51996AC0884

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tutkintotodistusten tunnustamisjärjestelmän perustamisesta vapauttamisdirektiivien ja siirtymätoimienpiteistä annettujen direktiivien soveltamisalaan kuuluvan ammatillisen toiminnan osalta, sekä tutkintotodistusten yleisen tunnustamisjärjestelmän täydentämisestä"

Virallinen lehti nro C 295 , 07/10/1996 s. 0043


Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tutkintotodistusten tunnustamisjärjestelmän perustamisesta vapauttamisdirektiivien ja siirtymätoimienpiteistä annettujen direktiivien soveltamisalaan kuuluvan ammatillisen toiminnan osalta, sekä tutkintotodistusten yleisen tunnustamisjärjestelmän täydentämisestä"

(96/C 295/09)

Neuvosto päätti 11. huhtikuuta 1996 EY:n perustamissopimuksen 49 ja 57 artiklan mukaisesti pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Asian valmistelusta vastannut sosiaali-, perhe-, koulutus- ja kulttuuriasiainjaosto antoi lausuntonsa 20. kesäkuuta 1996. Esittelijänä oli Dame Jocelyn Barrow.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 10. ja 11. heinäkuuta 1996 pitämässään 337. täysistunnossa (heinäkuun 10. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 103 ääntä puolesta, 2 vastaan, ja 6 pidättyi äänestämästä.

1. Yleistä

Talous- ja sosiaalikomitea suhtautuu komission ehdotukseen myönteisesti lukuun ottamatta seuraavia seikkoja:

1.1. Tutkintotodistusten keskinäinen tunnustaminen koko Euroopan unionin alueella tarkoittaa, että on otettava huomioon vaihtelevia tilanteita, sekaannuksen mahdollisuuksia ja päällekkäisyyksiä. Kyseinen tunnustaminen on kuitenkin todella vapaan liikkuvuuden kehittämispolitiikan ja Euroopan unionin ja sen kansalaisten lähentämisen ydinkysymys. Selkeys, ytimekkyys ja yksinkertainen kielenkäyttö ovat olennaisia tekijöitä, jotta tämä eittämättä monimutkainen politiikka olisi kattava ja ymmärrettävä sekä kansalaisille että jäsenvaltioiden hallituksille, joiden edellytetään siirtävän ehdotettu yleisjärjestelmä voimassa olevaan kansalliseen lainsäädäntöönsä.

1.1.1. Komitea myöntää, että on vaikea laatia yksi yhtenäinen teksti, joka pohjautuu noin 35:een tähän mennessä voimassa olleeseen, pätevyyden tunnustamiseen liittyvään toimeen ja järjestelmään niitä kodifioiden, ajantasaistaen ja täydentäen. Komitean toteaa ilahtuneena, että komissio on saanut tiivistetyksi hyvin paljon asioita yhteen, suhteellisen lyhyeen ehdotukseen, ja myöntää, että jokainen konkreettinen muutosehdotus aiempien päätösten yksinkertaistamiseksi on omiaan herättämään varauksia ja vaikeuttamaan neuvostokäsittelyä. Komitea on kuitenkin huolissaan siitä, että ehdotettu teksti ei ehkä avaudu niille, joille se on tarkoitettu, mutta eivät kuulu "sisäpiiriin", jotka eivät toisin sanoen ole osallistuneet EU:n päätöksentekoon ja eivätkä tunne aiheesta käytyä laajaa keskustelua.

1.1.2. Vaikka komitea myöntää, että tekstin erityistermeillä viitataan voimassa olevaan EU:n lainsäädäntöön, se on pettynyt siihen, ettei komissio käytä ehdotuksessaan kertaakaan ilmaisua "kansalainen, joka haluaa asua tai työskennellä toisessa jäsenvaltiossa", vaan mieluummin vanhentunutta ja töykeää termiä "siirtolainen" ("migrant", engl. version johdanto-osassa). Tämä on ristiriidassa komission hallitustenväliselle konferenssille tekemien ehdotusten ja voimassa olevan perustamissopimuksen 8 artiklan kansalaisuutta ja liikkumisen vapautta koskevien määräysten kanssa.

1.1.3. Komitea kehottaa komissiota käyttämään myös sukupuolen suhteen neutraalia terminologiaa (englanninkielinen versio).

1.2. Komissio ehdottaa, että käyttöön otetaan sellaisen ammatillisen toiminnan tunnustamisjärjestelmä, joka ei sisältynyt yleisiin järjestelmiin 89/48/ETY ja 92/51/ETY. Ehdotettu järjestelmä perustuu edelleen keskinäiseen luottamukseen ja "olettamukseen", että kaikilla ammattilaisilla, jotka ovat päteviä yhdessä jäsenvaltiossa, on tarvittava pätetyys saman ammatin harjoittamiseen toisessa jäsenvaltiossa. Mikäli vertailevalla tutkimuksella todistetaan, että vastaavuus on vain osittaista, vastaanottavan jäsenvaltion on annettava hakijalle "mahdollisuus" "osoittaa" hankkineensa puuttuvat tiedot ja taidot (3.1 artikla).

1.2.1. Komitea on tietoinen siitä, että aiemmat yleiset järjestelmät ovat kaiken kaikkiaan toimineet hyvin, että valituksia ei ole tullut ja että Euroopan tasolla toimivien tärkeimpien ammatillisten järjestöjen kanssa käydyt neuvottelut tuntuvat osoittavan, että toteutettuna komission ehdotus toimisi vastaavasti. Komission on seurattava valppaasti asioiden kehitystä liikkumisvapauden takaamiseksi ja tarvittaessa puututtava asioiden kulkuun. Komission tulisi syventyä PO XXII:n ja PO XV:n tekemään yleisten järjestelmien soveltamisen synergiaraporttiin varmistaakseen, että esitetyt ongelmat eivät toistu tätä direktiiviä sovellettaessa. Keskinäisen tunnustamisen "olettamus"-periaatetta on niin ikään ehkä vielä hiottava, jos tai kun EU laajentuu. Komission on raportoitava Euroopan parlamentille sekä talous- ja sosiaalikomitealle direktiivin edistymisestä ja tarkistettava toimintamekanismeja ennen yhteisön laajentamista.

2. Erityistä

2.1. Komitea kehottaa komissiota korvaamaan termin "siirtolainen" ilmauksella "kansalainen, joka haluaa asua tai työskennellä toisessa jäsenvaltiossa", ja viittaamaan ehdotuksen alussa perustamissopimuksen 8 artiklaan.

2.2. 1 artikla (soveltamisalue)

2.2.1. Liitteessä A kuvattu direktiivin soveltamisala on määritelty neuvottelujen pohjalta, joita komissio on käynyt tärkeimpien Euroopan tason ammatillisten järjestöjen kanssa.

2.2.2. Komitea toteaa tyytyväisenä, että neuvottelut ovat olleet tarpeeksi tyhjentävät ja että niiden tulokset on otettu riittävän hyvin huomioon. Direktiivin tarkoittamilla kansallisilla ja alakohtaisilla ammattialajärjestöillä on myös ollut riittävän hyvät mahdollisuudet vaikuttaa komissioon. Jos kahdenvälisissä neuvotteluissa törmätään ongelmiin, komissio voisi avustaa jäsenvaltiotason ammatillisia elimiä.

2.2.3. Komissio on aivan oikein välttänyt liiallisuuteen meneviä yksityiskohtaisuuksia aiempien direktiivien kattamien, korkeampaa tai erityistä pätevyyttä vaativien ammattien suhteen.

2.3. 2 artikla (tiedottaminen)

2.3.1. Vaikka jäsenvaltioilla on sopivaa ja helposti saatavaa tietoa kyseisiä ammatteja koskevista säännöistä, komitea katsoo, että tämän tiedon tulisi olla sellaista, että ne joille tieto on tarkoitettu, ymmärtävät sen, ja että kyseisen tiedon tulisi olla saatavilla kaikilla EU:n kielillä sekä isäntä- että alkuperämaassa. Tutkintotodistusten keskinäisestä tunnustamisesta on laadittava ajan tasalle saatettu, pelkistetty EU:n esite, ja sitä on levitettävä laajasti erityisesti yrittäjille Euro Information Centre (EIC) -toimistojen, liike-elämän järjestöjen, esim. erilaisten yhdistysten ja muiden yhteenliittymien välityksellä.

2.4. 3 artikla (tutkintotodistusten tunnustaminen)

2.4.1. Kuten edellä kohdassa 1.2.1. mainittiin, komitea luottaa siihen, että keskinäisen tunnustamisen periaate toimii uudessa yleisjärjestelmässä. Komission on varmistettava, että pätevyyden vertailevasta tutkimisesta, osittaista vastaavutta koskevista kysymyksistä ja annettavista "mahdollisuuksista" puuttuneiden tietojen ja taitojen hankkimisen "osoittamiseksi" ei kehity vapaan liikkuvuuden keinotekoisia esteitä. Isäntämaan kansalliseen lainsäädäntöön perustuva valitusoikeus edellyttää aukottomia ja selkeitä menettelytapoja. Valitusten määräajaksi on päätettävä jäsenvaltion prosessioikeuden tai oikeudenkäyttöä koskevien ehtojen mukaisesti korkeintaan kuusi kuukautta. Hylätyille anojille on lisäksi ilmoitettava, miksi heidän pätevyyttään ei tunnusteta.

2.5. 4 7 artikla (ammatillisen pätevyyden ja kokemuksen tunnustaminen)

2.5.1. Komitea panee merkille, että ehdotuksen kokemusvuosia koskevat kohdat, yleismääritelmät ja perusmenettelyt ovat ammatillisten järjestöjen suositusten mukaiset ja että ne noudattavat aiempien direktiivien linjoja. "Hyvän maineen osoittamisvelvollisuus" saattaa aiheuttaa väärinkäytöksiä. Todistustaakka on 7 artiklan mukaan näissä tapauksissa kotijäsenvaltioilla, joissa asiaa on käsiteltävä hienovaraisesti.

2.5.2. Komitea panee myös merkille, että komitea käyttää 4 artiklassa jatkuvasti termiä "yritysjohtaja" ("in a managerial capacity") ilmaisun "henkilö, joka vastaa yrityksen johtamisesta" ("person responsible for managing an undertaking") sijaan. Jälkimmäistä ilmaisua käytetään mm. direktiivin 64/427/ETY 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, direktiivin 68/366/ETY 7 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa ja direktiivin 82/489/ETY 2 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa. Komitea myöntää tosin samalla, että komission ehdotuksensa 5 artiklassa antama määritelmä ilmaukselle "yrityksen johtotoiminta" selkiyttää asiaa keskittämällä huomion tyypillisiin yrittäjäominaisuuksiin.

2.6. 5 artikla

2.6.1. Komitea ehdottaa erityisesti, että 5 artiklassa mainittu "toiminta teollisessa tai kaupallisessa laitoksessa" korvataan ilmauksella "toiminta yrityksessä".

2.6.2. Komitea katsoo, että 5 artiklan c kohdassa mainitut kaupalliset tehtävät eivät yksistään riitä. Myös tekninen tietämys on tarpeen. Käsityö/kotiteollisuusaloilla se on suorastaan elintärkeää.

5 artiklan c kohdan tulisi näin ollen kuulua:

"tai kaupallisia ja teknisiä tehtäviä hoitavan ja vähintään yhdestä yrityksen osastosta vastaavan ylemmän johtohenkilön tehtävissä."

2.7. 6 artikla

2.7.1. Komitea kiinnittää tässä yhteydessä huomiota komission vuonna 1974 Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaisemaan ilmoitukseen (). Kysymys oli alkuperämaassa harjoitetun ammatillisen toiminnan keston ja lajityypin todistamisesta. Komissio selvitti ilmoituksen liitteessä myös, kuinka tuon todistamisen tulee tapahtua.

2.7.2. Selkeyden ja menettelyjen yksinkertaisuuden vuoksi 6 artikla voisi kuulua seuraavasti:

"Todisteena 4 artiklassa säädettyjen ehtojen täyttymisestä toimii kotijäsenvaltion tai sen jäsenvaltion, josta anoja on lähtenyt, toimivaltaisen viranomaisen tai elimen antama todistus, joka anojan tulee esittää kyseisen toiminnan tyyppiä ja kestoa koskevan anomuksensa tueksi isäntämaassa."

2.8. 8 artikla (yleisen tunnustamisjärjestelmän täydennys)

2.8.1. Lisäykset direktiiviin 89/48/ETY ja 92/51/ETY ovat selkeät.

2.9. 9 11 artikla (menettelysäännökset)

2.9.1. Komitea katsoo, että direktiivin 9 ja 10 artiklassa mainittua komiteamenettelyä ei voida soveltaa 4 artiklan säännöksiin. Tässä artiklassa tiivistetään aiempien siirtymä- ja vapauttamisdirektiivien säännökset. 4 artikla on siksi itsessään keskeinen sääntelytekijä ja ehdotetun direktiivin tärkein artikla. Näitä keskeisiä ehtoja voidaan muuttaa ainoastaan direktiivien muuttamiseen käytetyllä standardimenettelyllä, johon osallistuvat neuvosto, parlamentti ja komitea. Komission 10 artiklassa ehdottamalla menettelyllä voidaan muuttaa korkeintaan liitteen A luetteloa.

2.9.2. Komitea kyväksyy myös sen, että teknisen komitean kokoonpanon tulisi olla vakiintuneen mallin mukainen. Komitea kehottaa komissiota kuitenkin varmistamaan, että asianomaiset järjestöt voivat osallistua aktiivisesti direktiivin täytäntöönpanoon ja soveltamisen valvontaan. Säännöllistä yhteydenpitoa tekniseen komiteaan voitaisiin tiivistää, kuulemisia järjestää, ja talous- ja sosiaalikomitealle tulisi tiedottaa tilannekatsauksista ja CEDEFOPin (Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen) palveluita voitaisiin käyttää nykyistä enemmän uusien ammatillisten pätevyyksien ja kurssien valvontaan ja niistä saatavien todistusten vertailuun.

2.10. 12 16 artikla (loppusäännökset)

2.10.1. Komitea ehdottaa, että 14 artikla (1 kohta) muotoillaan uudelleen seuraavasti:

"... on saatettava noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan kahden vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta. Niiden on tiedotettava ..."

Bryssel, 11. heinäkuuta 1996.

Talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Carlos FERRER

() EYVL N:o C 81, 13. 7. 1974, ss. 1 13.