1.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 6 artiklassa todetaan, että urheilu on ala, jolla jäsenvaltioiden toimia olisi tuettava, yhteensovitettava tai täydennettävä EU:n tason toimin.

2.

SEUT 165 artiklan 1 kohdan mukaisesti ”unioni myötävaikuttaa Euroopan urheilun edistämiseen ottaen huomioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän”.

3.

SEUT 165 artiklan 1 kohdan mukaisesti unionin toiminnalla pyritään ”kehittämään urheilun eurooppalaista ulottuvuutta edistämällä urheilukilpailujen rehellisyyttä ja avoimuutta sekä urheilusta vastaavien järjestöjen välistä yhteistyötä samoin kuin suojelemalla urheilijoiden, erityisesti kaikkein nuorimpien urheilijoiden, fyysistä ja henkistä koskemattomuutta”.

4.

Neuvoston päätelmissä covid-19-pandemian vaikutuksista ja urheilualan elpymisestä jäsenvaltioita kehotetaan ”edistämään urheiluliittojen, -kerhojen ja -järjestöjen sekä urheilijoiden keskinäistä solidaarisuutta urheilualan kestävän elpymisen ja edelleen kehittymisen edistämiseksi sekä tunnustamaan urheilun eurooppalaisen mallin (1) tällaisena solidaarisuusjärjestelmään perustuvana esimerkkinä”.

5.

Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelmassa 2021–2024 viitataan urheilun eurooppalaiseen malliin yhtenä Urheilun integriteetin ja arvojen suojeleminen -painopistealan keskeisistä kysymyksistä.

6.

Euroopan neuvoston 13. lokakuuta 2021 hyväksymässä tarkistetussa eurooppalaisessa urheilun peruskirjassa ”korostetaan eurooppalaisen urheilun ja sen järjestäytymisen puitteiden yhteisiä piirteitä, joita urheiluliike pitää urheilun eurooppalaisena mallina”.

7.

Urheilualan järjestäytyminen Euroopassa perustuu yhdistymisvapautta koskevaan perusoikeuteen. Se perustuu myös arvoihin, kuten urheilun eri tasojen ja erityisesti ammattilais- ja ruohonjuuritason urheilun väliseen solidaarisuuteen, rehellisyyteen, integriteettiin, avoimuuteen, sukupuolten tasa-arvoon ja hyvään hallintotapaan.

8.

Useimpien arvoihin perustuvien järjestäytyneiden eurooppalaisten urheilualojen keskeiset piirteet perustuvat urheilun järjestäytymiseen autonomiselta, demokraattiselta ja alueelliselta pohjalta pyramidirakenteeksi, joka kattaa kaikki urheilun tasot ruohonjuuritasolta ammattilaisurheiluun, johon kuuluu sekä seura- että maajoukkuekilpailuja ja johon sisältyy mekanismeja, joilla varmistetaan taloudellinen yhteisvastuu, oikeudenmukaisuus ja avoimuus kilpailuissa, kuten periaate, joka koskee mahdollisuutta sarjanousuun tai putoamiseen.

9.

Arvoihin perustuva järjestäytynyt urheilu on Euroopassa yleensä jäsennelty kansalliselta pohjalta, ja periaatteessa kustakin urheilulajista tai -muodosta vastaa yksi urheiluliitto, mikä mahdollistaa sen, että sääntöihin, määräyksiin ja standardeihin voidaan soveltaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa sekä ottaa huomioon kilpailukalenterit ja vaadittavat tulosrajat tai luokitukset. Nämä järjestöt ovat sitoutuneet taloudelliseen yhteisvastuuseen ammattilais- ja ruohonjuuritason urheilun välillä sekä korkeimman tason hyvään hallintotapaan, perus- ja ihmisoikeuksiin, henkiseen ja fyysiseen terveyteen ja urheilijoiden turvallisuuteen, kaikenlaisen syrjinnän ehkäisemiseen ja urheilun integriteetin edistämiseen.

10.

Urheilu on myös itsessään tärkeä talouden ala Euroopassa, sillä se edistää talouskasvua ja kehitystä ja tarjoaa työllistymismahdollisuuksia (2) uusien lähestymistapojen ja sidosryhmien myötä, joita ovat urheiluteollisuus, sponsorit, tiedotusvälineet, suurtapahtumat, uudet urheilumuodot sekä urheilijat omassa roolissaan. Nämä uudet sidosryhmät ja lähestymistavat olisi otettava huomioon myös kehitettäessä urheilua edelleen Euroopassa.

11.

Urheiluliitoilla olisi oltava keskeinen rooli omien lajiensa järjestäytymisessä ja toiminnassa, ja niiden olisi yhteensovitettava demokraattisella, tasapainoisella ja johdonmukaisella tavalla urheilijoiden, seurojen ja liigojen, kannattajien ja muiden sidosryhmien sekä muiden urheilujärjestöjen intressit, jotta ne kaikki voivat edistää urheilun terveellistä kehitystä.

12.

Mekanismit urheilijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien, kuten syrjimättömyyden, tiedonsaannin, edustuksen urheilujärjestössä, yksityisyydensuojan ja oikeudenmukaisten menettelyjen, turvaamiseksi sekä urheilijoiden edellytykset hyödyntää niitä ovat olennaisen tärkeitä hyvän hallintotavan periaatteiden vaalimiseksi arvoihin perustuvassa järjestäytyneessä urheilussa, jossa urheilijoita on kuultava ja heidän mielipiteensä on otettava huomioon.

13.

Taloudellinen yhteisvastuu on keskeistä arvoihin perustuvassa järjestäytyneessä urheilussa. Se voi auttaa luomaan, ylläpitämään ja vahvistamaan ammatti- ja ruohonjuuritason urheilun välistä yhteyttä sekä yhteisrahoittamaan kaupallisesti vähemmän houkuttelevia kilpailuja sekä muun muassa vapaaehtoisten, urheilijoiden, valmentajien ja virkailijoiden koulutusta. Lisäksi olisi tuettava toimia, joilla edistetään urheilun arvojen kunnioittamista, kuten perus- ja ihmisoikeuksia, demokratiaa, solidaarisuutta, sosiaalista integraatiota, sukupuolten tasa-arvoa, nuorten kehitystä, lapsen oikeuksia ja liikuntakasvatusta.

14.

Järjestäytynyt urheilu Euroopassa on kohdannut useita sisäisiä ja ulkoisia uhkia, joita ovat esimerkiksi huono hallinto, korruptio, tulosten manipulointi, taloudellinen epävakaus, ihmisoikeusloukkaukset, doping, rasismi, väkivalta, sukupuolten epätasa-arvo, lisääntyvä kaupallistuminen ja taipumus ostaa urheilijoita nuorten urheilijoiden kasvattamisen sijaan. Kaikki tämä edellyttää toimia tiiviissä yhteistyössä asiaankuuluvien viranomaisten ja järjestöjen kanssa, jotta urheilun arvot ja integriteetti voidaan turvata sekä edistää hyvää hallintotapaa ja varmistaa urheilun myönteinen tulevaisuus.

15.

Urheilujärjestöjen ja -liittojen itsenäisyyden ja itsesääntelyn edellytyksenä on urheilualan hyvä hallintotapa, joka noudattaa demokratian, läpinäkyvyyden, integriteetin, solidaarisuuden, sukupuolten tasa-arvon, avoimuuden, vastuuvelvollisuuden ja sosiaalisen vastuun periaatteita. On olennaisen tärkeää, että urheilujärjestöt ja -liitot pitävät yllä hyvän hallintotavan normeja ja tiukentavat niitä mahdollisuuksien mukaan urheilijoita ja kannattajia kuullen.

16.

Urheilun pitkän aikavälin elinkelpoisuuden kannalta on olennaisen tärkeää säilyttää kilpailun tasapaino ja tarvittaessa parantaa sitä epäreilun edun välttämiseksi. Reilujen, toimivien ja tasapainoisten kilpailujen edistämiseksi olisi harkittava useita erilaisia toimia, joilla vastataan sekä lyhyen aikavälin tarpeisiin että pitkän aikavälin kehitykseen.

17.

Maajoukkueiden väliset kilpailut ovat olennainen osa järjestäytynyttä urheilua Euroopassa (3). Niillä on keskeinen rooli kansallisen identiteetin edistämisessä, ja ne inspiroivat nuoria urheilijoita tavoittelemaan parasta tasoaan suorituksissa. Lisäksi ne edistävät solidaarisuutta ruohonjuuritason urheilun kanssa ja tarjoavat roolimalleja nuoremmille sukupolville.

18.

Kaikentyyppisten ja kaikilla tasoilla toimivien urheilujärjestöjen on sitouduttava kehittämään avoimuuden kulttuuria ja ottamaan käyttöön hyvän hallintotavan periaatteisiin perustuvia menettelyjä, joilla varmistetaan niiden varojen moitteeton hallinnointi, tiukka valvonta eturistiriitojen ja korruption ehkäisemiseksi sekä valittujen edustajien toimikausien rajattu kesto.

19.

Ammattilaisurheilu muuttuu koko ajan kaupallisemmaksi. Tämä tekee urheilusta entistäkin voimakkaammin voittoa tavoittelevaa toimintaa, jota ohjaa erityisesti lähetysoikeuksien arvo. Vaikka urheilun kaupallisen ulottuvuuden kehittäminen tuo rahoitusta yhä useammille urheilijoille, siihen liittyy myös riskejä urheilun arvojen kannalta.

20.

Koska urheilun nykyaikaistaminen tuo mukanaan uusia, urheilun taloudelliseen potentiaaliin pohjautuvia rahoitusmahdollisuuksia, on erittäin tärkeää, että arvoihin perustuva järjestäytynyt urheilu vaalii urheilun integriteettiä, noudattaa hyvän hallintotavan periaatteita, kunnioittaa kansallista, EU:n ja kansainvälistä oikeutta ja säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset, jotka ovat tarpeen solidaarisuuden arvojen tehokkaaksi toteutumiseksi kaikkien toimijoiden välillä.

21.

Tietyillä eurooppalaisen urheilun arvoilla ja perinteillä on myönteinen vaikutus yhteiskuntaan, ja niitä olisi edistettävä korostaen samalla eurooppalaisten urheilurakenteiden monimuotoisuutta ja monitahoisuutta. Päätöslauselmassa korostetaan urheilun eurooppalaisen mallin keskeisiä piirteitä ja keskitytään pääasiassa arvoihin perustuvaan järjestäytyneeseen urheiluun,

22.

Tukemaan EU:n lainsäädännön asiaankuuluvien säännösten mukaisesti urheilun eurooppalaisen mallin keskeisiä piirteitä, joita ovat yhdistymisvapaus, pyramidirakenne, nousu- ja putoamismahdollisuuden sisältävät avoimet sarjat, ruohonjuuritason huomioon ottava toimintatapa ja solidaarisuus, rooli kansallisen identiteetin muodostumisessa, yhteisöjen luominen ja vapaaehtoistoimintaan perustuvat rakenteet sekä sen sosiaaliset, koulutukseen, kulttuuriin ja terveyteen liittyvät tehtävät .

23.

Tarkastelemaan edelleen ja jatkamaan kaikkien urheilun sidosryhmien kanssa käynnissä olevia keskusteluja urheilun eurooppalaisen mallin keskeisistä piirteistä tunnustaen erilaisten urheilumuotojen lähestymistapojen ja uusien kehityskulkujen moninaisuuden arvoihin perustuvan järjestäytyneen urheilutoiminnan mukaisesti, esimerkiksi EU:n urheilua koskevan jäsennellyn vuoropuhelun avulla.

24.

Edistämään arvoja urheilussa ja urheilujärjestöissä, joita johdetaan demokratian, läpinäkyvyyden, integriteetin, solidaarisuuden, sukupuolten tasa-arvon, avoimuuden, vastuuvelvollisuuden, esteettömyyden, sosiaalisen vastuun sekä perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteiden mukaisesti.

25.

Tunnustamaan ja säilyttämään urheilun erityisluonne ja sen vapaaehtoistoimintaan perustuvat rakenteet sekä urheilun hallintoelinten valtuudet järjestää niiden vastuulle kuuluva urheilutoiminta kansallista, kansainvälistä ja EU:n lainsäädäntöä noudattaen.

26.

Tunnustamaan vapaaehtoisten, ruohonjuuritason urheiluseurojen, perheiden ja paikallisyhteisöjen panoksen urheilun alalla ja tukemaan heitä tarvittaessa.

27.

Vahvistamaan politiikkoja, joiden tarkoituksena on lisätä urheilijoiden ja urheiluhenkilöstön koulutusta, sillä he edistävät osaltaan urheilun yhteiskunnallisia, koulutuksellisia, taloudellisia ja laajempia etuja.

28.

kiinnittämään huomiota seurauksiin, joita suljetuilla kilpailuilla voi olla järjestäytyneeseen urheiluun Euroopassa, muun muassa perustavanlaatuiseen muutokseen yleensä urheilullisiin ansioihin perustuvissa karsintajärjestelmissä.

29.

Sisällyttämään Euroopan urheiluun liittyvät asiat Euroopan tulevaisuuskonferenssissa käytäviin keskusteluihin.

30.

Tukemaan EU:n lainsäädännön asiaankuuluvien säännösten mukaisesti urheilun eurooppalaisen mallin keskeisiä piirteitä, joita ovat yhdistymisvapaus, pyramidirakenne, nousu- ja putoamismahdollisuuden sisältävät avoimet sarjat, ruohonjuuritason huomioon ottava toimintatapa ja solidaarisuus, rooli kansallisen identiteetin muodostumisessa, yhteisöjen luominen ja vapaaehtoistoimintaan perustuvat rakenteet sekä sen sosiaaliset, koulutukseen, kulttuuriin ja terveyteen liittyvät tehtävät .

31.

Tarkastelemaan edelleen ja jatkamaan kaikkien urheilun sidosryhmien kanssa käynnissä olevia keskusteluja urheilun eurooppalaisen mallin keskeisistä piirteistä tunnustaen erilaisten urheilumuotojen lähestymistapojen ja uusien kehityskulkujen moninaisuuden arvoihin perustuvan järjestäytyneen urheilutoiminnan mukaisesti, muun muassa urheilun eurooppalaisia malleja koskevan komission tutkimuksen tai EU:n urheilua koskevan jäsennellyn vuoropuhelun avulla.

32.

Tukemaan urheilun roolia ja sen koulutusulottuvuutta, kuten urheilijoiden kaksoisuria, ja niiden kestävää yhdistämistä sen toimivallan puitteissa EU:n ja kansainvälistä oikeutta noudattaen.

33.

Tunnustamaan edelleen urheilun erityisluonteen ja sen vapaaehtoistoimintaan perustuvat rakenteet ja toteuttamaan niitä käytännössä siten, että nämä rakenteet toimisivat noudattaen hyvää hallintotapaa, läpinäkyvyyttä, vastuuvelvollisuutta, sosiaalista vastuuta, osallistavuutta, integriteettiä, demokratiaa ja itsesääntelyä sekä kunnioittaen perus- ja ihmisoikeuksia.

34.

Edistämään yhteistyötä ja jäsenneltyä vuoropuhelua urheiluliikkeen, urheilijoiden ryhmien, kaupallisten järjestäjien ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa toimivaltansa puitteissa ottaen samalla huomioon urheilun erityisluonteen.

35.

Kiinnittämään huomiota suljettujen urheilukilpailujen mahdollisiin vaikutuksiin järjestäytyneeseen urheiluun Euroopassa, kuten urheilukilpailujen rehellisyyteen ja avoimuuteen, vapaaehtoistoimintaan perustuviin rakenteisiin sekä urheilun sosiaaliseen ja kasvatukselliseen tehtävään.

36.

Sisällyttämään Euroopan urheiluun liittyvät asiat Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa käytäviin keskusteluihin.

37.

Tukemaan EU:n lainsäädännön asiaankuuluvien säännösten mukaisesti urheilun eurooppalaisen mallin keskeisiä piirteitä, joihin kuuluvat yhdistymisvapaus, pyramidirakenne, nousu- ja putoamismahdollisuuden sisältävät avoimet sarjat, ruohonjuuritason huomioon ottava toimintatapa ja solidaarisuus, rooli kansallisen identiteetin muodostumisessa, yhteisöjen luominen ja vapaaehtoistoimintaan perustuvat rakenteet sekä sen sosiaaliset, koulutukseen, kulttuuriin ja terveyteen liittyvät tehtävät .

38.

Tarkastelemaan edelleen ja jatkamaan kaikkien urheilun sidosryhmien kanssa käynnissä olevia keskusteluja urheilun eurooppalaisen mallin keskeisistä piirteistä tunnustaen erilaisten urheilumuotojen lähestymistapojen ja uusien kehityskulkujen moninaisuuden arvoihin perustuvan järjestäytyneen urheilutoiminnan mukaisesti, esimerkiksi EU:n urheilua koskevan jäsennellyn vuoropuhelun avulla.

39.

Edistämään urheilujärjestöjen välistä solidaarisuutta kaikilla tasoilla covid-19-pandemiasta toipumiseksi, kestävän kehityksen edistämiseksi ja urheilualan kehittämiseksi edelleen.

40.

Noudattamaan ja yhdenmukaistamaan kansainvälisen urheilukalenterin vaatimuksia ja osallistumaan yhteisvastuujärjestelmiin.

41.

Sitoutumaan ammattilaisurheilun ja ruohonjuuritason urheilun väliseen taloudelliseen yhteisvastuuseen ja soveltamaan urheilijoihin, henkilöstöön, virkailijoihin ja katsojiin korkeimpia mahdollisia hyvän hallintotavan, turvallisuuden ja integriteetin normeja.

42.

Tekemään yhteistyötä kaikkien sidosryhmien ja erityisesti urheilun hallintoelinten kanssa perus- ja ihmisoikeuksien, erityisesti urheilijoiden oikeuksien suojelemiseksi kaikessa urheiluun liittyvässä toiminnassa ja urheilijoiden terveyden suojelemiseksi ottaen huomioon urheilukilpailujen määrän lisääntymisen, sekä sukupuolten tasa-arvon ja sosiaalisen osallisuuden säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi välttämällä kaikenlaista syrjintää.

43.

Varmistamaan, että käytössä on tehokkaat sisäiset ja ulkoiset mekanismit, joilla varmistetaan hyvän hallintotavan periaatteiden noudattaminen, perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä asianmukaiset seuranta-, raportointi- ja seuraamusmekanismit.

44.

Varmistamaan, että huipputason ja ammattilaistason urheilukilpailujen järjestämisessä noudatetaan urheilukilpailujen avoimuuden periaatetta ja asetetaan urheilulliset ansiot etusijalle.

45.

Tekemään yhteistyötä oppilaitosten kanssa urheilun ja koulutuksen yhdistämiseksi kestävällä tavalla käytännössä, jotta urheilijoiden kokonaisvaltaista kehitystä, hyvinvointia ja integriteettiä voitaisiin edistää.

46.

Edistämään ja helpottamaan tarvittaessa nuorten urheilijoiden ja aliedustettujen ryhmien mahdollisuutta osallistua urheilua koskevaan päätöksentekoon.

47.

Kehittämään mekanismeja, joilla turvataan urheilijoiden oikeudet ja velvollisuudet, kuten syrjimättömyys, tiedonsaanti, edustus urheilujärjestöissä, yksityisyydensuoja ja oikeudenmukaiset menettelyt, ja kannustamaan urheilijoita hyödyntämään näitä mekanismeja.

48.

Kunnioittamaan perus- ja ihmisoikeuksia ja tekemään tämän suhteen vastuullisia päätöksiä suurten urheilutapahtumien isäntämaista sekä Euroopan unionissa että sen ulkopuolella (4).