8.5.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 122/19

Vain alkuperäiset UN/ECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä olisi tarkastettava UN/ECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja on saatavana osoitteessa

http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html.

Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 97 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat ajoneuvojen hälytysjärjestelmien hyväksyntää ja moottoriajoneuvojen hyväksyntää niiden hälytysjärjestelmien osalta

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraavaan saakka:

Muutossarjan 01 täydennys 6 – Voimaantulopäivä: 23. kesäkuuta 2011

SISÄLTÖ

SÄÄNTÖ

1.	Soveltamisala

I osa – Ajoneuvojen hälytysjärjestelmien hyväksyntä

2.	Määritelmät

3.	Hyväksynnän hakeminen ajoneuvojen hälytysjärjestelmille

4.	Hyväksyntä

5.	Yleiset vaatimukset

6.	Erityiset vaatimukset

7.	Toimintaympäristö ja testausolosuhteet

Ohjeet

9.	Ajoneuvojen hälytysjärjestelmien tyypin muutokset ja hyväksynnän laajennus

10.	Tuotannon vaatimustenmukaisuus

11.	Seuraamukset vaatimuksenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

12.	Tuotannon lopettaminen

13.	Hyväksyntätesteistä vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet

II osa – Ajoneuvon hyväksyntä sen hälytysjärjestelmän osalta

14.	Määritelmät

15.	Hyväksynnän hakeminen

16.	Hyväksyntä

17.	Yleiset vaatimukset

18.	Erityiset vaatimukset

19.	Testausolosuhteet

20.

Ohjeet

21.	Ajoneuvotyypin muutos ja hyväksynnän laajennus

22.	Tuotannon vaatimustenmukaisuus

23.	Seuraamukset vaatimuksenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

24.	Tuotannon lopettaminen

25.	Hyväksyntätesteistä vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet

III osa – Ajonestimien hyväksyntä ja ajoneuvon hyväksyntä sen ajonestimen osalta

26.	Määritelmät

27.	Hyväksynnän hakeminen ajonestimille

28.	Hyväksynnän hakeminen ajoneuvolle

29.	Ajonestimen hyväksyntä

30.	Ajoneuvon hyväksyntä

31.	Yleiset vaatimukset

32.	Erityiset vaatimukset

33.	Toimintaympäristö ja testausolosuhteet

34.

Ohjeet

35.	Ajonestintyypin tai ajoneuvotyypin muutokset ja hyväksynnän laajennus

36.	Tuotannon vaatimustenmukaisuus

37.	Seuraamukset vaatimuksenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

38.	Tuotannon lopettaminen

39.	Siirtymämääräykset

40.	Hyväksyntätesteistä vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet

LIITTEET

Liite 1 –

Ilmoitus ajoneuvon hälytysjärjestelmätyypin hyväksynnän myöntämisestä, laajennuksesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka ajoneuvon hälytysjärjestelmätyypin tuotannon lopettamisesta säännön nro 97 I osan mukaisesti

Liite 1A –

Ilmoituslomakkeet

Liite 2 –

Ilmoitus ajoneuvotyypin hyväksynnän myöntämisestä, laajennuksesta, epäämisestä tai peruuttamisesta sen hälytysjärjestelmän osalta taikka ajoneuvotyypin tuotannon lopettamisesta sen hälytysjärjestelmän osalta säännön nro 97 I osan mukaisesti

Liite 3 –

Ilmoitus ajonestintyypin hyväksynnän myöntämisestä, laajennuksesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka ajonestintyypin tuotannon lopettamisesta säännön nro 97 I osan mukaisesti

Liite 4 –

Ilmoitus ajoneuvotyypin hyväksynnän myöntämisestä, laajennuksesta, epäämisestä tai peruuttamisesta sen ajonestimen osalta taikka ajoneuvotyypin tuotannon lopettamisesta sen ajonestimen osalta säännön nro 97 I osan mukaisesti

Liite 5 –

Hyväksyntämerkkien sijoittelu

Liite 6 –

Vaatimustenmukaisuustodistuksen malli

Liite 7 –

Asennustodistuksen malli

Liite 8 –

Matkustajatilan suojajärjestelmiä koskeva testi

Liite 9 –

Sähkömagneettinen yhteensopivuus

Liite 10 –

Mekaanisilla avaimilla toimivia kytkimiä koskevat määräykset

1. SOVELTAMISALA

Tämä sääntö koskee

1.1	I OSA: ajoneuvojen hälytysjärjestelmiä, jotka on tarkoitettu kiinnitettäväksi pysyvästi M1-luokan ajoneuvoihin sekä niihin N1-luokan ajoneuvoihin, joiden suurin massa on enintään 2 tonnia. (1)

1.2	II OSA: M1-luokan ajoneuvoja sekä niitä N1-luokan ajoneuvoja, joiden suurin massa on enintään 2 tonnia, näiden hälytysjärjestelmän/-järjestelmien osalta (1).

1.3	III OSA: ajonestimiä sekä M1-luokan ajoneuvoja ja niitä N1-luokan ajoneuvoja, joiden suurin massa on enintään 2 tonnia, ajonestimien osalta (1).

1.4

II ja III osan määräysten mukaisten laitteiden asentaminen muiden kuin M1-luokan ajoneuvoihin tai sellaisiin N1-luokan ajoneuvoihin, joiden suurin massa ylittää 2 tonnia, on vapaaehtoista, mutta tällaisten asennettujen laitteiden tulee vastata kaikkia tämän säännön sovellettavia määräyksiä. Säännön nro 116 III tai IV osan määräysten mukaisesti hyväksyttyjen ajoneuvojen katsotaan täyttävän tämän säännön II ja III osan määräykset.

I OSA – AJONEUVOJEN HÄLYTYSJÄRJESTELMIEN HYVÄKSYNTÄ

2. MÄÄRITELMÄT

Tämän säännön I osassa tarkoitetaan

2.1	’ajoneuvon hälytysjärjestelmällä’ yhteen tai useampaan ajoneuvotyyppiin asennettavaksi tarkoitettua järjestelmää, jonka tarkoituksena on ilmaista ajoneuvoon kohdistuneet murrot tai luvattomat toimenpiteet; nämä laitteet voivat tarjota täydentävän suojan ajoneuvon luvattoman käytön estämiseksi

2.2	’anturilla’ laitetta, joka on suunniteltu ilmaisemaan muutos, jonka ajoneuvoon kohdistuva murto tai laiton toimenpide saattaa aiheuttaa

2.3	’varoituslaitteella’ laitetta, joka ilmaisee, että ajoneuvoon on kohdistunut murto tai luvaton toimenpide

2.4	’valvontaelimellä’ laitetta, jota tarvitaan ajoneuvon hälytysjärjestelmän käynnistymiseen, sen katkaisemiseen ja testaamiseen ja hälytyksen siirtymiseen varoituslaitteisiin

2.5	’kytketyllä’ ajoneuvon hälytysjärjestelmän tilaa, jolloin hälytys voi siirtyä varoituslaitteisiin

2.6	’katkaistulla’ ajoneuvon hälytysjärjestelmän tilaa, jolloin hälytys ei voi siirtyä varoituslaitteisiin

2.7	’avaimella’ kaikkia sellaisia laitteita, jotka on suunniteltu ja valmistettu toimimaan ainoastaan varta vasten ko. avainta varten suunnitellussa ja valmistetussa lukitusjärjestelmässä

2.8

’ajoneuvon hälytysjärjestelmätyypillä’ järjestelmiä, jotka eivät olennaisesti eroa toisistaan, vaan erot liittyvät lähinnä:

a)	rakentajan merkkiin tai toiminimeen

b)	anturityyppiin

c)	varoituslaitetyyppiin

d)	valvontalaitteiden tyyppiin

2.9	’ajoneuvon hälytysjärjestelmän hyväksynnällä’ ajoneuvon hälytysjärjestelmän tyypin hyväksyntää jäljempänä 5, 6 ja 7 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukaisesti

2.10	’ajonestimellä’ laitetta, jolla ajoneuvoa estetään liikkumasta omaa moottoria käyttäen

2.11	’vaarahälyttimellä’ laitetta, jonka avulla henkilö voi vaaratilanteessa kutsua apua ajoneuvoon asennetun hälytyslaitteen avulla

2.12	’osalla’ ajoneuvon osaksi tarkoitettua laitetta, jonka on täytettävä tämän säännön vaatimukset ja joka voidaan tyyppihyväksyä erikseen, kun tässä säännössä nimenomaisesti niin määrätään

2.13	’erillisellä teknisellä yksiköllä’ ajoneuvon osaksi tarkoitettua laitetta, jonka on täytettävä tämän säännön vaatimukset ja joka voidaan tyyppihyväksyä erikseen, mutta ainoastaan yhden tai useamman määrätyn ajoneuvotyypin yhteydessä, kun tässä säännössä nimenomaisesti niin määrätään.

3. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN AJONEUVOJEN HÄLYTYSJÄRJESTELMILLE

3.1	Ajoneuvon hälytysjärjestelmän valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on haettava ajoneuvon hälytysjärjestelmän hyväksyntää.

3.2

Jokaisen ajoneuvon hälytysjärjestelmätyypin osalta hakemuksen liitteenä on oltava liitteen 1A osassa 1 esitetyn mallin mukainen ilmoituslomake, ja siinä on kuvattava ajoneuvon hälytysjärjestelmän tekniset ominaisuudet ja sen asennusmenetelmä jokaisen sellaisen ajoneuvotyypin ja -mallin osalta, johon ajoneuvon hälytysjärjestelmä on tarkoitettu asennettavaksi

3.2.1

hakijan hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavan teknisen tutkimuslaitoksen suostumuksella valitsema yksi tai useampi ajoneuvo, johon tyyppihyväksyttäväksi esitetty ajoneuvon hälytysjärjestelmä on asennettu

3.2.2

kolmena kappaleena 8 kohdassa tarkoitetut ohjeet.

4. HYVÄKSYNTÄ

4.1	Jos tämän säännön mukaisesti hyväksyttäväksi esitetty ajoneuvon hälytysjärjestelmä täyttää jäljempänä 5, 6 ja 7 kohdassa esitettävät vaatimukset, kyseiselle ajoneuvon hälytysjärjestelmätyypille myönnetään hyväksyntä.

4.2

Kullekin hyväksytylle tyypille myönnetään hyväksyntänumero. Sen kahdesta ensimmäisestä numerosta (tällä hetkellä 01 muutossarjan 01 osalta) käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle ajoneuvon hälytysjärjestelmätyypille.

4.3	Tämän säännön mukaisesta ajoneuvon hälytysjärjestelmätyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän laajennuksesta tai epäämisestä tai tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 olevan mallin mukaisella lomakkeella.

4.4

Tämän säännön mukaisesti hyväksyttyä ajoneuvon hälytysjärjestelmätyyppiä vastaavan ajoneuvon hälytysjärjestelmän pääasialliseen osaan (pääasiallisiin osiin) on kiinnitettävä hyväksyntälomakkeessa ilmoitettuun näkyvään ja helppopääsyiseen paikkaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, jossa on

4.4.1

ympyrän sisään merkitty ”E”-kirjain, jota seuraa hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (2)

4.4.2

4.4.1 kohdassa mainitun ympyrän läheisyydessä tämän säännön numero, jota seuraa ”R”-kirjain, ”A”-, ”I”- tai ”AI”-tunnus, joka ilmaisee, onko järjestelmä ajoneuvon hälytysjärjestelmä, ajonestin vai näiden yhdistelmä, viiva ja hyväksyntänumero.

4.4.3

Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

4.4.4

Tämän säännön liitteessä 5 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkistä.

4.5

Vaihtoehtona edellä 4.4 kohdassa tarkoitetulle hyväksyntämerkille jokaiseen myytäväksi tarjottavaan ajoneuvon hälytysjärjestelmään liitetään vaatimustenmukaisuustodistus.

Jos ajoneuvon hälytysjärjestelmän valmistaja tarjoaa hyväksytyn merkitsemättömän ajoneuvon hälytysjärjestelmän ajoneuvovalmistajalle kyseisen valmistajan asennettavaksi alkuperäisvarusteena ajoneuvomalliin tai ajoneuvomallisarjaan, ajoneuvon hälytysjärjestelmän valmistajan tulee tarjota ajoneuvovalmistajalle vaatimustenmukaisuustodistuksesta riittävä määrä kappaleita, jotta kyseinen valmistaja voi hankkia tämän säännön II osan mukaisen ajoneuvon hyväksynnän.

Jos ajoneuvon hälytysjärjestelmä koostuu erillisistä osista, sen pääasiallisessa osassa (pääasiallisissa osissa) on oltava viitemerkki ja vaatimustenmukaisuustodistuksessa on esitettävä luettelo tällaisista viitemerkeistä.

Vaatimustenmukaisuustodistuksen malli on annettu tämän säännön liitteessä 6.

5. YLEISET VAATIMUKSET

5.1

Ajoneuvoon kohdistuneen murron tai luvattoman toimenpiteen yhteydessä ajoneuvon hälytysjärjestelmän on annettava varoitussignaali.

Varoitussignaalin on oltava kuuluva, ja siihen voi lisäksi liittyä optisia signaalilaitteita, tai varoitussignaali voi olla radiohälytys tai mikä tahansa näiden yhdistelmä.

5.2	Ajoneuvon hälytysjärjestelmät on suunniteltava, valmistettava ja asennettava siten, että ajoneuvo vastaa järjestelmän asennuksen jälkeen edelleen sovellettavia teknisiä vaatimuksia, erityisesti sähkömagneettisen yhteensopivuuden osalta.

5.3

Jos ajoneuvon hälytysjärjestelmässä on radiolähetysmahdollisuus esim. hälytyksen kytkemistä tai katkaisemista tai hälytyslähetystä varten, sen tulee vastata voimassa olevia ETSI-standardeja (3), esim. EN 300 220–1 V1.3.1. (2000–09), EN 300 220–2 V1.3.1. (2000–09), EN 300 220–3 V1.1.1. (2000–09) ja EN 301 489–3 V1.2.1. (2000–08) (mukaan lukien mahdolliset ohjeita koskevat vaatimukset). Hälytysjärjestelmän kytkemiseen ja katkaisemiseen käytettävien radiolähetysten taajuuden ja suurimman säteilytehon on vastattava CEPT:n/ERC:n (4) lyhyen kantaman laitteita koskevia suosituksia 70–03 (17.2.2000) (5).

5.4	Ajoneuvon hälytysjärjestelmän asentaminen ajoneuvoon ei saa vaikuttaa ajoneuvon suorituskykyyn (hälytysjärjestelmän ollessa katkaistussa tilassa) tai sen toimintaturvallisuuteen.

5.5	Ajoneuvon hälytysjärjestelmä ja sen osat eivät saa kytkeytyä vahingossa varsinkaan moottorin käydessä.

5.6	Ajoneuvon hälytysjärjestelmän tai sen sähkönsyötön vika ei saa vaikuttaa ajoneuvon toimintaturvallisuuteen.

5.7

Ajoneuvon hälytysjärjestelmän ja sen osien sekä niiden ohjaamien osien on oltava suunniteltu, rakennettu tai asennettu siten, että on mahdollisimman pieni riski, että joku saattaa ne toimintakelvottomiksi tai tuhoaa ne nopeasti ja huomiota herättämättä esim. yleisesti helposti saatavilla olevien edullisten, helposti kätkettävien työkalujen, laitteiden tai valmisteiden avulla.

5.8	Ajoneuvon hälytysjärjestelmän kytkentä- ja katkaisemiskeinon on oltava siten suunniteltu, että se ei riko säännön nro 18 vaatimuksia. Sähkökytkennät tämän säännön kattamiin osiin ovat sallittuja.

5.9	Järjestelmän pitää olla suunniteltu siten, että minkään varoitussignaalipiirin oikosulkeminen ei saata toimintakelvottomaksi mitään muuta hälytysjärjestelmän toimintoa oikosuljetun piirin lisäksi.

5.10	Ajoneuvon hälytysjärjestelmä voi sisältää ajonestimen, jonka on täytettävä tämän säännön III osassa esitetyt vaatimukset.

6. ERITYISET VAATIMUKSET

6.1 Suojan kattama alue

6.1.1 Erityiset vaatimukset

Ajoneuvon hälytysjärjestelmän on havaittava ja ilmaistava vähintään ajoneuvon minkä tahansa oven, moottorin suojapellin ja matkatavaratilan avaaminen. Valonlähteiden, esim. matkustajatilan valon, vioittuminen tai pois kytkeminen ei saa haitata ohjaustoimintoa.

Lisäanturit, jotka ilmaisevat tai näyttävät esim.

a)	ajoneuvoon kohdistuneen murron, esim. matkustajatilan oven avaamisen ilmaisin, ikkunan avaamisen ilmaisin tai minkä tahansa ikkunapinnan rikkomisen osoittava ilmaisin, tai

b)	ajoneuvon varkauden yrityksen, esim. kallistusilmaisin,

ovat sallittuja, ja järjestelmässä tulee ottaa huomioon menetelmät hälyttimen tarpeettoman laukaisemisen estämiseksi (= väärä hälytys, ks. 6.1.2 kohta).

Mikäli nämä lisäanturit tuottavat hälytyssignaalin myös murron (esim. ikkunapinnan rikkomisen) jälkeen tai ulkoisten vaikutusten (esim. tuulen) vuoksi, jonkin yllä mainituista sensoreista kytkemä hälytyssignaali saa kytkeytyä enintään 10 kertaa samalla ajoneuvon hälytysjärjestelmän kytkentäjaksolla.

Tässä tapauksessa kytkentäjakso rajoittuu järjestelmän luvalliseen katkaisemiseen, joka johtuu ajoneuvon käyttäjän toiminnasta.

Eräät lisäanturityypit, kuten matkustajatilan tarkkailu (ultraääni, infrapuna) tai kallistusilmaisimet, voidaan poistaa käytöstä tarkoituksellisesti. Tässä tapauksessa on suoritettava erityinen toimenpide joka kerta ennen ajoneuvon hälytysjärjestelmän kytkemistä. Anturien käytöstä poistaminen ei saa olla mahdollista, kun hälytysjärjestelmä on kytketyssä tilassa.

6.1.2 Varmuus väärien hälytysten osalta

6.1.2.1 Toteuttamalla tiettyjä asianmukaisia toimenpiteitä, esimerkiksi:

a)	mekaaninen asennus ja sähkövirtapiirin suunnittelu siten, että ne vastaavat moottoriajoneuvoihin sovellettavia erityisiä vaatimuksia,

b)	toiminta- ja komentoperiaatteiden valinta ja soveltaminen hälytysjärjestelmän ja siihen kuuluvien osien osalta,

voidaan taata se, että ajoneuvon hälytysjärjestelmä, riippumatta siitä, onko se kytketty vai katkaistu, ei tahattomasti aiheuta hälytysäänisignaalin laukeamista seuraavissa tapauksissa:

a)	ajoneuvoon kohdistuva isku: testit täsmennetään 7.2.13 kohdassa,

b)	sähkömagneettinen yhteensopivuus: testit täsmennetään 7.2.12 kohdassa,

c)	akun jännitteen aleneminen jatkuvan käytön seurauksena: testit täsmennetään 7.2.14 kohdassa,

d)	matkustajatilan avaamiskomennon laukaisema väärä hälytys: testi täsmennetään 7.2.15 kohdassa.

6.1.2.2 Jos hyväksynnän hakija pystyy osoittamaan esim. teknisten tietojen avulla, että turvallisuus väärää hälytystä vastaan on tyydyttävästi varmistettu, hyväksyntätestien suorittamisesta vastaava tekninen tutkimuslaitos voi olla vaatimatta joitakin yllä mainituista testeistä.

6.2 Äänihälytys

6.2.1 Yleistä

Varoitussignaalin on oltava selvästi kuultavissa ja tunnistettavissa, ja sen on erotuttava selvästi muista tieliikenteessä käytettävistä äänisignaaleista.

Alkuperäisvarusteena olevanvaroitusäänisignaalilaitteen lisäksi voidaan asentaa erillinen varoitusäänisignaalilaite ajoneuvon hälytysjärjestelmän valvomaan osaan ajoneuvoa, jossa se on suojattava siten, että siihen ei pääse helposti tai nopeasti käsiksi.

Jos käytetään jäljempänä olevassa 6.2.3.1 kohdassa esitetyt vaatimukset täyttävää erillistä varoitusäänisignaalilaitetta, myös ajoneuvon hälytysjärjestelmä voi laukaista alkuperäisen tavanomaisen varoitusäänisignaalilaitteen sikäli kuin vakiovaroitusäänisignaalilaitteeseen kohdistuva käsittely (usein helpommin ulottuvilla) ei vaikuta erillisen varoitusäänisignaalilaitteen toimintaan.

6.2.2 Äänisignaalin kesto

Vähintään	:	25 s
Enintään	:	30 s.

Äänisignaali voidaan antaa vasta ajoneuvoon kohdistuvan seuraavan luvattoman toimenpiteen yhteydessä, ts. yllä mainitun ajan kuluttua.

(Rajoitukset: ks. 6.1.1 ja 6.1.2 kohta).

Hälytysjärjestelmän katkaisemisen on katkaistava signaali välittömästi.

6.2.3 Äänisignaalia koskevat määräykset

6.2.3.1 Sävyarvoltaan pysyvä signaali (pysyvä taajuusspektri), esim. torvi: akustiset ym. tiedot säännön nro 28 I osan mukaisesti.

Katkosignaali:

Kytkentätaajuus … (2 ± 1) Hz

Signaalin kesto = tauon kesto ± 10 prosenttia

6.2.3.2 Äänisignaalilaite, jossa taajuusmodulaatio:

akustiset ym. tiedot säännön nro 28 I osan mukaisesti, mutta merkittävän taajuusalueen tasainen siirtyminen molempiin suuntiin yllä mainitulla taajuusalueella (1 800–3 550 Hz).

Siirtymistaajuus … (2 ± 1) Hz

6.2.3.3 Äänitaso

Äänilähteen on oltava

a)	joko säännön nro 28 I osan mukaisesti hyväksytty varoitusäänisignaalilaite

b)	tai säännön nro 28 I osan 6.1 ja 6.2 kohdan mukaiset vaatimukset täyttävä laite. Jos kuitenkin käytetään eri äänilähdettä kuin alkuperäisvarusteena olevaa varoitusäänisignaalilaitetta, vähimmäisäänitaso voidaan vähentää säännön 28 I osan mukaisesti mitatulle tasolle 100 dB(A).

6.3 Optinen hälytys, mikäli sellainen kuuluu järjestelmään

6.3.1 Yleistä

Ajoneuvoon kohdistuneen murron tai luvattoman toimenpiteen yhteydessä laitteen tulee kytkeä jäljempänä 6.3.2 ja 6.3.3 kohdassa tarkoitettu optinen signaali.

6.3.2 Optisen signaalin kesto

Optisen signaalin tulee jatkua kestoltaan 25 sekunnista 5 minuuttiin hälytyksen kytkeytymisen jälkeen.

Hälytysjärjestelmän katkaisemisen on katkaistava signaali välittömästi.

6.3.3 Optisen signaalin tyyppi

Ajoneuvon kaikkien suuntamerkkien ja/tai matkustajatilan valojen sekä kaikkien samassa virtapiirissä olevien lamppujen vilkkuminen.

Kytkentätaajuus (2 ± 1) Hz

Myös muut kuin äänisignaaliin tahdistetut signaalit ovat sallittuja.

Signaalin kesto = tauon kesto ± 10 prosenttia

6.4 Radiohälytin (radiokutsu), mikäli sellainen kuuluu järjestelmään

Ajoneuvon hälytysjärjestelmään voi kuulua radiolähettimen avulla hälytyssignaalin antava toiminto.

6.5 Hälytysjärjestelmän kytkennän lukitus

6.5.1 Kun moottori on käynnissä, hälytysjärjestelmän tarkoituksellisen tai tahattoman kytkemisen on oltava mahdotonta.

6.6 Ajoneuvon hälytysjärjestelmän kytkeminen ja katkaiseminen

6.6.1 Kytkeminen

Kaikki sopivat keinot ajoneuvon hälytysjärjestelmän kytkemiseksi ovat sallittuja sillä edellytyksellä, että tällaiset keinot eivät aiheuta tahattomasti vääriä hälytyksiä.

6.6.2 Katkaiseminen

Ajoneuvon hälytysjärjestelmän katkaisemisen tulee tapahtua jonkin seuraavan laitteen tai niiden yhdistelmän avulla. Myös vastaavalla tavalla käytettävät laitteet sallitaan.

6.6.2.1 Ulkopuolelta käytettävä (tämän säännön liitteen 10 vaatimusten mukainen) mekaaninen avain, jossa on vähintään 1 000 eri yhdistelmävaihtoehtoa ja joka voi olla yhdistetty ajoneuvon keskuslukitusjärjestelmään.

6.6.2.2 Sähköinen/elektroninen laite, esim. kauko-ohjain, jossa on vähintään 50 000 eri yhdistelmävaihtoehtoa ja johon kuuluu vaihtuva koodi ja/tai kymmenen päivän vähimmäiskiertoaika esim. siten, että vähintään 50 000 yhdistelmän kohdalla 24 tunnin jaksolla on enintään 5 000 yhdistelmävaihtoehtoa.

6.6.2.3 Suojatun matkustajatilan sisällä oleva mekaaninen avain tai sähköinen/elektroninen laite yhdistettynä hidastimeen ajoneuvosta poistumisen / siihen nousemisen osalta.

6.7 Hidastin ajoneuvosta poistumisen osalta

Jos ajoneuvon hälytysjärjestelmän kytkin on asennettu suojatun alueen sisäpuolelle, on varattava tietty aika ajoneuvosta poistumiselle. Se voidaan säätää 15 sekunnin ja 45 sekunnin väliseksi ajaksi kytkimen käsittelystä. Hidastinta voidaan säätää käyttäjän tarpeiden mukaan.

6.8 Hidastin ajoneuvoon nousemisen osalta

Jos ajoneuvon hälytysjärjestelmän kytkin on asennettu suojatun alueen sisäpuolelle, on ääni- ja optisten signaalien laukeamista hidastettava vähintään 5 sekuntia ja enintään 15 sekuntia. Hidastinta voidaan säätää käyttäjän tarpeiden mukaan.

6.9 Asemanäyttö

6.9.1 Optiset näyttimet sallitaan matkustajatilan sisä- ja ulkopuolella ajoneuvon hälytysjärjestelmän asemaan liittyvien tietojen ilmoittamiseksi (kytketty, katkaistu, hälytyksen kytkentäaika, hälytys on asennettu). Matkustajatilan ulkopuolelle asennettujen optisten signaalien valonvoimakkuus ei saa olla suurempi kuin 0,5 cd.

6.9.2 Tarvittaessa lyhytaikaisia ”dynaamisia” toimia kuten kytkentäasemasta katkaisuasemaan ja päinvastoin siirtymistä koskevan ilmoittamisen on tapahduttava optisesti 6.9.1. kohdan mukaisesti. Optinen signaali voidaan saada aikaan myös suuntamerkkien ja/tai matkustajatilan valaistuksen yhtäaikaisen toiminnan seurauksena sillä edellytyksellä, että suuntavilkkujen antaman optisen ilmoituksen kesto ei ylitä kolmea sekuntia.

6.10 Virtalähde

Ajoneuvon hälytysjärjestelmän virtalähteenä tulee olla joko ajoneuvon akku tai uudelleen ladattava akku. Laitteessa voidaan käyttää myös ladattavaa tai ei-ladattavaa lisäakkua, mikäli tällainen on saatavissa. Nämä akut eivät missään tapauksessa saa tuottaa energiaa muille ajoneuvon sähköjärjestelmän osille.

6.11 Vaihtoehtoisia toimintoja koskevia erityisiä vaatimuksia

6.11.1 Automaattivalvonta, automaattinen vianilmoitin

Ajoneuvon hälytysjärjestelmää kytkettäessä häiritsevät tekijät, kuten avoimet ovet jne., saatetaan havaita automaattivalvonnalla (todennäköisyysvalvonta), ja häiritsevät tekijät saattavat tulla esille.

6.11.2 Hälytys vaaratilanteessa

Optinen hälytys ja/tai äänihälytys ja/tai radiohälytys sallitaan riippumatta ajoneuvon hälytysjärjestelmän asemasta (kytketty tai katkaistu) ja/tai tehtävistä. Hälytys on voitava laukaista ajoneuvon sisäpuolelta ja sillä ei saa olla vaikutusta ajoneuvon hälytysjärjestelmän asemaan (kytketty tai katkaistu). Ajoneuvon käyttäjän on myös voitava katkaista hälytys. Kun on kyse äänihälytyksestä, kunkin laukaisun jälkeen seuraavan signaalin keston rajoittamisen on oltava mahdotonta. Vaaratilanteessa hälytys ei saa pysäyttää moottoria tai sammuttaa sitä sen käynnissä ollessa.

7. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TESTAUSOLOSUHTEET (6)

7.1 Toimintaympäristö

Kaikkien ajoneuvon hälytysjärjestelmän osien on oltava virheettömästi toimintakykyisiä seuraavissa olosuhteissa:

7.1.1 Ilmasto-olosuhteet

Ympäröivälle lämpötilalle on määritelty seuraavat kaksi luokkaa:

– 40 °C – + 85 °C matkustajatilaan tai tavaratilaan asennettaville osille

– 40 °C – + 125 °C moottoritilaan asennettaville osille, ellei toisin ole määrätty.

7.1.2 Asennuksen suojausaste

Asennuksilla tulee olla seuraavat IEC:n julkaisun 529–1989 mukaiset suojausasteet:

IP 40 matkustajatilaan asennettaville osille;

IP 42 avoautojen / laskettavalla kuomulla varustettujen ajoneuvojen ja irrotettavalla kuomulla varustettujen ajoneuvojen matkustajatilaan asennettaville osille, jos laitteen sijoittaminen edellyttää IP 40:tä suurempaa suoja-astetta;

IP 54 kaikille muille osille.

Ajoneuvon hälytysjärjestelmän valmistajan on ilmoitettava asennusohjeissa mahdolliset asennettavien osien sijoittelua koskevat rajoitukset, jotka liittyvät pölyn, veden ja lämmön kestoon.

7.1.3 Säänkestävyys

7 vuorokautta standardin IEC 68–2-30-1980 mukaisesti.

7.1.4 Sähköiset olosuhteet

Nimellinen syöttöjännite: 12 V

Käytettävän syöttöjännitteen vaihtelurajat: 9 V – 15 V 7.1.1 kohdan mukaisissa lämpötilarajoissa

Sallittu aika ylijännitteellä 23 °C:n lämpötilassa

U	=	18 V, enintään 1 tunti
U	=	24 V, enintään 1 tunti.

7.2 Testausolosuhteet

7.2.1 Toimintatestit

Jos jotkin 7.2.3, 7.2.4, 7.2.5, 7.2.6 ja 7.2.8.4 kohdassa ennen toimintatestejä edellytetyistä testeistä tehdään sarjana yhdelle ajoneuvon hälytysjärjetelmälle, näiden kohtien mukaisesti edellytetty toimintatesti voidaan toteuttaa yhden kerran sen jälkeen, kun valitut testit on saatu päätökseen, sen sijaan, että kyseisissä kohdissa edellytetyt toimintatestit tehtäisiin kunkin valitun testin jälkeen. Ajoneuvon valmistajien ja toimittajien on taattava tyydyttävät tulokset ainoastaan muista kuin akkumuloiduista menettelyistä.

7.2.1.1 Ajoneuvon hälytysjärjestelmän yhdenmukaisuus seuraavien määräysten kanssa on tarkistettava:

a)	6.2.2 ja 6.3.2 kohdan mukainen hälytyksen kesto

b)	6.3.3 ja 6.2.3.1 tai 6.2.3.2 kohdan mukaiset taajuudet ja suhteellinen toiminnassaoloaika

c)	tarvittaessa 6.1.1 kohdan mukainen hälytyssyklien lukumäärä

d)	6.5 kohdan mukainen hälytysjärjestelmän kytkentälukituksen tarkistus.

7.2.1.2 Normaalit testausolosuhteet

Jännite … U = (12 ± 0,2) V

Lämpötila … Θ = (23 ± 5) °C

7.2.2 Resistenssi lämpötilan ja jännitteen vaihteluissa

Yhdenmukaisuus 7.2.1.1 kohdassa esitettyjen määräysten kanssa on tarkistettava myös seuraavissa olosuhteissa:

Testilämpötila	Θ = (- 40 ± 2) °C
Testijännite	U = (9 ± 0,2) V
Varastointiaika	4 tuntia

7.2.2.2 Matkustajatilaan tai tavaratilaan asennettaville osille:

Testilämpötila	Θ = (+ 85 ± 2) °C
Testijännite	U = (15 ± 0,2) V
Varastointiaika	4 tuntia

7.2.2.3 Moottoritilaan asennettaville osille, ellei toisin ole määrätty:

Testilämpötila	Θ = (+ 125 ± 2) °C
Testijännite	U = (15 ± 0,2) V
Säilytyksen kesto	4 tuntia

7.2.2.4 Ajoneuvon hälytysjärjestelmä tulee altistaa sekä kytketyssä että katkaistussa tilassa (18 ± 0,2) V:n suuruiselle ylijännitteelle 1 tunnin ajan.

7.2.2.5 Ajoneuvon hälytysjärjestelmä tulee altistaa sekä kytketyssä että katkaistussa tilassa (24 ± 0,2) V:n suuruiselle ylijännitteelle 1 minuutin ajan.

7.2.3 Toimintaturvallisuus vieraassa aineessa ja vedessä suoritetun tiiviystestin jälkeen

Standardin IEC 529–1989 mukaisen vieraassa aineessa ja vedessä suoritetun tiiviystestin jälkeen 7.1.2 kohdassa tarkoitettujen suojausasteiden osalta toistetaan 7.2.1 kohdan mukaiset toimintatestit.

Teknisen tutkimuslaitoksen hyväksynnällä tätä vaatimusta ei tarvitse soveltaa seuraavissa olosuhteissa:

Tyyppihyväksyntä ajoneuvon hälytysjärjestelmälle, joka on tarkoitus tyyppihyväksyä erillisenä teknisenä yksikkönä

Tässä tapauksessa ajoneuvon hälytysjärjestelmän valmistajan on

i)	täsmennettävä ilmoituslomakkeen 4.5 kohdassa (liitteen 1A osa 1), että tämän kohdan että tämän kohdan vaatimusta ei sovellettu ajoneuvon hälytysjärjestelmään (tämän säännön osan 1 mukaisesti) ja

ii)	annettava ilmoituslomakkeen 4.1 kohdassa luettelo ajoneuvoista, joihin ajoneuvon hälytysjärjestelmä on tarkoitettu asennettavaksi, sekä 4.2 kohdassa tätä koskevat asennusedellytykset.

Ajoneuvon tyyppihyväksyntä hälytysjärjestelmän osalta

Tässä tapauksessa valmistajan on täsmennettävä ilmoituslomakkeen (liitteen 1A osa 2) 3.1.3.1.1 kohdassa, että tämän kohdan vaatimusta ei sovelleta hälytysjärjestelmään asennusolosuhteiden vuoksi ja esitettävä tästä osoitukseksi asiaan liittyvät asiakirjat.

Ajoneuvon tyyppihyväksyntä erillisenä teknisenä yksikkönä tyyppihyväksytyn ajoneuvon hälytysjärjestelmän asennuksen osalta.

Tässä tapauksessa ajoneuvon valmistajan on täsmennettävä ilmoituslomakkeen (liitteen 1A osa 2) 3.1.3.1.1 kohdassa, että tämän kohdan vaatimusta ei sovelleta ajoneuvon hälytysjärjestelmän asennukseen, kun sen merkitykselliset asennusedellytykset täyttyvät.

Tätä vaatimusta ei sovelleta tapauksissa, joissa liitteen 1A osassa 2 olevassa 3.1.3.1.1 kohdassa edellytetyt tiedot on jo toimitettu erillisen teknisen yksikön hyväksymistä varten.

7.2.4 Toimintaturvallisuus kondenssivesitestin jälkeen

Standardin IEC 68–2-30 (1980) mukaisesti suoritetun kosteusresistenssitestin jälkeen toistetaan 7.2.1 kohdan mukaiset toimintatestit.

7.2.5 Turvallisuustesti polaarisuuden muutoksen osalta

Ajoneuvon hälytysjärjestelmä ja sen osat on kestettävä polaarisuuden muutos 13 V:iin asti kahden minuutin ajan.

Tämän testin jälkeen 7.2.1 kohdan mukaiset toimintatestit toistetaan tarvittaessa sulakkeiden vaihtamisen jälkeen.

7.2.6 Turvallisuustesti oikosulun varalta

Kaikkien ajoneuvon hälytysjärjestelmän sähkökytkennöissä on oltava maadoituskapasiteetti enintään 13 V:n oikosulkujen varalta ja/tai niiden on oltava suojattu sulakkein.

Tämän testin jälkeen 7.2.1 kohdan mukaiset toimintatestit toistetaan tarvittaessa sulakkeiden vaihtamisen jälkeen.

7.2.7 Energiankulutus kytkettynä

Energiankulutus kytkettynä 7.2.1.2 kohdassa ilmoitetuissa olosuhteissa ei saa ylittää keskimäärin 20 mA:a koko hälytysjärjestelmän osalta asemanäyttö mukaan lukien.

Teknisen tutkimuslaitoksen hyväksynnällä tätä vaatimusta ei tarvitse soveltaa seuraavissa olosuhteissa:

Ajoneuvon hälytysjärjetelmän tyyppihyväksyntä erillisenä teknisenä yksikkönä

Tässä tapauksessa ajoneuvon hälytysjärjestelmän valmistajan on

i)	täsmennettävä ilmoituslomakkeen 4.5 kohdassa (liitteen 1A osa 1), että tämän kohdan vaatimusta ei sovellettu ajoneuvon hälytysjärjestelmään (tämän säännön osan 1 mukaisesti);

ii)	annettava ilmoituslomakkeen 4.1 kohdassa luettelo ajoneuvoista, joihin ajoneuvon hälytysjärjestelmä on tarkoitettu asennettavaksi, sekä 4.2 kohdassa tätä koskevat asennusedellytykset; ja

iii)	todistettava, että energiankulutusta koskevat vaatimukset eivät ylity ja esitettävä tästä osoitukseksi asiaan liittyvät asikirjat.

Ajoneuvon tyyppihyväksyntä hälytysjärjestelmän osalta

Ajoneuvon tyyppihyväksyntä erillisenä teknisenä yksikkönä tyyppihyväksytyn ajoneuvon hälytysjärjestelmän asennuksen osalta.

Tätä vaatimusta ei sovelleta tapauksessa, jossa liitteen 1A osassa 2 olevassa 3.1.3.1.1 kohdassa edellytetyt tiedot on jo toimitettu erillisen teknisen yksikön hyväksymistä varten.

7.2.8 Toimintaturvallisuus tärinäresistenssitestin jälkeen

7.2.8.1 Tässä testissä osat jaetaan kahteen alatyyppiin:

Tyyppi 1	:	ajoneuvoon normaalisesti asennettavat osat
Tyyppi 2	:	moottoriin liitettäviksi tarkoitetut osat.

7.2.8.2 Osat tai ajoneuvon hälytysjärjestelmä altistetaan sinimuotoiselle tärinälle, jonka ominaisuudet ovat seuraavat:

7.2.8.2.1 Tyypille 1:

Taajuus vaihtelee arvoilla 10 Hz–500 Hz, ja enimmäisamplitudi on ± 5 mm ja enimmäiskiihtyvyys 3 g (nollasta huippuun).

7.2.8.2.2 Tyypille 2:

Taajuus vaihtelee arvoilla 20 Hz–300 Hz, ja enimmäisamplitudi on ± 2 mm ja enimmäiskiihtyvyys 15 g (nollasta huippuun).

7.2.8.2.3 Sekä tyypille 1 että tyypille 2:

a)	taajuusvaihtelu on 1 oktaavi minuutissa;

b)	syklilukumäärä 10; testi suoritettava kunkin 3 akselin pituudelta;

c)	tärinän alhaista taajuutta käytetään pysyvän enimmäisamplitudin kohdalla ja pysyvää enimmäiskiihtyvyyttä korkean taajuuden kohdalla.

7.2.8.3 Testin aikana ajoneuvon hälytysjärjestelmän on oltava sähköisesti kytketty ja kaapelin on oltava tuettu 200 mm:n etäisyydeltä.

7.2.8.4 Täristystestin jälkeen 7.2.1 kohdan mukaiset toimintatestit toistetaan.

7.2.9 Kestävyystesti

300 täydellisen hälytyssyklin (ääni- ja/tai optinen signaali) laukaiseminen sekä äänisignaalin lepoaika 5 minuuttia 7.2.1.2 kohdassa esitetyissä testausolosuhteissa.

7.2.10 Ulkopuolisen (ajoneuvon ulkopuolelle asennetun) avainkytkimen testit

Seuraavat testit suoritetaan vain, jos alkuperäisvarusteena oleva oven lukitussylinteri ei ole käytössä.

7.2.10.1 Avaimella toimiva kytkin on suunniteltava ja valmistettava siten, että se säilyttää kokonaistehonsa jopa seuraavien jälkeenkin: 2 500 käynnistys-/katkaisusykliä molempiin suuntiin, jota seuraa vähintään 96 tunnin suolavesiruiskutus CEI 68–2-11-1981 -standardin mukaisen korroosioresistenssitestin mukaisesti.

7.2.11 Matkustajatilan suojajärjestelmiä koskeva testi

Hälytyksen on lauettava, kun jommankumman etuoven avoimen ikkunan kautta työnnetään 0,2 × 0,15 m:n ja 0,3 m:n paksuinen (mitattu pystysuoran levyn keskiosasta) pystysuora levy matkustajatilaan, siten että se kohdistuu eteenpäin tiensuuntaisesti 0,4 m/s:n nopeudella ja 45°:n kulmassa ajoneuvon pituusmediaanilinjaan (katso tämän liitteen lisäyksessä 2 esitetyt luonnokset). (Ks. tämän säännön liitteessä 8 olevat piirustukset.)

7.2.12 Sähkömagneettinen yhteensopivuus

Ajoneuvon hälytysjärjestelmälle tehdään liitteessä 9 mainitut testit.

Tässä tapauksessa katsotaan, että ajoneuvon hälytysjärjestelmä, joka täyttää kaikki toimintatilat liitteen 9 testeissä, ei aiheuta hälytysäänisignaalin tarpeetonta laukeamista 6.1.2.1 kohdan vaatimusten yhteydessä.

Toimintatilan vaatimustenmukaisuuden osalta kussakin testissä katsotaan, että ajoneuvon hälytysjärjestelmä, joka on suunniteltu laukaisemaan hälytys kytketyssä tilassa joissakin liitteessä 9 annetuissa testiolosuhteissa ja joka laukaisee hälytyksen testeissä, toimii suunnitellulla tavalla testeissä, ja sen katsotaan näin ollen täyttävän testien toimintatilan vaatimukset. Tässä tapauksessa ajoneuvon hälytysjärjestelmän valmistajan on osoitettava tämä toimittamalla asiaa koskevat asiakirjat.

7.2.13 Suojaus väärältä hälytykseltä ajoneuvoon kohdistuvan iskun yhteydessä On tarkistettava, että läpimitaltaan 165 mm olevan puolipyöreän esineen aiheuttama isku, jonka kerroin on 70 ± 10 Shore A ja joka osuu ajoneuvon korin johonkin osaan tai

lasipintoihin 4,5 joulen enimmäisvoimakkuudella, ei laukaise väärää hälytystä.

7.2.14 Varmuus väärien hälytysten osalta jännitteen vähenemisen yhteydessä

On tarkistettava, että pääakun jännitteen hidas aleneminen jatkuvan käytön vuoksi, joka on 0,5 V – 3 V tunnissa, ei laukaise väärää hälytystä.

Testausolosuhteet: ks. 7.2.1.2 kohta.

7.2.15 Matkustajatilan suojajärjestelmien väärältä hälytykseltä suojausta koskeva testi

6.1.1 kohdan mukaiset matkustajatilan suojaukseen tarkoitetut järjestelmät on testattava yhdessä ajoneuvon normaaleissa toimintaolosuhteissa (7.2.1.2 kohta).

Valmistajan ohjeiden mukaisesti asennettu järjestelmä ei saa laueta, kun sille tehdään 7.2.13 kohdassa mainittu testi 5 kertaa 0,5 sekunnin välein.

Ajoneuvoon koskettavan tai sen ulkopuolella (ikkunoiden kiinni ollessa) liikkuvan henkilön läsnäolo ei saa aiheuttaa väärää hälytystä.

8. OHJEET

Jokaisen ajoneuvon hälytysjärjestelmän mukana on oltava seuraavat ohjeet:

8.1 Asennusohjeet:

8.1.1

Luettelo ajoneuvoista ja ajoneuvomalleista, joihin laite on tarkoitettu. Tämä luettelo voi olla täsmällinen tai yleinen, esim. ”kaikki bensiinimoottorilla ja 12 voltin negatiivisesti maadoitetulla akulla varustetut autot”.

8.1.2

Selkeiden valokuvien ja/tai piirustusten avulla kuvattu asennusmenetelmä.

8.1.3

Jos ajoneuvon hälytysjärjestelmä sisältää ajonestimen, säännön III osassa esitettyjen vaatimusten noudattamista koskevat lisäohjeet.

8.2 Asennustodistuksen malli, josta on annettu esimerkki liitteessä 7

8.3 Ajoneuvon hälytysjärjestelmän ostajalle osoitettu yleinen ilmoitus, jossa kiinnitetään käyttäjän huomio seuraaviin seikkoihin:

Ajoneuvon hälytysjärjestelmä tulee asentaa valmistajan ohjeiden mukaisesti.

Ammattiasentajan valitsemista suositellaan (ajoneuvon hälytysjärjestelmän valmistajaan voidaan ottaa yhteyttä sopivien asentajien löytämiseksi).

Asentajan tulee täyttää ajoneuvon hälytysjärjestelmän mukana toimitettu asennustodistus.

8.4 Käyttöohjeet

8.5 Huolto-ohjeet

8.6 Järjestelmään tehtäviä muutoksia tai lisäyksiä koskeva yleinen varoitus; tällaiset muutokset tai lisäykset kumoavat automaattisesti 8.2 kohdassa tarkoitetun asennustodistuksen.

8.7 Osoitus tämän säännön 4.4 kohdassa tarkoitetun kansainvälisen hyväksyntämerkin ja/tai tämän säännön 4.5 kohdassa tarkoitetun kansainvälisen vaatimustenmukaisuustodistuksen sijainnista/sijainneista.

9. AJONEUVON HÄLYTYSJÄRJESTELMÄN TYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENNUS

Kaikista ajoneuvon hälytysjärjestelmätyypin muutoksista on ilmoitettava ajoneuvon hälytysjärjestelmätyypin hyväksyneelle hallinnolliselle yksikölle.

Tämän jälkeen yksikkö voi joko

a)	katsoa, ettei tehdyillä muutoksilla todennäköisesti ole selviä haitallisia vaikutuksia ja että ajoneuvon hälytysjärjestelmä kuitenkin täyttää edelleen vaatimukset, tai

b)	vaatia testien suorittamisesta vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta uuden testausselosteen yhdestä tai useammasta tämän säännön 5, 6 ja 7 kohdassa mainituista testeistä.

Hyväksynnän vahvistaminen tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan yllä 4.3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä tiedoksi tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille.

Hyväksynnän laajennuksen myöntänyt toimivaltainen viranomainen antaa jokaiselle kyseistä laajennusta koskevalle ilmoituslomakkeelle sarjanumeron.

10. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimuksenmukaisuusmenettelyjen on vastattava sopimuksen liitteessä 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) esitettyjä määräyksiä sekä seuraavia vaatimuksia:

10.1	Tämän säännön nojalla hyväksytyt ajoneuvon hälytysjärjestelmät on valmistettava siten, että ne ovat yhdenmukaisia edellä 5, 6 ja 7 kohdassa asetettujen vaatimusten mukaisesti tyyppihyväksytyn ajoneuvon kanssa.

10.2	Kullekin ajoneuvon hälytysjärjestelmätyypille tehdään tämän säännön 7.2.1–7.2.10 kohdassa määrätyt testit tilastollisesti valvotusti ja sattumanvaraisesti säännöllisen laadunvarmistusmenettelyn mukaisesti.

10.3	Hyväksynnän myöntänyt viranomainen voi milloin tahansa tarkastaa kuhunkin tuotantolaitokseen sovellettavat vaatimuksenmukaisuuden valvontamenetelmät. Näiden tarkastusten tavanomainen tarkastustiheys on kerran kahdessa vuodessa.

11. SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

11.1 Ajoneuvon hälytysjärjestelmätyypille tämän säännön mukaisesti myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos 10 kohdan vaatimukset eivät täyty.

11.2 Jos tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli peruuttaa aikaisemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on ilmoitettava siitä välittömästi muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteen 1 mallin mukaisella lomakkeella.

12. TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn ajoneuvon hälytysjärjestelmätyypin valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle.

Saatuaan tätä koskevan ilmoituksen viranomainen ilmoittaa tästä muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 olevan mallin mukaisella lomakkeella.

13. HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän laajennuksesta, epäämisestä tai peruuttamisesta.

II OSA – AJONEUVON HYVÄKSYNTÄ SEN HÄLYTYSJÄRJESTELMÄN OSALTA

Kun tämän säännön I osan mukaisesti hyväksyttyä ajoneuvon hälytysjärjestelmää käytetään tämän säännön II osan mukaisesti hyväksyttäväksi esitetyssä ajoneuvossa, ajoneuvon hälytysjärjestelmältä tämän säännön I osan mukaista hyväksyntää varten vaadittavia testejä ei toisteta.

14. MÄÄRITELMÄT

Tämän säännön II osassa tarkoitetaan

14.1	’hälytysjärjestelmällä’ ajoneuvotyyppiin alkuperäisosina asennettujen osien järjestelmää, jonka tarkoituksena on ilmaista ajoneuvoon kohdistunut murto tai luvaton toimenpide; nämä järjestelmät voivat tarjota lisäsuojaa ajoneuvon luvatonta käyttöä vastaan

14.2

’ajoneuvotyypillä sen hälytysjärjestelmän osalta’ ajoneuvoja, jotka eivät eroa selvästi toisistaan seuraavilta olennaisilta osin:

a)	valmistajan kauppanimi ja merkki

b)	ajoneuvon ominaisuudet, jotka vaikuttavat merkittävästi hälytysjärjestelmän toimintoihin

c)	hälytysjärjestelmän tai ajoneuvon hälytysjärjestelmän merkki ja tyyppi.

14.3	’ajoneuvon hyväksynnällä’ ajoneuvotyypin hyväksyntää jäljempänä 17, 18 ja 19 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukaisesti

14.4	Muut II osaan sovellettavat määritelmät sisältyvät tämän säännön 2 kohtaan.

15. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

15.1 Ajoneuvon valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on haettava ajoneuvotyypin hyväksyntää hälytysjärjestelmän osalta.

15.2 Hakemukseen on liitettävä asiakirja, joka on liitteen 1A osassa 2 annetun mallin mukainen.

15.3 Tekniselle tutkimuslaitokselle on toimitettava hyväksyttyä tyyppiä edustava ajoneuvo.

15.4 Ajoneuvo, jossa ei ole kaikkia kyseisessä tyypissä tarvittavia osia, voidaan hyväksyä, mikäli hakija pystyy osoittamaan toimivaltaista viranomaista tyydyttävästi, ettei osien puuttumisella ole vaikutusta tarkastuksen tulokseen tämän säännön vaatimusten osalta.

16. HYVÄKSYNTÄ

16.1 Jos tämän säännön mukaisesti hyväksyttäväksi esitetty ajoneuvo täyttää jäljempänä 17, 18 ja 19 kohdassa esitettävät vaatimukset, kyseiselle ajoneuvotyypille myönnetään hyväksyntä.

16.2 Kullekin hyväksytylle tyypille myönnetään hyväksyntänumero. Sen kahdesta ensimmäisestä numerosta (tällä hetkellä 01 muutossarjan 01 osalta) käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle ajoneuvotyypille.

16.3 Tämän säännön mukaisesta ajoneuvotyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän laajennuksesta tai epäämisestä tai tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 2 olevan mallin mukaisella lomakkeella.

16.4 Jokaiseen tämän säännön mukaisesti hyväksyttyä ajoneuvotyyppiä vastaavaan ajoneuvoon on kiinnitettävä hyväksyntälomakkeessa ilmoitettuun näkyvään ja helppopääsyiseen paikkaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, jossa on

16.4.1

ympyrän sisään merkitty ”E”-kirjain, jota seuraa hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (7)

16.4.2

16.4.1 kohdassa mainitun ympyrän oikealla puolella tämän säännön numero, jota seuraa ”R”-kirjain, ”A”-, ”I”- tai ”AI”-tunnus, joka ilmaisee, onko ajoneuvo hyväksytty hälytysjärjestelmän tai ajonestimen vai näiden yhdistelmän osalta, viiva ja hyväksyntänumero.

16.5 Jos ajoneuvo on yhden tai useamman tähän sopimukseen liitetyn muun säännön nojalla hyväksytyn ajoneuvotyypin mukainen hyväksynnän tämän säännön nojalla myöntäneessä maassa, 16.4.1 kohdassa tarkoitettua symbolia ei ole tarpeen toistaa; tässä tapauksessa sääntö ja hyväksyntänumerot sekä kaikkien niiden sääntöjen lisäsymbolit, joiden nojalla hyväksyntä on myönnetty hyväksynnän tämän säännön nojalla myöntäneessä maassa, sijoitetaan pystyriveihin 16.4.1 kohdassa tarkoitetun symbolin oikealle puolelle.

16.6 Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

16.7 Hyväksyntämerkki sijoitetaan valmistajan kiinnittämään ajoneuvon tietokilpeen tai sen läheisyyteen.

16.8 Tämän säännön liitteessä 5 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkistä.

17. YLEISET VAATIMUKSET

17.1 Hälytysjärjestelmän on oltava malliltaan ja rakenteeltaan sellainen, että ajoneuvoon kohdistuneen murron tai luvattoman toimenpiteen yhteydessä hälytysjärjestelmä antaa varoitussignaalin, ja hälytysjärjestelmä voi sisältää ajonestimen.

Varoitussignaalin on oltava kuuluva, ja siihen voi lisäksi liittyä optisia signaalilaitteita, tai varoitusmerkki voi olla radiohälytys tai mikä tahansa näiden yhdistelmä.

17.2 Hälytysjärjestelmällä varustettujen ajoneuvojen on vastattava voimassa olevia teknisiä vaatimuksia, erityisesti sähkömagneettisen yhteensopivuuden osalta.

17.3 Jos hälytysjärjestelmässä on radiolähetysmahdollisuus esim. hälytyksen kytkemistä tai katkaisemista tai hälytyslähetystä varten, sen tulee vastata voimassa olevia ETSI-standardeja (ks. 5.3 kohtaan liittyvä alaviite 2/), esim. EN 300 220–1 V1.3.1. (2000–09), EN 300 220–2 V1.3.1. (2000–09), EN 300 220–3 V1.1.1. (2000–09) ja EN 301 489–3 V1.2.1. (2000–08) (mukaan lukien mahdolliset ohjeita koskevat vaatimukset). Hälytysjärjestelmän kytkemiseen ja katkaisemiseen käytettävien radiolähetysten taajuuden ja suurimman säteilytehon on vastattava CEPT:n/ERC:n (ks. 5.3 kohtaan liittyvä alaviite 3/) lyhyen kantaman laitteita koskevia suosituksia 70–03 (17.2.2000) (ks. 5.3 kohtaan liittyvä alaviite 4/).

17.4 Hälytysjärjestelmä ja sen osat eivät saa kytkeytyä vahingossa varsinkaan moottorin käydessä.

17.5 Hälytysjärjestelmän tai sen sähkönsyötön vika ei saa vaikuttaa ajoneuvon toimintaturvallisuuteen.

17.6 Hälytysjärjestelmän ja sen osien sekä niiden ohjaamien osien on oltava asennettu siten, että on mahdollisimman pieni riski, että joku saattaa ne toimintakelvottomiksi tai tuhoaa ne nopeasti ja huomiota herättämättä esim. yleisesti helposti saatavilla olevien edullisten, helposti kätkettävien työkalujen, laitteiden tai valmisteiden avulla.

17.7 Järjestelmä on varustettava siten, että hälytyssignaalipiirissä ilmenevä oikosulku ei millään tavoin estä hälytysjärjestelmän toimintaa katkaistua piiriä lukuun ottamatta.

17.8 Hälytysjärjestelmä voi sisältää ajonestimen, jonka on täytettävä tämän säännön III osassa esitetyt vaatimukset.

18. ERITYISET VAATIMUKSET

18.1 Suojan kattama alue

18.1.1 Erityiset vaatimukset

Hälytysjärjestelmän on havaittava ja ilmaistava vähintään ajoneuvon minkä tahansa oven, moottorin suojapellin ja matkatavaratilan avaaminen. Valonlähteiden, esim. matkustajatilan valon, vioittuminen tai pois kytkeminen ei saa haitata ohjaustoimintoa.

Sellaisten lisäanturien asentaminen, jotka ilmaisevat tai näyttävät esim.

a)	ajoneuvoon kohdistuneen murron, esim. matkustajatilan oven ilmaisin, ikkunalasin käytön ilmaisin tai minkä tahansa lasipinnan rikkomisen osoittava ilmaisin, tai

b)	ajoneuvon varkauden yrityksen, esim. kallistusilmaisin,

on sallittua, ja järjestelmässä tulee ottaa menetelmät hälyttimen tarpeettoman laukaisemisen estämiseksi (= väärä hälytys, ks. 18.1.2 kohta).

Mikäli nämä lisäanturit tuottavat hälytyssignaalin myös murron (esim. lasipinnan rikkomisen) jälkeen tai ulkoisten vaikutusten (esim. tuulen) vuoksi, jonkin yllä mainituista sensoreista kytkemä hälytyssignaali saa kytkeytyä enintään 10 kertaa samalla hälytysjärjestelmän kytkentäjaksolla.

Tässä tapauksessa kytkentäjakso rajoittuu järjestelmän luvalliseen katkaisemiseen, joka johtuu ajoneuvon käyttäjän toiminnasta.

Eräät lisäanturityypit, kuten matkustajatilan tarkkailu (ultraääni, infrapuna) tai kallistusilmaisimet, voidaan poistaa käytöstä tarkoituksellisesti. Tässä tapauksessa on suoritettava erityinen toimenpide joka kerta ennen hälytysjärjestelmän kytkemistä. Anturien käytöstä poistaminen ei saa olla mahdollista, kun hälytysjärjestelmä on kytketyssä tilassa.

18.1.2 Varmuus väärien hälytysten osalta

18.1.2.1 tulee varmistaa, ettei hälytysjärjestelmä voi kytkettynä eikä katkaistuna aiheuttaa hälytyssignaalin tarpeetonta antamista tilanteessa, johon liittyy

a)	ajoneuvoon kohdistuva isku: testi määritelty 7.2.13 kohdassa,

b)	sähkömagneettinen yhteensopivuus: testi määritelty 7.2.12 kohdassa,

c)	akun jännitteen aleneminen jatkuvan purkautumisen seurauksena: testi määritelty 7.2.14 kohdassa,

d)	väärä hälytys matkustajatilan tarkkailussa: testi määritelty 7.2.15 kohdassa.

18.1.2.2 Jos hyväksynnän hakija pystyy osoittamaan esim. teknisten tietojen avulla, että turvallisuus väärää hälytystä vastaan on tyydyttävästi varmistettu, hyväksyntätestien suorittamisesta vastaava tekninen tutkimuslaitos voi olla vaatimatta joitakin yllä mainituista testeistä.

18.2 Äänihälytys

18.2.1 Yleistä

Varoitussignaalin on oltava selvästi kuultavissa ja tunnistettavissa, ja sen on erotuttava selvästi muista tieliikenteessä käytettävistä äänisignaaleista.

Alkuperäisvarusteena olevan varoitusäänisignaalilaite lisäksi voidaan asentaa erillinen varoitusäänisignaalilaite hälytysjärjestelmän seuraamalle ajoneuvon alueelle, jossa äänisignaalilaite on suojassa henkilöiden helppoa ja nopeaa pääsyä vastaan.

Jos käytetään 18.2.3.1 kohdan mukaista erillistä varoitusäänisignaalilaitetta, hälytysjärjestelmä voi käyttää lisäksi alkuperäisvarusteena olevaa varoitusäänisignaalilaitetta sillä edellytyksellä, että vakiovarusteena olevan (yleensä helpommin tavoitettavan) varoitusäänisignaalilaitteen käsittely ei vaikuta ylimääräisen varoitusäänisignaalilaitteen toimintaan.

18.2.2 Äänisignaalin kesto

Vähintään	:	25 s
Enintään	:	30 s.

Äänisignaali voidaan antaa vasta ajoneuvoon kohdistuvan seuraavan luvattoman toimenpiteen yhteydessä, ts. yllä mainitun ajan kuluttua.

(Rajoitukset: ks. 18.1.1 ja 18.1.2 kohta).

Hälytysjärjestelmän katkaisemisen on katkaistava signaali välittömästi.

18.2.3 Äänisignaalia koskevat määräykset.

18.2.3.1 Jatkuva taajuusspektrillä toimiva merkkilaite, esim. torvi: akustiset ym. tiedot säännön nro 28 I osan mukaisesti.

Katkosignaali:

Kytkentätaajuus … (2 ± 1) Hz

Signaalin kesto = tauon kesto ± 10 prosenttia

18.2.3.2 Äänisignaalilaite, jossa taajuusmodulaatio: akustiset ym. tiedot säännön nro 28 I osan mukaisesti, siirtyminen molempiin suuntiin tapahtuu samalla tavalla laajalta taajuuskaistalta edellä mainittuun taajuuskaistaan (1 800–3 550 Hz).

Siirtymistaajuus … (2 ± 1) Hz

18.2.3.3 Äänitaso

Äänilähteen on oltava

a)	joko ECE-säännön nro 28 I osan mukaisesti hyväksytty varoitusäänisignaalilaite

b)	tai ECE-säännön nro 28 I osan 6.1 ja 6.2 kohdan mukaiset vaatimukset täyttävä laite. Jos kuitenkin käytetään eri äänilähdettä kuin alkuperäisvarusteena olevaa varoitusäänisignaalilaitetta, vähimmäisäänitaso voidaan vähentää ECE-säännön nro 28 I osan mukaisesti mitatulle tasolle 100 dB(A).

18.3 Optinen hälytyslaite, mikäli sellainen kuuluu järjestelmään

18.3.1 Yleistä

Ajoneuvoon kohdistuneen murron tai luvattoman toimenpiteen yhteydessä laitteen tulee kytkeä jäljempänä 18.3.2 ja 18.3.3 kohdassa tarkoitettu optinen signaali.

18.3.2 Optisen signaalin kesto

Optisen signaalin tulee jatkua kestoltaan 25 sekunnista 5 minuuttiin hälytyksen kytkeytymisen jälkeen. Hälytysjärjestelmän katkaisemisen on katkaistava signaali välittömästi.

18.3.3 Optisen signaalin tyyppi

Ajoneuvon kaikkien suuntamerkkien ja/tai matkustajatilan valojen sekä kaikkien samassa virtapiirissä olevien lamppujen vilkkuminen.

Kytkentätaajuus … (2 ± 1) Hz

Myös muut kuin äänisignaaliin tahdistetut signaalit ovat sallittuja.

Signaalin kesto = tauon kesto ± 10 prosenttia

18.4 Radiohälytin (radiokutsu), mikäli sellainen on asennettu

Hälytysjärjestelmään voi kuulua radiolähettimen avulla hälytyssignaalin antava toiminto.

18.5 Hälytysjärjestelmän kytkennän lukitus

18.5.1 Kun moottori on käynnissä, hälytysjärjestelmän tarkoituksellisen tai tahattoman kytkemisen on oltava mahdotonta.

18.6 Hälytysjärjestelmän kytkeminen ja katkaiseminen

18.6.1 Kytkeminen

Kaikki sopivat keinot hälytysjärjestelmän kytkemiseksi ovat sallittuja sillä edellytyksellä, että tällaiset keinot eivät aiheuta tahattomasti vääriä hälytyksiä.

18.6.2 Katkaiseminen

Hälytysjärjestelmän katkaisemisen tulee tapahtua jonkin seuraavan laitteen tai niiden yhdistelmän avulla. Myös vastaavalla tavalla käytettävät laitteet sallitaan.

18.6.2.1 Ulkopuolelta käytettävä (tämän säännön liitteen 10 vaatimusten mukainen) mekaaninen avain, jossa on vähintään 1 000 eri yhdistelmävaihtoehtoa ja joka voi olla yhdistetty ajoneuvon keskuslukitusjärjestelmään.

18.6.2.2 Sähköinen/elektroninen laite, esim. kauko-ohjain, jossa on vähintään 50 000 eri yhdistelmävaihtoehtoa ja johon kuuluu vaihtuva koodi ja/tai kymmenen päivän vähimmäiskiertoaika esim. siten, että vähintään 50 000 yhdistelmän kohdalla 24 tunnin jaksolla on enintään 5 000 yhdistelmävaihtoehtoa.

18.6.2.3 Suojatun matkustajatilan sisällä oleva mekaaninen avain tai sähköinen/elektroninen laite yhdistettynä hidastimeen ajoneuvosta poistumisen / siihen nousemisen osalta.

18.7 Hidastin ajoneuvosta poistumisen osalta

Jos hälytysjärjestelmän kytkin on asennettu suojatun alueen sisäpuolelle, on varattava tietty aika ajoneuvosta poistumiselle. Se voidaan säätää 15 sekunnin ja 45 sekunnin väliseksi ajaksi kytkimen käsittelystä. Hidastinta voidaan säätää käyttäjän tarpeiden mukaan.

18.8 Hidastin ajoneuvoon nousemisen osalta

Jos hälytysjärjestelmän kytkin on asennettu suojatun alueen sisäpuolelle, on ääni- ja optisten signaalien laukeamista hidastettava vähintään 5 sekuntia ja enintään 15 sekuntia. Hidastinta voidaan säätää käyttäjän tarpeiden mukaan.

18.9 Asemanäyttö

18.9.1 Optiset näyttimet sallitaan matkustajatilan sisä- ja ulkopuolella ajoneuvon hälytysjärjestelmän asemaan liittyvien tietojen ilmoittamiseksi (kytketty, katkaistu, hälytyksen kytkentäaika, hälytys on asennettu). Matkustajatilan ulkopuolelle asennettujen optisten signaalien valonvoimakkuus ei saa olla suurempi kuin 0,5 cd.

18.9.2 Tarvittaessa lyhytaikaisia ”dynaamisia” toimia kuten kytkentäasemasta katkaisuasemaan ja päinvastoin siirtymistä koskevan ilmoittamisen on tapahduttava optisesti 18.9.1 kohdan mukaisesti. Optinen signaali voidaan saada aikaan myös suuntamerkkien ja/tai matkustajatilan valaistuksen yhtäaikaisen toiminnan seurauksena sillä edellytyksellä, että suuntavilkkujen antaman optisen ilmoituksen kesto ei ylitä kolmea sekuntia.

18.10 Virtalähde

Hälytysjärjestelmän virtalähteenä tulee olla joko ajoneuvon akku tai uudelleen ladattava akku. Laitteessa voidaan käyttää myös ladattavaa tai ei-ladattavaa lisäakkua, mikäli tällainen on saatavissa. Nämä akut eivät missään tapauksessa saa tuottaa energiaa muille ajoneuvon sähköjärjestelmän osille.

18.11 Vaihtoehtoisia toimintoja koskevia erityisiä vaatimuksia

18.11.1 Automaattivalvonta, automaattinen vianilmoitin

18.11.2 Hälytys vaaratilanteessa

19. TESTAUSOLOSUHTEET

Kaikki ajoneuvon hälytysjärjestelmän ja hälytysjärjestelmän osat on testattava 7 kohdassa esitetyn menettelyn mukaisesti.

Tämä vaatimus ei koske

19.1	niitä osia, jotka on asennettu ja testattu ajoneuvon osana, riippumatta siitä, onko ajoneuvon hälytysjärjestelmä tai hälytysjärjestelmä asennettuna (esim. lamput), eikä

19.2	niitä osia, jotka on aikaisemmin testattu ajoneuvon osana ja joiden osalta tästä on toimitettu vahvistukseksi tarvittavat asiakirjat.

20. OHJEET

Jokaisen ajoneuvon mukana on oltava seuraavat ohjeet:

20.1	Käyttöohjeet

20.2	Huolto-ohjeet

20.3	Yleinen varoitus järjestelmään tehtävistä muutoksista tai lisäyksistä.

21. AJONEUVOTYYPIN MUUTOS JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENNUS

21.1 Kaikista ajoneuvotyypin muutoksista on ilmoitettava ajoneuvotyypin hyväksyneelle hallinnolliselle yksikölle.

Tämän jälkeen yksikkö voi joko

21.1.1

katsoa, ettei tehdyillä muutoksilla todennäköisesti ole selviä haitallisia vaikutuksia ja että hälytysjärjestelmä kuitenkin täyttää edelleen vaatimukset, tai

21.1.2

vaatia tekniseltä tutkimuslaitokselta lisätestiraporttia.

21.2 Hyväksynnän vahvistaminen tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan yllä 16.3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä tiedoksi tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille.

21.3 Hyväksynnän laajennuksen myöntänyt toimivaltainen viranomainen antaa jokaiselle kyseistä laajennusta koskevalle ilmoituslomakkeelle sarjanumeron.

22. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimuksenmukaisuusmenettelyjen on vastattava sopimuksen liitteessä 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) esitettyjä määräyksiä sekä seuraavia vaatimuksia:

22.1	Jokainen tämän säännön nojalla hyväksytty ajoneuvo on valmistettava siten, että ne ovat yhdenmukaisia edellä 17, 18 ja 19 kohdassa asetettujen vaatimusten mukaisesti tyyppihyväksytyn ajoneuvon kanssa.

22.2	Hyväksynnän myöntänyt viranomainen voi milloin tahansa tarkastaa kuhunkin tuotantolaitokseen sovellettavat vaatimuksenmukaisuuden valvontamenetelmät. Näiden tarkastusten tavanomainen tarkastustiheys on kerran kahdessa vuodessa.

23. SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

23.1 Ajoneuvotyypille tämän säännön mukaisesti myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos 22 kohdan vaatimukset eivät täyty.

23.2 Jos tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli peruuttaa aikaisemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on ilmoitettava siitä välittömästi muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteen 2 mallin mukaisella lomakkeella.

24. TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn ajoneuvotyypin valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle.

Saatuaan tätä koskevan ilmoituksen viranomainen ilmoittaa tästä muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 2 olevan mallin mukaisella lomakkeella.

25. HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

III OSA – AJONESTIMIEN HYVÄKSYNTÄ JA AJONEUVON HYVÄKSYNTÄ SEN AJONESTIMEN OSALTA

26. MÄÄRITELMÄT

Tämän säännön III osassa tarkoitetaan

26.1	’ajonestimellä’ laitetta, jonka on tarkoitus estää ajoneuvon pois ajaminen sen omalla käyttövoimalla (luvattoman käytön estäminen)

26.2	’valvontaelimellä’ ajonestimen kytkemiseen ja/tai katkaisemiseen tarvittavaa laitetta

26.3	’asemanäytöllä’ mitä tahansa ajonestimen toimintatilan (kytketty/katkaistu, kytketyn tilan muuttuminen katkaistuksi ja päinvastoin) ilmaisemiseen tarkoitettua laitetta

26.4	’kytketyllä tilalla’ toimintatilaa, jossa ajoneuvoa ei voida ajaa normaalisti sen omalla käyttövoimalla

26.5	’katkaistulla tilalla’ toimintatilaa, jossa ajoneuvoa voidaan ajaa normaalisti

26.6	’avaimella’ lukitusjärjestelmän toimimiseksi suunniteltua ja valmistettua laitetta; itse lukitusjärjestelmä on suunniteltu ja valmistettu toimimaan ainoastaan tällä laitteella

26.7	’ohituksella’ suunniteltua ominaisuutta, joka lukitsee ajonestimen katkaistuun tilaan

26.8	’vaihtuvalla koodilla’ elektronista koodia, joka koostuu useista osista, joiden yhdistelmä vaihtuu sattumanvaraisesti lähetysyksikön jokaisen käyttökerran jälkeen

26.9

’ajonestintyypillä’ järjestelmiä, jotka eivät eroa selvästi toisistaan seuraavilta olennaisilta osin

a)	valmistajan kauppanimi ja merkki

b)	valvontalaitteen tyyppi

c)	ajoneuvon kyseisen järjestelmän/järjestelmien malli ja toiminta (32.1 kohdan mukaan)

26.10

’ajoneuvotyypillä sen ajonestimen osalta’ ajoneuvoja, jotka eivät eroa selvästi toisistaan seuraavilta olennaisilta osin:

a)	valmistajan kauppanimi ja merkki

b)	ajoneuvon ominaisuudet, jotka vaikuttavat selvästi ajonestimen toimintoihin

c)	ajonestimen tyyppi ja malli.

27. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN AJONESTIMELLE

27.1	Ajonestimen valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on haettava ajonestimen hyväksyntää.

27.2

Jokaisen ajonestintyypin osalta hakemukseen on liitettävä

27.2.1

ilmoituslomake, joka on laadittu liitteen 1A osassa 1 annetun mallin mukaisesti, ja siinä on annettava kuvaus ajonestimen teknisistä ominaisuuksista, sen tahatonta aktivointia vastaan toteutetuista toimenpiteistä ja asennusmenetelmistä ajoneuvon kullekin mallille ja tyypille, johon ajonestin on tarkoitus asentaa

27.2.2

kolme näytekappaletta ajonestintyypistä kaikkine osineen. Jokaisessa pääasiallisessa osassa on oltava selvästi ja pysyvästi merkittynä hakijan kauppanimi tai merkki sekä tyyppi, johon kyseinen osa on tarkoitettu

27.2.3

hakijan hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavan teknisen tutkimuslaitoksen suostumuksella valitsema yksi tai useampi ajoneuvo, johon tyyppihyväksyttäväksi esitetty ajonestin on asennettu

27.2.4

jäljempänä 34 kohdassa tarkoitetut ohjeet kolmena kappaleena.

28. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN AJONEUVOLLE

28.1	Kun tämän säännön III osan mukaisesti hyväksyttyä ajonestintä käytetään tämän säännön III osan mukaisesti hyväksyttäväksi esitetyssä ajoneuvossa, ajonestimeltä tämän säännön III osan mukaista hyväksyntää varten vaadittavia testejä ei toisteta.

28.2	Ajoneuvon valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on haettava ajoneuvotyypin hyväksyntää ajonestimen osalta.

28.3	Hakemukseen on liitettävä ilmoituslomake, joka on laadittu liitteen 1A osassa 2 tai 3 annetun soveltuvan mallin mukaisesti, ja siinä on annettava kuvaus ajonestimen teknisistä ominaisuuksista sekä asennusmenetelmistä ajoneuvon kullekin mallille ja tyypille, johon ajonestin on tarkoitus asentaa.

28.4	Tekniselle tutkimuslaitokselle on toimitettava hyväksyttyä tyyppiä edustava ajoneuvo.

28.5	Ajoneuvo, jossa ei ole kaikkia kyseisessä tyypissä tarvittavia osia, voidaan hyväksyä, mikäli hakija pystyy osoittamaan toimivaltaista viranomaista tyydyttävästi, ettei osien puuttumisella ole vaikutusta tarkastuksen tulokseen tämän säännön vaatimusten osalta.

28.6	Kun käytetään tämän säännön III osan mukaisesti hyväksyttyä ajonestintä, tekniselle tutkimuslaitokselle on toimitettava myös ilmoitus ajonestimen tyyppihyväksynnästä.

29. AJONESTIMEN HYVÄKSYNTÄ

29.1	Jos tämän säännön mukaisesti hyväksyttäväksi esitetty ajonestin täyttää jäljempänä 31, 32 ja 33 kohdassa esitettävät vaatimukset, kyseiselle ajonestintyypille myönnetään hyväksyntä.

29.2

29.3	Tämän säännön mukaisesta ajonestintyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän laajennuksesta tai epäämisestä tai tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 3 olevan mallin mukaisella lomakkeella.

29.4

Tämän säännön mukaisesti hyväksyttyä ajonestintyyppiä vastaavan ajonestimen pääasialliseen osaan (pääasiallisiin osiin) on kiinnitettävä hyväksyntälomakkeessa ilmoitettuun näkyvään ja helppopääsyiseen paikkaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, jossa on

29.4.1

ympyrän sisään merkitty ”E”-kirjain, jota seuraa hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (8)

29.4.2

29.4.1 kohdassa mainitun ympyrän läheisyydessä tämän säännön numero, jota seuraa ”R”-kirjain, ”A”-, ”I”- tai ”AI”-tunnus, joka ilmaisee, onko järjestelmä ajoneuvon hälytysjärjestelmä, ajonestin vai näiden yhdistelmä, viiva ja hyväksyntänumero.

29.5	Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

29.6	Tämän säännön liitteessä 5 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkistä.

29.7

Vaihtoehtona edellä 29.4 kohdassa tarkoitetulle hyväksyntämerkille jokaiseen myytäväksi tarjottavaan ajonestimeen liitetään vaatimustenmukaisuustodistus.

Jos ajonestimen valmistaja tarjoaa hyväksytyn merkitsemättömän ajonestimen ajoneuvovalmistajalle kyseisen valmistajan asennettavaksi alkuperäisvarusteena ajoneuvomalliin tai ajoneuvomallisarjaan, ajonestimen valmistajan tulee tarjota ajoneuvovalmistajalle vaatimustenmukaisuustodistuksesta riittävä määrä kappaleita, jotta kyseinen valmistaja voi hankkia tämän säännön 30 kohdan mukaisen ajoneuvon hyväksynnän.

Jos ajonestin koostuu erillisistä osista, sen pääasiallisessa osassa (pääasiallisissa osissa) on oltava viitemerkki ja vaatimustenmukaisuustodistuksessa on esitettävä luettelo tällaisista viitemerkeistä.

Vaatimustenmukaisuustodistuksen malli on annettu tämän säännön liitteessä 6.

30. AJONEUVON HYVÄKSYNTÄ

30.1	Jos tämän säännön mukaisesti hyväksyttäväksi esitetty ajoneuvo täyttää jäljempänä 31, 32 ja 33 kohdassa esitettävät vaatimukset, kyseiselle ajoneuvotyypille myönnetään hyväksyntä.

30.2

30.3	Tämän säännön mukaisesta ajoneuvotyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän laajennuksesta tai epäämisestä tai tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 4 olevan mallin mukaisella lomakkeella.

30.4

Jokaiseen tämän säännön mukaisesti hyväksyttyä ajoneuvotyyppiä vastaavaan ajoneuvoon on kiinnitettävä hyväksyntälomakkeessa ilmoitettuun näkyvään ja helppopääsyiseen paikkaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, jossa on

30.4.1

ympyrän sisään merkitty ”E”-kirjain, jota seuraa hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (9)

30.4.2

30.4.1 kohdassa mainitun ympyrän oikealla puolella tämän säännön numero, jota seuraa ”R”-kirjain, ”A”-, ”I”- tai ”AI”-tunnus, joka ilmaisee, onko ajoneuvo hyväksytty hälytysjärjestelmän tai ajonestimen vai näiden yhdistelmän osalta, viiva ja hyväksyntänumero.

30.5

Jos ajoneuvo on yhden tai useamman tähän sopimukseen liitetyn muun säännön nojalla hyväksytyn ajoneuvotyypin mukainen hyväksynnän tämän säännön nojalla myöntäneessä maassa, 30.4.1 kohdassa tarkoitettua symbolia ei ole tarpeen toistaa; tässä tapauksessa sääntö ja hyväksyntänumerot sekä kaikkien niiden sääntöjen lisäsymbolit, joiden nojalla hyväksyntä on myönnetty hyväksynnän tämän säännön nojalla myöntäneessä maassa, sijoitetaan pystyriveihin 30.4.1 kohdassa tarkoitetun symbolin oikealle puolelle.

30.6	Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

30.7	Hyväksyntämerkki sijoitetaan valmistajan kiinnittämään ajoneuvon tietokilpeen tai sen läheisyyteen.

30.8	Tämän säännön liitteessä 5 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkistä.

31. YLEISET VAATIMUKSET

31.1	Ajonestimen kytkemisen ja katkaisemisen on oltava mahdollista näiden vaatimusten mukaisesti.

31.2

Jos ajonestimessä on radiolähetysmahdollisuus esim. kytkemistä tai katkaisemista varten, sen tulee vastata voimassa olevia ETSI-standardeja (ks. 5.3 kohtaan liittyvä alaviite 2/), esim. EN 300 220–1 V1.3.1. (2000–09), EN 300 220–2 V1.3.1. (2000–09), EN 300 220–3 V1.1.1. (2000–09) ja EN 301 489–3 V1.2.1. (2000–08) (mukaan lukien mahdolliset ohjeita koskevat vaatimukset). Ajonestimen kytkemiseen ja katkaisemiseen käytettävien radiolähetysten taajuuden ja suurimman säteilytehon on vastattava CEPT:n/ERC:n (ks. 5.3 kohtaan liittyvä alaviite 3/) lyhyen kantaman laitteita koskevia suosituksia 70–03 (17.2.2000) (ks. 5.3 kohtaan liittyvä alaviite 4/).

31.3	Ajonestimen ja sen asennuksen on oltava siten suunniteltu, että niillä varustettu ajoneuvo täyttää edelleen tekniset vaatimukset.

31.4

Ajonestimen ei saa olla mahdollista siirtyä kytkettyyn tilaan, kun virta-avain on moottorin käyntiasennossa, paitsi kun

a)	ajoneuvo on varusteltu tai tarkoitettu varusteltavaksi sairaankuljetus-, palokunta- tai poliisikäyttöön tai

moottorin käyttövaatimuksena on

i)	ajoneuvoon asennettujen tai osana ajoneuvoa olevien, muuhun kuin ajoneuvon kuljettamiseen tarkoitettujen koneiden käyttäminen tai

ii)	ajoneuvon akkujen sähkötehon ylläpitäminen kyseisen koneen tai laitteen käyttämiseksi tarvittavalla tasolla,

ja ajoneuvo on paikoillaan ja pysäköintijarru on toiminnassa. Kun tätä poikkeusta käytetään, tämä seikka on ilmoitettava ilmoitusasiakirjan (tämän säännön liite 2) liitteen 2 kohdassa.

31.5	Ajonestimen tilapäinen ohittaminen ei saa olla mahdollista.

31.6	Ajonestimen on oltava malliltaan ja rakenteeltaan sellainen, että se ei asennettuna vaikuta haitallisesti ajoneuvon suunniteltuun toimintaan ja toimintaturvallisuuteen edes toimintahäiriötilanteessa.

31.7

Ajonestimen on oltava malliltaan ja rakenteeltaan sellainen, että valmistajan ohjeiden mukaisesti ajoneuvoon asennettuna sitä ei voida saattaa toimintakelvottomaksi tai tuhota nopeasti ja huomiota herättämättä esim. yleisesti helposti saatavilla olevien edullisten, helposti kätkettävien työkalujen, laitteiden tai valmisteiden avulla. Tärkeimpien osien tai asennusten vaihtamisen ajonestimen ohittamistarkoituksessa on oltava vaikeaa ja aikaa vievää.

31.8

Ajonestimen on oltava malliltaan ja rakenteeltaan sellainen, että valmistajan ohjeiden mukaisesti asennettuna se kestää ajoneuvon sisäpuolisessa ympäristössä kohtuullisen toimintaiän (ks. testauksesta 33 kohdasta). Ajonestimen lisääminen ei saa vaikuttaa haitallisesti etenkään ajoneuvoon asennettujen piirien sähköisiin ominaisuuksiin (johdinten poikkileikkaukset, kytkentöjen turvallisuus jne.).

31.9	Ajonestin voidaan yhdistää ajoneuvon muihin järjestelmiin tai sulauttaa niiden osaksi (esim. moottorin ohjaus, hälytysjärjestelmät).

31.10

Ajonestimen ei saa olla mahdollista estää ajoneuvon jarrujen vapauttamista, paitsi sellaisen ajonestimen tapauksessa, joka estää pneumaattisesti vapautettavan jousijarrun (10) vapauttamisen ja toimii siten, että normaalissa käytössä tai vikatilanteissa tämän säännön mukaisen tyyppihyväksynnän hakuajankohtana voimassa olevat säännön nro 13 tekniset vaatimukset täyttyvät.

Yhdenmukaisuus tämän kohdan kanssa ei anna erivapautta tässä säännössä esitetyistä teknisistä vaatimuksista ajonestimelle, joka estää pneumaattisesti vapautettavien jousijarrujen vapauttamisen.

31.11

Ajonestimen ei saa olla mahdollista toimia siten, että se käyttää ajoneuvon jarruja.

32. ERITYISET VAATIMUKSET

32.1 Toiminnan eston laajuus

32.1.1

Ajonestimen on estettävä liikkuvan ajoneuvon toiminta oman moottorin avulla vähintään yhdellä seuraavassa esitetyllä tavalla:

32.1.1.1

jälkiasennuksen tai dieselmoottorilla varustetun ajoneuvon tapauksessa vähintään ajoneuvon kahden erillisen, ajoneuvoa sen omalla käyttövoimalla käytettäessä tarvittavan piirin (käynnistysmoottori, sytytys, polttoaineen syöttö, pneumaattisesti vapautettavat jousijarrut jne.) toiminnan estäminen,

32.1.1.2

ajoneuvon käyttöä varten tarvittavan ohjausyksikön toiminnan estäminen koodin avulla.

32.1.2

Katalysaattorilla varustettuun ajoneuvoon asennettavaksi tarkoitettu ajonestin ei saa aiheuttaa palamattoman polttoaineen joutumista pakoputkeen.

32.2 Toimintavarmuus

Ajonestimen toimintavarmuus on varmistettava sopivalla suunnittelulla, ja ajoneuvon erityiset ympäristöolosuhteet on otettava huomioon (ks. 31.8 ja 33 kohta).

32.3 Toimintaturvallisuus

On varmistettava, että ajonestin ei muuta toimintatilaansa (kytketty/katkaistu) minkään 33 kohdassa esitetyn testin seurauksena.

32.4 Ajonestimen kytkeminen

32.4.1

Ajonestimen on kytkeydyttävä ilman kuljettajan eri toimenpiteitä vähintään jommallakummalla seuraavista keinoista:

a)	virtalukon avaimen kääntäminen asentoon ”0” ja oven käyttäminen; lisäksi ajonestimien, joiden kytkentä poistuu välittömästi ennen ajoneuvon normaalia käynnistämistä tai sen aikana, on sallittua kytkeytyä sytytysvirran katketessa.

b)	enintään 1 minuutti avaimen virtalukosta poistamisen jälkeen.

32.4.2

Jos ajonestin voi siirtyä kytkettyyn tilaan virta-avaimen ollessa moottorin käyntiasennossa 31.4 kohdan mukaisesti, ajonestin voidaan kytkeä myös kuljettajan oven avaamisen ja/tai luvallisen käyttäjän suorittaman erityisen toimenpiteen yhteydessä.

32.5 Katkaiseminen

32.5.1

Ajonestimen kytkennän poistamisen tulee tapahtua jonkin seuraavan laitteen tai niiden yhdistelmän avulla. Myös vastaavalla tavalla käytettävät turvallisuustason laitteet sallitaan.

32.5.1.1

Näppäimistö vähintään 10 000 vaihtoehtoa sisältävän yksilöllisesti valittavan koodin syöttämiseksi.

32.5.1.2

Sähköinen/elektroninen laite, esim. kauko-ohjain, jossa on vähintään 50 000 eri yhdistelmävaihtoehtoa ja johon kuuluu vaihtuva koodi ja/tai kymmenen päivän vähimmäiskiertoaika esim. siten, että vähintään 50 000 yhdistelmän kohdalla 24 tunnin jaksolla on enintään 5 000 yhdistelmävaihtoehtoa.

32.5.1.3

Jos kytkentä voidaan poistaa kauko-ohjaimen avulla, ajonestimen on palattava kytkettyyn tilaan 5 minuutin kuluessa kytkennän poistamisesta, mikäli käynnistyspiirissä ei ole tehty muita toimenpiteitä.

32.6 Asemanäyttö

32.6.1

Optiset näyttimet sallitaan matkustajatilan sisä- ja ulkopuolella ajoneuvon hälytysjärjestelmän asemaan liittyvien tietojen ilmoittamiseksi (kytketty, katkaistu, hälytyksen kytkentäaika, hälytys on asennettu). Matkustajatilan ulkopuolelle asennettujen optisten signaalien valonvoimakkuus ei saa olla suurempi kuin 0,5 cd.

32.6.2

Tarvittaessa lyhytaikaisia ”dynaamisia” toimia kuten kytkentäasemasta katkaisuasemaan ja päinvastoin siirtymistä koskevan ilmoittamisen on tapahduttava optisesti 32.6.1 kohdan mukaisesti. Optinen signaali voidaan saada aikaan myös suuntamerkkien ja/tai matkustajatilan valaistuksen yhtäaikaisen toiminnan seurauksena sillä edellytyksellä, että suuntavilkkujen antaman optisen ilmoituksen kesto ei ylitä kolmea sekuntia.

33. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TESTAUSOLOSUHTEET

33.1 Toimintaympäristö

Kaikkien ajonestimen osien on vastattava tämän säännön 7 kohdassa annettuja määräyksiä.

Tämä vaatimus ei koske

niitä osia, jotka on asennettu ja testattu ajoneuvon osana, riippumatta siitä, onko ajonestin asennettuna (esim. lamput), eikä

niitä osia, jotka on aikaisemmin testattu ajoneuvon osana ja joiden osalta tästä on toimitettu vahvistukseksi tarvittavat asiakirjat.

33.2 Testausolosuhteet

Kaikki testit on suoritettava järjestyksessä yhdelle ajonestimelle. Testausviranomaisen harkinnan mukaan voidaan kuitenkin käyttää muita näytekappaleita, jos tämän ei katsota vaikuttavan muiden testien tuloksiin.

33.3 Toimintatesti

Kun kaikki jäljempänä mainitut testit on suoritettu, ajonestin on testattava tämän säännön 7.2.1.2 kohdan mukaisissa normaaleissa testausolosuhteissa sen varmistamiseksi, että ajonestin toimii edelleen normaalisti. Tarvittaessa sulakkeet voidaan vaihtaa ennen testiä.

Kaikkien ajonestimen osien on vastattava tämän säännön 7.2.2–7.2.8 ja 7.2.12 kohdassa annettuja määräyksiä.

34. OHJEET

(34.1–34.3 kohta koskee vain jälkiasennuksia.)

Jokaisen ajonestimen mukana on oltava seuraavat ohjeet:

34.1

Asennusohjeet

34.1.1

34.1.2

Selkeiden valokuvien ja/tai piirustusten avulla kuvattu asennusmenetelmä.

34.1.3

Myyjän tarjoamien yksityiskohtaisten asennusohjeiden on oltava sellaiset, että pätevän asentajan toimiessa niiden mukaisesti ajoneuvon turvallisuus ja luotettavuus eivät heikenny.

34.1.4

Toimitettavissa asennusohjeissa on mainittava ajonestimen tarvitsemaa sähkövirtaa koskevat vaatimukset sekä annettava tarvittaessa ohjeita akun koon lisäämiseen.

34.1.5

Myyjän on annettava tiedot asennuksen jälkeisestä ajoneuvon tarkistusmenettelystä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä turvallisuusominaisuuksiin.

34.2	Asennustodistuksen malli, josta on annettu esimerkki liitteessä 7

34.3

Ajonestimen ostajalle osoitettu yleinen ilmoitus, jossa kiinnitetään käyttäjän huomio seuraaviin seikkoihin:

34.3.1

Ajonestin tulee asentaa valmistajan ohjeiden mukaisesti.

34.3.2

Ammattiasentajan valitsemista suositellaan (ajonestimen valmistajaan voidaan ottaa yhteyttä sopivien asentajien löytämiseksi).

34.3.3

Asentajan tulee täyttää ajonestimen mukana toimitettu asennustodistus.

34.4	Käyttöohjeet

34.5	Huolto-ohjeet

34.6	Ajonestimeen tehtäviä muutoksia tai lisäyksiä koskeva yleinen varoitus; tällaiset muutokset tai lisäykset kumoavat automaattisesti 34.2 kohdassa tarkoitetun asennustodistuksen.

35. AJONESTINTYYPIN TAI AJONEUVOTYYPIN MUUTOS JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENNUS

Kaikista ajonestintyypin muutoksista on ilmoitettava ajonestintyypin hyväksyneelle hallinnolliselle yksikölle.

Tämän jälkeen yksikkö voi joko

a)	katsoa, ettei tehdyillä muutoksilla todennäköisesti ole selviä haitallisia vaikutuksia ja että ajonestin kuitenkin täyttää edelleen vaatimukset, tai

b)	vaatia testien suorittamisesta vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta uuden testausselosteen yhdestä tai useammasta tämän säännön 31, 32 ja 33 kohdassa mainituista testistä.

Hyväksynnän vahvistaminen tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan yllä 29.3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä tiedoksi tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille.

Hyväksynnän laajennuksen myöntänyt toimivaltainen viranomainen antaa jokaiselle kyseistä laajennusta koskevalle ilmoituslomakkeelle sarjanumeron.

36. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimuksenmukaisuusmenettelyjen on vastattava sopimuksen liitteessä 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) esitettyjä määräyksiä sekä seuraavia vaatimuksia:

36.1	Jokainen tämän säännön nojalla hyväksytty ajonestin on valmistettava siten, että ne ovat yhdenmukaisia edellä 31, 32 ja 33 kohdassa asetettujen vaatimusten mukaisesti tyyppihyväksytyn ajoneuvon kanssa.

36.2	Hyväksynnän myöntänyt viranomainen voi milloin tahansa tarkastaa kuhunkin tuotantolaitokseen sovellettavat vaatimuksenmukaisuuden valvontamenetelmät. Näiden tarkastusten tavanomainen tarkastustiheys on kerran kahdessa vuodessa.

37. SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

37.1	Ajonestimen tai ajoneuvon tyypille tämän säännön mukaisesti myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos 36 kohdan vaatimukset eivät täyty.

37.2	Jos tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli peruuttaa aikaisemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on ilmoitettava siitä välittömästi muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteiden 3 ja 4 mallien mukaisella lomakkeella.

38. TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn ajonestintyypin tai ajoneuvotyypin valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle.

Saatuaan tätä koskevan ilmoituksen viranomainen ilmoittaa tästä muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 4 olevan mallin mukaisella lomakkeella.

39. SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET

39.1 Ajonestintyypin hyväksyntä

39.1.1

36 kuukauden kuluttua muutossarjan 01 täydennyksen 4 voimaantulopäivästä tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat myöntää hyväksyntöjä vain jos hyväksyttävä osien tai erillisen teknisen yksikön tyyppi täyttää tämän säännön – sellaisena kuin se on muutettuna – vaatimukset muutossarjan 01 täydennyksessä 4.

39.1.2

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet jatkavat hyväksyntöjen myöntämistä niille osien tai erillisten teknisten yksikköjen tyypeille, jotka täyttävät tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna, alkuperäisen version vaatimukset mahdollisissa aiemmissa muutossarjoissa, sillä edellytyksellä, että osa tai erillinen tekninen yksikkö on tarkoitettu asennettavaksi käytössä oleviin ajoneuvoihin alkuperäisosien tilalle ja että tässä säännössä, sellaisena kuin se on muutettuna, esitetyt vaatimukset muutossarjan 01 täydennyksessä 4 esitetyin muutoksin täyttävän osan tai erillisen teknisen yksikön asentaminen ei olisi teknisesti toteutettavissa.

39.2 Ajoneuvotyypin hyväksyntä

39.2.1

36 kuukauden kuluttua muutossarjan 01 täydennyksen 4 voimaantulopäivästä tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat myöntää hyväksyntöjä vain jos hyväksyttävä ajoneuvotyyppi täyttää tämän säännön – sellaisena kuin se on muutettuna – vaatimukset muutossarjan 01 täydennyksessä 4.

40. HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

(1) Huomioon otetaan ainoastaan ajoneuvot, joissa on 12 voltin sähköjarjestelmät.

(2) 1 Saksa, 2 Ranska, 3 Italia, 4 Alankomaat, 5 Ruotsi, 6 Belgia, 7 Unkari, 8 Tšekki, 9 Espanja, 10 Serbia, 11 Yhdistynyt kuningaskunta, 12 Itävalta, 13 Luxemburg, 14 Sveitsi, 15 (antamatta), 16 Norja, 17 Suomi, 18 Tanska, 19 Romania, 20 Puola, 21 Portugali, 22 Venäjän federaatio, 23 Kreikka, 24 Irlanti, 25 Kroatia, 26 Slovenia, 27 Slovakia, 28 Valko-Venäjä, 29 Viro, 30 (antamatta), 31 Bosnia ja Hertsegovina, 32 Latvia, 33 (antamatta), 34 Bulgaria, 35 (antamatta), 36 Liettua, 37 Turkki, 38 (antamatta), 39 Azerbaidžan, 40 entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, 41 (antamatta), 42 Euroopan yhteisö (hyväksynnän myöntävät sen jäsenvaltiot omaa ECE-merkkiään käyttäen), 43 Japani, 44 (antamatta), 45 Australia, 46 Ukraina, 47 Etelä-Afrikka, 48 Uusi-Seelanti, 49 Kypros, 50 Malta, 51 Korean tasavalta, 52 Malesia ja 53 Thaimaa. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisten vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja koskevan sopimuksen, ja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetut numerot sopimuksen sopimuspuolille.

(3) Jos näitä standardeja ei ole saatavilla tämän säännön tullessa voimaan, sovelletaan voimassa olevia kansallisia vaatimuksia.

ETSI: European Telecommunications Standards Institute (eurooppalainen telealan standardointilaitos).

(4)

CEPT: Conference of European Posts and Telecommunications (Euroopan posti- ja televiranomaisten liitto).

ERC: European Radio communications Committee (Euroopan radioviestintäkomitea).

(5) Sopimuspuolet voivat kieltää taajuuden ja/tai tehon ja voivat sallia toisen taajuuden ja/tai tehon käytön.

(6) Lamppujen, joita käytetään optisten varoituslaitteiden osana ja jotka sisältyvät auton tavanomaiseen valaisinjärjestelmään, ei tarvitse täyttää 7.1 kohdassa esitettyjä toimintaympäristöä koskevia määräyksiä, eikä niille tehdä 7.2 kohdassa lueteltuja testejä.

(7) Ks. alaviite 1.

(8) Ks. alaviite 1.

(9) Ks. alaviite 1.

(10) Säännön nro 13 ja sen muutosten liitteen 8 mukaisesti.

LIITE 1

ILMOITUS

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

LIITE 1A

OSA 1

Ilmoituslomake osatyypin tai erillisen teknisen yksikön ECE-hyväksyntä säännön nro 97 osan I mukaisesti ajoneuvon hälytysjärjestelmien osalta

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

1. Yleistä

1.1 Merkki (valmistajan toiminimi): …

1.2 Tyyppi: …

1.3 Tyyppitunniste, jos se on merkitty laitteeseen: (1) …

1.3.1 Merkinnän sijainti: …

1.4 Valmistajan nimi ja osoite: …

1.5 ECE-hyväksyntämerkinnän sijainti: …

1.6 Kokoonpanotehtaiden osoitteet: …

2. Laitteen kuvaus

2.1 Yksityiskohtainen kuvaus hälytysjärjestelmästä ja ajoneuvon osista, jotka liittyvät asennettuun hälytysjärjestelmään: …

2.1.1 Luettelo pääasiallisista osista, joista hälytysjärjestelmä koostuu: …

2.1.2 Väärien hälytysten torjumiseksi toteutetut toimenpiteet: …

2.2 Laitteen antaman suojan ulottuvuus: …

2.3 Laitteen kytkentä-/katkaisumenetelmä: …

2.4 Vaihdettavien koodien lukumäärä (tarvittaessa): …

2.5 Luettelo pääasiallisista osista, joista laite koostuu, ja tarvittaessa niiden viitenumerot: …

3. Piirustukset

3.1 Piirustukset laitteen pääasiallisista osista (piirustuksista on käytävä ilmi ECE-tyyppihyväksyntämerkinnälle määrätty paikka): …

4. Ohjeet

4.1 Luettelo ajoneuvoista, joihin laite on tarkoitettu asennettavaksi: …

4.2 Valokuvin ja/tai piirustuksin esitetty asennusmenetelmän kuvaus: …

4.3 Käyttöohjeet: …

4.4 Mahdolliset huolto-ohjeet: …

4.5 Erillisenä teknisenä yksikkönä hyväksytyn ja sen asennusedellytysten vuoksi määritettyjen ajoneuvojen määritettyihin paikkoihin asennettavaksi tarkoitetun ajoneuvon hälytysjärjestelmän osalta kuvaus tämän säännön kohdista, joita ei sovelleta: …

OSA 2

Ilmoituslomake ajoneuvotyypin ECE-hyväksyntä säännön nro 97 osan II mukaisesti ajoneuvon hälytysjärjestelmän ja ajonestojärjestelmän osalta

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

jossa on hälytysjärjestelmä / ei ole hälytysjärjestelmää (2)

jossa on ajonestin / ei ole ajonestintä (2)

1. Yleistä

1.1 Merkki (valmistajan toiminimi): …

1.2 Tyyppi: …

1.3 Tyyppitunniste, jos se on merkitty laitteeseen (3) …

1.3.1 Merkinnän sijainti: …

1.4 Ajoneuvoluokka (4): …

1.5 Valmistajan nimi ja osoite: …

1.6 ECE-hyväksyntämerkinnän sijainti: …

1.7 Kokoonpanotehtaiden osoitteet: …

2. Ajoneuvon yleiset rakenteelliset ominaisuudet

2.1 Valokuvat ja/tai piirustukset edustavasta ajoneuvosta: …

2.2 Vasemmanpuoleiseen/oikeanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitettu (2): …

3. Muuta

3.1 Ajoneuvon luvattoman käytön estävät laitteet: …

3.1.2 Ajoneuvon ajonestin: …

3.1.2.1 Tyyppihyväksyntänumero, jos saatavilla: …

3.1.2.2 Vielä tyyppihyväksymättömien ajonestimien osalta: …

3.1.2.2.1 Ajoneuvon ajonestimen yksityiskohtainen tekninen kuvaus ja toteutetut toimenpiteet, joilla estetään sen kytkeytyminen vahingossa: …

3.1.2.2.2 Järjestelmät, joihin ajoneuvon ajonestin vaikuttaa: …

3.1.2.2.3 Vaihdettavien koodien lukumäärä (tarvittaessa): …

3.1.3 Mahdollinen hälytysjärjestelmä: …

3.1.3.1 Tyyppihyväksyntänumero, jos saatavilla: …

3.1.3.1.1 Yksityiskohtainen ajoneuvotyypin kuvaus asennetun ajoneuvon hälytysjärjestelmän järjestelyn osalta valokuvien ja/tai piirustusten avulla (jos ajoneuvon hälytysjärjestelmä on jo tyyppihyväksytty erillisenä teknisenä yksikkönä, voidaan viitata ajoneuvon hälytysjärjestelmän valmistajan antaman ilmoituslomakkeen 4.2 kohdassa annettuun kuvaukseen): …

3.1.3.2 Vielä tyyppihyväksymättömien hälytysjärjestelmien osalta: …

3.1.3.2.1 Yksityiskohtainen kuvaus hälytysjärjestelmästä ja ajoneuvon osista, jotka liittyvät asennettuun hälytysjärjestelmään: …

3.1.3.2.2 Luettelo pääasiallisista osista, joista hälytysjärjestelmä koostuu: …

OSA 3

Ilmoituslomake osatyypin tai erillisen teknisen yksikön ECE-hyväksyntä säännön nro 97 osan III mukaisesti ajonestojärjestelmien osalta

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

1. Yleistä

1.1 Merkki (valmistajan toiminimi): …

1.2 Tyyppi: …

1.3 Tyyppitunniste, jos se on merkitty laitteeseen (5): …

1.3.1 Merkinnän sijainti: …

1.4 Valmistajan nimi ja osoite: …

1.5 ECE-hyväksyntämerkinnän sijainti: …

1.6 Kokoonpanotehtaiden osoitteet: …

2. Laitteen kuvaus

2.1 Yksityiskohtainen kuvaus hälytysjärjestelmästä ja ajoneuvon osista, jotka liittyvät asennettuun hälytysjärjestelmään: …

2.1.1 Luettelo pääasiallisista osista, joista hälytysjärjestelmä koostuu: …

2.1.2 Väärien hälytysten torjumiseksi toteutetut toimenpiteet: …

2.2 Laitteen antaman suojan ulottuvuus: …

2.3 Laitteen kytkentä-/katkaisumenetelmä: …

2.4 Vaihdettavien koodien lukumäärä (tarvittaessa): …

2.5 Luettelo pääasiallisista osista, joista laite koostuu, ja tarvittaessa niiden viitenumerot: …

3. Piirustukset

3.1 Piirustukset laitteen pääasiallisista osista (piirustuksista on käytävä ilmi ECE-tyyppihyväksyntämerkinnälle tai tarvittaessa viitemerkinnälle määrätty paikka): …

4. Ohjeet

4.1 Luettelo ajoneuvoista, joihin laite on tarkoitettu asennettavaksi: …

4.2 Valokuvin ja/tai piirustuksin esitetty asennusmenetelmän kuvaus: …

4.3 Käyttöohjeet: …

4.4 Mahdolliset huolto-ohjeet: …

(1) Jos tyyppitunnisteessa on merkkejä, joilla ei ole merkitystä tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetun osan tai erityisen teknisen yksikön kuvailemisessa, ne on esitettävä asiakirjoissa kysymysmerkillä (?) (esim. ABC??123??).

(2) Tarpeeton yliviivataan (joissakin tapauksissa ei yliviivata mitään, jos useampi vaihtoehto soveltuu).

(3) Jos tyyppitunnisteessa on merkkejä, joilla ei ole merkitystä tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetun osan tai erityisen teknisen yksikön kuvailemisessa, ne on esitettävä asiakirjoissa kysymysmerkillä (?) (esim. ABC??123??).

(4) Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman liitteen 7 määrittelyjen mukaisesti (R.E.3) (asiakirja TRANS/WP.29/78/Rev.1, sellaisena kuin se on muutettuna).

(5) Jos tyyppitunnisteessa on merkkejä, joilla ei ole merkitystä tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetun osan tai erityisen teknisen yksikön kuvailemisessa, ne on esitettävä asiakirjoissa kysymysmerkillä (?) (esim. ABC??123??).

LIITE 2

ILMOITUS

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

LIITE 3

ILMOITUS

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

LIITE 4

ILMOITUS

(Enimmäiskoko: A4 (210 x 297 mm))

LIITE 5

HYVÄKSYNTÄMERKKIEN SIJOITTELU

MALLI A

Kuva 1

Kuva 2

Kuva 3

Yllä olevasta ajoneuvoon tai ajoneuvon hälytysjärjestelmään liitettävästä hyväksyntämerkin kuvasta 1 käy ilmi, että kyseinen tyyppi on hyväksytty Alankomaissa (E 4) säännön nro 97, sellaisena kuin se on muutettuna, ja muutossarjassa 01 esitettyjen muutosten nojalla hyväksyntänumerolla 011234.

Yllä olevasta ajoneuvoon tai ajonestimeen liitettävästä hyväksyntämerkin kuvasta 2 käy ilmi, että kyseinen tyyppi on hyväksytty Alankomaissa (E 4) säännön nro 97, sellaisena kuin se on muutettuna, ja muutossarjassa 01 esitettyjen muutosten nojalla hyväksyntänumerolla 011234.

Yllä olevasta ajoneuvoon tai ajoneuvon hälytysjärjestelmään ja ajonestimeen liitettävästä hyväksyntämerkin kuvasta 3 käy ilmi, että kyseinen tyyppi on hyväksytty Alankomaissa (E 4) säännön nro 97, sellaisena kuin se on muutettuna, ja muutossarjassa 01 esitettyjen muutosten nojalla hyväksyntänumerolla 011234.

Hyväksyntänumeron kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisevat, että hyväksyntä on myönnetty asetuksen nro 97, sellaisena kuin se on muutettuna, ja muutossarjassa 01 esitettyjen muutosten vaatimusten mukaisesti.

MALLI B

Yllä olevasta ajoneuvoon liitettävästä hyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen tyyppi on hyväksytty Alankomaissa (E 4) sääntöjen nro 18 (1) ja nro 97 nojalla.

Hyväksyntänumeron kahdesta ensimmäisestä numerosta käy ilmi, että näiden hyväksyntöjen myöntämispäivämäärinä sääntöön nro 18 oli tehty muutossarjan 02 mukaiset muutokset ja sääntöön nro 97 oli tehty muutossarjan 01 mukaiset muutokset.

(1) Toinen numero annetaan ainoastaan esimerkkinä.

LIITE 6

VAATIMUSTENMUKAISUUSTODISTUKSEN MALLI

LIITE 7

ASENNUSTODISTUKSEN MALLI

LIITE 8

7.2.11 JA 19 KOHTA

Matkustajatilan suojajärjestelmiä koskeva testi

LIITE 9

SÄHKÖMAGNEETTINEN YHTEENSOPIVUUS

Huomautus: Sähkömagneettisen yhteensopivuuden testaamiseen käytetään testilaitoksen mukaan joko 1 kohtaa tai 2 kohtaa.

1. ISO-MENETELMÄ

Syöttöjohtoja pitkin johtuvien häiriöiden sieto

Testipulssit 1, 2a/2b, 3a, 3b, 4 ja 5a/5b syötetään ISO 7637–2:2004:n mukaisesti syöttöjohtoihin sekä muihin sellaisiin ajoneuvon hälytysjärjestelmän/hälytysjärjestelmän kytkentöihin, jotka voivat olla toiminnallisesti kytkettynä syöttöjohtoihin.

Testipulssin 5 osalta syötetään pulssi 5b ajoneuvoihin, joihin kuuluu sisäisellä rajoitindiodilla vasrustettu laturi, ja syötetään pulssi 5a kaikissa muissa tapauksissa.

Testipulssin 2 osalta on aina syötettävä pulssi 2a ja pulssia 2b voidaan käyttää ajoneuvon valmistajan ja teknisten hyväksyntäyksiköiden välisellä sopimuksella.

Teknisen tutkimuslaitoksen suostumuksella testipulssia 5a/5b ei tarvitse syöttää seuraavissa olosuhteissa:

Tyyppihyväksyntä ajoneuvon hälytysjärjestelmälle, joka on tarkoitus tyyppihyväksyä erillisenä teknisenä yksikkönä ja joka tarkoitettu asennettavaksi ajoneuvoon tai ajoneuvoihin, joissa ei ole latureita.

Tässä tapauksessa ajoneuvon hälytysjärjestelmän valmistajan on

i)	täsmennettävä ilmoituslomakkeen 4.5 kohdassa (liitteen 1A osa 1), että tämän kohdan vaatimusta ei sovellettu ajoneuvon hälytysjärjestelmään (tämän säännön osan I mukaisesti); ja

ii)	annettava ilmoituslomakkeen 4.1 kohdassa luettelo ajoneuvoista, joihin ajoneuvon hälytysjärjestelmä on tarkoitettu asennettavaksi, sekä 4.2 kohdassa tätä koskevat asennusedellytykset.

Ajoneuvon tyyppihyväksyntä hälytysjärjetelmän osalta, joka on tarkoitettu asennettavaksi ajoneuvoihin, joissa ei ole latureita.

Tässä tapauksessa valmistajan on täsmennettävä ilmoituslomakkeen (liitteen 1A osa 2) 3.1.3.1.1 kohdassa, että tämän kohdan vaatimusta ei sovelleta hälytysjärjestelmään sen asennusedellytysten luonteen vuoksi.

Ajoneuvon tyyppihyväksyntä ajoneuvon hälytysjärjestelmän osalta, joka on tyyppihyväksytty erillisenä teknisenä yksikkönä ja joka on tarkoitettu asennettavaksi ajoneuvoihin, joissa ei ole latureita.

Tätä vaatimusta ei sovelleta tapauksissa, joissa liitteen 1A osassa 2 olevassa 3.1.3.1.1 kohdassa edellytetyt tiedot on jo toimitettu erillisen teknisen yksikön hyväksymistä varten.

Ajoneuvon hälytysjärjestelmä / hälytysjärjestelmä kytketyssä tilassa

Syötetään testipulssit 1–5. Kaikkien syötettävien testipulssien vaadittu toiminnallinen taso on annettu taulukossa 1.

Taulukko 1

Voimakkuus / toiminnallinen taso (syöttöjohdoissa)

Testipulssin numero	Testitaso	Toimintataso
1	III	C
2a	III	B
2b	III	C
3a	III	A
3b	III	A
4	III	B
5a/5b	III	A

Signaalijohtoihin liittyvien häiriöiden sieto

Johtimet, joita ei ole kytketty syöttöjohtoihin (esim. erityiset signaalijohdot) testataan kansainvälisen ISO/DIS 7637:1993 -standardin osan 3 mukaisesti. Kaikkien syötettävien testipulssien vaadittu toiminnallinen taso on annettu taulukossa 2.

Taulukko 2

Testin taso / toiminnallinen taso (signaalijohdoissa)

Testipulssin numero	Testin taso	Toiminnallinen taso
3a	III	C
3b	III	A

Korkeataajuuksisten säteilyhäiriöiden sieto

Ajoneuvon hälytysjärjestelmän / hälytysjärjestelmän häiriöiden siedon testaaminen ajoneuvossa voidaan suorittaa säännön nro 10 määräysten ja muutossarjan 02 mukaisten muutosten sekä liitteessä 6 ajoneuvoille esitettyjen ja liitteessä 9 erilliselle tekniselle yksikölle esitettyjen testimenetelmien mukaisesti.

Sähköiset häiriöt sähköstaattisista purkauksista

Sähköisten häiriöiden sieto testataan teknisen raportin ISO/TR 10605–1993 mukaisesti.

Teknisen tutkimuslaitoksen hyväksynnällä tätä vaatimusta ei tarvitse soveltaa seuraavissa olosuhteissa:

Ajoneuvon hälytysjärjetelmän tyyppihyväksyntä erillisenä teknisenä yksikkönä

Tässä tapauksessa ajoneuvon hälytysjärjestelmän valmistajan on

i)	täsmennettävä ilmoituslomakkeen 4.5 kohdassa (liitteen 1A osa 2), että tämän kohdan vaatimusta ei sovellettu ajoneuvon hälytysjärjestelmään (tämän säännön osan I mukaisesti); ja

ii)	annettava ilmoituslomakkeen 4.1 kohdassa luettelo ajoneuvoista, joihin ajoneuvon hälytysjärjestelmä on tarkoitettu asennettavaksi, sekä 4.2 kohdassa tätä koskevat asennusedellytykset.

b)	Ajoneuvon tyyppihyväksyntä hälytysjärjestelmän osalta Tässä tapauksessa valmistajan on täsmennettävä ilmoituslomakkeen (liitteen 1A osa 2) 3.1.3.1.1 kohdassa, että tämän kohdan vaatimusta ei sovelleta hälytysjärjestelmään sen asennusedellytysten luonteen vuoksi.

Ajoneuvon tyyppihyväksyntä erillisenä teknisenä yksikkönä tyyppihyväksytyn ajoneuvon hälytysjärjestelmän asennuksen osalta

Tätä vaatimusta ei sovelleta tapauksissa, joissa liitteen 1A osassa 2 olevassa 3.1.3.1.1 kohdassa edellytetyt tiedot on jo toimitettu erillisen teknisen yksikön hyväksymistä varten.

Säteilypäästöt

Testit suoritetaan säännön 10 määräysten ja muutossarjan 02 muutosten mukaisesti ja ajoneuvoille liitteissä 4 ja 5 esitettyjen testimenetelmien mukaisesti tai erilliselle tekniselle yksikölle liitteiden 7 ja 8 mukaisesti.

2. IEC-MENETELMÄ

Sähkömagneettinen kenttä

Ajoneuvon hälytysjärjestelmälle / hälytysjärjestelmälle suoritetaan perustesti. Järjestelmälle tehdään IEC:n julkaisussa 839–1-3-1998 esitetty sähkömagneettista kenttää koskeva testi A-13 taajuusalueella 20–1 000 MHz ja kentän voimakkuustasolla 30 V/m.

Lisäksi ajoneuvon hälytysjärjestelmälle / hälytysjärjestelmälle suoritetaan kansainvälisen ISO 7637 -standardin osien 1:1990, 2:1990 ja 3:1990 mukaiset tarvittavat johtuvien ja kytkeytyvien sähköisten transienttihäiriöiden testit.

Sähköiset häiriöt sähköstaattisista purkauksista

Ajoneuvon hälytysjärjestelmälle / hälytysjärjestelmälle suoritetaan perustesti. Järjestelmälle suoritetaan valmistajan valinnan mukaan joko EN 61000–4-2 -standardissa tai ISO/TR 10605–1993 -standardissa esitetyt sähköstaattisen purkauksen sietoa koskevat testit.

Säteilypäästöt

Ajoneuvon hälytysjärjestelmälle / hälytysjärjestelmälle suoritetaan radiotaajuuksisten häiriöiden vaimennusta koskevat testit säännön 10 määräysten ja muutossarjan 02 muutosten mukaisesti ja ajoneuvoille liitteissä 4 ja 5 esitettyjen testimenetelmien mukaisesti tai erilliselle tekniselle yksikölle liitteiden 7 ja 8 mukaisesti.

LIITE 10

MEKAANISILLA AVAIMILLA TOIMIVIA KYTKIMIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

1.	Avaimella toimivan kytkimen sylinteri ei saa kohota kehyksestä 1 mm:ä enempää; kohoavan osan on oltava kartiomainen.

2.	Sylinterin keskuksen ja sen kotelon sauman on lujuudeltaan kestettävä 600 N:n vetoa ja 25 Nm:n momenttia.

3.	Avaimella toimivan kytkimen on oltava varustettu laitteella, joka estää reiän tekemisen sylinteriin.

4.	Avaimen profiilin on mahdollistettava vähintään 1 000 tosiasiallista yhdistelmää.

5.	Kytkin ei saa toimia avaimella, joka eroaa kytkimeen kuuluvasta avaimesta ainoastaan yhden yhdistelmän osalta.

6.	Ulkopuolella sijaitsevan kytkimen aukko on suojattava pölyltä ja vedeltä läpällä tai muulla tavalla.