Vain alkuperäiset UN/ECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UN/ECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa: http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

E-sääntö nro 145 – Ajoneuvojen hyväksyntään liittyvät yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat ISOFIX-kiinnitysjärjestelmiä, ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteitä ja kokoluokan i istuinpaikkoja [2019/2142]

Voimaantulopäivä: 19. heinäkuuta 2018

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Todistusvoimainen ja oikeudellisesti sitova teksti on seuraava: ECE/TRANS/WP.29/2017/133.

Sisällysluettelo

Sääntö

Soveltamisala

Määritelmät

Hyväksynnän hakeminen

Hyväksyntä

Vaatimukset

Testit

Muutokset ja ajoneuvon tyyppihyväksynnän laajentaminen

Tuotannon vaatimustenmukaisuus

Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

10.

Tuotannon lopettaminen

11.

Hyväksyntätesteistä vastaavien tutkimuslaitosten ja tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet

Liitteet

Ilmoitus

Hyväksyntämerkki

Menettely moottoriajoneuvojen istuinpaikkojen H-pisteen ja istuimen selkänojan todellisen kaltevuuskulman määrittelemiseksi

Lisäys 1 – H-pisteen kolmiulotteisen määrityslaitteen kuvaus

Lisäys 2 – Kolmiulotteinen vertailujärjestelmä

Lisäys 3 – Istuinpaikkojen vertailutiedot

ISOFIX-kiinnitysjärjestelmät ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteet

Kokoluokan i istuinpaikat

1. SOVELTAMISALA

Tätä sääntöä sovelletaan

a)	luokan M1 ajoneuvoihin lasten turvajärjestelmiä varten tarkoitettujen ISOFIX-kiinnitysjärjestelmien ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteiden osalta; myös muihin luokkiin kuuluvien ISOFIX-kiinnityspisteillä varustettujen ajoneuvojen on täytettävä tämän säännön vaatimukset

b)	kaikkien luokkien ajoneuvoihin niiden kokoluokan i istuinpaikkojen osalta, jos ajoneuvon valmistaja on sellaiset määritellyt.

2. MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

2.1

’Ajoneuvon hyväksynnällä’ tarkoitetaan ajoneuvotyypin hyväksyntää ISOFIX-kiinnitysjärjestelmien, ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteiden ja mahdollisten kokoluokan i istuinpaikkojen osalta.

2.2

’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan moottorikäyttöisten ajoneuvojen luokkaa, johon kuuluvat ajoneuvot eivät eroa toisistaan olennaisilta ominaisuuksiltaan, kuten niiden ajoneuvon tai istuimien rakenteeseen kuuluvien komponenttien mitat, muodot tai materiaalit, joihin mahdolliset ISOFIX-kiinnitysjärjestelmät ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteet on asennettu, ja jos turvavöiden kiinnityspisteiden lujuus on testattu dynaamista testausmenettelyä noudattaen ja ajoneuvon lattian lujuus on testattu staattista testausmenettelyä noudattaen kokoluokan i istuinpaikkojen tapauksessa, kaikkien turvajärjestelmän komponenttien, erityisesti kuormanrajoitintoiminnon, ominaisuudet, jotka vaikuttavat turvavyön kiinnityspisteisiin kohdistuviin voimiin.

2.3

’Lattialla’ tarkoitetaan ajoneuvon sivuseiniin rajoittuvaa ajoneuvon korin alaosaa. Tässä yhteydessä siihen kuuluvat tuet, muotit ja mahdolliset muut vahvikkeet, vaikka ne sijaitsisivat lattian alapuolella, kuten pitkittäis- ja poikittaispalkit.

2.4

’Istuimella’ tarkoitetaan yhden aikuisen istuttavaa ajoneuvon rakenteeseen kuuluvaa tai erillistä rakennetta verhoiluineen. Istuimella tarkoitetaan sekä yksittäistä istuinta että yhdistelmäistuimen yhdelle henkilölle tarkoitettua osaa.

2.5

’Etumatkustajan istuimella’ tarkoitetaan istuinta, jonka etummainen H-piste on kuljettajan R-pisteen kautta kulkevalla poikittaisella pystytasolla tai sen etupuolella.

2.6

’Istuinryhmällä’ tarkoitetaan yhden tai useamman aikuisen istuttavaa yhdistelmäistuinta tai erillisiä vierekkäisiä istuimia (jotka on sijoitettu esimerkiksi siten, että yhden istuimen etukiinnityspisteet ovat linjassa takakiinnityspisteiden kanssa tai niiden edessä ja linjassa toisen istuimen etukiinnityspisteiden kanssa tai niiden takana).

2.7

’Yhdistelmäistuimella’ tarkoitetaan vähintään kahden aikuisen istuttavaksi tarkoitettua rakennetta verhoiluineen.

2.8

’ISOFIX’ on järjestelmä, joka on tarkoitettu lasten turvajärjestelmän kiinnittämiseksi ajoneuvoon. Siihen kuuluu kaksi ajoneuvossa olevaa jäykkää kiinnityspistettä ja kaksi lasten turvajärjestelmässä olevaa vastaavaa kiinnitintä sekä välineet turvajärjestelmän heilahdusliikkeen rajoittamiseksi.

2.9

’ISOFIX-paikalla’ tarkoitetaan paikkaa, jonka ansiosta voidaan asentaa

a)	joko E-säännössä nro 44 määritelty kasvot menosuuntaan suunnattu kaikkiin autoihin sopiva (universal) lasten ISOFIX-turvajärjestelmä

b)	tai E-säännössä nro 44 määritelty automallikohtainen (semi-universal) kasvot menosuuntaan asennettava ISOFIX-lastenistuinjärjestelmä

c)	tai E-säännössä nro 44 määritelty automallikohtainen selkä menosuuntaan asennettava ISOFIX-lastenistuinjärjestelmä

d)	tai E-säännössä nro 44 määritelty automallikohtainen kasvot sivusuuntaan asennettava ISOFIX-lastenistuinjärjestelmä

e)	tai E-säännön nro 44 mukainen autotyyppikohtainen lasten ISOFIX-turvajärjestelmä

f)	tai E-säännössä nro 129 määritelty kokoluokan i itsenäinen lasten turvajärjestelmä

g)	tai E-säännön nro 129 mukainen autotyyppikohtainen lasten ISOFIX-turvajärjestelmä.

2.10

’ISOFIX-alakiinnityspisteellä’ tarkoitetaan yhtä 6 mm:n paksuista jäykkää pyöreää vaakatasossa olevaa tankoa, joka on kiinnitetty ajoneuvon tai istuimen rakenteeseen ja johon voidaan ISOFIX-lukitusosien avulla kiinnittää lasten ISOFIX-turvajärjestelmä.

2.11

’ISOFIX-kiinnitysjärjestelmällä’ tarkoitetaan järjestelmää, joka koostuu kahdesta ISOFIX-alakiinnityspisteestä ja joka on suunniteltu heilahduksenestolaitteella varustetun lasten ISOFIX-turvajärjestelmän kiinnittämistä varten.

2.12

’ISOFIX-lukitusosalla’ tarkoitetaan yhtä kahdesta kiinnitysosasta, jotka ovat E-säännön nro 44 tai 129 vaatimusten mukaisia, kuuluvat lasten ISOFIX-turvajärjestelmän rakenteeseen ja ovat yhteensopivat ISOFIX-alakiinnityspisteiden kanssa.

2.13

’Lasten ISOFIX-turvajärjestelmällä’ tarkoitetaan lasten turvajärjestelmää, joka täyttää E-säännön nro 44 tai 129 vaatimukset ja joka kiinnitetään ISOFIX-kiinnitysjärjestelmään.

2.14

’Staattisen voiman kohdistuslaitteella’ tarkoitetaan testilaitetta, joka kytketään ajoneuvon ISOFIX-kiinnitysjärjestelmiin ja jolla varmistetaan niiden lujuus sekä ajoneuvon tai istuimen rakenteen kyky estää kallistuminen staattisessa testissä. Alakiinnityspisteiden ja ylähihnakiinnityspisteiden testaamiseen tarkoitettu testilaite kuvataan liitteen 4 kuvissa 1 ja 2 samoin kuin staattisen voiman kohdistuslaite SFADSL (SL on tukijalka eli support leg), jolla arvioidaan kokoluokan i istumapaikkoja suhteessa ajoneuvon lattian lujuuteen. Esimerkki SFADSL-laitteesta esitetään liitteen 5 kuvassa 3.

2.15

’Heilahduksenestolaitteella’ tarkoitetaan seuraavia:

a)	Kaikkiin autoihin sopivan lasten ISOFIX-turvajärjestelmän heilahduksenestolaite on ISOFIX-yläkiinnityshihna.

b)	Ajoneuvomallikohtaisen lasten ISOFIX-turvajärjestelmän heilahduksenestolaite muodostuu joko ISOFIX-yläkiinnityshihnasta, ajoneuvon kojelaudasta tai tukijalasta, joka rajoittaa turvalaitteen heilahdusta etutörmäystilanteessa.

c)	Kokoluokan i lasten turvajärjestelmän heilahduksenestolaite muodostuu joko yläkiinnityshihnasta tai tukijalasta, joka rajoittaa turvalaitteen heilahdusta etutörmäystilanteessa.

d)	ISOFIX-standardin mukaisten, kaikkiin autoihin sopivien ja automallikohtaisten kokoluokan i lasten turvajärjestelmien osalta ajoneuvon istuin ei sinällään ole heilahduksenestolaite.

2.16

’ISOFIX-yläkiinnityspisteellä’ tarkoitetaan osaa, esimerkiksi tankoa, joka sijaitsee määritellyllä alueella, johon voidaan kiinnittää ISOFIX-järjestelmän yläkiinnityshihna ja joka siirtää sen kiinnitysvoiman ajoneuvon rakenteeseen.

2.17

’ISOFIX-yläkiinnitysliittimellä’ tarkoitetaan laitetta, joka on tarkoitettu kiinnitettäväksi ISOFIX-yläkiinnityspisteeseen.

2.18

’ISOFIX-ylähihnakoukulla’ tarkoitetaan ISOFIX-ylähihnakiinnikettä, jolla ISOFIX-ylähihnanauha kiinnitetään ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteeseen tämän säännön liitteen 4 kuvassa 3 kuvatulla tavalla.

2.19

’ISOFIX-yläkiinnityshihnalla’ tarkoitetaan vyöhihnaa (tai vastaavaa), joka kulkee lasten ISOFIX-turvajärjestelmän yläosasta ISOFIX-yläkiinnityspisteeseen ja joka on varustettu säätölaitteella, kiristyksen vapautuslaitteella sekä ISOFIX-yläkiinnityshihnan liittimellä.

2.20

’Ohjauslaitteella’ tarkoitetaan laitetta, joka auttaa lasten ISOFIX-turvajärjestelmää asentavaa henkilöä ohjaamalla fyysisesti lasten ISOFIX-turvajärjestelmän ISOFIX-kiinnikkeitä suoraan kohti ISOFIX-alakiinnityspisteitä, jolloin ne kiinnittyvät helpommin.

2.21

’Lasten turvaistuinasetelmalla’ tarkoitetaan asetelmaa, joka on jonkin E-säännön nro 16 liitteen 17 lisäyksen 2 kohdassa 4 määritellyn ISOFIX-asetelman mukainen ja jonka mitat annetaan kyseisen kohdan 4 kuvissa 1–7. Kyseisiä asetelmia käytetään E-säännössä nro 16 sen tarkastamiseen, mitkä ovat ne ISOFIX-lastenistuinjärjestelmien kokoluokat, jotka soveltuvat ajoneuvon ISOFIX-paikkoihin. Tässä säännössä käytetään myös turvaistuinasetelmaa ISO/F2 tai ISO/F2X, joka kuvataan E-säännössä nro 16 (liite 17, lisäys 2), mahdollisten ISOFIX-kiinnitysjärjestelmien sijainnin ja käyttömahdollisuuksien tarkastamiseen.

2.22

’Tukijalan tilavuusalueella’ tarkoitetaan tämän säännön liitteen 5 kuvissa 1 ja 2 esitettyä tilavuusaluetta, jossa E-säännössä nro 129 määritellyn kokoluokan i lasten turvajärjestelmän tukijalka lepää ja jonka ajoneuvon lattian on näin ollen leikattava.

2.23

’Ajoneuvon lattian kontaktipinnalla’ tarkoitetaan aluetta, jonka määrittää ajoneuvon lattian yläpinnan (mukaan luettuina verhoilu, matto, vaahtomuovi jne.) ja tukijalan tilavuusalueen leikkaus ja joka on suunniteltu kestämään E-säännössä nro 129 määritellyn kokoluokan i lasten turvajärjestelmän tukijalan aiheuttamat voimat.

2.24

’Kokoluokan i istuinpaikalla’ tarkoitetaan ajoneuvon valmistajan mahdollisesti määrittelemää istuinpaikkaa, johon kokoluokan i lasten turvajärjestelmä voidaan asentaa ja joka täyttää tässä säännössä määritellyt vaatimukset.

3. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

3.1

Ajoneuvotyypin hyväksyntää mahdollisten ISOFIX-kiinnitysjärjestelmien, ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteiden ja mahdollisten kokoluokan i istuinpaikkojen osalta hakee ajoneuvon valmistaja tai tämän asianmukaisesti valtuutettu edustaja.

3.2

Hakemukseen on liitettävä kolmena kappaleena jäljempänä mainitut asiakirjat sekä seuraavat tiedot:

3.2.1

tarkoituksenmukaisessa mittakaavassa ajoneuvon yleiset rakennepiirustukset, joista käyvät ilmi mahdollisten ISOFIX-kiinnitysjärjestelmien ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteiden sijainnit ja kokoluokan i istuinpaikkojen tapauksessa ajoneuvon lattian kontaktipinta, yksityiskohtaiset piirustukset mahdollisista ISOFIX-kiinnitysjärjestelmistä ja mahdollisista ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteistä, sekä kohdat, joihin ne on kiinnitetty

3.2.2

eritelmä käytetyistä materiaaleista, jotka voivat vaikuttaa mahdollisten ISOFIX-kiinnitysjärjestelmien ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteiden lujuuteen ja kokoluokan i tapauksessa ajoneuvon lattian kontaktipintaan

3.2.3

mahdollisia ISOFIX-kiinnitysjärjestelmiä ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteitä koskeva tekninen kuvaus

3.2.4

jos mahdolliset ISOFIX-kiinnitysjärjestelmät ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteet on kiinnitetty istuinrakenteeseen:

3.2.4.1

yksityiskohtainen kuvaus ajoneuvon tyypistä ja sen istuimien suunnittelusta, istuimien kiinnityspisteistä ja istuimien säätö- ja lukitusjärjestelmistä

3.2.4.2

tarkoituksenmukaisessa mittakaavassa riittävän yksityiskohtaiset piirustukset istuimista, istuimien kiinnityksestä ajoneuvoon sekä niiden säätö- ja lukitusjärjestelmistä

3.3

Ajoneuvon valmistajan on valintansa mukaan toimitettava hyväksyntätestit suorittavalle tutkimuslaitokselle joko hyväksyttävää tyyppiä oleva ajoneuvo tai sellaiset ajoneuvon osat, joita tutkimuslaitos pitää välttämättöminä mahdollisia ISOFIX-kiinnitysjärjestelmiä ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteitä koskevien testien ja kokoluokan i istuinpaikkojen tapauksessa ajoneuvon lattian kontaktipintaa koskevan testin suorittamiseksi.

4. HYVÄKSYNTÄ

4.1

Jos tämän säännön mukaisesti hyväksyttäväksi toimitettu ajoneuvo vastaa tämän säännön soveltuvia vaatimuksia, on kyseiselle ajoneuvotyypille myönnettävä hyväksyntä.

4.2

Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero. Sen ensimmäiset kaksi numeroa ilmoittavat muutossarjalle annetun, viimeisimpiä sääntöön tehtyjä tärkeitä teknisiä muutoksia vastaavan järjestysnumeron hyväksynnän myöntämispäivänä. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle kohdassa 2.2 tarkoitetulle ajoneuvotyypille.

4.3

Tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta ajoneuvotyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

4.4

Jokaiseen tämän säännön mukaisesti hyväksytyn ajoneuvotyypin kanssa yhdenmukaiseen ajoneuvoon on kiinnitettävä näkyvästi hyväksyntälomakkeessa määriteltyyn helppopääsyiseen paikkaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, joka koostuu seuraavista:

4.4.1

E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (1), jotka ovat ympyrän sisällä

4.4.2

tämän säännön numero kohdassa 4.4.1 tarkoitetun ympyrän oikealla puolella

4.5

Jos ajoneuvo on sellaisen ajoneuvotyypin mukainen, jolle on myönnetty hyväksyntä yhden tai useamman sopimukseen liitetyn säännön perusteella maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella, kohdassa 4.4.1 tarkoitettua tunnusta ei tarvitse toistaa. Tällöin kaikkien niiden sääntöjen numerot ja tunnukset, joiden mukaisesti on myönnetty hyväksyntä tämän säännön mukaisesti hyväksynnän myöntäneessä maassa, on merkittävä kohdassa 4.4.1 tarkoitetun tunnuksen oikealle puolelle pystysarakkeisiin.

4.6

Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

4.7

Hyväksyntämerkki on sijoitettava valmistajan kiinnittämään ajoneuvon tyyppikilpeen tai lähelle sitä.

4.8

Tämän säännön liitteessä 2 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkistä.

5. VAATIMUKSET

5.1

Määritelmät

5.1.1

H-piste on tämän säännön liitteessä 3 määritelty vertailupiste, joka on määritettävä kyseisessä liitteessä esitetyn menettelyn mukaisesti.

5.1.1.1

H’-piste on kohdassa 5.1.1 määriteltyä H-pistettä vastaava vertailupiste, joka on määritettävä istuimen jokaista tavanomaista käyttöasentoa varten.

5.1.1.2

R-piste on istuimen vertailupiste, joka määritellään tämän säännön liitteen 3 lisäyksessä 3.

5.1.2

Kolmiulotteinen vertailujärjestelmä määritellään tämän säännön liitteen 3 lisäyksessä 2.

5.2

Yleiset vaatimukset

5.2.1

Mahdolliset asennetut tai asennettavaksi tarkoitetut lasten ISOFIX-turvajärjestelmien ISOFIX-kiinnitysjärjestelmät ja mahdolliset ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteet sekä ajoneuvon lattian kontaktipinta kokoluokan i istuinpaikoilla on suunniteltava, valmistettava ja sijoitettava siten, että seuraavat vaatimukset täyttyvät:

5.2.1.1

Ajoneuvo täyttää tavanomaisessa käytössä mahdollisista ISOFIX-kiinnitysjärjestelmistä tai ylähihnakiinnityspisteistä taikka kokoluokan i istuinpaikoissa olevasta ajoneuvon lattian kontaktipinnasta huolimatta tämän säännön määräykset.

Myös ajoneuvoon mahdollisesti lisättävän ISOFIX-kiinnitysjärjestelmän ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteen on täytettävä tämän säännön määräykset. Kiinnitysjärjestelyt on kuvattava tyyppihyväksyntähakemuksessa.

5.2.1.2

ISOFIX-kiinnitysjärjestelmän ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteen kestävyys on tarkoitettu E-säännössä nro 44 määriteltyjen painoryhmien 0, 0+ tai 1 ISOFIX-lastenistuinjärjestelmille.

5.2.1.3

ISOFIX-kiinnitysjärjestelmät, ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteet ja kokoluokan i istuinpaikoilla oleva ajoneuvon lattian kontaktipinta on suunniteltava E-säännössä nro 129 määritellyille kokoluokan i itsenäisille lasten turvajärjestelmille.

5.2.2

ISOFIX-kiinnitysjärjestelmien suunnittelu ja sijoittelu

5.2.2.1

ISOFIX-kiinnitysjärjestelmän on muodostuttava halkaisijaltaan 6 mm ±0,1 mm:n poikittaisista vaakasuuntaisista jäykistä tangoista, jotka kattavat kaksi aluetta, joiden tehollinen pituus on vähintään 25 mm ja jotka sijaitsevat samalla akselilla liitteen 4 kuvassa 4 kuvatulla tavalla.

5.2.2.2

Ajoneuvon istuinpaikalle asennetun ISOFIX-kiinnitysjärjestelmän on sijaittava vähintään 120 mm tämän säännön liitteessä 4 määritetyn suunnitellun H-pisteen takana mitattuna vaakasuunnassa ja tangon keskikohdan yläpuolelta.

5.2.2.3

Ajoneuvoon asennettuun ISOFIX-kiinnitysjärjestelmään on voitava kiinnittää E-säännössä nro 16 (liite 17, lisäys 2) kuvailtu, ISOFIX-järjestelmän mukainen lasten turvaistuinasetelma ISO/F2 tai ISO/F2X ajoneuvon valmistajan ilmoittaman mukaisesti.

Kokoluokan i istuinpaikkoihin on voitava sijoittaa E-säännössä nro 16 (liite 17, lisäys 2) määritelty kokoluokan ISO/FX2 tai ISO/R2 lasten turvaistuinasetelma ja tukijalan tilavuusalue. Kokoluokan i istuinpaikoille on lisäksi voitava sijoittaa E-säännössä nro 16 (liite 17, lisäys 5) määritelty kokoluokan ISO/B2 lasten turvaistuinasetelma.

5.2.2.4

Ajoneuvon valmistajan kohdan 5.2.2.3 mukaisesti määrittelemän mukaisen asetelman alapinnan asennon kulmien on oltava seuraavissa rajoissa, kun kulmat mitataan suhteessa tämän säännön liitteen 3 lisäyksessä 2 määriteltyihin ajoneuvon vertailutasoihin nähden:

a)	pitkittäiskallistus: 15° ± 10°

b)	sivuttaiskallistus: 0° ± 5°

c)	kiertymiskulma pystyakselin ympäri: 0° ± 10°.

Kunhan kohdassa 5.2.2.4 vahvistetut raja-arvot eivät ylity, kokoluokan i istuinpaikoissa on sallittua, että tukijalan tilavuusalueen mukainen lyhin tukijalan pituus voi olla sellainen, että pitkittäiskallistuskulma on suurempi kuin ajoneuvon istuin tai rakenne muutoin määräisi. Lasten ISOFIX-turvajärjestelmä on voitava asentaa myös tällaisen suuremman kallistuskulman sisään. Tämä kohta ei koske kokoluokan ISO/B2 lasten turvaistuinasetelmia.

5.2.2.5

ISOFIX-kiinnitysjärjestelmän on oltava pysyvästi asennossaan tai sillä on oltava säilytysasento. Jos kiinnitysjärjestelmässä on säilytysasento, ISOFIX-kiinnitysjärjestelmää koskevien vaatimusten on täytyttävä silloin, kun se on käyttöasennossa.

5.2.2.6

Jokaisen ISOFIX-alakiinnitystangon (kun asennettu käyttöön) tai jokaisen pysyvästi asennetun ohjauslaitteen on oltava näkyvissä painamatta istuintyynyä tai istuimen selkänojaa, kun tankoa tai ohjauslaitetta katsotaan sellaista pystysuuntaista pitkittäistasoa pitkin, joka kulkee tangon tai ohjauslaitteen keskipisteen läpi viivalla, joka muodostaa 30 asteen kulman ylöspäin vaakasuuntaiseen tasoon nähden.

Edellä esitetyn vaatimuksen sijaan ajoneuvoon voidaan tehdä pysyvät merkinnät jokaisen tangon tai ohjauslaitteen viereen. Merkinnän on oltava jokin seuraavista valmistajan valinnan mukaan:

5.2.2.6.1

Vähintään liitteen 4 kuvan 12 tunnus, joka muodostuu halkaisijaltaan vähintään 13 mm:n ympyrästä, jonka sisällä on seuraavien vaatimusten mukainen merkki:

a)	Merkin on erotuttava selvästi ympyrän taustasta.

b)	Merkki on sijoitettava lähelle jokaista järjestelmään kuuluvaa tankoa.

5.2.2.6.2

Sana ISOFIX vähintään 6 mm:n korkuisin suuraakkosin.

5.2.2.7

Kohdan 5.2.2.6 vaatimuksia ei sovelleta kokoluokan i istuinpaikkoihin, vaan ne on merkittävä kohdan 5.2.4.1 mukaisesti.

5.2.3

ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteiden suunnittelu ja sijoittelu:

Ajoneuvon valmistajan pyynnöstä voidaan käyttää vaihtoehtoisesti kohdassa 5.2.3.1 tai 5.2.3.2 kuvattua menettelyä.

Kohdassa 5.2.3.1 kuvattua menettelyä voidaan käyttää vain, jos ISOFIX-kiinnityspiste sijaitsee ajoneuvon istuimella.

5.2.3.1

Ellei kohdista 5.2.3.3 ja 5.2.3.4 muuta johdu, jokaisen ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteen sen osuuden, jonka on tarkoitus kiinnittyä ISOFIX-ylähihnakiinnikkeeseen, on sijaittava enintään 2 000 mm:n etäisyydellä sen istumapaikan, jonka kohdalle se asennetaan, olkapään vertailupisteestä ja liitteen 4 kuvissa 6–10 esitetyllä varjostetulla alueella asiakirjassa SAE J 826 (heinäkuu 1995) kuvatun ja liitteen 4 kuvassa 5 esitetyn mallin mukaisesti seuraavia edellytyksiä noudattaen:

5.2.3.1.1

Mallin H-piste sijaitsee ääriasentoon eteenpäin ja ääriasentoon taaksepäin kallistetun istuimen ainoassa suunnitellussa H-pisteessä mutta kuitenkin sivusuunnassa kahden ISOFIX-alakiinnikkeen puolivälissä.

5.2.3.1.2

Mallin ylävartalolinja on samassa kulmassa poikittaiseen kohtisuoraan tasoon nähden kuin istuimen selkänoja, kun se on nostettu mahdollisimman pystysuoraksi.

5.2.3.1.3

Malli sijaitsee pystysuoralla pitkittäistasolla, jolla mallin H-piste on.

5.2.3.2

ISOFIX-ylähihnakiinnitysalue voidaan vaihtoehtoisesti sijoittaa E-säännön nro 16 (liite 17, lisäys 2, kuva 2) mukaisen istuinasetelman ISO/F2 avulla sellaiseen ISOFIX-paikkaan, joka on varustettu ISOFIX-alakiinnityspisteillä liitteen 11 kuvan 4 mukaisesti.

Istuma-asento on istuimen asento mahdollisimman takana ja alhaalla, kun istuimen selkänoja on normaaliasennossa, tai ajoneuvon valmistajan suosituksen mukainen.

Sivulta katsottuna ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteen on oltava istuinasetelman ISO/F2 takapinnan takana.

ISO/F2-asetelman takapinnan ja horisontaalisen viivan (liite 4, kuva 11, viite 3), joka käsittää istuimen selkänojan yläreunan viimeisen jäykän pisteen, jonka kovuus on suurempi kuin 50 Shore A, välinen leikkauspiste määrittää ISO/F2-asetelman keskilinjalla sijaitsevan vertailupisteen 4 (liite 4, kuva 11). Tässä vertailupisteessä enintään 45 asteen kulma horisontaalisesta viivasta ylöspäin määrittää ylähihnakiinnitysalueen ylärajan.

Ylhäältä katsottuna vertailupisteessä 4 (liite 4, kuva 11) enintään 90 asteen kulma taaksepäin ja sivulle sekä takaa katsottuna enintään 40 asteen kulma määrittävät ne kaksi aluetta, jotka rajaavat ISOFIX-ylähihnan kiinnitysalueen.

ISOFIX-ylähihna (5) lähtee pisteestä, jossa ISO/F2-asetelma leikkaa tason, joka on 550 mm korkeammalla kuin ISO/F2-asetelman horisontaalinen pinta (1) ISO/F2-asetelman keskilinjalla (6).

ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteen on oltava yli 200 mm:n mutta enintään 2 000 mm:n etäisyydellä ISOFIX-ylähihnan lähtöpaikasta ISO/F2-asetelman takapinnalla, mitattuna hihnaa pitkin, kun se on vedetty istuimen selkänojan yli ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteeseen.

5.2.3.3

Se ajoneuvossa olevan ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteen osuus, jonka on tarkoitus kiinnittyä ISOFIX-ylähihnakiinnikkeeseen, voi sijaita kohdissa 5.2.3.1 ja 5.2.3.2 tarkoitettujen varjostettujen alueiden ulkopuolella, mikäli sen sijainti kyseisellä alueella ei ole tarkoituksenmukaista ja ajoneuvo on varustettu ohjauslaitteella, joka

5.2.3.3.1

varmistaa, että ISOFIX-ylähihna toimii samalla tavalla kuin jos kiinnityspisteen se osuus, jonka on tarkoitus kiinnittyä ISOFIX-ylähihnakiinnikkeisiin, sijaitsisi varjostetulla alueella, ja

5.2.3.3.2

sijaitsee vähintään 65 mm ylävartalolinjan takana, mikäli kyseessä on ei-jäykkä vyömäinen ohjauslaite tai siirrettävä ohjauslaite, tai vähintään 100 mm ylävartalolinjan takana, mikäli kyseessä on kiinteä jäykkä ohjauslaite, ja

5.2.3.3.3

testattuna käyttöasentoon asentamisen jälkeen laite on riittävän voimakas kestämään ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteen kanssa tämän säännön kohdassa 6.2 tarkoitetun kuorman.

5.2.3.4

Hihnakiinnityspiste voidaan upottaa istuimen selkänojaan, mikäli se ei sijaitse hihnan kelautumisalueella ajoneuvon istuimen selkänojan yläosassa.

5.2.3.5

ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteen mittojen on oltava sellaiset, että kuvan 3 mukaisen ISOFIX-ylähihnakoukun kiinnittäminen on mahdollista.

Jokaisen ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteen ympärillä on oltava tilaa hihnan lukitsemista ja vapauttamista varten.

Kaikki jonkin ISOFIX-kiinnitysjärjestelmän takapuolella sijaitsevat kiinnityspisteet, joihin voitaisiin kiinnittää ISOFIX-ylähihnakoukku tai -ylähihnakiinnike, on suunniteltava siten, että väärinkäyttö estetään yhdellä tai useammalla seuraavista toimenpiteistä:

a)	kaikki tällaiset ISOFIX-ylähihnan kiinnitysalueella sijaitsevat kiinnityspisteet on suunniteltu ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteiksi tai

b)	merkitään ainoastaan ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteet jollakin lisäyksen 4 kuvassa 13 esitetyllä tunnuksella tai sen peilikuvalla tai

c)	merkitään kiinnityspisteet, jotka eivät ole a- tai b-alakohdan mukaisia, selvällä ohjeella, jonka mukaan näitä kiinnityspisteitä ei pidä käyttää yhdessä ISOFIX-kiinnitysjärjestelmän kanssa.

Jokaisen peitetyn ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteen suojuksessa on oltava esimerkiksi yksi liitteen 13 kuvan 4 mukaisista tunnuksista tai sen peilikuva. Suojus on voitava poistaa ilman työkaluja.

5.2.4

Kokoluokan i istuinpaikkoja koskevat vaatimukset

Kaikkien ajoneuvon valmistajan määrittelemien kokoluokan i istuinpaikkojen on täytettävä kohdissa 5.2.1–5.2.4.3 asetetut vaatimukset.

5.2.4.1

Merkinnät

Kaikki kokoluokan i istuinpaikat on merkittävä pysyvästi merkinnällä, joka sijoitetaan vastaavan istuinpaikan ISOFIX-alakiinnitysjärjestelmän (tanko tai ohjauslaite) viereen.

Vähimmäismerkintä on liitteen 5 kuvan 4 tunnus, joka muodostuu sivuiltaan vähintään 13 mm:n neliöstä, jonka sisällä on seuraavien vaatimusten mukainen kuva:

a)	Kuvan on erotuttava selvästi neliön taustasta.

b)	Merkki on sijoitettava lähelle jokaista järjestelmään kuuluvaa tankoa.

5.2.4.2

Kokoluokan i tukijalkoihin kiinnitettyjä kokoluokan i istuinpaikkoja koskevat geometriset vaatimukset

Kohdissa 5.2.2 ja 5.2.3 vahvistettujen vaatimusten täyttämisen lisäksi on varmistettava, että ajoneuvon lattian yläpinta (mukaan luettuina verhoilu, matto, vaahtomuovi jne.) leikkaa tukijalan tilavuusalueen sekä x- että y-suuntaisen rajoittavan pinnan tämän säännön liitteen 5 kuvissa 1 ja 2 esitetyllä tavalla.

Tukijalan tilavuusalueen määrittävät seuraavat tasot (ks. myös tämän säännön liitteen 5 kuvat 1 ja 2):

a)	leveyssuunnassa kaksi tasoa, jotka ovat samansuuntaisia kuin vastaavalle istuinpaikalle asennetun lasten turvajärjestelmän pitkittäiskeskitaso ja sijaitsevat 100 mm:n etäisyydellä siitä, ja

pituussuunnassa kaksi tasoa, jotka ovat kohtisuorassa lasten turvajärjestelmän alapinnan määrittämään tasoon ja kohtisuorassa lasten turvajärjestelmän pitkittäiskeskitasoon nähden, 585 mm:n ja 695 mm:n etäisyydellä ISOFIX-alakiinnityspisteiden keskiviivojen kautta kulkevasta, lasten turvajärjestelmän alapintaan nähden kohtisuorasta tasosta, ja

c)	korkeussuunnassa kaksi tasoa, jotka ovat samansuuntaisia kuin lasten turvajärjestelmän alapinta ja 270 mm ja 525 mm sen alapuolella.

Edellä kuvatussa geometrisessa arvioinnissa käytetty kallistuskulma mitataan kohdassa 5.2.2.4 esitetyn mukaisesti.

Tämän vaatimuksen täyttyminen voidaan osoittaa fysikaalisella testillä, tietokonesimulaatiolla tai edustavilla piirustuksilla.

5.2.4.3

Kokoluokan i istuinpaikkoja koskevat ajoneuvon lattian vahvuuteen sovellettavat vaatimukset

Ajoneuvon lattian koko kontaktipinnan (ks. liite 5, kuvat 1 ja 2) on oltava riittävän vahva, jotta se kestää siihen kohdistuvat kuormat kohdan 6.2.4.5 mukaisessa testissä.

5.3

ISOFIX-paikkojen vähimmäismäärä

5.3.1

Kaikissa luokan M1 ajoneuvoissa on oltava vähintään kaksi ISOFIX-paikkaa, jotka ovat tämän säännön vaatimusten mukaisia.

Vähintään kahdessa ISOFIX-paikassa on oltava sekä ISOFIX-kiinnitysjärjestelmä että ISOFIX-ylähihnakiinnityspiste.

Kuhunkin ISOFIX-paikkaan asennettavien E-säännössä nro 16 määriteltyjen ISOFIX-istuinasetelmien tyyppi ja lukumäärä esitetään E-säännössä nro 16.

5.3.2

Sen estämättä, mitä kohdassa 5.3.1 määrätään, ISOFIX-paikkaa ei vaadita, jos ajoneuvossa on vain yksi istuinrivi.

5.3.3

Sen estämättä, mitä kohdassa 5.3.1 määrätään, vähintään toinen kahdesta ISOFIX-paikkajärjestelmästä on asennettava järjestyksessä toiselle istuinriville.

5.3.4

Sen estämättä, mitä kohdassa 5.3.1 määrätään, luokan M1 ajoneuvoissa tarvitsee olla vain yksi ISOFIX-paikkajärjestelmä, jos ajoneuvo täyttää seuraavat edellytykset:

a)	Ajoneuvossa on enintään kaksi matkustajan ovea.

b)	Ajoneuvossa on takaistuinpaikka, johon voimansiirron ja/tai ripustuksen komponenttien vuoksi ei voida asentaa ISOFIX-kiinnityspisteitä kohdan 5.2.2 vaatimusten mukaisesti.

Ajoneuvon tehon ja massan suhde (PMR) on yli 140 E-säännön nro 51 määritelmien mukaisesti, kun tehon ja massan suhde lasketaan seuraavasti:

PMR = (Pn / mt) * 1 000 kg/kW

jossa

Pn: moottorin suurin (nimellis)teho kilowatteina (kW) (2)

mro: ajokuntoisen ajoneuvon massa (kg)

mt = mro (luokan M1 ajoneuvot)

d)	Ajoneuvon moottorin tuottama suurin (nimellis)teho on yli 200 kW.2

Tällaisessa ajoneuvossa tarvitaan vain yksi ISOFIX-kiinnitysjärjestelmä ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspiste matkustajan etuistuinpaikalla, joka on varustettu turvatyynyn käytöstäpoistolaitteella (jos paikka on varustettu turvatyynyllä) ja varoitusmerkillä, joka ilmoittaa, ettei toisella istuinrivillä ole käytettävissä ISOFIX-paikkajärjestelmää.

5.3.5

Jos ISOFIX-kiinnitysjärjestelmä asennetaan etuistumapaikalle, jolla on etuturvatyyny, on asennettava etuturvatyynyn käytöstäpoistolaite.

5.3.6

Sen estämättä, mitä kohdassa 5.3.1 määrätään, jos kyseessä on ns. sisäänrakennettu lasten turvajärjestelmä, ISOFIX-paikkojen lukumäärän on oltava vähintään kaksi miinus sisäänrakennettujen painoryhmien 0, 0+ tai 1 mukaisten lasten turvajärjestelmien määrä.

5.3.7

Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) kohdan 2.9.1.5 mukaisiin avoautoihin, joissa on useampi kuin yksi istuinrivi, on asennettava vähintään kaksi ISOFIX-alakiinnityspistettä. Jos tällaisiin ajoneuvoihin on asennettu ISOFIX-ylähihnakiinnityspiste, sen on täytettävä tämän säännön asiaankuuluvat määräykset.

5.3.8

Jos ajoneuvossa on vain yksi istuinpaikka riviä kohti, tarvitaan vain yksi matkustajan istuinpaikalle sijoitettu ISOFIX-paikka. Jos tällaisiin ajoneuvoihin on asennettu ISOFIX-ylähihnakiinnityspiste, sen on täytettävä tämän säännön asiaankuuluvat määräykset. Jos matkustajan istuinpaikalle ei kuitenkaan voida asentaa edes kaikkein pienintä kasvot menosuuntaan olevaa ISOFIX-asetelmaa (siten kuin se on määritelty E-säännön nro 16 liitteen 17 lisäyksessä 2), ISOFIX-paikkoja ei vaadita, kunhan kyseiselle ajoneuvolle on määritelty lasten turvajärjestelmä.

5.3.9

Sen estämättä, mitä kohdassa 5.3.1 määrätään, ISOFIX-paikkoja ei vaadita ambulansseissa tai ruumisautoissa taikka ajoneuvoissa, jotka on tarkoitettu puolustusvoimien, väestönsuojeluviranomaisten, palolaitosten tai yleisen järjestyksen ylläpitämisestä vastuussa olevien viranomaisten käyttöön.

5.3.10

Sen estämättä, mitä kohdissa 5.3.1–5.3.4 määrätään, yksi tai useampi pakollisista ISOFIX-paikoista voidaan korvata kokoluokan i istuinpaikoilla.

6. TESTIT

6.1

Ajoneuvon kiinnittäminen ISOFIX-kiinnityspisteiden testejä varten

6.1.1

Ajoneuvoa ei saa kiinnittää testin ajaksi menetelmällä, joka vahvistaa ISOFIX-kiinnityspisteitä tai alueita, joilla kiinnityspisteet sijaitsevat, tai vähentää rakenteen tavanomaista muodonmuutosta.

6.1.2

Kiinnityslaitetta pidetään tyydyttävänä, jos sillä ei ole vaikutusta alueella, joka ulottuu rakenteen koko leveydelle ja jos ajoneuvo tai rakenne on tuettu tai kiinnitetty edestä vähintään 500 mm:n etäisyydeltä testattavasta kiinnityspisteestä ja takaa vähintään 300 mm:n etäisyydeltä kyseisestä kiinnityspisteestä.

6.1.3

Rakenne on hyvä tukea likimain pyörien akselien suuntaisesti asetetuille kannattimille, tai jos tämä ei ole mahdollista, ripustuksen kiinnityskohtien suuntaisesti asetetuille kannattimille.

6.1.4

Käytettäessä muuta kuin tämän säännön kohdissa 6.1.1–6.1.3 kuvattua kiinnitysmenetelmää on osoitettava, että menetelmä on vastaava.

6.2

Staattisen testin vaatimukset

6.2.1

ISOFIX-kiinnitysjärjestelmien lujuus testataan kohdistamalla staattisen voiman kohdistuslaitteeseen kohdan 6.2.4.3 mukaisia voimia, kun ISOFIX-kiinnikkeet on kiinnitetty asianmukaisesti.

Jos kyseessä on ISOFIX-ylähihnakiinnityspiste, tehdään lisätesti kohdan 6.2.4.4 mukaisesti.

Jos kyseessä on kokoluokan i istuinpaikka, tehdään tukijalalle lisätesti kohdan 6.2.4.5 mukaisesti.

Kaikki saman istuinrivin ISOFIX- tai kokoluokan i istuinpaikat, joita voidaan käyttää yhtä aikaa, testataan samanaikaisesti.

6.2.2

Testi voidaan suorittaa joko täysin valmiille ajoneuvolle tai sellaisille riittäville osille ajoneuvoa, jotka ovat edustavia ajoneuvon rakenteen lujuuden ja jäykkyyden osalta.

Ikkunat ja ovet voivat olla asennetut tai asentamatta ja suljetut tai sulkematta.

Tavallisesti asennettavat ajoneuvon rakennetta vahvistavat osat voivat olla asennettuina.

Testien suorittaminen voidaan rajoittaa koskemaan ISOFIX-paikkoja tai kokoluokan i istuinpaikkoja, jotka liittyvät vain yhteen istuimeen tai yhteen istuinryhmään, jos

a)	asianomaisella ISOFIX- tai kokoluokan i istuinpaikalla on samat rakenteelliset ominaisuudet kuin muiden istuimien tai istuinryhmien ISOFIX- tai kokoluokan i istuinpaikoilla ja

siinä tapauksessa, että ISOFIX- tai kokoluokan i istuinpaikat on asennettu kokonaan tai osittain istuimeen tai istuinryhmään, istuimen tai istuinryhmän taikka kokoluokan i istuinpaikkojen tapauksessa lattian rakenteelliset ominaisuudet ovat samat kuin muiden istuinten tai istuinryhmien rakenteelliset ominaisuudet.

6.2.3

Jos istuimet ja pääntuet ovat säädettäviä, ne testataan tutkimuslaitoksen määrittämässä asennossa, joka on ajoneuvon valmistajan E-säännön nro 16 liitteen 17 lisäyksen 3 mukaisesti ilmoittamassa vaihteluvälissä.

6.2.4

Voimat, suunnat ja poikkeamarajat

6.2.4.1

Kohdistetaan 135 ± 15 N:n voima staattisen voiman kohdistuslaitteen alemman etupoikkitangon keskikohtaan laitteen takimmaisen ulokkeen pitkittäisasennon säätämiseksi siten, että laitteen ja sen tuen välillä ei ole löysyyttä eikä jännitettä.

6.2.4.2

Kohdistetaan staattisen voiman kohdistuslaitteeseen edestäpäin ja viistosti taulukon 1 mukaisia voimia.

Taulukko 1

Testivoimien suunnat

Eteenpäin	0 ± 5°	8 ±0,25 kN
Viistosti	75 ± 5° (molemmille sivuille, jos suoraan eteenpäin, tai vain toiselle sivulle, jos jompikumpi sivu antaa huonomman tuloksen tai jos molemmat sivut ovat symmetrisiä)	5 ±0,25 kN

Kukin testi voidaan valmistajan pyynnöstä tehdä erilaisille rakenteille.

Eteenpäin suuntautuvat voimat on kohdistettava siten, että voiman kohdistuskulma on aluksi 10 ± 5° vaakatasosta ylöspäin. Viistot voimat kohdistetaan vaakasuorassa kulmassa 0 ± 5°. Kohdistetaan esikuormitusvoima 500 ± 25 N määrättyyn kuormituskohtaan X, joka on merkitty liitteen 2 kuvaan 4. Täyskuormitus on saavutettava mahdollisimman nopeasti, ja kuormitusaika saa olla enintään 30 sekuntia. Valmistaja voi kuitenkin pyytää, että kuormitus saavutetaan 2 sekunnissa. Voimaa kohdistetaan vähintään 0,2 sekuntia.

Kaikki mittaukset tehdään standardin ISO 6487 mukaisesti siten, että CFC on 60 Hz, tai vastaavan menetelmän mukaisesti.

6.2.4.3

Pelkästään ISOFIX-kiinnitysjärjestelmän testit

6.2.4.3.1

Eteenpäin suuntautuvan voiman testaus:

Staattisen voiman kohdistuslaitteen pisteen X vaakasuora pituussuuntainen poikkeama (esikuormituksen jälkeen) kohdistettaessa siihen 8 ±0,25 kN:n voima saa olla enintään 125 mm. Pysyvät muodonmuutokset, kuten ISOFIX-alakiinnityspisteen tai ympäröivän alueen osittaiset repeämät tai rikkoutumiset, hyväksytään, jos vaadittu voima pysyy edellä vahvistetun ajan.

6.2.4.3.2

Viistoon suuntautuvan voiman testaus:

Staattisen voiman kohdistuslaitteen pisteen X voiman suuntauksen poikkeama (esikuormituksen jälkeen) kohdistettaessa siihen 5 ±0,25 kN:n voima saa olla enintään 125 mm. Pysyvät muodonmuutokset, kuten ISOFIX-alakiinnityspisteen tai ympäröivän alueen osittaiset repeämät tai rikkoutumiset, hyväksytään, jos vaadittu voima pysyy edellä vahvistetun ajan.

6.2.4.4

ISOFIX-kiinnitysjärjestelmien ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteiden testi:

Staattisen voiman kohdistuslaitteen ja ylähihnakiinnityspisteen välille kohdistetaan 50 ± 5 N:n esikuormitusvoima. Staattisen voiman kohdistuslaitteen pisteen X vaakasuora poikkeama (esikuormituksen jälkeen) kohdistettaessa siihen 8 ±0,25 kN:n voima saa olla enintään 125 mm. Pysyvät muodonmuutokset, kuten ISOFIX-alakiinnityspisteen tai ylähihnakiinnityspisteen taikka ympäröivän alueen osittaiset repeämät tai rikkoutumiset, hyväksytään, jos vaadittu voima pysyy edellä vahvistetun ajan.

6.2.4.5

Kokoluokan i istuinpaikkojen testi:

Kohdissa 6.2.4.3 ja 6.2.4.4 kuvattujen testien lisäksi tehdään testi muunnetulla staattisen voiman kohdistuslaitteella, jossa on kohdistuslaite ja liitteen 5 kuvan 3 mukainen tukijalan testauslaite. Tukijalan testauslaitteen pituutta ja leveyttä säädetään ajoneuvon lattian kontaktipinnan arvioimiseksi kohdan 5.2.4.2 mukaisesti (ks. myös tämän säännön liitteen 5 kuvat 1 ja 2). Tukijalan testauslaitteen korkeus säädetään siten, että laitteen jalka koskettaa ajoneuvon lattian yläpintaa. Jos korkeussäätö on portaittainen, valitaan ensimmäinen säätöporras, jossa jalka lepää vakaasti lattialla. Jos tukijalan testauslaitteen korkeussäätö on portaaton/jatkuva, staattisen voiman kohdistuslaitteen kallistuskulmaa suurennetaan 1,5 ±0,5 astetta tukijalan testauslaitteen korkeussäädön vuoksi.

Staattisen voiman kohdistuslaitteen pisteen X vaakasuora poikkeama (esikuormituksen jälkeen) kohdistettaessa siihen 8 ±0,25 kN:n voima saa olla enintään 125 mm. Pysyvät muodonmuutokset, kuten ISOFIX-alakiinnityspisteen ja ajoneuvon lattian kontaktipinnan taikka ympäröivän alueen osittaiset repeämät tai rikkoutumiset, hyväksytään, jos vaadittu voima pysyy edellä vahvistetun ajan.

Taulukko 2

Poikkeamarajat

Voiman suunta	Staattisen voiman kohdistuslaitteen pisteen X suurin sallittu poikkeama
Eteenpäin	125 mm pituussuunnassa
Viistosti	125 mm voiman suunnassa

6.2.5

Muut voimat

6.2.5.1

Istuimen inertiavoimat

Jos asennus on sellainen, että kuorma välittyy ajoneuvon istuinyhdistelmään eikä suoraan ajoneuvon rakenteeseen, on tehtävä testi sen varmistamiseksi, että ajoneuvon istuimet kiinnittyvät ajoneuvon rakenteeseen riittävän lujasti. Tässä testissä istuimeen tai istuinyhdistelmän asiaankuuluvaan osaan kohdistetaan istuinyhdistelmän olennaisten osien painoon verrattuna 20-kertainen voima vaakasuuntaisesti ja pituussuuntaisesti eteenpäin siten, että se vastaa kyseisen istuimen painon istuinkiinnityksiin aiheuttamaa fyysistä vaikutusta. Lisäkuorman tai -kuormat ja kuorman jakautumisen määrittelee valmistaja tutkimuslaitoksen suostumuksella.

Valmistajan pyynnöstä voidaan staattisen voiman kohdistuslaitteen pisteeseen X kohdistaa lisäkuorma edellä kuvattujen staattisten testien aikana.

Jos ylähihnakiinnityspiste on sisäänrakennettu ajoneuvon istuimeen, tämä testi on tehtävä käyttämällä ISOFIX-ylähihnaa.

Repeämiä ei saa ilmaantua, ja poikkeamien on pysyttävä taulukon 2 rajoissa.

Huom. Tätä testiä ei tarvitse suorittaa, jos jokin ajoneuvon turvavyöjärjestelmän kiinnityspisteistä on sisäänrakennettu ajoneuvon istuinrakenteeseen ja ajoneuvon istuin on jo testattu ja läpäissyt hyväksytysti tässä säännössä vaaditut aikuismatkustajien turvajärjestelmien kiinnityspisteiden kuormitustestit.

7. MUUTOKSET JA AJONEUVON TYYPPIHYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

7.1

Hyväksyttyyn ajoneuvotyyppiin tehtävistä muutoksista on ilmoitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle, joka on hyväksynyt kyseisen ajoneuvotyypin. Viranomainen voi tämän jälkeen

7.1.1

katsoa, ettei tehdyillä muutoksilla todennäköisesti ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ja että ajoneuvo täyttää joka tapauksessa edelleen vaatimukset, tai

7.1.2

vaatia testien suorittamisesta vastaavalta tutkimuslaitokselta uuden testausselosteen.

7.2

Hyväksynnän vahvistaminen tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan kohdassa 4.3 tarkoitetulla menettelyllä tiedoksi tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille.

7.3

Hyväksynnän laajentamisen myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen on annettava laajentamiselle sarjanumero ja ilmoitettava siitä muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

8. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden testausmenettelyjen on vastattava sopimuksen liitteessä 1 (E/ECE/TRANS/505/Rev.3) vahvistettuja menettelyjä, ja seuraavien vaatimusten on täytyttävä:

8.1

Jokaisen ajoneuvon, jolla on tässä asetuksessa määritelty hyväksyntänumero, on turvavyön kiinnityspisteiden ja ISOFIX-kiinnitysjärjestelmän ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteen ominaisuuksiin vaikuttavien seikkojen osalta oltava hyväksytyn ajoneuvotyypin mukainen.

8.2

Kohdassa 8.1 tarkoitetun vaatimustenmukaisuuden todentamiseksi tehdään satunnaisotantaan perustuva tarkastus riittävälle määrälle sarjatuotannossa valmistettavia ajoneuvoja, joissa on tässä säännössä vaadittu hyväksymismerkintä.

8.3

Yleensä edellä tarkoitetun kaltaiset tarkastukset rajoitetaan mittauksien suorittamiseen. Ajoneuvoille tehdään kuitenkin tarvittaessa joitakin kohdassa 6 määriteltyjä testejä, jotka hyväksyntätestejä suorittava tutkimuslaitos valitsee.

9. SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

9.1

Ajoneuvolle tämän säännön mukaisesti annettu tyyppihyväksyntä voidaan peruuttaa, jos kohdassa 8.1 vahvistettu vaatimus ei täyty tai ajoneuvon ISOFIX-kiinnitysjärjestelmä tai ISOFIX-ylähihnakiinnityspiste ei läpäise kohdassa 8 määrättyjä tarkastuksia.

9.2

Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava siitä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

10. TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön mukaisesti hyväksytyn ISOFIX-kiinnitysjärjestelmätyypin ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteen valmistamisen, sen on ilmoitettava asiasta hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Asiaa koskevan ilmoituksen saatuaan kyseinen viranomainen ilmoittaa siitä muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 olevan mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

11. HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TUTKIMUSLAITOSTEN JA TYYPPIHYVÄKSYNTÄVIRANOMAISTEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen osapuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestauksesta vastaavien tutkimuslaitosten ja niiden tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnän ja joille on lähetettävä ilmoitukset muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä taikka hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta.

(1) Vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten tunnusnumerot annetaan ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) (asiakirja ECE/TRANS/WP.29/78/Rev. 6) liitteessä 3.

www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29resolutions.html

(2) Moottorin (nimellis)teholla tarkoitetaan kilowatteina (kW) ilmaistua moottorin tehoa (ECE), joka on mitattu E-säännön nro 85 mukaisella ECE-menetelmällä.

LIITE 4

ISOFIX-kiinnitysjärjestelmät ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteet

Mitat millimetreinä

Selitykset

1.	Ylähihnan kiinnityspiste

2.	Kiinnitys jäljempänä kuvattua jäykkyystestiä varten.

Staattisen voiman kohdistuslaitteen jäykkyys: Kun staattisen voiman kohdistuslaite on liitetty jäykkiin kiinnitystankoihin siten, että staattisen voiman kohdistuslaitteen poikittaista etutankoa tukee jäykkä tanko, jota pitää keskellä pituussuuntainen tappi 25 mm laitteen pohjan alapuolella (jotta laitteen pohja voi taipua ja vääntyä), X-pisteen liike ei saa mihinkään suuntaan olla enempää kuin 2 mm, kun siihen kohdistetaan voimia tämän säännön kohdan 6.2.4.2 taulukon 1 mukaisesti. Jos ISOFIX-kiinnitysjärjestelmässä ilmenee muodonmuutos, sitä ei oteta lukuun mittauksissa.

Huom. Mitat millimetreinä

Mitat millimetreinä

Selitykset

1.	Selkänojan kulma

2.	Ylävartalolinjan vertailutason ja lattiapohjan leikkauskohta

3.	Ylävartalolinjan vertailutaso

H-piste

V-piste

R-piste

W-piste

8.	Pituussuuntainen pystytaso

9.	Nauhan kelautumispituus V-pisteestä 250 mm

10.	Nauhan kelautumispituus W-pisteestä 200 mm

11.	M-tason poikkileikkaus

12.	R-tason poikkileikkaus

13.	Viiva edustaa ajoneuvokohtaista lattiapohjan pintaa määritetyllä alueella.

Huomautukset:

1.	Ylähihnakiinnityspisteen sen osuuden, jonka on tarkoitus kiinnittyä ylähihnakoukkuun, on sijaittava varjostetulla alueella.

2.	R-piste: olan vertailupiste

3.	V-piste: V-vertailupiste, 350 mm kohtisuoraan ylöspäin ja 175 mm vaakasuuntaan taaksepäin H-pisteestä

4.	W-piste: W-vertailupiste, 50 mm kohtisuoraan alaspäin ja 50 mm vaakasuuntaan taaksepäin R-pisteestä

5.	M-taso: M-vertailutaso, 1 000 mm vaakasuuntaan taaksepäin R-pisteestä

Alueen etummaisimmat pinnat syntyvät, kun kaksi kaarilinjaa vedetään mahdollisimman pitkälle alueen etupuolelle. Kaarilinjat edustavat tyypillisten ylähihnanauhojen säädettyä vähimmäispituutta joko lasten turvajärjestelmän yläosasta (W-piste) tai alempaa turvajärjestelmän selkänojasta (V-piste) vedettynä.

Mitat millimetreinä

Selitykset

V-piste

R-piste

W-piste

4.	Nauhan kelautumispituus V-pisteestä 250 mm

5.	Pituussuuntainen pystytaso

6.	Nauhan kelautumispituus W-pisteestä 200 mm

7.	Kelautumispituuksien luomat kaaret

H-piste

Huomautukset:

1.	Ylähihnakiinnityspisteen sen osuuden, jonka on tarkoitus kiinnittyä ylähihnakoukkuun, on sijaittava varjostetulla alueella.

2.	R-piste: olan vertailupiste

3.	V-piste: V-vertailupiste, 350 mm kohtisuoraan ylöspäin ja 175 mm vaakasuuntaan taaksepäin H-pisteestä

4.	W-piste: W-vertailupiste, 50 mm kohtisuoraan alaspäin ja 50 mm vaakasuuntaan taaksepäin R-pisteestä

5.	M-taso: M-vertailutaso, 1 000 mm vaakasuuntaan taaksepäin R-pisteestä

(R-tason poikkileikkaus)

Mitat millimetreinä

Selitykset

Keskitaso

V-piste

R-piste

W-piste

5.	Pituussuuntainen pystytaso

Huomautukset:

1.	Ylähihnakiinnityspisteen sen osuuden, jonka on tarkoitus kiinnittyä ylähihnakoukkuun, on sijaittava varjostetulla alueella.

2.	R-piste: olan vertailupiste

3.	V-piste: V-vertailupiste, 350 mm kohtisuoraan ylöspäin ja 175 mm vaakasuuntaan taaksepäin H-pisteestä

4.	W-piste: W-vertailupiste, 50 mm kohtisuoraan alaspäin ja 50 mm vaakasuuntaan taaksepäin R-pisteestä

Selitykset

V-piste

W-piste

R-piste

Keskitaso

5.	Alue ylävartalon vertailutasoa pitkin

Huomautukset:

1.	Ylähihnakiinnityspisteen sen osuuden, jonka on tarkoitus kiinnittyä ylähihnakoukkuun, on sijaittava varjostetulla alueella.

2.	R-piste: olan vertailupiste

3.	V-piste: V-vertailupiste, 350 mm kohtisuoraan ylöspäin ja 175 mm vaakasuuntaan taaksepäin H-pisteestä

4.	W-piste: W-vertailupiste, 50 mm kohtisuoraan alaspäin ja 50 mm vaakasuuntaan taaksepäin R-pisteestä

Selitykset

H-piste

V-piste

W-piste

R-piste

5	45 asteen taso

6	R-tason poikkileikkaus

7	Lattiapinta

8	Alueen etureuna

Huomautukset:

1.	Ylähihnakiinnityspisteen sen osuuden, jonka on tarkoitus kiinnittyä ylähihnakoukkuun, on sijaittava varjostetulla alueella.

2.	R-piste: olan vertailupiste

Mitat millimetreinä

1	ISO/F2 (B) -asetelman vaakapinta

2	ISO/F2 (B) -asetelman takapinta

3	Vaakasuuntaisen linjan tangentti istuimen selkänojan yläosasta (viimeinen jäykkä piste, jonka kovuus on suurempi kuin 50 Shore A)

4	2:n ja 3:n leikkauspiste

5	Hihnan vertailupiste

6	ISO/F2 (B) -asetelman keskilinja

7	Ylähihnan nauha

8	Kiinnitysalueen rajat

Huomautukset:

1.	Piirros ei ole mittakaavassa.

2.	Tunnus voidaan esittää peilikuvana.

3.	Valmistaja valitsee tunnuksen värin.

Huomautukset:

1.	Mitat millimetreinä.

2.	Piirros ei ole mittakaavassa.

3.	Tunnuksen on oltava selvästi näkyvissä joko värikontrastin tai riittävän kohotuksen ansiosta, jos se on muovattu tai painettu kohokuviona.

Lisäys 1 –	—	H-pisteen kolmiulotteisen määrityslaitteen kuvaus (1)
Lisäys 2 –	—	Kolmiulotteinen vertailujärjestelmä (1)
Lisäys 3 –	—	Istuinpaikkojen vertailutiedot (1)