Neuvoston 18 päivänä kesäkuuta 1996 vahvistama YHTEINEN KANTA (EY) N:o 35/96 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 96/. . ./EY tekemiseksi terveystilanteen seurantaa koskevan yhteisön toimintaohjelman hyväksymisestä kansanterveyden alalla (96/C 220/04)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 129 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen (1),

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (3),

noudattavat perustamissopimuksen 189 b artiklassa määrättyä menettelyä (4),

sekä katsovat, että

1. perustamissopimuksen 3 artiklan o alakohdan mukaisesti yhteisön toimintaan sisältyy myötävaikuttaminen korkean terveydensuojelun tason toteuttamiseen; perustamissopimuksen 129 artiklassa nimenomaisesti määrätään yhteisön toimivallasta tällä alalla siten, että yhteisö myötävaikuttaa rohkaisemalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja tarvittaessa tukemalla niiden toimintaa,

2. neuvosto on kansanterveyden alan tulevasta toiminnasta 27 päivänä toukokuuta 1993 antamassaan päätöslauselmassa (5) arvioinut, että terveyttä koskevan tiedon keruun, analysoinnin ja levityksen samoin kuin käytettävissä olevan tiedon laadun ja vertailukelpoisuuden parantaminen on olennaisen tärkeää tulevien ohjelmien kehittämiselle,

3. Euroopan parlamentti korosti kansanterveyspolitiikasta Maastrichtin jälkeen antamassaan päätöslauselmassa (6) riittävien ja asianmukaisten tietojen saannin tärkeyttä yhteisön toiminnan kehittämiseksi kansanterveyden alalla; Euroopan parlamentti kehotti komissiota keräämään ja tutkimaan jäsenvaltioiden terveystietoa, jotta voitaisiin arvioida kansanterveyspolitiikkojen vaikutuksia yhteisön terveystilanteeseen,

4. komissio katsoi kansanterveyden toimintakehystä koskevassa 24 päivänä marraskuuta 1993 antamassaan tiedonannossa, että yhteistyön lisääminen vertailukelpoisten/yhteismitallisten terveyttä koskevien tietojen standardoinnissa ja keräämisessä sekä seurantajärjestelmien edistäminen ovat jäsenvaltioiden politiikkoja ja ohjelmia tukevan kehyksen luomisen edellytyksiä; terveystilanteen seuranta, mukaan lukien terveyttä koskevat tiedot ja indikaattorit, on hyväksytty painopistealueeksi tehtäessä ehdotuksia yhteisön monivuotisiksi kansanterveyden alan ohjelmiksi,

5. neuvosto esitti yhteisön kansanterveyden alan toiminnan puitteista 2 päivänä kesäkuuta 1994 antamassaan päätöslauselmassa (7), että terveyttä koskevien tietojen kerääminen olisi asetettava etusijalle, ja kehotti komissiota tekemään asiaankuuluvia ehdotuksia; neuvosto katsoi, että käytettyihin tietoihin ja indikaattoreihin olisi sisällyttävä väestön elämänlaatuun liittyviä mittareita, terveyttä koskevien tarpeiden tarkka arviointi, arvio sairauksien ennaltaehkäisyllä vältettävien kuolemien määrästä, eri väestöryhmien terveyteen vaikuttavat sosiaalis-taloudelliset tekijät ja tarvittaessa, jos jäsenvaltiot pitävät sitä aiheellisena, terveydenhuolto, hoitokäytännöt ja uudistusten vaikutus,

6. terveystilanteen seuranta yhteisön tasolla on olennaisen tärkeää yhteisön kansanterveyden alan toiminnan suunnittelulle, seurannalle ja arvioinnille sekä muiden yhteisön politiikkojen terveysvaikutusten seurannalle ja arvioinnille,

7. on mahdollista, erityisesti sen tietämyksen perusteella, joka koskee tietoja kansanterveydestä Euroopassa ja joka on saatu kansanterveyden seurantaa koskevan yhteisön seurantajärjestelmän perustamisen ansiosta, seurata kansanterveyden kehitystä ja määrittää kansanterveyden painopisteet ja tavoitteet,

8. tässä päätöksessä terveystilanteen seuranta käsittää yhteisön terveysindikaattorien laatimisen sekä terveyttä koskevien tietojen ja indikaattorien keräämisen, levityksen ja analysoinnin yhteisössä,

9. tilastotietojen alalla ensisijaisia toimenpiteitä koskevasta puiteohjelmasta vuosiksi 1993-1997 22 päivänä heinäkuuta 1993 tehdyssä päätöksessään 94/464/ETY (8) neuvosto hyväksyi "terveyttä ja turvallisuutta koskevat tilastot" -otsikon alla kuolleisuuden ja sairastuvuuden analysoinnin syiden mukaisesti yhdeksi aloista, joilla toteutetaan ensisijaisia toimenpiteitä sosiaalipolitiikkaan, taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen sekä kuluttajansuojaan liittyvien alakohtaisten suunnitelmien perusteella,

10. biolääketieteen ja terveyden tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevasta erityisohjelmasta (vuosiksi 1994-1998) 15 päivänä joulukuuta 1994 tekemässään päätöksessä 94/913/EY (9) neuvosto hyväksyi erityisenä tutkimustoimintana eri jäsenvaltioista peräisin olevien terveyttä koskevien eurooppalaisten tietokantojen, myös ravitsemusta koskevien tietojen yhteensovittamisen ja vertailun, ja tämä on otettu huomioon kyseisessä tutkimusohjelmassa,

11. yhteisön tasolla tapahtuvan terveystilanteen seurannan avulla olisi voitava mitata terveystilannetta, sen kehityssuuntia ja terveyttä määrittäviä tekijöitä, helpottaa yhteisön ohjelmien ja toimien suunnittelua, seurantaa ja arviointia sekä antaa jäsenvaltioille sellaista tietoa terveydestä, jota ne tarvitsevat terveyspolitiikkojensa laatimiseen ja arviointiin,

12. tämän alan vaatimusten ja odotusten täyttämiseksi kaikilta osin on aiheellista luoda yhteisölle terveystilanteen seurantajärjestelmä, johon kuuluu terveysindikaattorien laatiminen ja terveyttä koskevan tiedon kerääminen, ja perustaa terveyttä koskevien tietojen ja indikaattorien siirto- ja jakeluverkko sekä luoda terveyttä koskevien tietojen analysointi- ja levittämiskapasiteettia,

13. on tarpeen tutkia huolellisesti käytettävissä olevat vaihtoehdot ja mahdollisuudet kehittää yhteisön terveystilanteen seurantajärjestelmän eri osa-alueita, mukaan luettuna olemassa olevien laitteiden kehittäminen ottaen huomioon odotetut tulokset, joustavuuden sekä kustannus-hyötysuhteen; tähän tarvitaan joustavaa järjestelmää, joka voidaan liittää jo nyt hyväksyttyihin osatekijöihin ja joka pystyy sopeutumaan uusiin tarpeisiin ja muihin painopisteisiin; tällaiseen järjestelmään olisi kuuluttava yhteisön terveysindikaattoreista muodostuvan kokonaisuuden määrittely ja näiden indikaattorien laatimiseen tarvittavien tietojen kerääminen,

14. terveyttä koskevien yhteisön tietojen ja indikaattorien olisi kaiken päällekäisyyden välttämiseksi perustuttava olemassa oleviin eurooppalaisiin tietoihin ja indikaattoreihin kuten jäsenvaltioiden hallussa oleviin tietoihin tai tietoihin, joita ne ovat toimittaneet kansainvälisille järjestöille,

15. tietojenkeruutilanne vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen,

16. terveyttä koskevien yhteisön tietojen ja indikaattorien telemaattisen keruu- ja levitysverkon perustaminen voisi olla höydyllistä yhteisön terveystilanteen seurantajärjestelmälle,

17. yhteisön terveystilanteen seurantajärjestelmän avulla olisi voitava toimittaa tietoja yhteisön terveystilanteesta säännöllisiä selvityksiä sekä analyyseja kehityssuunnista ja terveysongelmista sekä edistää terveyttä koskevan tiedon tuottamista ja levittämistä,

18. yhteisön terveystilanteen seurantajärjestelmän luominen edellyttää ehdottomasti tietosuoja-alan säännösten noudattamista, myös sellaisten tietojen luottamuksellisuuden ja turvallisuuden takaavien järjestelyjen toteuttamista, joita tarkoitetaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY (10) sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle 11 päivänä kesäkuuta 1990 annetussa neuvoston asetuksessa (Euratom, ETY) N:o 1588/90 (11),

19. kansanterveyden alan toiminnan yhteydessä olisi käynnistettävä monivuotinen ohjelma, jonka avulla voidaan kehittää yhteisön terveystilanteen seurantajärjestelmä ja sen arviointia varten tarvittavat järjestelyt,

20. toissijaisuusperiaatteen mukaisesti yhteisö voi toimia aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, kuten terveystilanteen seuranta, vain siinä tapauksessa, että tämä toiminta voidaan sen laajuuden tai vaikutusten takia paremmin toteuttaa yhteisön tasolla,

21. yhteisön tasolla laadittujen ja toteutettujen politiikkojen ja ohjelmien olisi erityisesti kansanterveyden alan toiminnan yhteydessä sovittava yhteen terveystilanteen seurantaa koskevan yhteisön toiminnan päämäärien ja tavoitteiden kanssa; terveystilanteen seurantaa koskevan yhteisön toiminnan toteuttamisessa olisi otettava huomioon ja se olisi sovitettava yhteen tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevan yhteisön puiteohjelman yhteydessä toteutetun tutkimustoiminnan kanssa; TTK-puiteohjelman yhteydessä toteutettavat terveysalan telematiikkasovelluksia koskevat hankkeet olisi sovitettava yhteen terveystilanteen seurantaa koskevan yhteisön toiminnan kanssa; yhteisön tilastotietojen alan puiteohjelman nojalla toteutettu toiminta, yhteisön hankkeet hallintojen välisessä telemaattisessa tietojenvaihdossa (HVT) sekä G7-maiden terveyshankkeet olisi sovitettava kiinteästi yhteen terveystilanteen seurantaa koskevan yhteisön toiminnan toteuttamisen kanssa; eurooppalaisten erityiselinten kuten Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen tai Euroopan ympäristökeskuksen tekemä työ olisi otettava huomioon,

22. on aiheellista vahvistaa tämän alan yhteistyötä toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden kanssa,

23. toiminnalliselta kannalta on aiheellista turvata ja edelleen kehittää investointeja, joita on jo aiemmin suunnattu yhteisön verkkojen luomiseen ja tämän alan toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa harjoitettuun yhteistyöhön,

24. on tärkeää, että komissio hoitaa tämän ohjelman toteuttamisen kiinteässä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa,

25. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat 20 päivänä joulukuuta 1994 sopineet yhteistoimintatavasta perustamissopimuksen 189 b artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti annettavien säädösten täytäntöönpanomenettelyssä (12),

26. nykyisin tiedot eivät ole riittävän vertailukelpoisia ja päällekkäisen työn välttämiseksi on tarpeen kehittää yhdessä menetelmiä, perusteita ja tekniikoita vertailua ja muuntamista varten, kehittää asianmukaisia tietojenkeruun välineitä kuten kyselytutkimuksia, kyselylomakkeita tai näiden välineiden osia sekä erityisesti telemaattisen verkon kautta jaettavan terveystiedon tietosisällön erittelyjä,

27. tämän ohjelman arvon ja vaikutuksen lisäämiseksi on tarpeen jatkuvasti arvioida käynnistettyjä toimia ja erityisesti niiden tehokkuutta ja tavoitteiden saavuttamista sekä kansallisella tasolla että yhteisön tasolla ja tehdä tarvittaessa aiheelliset mukautukset,

28. tällä päätöksellä vahvistetaan tämän ohjelman koko voimassaoloajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä 6 päivänä maaliskuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission julistuksen (13) 1 kohdan mukaisesti, ja

29. tämän ohjelman on oltava viiden vuoden pituinen, jotta toiminnan toteuttamiseen olisi riittävästi aikaa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

Ohjelman laatiminen

1. Hyväksytään terveystilanteen seurantaa koskeva yhteisön toimintaohjelma, jäljempänä `tämä ohjelma`, kansanterveyden alaan kuuluvana toimintana kaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1997 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2001.

2. Tämän ohjelman tavoitteena on myötävaikuttaa yhteisön terveydenseurantajärjestelmän luomiseen, jonka avulla voidaan:

a) mitata terveystilannetta, terveyden kehityssuuntia ja terveyttä määrittäviä tekijöitä koko yhteisön alueella

b) helpottaa yhteisön ohjelmien ja toimien suunnittelua, seurantaa ja arviointia

c) antaa jäsenvaltioille asianmukaista tietoa terveydestä, jotta voidaan tehdä vertailuja ja tukea kansallisia terveyspolitiikkoja

kannustamalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja tukemalla tarvittaessa niiden toimintaa, edistämällä niiden tämän alan politiikkojen ja ohjelmien yhteensovittamista ja suosimalla yhteistyötä kolmansien maiden ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa.

3. Tässä ohjelmassa toteutettavat toimet ja niiden erityistavoitteet on esitetty liitteessä I seuraavien otsakkeiden alla:

A. Yhteisön terveysindikaattorien laatiminen,

B. Yhteisön terveystietojen siirtoverkon kehittäminen,

C. Analyysit ja selvitykset.

Liitteessä II on alustava luettelo alueista, joilla terveyttä koskevia indikaattoreita voitaisiin ottaa käyttöön.

2 artikla

Toteuttaminen

1. Komissio varmistaa liitteessä I esitettyjen toimien toteuttamisen 5 artiklan mukaisesti kiinteässä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

2. Komissio tekee yhteistyötä terveyden seurannan alalla toimivien laitosten ja järjestöjen kanssa.

3 artikla

Talousarvio

1. Rahoituspuitteet tämän ohjelman toteuttamiseksi 1 artiklassa tarkoitetuksi kaudeksi vahvistetaan 13 miljoonaksi ecuksi.

2. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuosittaiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa.

4 artikla

Johdonmukaisuus ja täydentävyys

Komissio huolehtii ottamalla mukaan jäsenvaltiot siitä, että tämän ohjelman mukaisesti toteutettavat toimet ja yhteisön muut asiaa koskevat ohjelmat ja aloitteet ovat yhtenäisiä ja toisiaan täydentäviä kansanterveyden alan toiminnan puitteissa ja erityisesti tilastotieteen puiteohjelman, hallintojen välisen telemaattisen tietojenvaihdon hankkeiden sekä tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelman ja erityisesti sen telemaattisten sovellutusten kanssa.

5 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa komitea, joka muodustuu kahdesta kunkin jäsenvaltion nimeämästä edustajasta ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2. Komission edustaja tekee komitealle ehdotukset tarvittavista toimenpiteistä, jotka koskevat:

a) komitean työjärjestystä

b) vuosittaista työohjelmaa, jossa osoitetaan toiminnan painopisteet

c) tähän ohjelmaan kuluvien hankkeiden valintaa ja rahoitusta koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä, perusteita ja menettelyitä, mukaan lukien ne, jotka koskevat yhteistyötä kansanterveyden alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen maiden osallistumista

d) arviointimenettelyä

e) tulosten levitystä ja siirtämistä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä

f) edellä 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen laitosten ja järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä

g) tietojen toimittamiseen ja muuntamiseen sovellettavia säännöksiä ja muita menetelmiä tietojen saattamiseksi keskenään vertailukelpoisiksi 1 artiklan 2 kohdan tavoitteiden saavuttamiseksi

h) indikaattorien määrittelyä ja valintaa koskevia säännöksiä

i) verkkojen kehittämiseen ja toimintaan tarvittavia tietosisällön erittelyjä koskevia säännöksiä.

Komitea antaa lausuntonsa edellä tarkoitettuja toimenpiteitä koskevista ehdotuksista määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

Komissio päättää toimenpiteistä, joita sovelletan välittömästi. Jos toimenpiteet eivät kuitenkaan ole komitean antaman lausunnon mukaisia, komissio ilmoittaa niistä viipymättä neuvostolle. Siinä tapauksessa noudatetaan seuraavaa:

- komissio lykkää päättämiensä toimenpiteiden soveltamista kahdella kuukaudella ilmoituksentekopäivästä

- neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin edellisessä luetelmakohdassa tarkoitetun ajan kuluessa.

3. Lisäksi komissio voi kuulla komiteaa kaikissa tämän ohjelman toteuttamista koskevissa kysymyksissä, myös yhteensovittamista koskevissa toimissa 4 artiklassa mainittujen ohjelmien ja aloitteiden kanssa.

Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa, tarvittaessa äänestettyään, lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan.

Lausunto merkitään pöytäkirjaan; lisäksi jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus pyytää, että sen kanta merkitään pöytäkirjaan.

Komission on, niin suurelta osin kuin mahdollista, otettava huomioon komitean lausunto. Sen on ilmoitettava komitealle, millä tavoin lausunto on otettu huomioon.

4. Komission edustaja ilmoittaa komitealle säännöllisesti:

- tämän ohjelman puitteissa myönnetyistä rahoitustuista (määrä, kesto, jakaminen ja tuen saajat)

- komission ehdotuksista tai yhteisön aloitteista ja tämän ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen suoraan yhteydessä olevien alojen ohjelmien toteuttamisesta 4 artiklassa tarkoitetun yhtenäisyyden ja täydentävyyden varmistamiseksi.

6 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

1. Tätä ohjelmaa toteutettaessa edistetään ja toteutetaan yhteistyötä 5 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti kolmansien maiden ja kansanterveyden alan toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa ja erityisesti Maailman terveysjärjestön, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) sekä Kansainvälisen työjärjestön kanssa.

2. Tähän ohjelmaan voivat osallistua assosioituneet Keski- ja Itä-Euroopan maat (KIE-maat) niiden kanssa tehtävissä, yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevissa assosiointisopimusten lisäpöytäkirjoissa vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Tähän ohjelmaan voivat osallistua Kypros ja Malta ylimääräisten määrärahojen perusteella ja samojen sääntöjen mukaisesti, joita sovelletaan Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maihin, kyseisten maiden kanssa sovittavien menettelyjen mukaisesti.

7 artikla

Seuranta ja arviointi

1. Komissio varmistaa toteutettujen toimien arvioinnin ottaen huomioon jäsenvaltioiden laatimat selvitykset ja käyttäen tarvittaessa apunaan ulkopuolisia asiantuntijoita.

2. Komissio antaa jakson puolivälissä väliaikakertomuksen ja tämän ohjelman toteuduttua lopullisen kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komissio sisällyttää kertomuksiin tiedot yhteisön rahoituksesta eri toiminta-aloilla ja täydentävyydestä muiden 4 artiklassa tarkoitettujen ohjelmien ja tavoitteiden kanssa sekä 1 kohdassa tarkoitettujen arviointien tulokset. Se toimittaa kertomukset myös talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella komissio voi tarvittaessa tehdä asianmukaisia ehdotuksia ohjelman jatkamisesta.

Tehty . . .

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

(1) EYVL N:o C 338, 16.12.1995, s. 4

(2) EYVL N:o C 174, 17.6.1996, s. 3

(3) EYVL N:o C 129, 2.5.1996, s. 50

(4) Euroopan parlamentin lausunto annettu 17 päivänä huhtikuuta 1996 (EYVL N:o C 141, 13.5.1996, s. 94), neuvoston yhteinen kanta vahvistettu . . . (sitä ei ole vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja Euroopan parlamentin päätös tehty . . . (sitä ei ole vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(5) EYVL N:o C 174, 25.6.1993, s. 1

(6) EYVL N:o C 329, 6.12.1993, s. 375

(7) EYVL N:o C 165, 17.6.1994, s. 1

(8) EYVL N:o L 219, 28.8.1993, s. 1

(9) EYVL N:o L 361, 31.12.1994, s. 40

(10) EYVL N:o L 281, 23.11.1995, s. 31

(11) EYVL N:o L 151, 15.6.1990, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

(12) EYVL N:o C 102, 4.4.1996, s. 1

(13) EYVL N:o C 102, 4.4.1996, s. 4

LIITE I

ERITYISTAVOITTEET JA -TOIMET

A. YHTEISÖN TERVEYSINDIKAATTORIEN LAATIMINEN

Tavoite

Tavoitteena on yhteisön terveysindikaattorien laatiminen tutkimalla kriittisesti olemassa olevia terveyttä koskevia tietoja ja indikaattoreita ja kehittämällä asianmukaiset menetelmät terveystietojen keruuta ja niiden vertailukelpoisiksi tekemistä varten 1 artiklan 2 kohdan tavoitteen mukaisesti.

1. Olemassa olevien terveystietojen ja -indikaattorien yksilöiminen, tutkiminen ja kriittinen analysointi Euroopan tasolla sekä jäsenvaltioissa siten, että perustana käytetään jäsenvaltioiden vahvistamia tietoja, jotta voidaan määrittää näiden tietojen merkittävyys, laatu ja kattavuusaste yhteisön indikaattoreiden laatimista varten.

2. Yhteisön terveysindikaattoreista muodostuvan kokonaisuuden yksilöiminen, mukaan lukien yhteisön ohjelmien ja toimien seurantaan kansanterveyden alalla tarkoitetuista pääindikaattoreista muodostuva alaryhmä, sekä muiden yhteisön politiikkojen, ohjelmien ja toimien seurantaan tarkoitetuista toissijaisista indikaattoreista muodostuvan alaryhmän yksilöiminen, jotta jäsenvaltiot voisivat tehdä vertailuja yhtenäisin menetelmin. Alustava luettelo alueista, joilla terveyttä koskevia indikaattoreita voitaisiin ottaa käyttöön, on liitteessä II.

3. Järjestelmällisen keruujärjestelmän ja sellaisten menetelmien kehittäminen, joilla terveystiedot saatetaan vertailukelpoisiksi 1 artiklan 2 kohdan tavoitteen saavuttamiseksi, mukaan lukien tietohakemistojen laatimisen tukeminen sekä asianmukaisten muuntamissääntöjen ja -menetelmien kehittäminen.

4. Avustaminen vertailukelpoisten tietojen keruussa tukemalla kyselytutkimusten valmistelua, mukaan lukien yhteisön tekemät tutkimukset, jotka ovat hyödyllisiä yhteisön politiikkojen laatimiselle, tai sellaisten moduulien tai hyväksyttyjen kyselykaavakemallien valmistelulle, joita voidaan käyttää olemassa olevissa kyselytutkimuksissa.

5. Yhteistyön edistäminen toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa yhteisön terveystietojen ja -indikaattorien alalla sekä kansanterveyden erityisaloja koskevien terveystietojen tietojenvaihtoverkkojen edistäminen tietojen vertailukelpoisuuden parantamiseksi.

6. Standardoitujen terveydenhuollon voimavaroja koskevien tilastojen kokoamisen toteutettavuuden ja kustannus-hyötysuhteen arvioinnin kannustaminen ja tukeminen, jotta nämä tilastot voidaan tulevaisuudessa sisällyttää yhteisön terveystilanteen seurantajärjestelmään.

B. YHTEISÖN LAAJUISEN TERVEYTTÄ KOSKEVIEN TIETOJEN JAKELUVERKOSTON KEHITTÄMINEN

Tavoite

Tavoitteena on luoda terveyttä koskevien tietojen ja indikaattoreiden tehokas ja luotettava siirto- ja jakelujärjestelmä pääasiallisesti telemaattisen tietojenvaihdon välityksellä.

7. Sellaisen terveystietojen välittämiseen ja jakamiseen tarkoitetun verkon luomisen kannustaminen ja tukeminen, jossa käytetään pääasiallisesti telemaattista tietojenvaihtoa ja hajautettujen tietokantojen järjestelmää, erityisesti laatimalla tietoerittelyitä ja järjestelmään kuuluvien erityyppisten tietojen saantiin, hakuun, luotettavuuteen ja suojaamiseen sovellettavia menettelyitä.

C. ANALYYSIT JA SELVITYKSET

Tavoite

Tarpeellisten menetelmien ja välineiden kehittäminen analyysien ja selvitysten laatimiseen sekä terveystilannetta, kehityssuuntia ja terveyttä määrittäviä tekijöitä ja politiikkojen vaikutuksia terveyteen koskevien analyysien ja selvitysten tukeminen.

8. Analysointikapasiteetin luomisen kannustaminen ja tukeminen vahvistamalla olemassa olevia kapasiteetteja sekä kannustamalla ja tukemalla tutkimuksia mahdollisten uusien rakenteiden toteuttamiskelpoisuudesta vertailevissa ja ennustavissa menetelmissä ja välineissä, hypoteesien testaamista, mallien kokeilua sekä ennusteiden ja terveyttä koskevien tulosten arviointia.

9. Yhteisön kansanterveyden alan toimien ja ohjelmien vaikutuksen analysoinnin sekä tätä vaikutusta koskevien arviointikertomusten laatimisen tukeminen.

10. Terveystilannetta ja kehityssuuntia sekä terveyttä määrittäviä tekijöitä ja muiden politiikkojen vaikutusta terveyteen koskevien selvitysten ja muun tiedotusaineiston valmistamisen, laatimisen ja levityksen tukeminen.

LIITE II

Alustava luettelo alueista, joilla terveyttä koskevia indikaattoreita voitaisiin ottaa käyttöön

A. Terveydentila

1. Eliniän odote:

- eliniän odote eri ikävaiheissa

- eliniän odote terveenä.

2. Kuolleisuus:

- yleinen kuolleisuus

- kuolinsyyt

- eloonjäämisaste tietyissä sairauksissa.

3. Sairastuvuus:

- sairastuvuus tiettyihin sairauksiin

- samanaikaiset sairaudet.

4. Toimintakyky ja elämänlaatu:

- oma arvio teveydentilasta

- fyysinen kyvyttömyys

- toiminnan vajavuus

- toimintakunto/-kyky

- ammatillisen toiminnan rajoittuneisuus terveyssyistä

- mielenterveys.

5. Antropometriset ominaisuudet

B. Elämäntavat ja terveystottumukset

1. Tupakanpoltto

2. Alkoholinkäyttö

3. Laittomien huumausaineiden käyttö

4. Liikunta

5. Ruokavalio

6. Sukupuolielämä

7. Muu terveyteen liittyvä toiminta

C. Elin- ja työolot

1. Työssä/työtön:

- tilanne työelämässä.

2. Työympäristö:

- tapaturmat

- altistuminen syöpää aiheuttaville tai muille aineille

- ammattitaudit.

3. Asumisolot

4. Kotona tapahtuva ja vapaa-ajan toiminta:

- tapaturmat kotona

- vapaa-aika.

5. Liikenne

- auto-onnettomuudet.

6. Ympäristö

- ilman pilaantuminen

- veden pilaantuminen

- muut ympäristön pilaantumisen lajt

- säteily

- altistuminen syöpää aiheuttaville tai muille aineille muualla kuin työympäristössä.

D. Terveyden suojeleminen

1. Rahoituslähteet

2. Infrastruktuurit/henkilöstö:

- terveydenhuollon voimavarojen käyttö

- terveydenhoitohenkilöstö.

3. Kustannukset/menot:

- sairaalahoito

- avohoito

- farmasian tuotteet.

4. Kuluttaminen/käyttö:

- sairaalahoito

- avohoito

- farmasian tuotteet.

5. Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäiseminen

E. Väestötieteelliset ja sosiaaliset tekijät

1. Sukupuoli

2. Ikä

3. Siviilisääty

4. Asuinalue

5. Koulutus

6. Tulot

7. Väestön alaryhmät

8. Sairausvakuutusturvan luonne

F. Muuta

1. Tuoteturvallisuus

2. Muuta.

NEUVOSTON PERUSTELUT

I. JOHDANTO

1. Komissio teki 17 päivänä lokakuuta 1995 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 129 artiklan nojalla ehdotuksen päätökseksi terveystilanteen seurantaa koskevan yhteisön toimintaohjelman hyväksymisestä kansanterveyden alalla (1).

2. Euroopan parlamentii antoi asiasta lausuntonsa 17 päivänä huhtikuuta 1996 (2).

Talous- ja sosiaalikomitea antoi lausuntonsa 27 päivänä maaliskuuta (3) ja alueiden komitea 18 päivänä tammikuuta 1996 (4).

Komissio teki kyseisten lausuntojen perusteella 15 päivänä toukokuuta 1996 muutetun ehdotuksen (5).

3. Neuvosto vahvisti 17 päivänä kesäkuuta 1996 yhteisen kantansa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 189 b artiklan mukaisesti.

II. TAVOITE

Tämä päätös koskee ehdotettua viidettä kansanterveyden alan yhteisön toimintaohjelmaa, jota neuvosto pitää 2 päivänä kesäkuuta antamassaan päätöslauselmassa (6) ensisijaisena.

Ohjelman tavoitteena on luoda yhteisön terveystilanteen seurantajärjestelmä, jolla voidaan arvioida terveystilannetta, kansanterveyden kehityssuuntia ja sitä määrääviä tekijöitä, helpottaa yhteisön ohjelmien ja toimien valmistelua, seurantaa ja arviointia sekä suorittaa vertailuja ja tukea kansallisia terveyspolitiikkoja.

III. YHTEISEN KANNAN TARKASTELU

1. Komission ehdotukseen tehdyt muutokset

Yleiset huomiot

Neuvosto noudatti pääosin komission ehdottamaa lähestymistapaa ja erityisesti ohjelman sisällön osalta hyväksyi kaikki ehdotuksen liitteessä I olevat toimet.

Rahoituspuitteet (3 artiklan 1 kohta)

Neuvosto hyväksyi määrän - 13 miljoonaa ecua - joka, vaikka ei täysin vastaakaan ehdotettua, on kuitenkin hyvin lähellä sitä ja jossa toteutuu tasapaino ohjelman toimien täytäntöönpanon ja seurannan sekä budjettikurin huomioon ottamisen välillä.

Komiteamenettely (5 artiklan 2 ja 3 kohta)

Tältä osin neuvosto sen sijaan hylkäsi ehdotetun menettelyn ja hyväksyi, kuten jo aiemmin hyväksyttyjen ohjelmien kohdalla, välimuotomenetellyn, jossa yhdistyy sekä ohjelman hallinnoinnissa tarvittava joustavuus että tarve liittää jäsenvaltiot aktiivisemmin eräiden tärkeiden päätösten tekemiseen: merkittävien päätösten osalta sovelletaan hallintokomiteamenettelyä, muiden asioiden osalta, yhteensovittamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt mukaan lukien, neuvoa-antavaan komiteaan perustuvaa menettelyä.

Erityiskohdat

Lisäksi neuvosto teki joitakin täsmennyksiä, selvennyksiä ja eräitä pieniä täydennyksiä, erityisesti tietosuojaa koskeviin määräyksiin tehtyihin viittauksiin (johdanto-osan 18 kappale), ohjelman tavoitteeseen (1 artiklan 2 kohta), yhtenäisyyteen ja täydentävyyteen (4 artikla), kansainväliseen yhteistyöhön (6 artiklan 1 kohta) sekä seurantaan ja arviointiin (7 artiklan 3 kohta ohjelman mahdollisen jatkamisen osalta). Vertailukelpoisten tietojen keruun osalta (5 artiklan 2 kohdan g alakohta ja liitteen I A osan erityistavoite ja 3 kohta) neuvosto hyväksyi ehdotettua väljemmän ja joustavamman sanamuodon.

2. Euroopan parlamentin tarkistukset

a) Komission muutettuun ehdotukseensa sisällyttämät tarkistukset

Parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä tehdyistä 44 tarkistuksista komissio hyväksyi 28, joista

- seitsemän sellaisinaan (tarkistukset 12, 16, 17, 18, 20, 23 ja 29) ja

- 21 osittain (tarkistukset 1-3, 4, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 13, 19, 25, 33-40 ja 43).

i) Neuvoston hyväksymät tarkistukset

Neuvosto hyväksyi yhteisessä kannassaan sellaisinaan parlamentin tarkistukset 17 ja 20.

Tämän lisäksi neuvosto hyväksyi osittain tai toisessa muodossa tarkistukset 1, 4, 7, 8, 9, 11, 19, 23, 25, 29 (1 artiklan 3 kohta ja liite I A osa 2 kohta), 33, 35-40 ja 42 (muodon osalta), useimmissa tapauksissa komission ehdottamassa muodossa.

ii) Tarkistukset, joita neuvosto ei hyväksynyt

Neuvosto ei sitä vastoin voinut toimia komission tavoin seuraavien Euroopan parlamentin ehdottamien tarkistusten osalta:

Komission kokonaisuudessaan hyväksymät tarkistukset

- Tarkistus 12 (johdanto-osan 15a kappale)

Neuvosto ei hyväksynyt tätä terveys- sekä työterveys- ja työturvallisuusalan yhteistyöhön tähtäävää tarkistusta, koska se katsoi, että tällainen yhteistyö ylittäisi ohjelman toiminta-alan ja että siitä aiheutuisi ohjelman sisäisiä budjettivaikeuksia.

On kuitenkin aiheellista korostaa, että yhteisen kannan 6 artiklassa määrätään kansainvälisen yhteistyön yhteydessä muun muassa Kansainvälisen työjärjestön kanssa tehtävän yhteistyön edistämisestä.

- Tarkistukset 16 ja 18 (uusi johdanto-osan 16a kappale, jolla korvataan 23 kappale)

Neuvosto ei pitänyt tarpeellisena muuttaa tämän kappaleen alkuperäistä sijoitusta.

Komission osittain hyväksymät tarkistukset

- Tarkistus 3 (uusi johdanto-osan 3b kappale)

- Tarkistus 6 (uusi johdanto-osan 11a kappale)

- Tarkistus 34 (liitteen IA uusi 6a kohta)

Neuvosto ei voinut hyväksyä näitä tarkistuksia, joiden tarkoituksena on luoda pysyvä rakenne (Euroopan terveystilanteen seurantakeskus), koska sen mielestä tämän (kestoltaan rajatun) ohjelman yhteydessä ei ole aiheellista päättää tällaisista rakenteista.

Näin ollen neuvosto tyytyi hyväksymään yleisellä tasolla komission muutettuun ehdotukseen tehtyjä muutoksia, jotka myötäilevät parlamentin tarkistuksia:

- viittaus "olemassa olevien laitteiden kehittämiseen" yhteisen kannan johdanto-osan 13 kappaleessa (entisessä 12 kappaleessa) ja

- viittaus "olemassa olevien kapasiteettien vahvistamiseen" liitteen I C osan 8 kohdassa.

- Tarkistus 10 (johdanto-osan 14 kappale)

Neuvosto katsoi, että sen säilyttämä alkuperäisen ehdotuksen teksti antoi mahdollisuuden ottaa huomioon parlamentin huolenaiheet ja antoi samalla enemmän joustavuutta seurantajärjestelmän organisoinnin tekniselle toteuttamiselle.

- Tarkistus 13 (johdanto-osan 16 kappale)

Neuvosto katsoi yhteisen kantansa johdanto-osan 18 kappaleessa otetun täysin huomioon olemassa olevat tietojen luottamuksellisuutta ja tietosuojaa koskevat velvoitteet.

b) Tarkistukset, joita komissio ei sisällyttänyt muutettuun ehdotukseensa

i) Neuvosto myötäili yleensä niitä perusteita, joilla komissio jätti hyväksymättä tietyt parlamentin tarkistukset, koska

- kyseiset tarkistukset eivät noudata EY:n perustamissopimuksen 129 artiklan sanamuotoa tai tarkoitusta tai koska ne eivät ole yhdenmukaisia muiden kansanterveysalan ohjelmien vastaavien määräysten kanssa tai eivät kuulu ehdotetun ohjelman alaan (tarkistukset 2, 15, 21, 32, 43 ja 47)

- kyseisissä tarkistuksissa ehdotetaan joustamattomampaa sanamuotoa ja/tai rajoitetaan ohjelman soveltamisalaa (tarkistukset 5, 14, 30 ja 45)

Huom. Tarkistus 30 (liitteen I A osan 3 kohta): vrt. perusteluiden III osaston 1 kohdan 3 alakohdassa oleva huomio.

- kyseiset tarkistukset on otettu huomioon muualla (tarkistukset 26, 27 ja 28).

ii) Neuvosto hyväksyi osittain tai toisessa muodossa:

- tarkistuksen 31 (liitteen I A osa) asiasisällön osalta täydentämällä 1 kohdan tekstiä

- tarkistuksen 46 hyväksymällä 3 artiklan osalta jo hyväksyttyjen päätösten vastaavien määräysten sanamuotoa vastaavan sanamuodon (yhteisen kannan johdanto-osan 28 kappale).

IV. PÄÄTELMÄT

Jo hyväksyttyjen ohjelmien täytäntöönpanomenettelyä seuraten neuvosto säilytti asiasisällön osalta komission ehdotuksen sellaisena kuin se on parlamentin lausunnon perusteella muutettuna.

(1) EYVL N:o C 338, 16.12.1995, s. 4

(2) EYVL N:o C 141, 13.5.1996, s. 94

(3) EYVL N:o C 174, 17.6.1996, s. 3

(4) EYVL N:o C 129, 2.5.1996, s. 50

(5) KOM(96) 222 lopull. - 95/0238(COD) (sitä ei ole vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(6) EYVL N:o C 165, 17.6.1994, s. 1