Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (YK/ECE) sääntö 111 - N- ja O-luokan säiliöajoneuvojen tyyppihyväksyntää kaatumisvakavuuden osalta koskevista yhdenmukaisista vaatimuksista(1)

1. SOVELTAMISALA

Tätä sääntöä sovelletaan sellaisten N2-, N3-, O3- ja O4-luokan(2) säiliöajoneuvojen kaatumisvakavuuteen, jotka on tarkoitettu ADR-sopimuksessa(3) määriteltyyn vaarallisten aineiden kuljetukseen.

2. MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä

2.1 "ajoneuvon hyväksynnällä" tarkoitetaan ajoneuvotyypin hyväksyntää kaatumisvakavuuden osalta,

2.2 "ajoneuvotyypillä" tarkoitetaan tietyn luokan ajoneuvoja, jotka eivät poikkea toisistaan seuraavien olennaisten tekijöiden osalta:

2.2.1 ajoneuvoluokka (ks. edellä oleva 1 kohta) ja ajoneuvotyyppi (kuorma-auto, täysperävaunu, puoliperävaunu, keskiakseliperävaunu)(4)

2.2.2 jäljempänä 2.4 kohdassa määritelty enimmäismassa,

2.2.3 säiliön poikkileikkaus (pyöreä, soikea, enimmäistilavuus),

2.2.4 kuormatun ajoneuvon painopisteen enimmäiskorkeus,

2.2.5 massan jakautuminen akseleille (mukaan lukien vetopöytä),

2.2.6 akseleiden lukumäärä ja sijainti (mukaan lukien akselien etäisyysjako),

2.2.7 pyöräntuentajärjestelyt suhteessa kallistusominaisuuksiin,

2.2.8 rengaskoko ja -rakenne (vyörengas, ristikudosrengas tai ristikudosvyörengas),

2.2.9 raideväli,

2.2.10 akseliväli.

2.3 "kuormatulla ajoneuvolla" tarkoitetaan, ellei toisin mainita, "enimmäismassaansa" kuormattua ajoneuvoa,

2.4 "enimmäismassalla" tarkoitetaan ajoneuvon valmistajan ilmoittamaa suurinta teknisesti sallittua massaa (kyseinen massa voi olla suurempi kuin kansallisten viranomaisten vahvistama "suurin sallittu massa"),

2.5 "massan jakautumisella akseleille" tarkoitetaan ajoneuvon valmistajan ilmoittamaa kunkin akselin kantamaa osuutta suurimmasta teknisesti sallitusta massasta,

2.6 "pyöräntuennan nimelliskorkeudella" tarkoitetaan ajoneuvon valmistajan ilmoittamaa renkaan keskipisteen ja ajoneuvon alustassa olevan kiinteän pisteen välistä etäisyyttä.

3. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

3.1 Ajoneuvon valmistajan(5) tai hänen valtuutetun edustajansa on tehtävä ajoneuvotyypin hyväksyntää kaatumisvakavuuden osalta koskeva hakemus.

3.2 Hakemuksen mukana on oltava jäljempänä mainitut asiakirjat kolmena kappaleena ja seuraavat tiedot:

3.2.1 ajoneuvotyypin yksityiskohtainen kuvaus edellä 2.2 kohdassa mainittujen tekijöiden osalta. Kuvauksessa on mainittava ajoneuvotyypin tunnusnumerot ja/tai muut tunnukset,

3.2.2 ajoneuvotyypin etu-, sivu- ja takajulkisivua esittävät ajoneuvon valokuvat ja/tai kaaviot ja piirustukset,

3.2.3 edellä 2.4 kohdassa määritelty ajoneuvon massa.

3.3 Hyväksyntätestit suorittavalle tekniselle tutkimuslaitokselle on toimitettava hyväksyttävää ajoneuvotyyppiä edustava ajoneuvo.

4. HYVÄKSYNTÄ

4.1 Jos tämän säännön nojalla hyväksyttäväksi toimitettu ajoneuvotyyppi täyttää jäljempänä olevan 5 kohdan vaatimukset, kyseiselle ajoneuvotyypille myönnetään hyväksyntä.

4.2 Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero. Hyväksyntänumeron kahdesta ensimmäisestä numerosta (tällä hetkellä 00 alkuperäisessä muodossa olevaa sääntöä varten) käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne tärkeät sääntöön tehdyt tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa hyväksyntänumeroa toiselle ajoneuvotyypille.

4.3 Tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta ajoneuvotyypin hyväksynnästä, hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella, jonka mukana ovat hyväksynnän hakijan toimittamat enintään A4-kokoiset (210 × 297 mm) tai tähän kokoon taitetut ja sopivassa mittakaavassa olevat valokuvat ja/tai kaaviot ja piirustukset.

4.4 Jokaiseen tämän säännön perusteella hyväksytyn ajoneuvotyypin mukaiseen ajoneuvoon on kiinnitettävä hyväksyntälomakkeessa määriteltyyn näkyvään ja helppopääsyiseen paikkaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, joka koostuu:

4.4.1 kirjainta "E" ympäröivästä ympyrästä, jota seuraa hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero(6), / ja

4.4.2 tämän säännön numerosta, jota seuraavat kirjain "R", väliviiva ja hyväksyntänumero 4.4.1 kohdassa tarkoitetun ympyrän oikealla puolella.

4.5 Jos ajoneuvo on sellaisen ajoneuvotyypin mukainen, jolle on myönnetty hyväksyntä yhden tai useamman sopimukseen liitetyn säännön nojalla maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön nojalla, kohdassa 4.4.1 tarkoitettua tunnusta ei tarvitse toistaa; tällöin säännön numerot ja hyväksyntänumerot sekä muut tunnukset kaikkien niiden sääntöjen osalta, joiden nojalla on myönnetty hyväksyntä maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön nojalla, sijoitetaan pystysuoriin sarakkeisiin 4.4.1 kohdassa tarkoitetun tunnuksen oikealle puolelle.

4.6 Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvästi kiinnitetty.

4.7 Hyväksyntämerkki on sijoitettava ajoneuvon merkintäkilpeen tai lähelle sitä.

4.8 Tämän säännön liitteessä 2 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkeistä.

5. TESTIVAATIMUKSET

5.1 Ajoneuvon osalta on tehtävä:

5.1.1 tämän säännön liitteen 3 mukainen kallistuspöytätesti, jossa simuloidaan tärytöntä pysyvässä tilassa tapahtuvaa käännöstä, tai

5.1.2 vaihtoehtoisesti tämän säännön liitteessä 4 esitettyyn menetelmään perustuvat laskelmat. Jos asiasta on epäilyksiä tai erimielisyyttä, käytetään kallistuspöytätestiä.

5.2 Kallistuspöytätestin tai laskelmien tulokset katsotaan tyydyttäviksi, jos jäljempänä 5.3 ja 5.4 kohdassa asetetut edellytykset täyttyvät.

5.3 Vakavuuskriteerit

5.3.1 Ajoneuvon kaatumisvakavuuden, joka määritetään tämän säännön asiaankuuluvan liitteen (liitteen 3 tai 4) mukaisesti, on täytettävä yksi seuraavista edellytyksistä, ellei 5.1.2 kohdasta muuta johdu:

5.3.1.1 Kallistuspöytätesti:

Ajoneuvon staattisen kaatumisvakavuuden on oltava sellainen, että ajoneuvo ei kaatuisi, jos kallistuspöytä saavuttaa 23 asteen kulman kaikissa testeissä kummassakin kallistussuunnassa.

Jos ajoneuvo ei täytä vaatimuksia tietyssä kallistussuunnassa (oikealle tai vasemmalle kallistettava) yhdessä kolmesta testissä, sille voidaan tehdä (uusi) lisätesti.

5.3.1.2 Laskentamenetelmä:

Ajoneuvon kaatumisvakavuuden on oltava sellainen, että ajoneuvo ei kaatuisi 4 m/s2:n sivuttaiskiihtyvyydellä.

5.4 Erityiset vaatimukset

Sellaiset ajoneuvon osat eivät saa koskettaa toisiaan, joiden ei ole tarkoitus joutua kosketuksiin toistensa kanssa normaalikäytön aikana.

6. AJONEUVOTYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

6.1 Jokaisesta muutoksesta, joka vaikuttaa ajoneuvotyyppiin 2.2 kohdassa mainittujen tekijöiden (esimerkiksi alustan, korin, pyöräntuennan, akselien järjestelyn jne.) osalta, on ilmoitettava ajoneuvotyypin hyväksyneelle hallinnolliselle yksikölle. Hallinnollinen yksikkö voi tämän jälkeen:

6.1.1 katsoa, että tehdyillä muutoksilla ei todennäköisesti ole havaittavaa kielteistä vaikutusta ja että ajoneuvo joka tapauksessa täyttää edelleen vaatimukset, tai

6.1.2 vaatia uutta testausselostetta testien suorittamisesta vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta.

6.2 Hyväksynnän vahvistus tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan tiedoksi edellä olevan 4.3 kohdan mukaisella menettelyllä tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille.

6.3 Hyväksynnän laajentamisen myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen on annettava kullekin laajentamista koskevalle lomakkeelle sarjanumero ja ilmoitettava siitä muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

7. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimuksenmukaisuuden testausmenettelyiden on vastattava sopimuksen lisäyksessä 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev. 2) vahvistettuja menettelyjä, ja seuraavien vaatimusten on täytyttävä:

7.1 Tämän säännön mukaisesti hyväksyttävä ajoneuvo on valmistettava siten, että se vastaa hyväksyttyä tyyppiä täyttämällä edellä olevan 5 kohdan vaatimukset.

7.2 Tyyppihyväksynnän myöntänyt toimivaltainen viranomainen saa milloin tahansa tarkastaa kussakin tuotantoyksikössä sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät. Tarkastukset on tavanomaisesti suoritettava kerran kahdessa vuodessa.

8. TUOTANNON VAATIMUSTENVASTAISUUDEN SEURAAMUKSET

8.1 Ajoneuvotyypille tämän säännön perusteella myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos edellä 7.1 kohdassa asetetut vaatimukset eivät täyty tai jos valittu ajoneuvo (valitut ajoneuvot) ei(vät) läpäise 7.2 kohdassa tarkoitettuja tarkastuksia.

8.2 Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

9. TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn ajoneuvotyypin valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Ilmoituksen saatuaan viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

10. HYVÄKSYNTÄTESTIEN SUORITTAMISESTA VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien sopimuksen sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta.

(1) Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission asetus, joka on julkaistu neuvoston päätöksen 97/839/EY 4 artiklan 5 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen (EYVL L 346, 17.12.1997, s. 78).

(2) N- ja O-luokka sellaisina kuin ne on määritelty ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman liitteessä 7 (R.E.3) (asiakirja TRANS/WP.29/78/Rev.1).

(3) Eurooppalainen sopimus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista (ADR).

(4) Ajoneuvoluokka sellaisena kuin se on määritelty ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman liitteessä 7 (R.E.3) (asiakirja TRANS/WP.29/78/Rev.1).

(5) Perusajoneuvon valmistaja tai säiliöajoneuvon lopullinen kokoonpanija.

(6) Saksa 1, Ranska 2, Italia 3, Alankomaat 4, Ruotsi 5, Belgia 6, Unkari 7, Tsekki 8, Espanja 9, Jugoslavia 10, Yhdistynyt kuningaskunta 11, Itävalta 12, Luxemburg 13, Sveitsi 14, 15 (antamatta), Norja 16, Suomi 17, Tanska 18, Romania 19, Puola 20, Portugali 21, Venajän federaatio 22, Kreikka 23, 24 (antamatta), Kroatia 25, Slovenia 26, Slovakia 27, Valko-Venäjä 28, Viro 29, 30 (antamatta), Bosnia ja Hertsegovina 31, 32-36 (antamatta) ja Turkki 37. Tätä seuraavia numeroita annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa, kuin ne ratifioivat moottoriajoneuvojen varusteiden ja osien hyväksymisehtojen yhdenmukaistamista ja hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen tai liittyvät siihen, ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetuista numeroista sopimuksen sopimuspuolille.

LIITE 1

>PIC FILE= "L_2002032FI.002702.TIF">

>PIC FILE= "L_2002032FI.002801.TIF">

LIITE 2

Hyväksyntämerkki

MALLI A

(Ks. tämän säännön 4.5 kohta)

>PIC FILE= "L_2002032FI.002902.TIF">

a >= 8 mm (min.)

Yllä olevasta ajoneuvoon kiinnitetystä hyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen ajoneuvotyyppi on hyväksytty kaatumisvakavuuden osalta Alankomaissa (E4) säännön N:o III nojalla. Hyväksyntänumeron kahdesta ensimmäisestä numerosta käy ilmi, että sääntö N:o III oli alkuperäisessä muodossaan, kun hyväksyntä myönnettiin.

MALLI B

(Ks. tämän säännön 4.6 kohta)

>PIC FILE= "L_2002032FI.002903.TIF">

a >= 8 mm (min.)

Yllä olevasta ajoneuvoon kiinnitetystä hyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen ajoneuvotyyppi on hyväksytty Alankomaissa (E4) sääntöjen N:o III ja N:o 24(1) nojalla. (Viimeksi mainitun säännön numeroa seuraava lisätunnus osoittaa, että korjattu absorptiokerroin on 1,30 m-1). Hyväksyntänumeroiden kahdesta ensimmäisestä numerosta käy ilmi, että sääntö N:o III oli alkuperäisessä muodossaan ja että sääntöön N:o 24 sisältyi muutossarja 03, kun vastaavat hyväksynnät myönnettiin.

(1) Viimeksi mainittu numero annetaan pelkästään esimerkkinä.

LIITE 3

Kallistuspöytätestin menettely

1. MÄÄRITELMÄT

Tässä testissä

"kaatumiskynnyksellä" tarkoitetaan määräkohtaa, jolloin kaikki ajoneuvon yhden sivun renkaat ovat menettäneet kosketuksen kallistuspöydän pintaan.

2. YLEISET TESTAUSOLOSUHTEET

2.1 Kallistuspöytä

Käytettävän pinnan on oltava jäykkä. Renkaat saavat nojata ajoneuvon sivuttaisen liukumisen estävään esteeseen sillä edellytyksellä, että este ei vaikuta testitulokseen.

2.2 Tuuliolosuhteet

Jos kallistuspöydän sisältävä testilaite on ulkoilmassa, tuulen poikittaisnopeus saa olla enintään 3 m/s ja tuulen kokonaisnopeus enintään 5 m/s.

2.3 Renkaat

Renkaat on täytettävä paineeseen, jonka ajoneuvon valmistaja ilmoittaa kuormattua testiajoneuvoa varten. Täyttöpaineen toleranssi kylmässä tilassa on ± kaksi prosenttia..

2.4 Ajoneuvon toimintaan liittyvät rakennetekijät

2.4.1 Valmistajan on yksilöitävä kaikki ajoneuvon toimintaan liittyvät rakennetekijät, jotka todennäköisesti vaikuttavat tämän testin tuloksiin (esim. jousien ja muiden pyöräntuennan osien tila ja säätö sekä pyöräntuennan geometria).

2.4.2 Korkeudensäätöjärjestelmät eivät saa olla toiminnassa kallistuksen aikana (eli niitä on pidettävä staattisissa arvoissa), jotta pyöräntuennan rakennetekijöihin ei vaikuteta vahvistavasti/heikentävästi kallistuksen aikana. Sivuttaiseen tasapainottamiseen tarkoitetut järjestelmät voi olla tarpeen kytkeä pois toiminnasta. Tästä määräyksestä voidaan myöntää poikkeus säätöjärjestelmille, joilla on hyvin lyhyt, alle sekunnin reaktioaika.

3. MITTAUSTARKKUUS

3.1 Kallistuspöydän kulma on mitattava yli 0,3 asteen tarkkuudella.

4. Kallistuspöydän kulma on mitattava yli 0,3 asteen tarkkuudella.

4.1 Jos ajoneuvo on keskiakseliperävaunu, ajoneuvo voidaan testata moottoriajoneuvoon kytkettynä. Testissä voidaan käyttää mitä tahansa korvaavaa tai avustavaa moottoriajoneuvoa, jossa on sopiva kytkentäjärjestelmä ja jolla on sopiva korkeus, koska tämä ei vaikuta testituloksiin.

4.2 Jos ajoneuvo on puoliperävaunu, ajoneuvo on testattava traktoriin tai korvaavaan ajoneuvoon kytkettynä. Koska traktori / korvaava ajoneuvo vaikuttaa testituloksiin, on käytettävä [viitetraktoria / korvaavaa viiteajoneuvoa].

5. AJONEUVON KUORMAOLOSUHTEET

Ajoneuvo on standarditestausolosuhteissa kuormattu enimmäiskuormaansa (kuormattu ajoneuvo). Enimmäiskuormaansa kuormatun säiliöajoneuvon on oltava täyteen kuormattu ilman, että suurinta sallittua massaa ja suurinta sallittua akselikuormaa ylitetään.

Jos säiliöajoneuvon tavanomaisesti kuljettama kuorma luokitellaan tyypiltään vaaralliseksi, se voidaan korvata vedellä tai muulla vaarattomalla testikuormalla. Jos a) kuormattua ajoneuvoa tai b) enimmäismassaa koskevia standarditestausvaatimuksia ei voida täyttää tällä testikuormalla:

a) säiliön täyttösuhteeksi voidaan hyväksyä 70-100 prosenttia. Jos kokonaismassa ja/tai akselikuormat edelleen ylittävät suurimman sallitun enimmäismassan ja suurimman sallitun akselikuorman 70-100 prosentin täyttösuhteella, on käytettävä testikuormaa, jonka tiheys on pienempi.

Säiliön massan (mukaan lukien testikuorma) jakautumisen akseleille on oltava suhteutettu enimmäiskuormaolosuhteisiin.

Osastoihin jaettujen säiliöiden kuorma on jaoteltava siten, että painopisteen korkeus on kunkin akselin tai akseliryhmän kohdalla mahdollisimman lähellä todellista painopisteen korkeutta;

b) ajoneuvon valmistajan(1) on ilmoitettava laskentamenetelmä, jolla voidaan määrittää kevyempään testikuormaan sovellettava uusi kallistuspöydän enimmäiskulma.

6. TURVATOIMENPITEET

Ajoneuvon todellinen kaatuminen on estettävä suojamenetelmin, mutta ne eivät saa vaikuttaa itse testiin.

7. TESTAUSMENETTELY

Kallistuspöydän kulmaa suurennetaan testausmenettelyssä hyvin hitaasti, kunnes vaadittu enimmäiskulma tai kaatumiskynnys saavutetaan. Ajoneuvo on testattava siten, että sen kaikki osat ovat kallistuspöydän akselin kanssa yhdensuuntaisessa suorassa linjassa siten, että yhdenkään akselin pitkittäiskeskiviivan poikkeama ei ole yli 25 mm.

Kaikki ajoneuvon ohjattavat akselit on lukittava, jotta estettäisiin akseleiden sivuttainen liike ja/tai renkaiden kääntyminen ohjaussuuntaan. Ajoneuvo on myös kiinnitettävä paikalleen pitkittäissuunnassa eteen- ja taaksepäin suuntautuvan liikkeen estämiseksi edellyttäen, että kiinnitysmenetelmä ei vaikuta testituloksiin.

Ajoneuvoa kallistetaan hyvin hitaasti 0,25°/s tai tätä hitaammin.

Ajoneuvon vähittäinen kallistus on suoritettava kolme kertaa sekä oikealle että vasemmalle ajoneuvon pitkittäiskeskiviivaan nähden. Ajoneuvon pyöräntuentajärjestelmissä ja kytkentäosissa esiintyvien takertumiskitkavaikutusten vuoksi ajoneuvo on poistettava pöydältä testien välillä ja sillä on ajettava sopiva matka takertumiskitkan ja hystereesin vaikutusten satunnaistamiseksi ja tasoittamiseksi.

(1) Perusajoneuvon valmistaja tai säiliöajoneuvon lopullinen kokoonpanija..

LIITE 4

Sivuttaisvakavuuden laskentamenetelmä

1. YLEISTÄ

Säiliöajoneuvojen sivuttaisvakavuus lasketaan simuloimalla ympyräradalla suoritettavaa pysyvän tilan testiä (vakiosäde, vakionopeus ja tästä johtuen vakiosuuruinen sivuttaiskiihtyvyys). Laskentamenetelmässä otetaan huomioon tärkeimmät vakavuuteen vaikuttavat tekijät, kuten painopisteen korkeus, raideväli ja kaikki tekijät, joiden seurauksena painopiste siirtyy sivusuunnassa (akselien kallistusjäykkyys, pyöräntuennan kallistusjäykkyys jne.).

Puoliperävaunujen osalta traktoria simuloidaan viitekallistusjäykkyydellä olkatapin kohdalla.

Laskentamenetelmä perustuu seuraaviin oletuksiin:

1. akseleiden kallistuskeskiö on maanpinnan tasolla,

2. ajoneuvon rakenne on jäykkä,

3. ajoneuvo on symmetrinen keskiviivaansa nähden,

4. renkaiden ja pyöräntuennan taipumat ovat lineaarisia,

5. pyöräntuennan sivuttaistaipuma on nolla.

2. MÄÄRITELMÄT

Tässä laskentamenetelmässä

"telillä" tarkoitetaan akseliyhdistelmää, jossa kuormitus jakautuu akseleiden kesken siten, että kaikki tietyn sivun renkaat saavuttavat nollakuorman samanaikaisesti.

3. SYMBOLIT (ks. myös kuva 1).

>TAULUKON PAIKKA>

Kuva 1: Säiliöajoneuvon poikileikkaus

>PIC FILE= "L_2002032FI.003301.TIF">

4. YLEISET TESTAUSOLOSUHTEET

Korkeudensäätöjärjestelmät eivät saa olla toiminnassa (eli niitä on pidettävä staattisissa arvoissa).

5. PERÄVAUNUT

5.1 Jos perävaunu on täysperävaunu tai keskiakseliperävaunu, laskelmissa ei tarvitse ottaa huomioon kytkentää vetoajoneuvoon.

5.2 Jos perävaunu on puoliperävaunu, traktoria simuloidaan viitekallistusjäykkyydellä olkatapin kohdalla; tämä viitekallistusjäykkyys edustaa traktorin pyöräntuennan, renkaiden, alustan ja vetopöydän kallistusominaisuuksia maanpinnan tasolla.

6. AJONEUVON KUORMAOLOSUHTEET

Ajoneuvon on testausolosuhteissa oltava kuormattu enimmäiskuormaansa (kuormattu ajoneuvo). Enimmäiskuormaansa kuormatun säiliöajoneuvon on oltava täyteen kuormattu ilman, että suurinta sallittua massaa ja suurinta sallittua pyörän kuormitusta ylitetään.

7. LASKENTAMENETELMÄ

7.1 Kunkin akselin/telin yhteenlaskettu kallistusjäykkyys ja ajoneuvon näennäinen kallistuskulma pyörän noustessa lasketaan seuraavilla kaavoilla:

7.1.1 yksipyöräakselit/telit:

akselin/telin kallistusjäykkyys::

>VIITTAUS KAAVIOON>

vastaava pyöräntuennan kallistusjäykkyys maanpinnan tasolla

>VIITTAUS KAAVIOON>

yhteenlaskettu kallistusjäykkyys painopisteen sivuttaisen siirtymän simuloimiseksi:

>VIITTAUS KAAVIOON>

ajoneuvon näennäinen kallistuskulma pyörän noustessa:

>VIITTAUS KAAVIOON>

7.1.2 paripyöräakselit/telit:

teoreettinen raideväli paripyörien osalta:

>VIITTAUS KAAVIOON>

akselin/telin kallistusjäykkyys:

>VIITTAUS KAAVIOON>

vastaava pyöräntuennan kallistusjäykkyys maanpinnan tasolla:

>VIITTAUS KAAVIOON>

yhteenlaskettu kallistusjäykkyys painopisteen sivuttaisen siirtymän simuloimiseksi:

>VIITTAUS KAAVIOON>

ajoneuvon näennäinen kallistuskulma pyörän noustessa:

>VIITTAUS KAAVIOON>

7.2 Puoliperävaunujen osalta tehdään olkatapin vaikutuksia koskevat laskelmat seuraavilla kaavoilla:

raideväli:

>VIITTAUS KAAVIOON>

kallistusjäykkyys:

>VIITTAUS KAAVIOON>

7.3 Kun yhteenlaskettu kallistusjäykkyys ja näennäinen kallistuskulma on laskettu kunkin akselin/telin osalta, koko ajoneuvoa koskevat kokonaismuuttujat määritetään seuraavasti:

ajoneuvon kokonaispaino(1):

>VIITTAUS KAAVIOON>

jousittamaton kokonaispaino:

>VIITTAUS KAAVIOON>

tosiasiallinen raideväli(2):

>VIITTAUS KAAVIOON>

kokonaiskallistusjäykkyys(3):

>VIITTAUS KAAVIOON>

7.4 On valittava akseli/teli, jonka [thetav ] arvo on pienin, koska kyseisen akselin/telin pyörä irtautuu maanpinnasta ensimmäiseksi. Kyseisen akselin/telin erottamiseksi muista akseleista/teleistä käytetään seuraavia muuttujia:

AM= sen akselin/telin akselipaino, jonka [thetav ] on pienin

UM= sen akselin/telin jousittamaton paino, jonka [thetav ] on pienin

TM= sen akselin/telin raideväli, jonka [thetav ] on pienin

CDRESM= sen akselin/telin kallistusjäykkyys, jonka [thetav ] on pienin

7.5 Sivuttaisvakavuuden laskentamenetelmä

7.5.1 Jäykimmän akselin/telin tosiasiallinen massakerroin FE:

>VIITTAUS KAAVIOON>

7.5.2 Sivuttaiskiihtyvyys qM ensimmäisen pyörän noustessa:

>VIITTAUS KAAVIOON>

7.5.3 Suurin mahdollinen teoreettinen optimisivuttaiskiihtyvyys kaatumispisteessä (qT):

>VIITTAUS KAAVIOON>

7.5.4 Ensimmäisen pyörän noustessa toteutuvan sivuttaiskiihtyvyyden ja suurimman mahdollisen teoreettisen sivuttaiskiihtyvyyden lineaarinen interpolointi antaa tulokseksi korreloivan sivuttaiskiihtyvyyden kaatumispisteessä (qc):

>VIITTAUS KAAVIOON>

(1) Kaavan toista osaa käytetään pelkästään puoliperävaunuja koskevissa laskelmissa.

(2) Kaavan toista osaa käytetään pelkästään puoliperävaunuja koskevissa laskelmissa.

(3) Kaavan toista osaa käytetään pelkästään puoliperävaunuja koskevissa laskelmissa.

LISÄYS

>PIC FILE= "L_2002032FI.003702.TIF">