Neuvoston 28 päivänä maaliskuuta 1996 vahvistama YHTEINEN KANTA (EY) N:o 21/96 neuvoston direktiivin 96/. . ./EY antamiseksi pääsystä maahuolinnan markkinoille yhteisön lentoasemilla (96/C 134/05)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 84 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

noudattaa perustamissopimuksen 189 c artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsoo, että

1) yhteisö on luonut asteittain yhteisen lentoliikennepolitiikan sisämarkkinoiden toteuttamiseksi perustamissopimuksen 7 a artiklan mukaisesti tavoitteenaan taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen pysyvä edistäminen,

2) perustamissopimuksen 59 artiklassa vahvistetaan tavoitteeksi poistaa rajoitukset, jotka koskevat vapautta tarjota palveluja; perustamissopimuksen 61 artiklan mukaisesti tämä tavoite on saavutettava yhteisellä liikennepolitiikalla,

3) neuvoston asetuksilla (ETY) N:o 2407/92 (4), (ETY) 2408/92 (5) ja (ETY) 2409/92 (6) tämä tavoite on toteutettu varsinaisten lentoliikennepalvelujen osalta,

4) maahuolintapalvelut ovat välttämättömiä lentoliikennemuodon moitteettomalle toiminnalle, ja ne edesauttavat olennaisesti lentoliikenteen infrastruktuurin tehokasta käyttöä,

5) maahuolinnan markkinoiden avaaminen on toimenpide, jonka pitäisi auttaa lentoyhtiöitä alentamaan käyttökustannuksia ja parantamaan käyttäjille tarjottavien palvelujen laatua,

6) toissijaisuusperiaatteen noudattamiseksi on välttämätöntä toteuttaa pääsy maahuolinnan markkinoille yhteisön puitteissa, samalla kun jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus ottaa huomioon alan erityispiirteet,

7) kesäkuussa 1994 antamassaan tiedonannossa "Tie Euroopan siviili-ilmailun tulevaisuuteen" komissio ilmaisi aikomuksensa tehdä vuoden 1994 loppuun mennessä maahuolinnan markkinoille pääsyn toteuttamiseksi yhteisön lentokentillä aloitteen; Euroopan siviili-ilmailun tilanteesta 24 päivänä lokakuuta hyväksytyssä neuvoston päätöslauselmassa (7) vahvistetaan se, että markkinoita avattaessa on tarpeen ottaa huomioon lentoasemilla vallitsevan tilanteen asettamat vaatimukset,

8) Euroopan siviili-ilmailusta 14 päivänä helmikuuta 1995 antamassaan päätöslauselmassa (8) Euroopan parlamentti muistutti, että on otettava huomioon maahuolinnan markkinoiden avaamisen vaikutus työskentely- ja turvallisuusolosuhteisiin yhteisön lentoasemilla,

9) vapaa pääsy maahuolinnan markkinoille on sopusoinnussa yhteisön lentoasemien tehokkaan toiminnan kanssa,

10) vapaa pääsy maahuolinnan markkinoille on toteutettava asteittain ja alan vaatimuksiin mukautetulla tavalla,

11) joidenkin palvelulajien kohdalla markkinoille pääsyssä sekä omahuolinnan harjoittamisessa voidaan kohdata turvallisuuteen, turvatoimiin, kapasiteettiin ja käytettävissä olevaan tilaan liittyviä rajoitteita; tämän vuoksi on voitava rajoittaa näiden palvelujen tarjoajien määrää; myös omahuolinnan harjoittamista on voitava rajoittaa ja tällaisten rajoitusten asettamisperusteiden on oltava asiaankuuluvia, puolueettomia, avoimia ja syrjimättömiä,

12) jos palvelujen tarjoajien määrä on rajoitettu, riittävän kilpailun ylläpitäminen edellyttää, että vähintään yksi palvelujen tarjoajista on tietyn siirtymäajan kuluttua riippumaton sekä lentoaseman pitäjästä että määräävässä markkina-asemassa olevasta lentoliikenteen harjoittajasta,

13) lentoasemien moitteeton toiminta edellyttää, että ne saavat hallita tiettyjä infrastruktuureita, joita teknisistä tai kannattavuussyistä taikka ympäristöön kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi on vaikea jakaa tai lisätä; näiden infrastruktuurien keskitetty hallinta ei saa kuitenkaan estää maahuolintapalvelujen tarjoajia ja omahuolintaan oikeutettuja käyttämästä niitä,

14) joissakin tapauksissa esitetyt rajoitteet saattavat olla sellaisia, että ne voivat oikeuttaa rajoittamaan markkinoille pääsyä tai omahuolinnan harjoittamista siltä osin kuin nämä rajoitukset ovat asiaankuuluvia, puolueettomia, avoimia ja syrjimättömiä,

15) tällaisilla poikkeuksilla on pyrittävä siihen, että lentoaseman pitäjät voivat niiden avulla poistaa nämä rajoitteet tai ainakin lieventää niitä; komission on neuvoa-antavan komitean avustamana hyväksyttävä nämä poikkeukset ja ne on myönnettävä määräajaksi,

16) jos palvelujen tarjoajien määrä on rajoitettu, riittävän ja rehellisen kilpailun ylläpitäminen edellyttää, että palvelujen tarjoajat valitaan avointa ja puolueetonta menettelyä noudattaen; palvelujen käyttäjiä on aiheellista kuulla tässä valinnassa, koska palvelujen laatu ja hinta koskevat ensisijaisesti heitä,

17) tämän vuoksi on tärkeää järjestää käyttäjien edustus ja heidän kuulemisensa palvelujen tarjoajien valinnassa perustamalla käyttäjien edustajista muodostuva komitea,

18) lentoaseman palvelujen tarjoajien valinnan yhteydessä on mahdollista tietyissä tilanteissa ja olosuhteissa ulottaa julkisen palvelun velvoite kyseisen jäsenvaltion samalla maantieteellisellä alueella sijaitseviin muihin lentoasemiin,

19) lentoaseman pitäjä voi myös tarjota maahuolintapalveluja ja sen päätöksillä voi olla huomattava vaikutus palvelujen tarjoajien väliseen kilpailuun; tämän vuoksi rehellisen kilpailun ylläpitämiseksi on välttämätöntä, että lentoasemat pitävät kirjanpidossaan infrastruktuurin hoitoon ja sääntelyyn liittyvät toimensa erillään omien maahuolintapalvelujensa tarjomiseen liittyvistä toimista,

20) lentoaseman pitäjä ei saa tukea maahuolintaan liittyvää toimintaansa lentoaseman viranomaistehtävästä saamillaan tuloilla,

21) samoja avoimuutta koskevia vaatimuksia on sovellettava kaikkiin, jotka haluavat tarjota maahuolintapalveluja kolmansille osapuolille,

22) jäsenvaltioiden on voitava tehdä maahuolintapalvelujen tarjoaminen luvanvaraiseksi, jotta lentoasemat voivat hoitaa infrastruktuurien hallintaa koskevan tehtävänsä ja taata lentokenttäalueen turvallisuuden sekä suojella ympäristöä ja valvoa voimassa olevan sosiaalilainsäädännön noudattamista; tällaisen luvan myöntämisperusteiden tulee olla puolueettomia, avoimia ja syrjimättömiä,

23) näiden samojen syiden perusteella jäsenvaltioiden on voitava määritellä lentoasemien infrastruktuurien moitteettoman toiminnan edellyttämät säännöt ja soveltaa niitä; näiden sääntöjen on oltava asetetun tavoitteen mukaisia eivätkä ne saa johtaa markkinoille pääsyn tai omahuolinnan harjoittamisen rajoittamiseen tässä direktiivissä säädettyä tasoa alemmalle tasolle; näiden sääntöjen on oltava puolueettomuuden, avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteiden mukaisia,

24) jäsenvaltioiden on voitava taata maahuolintapalveluja tarjoavien yritysten henkilökunnan asianmukainen sosiaaliturva,

25) maahuolintapalvelujen tarjoajille ja omahuolintaan oikeutetuille lentoliikenteen harjoittajille on taattava mahdollisuus lentoaseman rakennelmien ja laitteiden käyttöön siltä osin kuin heidän oikeuksiensa käyttäminen sekä riittävän ja rehellisen kilpailun varmistaminen sitä edellyttävät; käytöstä on kuitenkin voitava periä maksu,

26) on perusteltua, että tässä direktiivissä tunnustettuja oikeuksia sovelletaan kolmansista valtioista peräisin oleviin maahuolintapalvelujen tarjoajiin ja käyttäjiin ainoastaan ehdottoman vastavuoroisuuden perusteella; jos vastavuoroisuutta ei ole, jäsenvaltio saa keskeyttää näiden oikeuksien käytön kyseisten tarjoajien ja käyttäjien osalta,

27) Espanjan kuningaskunta ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat sopineet Lontoossa 2 päivänä joulukuuta 1987 ulkoministeriensä yhteisessä julkilausumassa järjestelyistä Gibraltarin lentoaseman käyttöä koskevan yhteistyön lisäämiseksi, eikä näitä järjestelyjä ole vielä pantu täytäntöön, ja

28) tämä direktiivi ei rajoita perustamissopimuksen sääntöjen soveltamista ja erityisesti komissio valvoo edelleen näiden sääntöjen noudattamista käyttäen tarvittaessa sille perustamissopimuksen 90 artiklassa annettuja valtuuksia,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Soveltamisala

1. Tätä direktiiviä sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioiden alueella sijaitseviin lentoasemiin, joihin sovelletaan perustamissopimuksen määräyksiä ja jotka ovat kaupallisen lentoliikenteen käytössä seuraavien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti:

a) Kaikkiin lentoasemiin sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1998 niiden liikennemääristä riippumatta säännöksiä, jotka koskevat 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja muita kuin 7 artiklan 2 kohdassa mainittuja palvelulajeja.

b) Jäljempänä 7 artiklan 2 kohdassa mainittuja palvelulajeja koskevia säännöksiä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1998 ainoastaan lentoasemiin, joiden vuosittainen liikennemäärä on vähintään miljoona matkustajaa tai 25 000 tonnia rahtia.

c) Jäljempänä 6 artiklassa tarkoitettuja palvelulajeja koskevia säännöksiä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1999 lentoasemiin,

- joiden vuosittainen liikennemäärä on vähintään kolme miljoonaa matkustajaa tai 75 000 tonnia rahtia, tai

- joiden liikennemääräksi on edellisen vuoden 1 päivää huhtikuuta tai 1 päivää lokakuuta edeltävänä kuuden kuukauden ajanjaksona kirjattu vähintään 2 miljoonaa matkustajaa tai 50 000 tonnia rahtia.

2. Jollei 1 kohdan säännöksistä muuta johdu, tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2001 kaikkiin jäsenvaltioiden alueella sijaitseviin ja perustamissopimuksen määräysten alaisiin lentoasemiin, jotka ovat kaupallisen liikenteen käytössä ja joiden vuosittainen liikennemäärä on vähintään kaksi miljoonaa matkustajaa tai 50 000 tonnia rahtia.

3. Jos lentoasemalla saavutetaan jokin tässä artiklassa tarkoitettu rahtiliikennettä koskeva raja, mutta ei matkustajaliikennettä koskevaa vastaavaa rajaa, tämän direktiivin säännöksiä ei sovelleta pelkästään matkustajille varattuihin maahuolintalajeihin.

4. Komissio julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä tiedoksi luettelon tässä artiklassa tarkoitetuista lentoasemista. Luettelo julkaistaan ensimmäisen kerran kolmen kuukauden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta ja sen jälkeen vuosittain.

Jäsenvaltioiden on vuosittain heinäkuun 1 päivään mennessä toimitettava komissiolle luettelon laatimiseksi tarvittavat tiedot.

5. Tämän direktiivin soveltaminen Gibraltarin lentoasemaan ei rajoita Espanjan kuningaskunnan ja Yhdistyneen kuningaskunnan oikeudellista asemaa kiistassa sen alueen suvereniteetista, jolla lentoasema sijaitsee.

6. Tämän asetuksen soveltamista Gibraltarin lentoasemaan lykätään siihen asti, kunnes Espanjan kuningaskunnan ja Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoministereiden 2 päivänä joulukuuta 1987 antaman yhteisen julkilausuman mukaiset järjestelyt on pantu täytäntöön. Espanjan kuningaskunnan ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusten on ilmoitettava neuvostolle tästä täytäntöönpanopäivästä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a) `lentoasemalla` aluetta, joka on erityisesti järjestetty ilma-alusten laskua, lentoonlähtöä ja siirtelyä varten, mukaan lukien siellä olevat lentoliikenteen ja ilma-aluksien palvelujen edellyttämät lisärakennelmat ja -laitteet sekä kaupallisen lentoliikenteen tarvitsemat rakennelmat ja laitteet,

b) `lentoasemajärjestelmällä` yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2408/92 liitteessä II lueteltuja kahta tai useampaa lentoasemaa, jotka on yhdistetty palvelemaan samaa kaupunkia tai taajamaa,

c) `lentoaseman pitäjällä` yhteisöä, jolle kansallisen lainsäädännön tai sääntelyn nojalla on annettu tehtäväksi huolehtia muun toimintansa ohella tai yksinomaisesti lentoasemien infrastruktuurien hallinnasta sekä eri tahojen toiminnan yhteensovittamisesta ja valvonnasta kyseisellä lentoasemalla tai lentoasemajärjestelmällä,

d) `lentoaseman käyttäjällä` luonnollista tai oikeushenkilöä, joka kuljettaa lentoteitse matkustajia, postia ja/tai rahtia kyseiselle lentoasemalle tai kyseiseltä lentoasemalta,

e) `maahuolinnalla` lentoasemalla sen käyttäjälle toimitettuja palveluja sellaisina kuin ne on määritelty liitteessä,

f) `omahuolinnalla` tilannetta, jossa käyttäjä huolehtii yhden tai useamman maahuolinta-alan palvelun suorittamisesta itselleen tekemättä sopimusta kolmannen osapuolen kanssa näiden palvelujen toimittamisesta. Tässä määritelmässä toisiinsa nähden kolmansina osapuolina ei pidetä sellaisia käyttäjiä,

- joista toisella on hallussaan toisen osake-enemmistö, tai

- joiden molempien osake-enemmistö on saman tahon hallussa,

g) `maahuolintapalvelujen tarjoajalla` luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka toimittaa kolmansille osapuolille yhden tai useamman maahuolinta-alan palveluja.

3 artikla

Lentoaseman pitäjä

1. Jos lentoaseman tai lentoasemajärjestelmän hallinnoinnista ja toiminnan ylläpitämisestä vastaa useampi kuin yksi yhteisö, pidetään kutakin näistä tätä direktiiviä sovellettaessa osana lentoaseman pitäjää.

2. Jos yhdellä pitäjällä on usea lentoasema tai lentoasemajärjestelmä, katsotaan samoin jokainen näistä tätä direktiiviä sevellettaessa erilliseksi.

3. Jos jäsenvaltion lainsäädännössä lentoaseman pitäjä on asetettu julkisen viranomaisen ohjaukseen tai valvontaan, tämän viranomaisen on laissa hänelle määrättyjen velvoitteiden rajoissa valvottava tämän direktiivin soveltamista.

4 artikla

Toimintojen eriyttäminen

1. Lentoaseman pitäjän, käyttäjän tai tarjoajan, jotka toimittavat maahuolintapalveluja, on voimassa olevien kaupallisten käytäntöjen mukaisesti pidettävä kirjanpidossaan maahuolintapalveluihin liittyvä toimintansa tarkasti erillään muista toiminnoistaan.

2. Jäsenvaltion nimeämän riippumattoman tarkastajan on valvottava kirjanpidon eriyttämisen toteutumista.

Tarkastajan on varmistuttava myös siitä, ettei lentoaseman pitäjän viranomaistoiminnoista suuntaudu rahavirtaa maahuolintatoimintaan.

5 artikla

Käyttäjien komitea

Kahdentoista kuukauden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän direktiivin alaan kuuluvien lentoasemien käyttäjien tai käyttäjiä edustavien järjestöjen edustajista muodostuvan komitean perustamiseksi kaikille lentoasemille siten, että kaikilla käyttäjillä on oikeus valintansa mukaisesti olla mukana tässä komiteassa joko itse tai nimeämänsä järjestön edustamana.

6 artikla

Kolmansille osapuolille tarjottavat maahuolintapalvelut

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet 1 artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti varmistaakseen maahuolintapalvelujen tarjoajille vapaan pääsyn kolmansille osapuolille tarjottavien maahuolintapalvelujen markkinoille.

Jäsenvaltioilla on oikeus edellyttää, että maahuolintapalvelujen tarjoajien on oltava sijoittautuneita yhteisön alueelle.

2. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin rajoittaa sellaisten palvelujen tarjoajien määrää, joilla on lupa tarjota seuraavia maahuolintapalveluja:

- matkatavaran käsittely,

- asematasopalvelut,

- polttoaine- ja öljyhuolinta,

- rahdin ja postin fyysinen käsittely terminaalin ja ilma-aluksen välillä saapuvien ja lähtevien lentojen sekä kauttakulun yhteydessä.

Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan saa rajoittaa palvelujen tarjoajien lukumäärää vähempään kuin kahteen minkään edellä mainitun palvelulajin osalta.

3. Lisäksi 1 päivästä tammikuuta 2001 lukien ainakin yksi palvelujen tarjoaja ei saa olla suoraan tai epäsuorasti

- lentoaseman pitäjän määräysvallassa,

- palvelujen tarjoajien valintaa edeltävän vuoden aikana enemmän kuin 25 prosenttia lentoaseman matkustaja- tai rahtiliikenteestä kuljettaneen käyttäjän määräysvallassa,

- sellaisen yhteisön määräysvallassa, jonka määräysvallassa suoraan tai epäsuorasti kyseisen lentoaseman pitäjä tai tällainen käyttäjä on taikka joka on suoraan tai epäsuorasti kyseisen lentoaseman pitäjän tai tällaisen käyttäjän määräysvallassa.

Kuitenkin 1 päivään heinäkuuta 2000 mennessä jäsenvaltio voi pyytää, että tässä kohdassa tarkoitettu velvoite lykätään myöhempään ajankohtaan aina 31 päivään joulukuuta 2002 asti.

Komissio tutkii pyynnön 10 artiklassa mainitun komitean avustamana ja voi kyseisen alan kehityksen ja erityisesti liikennemäärältään ja tyypiltään vastaavanlaisten lentoasemien tilanteen huomioon ottaen päättää suostua siihen.

4. Jos jäsenvaltio 2 kohdan mukaisesti rajoittaa palvelujen tarjoajien määrää, se ei saa estää lentoaseman käyttäjää halutessaan valitsemasta kutakin rajoituksen soveltamisalaan kuuluvaa maahuolintapalvelua kohden vähintään kahden maahuolintapalvelujen tarjoajan välillä 2 ja 3 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti ja riippumatta siitä, mikä osa lentoasemaa sille on osoitettu.

7 artikla

Omahuolinta

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet 1 artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti varmistaakseen omahuolinnan vapaan harjoittamisen.

2. Kuitenkin seuraavien maahuolintapalvelujen osalta:

- matkatavaran käsittely,

- asematasopalvelut,

- polttoaine- ja öljyhuolinta sekä

- rahdin ja postin fyysinen käsittely terminaalin ja ilma-aluksen välillä saapuvien ja lähtevien lentojen sekä kauttakulun yhteydessä

jäsenvaltiot voivat varata oikeuden omahuolinnan harjoittamiseen vähintään kahdelle käyttäjälle edellyttäen, että nämä valitaan asiaankuuluvin, puolueettomin, avoimin ja syrjimättömin perustein.

8 artikla

Keskitetyt infrastruktuurit

1. Sen estämättä, mitä 6 ja 7 artiklassa säädetään, jäsenvaltiot voivat antaa joko lentoaseman pitäjälle tai jollekin muulle tehtäväksi hallinnoida sellaisia keskitettyjä infrastruktuureja kuten matkatavaran käsittely, jäänesto, vesihuolto ja polttoainejakelu, joita käytetään maahuolintapalveluissa ja joita niiden moninaisuuden, kustannusten tai ympäristöön kohdistuvien vaikutusten vuoksi ei voida jakaa tai lisätä. Jäsenvaltiot voivat tehdä näiden infrastruktuurien käytön pakolliseksi palvelujen tarjoajille ja omahuolintaan oikeutetuille käyttäjille.

2. Jäsenvaltioiden on valvottava, että näitä infrastruktuureja hallinnoidaan avoimesti, puolueettomasti ja syrjimättömästi sekä erityisesti, ettei palvelujen tarjoajia ja omahuolintaan oikeutettuja käyttäjiä estetä käyttämästä niitä tässä direktiivissä säädetyissä rajoissa.

9 artikla

Poikkeukset

1. Jos lentoasemalla käytettävissä olevan tilan tai kapasiteetin erityiset rajoitteet erityisesti ruuhkautumisen ja tilojen käyttöasteen vuoksi estävät markkinoiden avaamisen ja/tai omahuolinnan harjoittamisen tässä direktiivissä säädetyssä laajuudessa, kyseessä oleva jäsenvaltio voi päättää

a) rajoittaa maahuolintapalvelujen tarjoajien määrää kaikkien muiden paitsi 6 artiklan 2 kohdassa mainittujen maahuolintapalvelujen osalta; niiden osalta sovelletaan 6 artiklan 2 ja 3 kohdan säännöksiä,

b) varata oikeus yhden tai useamman 6 artiklan 2 kohdassa mainitun maahuolintapalvelun tarjoamiseen vain yhdelle palvelujen tarjoajalle,

c) varata oikeus omahuolinnan harjoittamiseen rajoitetulle määrälle käyttäjiä muidenkin kuin 7 artiklan 2 kohdassa mainittujen maahuolintapalvelujen osalta edellyttäen, että käyttäjät valitaan asianmukaisin, puolueettomin, avoimin ja syrjimättömin perustein,

d) kieltää omahuolinnan harjoittaminen tai rajoittaa se yhteen käyttäjään 7 artiklan 2 kohdassa mainittujen maahuolintapalvelujen osalta.

2. Kaikissa 1 kohdan mukaisesti tehdyissä poikkeuksissa on

a) yksilöitävä maahuolintalaji tai -lajit, joille poikkeus myönnetään, ja käytettävissä olevaan tilaan tai kapasiteettiin liittyvät erityiset rajoitteet, joilla poikkeusta perustellaan,

b) liitettävä mukaan suunnitelma aiheellisista toimenpiteistä, joilla rajoitteet voidaan poistaa.

Lisäksi poikkeus ei saa

i) rajoittaa tarpeettomasti direktiivin tavoitteiden toteuttamista,

ii) vääristää kilpailua palvelujen tarjoajien ja/tai omahuolintaan oikeutettujen käyttäjien kesken,

iii) koskea laajempaa alaa kuin on tarpeen.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki 1 kohdan perusteella myöntämänsä poikkeukset sekä niiden perusteet vähintään kolme kuukautta ennen kuin poikkeukset tulevat voimaan.

Komissio julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä yhteenvedon sille ilmoitetuista päätöksistä sekä kehottaa niitä, joita asia koskee, esittämään huomautuksensa.

4. Komissio tutkii jäsenvaltion tekemän päätöksen poikkeuksen myöntämisestä. Komissio tekee tätä varten perusteellisen selvityksen tilanteesta ja jäsenvaltion esittämistä toimenpiteistä tutkiakseen, ovatko erityiset rajoitteet olemassa sekä onko markkinoiden avaaminen ja/tai omahuolinnan harjoittaminen mahdotonta tässä direktiivissä säädetyssä laajuudessa.

5. Tutkittuaan asiaa ja kuultuaan kyseistä jäsenvaltiota komissio voi hyväksyä jäsenvaltion päätöksen tai vastustaa sitä, jos se katsoo, että esitettyjä rajoitteita ei ole todettu tai että ne eivät ole riittäviä ollakseen perusteena poikkeukselle. Kuultuaan kyseistä jäsenvaltiota komissio voi lisäksi vaatia jäsenvaltiota muuttamaan poikkeuksen soveltamisalaa tai rajoittamaan sen ainoastaan niihin osiin lentoasemaa tai lentoasemajärjestelmää, joissa esitetyt rajoitteet on tosiasiallisesti todettu.

Komissio tekee asiassa päätöksen viimeistään kolme kuukautta jäsenvaltion antaman ilmoituksen jälkeen; päätös julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

6. Jäsenvaltioiden 1 kohdan mukaisesti myöntämien poikkeusten voimassaoloaika on muissa kuin artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa poikkeuksissa enintään kolme vuotta. Viimeistään kolme kuukautta ennen tämän ajanjakson päättymistä jäsenvaltion on tehtävä poikkeusta koskevasta pyynnöstä uusi päätös, jota myös koskee tässä artiklassa säädetty menettely.

Artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut poikkeukset eivät saa olla kestoltaan kahta vuotta pidempiä. Jäsenvaltio voi kuitenkin 1 kohdassa mainittujen perusteiden nojalla pyytää, että määräaikaa jatketaan yhden kerran kahdella vuodella. Komissio tekee tällaista pyyntöä koskevan päätöksen 10 artiklassa tarkoitetun komitean avustamana.

10 artikla

Neuvoa-antava komitea

1. Komissiota avustaa neuvoa-antava komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja.

2. Komitea neuvoo komissiota 9 artiklan soveltamisessa.

3. Komissio voi lisäksi kuulla komiteaa kaikissa tämän direktiivin soveltamista koskevissa kysymyksissä.

4. Komitea laatii työjärjestyksensä.

11 artikla

Palvelujen tarjoajien valinta

1. Jäsenvaltion on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet valintamenettelyn järjestämiseksi niiden palvelujen tarjoajien osalta, joille annetaan lupa maahuolintapalvelujen tarjoamiseen lentoasemalla, jos tarjoajien määrä on rajoitettu 6 artiklan 2 kohdassa ja 9 artiklassa säädetyissä tapauksissa. Tässä menettelyssä on noudatettava seuraavia periaatteita:

a) Jos jäsenvaltio edellyttää, että palvelujen tarjoajien on täytettävä tietyt vakioehdot tai tekniset vaatimukset, käyttäjien komiteaa on kuultava ennen näiden ehtojen tai vaatimusten laatimista. Vakioehdoissa tai teknisissä vaatimuksissa määriteltyjen valintaperusteiden tulee olla asiaankuuluvia, puolueettomia, avoimia ja syrjimättömiä.

Annettuaan komissiolle tiedon asiasta asianomainen jäsenvaltio voi osana vakioehtoja tai teknisiä vaatimuksia, joihin palvelujen tarjoajien on mukauduttava, asettaa alueellaan julkisen palvelun velvoitteen syrjäistä tai kehitysaluetta palveleville lentoasemille, joihin ei kohdistu kaupallista mielenkiintoa, mutta jotka ovat ehdottoman välttämättömiä asianomaiselle jäsenvaltiolle.

b) On järjestettävä tarjouskilpailu josta ilmoitetaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ja johon kaikki kiinnostuneet palvelujen tarjoajat voivat osallistua.

c) palvelujen tarjoajat valitsee:

i) lentoaseman pitäjä kuultuaan sitä ennen käyttäjien komiteaa, jos

- lentoaseman pitäjä ei itse tarjoa vastaavanlaisia maahuolintapalveluja,

eikä

- lentoaseman pitäjällä ole suoraa tai epäsuoraa määräysvaltaa tällaisia palveluja tarjoavissa yrityksissä,

eikä

- sillä ole osuutta tällaisessa yrityksessä,

ii) muissa tapauksissa lentoaseman pitäjästä riippumattomat jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset kuultuaan käyttäjien komiteaa ja lentoaseman pitäjää.

d) Palvelujen tarjoajat valitaan enintään seitsemäksi vuodeksi.

e) Jos palvelujen tarjoaja lopettaa toimintansa ennen kuin määräaika, joksi hänet on valittu, päättyy, hänen tilalleen valitaan samaa menettelyä noudattaen uusi palvelujen tarjoaja.

2. Jos tarjoajien määrä on rajoitettu 6 artiklan 2 kohdan ja 9 artiklan mukaisesti, lentoaseman pitäjä voi itse tarjota maahuolintapalveluja ilman, että 1 kohdassa tarkoitettua valintamenettelyä tarvitsee noudattaa. Se voi myös tätä menettelyä noudattamatta antaa jollekin palveluja tarjoavalle yritykselle luvan tarjota maahuolintapalveluja kyseiselle lentoasemalle,

- jos lentoaseman pitäjällä on suoraan tai epäsuorasti määräysvalta kyseisessä yrityksessä, tai

- jos kyseinen pitäjä on suoraan tai epäsuorasti kyseisen yrityksen määräysvallassa.

3. Lentokentän pitäjä antaa käyttäjien komitealle tiedoksi tämän artiklan nojalla tehdyt päätökset.

12 artikla

Saarilla sijaitsevat lentoasemat

Valittaessa 11 artiklan mukaisesti lentoaseman maahuolintapalvelujen tarjoajia jäsenvaltio voi laajentaa julkisen palvelun velvoitteen kyseisen jäsenvaltion muille lentoasemille edellyttäen, että

- nämä lentoasemat sijaitsevat saarilla samalla maantieteellisellä alueella, ja

- näiden lentoasemien vuotuinen asemakohtainen liikennemäärä on vähintään 100 000 matkustajaa, ja

- komissio 10 artiklassa mainitun komitean avustamana hyväksyy tällaisen laajentamisen.

13 artikla

Kuuleminen

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoaseman pitäjän, käyttäjien komitean ja palveluja tarjoavien yritysten välinen pakollinen kuulemismenettely järjestetään tämän direktiivin määräysten soveltamiseksi. Kuuleminen koskee erityisesti niiden palvelujen hintaa, joiden osalta on myönnetty 9 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukainen poikkeus, sekä kyseisten palvelujen tarjoamiseen littyviä järjestelyjä. Tällainen kuuleminen on järjestettävä vähintään kerran vuodessa.

14 artikla

Hyväksyminen

1. Jäsenvaltiot voivat asettaa maahuolintapalvelujen tarjoajan tai omahuolintaan oikeutetun käyttäjän toiminnan ehdoksi lentoasemalla kyseisen lentoaseman pitäjästä riippumattoman julkisen viranomaisen antaman hyväksymisen.

Hyväksymisperusteiden on liityttävä lentoasemien rakennelmien ja laitteiden, ilma-alusten, varusteiden ja ihmisten turvallisuuteen tai turvatoimiin sekä ympäristönsuojeluun ja asiaankuuluvaan sosiaalilainsäädäntöön.

Perusteissa on noudatettava seuraavia periaatteita:

a) niitä on sovellettava syrjimättömällä tavalla palvelujen tarjoajiin ja käyttäjiin,

b) niiden on liityttävä asetettuun tavoitteeseen,

c) ne eivät saa käytännössä johtaa markkinoille pääsyn tai omahuolinnan harjoittamisen rajoittamiseen tässä direktiivissä säädettyä alemmalle tasolle.

Perusteet on julkaistava ja palvelujen tarjoajille tai omahuolintaan oikeutetuille käyttäjille on ilmoitettava etukäteen hyväksymismenettelystä.

2. Hyväksyminen voidaan evätä tai peruuttaa ainoastaan, jos palvelujen tarjoaja tai omahuolintaan oikeutettu käyttäjä ei omasta syystään täytä 1 kohdassa tarkoitettuja perusteita.

Hylkäämisen tai peruuttamisen syyt on ilmoitettava kyseiselle palvelujen tarjoajalle tai omahuolintaan oikeutetulle käyttäjälle ja lentoaseman pitäjälle.

15 artikla

Menettelytapasäännöt

Jäsenvaltio voi tarvittaessa lentoaseman pitäjän ehdotuksesta

- kieltää palvelujen tarjoajaa tarjoamasta palveluja tai käyttäjää käyttämästä tarjottuja palveluita tai harjoittamasta omahuolintaa, jos kyseinen palvelujen tarjoaja tai käyttäjä ei noudata sille lentoaseman asianmukaisen toiminnan takaamiseksi annettuja sääntöjä;

näissä säännöissä on noudatettava seuraavia periaatteita:

a) niitä on sovellettava syrjimättömällä tavalla palvelujen tarjoajiin ja käyttäjiin,

b) niiden on liityttävä asetettuun tavoitteeseen,

c) ne eivät saa käytännössä rajoittaa markkinoille pääsyä tai omahuolinnan harjoittamista tässä direktiivissä säädettyä alemmalle tasolle,

- edellyttää erityisesti lentoaseman maahuolintapalvelujen tarjoajia tasapuolisella ja syrjimättömällä tavalla osallistumaan kansallisessa lainsäädännössä tai sääntelyssä asetettujen julkisen palvelun velvoitteiden täyttämiseen, mukaan lukien palvelujen jatkuvuuden turvaamisen.

16 artikla

Lentoaseman rakennelmien ja laitteiden käyttö

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että maahuolintapalvelujen tarjoajilla ja omahuolintaa haluavilla käyttäjillä on mahdollisuus lentoasemien rakennelmien ja laitteiden käyttämiseen siinä määrin kuin heidän toimintansa harjoittaminen sitä edellyttää. Jos lentoaseman pitäjä tai tarvittaessa sitä valvova julkinen viranomainen tai muu yhteisö asettaa edellytyksiä kyseiselle käyttöoikeudelle, näiden edellytysten on oltava asianmukaisia, puolueettomia, avoimia ja syrjimättömiä.

2. Lentoasemien maahuolintaan varatut tilat on jaettava maahuolintapalvelujen tarjoajien ja omahuolintaan oikeutettujen käyttäjien kesken, mukaan lukien markkinoille tulijat, oikeuksiensa käyttämisen edellyttämässä määrin sekä tosiasiallisen ja tasapuolisen kilpailun mahdollistamiseksi asianmukaisten, puolueettomien, avoimien ja syrjimättömien sääntöjen sekä perusteiden mukaisesti.

3. Jos lentoaseman rakennelmien ja laitteiden käytöstä peritään maksu, maksu on määriteltävä asianmukaisin, puolueettomin, avoimin ja syrjimättömin perustein.

17 artikla

Turvallisuus ja turvatoimet

Tämän direktiivin säännökset eivät vaikuta millään tavoin jäsenvaltioiden oikeuksiin ja velvoitteisiin lentoasemilla yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja turvatoimien alalla.

18 artikla

Työntekijöiden ja ympäristön suojelu

Jäsenvaltiot voivat toteuttaa työntekijöiden oikeuksien ja ympäristönsuojelun turvaamisen edellyttämiä toimenpiteitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän direktiivin säännösten soveltamista ja yhteisön oikeuden muiden määräysten noudattamista.

19 artikla

Kansallisten määräysten noudattaminen

Jäsenvaltioiden lentoasemilla toimiva maahuolintapalvelujen tarjoaja on velvollinen noudattamaan yhteisön lainsäädännön kanssa sopusoinnussa olevia kansallisen lainsäädännön määräyksiä.

20 artikla

Vastavuoroisuus

1. Jos ilmenee, että maahuolinnan markkinoille pääsyn tai omahuolinnan ollessa kyseessä jokin kolmas maa:

a) ei oikeudellisesti tai tosiasiallisesti myönnä yhteisön palvelujen tarjoajille ja omahuolintaan oikeutetuille käyttäjille kohtelua, joka vastaa jäsenvaltioiden kolmannen maan maahuolinnan palvelujen tarjoajille ja omahuolintaan oikeutetuille käyttäjille myöntämää kohtelua, tai

b) ei oikeudellisesti tai tosiasiallisesti myönnä jäsenvaltion palvelujen tarjoajille ja omahuolintaan oikeutetuille käyttäjille kansallisen kohtelun mukaista kohtelua, tai

c) myöntää muista kolmansista maista kotoisin oleville palvelujen tarjoajille tai omahuolintaan oikeutetuille käyttäjille suotuisamman kohtelun kuin jäsenvaltion palvelujen tarjoajille ja omahuolintaan oikeutetuille käyttäjille,

jäsenvaltio voi täydellisesti tai osittain lakkauttaa kolmannesta maasta olevien palvelujen tarjoajien ja käyttäjien tästä direktiivistä aiheutuvat velvoitteet yhteisön oikeuden mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön kansainvälisten sitoumusten noudattamista.

2. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle oikeuksien tai velvoitteiden keskeyttämisestä tai peruuttamisesta.

21 artikla

Valitusoikeus

Jäsenvaltioiden tai lentoaseman pitäjen, milloin se kuuluu heidän tehtäviinsä, on huolehdittava siitä, että kaikilla osapuolilla, joiden laillinen etu sitä vaatii, on oikeus valittaa 7 artiklan 2 kohdan ja 11-16 artiklan mukaisesti tehdyistä päätöksistä tai niiden mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä.

Valitus on voitava saattaa kansallisen tuomioistuimen tai jonkin muun, kyseisen lentoaseman pitäjästä sekä tarvittaessa sitä valvovasta julkisesta viranomaisesta riippumattoman julkisen viranomaisen käsiteltäväksi.

22 artikla

Tiedoksiantokertomus ja direktiivin tarkistus

Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tämän direktiivin soveltamista koskevan kertomuksen laatimiseksi tarvittavat tiedot.

Kertomus, johon liitetään direktiiviä koskevia tarkistusehdotuksia, laaditaan kahden vuoden kuluessa 1 artiklassa mainituista päivämääristä.

23 artikla

Täytäntöönpano

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin, tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti jukaistaan. Jäsenvaltioiden on vahvistettava tällaisen viittauksen yksityiskohtaiset säännöt.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset komissiolle.

24 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

25 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty . . .

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

(1) EYVL N:o C 142, 8.6.1995, s. 7

(2) EYVL N:o C 301, 13.11.1995, s. 28

(3) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 16 päivänä marraskuuta 1995 (EYVL N:o C 323, 4.12.1995, s. 94), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu . . . (sitä ei vielä ole julkaistu virallisessa lehdessä) ja Euroopan parlamentin päätös, tehty . . . (sitä ei vielä ole julkaistu virallisessa lehdessä).

(4) EYVL N:o L 240, 24.8.1992, s. 1

(5) EYVL N:o L 240, 24.8.1992, s. 8, asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

(6) EYVL N:o L 240, 24.8.1992, s. 15

(7) EYVL N:o C 309, 5.11. 1994, s. 2

(8) EYVL N:o C 56, 6.3.1995, s. 28

LIITE

LUETTELO MAAHUOLINTAPALVELUISTA

1. Maahuolinnan hallintoon ja valvontaan kuuluvat:

1.1. edustus- ja yhteydenpitopalvelut paikallisten viranomaisten ja muiden tahojen kanssa, maksuliikenteen hoitaminen käyttäjän puolesta ja toimitilojen antaminen käyttäjän edustajien käyttöön,

1.2. lastauksen sekä tele- ja muun viestinnän valvonta,

1.3. ilma-aluksessa kuljetettavien kuormansiirtovälineiden käsittely, varastointi ja hallinnointi,

1.4. muut valvontapalvelut ennen lentoa, sen aikana tai sen jälkeen sekä muut käyttäjän pyytämät hallinnolliset palvelut.

2. Matkustajien osalta käsittelyyn kuuluu saapuville, lähteville, lennolta toiselle siirtyville ja kauttakulkeville matkustajille annettu apu, mukaan lukien matkalippujen ja matkustusasiakirjojen tarkastus sekä matkatavaroiden kirjaaminen ja kuljettaminen lajittelujärjestelmiin.

3. Matkatavaroiden käsittelyyn kuuluu matkatavaroiden käsittely lajittelualueella, niiden lajittelu, niiden valmistelu lähtöä varten, tavaroiden kuormaamien laitteisiin, joilla tavaroita kuljetetaan ilma-aluksen ja lajittelualueen välillä, ja tavaroiden purku tällaisistä laitteista sekä tavaroiden kuljetus lajittelualueelta saapuvien tavaroiden alueelle.

4. Rahdin ja postin käsittelyyn kuuluvat:

4.1. rahdin osalta: vienti-, kauttakulku- ja tuontirahdin fyysinen käsittely, rahtiasiakirjojen käsittely, tullaus sekä osapuolten kesken sovitut tai olosuhteiden vaatimat turvatoimet

4.2. postin osalta: tulevan ja lähtevän postin fyysinen käsittely, postiasiakirjojen käsittely sekä osapuolten kesken sovitut tai olosuhteiden vaatimat turvatoimet.

5. Asematasopalveluihin kuuluvat:

5.1. ilma-aluksen opastaminen maassa sen saapuessa ja lähtiessä (1*),

5.2. ilma-aluksen avustaminen pysäköimisessä ja siihen tarvittavien laitteiden toimittaminen (2*),

5.3. ilma-aluksen ja asematasopalvelujen tarjoajien välisen viestinnän järjestäminen (3*),

5.4. ilma-aluksen lastaus ja tyhjennys, mukaan lukien siihen tarvittavien välineiden toimittaminen ja käyttäminen, sekä miehistön ja matkustajien kuljetus ilma-aluksen ja lentoterminaalin välillä sekä matkatavaroiden kuljetus ilma-aluksen ja lentoterminaalin välillä,

5.5. ilma-aluksen käynnistämiseksi annettava apu ja siihen tarvittavien välineiden toimittaminen,

5.6. ilma-aluksen siirtäminen saapumisen ja lähdön yhteydessä sekä siihen tarvittavien laitteiden hankkiminen ja käyttäminen,

5.7. ruuan ja juomien kuljetus ja lastaus ilma-alukseen sekä niiden purkaminen ilma-aluksista.

6. Ilma-aluksen siivouspalveluihin ja muihin palveluihin kuuluvat:

6.1. ilma-aluksen siivoaminen ulkoa ja sisältä sekä käymälä- ja vesipalvelut,

6.2. matkustamon ilmastointi ja lämmittäminen, lumen ja jään poistaminen, ilma-aluksen jäänesto,

6.3. matkustamon uudelleenjärjestelyt, niihin liittyvien varusteiden varastointi.

7. Polttoaine- ja öljyhuolintaan kuuluvat:

7.1. polttoainetäydennyksen ja -tyhjennyksen järjestäminen ja suorittaminen, mukaan lukien polttoaineen varastointi sekä toimitusten laadun ja määrän valvominen,

7.2. öljyn ja muiden nesteiden täydentäminen.

8. Ilma-alusten tekniseen huoltoon kuuluvat:

8.1. rutiinihuolto ennen lentoa,

8.2. käyttäjän pyytämät erityiset huoltotoimet,

8.3. varaosien ja huollossa tarvittavien laitteiden hankkiminen ja niiden hallinnointi,

8.4. pysäköintipaikkoja ja/tai hallitiloja koskevat pyynnöt tai varaukset.

9. Lentotoiminnan ja miehistön avustamiseen kuuluvat:

9.1. lennon valmistelu lähtöasemalla tai muussa pisteessä,

9.2. lennolla olevalle ilma-alukselle annettava palvelu, mukaan lukien mahdollisesti tarvittava lennon uudelleen suunnittelu,

9.3. lennon jälkeen toimitettavat palvelut,

9.4. miehistön avustaminen.

10. Kenttäkuljetuksiin kuuluvat:

10.1. matkustaja-, miehistö-, matkatavara-, rahti- ja postikuljetusten organisointi ja suorittaminen saman lentoaseman eri terminaalien välillä, mutta ei vastaava kuljetus ilma-aluksen ja jonkin toisen pisteen välillä saman lentoaseman alueella,

10.2. käyttäjän pyytämät erityiskuljetukset.

11. Catering-palveluihin kuuluvat:

11.1. yhteyksien hoitaminen catering-toimittajiin ja näiden palvelujen hallinnointi,

11.2 ruoan, juomien ja niiden valmistamiseen tarvittavien välineiden varastoiminen,

11.3. näiden välineiden puhdistaminen,

11.4. elintarvikkeiden ja tarvittavien välineiden järjestely ja toimitus.

(1*) Ellei lennonjohtopalvelu huolehdi näistä palveluista.

EHDOTUS NEUVOSTON PERUSTELUIKSI

I. JOHDANTO

Komissio antoi 10 päivänä huhtikuuta 1995 neuvostolle Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 84 artiklan 2 kohtaan perustuvan ehdotuksen direktiiviksi pääsystä maahuolinnan markkinoille yhteisön lentoasemilla (1).

Euroopan parlamenttii antoi lausuntonsa 16 päivänä marraskuuta 1995 (2) ja talous- ja sosiaalikomitea antoi omansa 13 päivänä syyskuuta 1995 (3).

Komissio teki näiden lausuntojen perusteella muutetun ehdotuksen (4).

Neuvosto vahvisti yhteisen kantansa perustamissopimuksen 189 c artiklan mukaisesti 28 päivänä maaliskuuta 1996.

II. EHDOTUKSEN TARKOITUS

Tämä ehdotus laadittiin Euroopan siviili-ilmailun tilanteesta 24 päivänä lokakuuta 1994 annetun päätöslauselman (5) sekä otsikolla "Tie Euroopan siviili-ilmailun tulevaisuuteen" annetun komission tiedonannon perusteella, ja sen tarkoituksena on lisätä yhteisön lentoasemien maahuolintapalvelujen markkinoiden avoimuutta määrittelemällä niille yksityiskohtaiset säännöt.

III. YHTEISEN KANNAN ERITTELY

Neuvoston vahvistama yhteinen kanta sisältää eräitä Euroopan parlamentin ehdottamia tarkistuksia. Neuvosto ei kuitenkaan voinut hyväksyä joitakin muita Euroopan parlamentin ehdottamia tarkistuksia, lähinnä sellaisia, jotka voisivat joko vaikeuttaa suunniteltujen markkinoiden avaamista tai joiden ei katsota kuuluvan maahuolinta-alaa koskevan direktiivin soveltamisalaan.

Jäljempänä esitetään yhteenveto eri tapauksista Euroopan parlamentin suosittamien tarkistusten mukaisessa järjestyksessä sekä neuvoston tekemät muutokset komission alkuperäiseen ehdotukseen.

1. Viite: tarkistus 1 - komission ehdotuksen johdanto-osan ensimmäinen kappale

Neuvosto hyväksyi yhteisessä kannassaan (johdanto-osan ensimmäinen kappale) tämän tarkistuksen, joka koski ilmausta "tavoitteenaan taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen pysyvä edistäminen".

2. Viite: tarkistus 2 - johdanto-osan toinen kappale

Neuvosto ei voinut ottaa huomioon tätä tarkistusta ja poisti jopa kyseisen kappaleen yhteisestä kannasta. Tällä kappaleella, jossa määritellään sisämarkkinat, ei ole vaikutusta yhteisen kannan sisällön kannalta, eikä sitä vastaa mikään kohta direktiivin artiklaosassa.

3. Viite: tarkistukset 3 ja 4 - johdanto-osan 2 a kappale (uusi) (johdanto-osan 8 a kappale (uusi))

Näitä tarkistuksia ei neuvoston kantaa koskevan yleisen huomautuksen jälkeen voitu ottaa huomioon, koska niiden ei katsottu kuuluvan direktiivin soveltamisalaan. Näiden tarkistusten mukaan komission pitäisi julkistaa tietyt direktiivin yhteiskunnallisia vaikutuksia ja lentoasemien kustannuksia koskevat tutkimustulokset.

4. Viite: yhteisen kannan johdanto-osan neljäs ja viides kappale

Neuvosto muutti näiden kahden kappaleen sanamuotoa komission ehdotuksen johdanto-osan viidennen ja kuudennen kappaleen perusteella säilyttäen kuitenkin viittauksen maahuolintapalvelujen olennaiseen merkitykseen lentoliikenteen infrastruktuurien tehokkaalle käytölle ja korostaen, että markkinoiden avaaminen myötävaikuttaa lentoyhtiöiden käyttökustannusten alenemiseen sekä käyttäjille tarjottavien palvelujen laadun parantamiseen.

5. Viite: tarkistus 5 - johdanto-osan 8 b kappale (uusi)

Neuvosto otti huomioon tämän tarkistuksen ajatussisällön, ja yhteiseen kantaan merkitty sanamuoto (johdanto-osan kahdeksas kappale) on lähellä Euroopan parlamentin ehdottamaa sanamuotoa.

6. Viite: tarkistus 6 - johdanto-osan yhdeksäs kappale

Neuvosto ei hyväksynyt tätä tarkistusta, jossa korostettiin lentoasemien vastuuta kaikista markkinoiden avautumisen vastaisilta vaikuttavista päätöksistä. Neuvosto muutti kuitenkin kyseisen yhdeksännen kappaleen sanamuotoa viittaamalla myönteisellä tavalla suunniteltuun avaamiseen.

7. Viite: tarkistus 7 - johdanto-osan kymmenes kappale

Neuvosto ei voinut hyväksyä tätä tarkistusta eikä katsonut tarpeelliseksi määritellä markkinoille pääsyä koskevia edellytyksiä. Neuvosto muotoili kyseisen kappaleen uudelleen yhteisessä kannassaan (johdanto-osan kymmenes kappale) ja korosti, että vapaa pääsy maahuolinnan markkinoille on toteutettava asteittain ja alan vaatimuksia vastaavalla tavalla.

8. Viite: tarkistus 8 - johdanto-osan 11 kappale

Neuvosto ei hyväksynyt tätä tarkistusta markkinoiden avaamista koskevien rajoitusten välttämiseksi. Neuvoston mielestä Euroopan parlamentin tarkoittamia rajoitteita ei ole kaikilla lentoasemilla ja että ne eivät myöskään koske kaikkia maahuolintapalvelujen lajeja.

9. Viite: yhteisen kannan johdanto-osan 12 kappale

Neuvosto päätti lisätä lentoaseman viranomaisten sijasta viittauksen lentoaseman pitäjään.

10. Viite: tarkistus 9 - johdanto-osan 13 kappale

Neuvosto ei hyväksynyt tätä tarkistusta tiettyjen vaikeasti jaettavien palvelujen osalta mahdollisen väärinkäytön välttämiseksi. Neuvosto korvasi sen sijaan yhteisessä kannassaan (johdanto-osan 13 kappale) olevan viittauksen turvallisuuteen viittauksella ympäristöön kohdistuvaan vaikutukseen, jotta kyseinen kappale olisi yhdenmukainen artiklaosan kanssa.

11. Viite: yhteisen kannan johdanto-osan 14 kappale

Neuvosto päätti sisällyttää tämän kappaleen loppuun ilmauksen "asiaankuuluvia, puolueettomia, avoimia ja syrjimättömiä".

12. Viite: yhteisen kannan johdanto-osan 15 kappale

Neuvosto päätti lisätä ilmauksen "neuvoa-antavan komitean avustamana" sen viittauksen yhteyteen, joka koskee komission velvollisuutta hyväksyä poikkeukset.

13. Viite: tarkistus 10 - johdanto-osan 16 kappale

Neuvosto ei voinut hyväksyä tätä tarkistusta, koska valintamenettely olisi toteutettava ainoastaan siinä tapauksessa, että jäsenvaltio rajoittaa palvelujen tarjoajien määrää.

Neuvosto päätti korvata kyseisen kappaleen toisessa virkkeessä ilmauksen "ottaa liikenteenharjoittajat mukaan tähän valintaan" ilmauksella "kuulla palvelujen käyttäjiä tässä valinnassa".

14. Viite: yhteisen kannan johdanto-osan 17 kappale

Neuvosto päätti korvata ilmauksen "heidän osallistumisensa palvelujen tarjoajien valinnassa" ilmauksella "palvelujen käyttäjiä on aiheellista kuulla tässä valinnassa", jotta tämä kappale olisi yhdenmukainen artiklaosan tekstin kanssa (11 artikla).

15. Viite: yhteisen kannan johdanto-osan 18 kappale

Neuvosto päätti lisätä tämän kappaleen yhdenmukaisesti artiklaosan 12 artiklan kanssa.

16. Viite: tarkistus 11 - johdanto-osan 19 kappale

Tässä yhteydessä on aiheellista muistuttaa, että yhteisen kannan artiklaosassa esitetyn mukaan lentoaseman pitäjän olisi pidettävä kirjanpidollisesti erillään eikä "erotettava ehdottamasti toisistaan" lentoaseman hoitoon ja maahuolintapalvelujen tarjoamiseen liittyvät toiminnot. Tämän vuoksi johdanto-osan kappaleissa viitataan eriytettyyn kirjanpitoon. Tarkistus hyväksyttiin siltä osin, että eriytetty kirjanpito ulotettiin yhteisessä kannassa koskemaan kaikkia maahuolintapalveluja kolmansille osapuolille tarjoavia yrityksiä (johdanto-osan 21 kappale).

17. Viite: yhteisen kannan johdanto-osan 20 kappale

Neuvosto päätti lisätä kyseisen kappaleen yhdenmukaisesti artiklaosan kanssa (4 artiklan 2 kohta).

18. Viite: tarkistus 12 - johdanto-osan 21 a kappale (uusi)

Neuvosto ei hyväksynyt tätä tarkistusta. Johdanto-osan uudessa 24 kappaleessa esitetään kuitenkin yhdenmukaisesti 18 artiklan kanssa, että jäsenvaltioilla on edelleen oltava valta turvata riittävän tasoinen sosiaaliturva maahuolintapalveluja tarjoavien yritysten henkilöstölle.

19. Viite: tarkistus 13 - johdanto-osan 21 b kappale (uusi)

Neuvosto ei voinut hyväksyä tätä tarkistusta, koska jäsenvaltioiden sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistaminen ei kuulu direktiivin soveltamisalaan. On kuitenkin aiheellista muistuttaa, että yhteisen kannan johdanto-osan 22 kappaleeseen lisättiin viittaus lentoasemien velvollisuuteen noudattaa "voimassa olevaa sosiaalilainsäädäntöä", mihin viitataan myös artiklaosassa (14 ja 18 artikla).

20. Viite: yhteisen kannan johdanto-osan 23 kappale

Komission ehdotuksen johdanto-osan 21 kappaleen tekstiä muutettiin sen yhdenmukaistamiseksi artiklaosan kanssa (15 ja 16 artikla).

21. Viite: tarkistus 14 - johdanto-osan 22 kappale

Neuvosto hyväksyi tämän tarkistuksen. Neuvosto lisäsi tähän kappaleeseen (25) myös seuraavan lauseen osan:

". . . sekä riittävän ja rehellisen kilpailun varmistaminen sitä edellyttävät; käytöstä on kuitenkin voitava periä maksu," (16 artiklan 3 kohta).

22. Viite: tarkistus 15 - johdanto-osan 23 kappale

Neuvosto hyväksyi tämän tarkistuksen. Yhteisessä kannassa nimittäin määrätään, että jos vastavuoroisuutta ei ole, jäsenvaltio saa keskeyttää kolmansista valtioista peräisin oleviin maahuolintapalvelujen tarjoajiin ja käyttäjiin sovellettavan direktiivissä tunnustetun näiden oikeuksien käytön kyseisten tarjoajien ja käyttäjien osalta (johdanto-osan 26 kappale).

23. Viite: yhteisen kannan johdanto-osan 27 kappale

Neuvosto päätti lisätä kyseisen kappaleen direktiivin soveltamisesta Gibraltarin lentoasemaan yhdenmukaisesti 1 artiklan 5 ja 6 kohdan kanssa.

24. Viite: tarkistus 16 - 1 artiklan 6 kohta

Neuvosto ei hyväksynyt tätä tarkistusta. Parlamentin ehdottama ajatus sisällytettiin kuitenkin sopivammaksi katsotussa sanamuodossa lentoaseman pitäjän määritelmään, joka on yhteisen kannan 2 kohdassa.

On aiheellista muistuttaa, että artiklaosan jäsentelyä on parannettu siten, että yhteisen kannan 1 artikla koskee komission ehdotuksen 2 artiklassa olevaa soveltamisalaa. Tämän vuoksi yhteisen kannan 2 artikla koskee komission ehdotuksen 1 artiklassa annettuja määritelmiä.

Neuvosto päätti lisätä lentoaseman määritelmän ja täsmentää muiden määritelmien sanamuotoa eli:

- `lentoasemajärjestelmä`: sama kuin asetuksen (ETY) N:o 2408/92, liitteessä II,

- `omahuolinta`: lisättiin seuraava tarkennus:

"Tässä direktiivissä toisiinsa nähden kolmansina osapuolina ei pidetä sellaisia käyttäjiä,

- joista toisella on hallussaan toisen osake-enemmistö tai

- joiden molempien osake-enemmistö on saman tahon hallussa."

25. Viite: tarkistus 37 - 2 artikla

Ehdotuksen 2 artikla on yhteisessä kannassa 1 artikla, ja se koskee voimaantulon määräaikoja ja viiterajoja. Neuvosto noudatti asteittaisen avaamisen mallia ottaen huomioon lentoasemien koon sekä palvelulajit. Markkinoiden avaamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt samoin kuin sen aikataulu vaihtelevat sen mukaan, ovatko kyseessä:

i) omahuolintapalvelut - kaikkien kaupallisen liikenteen käytössä olevien lentoasemien on avattava markkinansa 1 päivästä tammikuuta 1998 lähtien kaikkien maahuolintapalvelujen osalta, joiden markkinoille pääsy on täysin vapaa ja riippumaton lentoaseman liikennemääristä. Niiden palvelujen tarjomisen osalta, joiden markkinoille pääsyä jäsenvaltio voi rajoittaa, markkinat on avattava 1 päivästä tammikuuta 1998 lähtien ainoastaan niillä lentoasemilla, joiden liikennemäärä on yli miljoona matkustajaa tai yli 25 000 tonnia rahtia,

ii) kolmansille osapuolille tarjottavat maahuolintapalvelut - markkinoiden avaaminen tulee voimaan 1 päivästä tammikuuta 1999 lähtien kaikilla yhteisön lentoasemilla, joiden vuosittainen liikennemäärä on vähintään kolme miljoonaa matkustajaa (kaksi miljoonaa lentoasemilla, joiden liikenne on kausiluonteista ja/tai turismiin liittyvää). Maahuolinnan markkinoiden avaaminen on toteutettava sen sijaan vasta 1 päivästä tammikuuta 2001 lentoasemilla, joiden liikennemäärä on 2-3 miljoonaa matkustajaa. Kolmansille osapuolille tarjottavien palvelujen osalta ei tehdä enää minkäänlaista eroa terminaalipalvelujen ja asematasopalvelujen välillä.

Yhteisessä kannassa esitetystä sovitteluratkaisusta keskusteltiin pitkään neuvoston elimissä riittävän laajan avaamisen mahdollistamiseksi sen jälkeen, kun lentoliikenteen sisämarkkinat tulevat yhteisössä voimaan ja mahdollisesti jopa sen jälkeen, kun kolmas lentoliikennealan vapautumiseen tähtäävä toimenpidekokonaisuus hyväksytään.

Neuvosto päätti sisällyttää yhteisen kannan 1 artiklaan kaksi artiklaa (5 ja 6 artikla), jotka koskevat direktiivin soveltamista Gibraltarin lentoasemaan.

26. Viite: tarkistus 17 - 3 artiklan 1 kohta

Neuvosto ei hyväksynyt tätä tarkistusta. Ottaen huomion Euroopan parlamentin ehdotuksen yhteisen kannan 3 artiklan 1 kohdassa edellytetään kuitenkin, että jos lentoaseman tai lentoasemajärjestelmän hallinnoinnista ja toiminnan ylläpitämisestä vastaa useampi kuin yksi yhteisö, pidetään kutakin näistä tätä direktiiviä sovellettaessa osana lentoaseman pitäjää.

Neuvosto päätti selventää 3 kohdan tekstiä edellyttämällä, että jos jäsenvaltion lainsäädännössä lentoaseman pitäjä on asetettu kansallisen julkisen viranomaisen ohjaukseen tai valvontaan, tämän viranomaisen on laissa hänelle määrättyjen velvoitteiden rajoissa valvottava tämän direktiivin soveltamista.

27. Viite: tarkistukset 38 ja 18 - 4 artiklan 2 ja 3 kohta

Neuvosto otti huomioon nämä tarkistukset. Yhteisen kannan 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa määrätään, että lentoaseman pitäjän, käyttäjän tai tarjoajan on pidettävä kirjanpidossaan maahuolintapalveluihin liittyvä toimintansa erillään muista toiminnoistaan. Lisäksi yhteisessä kannassa säädetään, että jäsenvaltion on nimettävä riippumaton tarkastaja, jonka on erityisesti varmistuttava siitä, ettei lentoaseman pitäjän viranomaistoiminnoista suuntaudu rahavirtaa maahuolintatoimintaan, kuten Euroopan parlamentti ehdotti tarkistuksissaan.

28. Viite: tarkistus 19 - 4 a artikla (uusi)

Neuvosto ei voinut hyväksyä tätä tarkistusta, koska yhteiskunnallisia kysymyksiä käsitellään yhteisen kannan 14 ja 18 artiklassa.

29. Viite: tarkistus 20 - 5 artikla

Neuvosto ei hyväksynyt tätä tarkistusta. Neuvosto yksinkertaisti kuitenkin tämän artiklan sanamuotoa helpottaakseen käyttäjien komitean käytännön toimintaa.

30. Viite: tarkistus 21 - 6 artiklan 1 ja 2 kohdan ensimmäinen alakohta

Neuvosto mahdollistaa yhteisen kannan 6 artiklassa palvelujen tarjoajien määrän rajoittamisen tiettyjen kolmansille osapuolille tarjottavien palvelulajien osalta eli matkatavaran käsittelyn, asematasopalvelujen, polttoaine- ja öljyhuolinnan sekä rahdin ja postin fyysisen käsittelyn osalta. Neuvosto päätti, että jäsenvaltiot eivät voi rajoittaa palvelujen tarjoamiseen oikeutettujen määrää vähempään kuin kahteen. Siinä tapauksessa alkaen 1 päivästä tammikuuta 2001 ainakin yhden näistä palvelujen tarjoajista on oltava täysin riippumaton sekä lentoaseman pitäjästä että kyseisellä lentoasemalla määräävässä markkina-asemassa olevasta lentoyhtiöstä. Komissio voi jäsenvaltion pyynnöstä myöntää ylimääräistä lykkäystä enintään 31 päivään joulukuuta 2002 asti vertailukelpoisilla lentoasemilla vallitsevan tilanteen perusteella. Neuvosto hyväksyi Euroopan parlamentin 21 tarkistuksessaan ehdottaman kolmen vuoden määräajan varmistaakseen vapaan pääsyn kolmansille osapuolille tarjottavan maahuolinnan markkinoille, mutta siten, että määräaikaa voidaan pidentää vain yhden kerran ja vain perustelluissa tapauksissa.

31. Viite: tarkistus 22 - 7 artiklan 2 kohta

Neuvosto edellyttää yhteisen kannan 1 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan määräysten perusteella omahuolinnan markkinoiden täydellistä avaamista 1 päivästä tammikuuta 1998 alkaen. Neuvosto otti tämän tarkistuksen huomioon antaessaan jäsenvaltioille mahdollisuuden rajoittaa oikeutta omahuolinnan harjoittamiseen, mutta oikeus on kuitenkin annettava vähintään kahdelle käyttäjälle 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen palvelulajien osalta.

32. Viite: tarkistus 23 - 8 artikla

Neuvosto hyväksyi pääosiltaan tämän tarkistuksen 1 kohdan ajatussisällön, joka koski keskitettyjä infrastruktuureja, määrittämällä yhteisessä kannassaan niiden arviointiperusteet ja ulottamalla keskittämisen hallintoon asti. Tämän tarkistuksen viimeinen, maksuja koskeva osa otettiin huomioon 16 artiklan 3 kohdassa, joka koskee rakennelmia.

33. Viite: tarkistus 24 - 9 artikla

Neuvosto hyväksyi tämän tarkistuksen 1 kohdan määrittämällä käytettävissä olevan tilan tai kapasiteetin asettamat erityiset rajoitteet ja määräämällä mahdollisuudesta kieltää maahuolinnan harjoittaminen tai rajoittaa sen harjoittajien määrää yhteen käyttäjään 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen maahuolinnan palvelulajien osalta (9 artiklan 1 kohdan c ja d alakohta). Ottaen huomioon tämän tarkistuksen 2 kohdan neuvosto lisäsi yhteisen kannan 9 artiklaan uuden 2 kohdan, jossa määritellään 9 artiklan 1 kohdan soveltamisessa noudatettavat arviointiperusteet. Neuvosto ei voinut sen sijaan hyväksyä tarkistuksen 3 kohtaa, koska nykykäytännön mukaan kaikilla osapuolilla on oikeus esittää huomautuksensa. Neuvosto edellyttää yhteisen kannan 9 artiklan 4 ja 5 kohdassa tiukempaa menettelyä poikkeuksen myöntämistä koskevan päätöksen perusteellista tutkimusta varten. Tarkistuksen 6 kohdan osalta neuvosto antaa mahdollisuuden poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan poikkeuksien voimassaoloaika on kolme vuotta. Yhteisessä kannassa määrätään poikkeuksista sellaisten lentoasemien osalta, joiden maahuolintapalveluissa vallitsee tällä hetkellä monopolitilanne (9 artiklan 1 kohdan b alakohta). Tällaiset lentoasemat saavat näin ollen ylimääräisen kahden vuoden lykkäyksen 1 päivään tammikuuta 2001 asti.

Tämän kahden vuoden ajanjakson jälkeen komissio, jota avustaa tässä tehtävässä jäsenvaltioiden edustajista muodostuva neuvoa-antava komitea, antaa lausuntonsa tilanteesta ja päättää tarvittaessa poikkeuksen jatkamista yhdellä kahden vuoden jaksolla eli enintään 31 päivään joulukuuta 2002 asti.

34. Viite: yhteisen kannan 10 artikla

Neuvosto päätti määrätä tässä säännöksessä komissiota avustavan neuvoa-antavan komitean toiminnasta ja kokoonpanosta, erityisesti poikkeuksia koskevan 9 artiklan soveltamiseksi.

35. Viite: tarkistus 25 - 10 artiklan 1 kohta

Tätä tarkistusta ei voitu hyväksyä, koska palvelujen tarjoajien valintaa koskevassa yhteisen kannan 11 artiklassa määrätään hyvin tasapuolisesta, avoimesta ja syrjimättömästä menettelystä. On aiheellista muistuttaa, että neuvosto vahvisti yhteisen kannan 18 artiklassa, että jäsenvaltiot voivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi ja ympäristön kunnioittamiseksi, tämän kuitenkaan rajoittamatta direktiivin soveltamista ja muiden yhteisön oikeuteen kuuluvien säännösten noudattamista. Yhteisen kannan 17 artiklassa määrätään lisäksi, että direktiivin säännökset eivät vaikuta jäsenvaltioiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin lentokenttien yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja turvatoimien alalla.

36. Viite: tarkistus 26 - 11 artiklan 1 kohta

Neuvosto ei voinut hyväksyä tätä tarkistusta. Kuulemisesta säädetään yhteisen kannan 13 artiklassa, ja maksuja käsitellään yhteisen kannan 16 artiklan 3 kohdassa.

Neuvosto päätti selventää käyttäjien komitean neuvoa-antavaa tehtävää (yhteisen kannan 11 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohta) ja lisätä kyseiseen säännökseen uuden 3 kohdan, jossa edellytetään, että lentoaseman pitäjän on ilmoitettava käyttäjien komitealle tämän artiklan soveltamiseksi tehdyistä päätöksistä.

37. Viite: yhteisen kannan 12 artikla

Saarilla sijaitsevien lentoasemien erityistapauksien ratkaisemiseksi neuvosto edellytti yhteisen kannan kyseisessä artiklassa, että 11 artiklassa säädetyn lentokenttäpalvelujen tarjoajien valinnassa jäsenvaltio voi laajentaa julkisen palvelun velvoitteen kyseisen jäsenvaltion muille lentoasemille edellyttäen, että

- nämä lentoasemat sijaitsevat saarilla samalla maantieteellisellä alueella,

- näiden lentoasemien vuotuinen asemakohtainen liikennemäärä on vähintään 100 000 matkustajaa ja

- komissio 10 artiklassa mainitun komitean avustamana hyväksyy tällaisen laajentamisen.

38. Viite: tarkistus 27 - 12 artikla

Neuvosto ei hyväksynyt tätä tarkistusta. Sääntöjen hyväksyminen muulla kuin turvatoimien ja turvallisuuden varmistamisen perusteella voisi rajoittaa markkinoiden avaamista. On kuitenkin muistettava, että neuvosto edellytti yhteisessä kannassaan (14 artikla) paitsi sitä, että myöntämisperusteiden on oltava asiaankuuluvan sosiaalilainsäädännön mukaiset, myös sitä, että hylkäämisen syyt on ilmoitettava sekä kyseiselle palvelujen tarjoajalle tai käyttäjälle että lentoaseman pitäjälle.

39. Viite: tarkistus 28 - 13 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan c a, c b ja c c alakohta (uusi)

Neuvosto otti huomioon tämän tarkistuksen ajatussisällön yhteisen kannan 17, 18 ja 19 artiklassa.

40. Viite: tarkistus 29 - 14 artiklan 3 kohta

Suuri osa tästä tarkistuksesta on otettu huomioon yhteisen kannan 16 artiklassa. Käyttäjien kuulemista maksujen vahvistamisessa käsitellään tarkistusta 26 koskevissa huomautuksissa.

41. Viite: tarkistus 30 - 15 a artikla (uusi)

Neuvosto ei hyväksynyt yhteisessä kannassaan tätä tarkistusta, jossa esitetään hyvin tiukkoja perusteita eräänlaiselle maahuolinta-alan tutkintotodistukselle.

42. Viite: tarkistus 31 - 15 b artikla (uusi)

Neuvosto ei voinut hyväksyä tätä tarkistusta, koska se voisi johtaa epärealistisiin olosuhteisiin, jotka eivät kuulu yhteisessä kannassa edellytetyn turvatoimien ja turvallisuuden varmistamisen piiriin (17 artikla).

43. Viite: tarkistus 32 - 17 artiklan ensimmäinen alakohta

Neuvosto ei voinut hyväksyä tätä tarkistusta. Oikeudesta valittaa 7 artiklan 2 kohdan ja 12-16 artiklan mukaisesti tehdyistä päätöksistä tai niiden mukaisesti toteutetuista yksittäisistä toimenpiteistä määrätään kuitenkin 21 artiklassa.

44. Viite: tarkistus 33 - 19 artiklan ensimmäinen alakohta

Neuvosto edellyttää yhteisen kantansa 23 artiklassa, että jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, ja ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin, tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan.

45. Viite: tarkistukset 34 ja 35 - 19 a ja 19 b artikla (uusia)

Neuvosto ei hyväksynyt näitä tarkistuksia. Yhteisen kannan 14 artiklassa (hyväksyminen) ja 18 artiklassa (työntekijöiden ja ympäristön suojelu) varmistetaan kuitenkin maahuolintapalvelujen tarjoajien tai käyttäjien velvollisuus noudattaa asiaankuuluvaa sosiaalilainsäädäntöä ja annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus toteuttaa tarvittavat toimenpiteet työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi ja ympäristön suojelemiseksi.

46. Viite: tarkistus 36 - 19 artikla (uusi)

Neuvosto ei voinut hyväksyä tätä tarkistusta, koska asianmukaiselle kertomukselle asetetut määräajat eivät vaikuttaneet realistisilta. Yhteisen kannan 22 artiklassa edellytetään kuitenkin, että jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tämän direktiivin soveltamista koskevan kertomuksen laatimiseksi tarvittavat tiedot; kertomus, johon liitetään ehdotuksia direktiivin tarkistamiseksi, laaditaan kahden vuoden kuluessa 1 artiklassa mainituista päivämääristä.

47. Viite: liite

Liite on tarkistettu ottaen huomioon kansainvälisten järjestöjen siviili-ilmailun alalla käyttämät määritelmät ja yhteisön lentoasemilla voimassa olevat käytännöt.

(1) EYVL N:o C 142, 8.6.1995, s. 7

(2) EYVL N:o C 323, 4.12.1995, s. 94

(3) EYVL N:o C 301, 13.11.1995, s. 28

(4) Muutettu ehdotus toimitetaan neuvostolle lähiaikoina.

(5) EYVL N:o C 309, 5.11.1994, s. 2