Ehdotus neuvoston asetukseksi (EY) rahoitustoimenpiteistä ja teknisistä toimenpiteistä yhteisöön kuulumattomien Välimeren maiden ja alueiden taloudellisen ja yhteiskunnallisen rakenneuudistuksen tukemiseksi (95/C 232/05) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) KOM(95) 204 lopull. - 95/0127(CNS)

(Komission 7 päivänä kesäkuuta 1995 esittämä)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 235 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo, että

Välimeren alueen vakaus ja vauraus edellyttävät uutta vaihetta vapaakauppa-alueen perustamiseksi luotavissa suhteissa Euroopan yhteisön ja siihen kuulumattomien Välimeren alueen maiden ja alueiden sekä jäsenyyttä hakeneiden Kyproksen ja Maltan, jotka ovat allekirjoittaneet assosiointisopimuksen, välillä sekä tulliliiton perustamista Turkin kanssa,

Eurooppa-neuvoston Essenin kokouksessa 9 ja 10 päivänä joulukuuta 1994 vahvistettiin, että Välimeren alue on Euroopan unionille strategisesti merkittävä ensisijainen alue, ja asetettiin tavoitteeksi luoda unionin ja Välimeren alueen yhteistyökumppanuus,

on tarpeen jatkaa työtä sen varmistamiseksi, että Välimeren alueesta tulee poliittisesti vakaa ja turvallinen alue, joka perustuu demokratian kunnioitukselle, moitteettomalle hallinnolle ja ihmisoikeuksien kunnioitukselle,

yhteisöön kuulumattomien Välimeren maiden ja alueiden osalta vapaakauppa-alueen perustaminen edellyttää perusteellista rakenneuudistusta,

tämän vuoksi on välttämätöntä tukea yhteisöön kuulumattomien Välimeren maiden ja alueiden pyrkimyksiä uudistaa taloudellisia ja yhteiskunnallisia rakenteitaan,

olisi kannustettava alueellisen yhteistyön tehostamista sekä erityisesti yhteisöön kuulumattomien Välimeren maiden ja alueiden välisten talousuudistukseen ja rakennemuutokseen vaikuttavien taloudellisten yhteyksien ja kauppavirtojen kehittämistä,

yhteisön ja siihen kuulumattomien Välimeren maiden välisissä rahoitusyhteistyötä ja teknistä yhteistyötä koskevissa kahdenvälisissä pöytäkirjoissa luotiin hyödyllinen alustava perusta yhteistyölle, ja nyt on rakennettava saadun kokemuksen varaan sekä aloitettava uusi, yhtenäistetty yhteistyökumppanuus,

on määrättävä tämän yhteistyökumppanuuden hallintoa koskevat säännöt,

tätä tarkoitusta varten tätä asetusta sovelletaan toimenpiteisiin, jotka perustuvat yhteisön ja Välimeren kolmansien maiden rahoitusalan ja teknisen alan yhteistyötä koskevien pöytäkirjojen soveltamisesta annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 1762/92, Välimeren alueen kolmansia maita koskevasta rahoitusyhteistyöstä annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 1763/92 yksittäistä maata laajempaan soveltamisalaan kuuluvien toimenpiteiden osalta, rahoitus- ja teknisestä yhteistyöstä miehitettyjen alueiden kanssa annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 1734/94 ja ehdotukseen [KOM(94) 289 lopullinen] neuvoston asetukseksi työpaikkojen luomisesta ja pienten yritysten tukemisesta Maghreb-maissa,

tämän vuoksi tällä asetuksella korvataan edellä mainitut asetukset 1 päivästä tammikuuta 1997, mutta asetus (ETY) N:o 1762/92 on pidettävä voimassa mainittuna päivänä edelleen sovellettavien rahoitusta koskevien pöytäkirjojen hallinnoimiseksi sekä jäljellä olevien maksusitoumusten täyttämiseksi sellaisten rahoitusta koskevien pöytäkirjojen mukaisesti, joiden voimassaolo on lakannut,

ympäristöhankkeiden osalta Euroopan investointipankin, jäljempänä "pankki", omista varoistaan asettamillaan edellytyksillä perussääntönsä mukaisesti myöntämiin lainoihin voidaan myöntää korkotukea,

korkotukea sisältävissä lainatoiminnoissa on pankin omista varoistaan myöntämä laina ja yhteisön budjettivaroista rahoitettava korkotuki kytkettävä toisiinsa, ja ne ovat toisistaan riippuvaisia; pankki voi perussääntönsä mukaisesti ja erityisesti hallintoneuvostonsa yksimielisellä päätöksellä komission annettua kielteisen lausunnon päättää myöntää omista varoistaan korkotuen myöntämistä edellyttävän lainan; tämän näkökohdan vuoksi on varmistettava, että korkotuen myöntämismenettely johtaa kaikissa tapauksissa selvään päätökseen joko korkotuen myöntämisestä tai sen epäämisestä tarvittaessa,

on säädettävä jäsenvaltioiden edustajista muodostuvasta komiteasta, joka avustaa pankkia sille tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi annetuissa tehtävissä,

tässä asetuksessa tarkoitettujen toimenpiteiden tehokkaan hallinnon varmistaminen sekä edunsaajamaiden kanssa käytävän menettelytapoja koskevan vuoropuhelun helpottaminen edellyttävät monivuotista lähestymistapaa, ja

nykyisessä asetuksessa tarkoitetut toimenpiteet ylittävät kehitysyhteistyön rajat ja niitä on määrä soveltaa maihin, joita ei voida luokitella kehitysmaihin; tästä syystä kyseistä asetusta ei voida antaa muiden kuin EY:n perustamissopimuksen 235 artiklassa määrättyjen valtuuksien perusteella,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Yhteisö toteuttaa toimenpiteitä, joilla tuetaan liitteessä 1 lueteltujen yhteisöön kuulumattomien Välimeren maiden ja alueiden (jäljempänä "Välimeren alueen yhteistyökumppanit") pyrkimyksiä uudistaa taloudellisia ja yhteiskunnallisia rakenteitaan.

2. Tukitoimenpiteiden edunsaajiin voi kuulua paitsi valtioita ja alueita myös paikallisia viranomaisia, alueellisia järjestöjä, julkisia virastoja, paikallisia tai perinteisiä yhteisöjä, liike-elämää tukevia järjestöjä, yksityisiä toimijoita, osuustoiminnallisia järjestöjä, keskinäisiä yhtiöitä, yhdistyksiä, säätiöitä ja kansalaisjärjestöjä.

2 artikla

1. Tukitoimenpiteet on toteutettava pitkäaikaisen vakauden ja vaurauden tavoitteen mukaisesti, ja erityisesti taloudellisen siirtymävaiheen, yhteiskunnallis-taloudellisen tasapainon ja alueellisen sekä rajojen yli tehtävän yhteistyön aloilla.

2. Taloudellisen siirtymävaiheen tukeen ja Euroopan ja Välimeren vapaakauppa-alueen perustamiseen kuuluu erityisesti:

- yksityisen sektorin kehittäminen ja työpaikkojen luominen, mukaan lukien yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja tuki pkt-yrityksille

- Euroopan yksityisten investointien edistäminen, mukaan lukien teollisuusyhteistyö

- taloudellisten peruspalvelujen parantaminen

- rakenteellisten sopeuttamisohjelmien tukitoimenpiteet.

3. Yhteiskunnallis-taloudellisen tasapainon parantamiseksi myönnettävään tukeen kuuluu erityisesti:

- yhteiskunnallisten palvelujen parantaminen,

- sopusointuinen ja yhtenäinen maaseudun kehittäminen,

- kalastusalan yhteistyön vahvistaminen,

- ympäristöalan yhteistyö,

- kansalaisyhteiskunnan osallistuminen kehittämiseen,

- inhimillisten voimavarojen yhtenäinen kehittäminen erityisesti yleissivistävän koulutuksen ja ammattikoulutuksen aloilla sekä tieteellisen ja teknisen tutkimustoiminnan voimavarojen parantaminen,

- demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen vahvistaminen,

- kulttuuriyhteistyö,

- edellä mainittujen toimenpiteiden välityksellä tapahtuva yhteistyö ja tekninen apu laittoman maahanmuuton, huumekaupan ja kansainvälisen rikollisuuden vähentämiseksi.

4. Alueellista ja valtioidenvälistä yhteistyötä tuetaan erityisesti:

- luomalla alueellisen yhteistyön rakenteita Välimeren alueen yhteistyökumppanien välille ja parantamalla sen perusrakennetta

- luomalla alueellisen kaupan tarvitsemat peruspalvelut, mukaan lukien liikenne, viestintä ja energia, parantamalla lainsäädäntöä sekä toteuttamalla rajanylityspaikkoja koskevia pienimuotoisia peruspalveluhankkeita; erityistä huomiota kiinnitetään rajanylityspaikkoihin Välimeren alueen yhteistyökumppanien ja unionin välisillä rajoilla, yhteistyöhön suurten maantieteellisten alueiden tasolla sekä unionissa tällä alalla toteutettuja toimenpiteitä täydentäviin toimenpiteisiin,

- yhteistyöllä Arabiliiton ja sen edustustojen kanssa sekä muilla yleisarabialaisilla ja alueellisilla toimilla.

5. Moitteetonta hallintoa on edistettävä tukemalla avainasemassa olevia laitoksia, mukaan lukien paikallishallinto, ammattiyhdistykset, tiedotusvälineet ja liike-elämää tukevat järjestöt, sekä auttamalla julkishallintoa kehittämään kykyään kehittää menettelytapoja ja hallinnoida toteuttamista.

6. Tämän asetuksen mukaisesti toteutettavissa toimenpiteissä on otettava asianmukaisesti huomioon naisten osallistumisen edistäminen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työpaikkojen luomiseen naisille ja nuorille.

7. Tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavien toimintojen on muodostuttava pääasiassa teknisestä avusta, koulutuksesta, laitosten rakentamisesta, menettelytapoja koskevasta vuoropuhelusta, tiedottamisesta, seminaareista, tutkimuksista, pienyritysten, pkt-yritysten ja perusrakenteen investointihankkeista ja toimenpiteistä, joilla taataan yhteisön hankkeiden ja ohjelmien näkyvyys. Hajautettua yhteistyötä olisi käytettävä silloin, kun se voi olla tehokasta. Riskipääomaan liityviä toimintoja ja korkotukea voidaan rahoittaa erityisesti yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa. Toteutettujen toimenpiteiden valmistelusta, toteuttamisesta, valvonnasta, tilintarkastuksesta ja täytäntöönpanosta edunsaajille aiheutuneet kustannukset voidaan myös korvata.

8. Jos jokin tukitoimenpiteiden jatkamisen tärkeä tekijä puuttuu, erityisesti tapauksissa, joissa loukataan demokratian periaatteita ja ihmisoikeuksia, neuvosto voi komission ehdotuksesta määräenemmistöllä päättää Välimeren alueen yhteistyökumppanin avustamista koskevista aiheellisista toimenpiteistä.

3 artikla

1. Tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavien toimenpiteiden valinnassa on otettava huomioon muun muassa edunsaajien tavoitteiden tärkeysjärjestys, kehittymässä olevat tarpeet ja rakenneuudistukseen myötävaikuttava kehitys sekä arvioitava kyseisten toimenpiteiden tehokkuutta yhteisön tuen tavoitteiden saavuttamisen kannalta assosiointi- tai yhteistyösopimusten määräysten mukaisesti, jos sellaisia on tehty.

2. Kansallisella ja alueellisella tasolla on laadittava kolmivuotisia ohjeellisia ohjelmia ottaen huomioon Välimeren alueen yhteistyökumppanien kanssa todetut ensisijaiset tavoitteet, mukaan lukien taloudellisten vuoropuhelujen johtopäätökset, ja ne on tarkistettava vuosittain tarpeen mukaan. Näissä ohjelmissa on määriteltävä 2 artiklassa tarkoitetuille ohjeellisille alueille kohdistettavan yhteisön tuen päätavoitteet ja suuntaviivat, ja niihin voi sisältyä rahoituksen arviointi. Näitä ohjelmia voidaan muuttaa niiden soveltamiskauden aikana ottaen huomioon tämän asetuksen täytäntöönpanon perusteella kertyneet kokemukset sekä Välimeren alueen yhteistyökumppaneiden aikaansaama rakenneuudistus, makrotaloudellinen vakauttaminen ja yhteiskunnallinen kehitys.

3. Erityisesti näihin ohjeellisiin ohjelmiin perustuvat rahoituspäätökset on tehtävä 10 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

4 artikla

1. Komissio varmistaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ja näiden toimittamien tietojen perusteella yhteisön ja yksittäisten jäsenvaltioiden avustustyön tehokkaan yhteensovittamisen. Lisäksi on edistettävä yhteensovittamista ja yhteistyötä kansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden lahjoittajien kanssa.

2. Yhteisö voi toteuttaa tässä asetuksessa tarkoitettuja toimenpiteitä joko itsenäisesti tai yhteisrahoituksella Välimeren alueen yhteistyökumppaneiden itsensä kanssa, tai toisaalta jäsenvaltioiden julkisten taikka yksityisten elinten ja Euroopan investointipankin kanssa, tai toisaalta kolmansien maiden taikka monenvälisten elinten kanssa.

5 artikla

1. Yhteisön rahoitus muodostuu erityisesti avustuksista ja riskipääomasta. Ympäristöalan yhteistyötoimenpiteisiin myönnettävä rahoitus voi muodostua pankin omista varoistaan myöntämien lainojen korkotuesta.

2. Avustuksia voidaan käyttää 2 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista edistävien toimintojen, hankkeiden tai ohjelmien rahoittamiseen tai osarahoittamiseen. Näiden toimintojen, hankkeiden ja ohjelmien rahoituksen määrä riippuu niiden taloudellisesta tuottokyvystä.

3. Rahoituspäätöksissä ja kaikissa niihin perustuvissa rahoitussopimuksissa määrätään selkeästi muun muassa komission paikalla suorittamasta valvonnasta ja varainhoidon tarkastuksesta ja tilintarkastustuomioistuimen paikalla suorittamista tilintarkastuksista.

6 artikla

1. Tämän asetuksen mukaiset toimenpiteet voivat koskea tavaroiden ja palvelujen tuonnin kustannuksia sekä hankkeiden ja ohjelmien toteuttamisesta johtuvia paikallisia kustannuksia. Yhteisön rahoitus ei koske veroja, tulleja eikä maksuja.

Kyseisten Välimeren alueen yhteistyökumppanien on sovellettava yhteisön tämän asetuksen mukaisesti rahoittamien toimenpiteiden täytäntöönpanoa koskeviin sopimuksiin ainakin yhtä edullisia vero- ja tullijärjestelyjä kuin ne, joita nämä yhteistyökumppanit soveltavat suosituimmuusasemassa olevaan valtioon tai kehitysjärjestöön.

2. Koulutus-, viestintä- ja tutkimusohjelmien sekä muiden hankkeiden ylläpito- ja käyttökustannukset voidaan korvata; jälkimmäisten osalta nämä kustannukset voidaan kuitenkin korvata ainoastaan käynnistysvaiheessa vähenevinä määrinä.

3. Investointihankkeisiin on yhteisön rahoituksen lisäksi käytettävä myös hankkeen käynnistäjän omia varoja tai markkinaehtoista rahoitusta, ottaen huomioon hankkeen luonne. Yhteisön rahoitus ei kuitenkaan voi ylittää 80 prosenttia kokonaiskustannuksista.

7 artikla

1. Tarjouspyynnöt ja sopimukset ovat avoinna yhtäläisin ehdoin kaikille jäsenvaltioiden ja Välimeren alueen yhteistyökumppanien luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille.

2. Käytettäessä yhteisrahoitusta komissio voi tapauskohtaisesti sallia, että muista maista kuin Välimeren alueen yhteistyökumppaneista osallistutaan tarjouspyyntöihin ja sopimuksiin. Tällöin kolmansien maiden yritysten osallistuminen voidaan hyväksyä ainoastaan, jos vastavuoroisuus taataan.

8 artikla

1. Suurempaa määrää kuin 2 000 000 ecua koskevat muut kuin Euroopan investointipankin lainojen korkotukea ja riskipääomaa koskevat rahoituspäätökset tehdään 10 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

2. Yleismäärärahoja koskevat rahoituspäätökset tehdään 10 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Komissio ilmoittaa 10 artiklassa tarkoitetulle komitealle, mihin tarkoitukseen nämä yleismäärärahat käytetään.

3. Päätökset 10 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen tehtyjen päätösten muuttamisesta tekee komissio, jos niihin ei sisälly asiasisällön muutoksia tai lisäsitoumuksia, jotka ovat arvoltaan suurempia kuin 20 prosenttia alkuperäisestä sitoumuksesta.

4. Pankkilainojen korkotukea koskevat rahoituspäätökset tehdään 11 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Riskipääomaa koskevat rahoituspäätökset tehdään 12 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

9 artikla

Komissio arvioi tässä asetuksessa tarkoitettuja toimenpiteitä, jotka rahoitetaan Euroopan yhteisön yleisestä talousarviosta, päättää niistä ja hallinnoi niitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sitä korkotukeen ja riskipääomaan liittyvien toimintojen hallinnointia, jota pankki suorittaa komission sille yhteisön puolesta Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan 21 päivänä joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen 105 artiklan 3 kohdan mukaisesti antamin toimivaltuuksin.

10 artikla

1. Komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista, jonka puheenjohtajana on komission edustaja ja jota sanotaan "MED-komiteaksi" (jäljempänä "komitea"). Pankin edustaja osallistuu asioiden käsittelyyn ilman äänioikeutta.

2. Komission edustaja tekee komitealle luonnoksen toteutettavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto päätöksistä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta, annetaan ETY:n perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa määrätyllä enemmistöllä. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3. Komissio päättää toimenpiteistä, joita sovelletaan välittömästi. Jos toimenpiteet eivät kuitenkaan ole komitean lausunnon mukaisia, komissio ilmoittaa niistä viipymättä neuvostolle. Siinä tapauksessa komissio lykkää päättämiensä toimenpiteiden soveltamista kuudella viikolla.

Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ajan kuluessa.

4. Komitea voi käsitellä kaikkia muita tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevia asioita, jotka puheenjohtaja saattaa sen käsiteltäviksi, mahdollisesti jäsenvaltion edustajan pyynnöstä, ja erityisesti yleistä täytäntöönpanoa, ohjelman hallintoa, yhteisrahoitusta ja 4 artiklassa tarkoitettua yhteensovittamista koskevia asioita.

5. Komitea hyväksyy työjärjestyksensä määräenemmistöllä.

6. Komissio antaa säännöllisesti tietoja komitealle ja tiedottaa tämän asetuksen mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta.

7. Euroopan parlamentille annetaan säännöllisesti tietoja tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

11 artikla

1. Korkotuetuilla lainoilla rahoitettavien ympäristöalan hankkeiden osalta pankki laatii rahoitusehdotuksen perussääntönsä mukaisesti. Pankki pyytää komisson lausunnon perussäännön 21 artiklan mukaisesti sekä 13 artiklassa tarkoitetun komitean lausunnon.

2. Komitea antaa lausunnon pankin ehdotuksesta. Komission edustaja välittää komitealle toimielimensä kannan kyseisestä hankkeesta ja erityisesti siitä, onko se tämän asetuksen tavoitteiden sekä neuvoston antamien yleisten suuntaviivojen mukainen. Lisäksi pankki antaa komitealle tiedot muista kuin korkotuetuista lainoista, joita pankki aikoo myöntää omista varoistaan.

3. Mainitun kuulemisen perusteella pankki pyytää komissiolta rahoituspäätöstä korkotuen myöntämisestä kyseistä hanketta varten.

4. Komissio esittää MED-komitealle luonnoksen päätökseksi korkotuen rahoituksen myöntämisestä tai tarvittaessa sen epäämisestä.

5. Komissio toimittaa 4 kohdassa tarkoitetun päätöksen pankille, joka voi myöntää lainan, jos päätöksellä myönnetään korkotuki.

12 artikla

1. Pankki esittää 13 artiklassa tarkoitetulle komitealle lausuntoa varten riskipääomaan liittyviä toimintoja koskevat hankkeet. Komission edustaja välittää komitealle toimielimensä kannan kyseisestä hankkeesta ja erityisesti siitä, onko se tämän asetuksen tavoitteiden sekä neuvoston antamien yleisten suuntaviivojen mukainen.

2. Mainitun kuulemisen perusteella pankki esittää hankkeen komissiolle.

3. Komissio tekee rahoituspäätöksen hankkeen ominaisuuksien kannalta tarkoituksenmukaisessa ajassa.

4. Komissio toimittaa 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen pankille, joka toteuttaa aiheelliset toimenpiteet.

13 artikla

1. Pankkiin perustetaan jäsenvaltioiden edustajista muodostuva komitea, jäljempänä "13 artiklassa tarkoitettu komitea".

Komitean puheenjohtajana toimii sen jäsenvaltion edustaja, joka kulloinkin hoitaa pankin hallintoneuvoston puheenjohtajuutta; komitean sihteeristön järjestää pankki. Komission edustaja osallistuu asioiden käsittelyihin komiteassa.

2. Neuvosto vahvistaa yksimielisesti komitean työjärjestyksen.

3. Komitea tekee päätökset ETY:n perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa määrätyllä määräenemmistöllä.

4. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan ETY:n perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa määrätyllä tavalla.

14 artikla

1. Komissio tutkii yhdessä pankin kanssa tämän asetuksen mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden täytäntöönpanon edistymistä sekä antaa asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen viimeistään 30 päivänä huhtikuuta. Kertomuksessa annetaan tiedot vuoden aikana rahoitetuista toimenpiteistä asianmukaista luottamuksellisuutta noudattaen sekä arvioidaan saavutettuja tuloksia.

2. Komissio ja pankki arvioivat niitä koskevia hankkeita sen määrittämiseksi, onko tavoitteet saavutettu, sekä tulevan toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi tarkoitettujen suuntaviivojen laatimiseksi. Arviointikertomukset saatetaan neuvoston ja Euroopan parlamentin käyttöön.

15 artikla

1. Kumotaan neuvoston asetus (ETY) N:o 1763/92 ja neuvoston asetus (ETY) N:o 1734/94 31 päivästä joulukuuta 1996.

2. Sovelletaan neuvoston asetusta (ETY) N:o 1762/93 31 päivästä joulukuuta 1996 mainittuna päivänä edelleen voimassa olevien pöytäkirjojen hallinnointiin sekä jäljellä olevien maksusitoumusten täyttämiseen niiden pöytäkirjojen mukaisesti, joiden voimassaolo on lakannut.

16 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

LIITE I

Asetuksen 1 kohdassa tarkoitetut yhteistyökumppaneina toimivat maat ja alueet

Algerian demokraattinen kansantasavalta

Egyptin arabitasavalta

Israelin valtio

Jordanian kuningaskunta

Kyproksen tasavalta

Libanonin tasavalta

Maltan tasavalta

Marokon kuningaskunta

Syyrian arabitasavalta

Tunisian tasavalta

Turkin tasavalta

Gazan ja Jordan-joen länsirannan miehitetyt alueet