26.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 138/1

Vain alkuperäiset UN/ECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UN/ECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa:

http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 101 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat käyttövoimanaan ainoastaan polttomoottoria tai sähköistä hybridivoimalaitetta käyttävien henkilöautojen hyväksyntää hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen mittauksen ja/tai sähköenergian kulutuksen ja sähkökäyttöisen toimintasäteen mittauksen osalta sekä ainoastaan sähköistä voimalaitetta käyttävien, luokkiin M1 ja N1 kuuluvien ajoneuvojen hyväksyntää sähkönkulutuksen ja sähkökäyttöisen toimintasäteen mittauksen osalta

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin asti:

Muutossarja 01 – voimaantulopäivä: 9. joulukuuta 2010

SISÄLLYS

SÄÄNTÖ

1.

 Soveltamisala

2.

 Määritelmät

3.

 Hyväksynnän hakeminen

4.

 Hyväksyntä

5.

 Eritelmät ja testit

6.

 Hyväksytyn tyypin muutokset ja hyväksynnän laajentaminen

7.

 Ajoneuvotyypin tyyppihyväksynnän laajentamisen edellytykset

8.

 Erityissäännökset

9.

 Tuotannon vaatimustenmukaisuus

10.

 Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

11.

 Tuotannon lopettaminen

12.

 Hyväksyntätesteistä vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet

LIITTEET

Liite 1 –

 Ainoastaan polttomoottoria käyttävän ajoneuvon olennaiset piirteet ja tiedot testien suorittamisesta

Liite 2 –

 Ainoastaan sähköistä voimalaitetta käyttävän ajoneuvon olennaiset piirteet ja tiedot testien suorittamisesta

Liite 3 –

 Sähköistä hybridivoimalaitetta käyttävän ajoneuvon olennaiset piirteet ja tiedot testien suorittamisesta

Liite 4 –

 Ilmoitus ajoneuvotyypin hyväksynnästä, hyväksynnän laajentamisesta, hyväksynnän epäämisestä tai hyväksynnän peruuttamisesta tai tuotannon lopettamisesta säännön nro 101 nojalla

Liite 5 –

 Hyväksyntämerkkien sijoittelu

Liite 6 –

 Ainoastaan polttomoottoria käyttävien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen mittausmenetelmä

Liite 7 –

 Ainoastaan sähköistä voimalaitetta käyttävien ajoneuvojen sähköenergian kulutuksen mittausmenetelmä

Lisäys –

 Ainoastaan sähköistä voimalaitetta käyttävän ajoneuvon tieoloja vastaavassa kuormituksessa käyttämän kokonaistehon määrittäminen ja dynamometrin kalibrointi

Liite 8 –

 Sähköistä hybridivoimalaitetta käyttävän ajoneuvon hiilidioksidipäästöjen, polttoaineenkulutuksen ja sähköenergiankulutuksen mittausmenetelmä

Lisäys 1 –

 Sähköenergian/voiman varastointilaitteen lataustilaprofiili ulkopuolelta ladattavien sähkökäyttöisten hybridiajoneuvojen osalta

Lisäys 2 –

 Akun sähkötaseen mittausmenetelmä ulkopuolelta ladattavalle ja pelkästään polttomoottorista ladattavalle sähkökäyttöiselle hybridiajoneuvolle

Liite 9 –

 Ainoastaan sähköistä voimalaitetta tai sähköistä hybridivoimalaitetta käyttävien ajoneuvojen sähkökäyttöisen toimintasäteen ja sähköistä hybridivoimalaitetta käyttävien ajoneuvojen latauksen mahdollistaman toimintasäteen mittausmenetelmä

Liite 10 –

 Päästöjen testausmenettely jaksoittaisesti regeneroituvalla järjestelmällä varustetuille ajoneuvoille

1.   SOVELTAMISALA

Tämä sääntö koskee luokan M1 ja N1  (1) ajoneuvojen

a)

hiilidioksidipäästöjen (CO2) ja polttoaineenkulutuksen mittausta ja/tai sähköenergian kulutuksen ja sähkökäyttöisen toimintasäteen mittausta, kun on kyse ainoastaan polttomoottoria tai sähköistä hybridivoimalaitetta käyttävistä henkilöautoista;

b)

sähköenergian kulutuksen ja sähkökäyttöisen toimintasäteen mittaamista, kun on kyse ainoastaan sähköistä voimalaitetta käyttävistä ajoneuvoista.

Sitä ei sovelleta luokan N1 ajoneuvoon, jos sekä

a)

kyseiseen ajoneuvotyyppiin asennetulle moottorityypille on annettu tyyppihyväksyntä säännön nro 49 mukaisesti että

b)

valmistajan tekemien luokan N1 ajoneuvojen vuotuinen kokonaismäärä on maailmanlaajuisesti pienempi kuin 2 000 yksikköä.

2.   MÄÄRITELMÄT

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

2.1

’ajoneuvon hyväksynnällä’ ajoneuvotyypin hyväksyntää energiankulutuksen (polttoaineen tai sähköenergian kulutuksen) mittaamisen osalta;

2.2

’ajoneuvotyypillä’ sellaisten moottoriajoneuvojen luokkaa, jotka eivät poikkea toisistaan oleellisten seikkojen, kuten korin, voimalaitteen, voimansiirron, ajoakun (jos on), renkaiden ja tyhjäpainon osalta;

2.3

’kuormittamattomalla massalla’ ajoneuvon massaa ajokunnossa ilman kuljettajaa, matkustajia tai kuormaa, mutta mukaan lukien täysi polttoainetankki (jos on), jäähdytysneste, apu- ja ajoakut, öljyt, ajoneuvoon asennettu latauslaite, kannettava latauslaite, työkalut ja varapyörä sen mukaan, mitä kyseiseen ajoneuvoon kuuluu ja mitä ajoneuvon valmistaja on sen mukana toimittanut;

2.4

’viitemassalla’ ajoneuvon kuormittamatonta massaa lisättynä 100 kg:n vakioarvolla;

2.5

’enimmäismassalla’ ajoneuvon valmistajan ilmoittamaa teknisesti sallittua enimmäismassaa (joka saattaa olla suurempi kuin kansallisten viranomaisten sallima arvo);

2.6

’testimassalla’ puhtaasti sähkökäyttöisten ajoneuvojen kohdalla luokan M1 ajoneuvoille samaa kuin viitemassa ja luokan N1 ajoneuvoille samaa kuin kuormittamaton massa plus puolet täydestä kuormasta;

2.7

’kuorma-autolla’ luokan N1 moottoriajoneuvoa, joka on suunniteltu ja rakennettu yksinomaan tai pääasiassa tavaroiden kuljetukseen;

2.8

’pakettiautolla’ kuorma-autoa, jonka ohjaamo yhdistyy koriin;

2.9

’kylmäkäynnistyslaitteella’ laitetta, joka tilapäisesti rikastaa moottorin ilma/polttoaineseosta käynnistämisen helpottamiseksi;

2.10

’käynnistysavulla’ keinoa, joka helpottaa moottorin käynnistämistä rikastamatta moottorin ilma/polttoaineseosta, kuten hehkutulppaa, muutettua sytytyksen ajoitusta jne.;

2.11

’voimalaitteella’ energian varastointivälineiden, energianmuuntimien ja voimansiirtojen järjestelmää, jolla varastoitu energia muunnetaan ajoneuvon käyttövoimaksi pyöriin toimitettavana mekaanisena energiana;

2.12

’polttomoottoriajoneuvolla’ ajoneuvoa, jonka käyttövoimana on ainoastaan polttomoottori;

2.13

’sähköisellä voimalaitteella’ järjestelmää, joka koostuu yhdestä tai useammasta sähköenergian varastointilaitteesta (esim. akku, sähkömekaaninen vauhtipyörä tai superkondensaattori), yhdestä tai useammasta sähkövoiman käsittelylaitteesta sekä yhdestä tai useammasta sähkökoneesta, joilla varastoitu sähköenergia muunnetaan ajoneuvon käyttövoimaksi pyöriin toimitettavana mekaanisena energiana;

2.14

’puhtaalla sähköajoneuvolla’ ajoneuvoa, jonka käyttövoimana on ainoastaan sähköinen voimalaite;

2.15

’hybridivoimalaitteella’ voimalaitetta, jossa on vähintään kaksi erilaista energiamuunninta ja kaksi erilaista (ajoneuvon sisäistä) energianvarastointijärjestelmää ajoneuvon voimanlähteinä;

2.15.1

’sähköisellä hybridivoimalaitteella’ voimalaitetta, joka käyttää mekaanisen liikkeen aikaansaamiseksi energiaa molemmista seuraavista ajoneuvossa sijaitsevista varastoidun energian/voiman lähteistä:

—

polttoaine

—

sähköenergian/-tehon varastointilaite (esim. akku, kondensaattori, vauhtipyörä/generaattori…)

2.16

’latauksen mahdollistamalla toimintasäteellä’ loppuun saatettujen yhdistettyjen testisyklien aikana ajettua kokonaismatkaa, kunnes akun (tai muun sähköenergian varastointilaitteen) ulkoisella latauksella saatu energia on käytetty loppuun, mitattuna liitteessä 9 kuvatun menettelyn mukaisesti.

2.17

’hybridiajoneuvolla’ ajoneuvoa, jonka voimanlähteenä on hybridivoimalaite;

2.17.1

’hybridisähköajoneuvolla’ ajoneuvoa, jonka voimanlähteenä on sähköinen hybridivoimalaite;

2.18

’sähkökäyttöisellä toimintasäteellä’ ainoastaan sähköistä voimalaitetta käyttävien ajoneuvojen tai sähköverkosta ladattavaa sähköistä hybridivoimalaitetta käyttävien ajoneuvojen osalta sitä etäisyyttä, joka voidaan ajaa sähköisesti yhdellä täysin ladatulla akulla (tai muulla sähköenergian varastointilaiteella) liitteessä 9 kuvatun menettelyn mukaisesti mitattuna;

2.19

’jaksoittaisesti regeneroituvalla järjestelmällä’ päästöjä vähentävää järjestelmää (kuten katalysaattoria tai hiukkasloukkua), joka on säännöllisesti regeneroitava enintään tavanomaisen 4 000 ajokilometrin välein. Jos päästöjä vähentävän laitteen regenerointi tapahtuu ainakin kerran tyypin I testin aikana ja se on jo regeneroitu ainakin kerran ajoneuvoa valmisteltaessa, sitä pidetään jatkuvasti regeneroituvana järjestelmänä, joka ei vaadi erillistä testimenettelyä. Liite 10 ei koske jatkuvasti regeneroituvia järjestelmiä.

Valmistajan pyynnöstä voidaan jaksoittaisesti regeneroituville laitteille tarkoitettu testi jättää suorittamatta regeneroituvalle laitteelle, mikäli valmistaja toimittaa tyyppihyväksynnästä vastaavalle viranomaiselle tiedot, joiden mukaan hiilidioksidipäästöt eivät niiden syklien aikana, jolloin regenerointi tapahtuu, ylitä ilmoitettua arvoa enemmällä kuin neljällä prosentilla teknisen tutkimuslaitoksen hyväksyttyä asian.

3.   HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

3.1   Ajoneuvon valmistajan tai tämän asianmukaisesti valtuuttaman edustajan on tehtävä hakemus ajoneuvotyypin hyväksynnästä hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen mittaamisen ja/tai sähköenergian kulutuksen ja sähkökäyttöisen toimintasäteen mittaamisen osalta.

3.2   Hyväksyntähakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena sekä seuraavat yksityiskohtaiset tiedot:

3.2.1

Ajoneuvon olennaisten ominaispiirteiden kuvaus, jossa on voimalaitetyypin mukaisesti kaikki liitteessä 1, 2 tai 3 mainitut tiedot. Testeistä vastaavan teknisen tutkimuslaitoksen tai valmistajan pyynnöstä voidaan ottaa huomioon lisätiedot tietyistä ajoneuvoista, jotka ovat erityisen taloudellisia polttoaineenkulutuksensa osalta.

3.2.2

Kuvaus ajoneuvon perusominaisuuksista, mukaan lukien liitteen 4 laatimisessa käytetyt ominaisuudet.

3.3   Hyväksyttäväksi tarkoitettua ajoneuvotyyppiä edustava ajoneuvo on jätettävä hyväksyntätesteistä vastaavalle tutkimuslaitokselle. Testin aikana tekninen tutkimuslaitos tarkastaa, että sellaiset luokan M1 ja N1 ajoneuvot, joille on annettu tyyppihyväksyntä päästöjen osalta säännön nro 83 mukaisesti ja joiden käyttövoimana on ainoastaan polttomoottori tai sähköinen hybridivoimalaite, täyttävät tälle tyypille säännössä nro 83 asetetut raja-arvovaatimukset.

3.4   Toimivaltaisen viranomaisen on ennen ajoneuvon tyyppihyväksymistä todennettava, että on olemassa tyydyttävät menettelyt tuotannon vaatimustenmukaisuuden tehokkaaksi tarkastamiseksi.

4.   HYVÄKSYNTÄ

4.1   Mikäli tämän säännön nojalla hyväksyttäväksi esitettävän ajoneuvon polttomoottorin hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus ja/tai sen sähköenergian kulutus ja sähkökäyttöinen toimintasäde on mitattu jäljempänä 5 kohdassa esitetyllä tavalla, kyseiselle ajoneuvotyypille on myönnettävä hyväksyntä.

4.2   Kullekin hyväksytylle tyypille on annettava hyväksyntänumero. Hyväksyntänumeron kahdesta ensimmäisestä numerosta (tällä hetkellä 01) käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle tyypille.

4.3   Tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta ajoneuvotyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta tai epäämisestä tämän säännön liitteessä 4 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

4.4   Kaikkiin tämän säännön perusteella hyväksytyn ajoneuvotyypin mukaisiin ajoneuvoihin on kiinnitettävä näkyvästi ja hyväksyntälomakkeessa täsmennettyyn helppopääsyiseen paikkaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, joka koostuu seuraavista:

4.4.1

E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero ympyrän sisällä (2);

4.4.2

tämän säännön numero, R-kirjain, viiva ja hyväksyntänumero, jotka sijaitsevat 4.4.1 kohdassa tarkoitetun ympyrän oikealla puolella.

4.5   Jos ajoneuvo on sellaisen ajoneuvotyypin mukainen, jolle on myönnetty hyväksyntä yhden tai useamman sopimukseen liitetyn säännön nojalla maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön nojalla, 4.4.1 kohdassa tarkoitettua tunnusta ei tarvitse toistaa; tällöin sääntöjen ja hyväksyntien numerot sekä kaikkien niiden sääntöjen lisäsymbolit, joiden perusteella on myönnetty hyväksyntä maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella, on sijoitettava pystysarakkeisiin kohdassa 4.4.1 määritellyn symbolin oikealle puolelle.

4.6   Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

4.7   Hyväksyntämerkki on sijoitettava ajoneuvon tyyppikilpeen tai lähelle sitä.

4.8   Tämän säännön liitteessä 5 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkin sijoittelusta.

5.   ERITELMÄT JA TESTIT

5.1   Yleistä

Ne osat, jotka voivat vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen tai sähköenergian kulutukseen, on suunniteltava, rakennettava ja koottava siten, että ajoneuvo on normaalikäytössä tämän direktiivin vaatimusten mukainen huolimatta siihen mahdollisesti vaikuttavasta tärinästä.

5.2   Ainoastaan polttomoottoria käyttävien ajoneuvojen testien kuvaus

5.2.1   Hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus on mitattava liitteessä 6 kuvatun testimenettelyn mukaisesti. Ajoneuvoja, jotka eivät testisyklin aikana saavuta vaadittua kiihtyvyyttä ja suurinta nopeutta, käytetään kaasupoljin täysin pohjaan painettuna, kunnes ne saavuttavat jälleen vaaditun toimintakäyrän. Poikkeamat testisyklistä on kirjattava testausselosteeseen.

5.2.2   Testin tulokset on hiilidioksidipäästöistä ilmoitettava grammoina kilometriä kohden (g/km) pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun.

5.2.3   Polttoaineenkulutus ilmaistaan litroina 100 km:ä kohti (bensiinin, nestekaasun tai dieselöljyn osalta) tai kuutiometreinä 100 km:ä kohti (maakaasun osalta), ja se lasketaan liitteen 6 kohdan 1.4.3 mukaisesti hiilitasemenetelmän avulla käyttäen mitattuja hiilidioksidi- ja muiden hiiliyhdisteiden (hiilimonoksidin ja hiilivetyjen) päästöarvoja. Tulokset pyöristetään yhteen desimaaliin.

5.2.4   Kohdassa 5.2.3 mainittuja laskelmia varten polttoaineenkulutus on ilmoitettava asianmukaisina yksikköinä, ja käytetyillä polttoaineilla on oltava seuraavat ominaisuudet:

a)

Tiheys: mitataan testipolttoaineesta ISO 3675:n tai vastaavan menetelmän mukaisesti. Bensiinille, dieselöljylle, biodieselöljylle ja etanolille (E85) käytetään 15 °C:n lämpötilassa mitattua tiheyttä; nestekaasulle ja maakaasulle/biometaanille käytetään seuraavia vertailutiheyksiä:

 

0,538 kg/litra nestekaasulle

 

0,654 kg/m3 maakaasulle (3)

b)

Vety–hiilisuhde: käytetään seuraavia kiinteitä arvoja:

 

C1H1,89O0,016 bensiinille,

 

C1H1,86O0,005 dieselöljylle,

 

C1H2,525 nestekaasulle,

 

CH4 maakaasulle ja biometaanille,

 

C1H2,74O0,385 etanolille (E85).

5.3   Ainoastaan sähköistä voimalaitetta käyttävien ajoneuvojen testien kuvaus

5.3.1   Testeistä vastaava tekninen tutkimuslaitos mittaa sähköenergian kulutuksen tämän säännön liitteessä 7 kuvatun menetelmän ja testisyklin mukaisesti.

5.3.2   Testeistä vastaava tekninen tutkimuslaitos mittaa ajoneuvon sähkökäyttöisen toimintasäteen tämän säännön liitteessä 9 kuvatun menetelmän mukaisesti.

Markkinointiaineistossa voidaan mainita ainoastaan tällä menetelmällä mitattu toimintasäde.

5.3.3   Energiankulutustestin tulos on ilmoitettava wattitunteina kilometriä kohden (Wh/km) ja toimintasädetestin kilometreinä, molemmat pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun.

5.4   Sähköistä hybridivoimalaitetta käyttävien ajoneuvojen testien kuvaus

5.4.1   Testeistä vastaava tekninen tutkimuslaitos mittaa ajoneuvon hiilidioksidipäästöt ja sähköenergian kulutuksen liitteessä 8 kuvatun menetelmän mukaisesti.

5.4.2   Testin tulokset on hiilidioksidipäästöistä ilmoitettava grammoina kilometriä kohden (g/km) pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun.

5.4.3   Polttoaineenkulutus ilmaistaan litroina 100 km kohti (bensiinin, nestekaasun tai dieselöljyn osalta) tai kuutiometreinä 100 km kohti (maakaasun osalta), ja se lasketaan liitteen 6 kohdan 1.4.3 mukaisesti hiilitasemenetelmän avulla käyttäen mitattuja hiilidioksidi- ja muiden hiiliyhdisteiden (hiilimonoksidin ja hiilivetyjen) päästöarvoja. Tulokset pyöristetään yhteen desimaaliin.

5.4.4   Kohdassa 5.4.3 mainittua laskemista varten sovelletaan kohdan 5.2.4 ohjeita ja arvoja.

5.4.5   Energiankulutustestin tulos on tarvittaessa ilmoitettava wattitunteina kilometriä kohden (Wh/km) lähimpään kokonaislukuun pyöristettynä.

5.4.6   Testeistä vastaava tekninen tutkimuslaitos mittaa ajoneuvon sähkökäyttöisen toimintasäteen liitteessä 9 kuvatun menetelmän mukaisesti. Tulos ilmaistaan kilometreinä lähimpään kokonaislukuun pyöristettynä.

Ainoastaan tällä menetelmällä mitattua toimintasädettä voidaan käyttää markkinointiaineistossa ja liitteen 8 mukaisissa laskelmissa.

5.5   Tulosten tulkinta

5.5.1   Tyyppihyväksynnässä käytettävänä hiilidioksidipäästöjen tai energiankulutuksen lukemana pidetään valmistajan ilmoittamia arvoja edellyttäen, etteivät teknisen tutkimuslaitoksen mittaamat arvot ylitä niitä enempää kuin neljä prosenttia. Mitattu arvo saa olla miten paljon hyvänsä alempi kuin ilmoitettu arvo.

Kun kyseessä ovat kohdassa 2.19 määritellyt polttomoottorikäyttöiset ajoneuvot, jotka on varustettu jaksottaisesti regeneroituvalla päästöjen vähentämisjärjestelmällä, tulokset kerrotaan liitteestä 10 saatavalla tekijällä Ki, ennen kuin niitä verrataan ilmoitettuun arvoon.

5.5.2   Jos mitattu hiilidioksidipäästöjen tai energiankulutuksen arvo ylittää valmistajan ilmoittaman hiilidioksidipäästöjen tai energiankulutuksen arvon yli neljällä prosentilla, samalla ajoneuvolla tehdään uusi testi.

Jos näiden kahden testituloksen keskiarvo ei ylitä valmistajan ilmoittamaa arvoa yli neljällä prosentilla, käytetään tyyppihyväksyntäarvona valmistajan ilmoittamaa arvoa.

5.5.3   Jos keskiarvo vieläkin ylittää ilmoitetun arvon yli neljällä prosentilla, tehdään samalla ajoneuvolla vielä yksi, lopullinen testi. Näiden kolmen testin tulosten keskiarvoa käytetään tyyppihyväksyntäarvona.

6.   HYVÄKSYTYN TYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

6.1   Hyväksyttyyn tyyppiin mahdollisesti tehtävistä muutoksista on ilmoitettava hallinnolliselle yksikölle, joka on hyväksynyt kyseisen ajoneuvotyypin. Tämän jälkeen yksikkö voi joko

6.1.1

katsoa, että tehdyillä muutoksilla ei todennäköisesti ole huomattavaa hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineen tai sähköenergian kulutuksen arvoja huonontavaa vaikutusta ja että tässä tapauksessa alkuperäinen hyväksyntä on voimassa muutetulle ajoneuvotyypille tai

6.1.2

vaatia tämän säännön 7 kohdan määräysten mukaisesti testien tekemisestä vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta uutta testausselostetta.

6.2   Hyväksynnän vahvistus tai laajentaminen, jossa eritellään muutokset, annetaan tiedoksi kohdan 4.3 mukaisella menettelyllä tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille.

6.3   Hyväksynnän laajentamisen myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen on annettava laajentamiselle sarjanumero ja ilmoitettava siitä muille vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille, jotka soveltavat tätä sääntöä, tämän säännön liitteessä 4 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

7.   AJONEUVOTYYPIN TYYPPIHYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMISEN EDELLYTYKSET

7.1   Ainoastaan polttomoottoria käyttävät ajoneuvot lukuun ottamatta jaksoittaisesti regeneroituvalla päästöjen vähentämisjärjestelmällä varustettuja ajoneuvoja

Tyyppihyväksyntä voidaan laajentaa samaa tyyppiä oleville tai eri tyyppiä oleville ajoneuvoille, jotka eroavat seuraavien liitteessä 4 selostettujen ominaisuuksien osalta edellyttäen, että teknisen tutkimuslaitoksen mittaamat hiilidioksidipäästöt eivät ylitä tyyppihyväksyntäarvoa enemmällä kuin neljällä prosentilla luokan M1 ajoneuvojen osalta ja enemmän kuin kuudella prosentilla luokan N1 ajoneuvojen osalta:

7.1.1

Viitemassa

7.1.2

Suurin sallittu massa

7.1.3

Korityyppi

a)

luokka M1: sedan, viistoperä, farmariauto, coupé, avoauto, monitoimiajoneuvo (4)

b)

luokka N1: kuorma-auto, pakettiauto.

7.1.4

Kokonaisvälityssuhteet

7.1.5

Moottorin laitteet ja varusteet

7.2   Ainoastaan polttomoottoria käyttävät ajoneuvot, jotka on varustettu jaksoittaisesti regeneroituvalla päästöjenrajoitusjärjestelmällä.

Tyyppihyväksyntä voidaan laajentaa samaa tyyppiä oleville tai eri tyyppiä oleville ajoneuvoille, jotka eroavat liitteessä 4 selostettujen ja edellä 7.1.1–7.1.5 kohdassa mainittujen ominaisuuksien osalta, pysyen kuitenkin liitteessä 10 esitettyjen ajoneuvoperheen ominaisuuksien puitteissa, edellyttäen, että teknisen tutkimuslaitoksen mittaamat hiilidioksidipäästöt eivät ylitä tyyppihyväksyntäarvoa enemmällä kuin neljällä prosentilla luokan M1 ajoneuvojen osalta ja enemmällä kuin kuudella prosentilla luokan N1 ajoneuvojen osalta ja että voidaan soveltaa samaa kerrointa Ki.

Tyyppihyväksyntä voidaan myös laajentaa samaa tyyppiä oleville ajoneuvoille, joille käytetään erilaista kerrointa Ki, mikäli teknisen tutkimuslaitoksen mittaamat kertoimella korjatut hiilidioksidipäästöt eivät ylitä tyyppihyväksyntäarvoa enemmällä kuin neljällä prosentilla luokan M1 ajoneuvojen osalta ja enemmällä kuin kuudella prosentilla luokan N1 ajoneuvojen osalta.

7.3   Ainoastaan sähköistä voimalaitetta käyttävät ajoneuvot

Laajennuksia voidaan myöntää edellyttäen, että niistä sovitaan testien tekemisestä vastaavan teknisen tutkimuslaitoksen kanssa.

7.4   Sähköistä hybridivoimalaitetta käyttävät ajoneuvot

Tyyppihyväksyntä voidaan laajentaa samaa tyyppiä oleville tai eri tyyppiä oleville ajoneuvoille, jotka eroavat seuraavien liitteessä 4 selostettujen ominaisuuksien osalta edellyttäen, että teknisen tutkimuslaitoksen mittaamat hiilidioksidipäästöt ja sähköenergian kulutus eivät ylitä tyyppihyväksyntäarvoa enemmällä kuin neljällä prosentilla luokan M1 ajoneuvojen osalta ja enemmän kuin kuudella prosentilla luokan N1 ajoneuvojen osalta:

7.4.1

Viitemassa

7.4.2

Suurin sallittu massa

7.4.3

Korityyppi

a)

luokka M1: sedan, viistoperä, farmariauto, coupé, avoauto, monitoimiajoneuvo (5)

b)

luokka N1: kuorma-auto, pakettiauto.

7.4.4

Kaikkien muiden ominaisuuksien osalta laajennuksia voidaan myöntää edellyttäen, että niistä sovitaan testien tekemisestä vastaavan teknisen tutkimuslaitoksen kanssa.

7.5   Ainoastaan polttomoottoria tai sähköistä hybridivoimalaitetta käyttävien luokan N1 ajoneuvojen hyväksynnän laajentaminen ajoneuvoperheen sisällä

7.5.1   Luokan N1 ajoneuvojen osalta, jotka on hyväksytty ajoneuvoperheen jäseniksi 7.6.2 kohdan mukaista menettelyä noudattaen, tyyppihyväksyntä voidaan laajentaa koskemaan samaan ajoneuvoperheeseen kuuluvia ajoneuvoja vain, mikäli tekninen tutkimuslaitos arvioi, että uuden ajoneuvon polttoaineen kulutus ei ylitä sen ajoneuvon polttoaineen kulutusta, johon ajoneuvoperheen polttoaineen kulutus perustuu.

Hyväksynnät voidaan lisäksi laajentaa koskemaan ajoneuvoja

a)

jotka ovat enintään 110 kg raskaampia kuin testattu ajoneuvoperheen jäsen, edellyttäen, että niiden ero ajoneuvoperheen kevyimpään jäseneen on enintään 220 kg,

b)

joiden kokonaisvälityssuhde on pienempi kuin testatun ajoneuvoperheen jäsenen vastaava suhde pelkästään erilaisen rengaskoon vuoksi ja

c)

jotka vastaavat ajoneuvoperheen ominaisuuksia kaikilta muilta osin.

7.5.2   Luokan N1 ajoneuvojen osalta, jotka on hyväksytty ajoneuvoperheen jäseniksi 7.6.3 kohdan mukaista menettelyä noudattaen, tyyppihyväksyntä voidaan laajentaa koskemaan samaan ajoneuvoperheeseen kuuluvia ajoneuvoja ilman lisätestejä vain, jos tekninen tutkimuslaitos arvioi, että uuden ajoneuvon polttoaineen kulutus pysyy rajoissa, jotka on määritelty niiden ajoneuvoperheen kahden ajoneuvon perusteella, joilla on alhaisin/korkein polttoaineen kulutus.

7.6   Ainoastaan polttomoottoria tai sähköistä hybridivoimalaitetta käyttävien kuokan N1 ajoneuvojen hyväksyntä ajoneuvoperheeseen

Luokan N1 ajoneuvo voidaan hyväksyä kuuluvaksi ajoneuvoperheeseen 7.6.1 kohdassa määritellyllä tavalla käyttäen jompaakumpaa 7.6.2 ja 7.6.3 kohdassa kuvatuista vaihtoehtoisista menetelmistä.

7.6.1   Luokan N1 ajoneuvot voidaan ryhmitellä perheeksi tätä sääntöä sovellettaessa, jos seuraavat ominaisuudet ovat samoja tai pysyvät määriteltyjen rajojen puitteissa:

7.6.1.1

Identtiset ominaisuudet ovat:

a)

valmistaja ja tyyppi liitteessä 4 olevan 2 kohdan määritelmän mukaisesti,

b)

moottorin tilavuus,

c)

päästöjenrajoitusjärjestelmän tyyppi,

d)

polttoainejärjestelmän tyyppi liitteessä 4 olevan 6.7.2 kohdan määritelmän mukaisesti.

7.6.1.2

Seuraavien ominaisuuksien on pysyttävä annetuissa rajoissa:

a)

kokonaisvälityssuhteet (enintään 8 prosenttia suurempi kuin pienin välityssuhde) liitteessä 4 olevan 6.10.3 kohdan määritelmän mukaisesti,

b)

viitemassa (enintään 220 kg kevyempi kuin raskain massa),

c)

keulaosa (enintään 15 prosenttia pienempi kuin suurin keulaosa),

d)

moottorin teho (enintään 10 prosenttia pienempi kuin korkein arvo).

7.6.2   Edellä olevan 7.6.1 kohdan mukaisesti määritellylle ajoneuvoperheelle voidaan hyväksyä kaikkia sen jäseniä koskevat hiilidioksidipäästö- ja polttoainekulutustiedot. Teknisen tutkimuslaitoksen on valittava testiä varten se jäsen, jolla se katsoo olevan korkeimman hiilidioksidipäästöarvon. Mittaukset suoritetaan 5 kohdassa ja liitteessä 6 kuvatulla tavalla, ja 5.5 kohdassa kuvatulla menetelmällä saatuja tuloksia käytetään koko ajoneuvoperhettä koskevina tyyppihyväksyntäarvoina.

7.6.3   Ajoneuvot, jotka on ryhmitetty 7.6.1 kohdan mukaisesti määritellyksi perheeksi, voidaan hyväksyä yksilöllisin hiilidioksidipäästö- ja polttoainekulutustiedoin. Tekninen tutkimuslaitos valitsee testiä varten ne kaksi ajoneuvoa, joilla se katsoo olevan korkeimman ja vastaavasti matalimman hiilidioksidipäästöarvon. Mittaukset suoritetaan 5 kohdassa ja liitteessä 6 kuvatulla tavalla. Jos valmistajan näitä kahta ajoneuvoa koskevat tiedot pysyvät 5.5 kohdassa esitetyn marginaalin puitteissa, valmistajan kaikkien saman ajoneuvoperheen jäsenten osalta ilmoittamia hiilidioksidipäästöarvoja voidaan käyttää tyyppihyväksyntäarvoina. Jos valmistajan ilmoittamat tiedot poikkeavat marginaalista, tyyppihyväksyntäarvoina käytetään 5.5 kohdassa kuvatulla menetelmällä saatuja tuloksia, ja tekninen tutkimuslaitos valitsee lisätesteihin aiheellisen määrän muita ajoneuvoperheen jäseniä.

8.   ERITYISSÄÄNNÖKSET

Tulevaisuudessa tarjolla saattaa olla erityisen energiatehokasta tekniikkaa käyttäviä ajoneuvoja, jotka voidaan toimittaa lisätestausohjelmiin. Ne määritellään myöhemmin, ja valmistaja voi vaatia niiden tekemistä osoittaakseen teknisen ratkaisunsa edut.

9.   TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

9.1   Tämän säännön mukaisesti hyväksytyt ajoneuvot on valmistettava siten, että ne ovat yhdenmukaisia tyyppihyväksytyn ajoneuvon kanssa.

9.2   Kohdassa 9.1 esitetyn vaatimuksen valvomiseksi on tehtävä asianmukaisia tuotannontarkastuksia.

9.3   Ainoastaan polttomoottoria käyttävät ajoneuvot

9.3.1   Pääsääntöisesti keinot tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen osalta tarkastetaan tämän säännön liitteessä 4 olevan mallin mukaisessa tyyppihyväksyntätodistuksessa olevan kuvauksen perusteella.

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta perustuu toimivaltaisen viranomaisen arvioon valmistajan tuotannon auditointimenettelystä, jonka tarkoituksena on varmistaa ajoneuvotyypin vaatimustenmukaisuus hiilidioksidipäästöjen osalta.

Jos viranomainen ei pidä valmistajan auditointimenettelyä riittävän tasokkaana, se voi vaatia varmennustestien tekemistä tuotantoajoneuvoille.

9.3.1.1   Jos hiilidioksidipäästöjen mittaus on tehtävä ajoneuvotyypille, jonka hyväksyntää on kerran tai useita kertoja laajennettu, testit on tehtävä testin aikana saatavana oleville ajoneuvoille (ensimmäisessä asiakirjassa tai sen laajennuksissa kuvatuille ajoneuvoille).

9.3.1.1.1   Ajoneuvon vaatimustenmukaisuus hiilidioksiditestin osalta

9.3.1.1.1.1

Valmistussarjasta otetaan satunnaisesti kolme ajoneuvoa, jotka testataan liitteessä 6 kuvatun menettelyn mukaisesti.

9.3.1.1.1.2

Jos viranomainen hyväksyy valmistajan ilmoittamaa tuotannon keskihajontaa, testit tehdään kohdan 9.3.2 mukaisesti.

Mikäli viranomainen ei hyväksy valmistajan ilmoittamaa tuotannon keskihajontaa, testit tehdään kohdan 9.3.3 mukaisesti.

9.3.1.1.1.3

Valmistussarjan tuotantoa pidetään vaatimustenmukaisena tai ei vaatimustenmukaisena kolmelle näyteajoneuvolle tehtyjen testien perusteella, jos hiilidioksidin osalta saadaan hyväksytty tai hylätty tulos asiaa koskevassa taulukossa esitettyjen testikriteerien nojalla.

Jos hiilidioksidin osalta ei saada hyväksyttyä tai hylättyä tulosta, tehdään testi vielä yhdelle lisäajoneuvolle (ks. kuva 1).

9.3.1.1.1.4

Kohdassa 2.19 määriteltyjen jaksoittaisesti regeneroitavien järjestelmien tulokset on kerrottava tekijällä Ki, jonka arvo on saatu liitteessä 10 esitetyllä tavalla ajankohtana, jolloin tyyppihyväksyntä on myönnetty.

Valmistajan pyynnöstä testaus voidaan tehdä välittömästi regeneroinnin tapahduttua.

Kuva 1

Image

9.3.1.1.2   Rajoittamatta liitteen 6 vaatimuksia testit suoritetaan ajoneuvoille, joilla ei ole lainkaan ajettu.

9.3.1.1.2.1

Valmistajan vaatimuksesta testit kuitenkin tehdään ajoneuvoille, joille on tehty enintään 15 000 km:n mittainen sisäänajo.

Tässä tapauksessa sisäänajon tekee valmistaja, jonka on sitouduttava olemaan tekemättä ajoneuvoihin mitään säätöjä.

9.3.1.1.2.2

Jos valmistaja pyytää sisäänajon tekemistä (x km, jossa x ≤ 15 000 km), se voidaan tehdä seuraavasti:

hiilidioksidipäästöt mitataan 0 km:n ja x km:n kohdalla ensimmäisestä testattavasta ajoneuvosta (joka voi olla tyyppihyväksyntäajoneuvo).

Päästöjen kehittymistä kuvaava kerroin (EC) lasketaan 0 ja x km:n päästöarvoista seuraavasti:

Formula

EC voi olla arvoltaan pienempi kuin 1.

Seuraaville ajoneuvoille ei tehdä sisäänajoa, mutta niiden nollan kilometrin päästöarvot muunnetaan kertoimen EC avulla.

Tällöin käytettäviksi arvoiksi tulevat:

 

ensimmäisen ajoneuvon osalta arvo x km:n kohdalla;

 

seuraavien ajoneuvojen osalta niiden päästöarvot nollan kilometrin kohdalla kerrottuna kertoimella EC.

9.3.1.1.2.3

Vaihtoehtona tälle menettelylle valmistaja voi käyttää kertoimelle EC kiinteää arvoa 0,92 ja kertoa kaikki nollan kilometrin kohdalla mitatut hiilidioksidipäästöarvot tällä kertoimella.

9.3.1.1.2.4

Tässä testissä on käytettävä säännön nro 83 liitteessä 10 ja 10a määriteltyjä testipolttoaineita.

9.3.2   Vaatimustenmukaisuuden toteaminen silloin, kun valmistajan tilastotietoja on käytettävissä

9.3.2.1   Seuraavissa kohdissa kuvataan menettely tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmentamiseksi hiilidioksidipäästöjen osalta silloin, kun valmistajan tuotannon keskihajonta on hyväksyttävä.

9.3.2.2   Kun näytteen vähimmäiskoko on kolme ajoneuvoa, näytteenotto tehdään siten, että todennäköisyys sille, että valmistuserä läpäisee testin, kun 40 prosenttia siitä on viallista, on 0,95 (tuottajan riski = 5 prosenttia), ja todennäköisyys sille, että valmistuserä hyväksytään, kun 65 prosenttia siitä on viallista, on 0,1 (kuluttajan riski = 10 prosenttia).

9.3.2.3   Käytetään seuraavaa menettelyä (ks. kuva 1).

L on hiilidioksidipäästöjen tyyppihyväksyntäarvon luonnollinen logaritmi:

xi

=

näytteen i:nnelle ajoneuvolle mitatun arvon luonnollinen logaritmi,

s

=

tuotannon tavanomaisen vaihtelun estimaatti (mitattujen arvojen luonnollisen logaritmin ottamisen jälkeen)

n

=

tarkasteltavan otoksen numero.

9.3.2.4   Lasketaan otoksen standardipoikkeamien summa seuraavasti:

Formula

9.3.2.5   Siten:

9.3.2.5.1

jos laskettu arvo on suurempi kuin taulukossa 1 oleva hyväksynnän raja-arvo, valmistussarja hyväksytään

9.3.2.5.2

jos laskettu arvo on pienempi kuin taulukossa 1 oleva hylkäyksen raja-arvo, valmistussarja hylätään

9.3.2.5.3

jos kumpikaan edellisistä ehdoista ei toteudu, testataan vielä yksi ajoneuvo liitteen 6 mukaisesti ja sovelletaan menettelyä otokseen, joka on kooltaan yhden suurempi kuin aikaisemmin.

Taulukko 1

Otoksen koko

(testattujen ajoneuvojen kumulatiivinen määrä)

Hyväksyvän päätöksen numero

Hylkäävän päätöksen numero

(a)

(b)

(c)

3

3,327

– 4,724

4

3,261

– 4,790

5

3,195

– 4,856

6

3,129

– 4,922

7

3,063

– 4,988

8

2,997

– 5,054

9

2,931

- 5,120

10

2,865

– 5,185

11

2,799

– 5,251

12

2,733

– 5,317

13

2,667

– 5,383

14

2,601

– 5,449

15

2,535

– 5,515

16

2,469

– 5,581

17

2,403

– 5,647

18

2,337

– 5,713

19

2,271

– 5,779

20

2,205

– 5,845

21

2,139

– 5,911

22

2,073

– 5,977

23

2,007

– 6,043

24

1,941

– 6,109

25

1,875

– 6,175

26

1,809

– 6,241

27

1,743

– 6,307

28

1,677

– 6,373

29

1,611

– 6,439

30

1,545

– 6,505

31

1,479

– 6,571

32

– 2,112

– 2,112

9.3.3   Vaatimustenmukaisuuden toteaminen silloin, kun valmistajan tilastotiedot eivät ole hyväksyttäviä tai niitä ei ole käytettävissä

9.3.3.1   Seuraavissa kohdissa kuvataan menettely tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmentamiseksi hiilidioksidipäästöjen osalta silloin, kun valmistajan tuotannon keskihajonta joko ei ole hyväksyttävä tai sitä ei ole käytettävissä.

9.3.3.2   Kun näytteen vähimmäiskoko on kolme ajoneuvoa, näytteenotto tehdään siten, että todennäköisyys sille, että valmistuserä läpäisee testin, kun 40 prosenttia siitä on viallista, on 0,95 (tuottajan riski = 5 prosenttia), ja todennäköisyys sille, että valmistuserä hyväksytään, kun 65 prosenttia siitä on viallista, on 0,1 (kuluttajan riski = 10 prosenttia).

9.3.3.3   Hiilidioksidipäästöjen mittausarvojen katsotaan noudattavan logaritmista normaalijakautumaa, minkä vuoksi mittausarvoista on ensin otettava luonnollinen logaritmi. Olkoot mo ja m otoksen minimi- ja maksimikoot (mo = 3 ja m = 32) ja olkoon n kulloisenkin näytteen numero.

9.3.3.4   Jos sarjan mittaustulosten luonnolliset logaritmit ovat x1, x2, ..., xj ja L on hiilidioksidipäästöjen tyyppihyväksyntäarvon luonnollinen logaritmi, niin määritellään:

dj = xj – L

Formula

Formula

9.3.3.5   Taulukossa 2 on hyväksymis- (An) ja hylkäysrajat (Bn) kullekin otoskoolle. Testin tilastollinen tulos on suhde Formula, ja sitä käytetään sarjan myönteisen tai kielteisen päätöksen määrittämiseen seuraavasti:

kun mo ≤ n ≤ m:

9.3.3.5.1

 sarja hyväksytään, jos

Formula

9.3.3.5.2

 sarja hylätään, jos

Formula

9.3.3.5.3

 suoritetaan uusi mittaus, jos

Formula

Taulukko 2

Otoksen koko

(testattujen ajoneuvojen kumulatiivinen määrä)

n

Hyväksyvän päätöksen numero

An

Hylkäävän päätöksen numero

Bn

(a)

(b)

(c)

3

– 0,80380

16,64743

4

– 0,76339

7,68627

5

– 0,72982

4,67136

6

– 0,69962

3,25573

7

– 0,67129

2,45431

8

– 0,64406

1,94369

9

– 0,61750

1,59105

10

– 0,59135

1,33295

11

– 0,56542

1,13566

12

– 0,53960

0,97970

13

– 0,51379

0,85307

14

– 0,48791

0,74801

15

– 0,46191

0,65928

16

– 0,43573

0,58321

17

– 0,40933

0,51718

18

– 0,38266

0,45922

19

– 0,35570

0,40788

20

– 0,32840

0,36203

21

– 0,30072

0,32078

22

– 0,27263

0,28343

23

– 0,24410

0,24943

24

– 0,21509

0,21831

25

– 0,18557

0,18970

26

0,18970

0,16328

27

– 0,12483

0,13880

28

– 0,09354

0,11603

29

– 0,06159

0,09480

30

– 0,02892

0,0749

31

0,00449

0,05629

32

0,03876

0,03876

9.3.3.6   Huomautuksia:

Seuraavat rekursiiviset kaavat ovat hyödyllisiä laskettaessa peräkkäisiä testimuuttujien arvoja:

Formula

Formula

(n = 2,3,…; Formula; v1 = 0)

9.4   Ainoastaan sähköistä voimalaitetta käyttävät ajoneuvot

Pääsääntöisesti keinot tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi ajoneuvojen sähköenergian kulutuksen osalta tarkastetaan tämän säännön liitteessä 4 olevan mallin mukaisessa tyyppihyväksyntätodistuksessa olevan kuvauksen perusteella.

9.4.1   Tyyppihyväksyntätodistuksen haltijan on erityisesti

9.4.1.1

varmistettava se, että tuotteelle on olemassa tehokkaita laadunvalvontamenetelmiä,

9.4.1.2

voitava käyttää laitteita, jotka ovat tarpeen kunkin hyväksytyn tyypin vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi,

9.4.1.3

varmistettava, että testitulos talletetaan ja että liiteasiakirjat ovat saatavilla ajan, joka sovitaan viranomaisten kanssa,

9.4.1.4

analysoitava kunkin testityypin tulokset valvoakseen ja varmistaakseen tuotteen ominaisuuksien yhdenmukaisuuden teollisessa tuotannossa sallituin poikkeamin,

9.4.1.5

varmistettava, että kullekin ajoneuvotyypille suoritetaan vähintään tämän säännön liitteessä 7 määrätyt testit; rajoittamatta liitteen 7 kohdan 2.3.1.6 vaatimuksia testit suoritetaan valmistajan niin vaatiessa ajoneuvoille, joilla ei ole lainkaan ajettu,

9.4.1.6

varmistettava, että kun testitulokset eivät ole vaatimusten mukaisia, tehdään lisätestejä uudelle otokselle. Tuotanto on saatettava jälleen vaatimuksenmukaiseksi toteuttamalla kaikki tarvittavat toimenpiteet.

9.4.2   Hyväksynnän myöntävällä toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus milloin tahansa tarkastaa kussakin tuotantoyksikössä käytettävät menetelmät.

9.4.2.1   Kussakin tarkastuksessa testiä ja tuotannon valvontaa koskevat asiakirjat on esitettävä vierailevalle tarkastajalle.

9.4.2.2   Tarkastaja voi valita satunnaisnäytteitä testattavaksi valmistajan laboratoriossa. Näytteiden vähimmäismäärä voidaan määrittää valmistajan omien tarkastusten tulosten mukaisesti.

9.4.2.3   Jos laatutaso ei ole tyydyttävä tai jos näyttää tarpeelliselta tarkistaa kohdan 9.4.2.2 mukaisten testien pätevyys, tarkastaja valitsee näytekappaleet, jotka toimitetaan tyyppihyväksyntätestit suorittaneelle tekniselle tutkimuslaitokselle.

9.4.2.4   Toimivaltainen viranomainen saa suorittaa minkä tahansa tähän sääntöön perustuvan testin.

9.5   Sähköistä hybridivoimalaitetta käyttävät ajoneuvot

Pääsääntöisesti keinot tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi hybridisähköajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja sähköenergian kulutuksen osalta tarkastetaan tämän säännön liitteessä 4 olevan mallin mukaisessa tyyppihyväksyntätodistuksessa olevan kuvauksen perusteella.

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta perustuu toimivaltaisen viranomaisen arvioon valmistajan tuotannon auditointimenettelystä, jonka tarkoituksena on varmistaa ajoneuvotyypin vaatimustenmukaisuus hiilidioksidipäästöjen ja sähköenergian kulutuksen osalta.

Jos viranomainen ei pidä valmistajan auditointimenettelyä riittävän tasokkaana, se voi vaatia varmennustestien tekemistä tuotantoajoneuvoille.

Hiilidioksidipäästöjen vaatimustenmukaisuus tarkistetaan käyttämällä kohdissa 9.3.1–9.3.3 kuvattuja tilastomenettelyitä. Ajoneuvot testataan tämän säännön liitteessä 8 kuvatun menettelyn mukaisesti.

9.6   Toimet, jotka toteutetaan, jos tuotanto ei ole vaatimustenmukaista

Jos tarkastusten aikana todetaan vaatimustenvastaisuutta, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki tarvittavat toimenpiteet tuotannon saamiseksi jälleen vaatimusten mukaiseksi toteutetaan mahdollisimman nopeasti.

10.   SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

10.1   Ajoneuvotyypille tämän säännön perusteella myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos edellä olevan 9.1 kohdan vaatimukset eivät täyty.

10.2   Jos tätä sääntöä soveltava vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 4 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

11.   TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn ajoneuvotyypin valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Ilmoituksen saatuaan viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 4 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

12.   HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän epäämisestä, laajentamisesta tai peruuttamisesta.

(1)  Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen 7 määritelmän mukaisesti (asiakirja TRANS/WP29/78/Rev.1/Amend.2).

(2)  Vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten tunnusnumerot annetaan ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) (asiakirja TRANS/WP.29/78/Rev.2) liitteessä 3.

(3)  Viitepolttoaineiden G20 ja G23 keskiarvo lämpötilassa 15 °C.

(4)  Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen 7 määritelmän mukaisesti (asiakirja TRANS/WP29/78/Rev.1/Amend.2).

(5)  Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen 7 määritelmän mukaisesti (asiakirja TRANS/WP29/78/Rev.1/Amend.2).

LIITE 1

AINOASTAAN SÄHKÖISTÄ VOIMALAITETTA KÄYTTÄVÄN AJONEUVON OLENNAISET PIIRTEET JA TIEDOT TESTIEN SUORITTAMISESTA

Seuraavat tiedot on tarvittaessa toimitettava kolmena kappaleena ja niissä on oltava tiivistelmä.

Jos tietoihin sisältyy piirustuksia, niiden on oltava soveltuvassa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisia. Ne on esitettävä A4-koossa tai A4-kokoon taiteltuina. Mahdollisista mikroprosessorilla ohjatuista toiminnoista on toimitettava tarvittavat käyttöä koskevat tiedot.

1.   YLEISTÄ

1.1   Merkki (valmistajan nimi): …

1.2   Tyyppi ja kaupallinen kuvaus (luetellaan kaikki vaihtoehdot): …

1.3   Tyypin tunniste, jos se on merkitty ajoneuvoon: …

1.3.1   Merkintöjen sijainti: …

1.4   Ajoneuvoluokka: …

1.5   Valmistajan nimi ja osoite: …

1.6   Valmistajan valtuutetun edustajan nimi ja osoite tarvittaessa: …

2.   AJONEUVON YLEISET RAKENTEELLISET OMINAISUUDET

2.1   Valokuvat ja/tai piirustukset edustavasta ajoneuvosta: …

2.2   Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, kytkentä muihin akseleihin): …

3.   MASSAT (kilogrammoina) (viitataan piirustukseen tarvittaessa)

3.1   Ajokuntoisen korilla varustetun ajoneuvon massa tai alustan massa ohjaamoineen, jos valmistaja ei asenna koria (mukaan lukien jäähdytysneste, voiteluöljyt, polttoaine, työkalut, varapyörä ja kuljettaja): …

3.2   Valmistajan ilmoittama suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: …

4.   VOIMALAITTEEN JA VOIMALAITTEEN OSIEN KUVAUS

4.1   Polttomoottori

4.1.1   Moottorin valmistaja: …

4.1.2   Valmistajan merkitsemä moottorin numerotunnus (merkittynä moottoriin tai muut tunnisteet): …

4.1.2.1   Toimintaperiaate: ottomoottori/puristussytytys, nelitahti/kaksitahti (1)

4.1.2.2   Sylintereiden lukumäärä, järjestely ja sytytysjärjestys:

4.1.2.2.1

Sylinterin läpimitta (2): … mm

4.1.2.2.2

Iskunpituus (2): …mm

4.1.2.3   Sylinteritilavuus (3): … cm3

4.1.2.4   Volumetrinen puristussuhde (4): …

4.1.2.5   Piirustukset palotilasta ja männänpäästä: …

4.1.2.6   Joutokäynti (4): …

4.1.2.7   Valmistajan ilmoittama hiilimonoksidipitoisuus pakokaasun tilavuudesta moottorin käydessä joutokäyntiä: …prosenttia (valmistajan eritelmien mukaisesti) (4) …

4.1.2.8   Enimmäisnettoteho: … kW nopeudella min–1

4.1.3   Polttoaine: bensiini / lyijytön bensiini / dieselöljy / nestekaasu / maakaasu (1)

4.1.3.1   Tutkimusoktaaniluku (RON): …

4.1.4   Polttoaineen syöttöjärjestelmä

4.1.4.1   Kaasuttimilla: kyllä/ei (1)

4.1.4.1.1   Merkit: …

4.1.4.1.2   Tyypit: …

4.1.4.1.3   Lukumäärä: …

4.1.4.1.4   Säädöt (4):

4.1.4.1.4.1

Suuttimet: …

4.1.4.1.4.2

Kaasuttimen kurkut: …

4.1.4.1.4.3

Kohokammion pinnakorkeus: …

4.1.4.1.4.4

Kohon massa: …

4.1.4.1.4.5

Kohon neula: …

4.1.4.1.5   Kylmäkäynnistysjärjestelmä: käsikäyttöinen/automaattinen (1)

4.1.4.1.5.1   Toimintaperiaate: …

4.1.4.1.5.2   Toimintarajat/säädöt (1)  (4):

4.1.4.2   Polttoaineen ruiskutuksella (ainoastaan dieselmoottorit): kyllä/ei (1)

4.1.4.2.1   Järjestelmän kuvaus: …

4.1.4.2.2   Toimintaperiaate: suora ruiskutus / esikammio / pyörrekammio (1)

4.1.4.2.3   Ruiskutuspumppu

4.1.4.2.3.1   Merkit: …

4.1.4.2.3.2   Tyypit: …

4.1.4.2.3.3   Suurin polttoaineen virtausmäärä (1)  (4): … mm3/isku tai kierros pumpun pyörintänopeudella (1)  (4): … min–1 tai ominaiskaavio: …

4.1.4.2.3.4   Suihkutuksen ennakkosäätölaite (4): …

4.1.4.2.3.5   Ruiskutusennakon käyrä (4): …

4.1.4.2.3.6   Kalibrointimenettely: testipenkki/moottori (1) …

4.1.4.2.4   Rajoitin

4.1.4.2.4.1   Tyyppi: …

4.1.4.2.4.2   Ruiskutuksen katkaisupiste:

4.1.4.2.4.2.1

Ryntäysnopeus kuormitettuna: … min–1

4.1.4.2.4.2.2

Ryntäysnopeus kuormittamattomana: … min–1

4.1.4.2.4.3   Joutokäyntinopeus: … min–1

4.1.4.2.5   Ruiskutussuuttimet:

4.1.4.2.5.1

Merkit: …

4.1.4.2.5.2

Tyypit: …

4.1.4.2.5.3

avautumispaine (4): … kPa tai ominaiskaavio: …

4.1.4.2.6   Kylmäkäynnistysjärjestelmä

4.1.4.2.6.1   Merkit: …

4.1.4.2.6.2   Tyypit: …

4.1.4.2.6.3   Kuvaus: …

4.1.4.2.7   Apukäynnistyslaite

4.1.4.2.7.1   Merkit: …

4.1.4.2.7.2   Tyypit: …

4.1.4.2.7.3   Kuvaus: …

4.1.4.3   Polttoaineen ruiskutuksella (ainoastaan ottomoottorit): kyllä/ei (1)

4.1.4.3.1   Järjestelmän kuvaus:

4.1.4.3.2   Toimintaperiaate (1): imusarja (yksi/monipiste)/suoraruiskutus/muu (määritellään)

Ohjausyksikkö – tyyppi (tai nro): …

tiedot annettava jatkuvaruiskutteisten järjestelmien osalta; muiden järjestelmien osalta annetaan vastaavat tiedot

Polttoaineen säädin – tyyppi: …

Ilmanvirtausanturi – tyyppi: …

Polttoaineen jakaja – tyyppi: …

Paineensäädin – tyyppi: …

Mikrokytkin – tyyppi: …

Joutokäynnin säätöruuvi – tyyppi: …

Kuristustila – tyyppi: …

Jäähdytysnesteen lämpötila-anturi – tyyppi: …

Ilman lämpötila-anturi – tyyppi: …

Ilman lämpötilakytkin – tyyppi: …

Suoja elektromagneettisia häiriöitä vastaan …

Kuvaus ja/tai piirustus: …

4.1.4.3.3   Merkit: …

4.1.4.3.4   Tyypit: …

4.1.4.3.5   Suihkutussuuttimet: avautumispaine (4): …kPa tai ominaiskaavio (4): …

4.1.4.3.6   Ruiskutuksen ennakkosäädin: …

4.1.4.3.7   Kylmäkäynnistysjärjestelmä: …

4.1.4.3.7.1   Toimintaperiaatteet: …

4.1.4.3.7.2   Toimintarajat/säädöt (1)  (4): …

4.1.4.4   Syöttöpumppu

4.1.4.4.1   Paine (4): … kPa tai ominaiskaavio: …

4.1.4.5   Nestekaasun syöttöjärjestelmällä: kyllä/ei (1)

4.1.4.5.1   Säännön nro 67 mukainen hyväksyntänumero ja asiakirja-aineisto: …

4.1.4.5.2   Moottorin hallinnan elektroninen valvontayksikkö nestekaasusyötön osalta:

4.1.4.5.2.1

Merkit: …

4.1.4.5.2.2

Tyyppi: …

4.1.4.5.2.3

Päästöihin liittyvät säätömahdollisuudet: …

4.1.4.5.3   Lisäasiakirjat:

4.1.4.5.3.1

Kuvaus katalysaattorin suojauksesta vaihdettaessa polttoaine bensiinistä nestekaasuun tai päinvastoin: …

4.1.4.5.3.2

Järjestelmän kokoonpano (sähkökytkennät, tyhjiökytkennät, tasausputket jne.): …

4.1.4.5.3.3

Tunnuksen piirros: …

4.1.4.6   Maakaasun syöttöjärjestelmällä: kyllä/ei (1)

4.1.4.6.1   Säännön nro 67 mukainen hyväksyntänumero: …

4.1.4.6.2   Moottorin hallinnan elektroninen valvontayksikkö maakaasusyötön osalta:

4.1.4.6.2.1

Merkit: …

4.1.4.6.2.2

Tyyppi: …

4.1.4.6.2.3

Päästöihin liittyvät säätömahdollisuudet: …

4.1.4.6.3   Lisäasiakirjat:

4.1.4.6.3.1

Kuvaus katalysaattorin suojauksesta vaihdettaessa polttoaine bensiinistä maakaasuun tai päinvastoin: …

4.1.4.6.3.2

Järjestelmän kokoonpano (sähkökytkennät, tyhjiökytkennät, tasausputket jne.): …

4.1.4.6.3.3

Tunnuksen piirros: …

4.1.5   Sytytys

4.1.5.1   Merkit: …

4.1.5.2   Tyypit: …

4.1.5.3   Toimintaperiaate: …

4.1.5.4   Sytytysennakkokäyrä (4): …

4.1.5.5   Staattinen sytytyksen ajoitus (4): …astetta ennen yläkuolokohtaa

4.1.5.6   Katkojan kärkiväli (4): …

4.1.5.7   Katkojan kosketuskulma (4): …

4.1.5.8   Sytytystulpat

4.1.5.8.1   Merkki: …

4.1.5.8.2   Tyyppi: …

4.1.5.8.3   Sytytystulppien kärkiväli: …mm

4.1.5.9   Sytytyspuola

4.1.5.9.1   Merkki: …

4.1.5.9.2   Tyyppi: …

4.1.5.10   Sytytyskondensaattori

4.1.5.10.1   Merkki: …

4.1.5.10.2   Tyyppi: …

4.1.6   Jäähdytysjärjestelmä: neste/ilma (1)

4.1.7   Imujärjestelmä:

4.1.7.1   Ahdin: kyllä/ei (1)

4.1.7.1.1   Merkit: …

4.1.7.1.2   Tyypit: …

4.1.7.1.3   Järjestelmän kuvaus (suurin ahtopaine: …kPa, ohivirtausläppä)

4.1.7.2   Välijäähdytin: kyllä/ei (1)

4.1.7.3   Imuputkien ja niiden apulaitteiden kuvaus ja piirustukset (kokoojakammio, lämmityslaite, lisäimuaukot jne.): …

4.1.7.3.1   Imusarjan kuvaus (piirustukset ja/tai valokuvat): …

4.1.7.3.2   Ilmansuodatin, piirustukset: …, tai

4.1.7.3.2.1   Merkit: …

4.1.7.3.2.2   Tyypit: …

4.1.7.3.3   Imuäänen vaimennin, piirustukset: …, tai

4.1.7.3.3.1   Merkit: …

4.1.7.3.3.2   Tyypit: …

4.1.8   Pakojärjestelmä

4.1.8.1   Pakojärjestelmän kuvaus ja piirustukset: …

4.1.9   Venttiilin ajoitus tai vastaavat tiedot:

4.1.9.1

Suurin venttiilin nosto, avautumis- ja sulkeutumiskulmat tai vaihtoehtoisten jakojärjestelmien ajoituksen yksityiskohdat ylä- ja alakuolokohtaan nähden: …

4.1.9.2

Vertailu- ja/tai säätöalueet (1): …

4.1.10   Käytettävä voiteluaine:

4.1.10.1

Merkki: …

4.1.10.2

Tyyppi: …

4.1.11   Ilman pilaantumisen estämiseksi toteutetut toimenpiteet:

4.1.11.1   Laitteet kampikammiokaasujen kierrättämiseksi (kuvaus ja piirustukset): …

4.1.11.2   Muut pakokaasunpuhdistuslaitteet (jos sellaisia on eikä niitä mainita muissa kohdissa):

4.1.11.2.1   Katalysaattori: kyllä/ei (1)

4.1.11.2.1.1   Katalysaattoreiden ja katalyyttielementtien lukumäärä: …

4.1.11.2.1.2   Katalysaattorin (katalysaattoreiden) mitat ja muoto (tilavuus jne.): …

4.1.11.2.1.3   Katalysaattorin toimintatapa: …

4.1.11.2.1.4   Jalometallien kokonaissisältö: …

4.1.11.2.1.5   Suhteellinen pitoisuus: …

4.1.11.2.1.6   Substraatti (rakenne ja materiaali): …

4.1.11.2.1.7   Kennotiheys: …

4.1.11.2.1.8   Katalysaattorien kotelointityyppi: …

4.1.11.2.1.9   Katalysaattorien sijainti (paikka ja vertailuetäisyys pakojärjestelmässä): …

4.1.11.2.1.10   Regenerointijärjestelmät / pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmät, kuvaus: …

4.1.11.2.1.10.1

I-tyypin käyttösyklien tai vastaavien moottoritestipenkkisyklien lukumäärä kahden sellaisen syklin välissä, joiden aikana regenerointi tapahtuu tyyppi I -testiä vastaavissa olosuhteissa (etäisyys D liitteen 10 kuvassa 10/1): …

4.1.11.2.1.10.2

Kuvaus menetelmästä, jonka avulla on määritetty syklien lukumäärä kahden sellaisen syklin välissä, joiden aikana regenerointi tapahtuu: …

4.1.11.2.1.10.3

Muuttujat, joiden avulla määritellään regeneroinnin tapahtumiseksi tarvittavan latauksen taso (esim. lämpötila, paine jne.): …

4.1.11.2.1.10.4

Kuvaus menetelmästä, jonka avulla järjestelmä ladataan liitteen 10 kohdassa 3.1 kuvatussa testimenettelyssä: …

4.1.11.2.1.11   Happianturi: tyyppi

4.1.11.2.1.11.1   Happianturin sijainti: …

4.1.11.2.1.11.2   Happianturin säätöalue: …

4.1.11.2.2   Ilman suihkutus: kyllä/ei (1)

4.1.11.2.2.1   Tyyppi (ilmapulssi, ilmapumppu jne.): …

4.1.11.2.3   Pakokaasun takaisinkierrätys: kyllä/ei (1)

4.1.11.2.3.1   Ominaisuudet (virtausmäärä, …): …

4.1.11.2.4   Haihtumispäästöjen valvontajärjestelmä:

Laitteiden yksityiskohtainen kuvaus ja niiden viritystila: …

Piirustus haihtumispäästöjen valvontajärjestelmästä: …

Piirustus hiilisäiliöstä: …

Piirustus polttoainesäiliöstä tilavuus- ja materiaalitietoineen: …

4.1.11.2.5   Hiukkasloukku: kyllä/ei (1)

4.1.11.2.5.1   Hiukkasloukun mitat ja muoto (tilavuus): …

4.1.11.2.5.2   Hiukkasloukun tyyppi ja rakenne: …

4.1.11.2.5.3   Hiukkasloukun sijainti (vertailuetäisyys pakojärjestelmässä): …

4.1.11.2.5.4   Regenerointijärjestelmä/menetelmä: Kuvaus ja piirustus: …

4.1.11.2.5.4.1   I-tyypin käyttösyklien lukumäärä tai vastaava moottoritestipenkkisykli kahden sellaisen jakson välissä, joiden aikana regenerointi tapahtuu tyyppi I -testiä vastaavissa olosuhteissa (etäisyys D liitteen 10 kuvassa 10/1): …

4.1.11.2.5.4.2   Kuvaus menetelmästä, jonka avulla on määritetty syklien lukumäärä kahden sellaisen syklin välissä, joiden aikana regenerointi tapahtuu: …

4.1.11.2.5.4.3   Muuttujat, joiden avulla määritellään regeneroinnin tapahtumiseksi tarvittavan kuormituksen taso (esim. lämpötila, paine jne.): …

4.1.11.2.5.4.4   Kuvaus menetelmästä, jonka avulla järjestelmä ladataan liitteessä 10 olevassa 3.1 kohdassa kuvatussa testimenettelyssä: …

4.1.11.2.6   Muut järjestelmät (kuvaus ja toimintaperiaate): …

4.2   Voimalaitteen ohjausyksikkö

4.2.1   Merkki: …

4.2.2   Tyyppi: …

4.2.3   Tunnusnumero: …

4.3   Voimansiirto

4.3.1   Kytkin (tyyppi): …

4.3.1.1   Suurin momentinmuuntosuhde: …

4.3.2   Vaihdelaatikko: …

4.3.2.1   Tyyppi: …

4.3.2.2   Sijainti moottoriin nähden: …

4.3.2.3   Ohjausmenetelmä: …

4.3.3   Välityssuhteet

 

Vaihteiston sisäiset välityssuhteet

Vetopyörästön välityssuhteet

Kokonaisvälityssuhteet

Suurin CVT:n osalta (5)

 

 

 

1

 

 

 

2

 

 

 

3

 

 

 

4, 5, muut

 

 

 

Pienin CVT:n osalta (5)

 

 

 

Peruutus

 

 

 

5.   PYÖRÄNTUENTA

5.1   Renkaat ja pyörät

5.1.1   Rengas-/pyöräyhdistelmät (ilmoitetaan renkaiden kokomerkintä, pienin kantavuusluku, pienin nopeusluokkamerkki; ilmoitetaan pyörien vanteen koot ja keskipoikkeamat.

5.1.1.1   Akselit

5.1.1.1.1   Akseli 1: …

5.1.1.1.2   Akseli 2: …

5.1.1.1.3   Akseli 3: …

5.1.1.1.4   Akseli 4: jne. …

5.1.2   Vierintäsäteiden ylä- ja alaraja

5.1.2.1   Akselit

5.1.2.1.1   Akseli 1: …

5.1.2.1.2   Akseli 2: …

5.1.2.1.3   Akseli 3: …

5.1.2.1.4   Akseli 4: jne. …

5.1.3   Ajoneuvon valmistajan suosittelemat rengaspaineet: …kPa

6.   KORI

6.1   Istuimet …

6.1.1   Istuinten lukumäärä: …

(1)  Tarpeeton yliviivataan.

(2)  Arvo on pyöristettävä lähimpään millimetrin kymmenesosaan.

(3)  Arvo lasketaan käyttämällä arvoa π = 3,1416 ja se pyöristetään lähimpään cm3:iin.

(4)  Sallittu toleranssi ilmoitettava.

(5)  CVT = portaattomasti säätyvä vaihteisto.

LIITE 2

AINOASTAAN SÄHKÖISTÄ VOIMALAITETTA KÄYTTÄVÄN AJONEUVON OLENNAISET PIIRTEET JA TIEDOT TESTIEN SUORITTAMISESTA  (1)

Seuraavat tiedot on tarvittaessa toimitettava kolmena kappaleena ja niissä on oltava tiivistelmä.

Jos tietoihin sisältyy piirustuksia, niiden on oltava soveltuvassa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisia. Ne on esitettävä A4-koossa tai A4-kokoon taiteltuina. Mahdollisista mikroprosessorilla ohjatuista toiminnoista on toimitettava tarvittavat käyttöä koskevat tiedot.

1.   YLEISTÄ

1.1   Merkki (valmistajan nimi): …

1.2   Tyyppi ja kaupallinen kuvaus (luetellaan kaikki vaihtoehdot): …

1.3   Tyypin tunniste, jos se on merkitty ajoneuvoon: …

1.3.1   Merkintöjen sijainti: …

1.4   Ajoneuvoluokka: …

1.5   Valmistajan nimi ja osoite: …

1.6   Valmistajan valtuutetun edustajan nimi ja osoite tarvittaessa: …

2.   AJONEUVON YLEISET RAKENTEELLISET OMINAISUUDET

2.1   Valokuvat ja/tai piirustukset edustavasta ajoneuvosta: …

2.2   Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, kytkentä muihin akseleihin): …

3.   MASSAT (kilogrammoina) (viitataan piirustukseen tarvittaessa)

3.1   Ajokuntoisen korilla varustetun ajoneuvon massa tai alustan massa ohjaamoineen, jos valmistaja ei asenna koria (mukaan lukien jäähdytysneste, voiteluöljyt, polttoaine, työkalut, varapyörä ja kuljettaja): …

3.2   Valmistajan ilmoittama suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: …

4.   VOIMALAITTEEN JA VOIMALAITTEEN OSIEN KUVAUS

4.1   Sähköisen voimalaitteen yleinen kuvaus

4.1.1   Merkki: …

4.1.2   Tyyppi: …

4.1.3   Käyttö (2): yksi moottori / monta moottoria (lukumäärä): …

4.1.4   Voimansiirtojärjestely: akselinsuuntainen/kohtisuora/muu, tarkemmin: …

4.1.5   Testausjännite … V

4.1.6   Moottorin nimellisnopeus: … min–1

4.1.7   Moottorin enimmäisnopeus: … min–1

tai oletusarvona:

alennusvaihteen toisioakselin/vaihteiston pyörimisnopeus (ilmoitetaan kytkettynä oleva vaihde): … min–1

4.1.8   Suurin pyörimisnopeus kuormitettuna (3): … min–1

4.1.9   Suurin teho: …kW

4.1.10   Kolmenkymmenen minuutin enimmäisteho: … kW

4.1.11   Joustava alue (jossa P ≥ 90 prosenttia enimmäistehosta):

 

nopeus alueen alussa: … min–1

 

nopeus alueen lopussa: … min–1

4.2   Ajoakku

4.2.1   Akun kauppanimi tai tavaramerkki: …

4.2.2   Sähkökemiallisen kytkennän laatu: …

4.2.3   Nimellisjännite: … V

4.2.4   Suurin akusta saatava tasainen teho puoleksi tunniksi (purettaessa vakioteholla): … kW

4.2.5   Akun teho purettaessa sitä kahden tunnin ajan (vakioteho tai vakiovirta) (2):

4.2.5.1

Akun energia: …kWh

4.2.5.2

Akun kapasiteetti: … Ah-teho 2 tunnissa

4.2.5.3

Loppujännite purkamisen jälkeen: … V

4.2.6   Tapa, jolla ajoneuvon pysäyttävä purkamisen loppu osoitetaan (4): …

4.2.7   Akun massa: …kg

4.3   Sähkömoottori

4.3.1   Toimintaperiaate:

4.3.1.1

tasavirta / vaihtovirta (2) / vaiheiden lukumäärä: …

4.3.1.2

erillinen heräte/sarja/yhdistelmä (2)

4.3.1.3

synkroninen/asynkroninen (2)

4.3.1.4

käämitty roottori / kestomagneetit / koteloitu (2)

4.3.1.5

moottorin napojen lukumäärä: …

4.3.2   Hitausmassa: …

4.4   Tehonsäädin

4.4.1   Merkki …

4.4.2   Tyyppi …

4.4.3   Säätöperiaate: vektorisäätö / avoin silmukka / suljettu / (muu, eriteltävä) (2): …

4.4.4   Suurin moottorille tuleva tehollinen virta (3): A … sekunnin … ajan

4.4.5   Käytettävä jännitealue: … V – …V

4.5   Jäähdytysjärjestelmä:

moottori

:

neste/ilma (2)

tehonsäädin

:

neste/ilma (2)

4.5.1   Nestejäähdytyslaitteiden ominaisuudet:

4.5.1.1

Nesteen tyyppi … kiertopumput: kyllä/ei (2)

4.5.1.2

Pumpun ominaisuudet tai merkki ja tyyppi (merkit ja tyypit): …

4.5.1.3

Termostaatti: asetus: …

4.5.1.4

Jäähdytin: piirustus (piirustukset) tai merkki (merkit) ja tyyppi (tyypit): …

4.5.1.5

Ylipaineventtiili: avautumispaine: …

4.5.1.6

Tuuletin: ominaispiirteet tai merkki (merkit) ja tyyppi (tyypit) …

4.5.1.7

Jäähdytysilmakanava: …

4.5.2   Ilmajäähdytyslaitteiden ominaisuudet

4.5.2.1   Puhallin: ominaispiirteet tai merkki (merkit) ja tyyppi (tyypit) …

4.5.2.2   Ilmakanava: …

4.5.2.3   Lämpötilan säätöjärjestelmä: kyllä/ei (2)

4.5.2.4   Lyhyt kuvaus: …

4.5.2.5   Ilmansuodatin: … merkki (merkit): … tyyppi (tyypit):…

4.5.3

Valmistajan sallimat lämpötilat

maksimilämpötila

4.5.3.1.

Moottorista poistuva ilma:

… °C

4.5.3.2.

tehonsäätimeen tuleva ilma:

… °C

4.5.3.3.

moottorin mittapisteessä (-pisteissä):

… °C

4.5.3.4.

tehonsäätimen mittapisteessä (-pisteissä):

… °C

4.6   Eristysluokka: …

4.7   Suojausluokka (IP-luokka): …

Voitelujärjestelmän periaate (2)

:

Laakerit

:

liuku-/kuulalaakerit

Voiteluaine

:

rasva/öljy

Tiiviste

:

kyllä/ei

Kierto

:

on/ei

4.9   Voimansiirron kuvaus

4.9.1   Vetävät pyörät: etu-/taka-/4 × 4 (2)

4.9.2   Vaihteistotyyppi: käsikäyttöinen/automaattinen (2)

4.9.3   Välityssuhteiden määrä: …

Vaihde

Pyörän pyörimisnopeus

Välityssuhde

Moottorin pyörimisnopeus

1

 

 

 

2

 

 

 

3

 

 

 

4

 

 

 

5

 

 

 

Peruutus

 

 

 

Portaattomasti muuttuvalla välityssuhteella toimivan vaihteiston pienin välityssuhde: …

Portaattomasti muuttuvalla välityssuhteella toimivan vaihteiston suurin välityssuhde: …

4.9.4   Suositellut vaihtamisnopeudet

1 → 2: …

2 → 1: …

2 → 3: …

3 → 2: …

3 → 4: …

4 → 3: …

4 → 5: …

5 → 4: …

ylivaihde kytketään päälle: …

ylivaihde kytketään pois päältä: …

5.   LATAAMINEN

5.1   Latauslaite: ajoneuvossa/ulkoinen (2)

Jos latauslaite on ulkoinen, se on määriteltävä (merkki, malli): …

5.2   Normaalin latauskäyrän profiilin kuvaus: …

5.3   Vaadittava verkkovirta:

5.3.1

Verkkovirran tyyppi: yksivaihe- / kolmivaihevirta (2)

5.3.2

Jännite: …

5.4   Suositeltava toipumisaika purkamisen lopusta lataamisen alkuun: …

5.5   Täydellisen latauksen teoriassa vaatima aika: …

6.   PYÖRÄNTUENTA

6.1   Renkaat ja pyörät

6.1.1   Rengas/pyöräyhdistelmät(t) (ilmoitetaan renkaiden kokomerkintä, pienin kantavuusluku, pienin nopeusluokkamerkki; ilmoitetaan pyörien vanteen koko (koot) ja keskipoikkeama(t)).

6.1.1.1

Akselit

6.1.1.1.1

Akseli 1: …

6.1.1.1.2

Akseli 2: …

6.1.1.1.3

Akseli 3: …

6.1.1.1.4

Akseli 4: jne. …

6.1.2   Vierintäsäteiden ylä- ja alaraja

6.1.2.1

Akselit

6.1.2.1.1

Akseli 1: …

6.1.2.1.2

Akseli 2: …

6.1.2.1.3

Akseli 3: …

6.1.2.1.4

Akseli 4: jne. …

6.1.3   Ajoneuvon valmistajan suosittelema(t) rengaspaine(et): …kPa

7.   KORI

7.1   Istuimet …

7.1.1   Istuimien lukumäärä: …

8.   HITAUSMASSA

8.1   Koko etuakselin ekvivalenttinen hitausmassa: …

8.2   Koko taka-akselin ekvivalenttinen hitausmassa: …

(1)  Muille kuin tavanomaisille moottoreille tai järjestelmille valmistajan on annettava edellä pyydettyjä vastaavat tiedot.

(2)  Tarpeeton yliviivataan.

(3)  Toleranssit määritettävä.

(4)  Soveltuvin osin.

LIITE 3

SÄHKÖISTÄ HYBRIDIVOIMALAITETTA KÄYTTÄVÄN AJONEUVON OLENNAISET PIIRTEET JA TIEDOT TESTIEN SUORITTAMISESTA

Seuraavat tiedot on tarvittaessa toimitettava kolmena kappaleena ja niissä on oltava tiivistelmä.

Jos tietoihin sisältyy piirustuksia, niiden on oltava soveltuvassa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisia. Ne on esitettävä A4-koossa tai A4-kokoon taiteltuna. Mahdollisista mikroprosessorilla ohjatuista toiminnoista on toimitettava tarvittavat käyttöä koskevat tiedot.

1.   YLEISTÄ

1.1   Merkki (valmistajan nimi): …

1.2   Tyyppi ja kaupallinen kuvaus (luetellaan kaikki vaihtoehdot): …

1.3   Tyypin tunniste, jos se on merkitty ajoneuvoon: …

1.3.1   Merkintöjen sijainti: …

1.4   Ajoneuvoluokka: …

1.5   Valmistajan nimi ja osoite: …

1.6   Valmistajan valtuutetun edustajan nimi ja osoite tarvittaessa: …

2.   AJONEUVON YLEISET RAKENTEELLISET OMINAISUUDET

2.1   Valokuvat ja/tai piirustukset edustavasta ajoneuvosta: …

2.2   Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, kytkentä muihin akseleihin): …

3.   MASSAT (kilogrammoina) (viitataan piirustukseen tarvittaessa)

3.1   Ajokuntoisen korilla varustetun ajoneuvon massa tai alustan massa ohjaamoineen, jos valmistaja ei asenna koria (mukaan lukien jäähdytysneste, voiteluöljyt, polttoaine, työkalut, varapyörä ja kuljettaja): …

3.2   Valmistajan ilmoittama suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: …

4.   VOIMALAITTEEN JA VOIMALAITTEEN OSIEN KUVAUS

4.1   Hybridisähköajoneuvon kuvaus

4.1.1   Hybridisähköajoneuvon luokka: sähköverkosta ladattava / pelkästään polttomoottorilla ladattava (1)

4.1.2   Käyttötavan vaihtokytkin : on / ei ole (1)

4.1.2.1   Valittavissa olevat toimintatilat:

4.1.2.1.1

:

Pelkkä sähkö

:

kyllä/ei (1)

4.1.2.1.2

:

Pelkkä polttoaine

:

kyllä/ei (1)

4.1.2.1.3

:

Hybriditilat

:

kyllä/ei (1) (jos kyllä, lyhyt kuvaus)

4.1.3   Sähköisen hybridivoimalaitteen yleinen kuvaus

4.1.3.1   Piirustus sähköisen hybridivoimalaitteen kokoonpanosta (polttomoottorin/moottorin/voimansiirron yhdistelmä (1)): …

4.1.3.2   Yleinen kuvaus hybridivoimalaitteen toimintaperiaatteesta: …

4.1.4   Ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde (liitteen 9 mukaisesti): … km

4.1.5   Valmistajan esivakautussuositus: …

4.2   Polttomoottori

4.2.1   Moottorin valmistaja: …

4.2.2   Valmistajan merkitsemä moottorin numerotunnus (merkittynä moottoriin tai muut tunnistustavat): …

4.2.2.1   Toimintaperiaate: ottomoottori/puristussytytys, nelitahti/kaksitahti (1)

4.2.2.2   Sylintereiden lukumäärä, järjestely ja sytytysjärjestys: …

4.2.2.2.1   Sylinterin läpimitta (2) … mm

4.2.2.2.2   Iskunpituus (2) …mm

4.2.2.3   Sylinteritilavuus: (3) … cm3

4.2.2.4   Volumetrinen puristussuhde: (4) …

4.2.2.5   Piirustukset palotilasta ja männänpäästä: …

4.2.2.6   Joutokäynti (4): …

4.2.2.7   Valmistajan ilmoittama hiilimonoksidipitoisuus pakokaasun tilavuudesta moottorin käydessä joutokäyntiä: … prosenttia (valmistajan eritelmien mukaisesti) (4)

4.2.2.8   Enimmäisnettoteho: … kW nopeudella … min–1

4.2.3   Polttoaine: bensiini / lyijytön bensiini / dieselöljy / nestekaasu / maakaasu (1)

4.2.3.1   Tutkimusoktaaniluku (RON):…

4.2.4   Polttoaineen syöttöjärjestelmä

4.2.4.1   Kaasuttimilla: kyllä/ei (1)

4.2.4.1.1   Merkit: …

4.2.4.1.2   Tyypit: …

4.2.4.1.3   Lukumäärä: …

4.2.4.1.4   Säädöt (4):

4.2.4.1.4.1   Suuttimet: …

4.2.4.1.4.2   Kaasuttimen kurkut: …

4.2.4.1.4.3   Kohokammion pinnakorkeus: …

4.2.4.1.4.4   Kohon massa: …

4.2.4.1.4.5   Kohon neula: …

4.2.4.1.5   Kylmäkäynnistysjärjestelmä: käsikäyttöinen/automaattinen (1)

4.2.4.1.5.1   Toimintaperiaate: …

4.2.4.1.5.2   Toimintarajat/säädöt (1)  (4): …

4.2.4.2   Polttoaineen ruiskutuksella (ainoastaan dieselmoottorit): kyllä/ei (1)

4.2.4.2.1   Järjestelmän kuvaus: …

4.2.4.2.2   Toimintaperiaate: suora ruiskutus/esikammio/pyörrekammio (1)

4.2.4.2.3   Ruiskutuspumppu

4.2.4.2.3.1   Merkit: …

4.2.4.2.3.2   Tyypit: …

4.2.4.2.3.3   Suurin polttoaineen virtausmäärä (1)  (4): … mm3/isku tai kierros pumpun pyörintänopeudella (1)  (4): … min–1 tai ominaiskaavio: …

4.2.4.2.3.4   Suihkutuksen ennakkosäätölaite (4): …

4.2.4.2.3.5   Ruiskutusennakon käyrä (4): …

4.2.4.2.3.6   Kalibrointimenettely: testipenkki/moottori (1)

4.2.4.2.4   Rajoitin

4.2.4.2.4.1   Tyyppi: …

4.2.4.2.4.2   Ruiskutuksen katkaisupiste: …

4.2.4.2.4.2.1   Ryntäysnopeus kuormitettuna: … min–1

4.2.4.2.4.2.2   Ryntäysnopeus kuormittamattomana: … min–1

4.2.4.2.4.3   Joutokäyntinopeus: … min–1

4.2.4.2.5   Ruiskutussuuttimet:

4.2.4.2.5.1   Merkit: …

4.2.4.2.5.2   Tyypit: …

4.2.4.2.5.3   Avautumispaine (4): … kPa tai ominaiskaavio: …

4.2.4.2.6   Kylmäkäynnistysjärjestelmä

4.2.4.2.6.1   Merkit: …

4.2.4.2.6.2   Tyypit: …

4.2.4.2.6.3   Kuvaus: …

4.2.4.2.7   Apukäynnistyslaite

4.2.4.2.7.1   Merkit: …

4.2.4.2.7.2   Tyypit: …

4.2.4.2.7.3   Kuvaus: …

4.2.4.3   Polttoaineen ruiskutuksella (ainoastaan ottomoottorit): kyllä/ei (1)

4.2.4.3.1   Järjestelmän kuvaus: …

4.2.4.3.2.   Toimintaperiaate (1): imusarja (yksi/monipiste) / suora ruiskutus / muu (määritellään)

Ohjausyksikkö – tyyppi (tai nro): …

tiedot annettava jatkuvaruiskutteisten järjestelmien osalta; muiden järjestelmien osalta annetaan vastaavat tiedot

Polttoaineen säädin – tyyppi: …

Ilmanvirtausanturi – tyyppi: …

Polttoaineen jakaja – tyyppi: …

Paineen säädin – tyyppi: …

Mikrokytkin – tyyppi: …

Joutokäynnin säätöruuvi – tyyppi: …

Kuristustila – tyyppi: …

Jäähdytysnesteen lämpötila-anturi – tyyppi: …

Ilman lämpötila-anturi – tyyppi: …

Ilman lämpötilakytkin – tyyppi: …

Suoja elektromagneettisia häiriöitä vastaan …

Kuvaus ja/tai piirustus: …

4.2.4.3.3   Merkit: …

4.2.4.3.4   Tyypit: …

4.2.4.3.5   Suihkutussuuttimet: avautumispaine (4): … kPa ominaiskaavio (4): …

4.2.4.3.6   Suihkutuksen ennakkosäätölaite: …

4.2.4.3.7   Kylmäkäynnistysjärjestelmä: …

4.2.4.3.7.1   Toimintaperiaatteet: …

4.2.4.3.7.2   Toimintarajat/säädöt (1)  (4): …

4.2.4.4   Syöttöpumppu

4.2.4.4.1   Paine (4): … kPa tai ominaiskaavio: …

4.2.5   Sytytys

4.2.5.1   Merkit: …

4.2.5.2   Tyypit: …

4.2.5.3   Toimintaperiaate: …

4.2.5.4   Sytytysennakkokäyrä (4): …

4.2.5.5   Staattinen sytytyksen ajoitus (4) …astetta ennen yläkuolokohtaa

4.2.5.6   Katkojan kärkiväli (4): …

4.2.5.7   Katkojan kosketuskulma (4): …

4.2.5.8   Sytytystulpat

4.2.5.8.1   Merkki: …

4.2.5.8.2   Tyyppi: …

4.2.5.8.3   Sytytystulppien kärkiväli: …mm

4.2.5.9   Sytytyspuola

4.2.5.9.1   Merkki: …

4.2.5.9.2   Tyyppi: …

4.2.5.10   Sytytyskondensaattori

4.2.5.10.1   Merkki: …

4.2.5.10.2   Tyyppi: …

4.2.6   Jäähdytysjärjestelmä: neste/ilma (1)

4.2.7   Imujärjestelmä:

4.2.7.1   Ahdin: kyllä/ei (1)

4.2.7.1.1   Merkit: …

4.2.7.1.2   Tyypit: …

4.2.7.1.3   Järjestelmän kuvaus (suurin ahtopaine: …kPa, ohivirtausläppä)

4.2.7.2   Välijäähdytin: kyllä/ei (1)

4.2.7.3   Imuputkien ja niiden apulaitteiden kuvaus ja piirustukset (kokoojakammio, lämmityslaite, lisäimuaukot jne.): …

4.2.7.3.1   Imusarjan kuvaus (piirustukset ja/tai valokuvat): …

4.2.7.3.2   Ilmansuodatin, piirustukset: …, tai

4.2.7.3.2.1   Merkit: …

4.2.7.3.2.2   Tyypit: …

4.2.7.3.3   Imuäänen vaimennin, piirustukset: …, tai

4.2.7.3.3.1   Merkit: …

4.2.7.3.3.2   Tyypit: …

4.2.8   Pakojärjestelmä

4.2.8.1   Pakojärjestelmän kuvaus ja piirustukset: …

4.2.9   Venttiilin ajoitus tai vastaavat tiedot:

4.2.9.1   Suurin venttiilin nosto, avautumis- ja sulkeutumiskulmat tai vaihtoehtoisten jakojärjestelmien ajoituksen yksityiskohdat ylä- ja alakuolokohtaan nähden: …

4.2.9.2   Vertailu- ja/tai säätöalueet (1): …

4.2.10   Käytettävä voiteluaine:

4.2.10.1   Merkki: …

4.2.10.2   Tyyppi: …

4.2.11   Ilman pilaantumisen estämiseksi toteutetut toimenpiteet:

4.2.11.1   Laitteet kampikammiokaasujen kierrättämiseksi (kuvaus ja piirustukset): …

4.2.11.2   Muut pakokaasunpuhdistuslaitteet (jos sellaisia on eikä niitä mainita muissa kohdissa): …

4.2.11.2.1   Katalysaattori: kyllä/ei (1)

4.2.11.2.1.1   Katalysaattoreiden ja katalyyttielementtien lukumäärä: …

4.2.11.2.1.2   Katalysaattorin (katalysaattoreiden) mitat ja muoto (tilavuus, …): …

4.2.11.2.1.3   Katalysaattorin toimintatapa: …

4.2.11.2.1.4   Jalometallien kokonaissisältö: …

4.2.11.2.1.5   Suhteellinen pitoisuus: …

4.2.11.2.1.6   Substraatti (rakenne ja materiaali): …

4.2.11.2.1.7   Kennotiheys: …

4.2.11.2.1.8   Katalysaattorien kotelointityyppi: …

4.2.11.2.1.9   Katalysaattorien sijainti (paikka ja vertailuetäisyys pakojärjestelmässä): …

4.2.11.2.1.10   Happianturi: tyyppi …

4.2.11.2.1.10.1   Happianturin sijainti: …

4.2.11.2.1.10.2   Happianturin säätöalue: …

4.2.11.2.2   Ilman suihkutus: kyllä/ei (1)

4.2.11.2.2.1   Tyyppi (ilmapulssi, ilmapumppu jne.): …

4.2.11.2.3   Pakokaasun takaisinkierrätys: kyllä/ei (1)

4.2.11.2.3.1   Ominaisuudet (virtausmäärä, …): …

4.2.11.2.4   Haihtumispäästöjen valvontajärjestelmä:

Laitteiden yksityiskohtainen kuvaus ja niiden viritystila: …

Piirustus haihtumispäästöjen valvontajärjestelmästä: …

Piirustus hiilisäiliöstä: …

Piirustus polttoainesäiliöstä tilavuus- ja materiaalitietoineen: …

4.2.11.2.5   Hiukkasloukku: kyllä/ei (1)

4.2.11.2.5.1   Hiukkasloukun mitat ja muoto (tilavuus): …

4.2.11.2.5.2   Hiukkasloukun tyyppi ja rakenne: …

4.2.11.2.5.3   Hiukkasloukun sijainti (vertailuetäisyys pakojärjestelmässä): …

4.2.11.2.6   Muut järjestelmät (kuvaus ja toimintaperiaate): …

4.3   Ajoakku/energianvarastointilaite

4.3.1   Kuvaus energianvarastointilaitteesta: (akku, varaaja, vauhtipyörä/generaattori…)

4.3.1.1   Merkki: …

4.3.1.2   Tyyppi: …

4.3.1.3   Tunnusnumero: …

4.3.1.4   Sähkökemiallisen kytkennän laatu: …

4.3.1.5   Energia: (akun osalta: jännite ja Ah-teho 2 tunnissa, varaajan osalta: J, …)

4.3.1.6   Latauslaite: ajoneuvossa / ulkoinen / ei ole (1)

4.4   Sähkölaitteet (kuvataan kukin sähkölaite erikseen)

4.4.1   Merkki: …

4.4.2   Tyyppi: …

4.4.3   Ensisijainen käyttö: ajomoottori/generaattori (1)

4.4.3.1   Käytettäessä ajomoottorina: yksi moottori / monta moottoria (1) (lukumäärä): …

4.4.4   Suurin teho: … kW

4.4.5   Toimintaperiaate:

4.4.5.1

Tasavirta / vaihtovirta / vaiheiden lukumäärä (1): …

4.4.5.2

erillinen heräte / sarja / yhdistelmä (1)

4.4.5.3

synkroninen/asynkroninen (1)

4.5   Voimalaitteen ohjausyksikkö

4.5.1   Merkki: …

4.5.2   Tyyppi: …

4.5.3   Tunnusnumero: …

4.6   Tehonsäädin

4.6.1   Merkki: …

4.6.2   Tyyppi: …

4.6.3   Tunnusnumero: …

4.7   Voimansiirto

4.7.1   Kytkin (tyyppi): …

4.7.1.1   Suurin momentinmuuntosuhde: …

4.7.2   Vaihdelaatikko:

4.7.2.1   Tyyppi: …

4.7.2.2   Sijainti moottoriin nähden: …

4.7.2.3   Ohjausmenetelmä: …

4.7.3   Välityssuhteet

 

Vaihteiston sisäiset välityssuhteet

Vetopyörästön välityssuhteet

Kokonaisvälityssuhteet

Suurin CVT:n osalta (5)

 

 

 

1

 

 

 

2

 

 

 

3

 

 

 

4, 5, muut

 

 

 

Pienin CVT:n osalta (5)

 

 

 

Peruutus

 

 

 

5.   PYÖRÄNTUENTA

5.1   Renkaat ja pyörät

5.1.1   Rengas-/pyöräyhdistelmät (ilmoitetaan renkaiden kokomerkintä, pienin kantavuusluku, pienin nopeusluokkamerkki; ilmoitetaan pyörien vanteen koot ja keskipoikkeamat).

5.1.1.1   Akselit

5.1.1.1.1   Akseli 1: …

5.1.1.1.2   Akseli 2: …

5.1.1.1.3   Akseli 3: …

5.1.1.1.4   Akseli 4: jne. …

5.1.2   Vierintäsäteiden ylä- ja alaraja

5.1.2.1   Akselit

5.1.2.1.1   Akseli 1: …

5.1.2.1.2   Akseli 2: …

5.1.2.1.3   Akseli 3: …

5.1.2.1.4   Akseli 4: jne. …

5.1.3   Ajoneuvon valmistajan suosittelemat rengaspaineet: …kPa

6.   KORI

6.1   Istuimet

6.1.1   Istuinten lukumäärä:

7.   HITAUSMASSA

7.1   Koko etuakselin ekvivalenttinen hitausmassa: …

7.2   Koko taka-akselin ekvivalenttinen hitausmassa: …

(1)  Tarpeeton yliviivataan.

(2)  Arvo on pyöristettävä lähimpään millimetrin kymmenesosaan.

(3)  Arvo lasketaan käyttämällä arvoa π = 3,1416 ja se pyöristetään lähimpään cm3:iin.

(4)  Sallittu toleranssi ilmoitettava.

(5)  CVT = portaattomasti säätyvä vaihteisto.

LIITE 4

ILMOITUS  (1)

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

Image

Image

Image

Image

(1)  Niiden ajoneuvojen osalta, jotka on hyväksytty ajoneuvoperheeseen 7.6 kohdan mukaisesti, tämä ilmoitus on toimitettava kustakin ajoneuvoperheen jäsenestä.

LIITE 5

HYVÄKSYNTÄMERKKIEN SIJOITTELU

MALLI A

(Ks. tämän säännön kohta 4.4)

Image

Yllä olevasta ajoneuvoon kiinnitetystä hyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen ajoneuvotyyppi on hyväksytty Alankomaissa (E4) hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen mittauksen tai sähköenergian kulutuksen ja sähkökäyttöisen toimintasäteen mittauksen osalta säännön nro 101 nojalla hyväksyntänumerolla 012492. Hyväksyntänumeron kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisevat, että hyväksyntä on myönnetty säännön nro 101 muutossarjan 01 vaatimusten mukaisesti.

MALLI B

(Ks. tämän säännön kohta 4.5)

Image

Yllä oleva ajoneuvoon kiinnitetty hyväksyntämerkki osoittaa, että kyseinen ajoneuvotyyppi on hyväksytty Alankomaissa (E4) sääntöjen nro 101 ja 83 (1) mukaisesti. Hyväksyntänumeron kaksi ensimmäistä numeroa osoittavat, että hyväksyntien myöntämispäivänä sääntö nro 101 sisälsi muutossarjan 01 ja sääntö nro 83 muutossarjan 05.

(1)  Tämä numero annetaan ainoastaan esimerkkinä.

LIITE 6

AINOASTAAN POLTTOMOOTTORIA KÄYTTÄVIEN AJONEUVOJEN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN JA POLTTOAINEENKULUTUKSEN MITTAUSMENETELMÄ

1.   TESTIN KUVAUS

1.1   Ainoastaan polttomoottoria käyttävien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöt (CO2) ja polttoaineenkulutus on mitattava ajoneuvon hyväksymishetkellä voimassa olevan säännön nro 83 liitteessä 4 määritellyn testityypin I mukaisella menettelyllä.

1.2   Kyseisen ajosyklin osan yksi (kaupunkiajo) ja osan kaksi (maantieajo) hiilidioksidipäästöt (CO2) ja polttoaineenkulutus on määritettävä erikseen.

1.3   Ajoneuvon hyväksymishetkellä voimassa olevan säännön nro 83 liitteessä 4 määritettyjen edellytysten lisäksi sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

1.3.1

Käytössä saa olla ainoastaan laitteita, jotka ovat välttämättömiä ajoneuvon käyttämiseksi testin aikana. Jos ajoneuvossa on käsikäyttöinen moottorin tuloilman lämpötilan säätölaite, sen on oltava siinä asennossa, jota valmistaja suosittelee käytettäväksi testin aikana vallitsevassa ympäristön lämpötilassa. Yleisesti ottaen ajoneuvon normaalikäytön edellyttämien lisälaitteiden on oltava käytössä.

1.3.2

Mikäli jäähdyttimen tuuletin on lämpötilaohjattu, sen on oltava ajoneuvon normaalikäyttöä vastaavassa tilassa. Matkustamon lämmitysjärjestelmän on oltava kytkettynä pois päältä samoin kuin ilmastointijärjestelmänkin, mutta näiden järjestelmien kompressorien on oltava toiminnassa normaalisti.

1.3.3

Mikäli ajoneuvossa on ahdin, sen on testin aikana oltava normaalissa käyttökunnossa.

1.3.4

Kaikkien käytettävien voiteluaineiden on oltava valmistajan kyseiselle ajoneuvolle antamien suositusten mukaisia, ja ne on eriteltävä testausselosteessa.

1.3.5

Testiin valitaan mahdollisimman leveät renkaat. Jos rengaskokoja on enemmän kuin kolme, valitaan toiseksi levein rengaskoko.

1.4   Hiilidioksidi- ja polttoaineenkulutusarvojen laskeminen

1.4.1

Hiilidioksidipäästöjen massa, ilmaistuna yksikköinä g/km, on laskettava mittaustuloksista käyttämällä ajoneuvon hyväksymishetkellä voimassa olevan säännön nro 83 liitteen 4 lisäyksessä 8 määriteltyjä säännöksiä.

1.4.1.1

Tätä laskelmaa varten CO2:n tiheys on QCO2 = 1,964 g/l.

1.4.2

Polttoaineenkulutusarvot on laskettava hiilivety-, hiilimonoksidi- ja hiilidioksidipäästöistä, jotka on määritetty mittaustuloksista käyttämällä ajoneuvon hyväksymishetkellä voimassa olevan säännön nro 83 liitteen 4 lisäyksessä 8 määriteltyjä säännöksiä.

1.4.3

Polttoaineenkulutus litroina 100 km:ä kohti (bensiinin, nestekaasun, etanolin (E85) ja dieselöljyn osalta) tai kuutiometreinä 100 km:ä kohti (maakaasun/biometaanin osalta) lasketaan seuraavien kaavojen avulla:

a)

ajoneuvot, joissa on bensiinikäyttöinen ottomoottori (E5):

FC = (0,118/D) · [(0,848 · HC) + (0,429 · CO) + (0,273 · CO2)];

b)

ajoneuvot, joissa on nestekaasukäyttöinen ottomoottori:

FCnorm = (0,1212 / 0,538) · [(0,825 · HC) + (0,429 · CO) + (0,273 · CO2)]

Jos testissä käytetyn polttoaineen koostumus poikkeaa normalisoidun kulutuksen laskemisessa tarkoitetuksi käytettävästä koostumuksesta, voidaan valmistajan pyynnöstä käyttää korjauskerrointa cf seuraavasti:

FCnorm = (0,1212 / 0,538) · (cf) · [(0,825 · HC) + (0,429 · CO) + (0,273 · CO2)]

Korjauskerroin cf, jota voidaan käyttää, määritellään seuraavasti:

cf = 0,825 + 0,0693 · nactual;

jossa:

nactual

=

käytetyn polttoaineen todellinen vety–hiilisuhde

c)

ajoneuvot, joissa on maakaasu-/biometaanikäyttöinen ottomoottori:

FCnorm = (0,1336 / 0,654) · [(0,749 · HC) + (0,429 · CO) + (0,273 · CO2)];

d)

ajoneuvot, joissa on dieselkäyttöinen puristussytytysmoottori (B5):

FC = (0,116/D) · [(0,861 · HC) + (0,429 · CO) + (0,273 · CO2)];

e)

ajoneuvot, joissa on etanolikäyttöinen ottomoottori (E85):

FC = (0,1742/D) · [(0,574 · HC) + (0,429 · CO) + (0,273 · CO2)].;

Näissä kaavoissa:

FC

=

polttoaineenkulutus litroina 100 km:ä kohti (bensiinin, nestekaasun, dieselöljyn tai biodieselöljyn osalta) tai kuutiometreinä 100 km:ä kohti (maakaasun osalta)

HC

=

mitatut hiilivetypäästöt, g/km

CO

=

mitatut hiilimonoksidipäästöt, g/km

CO2

=

mitatut hiilidioksidipäästöt, g/km

D

=

testipolttoaineen tiheys.

Kaasumaisten polttoaineiden osalta tämä tarkoittaa tiheyttä 15 °C:n lämpötilassa.

LIITE 7

AINOASTAAN SÄHKÖISTÄ VOIMALAITETTA KÄYTTÄVIEN AJONEUVOJEN SÄHKÖENERGIAN KULUTUKSEN MITTAUSMENETELMÄ

1.   TESTIN KULKU

1.1   Kokoonpano

Testi koostuu kahdesta osasta (ks. kuvio 1):

a)

kaupunkiajosykli, joka koostuu neljästä kaupunkiajon perussyklistä;

b)

maantiesykli.

Mikäli ajoneuvossa on useampivaihteinen vaihdelaatikko, testin tekijä vaihtaa vaihteita valmistajan suositusten mukaan.

Mikäli ajoneuvon kuljettajalla on mahdollisuus valita on erilaisia ajotila-asetuksia, on valittava se, joka parhaiten vastaa tavoitekäyrää.

Kuva 1

Testin kulku – ajoneuvoluokat M1 ja N1

Image

1.2   Kaupunkiajosykli

Kaupunkiajosykli koostuu neljästä 195 sekunnin mittaisesta perussyklistä ja kestää kaikkiaan 780 sekuntia.

Kaupunkiajon perussyklin kuvaus on esitetty kuvassa 2 ja taulukossa 1.

Kuva 2

Kaupunkiajon perussykli (195 sekuntia)

Image

Taulukko 1

Kaupunkiajon perussykli

Toiminta nro

Toimintatyyppi

KAUPUNKIAJOSYKLIN PERUSOSA

Toiminta kesto

(s)

Tila kesto

(s)

Yhteensä aika

(s)

Tila nro

Kiihdytys

(m/s2)

Nopeus

(km/h)

1

Pysäytetty

1

0,00

0

11

11

11

2

Kiihdytys

2

1,04

0–15

4

4

15

3

Tasainen nopeus

3

0,00

15

8

8

23

4

Hidastus

4

–0,83

15–0

5

5

28

5

Pysäytetty

5

0,00

0

21

21

49

6

Kiihdytys

6

0,69

0–15

6

12

55

7

Kiihdytys

 

0,79

15–32

6

 

61

8

Tasainen nopeus

7

0,00

32

24

24

85

9

Hidastus

8

–0,81

32–0

11

11

96

10

Pysäytetty

9

0,00

0

21

21

117

11

Kiihdytys

10

0,69

0–15

6

26

123

12

Kiihdytys

 

0,51

15–35

11

 

134

13

Kiihdytys

 

0,46

35–50

9

 

143

14

Tasainen nopeus

11

0,00

50

12

12

155

15

Hidastus

12

–0,52

50–35

8

8

163

16

Tasainen nopeus

13

0,00

35

15

15

178

17

Hidastus

14

–0,97

35–0

10

10

188

18

Pysäytetty

15

0,00

0

7

7

195


Yleistä

aikana

(s)

prosentteina

Pysäytetty

60

30,77

Kiihdytys

42

21,54

Tasainen nopeus

59

30,26

Hidastus

34

17,44

Yhteensä

195

100,00


Keskinopeus (km/h)

18,77

Toiminta-aika (s)

195

Teoreettinen etäisyys kaupunkiajon perussykliä kohden (m)

1 017

Teoreettinen etäisyys neljää kaupunkiajon perussykliä varten (m)

4 067

1.3   Maantieajosykli

Maantieajosyklin kuvaus on esitetty kuvassa 3 ja taulukossa 2.

Kuva 3

Maantieajosykli (400 sekuntia)

Image

Huom.

Menettely tapauksissa, joissa ajoneuvo ei saavuttanut tässä käyrässä vaadittuja nopeuksia, on esitetty kohdassa 1.4.

Taulukko 2

Toiminta nro

Toimintatyyppi

MAANTIEAJOSYKLI

Toiminta kesto

(s)

Tila kesto

(s)

Yhteensä aika

(s)

Tila nro

Kiihdytys

(m/s2)

Nopeus

(km/h)

1

Pysäytetty

1

0,00

0

20

20

20

2

Kiihdytys

2

0,69

0–15

6

41

26

3

Kiihdytys

 

0,51

15–35

11

 

37

4

Kiihdytys

 

0,42

35–50

10

 

47

5

Kiihdytys

 

0,40

50–70

14

 

61

6

Tasainen nopeus

3

0,00

70

50

50

111

7

Hidastus

4

–0,69

70–50

8

8

119

8

Tasainen nopeus

5

0,00

50

69

69

188

9

Kiihdytys

6

0,43

50–70

13

13

201

10

Tasainen nopeus

7

0,00

70

50

50

251

11

Kiihdytys

8

0,24

70–100

35

35

286

12

Tasainen nopeus

9

0,00

100

30

30

316

13

Kiihdytys

10

0,28

100–120

20

20

336

14

Tasainen nopeus

11

0,00

120

10

10

346

15

Hidastus

12

–0,69

120–80

16

34

362

16

Hidastus

 

–1,04

80–50

8

 

370

17

Hidastus

 

–1,39

50–0

10

 

380

18

Pysäytetty

13

0,00

0

20

20

400


Yleistä

aikana

(s)

prosentteina

Pysäytetty

40

10,00

Kiihdytys

109

27,25

Tasainen nopeus

209

52,25

Hidastus

42

10,50

Yhteensä

400

100,00


Keskinopeus (km/h)

62,60

Toiminta-aika (s)

400

Teoreettinen etäisyys (m)

6 956

1.4   Toleranssi

Toleranssit on esitetty kuvassa 4.

Kuva 4

Nopeuden toleranssit

Image

Nopeuden (± 2 km/h) ja ajan (± 1 s) toleranssit kussakin pisteessä on geometrisesti esitetty kuviossa 4.

Alle 50 km/h:n nopeudessa tämän toleranssin ylitykset sallitaan seuraavasti:

a)

vaihdetta vaihdettaessa alle 5 sekunnin ajan,

b)

sekä enintään viisi kertaa tunnissa muina aikoina, kulloinkin alle 5 sekuntia kerrallaan.

Testausselosteessa on mainittava kokonaisaika, jona testijakson kuluessa poikettiin toleransseista.

Yli 50 km/h:n nopeuksissa toleransseista poikkeaminen on sallittua edellyttäen, että kaasupoljin on täysin pohjaan painettuna.

2.   TESTIMENETELMÄ

2.1   Periaate

Tässä kuvatun testimenetelmän avulla voidaan mitata sähköenergian kulutus ilmaistuna wattitunteina kilometriä kohti.

2.2   Suureet, yksiköt ja mittaustarkkuudet

Suure

Yksiköt

Tarkkuus

Erottelutarkkuus

Aika

s

± 0,1 s

0,1 s

Etäisyys

m

± 0,1 prosenttia

1 m

Lämpötila

°C

± 1 °C

1 °C

Nopeus

km/h

± 1 prosentti

0,2 km/h

Massa

kg

± 0,5 prosenttia

1 kg

Energia

Wh

± 0,2 prosenttia

luokka 0,2 s IEC 687:n mukaisesti

IEC= International Electrotechnical Commission.

2.3   Ajoneuvo

2.3.1   Ajoneuvon kunto

2.3.1.1   Ajoneuvon renkaissa on oltava ajoneuvon valmistajan suosittelema paine niiden ollessa ympäristön lämpötilassa.

2.3.1.2   Mekaanisia liikkuvia osia voitelevien öljyjen on viskositeetiltaan oltava ajoneuvon valmistajan suositusten mukaiset.

2.3.1.3   Valaisimien, valaistujen merkinantolaitteiden ja lisälaitteiden on oltava kytkettyinä pois päältä testauksessa ja ajoneuvon normaalissa päiväkäytössä tarvittavia laitteita lukuun ottamatta.

2.3.1.4   Kaikkien muuhun kuin ajoneuvon liikuttamiseen tarkoitettujen energiaa varastoivien järjestelmien (sähköiset, hydrauliset, pneumaattiset jne.) on oltava ladattuja valmistajan ilmoittamaan enimmäismäärään saakka.

2.3.1.5   Jos akkuja käytetään ympäristön lämpötilaa lämpimämpinä, käyttäjän on noudatettava auton valmistajan suosittelemaa menettelyä pitääkseen akun lämpötilan normaalilla käyttölämpötila-alueella.

Valmistajan edustajan on kyettävä todistamaan, ettei akun lämpötilansäätöjärjestelmää ole kytketty pois käytöstä tai sen tehoa vähennetty.

2.3.1.6   Ajoneuvolla on oltava ajettu vähintään 300 km testiä edeltävien seitsemän päivän aikana käyttäen testiajoneuvoon asennettuja akkuja.

2.4   Toimintatila

Kaikki testit tehdään 20–30 °C:n lämpötilassa.

Testimenetelmässä on seuraavat neljä vaihetta:

a)

akun alkulataus

b)

neljästä kaupunkiajon perussyklistä ja yhdestä maantieajosyklistä koostuvan testisyklin läpikäynti kahteen kertaan

c)

akun lataaminen

d)

sähköenergian kulutuksen laskeminen.

Mikäli ajoneuvoa on näiden vaiheiden välillä siirrettävä, se on tehtävä työntämällä (ilman että akku silloin latautuu).

2.4.1   Akun alkulataus

Akun lataaminen käsittää seuraavat toimenpiteet:

2.4.1.1   Akun purkaminen

Menettely alkaa ajoneuvon akun purkamisella ajaen (testiradalla, dynamometrissä tms.) nopeudella, joka vastaa 70 ± 5 prosenttia ajoneuvon puolen tunnin purkamisella saavuttamasta suurimmasta nopeudesta.

Purkaminen lakkaa, kun:

a)

ajoneuvo ei kykene kulkemaan nopeudella, joka vastaa 65:tä prosenttia sen puolen tunnin purkamisella saavuttamasta suurimmasta nopeudesta,

b)

tai kun ajoneuvossa vakiona olevat laitteet antavat ajajalle kehotuksen pysäyttää ajoneuvo, tai

c)

kun on ajettu 100 km:n matka.

2.4.1.2   Normaali yön aikana tehtävä lataus

Akku on ladattava seuraavassa kuvatulla tavalla.

2.4.1.2.1   Normaali yön aikana tapahtuva lataaminen

Lataaminen tehdään seuraavasti:

a)

käyttämällä ajoneuvossa olevan latauslaitetta, jos sellainen on

b)

käyttämällä valmistajan suosittelemaa ulkoista latauslaitetta normaalin latausmenettelyn mukaisesti

c)

20–30 °C:n ulkoisessa lämpötilassa.

Toimenpiteen yhteydessä ei sallita mitään automaattisesti tai manuaalisesti käynnistyviä erikoislatauksia, kuten tasauslatauksia tai huoltolatauksia.

Ajoneuvon valmistajan on vakuutettava, että testin aikana ei ole käytetty mitään erikoislatausta.

2.4.1.2.2   Latauksen lopettamiskriteeri

Lataus lopetetaan 12 tunnin kuluttua, elleivät ajoneuvossa vakiona olevat mittarit selvästi kerro kuljettajalle, ettei akku vielä ole täysin ladattu.

Tässä tapauksessa

Formula

2.4.1.2.3   Täysin ladattu akku

Akku, joka on ladattu yön aikana tapahtuvan lataamisen menettelyn mukaisesti latauksen lopettamiskriteerin täyttymiseen saakka.

2.4.2   Testisykli ja matkan mittaaminen

Selosteessa mainitaan ajanhetki t0, jolloin lataaminen lopetettiin.

Dynamometrin asetukset tehdään tämän liitteen lisäyksessä 1 kuvatulla tavalla.

Aloittaen viimeistään neljän tunnin kuluessa ajanhetkestä t0 dynamometrissä ajetaan kaksi testisykliä, jotka kumpikin koostuvat neljästä kaupunkiajon perussyklistä ja yhdestä maantieajosyklistä (testimatka 22 km, testin kesto 40 minuuttia).

Testin lopussa merkitään muistiin kuljettu matka Dtest.

2.4.3   Akun lataaminen

Ajoneuvo on kytkettävä verkkovirtalähteeseen 30 minuutin kuluessa kahdesti ajetun neljästä kaupunkiajon perussyklistä ja yhdestä maantieajosyklistä koostuvan testisyklin jälkeen.

Ajoneuvo ladataan normaalin yön aikana tapahtuvan latauksen menettelyn mukaisesti (ks. tämän liitteen kohta 2.4.1.2).

Verkkovirtapistokkeen ja ajoneuvon latauslaitteen väliin sijoitetut energian mittalaitteet mittaavat verkosta syötettävää energiaa E sekä sen syöttöaikaa.

Lataaminen lopetetaan 24 tunnin kuluttua edellisen lataamisen lopetushetkestä (t0).

Huom.

Mikäli verkkovirran syöttö keskeytyy, mainittua 24 tunnin aikaa jatketaan keskeytyksen kestoaikaa vastaavasti. Latauksen asianmukaisuudesta sovitaan hyväksynnän antavan laboratorion teknisen tutkimusosaston ja ajoneuvon valmistajan kesken.

2.4.4   Sähköenergian kulutuksen laskeminen

Wattitunteina ilmoitettu energia E sekä mitatut latausajat mainitaan testausselosteessa.

Sähköenergian kulutus c määräytyy seuraavan kaavan mukaisesti:

Formula (ilmaistuna yksikköinä Wh/km ja pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun),

jossa Dtest on testin aikana kuljettu etäisyys (km).

Lisäys

AINOASTAAN SÄHKÖISTÄ VOIMALAITETTA KÄYTTÄVÄN AJONEUVON TIEOLOJA VASTAAVASSA KUORMITUKSESSA KÄYTTÄMÄN KOKONAISTEHON MÄÄRITTÄMINEN JA DYNAMOMETRIN KALIBROINTI

1.   JOHDANTO

Tämän lisäyksen tarkoituksena on määritellä menetelmä, jolla mitataan ajoneuvon tieoloissa käyttämän kokonaistehon määrä ± 4 prosentin tilastollisella tarkkuudella vakionopeudella sekä toistetaan tämä mitattu tieoloissa käytetty teho dynamometrissä ± 5 prosentin tarkkuudella.

2.   TESTIRADAN OMINAISUUDET

Testiradan on oltava tasainen ja suora, eikä siinä saa olla esteitä tai tuulikuormaa, jotka vaikuttaisivat haitallisesti tehonmittausarvojen toistettavuuteen.

Testiradan pituussuuntainen kallistuma ei saa ylittää ± 2:ta prosenttia. Mainittu kallistuma määritellään testiradan päiden korkeuksien erotuksen ja sen kokonaispituuden suhteena. Lisäksi minkään kahden toisistaan 3 metrin päässä olevan pisteen välillä mitattu paikallinen kallistuma ei saa poiketa tästä pitkittäissuuntaisesta kallistumasta enempää kuin ± 0,5 prosenttia.

Testiradan poikittaiskallistuma ei saa ylittää 1,5:tä prosenttia.

3.   ULKOILMAN OLOSUHTEET

3.1   Tuuli

Testin aikana tuulen nopeuden on oltava keskimäärin alle 3 m/s ja puuskissa alle 5 m/s. Lisäksi tuulennopeusvektorin rataan nähden poikittaissuuntaisen komponentin on oltava alle 2 m/s. Tuulen nopeus on mitattava 0,7 m:n korkeudelta radan pinnasta.

3.2   Kosteus

Radan on oltava kuiva.

3.3   Vertailuolosuhteet

Ilmanpaine

H0 = 100 kPa

Lämpötila

T0 = 293 K (20 °C)

Ilman tiheys

d0 = 1,189 kg/m3

3.3.1   Ilman tiheys

3.3.1.1   Testin aikana seuraavassa 3.3.1.2 kohdassa kuvatulla tavalla laskettu ilman tiheys ei saa poiketa vertailuarvosta enempää kuin 7,5 prosenttia.

3.3.1.2   Ilman tiheys lasketaan kaavalla:

Formula

jossa:

dT

on ilman tiheys testin aikana (kg/m3)

d0

on ilman tiheys vertailuoloissa (kg/m3)

HT =

on ilmanpaine testin aikana (kPa)

TT =

on absoluuttinen lämpötila testin aikana (K).

3.3.2   Ulkoilman olosuhteet:

3.3.2.1   Ympäristön lämpötilan on oltava välillä 5 °C (278 K)–35 °C (308 K) ja ilmanpaineen välillä 91–104 kPa. Suhteellisen kosteuden on oltava alle 95 prosenttia.

3.3.2.2   Valmistajan suostumuksella testit voidaan kuitenkin tehdä ympäristön lämpötilan ollessa alempi, aina 1 °C:seen asti. Tällöin on käytettävä lämpötilalle 5 °C laskettua korjauskerrointa.

4.   AJONEUVON VALMISTELU

4.1   Sisäänajo

Ajoneuvon on oltava normaalissa ajokunnossa ja -säädöissä, ja sillä on oltava takanaan vähintään 300 km:n pituinen totutusajo. Renkaat on ajettava sisään samalla kuin ajoneuvokin, tai niiden kulutuspinnan urasyvyyden on oltava 90–50 prosenttia alkuperäisestä urasyvyydestä.

4.2   Tarkastukset

Seuraavat tarkastukset on tehtävä ajoneuvon valmistajan asianomaiselle käytölle antamien ohjeiden mukaisesti: pyörät, vanteet, renkaat (merkki, tyyppi, paine), ohjausgeometria, jarrujen säätö (laahaamattomuus), etu- ja taka-akselien voitelu, jousituksen ja ajoneuvon maavaran säätö jne. Tarkastetaan myös, ettei ajoneuvoa jarruteta sähköisesti sen rullatessa.

4.3   Testin valmistelu

4.3.1   Ajoneuvo on lastattava testipainoonsa, mukaan lukien kuljettaja ja mittalaitteet sijoiteltuna tasaisesti eri puolille kuormattavaa tilaa.

4.3.2   Ajoneuvon ikkunoiden on oltava kiinni. Ilmastointilaitteiden, valaisinten ja muiden vastaavien kansien on oltava kiinni.

4.3.3   Ajoneuvon on oltava puhdas.

4.3.4   Juuri ennen testiä ajoneuvo on lämmitettävä normaaliin käyttölämpötilaansa asianmukaisella tavalla.

5.   MÄÄRÄNOPEUS V

Määränopeutta tarvitaan määrättäessä ajoneuvon kulkuvastusta vertailunopeudella käyttäen kulkuvastuskäyrää. Kulkuvastuksen määrittämiseksi ajoneuvon nopeuden funktiona vertailunopeuden Vo läheisyydessä on kulkuvastukset mitattava määränopeuksilla V. On mitattava ainakin neljä tai viisi pistettä eri vertailunopeuksilla ja määränopeuksilla.

Taulukossa 1 on esitetty määränopeudet eri ajoneuvoluokille. Vertailunopeudet on merkitty tähdellä (*).

Taulukko 1

Luokka

V max.

Määränopeus (km/h)

> 130

120 (2)

100

80 (1)

60

40

20

130–100

90

80 (1)

60

40

20

—

100–70

60

50 (1)

40

30

20

—

< 70

50 (2)

40 (1)

30

20

—

—

6.   ENERGIAN MUUTOS AJONEUVON VAUHDIN HIDASTUESSA SEN RULLATESSA VAPAASTI

6.1   Tieoloissa käytetyn kokonaistehon määrittäminen

6.1.1   Mittauslaitteisto ja tarkkuus

Mittausvirheiden on oltava pienemmät kuin 0,1 sekuntia ajalle ja ± 0,5 km/h nopeudelle.

6.1.2   Testausmenettely

6.1.2.1   Ajoneuvo kiihdytetään nopeuteen, joka on 5 km/h suurempi kuin mittauksen aloitusnopeus.

6.1.2.2   Vaihde laitetaan vapaalle tai voimanlähde kytketään pois.

6.1.2.3   Mitataan aika t1, jossa ajoneuvon nopeus hidastuu nopeudesta:

V2 = V + Δ Vkm/h nopeuteen V1 = V – Δ Vkm/h

jossa:

 

Δ V ≤ 5 km/h kun nimellisnopeus ≤ 50 km/h

 

Δ V ≤ 10 km/h kun nimellisnopeus > 50 km/h

6.1.2.4   Tehdään sama testi vastakkaiseen suuntaan ajaen ja mitataan aika t2.

6.1.2.5   Lasketaan aikojen t1 ja t2 keskiarvo T1.

6.1.2.6   Toistetaan testit, kunnes keskiarvon tilastollinen tarkkuus (p)

Formula

on yhtä suuri tai parempi kuin 4 prosenttia (p ≤ 4 prosenttia).

Tilastollinen tarkkuus (p) määritellään:

Formula

jossa:

T

on seuraavassa taulukossa esitetty kerroin

s

on keskihajonta: Formula

n

on tehtyjen testien lukumäärä.

n

4

5

6

7

8

9

10

t

3,2

2,8

2,6

2,5

2,4

2,3

2,3

Formula

1,6

1,25

1,06

0,94

0,85

0,77

0,73

6.1.2.7   Ajovastuksen voiman laskeminen

Kulkuvastusvoima F määränopeudella V lasketaan seuraavasti:

Formula

jossa:

MHP

on testimassa

Mr

on kaikkien pyörien ja pyörien mukana pyörivien ajoneuvon osien ekvivalenttinen hitausmassa maantierullauksen aikana. Mr on mitattava tai laskettava asianmukaisella tavalla.

6.1.2.8   Radalla määritetty kulkuvastus on redusoitava ympäristön normaalioloja vastaavaksi seuraavalla tavalla:

F korjattu = k · F mitattu

Formula

jossa:

RR

on rullausvastus nopeudella V

RAERO

ilmanvastus nopeudella V

RT

kokonaiskulkuvastus = RR + RAERO

KR

on rullausvastuksen lämpötilakorjauskerroin, suuruudeltaan 3,6 × 10–3/°C

t

on ympäristön lämpötila °C tietestin aikana

t0

on ympäristön viitelämpötila = 20 °C

dt

on ilman tiheys testiolosuhteissa

d0

on ilman tiheys vertailuolosuhteissa (20 °C, 100 kPa) = 1,189 kg/m3.

Ajoneuvon valmistajan on täsmennettävä suhteet RR/RT ja RAERO/RT yrityksessä tavanomaisesti saatavissa olevan tiedon perusteella.

Jos arvoja ei ole saatavissa, voidaan käyttää seuraavan kaavan avulla saatavia pyörintä- ja kokonaisvastuksen suhteita, jollei valmistajan ja kyseisen teknisen laitoksen välisestä sopimuksesta muuta johdu:

Formula

jossa:

MHP on testimassa

sekä tekijät a ja b kullekin nopeudelle ovat seuraavassa taulukossa esitetyn mukaiset:

V (km/h)

a

b

20

7,24 · 10–5

0,82

40

1,59 · 10–4

0,54

60

1,96 · 10–4

0,33

80

1,85 · 10–4

0,23

100

1,63 · 10–4

0,18

120

1,57 · 10–4

0,14

6.2   Dynamometrin säätäminen

Tämän menettelyn tarkoituksena on simuloida dynamometrissä tieolosuhteissa tietyllä nopeudella käytettävää kokonaistehoa.

6.2.1   Mittauslaitteisto ja tarkkuus

Mittauslaitteiden on oltava samantapaiset kuin testiradalla käytettävät.

6.2.2   Testausmenettely

6.2.2.1   Asennetaan ajoneuvo dynamometrille.

6.2.2.2   Vetävien pyörien rengaspaine (kylmänä) säädetään dynamometrissä vaadittavan mukaiseksi.

6.2.2.3   Dynamometrin ekvivalenttinen hitausmassa säädetään taulukon 2 mukaiseksi.

Taulukko 2

Testimassa

MHP

(kg)

Ekvivalentti-inertia

I

(kg)

MHP ≤ 480

455

480 < MHP ≤ 540

510

540 < MHP ≤ 595

570

595 < MHP ≤ 650

625

650 < MHP ≤ 710

680

710 < MHP ≤ 765

740

765 < MHP ≤ 850

800

850 < MHP ≤ 965

910

965 < MHP ≤ 1 080

1 020

1 080 < MHP ≤ 1 190

1 130

1 190 < MHP ≤ 1 305

1 250

1 305 < MHP ≤ 1 420

1 360

1 420 < MHP ≤ 1 530

1 470

1 530 < MHP ≤ 1 640

1 590

1 640 < MHP ≤ 1 760

1 700

1 760 < MHP ≤ 1 870

1 810

1 870 < MHP ≤ 1 980

1 930

1 980 < MHP ≤ 2 100

2 040

2 100 < MHP ≤ 2 210

2 150

2 210 < MHP ≤ 2 380

2 270

2 380 < MHP ≤ 2 610

2 270

2 610 < MHP

2 270

6.2.2.4   Ajoneuvo ja dynamometri lämmitetään tasaiseen käyntilämpötilaan mahdollisimman lähelle tieolosuhteita.

6.2.2.5   Tehdään tämän liitteen kohdassa 6.1.2 esitetyt toimenpiteet lukuun ottamatta kohtaa 6.1.2.4 ja 6.1.2.5 sekä korvataan kohdassa 6.1.2.7 esitetyssä kaavassa termi MHP termillä I ja termi Mr termillä Mrm.

6.2.2.6   Säädetään jarrulaitteisto siten, että se vastaa kulkuvastusta puolella kuormalla (kohta 6.1.2.8) ja että ajoneuvon massan ajoradalla ja käytettävän testimassan ekvivalentti-inertian (I) välinen ero otetaan huomioon. Tämä voidaan suorittaa laskemalla tiellä keskimääräinen vapaalla ajettaessa kuluva hidastusaika nopeudesta V2 nopeuteen V1 ja laskemalla sama aika dynamometrillä seuraavien suhteiden avulla:

Formula

jossa:

I

on vauhtipyörää vastaava dynamometrin hitausmassa.

Mrm

on kaikkien vetävien pyörien ja pyörien mukana pyörivien ajoneuvon osien ekvivalenttinen hitausmassa rullauksen aikana Mrm on mitattava tai laskettava asianmukaisella tavalla.

6.2.2.7   Dynamometrin absorboima teho Pa on määritettävä, jotta sama tieolosuhteissa käytetty kokonaisteho voidaan toistaa samalla ajoneuvolle eri päivinä tai samaa tyyppiä olevilla eri dynamometreillä.

(1)  Vertailunopeus.

(2)  Jos ajoneuvo voi saavuttaa tämän nopeuden.

LIITE 8

SÄHKÖISTÄ HYBRIDIVOIMALAITETTA KÄYTTÄVÄN AJONEUVON HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN, POLTTOAINEENKULUTUKSEN JA SÄHKÖENERGIANKULUTUKSEN MITTAUSMENETELMÄ

1.   JOHDANTO

1.1   Tässä liitteessä määritellään ne erityismääräykset, jotka koskevat tämän säännön 2.17.1 kohdassa määriteltyjen sähkökäyttöisten hybridiajoneuvojen tyyppihyväksyntää.

1.2   Yleisenä periaatteena on, että hybridisähköajoneuvojen testit tehdään pelkästään polttomoottoria käyttäviin ajoneuvoihin sovellettavien periaatteiden mukaisesti (liite 6), jollei niitä tällä liitteellä muuteta.

1.3   Ulkopuolelta ladattavat ajoneuvot (jotka on luokiteltu tämän liitteen kohdassa 2) on testattava edellytyksen A ja edellytyksen B mukaisesti.

Edellytysten A ja B mukaisesti saadut testitulokset ja painotetut keskiarvot ilmoitetaan liitteessä 4 kuvatussa ilmoituslomakkeessa.

1.4   Ajosyklit ja vaihteiden vaihtamiskohdat

1.4.1   Ajoneuvoihin, joissa on käsivälitteinen vaihteisto, sovelletaan ajoneuvon hyväksymishetkellä voimassa olevan säännön nro 83 liitteen 4 lisäyksessä 1 kuvattua ajosykliä, myös siinä määrättyjä vaihteiden vaihtamiskohtia.

1.4.2   Ajoneuvoihin, joissa on erityinen vaihteidenvaihtostrategia, ei sovelleta säännön nro 83 liitteen 4 lisäyksessä 1 säädettyjä vaihteiden vaihtamiskohtia. Näissä ajoneuvoissa on käytettävä ajoneuvon hyväksymishetkellä voimassa olevan säännön 83 liitteen 4 kohdassa 2.3.3 täsmennettyä ajosykliä. Vaihteiden vaihtamiskohtien osalta näitä ajoneuvoja on ajettava valmistajan sellaisten ohjeiden mukaisesti, jotka sisältyvät tuotantoajoneuvojen kuljettajan käsikirjaan ja jotka osoitetaan teknisellä vaihteiden vaihtovälineellä (kuljettajan tiedoksi).

1.4.3   Ajoneuvoissa, joissa on automaattivaihteisto, on käytettävä ajoneuvon hyväksymishetkellä voimassa olevan säännön 83 liitteen 4 kohdassa 2.3.3 täsmennettyä ajosykliä.

1.4.4   Ajoneuvon vakauttamiseen on käytettävä tässä liitteessä määriteltyä osan yksi ja/tai osan kaksi ajosyklien yhdistelmää.

2.   SÄHKÖKÄYTTÖISTEN HYBRIDIAJONEUVOJEN LUOKAT

Ajoneuvon lataus

Sähköverkosta ladattava (1)

(OVC)

Pelkästään polttomoottorilla ladattava (2)

(NOVC)

Käyttötavan vaihtokytkin

Ei ole

On

Ei ole

On

3.   ULKOPUOLELTA LADATTAVA (OVC) (SÄHKÖINEN HYBRIDI)AJONEUVO, JOSSA EI OLE KÄYTTÖTAVAN VAIHTOKYTKINTÄ

3.1   Tehdään kaksi testiä seuraavissa olosuhteissa:

 

Olosuhteet A: testi suoritetaan ajoneuvolle, jonka sähköenergian/voiman varastointilaite on ladattu täyteen.

 

Olosuhteet B: testi suoritetaan sähköenergian/voiman varastointilaitteen ollessa minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin).

Sähköenergian/voiman varastointilaitteen lataustilaprofiili I tyypin testin eri vaiheissa esitetään lisäyksessä 1.

3.2   Olosuhteet A

3.2.1   Menettely aloitetaan purkamalla ajoneuvossa oleva sähköenergian/voiman varastointilaite kuten 3.2.1.1 kohdassa kuvataan.

3.2.1.1   Sähköenergian/voiman varastointilaitteen purkaminen

Ajoneuvon sähköenergian/voiman varastointilaite puretaan ajamalla (testiradalla, alustadynamometrillä tms.)

a)

tasaisella 50 km/h:n nopeudella, kunnes sähkökäyttöisen hybridiajoneuvon polttoainetta käyttävä moottori käynnistyy,

b)

tai jos ajoneuvo ei voi saavuttaa tasaista 50 km/h:n nopeutta ilman polttoainetta käyttävän moottorin käynnistämistä, nopeutta pienennetään, kunnes ajoneuvolla voidaan ajaa määrätty aika tai matka (josta tekninen tutkimuslaitos ja valmistaja sopivat) sellaisella pienemmällä tasaisella nopeudella, jolla polttoainetta käyttävä moottori ei vielä käynnisty,

c)

tai valmistajan suositusten mukaan.

Polttoainetta käyttävä moottori sammutetaan kymmenen sekunnin kuluessa siitä, kun se käynnistyi automaattisesti.

3.2.2   Ajoneuvon vakauttaminen

3.2.2.1   Puristussytytysmoottorilla varustettujen ajoneuvojen vakauttamista varten käytetään soveltuvan ajosyklin osan kaksi sykliä sekä tämän liitteen kohdassa 1.4 määritettyjä soveltuvia vaihteiden vaihtamisohjeita. On ajettava kolme peräkkäistä sykliä.

3.2.2.2   Ottomoottorilla varustetut ajoneuvot vakautetaan soveltuvan ajosyklin yhden osan yksi syklin ja kahden osan kaksi syklin avulla sekä soveltuvien tämän liitteen kohdassa 1.4 määritettyjen vaihteiden vaihtamisohjeiden mukaisesti.

3.2.2.3   Esivakautuksen jälkeen ajoneuvo on pidettävä testaukseen saakka tilassa, jonka lämpötila säilyy suhteellisen vakiona välillä 293–303 K (20–30 °C). Vakauttamista on suoritettava ainakin kuusi tuntia ja jatkettava, kunnes mahdolliset moottoriöljyn ja jäähdytysnesteen lämpötilat ovat ± 2 K huoneen lämpötilasta, ja sähköenergian/voiman varastointilaite on latautunut täyteen kohdassa 3.2.2.4 kuvatun latauksen tuloksena.

3.2.2.4   Sähköenergian/voiman varastointilaite ladataan seisonnan aikana yön yli jatkuvan normaalin latausmenettelyn mukaisesti kohdassa 3.2.2.5 annettuja määrittelyjä noudattaen.

3.2.2.5   Normaali yön aikana tehtävä lataus

Sähköenergian/voiman varastointilaite ladataan seuraavassa kuvatulla tavalla.

3.2.2.5.1   Normaali yön aikana tapahtuva lataaminen

Lataaminen tehdään seuraavasti:

a)

käyttämällä ajoneuvossa olevan latauslaitetta, jos sellainen on; tai

b)

käyttämällä valmistajan suosittelemaa ulkoista latauslaitetta normaalin latausmenettelyn mukaisesti

c)

ulkoisen lämpötilan ollessa välillä 20–30 °C. Toimenpiteen yhteydessä ei sallita mitään automaattisesti tai manuaalisesti käynnistyviä erikoislatauksia, kuten tasauslatauksia tai huoltolatauksia. Valmistajan on vakuutettava, että testin aikana ei ole käytetty mitään erikoislatausta.

3.2.2.5.2   Latauksen lopettamiskriteeri

Lataus lopetetaan 12 tunnin kuluttua, elleivät ajoneuvossa vakiona olevat mittarit selvästi ilmaise kuljettajalle, ettei sähköenergian/voiman varastointilaite vielä ole täysin ladattu.

Tässä tapauksessa

Formula

3.2.3   Testausmenettely

3.2.3.1   Ajoneuvo käynnistetään kuljettajan käytössä olevalla tavanomaisella tavalla. Ensimmäinen ajosykli alkaa ajoneuvon käynnistyksen alkaessa.

3.2.3.2   Voidaan käyttää joko 3.2.3.2.1 tai 3.2.3.2.2 kohdassa määriteltyä testausmenettelyä.

3.2.3.2.1   Näytteenotto aloitetaan (BS) ennen ajoneuvon käynnistystä tai käynnistystä aloitettaessa ja loppuu maantieajosyklin viimeisen joutokäyntijakson loppuessa (osa 2, näytteenoton loppuminen (ES)).

3.2.3.2.2   Näytteenotto aloitetaan (BS) ennen ajoneuvon käynnistämistä tai käynnistämistä aloitettaessa, ja sitä jatketaan useiden toistuvien testaussyklien ajan. Se päättyy maantieajosyklin viimeisen sellaisen joutokäyntijakson loppuessa (osa 2), jonka aikana akku saavutti jäljempänä määritetyn perusteen mukaisen minimilataustilansa (näytteenoton loppuminen (ES)).

Sähkötase Q [Ah] mitataan kultakin yhdistetyltä sykliltä käyttämällä tässä liitteessä olevassa lisäyksessä 2 esitettyä menettelyä, ja sen avulla määritetään, milloin akun minimilataustila on saavutettu.

Akun katsotaan saavuttaneen minimilataustilan yhdistetyn syklin N aikana, jos yhdistetyllä jaksolla N + 1 mitattu sähkötase osoittaa latauksen purkautuneen enintään 3 prosenttia ilmaistuna prosenttiosuutena akun nimelliskapasiteetista (Ah) sen maksimilataustilassa, jonka valmistaja on ilmoittanut. Valmistajan pyynnöstä voidaan suorittaa lisää testaussyklejä ja sisällyttää niiden tulokset kohdassa 3.2.3.5. ja 3.4.1. esitettyihin laskelmiin, kunhan kunkin lisätestausjakson sähkötase osoittaa akun purkautuneen vähemmän kuin edellisellä jaksolla.

Aina syklien välillä voidaan pitää enintään kymmenen minuutin mittainen kuumahaihtumajakso. Tänä aikana käyttövoimalaitteen on oltava kytkettynä pois toiminnasta.

3.2.3.3   Ajoneuvoa on ajettava soveltuvan ajosyklin ja tämän liitteen kohdassa 1.4 määritettyjen vaihteiden vaihtamisohjeiden mukaisesti.

3.2.3.4   Pakokaasut analysoidaan ajoneuvon tyyppihyväksynnän ajankohtana voimassa olevan säännön nro 83 liitteen 4 mukaisesti.

3.2.3.5   Yhdistetyn syklin testitulokset (CO2 ja polttoaineenkulutus) kirjataan olosuhteiden A osalta (m1 [g] ja c1 [l]). Kun testi suoritetaan kohdan 3.2.3.2.1 mukaisesti, m1 ja c1 ovat ainoan yhdistetyn syklin tulokset. Kun testi suoritetaan kohdan 3.2.3.2.2 mukaisesti, m1 ja c1 ovat ajettujen yhdistettyjen syklien N tuloksien summat.

Formula Formula

3.2.4   Sähköenergian/voiman varastointilaite ladataan 30 minuutin kuluessa viimeisen syklin päättymisestä tämän liitteen kohdan 3.2.2.5 mukaisesti. Verkkovirtapistokkeen ja ajoneuvon latauslaitteen väliin sijoitetut energian mittalaitteet mittaavat verkosta syötettävää energiaa e1 [Wh].

3.2.5   Sähköenergiankulutus on olosuhteiden A osalta e1 [Wh].

3.3   Olosuhteet B

3.3.1   Ajoneuvon vakauttaminen

3.3.1.1   Ajoneuvossa oleva sähköenergian/voiman varastointilaite puretaan tämän liitteen 3.2.1.1 kohdan mukaisesti. Valmistajan pyynnöstä voidaan ennen sähköenergian/voiman varastointilaitteen purkamista tehdä tämän liitteen kohdan 3.2.2.1 tai 3.2.2.2 mukainen vakauttaminen.

3.3.1.2   Ennen testausta ajoneuvo on pidettävä tilassa, jonka lämpötila säilyy suhteellisen vakiona välillä 293–303 K (20–30 °C). Tätä vakauttamista on suoritettava ainakin kuusi tuntia ja jatkettava, kunnes mahdolliset moottoriöljyn ja jäähdytysnesteen lämpötilat ovat ± 2 K huoneen lämpötilasta.

3.3.2   Testausmenettely

3.3.2.1   Ajoneuvo käynnistetään kuljettajan käytössä olevalla tavanomaisella tavalla. Ensimmäinen ajosykli alkaa ajoneuvon käynnistyksen alkaessa.

3.3.2.2   Näytteenotto aloitetaan (BS) ennen ajoneuvon käynnistystä tai käynnistystä aloitettaessa ja loppuu maantieajosyklin viimeisen joutokäyntijakson loppuessa (osa 2, näytteenoton loppuminen) (ES).

3.3.2.3   Ajoneuvoa on ajettava soveltuvan ajosyklin ja tämän liitteen kohdassa 1.4 määritettyjen vaihteiden vaihtamisohjeiden mukaisesti.

3.3.2.4   Pakokaasut analysoidaan ajoneuvon tyyppihyväksynnän ajankohtana voimassa olevan säännön nro 83 liitteen 4 mukaisesti.

3.3.2.5   Yhdistetyn syklin testitulokset (CO2 ja polttoaineenkulutus) kirjataan olosuhteiden B osalta (m2 [g] ja c2 [l]).

3.3.3   Sähköenergian/voiman varastointilaite ladataan 30 minuutin kuluessa syklin päättymisestä tämän liitteen kohdan 3.2.2.5 mukaisesti.

Verkkovirtapistokkeen ja ajoneuvon latauslaitteen väliin sijoitetut energian mittalaitteet mittaavat verkosta syötettävää energiaa e2 [Wh].

3.3.4   Ajoneuvossa oleva sähköenergian/voiman varastointilaite puretaan tämän liitteen 3.2.1.1 kohdan mukaisesti.

3.3.5   Sähköenergian/voiman varastointilaite ladataan 30 minuutin kuluessa purkamisesta tämän liitteen kohdan 3.2.2.5 mukaisesti.

Verkkovirtapistokkeen ja ajoneuvon latauslaitteen väliin sijoitetut energian mittalaitteet mittaavat verkosta syötettävää energiaa e3 [Wh].

3.3.6   Sähköenergian kulutus e4 [Wh] on olosuhteiden B osalta: e4 = e2 – e3

3.4   Testitulokset

3.4.1   Hiilidioksidiarvot ovat M1 = m1/Dtest1 ja M2 = m2/Dtest2 [g/km], jossa Dtest1 ja Dtest2 ovat todelliset ajetut kokonaisetäisyydet olosuhteissa A (tämän liitteen kohta 3.2) ja B (tämän liitteen kohta 3.3) tehdyissä testeissä ja m1 ja m2 määritetään tämän liitteen kohdissa 3.2.3.5 ja 3.3.2.5.

3.4.2   Hiilidioksidin painotetut arvot lasketaan seuraavasti:

3.4.2.1

Kun kyseessä on kohdan 3.2.3.2.1 mukainen testaus:

M = (De · M1 + Dav · M2)/(De + Dav)

jossa:

M

=

hiilidioksidipäästöjen massa grammoina kilometriä kohti

M1

=

hiilidioksidipäästöjen keskimääräinen massa grammoina kilometriä kohti, kun ajoneuvossa on täyteen ladattu sähköenergian/voiman varastointilaite

M2

=

hiilidioksidipäästöjen massa grammoina kilometriä kohti, kun sähköenergian/voiman varastointilaite on minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin)

De

=

ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde liitteessä 9 kuvatun menettelyn mukaisesti; valmistajan on pystyttävä osoittamaan keinot mittauksen suorittamiseksi ajoneuvon kulkiessa pelkällä sähköllä

Dav

=

25 km (oletettu keskimääräinen matka akun latauskertojen välillä).

3.4.2.2

Kun kyseessä on kohdan 3.2.3.2.2 mukainen testaus:

M = (Dovc · M1 + Dav · M2)/(Dovc + Dav)

jossa:

M

=

hiilidioksidipäästöjen massa grammoina kilometriä kohti

M1

=

hiilidioksidipäästöjen massa grammoina kilometriä kohti, kun ajoneuvossa on täyteen ladattu sähköenergian/voiman varastointilaite

M2

=

hiilidioksidipäästöjen massa grammoina kilometriä kohti, kun sähköenergian/voiman varastointilaite on minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin)

Dovc

=

latauksen mahdollistama toimintasäde liitteessä 9 kuvatun menettelyn mukaisesti

Dav

=

25 km (oletettu keskimääräinen matka akun latauskertojen välillä).

3.4.3   Polttoaineenkulutusarvot ovat

C1 = 100 · c1/Dtest1 ja C2 = 100 · c2/Dtest2 [l/100 km]

jossa Dtest1 ja Dtest2 ovat todelliset ajetut kokonaisetäisyydet olosuhteissa A (tämän liitteen kohta 3.2) ja B (tämän liitteen kohta 3.3) tehdyissä testeissä ja c1 ja c2 määritetään tämän liitteen kohdissa 3.2.3.5 ja 3.3.2.5.

3.4.4   Polttoaineenkulutuksen painotetut arvot lasketaan seuraavasti:

3.4.4.1

Kun kyseessä on kohdan 3.2.3.2.1 mukainen testausmenettely:

C = (De · C1 + Dav · C2)/(De + Dav)

jossa:

C

=

polttoaineenkulutus l/100 km

C1

=

polttoaineenkulutus l/100 km, kun ajoneuvossa on täyteen ladattu sähköenergian/voiman varastointilaite

C2

=

polttoaineenkulutus l/100 km, kun sähköenergian/voiman varastointilaite on minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin)

De

=

ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde liitteessä 9 kuvatun menettelyn mukaisesti; valmistajan on pystyttävä osoittamaan keinot mittauksen suorittamiseksi ajoneuvon kulkiessa pelkällä sähköllä

Dav

=

25 km (oletettu keskimääräinen matka akun latauskertojen välillä).

3.4.4.2

Kun kyseessä on kohdan 3.2.3.2.2 mukainen testaus:

C = (Dovc · C1 + Dav · C2)/(Dovc + Dav)

jossa:

C

=

polttoaineenkulutus l/100 km.

C1

=

polttoaineenkulutus l/100 km, kun ajoneuvossa on täyteen ladattu sähköenergian/voiman varastointilaite

C2

=

polttoaineenkulutus l/100 km, kun sähköenergian/voiman varastointilaite on minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin)

Dovc

=

latauksen mahdollistama toimintasäde liitteessä 9 kuvatun menettelyn mukaisesti

Dav

=

25 km (oletettu keskimääräinen matka akun latauskertojen välillä).

3.4.5   Sähköenergian kulutusarvot ovat

E1 = e1/Dtest1 ja E4 = e4/Dtest2 [Wh/km]

jossa Dtest1 ja Dtest2 ovat todelliset ajetut kokonaisetäisyydet olosuhteissa A (tämän liitteen kohta 3.2) ja B (tämän liitteen kohta 3.3) tehdyissä testeissä ja e1 ja e4 määritetään tämän liitteen kohdissa 3.2.5 ja 3.3.6.

3.4.6   Sähköenergian kulutuksen painotetut arvot lasketaan seuraavasti:

3.4.6.1

Kun kyseessä on kohdan 3.2.3.2.1 mukainen testaus:

E = (De · E1 + Dav · E4) / (De + Dav)

jossa:

E

=

sähkönkulutus Wh/km

E1

=

sähkönkulutus Wh/km, kun ajoneuvossa on täyteen ladattu sähköenergian/voiman varastointilaite laskettuna

E4

=

sähkönkulutus l/100 km, kun sähköenergian/voiman varastointilaite on minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin)

De

=

ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde liitteessä 9 kuvatun menettelyn mukaisesti; valmistajan on pystyttävä osoittamaan keinot mittauksen suorittamiseksi ajoneuvon kulkiessa pelkällä sähköllä

Dav

=

25 km (oletettu keskimääräinen matka akun latauskertojen välillä).

3.4.6.2

Kun kyseessä on kohdan 3.2.3.2.2 mukainen testaus:

E = (Dovc · E1 + Dav · E4) / (Dovc + Dav)

jossa:

E

=

sähkönkulutus Wh/km

E1

=

sähkönkulutus Wh/km, kun ajoneuvossa on täyteen ladattu sähköenergian/voiman varastointilaite laskettuna

E4

=

sähkönkulutus l/100 km, kun sähköenergian/voiman varastointilaite on minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin)

Dovc

=

latauksen mahdollistama toimintasäde liitteessä 9 kuvatun menettelyn mukaisesti

Dav

=

25 km (oletettu keskimääräinen matka akun latauskertojen välillä).

4.   ULKOPUOLELTA LADATTAVA (OVC) AJONEUVO, JOSSA ON KÄYTTÖTAVAN VAIHTOKYTKIN

4.1   Tehdään kaksi testiä seuraavissa olosuhteissa:

4.1.1

Olosuhteet A: testi suoritetaan ajoneuvolle, jonka sähköenergian/voiman varastointilaite on ladattu täyteen.

4.1.2

Olosuhteet B: testi suoritetaan sähköenergian/voiman varastointilaitteen ollessa minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin).

4.1.3

Käyttötavan vaihtokytkin on säädettävä seuraavan taulukon mukaan:

Hybriditilat

Akun lataustila

Pelkkä sähkö

Hybridi

Valintakytkin asennossa

Pelkkä polttoaine

Hybridi

Valintakytkin asennossa

Pelkkä sähkö

Pelkkä polttoaineen käyttö

Hybridimoottori

Valintakytkin asennossa

Hybriditila n (3)

…

Hybriditila m (3)

Valintakytkin asennossa

Olosuhteet A

Täyteen ladattu

Hybridi

Hybridi

Hybridi

Eniten sähköä käyttävä hybriditila (4)

Olosuhteet B

Minimilataustila

Hybridi

Polttoainetta kuluttava

Polttoainetta kuluttava

Eniten polttoainetta kuluttava tila (5)

4.2   Olosuhteet A

4.2.1   Jos tämän säännön liitteen 9 mukaisesti mitattu ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde on suurempi kuin yksi kokonainen sykli, tyyppi I -testi voidaan valmistajan pyynnöstä suorittaa käyttämällä pelkkää sähköä teknisen tutkimuslaitoksen hyväksyttyä asian. Tässä tapauksessa kohdassa 4.4 tarkoitetut arvot M1 ja C1 ovat 0.

4.2.2   Menettely aloitetaan purkamalla sähköenergian/voiman varastointilaite kuten kohdassa 4.2.2.1 kuvataan.

4.2.2.1   Ajoneuvossa oleva sähköenergian/voiman varastointilaite puretaan ajamalla siten, että kytkin on asennossa ”pelkkä sähkö” (testiradalla, alustadynamometrillä tms.) tasaisella nopeudella, joka on 70 prosenttia ± 5 prosenttia ajoneuvon enimmäisnopeudesta ajoneuvon puhtaasti sähkökäyttöisessä tilassa, joka määritetään säännössä nro 68 määritellyn sähköajoneuvoja koskevan testimenettelyn mukaisesti.

Purkaminen lakkaa, kun

a)

ajoneuvo ei kykene kulkemaan nopeudella, joka vastaa 65:tä prosenttia sen puolen tunnin purkamisella saavuttamasta suurimmasta nopeudesta tai

b)

ajoneuvon vakiovarustukseen kuuluvat laitteet antavat ajajalle kehotuksen pysäyttää ajoneuvo tai

c)

on ajettu 100 km:n matka.

Jos ajoneuvoa ei ole mahdollista ajaa pelkällä sähköllä, sähköenergian/voiman varastointilaite puretaan ajamalla ajoneuvoa (testiradalla, alustadynamometrillä tms.)

a)

tasaisella 50 km/h:n nopeudella, kunnes sähkökäyttöisen hybridiajoneuvon polttoainetta käyttävä moottori käynnistyy,

b)

tai jos ajoneuvo ei voi saavuttaa tasaista 50 km/h:n nopeutta ilman polttoainetta käyttävän moottorin käynnistämistä, nopeutta pienennetään, kunnes ajoneuvolla voidaan ajaa määrätty aika tai matka (josta tekninen tutkimuslaitos ja valmistaja sopivat) sellaisella pienemmällä tasaisella nopeudella, jolla polttoainetta käyttävä moottori ei vielä käynnisty,

c)

tai valmistajan suositusten mukaan.

Polttoainetta käyttävä moottori sammutetaan kymmenen sekunnin kuluessa siitä, kun se käynnistyi automaattisesti.

4.2.3   Ajoneuvon vakauttaminen:

4.2.3.1

Puristussytytysmoottorilla varustettujen ajoneuvojen vakauttamista varten käytetään soveltuvan ajojakson osan kaksi sykliä sekä tämän liitteen kohdassa 1.4 määritettyjä soveltuvia vaihteiden vaihtamisohjeita. On ajettava kolme peräkkäistä sykliä.

4.2.3.2

Ottomoottorilla varustetut ajoneuvot vakautetaan soveltuvan ajosyklin yhden osan yksi syklin ja kahden osan kaksi syklin avulla sekä soveltuvien tämän liitteen kohdassa 1.4 määritettyjen vaihteiden vaihtamisohjeiden mukaisesti.

4.2.3.3

Esivakautuksen jälkeen ajoneuvo on pidettävä testaukseen saakka tilassa, jonka lämpötila säilyy suhteellisen vakiona välillä 293–303 K (20–30 °C). Vakauttamista on suoritettava ainakin kuusi tuntia ja jatkettava, kunnes mahdolliset moottoriöljyn ja jäähdytysnesteen lämpötilat ovat ± 2 K huoneen lämpötilasta, ja sähköenergian/voiman varastointilaite on latautunut täyteen jäljempänä 4.2.3.4 kohdassa kuvatun latauksen tuloksena.

4.2.3.4

Sähköenergian/voiman varastointilaite ladataan seisonnan aikana yön yli jatkuvan normaalin latausmenettelyn mukaisesti tämän liitteen kohdassa 3.2.2.5 annettuja määrittelyjä noudattaen.

4.2.4   Testausmenettely

4.2.4.1   Ajoneuvo käynnistetään kuljettajan käytössä olevalla tavanomaisella tavalla. Ensimmäinen ajosykli alkaa ajoneuvon käynnistyksen alkaessa.

4.2.4.2   Voidaan käyttää joko kohdassa 4.2.4.2.1 tai 4.2.4.2.2 määriteltyä testausmenettelyä.

4.2.4.2.1   Näytteenotto aloitetaan (BS) ennen ajoneuvon käynnistystä tai käynnistystä aloitettaessa ja loppuu maantieajosyklin viimeisen joutokäyntijakson loppuessa (osa 2, näytteenoton loppuminen) (ES).

4.2.4.2.2   Näytteenotto aloitetaan (BS) ennen ajoneuvon käynnistämistä tai käynnistämistä aloitettaessa, ja sitä jatketaan muutaman toistuvan testaussyklin ajan. Se päättyy maantieajosyklin viimeisen sellaisen joutokäyntijakson loppuessa (osa 2), jonka aikana akku saavutti jäljempänä määritetyn perusteen mukaisen vähimmäislataustilansa (näytteenoton loppuminen (ES)).

Sähkötase Q [Ah] mitataan kultakin yhdistetyltä sykliltä käyttämällä tässä liitteessä olevassa lisäyksessä 2 esitettyä menettelyä, ja sen avulla määritetään, milloin akun minimilataustila on saavutettu.

Akun katsotaan saavuttaneen minimilataustilan yhdistetyn syklin N aikana, jos yhdistetyllä jaksolla N + 1 mitattu sähkötase osoittaa latauksen purkautuneen enintään 3 prosenttia ilmaistuna prosenttiosuutena akun nimelliskapasiteetista (Ah) sen maksimilataustilassa, jonka valmistaja on ilmoittanut. Valmistajan pyynnöstä voidaan suorittaa lisää testaussyklejä ja sisällyttää niiden tulokset 4.2.4.5 ja 4.4.1 kohdassa esitettyihin laskelmiin, kunhan kunkin lisätestaussyklin sähkötase osoittaa akun purkautuneen vähemmän kuin edellisellä jaksolla.

Kunkin syklin välillä voidaan pitää enintään kymmenen minuutin mittainen kuumahaihtumajakso. Tänä aikana käyttövoimalaitteen on oltava kytkettynä pois toiminnasta.

4.2.4.3   Ajoneuvoa on ajettava soveltuvan ajosyklin ja tämän liitteen kohdassa 1.4 määritettyjen vaihteiden vaihtamisohjeiden mukaisesti.

4.2.4.4   Pakokaasut analysoidaan ajoneuvon tyyppihyväksynnän ajankohtana voimassa olevan säännön nro 83 liitteen 4 mukaisesti.

4.2.4.5   Yhdistetyn syklin testitulokset (CO2 ja polttoaineenkulutus) kirjataan edellytyksen A osalta (m1 [g] ja c1 [l]). Kun testi suoritetaan kohdan 4.2.4.2.1 mukaisesti, m1 ja c1 ovat ainoan yhdistetyn syklin tulokset. Kun testi suoritetaan kohdan 4.2.4.2.2 mukaisesti, m1 ja c1 ovat N:n yhdistetyn syklin tuloksien summat.

Formula Formula

4.2.5   Sähköenergian/voiman varastointilaite ladataan 30 minuutin kuluessa viimeisen syklin päättymisestä tämän liitteen kohdan 3.2.2.5 mukaisesti.

Verkkovirtapistokkeen ja ajoneuvon latauslaitteen väliin sijoitetut energian mittalaitteet mittaavat verkosta syötettävää energiaa e1 [Wh].

4.2.6   Sähköenergiankulutus on olosuhteiden A osalta e1 [Wh].

4.3   Olosuhteet B

4.3.1   Ajoneuvon vakauttaminen

4.3.1.1   Ajoneuvossa oleva sähköenergian/voiman varastointilaite puretaan tämän liitteen 4.2.2.1 kohdan mukaisesti.

Valmistajan pyynnöstä voidaan ennen sähköenergian/voiman varastointilaitteen purkamista tehdä tämän liitteen kohdan 4.2.3.1 tai 4.2.3.2 mukainen vakauttaminen.

4.3.1.2   Ennen testausta ajoneuvo on pidettävä tilassa, jonka lämpötila säilyy suhteellisen vakiona välillä 293–303 K (20–30 °C). Vakautuksen on kestettävä vähintään kuusi tuntia ja jatkuttava, kunnes moottoriöljyn ja mahdollisen jäähdytysnesteen lämpötila on kyseisen tilan lämpötila ± 2 K.

4.3.2   Testausmenettely

4.3.2.1   Ajoneuvo käynnistetään kuljettajan käytössä olevalla tavanomaisella tavalla. Ensimmäinen ajosykli alkaa ajoneuvon käynnistyksen alkaessa.

4.3.2.2   Näytteenotto aloitetaan (BS) ennen ajoneuvon käynnistystä tai käynnistystä aloitettaessa, ja se päättyy maantieajosyklin viimeisen joutokäyntijakson loppuessa (osa 2, näytteenoton loppuminen) (ES).

4.3.2.3   Ajoneuvoa on ajettava soveltuvan ajosyklin ja tämän liitteen kohdassa 1.4 määritettyjen vaihteiden vaihtamisohjeiden mukaisesti.

4.3.2.4   Pakokaasut analysoidaan ajoneuvon tyyppihyväksynnän ajankohtana voimassa olevan säännön 83 liitteen 4 mukaisesti.

4.3.2.5   Yhdistetyn syklin testitulokset (CO2 ja polttoaineenkulutus) kirjataan edellytyksen B osalta (m2 [g] ja c2 [l]).

4.3.3   Sähköenergian/voiman varastointilaite ladataan 30 minuutin kuluessa syklin päättymisestä tämän liitteen kohdan 3.2.2.5 mukaisesti.

Verkkovirtapistokkeen ja ajoneuvon latauslaitteen väliin sijoitetut energian mittalaitteet mittaavat verkosta syötettävää energiaa e2 [Wh].

4.3.4   Ajoneuvossa oleva sähköenergian/voiman varastointilaite puretaan tämän liitteen kohdan 4.2.2.1 mukaisesti.

4.3.5   Sähköenergian/voiman varastointilaite ladataan 30 minuutin kuluessa purkamisesta tämän liitteen kohdan 3.2.2.5 mukaisesti.

Verkkovirtapistokkeen ja ajoneuvon latauslaitteen väliin sijoitetut energian mittalaitteet mittaavat verkosta syötettävää energiaa e3 [Wh].

4.3.6   Sähköenergian kulutus e4 [Wh] on olosuhteiden B osalta: e4 = e2 – e3

4.4   Testitulokset

4.4.1   Hiilidioksidiarvot ovat M1 = m1/Dtest1 ja M2 = m2/Dtest2 [g/km], jossa Dtest1 ja Dtest2 ovat todelliset ajetut kokonaisetäisyydet olosuhteissa A (tämän liitteen kohta 4.2) ja B (tämän liitteen kohta 4.3) tehdyissä testeissä ja m1 ja m2 määritetään tämän liitteen kohdissa 4.2.4.5 ja 4.3.2.5.

4.4.2   Hiilidioksidin painotetut arvot lasketaan seuraavasti:

4.4.2.1

Kun kyseessä on kohdan 4.2.4.2.1 mukainen testaus:

M = (De · M1 + Dav · M2)/(De + Dav)

jossa:

M

=

hiilidioksidipäästöjen massa grammoina kilometriä kohti

M1

=

hiilidioksidipäästöjen keskimääräinen massa grammoina kilometriä kohti, kun ajoneuvossa on täyteen ladattu sähköenergian/voiman varastointilaite

M2

=

hiilidioksidipäästöjen massa grammoina kilometriä kohti, kun sähköenergian/voiman varastointilaite on minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin)

De

=

ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde liitteessä 9 kuvatun menettelyn mukaisesti; valmistajan on pystyttävä osoittamaan keinot mittauksen suorittamiseksi ajoneuvon kulkiessa pelkällä sähköllä

Dav

=

25 km (oletettu keskimääräinen matka akun latauskertojen välillä).

4.4.2.2

Kun kyseessä on kohdan 4.2.4.2.2 mukainen testaus:

M = (Dovc · M1 + Dav · M2)/(Dovc + Dav)

jossa:

M

=

hiilidioksidipäästöjen massa grammoina kilometriä kohti

M1

=

hiilidioksidipäästöjen massa grammoina kilometriä kohti, kun ajoneuvossa on täyteen ladattu sähköenergian/voiman varastointilaite

M2

=

hiilidioksidipäästöjen massa grammoina kilometriä kohti, kun sähköenergian/voiman varastointilaite on minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin)

Dovc

=

latauksen mahdollistama toimintasäde liitteessä 9 kuvatun menettelyn mukaisesti

Dav

=

25 km (oletettu keskimääräinen matka akun latauskertojen välillä).

4.4.3   Polttoaineenkulutusarvot ovat

C1 = 100 · c1/Dtest1 ja C2 = 100 · c2/Dtest2 [l/100 km]

jossa Dtest1 ja Dtest2 ovat todelliset ajetut kokonaisetäisyydet olosuhteissa A (tämän liitteen kohta 4.2) ja B (tämän liitteen kohta 4.3) tehdyissä testeissä ja c1 and c2 määritetään tämän liitteen kohdissa 4.2.4.5 ja 4.3.2.5.

4.4.4   Polttoaineenkulutuksen painotetut arvot lasketaan seuraavasti:

4.4.4.1

Kun kyseessä on kohdan 4.2.4.2.1 mukainen testaus:

C = (De · C1 + Dav · C2)/(De + Dav)

jossa:

C

=

polttoaineenkulutus l/100 km

C1

=

polttoaineenkulutus l/100 km, kun ajoneuvossa on täyteen ladattu sähköenergian/voiman varastointilaite

C2

=

polttoaineenkulutus l/100 km, kun sähköenergian/voiman varastointilaite on minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin)

De

=

ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde liitteessä 9 kuvatun menettelyn mukaisesti; valmistajan on pystyttävä osoittamaan keinot mittauksen suorittamiseksi ajoneuvon kulkiessa pelkällä sähköllä

Dav

=

25 km (oletettu keskimääräinen matka akun latauskertojen välillä).

4.4.4.2

Kun kyseessä on kohdan 4.2.4.2.2 mukainen testaus:

C = (Dovc · C1 + Dav · C2)/(Dovc + Dav)

jossa:

C

=

polttoaineenkulutus l/100 km.

C1

=

polttoaineenkulutus l/100 km, kun ajoneuvossa on täyteen ladattu sähköenergian/voiman varastointilaite

C2

=

polttoaineenkulutus l/100 km, kun sähköenergian/voiman varastointilaite on minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin)

Dovc

=

latauksen mahdollistama toimintasäde liitteessä 9 kuvatun menettelyn mukaisesti

Dav

=

25 km (oletettu keskimääräinen matka akun latauskertojen välillä).

4.4.5   Sähköenergian kulutusarvot ovat

E1 = e1/Dtest1 ja E4 = e4/Dtest2 [Wh/km]

jossa Dtest1 ja Dtest2 ovat todelliset ajetut kokonaisetäisyydet olosuhteissa A (tämän liitteen kohta 4.2) ja B (tämän liitteen kohta 4.3) tehdyissä testeissä ja e1 ja e4 määritetään tämän liitteen kohdissa 4.2.6 ja 4.3.6.

4.4.6   Sähköenergian kulutuksen painotetut arvot lasketaan seuraavasti:

4.4.6.1

Kun kyseessä on kohdan 4.2.4.2.1 mukainen testaus:

E = (De · E1 + Dav · E4)/(De + Dav)

jossa:

E

=

sähkönkulutus Wh/km

E1

=

sähkönkulutus Wh/km, kun ajoneuvossa on täyteen ladattu sähköenergian/voiman varastointilaite laskettuna

E4

=

sähkönkulutus l/100 km, kun sähköenergian/voiman varastointilaite on minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin)

De

=

ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde liitteessä 9 kuvatun menettelyn mukaisesti; valmistajan on pystyttävä osoittamaan keinot mittauksen suorittamiseksi ajoneuvon kulkiessa pelkällä sähköllä

Dav

=

25 km (oletettu keskimääräinen matka akun latauskertojen välillä).

4.4.6.2

Kun kyseessä on kohdan 4.2.4.2.2 mukainen testaus:

E = (Dovc · E1 + Dav · E4) / (Dovc + Dav)

jossa:

E

=

sähkönkulutus Wh/km

E1

=

sähkönkulutus Wh/km, kun ajoneuvossa on täyteen ladattu sähköenergian/voiman varastointilaite laskettuna

E4

=

sähkönkulutus l/100 km, kun sähköenergian/voiman varastointilaite on minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin)

Dovc

=

latauksen mahdollistama toimintasäde liitteessä 9 kuvatun menettelyn mukaisesti

Dav

=

25 km (oletettu keskimääräinen matka akun latauskertojen välillä).

5.   SÄHKÖINEN HYBRIDIAJONEUVO, JOKA EI OLE ULKOPUOLELTA LADATTAVA (NOVC HEV) JA JOSSA EI OLE KÄYTTÖTAVAN VAIHTOKYTKINTÄ

5.1   Näitä ajoneuvoja on testattava liitteen 6 mukaisesti ja käyttämällä soveltuvaa ajosykliä ja tämän liitteen kohdassa 1.4 määritettyjä vaihteiden vaihtamisohjeita.

5.1.1   Kyseisen ajosyklin osan yksi (kaupunkiajo) ja osan kaksi (maantieajo) hiilidioksidipäästöt (CO2) ja polttoaineenkulutus on määritettävä erikseen.

5.2   Esivakauttamiseksi suoritetaan vähintään kaksi peräkkäistä kokonaista ajosykliä (yksi osan 1 sykli ja yksi osan 2 sykli) ilman seisontaa niiden välillä ja käytetään soveltuvaa ajosykliä ja tämän liitteen kohdassa 1.4 määritettyjä vaihteiden vaihtamisohjeita.

5.3   Testitulokset

5.3.1   Tämän testin tulokset (polttoaineenkulutus C [l/100 km] ja hiilidioksidipäästöt M [g/km]) korjataan ajoneuvon akun energiataseen ΔΕbatt funktiona.

Korjattujen arvojen (C0 [l/100 km] ja M0 [g/km]) olisi vastattava energiatasetta nolla (ΔΕbatt = 0), ja ne lasketaan käyttämällä korjauskerrointa, joka valmistaja on määrittänyt jäljempänä esitetyn mukaisesti.

Jos käytetään muuta varastointijärjestelmää kuin sähköakkua, ΔΕbatt edustaa arvoa ΔΕstorage eli sähköenergian varastointilaitteen energiatasetta.

5.3.1.1   Sähkötasetta Q [Ah], joka mitataan käyttämällä tämän liitteen lisäyksessä 2 esitettyä menettelyä, käytetään mittaamaan ajoneuvon akun energiasisällön eroa syklin lopussa ja sen alussa. Sähkötase määritetään erikseen osan yksi syklille ja osan kaksi syklille.

5.3.2   Korjaamattomia arvoja C ja M voidaan seuraavin edellytyksin käyttää testituloksina:

1)

jos valmistaja voi osoittaa, että energiataseen ja polttoaineenkulutuksen välillä ei ole mitään suhdetta

2)

jos ΔΕbatt vastaa aina akun latausta

3)

jos ΔΕbatt vastaa aina akun latausta ja ΔΕbatt poikkeaa enintään 1 prosenttia kulutetun polttoaineen energiasisällöstä (kulutetulla polttoaineella tarkoitetaan 1 syklin kokonaispolttoaineenkulutusta).

Akun energiasisällön muutos ΔΕbatt voidaan laskea mitatusta sähkötaseesta Q seuraavasti:

ΔΕbatt = ΔSOC(%) · ETEbatt ≅ 0,0036 · |ΔΑh| · Vbatt = 0,0036 · Q · Vbatt (MJ)

jossa ETEbatt [MJ] on akun energianvarastointikapasiteetin kokonaisarvo ja Vbatt [V] on akun nimellisjännite.

5.3.3   Valmistajan määrittelemä polttoaineenkulutuksen korjauskerroin (Kfuel)

5.3.3.1   Polttoaineenkulutuksen korjauskerroin (Kfuel) määritetään valmistajan suorittamien mittausten joukosta n. Tähän joukkoon on sisällyttävä vähintään yksi mittaus, jossa Qi < 0, ja vähintään yksi, jossa Qj > 0.

Jos jälkimmäistä edellytystä ei voida täyttää tässä testissä käyttävän ajosyklin aikana (osa yksi tai osa kaksi), teknisen tutkimuslaitoksen on arvioitava polttoaineen kulutuksen määrittämiseen arvolla ΔΕbatt = 0 tarvittavan ekstrapoloinnin tilastollinen merkitsevyys.

5.3.3.2   Polttoaineenkulutuksen korjauskerroin (Kfuel) määritellään seuraavasti:

Kfuel = (n · ΣQiCi – ΣQi · ΣCi) / (n · ΣQi 2 – (ΣQi)2) (l/100 km/Ah)

jossa:

Ci

:

valmistajan i:nnessä testissä mitattu polttoaineenkulutus (l/100 km)

Qi

:

valmistajan i:nnessä testissä mitattu sähkötase (Ah)

n

:

tietojen määrä.

Polttoaineenkulutuksen korjauskerroin on pyöristettävä neljään merkitsevään numeroon (esim. 0,xxxx tai xx,xx). Teknisen tutkimuslaitoksen on arvioitava polttoaineenkulutuksen korjauskertoimen tilastollinen merkitsevyys.

5.3.3.3   Erilliset polttoaineenkulutuksen korjauskertoimet on määritettävä osan yksi syklillä ja osan kaksi syklillä mitatuille polttoaineenkulutuksen arvoille.

5.3.4   Polttoaineen kulutus, kun akun energiatase on nolla (C0)

5.3.4.1   Polttoaineenkulutus C0 kun ΔΕbatt = 0 määritetään seuraavalla kaavalla:

C0 = C – Kfuel · Q (l/100 km)

jossa:

C

:

testin aikana mitattu polttoaineenkulutus (l/100 km)

Q

:

testin aikana mitattu sähkötase (Ah).

5.3.4.2   Polttoaineenkulutus energiataseella nolla on määritettävä erikseen osan yksi syklillä ja osan kaksi syklillä mitatuille polttoaineenkulutuksen arvoille.

5.3.5   Valmistajan määrittelemä hiilidioksidipäästöjen korjauskerroin (KCO2)

5.3.5.1   Hiilidioksidipäästöjen korjauskerroin (KCO2) määritetään valmistajan suorittamien mittausten joukosta n. Tähän joukkoon on sisällyttävä vähintään yksi mittaus, jossa QI < 0, ja vähintään yksi, jossa Qj > 0.

Jos jälkimmäistä edellytystä ei voida täyttää tässä testissä käyttävän ajosyklin aikana (osa yksi tai osa kaksi), teknisen tutkimuslaitoksen on arvioitava hiilidioksidipäästöjen määrittämiseen arvolla ΔΕbatt = 0 tarvittavan ekstrapoloinnin tilastollinen merkitsevyys.

5.3.5.2   Hiilidioksidipäästöjen korjauskerroin (KCO2) määritellään seuraavasti:

KCO2 = (n · ΣQiMi – ΣQi · ΣΜi) / (n · ΣQi 2 – (ΣQi)2) (g/km/Ah)

jossa:

Mi

:

valmistajan i:nnessä testissä mitatut hiilidioksidipäästöt (g/km)

Qi

:

sähkötase valmistajan i:nnessä testissä (Ah)

n

:

tietojen määrä.

Hiilidioksidipäästöjen korjauskerroin on pyöristettävä neljään merkitsevään numeroon (esim. 0,xxxx tai xx,xx). Teknisen tutkimuslaitoksen on arvioitava hiilidioksidipäästöjen korjauskertoimen tilastollinen merkitsevyys.

5.3.5.3   Erilliset hiilidioksidipäästöjen korjauskertoimet on määritettävä osan yksi syklillä ja osan kaksi syklillä mitatuille hiilidioksidipäästöjen arvoille.

5.3.6   Hiilidioksidipäästöt, kun akun energiatase on nolla (M0)

5.3.6.1   Hiilidioksidipäästöt M0 kun ΔΕbatt = 0 määritetään seuraavalla kaavalla:

M0 = M – KCO2 · Q (g/km)

jossa:

C

:

testin aikana mitattu polttoaineenkulutus (l/100 km)

Q

:

testin aikana mitattu sähkötase (Ah).

5.3.6.2   Hiilidioksidipäästöt akun energiataseella nolla on määritettävä erikseen osan yksi syklillä ja osan kaksi syklillä mitatuille hiilidioksidipäästöjen arvoille.

6.   SÄHKÖINEN HYBRIDIAJONEUVO, JOKA EI OLE ULKOPUOLELTA LADATTAVA (NOVC HEV) JA JOSSA ON KÄYTTÖTAVAN VAIHTOKYTKIN

6.1   Näitä ajoneuvoja on testattava hybriditilassa liitteen 6 mukaisesti ja käyttämällä soveltuvaa ajosykliä ja tämän liitteen kohdassa 1.4 määritettyjä vaihteiden vaihtamisohjeita. Jos käytettävissä on useita hybriditiloja, testi suoritetaan siinä tilassa, jossa ajoneuvo on automaattisesti virta-avaimen kääntämisen jälkeen (normaalitila).

6.1.1   Kyseisen ajosyklin osan yksi (kaupunkiajo) ja osan kaksi (maantieajo) hiilidioksidipäästöt (CO2) ja polttoaineenkulutus on määritettävä erikseen.

6.2   Esivakauttamiseksi suoritetaan vähintään kaksi peräkkäistä kokonaista ajosykliä (yksi osan 1 sykli ja yksi osan 2 sykli) ilman seisontaa niiden välillä ja käytetään soveltuvaa ajosykliä ja tämän liitteen kohdassa 1.4 määritettyjä vaihteiden vaihtamisohjeita.

6.3   Testitulokset

6.3.1   Tämän testin tulokset (polttoaineenkulutus C [l/100 km] ja hiilidioksidipäästöt M [g/km]) korjataan ajoneuvon akun energiataseen ΔΕbatt funktiona.

Korjattujen arvojen (C0 [l/100 km] ja M0 [g/km]) olisi vastattava energiatasetta nolla (ΔΕbatt = 0), ja ne lasketaan käyttämällä korjauskerrointa, joka valmistaja on määrittänyt jäljempänä esitetyn mukaisesti.

Jos käytetään muuta varastointijärjestelmää kuin sähköakkua, ΔΕbatt edustaa arvoa ΔΕstorage eli sähköenergian varastointilaitteen energiatasetta.

6.3.1.1   Sähkötasetta Q [Ah], joka mitataan käyttämällä tämän liitteen lisäyksessä 2 esitettyä menettelyä, käytetään mittaamaan ajoneuvon akun energiasisällön eroa syklin lopussa ja sen alussa. Sähkötase määritetään erikseen osan yksi syklille ja osan kaksi syklille.

6.3.2   Korjaamattomia arvoja C ja M voidaan seuraavin edellytyksin käyttää testituloksina:

1)

jos valmistaja voi osoittaa, että energiataseen ja polttoaineenkulutuksen välillä ei ole mitään suhdetta

2)

jos ΔΕbatt vastaa aina akun latausta

3)

jos ΔΕbatt vastaa aina akun latausta ja ΔΕbatt poikkeaa enintään 1 prosenttia kulutetun polttoaineen energiasisällöstä (kulutetulla polttoaineella tarkoitetaan 1 syklin kokonaispolttoaineenkulutusta).

Akun energiasisällön muutos ΔΕbatt voidaan laskea mitatusta sähkötaseesta Q seuraavasti:

ΔΕbatt = ΔSOC(%) · ETEbatt ≅ 0,0036 · |ΔΑh| · Vbatt = 0,0036 · Q · Vbatt (MJ)

jossa ETEbatt [MJ] on akun energianvarastointikapasiteetin kokonaisarvo ja Vbatt [V] on akun nimellisjännite.

6.3.3   Valmistajan määrittelemä polttoaineenkulutuksen korjauskerroin (Kfuel)

6.3.3.1   Polttoaineenkulutuksen korjauskerroin (Kfuel) määritetään valmistajan suorittamien mittausten joukosta n. Tähän joukkoon on sisällyttävä vähintään yksi mittaus, jossa Qi < 0, ja vähintään yksi, jossa Qj > 0.

Jos jälkimmäistä edellytystä ei vida täyttää tässä testissä käyttävän ajosyklin aikana (osa yksi tai osa kaksi), teknisen tutkimuslaitoksen on arvioitava polttoaineen kulutuksen määrittämiseen arvolla ΔΕbatt = 0 tarvittavan ekstrapoloinnin tilastollinen merkitsevyys.

6.3.3.2   Polttoaineenkulutuksen korjauskerroin (Kfuel) määritellään seuraavasti:

Kfuel = (n · ΣQiCi – ΣQi · ΣCi) / (n · ΣQi 2 – (ΣQi)2) (l/100 km/Ah)

jossa:

Ci

:

valmistajan i:nnessä testissä mitattu polttoaineenkulutus (l/100 km)

Qi

:

valmistajan i:nnessä testissä mitattu sähkötase (Ah)

n

:

tietojen määrä.

Polttoaineenkulutuksen korjauskerroin on pyöristettävä neljään merkitsevään numeroon (esim. 0,xxxx tai xx,xx). Teknisen tutkimuslaitoksen on arvioitava polttoaineenkulutuksen korjauskertoimen tilastollinen merkitsevyys.

6.3.3.3   Erilliset polttoaineenkulutuksen korjauskertoimet on määritettävä osan yksi syklillä ja osan kaksi syklillä mitatuille polttoaineenkulutuksen arvoille.

6.3.4   Polttoaineenkulutus, kun akun energiatase on nolla (C0)

6.3.4.1   Polttoaineenkulutus C0 kun ΔΕbatt = 0 määritetään seuraavalla kaavalla:

C0 = C – Kfuel · Q (l/100 km)

jossa:

C

:

testin aikana mitattu polttoaineenkulutus (l/100 km)

Q

:

testin aikana mitattu sähkötase (Ah).

6.3.4.2   Polttoaineenkulutus energiataseella nolla on määritettävä erikseen osan yksi syklillä ja osan kaksi syklillä mitatuille polttoaineenkulutuksen arvoille.

6.3.5   Valmistajan määrittelemä hiilidioksidipäästöjen korjauskerroin (KCO2)

6.3.5.1   Hiilidioksidipäästöjen korjauskerroin (KCO2) määritetään valmistajan suorittamien mittausten joukosta n. Tähän joukkoon on sisällyttävä vähintään yksi mittaus, jossa Qi < 0, ja vähintään yksi, jossa Qj > 0.

Jos jälkimmäistä edellytystä ei voida täyttää tässä testissä käyttävän ajosyklin aikana (osa yksi tai osa kaksi), teknisen tutkimuslaitoksen on arvioitava hiilidioksidipäästöjen määrittämiseen arvolla ΔΕbatt = 0 tarvittavan ekstrapoloinnin tilastollinen merkitsevyys.

6.3.5.2   Hiilidioksidipäästöjen korjauskerroin (KCO2) määritellään seuraavasti:

KCO2 = (n · ΣQiMi – ΣQi · ΣΜi) / (n · ΣQi 2 – (ΣQi)2) (g/km/Ah)

jossa:

Mi

:

valmistajan i:nnessä testissä mitatut hiilidioksidipäästöt (g/km)

Qi

:

sähkötase valmistajan i:nnessä testissä (Ah)

n

:

tietojen määrä.

Hiilidioksidipäästöjen korjauskerroin on pyöristettävä neljään merkitsevään numeroon (esim. 0,xxxx tai xx,xx). Teknisen tutkimuslaitoksen on arvioitava hiilidioksidipäästöjen korjauskertoimen tilastollinen merkitsevyys.

6.3.5.3   Erilliset hiilidioksidipäästöjen korjauskertoimet on määritettävä osan yksi syklillä ja osan kaksi syklillä mitatuille hiilidioksidipäästöjen arvoille.

6.3.6   Hiilidioksidipäästöt, kun akun energiatase on nolla (M0)

6.3.6.1   Hiilidioksidipäästöt M0 kun ΔΕbatt = 0 määritetään seuraavalla kaavalla:

M0 = M – KCO2 · Q (g/km)

jossa:

C

:

testin aikana mitattu polttoaineenkulutus (l/100 km)

Q

:

testin aikana mitattu sähkötase (Ah).

6.3.6.2   Hiilidioksidipäästöt akun energiataseella nolla on määritettävä erikseen osan yksi syklillä ja osan kaksi syklillä mitatuille hiilidioksidipäästöjen arvoille.

(1)  Tai ”ulkopuolelta ladattava ajoneuvo”.

(2)  Tai ”ajoneuvo, jota ei voi ladata ulkopuolelta.”

(3)  Esimerkiksi: urheilullinen, taloudellinen, kaupunkiajo, maantieajo.

(4)  Eniten sähköä käyttävä hybriditila:

Hybriditila, jossa todistetusti kuluu eniten sähköä verrattuna kaikkiin vaihtoehtoisiin hybriditiloihin testattaessa edellytyksen A mukaisesti, on määritettävä valmistajan toimittamien tietojen perusteella ja teknisen tutkimuslaitoksen kanssa yhteisymmärryksessä.

(5)  Eniten polttoainetta kuluttava tila:

Hybriditila, jossa todistetusti kuluu eniten polttoainetta verrattuna kaikkiin vaihtoehtoisiin hybriditiloihin testattaessa edellytyksen A mukaisesti, on määritettävä valmistajan toimittamien tietojen perusteella ja teknisen tutkimuslaitoksen kanssa yhteisymmärryksessä.

Lisäys 1

SÄHKÖENERGIAN/VOIMAN VARASTOINTILAITTEEN LATAUSTILAPROFIILI ULKOPUOLELTA LADATTAVIEN SÄHKÖKÄYTTÖISTEN HYBRIDIAJONEUVOJEN OSALTA

Sähköenergian/voiman varastointilaitteen lataustilaprofiilit ulkopuolelta ladattavien sähkökäyttöisten hybridiajoneuvojen testissä olosuhteissa A ja B ovat:

Olosuhteet A:

Image

Olosuhteet B:

Image

Lisäys 2

AKUN SÄHKÖTASEEN MITTAUSMENETELMÄ ULKOPUOLELTA LADATTAVALLE JA PELKÄSTÄÄN POLTTOMOOTTORISTA LADATTAVALLE SÄHKÖKÄYTTÖISELLE HYBRIDIAJONEUVOLLE

1.   JOHDANTO

1.1

Tässä lisäyksessä kuvataan menetelmät ja vaadittavat laitteet, joilla mitataan ulkopuolelta ladattavien (OVC HEV) ja pelkästään polttomoottorista ladattavien sähkökäyttöisten hybridiajoneuvojen (NOVC HEV) sähkötase. Sähkötaseen mittaaminen on tarpeen, jotta

a)

voidaan määrittää, milloin akun minimilataustila on saavutettu tämän liitteen kohdassa 3 ja 4 määritellyn testimenettelyn aikana, ja

b)

voidaan korjata mitattu polttoaineenkulutus ja hiilidioksidipäästöt akun energiasisällössä testin aikana tapahtuneen muutoksen osalta käyttämällä tämän liitteen kohdissa 5 ja 6 määriteltyä menetelmää.

1.2

Valmistajan on käytettävä tässä liitteessä kuvattua menetelmää mittauksiin, jotka tehdään tämän liitteen kohdissa 5.3.3.2, 5.3.5.2, 6.3.3.2, ja 6.3.5.2 määriteltyjen korjauskertoimien Kfuel ja KCO2 määrittämiseksi.

Teknisen tutkimuslaitoksen on tarkistettava, onko mittaukset tehty tässä liitteessä kuvatun menettelyn mukaisesti.

1.3

Teknisen tutkimuslaitoksen on käytettävä tässä liitteessä kuvattua menetelmää tämän liitteen kohdissa 3.2.3.2.2, 4.2.4.2.2, 5.3.4.1, 5.3.6.1, 6.3.4.1, ja 6.3.6.1 määritellyn sähkötaseen Q mittaamiseen.

2.   MITTAUSLAITTEISTO JA -VÄLINEET

2.1

Jäljempänä 3–6 kohdassa kuvattujen testien aikana akun virta mitataan käyttämällä pihtityypistä tai suljettua virta-anturia. Virta-anturilla (eli virtasensorilla ilman tietojen kirjaamislaitteita) on oltava vähimmäistarkkuus, joka on 0,5 prosenttia mitatusta arvosta (A) tai 0,1 prosenttia asteikon enimmäisarvosta.

Alkuperäislaitteen valmistajan diagnostiikkatestilaitteita ei käytetä tähän testiin.

2.1.1

Virta-anturi on kiinnitettävä yhteen niistä johdoista, jotka on suoraan kytketty akkuun. Jotta akun virtaa voidaan helposti mitata käyttämällä ulkoisia laitteita, valmistajien olisi mieluiten sisällytettävä ajoneuvoihin soveltuvat, turvalliset ja helposti saavutettavat kytkentäpisteet. Jos se ei ole mahdollista, valmistajan on annettava tukea tekniselle tutkimuskeskukselle ja tarjottava mahdollisuus liittää virtamittari akkuun kytkettyihin johtoihin edellä esitetyllä tavalla.

2.1.2

Virtamittarin ulostulosta otetaan näytteitä 5 Hz:n vähimmäisnäytteenottotaajuudella. Mitattu virta integroidaan ajan suhteen, jolloin saadaan Q:n mitattu arvo ampeeritunteina (Ah).

2.1.3

Sensorin sijaintipaikan lämpötila on mitattava ja siitä on otettava näytteet samalla näytteenottotaajuudella kuin virrastakin, jotta tätä arvoa voidaan käyttää tasaamaan virtamittarin mahdollista liukumaa ja tarvittaessa virtamittarin ulostulon muuntamiseen käytetyn jännitemittarin liukumaa.

2.2

Tekniselle tutkimuslaitokselle on toimitettava luettelo laitteista (valmistaja, mallinumero, sarjanumero), joita valmistaja on käyttänyt,

a)

määrittääkseen, milloin akun minimilataustila on saavutettu tämän liitteen kohdassa 3 ja 4 määritellyn testimenettelyn aikana, ja

b)

määrittääkseen korjauskertoimet Kfuel ja KCO2 (tämän liitteen kohdassa 5.3.3.2, 5.3.5.2, 6.3.3.2 ja 6.3.5.2annettujen määritelmien mukaisesti),

sekä (tarvittaessa) laitteiden viimeisimmät kalibrointipäivämäärät.

3.   MITTAUSMENETTELY

3.1

Akun virran mittaaminen alkaa samalla hetkellä kun testauskin ja päättyy välittömästi, kun ajoneuvolla on ajettu täysi ajosykli.

3.2

Q:n erilliset arvot on kirjattava syklin yksi ja kaksi osalta.

LIITE 9

AINOASTAAN SÄHKÖISTÄ VOIMALAITETTA TAI SÄHKÖISTÄ HYBRIDIVOIMALAITETTA KÄYTTÄVIEN AJONEUVOJEN SÄHKÖKÄYTTÖISEN TOIMINTASÄTEEN JA SÄHKÖISTÄ HYBRIDIVOIMALAITETTA KÄYTTÄVIEN AJONEUVOJEN LATAUKSEN MAHDOLLISTAMAN TOIMINTASÄTEEN MITTAUSMENETELMÄ

1.   SÄHKÖKÄYTTÖISEN TOIMINTASÄTEEN MITTAUS

Tässä kuvatun testimenetelmän avulla voidaan mitata ainoastaan sähköistä voimalaitetta käyttävien ajoneuvojen sähkökäyttöinen toimintasäde kilometreinä tai sellaisten sähköistä hybridivoimalaitetta käyttävien ajoneuvojen, jotka voidaan ladata ulkopuolelta (OVC HEV, liitteen 8 kohdan 2 määrittelyjen mukaisesti), sähkökäyttöinen toimintasäde ja latauksen mahdollistama toimintasäde kilometreinä.

2.   SUUREET, YKSIKÖT JA MITTAUSTARKKUUDET

On käytettävä seuraavia suureita, yksiköitä ja mittaustarkkuuksia:

Suure

Yksikkö

Tarkkuus

Erottelutarkkuus

Aika

s

± 0,1 s

0,1 s

Etäisyys

m

± 0,1 prosenttia

1 m

Lämpötila, astetta

C

± 1 °C

1 °C

Nopeus

km/h

± 1 prosenttia

0,2 km/h

Massa

kg

± 0,5 prosenttia

1 kg

Sähkötase

Ah

± 0,5 prosenttia

0,3 prosenttia

3.   TESTAUSOLOSUHTEET

3.1   Ajoneuvon kunto

3.1.1   Ajoneuvon renkaissa on oltava ajoneuvon valmistajan suosittelema paine niiden ollessa ympäristön lämpötilassa.

3.1.2   Mekaanisia liikkuvia osia voitelevien öljyjen on viskositeetiltaan oltava ajoneuvon valmistajan suositusten mukaiset.

3.1.3   Valaisimien, valaistujen merkinantolaitteiden ja lisälaitteiden on oltava kytkettyinä pois päältä testauksessa ja ajoneuvon normaalissa päiväkäytössä tarvittavia laitteita lukuun ottamatta.

3.1.4   Kaikkien muuhun kuin ajoneuvon liikuttamiseen tarkoitettujen energiaa varastoivien järjestelmien (sähköiset, hydrauliset, pneumaattiset jne.) on oltava ladattuja valmistajan ilmoittamaan enimmäismäärään saakka.

3.1.5   Jos akkuja käytetään ympäristön lämpötilaa lämpimämpinä, käyttäjän on noudatettava ajoneuvon valmistajan suosittelemaa menettelyä pitääkseen akun lämpötilan normaalilla käyttölämpötila-alueella.

Valmistajan edustajan on kyettävä todistamaan, ettei akun lämpötilansäätöjärjestelmää ole kytketty pois käytöstä tai sen tehoa vähennetty.

3.1.6   Ajoneuvolla on oltava ajettu vähintään 300 km testiä edeltävien seitsemän päivän aikana käyttäen testiajoneuvoon asennettuja akkuja.

3.2   Ilmasto-olosuhteet

Jos testaus tehdään ulkoilmassa, lämpötilan on oltava välillä 5–32 °C.

Sisätiloissa tehtävät testit tehdään lämpötilan ollessa 20–30 °C.

4.   TOIMINTATILAT

Testimenetelmässä on seuraavat vaiheet:

a)

akun alkulataus

b)

testisykli ja sähkökäyttöisen toimintasäteen mittaaminen

Mikäli ajoneuvoa on näiden vaiheiden välillä siirrettävä, se on tehtävä työntämällä (ilman että akku silloin latautuu).

4.1   Akun alkulataus

Akun lataaminen käsittää seuraavat toimenpiteet:

Huom.

”Akun alkulataus” koskee akun lataamista ensimmäisen kerran ajoneuvoa vastaanotettaessa. Mikäli peräkkäin tehdään useita yhdistelmätestejä tai -mittauksia, ensimmäisen tehtävän latauksen on oltava ”akun alkulataus” ja muut latauskerrat tehdään normaalin yön aikana tapahtuvan latausmenettelyn mukaisesti.

4.1.1   Akun purkaminen

4.1.1.1   Puhtaasti sähkökäyttöiset ajoneuvot:

4.1.1.1.1

Menettely alkaa ajoneuvon akun purkamisella ajaen (testiradalla, dynamometrissä tms.) nopeudella, joka vastaa 70 ± 5 prosenttia ajoneuvon puolen tunnin purkamisella saavuttamasta suurimmasta nopeudesta.

4.1.1.1.2

Purkaminen lakkaa, kun:

a)

ajoneuvo ei kykene kulkemaan nopeudella, joka vastaa 65:tä prosenttia sen puolen tunnin purkamisella saavuttamasta suurimmasta nopeudesta,

b)

tai ajoneuvon vakiovarustukseen kuuluvat laitteet antavat ajajalle kehotuksen pysäyttää ajoneuvo tai

c)

on ajettu 100 km:n matka.

4.1.1.2   Liitteen 8 määritelmien mukaiset ulkopuolelta ladattavat sähköiset hybridiajoneuvot, joissa ei ole käyttötavan vaihtokytkintä:

4.1.1.2.1

Valmistajan on tarjottava keinot mittausten tekemiseksi, kun ajoneuvoa käytetään puhtaasti sähköisessä toimintatilassa.

4.1.1.2.2

Menettely aloitetaan purkamalla ajoneuvon sähköenergian/voiman varastointilaite ajamalla (testiradalla, alustadynamometrillä tms.)

a)

tasaisella 50 km/h:n nopeudella, kunnes sähkökäyttöisen hybridiajoneuvon polttoainetta käyttävä moottori käynnistyy,

b)

tai, jos ajoneuvo ei voi saavuttaa tasaista 50 km/h:n nopeutta ilman polttoainetta käyttävän moottorin käynnistämistä, nopeutta pienennetään, kunnes ajoneuvolla voidaan ajaa määrätty aika tai matka (josta tekninen tutkimuslaitos ja valmistaja sopivat) sellaisella pienemmällä tasaisella nopeudella, jolla polttoainetta käyttävä moottori ei vielä käynnisty,

c)

tai valmistajan suositusten mukaan.

Polttoainetta käyttävä moottori sammutetaan kymmenen sekunnin kuluessa siitä, kun se käynnistyi automaattisesti.

4.1.1.3   Liitteen 8 määritelmien mukaiset ulkopuolelta ladattavat sähköiset hybridiajoneuvot, joissa on käyttötavan vaihtokytkin:

4.1.1.3.1

Jos kytkimen asentoa ”pelkkä sähkö” ei ole, valmistajan on pystyttävä osoittamaan keinot mittauksen suorittamiseksi ajoneuvon kulkiessa pelkällä sähköllä.

4.1.1.3.2

Menettely aloitetaan purkamalla ajoneuvossa oleva sähköenergian/voiman varastointilaite ajamalla siten, että kytkin on asennossa ”pelkkä sähkö” (testiradalla, alustadynamometrillä tms.) tasaisella nopeudella, joka on 70 prosenttia ± 5 prosenttia ajoneuvon puolen tunnin purkamisella saavuttamasta enimmäisnopeudesta.

4.1.1.3.3

Purkaminen lakkaa, kun

a)

ajoneuvo ei kykene kulkemaan nopeudella, joka vastaa 65:tä prosenttia sen puolen tunnin purkamisella saavuttamasta suurimmasta nopeudesta, tai

b)

ajoneuvon vakiovarustukseen kuuluvat laitteet antavat ajajalle kehotuksen pysäyttää ajoneuvo tai

c)

kun on ajettu 100 km:n matka.

4.1.1.3.4

Jos ajoneuvoa ei ole mahdollista ajaa puhtaasti sähköisessä toimintatilassa, sähköenergian/voiman varastointilaite puretaan ajamalla ajoneuvoa (testiradalla, alustadynamometrillä tms.)

a)

tasaisella 50 km/h:n nopeudella, kunnes sähkökäyttöisen hybridiajoneuvon polttoainetta käyttävä moottori käynnistyy, tai

b)

jos ajoneuvo ei voi saavuttaa tasaista 50 km/h:n nopeutta ilman polttoainetta käyttävän moottorin käynnistämistä, nopeutta pienennetään, kunnes ajoneuvolla voidaan ajaa määrätty aika tai matka (josta tekninen tutkimuslaitos ja valmistaja sopivat) sellaisella pienemmällä tasaisella nopeudella, jolla polttoainetta käyttävä moottori ei käynnisty, tai

c)

valmistajan suositusten mukaan.

Polttoainetta käyttävä moottori sammutetaan kymmenen sekunnin kuluessa siitä, kun se käynnistyi automaattisesti.

4.1.2   Normaali yön aikana tehtävä lataus

Puhtaasti sähkökäyttöisen ajoneuvon akkua on ladattava liitteen 7 kohdassa 2.4.1.2 määritellyn normaalin yön aikana tapahtuvan latausmenettelyn mukaisesti enintään 12 tunnin ajan.

Ulkopuolelta ladattavan sähköisen hybridiajoneuvon akkua on ladattava liitteen 8 kohdassa 3.2.2.5 määritellyn normaalin yön aikana tapahtuvan latausmenettelyn mukaisesti.

4.2   Testisykli ja toimintasäteen mittaaminen

4.2.1   Puhtaasti sähkökäyttöiset ajoneuvot:

4.2.1.1   Liitteen 7 kohdassa 1.1 kuvattua testijaksoa tehdään dynamometrissä, joka on säädetty liitteen 7 lisäyksessä 1 kuvatulla tavalla, kunnes testin päättymiskriteerit täyttyvät.

4.2.1.2   Testin päättymiskriteeri täyttyy, kun ajoneuvo ei enää kykene tavoitekäyrän suorituskykyyn nopeuteen 50 km/h saakka tai kun ajoneuvossa vakiona olevat laitteet antavat ajajalle kehotuksen pysäyttää ajoneuvo.

Tällöin ajoneuvo on hidastettava nopeuteen 5 km/h ilman jarruttamista, pelkästään nostamalla jalka pois kaasupolkimelta, ja sen jälkeen pysäytettävä jarruttamalla.

4.2.1.3   Yli 50 km/h nopeuksissa tapauksissa, joissa ajoneuvo ei saavuta testisyklissä vaadittua kiihtyvyyttä tai nopeutta, kaasupoljinta on pidettävä täysin pohjassa siihen saakka, kunnes tavoitekäyrän arvot on jälleen saavutettu.

4.2.1.4   Inhimillisten tarpeiden vuoksi testijaksojen välillä sallitaan enintään kolme taukoa, joiden yhteenlaskettu kesto ei saa ylittää 15:tä minuuttia.

4.2.1.5   Testin lopussa kuljettu matka De kilometreinä on sähkökäyttöisen ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde. Se on pyöristettävä lähimpään kokonaislukuun.

4.2.2   Hybridisähköajoneuvot

4.2.2.1   Sähkökäyttöisen hybridiajoneuvon sähkökäyttöisen toimintasäteen määrittäminen

4.2.2.1.1

Liitteen 8 kohdassa 1.4 kuvattua soveltuvaa testijaksoa ja siihen liittyviä vaihteiden vaihto-ohjeita noudatetaan dynamometrissä, joka on säädetty säännön nro 83 liitteen 4 lisäyksessä 2, 3 ja 4 kuvatulla tavalla, kunnes testin päättymiskriteerit täyttyvät.

4.2.2.1.2

Sähkökäyttöisen toimintasäteen mittaamista varten testin päättymiskriteeri täyttyy, kun ajoneuvo ei enää kykene tavoitekäyrän suorituskykyyn nopeuteen 50 km/h saakka, kun ajoneuvossa vakiona olevat laitteet antavat ajajalle kehotuksen pysäyttää ajoneuvo tai kun akku on saavuttanut minimilataustilansa. Tällöin ajoneuvo on hidastettava nopeuteen 5 km/h ilman jarruttamista, pelkästään nostamalla jalka pois kaasupolkimelta, ja sen jälkeen pysäytettävä jarruttamalla.

4.2.2.1.3

Yli 50 km/h nopeuksissa tapauksissa, joissa ajoneuvo ei saavuta testisyklissä vaadittua kiihtyvyyttä tai nopeutta, kaasupoljinta on pidettävä täysin pohjassa siihen saakka, kunnes tavoitekäyrän arvot on jälleen saavutettu.

4.2.2.1.4

Inhimillisten tarpeiden vuoksi testijaksojen välillä sallitaan enintään kolme taukoa, joiden yhteenlaskettu kesto ei saa ylittää 15:tä minuuttia.

4.2.2.1.5

Testin lopussa pelkkää sähkömoottoria käyttäen kuljettu matka De kilometreinä on hybridisähköajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde. Se on pyöristettävä lähimpään kokonaislukuun. Jos ajoneuvoa käytetään testin aikana sekä sähkökäyttöisessä että hybriditilassa, puhtaasti sähkökäyttöiset jaksot määritetään mittaamalla suuttimiin tai sytytykseen tuleva virta.

4.2.2.2   Sähkökäyttöisen hybridiajoneuvon latauksen mahdollistaman toimintasäteen määrittäminen

4.2.2.2.1

Liitteen 8 kohdassa 1.4 kuvattua soveltuvaa testijaksoa ja siihen liittyviä vaihteiden vaihto-ohjeita noudatetaan dynamometrissä, joka on säädetty säännön nro 83 liitteen 4 lisäyksessä 2, 3 ja 4 kuvatulla tavalla, kunnes testin päättymiskriteerit täyttyvät.

4.2.2.2.2

Mitattaessa latauksen mahdollistamaa toimintasädettä testin päättymiskriteerit täyttyvät, kun akku on saavuttanut minimilataustilan liitteen 8 kohdassa 3.2.3.2.2 tai 4.2.4.2.2 vahvistettujen kriteerien mukaisesti. Ajamista jatketaan, kunnes saavutetaan maantieajosyklin viimeinen joutokäyntijakso.

4.2.2.2.3

Inhimillisten tarpeiden vuoksi testijaksojen välillä sallitaan enintään kolme taukoa, joiden yhteenlaskettu kesto ei saa ylittää 15:tä minuuttia.

4.2.2.2.4

Sähkökäyttöisen hybridiajoneuvon latauksen mahdollistama toimintasäde on kokonaisajomatka kilometreinä ilmaistuna ja pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun.

LIITE 10

PÄÄSTÖJEN TESTAUSMENETTELY JAKSOITTAISESTI REGENEROITUVALLA JÄRJESTELMÄLLÄ VARUSTETUILLE AJONEUVOILLE

1.   JOHDANTO

1.1   Tässä liitteessä määritellään ne erityismääräykset, jotka koskevat tämän säännön 2.19 kohdassa määritellyllä jaksottaisesti regeneroituvalla järjestelmällä varustettujen ajoneuvojen tyyppihyväksyntää.

2.   TYYPPIHYVÄKSYNNÄN SOVELTAMISALA JA LAAJENTAMINEN

2.1   Jaksoittaisesti regeneroituvalla järjestelmällä varustetut ajoneuvoperheet

Tämä menettely koskee tämän säännön kohdassa 2.19 määritellyllä jaksoittaisesti regeneroituvalla järjestelmällä varustettuja ajoneuvoja. Tässä liitteessä käsiteltäviä asioita varten voidaan muodostaa ajoneuvoperheitä. Näin ollen niitä jaksoittaisesti regeneroituvalla järjestelmällä varustettuja ajoneuvotyyppejä, joiden seuraavassa kuvatut ominaisuudet ovat identtisiä tai annettujen toleranssien sisällä, on pidettävä samaan ajoneuvoperheeseen kuuluvana jaksoittaisesti regeneroituville järjestelmille spesifisten mittausten osalta.

2.1.1   Identtiset ominaisuudet ovat:

 

Moottori:

a)

sylinterimäärä

b)

moottorin iskutilavuus (± 15 %)

c)

venttiilien lukumäärä

d)

polttoainejärjestelmä

e)

polttotapahtuma (kaksitahti-, nelitahti-, kiertomoottori).

 

Jaksottaisesti regeneroituva järjestelmä (eli katalysaattori, hiukkasloukku):

a)

rakenne (eli kotelointi, käytettävä jalometalli, käytettävä substraatti, kennotiheys),

b)

tyyppi ja toimintaperiaate,

c)

annostelu- ja lisäainejärjestelmä,

d)

tilavuus (± 10 prosenttia),

e)

sijoituspaikka (lämpötila ± 50 °C nopeudella 120 km/t tai 5 prosentin ero maksimilämpötilassa/-paineessa).

2.2   Ajoneuvotyypit, joiden vertailumassat ovat erilaiset

Tämän säännön kohdassa 2.19 määritellyllä jaksoittaisesti regeneroituvalla järjestelmällä varustettujen ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevan tämän liitteen mukaisen menettelyn yhteydessä kehitetyn Ki-kertoimen soveltamisalaa voidaan laajentaa toisiin saman ajoneuvoperheen ajoneuvoihin, joiden viitepaino on joko toisessa kahdesta seuraavaksi korkeammasta ekvivalenttisen inertian luokista tai missä tahansa alemmassa luokassa.

2.3   Sen sijaan, että tehdään seuraavassa kohdassa määritelty testi, voidaan käyttää kiinteää kertoimen Ki arvoa 1,05, jos tekninen tutkimuslaitos ei näe mitään syytä käyttää suurempaa arvoa.

3.   TESTAUSMENETTELY

Ajoneuvo voidaan varustaa kytkimellä, jolla voidaan joko estää tai sallia regenerointiprosessi, edellyttäen, ettei toimenpiteellä ole vaikutusta moottorin alkuperäisiin säätöihin. Kytkin sallitaan vain estämään regenerointi regenerointijärjestelmän latauksen aikana ja esivalmisteluvaiheiden aikana. Sitä ei kuitenkaan saa käyttää mitattaessa päästöjä regenerointijakson aikana, vaan päästötesti on tehtävä käyttäen valmistajan alkuperäistä ohjausyksikköä.

3.1   Hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen mittaus kahden sellaisen jakson välissä, joiden aikana regenerointi tapahtuu

3.1.1   Keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ja keskimääräinen polttoaineenkulutus regenerointijaksojen välissä ja regeneroituvan laitteen latauksen aikana on määritettävä useamman suunnilleen tasaisin väliajoin tehdyn (jos niitä on enemmän kuin kaksi) I-tyypin käyttöjakson tai vastaavan moottorin testipenkkijakson aritmeettisena keskiarvona. Vaihtoehtoisesti valmistaja voi toimittaa tiedot, jotka osoittavat, että hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus pysyvät vakioina + 4 prosentin rajoissa regenerointijaksojen välissä. Tässä tapauksessa voidaan käyttää tavanomaisen I-tyypin testin aikana mitattuja hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen arvoja. Kaikissa muissa tapauksissa on tehtävä päästömittaus ainakin kahdelle tyyppi I -käyttöjaksolle tai vastaavalle moottoritestipenkkijaksolle, yksi välittömästi regeneroinnin jälkeen (ennen uutta latausta) ja toinen mahdollisimman vähän ennen regenerointijaksoa. Kaikki päästömittaukset ja laskelmat on tehtävä liitteen 6 mukaisesti. Yksittäisen regeneroinnin järjestelmän keskimääräiset päästöt lasketaan tämän liitteen kohdan 3.3 mukaisesti ja usean regeneroinnin järjestelmän keskimääräiset päästöt tämän liitteen kohdan 3.4 mukaisesti.

3.1.2   Latausprosessi ja kertoimen Ki määritys on tehtävä tyypin I käyttösyklin aikana dynamometrissä tai moottoritestipenkissä käyttäen vastaavaa testijaksoa. Syklejä voidaan ajaa jatkuvasti (ts. ilman, että moottori jaksojen välissä sammutetaan). Ajoneuvo voidaan välillä ottaa pois dynamometristä, kun joitain testisyklejä on ajettu, ja jatkaa testiä myöhemmin.

3.1.3   Syklien lukumäärä (D) kahden sellaisen syklin välillä, jossa tapahtuu regenerointi, niiden syklien lukumäärä (n), joiden aikana päästömittauksia tehdään, sekä kaikki päästömittausarvot (M′sij) on mainittava liitteen 1 kohdissa 4.1.11.2.1.10.1–4.1.11.2.1.10.4 tai 4.1.11.2.5.4.1–4.1.11.2.5.4.4 soveltuvin osin.

3.2   Hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen mittaus regeneroinnin aikana

3.2.1   Ajoneuvon mahdollinen valmistelu regenerointivaiheen aikana tehtäviä päästötestejä varten on tehtävä säännön nro 83 liitteen 4 kohdan 5.3 mukaisia valmistelusyklejä tai vastaavia moottoritestipenkkisyklejä käyttäen sen mukaan, mikä latausmenettely on edellä olevassa kohdassa 3.1.2 valittu.

3.2.2   Liitteessä 6 esitetyt testiolot ja ajoneuvon testauskunto pätevät ennen ensimmäistä hyväksyttävää päästötestiä.

3.2.3   Regenerointi ei saa tapahtua ajoneuvon valmistelun aikana. Tämä voidaan varmistaa yhdellä seuraavista tavoista:

3.2.3.1

Esivalmistelujaksojen ajaksi voidaan asentaa ”valeregeneraatiojärjestelmä” tai osa tällaisesta järjestelmästä.

3.2.3.2

Voidaan myös käyttää mitä hyvänsä muuta valmistajan ja typpihyväksynnästä vastaavan viranomaisen välillä sovittua menetelmää.

3.2.4   Regenerointijakson sisältävä pakokaasujen päästötesti kylmäkäynnistyksen aikana on tehtävä tyypin I käyttösyklin tai vastaavan moottoritestipenkkisyklin mukaisesti. Mikäli kahden sellaisen syklin välissä, joissa tapahtuu regenerointijakso, tehtävät päästömittaukset tehdään moottoritestipenkissä, regenerointijakson sisältävä päästötesti on myös tehtävä moottoritestipenkissä.

3.2.5   Mikäli regenerointiprosessi vaatii enemmän kuin yhden toimintasyklin, sen jälkeen tehtävät testisyklit on tehtävä välittömästi moottoria välillä sammuttamatta, kunnes regenerointi on suoritettu loppuun (kukin sykli on tehtävä loppuun). Uuden testin valmisteluajan tulisi olla mahdollisimman lyhyt (esim. hiukkassuodattimen vaihto). Tänä aikana moottorin on oltava sammuksissa.

3.2.6   Regeneroinnin aikana vallitsevat hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen arvot (Mri) on laskettava liitteen 6 mukaisesti. Koko regenerointiprosessin aikana tapahtuneiden käyttösyklien lukumäärä (d) on merkittävä muistiin.

3.3   Hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen kokonaisarvojen laskeminen yksittäisen regeneroinnin järjestelmässä

1)

Formula

n ≥ 2

2)

Formula

3)

Formula

missä jokaiselle hiilidioksidin päästö- ja polttoaineen kulutuslukemalle:

M′sij

=

hiilidioksidipäästöjen massa ilmaistuna grammoina kilometriä kohden ja polttoaineen kulutuslukema ilmaistuna litroina 100:aa kilometriä kohden yhden käyttösyklin (tai vastaavan moottoritestipenkkisyklin) osan i) aikana ilman regenerointia

M′rij

=

hiilidioksidipäästöjen massa ilmaistuna grammoina kilometriä kohden ja polttoaineen kulutuslukema ilmaistuna litroina 100:aa kilometriä kohden yhdellä käyttösyklin (tai vastaavan moottoritestipenkkisyklin) osan i) aikana regeneroinnin aikana. (kun n > 1, ensimmäinen tyypin I testi tehdään kylmänä ja muut jaksot kuumana)

Msi

=

keskimääräinen hiilidioksidipäästöjen massa ilmaistuna grammoina kilometriä kohden ja polttoaineen kulutuslukema ilmaistuna litroina 100:aa kilometriä kohden käyttösyklin yhden osan i) aikana ilman regenerointia

Mri

=

keskimääräinen hiilidioksidipäästöjen massa ilmaistuna grammoina kilometriä kohden ja polttoaineen kulutuslukema ilmaistuna litroina 100:aa kilometriä kohden käyttösyklin yhden osan i) aikana regeneroinnin aikana

Mpi

=

keskimääräinen hiilidioksidipäästöjen massa ilmaistuna grammoina kilometriä kohden ja polttoaineen kulutuslukema ilmaistuna litroina 100:aa kilometriä kohden

n

=

niiden testipisteiden lukumäärä, joissa päästömittauksia tehdään (tyypin I käyttösyklien tai vastaavien moottoritestipenkkisyklien aikana) kahden sellaisen syklin välissä, joiden aikana regenerointi tapahtuu, ≥ 2

d

=

regeneroinnin vaatima käyttösyklien lukumäärä;

D

=

kahden regenerointisyklin välillä olevien käyttösyklien lukumäärä.

Kuva 10/1 havainnollistaa mitattavia suureita.

Kuva 10/1

Hiilidioksidipäästö- ja polttoaineenkulutustestissä mitatut suureet regeneraatiojaksojen aikana ja niiden välissä (kaavamainen esimerkki; aikavälillä D päästöt saattavat joko lisääntyä tai alentua)

Image

3.3.1   Regenerointikertoimen K arvon laskeminen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen arvolle (i)

Ki = Mpi / Msi

Tulokset Msi, Mpi ja Ki on kirjattava teknisen tutkimuslaitoksen testausselosteeseen.

Ki voidaan määrittää yksittäisen jakson perusteella.

3.4   Usean jaksoittaisen regeneroinnin järjestelmien hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen yhdistelmän laskeminen

1)

Formula

nk ≥ 2

2)

Formula

3)

Formula

4)

Formula

5)

Formula

6)

Formula

7)

Formula

jossa:

Msi

=

kaikkien tapahtumien k hiilidioksidipäästöjen massa (g/km) ja polttoaineen kulutus (l/100 km) (i) ilman regenerointia;

Mri

=

kaikkien tapahtumien k hiilidioksidipäästöjen massa (g/km) ja polttoaineen kulutus (l/100 km) (i) regeneroinnin aikana;

Mpi

=

kaikkien tapahtumien k hiilidioksidipäästöjen massa (g/km) ja polttoaineen kulutus (l/100 km) (i);

Msik

=

tapahtuman k hiilidioksidipäästöjen massa (g/km) ja polttoaineen kulutus (l/100 km) (i) ilman regenerointia;

Mrik

=

tapahtuman k hiilidioksidipäästöjen massa ilmaistuna (g/km) ja polttoaineen kulutus (l/100 km) (i) regeneroinnin aikana;

M′sik,j

=

tapahtuman k hiilidioksidipäästöjen massa (g/km) ja polttoaineen kulutus (l/100 km) tyypin I yhden käyttösyklin (tai vastaavan moottoritestipenkkisyklin) aikana ilman regenerointia, mitattuna pisteessä j; 1 ≤ j ≤ n,

M′rik,j

=

tapahtuman k hiilidioksidipäästöjen massa (g/km) ja polttoaineen kulutus (l/100 km) (i) yhden tyypin I käyttösyklin (tai vastaavan moottoritestipenkkisyklin) aikana regeneroinnin aikana (kun j > 1, ensimmäinen tyypin I testi tehdään kylmänä ja muut jaksot kuumana) mitattuna käyttösyklistä j; 1 ≤ j ≤ d;

nk

=

niiden tapahtuman k testipisteiden lukumäärä, joissa päästömittauksia tehdään (tyyppi I -käyttöjaksojen tai vastaavien moottoritestipenkkijaksojen aikana) kahden sellaisen jakson välissä, joiden aikana regenerointivaihe tapahtuu, ≥ 2;

dk

=

tapahtumassa k regeneroinnin vaatima käyttösyklien lukumäärä

Dk

=

kahden regenerointivaiheen välillä olevien käyttösyklien lukumäärä tapahtumassa k.

Kuva 10/2 havainnollistaa mitattavia parametreja.

Kuvat 10/2 ja 10/3

Päästötestissä mitatut parametrit sellaisten syklien aikana ja välissä, joissa tapahtuu regeneraatio (kaavamainen esimerkki)

Image

Tarkempia tietoja prosessista on kuvassa 10/3.

Image

Seuraavassa esitetään yksityiskohtainen kuvaus kuvassa 10/3 esitetystä kaavamaisesta esimerkistä yksinkertaisessa ja realistisessa tapauksessa:

1.   DPF: regenerointi säännöllisin välein, vastaavat päästöt (± 15 %) tapahtumasta toiseen välillä

Dk = Dk + 1 = D1

dk = dk + 1 = d1

Mrik – Msik = Mrik + 1 – Msik + 1

nk = n

2.   DeNOx: rikinpoisto (rikkidioksidin poisto) käynnistyy, ennen kuin rikillä on havaittavaa vaikutusta päästöihin (± 15 % mitatuista päästöistä). Tässä esimerkissä eksotermisista syistä yhdessä viimeisen DPF-regeneroinnin kanssa.

M’sik,j = 1 = vakio

Image

Msik = Msik + 1 = Msi2

Mrik = Mrik + 1 = Mri2

SO2:n poistotapahtuman osalta: Mri2, Msi2, d2, D2, n2 = 1

3.   Koko järjestelmä (DPF + DeNOx):

 

Formula

 

Formula

 

Formula

Kertoimen (Ki) arvo usean jaksoittaisen regeneroinnin järjestelmien osalta voidaan laskea vasta, kun kullekin järjestelmälle on tapahtunut tietty määrä regenerointeja. Kun koko menettely on suoritettu (A:sta B:hen, ks. kuva 10/2), tulisi päästä alkuperäisiin lähtöolosuhteisiin A.

3.4.1   Usean jaksoittaisen regeneroinnin järjestelmän hyväksynnän laajentaminen

3.4.1.1

Jos usean regeneroinnin järjestelmän teknisiä parametreja ja/tai tämän yhdistetyn järjestelmän kaikkiin vaiheisiin sovellettavaa regenerointistrategiaa muutetaan, olisi suoritettava koko menettely kaikkien regenerointilaitteiden osalta, jotta saadaan mittaukset, joilla yhdistetty kerroin Ki päivitetään.

3.4.1.2

Jos usean regeneroinnin järjestelmän yhtä ainoaa laitetta muutetaan strategiaparametrien (eli D ja/tai d hiukkassuodattimen osalta) osalta ja jos valmistaja pystyy esittämään tutkimuslaitokselle tekniset tiedot, joilla voidaan osoittaa, että

a)

havaittavaa vaikutusta järjestelmän muihin laitteisiin ei ole ja että

b)

merkittävät parametrit (rakenne, toimintaperiaate, tilavuus, sijainti jne.) ovat identtiset,

Ki:n päivittämiseen tarvittavaa menettelyä voidaan yksinkertaistaa.

Valmistajan ja tutkimuslaitoksen sopimuksen mukaisesti tässä tapauksessa riittää, että suoritetaan ainoastaan yksi näytteenotto-/varastointi- ja regenerointitapahtuma ja että testitulokset (Msi, Mri) sijoitetaan yhdessä muuttuneiden parametrien (D ja/tai d) kanssa asianomaisiin kaavoihin, jotta yhdistetty kerroin Ki voidaan päivittää matemaattisesti korvaamalla olemassa olevat kertoimen Ki peruskaavat.