Vain alkuperäiset UN/ECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UN/ECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa:
Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 51 – Yhdenmukaiset vaatimukset vähintään nelirenkaisten moottoriajoneuvojen hyväksynnästä niiden melupäästöjen osalta [2018/798]
Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin asti:
Muutossarjan 03 täydennys 2 – Voimaantulopäivä: 10. helmikuuta 2018
SISÄLTÖ
SÄÄNTÖ
1.
Soveltamisala
2.
Määritelmät
3.
Hyväksynnän hakeminen
4.
Merkinnät
5.
Hyväksyntä
6.
Vaatimukset
7.
Ajoneuvotyypin hyväksynnän muuttaminen ja laajentaminen
8.
Tuotannon vaatimustenmukaisuus
9.
Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta
10.
Tuotannon lopettaminen
11.
Siirtymämääräykset
12.
Hyväksyntätesteistä vastaavien tutkimuslaitosten ja tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet
Liitteet
1
Ilmoitus
Lisäys 1 –
Lisäys ilmoituslomakkeeseen nro …
Lisäys 2 –
Tekninen ilmoituslomake
2
Hyväksyntämerkin asettelu
3
Moottoriajoneuvon lähettämän äänen mittausmenetelmät ja -laitteet
Lisäys
4
Ääntä absorboivia kuitumaisia materiaaleja sisältävät äänenvaimennusjärjestelmät
Täydentäviä melupäästömääräyksiä koskeva vaatimustenmukaisuusvakuutus
Lisäys 2
1. SOVELTAMISALA
Tämä sääntö sisältää moottoriajoneuvojen melupäästöjä koskevia määräyksiä, ja sitä sovelletaan luokkien M ja N ajoneuvoihin. (1)
Säännössä annettujen vaatimusten tarkoituksena on toistaa ajoneuvojen tavanomaisessa kaupunkiliikenteessä tuottamat äänitasot.
2. MÄÄRITELMÄT
Tässä säännössä sovelletaan seuraavia määritelmiä:
2.1
’Ajoneuvon hyväksynnällä’ tarkoitetaan ajoneuvotyypin hyväksyntää melun osalta.
2.2
’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan moottoriajoneuvoluokkaa, johon kuuluvat ajoneuvot eivät eroa toisistaan seuraavassa mainituilta olennaisilta osin:
2.2.1
Liitteen 3 kohdan 3.1.2.1 mukaisesti testatut ajoneuvot:
2.2.1.1
moottoritilan ja sen äänieristyksen muoto tai materiaalit
2.2.1.2
moottorin tyyppi (kipinä- tai puristussytytysmoottori, kaksi- tai nelitahti, iskumäntä tai kiertomäntä) sylinterien määrä ja tilavuus, kaasuttimien määrä ja tyyppi, ruiskutusjärjestelmä, venttiilien järjestely tai sähkömoottorin tyyppi
2.2.1.3
suurin nimellisottoteho ja sitä vastaavat moottorin pyörimisnopeudet. Jos kuitenkin suurin nimellisteho ja sitä vastaava moottorin pyörimisnopeus eroavat toisistaan vain erilaisista moottorin määrityskäytöistä johtuen, tällaisia ajoneuvoja voidaan pitää saman tyypin ajoneuvoina.
2.2.1.4
äänenvaimennusjärjestelmä
2.2.2
Liitteen 3 kohdan 3.1.2.2 mukaisesti testatut ajoneuvot:
2.2.2.1
moottoritilan ja sen äänieristyksen muoto tai materiaalit
2.2.2.2
moottorin tyyppi (kipinä- tai puristussytytysmoottori, kaksi- tai nelitahti, iskumäntä tai kiertomäntä), sylinterien määrä ja tilavuus, ruiskutusjärjestelmän tyyppi, venttiilien järjestely, moottorin nimellispyörimisnopeus (S) tai sähkömoottorin tyyppi
2.2.2.3
Ajoneuvot, joilla on samantyyppinen moottori ja/tai erilaiset yleiset välityssuhteet, voidaan katsoa saman tyypin ajoneuvoiksi.
2.3 Jos kuitenkin kohdan 2.2.2 mukaiset erot aiheuttavat liitteen 3 kohdassa 3.1.2.2 kuvatun mukaisesti erilaiset tavoiteolosuhteet, näitä eroja on pidettävä tyypin muutoksena.
2.4
’Ajokuntoisen ajoneuvon massalla (mro)’ tarkoitetaan
a)
moottoriajoneuvojen tapauksessa
valmistajan erittelyn mukaisilla vakiovarusteilla varustetun ajoneuvon massaa mukaan luettuina kuljettajan, polttoaineen (säiliöt vähintään 90-prosenttisesti täytettyinä) ja nesteiden massat sekä korin, ohjaamon, kytkentälaitteiden, varapyörien ja työkalujen massat, jos nämä on asennettu
b)
perävaunun tapauksessa
valmistajan erittelyn mukaisilla vakiovarusteilla varustetun ajoneuvon massaa mukaan luettuina polttoaineen ja nesteiden massat sekä korirakenteiden, kytkentälaitteiden ja varapyörien samoin kuin työkalujen massat, jos nämä on asennettu.
2.5
’Suurimmalla teknisesti sallitulla kokonaismassalla (M)’ tarkoitetaan ajoneuvolle määritettyä suurinta massaa, joka perustuu ajoneuvon rakenteeseen ja ominaisuuksiin. Perävaunun tai puoliperävaunun suurimpaan teknisesti sallittuun kokonaismassaan sisältyy staattinen massa, joka välittyy vetoajoneuvoon, kun ajoneuvot on kytketty toisiinsa.
2.6
’Ajoneuvon pituudella’ tarkoitetaan mittaa, joka mitataan standardin ISO 612-1978 kohdan 6.1 mukaisesti. Kun ajoneuvon rakenteellista pituutta mitataan kyseisen standardin vaatimusten mukaisesti, ei oteta huomioon seuraavia laitteita:
a)
pyyhin- ja pesulaitteet
b)
etu- ja takarekisterikilvet
c)
tullisinetit ja niiden suojaukset
d)
kuormapeitteen kiinnitysvälineet ja niiden suojaus
e)
valaistuslaitteet
f)
taustapeilit
g)
takatilan valvonnan apulaitteet
h)
ilmanottoputket
i)
vaihtokuormatilan pitkittäisrajoittimet
j)
astinlaudat
k)
puskurikumit
l)
ajoasennossa olevat nostolavat, luiskat ja vastaavanlaiset laitteistot, joiden mitta on enintään 200 mm, edellyttäen että ajoneuvon kuormauskapasiteetti ei kasva
m)
moottoriajoneuvojen kytkentälaitteet.
2.7
’Ajoneuvon leveydellä’ tarkoitetaan mittaa, joka mitataan standardin ISO 612-1978 kohdan 6.2 mukaisesti. Kun ajoneuvon rakenteellista leveyttä mitataan kyseisen standardin vaatimusten mukaisesti, ei oteta huomioon seuraavia laitteita:
a)
tullisinetit ja niiden suojaukset
b)
kuormapeitteen kiinnitysvälineet ja niiden suojaus
c)
renkaan rikkoutumisen ilmaisimet
d)
roiskeenestojärjestelmän esiintyöntyvät joustavat osat
e)
valaistuslaitteet.
2.8
’Suurimmalla nimellisnettoteholla (Pn)’ tarkoitetaan kilowatteina (kW) ilmaistua moottorin tehoa, joka on mitattu E-säännön nro 85 mukaisella menetelmällä.
2.8.1
’Moottorin kokonaisteholla’ tarkoitetaan kaikista käytettävissä olevista käyttövoimalähteistä saatavan tehon summaa.
2.9
’Moottorin nimellispyörimisnopeudella (S)’ tarkoitetaan ilmoitettua moottorin pyörimisnopeutta (rpm), jolla moottori tuottaa E-säännön nro 85 mukaisen suurimman nimellisnettotehon, tai jos suurin nettoteho saavutetaan useilla moottorin pyörimisnopeuksilla, suurinta moottorin pyörimisnopeutta.
2.10
’Tehon ja massan suhdeindeksillä (PMR)’ tarkoitetaan dimensiotonta lukua (ks. liitteen 3 kohta 3.1.2.1.1), jota käytetään kiihtyvyyslaskelmissa.
2.11
’Vertailupisteellä’ tarkoitetaan jotakin seuraavista pisteistä:
2.11.1
Luokkien M1, N1 ja M2 ajoneuvot, joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on enintään 3 500 kg:
a)
ajoneuvot, joiden moottori on edessä: ajoneuvon etureuna
b)
ajoneuvot, joiden moottori on keskellä: ajoneuvon keskikohta
c)
ajoneuvot, joiden moottori on takana: ajoneuvon takareuna.
2.11.2
Luokan M2 ajoneuvot, joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on yli 3 500 kg, sekä luokkien M3, N2 ja N3 ajoneuvot:
a)
ajoneuvot, joiden moottori on edessä: ajoneuvon etureuna
b)
kaikki muut ajoneuvot: ajoneuvon etureunaa lähinnä oleva moottorin reuna.
2.12
’Moottorilla’ tarkoitetaan voimanlähdettä ilman irrotettavia lisäosia.
Voimanlähde käsittää tässä kaikki käyttövoiman lähteet, esimerkiksi sähköiset tai hydrauliset voimanlähteet, joita käytetään yksin tai yhdessä muiden voimanlähteiden kanssa.
2.13
’Tavoitekiihtyvyydellä’ tarkoitetaan kiihdytystä kaasupoljin kevyesti painettuna kaupunkiliikenteessä, ja se määräytyy tilastollisten tutkimusten pohjalta.
2.14
’Vertailukiihtyvyydellä’ tarkoitetaan kiihtyvyystestissä testiradalla vaadittua kiihtyvyyttä.
2.15
’Välityssuhteen painotuskertoimella (k)’ tarkoitetaan dimensiotonta lukua, jota käytetään kahden välityssuhteen testitulosten yhdistämiseen kiihtyvyystestissä ja vakionopeustestissä.
2.16
’Osittaisella tehokertoimella (kp)’ tarkoitetaan dimensiotonta lukua, jota käytetään ajoneuvojen kiihtyvyystestin ja vakionopeustestin testitulosten yhdistämiseen soveltuvin painotuksin.
2.17
’Esikiihdytyksellä’ tarkoitetaan kaasunsäätimen käyttöä ennen linjaa AA′, jotta kiihdytys olisi vakaa AA′:n ja BB′:n välillä liitteen 3 lisäyksessä olevan kuvan 1 mukaisesti.
2.18.1.1
’Vaihteiston sisäisillä välityssuhteilla’ tarkoitetaan moottorin ja vaihdelaatikon ulostuloakselin kierroslukujen suhteita.
2.18.1.2
’Vetopyörästön välityssuhteilla’ tarkoitetaan vaihdelaatikon ulostuloakselin ja vetävien pyörien kierroslukujen suhdetta.
2.18.1.3
’Kokonaisvälityssuhteella’ tarkoitetaan ajoneuvon nopeuden ja moottorin pyörimisnopeuden suhteita ajoneuvon kulkiessa testiradan läpi.
2.18.1.4
’Välityssuhteella’ käytettynä testattaessa ajoneuvoja liitteen 3 kohdan 3.1.2.1 ja liitteen 7 mukaisesti tarkoitetaan edellä kohdassa 2.18.1.3 määriteltyä kokonaisvälityssuhdetta.
2.18.2
’Lukitulla välityssuhteella’ tarkoitetaan vaihteiston säätämistä siten, että vaihde ei vaihdu testin aikana.
2.18.3
’Vaihteella’ tarkoitetaan tässä säännössä erillistä välityssuhdetta, jonka valitsee joko kuljettaja tai ulkoinen laite.
2.18.4 Testattaessa ajoneuvoja liitteen 3 kohdan 3.1.2.1 ja liitteen 7 mukaisesti määritellään ’vaihdei
’ ja ’vaihdei + 1
’ kahdeksi perättäiseksi vaihteeksi, jolloin vaihdei tuottaa kiihtyvyyden, joka on joko liitteen 3 kohdan 3.1.2.1.4.1 a alakohdan mukaisen 5 prosentin toleranssin rajoissa tai suurempi kuin vertailukiihtyvyys, ja vaihdei + 1 kiihtyvyyden, joka on pienempi kuin liitteen 3 kohdan 3.1.2.1.4.1 b tai c alakohdan mukainen vertailukiihtyvyys.
2.19
’Äänenvaimennusjärjestelmällä’ tarkoitetaan kaikkien niiden komponenttien yhdistelmää, joita tarvitaan moottorin ja sen imu- ja pakojärjestelmän tuottaman äänen vaimentamiseen (pakosarjoja, katalysaattoreita ja päästöjen jälkikäsittelylaitteita ei pidetä äänenvaimennusjärjestelmän vaan moottorin osina).
2.20
’Äänenvaimennusjärjestelmän tai äänenvaimennusjärjestelmän komponenttien malliryhmällä’ tarkoitetaan joukkoa äänenvaimennusjärjestelmiä tai niiden komponentteja, joissa kaikki seuraavat ominaisuudet ovat samat:
a)
absorboivien kuitumaisten aineiden läpi kulkeva pakokaasuvirta, jos pakokaasut ovat kosketuksissa kyseiseen materiaaliin
b)
kuitutyyppi
c)
tapauksen mukaan sidosainetiedot
d)
keskimääräinen kuitukoko
e)
perusmateriaalin vähimmäispakkaustiheys (kg/m3)
f)
kaasuvirran ja absorboivan materiaalin välinen suurin kosketuspinta-ala.
2.21
’Erityyppisillä äänenvaimennusjärjestelmillä’ tarkoitetaan äänenvaimennusjärjestelmiä, jotka eroavat toisistaan merkittävästi ainakin yhden seuraavassa mainitun ominaisuuden osalta:
a)
komponenttien kauppanimet tai tavaramerkit
b)
komponenttien materiaalien ominaisuudet, lukuun ottamatta kyseisten komponenttien pinnoitetta
c)
komponenttien muoto tai koko
d)
ainakin yhden komponentin toimintaperiaatteet
e)
komponenttien kokoonpano
f)
äänenvaimennusjärjestelmien tai äänenvaimennusjärjestelmän komponenttien lukumäärä.
2.22
’Varaosaäänenvaimennusjärjestelmällä’ tarkoitetaan äänenvaimennusjärjestelmän tai sen komponenttien mitä tahansa osaa, joka on tarkoitettu käytettäväksi ajoneuvossa, lukuun ottamatta samantyyppistä osaa, joka oli asennettuna kyseiseen ajoneuvoon, kun se toimitettiin tyyppihyväksyttäväksi tämän säännön mukaisesti.
2.23
’R-pisteellä’ tarkoitetaan R-pistettä sellaisena kuin sen määriteltynä ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen 1 kohdassa 2.4.
2.24 Käytetyt symbolit
Symboli
Yksikkö
Liite
Kohta
Selitys
mro
kg
Liite 3
2.2.1
ajokuntoisen ajoneuvon massa, arvo ilmoitetaan laskelmissa käytettäväksi 10 kg:n tarkkuudella
mt
kg
Liite 3
2.2.1
ajoneuvon testimassa, arvo ilmoitetaan laskelmissa käytettäväksi 10 kg:n tarkkuudella
valmistajan ilmoittama taka-akselille suurin teknisesti sallittu kokonaismassa
md
kg
Liite 3
2.2.1
kuljettajan massa
mchassis M2M3
kg
Liite 3
2.2.1
keskeneräisen ajoneuvon massa (M2 tai M3)
mxload M2M3
kg
Liite 3
2.2.1
keskeneräiseen ajoneuvoon (M2 tai M3) lisättävä lisämassa, jotta saavutetaan ajoneuvon ajokuntoinen massa valmistajan valinnan mukaan
mfa load laden
kg
Liite 3
2.2.7.2
kuormitetun ajoneuvon etuakselin kuormitus
mra load laden
kg
Liite 3
2.2.7.2
kuormitetun ajoneuvon taka-akselin kuormitus
AA′
—
Liite 3
3.1.1
ajoneuvon kulkusuuntaan nähden kohtisuorassa oleva linja, joka osoittaa sen alueen alkamiskohdan, jossa äänenpainetaso mitataan testissä
BB′
—
Liite 3
3.1.1
ajoneuvon kulkusuuntaan nähden kohtisuorassa oleva linja, joka osoittaa sen alueen päättymiskohdan, jossa äänenpainetaso mitataan testissä
CC′
—
Liite 3
3.1.1
ajoneuvon ajolinja testipinnalla (ISO 10844)
PP′
—
Liite 3
3.1.1
ajoneuvon kulkusuuntaan nähden kohtisuorassa oleva linja, joka osoittaa mikrofonien sijoituspaikan
vtest
km/h
Liite 3
3.1.2.1
ajoneuvon testinopeus
PMR
—
Liite 3
3.1.2.1.1
laskelmissa käytettävä tehon ja massan suhdeindeksi, arvo ilmoitetaan laskelmissa käytettäväksi yhden desimaalin tarkkuudella
Pn
kW
Liite 3
3.1.2.1.1
moottorin kokonaisnimellisnettoteho
l
m
Liite 3
3.1.2.1.2
vertailupituus, arvo ilmoitetaan laskelmissa käytettäväksi 0,01 m:n (1 cm) tarkkuudella
lveh
m
Liite 3
3.1.2.1.2
ajoneuvon pituus, arvo ilmoitetaan laskelmissa käytettäväksi 0,01 m:n (1 cm) tarkkuudella
vAA′
km/h
Liite 3
3.1.2.1.2
ajoneuvon nopeus, kun vertailupiste ylittää linjan AA′ (vertailupisteen määritelmä kohdassa 5.1), arvo ilmoitetaan laskelmissa käytettäväksi yhden desimaalin tarkkuudella
vBB′
km/h
Liite 3
3.1.2.1.2
ajoneuvon nopeus, kun vertailupiste tai ajoneuvon takareuna ylittää linjan BB′ (vertailupisteen määritelmä kohdassa 5.1), arvo ilmoitetaan laskelmissa käytettäväksi yhden desimaalin tarkkuudella
vPP′
km/h
Liite 3
3.1.2.1.2
ajoneuvon nopeus, kun vertailupiste ylittää linjan PP′ (vertailupisteen määritelmä kohdassa 5.1), arvo ilmoitetaan laskelmissa käytettäväksi yhden desimaalin tarkkuudella
awot test
m/s2
Liite 3
3.1.2.1.2.1
kiihdytys täyskaasulla linjalta AA′ linjalle BB′, arvo ilmoitetaan laskelmissa käytettäväksi kahden desimaalin tarkkuudella
awot test,i
m/s2
Liite 3
3.1.2.1.2.1
täyskaasulla vaihteella i saavutettu kiihtyvyys, arvo ilmoitetaan laskelmissa käytettäväksi kahden desimaalin tarkkuudella
lpa
m
Liite 3
3.1.2.1.2.1
kohta, jossa kaasupoljinta painetaan ennen linjaa AA′, arvo ilmoitetaan täysinä metreinä
awot test, PP-BB
m/s2
Liite 3
3.1.2.1.2.2
kiihdytys täyskaasulla linjalta PP′ linjalle BB′, arvo ilmoitetaan laskelmissa käytettäväksi kahden desimaalin tarkkuudella
aurban
m/s2
Liite 3
3.1.2.1.2.3
kaupunkiliikenteessä tapahtuvaa kiihdytystä edustava kohdekiihtyvyys, arvo ilmoitetaan laskelmissa käytettäväksi kahden desimaalin tarkkuudella
awot ref
m/s2
Liite 3
3.1.2.1.2.4
täyskaasutestissä käytettävä vertailukiihtyvyys, arvo ilmoitetaan laskelmissa käytettäväksi kahden desimaalin tarkkuudella
kP
—
Liite 3
3.1.2.1.3
osittainen tehokerroin, arvo ilmoitetaan laskelmissa käytettäväksi kahden desimaalin tarkkuudella
awot i
m/s2
Liite 3
3.1.2.1.4.1
täyskaasulla vaihteella i saavutettu kiihtyvyys, arvo ilmoitetaan laskelmissa käytettäväksi kahden desimaalin tarkkuudella
awot (i + 1)
m/s2
Liite 3
3.1.2.1.4.1
täyskaasulla vaihteella i + 1 saavutettu kiihtyvyys, arvo ilmoitetaan laskelmissa käytettäväksi kahden desimaalin tarkkuudella
vaihde i
—
Liite 3
3.1.2.1.4.1
ensimmäinen kahdesta ajoneuvon testissä käytetystä vaihteesta
vaihde i + 1
—
Liite 3
3.1.2.1.4.1
järjestyksessä toinen kahdesta vaihteesta, moottorin pyörimisnopeus pienempi kuin vaihteella i
k
—
Liite 3
3.1.2.1.4.1
vaihteen painotuskerroin, arvo ilmoitetaan laskelmissa käytettäväksi kahden desimaalin tarkkuudella
nBB′
rpm
Liite 3
3.1.2.2
ajoneuvon moottorin pyörimisnopeus, kun vertailupiste ylittää linjan BB′, arvo ilmoitetaan laskelmissa käytettäväksi 10 rpm:n tarkkuudella
S
rpm
Liite 3
3.1.2.2
moottorin nimellispyörimisnopeus (rpm), sama kuin moottorin pyörimisnopeus suurimmalla teholla
ntarget BB′
rpm
Liite 3
3.1.2.2.1.1 a
ajoneuvon moottorin tavoitepyörimisnopeus, kun vertailupisteen on ylitettävä linja BB′ (vertailupisteen määritelmä kohdassa 2.11.2)
vtarget BB′
km/h
Liite 3
3.1.2.2.1.1 a
ajoneuvon tavoitepyörimisnopeus, kun vertailupisteen on ylitettävä linja BB′ (vertailupisteen määritelmä kohdassa 2.11.2)
ensimmäinen kahdesta vaihteesta, joita käytetään testattaessa luokan M2 ajoneuvoja, joiden suurin sallittu massa on yli 3 500 kg ja luokkien M3, N2 ja N3 ajoneuvoja tiettyjen testiolosuhteita koskevien kriteerien täyttyessä
geary
—
Liite 3
3.1.2.2.1.1 d
toinen kahdesta vaihteesta, joita käytetään testattaessa luokan M2 ajoneuvoja, joiden suurin sallittu massa on yli 3 500 kg ja luokkien M3, N2 ja N3 ajoneuvoja tiettyjen testiolosuhteita koskevien kriteerien täyttyessä
ASEP-periaatteen Lurban soveltamista varten arvioitu äänenpainetaso kaupunkiajossa, arvo ilmoitetaan laskelmissa käytettäväksi yhden desimaalin tarkkuudella
2.25 Ajotilat
2.25.1
’Ajotilalla’ tarkoitetaan selkeästi määriteltävää kuljettajan valittavissa olevaa tilaa, joka vaikuttaa ajoneuvon melupäästöihin.
2.26 Vakaa kiihdytys
2.26.1
’Vakaa kiihdytys’, jota sovelletaan kiihtyvyyttä laskettaessa, toteutuu, kun arvojen awot_testPP-BB ja awot test kiihtyvyyssuhde on pienempi tai yhtä suuri kuin 1,2.
2.26.2
’Epävakaalla kiihdytyksellä’ tarkoitetaan kiihdytyksen aikana esiintyvää poikkeamaa vakaasta kiihdytyksestä.
2.26.2.1 Kiihdytys voi olla epävakaata myös aloitettaessa kiihdyttäminen pienistä nopeuksista, kun voimalaite reagoi kiihdytyspyyntöön nykimällä.
3. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN
3.1 Hakemuksen ajoneuvotyypin hyväksymiseksi melun osalta tekee ajoneuvon valmistaja tai tämän asianmukaisesti valtuutettu edustaja.
3.2 Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat asiakirjat ja tiedot kolmena kappaleena:
3.2.1
Ajoneuvotyypin kuvaus kohdassa 2.2 mainittujen seikkojen osalta. Moottorin tyypin ja ajoneuvotyypin ilmaisevat numerot ja/tai merkit on ilmoitettava.
3.2.2
Luettelo äänenvaimennusjärjestelmän komponenteista riittävän tarkasti kuvattuina.
3.2.3
Piirros kootusta äänenvaimennusjärjestelmästä ja tieto sen sijainnista ajoneuvossa.
3.2.4
Yksityiskohtaiset piirrokset kustakin komponentista, jotta ne voidaan helposti paikantaa ja tunnistaa, ja tiedot käytetyistä materiaaleista.
3.2.5
Tekninen ilmoituslomake, joka sisältää liitteen 1 lisäyksessä 2 täsmennetyt tiedot.
3.3 Kohdassa 2.2.2 tarkoitetussa tapauksessa tyyppihyväksyntätesteistä vastaava tutkimuslaitos valitsee kyseistä ajoneuvotyyppiä edustavan yksittäisen ajoneuvon valmistajan suostumuksella ajoneuvoksi, jonka massa ajokuntoisena on pienin ja joka on lyhin ja liitteen 3 kohdassa 3.1.2.2 asetettujen vaatimusten mukainen.
3.4 Hyväksyntätesteistä vastaavan tutkimuslaitoksen pyynnöstä ajoneuvon valmistajan on myös toimitettava äänenvaimennusjärjestelmän mallikappale ja moottori, jonka sylinteritilavuus on vähintään sama ja suurin nimellisnettoteho sama kuin sen ajoneuvotyypin moottorin, jolle tyyppihyväksyntää haetaan.
3.5 Ennen tyyppihyväksynnän myöntämistä tyyppihyväksyntäviranomaisen on todennettava, että on huolehdittu riittävistä järjestelyistä, joiden avulla tuotannon vaatimustenmukaisuuden tehokas valvonta voidaan varmistaa.
4. MERKINNÄT
4.1 Äänenvaimennusjärjestelmän komponentteihin, lukuun ottamatta kiinnityslaitteita ja putkia, on merkittävä seuraavat:
4.1.1
äänenvaimennusjärjestelmän ja sen komponenttien valmistajan kauppanimi tai tavaramerkki ja
4.1.2
valmistajan antama kaupallinen nimitys.
4.2 Merkintöjen on oltava selvästi luettavissa ja pysyviä myös asennuksen jälkeen.
4.3 Yhdessä komponentissa voi olla useita hyväksyntänumeroita, jos se on hyväksytty useamman varaosavaimennusjärjestelmän komponenttina.
5. HYVÄKSYNTÄ
5.1 Tyyppihyväksyntä myönnetään vain siinä tapauksessa, että ajoneuvotyyppi täyttää kohtien 6 ja 7 vaatimukset.
5.2 Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero. Hyväksyntänumeron kahdesta ensimmäisestä numerosta (tällä hetkellä 03, mikä vastaa muutossarjaa 03) käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt merkittävät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle ajoneuvotyypille.
5.3 Tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta ajoneuvotyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.
5.4 Jokaiseen tämän säännön perusteella hyväksyttyä ajoneuvotyyppiä vastaavaan ajoneuvoon on kiinnitettävä näkyvästi hyväksyntälomakkeessa määriteltyyn helppopääsyiseen paikkaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, joka koostuu seuraavista osista:
5.4.1
E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (3), jotka ovat ympyrän sisällä
5.4.2
kohdassa 5.4.1 tarkoitetun ympyrän oikealla puolella tämän säännön numero, R-kirjain, viiva ja hyväksyntänumero.
5.5 Jos ajoneuvo on sellaisen ajoneuvotyypin mukainen, jolle on myönnetty hyväksyntä yhden tai useamman sopimukseen liitetyn säännön perusteella maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella, kohdassa 5.4.1 tarkoitettua tunnusta ei tarvitse toistaa. Tällöin sääntöjen ja hyväksyntien numerot sekä kaikkien niiden sääntöjen lisäsymbolit, joiden perusteella on myönnetty hyväksyntä maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella, on sijoitettava pystysarakkeisiin kohdassa 5.4.1 määritellyn symbolin oikealle puolelle.
5.6 Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.
5.7 Hyväksyntämerkki on sijoitettava valmistajan kiinnittämään ajoneuvon tyyppikilpeen tai lähelle sitä.
5.8 Tämän säännön liitteessä 2 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkistä.
6. VAATIMUKSET
6.1 Yleiset vaatimukset
6.1.1 Ajoneuvo, sen moottori ja sen äänenvaimennusjärjestelmä on suunniteltava, valmistettava ja koottava siten, että ajoneuvo tavanomaisessa käytössä täyttää tämän säännön vaatimukset siihen kohdistuvasta tärinästä huolimatta.
6.1.2 Äänenvaimennusjärjestelmä on suunniteltava, rakennettava ja koottava siten, että se ajoneuvon käyttöolosuhteet ja alueittain toisistaan poikkeavat ilmasto-olosuhteet huomioon ottaen kestää kohtuullisesti korroosiovaikutuksia.
6.2 Melutasoa koskevat vaatimukset
6.2.1 Mittausmenetelmät
6.2.1.1 Hyväksyttäväksi toimitetun ajoneuvotyypin lähettämä ääni on mitattava tämän säännön liitteessä 3 kuvatuilla menetelmillä ajoneuvon liikkuessa ja ollessa paikallaan (4). Jos ajoneuvon polttomoottori ei toimi ajoneuvon ollessa paikallaan, äänitaso mitataan ainoastaan liikkeessä. Jos luokan M1 hybridisähköajoneuvon polttomoottori ei toimi ajoneuvon ollessa paikallaan, äänitaso mitataan liitteen 3 kohdan 4 mukaisesti.
Ajoneuvoille, joiden suurin teknisesti sallittu kokonaismassa on yli 2 800 kg, tehdään paikallaan olevan ajoneuvon paineilman melun lisämittaus liitteen 5 vaatimusten mukaisesti, jos ajoneuvossa on vastaava jarrulaite.
6.2.1.2 Kohdan 6.2.1.1 vaatimusten mukaisesti mitatut arvot on merkittävä testausselosteeseen ja liitteessä 1 olevan mallin mukaiseen lomakkeeseen.
6.2.2 Äänitason raja-arvot
Tämän säännön liitteen 3 kohdan 3.1 määräysten mukaisesti mitattu äänitaso pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun ei saa ylittää seuraavia arvoja:
Ajoneuvoluokka
Henkilökuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot
Raja-arvot (dB(A))
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
M1
PMR ≤ 120
72
70
68
120 < PMR ≤ 160
73
71
69
PMR > 160
75
73
71
PMR > 200, istuimia vähintään 4, R-pisteen korkeus maanpinnasta alle 450 mm
75
74
72
M2
M ≤ 2,5 t
72
70
69
2,5 t < M ≤ 3,5 t
74
72
71
M > 3,5 t; Pn ≤ 135 kW
75
73
72
M > 3,5 t; Pn > 135 kW
75
74
72
M3
Pn ≤ 150 kW
76
74
73
150 kW < Pn ≤ 250 kW
78
77
76
Pn > 250 kW
80
78
77
Ajoneuvoluokka
Tavarankuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
N1
M ≤ 2,5 t
72
71
69
M > 2,5 t
74
73
71
N2
Pn ≤ 135 kW
77
75
74
Pn > 135 kW
78
76
75
N3
Pn ≤ 150 kW
79
77
76
150 kW < Pn ≤ 250 kW
81
79
77
Pn > 250 kW
82
81
79
6.2.2.1 Kun kyse on luokan M1 ajoneuvotyypeistä, jotka on johdettu luokan N1 ajoneuvotyypeistä ja joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on yli 2,5 tonnia ja R-pisteen korkeus maanpinnasta yli 850 mm, sovelletaan raja-arvoja, jotka koskevat luokan N1 ajoneuvoja, joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on yli 2,5 tonnia.
6.2.2.2 Kun kyse on maastokäyttöön (5) suunnitelluista ajoneuvotyypeistä, raja-arvoja korotetaan 2 dB(A):lla luokkien M3 ja N3 ajoneuvojen osalta ja 1 dB(A):lla kaikkien muiden ajoneuvoluokkien osalta.
Kun kyse on luokan M1 ajoneuvotyypeistä, maastoajoneuvoja koskevat korotetut raja-arvot ovat päteviä vain siinä tapauksessa, että suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on yli 2 tonnia.
6.2.2.3 Raja-arvoja korotetaan 2 dB(A):lla, kun kyse on pyörätuolin käyttäjille tarkoitetuista luokan M1 ajoneuvoista, jotka on rakennettu tai erikseen muunnettu siten, että niissä voi matkustaa yksi tai useampi pyörätuolissa istuva henkilö ajoneuvon ollessa tieliikenteessä, taikka päätöslauselman R.E.3 kohdassa 2.5.2 määritellyistä panssaroiduista ajoneuvoista.
6.2.2.4 Kun kyse on luokan M3 ajoneuvotyypeistä, joissa on pelkästään bensiinikäyttöinen moottori, korotetaan sovellettavaa raja-arvoa 2 dB(A):lla.
6.2.2.5 Kun kyse on luokan N1 ajoneuvotyypeistä, joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on enintään 2,5 tonnia, moottorin sylinteritilavuus enintään 660 cm3, ajoneuvon suurimman teknisesti sallitun kokonaismassan perusteella laskettu tehon ja massan suhde (PMR) enintään 35 ja etuakselin ja kuljettajan istuimen R-pisteen vaakaetäisyys d pienempi kuin 1 100 mm, sovelletaan raja-arvoja, jotka koskevat luokan N1 ajoneuvoja, joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on yli 2,5 tonnia.
6.2.3 Täydentävät melupäästömääräykset
Täydentäviä melupäästömääräyksiä (ASEP) sovelletaan vain luokkien M1 ja N1 ajoneuvoihin, jotka on varustettu polttomoottorilla.
Ajoneuvon katsotaan täyttävän liitteen 7 vaatimukset, jos sen valmistaja esittää tyyppihyväksyntäviranomaiselle tekniset asiakirjat, joista käy ilmi, ettei linjalla BB′ mitattujen moottorin suurimman ja pienimmän pyörimisnopeuden välinen ero missään tämän säännön liitteen 7 kohdassa 3.3 määriteltyyn ASEP-säätöalueeseen sisältyvissä testiolosuhteissa (mukaan luettuina liitteessä 3 esitetyt olosuhteet) ole yli 0,15 × S liitteessä II säädettyjen edellytysten osalta. Tämä koskee erityisesti lukkiutumattomia portaattomasti säätyviä vaihteistoja (CVT).
Ajoneuvoihin ei sovelleta ASEP-määräyksiä, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy:
a)
Luokan N1 ajoneuvot: moottorin tilavuus on enintään 660 cm3 ja suurinta teknisesti sallittua kokonaismassaa käyttämällä laskettu tehon ja massan suhde enintään 35.
b)
Luokan N1 ajoneuvot: hyötykuorma on vähintään 850 kg ja suurinta teknisesti sallittua kokonaismassaa käyttämällä laskettu tehon ja massan suhde enintään 40.
c)
Luokkien N1 tai M1 ajoneuvot, jotka on johdettu luokan N1 ajoneuvotyypeistä: suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on yli 2,5 tonnia, R-pisteen korkeus maanpinnasta yli 850 mm ja suurinta teknisesti sallittua kokonaismassaa käyttämällä laskettu tehon ja massan suhde enintään 40.
Ajoneuvon melupäästöt tavanomaisissa tieajo-olosuhteissa, jotka poikkeavat sille tehdyn liitteissä 3 ja 7 tarkoitetun tyyppihyväksyntätestin suoritusolosuhteista, eivät saa merkittävästi poiketa testituloksesta.
6.2.3.1 Ajoneuvon valmistaja ei saa yksinomaan tässä säännössä säädettyjen melupäästövaatimusten täyttämiseksi tarkoituksellisesti muuttaa, säätää tai ottaa käyttöön mitään sellaisia mekaanisia, sähköisiä, termisiä tai muita laitteita tai menettelyjä, jotka eivät ole käytössä tavanomaisessa maantieajossa.
6.2.3.2 Ajoneuvon on täytettävä tämän säännön liitteen 7 vaatimukset.
6.2.3.3 Valmistajan on tyyppihyväksyntää hakiessaan esitettävä liitteen 7 lisäyksessä 1 esitetyn mallin mukaisesti laadittu lausunto siitä, että hyväksyttäväksi haettu ajoneuvotyyppi on tämän säännön kohdan 6.2.3 vaatimusten mukainen.
7. AJONEUVOTYYPIN HYVÄKSYNNÄN MUUTTAMINEN JA LAAJENTAMINEN
7.1 Hyväksyttyyn ajoneuvotyyppiin tehtävistä muutoksista on ilmoitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle, joka on hyväksynyt kyseisen ajoneuvotyypin. Tyyppihyväksyntäviranomainen voi ilmoituksen saatuaan
7.1.1
katsoa, että tehdyillä muutoksilla ei todennäköisesti ole olennaista kielteistä vaikutusta ja että ajoneuvo joka tapauksessa täyttää edelleen vaatimukset, tai
7.1.2
vaatia testien suorittamisesta vastaavalta tutkimuslaitokselta uuden testausselosteen.
7.2 Hyväksynnän vahvistaminen tai sen epääminen annetaan tiedoksi kohdan 5.3 mukaisella menettelyllä tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille, ja tässä yhteydessä täsmennetään kohteena olevat muutokset.
7.3 Hyväksynnän laajentamisen myöntäneen tyyppihyväksyntäviranomaisen on annettava laajentamiselle sarjanumero ja ilmoitettava siitä muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.
8. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS
8.1 Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyjen on oltava sopimuksen lisäyksessä 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) vahvistettujen menettelyjen ja seuraavien vaatimusten mukaisia:
8.1.1
Tämän säännön mukaisesti hyväksyttävä ajoneuvo on valmistettava siten, että se vastaa hyväksyttyä tyyppiä ja täyttää kohdan 6 vaatimukset.
8.1.2
Tämän säännön liitteessä 6 asetettuja tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyjä koskevia vähimmäisvaatimuksia on noudatettava.
8.2 Tyyppihyväksynnän myöntänyt viranomainen voi milloin tahansa varmentaa kussakin tuotantolaitoksessa sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät. Tarkastukset tehdään tavallisesti kerran kahdessa vuodessa.
9. SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA
9.1 Ajoneuvotyypille tämän säännön mukaisesti myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos edellä esitetyt vaatimukset eivät täyty.
9.2 Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.
10. TUOTANNON LOPETTAMINEN
10.1 Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn ajoneuvotyypin valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava siitä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Ilmoituksen saatuaan viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.
11. SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET
11.1 Tämän säännön muutossarjan 03 virallisesta voimaantulosta alkaen tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa evätä tai kieltäytyä hyväksymästä tähän sääntöön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 03, perustuvaa hyväksyntää.
11.2 Vaihetta 1 koskevat siirtymämääräykset (ks. kohta 6.2.2)
11.2.1 Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat 1. heinäkuuta 2016 lähtien myöntää tyyppihyväksyntiä vain sellaisille ajoneuvotyypeille, jotka täyttävät vaihetta 1 (ks. kohta 6.2.2) koskevat tämän säännön vaatimukset, sellaisena kuin sääntö on muutettuna muutossarjalla 03.
Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on muutossarjan 03 virallisesta voimaantulopäivästä lähtien myönnettävä tyyppihyväksyntä ajoneuvotyypille, joka täyttää vaihetta 2 tai vaihetta 3 koskevat tämän säännön vaatimukset, sellaisena kuin sääntö on muutettuna muutossarjalla 03.
11.2.2 Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa evätä laajennuksia olemassa olevien tyyppien tyyppihyväksyntiin, jotka on myönnetty tämän säännön muutossarjan 02 mukaisesti.
11.2.3 Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät kesäkuun 30. päivään 2022 saakka saa evätä kansallista tai alueellista tyyppihyväksyntää ajoneuvotyypiltä, joka on hyväksytty tämän säännön muutossarjan 02 mukaisesti.
11.2.4
Heinäkuun 1. päivästä 2022 alkaen tätä sääntöä soveltavilla sopimuspuolilla ei ole velvollisuutta hyväksyä kansallista tai alueellista tyyppihyväksyntää varten ajoneuvotyyppiä, joka on hyväksytty tämän säännön edellisen muutossarjan mukaisesti.
11.2.5 Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat myös tämän säännön muutossarjan 03 voimaantulopäivän jälkeen myöntää kansallisiin tai alueellisiin tarkoituksiin tyyppihyväksyntiä tai niiden laajennuksia tämän säännön edellisen muutossarjan perusteella.
11.3 Vaihetta 2 koskevat siirtymämääräykset (ks. kohta 6.2.2)
11.3.1 Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat muiden kuin luokan N2 ajoneuvotyyppien osalta 1. heinäkuuta 2020 lähtien ja luokan N2 ajoneuvotyyppien osalta 1. heinäkuuta 2022 lähtien myöntää tyyppihyväksyntiä vain sellaisille ajoneuvotyypeille, jotka täyttävät vaihetta 2 (ks. kohta 6.2.2) koskevat tämän säännön vaatimukset, sellaisena kuin sääntö on muutettuna muutossarjalla 03.
Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on muutossarjan 03 virallisesta voimaantulopäivästä lähtien lisäksi myönnettävä tyyppihyväksyntä ajoneuvotyypille, joka täyttää vaihetta 3 koskevat tämän säännön vaatimukset, sellaisena kuin sääntö on muutettuna muutossarjalla 03.
11.3.2 Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa evätä laajennuksia olemassa olevien tyyppien tyyppihyväksyntiin, jotka on myönnetty vaiheen 1 (ks. kohta 6.2.2) tai tämän säännön muutossarjan 02 mukaisesti.
11.3.3 Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät muiden kuin luokan N2 ajoneuvotyyppien osalta kesäkuun 30. päivään 2022 saakka ja luokan N2 ajoneuvotyyppien osalta kesäkuun 30. päivään 2023 saakka saa evätä kansallista tai alueellista tyyppihyväksyntää ajoneuvotyypiltä, joka on hyväksytty vaiheen 1 (ks. kohta 6.2.2) tai tämän säännön muutossarjan 02 mukaisesti.
11.3.4 Tätä sääntöä soveltavilla sopimuspuolilla ei muiden kuin luokan N2 ajoneuvotyyppien osalta heinäkuun 1. päivästä 2022 lähtien ja luokan N2 ajoneuvotyyppien osalta heinäkuun 1. päivästä 2023 lähtien ole velvollisuutta hyväksyä kansallista tai alueellista tyyppihyväksyntää varten ajoneuvotyyppiä, joka on hyväksytty vaiheen 1 (ks. kohta 6.2.2.1) tai tämän säännön muutossarjan 02 mukaisesti.
11.3.5 Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat myös tämän säännön muutossarjan 03 voimaantulopäivän jälkeen myöntää kansallisiin tai alueellisiin tarkoituksiin tyyppihyväksyntiä tai niiden laajennuksia vaiheen 1 (ks. kohta 6.2.2) tai tämän säännön edellisen muutossarjan perusteella.
11.4 Vaihetta 3 koskevat siirtymämääräykset (ks. kohta 6.2.2)
11.4.1 Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat muiden kuin luokkien N2, N3 ja M3 ajoneuvotyyppien osalta 1. heinäkuuta 2024 lähtien ja luokkien N2, N3 ja M3 ajoneuvotyyppien osalta 1. heinäkuuta 2026 lähtien myöntää tyyppihyväksyntiä vain sellaisille ajoneuvotyypeille, jotka täyttävät vaihetta 3 (ks. kohta 6.2.2) koskevat tämän säännön vaatimukset, sellaisena kuin sääntö on muutettuna muutossarjalla 03.
11.4.2 Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa evätä laajennuksia olemassa olevien tyyppien tyyppihyväksyntiin, jotka on myönnetty vaiheen 2 (ks. kohta 6.2.2) mukaisesti.
11.4.3 Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät muiden kuin luokkien N2, N3 ja M3 ajoneuvotyyppien osalta kesäkuun 30. päivään 2026 saakka ja luokkien N2, N3 ja M3 ajoneuvotyyppien osalta kesäkuun 30. päivään 2027 saakka saa evätä kansallista tai alueellista tyyppihyväksyntää ajoneuvotyypiltä, joka on hyväksytty vaiheen 2 (ks. kohta 6.2.2) mukaisesti.
11.4.4 Tätä sääntöä soveltavilla sopimuspuolilla ei muiden kuin luokkien N2, N3 ja M3 ajoneuvotyyppien osalta heinäkuun 1. päivästä 2026 lähtien ja luokkien N2, N3 ja M3 ajoneuvotyyppien osalta heinäkuun 1. päivästä 2027 lähtien ole velvollisuutta hyväksyä kansallista tai alueellista tyyppihyväksyntää varten ajoneuvotyyppiä, joka on hyväksytty vaiheen 2 (ks. kohta 6.2.2) mukaisesti.
11.4.5 Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat myös tämän säännön muutossarjan 03 voimaantulopäivän jälkeen myöntää kansallisiin tai alueellisiin tarkoituksiin tyyppihyväksyntiä tai niiden laajennuksia vaiheen 1 tai vaiheen 2 (ks. kohta 6.2.2) tai tämän säännön edellisen muutossarjan perusteella.
11.5 Edellä esitetyistä siirtymämääräyksistä riippumatta sopimuspuolilla, jotka alkavat soveltaa tätä sääntöä sen jälkeen, kun uusin muutossarja on tullut voimaan, ei ole velvollisuutta hyväksyä tyyppihyväksyntiä, jotka on myönnetty tämän säännön jonkin aiemman muutossarjan perusteella.
11.6 Sarjahybridivoimansiirrolla varustetut ajoneuvot, joissa on polttomoottori mutta ei mekaanista kytkinlaitetta voimalinjaan, jätetään kohdan 6.2.3 vaatimusten ulkopuolelle 30. kesäkuuta 2019 saakka.
11.7 Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat 30. kesäkuuta 2019 saakka edelleen myöntää hyväksyntiä käyttäen testauspaikkoja, jotka täyttävät tämän säännön edellisen muutossarjan vaatimukset vaihtoehtona tämän säännön liitteen 3 kohdan 2.1 vaatimuksille.
11.8 Luokan N1 ajoneuvotyyppeihin tai luokasta N1 johdettuihin luokan M1 ajoneuvoihin sovelletaan 30. kesäkuuta 2022 saakka kohdassa 6.2.2 asetettuja vaatimuksia, jotka koskevat luokan N1 ajoneuvotyyppejä, joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on yli 2,5 tonnia, jos kaikki seuraavat vaatimukset täyttyvät:
a)
Suurin teknisesti sallittu kokonaismassa on enintään 2,5 tonnia.
b)
R-pisteen korkeus maanpinnasta on vähintään 800 mm.
c)
Moottorin sylinteritilavuus on suurempi kuin 660 cm3 mutta pienempi kuin 1 495 m3.
d)
Moottorin painopiste on 300–1 500 mm etuakselin takapuolella.
e)
Ajoneuvo on takavetoinen.
12. HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TUTKIMUSLAITOSTEN JA TYYPPIHYVÄKSYNTÄVIRANOMAISTEN NIMET JA OSOITTEET
Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestauksesta vastaavien tutkimuslaitosten ja niiden tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnän ja joille on lähetettävä ilmoitukset muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä taikka hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta.
(1) Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman määritelmän mukaisesti (R.E.3) (ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.3, kohta 2) – www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29resolutions.html
(2) Termien ’pieni vaihde’ ja ’suuri vaihde’ yleistä tulkintaa ei sovelleta välityssuhteisiin. Esimerkiksi pienimmällä eteenpäinajovaihteella eli ykkösvaihteella on suurin välityssuhde kaikista eteenpäinajovaihteista. Käsivälitteisessä vaihteistossa on erillisiä vaihteita, mutta monissa ei-käsivälitteisissä vaihteistoissa voi olla useampia kuin yksi välityssuhde, jotka vaihteiston ohjausyksikkö kytkee.
(3) Vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten tunnusnumerot esitetään ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteessä 3, asiakirja ECE/TRANS/WP.29/78/Rev. 3, Annex 3 – www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29resolutions.html
(4) Paikallaan olevalle ajoneuvolle tehdään testi vertailuarvon määrittämiseksi viranomaisille, jotka käyttävät tätä menetelmää käytössä olevien ajoneuvojen tarkastukseen.
(5) Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman määritelmän mukaisesti (R.E.3) (ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.3, kohta 2) – www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29resolutions.html
(1) Hyväksynnän myöntäneen/laajentaneen/evänneen/peruuttaneen maan tunnusnumero (ks. säännön hyväksyntämääräykset).
(2) Tarpeeton viivataan yli.
(3) Jos tyypin tunnisteessa on merkkejä, joilla ei ole merkitystä tyyppihyväksyntätodistuksessa tarkoitetun ajoneuvon tyypin kuvailemisessa, ne on esitettävä asiakirjoissa tunnuksella ”?” (esim. ABC??123??).
(4) Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman määritelmän mukaisesti (R.E.3) (ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.3, kohta 2) – www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29resolutions.html
Lisäys 1
Lisäys ilmoituslomakkeeseen nro …
1. Lisätiedot
1.1 Käyttövoimayksikkö
1.1.1 Moottorin valmistaja: …
1.1.2 Valmistajan moottorikoodi: …
1.1.3 Suurin nimellisnettoteho: … kW pyörimisnopeudella … (rpm) tai suurin jatkuva nimellisteho (sähkömoottori) … kW
2.3 Tiedot, joilla helpotetaan hybridiajoneuvojen käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testausta, kun polttomoottori ei toimi ajoneuvon ollessa paikallaan
2.3.1 Vaihde i tai vaihteenvalitsimen asento testissä:
2.3.2 Käyttötavanvaihtokytkimen asento äänenpainetason Lwot,(i) mittaamisen aikana (jos kytkin on asennettu)
2.3.3 Esikiihdytyksen pituus lPA (kohta ennen linjaa AA′, jossa kaasupoljinta painetaan)
2.3.4 Äänenpainetaso Lwot(i): … dB(A)
3. Huomautukset: …
…
Lisäys 2
Tekninen ilmoituslomake
0. Yleistä
0.1 Merkki (valmistajan kauppanimi): …
0.2 Tyypin tunniste, jos se on merkitty ajoneuvoon (1): …
4.3 Ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus (km/h) (13): …
5. Pyöräntuenta
5.1 Renkaat ja pyörät
5.1.1 Rengas-pyöräyhdistelmät
a)
Ilmoitetaan renkaiden kokomerkintä, kantavuusluku ja nopeusluokkamerkki.
b)
Ilmoitetaan pyörien vanteen koot ja keskiösyvyydet.
5.1.2 Vierintäsäteiden ylä- ja alaraja
5.1.2.1 Akseli 1: …
5.1.2.2 Akseli 2: …
5.1.2.3 Akseli 3: …
5.1.2.4 Akseli 4: …
jne.
6. Kori
6.1 Korityyppi: …
6.2 Käytetyt materiaalit ja rakennetavat: …
7. Muut
7.1 Tiedot mahdollisista moottoriin liittymättömistä laitteista, jotka on tarkoitettu melun vaimentamiseen (ellei käsitelty muissa kohdissa): …
Allekirjoitus: …
Asema yrityksessä: …
Päiväys: …
(1) Jos tyypin tunnisteessa on merkkejä, joilla ei ole merkitystä tyyppihyväksyntätodistuksessa tarkoitetun ajoneuvon tyypin kuvailemisessa, ne on esitettävä asiakirjoissa tunnuksella ”?” (esim. ABC??123??).
(2) Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman määritelmän mukaisesti (R.E.3) (ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.3, kohta 2) – www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29resolutions.html
(3) Ainoastaan maastoajoneuvojen määrittelyä varten.
(4) Standardi ISO 612:1978 – Road vehicles – Dimensions of motor vehicles and towed vehicles – terms and definitions.
a)
Jos ajoneuvosta on sekä tavanomaisella ohjaamolla että makuuohjaamolla varustettu malli, ilmoitetaan massat ja mitat molemmissa tapauksissa.
b)
Ilmoitetaan valinnaiset varusteet, jotka vaikuttavat ajoneuvon mittoihin.
(5) Kuljettajan massaksi arvioidaan 75 kg. Nestettä sisältävät järjestelmät (lukuun ottamatta jätevesijärjestelmiä, jotka on jätettävä tyhjiksi) täytetään 90-prosenttisesti valmistajan eritelmien mukaisesti. Kohdan 2.2 alakohdassa b tarkoitettuja tietoja ei tarvitse antaa ajoneuvoluokista N2, N3, M2 ja M3.
(6) Niiden ajoneuvojen osalta, joihin on kytketty merkittävän pystysuuntaisen kuormituksen kytkentälaitteeseen tai vetopöytään aiheuttava perävaunu tai puoliperävaunu, suurimpaan teknisesti sallittuun massaan sisällytetään kyseinen kuormitus jaettuna tavanomaisella painovoiman kiihtyvyydellä. Merkitään kunkin variantin ylä- ja alarajat.
(8) Jos ajoneuvon käyttövoimana voidaan käyttää bensiiniä, dieselöljyä jne. tai niiden ja jonkin muun polttoaineen yhdistelmää, kohdat on toistettava. Erikoismoottorien ja -järjestelmien osalta valmistajan on toimitettava tässä tarkoitettuja tietoja vastaavat tiedot.
(13) Perävaunujen osalta suurin valmistajan sallima nopeus.
LIITE 2
HYVÄKSYNTÄMERKIN ASETTELU
Malli A
(Ks. tämän säännön kohta 5.4.)
Yllä olevasta ajoneuvoon kiinnitetystä hyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen ajoneuvotyyppi on hyväksytty melupäästöjen osalta Alankomaissa (E 4) säännön nro 51 mukaisesti hyväksyntänumerolla 032439.
Hyväksyntänumeron kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisevat, että sääntöön nro 51 sisältyivät muutossarjan 03 vaatimukset hyväksynnän myöntämishetkellä.
Malli B
(Ks. tämän säännön kohta 5.5.)
Yllä olevasta ajoneuvoon kiinnitetystä hyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen ajoneuvotyyppi on hyväksytty Alankomaissa (E 4) sääntöjen nro 51 ja 33 mukaisesti (1). Hyväksyntänumerot ilmaisevat, että kyseisten hyväksyntien myöntämishetkellä sääntöön nro 51 sisältyi muutossarja 03 ja sääntö nro 33 oli vielä alkuperäisessä muodossaan.
(1) Jälkimmäinen numero annetaan ainoastaan esimerkkinä.
LIITE 3
MOOTTORIAJONEUVON LÄHETTÄMÄN ÄÄNEN MITTAUSMENETELMÄT JA -LAITTEET
1. Mittauslaitteet
1.1 Akustiset mittaukset
Äänitason mittauslaitteen on oltava tarkkuusäänitasomittari tai vastaava luokan 1 vaatimusten mukainen mittauslaite (mukaan luettuna suositeltu tuulensuoja, jos käytössä). Vaatimukset kuvataan sähköalan kansainvälisen standardisointijärjestön (IEC) julkaisun IEC 61672-1:2002 ”Tarkkuusäänitasomittari” toisessa painoksessa.
Mittaukset on suoritettava käyttämällä akustisen mittauslaitteen fast-aikavakiota ja A-painotusta, jotka nekin kuvataan julkaisussa IEC 61672-1:2002. Käytettäessä järjestelmää, jossa A-painotettua äänenpainetasoa seurataan tietyin väliajoin, lukema on otettava enintään 30 ms:n väliajoin.
Laitteet huolletaan ja kalibroidaan valmistajan ohjeiden mukaisesti.
1.2 Koko akustisen mittausjärjestelmän kalibrointi mittausta varten
Kunkin mittaustilanteen alussa ja lopussa koko mittausjärjestelmä on tarkastettava äänenkalibrointilaitteella, joka on vähintään kansainvälisen sähkötekniikan toimikunnan julkaisussa 60942:2003 esitetyn luokan 1 vaatimusten mukainen. Kahden peräkkäisen tarkastuksen lukemien välinen ero saa olla ilman lisäsäätöä korkeintaan 0,5 dB(A).
Jos tämä arvo ylittyy, edellisen vaatimukset täyttävän tarkastuksen jälkeen saadut mittaustulokset on jätettävä huomiotta.
1.3 Vaatimustenmukaisuus
Akustisen mittauslaitteen vaatimustenmukaisuus varmistetaan tarkistamalla, että laitteella on voimassa oleva vaatimustenmukaisuustodistus. Todistusten katsotaan olevan voimassa, jos standardienmukaisuus on todettu 12 edeltävän kuukauden aikana äänenkalibrointilaitteiden osalta ja 24 edeltävän kuukauden aikana instrumentointijärjestelmän osalta. Kaikki vaatimustenmukaisuustestit on tehtävä laboratoriossa, jolla on valtuudet suorittaa asiaa koskevien standardien mukaisia kalibrointeja.
1.4 Nopeudenmittauslaitteet
Moottorin pyörimisnopeus mitataan käyttämällä laitetta, jonka tarkkuus on ± 2 prosenttia tai parempi niillä moottorin nopeuksilla, joita mittauksessa käytetään.
Ajoneuvon ajonopeus mitataan laitteilla, joiden tarkkuus on vähintään ± 0,5 km/h käytettäessä jatkuvaan mittaamiseen soveltuvia laitteita.
Jos testauksessa käytetään erillisiä nopeusmittauksia, laitteen tarkkuuden on oltava vähintään ± 0,2 km/h.
1.5 Meteorologiset laitteet
Meteorologiset laitteet, joilla seurataan ympäristöolosuhteita testin aikana ja joiden on oltava annetun tarkkuuden mukaisia, ovat
a)
lämpötilamittari, ± 1 °C
b)
tuulennopeusmittari, ± 1,0 m/s
c)
ilmanpainemittari, ± 5 hPa
d)
suhteellisen kosteuden mittari, ± 5 prosenttia.
2. Mittausolosuhteet
2.1 Testauspaikka ja ympäristöolosuhteet
Testausradan pinnan ja testauspaikan mittojen on oltava standardin ISO 10844:2014 mukaiset.
Paikan pinnalla ei saa olla vitilunta, pitkää ruohoa, irtomaata tai tuhkaa. Mikrofonin ja äänilähteen läheisyydessä ei saa olla äänikenttään mahdollisesti vaikuttavia esteitä. Mittausten suorittajan on asetuttava siten, että hän ei itse vaikuta mittauslaitteen lukemiin.
Mittauksia ei saa suorittaa huonoissa sääolosuhteissa. On varmistettava, etteivät tuulenpuuskat aiheuta mittaustulosten vääristymistä.
Meteorologiset laitteet sijoitetaan testialueen viereen 1,2 ± 0,02 m:n korkeudelle. Ilman lämpötilan on oltava mittaushetkellä 5–40°C.
Testejä ei saa suorittaa, jos tuulen tai tuulenpuuskien nopeus mikrofonin korkeudella on yli 5 m/s äänenmittauksen aikana.
Lämpötila, tuulennopeus ja -suunta, suhteellinen kosteus ja ilmanpaine on kirjattava äänenmittausten välillä.
Mittauksissa ei oteta huomioon äänihuippuja, jotka eivät näytä olevan yhteydessä ajoneuvon yleisen äänitason ominaisuuksiin.
Taustamelu mitataan 10 sekunnin ajan juuri ennen ajoneuvotestijaksoa ja heti sen jälkeen. Mittaukset tehdään samoilla mikrofoneilla, joita käytetään testissä, eikä niiden sijaintia saa muuttaa. A-painotettu suurin äänenpainetaso kirjataan.
Taustamelun (mukaan luettuna mahdollinen tuuli) on oltava vähintään 10 dB(A) pienempi kuin ajoneuvon testissä tuottama A-painotettu äänenpainetaso. Jos taustamelun ja mitatun äänen ero on 10–15 dB(A), testitulokset lasketaan vähentämällä äänitasomittarin lukemista seuraavassa taulukossa esitetyt korjausarvot:
Taustamelun ja mitattavan äänen ero dB(A)
10
11
12
13
14
15
Korjaus dB(A)
0,5
0,4
0,3
0,2
0,1
0,0
2.2 Ajoneuvo
2.2.1 Ajoneuvon on edustettava markkinoille saatettavia ajoneuvoja siten kuin valmistaja yhteisymmärryksessä tutkimuslaitoksen kanssa täsmentää tämän säännön vaatimusten täyttämiseksi.
Mittaukset tehdään ilman perävaunua, ellei kyseessä ole yhdistelmäajoneuvo, jonka osat ovat erottamattomat. Mittaukset voidaan valmistajan pyynnöstä tehdä ajoneuvoista, joiden nostoakselit ovat ylhäällä.
Mittaukset tehdään ajoneuvoista, joiden testimassa mt on määritetty seuraavassa taulukossa:
Tavoitemassa mtarget ilmoittaa massan, jolla luokkien N2 ja N3 ajoneuvot olisi testattava. Ajoneuvon todellinen testimassa voi olla pienempi ajoneuvon ja akselien kuormitusta koskevien rajoitusten vuoksi.
Lisäkuormituksen ja kuormittamattoman ajoneuvon taka-akselin kuormituksen mra load unladen summa saa olla enintään 75 prosenttia suurimmasta taka-akselille teknisesti sallitusta massasta kuormitettuna (mac ra max). Tavoitemassa on saavutettava ± 5 prosentin tarkkuudella.
Jos lisäkuorman painopistettä ei voida asettaa samaan linjaan taka-akselin keskikohdan kanssa, ajoneuvon testimassa mt ei saa olla suurempi kuin massa, johon on laskettu yhteen kuormittamattoman ajoneuvon etuakselin kuormitus mfa load unladen ja kuormittamattoman ajoneuvon taka-akselin kuormitus mra load unladen, lisäkuormitus mxload, ja kuljettajan massa md.
Ajoneuvoissa, joissa on useampia kuin kaksi akselia, testimassa on sama kuin kaksiakselisessa ajoneuvossa.
Jos ajoneuvossa on useampia kuin kaksi akselia ja sen massa kuormittamattomana munladen on suurempi kuin kaksiakselisen ajoneuvon testimassa, kyseinen ajoneuvo testataan ilman lisäkuormitusta.
Jos kaksiakselisen ajoneuvon massa munladen on suurempi kuin tavoitemassa, kyseinen ajoneuvo testataan ilman lisäkuormitusta.
M2, M3
mt = mro
Ajokuntoisen ajoneuvon massa on saavutettava ± 10 prosentin tarkkuudella.
Keskeneräinen
M2, M3
Jos testit tehdään keskeneräiselle ajoneuvolle, jossa ei ole koria,
mtarget = 50 [kg/kW] × Pn [kW] lasketaan edellä esitettyjen ehtojen mukaisesti (ks. luokat N2, N3 )
tai
mt = mchassisM2M3 + mxloadM2M3 = mro
Ajokuntoisen ajoneuvon massa on saavutettava ± 10 prosentin tarkkuudella.
2.2.2 Luokkaan M2, M3, N2 tai N3 kuuluva ajoneuvo katsotaan hakijan pyynnöstä edustavaksi koko tyyppinsä osalta, jos testit tehdään keskeneräiselle ajoneuvolle, jossa ei ole koria. Testattaessa keskeneräistä ajoneuvoa kiinnitetään kaikki asiaan kuuluvat äänieristysmateriaalit, paneelit ja äänenvaimennuskomponentit ja -järjestelmät ajoneuvoon valmistajan suunnittelemalla tavalla lukuun ottamatta myöhemmin koottavaa koriosaa.
Uutta testausta ei vaadita, jos ajoneuvoon on asennettu lisäpolttoainesäiliö tai alkuperäisen polttoainesäiliön paikkaa on muutettu, edellyttäen että ajoneuvon muita melupäästöihin vaikuttavia osia tai rakenteita ei ole muutettu.
Testissä käytettävien renkaiden on oltava ajoneuvolle tarkoitettua tyyppiä. Ne valitsee ajoneuvon valmistaja, ja ne kirjataan ilmoituslomakkeen lisäykseen (liite 1, lisäys 1). Renkaiden on vastattava jotakin ajoneuvon alkuperäisvarustukseen kuuluvaa rengaskokoa. Renkaan on oltava kaupallisesti saatavilla samaan aikaan kuin ajoneuvon. (1) Renkaiden ilmanpaineen on noudatettava suositusta, jonka ajoneuvon valmistaja on esittänyt ajoneuvon testimassalle. Renkaiden urasyvyyden on oltava vähintään 1,6 mm.
2.2.3 Ennen mittauksia moottori on saatettava tavanomaiseen toimintakuntoon.
2.2.4 Ajoneuvot, joissa on useampia vetäviä pyöriä kuin kaksi, testataan tavanomaiseen maantiekäyttöön tarkoitetulla vedolla.
2.2.5 Jos ajoneuvoon on asennettu automaattisella käynnistysmekanismilla varustettuja tuulettimia, niiden järjestelmiin ei saa puuttua mittausten aikana.
2.2.6 Jos ajoneuvossa on kuitumaisia materiaaleja sisältävä pakoäänenvaimennin, se on valmisteltava ennen testiä liitteen 4 mukaan.
2.2.7 Lisäkuormituksen laskentamenetelmä (vain luokkien N2 ja N3 ajoneuvot)
2.2.7.1 Lisäkuormituksen laskeminen
Luokkien N2 ja N3 kaksiakselisten ajoneuvojen tavoitemassa mtarget (nimellistehon kilowattia kohti) annetaan kohdan 2.2.1 taulukossa.
mtarget = 50 [kg/kW] × Pn [kW]
(1)
Jotta saavutetaan vaadittu testattavan ajoneuvon tavoitemassa mtarget, lisätään kuormittamattomaan ajoneuvoon (mukana kuljettajan massa md) lisämassa mxload, joka sijoitetaan taka-akselin yläpuolelle (ks. kaava (2):
mtarget = munladen + md + mxload
(2)
Tavoitemassa mtarget on saavutettava ± 5 prosentin tarkkuudella.
Testiajoneuvon massa kuormittamattomana munladen lasketaan mittaamalla vaa'alla kuormittamattoman ajoneuvon etuakselin kuormitus mfa load unladen ja kuormittamattoman ajoneuvon taka-akselin kuormitus mra load unladen, kuten kaavassa (3) esitetään:
munladen = mfa load unladen + mra load unladen
(3)
Lasketaan sitten kaavoja (2) ja (3) käyttäen lisäkuormitus mxload, kuten kaavoissa (4) ja (5) esitetään:
Lisäkuormituksen mxload ja kuormittamattoman ajoneuvon taka-akselin kuormituksen mra load unladen summa saa olla enintään 75 prosenttia suurimmasta taka-akselille teknisesti sallitusta massasta kuormitettuna (mac ra max), kuten kaavassa (6) esitetään:
Jos kaava (7) toteutuu kaavalla (5) lasketulla lisäkuormituksella mxload, lisäkuormitus on kaavan (5) mukainen. Ajoneuvon testimassa mt lasketaan kaavalla (8):
Tällöin ajoneuvon testimassa on sama kuin tavoitemassa:
mt = mtarget
(9)
Jos kaava (7) ei toteudu kaavalla (5) lasketulla lisäkuormituksella mxload mutta kaava (10) toteutuu,
mxload > 0,75 mac ra max – mra load unladen
(10)
lisäkuormitus mxload otetaan kaavasta (11):
mxload = 0,75 mac ra max – mra load unladen
(11)
ja testimassa mt kaavasta (12):
mt = 0,75 mac ra max + md + mfa load unladen
(12)
Tällöin ajoneuvon testimassa on pienempi kuin tavoitemassa:
mt < mtarget
(13)
2.2.7.2 Kuormitus, jos kuormaa ei voida asettaa samaan linjaan taka-akselin keskikohdan kanssa
Jos lisäkuormituksen mxload painopistettä ei voida asettaa samaan linjaan taka-akselin keskikohdan kanssa, ajoneuvon testimassa mt ei saa olla suurempi kuin massa, johon on laskettu yhteen kuormittamattoman ajoneuvon etuakselin kuormitus mfa load unladen ja kuormittamattoman ajoneuvon taka-akselin kuormitus mra load unladen, lisäkuormitus mxload, ja kuljettajan massa md.
Tämä tarkoittaa sitä, että jos etu- ja taka-akselin todelliset kuormitukset mitataan vaa'alla, kun lisäkuormitus mxload on asetettu ajoneuvoon samaan linjaan taka-akselin keskikohdan kanssa, ajoneuvon testimassan ja kuljettajan massan erotus saadaan kaavasta (14):
mt – md = mfa load laden + mra load laden
(14)
Tällöin:
mfa load laden = mfa load unladen
(15)
Jos lisäkuormituksen painopistettä ei voida asettaa samaan linjaan taka-akselin keskikohdan kanssa, kaava (14) toteutuu edelleen, mutta
mfa load laden > mfa load unladen
(16)
koska lisäkuormituksen massa jakautuu osittain myös etuakselille. Tällaisessa tapauksessa taka-akselille ei saa lisätä massaa etuakselille siirretyn massan kompensoimiseksi.
2.2.7.3 Testimassa, kun ajoneuvossa on useampia kuin kaksi akselia
Testattaessa ajoneuvoa, jossa on useampia kuin kaksi akselia, ajoneuvon testimassa on sama kuin kaksiakselisen ajoneuvon testimassa.
Jos ajoneuvossa on useampia kuin kaksi akselia ja sen massa kuormittamattomana on suurempi kuin kaksiakselisen ajoneuvon testimassa, kyseinen ajoneuvo testataan ilman lisäkuormitusta.
3. Testausmenetelmät
3.1 Liikkeessä olevan ajoneuvon äänitason mittaaminen
3.1.1 Yleiset testiolosuhteet
Merkitään testiradalle kaksi linjaa, AA′ ja BB′, jotka ovat samansuuntaisia linjan PP′ kanssa ja joista ensimmäinen sijaitsee linjasta PP′ 10 ± 0,05 m eteenpäin ja toinen 10 ± 0,05 m taaksepäin.
Tehdään vähintään neljä mittausta molemmilta puolilta ajoneuvoa ja jokaisella vaihteella. Säätötarkoituksessa voidaan tehdä esimittauksia, joita ei kuitenkaan oteta huomioon.
Sijoitetaan mikrofoni 7,5 ± 0,05 m:n etäisyydelle radan vertailulinjasta CC′ ja 1,2 ± 0,02 m radan pinnan yläpuolelle.
Vertailuakseli on esteettömässä äänikentässä (ks. IEC 61672-1:2002) horisontaalinen ja kohdistuu kohtisuoraan ajoneuvon ajolinjaan CC′ nähden.
3.1.2 Ajoneuvokohtaiset testiolosuhteet
3.1.2.1 Luokkien M1, N1 ja M2 ajoneuvot, joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on enintään 3 500 kg:
Ajoneuvon ajolinjan keskiviivan on oltava mahdollisimman lähellä linjaa CC′ koko testin ajan linjan AA′ lähestymisestä aina siihen asti, kun ajoneuvon takareuna ylittää linjan BB′. Ajoneuvot, joissa on useampia vetäviä pyöriä kuin kaksi, testataan tavanomaiseen maantiekäyttöön tarkoitetulla vedolla.
Jos ajoneuvossa on käsivalintainen lisävaihteisto tai monivälityksinen vetoakseli, käytetään tavanomaiseen kaupunkiajoon tarkoitettua asentoa. Vaihteen ryömimis-, pysäköinti- tai jarruasentoja ei sallita missään olosuhteissa.
Ajoneuvon testimassa määritellään kohdan 2.2.1 taulukossa.
Testinopeus vtest on 50 ± 1 km/h. Testinopeus on saavutettava, kun vertailupiste on linjalla PP′.
Jos testinopeutta muutetaan tämän säännön liitteen 3 kohdan 3.1.2.1.4.1 alakohdan e mukaisesti, muutettua testinopeutta on käytettävä sekä kiihdytys- että vakionopeustestissä.
3.1.2.1.1 Tehon ja massan suhdeindeksi (PMR)
Tehon ja massan suhdeindeksi määräytyy seuraavasti:
PMR = (Pn/mro) * 1 000 kg/kW, jolloin Pn mitataan kilowatteina ja mro kilogrammoina tämän liitteen kohdan 2.2.1 mukaisesti.
Jos tämän säännön liitteen 3 kohdassa 3.1.2.1 kuvatuissa testiolosuhteissa on käytössä kaksi käyttövoimanlähdettä tai enemmän, moottorin kokonaisnettoteho Pn on ajoneuvossa olevien rinnakkaisten käyttövoimamoottorien tehon aritmeettinen summa. Rinnakkaisia käyttövoimamoottoreita ovat voimanlähteet, jotka yhdessä liikuttavat ajoneuvoa eteenpäin tämän säännön liitteen 3 kohdassa 3.1.2.1 kuvatuissa testiolosuhteissa. Muiden kuin polttomoottorien tehoksi otetaan valmistajan ilmoittama teho.
Dimensiotonta PMR-suhdetta käytetään kiihtyvyyden laskemiseen.
3.1.2.1.2 Kiihtyvyyden laskeminen
Kiihtyvyyslaskelmia sovelletaan vain luokkien M1, N1 ja M2 ajoneuvoihin, joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on enintään 3 500 kg.
Kaikki kiihtyvyydet lasketaan käyttämällä ajoneuvon eri nopeuksia testiradalla (2). Annetuilla kaavoilla lasketaan arvot awot i, awot i + 1 ja awot test. Nopeus linjalla AA′ tai PP′ määritetään siten, että se on ajoneuvon nopeus, kun vertailupiste ylittää linjan AA′ (vAA′) tai PP′ (vPP′). Nopeus linjalla BB′ määritetään, kun ajoneuvon takaosa ylittää linjan BB′ (vBB′). Kiihtyvyyden määrittämiseen käytetty menetelmä on ilmoitettava testausselosteessa.
Ajoneuvon vertailupisteen määritelmän vuoksi ajoneuvon pituus (lveh) määritetään seuraavassa kaavassa eri tavalla. Kun vertailupiste on ajoneuvon etureunassa, l = lveh, kun keskellä, l = lveh, ja kun takareunassa, l = 0.
Ajoneuvon valmistajan valinnan mukaan voidaan käyttää arvoa l = 5 m, kun moottori on ajoneuvon etuosassa, ja arvoa l = 2,5 m, kun moottori on ajoneuvon keskellä.
3.1.2.1.2.1 Laskentamenetelmä ajoneuvoille, joissa on käsivalintainen vaihteisto, automaattivaihteisto, mukautuva vaihteisto tai välityssuhteeltaan vaihteleva vaihteisto (CVT) ja jotka testataan lukitulla välityssuhteella:
awot test = ((vBB′/3,6)2 – (vAA′/3,6)2)/(2*(20 + l))
Vaihteen valinnassa käytettävä arvo awot test on keskiarvo neljästä arvosta awot test, i, jotka on saatu kullakin pätevällä mittauskerralla.
Esikiihdytystä voidaan käyttää. Kohta ennen linjaa AA′, jossa kaasupoljinta painetaan, on kirjattava ilmoituslomakkeen lisäykseen (liite 1, lisäys 1).
3.1.2.1.2.2 Laskentamenetelmä ajoneuvoille, joissa on automaattivaihteisto, mukautuva vaihteisto tai CVT ja jotka testataan lukitsemattomilla välityssuhteilla:
Vaihteen valinnassa käytettävä arvo awot test on keskiarvo neljästä arvosta awot test, i, jotka on saatu kullakin pätevällä mittauskerralla.
Jos vaihteiston toimintaa voidaan testivaatimusten noudattamiseksi ohjata kohdassa 3.1.2.1.4.2 kuvatuilla laitteilla tai toimenpiteillä, lasketaan awot test seuraavasta yhtälöstä:
awot test = ((vBB′/3,6)2 – (vAA′/3,6)2)/(2*(20 + l))
Esikiihdytystä voidaan käyttää.
Jos kohdassa 3.1.2.1.4.2 kuvattuja laitteita tai toimenpiteitä ei käytetä, lasketaan awot test seuraavasta yhtälöstä:
Kaasupoljinta on painettava kohdassa, jossa ajoneuvon vertailupiste ylittää linjan AA′.
3.1.2.1.2.3 Tavoitekiihtyvyys
Tavoitekiihtyvyydellä aurban tarkoitetaan kaupunkiajolle tyypillistä kiihdytystä, ja se määräytyy tilastollisten tutkimusten pohjalta. Se riippuu ajoneuvon tehon ja massan suhteesta.
Tavoitekiihtyvyys aurban lasketaan yhtälöstä
aurban = 0,63 * log10 (PMR) – 0,09
3.1.2.1.2.4 Vertailukiihtyvyys
Vertailukiihtyvyydellä awot ref tarkoitetaan kiihdytystestissä testiradalla vaadittua kiihtyvyyttä. Se riippuu ajoneuvon tehon ja massan suhteesta. Kiihtyvyys on erilainen eri ajoneuvoluokissa.
Osittaista tehokerrointa kP (ks. kohta 3.1.3.1) käytetään luokkien M1, N1 ja M2 ajoneuvojen, joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on enintään 3 500 kg, kiihdytystestin ja vakionopeustestin testitulosten yhdistämiseen soveltuvin painotuksin.
Muissa tapauksissa kuin yhdellä ainoalla vaihteella suoritettavassa testissä käytetään arvoa awot ref arvon awot test asemesta (ks. kohta 3.1.3.1).
3.1.2.1.4 Vaihteen valinta
Vaihteen valinta testiä varten riippuu vaihteiden kiihtyvyyspotentiaalista awot kaasunsäätimen ollessa täysin auki. Se perustuu täydellä teholla suoritetussa kiihdytystestissä vaadittuun vertailukiihtyvyyteen awot ref.
Jos ajoneuvossa voidaan käyttää erilaisia vaihteistojärjestelyjä, kuten automaattista tai käsikäyttöistä vaihteen valintaa, ja/tai erilaisia ohjelmistoja tai ajotiloja (esim. urheilullinen ajo, talviajo tai mukautuva ajo), ajoneuvon valmistajan on osoitettava tutkimuslaitosta tyydyttävällä tavalla, että ajoneuvo testataan ajotilassa, jossa saavutettava kiihtyvyys vastaan parhaiten arvoa awot ref.
Ajoneuvon vaihteistoa tai vaihteita voidaan ohjata elektronisesti tai mekaanisesti, jotta vältetään vaihteen vaihtuminen pienemmälle.
Tässä liitteessä olevan lisäyksen kuvissa 3a–3e annetaan vaihteenvaihto- ja testiajokriteerit luokkien M1 ja M2 ajoneuvoille, joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on enintään 3 500 kg, ja luokan N1 ajoneuvoille. Kriteerit esitetään vuokaaviossa testauksen avuksi.
Vaihteen valinnassa voidaan soveltaa seuraavia vaihtoehtoja:
a)
Jos tietty vaihde antaa kiihtyvyyden, joka on ± 5 prosenttia vertailukiihtyvyydestä awot ref ja enintään 2,0 m/s2, testataan kyseisellä vaihteella.
b)
Jos mikään vaihteista ei anna vaadittua kiihtyvyyttä, valitaan vaihde i, jossa kiihtyvyys on vertailukiihtyvyyttä suurempi, ja vaihde i + 1, jossa kiihtyvyys on vertailukiihtyvyyttä pienempi. Jos kiihtyvyys vaihteella i on enintään 2,0 m/s2, testissä käytetään molempia vaihteita. Painotussuhde vertailukiihtyvyyteen awot ref nähden lasketaan seuraavalla kaavalla:
k = (awot ref – awot (i+1))/(awot (i) – awot (i + 1))
c)
Jos kiihtyvyys vaihteella i on suurempi kuin 2,0 m/s2, käytetään sitä ensimmäistä vaihdetta, joka antama kiihtyvyys on pienempi kuin 2,0 m/s2, ellei kiihtyvyys vaihteella i + 1 ole pienempi kuin aurban. Tällöin käytetään kahta vaihdetta, i ja i + 1, eli myös vaihdetta i, jonka kiihtyvyys on suurempi kuin 2,0 m/s2. Muussa tapauksessa ei käytetä muita vaihteita. Osittaisen tehokertoimen kP laskemiseen käytetään arvon awot ref sijaan testissä saavutettua kiihtyvyyttä awot test.
d)
Jos ajoneuvossa on vaihteisto, jossa on vain yksi välityssuhdevaihtoehto, kiihdytystesti tehdään kyseisellä vaihteella. Osittaisen tehokertoimen kP laskemiseen käytetään arvon awot ref sijaan näin saavutettua kiihtyvyyttä.
e)
Jos moottorin nimellispyörimisnopeus ylittyy tietyllä vaihteella ennen kuin ajoneuvo on ylittänyt linjan BB′, käytetään seuraavaksi suurempaa vaihdetta. Jos kiihtyvyys on seuraavaksi suuremmalla vaihteella pienempi kuin aurban, pienennetään ajoneuvon testinopeutta vtest 2,5 km:llä/h ja valitaan sitten vaihde tässä kohdassa annettujen vaihtoehtojen mukaisesti. Ajoneuvon testinopeus ei missään tapauksessa saa pudota pienemmäksi kuin 40 km/h. Tällöin sallitaan myös sellainen vaihde, jolla awot test ei ole suurempi kuin aurban.
Jos ajoneuvoa ei ole vapautettu ASEP-määräyksistä kohdan 6.2.3 mukaisesti, testataan vaihde i ja ilmoitetaan arvot Lwot i, nwot,BB i ja vwot,BB i liitteessä 7 kuvattujen testien suorittamiseksi.
Asetetaan vaihteenvalitsin asentoon, jossa toiminta on täysin automaattista.
Lasketaan kiihtyvyys awot test kohdassa 3.1.2.1.2.2 määritellyllä tavalla.
Testissä voidaan sen jälkeen vaihtaa vaihde pienemmälle ja kiihdyttää nopeammin. Vaihdetta ei saa vaihtaa suuremmalle eikä kiihdytystä saa hidastaa. Vaihteen vaihtamista sellaiseksi, jota ei käytetä kaupunkiliikenteessä, on vältettävä.
Tästä syystä on sallittua valmistaa ja käyttää sähköisiä tai mekaanisia laitteita, myös vaihtoehtoisia valitsimen asentoja, joilla estetään vaihteen vaihtuminen sellaiselle pienemmälle vaihteelle, jota ei tavanomaisesti käytetä kaupunkiajon testiolosuhteissa.
Saavutetun testikiihtyvyyden awot test on oltava suurempi tai yhtä suuri kuin aurban.
Valmistajan on mahdollisuuksien mukaan ryhdyttävä toimenpiteisiin estääkseen kiihtyvyyttä awot test nousemasta suuremmaksi kuin 2,0 m/s2.
Osittaisen tehokertoimen kP laskemiseen (ks. kohta 3.1.2.1.3) käytetään arvon awot ref sijaan saavutettua kiihtyvyyttä awot test.
3.1.2.1.5 Kiihdytystesti
Valmistajan on määriteltävä ennen linjaa AA′ oleva vertailupisteen sijaintikohta, jossa kaasupojin painetaan pohjaan. Kaasupoljin on painettava pohjaan (niin nopeasti kuin mahdollista), kun ajoneuvon vertailupiste saavuttaa määritetyn kohdan. Kaasupoljin on pidettävä pohjassa siihen asti, että ajoneuvon takareuna saavuttaa linjan BB′. Sen jälkeen kaasupoljin vapautetaan mahdollisimman nopeasti. Kohta ennen linjaa AA′, jossa kaasupoljin painetaan pohjaan, on kirjattava ilmoituslomakkeen lisäykseen (liite 1, lisäys 1). Tutkimuslaitoksella on oltava mahdollisuus esitestaukseen.
Jos kyseessä on yhdeksi ajoneuvoksi katsottava nivelajoneuvo, johon kuuluu kaksi erottamatonta osaa, puoliperävaunua ei oteta huomioon määritettäessä linjan BB′ ylitystä.
3.1.2.1.6 Vakionopeustesti
Vakionopeustesti ajetaan samalla vaihteella tai vaihteilla kuin kiihdytystesti ja vakionopeudella 50 ± 1 km/h linjojen AA′ ja BB′ välillä. Vakionopeustestissä asetetaan kaasunsäädin asentoon, jolla nopeus pidetään vakiona linjojen AA′ ja BB′ välillä. Jos vaihde on kiihdytystestissä lukittuna, sama vaihde on lukittava myös vakionopeustestissä.
Vakionopeustestiä ei vaadita ajoneuvoilta, joiden PMR on pienempi kuin 25.
3.1.2.2 Luokan M2 ajoneuvot, joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on yli 3 500 kg, sekä luokkien M3, N2 ja N3 ajoneuvot:
Ajoneuvon ajolinjan keskiviivan on oltava mahdollisimman lähellä linjaa CC′ koko testin ajan linjan AA′ lähestymisestä aina siihen asti, kun ajoneuvon takareuna ylittää linjan BB′. Testi tehdään ilman perävaunua tai puoliperävaunua. Jos perävaunua ei voi helposti irrottaa vetoajoneuvosta, perävaunua ei oteta huomioon arvioitaessa linjan BB′ ylitystä. Jos ajoneuvossa on erityisvarusteita, kuten betoninsekoitin, kompressori tms., ne eivät saa olla toiminnassa testin aikana. Ajoneuvon testimassan on oltava tämän säännön liitteen 3 kohdan 2.2.1 taulukon mukainen.
Vaihteen ja ajoneuvon nopeuden määrittämisessä käytettäviksi arvoiksi nBB′ ja vBB′ otetaan kussakin pätevässä mittauksessa saatujen neljän arvon nBB′, j ja vBB′,j keskiarvo.
Arvo nBB′ ilmoitetaan tarkkuudella 10 rpm. Ilmoitettua arvoa nBB′ käytetään kaikissa myöhemmissä laskelmissa.
Arvo vBB′ ilmoitetaan yhden desimaalin tarkkuudella (xx,x). Ilmoitettua arvoa vBB′ käytetään kaikissa myöhemmissä laskelmissa.
Luokan M2 ajoneuvojen, joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on yli 3 500 kg, sekä luokan N2 ajoneuvojen tavoiteolosuhteet:
Kun vertailupiste ylittää linjan BB′, moottorin pyörimisnopeuden nBB′ on oltava 70–74 prosenttia pyörimisnopeudesta S, jolla moottori kehittää suurimman nimellisnettotehonsa, ja ajoneuvon nopeuden on oltava 35 ± 5 km/h. Kiihtyvyyden on oltava linjojen AA′ ja BB′ välillä vakaa.
Luokkien M3 ja N3 tavoiteolosuhteet:
Kun vertailupiste ylittää linjan BB′, moottorin pyörimisnopeuden nBB′ on oltava 85–89 prosenttia pyörimisnopeudesta S, jolla moottori kehittää suurimman nimellisnettotehonsa, ja ajoneuvon nopeuden on oltava 35 ± 5 km/h. Kiihtyvyyden on oltava linjojen AA′ ja BB′ välillä vakaa.
3.1.2.2.1 Vaihteen valinta
Ajoneuvon valmistajan tehtävänä on määritellä testaustapa, jolla vaaditut olosuhteet saavutetaan.
Ajoneuvon voimansiirto, vaihde tai välityssuhde on valittava siten, että tämän säännön liitteen 3 kohdan 3.1.2.2.1.1 tai 3.1.2.2.1.2 mukaiset tavoiteolosuhteet saavutetaan. Ajoneuvon voimansiirtoa, vaihteita tai välityssuhteita voidaan ohjata elektronisesti tai mekaanisesti, jotta vältetään mm. vaihteen vaihtuminen pienemmälle.
Tässä liitteessä olevan lisäyksen kuvissa 4a–4d annetaan vaihteenvaihto- ja testiajokriteerit luokan M2 ajoneuvoille, joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on enintään 3 500 kg, ja luokkien N2, M3 ja N3 ajoneuvoille. Kriteerit esitetään vuokaaviossa testauksen avuksi.
3.1.2.2.1.1 Ajoneuvot, joissa on käsivaihteisto, automaattivaihteisto, mukautuva vaihteisto tai välityssuhteeltaan vaihteleva vaihteisto (CVT) ja jotka testataan lukitulla välityssuhteella:
Kiihdytyksen pitää olla tasainen. Vaihde määräytyy tavoiteolosuhteiden mukaan.
Tämän säännön liitteen 3 kohdassa 3.1.2.2 esitetyt tavoiteolosuhteet voidaan toteuttaa seuraavilla tavoilla:
a)
Jos jollakin vaihteella saavutetaan sekä moottorin tavoitepyörimisnopeus ntarget että ajoneuvon tavoitenopeus vtarget BB′, käytetään testissä kyseistä vaihdetta.
b)
Jos sekä moottorin tavoitepyörimisnopeus ntarget BB′ että ajoneuvon tavoitenopeus vtarget BB′ saavutetaan useammalla vaihteella, testissä käytetään vaihdetta i, jolla saavutettava nopeus vBB′ gear i on lähimpänä arvoa 35 km/h.
c)
Jos sekä moottorin tavoitepyörimisnopeus ntarget BB′ että ajoneuvon tavoitenopeus vtarget BB′ saavutetaan kahdella vaihteella ja seuraava vaatimus täyttyy
näitä kumpaakin vaihdetta käytetään arvon Lurban laskemiseen.
d)
Jos jollakin vaihteella saavutetaan moottorin tavoitepyörimisnopeus ntarget BB′ mutta ei ajoneuvon tavoitenopeutta vtarget BB′, käytetään kahta vaihdetta eli vaihteita gearx ja geary. Näitä kahta vaihdetta koskevat ajoneuvon nopeuteen liittyvät tavoiteolosuhteet ovat seuraavat:
gearx
25 km/h ≤ vBB′x ≤ 30 km/h
ja
geary
40 km/h ≤ vBB′y ≤ 45 km/h
Moottorin tavoitepyörimisnopeus ntarget BB′ on saavutettava kummallakin vaihteella gearx ja geary. Kumpaakin vaihdetta käytetään arvon Lurban laskemiseen.
Jos moottorin tavoitepyörimisnopeus ntarget BB′ saavutetaan vain toisella näistä vaihteista, käytetään testissä sitä vaihdetta. Tätä vaihdetta käytetään arvon Lurban laskemiseen.
e)
Jos moottorin tavoitepyörimisnopeutta ntarget BB′ ei saavuteta kummallakaan vaihteella tapauksen d mukaisesti, valitaan tapaus f.
f)
Jos moottorin tavoitepyörimisnopeutta ei saavuteta millään vaihteella, valitaan vaihde, jolla saavutetaan ajoneuvon tavoitenopeus vtarget BB′ ja jolla päästään lähimmäksi moottorin tavoitepyörimisnopeutta ntarget BB′ mutta ei ylitetä sitä.
vBB′ gear i = vtarget BB′
nBB′ gear i ≤ ntarget BB′
Kiihtyvyyden pitää olla tasainen. Jos kiihtyvyys ei tietyllä vaihteella ole tasainen, kyseistä vaihdetta ei oteta huomioon. Moottorin nimellispyörimisnopeus ei saa missään tapauksessa ylittyä, kun ajoneuvon vertailupiste on mittausalueella. Jos moottorin nimelliskierrosnopeus ylittyy mittausalueella, kyseistä vaihdetta ei oteta huomioon.
Asetetaan vaihteenvalitsin asentoon, jossa toiminta on täysin automaattista.
Testissä voidaan sen jälkeen vaihtaa vaihde pienemmälle ja kiihdyttää nopeammin. Vaihdetta ei saa vaihtaa suuremmalle eikä kiihdytystä saa hidastaa. Joka tapauksessa on vältettävä vaihteen vaihtamista sellaiseksi, jota valmistajan ohjeiden mukaisesti ei tavallisesti käytetä kaupunkiliikenteen olosuhteissa.
Tästä syystä on sallittua valmistaa ja käyttää sähköisiä tai mekaanisia laitteita, myös vaihtoehtoisia valitsimen asentoja, joilla estetään vaihteen vaihtuminen sellaiselle pienemmälle vaihteelle, jota valmistajan ohjeiden mukaisesti ei tavanomaisesti käytetä kaupunkiajon testiolosuhteissa.
Tämän säännön liitteen 3 kohdassa 3.1.2.2 esitetyt tavoiteolosuhteet voidaan toteuttaa seuraavilla tavoilla:
a)
Jos valitulla vaihteenvalitsimen asennolla saavutetaan sekä moottorin tavoitepyörimisnopeus ntarget BB′ että ajoneuvon tavoitenopeus vtarget BB′, käytetään testissä kyseistä vaihteenvalitsimen asentoa.
b)
Jos valitulla vaihteenvalitsimen asennolla saavutetaan moottorin tavoitepyörimisnopeus ntarget BB′ mutta ei ajoneuvon tavoitenopeutta vtarget BB′, muutetaan ajoneuvon tavoitenopeus kahdeksi tavoitenopeudeksi seuraavasti:
Määritellään vBB′1 seuraavasti:
25 km/h ≤ vBB′1 ≤ 35 km/h
ja
määritellään vBB′2 seuraavasti:
35 km/h ≤ vBB′2 ≤ 45 km/h.
Tehdään kaksi testiä, yksi nopeudella vBB′1 ja yksi nopeudella vBB′2.
Käytetään kummankin olosuhteen mukaisesti tehtyä testiä arvon Lurban laskemiseen.
c)
Jos moottorin tavoitepyörimisnopeutta ntarget BB′ ei saavuteta tapauksessa b, valitaan tapaus d.
d)
Jos valitulla vaihteenvalitsimen asennolla ei saavuteta moottorin tavoitepyörimisnopeutta ntarget BB′ mutta ajoneuvon tavoitenopeus vtarget BB′ saavutetaan, muutetaan ajoneuvon tavoitenopeus kahdeksi tavoitenopeudeksi seuraavasti:
Määritellään vBB′1 seuraavasti:
25 km/h ≤ vBB′1 ≤ 30 km/h
ja
määritellään vBB′2 seuraavasti:
40 km/h ≤ vBB′2 ≤ 45 km/h.
Tehdään kaksi testiä, yksi nopeudella vBB′1 ja yksi nopeudella vBB′2.
Käytetään testiä, jossa nBB′ on lähimpänä moottorin tavoitepyörimisnopeutta ntarget BB′ mutta ei sitä suurempi.
nBB′ i ≤ ntarget BB′, kun i = 1, 2
Jos ajoneuvo ei toteuta tapausta
nBB′ i ≤ ntarget BB′, kun i = 1, 2
käytetään tapausta e.
e)
Jos valitulla vaihteenvalitsimen asennolla ei saavuteta moottorin tavoitepyörimisnopeutta ntarget BB′ mutta ajoneuvon tavoitenopeus vtarget BB′ saavutetaan, muutetaan ajoneuvon tavoitenopeus kahdeksi tavoitenopeudeksi seuraavasti:
vBB′ = vtarget BB′ + 5 km/h
Tehdään testi ajoneuvon nopeudella vBB′, jolla arvo nBB′ on lähimpänä moottorin tavoitepyörimisnopeutta ntarget BB′. Vaihteen vaihtaminen suuremmaksi ja kiihdytyksen hidastaminen on sallittua sen jälkeen, kun ajoneuvo on ylittänyt linjan PP′.
f)
Jos ajoneuvon voimansiirto on sellainen, että on vain yksi vaihde (ajovaihde), joka rajoittaa moottorin kierrosnopeutta testin aikana, ajoneuvo testataan vain ajoneuvon tavoitenopeudella vtarget BB′.
3.1.2.2.1.3 Voimalaite, jonka osalta ei ole käytettävissä polttomoottorin pyörimisnopeutta
Kun kyse on ajoneuvoista, joiden voimalaitteen osalta ei ole käytettävissä polttomoottorin pyörimisnopeutta, on ainoastaan ajoneuvon tavoitenopeuden vtarget BB′ täytyttävä.
Tämän säännön liitteen 3 kohdassa 3.1.2.2 esitetty tavoiteolosuhde vtarget BB′ voidaan toteuttaa seuraavilla tavoilla:
a)
Jos käytettävissä ei ole moottorin pyörimisnopeutta, on ainoastaan ajoneuvon tavoitenopeuden vtarget BB′ täytyttävä.
b)
Jos käytettävissä ei ole moottorin pyörimisnopeutta eikä ajoneuvon tavoitenopeutta vtarget BB′ voida saavuttaa, tehdään kaksi testiä seuraavien olosuhteiden mukaisesti:
vBB′1 on ensimmäisen olosuhteen mukaisessa testissä
25 km/h ≤ vBB′1 ≤ 35 km/h
ja
vBB′2 on toisen olosuhteen mukaisessa testissä
35 km/h ≤ vBB′2 ≤ 45 km/h
Käytetään kummankin olosuhteen mukaisesti tehtyä testiä arvon Lurban laskemiseen.
c)
Jos käytettävissä ei ole moottorin pyörimisnopeutta eikä seuraavassa määriteltyjä ajoneuvon tavoitenopeuksia vtarget BB′ ja vBB′1 voida saavuttaa
25 km/h ≤ vBB′1 ≤ 35 km/h
tehdään vain yksi testi nopeudella vBB′2, joka määritellään seuraavasti:
35 km/h ≤ vBB′2 ≤ 45 km/h
Nopeudella vBB′2 tehdyn testin tulosta käytetään sitten arvon Lurban laskemiseen.
3.1.2.2.2 Kiihdytystesti
Kun ajoneuvon vertailupiste saavuttaa linjan AA′, kaasupoljin painetaan pohjaan (käyttämättä automaattista vaihteenpienennystä, jota tavanomaisesti käytetään kaupunkiajossa) ja pidetään pohjassa siihen asti, kunnes vertailupiste saavuttaa kohdan BB′ + 5 m. Kaasunsäädin voidaan sitten valmistajan pyynnöstä vapauttaa.
Jos kyseessä on yhdeksi ajoneuvoksi katsottava nivelajoneuvo, johon kuuluu kaksi erottamatonta osaa, puoliperävaunua ei oteta huomioon määritettäessä linjan BB′ ylitystä.
3.1.3 Tulosten tulkinta
Kun kyse on luokkien M1 ja M2 ajoneuvoista, joiden suurin sallittu massa on enintään 3 500 kg, ja luokan N1 ajoneuvoista, suurin A-painotettu äänenpainetasolukema, jonka ajoneuvo tuottaa kullakin kerralla linjojen AA′ ja BB′ välissä, on pyöristettävä ensimmäiseen merkitsevään desimaaliin (esim. XX,X).
Kun kyse on luokan M2 ajoneuvoista, joiden suurin sallittu massa on yli 3 500 kg, ja luokkien M3, N2 ja N3 ajoneuvoista, suurin A-painotettu äänenpainetasolukema, joka saadaan kullakin kerralla, kun vertailupiste kulkee linjalta AA′ kohtaan BB′ + 5 m, on pyöristettävä ensimmäiseen merkitsevään desimaaliin (esim. XX,X).
Mittauksessa ei oteta huomioon äänihuippua, joka ei selvästikään liity yleiseen äänenpainetasoon. Tehdään vähintään neljä mittausta kaikissa testiolosuhteissa molemmilta puolilta ajoneuvoa ja jokaisella vaihteella. Vasen ja oikea puoli voidaan mitata samalla kertaa tai vuorotellen. Ajoneuvon kumpaakin puolta koskevan lopullisen tuloksen laskemiseen käytetään neljää ensimmäistä peräkkäistä pätevää mittaustulosta, jotka eroavat toisistaan enintään 2 dB(A), jolloin pätemättömät tulokset voidaan hylätä (ks. kohta 2.1). Kumpaakin puolta koskevista tuloksista lasketaan erikseen keskiarvo pyöristettynä ensimmäiseen desimaaliin. Kaikki arvon Lurban määrittämiseen tehtävät lisälaskelmat on tehtävä erikseen ajoneuvon vasemman ja oikean puolen osalta. Testituloksena ilmoitettava lopullinen arvo, joka pyöristetään lähimpään kokonaislukuun, on suurempi arvo kummaltakin puolelta.
Nopeusmittaukset linjoilla AA′, BB′, ja PP′ kirjataan muistiin, ja niitä käytetään laskelmissa pyöristettyinä ensimmäisen merkitsevän desimaalin tarkkuudella.
Määritetty kiihtyvyys awot test kirjataan sadasosan tarkkuudella.
3.1.3.1 Luokkien M1, N1 ja M2 ajoneuvot, joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on enintään 3 500 kg:
Laskennalliset arvot kiihdytystestiin ja vakionopeustestiin saadaan seuraavista yhtälöistä:
Lwot rep = Lwot (i + 1) + k * (Lwot(i) – Lwot (i + 1))
Lcrs rep = Lcrs(i + 1) + k * (Lcrs (i) – Lcrs (i + 1))
Jossa k = (awot ref – awot ( i+ 1))/(awot (i) – awot (i + 1))
Yhden vaihteen testin tapauksessa arvot ovat kunkin testin testituloksia.
Lopullinen tulos lasketaan yhdistämällä Lwot rep ja Lcrs rep. Yhtälö on seuraava:
Lurban = Lwot rep – kP * (Lwot rep – Lcrs rep)
Painotuskerroin kP antaa osittaisen tehokertoimen kaupunkiajoa varten. Muissa tapauksissa kuin yhden vaihteen testeissä kP lasketaan seuraavasti:
kP = 1 – (aurban / awot ref)
Jos testissä käytetään vain yhtä vaihdetta, kP saadaan seuraavasti:
kP = 1 – (aurban / awot test)
Jos awot test on pienempi kuin aurban:
kP = 0
3.1.3.2 Luokan M2 ajoneuvot, joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on yli 3 500 kg, sekä luokkien M3, N2 ja N3 ajoneuvot:
Kun käytetään vain yhden testiolosuhteen mukaisen testin tulosta, lopullinen tulos Lurban on sama kuin välivaiheen tulos.
Kun käytetään kahden testiolosuhteen mukaisten testien tuloksia, määritetään aritmeettinen keskiarvo kummaltakin puolelta kummankin olosuhteen mukaisesti saatujen kahden tuloksen keskiarvoista. Lopullinen tulos Lurban on suurempi kahdesta määritetystä keskiarvosta.
3.2 Paikallaan olevien ajoneuvojen äänitason mittaaminen
Mittauksissa on käytettävä tarkkuusäänitasomittaria tämän liitteen kohdan 1.1 mukaisesti.
3.2.3 Testauspaikka – olosuhteet (ks. liitteen 3 lisäyksen kuva 2)
3.2.3.1 Mikrofonin läheisyydessä ei saa olla äänikenttään vaikuttavia esteitä, eikä mikrofonin ja äänilähteen välissä saa olla ketään. Mittari on sijoitettava niin, että se ei vaikuta mittarilukemaan.
3.2.4 Taustamelu ja tuuli
Taustamelun ja tuulen aiheuttamien mittausvälineiden lukemien on oltava vähintään 10 dB(A) pienempiä kuin mitattavat melutasot. Mikrofonissa saa käyttää sopivaa tuulensuojaa, jos suojan vaikutus mikrofonin herkkyyteen on otettu huomioon (ks. tämän liitteen kohta 1.1).
3.2.5 Mittausmenetelmä
3.2.5.1 Mittausten luonne ja lukumäärä
Suurin äänitaso ilmaistuna A-painotettuina desibeleinä (dB(A)) on mitattava kohdassa 3.2.5.3.2.1 tarkoitetun käyttöjakson aikana.
Jokaisessa mittauspisteessä on tehtävä vähintään kolme mittausta.
3.2.5.2 Ajoneuvon sijoittaminen ja valmistelu
Ajoneuvo sijoitetaan testialueen keskelle vaihde vapaa-asennossa ja kytkin kytkettynä. Jos tämä ei ajoneuvon suunnittelupiirteiden vuoksi ole mahdollista, ajoneuvo testataan paikallaan olevan ajoneuvon moottoritestauksista annettujen valmistajan ohjeiden mukaan. Ennen mittauksia moottori on saatettava valmistajan määritelmän mukaiseen tavanomaiseen toimintakuntoon.
Jos ajoneuvoon on asennettu automaattisella käynnistysmekanismilla varustettuja tuulettimia, niiden järjestelmiin ei saa puuttua melutasomittausten aikana.
Konepelti tai moottoritilan kansi, jos sellainen on, suljetaan.
3.2.5.3 Äänitason mittaaminen pakoputken läheisyydessä
(ks. liitteen 3 lisäyksen kuva 2)
3.2.5.3.1 Mikrofonin sijoituspaikat
3.2.5.3.1.1 Mikrofoni on sijoitettava 0,5 ± 0,01 m:n etäisyydelle pakoputken vertailupisteestä, joka on määritetty kuvassa 2, ja 45 ± 5°:n kulmaan siihen pystytasoon nähden, jossa putken suun virtausakseli sijaitsee. Mikrofonin on oltava vertailupisteen korkeudella mutta vähintään 0,2 m:n korkeudella maanpinnasta. Mikrofonin vertailuakselin on oltava maanpinnan kanssa samansuuntainen ja suunnattu kohti pakoaukon vertailupistettä.
Jos mikrofonille on kaksi mahdollista sijoituspaikkaa, valitaan ajoneuvon pituussuuntaisesta keskilinjasta kauempana oleva paikka.
Jos pakoputken virtausakseli on 90°:n kulmassa ajoneuvon pituussuuntaiseen keskilinjaan nähden, mikrofoni sijoitetaan kohtaan, joka on kauimpana moottorista.
3.2.5.3.1.2 Ajoneuvoissa, joissa pakoputkien aukot sijaitsevat yli 0,3 metrin päässä toisistaan, tehdään mittaukset kummallakin pakoaukolla. Korkeampi arvo kirjataan.
3.2.5.3.1.3 Mikäli pakokaasun poistoon käytetään kahta, alle 0,3 m:n päässä toisistaan sijaitsevaa pakoputkea, jotka on kytketty samaan vaimentimeen, mikrofonin sijainti määritetään suhteessa ajoneuvon ulkoreunaa lähinnä olevaan pakoaukkoon, tai jos kumpikaan ei ole lähempänä ulkoreunaa, suhteessa siihen pakoaukkoon, joka on ylempänä maanpinnasta.
3.2.5.3.1.4 Jos ajoneuvossa on pystysuorassa oleva pakoputki (esimerkiksi hyötyajoneuvot), mikrofoni on sijoitettava pakoaukon korkeudelle. Sen akselin pitää olla pystysuorassa ja suunnattuna ylöspäin. Se on sijoitettava 0,5 m ± 0,01 m:n etäisyydelle pakoputken vertailupisteestä, mutta ei missään tapauksessa lähemmäksi kuin 0,2 m:n päähän siitä ajoneuvon kyljestä, joka on lähinnä pakoaukkoa.
3.2.5.3.1.5 Jos pakoaukko sijaitsee ajoneuvon korin alla, mikrofoni sijoitetaan vähintään 0,2 m:n päähän ajoneuvon lähimmästä osasta kohtaan, joka on lähimpänä pakoputken vertailupistettä mutta kuitenkin vähintään 0,5 m:n päässä siitä, ja 0,2 m:n korkeudelle maanpinnasta. Mikrofoni ei myöskään saa olla samassa linjassa pakokaasuvirtauksen kanssa. Kohdassa 3.2.5.3.1.1 asetettu kulmaa koskeva vaatimus ei välttämättä kaikissa tapauksissa täyty.
3.2.5.3.1.6 Liitteen 3 lisäyksessä olevissa kuvissa 3a–3d on esimerkkejä mikrofonin asennosta pakoputken sijainnin mukaan.
3.2.5.3.2 Moottorin käyttöolosuhteet
3.2.5.3.2.1 Tavoitepyörimisnopeus
Moottorin tavoitepyörimisnopeus määritellään seuraavasti:
a)
75 prosenttia moottorin nimellispyörimisnopeudesta S ajoneuvoissa, joiden moottorin nimellispyörimisnopeus on enintään 5 000 rpm
b)
3 750 rpm ajoneuvoissa, joiden moottorin nimellispyörimisnopeus on yli 5 000 rpm mutta alle 7 500 rpm
c)
50 prosenttia moottorin nimellispyörimisnopeudesta S ajoneuvoissa, joiden moottorin nimellispyörimisnopeus on 7 500 rpm tai suurempi.
Jos ajoneuvo ei voi saavuttaa edellä esitettyä pyörimisnopeutta, tavoitepyörimisnopeus on 5 prosenttia paikallaan olevalle ajoneuvolle tehdyn testin suurimmasta mahdollisesta pyörimisnopeudesta.
3.2.5.3.2.2 Testausmenettely
Moottorin pyörimisnopeus nostetaan tasaisesti joutokäynnistä tavoitepyörimisnopeuteen, josta sallittu poikkeama on ± 3 prosenttia tavoitekierrosnopeudesta, ja pidetään vakiona. Sen jälkeen kaasunsäädin vapautetaan nopeasti ja pyörimisnopeus palautetaan joutokäyntinopeuteen. Äänenpainetaso mitataan käyttöjaksolta, joka käsittää vakiopyörimisnopeuden ylläpidon 1 sekunnin ajan sekä koko hidastumisjakson. Testin tulokseksi otetaan äänitasomittarin suurin lukema tämän käyttöjakson aikana pyöristettynä yhden desimaalin tarkkuuteen.
3.2.5.3.2.3 Testin validointi
Mittaus katsotaan päteväksi, jos testimoottorin pyörimisnopeus ei poikkea tavoitepyörimisnopeudesta enempää kuin ± 3 prosenttia vähintään 1 sekunnin pituisena aikana.
3.2.6 Tulokset
Tehdään vähintään kolme mittausta kussakin testauspaikassa. Kirjataan kunkin kolmen mittauksen aikana mitattu suurin A-painotettu äänenpainetaso. Kyseistä mittauspaikkaa koskevan lopullisen tuloksen laskemiseen käytetään kolmea ensimmäistä perättäistä pätevää mittaustulosta, jotka eroavat toisistaan enintään 2 dB(A), jolloin pätemättömät tulokset voidaan hylätä (ks. kohta 2.1 lukuun ottamatta testauspaikkavaatimuksia). Lopullinen tulos on kaikista mittauspaikoista ja kolmesta mittaustuloksesta suurin äänenpainetaso.
4. Luokan M1 liikkeessä olevan hybridiajoneuvon äänitaso, kun polttomoottoria ei voida käyttää ajoneuvon ollessa paikallaan (tiedot ilmoitetaan käytössä olevan ajoneuvon testauksen helpottamiseksi).
4.1 Jotta hybridiajoneuvojen – joiden polttomoottoria ei voida käyttää ajoneuvon ollessa paikallaan – käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testaaminen olisi helpompaa, pidetään seuraavia liikkeessä oleville moottoriajoneuvoille liitteen 3 kohdan 3.1 mukaisesti tehtyihin äänenpainetasomittauksiin liittyviä tietoja käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden vertailutietoina:
a)
vaihde i tai lukitsemattomilla välityssuhteilla testattujen ajoneuvojen tapauksessa vaihteenvalitsimen asento testissä
b)
käyttötavanvaihtokytkimen asento äänenpainetason Lwot (i) mittaamisen aikana (jos kytkin on asennettu)
c)
esikiihdytyksen pituus lPA metreinä
d)
ajoneuvon keskinopeus (km/h) vaihteella i täydellä teholla tehdyn kiihdytyksen alussa ja
e)
äänenpainetaso Lwot(i) (dB(A)) vaihteella i täydellä teholla tehdyissä testeissä. Tämä on suurempi niistä kahdesta arvosta, jotka on saatu laskemalla keskiarvo erikseen kussakin mikrofonin sijaintipaikassa saaduista yksittäisistä mittaustuloksista.
(1) Koska renkaiden osuus ajoneuvon kokonaismelupäästöistä on merkittävä, renkaiden/tien melupäästöjä koskevat voimassa olevat määräykset on otettava huomioon. Säännön nro 117 kohdassa 2 määritellyt vetoakselin renkaat, talvirenkaat ja erikoiskäyttöön tarkoitetut renkaat on valmistajan pyynnöstä jätettävä tyyppihyväksyntämittausten ja tuotannon vaatimustenmukaisuusmittausten ulkopuolelle säännön nro 117 mukaisesti.
Liikkeessä olevan ajoneuvon sijainti mittauksen aikana
Kuva 2
Paikallaan olevien ajoneuvojen äänitason mittaamisen vertailupiste
Selitykset:
T
=
ylhäältä
S
=
sivulta
1
=
vertailupiste
2
=
tienpinta
A
=
viistetty putki
B
=
alas taivutettu putki
C
=
suora putki
D
=
pystysuora putki
Kuva 3a
Kuva 3b
Kuva 3c
Kuva 3d
Kuva 3a
Kaavio ajoneuvojen testaamiseksi tämän säännön liitteen 3 kohdan 3.1.2.1 mukaisesti – arvon Lurban laskeminen
Lasketaan Lurban (3.1.3.1)
Lasketaan vaihteen painotuskerroin k, jos testi 2 vaihteella (3.1.2.1.4.1)
Lasketaan Lwot rep ja Lcrs rep (3.1.3.1)
Lasketaan kP (3.1.3.1)
Valitaan testausmenetelmä (3.1.2.1.4)
Määritetään tavoitekiihtyvyys aurban (3.1.2.1.2.3) ja vertailukiihtyvyys awot ref (3.1.2.1.2.4)
Määritetään PMR testiajoneuvolle
Vakionopeustesti (3.1.2.1.6)
Kiihdytystesti (3.1.2.1.5)
Lukitsemattomat vaihteet (3.1.2.1.4.2). Ks. kuva 3e
Lukitut vaihteet (3.1.2.1.4.1). Ks. kuvat 3b, 3c ja 3d
Kuva 3b
Kaavio ajoneuvojen testaamiseksi tämän säännön liitteen 3 kohdan 3.1.2.1 mukaisesti – vaihteen valitseminen lukitulla välityssuhteella
OSA 1
Ks. tapaus 2 kuvassa 3 c
Valitaan vaihde i, jolla vakaa kiihtyvyys on yli awot ref ja vaihde i + 1 , jolla vakaa kiihtyvyys on alle awot ref
Onko kiihtyvyys vakaa (eli ei viivettä)?
Lasketaan testikiihtyvyys kohdan 3.1.2.1.2.1 mukaisesti.
Onko kiihtyvyys awot ref tavoitealueella?
Valitaan esikiihdytys ja lähestymisnopeus
Testataan lukituilla vaihteilla kohdan 3.1.2.1.4.1 mukaisesti
Onko kiihtyvyys enintään 2,0 m/s2 ja moottorin pyörimisnopeus alle S ennen linjaa BB′?
Ks. tapaus 1 kuvassa 3 c
Kyllä
Valitaan vaihde
Kyllä
Kyllä
Ei
Ei
Ei
Lasketaan Lwot rep käyttäen pätevien testiajojen tuloksia
Käytetään tätä vaihdetta ja lasketaan kP kohdan 3.1.3.1 mukaisesti
Kuva 3c
Kaavio ajoneuvojen testaamiseksi tämän säännön liitteen 3 kohdan 3.1.2.1 mukaisesti – vaihteen valitseminen lukitulla välityssuhteella
OSA 2
Lasketaan Lwot rep käyttäen pätevien testiajojen tuloksia
Käytetään tätä vaihdetta ja lasketaan kP kohdan 3.1.3.1 mukaisesti
Ks. tapaus 3 kuvassa 3 d
Onko moottorin pyörimisnopeus vaihteella i yli S ennen linjaa BB′?
Onko kiihtyvyys vaihteella i + n yli aurban?
Kyllä
Kyllä
Ei
Ei
Kyllä
Ei
Määritetään ensimmäinen vaihde i + n (n = 1,2,…), jolla vakaa kiihdytys on enintään 2,0 m/s2 ja moottorin pyörimisnopeus alle S ennen linjaa BB′
Käytetään sekä vaihdetta i että vaihdetta i + 1 ja lasketaan kP kohdan 3.1.3.1 ja k kohdan 3.1.2.1.4.1 mukaisesti
Käytetään sekä vaihdetta i, jolloin kiihtyvyys on yli 2,0 m/s2, että vaihdetta i + 1, jolloin kiihtyvyys on alle aurban
Onko kiihtyvyys vaihteella i enintään 2,0 m/s2 ja moottorin pyörimisnopeus alle S ennen linjaa BB′?
Tapaus 2: Yksi vaihde, jolla vakaa kiihdytys on yli 2,0 m/s2 tai moottorin pyörimisnopeus yli S ennen linjaa BB′
Tapaus 1: 2 vaihdetta: vaihde i, jolla vakaa kiihtyvyys on yli awot ref, ja vaihde i + 1, jolla vakaa kiihtyvyys on alle awot ref
Kuva 3d
Kaavio ajoneuvojen testaamiseksi tämän säännön liitteen 3 kohdan 3.1.2.1 mukaisesti – vaihteen valitseminen lukitulla välityssuhteella
OSA 3
Testataan lukituilla vaihteilla kohdan 3.1.2.1.4.1 mukaisesti uudella testinopeudella
Ei
Ei
Kyllä
Kyllä
Onko testinopeus vtest 40 km/h?
Onko moottorin pyörimisnopeus vaihteella i alle S ennen linjaa BB′
Pienennetään testinopeutta vtest 2,5 km/h vaihteella i
Käytettävissä ei ole vaihdetta, jolla kiihtyvyys on yli aurban ja moottorin pyörimisnopeus alle S ennen linjaa BB′
Määritetään ensimmäinen vaihde i + n (n = 1,2, …) jolla vakaa kiihdytys on enintään 2,0 m/s2 ja moottorin pyörimisnopeus alle S ennen linjaa BB′. Testataan tällä vaihteella testinopeudella vtest, 50 km/h.
Kuva 3e
Kaavio ajoneuvojen testaamiseksi tämän säännön liitteen 3 kohdan 3.1.2.1 mukaisesti – vaihteen valitseminen lukitsemattomilla välityssuhteilla
Lasketaan testikiihtyvyys kohdan 3.1.2.1.2.2 mukaisesti. Esikiihdytystä ei sallita.
Lasketaan kP kohdan 3.1.3.1 mukaisesti
Jos mahdollista, valvotaan vaihteen vaihtumista pienemmälle, jotta kiihtyvyydeksi saadaan enintään 2,0 m/s2 tai awot ref sen mukaan, kumpi on pienempi. Jos ei mahdollista, pidetään
Onko kiihtyvyys vakaa (eli ei viivettä)?
Lasketaan testikiihtyvyys kohdan 3.1.2.1.2.2 mukaisesti.
Testataan lukitsemattomilla vaihteilla kohdan 3.1.2.1.4.2 mukaisesti
Lasketaan Lwot rep käyttäen pätevien testiajojen tuloksia
Kaavio 4a*
Kaavio ajoneuvojen testaamiseksi tämän säännön liitteen 3 kohdan 3.1.2.2 mukaisesti – testi lukituilla välityssuhteilla
1 testaus-olosuhde
Lopullinen tulos (3.1.3.2)
Vain yhdellä vaihteella
Molemmilla vaihteilla
Kyllä, yhdellä vaihteella
Jos nBB′ = ntarget BB′
Jos 3.1.2.2.1.1 c (vtarget BB′ – vBB′ gear i) on yhtä suuri kuin (vBB′ gear i + 1 – vtarget BB′)
Lurban arvolla nBB′ gear i lähinnä mutta ≤ ntarget BB′
(3.1.3)
Lurban vaihteella i, vBB′ gear i lähinnä arvoa vtarget BB′
(3.1.3)
Lurban
(3.1.3)
Testikriteeri 3.1.2.2.1.1 a
nBB′ = ntarget BB′
vBB′ = vtarget BB′
Kyllä, yli yhdellä vaihteella
vtarget BB′ = kyllä
vtarget BB′ = ei
Määritetään ajoneuvon kuormitus (2.2.1)
Toteutuvatko tavoiteolosuhteet (3.1.2.2)?
Lukitut välityssuhteet (3.1.2.2.1.1)
Valitaan testausmenetelmä (3.1.2.2.1)
Määritetään tavoiteolosuhteet (3.1.2.2)
Lasketaan keskiarvo (3.1.3.2)
Väh. 2 testaus-olosuhdetta
2 testaus-olosuhdetta
Väh. 2 testaus-olosuhdetta
Lurban x nopeudella vBB′ x
Lurban y nopeudella vBB′ y
(3.1.3)
Testikriteeri 3.1.2.2.1.1 f
vBB′ gear i = vtarget BB′
ja
nBB′ gear i ≤ ntarget BB′
Testikriteeri 3.1.2.2.1.1 d
nBB′ = ntarget BB′
25 km/h ≤ vBB′ x ≤ 30 km/h
40 km/h ≤ vBB′ y ≤ 45 km/h
Testikriteeri 3.1.2.2.1.1 b
nBB′ = ntarget BB′
Vaihde i, vBB′ gear i
lähinnä arvoa vtarget BB′
ntarget BB′ = ei
Jos 3.1.2.2.1.1 e
vtarget BB′ = kyllä
ntarget BB′ = kyllä
Kaavio 4b*
Kaavio ajoneuvojen testaamiseksi tämän säännön liitteen 3 kohdan 3.1.2.2 mukaisesti – testi lukitsemattomilla välityssuhteilla
OSA 1
Lopullinen tulos (3.1.3.2)
Lasketaan keskiarvo (3.1.3.2)
1 testaus-olosuhde
1 testaus-olosuhde
Testikriteeri 3.1.2.2.1.2 e
vBB′ = vtarget BB′ + 5 km/h
nBB′ lähinnä arvoa ntarget BB′
Lurban nopeudella nBB′ lähinnä arvoa ntarget BB′
(3.1.3)
Lurban nopeudella nBB′ i lähinnä mutta ≤ ntarget BB′ for i=1,2
(3.1.3)
2 testaus-olosuhdetta
2 testaus-olosuhdetta
Testikriteeri 3.1.2.2.1.2 d
25 km/h ≤ vBB′ 1 ≤ 30 km/h
40 km/h ≤ vBB′ 2 ≤ 45 km/h
nBB′ i ≤ ntarget BB′
Testikriteeri 3.1.2.2.1.2 b
nBB′ = ntarget BB′
25 km/h ≤ vBB′ 1 ≤ 35 km/h
35 km/h ≤ vBB′ 2 ≤ 45 km/h
Jos nBB′ i > ntarget BB′
Jos 3.1.2.2.1.2 c
vtarget BB′ = ei
Toteutuvatko tavoiteolosuhteet (3.1.2.2)?
Lurban 1 nopeudella vBB′ 1
Lurban 2 nopeudella vBB′ 2
(3.1.3)
Lurban
(3.1.3)
Testikriteeri 3.1.2.2.1.2 a
nBB′ = ntarget BB′
vBB′ = vtarget BB′
vtarget BB′ = ei
vtarget BB′ = kyllä
ntarget BB′ = ei
vtarget BB′ = kyllä
ntarget BB′ = kyllä
Määritetään ajoneuvon kuormitus (2.2.1)
Lukitsemattomat välityssuhteet (3.1.2.2.1.2)
Valitaan testausmenetelmä (3.1.2.2.1)
Määritetään tavoiteolosuhteet (3.1.2.2)
Kaavio 4c*
Kaavio ajoneuvojen testaamiseksi tämän säännön liitteen 3 kohdan 3.1.2.2 mukaisesti – testi lukitsemattomilla välityssuhteilla
OSA 2
1 testausolosuhde
Lurban
(3.1.3)
vtarget BB′ = rajoitettu vaihdevalinnalla D
Lopullinen tulos (3.1.3.2)
Testikriteeri 3.1.2.2.1.2 f vBB′ = vtarget BB′
Kaavio 4d*
Kaavio ajoneuvojen testaamiseksi tämän säännön liitteen 3 kohdan 3.1.2.2 mukaisesti – testi ilman käytettävissä olevaa polttomoottorin pyörimisnopeutta
Lopullinen tulos (3.1.3.2)
1 testaus-olosuhde
1 testaus-olosuhde
Moottorin pyörimisnopeus ei saatavilla (3.1.2.2.1.3)
Lurban
(3.1.3)
Lurban 2 nopeudella vBB′ 2
(3.1.3)
Testikriteeri 3.1.2.2.1.3 c
35 km/h ≤ vBB′ 2 ≤ 45 km/h
Testikriteeri 3.1.2.2.1.3 b
25 km/h ≤ vBB′ 1 ≤ 35 km/h
35 km/h ≤ vBB′ 2 ≤ 45 km/h
Testikriteeri 3.1.2.2.1.3 a
vBB′ = vtarget BB′
vtarget BB′ = ei
Toteutuvatko tavoiteolosuhteet (3.1.2.2)?
Määritetään tavoiteolosuhteet (3.1.2.2)
Määritetään ajoneuvon kuormitus (2.2.1)
Valitaan testausmenetelmä (3.1.2.2.1)
vtarget BB′ = kyllä
v BB′ 1 = ei
Jos
Lasketaan keskiarvo (3.1.3.2)
Lurban 1 nopeudella vBB′ 1
Lurban 2 nopeudella vBB′ 2
(3.1.3)
2 testaus-olosuhdetta
Huomautus:
*
Ajoneuvon tavoitenopeuden vtarget BB′ vaihtelualuetta laajennetaan, kun kyse on luokan M2 ajoneuvoista, joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on yli 3 500 kg, tai luokkien N2, M3 ja N3 ajoneuvoista.
Ajoneuvon tavoitenopeus vtarget BB′ on vtarget BB′ = 35 km/h ± 5 km/h, jolloin nopeuden vBB′ vaihtelualue vertailupisteen ylittäessä linjan BB′ on 30–40 km/h. Jos ajoneuvon tavoitenopeus vtarget BB′ muutetaan kahdeksi tavoitenopeudeksi, sovelletaan seuraavaa: Ajoneuvon pienempi tavoitenopeus on ajoneuvon tavoitenopeus vtarget BB′ – 5 km/h, jolloin nopeuden vBB′ 1 vaihtelualue vertailupisteen ylittäessä linjan BB′ on 25–35 km/h.
25 km/h ≤ vBB′1 ≤ 35 km/h.
Ajoneuvon suurempi tavoitenopeus on ajoneuvon tavoitenopeus vtarget BB′ + 5 km/h, jolloin nopeuden vBB′ 2 vaihtelualue vertailupisteen ylittäessä linjan BB′ on 35–45 km/h.
35 km/h ≤ vBB′2 ≤ 45 km/h.
LIITE 4
ÄÄNTÄ ABSORBOIVIA KUITUMAISIA MATERIAALEJA SISÄLTÄVÄT ÄÄNENVAIMENNUSJÄRJESTELMÄT
1. Yleistä
Ääntä absorboivia kuitumaisia materiaaleja voidaan käyttää äänenvaimennusjärjestelmissä tai niiden osissa, jos
a)
pakokaasut eivät joudu kosketuksiin kuitumaisten materiaalien kanssa tai jos
b)
äänenvaimennusjärjestelmä tai sen komponentit kuuluvat samaan malliryhmään kuin järjestelmät tai komponentit, joiden kunto on tyyppihyväksyntäprosessin kuluessa osoitettu toisella ajoneuvotyypillä moitteettomaksi tämän säännön vaatimusten mukaisesti.
Jollei toinen näistä edellytyksistä täyty, äänenvaimennusjärjestelmälle kokonaisuudessaan tai sen komponenteille on tehtävä tavanomainen vakautus käyttäen yhtä jäljempänä kuvatuista kolmesta järjestelystä ja menetelmästä.
1.1 10 000 km:n jatkuva maantieajo
1.1.1 Tästä ajosta 50 ± 20 prosenttia on oltava kaupunkiajoa ja loppuosa pitkän matkan ajoa suurella nopeudella. Jatkuva maantieajo voidaan korvata vastaavalla testirataohjelmalla.
1.1.2 Kyseessä olevia kahta nopeusaluetta käytetään vuoron perään ainakin kaksi kertaa.
1.1.3 Täydellisen testausohjelmaan on kuuluttava vähintään kymmenen vähintään kolmen tunnin taukoa jäähtymisen ja mahdollisen kondensaation vaikutusten jäljittelemiseksi.
1.2 Vakauttaminen testipenkissä
1.2.1 Äänenvaimennusjärjestelmä tai sen komponentit on asennettava tämän säännön kohdassa 3.3 tarkoitettuun ajoneuvoon tai tämän säännön kohdassa 3.4 tarkoitettuun moottoriin käyttäen vakio-osia ja noudattaen ajoneuvon valmistajan ohjeita. Ensimmäisessä tapauksessa ajoneuvo on asetettava rulladynamometrille. Jälkimmäisessä tapauksessa moottori on kytkettävä dynamometriin.
1.2.2 Testi on suoritettava kuudessa kuuden tunnin jaksossa, joihin kuuluu vähintään kahdentoista tunnin tauko jokaisen jakson välillä jäähtymisen ja mahdollisen kondensoitumisen vaikutusten jäljittelemiseksi.
1.2.3 Jokaisen kuuden tunnin jakson aikana moottoria käytetään seuraavasti:
a)
viiden minuutin jakso joutokäynnillä
b)
tunnin jakso neljänneksen kuormituksella kolmella neljäsosalla suurimmasta pyörimisnopeudesta (S)
c)
tunnin jakso puolella kuormituksella kolmella neljäsosalla suurimmasta pyörimisnopeudesta (S)
d)
10 minuutin jakso täydellä kuormituksella kolmella neljäsosalla suurimmasta pyörimisnopeudesta (S)
e)
15 minuutin jakso puolella kuormituksella suurimmalla pyörimisnopeudella (S)
f)
30 minuutin jakso neljänneksen kuormituksella suurimmalla pyörimisnopeudella (S).
Kuhunkin jaksoon on sisällyttävä kaksi näin jaksotettua peräkkäistä kohdissa a–f tarkoitettua vaihetta.
1.2.4 Testin aikana äänenvaimenninjärjestelmää tai sen komponentteja ei saa jäähdyttää jäljittelemällä tavanomaista ilmavirtaa ajoneuvon ympärillä puhallusilmalla. Valmistajan pyynnöstä äänenvaimenninjärjestelmän tai sen komponenttien jäähdyttäminen on kuitenkin sallittua, jotta ajoneuvon kulkiessa suurimmalla nopeudella äänenvaimentimen aukolta mitattua lämpötilaa ei ylitetä.
1.3 Vakauttaminen painepulsseilla
1.3.1 Äänenvaimennusjärjestelmä tai sen komponentit on asennettava tämän säännön kohdassa 3.3 tarkoitettuun ajoneuvoon tai tämän säännön kohdassa 3.4 tarkoitettuun moottoriin. Ensimmäisessä tapauksessa ajoneuvo on asetettava rulladynamometrille.
Jälkimmäisessä tapauksessa moottori on asetettava dynamometrille. Testauslaitteisto, jonka yksityiskohtainen kaavio esitetään tämän liitteen lisäyksen kuvassa 1, asetetaan äänenvaimennusjärjestelmän pakoaukolle. Myös muita vastaavan tuloksen antavia laitteistoja voidaan käyttää.
1.3.2 Testauslaitteisto on säädettävä siten, että pikatoimintaventtiili vuorotellen keskeyttää ja vapauttaa pakokaasuvirran 2 500 syklin ajan.
1.3.3 Venttiilin on auettava, kun pakokaasun vastapaine mitattuna vähintään 100 mm virtaussuuntaan imuaukon laipasta saavuttaa välille 35–40 kPa sijoittuvan arvon. Sen on sulkeuduttava, kun tämä paine-ero on enintään 10 prosenttia vakiintuneesta arvostaan mitattuna venttiilin ollessa auki.
1.3.4 Viivekytkin on säädettävä vastaamaan kohdan 1.3.3 vaatimuksista aiheutuvan pakokaasuvirtauksen kestoa.
1.3.5 Moottorin pyörimisnopeuden on oltava 75 % nopeudesta (S), jolla moottori saavuttaa suurimman tehonsa.
1.3.6 Dynamometrin ilmaiseman tehon on oltava 50 prosenttia täydellä kaasulla saatavasta tehosta mitattuna 75 prosentilla moottorin pyörimisnopeudesta S.
1.3.7 Mahdollisten tyhjennysaukkojen on oltava suljettuna testin aikana.
1.3.8 Testin kokonaiskesto ei saa olla pitempi kuin 48 tuntia.
Jos tarvitaan jäähtymisjaksoja, niitä voidaan pitää tunnin välein.
Lisäys
Kuva 1
Testauslaitteisto painepulsseilla vakauttamista varten
Imulaippa tai -holkki testattavan pakojärjestelmän takaosaan liittämistä varten.
2.
Käsikäyttöinen säätöventtiili.
3.
Paineentasaussäiliö, jonka vetoisuus on enintään 40 litraa ja täyttöaika vähintään 1 sekunti.
4.
Painekytkin, jonka toiminta-alue on 0,05–2,5 baaria.
5.
Viivekytkin.
6.
Impulssilaskuri.
7.
Pikatoimintaventtiili, esim. pakokaasujarrujärjestelmän venttiili, jonka halkaisija on 60 mm, joka on varustettu pneumaattisella toimilaitteella ja joka 4 baarin paineella tuottaa 120 N:n voiman. Toimintaviive sekä avautuessa että sulkeutuessa saa olla enintään 0,5 sekuntia.
8.
Pakokaasujen poisto.
9.
Taipuisa letku.
10.
Painemittari.
LIITE 5
PAINEILMAN MELU
1. Mittausmenetelmä
Mittaus tehdään kuvan 1 mukaisesti mikrofonin ollessa paikoissa 2 ja 6 ja ajoneuvon ollessa paikallaan. Kirjataan suurin A-painotettu äänitaso paineensäätimen tyhjentyessä ja ilman virratessa käyttö- ja seisontajarrujen käytön jälkeen.
Melun mittaus säätimen tyhjentyessä tapahtuu joutokäynnillä. Ilman virtausmelu kirjataan käyttö- ja seisontajarrujen käytön aikana. Ilmakompressoriyksikkö saatetaan ennen jokaista mittausta suurimpaan sallittuun käyttöpaineeseen, minkä jälkeen moottori sammutetaan.
2. Tulosten arviointi
Tehdään kaksi mittausta kussakin mikrofonin sijaintipaikassa. Mittauslaitteiden epätarkkuuksien kompensoimiseksi vähennetään äänitasomittarin lukemasta 1 dB(A) ja saatavaa arvoa pidetään mittaustuloksena. Mittauksia on pidettävä pätevinä, jos mittausten ero samassa mikrofonin sijaintikohdassa on enintään 2 dB(A). Tulokseksi otetaan suurin mitattu arvo. Jos tämä arvo on 1 dB(A) suurempi kuin meluraja-arvo, tehdään vielä kaksi mittausta vastaavassa mikrofonin sijaintikohdassa.
Tässä tapauksessa kolmen neljästä mittaustuloksesta on oltava meluraja-arvon mukainen.
3. Raja-arvo
Äänitaso ei saa olla suurempi kuin 72 dB(A).
Lisäys
Kuva 1
Mikrofonien sijainti paineilman melun mittauksessa
Mittaus tehdään paikallaan olevasta ajoneuvosta kuvan 1 mukaisesti käyttämällä kahta mikrofonia, jotka on sijoitettu 7 metrin etäisyydelle auton kyljistä ja 1,2 metrin korkeudelle maanpinnasta.
LIITE 6
TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKASTUS
1. Yleistä
Nämä vaatimukset vastaavat tämän säännön kohdan 8 mukaista tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi tehtävää testiä.
2. Testausmenetelmä
Testauspaikka ja mittauslaitteet kuvataan liitteessä 3.
2.1 Testattavien ajoneuvojen lähettämä ääni mitataan liikkeessä olevan ajoneuvon osalta liitteen 3 kohdan 3.1 mukaisesti.
2.2 Paineilman melu
Ajoneuvoille, joiden suurin massa on suurempi kuin 2 800 kg ja joissa on paineilmajärjestelmä, tehdään myös paineilman melun mittaus liitteen 5 kohdan 1 mukaisesti.
2.3 Täydentävät melupäästömääräykset (ASEP)
Ajoneuvon valmistajan on arvioitava täydentävien melupäästömääräysten noudattaminen tekemällä asianmukainen arviointi (esimerkiksi osatarkastuksia tai muita tarkastuksia) tai liitteessä 7 kuvattu testi.
3. Otos ja tulosten arviointi
Valitaan yksi ajoneuvo ja tehdään kohdassa 2 tarkoitetut testit. Jos testatun ajoneuvon äänitaso ei ole enemmän kuin 1 dB(A) suurempi kuin liitteessä 3 ja tapauksen mukaan liitteen 5 kohdassa 3 vahvistettu raja-arvo, ajoneuvotyyppi on todettava tämän säännön vaatimusten mukaiseksi.
Jos jokin testituloksista ei täytä tässä liitteessä asetettuja tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevia vaatimuksia, testataan kaksi muuta samaa tyyppiä olevaa ajoneuvoa kohdan 2 mukaisesti.
Jos toisen ja kolmannen ajoneuvon testitulokset täyttävät tässä liitteessä ja tämän säännön varsinaisen osan kohdassa 8 asetetut tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset, ajoneuvon katsotaan olevan tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevien vaatimusten mukainen.
Jos jokin toisen ja kolmannen ajoneuvon testituloksista ei täytä tässä liitteessä ja tämän säännön varsinaisen osan kohdassa 8 asetettuja tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevia vaatimuksia, ajoneuvotyypin ei katsota täyttävän tämän säännön vaatimuksia ja valmistajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet vaatimustenmukaisuuden palauttamiseksi.
Sovelletaan vain tämän säännön kohdassa 6.2.3 tarkoitettuihin ajoneuvoihin
1. Yleistä (ks. kaavio lisäyksen 2 kuvassa 1)
Tässä liitteessä kuvaillaan mittausmenetelmä, jolla arvioidaan, onko ajoneuvo tämän säännön 6.2.3 kohdassa asetettujen täydentävien melupäästömääräysten (ASEP) mukainen.
Todellisten testien suorittaminen tyyppihyväksyntää haettaessa ei ole pakollista. Valmistajan on allekirjoitettava lisäyksessä 1 esitetty vaatimustenmukaisuusvakuutus. Hyväksyntäviranomainen voi pyytää lisätietoja vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta ja tehdä jäljempänä kuvatut testit.
Tässä liitteessä vahvistetussa menettelyssä on tehtävä liitteen 3 mukainen testi.
Jos liitteen 7 mukaiset testit tehdään tyyppihyväksynnän yhteydessä, kaikki joko liitteen 3 tai liitteen 7 mukaiset testit on tehtävä samalla testiradalla ja vastaavissa ympäristöolosuhteissa. (1)
Jos liitteen 7 mukaiset testit tehdään tyyppihyväksynnän myöntämisen jälkeen (esimerkiksi tuotannon vaatimustenmukaisuuden tai käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testauksen yhteydessä), on liitteessä 3 kuvatut liikkeessä olevalle ajoneuvolle tehtävät testit suoritettava siten, että ajotila, vaihteet/välityssuhteet, vaihteen painotuskerroin k ja osittainen tehokerroin kP ovat samat kuin tyyppihyväksyntämenettelyn aikana määritetyt.
Jollei toisin mainita, mittausvälineet, mittausolosuhteet ja ajoneuvon kunto vastaavat liitteen 3 kohdissa 1 ja 2 esitettyjä.
Jos ajoneuvossa on eri ajotiloja, jotka vaikuttavat melupäästöihin, kaikkien ajotilojen on oltava tämän liitteen vaatimusten mukaisia. Jos valmistaja on tehnyt testejä osoittaakseen hyväksyntäviranomaiselle edellä mainittujen vaatimusten täyttymisen, kyseisissä testeissä käytetyt ajotilat on merkittävä testausselosteeseen.
2.2 Testausmenetelmä
Jollei toisin mainita, käytetään liitteessä 3 vahvistettuja olosuhteita ja menetelmiä. Tämän liitteen soveltamiseksi mitataan ja arvioidaan yksi testiajo olosuhdetta kohti.
2.3 Säätöalue
ASEP-vaatimuksia sovelletaan jokaiseen välityssuhteeseen κ, jolla saatavat testitulokset ovat jäljempänä määritellyllä säätöalueella.
Ajoneuvon nopeus VAA_ASEP:
vAA ≥ 20 km/h
Ajoneuvon kiihtyvyys aWOT_ASEP:
aWOT ≤ 5,0 m/s2
Moottorin pyörimisnopeus nBB_ASEP
nBB ≤ 2,0 * PMR– 0,222 * S tai
nBB ≤ 0,9 * S sen mukaan, kumpi on pienempi
Ajoneuvon nopeus VBB_ASEP:
Jos ajoneuvo ei pienimmällä huomioitavalla vaihteella saavuta moottorin suurinta pyörimisnopeutta nBB_ASEP alle 70 km/h:n nopeudella, ajoneuvon nopeutta kasvatetaan kyseisellä vaihteella moottorin suurimpaan pyörimisnopeuteen nBB_ASEP mutta ei kuitenkaan suuremmaksi kuin 80 km/h.
Kaikilla muilla vaihteilla ajoneuvon suurin nopeus on 70 km/h.
Kun ajoneuvoa testataan vaihteisto lukitsemattomana, ajoneuvon suurin nopeus on 80 km/h.
Vaihteet
κ ≤ liitteessä 3 määritetty vaihde i
Vaihteiston tila:
Vaihteen valinta liitteen 3 mukaisesti
Vaihteen valinta liitteen 7 mukaisesti
Lukittu
Vaihdei,
vaihdei – 1, …
Lukitsematon
Lukitsematon
2.4 Tavoiteolosuhteet
Äänitaso on mitattava jokaisella huomioitavalla vaihteella neljässä jäljempänä mainitussa testipisteessä. Kohdassa 2.3 täsmennettyjen rajaehtojen on täytyttävä kaikkien testauspisteiden osalta.
Välityssuhde on pätevä, jos kohdan 2.3 vaatimukset täyttyvät kaikissa neljässä pisteessä ja lukituspisteessä. Välityssuhteet, joissa nämä perusteet eivät täyty, katsotaan mitättömiksi, eikä niitä analysoida tarkemmin.
Ensimmäinen testauspiste P1 määritellään käyttämällä liittymisnopeutena vAA,κ1 arvoa 20 km/h ≤ vAA,κ1 < 20 km/h + 3 km/h.
Jos testauspisteessä P1 ei voida saavuttaa vakaata kiihdytystä tämän säännön määritelmäosan kohdan 2.26.2.1 mukaisesti, nopeutta vAA,κ1 nostetaan 5 km/h kerrallaan, kunnes kiihdytys on vakaa.
Jos vakaata kiihdytystä ei voida saavuttaa kohdan 2.26.1 mukaisesti, lasketaan kiihtyvyys awot_testPP-BB kaikkien pisteiden osalta liitteen 3 kohdassa 3.1.2.1.2 annetulla kaavalla.
Jos vaihteiston ollessa lukitsemattomana arvo nBB_ASEP ylittyy testin aikana, on harkittava seuraavia toimenpiteitä erikseen tai yhdessä:
—
kohdan 2.5.1 määräykset
—
nopeuden kasvattaminen 5 km/h kerrallaan.
Neljännessä testauspisteessä P4 käytettävä nopeus millä tahansa vaihteella määritellään seuraavasti:
—
0,95 × nBB_ASEP ≤ nBB,κ4 ≤ nBB_ASEP tai
—
vBB_ASEP – 3 km/h ≤ VBB,κ4 ≤ VBB_ASEP, jossa VBB_ASEP on kohdassa 2.3 määritellyn mukainen.
Kahdessa muussa testauspisteessä käytettävä nopeus määritellään seuraavalla kaavalla:
Testauspiste Pj: vBB,κj = vBB,κ1 + ((j – 1) / 3) * (vBB,κ4 – vBB,κ1), kun j = 2 ja 3 ja toleranssi ± 3 km/h
Tällöin:
vBB,κ1
=
ajoneuvon nopeus linjalla BB′ käytettäessä testauspistettä P1
vBB,κ4
=
ajoneuvon nopeus linjalla BB′ käytettäessä testauspistettä P4
2.5 Ajoneuvon testaaminen
2.5.1 Ajoneuvon ajolinjan keskiviivan on oltava mahdollisimman lähellä linjaa CC′ koko testin ajan siitä, kun tämän säännön varsinaisen osan kohdassa 2.11 määritelty vertailupiste lähestyy linjaa AA′ aina siihen asti, kun ajoneuvon takareuna ylittää linjan BB′.
Linjalla AA′ kaasupoljin painetaan pohjaan. Jotta saavutettaisiin vakaampi kiihdytys tai vältettäisiin vaihteen vaihtuminen pienemmälle linjojen AA′ ja BB′ välillä, voidaan käyttää esikiihdytystä ennen linjaa AA′ liitteen 3 kohtien 3.1.2.1.2.1 ja 3.1.2.1.2.2 mukaisesti. Kaasupoljin on pidettävä painettuna alas, kunnes ajoneuvon takareuna saavuttaa linjan BB′.
Kun vaihteisto on lukitsemattomana, testissä voidaan vaihtaa vaihdetta pienemmälle ja kiihdyttää nopeammin. Vaihdetta ei saa vaihtaa suuremmalle eikä kiihdytystä saa hidastaa.
Valmistajan on mahdollisuuksien mukaan vältettävä tilannetta, jossa vaihteen vaihtaminen johtaa rajaehtojen noudattamatta jättämiseen. Sitä varten on sallittua asentaa ja käyttää sähköisiä tai mekaanisia laitteita, kuten vaihtoehtoisia valitsimen asentoja. Jos tällaisia toimenpiteitä ei voida toteuttaa, se on perusteltava ja dokumentoitava teknisessä selosteessa.
2.5.2 Mittauslukemat
Jokaista testauspistettä kohti tehdään yksi testiajo.
Jokaisen erillisen testiajon osalta on määritettävä ja kirjattava seuraavat parametrit:
Kummankin puolen suurimmat A-painotetut äänenpainetasot, jotka ajoneuvo tuottaa kullakin kerralla linjojen AA′ ja BB′ välissä, on pyöristettävä matemaattisesti yhden desimaalin tarkkuuteen (Lwot,kj). Mittauksessa ei oteta huomioon äänihuippua, joka ei selvästikään liity yleiseen äänenpainetasoon. Vasen ja oikea puoli voidaan mitata samalla kertaa tai erikseen. Jatkokäsittelyssä on käytettävä kummankin puolen suurinta äänenpainetasoa.
Ajoneuvon nopeuslukemat linjoilla AA′, PP′ ja BB′ pyöristetään ja kirjataan ensimmäisen merkitsevän desimaalin tarkkuudella (vAA,κj, vPP,κj, vBB,κj).
Tapauksen mukaan kirjataan moottorin pyörimisnopeus linjalla BB′ kokonaislukuarvona (nBB,kj).
2.5.3 Laskennallinen kiihtyvyys määritetään liitteen 3 kohdassa 3.1.2.1.2 esitetyn kaavan mukaan ja kirjataan kahden desimaalin tarkkuudella (awot,test,kj).
3. Määritysmenetelmä 1: kaltevuuden arviointi
3.1 Lukituspisteen määrittäminen
Lukituspiste on sama kaikille kohdan 2.3 mukaiseen säätöalueeseen kuuluville välityssuhteille κ. Lukituspisteen parametrit otetaan liitteen 3 mukaisesta kiihdytystestistä seuraavasti:
Lanchor on välityssuhteen i suurin äänenpainetaso Lwot,(i) vasemmalla ja oikealla puolella
nanchor on liitteen 3 mukaisesti välityssuhteella i saatujen neljän testiajon arvojen nBB,wot keskiarvo.
3.2 Regressiolinjan kaltevuus kunkin välityssuhteen κ osalta
Äänitasomittaukset arvioidaan moottorin pyörimisnopeuden funktiona kohdan 3.2.1 mukaisesti.
3.2.1 Regressiolinjan kaltevuuden laskeminen kutakin välityssuhdetta κ varten
Lineaarinen regressiolinja lasketaan käyttämällä lukituspistettä ja neljää korreloivaa lisämittausta sekä tämän liitteen kohdan 2.5.2 mukaisesti kirjattuja moottorin pyörimisnopeuksia ja melutasoja.
(dB(A)/1 000 rpm)
jossa ja
jossa nj = moottorin pyörimisnopeus mitattuna linjalla BB′
3.2.2 Regressiolinjan kaltevuus kunkin välityssuhteen κ osalta
Tietyn vaihteen osalta laskettu kaltevuus Slopek lisälaskutoimituksia varten on kohdassa 3.2.1 tarkoitetusta laskelmasta johdettu tulos pyöristettynä yhden desimaalin tarkkuuteen mutta enintään 5 dB(A)/1 000 rpm.
Jos Slopeκ < 0 lukitsemattomassa tilassa, valittu vaihteiston toimintatila ei ole pätevä. Tällöin sovelletaan kohdassa 4 kuvattua arvoon Lurban perustuvaa arviointia.
3.3 Odotetun melutason lineaarisen nousun määrittäminen kunkin mittauksen osalta
Lasketaan melutaso LASEP,kj mittauspisteen j ja välityssuhteen κ osalta käyttämällä kussakin mittauspisteessä määritettyjä moottorin pyörimisnopeuksia ja kohdassa 3.2 kunkin vaihteen lukituspisteelle määritettyä kaltevuutta.
Tyyppihyväksyntäviranomaisen pyynnöstä suoritetaan kaksi ylimääräistä testiajoa tämän liitteen kohdan 2.3 rajaehtojen mukaisesti.
3.5 Vaatimukset
Jokainen yksittäinen äänitasomittaus arvioidaan.
Minkään mittauspisteen äänitaso ei saa ylittää seuraavia rajoja:
Lκj ≤ LASEP_κ.j + x
jossa
x = 3 dB(A) + raja-arvo (2) – Lurban, kun ajoneuvo testataan vaihteisto lukitsemattomana
x = 2 dB(A) + raja-arvo (2) – Lurban, kun ajoneuvo testataan vaihteisto lukittuna
Jos tietyssä pisteessä mitattu äänitaso ylittää raja-arvon, tehdään kaksi lisämittausta samassa pisteessä mittausepävarmuuden tarkastamiseksi. Ajoneuvo on edelleen täydentävien melupäästömääräysten mukainen, jos kolmen tässä pisteessä tehdyn pätevän mittauksen keskiarvo on vaatimuksen mukainen.
4. Määritysmenetelmä 2: Arvoon Lurban perustuva arviointi
4.1 Yleistä
Tämä arviointimenettely on ajoneuvon valmistajan valitsema vaihtoehto tämän liitteen kohdassa 3 kuvatulle menettelylle, ja sitä voidaan soveltaa kaikkeen ajoneuvotekniikkaan. Ajoneuvon valmistajan tehtävänä on määritellä oikea testaustapa. Jollei toisin mainita, kaikki testaaminen ja laskeminen suoritetaan tämän säännön liitteessä 3 kuvatulla tavalla.
Mittausmenetelmä määritellään kohdassa 2. Kukin testauspiste arvioidaan erikseen.
4.2 Arvon ΔLurban_ASEP laskeminen
4.2.1 Tietojen käsittely
Jokaisesta tämän liitteen mukaisesti mitatusta arvosta Lwot_ASEP lasketaan arvo ΔLurban_ASEP seuraavasti:
a)
Lasketaan awot_test_ASEP käyttämällä tapauksen mukaan tämän säännön liitteen 3 kohdan 3.1.2.1.2.1 tai 3.1.2.1.2.2 mukaista kiihtyvyyslaskelmaa.
b)
Määritetään ajoneuvon nopeus (vBB_ASEP) linjalla BB′ Lwot_ASEP-testin aikana.
c)
Lasketaan kP_ASEP seuraavasti:
kP_ASEP = 1 – (aurban / awot_test_ASEP)
Testituloksia, joissa awot_test_ASEP on pienempi kuin aurban, ei oteta huomioon.
Myöhemmissä laskelmissa käytetään tämän säännön liitteen 3 mukaista arvoa Lurban sitä pyöristämättä mutta mukaan luettuna desimaalipilkun jälkeinen numero (xx,x).
e)
Lasketaan Lurban_normalized nopeuden normalisoimiseksi arvosta vBB_ASEP arvoon 50 km/h seuraavasti:
Simuloinnissa vertailumelu arvioidaan yhdessä pisteessä yhdellä erillisellä vaihteella jäljitellen kiihdytystä siten, että poistumisnopeudeksi vBB′ oletetaan 61 km/h. Melutason vaatimustenmukaisuus lasketaan käyttämällä kohdan 3.2.2 mukaisia kaltevuustuloksia.
Jos kohdan 3.2.2 mukaista kaltevuutta ei ole käytettävissä kohdassa 5.2 täsmennetylle vaihteelle, puuttuvan vaihteen kaltevuus voidaan määrittää kohtien 2.4, 3.1 ja 3.2 mukaisesti.
5.1.2 Suora mittaus
Suorassa mittauksessa vertailumelu arvioidaan yhdellä testiajolla, jossa kiihdytys aloitetaan linjalla AA′ kohdan 2.5 mukaisesti. Vaihteena käytetään vaihteisto lukittuna testattavien ajoneuvojen tapauksessa kohdassa 5.2 määrättyä vaihdetta, ja vaihteisto lukitsemattomana testattavien ajoneuvojen tapauksessa vaihteenvalitsin asetetaan valmistajan tavanomaista ajoa varten määrittelemään asentoon.
Testin tavoitenopeus vAA on 50 km/h ± 1 km/h, jollei nopeus vBB ole suurempi kuin 61 km/h.
Jos vBB on suurempi kuin 61 km/h, testin tavoitenopeudeksi vBB asetetaan 61 km/h ± 1 km/h. Lähestymisnopeus säädetään siten, että tavoitenopeus saavutetaan.
5.2 Vaihde α määritetään seuraavasti:
α = 3 kaikkien käsivalintaisten vaihteistojen tapauksessa tai kun kyseessä on lukittuna testattava enintään viisivaihteinen automaattivaihteisto
α = 4 kun kyseessä on lukittuna testattava automaattivaihteisto, jossa vaihteita on kuusi tai enemmän. Jos kiihtyvyys laskettuna välillä AA – BB + ajoneuvon pituus on vaihteella 4 suurempi kuin 1,9 m/s2, valitaan lähin suurempi vaihde α > 4 jonka tuottama kiihtyvyys on 1,9 m/s2 tai pienempi.
Kun ajoneuvo testataan vaihteisto lukitsemattomana, määritetään välityssuhde lisälaskelmia varten käyttämällä liitteessä 3 tarkoitetun kiihtyvyystestin tulosta sekä ilmoitettua moottorin pyörimisnopeutta ja ajoneuvon nopeutta linjalla BB′.
5.3 Tietojen käsittely simulointiin perustuvaa arviointia varten
5.3.1 Moottorin vertailupyörimisnopeuden nBB′_ref_α määrittäminen
Moottorin vertailupyörimisnopeus nBB′_ref_α lasketaan käyttämällä vaihteen α välityssuhdetta vertailunopeudella vBB′_ref = 61 km/h.
Kun kyse on luokan M1 ajoneuvoista, arvon Lref on oltava pienempi tai yhtä suuri kuin 76 dB(A).
Kun kyse on luokan M1 ajoneuvoista, joissa on käsivalintainen vaihteisto, jossa on enemmän kuin neljä vaihdetta eteenpäin, ja joiden moottorin suurin nimellisnettoteho on suurempi kuin 140 kW (säännön nro 85 mukaisesti) ja suurimman tehon ja suurimman massan suhde suurempi kuin 75, Lref saa olla enintään 79 dB(A).
Kun kyse on luokan M1 ajoneuvoista, joissa on automaattivaihteisto, jossa on enemmän kuin neljä vaihdetta eteenpäin, ja joiden moottorin suurin nimellisnettoteho on suurempi kuin 140 kW (säännön nro 85 mukaisesti) ja suurimman tehon ja suurimman massan suhde suurempi kuin 75, Lref saa olla enintään 78 dB(A).
Kun kyse on luokan N1 ajoneuvoista, joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on alle 2 000 kg, Lref saa olla enintään 78 dB(A).
Kun kyse on luokan N1 ajoneuvoista, joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on yli 2 000 kg mutta alle 3 500 kg, Lref saa olla enintään 79 dB(A).
Kun kyse on luokkien M1 ja N1 ajoneuvoista, jotka on varustettu puristussytytteisellä suoraruiskutusmoottorilla, melutasoa nostetaan 1 dB(A):lla.
Kun kyse on luokkien M1 ja N1 ajoneuvoista, jotka on tarkoitettu maastokäyttöön ja joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on yli 2 tonnia, melutasoa nostetaan 1 dB(A):lla, jos ajoneuvot on varustettu moottorilla, jonka suurin nimellisnettoteho on pienempi kuin 150 kW (säännön nro 85 mukaisesti), tai 2 dB(A):lla, jos ne on varustettu moottorilla, jonka suurin nimellisnettoteho on 150 kW (säännön nro 85 mukaisesti) tai suurempi.
(1) Tiettyä ajoneuvotyyppiä koskevat liitteen 7 mukaiset mittaukset voidaan tehdä eri testiradoilla tai erilaisissa ympäristöolosuhteissa (kussakin tapauksessa tämän säännön määräysten mukaisesti), jos vaihdetta vaihdei koskevat lukituspistettä edustavat testitulokset Lwoti ja Lcrsi poikkeavat enintään ± 1,0 dB liitteen 3 mukaisten testien aikaisista tuloksista.
(2) Sen mukaan, mitä hyväksyttyyn ajoneuvotyyppiin sovelletaan.
(3) Sen mukaan, mitä hyväksyttyyn ajoneuvotyyppiin sovelletaan.
(4) Simulointia ei voida aina soveltaa, koska liitteen 3 mukaisen testin tulos ja liitteen 7 kohdan 3 mukaisesti saadut kaltevuudet eivät välttämättä tarjoa johdonmukaisia tietoja simulointia varten. Tällöin on suositeltavaa tehdä suorat mittaukset.
Lisäys 1
Täydentäviä melupäästömääräyksiä koskeva vaatimustenmukaisuusvakuutus
(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))
… (Valmistajan nimi) vakuuttaa, että tämäntyyppiset ajoneuvot (tyyppi ajoneuvon melutason mukaan säännön nro 51 mukaisesti) ovat säännön nro 51 kohdan 6.2.3 vaatimusten mukaisia.
… (Valmistajan nimi) antaa tämän vakuutuksen vilpittömässä mielessä tehtyään asianmukaisen arvioinnin ajoneuvojen melupäästöistä.
Päiväys: …
Valtuutetun edustajan nimi: …
Valtuutetun edustajan allekirjoitus: …
Lisäys 2
Kuva 1
Kaavio ASEP-määräysten noudattamisesta liitteen 7 mukaisesti
Arviointi kohdan 5 ”Vertailumelun arviointi” mukaisesti
Valitaan ana-lyysimenetelmä
Määritetään testausolosuhteet kohtien 2.1 ja 2.2 mukaisesti
Tehdään tyyppihyväksyntä-testi liitteen 3 mukaisesti, ilmoitetaan Lwoti, nBB_woti,
Vaatimusten-mukaisuusva-kuutus tai testi
Valmistajan vaatimusten-mukaisuusvakuutus ASEP-testien perusteella
Arviointi kohdan 4 ”Arvoon Lurban perustuva arviointi” mukaisesti
Arviointi kohdan 3 ”Kaltevuuden arviointi” mukaisesti
Tehdään ASEP-testit kohtien 2.3–2.5 mukaisella säätöalueella
