Ehdotus neuvoston direktiiviksi järkiperäisten suunnittelumenetelmien käyttöön ottamiseksi sähkön- ja kaasunjakelualoilla (96/C 1/05) KOM(95) 369 lopull. - 95/0208(SYN)

(Komission ehdottama 14 päivänä marraskuuta 1995)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 130 s artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

toimii 189 c artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen yhteistoiminnassa Euroopan parlamentin kanssa,

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon,

sekä katsoo, että

neuvosto ympäristö- ja energiaministerien muodostamassa kokoonpanossa asetti 29 päivänä lokakuuta 1990 pidetyssä kokouksessaan tavoitteeksi hiilidioksidipäästöjen (CO2) vakiinnuttamisen vuoden 1990 tasolle vuoteen 2000 mennessä koko yhteisössä,

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 130 r artiklassa määrätään, että yksi yhteisön ympäristöön liittyvän toiminnan tavoitteista on luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö; energiaa tuottava teollisuus on vastuussa 30 prosentista yhteisön hiilidioksidipäästöistä ja maakaasuala 18 prosentista (1),

neuvoston päätöksellä 93/389/ETY (2) otettiin käyttöön hiilidioksidipäästöjen ja muiden kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmä,

ottaen huomioon hiilidioksidipäästöjen kulkeutuminen rajojen yli järkiperäisen suunnittelutekniikan käyttöönottoa sähkön- ja kaasunjakelun alalla ei voida toteuttaa tyydyttävästi ainoastaan jäsenvaltioiden tasolla; tämän direktiivin antamisen tarkoituksena on perustamissopimuksen 3 b artiklassa määritellyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ottaa käyttöön yhteisiä toimenpiteitä, joita sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa, jättäen kuitenkin kullekin jäsenvaltiolle mahdollisuus mukauttaa ne energia-alansa erityispiirteisiin,

neuvosto kehotti 15 päivänä tammikuuta 1985 tekemällään jäsenvaltioiden energiansäästöohjelmia koskevalla päätöslauselmalla (3) jäsenvaltioita harjoittamaan ja tarvittaessa tehostamaan järkiperäisempää energian käyttöä kehittämällä yhdenmukaistettuja energiansäästöohjelmia,

neuvosto asetti 16 päivänä syyskuuta 1986 tekemässään päätöslauselmassa (4) yhteisön tavoitteeksi järkiperäisemmän energian käytön parantamalla energiatehokkuutta ja lopullisen energiankulutuksen tehokkuuden parantumisen vähintään 20 prosentilla vuoteen 1995 mennessä,

parantunut energiatehokkuus vaikuttaa myönteisesti sekä energiahuollon turvallisuuteen että ympäristöön, jotka ovat luonteeltaan yleismaailmallisia ilmiöitä; tämän vuoksi kansainvälinen yhteistyö on suotavaa mahdollisimman hyvien tulosten saavuttamiseksi,

sähkön- ja kaasunjakeluyhtiöiden sekä loppukuluttajien välinen suhde antaa yhtiöille mahdollisuuden vaikuttaa kuluttajien päätöksiin, jotka koskevat investointeja energiatehokkuushankkeisiin,

jakelulaitosten järkiperäisempi suunnittelumenettely hyödyttää suoraan kaikkia sähkön- ja kaasunkuluttajaryhmiä, mukaan lukien kotikuluttajat,

neuvoston päätöksellä 89/364/ETY (5) otettiin käyttöön yhteisön toimintaohjelma sähkön käytön tehostamiseksi,

neuvoston päätöksellä 91/565/ETY (6) otettiin käyttöön ohjelma energiatehokkuuden edistämisestä yhteisössä (SAVE), jolla pyritään vahvistamaan yhteisön sisäisiä energiatehokkuuteen liittyviä infrastruktuureja, ja

päätöksellä 1110/94/EY (7) Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet teknologista tutkimusta, kehitystä ja esittelytoimintaa koskevan neljännen puiteohjelman; integroitu energiavoimavarasuunnittelu on tärkeä väline käytettäessä ja edistettäessä uusia puiteohjelman mukaisia energiatekniikoita,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tämän direktiivin tarkoitus on myötävaikuttaa siihen, että yhteisön tavoite hiilidioksidipäästöjen vakiinnuttamiseksi vuoden 1990 tasolle vuoteen 2000 mennessä koko yhteisössä saavutetaan; samalla pyritään parantamaan yhteisön taloudellista kilpailukykyä lisäämällä sähkö- ja kaasualojen lopullisen kulutuksen energiatehokkuutta järkiperäisempien suunnittelumenetelmien avulla. Näillä menetelmillä, jäljempänä "integroitu energiavoimavarasuunnittelu", arvioidaan energian tarjonnan ja energian kysynnän vähentämisen investointimahdollisuuksia samoin taloudellisin perustein.

2 artikla

Jäsenvaltioiden on edistettävä seuraavin toimenpitein integroidun energiavoimavarasuunnittelun käyttöä järkiperäisempänä sähkön- ja kaasunjakeluyhtiöiden strategiakeinona, jolla pyritään turvaamaan tulevaisuuden energiahuolto:

a) ottamalla käyttöön menettelytapoja, joiden avulla sähkö- ja kaasunjakeluyhtiöt määräajoin esittävät integroidut energiavoimavarasuunnitelmansa jäsenvaltioiden määrittämille toimivaltaisille viranomaisille. Integroidun energiavoimavarasuunnitelman on sisällettävä kaikki energiavoimavaravaihtoehdot (mukaan lukien kysyntää ohjaileva toiminta) samoin taloudellisin perustein;

b) tutkimalla, onko integroidussa energiavoimavarasuunnitelmassa määritellyt taloudelliset energiatehokkuustoimenpiteet otettu käyttöön;

c) tarkistamalla kyseistä alaa koskevaa olemassa olevaa lainsäädäntöä sen varmistamiseksi, että käyttöön otetaan menetelmät, joiden avulla sähkön- ja kaasunjakeluyhtiöt saavat korvausta kuluttajille laatimiensa energiatehokkuusohjelmien kustannuksista. Näiden menetelmien olisi taattava, että kysyntää ohjailevaa toimintaa harjoittavat jakeluyhtiöt eivät jää tappiolle nettotulojen osalta;

d) kannustamalla sähkön- ja kaasunjakeluyhtiöitä seuraaviin tavoitteisiin:

- monipuolisten tiedotusohjelmien järjestäminen kuluttajille järkiperäisistä energiatehokkuusvaihtoehdoista tiedottamiseksi,

- tarvittaessa kannustuspalkkioiden tarjoaminen kuluttajille energiatehokkuussijoitusten toteuttamiseksi,

- kysyntää ohjailevan toiminnan käynnistäminen pienipalkkaisille energiankuluttajille, jotka käyttävät suhteettoman suuren määrän käytettävissä olevista varoistaan energiakuluihin, ja

- energiatehokkuuteen sijoittaminen perustamalla tytäryhtiöitä, jotka tarjoavat ulkopuolisia rahoituspalveluja kuluttajille, tai tukemalla olemassa olevien kolmansien osapuolten omistamien rahoituslaitosten toimintaa;

e) edistää kysyntää ohjailevan toiminnan vaihtoehtojen integroimista tarjousmennettelyihin jakelualalla, milloin tällaisia menettelyjä on olemassa.

3 artikla

Jäsenvaltioiden on harjoitettava yhteistyötä komission kanssa julkaisemalla joka toinen vuosi kahdeksan vuoden ajan vuodesta 1997 alkaen katsauksia tämän direktiivin perusteella toteuttamistaan toimenpiteistä.

4 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1997. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

5 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

6 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

(1) A View to the Future, Euroopan yhteisöjen komissio, syyskuu 1992

(2) EYVL N:o L 167, 9.7.1993, s. 31

(3) EYVL N:o C 20, 22.1.1985, s. 1

(4) EYVL N:o C 241, 25.9.1986, s. 1

(5) EYVL N:o L 157, 9.6.1989, s. 32

(6) EYVL N:o L 307, 8.11.1991, s. 34

(7) EYVL N:o L 126, 18.5.1994, s. 1