Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma EU:n nuorisodialogin 8. kierroksen tuloksista

(2021/C 504/01)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, JOTKA

PALAUTTAVAT MIELEEN SEURAAVAA:

Tämä päätöslauselma pohjautuu Euroopan unionin nuorisostrategiaan 2019–2027 (1), EU:n nuorisodialogin hallintoa koskevista suuntaviivoista annettuun päätöslauselmaan (2), päätelmiin nuorten demokratiatietoisuuden ja demokratiaan osallistumisen edistämisestä Euroopassa (3), päätelmiin monitasoisen hallinnon vahvistamisesta nuorten päätöksentekoprosesseihin osallistumisen edistämisessä (4) ja EU:n nuorisodialogin aiempien kierrosten tuloksiin.

Euroopan unionin nuorisostrategiasta 2019–2027 annetussa päätöslauselmassa esitetään EU:n tasolla jatkossa toteutettavan nuorisoalan yhteistyön yleiset tavoitteet, ohjaavat periaatteet ja perusta. Päätöslauselmassa vaaditaan lisäämään nuorten mukanaoloa päätöksentekijöiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa sekä erilaisista taustoista ja yhteiskuntaryhmistä tulevien nuorten osallistumista.

EU:n nuorisodialogi on nuorille tarkoitettu osallistumismekanismi EU:ssa. Se toimii nuorisoalalla tehtävän EU-tason yhteistyön painopisteitä, toteutusta ja seurantaa koskevan jatkuvan yhteisen pohdinnan ja kuulemisen foorumina (5) päätöksentekijöiden, nuorten ja heitä edustavien järjestöjen kesken ja mahdollistaa jatkuvan kumppanuuden näiden prosessien hallinnossa paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla.

4.	Jäsenvaltioita kannustetaan antamaan nuorille mahdollisuus osallistua kaikkiin EU:n nuorisodialogin toimeenpanovaiheisiin ottamalla nuorisoala mukaan toimintaan ja antamalla kansalliselle nuorisoneuvostolle (6) tarvittaessa johtava rooli kansallisessa työryhmässä ja eurooppalaisessa ohjausryhmässä.

EU:n nuorisodialogin 8. kierroksen tulokset perustuvat kierroksen aikana järjestettyihin kolmeen EU:n nuorisokonferenssiin, kansallisista ja eurooppalaisista laadullisista kuulemisista ja dialogivaiheen tapahtumista saatuun palautteeseen, EU:n nuorisodialogia koskevan keskeisen kyselytutkimuksen määrällisiin tuloksiin ja vaikutusten arviointivaiheesta kansallisella ja Euroopan tasolla saatuihin tuloksiin ja edistävät nuorisotavoitteen nro 9 (”Tiloja ja osallistumista kaikille”) monitasoisen ja monialaisen täytäntöönpanon valtavirtaistamista. Eurooppalainen ohjausryhmä koordinoi kierrosta Euroopan tasolla.

Tämän asiakirjan tavoitteena on taata, että kansallisten ja eurooppalaisten nuorisopolitiikkojen alalla toimivat asiaankuuluvat sidosryhmät ottavat EU:n nuorisodialogin 8. kierroksen tulokset huomioon ja toteuttavat niiden suhteen jatkotoimia, ja varmistaa EU:n nuorisodialogia koskevan prosessin ja sen tulosten laatu ja jatkuvuus.

TOTEAVAT SEURAAVAA:

Saksan, Portugalin ja Slovenian puheenjohtajakausille 1. heinäkuuta 2020 ja 31. joulukuuta 2021 välille ajoittuneen EU:n nuorisodialogin 8. kierros, jonka yhteinen teema on ”Europe for YOUth – YOUth for Europe: Space for Democracy and Participation”, perustuu eurooppalaisiin nuorisotavoitteisiin, erityisesti Euroopan unionin nuorisostrategian 2019–2027 nuorisotavoitteeseen nro 9: ”Tiloja ja osallistumista kaikille”.

Samalla kun Euroopan unionin nuorisostrategiasta 2019–2027 annetussa päätöslauselmassa kehotetaan nuoria osallistumaan laajemmin EU:n nuorisodialogiprosessiin, siinä edellytetään riittäviä resursseja, erityisesti taloudellisia ja henkilöresursseja, jotka mahdollistavat kaikkien nuorten tavoittamisen sekä viestinnän heille ja heidän kanssaan paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla.

9.	Kansallisten työryhmien panos on tärkeä EU:n nuorisodialogiprosessien johtamisessa kansallisella tasolla, alue- ja paikallistaso mukaan lukien, ja erityisesti nuorten eri ryhmien tavoittamiseksi ja eri kansallisten, alueellisten ja paikallisten sidosryhmien yhdistämisessä prosessiin.

10.	Valtiosta riippumattomien kansainvälisten nuorisojärjestöjen panos on tärkeä eri puolilta Eurooppaa saatujen moninaisten näkökulmien tuomisessa toimintapoliittiseen vuoropuheluun ja EU:n nuorisodialogiprosessin kansainvälistä ulottuvuutta koskevien laadukkaiden kannanottojen varmistamisessa.

11.

Yksi 8. kierroksen erityispiirre oli laadukkaalle osallistumiselle annettu painoarvo ja digitaalisten välineiden pääasiallinen käyttö terveyskriisin vuoksi. EU:n nuorisodialogin 8. kierros käytiin covid-19-pandemian aikana, jolloin useimmat EU-maat olivat ottaneet käyttöön toimenpiteitä lähikontaktien välttämiseksi, mikä rajoitti mahdollisuuksia järjestää fyysisiä kokouksia. Pandemian vuoksi kaikki kolme EU:n nuorisokonferenssia järjestettiin virtuaalisessa muodossa, tiiviissä yhteistyössä kansallisten nuorisoneuvostojen kanssa.

12.

Puheenjohtajavaltio Saksa keskittyi Euroopan nuorten demokratiatietoisuuteen ja demokraattiseen osallistumiseen tunnuslauseenaan ”Nuoriso ja demokratia”. Jäsenvaltioissa toimiville kansallisille työryhmille ja valtiosta riippumattomille kansainvälisille nuorisojärjestöille ehdotettiin kansallisen ja Euroopan tason kuulemisten ja tapahtumien pohjaksi joukko laadullisia kysymyksiä, joissa keskityttiin nuorisotavoitteen nro 9 ”Tiloja ja osallistumista kaikille” seitsemään päämäärään.

13.

Puheenjohtajavaltio Portugali keskittyi monitasoisen hallinnon vahvistamiseen edistämällä nuorten osallistumista päätöksentekoprosesseihin ja painotti erityisesti nuorten osallistumista digitaalisen innovoinnin avulla. Huomiota kiinnitettiin myös nuorisopolitiikkoihin sovellettaviin nuorten oikeuksiin perustuviin lähestymistapoihin, ja tämä oli neuvostossa 17. toukokuuta 2021 kokoontuneiden nuorisoministerien periaatekeskustelun aiheena. Koska Portugalin puheenjohtajakausi osui ajankohtaan, jolloin dialogivaiheesta siirryttiin toimeenpanovaiheeseen, nuorisotavoitteen nro 9 toteuttamiseksi kehitettiin konkreettisia toimia sisältävä välineistö ottaen huomioon laadullisista kuulemisista ja tapahtumista laaditut raportit ja Portugalin valtuuskunnan EU:n nuorisokonferenssissa käymät keskustelut. Lisäksi järjestettiin 48 tunnin Solve the Gap -hackathon-tapahtuma, jonka seurauksena luotiin verkkotyökalu, jolla edistetään nuorten osallistumista demokraattisiin prosesseihin. Työkalu julkaistaan Euroopan nuorisoportaalissa.

14.

Puheenjohtajavaltio Slovenia tarkasteli kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien merkitystä nuorison osallistumiselle ja keinoja suojella niitä. Se tarkasteli myös EU:n nuorisodialogia koskevan keskeisen kyselytutkimuksen määrällisiä tuloksia ja Portugalin puheenjohtajakaudella esitetyistä ohjaavista kysymyksistä saatuja tuloksia, joita se hyödynsi tarkastellakseen hyviä käytäntöjä nuorisotavoitteen nro 9 ja sen päämäärien täytäntöön panemiseksi ja näiden käytäntöjen muuttamiseksi nuorisoalan toimiksi. Niiden täytäntöönpanon esteet ja jatkotoimet on määritelty.

KATSOVAT SEURAAVAA:

15.

Jokainen EU:n nuorisodialogin kierros perustuu aiempiin kierroksiin, EU:n nuorisokonferensseihin ja EU:n neuvoston puheenjohtajavaltioiden nuorisoalalla tekemään työhön. Tässä korostuu puheenjohtajakolmikon rooli ja sen yhtenäisyyden merkitys kunkin EU:n nuorisodialogin kierroksen tavoitteiden saavuttamisessa ja auttamisessa saavuttamaan nuorisotavoitteissa asetetut päämäärät, kun perättäiset kierrokset yhdistetään toisiinsa.

16.

Kansalliset työryhmät käyttävät erilaisia menetelmiä, kuten osallistavia visuaalisia menetelmiä ja osallistavaa toimintatutkimusta, keskustelutilaisuuksia ja verkossa järjestettäviä nuorisodialogitapahtumia. Valtiosta riippumattomat kansainväliset nuorisojärjestöt auttoivat järjestämään keskustelutilaisuuksia, joihin osallistui Euroopan tason päätöksentekijöitä ja nuoria.

17.

Eurooppalainen ohjausryhmä ehdotti EU:n nuorisodialogia koskevaa keskeistä kyselytutkimusta keinona tarkastella muita nuorison osallistumisen osa-alueita, jotta huomioon otettaisiin mahdollisimman laaja näkemysten joukko, ja keinona kannustaa kansallisia työryhmiä ja valtiosta riippumattomia kansainvälisiä nuorisojärjestöjä keskittymään enemmän laadullisiin ja merkityksellisempiin dialogiprosessiin osallistumisen muotoihin, mikä tuo lisäarvoa EU:n tasolla käytäviin kuulemisiin.

18.	EU:n kolmen puheenjohtajavaltion ja niiden kansallisten nuorisoneuvostojen, Euroopan nuorisofoorumin ja Euroopan komission välinen merkityksellinen yhteistyö ja yhteiskehittäminen olivat EU:n nuorisodialogin 8. kierroksen täytäntöönpanoa ohjaavia keskeisiä periaatteita.

19.

Nuorten ja nuorisojärjestöjen asettaminen kierroksen ja sen kaikkien toimien suunnittelun, täytäntöönpanon, seurannan, arvioinnin ja jatkotoimien keskiöön, esimerkiksi varmistamalla, että puheenjohtajavaltion kansallisella nuorisoneuvostolla on oikeus toimia eurooppalaisen ohjausryhmän yhteispuheenjohtajana, oli keskeinen tekijä EU:n nuorisodialogin 8. kierroksen menestykselle.

20.

On tärkeää tunnustaa laajemmin valtiosta riippumattomien kansainvälisten nuorisojärjestöjen osallistuminen ja panos EU:n nuorisodialogiprosessiin sen varmistamiseksi, että dialogilla on vahva eurooppalainen ulottuvuus. Olisi turvattava kestävä, rakenteellinen ja riittävä rahoitus ja poliittinen tuki Euroopan ja kansallisilla tasoilla, jotta niin kansalliset työryhmät kuin valtiosta riippumattomat kansainväliset nuorisojärjestöt voivat harjoittaa toimintaansa virallisen EU:n nuorisodialogin puitteissa.

21.

EU:n nuorisokonferenssit ovat merkityksellinen osa nuorisodialogiprosessia. Ne luovat turvallisia tiloja, joissa osallistujilla on tarvittavat tiedot ja mahdollisuudet antaa panoksensa, ja niiden olisi tuotava yhteen päätöksentekijöitä, jotta nämä voisivat osallistua vuoropuheluun merkityksellisellä tavalla, vaihtaa näkemyksiä nuorten kanssa tasavertaisesti, kehittää yhdessä heidän kanssaan konferenssien tuloksia ja sisällyttää tulokset mahdollisuuksien mukaan poliittiseen päätöksentekoonsa, jotta voidaan varmistaa nuorten mielekäs osallistumisprosessi.

22.	Jotta prosessista saadaan mielekkäämpi nuorille ja päätöksentekijöille, on tärkeää, että kaikki EU:n nuorisodialogiin liittyvät tapahtumat järjestetään mahdollisimman kestävällä tavalla ja otetaan huomioon ympäristöä koskevat, sosiaaliset ja taloudelliset kestävyyden ulottuvuudet.

23.

Keskittyminen nuorisotavoitteen nro 9 täytäntöönpanoon sen päämäärien muuttamiseksi nuorisoalan toimiksi on tuonut EU:n nuorisodialogiprosessiin merkittävän uuden ulottuvuuden tuomalla mukanaan muutoksia, joita tarvitaan nuorten elämänlaadun parantamiseksi Euroopassa. Se voitaisiin EU:n nuorisodialogin tulevilla kierroksilla omaksua hyvänä ja inspiroivana käytäntönä.

TOTEAVAT SEURAAVAA:

24.

Nuoret ovat digitaaliaikaan soveltuvan kestävän, sosiaalisen, ilmastoneutraalin, vauraan ja demokraattisen Euroopan nykyisyys ja tulevaisuus. Heidän osallistumisensa on ratkaisevan tärkeää Euroopan nykyisyyden ja tulevaisuuden muovaamisessa, jotta varmistetaan, että kaikki Euroopan kansalaiset voivat tavoitella henkilökohtaisia tavoitteitaan ja hyvinvointia, ja jotta heitä voimaannutetaan aktiivisen ja vastuullisen kansalaisuuden harjoittamiseen.

25.

Covid-19-pandemialla ja sen torjumiseksi toteutetuilla poikkeuksellisilla toimenpiteillä on ollut vakavia vaikutuksia nuorten osallistumiseen ja nuorten kansalaistoimintaan, joka on entisestään kaventunut ja jota voitaisiin turvata ennakoivasti. Covid-19-pandemia on myös osoittanut, miten tärkeää on tarkastella ja kehittää edelleen uusia osallistumisen ja kansalaisvaikuttamisen muotoja, erityisesti nuorten digitaalisen osallistumisen yhteydessä, samalla kun tunnustetaan nykyiset digitaaliset kahtiajaot ja digitaalisen osallistumisen rajoitukset ja puututaan niihin (7).

OVAT TYYTYVÄISIÄ:

26.

Nuorten aktiiviseen osallistumiseen kansallisten työryhmien ja valtiosta riippumattomien kansainvälisten kansalaisjärjestöjen toteuttamiin kansallisiin ja eurooppalaisiin laadullisiin kuulemisiin, heidän aktiiviseen osallistumiseensa eurooppalaisen ohjausryhmän käynnistämään EU:n nuorisodialogia koskevaan keskeiseen kyselytutkimukseen sekä heidän aktiiviseen osallistumiseensa täytäntöönpanovaiheessa. Kuulemisissa ja täytäntöönpanovaiheessa käytettiin vaihtelevasti ja innovatiivisesti suppeampia kyselyjä, täsmäryhmähaastatteluja, laajoja nuorisodialogitapahtumia, työpajoja, osallistavaa toimintatutkimusta, osallistavia visuaalisia menetelmiä, keskustelutilaisuuksia ja digitaalisia nuorisodialogitapahtumia.

27.	Toimiin ja toimenpiteisiin, joita kansalliset työryhmät ja valtiosta riippumattomat kansainväliset järjestöt ovat ehdottaneet ja toteuttaneet pandemian vaikeuttamissa olosuhteissa, osana prosessia, jossa nuorisotavoite nro 9 muutetaan nuorisoalan toimiksi.

28.	Eurooppalaisen ohjausryhmän kanssa koko kierroksen ajan toteutettuun menestyksekkääseen yhteistyöhön ja tasavertaiseen kumppanuuteen, joka pohjautui EU:n nuorisodialogin aiempien kierrosten suosituksiin, jotka koskevat EU:n nuorisodialogin monitasoista ja monialaista täytäntöönpanoa.

KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN MUKAISESTI JA TOIMIVALTANSA PUITTEISSA:

29.

Tarkastelemaan EU:n nuorisodialogin 8. kierroksen tuloksia, mukaan lukien liitteessä I olevat nuorten suositukset, suunnitellessaan ja pannessaan täytäntöön tulevia nuorisopolitiikkoja synergiassa kaikkien nuoriin vaikuttavien politiikkojen kanssa ja tutkimaan uusia tapoja panna täytäntöön eurooppalaiset nuorisotavoitteet ja niissä vahvistetut päämäärät.

30.

Vahvistamaan ja parantamaan EU:n nuorisodialogiprosessia tarkastelemalla ja mahdollisuuksien mukaan soveltamalla EU:n nuorisodialogin 8. kierroksen parhaita käytäntöjä sekä sen onnistunutta täytäntöönpanoa ohjanneita periaatteita, erityisesti asettamalla nuoret ja nuorisojärjestöt prosessin keskiöön ja varmistamalla, että EU:n nuorisodialogi on nuorisovetoinen prosessi, jossa nuoret ja päätöksentekijät käyvät rakentavaa ratkaisukeskeistä vuoropuhelua, jolla on todellista vaikutusta. Kansallisten nuorisoneuvostojen olisi sen vuoksi tarvittaessa edelleen oltava kansallisten työryhmien tärkeimpiä sidosryhmiä, ja niille olisi annettava tarvittavaa poliittista ja taloudellista tukea tämän tehtävän hoitamiseen.

31.	Tunnustamaan ja priorisoimaan kansallisten työryhmien roolin, niiden välttämättömän sitoutumisen prosessiin ja niiden merkityksen tiedottamisen ja näkökulmien monipuolisuuden kannalta.

32.

Priorisoimaan ja lisäämään EU:n nuorisodialogin näkyvyyttä kansallisissa ja EU-tason tapahtumissa ja edistämään nuorten osallistumista päätöksentekoprosesseihin kaikilla tasoilla sekä tukemaan ja vahvistamaan eri sidosryhmien, kuten eurooppalaisen ohjausryhmän, kansallisten työryhmien, Euroopan nuorisofoorumin, kansallisten nuorisoneuvostojen, valtiosta riippumattomien kansainvälisten kansalaisjärjestöjen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien, välistä yhteistyötä.

33.

Tarjoamaan tarvittavaa tukea, mukaan lukien riittävät taloudelliset resurssit, ja nuorisoystävällisiä osallistumisen välineitä, jotka ovat tarpeen, jotta monista erilaisista taustoista ja yhteiskuntaryhmistä tulevia useampia nuoria voidaan tavoittaa sekä viestiä heille ja heidän kanssaan kaikilla tasoilla EU:n nuorisodialogiprosessille Euroopan unionin nuorisostrategiassa 2019–2027 asetettujen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

34.

Varmistamaan kestävämmän ja strategisemman lähestymistavan EU:n nuorisodialogia koskevaan viestintään ja tiedottamiseen panemalla täytäntöön kattavan sisäisen ja ulkoisen viestintästrategian Euroopan tasolla ja antamaan tarvittaessa kansallisille työryhmille lisätukea, jotta ne voivat tehostaa omaa, nuorisojärjestöjen yhdessä kehittämää EU:n nuorisodialogia koskevaa viestintäänsä, noudattaen nuorisojärjestöjen yhteisellä johdolla luotua eurooppalaista viestintästrategiaa, mukaan lukien EU:n nuorisodialogia koskeva yhteinen logo, jolla merkitään kaikki Euroopan, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla toteutettavat EU:n nuorisodialogiin kuuluvat toimet.

35.

Euroopan komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava pitkän aikavälin institutionaalisen muistin vahvistaminen ja työn jatkuvuus EU:n nuorisodialogin kierrosten välillä. Puheenjohtajakolmikon, edellisen puheenjohtajakolmikon viimeisen puheenjohtajan, seuraavan puheenjohtajakolmikon ensimmäisen puheenjohtajan, komission ja Euroopan nuorisofoorumin välillä järjestetään säännöllisesti nuorisolähtöistä ja asianmukaisesti tuettua keskustelua ja koordinointia. Eurooppalaisen ohjausryhmän asiakirjat olisi julkistettava Euroopan nuorisoportaalissa.

36.	Antamaan jatkuvaa palautetta nuorille ja nuorisojärjestöille, jotka osallistuvat EU:n nuorisodialogiprosessin kaikkiin vaiheisiin, jotta kaikilla tasoilla voidaan varmistaa merkityksellinen vuoropuhelu ja nuorten osallistuminen.

TOTEAVAT VIELÄ SEURAAVAA:

Seuraavan puheenjohtajakolmikon (Ranska, Tšekki ja Ruotsi) yleinen teemakohtainen prioriteetti on ”Yhdessä kohti kestävää ja osallistavaa Eurooppaa”.

(1) Euroopan unionin neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön puitteista: Euroopan unionin nuorisostrategia 2019–2027 (EYVL C 456, 18.12.2018, s. 1).

(2) Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma EU:n nuorisodialogin hallintoa koskevien suuntaviivojen antamiseksi – Euroopan unionin nuorisostrategia 2019–2027 (EUVL C 189, 5.6.2019, s. 1).

(3) Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät nuorten demokratiatietoisuuden ja demokratiaan osallistumisen edistämisestä Euroopassa (EYVL C 415, 1.12.2020, s. 16).

(4) Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät monitasoisen hallinnon vahvistamisesta nuorten päätöksentekoprosesseihin osallistumisen edistämisessä (EYVL C 241, 21.6.2021, s. 3).

(5) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus” perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta (COM(2018) 367 final – 2018/0191 (COD)).

(6) Euroopan unionin neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön puitteista: Euroopan unionin nuorisostrategia 2019–2027 (EYVL C 456, 18.12.2018, s. 1).

(7) Nuorisoalan kumppanuus: Tomaž Deželan ja Laden Yurttagüler (2021), eurooppalaisten nuorisotutkijoiden pooli, Shrinking democratic space for youth, 2021.

LIITE I

EU:N NUORISODIALOGIN 8. KIERROKSEN YHTEISET SUOSITUKSET

”Europe for YOUth - YOUth for Europe”

Syyskuussa 2021 pidetyssä EU:n nuorisokonferenssissa ilmaistuissa nuorten ideoissa ja mielipiteissä keskityttiin nuorisotavoitteeseen nro 9 (Tiloja ja osallistumista kaikille) ja annettiin suosituksia siitä, miten nuorisotavoite nro 9 olisi pantava täytäntöön. Nämä nuorten suositukset koskevat kaikkia seitsemää nuorisotavoitteeseen nro 9 kuuluvaa päämäärää. Suositukset kattavat prosessin, joka alkoi Saksan puheenjohtajakaudella, jatkui Portugalin puheenjohtajakaudella ja päättyi Slovenian puheenjohtajakaudella.

Suosituksissa ei aseteta muodollisia vaatimuksia kansalliselle nuorisopolitiikalle. Ne voivat kuitenkin toimia inspiraation lähteenä jäsenvaltioille.

Päämäärä 1: ”Varmistetaan, että nuoret voivat vaikuttaa päätöksentekoon”

a)	Pyydämme sekä jäsenvaltioita että Euroopan komissiota antamaan nuorille konkreettista palautetta aina, kun ne ottavat heitä mukaan päätöksentekoprosessiinsa, ja varmistamaan nuorten kanssa toteutettavan arviointiprosessin, jotta voidaan varmistua siitä, että osallistuminen on todellista.

Suosittelemme, että jäsenvaltiot hyväksyvät tai kehittävät edelleen lainsäädäntöä, jolla turvataan kestävät nuoria koskevat yhteishallinnointijärjestelmät päätöksenteossa ja politiikan muotoilussa kansallisella ja paikallisella tasolla, muun muassa nuorten kansalaistoiminnan suojelemiseksi ja laajentamiseksi.

Päämäärä 2: ”Varmistetaan yhtäläiset osallistumismahdollisuudet”

a)	Suosittelemme, että jäsenvaltiot ja Euroopan komissio lisäävät osallistumisrakenteiden monipuolisuutta ja puuttuvat osallistamisvajeeseen tarjoamalla vähemmistöryhmille helposti saatavilla olevaa tietoa.

b)	Kaikkia jäsenvaltioita kannustetaan tukemaan paikallisia sidosryhmiä opetussuunnitelman ulkopuolisen toiminnan järjestämisessä nuorille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

Päämäärä 3: ”Osallistuminen vaaleihin ja edustus valituissa elimissä”

Jäsenvaltioita kannustetaan luomaan yhteistyössä paikallisten nuorisokeskusten ja kansallisten nuorisoneuvostojen kanssa EU:n laajuinen symbolinen äänestysprosessi Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä niitä ikäryhmiä varten, joilla ei vielä ole äänioikeutta, jotta nykyistä laissa säädettyä äänioikeusikää nuorempia nuoria rohkaistaisiin osallistumaan aktiivisesti poliittiseen päätöksentekoon ja siten vahvistamaan nuorten mielipiteen tunnustamisen kulttuuria politiikassa.

Suosittelemme, että Euroopan komissio ja jäsenvaltiot kehittävät strategioita sellaisten nuorten tukemiseksi, jotka haluavat pyrkiä paikallisen, kansallisen tai EU:n tason toimeen, kehittämällä Euroopan tasolla yhteisen nuorille soveltuvan foorumin sellaisia nuoria varten, jotka aikovat asettua ehdolle vaaleissa, ja tarjoamalla materiaalia vastaavien rakenteiden kehittämiseksi edelleen kansallisia vaaleja varten.

c)	Suosittelemme, että jäsenvaltiot tarjoavat kouluissa laadukasta kansalaiskasvatusta kaikille nuorille kaikissa jäsenvaltioissa ja ottavat käyttöön yhteisen EU:n kehyksen, jotta nuoret saataisiin luottamaan mielekästä ja edustavaa poliittista osallistumista koskevaan kykyynsä.

d)	Suosittelemme, että Euroopan komissio ja jäsenvaltiot lujittavat poliittisten instituutioiden uskottavuutta ja kannustavat niitä pohjaamaan toimensa tieteellisiin tosiasioihin tavoitteenaan hyödyttää koko yhteiskuntaa, jotta vältetään nuorten tyytymättömyys päätöksentekoon ja politiikkaan.

Päämäärä 4: ”Fyysisten nuorisotilojen varmistaminen”

a)	Suosittelemme, että Euroopan komissio ja jäsenvaltiot lisäävät tietoisuutta ja edistävät rahoitusmahdollisuuksia, joiden tavoitteena on luoda ja ylläpitää nuorille tarkoitettuja fyysisiä tiloja.

b)	Jäsenvaltioita kehotetaan muuttamaan kansallisen tason koulutuspolitiikkoja ja tarjoamaan EU:n laajuisia seurantajärjestelmiä, joilla edistetään nuorille soveltuvia turvallisia tiloja ja aloitteita.

c)	Suosittelemme, että Euroopan komissio ja jäsenvaltiot ryhtyvät seuraamaan nuorten kansalaistoimintaan tarkoitettujen fyysisten tilojen turvaamista, jotta voidaan varmistaa nuorten oikeudet suojata fyysiset tilansa erilaisilta uhkilta, kuten kaupallistamiselta ja vuokrankorotuksilta.

d)	Suosittelemme, että Euroopan komissio ja jäsenvaltiot tekevät fyysisistä nuorisotiloista kattavia ja helppopääsyisiä tarjoamalla niistä enemmän nuorisolle soveltuvaa ja helposti saatavilla olevaa tietoa.

Päämäärä 5: ”Digitaalisten nuorisotilojen varmistaminen”

a)	Kannustamme jäsenvaltioita varmistamaan kaikkialla Euroopassa digitaalisen vähimmäisstandardin sellaisten infrastruktuurien osalta, joihin sisältyy ilmainen Wi-Fi/internet ja nuorten käyttöön tarkoitettuja digitaalisia perusvälineitä.

b)	Kannustamme Euroopan komissiota osoittamaan nuorisoalalle erityisvaroja, joilla nuoria voimaannutetaan ja koulutetaan digitaalisten taitojen kehittämisessä kiinnittäen erityistä huomiota nuoriin, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

Suosittelemme Euroopan komissiolle, että se kehittäisi Euroopan tason kehyksen, jolla mitataan virtuaaliympäristöjen soveltuvuutta nuorille, ja että olemassa oleville ympäristöille ja välineille voidaan antaa selkeät ja ajantasaiset ohjeet ymmärrettävästä kielenkäytöstä ja tiedon keskittämisestä, jotta voidaan poistaa esteet nuorten aktiiviselle osallistumiselle yhteiskunnallisiin ja poliittisiin prosesseihin.

Suosittelemme, että jäsenvaltiot lisäävät virallisella ja epävirallisella sektorilla toimivien kouluttajien valmiuksia varmistaa, että nuorilla on tarvittavat taidot ja välineet, jotta he voivat suojella itseään virtuaalisessa ympäristössä esiintyvältä väärältä tiedolta ja vihapuheelta lisäämällä heidän kykyään objektiiviseen harkintaan.

Päämäärä 6: ”Nuorten osallistumiseen osoitettavan kestävän rahoituksen varmistaminen”

Suosittelemme, että jäsenvaltiot lisäävät nuorisotyön näkyvyyttä parantamalla sen saavutettavuutta (erityisesti kannustamalla liikkuvaan nuorisotyöhön maaseudulla ja syrjäisillä alueilla sekä siellä, missä nuoret ovat hankalammin saavutettavissa) ja sen tunnustamista (ammatin virallinen tunnustaminen, aktiiviset kumppanuudet virallisen koulutuksen ja paikallisten toimijoiden kanssa).

b)	Suosittelemme, että jäsenvaltiot vakiinnuttavat nuorisotyön aseman ja roolin yhteiskunnallisissa kysymyksissä (kumppanuudet paikallisissa aloitteissa, tapahtumissa, kilpailuissa ja hankkeissa) ja varmistavat nuorisotyön yhteiskunnallisen tunnustamisen (nuorisotyön arvostus).

Suosittelemme, että jäsenvaltiot ja Euroopan komissio tukevat yleisen nuoria koskevan elpymissuunnitelman laatimista EU:ssa ja sitoutuvat siihen; suunnitelmaan sisältyy EU:n tasolla sekä kansallisella ja paikallisella tasolla toteutettavia erityistoimia, joissa keskitytään nuorisotyöhön ja nuorten osallistumiseen pandemian kärjistämien ongelmien ratkaisemiseksi.

Päämäärä 7: ”Nuorille soveltuvan ja merkityksellisen tiedon tarjoaminen”

Suosittelemme, että jäsenvaltiot sisällyttävät kansallisiin perus- ja keskiasteen opetussuunnitelmiinsa säännöllistä media- ja informaatiolukutaidon opetusta, jota valmistellaan ja seurataan tarkoin yhteistyössä asiaankuuluvien kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason nuorisojärjestöjen sekä media-alan ammattilaisten kanssa varmistaen samalla säännöllisen ja valtakunnallisen opettajien koulutuksen, joka yhteisrahoitetaan EU:n talousarviosta.

Kehotamme jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota sisällyttämään nuorisostrategioihinsa laadukkaan nuoria koskevan tiedon tarjonnan ja neuvonnan eurooppalaisen nuorisotiedotuksen peruskirjan mukaisesti ja myöntämään resurssit kansalliselle nuorisotiedotuksen koordinointielimelle, jotta nuoret voivat saada asiaankuuluvaa tietoa EU:n, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

Suosittelemme, että Euroopan komissio laatii EU:n nuorisoviestintästrategian, jossa annetaan jäsenvaltioille ohjeita siitä, miten ne voivat kehittää yhdessä nuorten kanssa viestintää nuorison kannalta tärkeistä toimintalinjoista ja julkaisuista, ja varmistaa, että kyseiset tiedonannot julkaistaan Euroopan nuorisoportaalissa, jossa voidaan käydä nuoria koskevaa keskustelua ja vuoropuhelua.