Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 5 eurooppalaisen epäsymmetrisen lähivalon tai kaukovalon tai kummankin tuottavien, umpiovalaisimilla varustettujen moottoriajoneuvojen ajovalaisimien tyyppihyväksyntää koskevista yhdenmukaisista vaatimuksista

1. SOVELTAMISALA(1)

Tätä sääntöä sovelletaan moottoriajoneuvojen ajovalaisimiin, jotka voivat sisältää lasi- tai muovimateriaalista valmistettuja linssejä.

2. MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä

2.1. "umpiovalaisimella" tarkoitetaan ajovalaisinyksikköä, jonka osat (heijastinjärjestelmä, linssistö ja yksi tai useampia sähköisiä valonlähteitä) muodostavat kokonaisuuden, joka on valmistusvaiheessa umpioitu ja jota ei voida purkaa tekemättä koko yksikköä käyttökelvottomaksi,

2.2. "linssillä" tarkoitetaan ajovalaisimen (ajovalaisinyksikön) uloimmaista osaa, joka lähettää valoa valaisevan pinnan kautta,

2.3. "päällysteellä" tarkoitetaan tuotetta tai tuotteita, jo(t)ka asetetaan yhtenä tai useampana kerroksena linssin ulkopinnalle.

2.4. Umpiovalaisinyksikköjen katsotaan olevan eri tyyppiä, jos ne eroavat toisistaan jonkin seuraavan olennaisen muotoon tai ominaisuuksiin liittyvän seikan osalta:

2.4.1. kauppanimi tai tavaramerkki,

2.4.2. optisen järjestelmän ominaisuudet,

2.4.3. sellaiset valaisimeen sisältyvät osat, jotka voivat muuttaa optista vaikutusta heijastamalla, taittamalla, absorboimalla ja/tai muotoa muuttamalla käytön aikana,

2.4.4. nimellisjännite (sama hyväksyntänumero voidaan antaa, jos ainoa ero on nimellisjännite),

2.4.5. nimellisteho watteina,

2.4.6. hehkulangan tai -lankojen muoto,

2.4.7. tuotettu valo (lähivalo, kaukovalo tai molemmat),

2.4.8. soveltuvuus vasemman- tai oikeanpuoleiseen liikenteeseen tai molempiin liikennejärjestelmiin,

2.4.9. säteilevän valon väri,

2.4.10. materiaalit, joista linssi ja mahdollinen päällyste muodostuvat.

3. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

3.1. Kauppanimen tai tavaramerkin omistajan tai tämän valtuutetun edustajan on haettava hyväksyntää. Hakemuksesta on käytävä ilmi:

3.1.1. onko umpiovalaisin tarkoitettu tuottamaan sekä lähivalon että kaukovalon vai ainoastaan toisen näistä,

3.1.2. jos ajovalaisin on tarkoitettu tuottamaan lähivaloa, onko valaisin tarkoitettu sekä vasemman- että oikeanpuoleista liikennettä varten vai ainoastaan joko vasemman- tai oikeanpuoleista liikennettä varten,

3.1.3. tarvittaessa onko ajovalaisin suunniteltu käytettäväksi maatalous- tai metsätraktoreissa tai muissa hitaissa ajoneuvoissa (ks. liite 1).

3.2. Jokaiseen hyväksyntähakemukseen on liitettävä:

3.2.1. kolmena kappaleena riittävän yksityiskohtainen, tyypin tunnistamisen mahdollistava piirustus, joka esittää valaisinta edestä päin (tarvittaessa siten, että linssin yksityiskohdat näkyvät, sekä leikkauskuva); piirustuksessa on esitettävä hehkulanka (-langat) ja levy(t) mittakaavassa 2:1 sekä edestä että sivulta; piirustuksesta on käytävä ilmi hyväksyntänumerolle ja lisätunnuksille tarkoitettu paikka hyväksyntämerkin ympyrään nähden,

3.2.2. lyhyt tekninen kuvaus,

3.2.3. näytteitä seuraavasti:

3.2.3.1. valkoista valoa heijastavan umpiovalaisimen hyväksyntää varten viisi näytettä,

3.2.3.2. värillistä valoa heijastavan valaisimen hyväksyntää varten yksi värillistä valoa heijastava näyte ja viisi valkoista valoa heijastavaa näytettä, joiden ainoa ero värillistä valoa heijastavaan näytteeseen on se, että linssi tai suodatin ei ole värillinen.

3.2.3.3. Jos kyseessä on umpiovalaisin, joka eroaa valkoista valoa heijastamaan tarkoitetusta valaisintyypistä vain niin, että se on suunniteltu heijastamaan värillistä valoa ja joka on aikaisemmin läpäissyt jäljempänä 6, 7 ja 8 kohdassa tarkoitetut testit, riittää, että toimitetaan yksi näyte värillistä valoa heijastavasta tyypistä 9 kohdassa tarkoitettua testiä varten.

3.2.4. linssien valmistuksessa käytetyn muovimateriaalin testaamista varten:

3.2.4.1. kolmetoista linssiä,

3.2.4.1.1. Kuusi näistä linsseistä voidaan korvata kuudella vähintään 60 × 80 mm:n suuruisella materiaalinäytteellä, joissa on litteä tai kupera ulkopinta ja olennaisilta osin litteä vähintään 15 × 15 mm:n suuruinen alue keskellä (kaarevuussäde vähintään 300 mm).

3.2.4.1.2. Kukin tällainen linssi tai materiaalinäyte on valmistettava massatuotannossa käytetyllä menetelmällä.

3.2.4.2. heijastin, johon linssit voidaan asentaa valmistajan ohjeiden mukaan.

3.3. Materiaalit, joista linssit ja mahdollinen päällyste muodostuvat, toimitetaan yhdessä materiaalien ja päällysteiden testausraporttien kanssa, jos ne on jo testattu.

3.4. Ennen tyyppihyväksynnän myöntämistä toimivaltaisen viranomaisen on todennettava, että on huolehdittu tyydyttävistä järjestelyistä, joiden avulla tuotannon vaatimustenmukaisuuden tehokas valvonta voidaan varmistaa.

4. MERKINNÄT(2)

4.1. Hyväksyntää varten toimitetuissa umpiovalaisimissa on oltava hakijan kauppanimi tai tavaramerkki.

4.2. Etulinssissä on oltava riittävän kokoiset tilat 5 kohdassa tarkoitetulle hyväksyntämerkille ja lisätunnuksille. Tämä paikka on merkittävä edellä 3.2.1 kohdassa tarkoitettuihin piirustuksiin.

4.3. Etulinssissä tai rungossa on oltava merkittynä kaukovalon hehkulangan nimellisjännite ja nimellisteho sekä tarvittaessa lähivalon hehkulangan nimellisteho.

4.4. Jos umpiovalaisinyksikkö on suunniteltu vastaamaan sekä oikeanpuoleisen että vasemmanpuoleisen liikenteen maiden vaatimuksia, on yksikön kaksi asennustapaa ajoneuvoon merkittävä seuraavasti: oikeanpuoleista liikennettä varten tarkoitettu asento kirjaimilla "R/D" ja vasemmanpuoleista liikennettä varten tarkoitettu asento kirjaimilla "L/G".

4.5. Kauppanimien, tavaramerkkien ja tässä kohdassa 4 säädettyjen merkintöjen on oltava selvästi luettavissa ja pysyviä.

5. HYVÄKSYNTÄ

5.1. Yleistä

5.1.1. Jos kaikki edellä olevan 3 kohdan mukaisesti hyväksyntää varten toimitetut ajovalaisintyypin näytekappaleet täyttävät tämän säännön vaatimukset, hyväksyntä myönnetään.

5.1.2. Jos ryhmitetyt, yhdistetyt tai rakenteellisesti yhdistetyt valaisimet täyttävät useamman kuin yhden säännön vaatimukset, yhden kansainvälisen hyväksyntämerkin kiinnittäminen riittää edellyttäen, että kukin ryhmitetyistä, yhdistetyistä tai rakenteellisesti yhdistetyistä valaisimista täyttää siihen sovellettavat vaatimukset.

5.1.3. Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle ajovalaisintyypille paitsi, jos kyseessä on hyväksynnän laajentaminen laitteeseen, joka eroaa edellä tarkoitetusta tyypistä ainoastaan säteilevän valon värin osalta.

5.1.4. Tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta ajovalaisintyypin hyväksynnästä, hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopullisesta keskeyttämisestä tämän säännön liitteessä 2 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

5.1.5 Edellä 4.1 kohdassa tarkoitetun merkin lisäksi jokaiseen tämän säännön mukaisesti hyväksytyn tyypin mukaiseen ajovalaisimeen on kiinnitettävä edellä 4.2 kohdassa tarkoitettuihin tiloihin jäljempänä 5.2 ja 5.3 kohdassa tarkoitettu hyväksyntämerkki.

5.2. Hyväksyntämerkki

Hyväksyntämerkki muodostuu

5.2.1. kansainvälisestä hyväksyntämerkinnästä, joka koostuu

5.2.1.1. ympyrän sisällä olevasta "E"-kirjaimesta, jota seuraa hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero(3),

5.2.1.2. edellä 5.1.3 kohdassa tarkoitetusta hyväksyntänumerosta,

5.2.2. seuraavasta lisätunnuksesta (seuraavista lisätunnuksista):

5.2.2.1. ainoastaan vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset täyttävissä umpioajovalaisimissa vaakasuora nuoli, joka osoittaa valaisimen edessä siihen päin seisovasta tarkkailijasta oikealle, eli tien liikenteen puoleiselle kaistalle,

5.2.2.2. umpioajovalaisimissa, jotka täyttävät sekä oikean- että vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset, kun valaisimen asentoa säädetään asianmukaisesti, vaakasuora kaksipäinen nuoli, jonka toinen kärki osoittaa vasemmalle ja toinen oikealle,

5.2.2.3. ajovalaisimissa, jotka ovat tämän säännön vaatimusten mukaiset ainoastaan lähivalon osalta, kirjaimet "SC",

5.2.2.4. ajovalaisimissa, jotka ovat tämän säännön vaatimusten mukaiset ainoastaan kaukovalon osalta, kirjaimet "SR",

5.2.2.5. ajovalaisimissa, jotka ovat tämän säännön vaatimusten mukaiset sekä lähi- että kaukovalon osalta, kirjaimet "SCR",

5.2.2.6. ajovalaisimissa, joissa on muovimateriaalista valmistettu linssi, kirjaimet "PL", jotka on merkittävä edellä 5.2.2.3-5.2.2.5 kohdassa tarkoitettujen tunnusten lähelle.

5.2.2.7. Kaikissa tapauksissa liitteessä 5 olevan 1.1.1.1 kohdan mukaisen testausmenettelyn kuluessa käytetystä asiaankuuluvasta toimintamuodosta ja liitteessä 5 olevan 1.1.1.2 kohdan mukaisesta sallitusta jännitteestä (sallituista jännitteistä) on määrättävä hyväksyntätodistuksissa ja niille maille toimitettavissa ilmoituslomakkeissa, jotka ovat sopimuksen sopimuspuolia ja jotka soveltavat tätä sääntöä. Vastaavissa tapauksissa laite on merkittävä seuraavasti:

Tämän säännön vaatimuksia vastaavissa ajovalaisimissa, jotka on suunniteltu siten, että lähivalon hehkulanka ei syty samanaikaisesti sellaisen muun valaisutoiminnon hehkulangan kanssa, jonka kanssa se voi olla rakenteellisesti yhdistetty: hyväksyntämerkin lähivalotunnuksen taakse on merkittävä vinoviiva (/).

5.2.2.8. Hyväksyntänumeron kaksi numeroa (tällä hetkellä 02), jotka ilmoittavat muutossarjalle annetun, viimeisimpiä sääntöön tehtyjä tärkeitä teknisiä muutoksia vastaavan järjestysnumeron hyväksynnän myöntämispäivänä, ja vaadittu nuoli (tarvittaessa) voidaan merkitä edellä lueteltujen lisätunnusten lähelle.

5.2.2.9. Edellä 5.2.1 ja 5.2.2 kohdassa tarkoitettujen merkkien ja tunnusten on oltava selvästi luettavissa ja pysyviä silloinkin, kun ajovalaisin on asennettu ajoneuvoon.

5.3. Hyväksyntämerkin sijoittelu

5.3.1. Itsenäiset valaisimet

Tämän säännön liitteen 4 kuvissa 1-9 esitetään esimerkkejä hyväksyntämerkin sijoittelusta edellä mainittujen lisätunnusten kanssa.

5.3.2. Ryhmitetyt, yhdistetyt tai rakenteellisesti yhdistetyt valaisimet

5.3.2.1. Jos ryhmitetyt, yhdistetyt tai rakenteellisesti yhdistetyt valaisimet täyttävät useiden sääntöjen vaatimukset, valaisimeen voidaan kiinnittää yksi kansainvälinen hyväksyntämerkki. Hyväksyntämerkki koostuu ympyrästä, jonka sisällä on "E"-kirjain ja sen jälkeen hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero, sekä hyväksyntänumerosta. Tämä hyväksyntämerkki voidaan sijoittaa ryhmitetyissä, yhdistetyissä tai rakenteellisesti yhdistetyissä valaisimissa mihin tahansa valaisimien kohtaan edellyttäen, että

5.3.2.1.1. merkki näkyy valaisimien asennuksen jälkeen,

5.3.2.1.2. mitään ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen valaisimien valoa läpäisevää osaa ei voida irrottaa irrottamatta samalla hyväksyntämerkkiä.

5.3.2.2. Kunkin valaisimen tunnus, joka riippuu säännöstä, jonka mukaisesti hyväksyntä on myönnetty, ja muutossarjalle annettu, viimeisimpiä sääntöön tehtyjä tärkeitä teknisiä muutoksia vastaava järjestysnumero hyväksynnän myöntämispäivänä sekä vaadittu nuoli (tarvittaessa) on merkittävä:

5.3.2.2.1. joko vastaavaan valoa säteilevään pintaan,

5.3.2.2.2. tai ryhmässä siten, että kukin ryhmitetyistä, yhdistetyistä tai rakenteellisesti yhdistetyistä valaisimista on helposti tunnistettavissa (ks. liitteen 4 neljä esimerkkiä).

5.3.2.3. Yhden hyväksyntämerkin osien koko ei saa olla pienempi kuin vähimmäiskoko, joka vahvistetaan pienimmälle yksittäiselle merkille säännössä, jonka perusteella hyväksyntä on myönnetty.

5.3.2.4. Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen valaisimien tyypille.

5.3.2.5. Tämän säännön liitteen 4 kuvassa 10 esitetään esimerkkejä ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen ajovalaisimien hyväksyntämerkkien sijoittelusta edellä mainittujen lisätunnusten kanssa.

5.3.3. Valaisimiin, jotka on mahdollisesti rakenteellisesti yhdistetty muihin valaisimiin tai ryhmitetty muiden valaisimien kanssa ja joiden linssejä käytetään myös muuntyyppisissä ajovalaisimissa, sovelletaan edellä olevan 5.3.2 kohdan säännöksiä.

5.3.3.1. Lisäksi, jos käytetään samaa linssiä, siihen voidaan kiinnittää kaikki erilaiset, erityyppisiin ajovalaisimiin tai valaisinyksiköihin viittaavat hyväksyntämerkit, jos myös ajovalaisimen päärungolla, vaikka sitä ei voisi erottaa linssistä, on edellä 4.2 kohdassa kuvattu tila, jossa on hyväksyntämerkit varsinaisille toiminnoille. Jos erityyppisillä ajovalaisimilla on sama päärunko, kaikki erilaiset hyväksyntämerkit voidaan kiinnittää siihen.

5.3.3.2. Tämän säännön liitteen 4 kuvassa 11 esitetään esimerkkejä hyväksyntämerkkien sijoittelusta edellä mainitussa tapauksessa.

6. YLEISET VAATIMUKSET

6.1. Jokaisen näytekappaleen on täytettävä tämän 6 kohdan ja jäljempänä olevan 7 ja 8 kohdan sekä tarvittaessa 9 kohdan vaatimukset.

6.2. Umpiovalaisimien on oltava siten valmistettuja, että ne säilyttävät niille asetetut fotometriset ominaisuudet ja pysyvät tavanomaisessa käytössä hyvässä toimintakunnossa niihin mahdollisesti kohdistuvasta tärinästä huolimatta.

6.2.1. Ajovalaisimet on varustettava laitteella, joka mahdollistaa niiden säädön ajoneuvoissa siten, että ajovalaisimet täyttävät niitä koskevat määräykset. Umpiovalaisimia ei tarvitse varustaa tällaisella laitteella, jos niiden käyttö rajoittuu ajoneuvoihin, joissa ajovalaisimien asentoa voidaan säätää muilla keinoin. Jos kaukovalon tuottava umpiovalaisin ja lähivalon tuottava umpiovalaisin on asennettu yhdistelmäyksikköön niin, että ne voidaan vaihtaa, säätölaitteella on voitava säätää molempia umpiovalaisimia erikseen tarpeen mukaan.

6.2.2. Tätä säännöstä ei kuitenkaan sovelleta ajovalaisinyhdistelmiin, joiden heijastimet eivät ole jaettavissa ajovalaisimittain. Tämäntyyppisiin yhdistelmiin sovelletaan tämän säännön 8 kohdan vaatimuksia. Jos kaukovalon tuottamiseen käytetään useampaa kuin yhtä valonlähdettä, valaistuksen enimmäisarvon (Emax) määrittämiseksi käytetään yhdistettyjä kaukovalotoimintoja.

6.3. Liittimet saavat olla sähköisessä kosketuksessa vain asianmukaisen hehkulangan tai asianmukaisten hehkulankojen kanssa, ja liittimien on oltava tukevia ja lujasti yksikköön kiinnitettyjä.

6.4. Jos umpiovalaisin on pyöreä, sen fyysisten ominaisuuksien, sähköisten liitäntöjen ja mittojen on oltava jonkin liitteessä 4 olevan kuvan SB2-SB7 mukaiset.

6.5. Umpiovalaisimet, jotka on suunniteltu täyttämään vaatimukset sekä maissa, joissa on oikeanpuoleinen liikenne että maissa, joissa on vasemmanpuoleinen liikenne, voidaan mukauttaa tietynpuoleista liikennettä varten joko asianmukaisella alkusäädöllä, kun ajovalaisimet asennetaan ajoneuvoon, tai käyttäjän suorittamalla säädöllä.

Alkusäätö tai käyttäjän suorittama säätö voi tarkoittaa esimerkiksi valaisinyksikön kulman säätämistä ajoneuvossa. Kaikissa tapauksissa saa vain kaksi selvästi toisistaan erotettavaa asennusasentoa olla mahdollisia, toinen oikeanpuoleiselle ja toinen vasemmanpuoleiselle liikenteelle, ja rakenteen on oltava sellainen, että huolimattomuudesta johtuva valaisimen vaihtaminen yhdestä asennosta toiseen tai valaisimen asettaminen johonkin väliasentoon ei ole mahdollista. Tämän kohdan vaatimusten täyttyminen on tarkastettava silmämääräisesti ja tarvittaessa lisäksi koeasennuksella.

6.6. Täydentäviä testejä suoritetaan liitteen 5 vaatimusten mukaisesti sen varmistamiseksi, että fotometriset ominaisuudet eivät käytössä kohtuuttomasti muutu.

6.7. Jos ajovalaisimessa on muovimateriaalista valmistettu linssi, testit suoritetaan liitteen 6 vaatimusten mukaisesti.

7. NIMELLISARVOT

7.1. Jännitteen nimellisarvot ovat 6, 12 ja 24 V(4).

7.2. Minkään testattavan umpiovalaisimen virrankulutus testijännitteellä ei saa ylittää yksikköön merkittyä nimellistehoa taulukossa 1 esitettyä prosenttimäärää enempää. Tehon alatoleranssia ei ole määritelty, mutta 8.8 kohdassa olevassa taulukossa 2 annettuja valaistuksen vähimmäisarvot on saavutettava.

Taulukko 1

>TAULUKON PAIKKA>

8. VALAISTUS(5)

8.1. Umpiovalaisimien on oltava sellaisia, että lähivalo antaa riittävän valaistuksen ilman häikäisyä ja että kaukovalo antaa hyvän valaistuksen.

8.2. Valaisinyksikön tuottama valaistus on tarkastettava pystysuoralla kankaalla, joka asetetaan 25 m:n päähän valaisimen etupuolelle ja suoraan kulmaan valaisimen akseliin nähden (ks. liite 4, kuvat SB8 ja SB8b).

8.3. Lähivalon on tuotettava tarpeeksi terävä "valoraja", jotta sen avulla voidaan suorittaa tyydyttävä säätö. "Valorajan" on oltava vaakasuora viiva sen liikennesuunnan vastakkaisella puolella, jolle valaisin on tarkoitettu. Toisella puolella sen on oltava vaakasuora tai 15°:n suuruisen, vaakasuoran yläpuolella sijaitsevan alueen sisäpuolella.

8.4. Umpiovalaisimen on oltava lähivalolla siten suunnattu, että

8.4.1. jos valaisimet on suunniteltu täyttämään oikeanpuoleisen liikenteen vaatimukset, "valoraja" on kankaan(6) vasemmalla puolella vaakasuora, ja jos valaisimet on suunniteltu täyttämään vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset, "valoraja" on kankaan oikealla puolella vaakasuora,

8.4.2. "valorajan" vaakasuora osa sijaitsee kankaalla 25 cm sen vaakasuoran tason alapuolella, joka kulkee valaisimen keskipisteen kautta (ks. tämän säännön liitteessä 4 olevat kuvat SB8a ja SB8b),

8.4.3. kankaan paikka on liitteen 4 kuvien SB8a ja SB8b mukainen(7).

8.5. Näin suunnattuna, ja jos hyväksyntää haetaan vain lähivalon(8) osalta, valaisinyksikön tarvitsee täyttää vain jäljempänä 8.8 kohdassa esitetyt vaatimukset. Jos valaisin on tarkoitettu käytettäväksi sekä lähivalon että kaukovalon tuottamiseen, sen on täytettävä 8.8 ja 8.9 kohdassa esitetyt vaatimukset.

8.6. Jos näin suunnattu umpiovalaisin ei täytä 8.8 ja 8.9 kohdassa esitettyjä vaatimuksia, sen suuntausta voidaan muuttaa sillä edellytyksellä, että sädekimpun akselia ei siirretä sivuun oikealle tai vasemmalle enempää kuin 1° (= 44 cm)(9). Jotta suuntaus "valorajan" avulla helpottuisi, valaisinyksikkö voidaan osittain peittää "valorajan" terävöittämiseksi.

8.7. Jos umpiovalaisin tuottaa ainoastaan kaukovaloa, se on suunnattava siten, että voimakkaimman valaistuksen alue keskitetään viivojen hh ja vv leikkauspisteeseen HV. Tällaisen valaisimen on täytettävä ainoastaan 8.9 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

8.8. Lähivalon kankaalle tuottaman valaistuksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Taulukko 2

>TAULUKON PAIKKA>

8.8.1. Hyvälle näkyvyydelle haitallista sivuttaista vaihtelua ei saa esiintyä millään alueista I, II, III ja IV.

8.8.2. Umpiovalaisimien, jotka on suunniteltu täyttämään sekä oikeanpuoleisen että vasemmanpuoleisen liikenteen vaatimukset, on vastaavissa kahdessa asennossa täytettävä edellä esitetyt vastaavaa liikennesuuntaa koskevat vaatimukset.

8.9. Jos umpiovalaisin on suunniteltu tuottamaan kaukovalo ja lähivalo, mittaukset kaukovalon kankaalle tuottamasta valaistuksesta on suoritettava niin, että valaisin on samalla tavoin suunnattu ja että jännite on sama kuin edellä 8.8 kohdan mittauksissa.

8.10. Kaukovalon kankaalle tuottaman valaistuksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

8.10.1. Viivojen hh ja vv leikkauspisteen HV on sijaittava alueella, jonka rajaa isoluksikäyrä, joka vastaa 90:tä prosenttia enimmäisvalaistuksesta. Enimmäisarvo ei saa olla pienempi kuin 32 luksia.

8.10.2. Pisteestä HV alkaen, vaakasuoraan vasemmalle ja oikealle, valaistuksen on oltava vähintään 16 luksia 1,125 m:n etäisyyteen asti ja vähintään 4 luksia 2,25 m:n etäisyyteen asti.

8.11. Edellä 8.8 ja 8.9 kohdassa tarkoitetut valaistuksen arvot kankaalla on mitattava valokennolla, jonka tehoalueen on oltava sivuiltaan 65 mm:n suuruisen neliön sisällä.

9. VÄRI

Säteilevän valon on oltava valkoista tai vaaleankeltaista. Jälkimmäisessä tapauksessa vallitsevan aallonpituuden on oltava välillä 5750-5850 Ångström-yksikköä ja puhtauskertoimen välillä 0,90-0,98 ja lähivalon kankaalle tuottaman valaistuksen on oltava taulukon 2 vaatimusten mukainen niin, että kaikki luvut kerrotaan 0,84:llä(10).

10. VÄRIÄ KOSKEVA HUOMAUTUS

Mikään tämän säännön 9 kohdan nojalla valkoista tai vaaleankeltaista valoa säteilevälle umpiovalaisimelle annettu hyväksyntä ei estä sopimuksen osapuolia kieltämästä rekisteröimissään ajoneuvoissa valkoista tai vaaleankeltaista valoa säteileviä umpiovalaisimia sen sopimuksen, jonka liitteenä tämä sääntö on, 3 artiklan mukaisesti.

11. HAITAN MITTAAMINEN

Umpiovalaisimien lähivalon aiheuttama haitta on mitattava(11).

12. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

12.1. Tämän säännön mukaisesti hyväksyttävät ajovalaisimet on valmistettava siten, että ne vastaavat hyväksyttyä tyyppiä ja täyttävät 8 ja 9 kohdan vaatimukset.

12.2. Valmistusta on valvottava asianmukaisesti, jotta voidaan tarkastaa 12.1 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten täyttyminen.

12.3. Hyväksyntätodistuksen haltijan on erityisesti:

12.3.1. varmistettava, että tuotteiden laaduntarkastukseen sovellettavat menettelyt ovat riittäviä,

12.3.2. voitava käyttää tarkastuslaitteita, joita tarvitaan kunkin hyväksytyn tyypin vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseen,

12.3.3. varmistettava, että testitulosten tiedot talletetaan ja että asiaan liittyvät asiakirjat ovat saatavilla ajan, joka määritetään viranomaisten kanssa,

12.3.4. analysoitava kunkin testityypin tulokset tarkastaakseen ja varmistaakseen tuotteen ominaisuuksien pysyvyyden kuitenkin niin, että teollisessa tuotannossa esiintyvät vaihtelut sallitaan,

12.3.5. varmistettava, että kullekin tuotetyypille suoritetaan vähintään tämän säännön liitteessä 3 määrätyt testit,

12.3.6. varmistettava, että kaikki kyseisen testityypin vaatimusten vastaiset näytteet johtavat uuteen näytteenottoon ja uuteen testiin. Kaikki tarpeelliset toimenpiteet on toteutettava vastaavan tuotannon palauttamiseksi vaatimusten mukaiseksi.

12.4. Tyyppihyväksynnän myöntänyt toimivaltainen viranomainen saa milloin tahansa tarkastaa kussakin tuotantoyksikössä sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät.

12.4.1. Testejä ja tuotantoa koskevat asiakirjat on annettava vierailevan tarkastajan käyttöön kussakin tarkastuksessa.

12.4.2. Tarkastaja voi ottaa satunnaisnäytteitä testattavaksi valmistajan laboratoriossa. Näytteiden vähimmäismäärä voidaan määrittää valmistajan omien tarkastusten tulosten mukaisesti.

12.4.3. Jos näyttää siltä, että laatutaso ei ole tyydyttävä tai että edellä 12.4.2 kohdan soveltamiseksi suoritettujen testien oikeellisuus on tarpeellista tarkastaa, tarkastaja valitsee näytteet, jotka toimitetaan tyyppihyväksyntätestit suorittaneelle tekniselle tutkimuslaitokselle liitteen 7 perusteiden mukaisesti.

12.4.4. Toimivaltainen viranomainen saa suorittaa minkä tahansa tähän sääntöön perustuvan testin. Kyseiset testit suoritetaan satunnaisnäytteille, jotka otetaan valmistajan toimitussitoumuksia vääristämättä ja liitteen 7 perusteiden mukaisesti.

12.4.5. Toimivaltaisen viranomaisen on pyrittävä suorittamaan tarkastus joka toinen vuosi, mutta viranomainen voi päättää tästä oman harkintansa ja sen mukaan, miten se luottaa tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnan tehokkuuteen. Jos kielteisiä tuloksia kirjataan, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki tarpeelliset toimenpiteet toteutetaan tuotannon saattamiseksi vaatimustenmukaiseksi mahdollisimman pian.

12.5. Ajovalaisimia, joissa on selviä vikoja, ei oteta huomioon.

12.6. Viitemerkkiä ei oteta huomioon.

13. SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

13.1. Umpiovalaisintyypille tämän säännön mukaisesti myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos edellä esitetyt vaatimukset eivät täyty tai jos hyväksyntämerkillä varustettu valaisinyksikkö ei vastaa hyväksyttyä tyyppiä.

13.2. Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 2 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

14. AJOVALAISIMENA KÄYTETTÄVÄN UMPIOVALAISIMEN TYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

14.1. Ajovalaisimena käytettävään umpiovalaisintyyppiin tehtävistä muutoksista on ilmoitettava hallinnolliselle yksikölle, joka on hyväksynyt kyseisen umpiovalaisintyypin. Hallinnollinen yksikkö voi tämän jälkeen

14.1.1. katsoa, että tehdyillä muutoksilla ei todennäköisesti ole havaittavaa kielteistä vaikutusta ja että umpiovalaisin kuitenkin täyttää edelleen vaatimukset, tai

14.1.2. vaatia uuden testausselosteen testien suorittamisesta vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta.

14.2. Hyväksynnän vahvistus tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan tiedoksi edellä olevan 5.1.4 kohdan mukaisella menettelyllä tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille.

14.3. Hyväksynnän laajentamisen myöntävän toimivaltaisen viranomaisen on annettava kullekin laajentamista koskevalle ilmoituslomakkeelle sarjanumero ja ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 2 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

15. TUOTANNON LOPULLINEN KESKEYTTÄMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn laitteen valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Ilmoituksen saatuaan viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 2 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

16. SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET

16.1. Tämän säännön muutossarjan 02 voimaantulosta alkaen tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa evätä tähän sääntöön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 02, perustuvia hyväksyntiä.

16.2. Kahdenkymmenenneljän kuukauden kuluttua edellä 16.1 kohdassa tarkoitetusta voimaantulopäivästä tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet saavat myöntää hyväksyntiä ainoastaan, jos ajovalon tyyppi täyttää tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 02, vaatimukset.

16.3. Tämän säännön nojalla ennen edellä 16.2 kohdassa mainittua ajankohtaa myönnetyt hyväksynnät pysyvät voimassa. Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat kuitenkin kieltää sellaisten laitteiden asentamisen, jotka eivät täytä tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 02, vaatimuksia

16.3.1. ajoneuvoihin, joiden tyyppihyväksyntä tai erillinen hyväksyntä on myönnetty enemmän kuin kaksikymmentäneljä kuukautta edellä 16.1 kohdassa mainitun voimaantulon jälkeen, ja

16.3.2. ajoneuvoihin, jotka on ensimmäisen kerran rekisteröity yli viisi vuotta edellä 16.1 kohdassa mainitun voimaantulon jälkeen.

17. HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolien on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden hallintoviranomaisten nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnän ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän epäämisestä, laajentamisesta tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopullisesta keskeyttämisestä.

(1) Tämän säännön vaatimukset eivät estä tätä sääntöä soveltavaa sopimuspuolta kieltämästä tämän säännön mukaisesti hyväksytyn ajovalaisimen, jossa on muovimateriaalista valmistettu linssi, ja mekaanisen (pyyhkimillä varustetun) ajovalaisimen puhdistuslaitteen yhdistelmää.

(2) Jos umpiovalaisimet on suunniteltu täyttämään ainoastaan toisenpuoleiselle (joko oikean- tai vasemmanpuoleiselle) liikenteelle asetetut vaatimukset, suositetaan lisäksi, että sen alueen ääriviivat, joka voidaan pimentää tienkäyttäjille aiheutuvan haitan estämiseksi niissä maissa, joissa liikenne kulkee tien vastakkaista puolta verrattuna siihen maahan, jota varten umpiovalaisin on suunniteltu, on merkittävä pysyvästi etulinssiin. Tämä merkintä ei ole kuitenkaan välttämätön silloin, kun alue on selvästi erotettavissa lampun muotoilusta.

(3) Saksa 1, Tsekkoslovakia 8, Espanja 9, Jugoslavia 10, Yhdistynyt kuningaskunta 11, Itävalta 12, Luxemburg 13, Sveitsi 14, 15 (antamatta), Norja 16, Suomi 17, Tanska 18, Romania 19, Puola 20, Portugali 21, Venäjän federaatio 22, Kreikka 23, 24 (antamatta), Kroatia 25, Slovenia 26, Slovakia 27, Valko-Venäjä 28, Viro 29, 30 (antamatta), Bosnia ja Hertsegovina 31, 32-36 (antamatta), Turkki 37, 38-39 (antamatta) ja entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia 40. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten ehtojen hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja koskevan sopimuksen tai liittyvät siihen, ja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetut numerot sopimuksen sopimuspuolille.

(4) 24 V yksiköiden käyttöä harkitaan.

(5) Kaikki fotometriset mittaukset suoritetaan 7 kohdassa annetulla testausjännitteellä.

(6) Kankaan on oltava riittävän leveä, jotta "valorajaa" voidaan tarkastella vähintään 5°:n alueella viivasta vv.

(7) Jos, kun kyseessä on umpiovalaisin, joka on suunniteltu täyttämään tämän säännön vaatimukset ainoastaan lähivalon osalta, fokaaliakseli poikkeaa merkittävästi sädekimpun yleisestä suunnasta, käytetään sivuttaissuuntausta tavalla, joka tehokkaimmin täyttää valaistusta koskevat vaatimukset oikeanpuoleisen liikenteen osalta pisteissä 75 R ja 50 R ja vasemmanpuoleisen liikenteen osalta pisteissä 75 L ja 50 L.

(8) Valaisinyksikkö, joka on suunniteltu heijastamaan lähivaloa, voi sisältää kaukovalon, joka ei ole vaatimusten mukainen.

(9) Tämä muutosraja (1oikealle tai vasemmalle) ei ole ristiriidassa pystysuunnassa tapahtuvan siirtämisen kanssa. Pystysuuntaista siirtoa rajoittavat vain 8.9 kohdassa esitetyt ehdot.

(10) Nämä arvot vastaavat seuraavia kolmivärikoordinaatteja: vaaleankeltainen (vuoden 1968 tieliikennettä koskevan yleissopimuksen liitteen 5 lisäyksessä tarkoitettu keltainen). Raja punaiseen päin y >= 0,138 + 0,580 x. Raja vihreään päin y <= 1,29 x - 0,100. Raja valkoiseen päin y >= - x + 0,966. Raja spektriarvoon päin y <= - x + 0,992.

(11) Viranomaisten työn helpottamiseksi tästä vaatimuksesta annetaan suositus.

LIITE 1

Maa- tai metsätaloustraktoreihin ja muihin hidaskulkuisiin ajoneuvoihin tarkoitetut umpiovalaisimet

1. Tämän säännön vaatimuksia sovelletaan myös maa- tai metsätaloustraktoreiden ja muiden hidaskulkuisten ajoneuvojen umpiovalaisimien, jotka on tarkoitettu antamaan sekä kauko- että lähivaloa ja joiden läpimitta(1) on alle 160 mm, hyväksyntiin seuraavin muutoksin:

1.1. Tämän säännön 8.8 kohdassa esitettyjä valaistuksen vähimmäisvaatimuksia pienennetään suhteessa

>VIITTAUS KAAVIOON>

niin, että absoluuttiset vähimmäisarvot ovat seuraavat:

- 3 luksia joko pisteessä 75R tai pisteessä 75L,

- 5 luksia joko pisteessä 50R tai pisteessä 50L,

- 1,5 luxia alueella IV.

1.2. Tämän säännön 5.2.2 kohdassa esitettyjen tunnuksien sijaan valaisinyksikköön merkitään kirjaimet "SM" kärki alaspäin olevan kolmion sisään.

(1) Jos heijastimen heijastusalue ei ole ympyränmuotoinen, läpimittana käytetään sen ympyrän läpimittaa, joka pinta-alaltaan vastaa heijastimen näkyvän tehokkaan pinnan heijastusaluetta.

LIITE 2

Ilmoitus hyväksynnästä, hyväksynnän laajentamisesta, hyväksynnän epäämisestä, hyväksynnän peruuttamisesta tai tuotannon lopullisesta keskeyttämisestä

[suurin koko: A4 (210 × 297 mm)]

>PIC FILE= "L_2001131FI.005903.EPS">

(1)

Myöntäjä: (viranomaisen nimi):

...

...

...

umpiovalaisimella varustetun ajovalaisimen(2): HYVÄKSYNNÄN MYÖNTÄMISESTÄ

HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMISESTA

HYVÄKSYNNÄN EPÄÄMISESTÄ

HYVÄKSYNNÄN PERUUTTAMISESTA

TUOTANNON LOPULLISESTA KESKEYTTÄMISESTÄ

säännön nro 5 mukaisesti

Hyväksyntänumero ... Laajentamisen numero ...

1. Umpiovalaisin jätetty hyväksyttäväksi tyyppinä(3)...

Heijastuvan valon väri: valkoinen/vaaleankeltainen(4)...

Nimellisjännite...

Nimellisteho watteina...

2. Lähivalon hehkulanka saa / ei saa(5) olla toiminnassa samanaikaisesti kaukovalon hehkulangan ja/tai muun rakenteellisesti yhdistetyn valaisimen kanssa.

3. Kauppanimi tai tavaramerkki...

4. Valmistajan nimi ja osoite...

5. Tarvittaessa valmistajan edustajan nimi ja osoite...

6. Päivä, jona laite on toimitettu hyväksyttäväksi...

7. Hyväksyntätestien suorittamisesta vastaava tekninen tutkimuslaitos...

8. Kyseisen laitoksen antaman testausselosteen päiväys...

9. Kyseisen laitoksen antaman testausselosteen numero...

10. Hyväksyntä(ä) myönnetty/laajennettu/evätty/peruutettu(6)...

11. Laajentamisen syy(t) (tarvittaessa)...

12. Kaukovalon enimmäisvoimakkuus (lukseina) 25 m:n etäisyydellä yksiköstä...

13. Hyväksynnän laajentaminen valkoista/vaaleankeltaista(7) valoa heijastaviin ajovalaisimiin

13.1. Testauslaitos...

13.2. Laitoksen testausselosteen päiväys...

13.3. Hyväksynnän laajennuksen päiväys...

14. Paikka...

15. Päiväys...

16. Allekirjoitus...

17. Liitteenä oleva piirustus nro ... esittää valaisinta edestä päin (tarvittaessa siten, että linssin yksityiskohdat näkyvät) sekä leikkauskuvana.

(1) Hyväksynnän (hyväksyntää) myöntäneen/laajentaneen/evänneen/peruuttaneen maan tunnusnumero (ks. säännön hyväksyntämääräykset).

(2) Tarpeeton yliviivataan.

(3) Ilmoitetaan seuraavasta luettelosta valittu asiaankuuluva merkintä:

>PIC FILE= "L_2001131FI.005904.EPS">

(4) Tarpeeton yliviivataan.

(5) Tarpeeton yliviivataan.

(6) Tarpeeton yliviivataan.

(7) Tarpeeton yliviivataan.

LIITE 3

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyjen vähimmäisvaatimukset

1. YLEISTÄ

1.1. Vaatimustenmukaisuutta koskevat mekaaniset ja geometriset vaatimukset katsotaan täytetyiksi, jos eroavuudet eivät ylitä väistämättömiä valmistuspoikkeamia tämän säännön vaatimusten rajoissa.

1.2. Fotometristen ominaisuuksien osalta sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi, jos minkä tahansa sattumanvaraisesti valitun ja vakiohehkulampulla varustetun ajovalaisimen fotometrisiä ominaisuuksia testattaessa:

1.2.1. mikään mitattu arvo ei poikkea kielteisesti yli 20 prosentilla tässä säännössä määritellyistä arvoista. Arvojen B 50 L (tai R) ja alueen III osalta kielteiset poikkeamat saavat olla enintään:

B 50 L (TAI R) 0,2 luksia, vastaa 20:tä prosenttia

0,3 luksia, vastaa 30:tä prosenttia

Alue III: 0,3 luksia, vastaa 20:tä prosenttia

0,45 luksia, vastaa 30:tä prosenttia

1.2.2. tai jos

1.2.2.1. lähivalon osalta tässä säännössä määrätyt arvot täyttyvät pisteessä HV (sallittu toleranssi + 0,2 luksia) ja ajovalaisimen ollessa suunnattuna samalla tavalla vähintään yhdessä pisteessä kullakin niistä alueista, jotka säteeltään 15 cm:n ympyrä rajaa mittauskankaalle (etäisyys 25 m) pisteiden B 50 L (tai R)(1) (sallittu toleranssi + 0,1 luksia), 75 R (tai L), 25 R ja 25 L ympärille, sekä lisäksi alueen IV koko sillä alueella, joka on enintään 22,5 cm viivojen 25 R ja 25 L yläpuolella,

1.2.2.2. ja jos kaukovalon osalta pisteen HV sijaitessa alueella, jossa isoluksi on 0,75 Emax, missä tahansa tämän säännön 8.10 kohdassa määritellyssä mittauspisteessä fotometrisille arvoille saadaan + 20 prosentin toleranssi enimmäisarvojen ja - 20 prosentin toleranssi vähimmäisarvojen osalta.

1.2.3. Jos edellä kuvattujen testien tulokset eivät vastaa vaatimuksia, ajovalaisimen suuntausta voidaan muuttaa sillä edellytyksellä, että sädekimpun akselia ei siirretä sivuun oikealle tai vasemmalle enempää kuin 1°(2).

1.3. Kun tarkastetaan lämmön vaikutuksesta johtuvaa valorajan pystysuuntaista siirtymää, sovelletaan seuraavaa menettelyä:

Yksi ajovalaisinnäytteistä on testattava liitteessä 5 olevan 2.1 kohdan menettelyn mukaisesti, kun ajovalaisin on käynyt kolmesti peräkkäin läpi liitteessä 5 olevassa 2.2.2 kohdassa määritellyn syklin.

Ajovalaisin katsotaan hyväksyttäväksi, jos arvo Dr on enintään 1,5 mrad.

Jos kyseinen arvo on yli 1,5 mrad mutta enintään 2,0 mrad, testataan toinen ajovalaisin, minkä jälkeen molemmista näytteistä mitattujen itseisarvojen keskiarvo saa olla enintään 1,5 mrad.

1.4. Värikoordinaatteja koskevien vaatimusten on täytyttävä.

Vaaleankeltaista valoa säteilevän ajovalaisimen fotometristen ominaisuuksien on täytettävä tähän sääntöön sisältyvät arvot kerrottuna 0,84:llä.

2. VALMISTAJAN SUORITTAMAN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKASTUKSEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Hyväksyntämerkin haltijan on suoritettava kullekin ajovalaisintyypille asianmukaisin väliajoin ainakin seuraavassa esitetyt testit. Testit on suoritettava tämän säännön vaatimusten mukaisesti.

Jos näyte ei täytä kyseisen testityypin vaatimuksia, on otettava lisää näytteitä ja testattava ne. Valmistajan on toteutettava toimenpiteitä kyseisen tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.

2.1. Testien luonne

Tässä säännössä esitetyt vaatimustenmukaisuustestit koskevat fotometrisiä ominaisuuksia ja lämmön vaikutuksesta johtuvan valorajan pystysuuntaisen siirtymän tarkastusta.

2.2. Testimenetelmät

2.2.1. Testit on yleensä suoritettava tässä säännössä esitettyjen menetelmien mukaisesti.

2.2.2. Missä tahansa valmistajan suorittamassa vaatimustenmukaisuustestissä voidaan käyttää tässä säännössä esitettyjä menetelmiä vastaavia menetelmiä hyväksyntätesteistä vastaavan toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella. Valmistajan vastuulla on osoittaa, että käytetyt menetelmät vastaavat tässä säännössä esitettyjä menetelmiä.

2.2.3. Edellä olevan 2.2.1 ja 2.2.2 kohdan soveltaminen edellyttää testilaitteen säännöllistä kalibrointia ja sitä, että testilaite vastaa toimivaltaisen viranomaisen suorittamia mittauksia.

2.2.4. Vertailumenetelminä on käytettävä kaikissa tapauksissa tämän säännön vertailumenetelmiä, erityisesti hallinnollisen tarkastuksen ja näytteenoton tarkoituksia varten.

2.3. Näytteenotto

Ajovalaisinnäytteet on valittava sattumanvaraisesti yhdenmukaisen erän tuotannosta. Yhdenmukaisella erällä tarkoitetaan samaa tyyppiä edustavien ajovalaisimien sarjaa, joka on määritetty valmistajan tuotantomenetelmien mukaisesti.

Arvioinnin on yleensä koskettava yksittäisten tehtaiden sarjatuotantoa. Valmistaja voi kuitenkin ryhmittää yhteen useista eri tehtaista saadut samaa tyyppiä koskevat tiedot, jos tehtaissa sovelletaan samaa laatujärjestelmää ja laadun hallintaa.

2.4. Mitatut ja tallennetut fotometriset ominaisuudet

Ajovalaisimien näytekappaleista on tehtävä fotometrisiä mittauksia säännössä määrätyistä pisteistä; lukemat otetaan kaukovalon osalta pisteistä Emax, HV(3), HL ja HR(4), ja lähivalon osalta pisteistä B 50 L (tai R), HV, 75 R (tai L) ja 25 L (tai R) (ks. liitteen 4 kuva).

2.5. Hyväksyttävyysperusteet

Valmistajan vastuulla on laatia testituloksista tilastollinen tutkimus ja määrittää toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella hyväksyttävyysperusteet tuotteilleen, jotta tuotteiden vaatimustenmukaisuuden tarkastukselle tämän säännön 12.1 kohdassa asetetut edellytykset täyttyvät.

Hyväksyttävyysperusteiden on oltava sellaiset, että 95 prosentin luotettavuustasolla liitteen 7 (ensimmäinen näytteenotto) mukaisesti suoritetun pistokokeen läpäisemisen todennäköisyys on vähintään 0,95.

(1) Suluissa olevat kirjaimet viittaavat vasemmanpuoleisessa liikenteessä käytettäviksi tarkoitettuihin ajovalaisimiin.

(2) Katso vastaava alaviite säännön tekstissä.

(3) Kun kaukovalo on rakenteellisesti yhdistetty lähivaloon, kaukovalon HV:n on oltava sama mittauspiste kuin lähivalon HV:n.

(4) HL ja HR: pisteet viivalla "hh" 1,125 m:n etäisyydellä pisteen HV vasemmalla ja oikealla puolella.

LIITE 4

Esimerkkejä hyväksyntämerkeistä

Kuva 1

>PIC FILE= "L_2001131FI.006402.EPS">

Umpiovalaisin, jossa on edellä esitetty hyväksyntämerkki, on ajovalaisin, joka on hyväksytty Alankomaissa (E4), joka vastaa tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 02, vaatimuksia sekä kauko- että lähivalon (SCR) osalta ja joka on tarkoitettu ainoastaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

Huomautus:

Hyväksyntänumero ja lisätunnus tai lisätunnukset on sijoitettava ympyrän lähelle ja joko "E"-kirjaimen ylä- tai alapuolelle tai sen oikealle tai vasemmalle puolelle. Hyväksyntänumeron muodostavien numeroiden on oltava "E"-kirjaimen samalla puolella ja samansuuntaiset. Lisämerkin (lisämerkkien) on oltava suoraan vastapäätä hyväksyntänumeroa. Roomalaisten numeroiden käyttämistä hyväksyntänumeroina on vältettävä, jotta niitä ei sekoitettaisi muihin merkkeihin.

Kuva 2 Kuva 3a

>PIC FILE= "L_2001131FI.006403.EPS">

Kuva 3b

>PIC FILE= "L_2001131FI.006404.EPS">

Edellä esitetyllä hyväksyntämerkillä varustettu umpiovalaisin täyttää tämän säännön vaatimukset sekä lähi- että kaukovalon osalta ja on suunniteltu:

ainoastaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen.

Sekä vasemman- että oikeanpuoleiseen liikenteeseen halutulla tavalla säädettyhä.

Kuva 4 Kuva 5

>PIC FILE= "L_2001131FI.006501.EPS">

Edellä esitetyllä hyväksyntämerkillä varustettu umpiovalaisin on muovimateriaalista valmistetun linssin sisältävä ajovalaisin, joka täyttää tämän säännön vaatimukset ainoastaan lähivalon osalta ja joka on suunniteltu:

sekä vasemman- että oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Ainoastaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

Kuva 6 Kuva 7

>PIC FILE= "L_2001131FI.006502.EPS">

Edellä esitetyllä hyväksyntämerkillä varustettu umpiovalaisin on muovimateriaalista valmistetun linssin sisältävä ajovalaisin, joka täyttää tämän säännön vaatimukset:

ainoastaan lähivalon osalta ja on suunniteltu ainoastaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen;

ainoastaan kaukovalon osalta.

Kuva 8 Kuva 9

>PIC FILE= "L_2001131FI.006601.EPS">

Sellaisen ajovalaisimen merkintä, joka täyttää säännön 5 vaatimukset sekä lähi- että kaukovalon osalta ja on suunniteltu ainoastaan oikeanpuoleista liikennettä varten. Vain lähivalon osalta ja on suunniteltu ainoastaan oikeanpuoleista liikennettä varten.

Lähivalon hehkulanka ei saa olla toiminnassa samanaikaisesti kaukovalon hehkulangan ja/tai muun rakenteellisesti yhdistetyn valaisimen kanssa. Seuraavassa annetaan esimerkkejä ryhmitettyjen, yhdistettyjen tai rakenteellisesti yhdistettyjen valaisimien yksinkertaistetuista merkinnöistä.

Kuva 10

>PIC FILE= "L_2001131FI.006701.EPS">

(Pysty- ja vaakasuorat viivat esittävät kaavamaisesti merkkivalolaitteen muotoa. Ne eivät ole osa hyväksyntämerkkiä.)

Huomautus:

Edellä esitetyt neljä esimerkkiä vastaavat valaisinlaitetta, jonka hyväksyntämerkki koskee:

etuvalaisinta, joka on hyväksytty säännön nro 7 muutossarjan 01 mukaisesti,

ajovalaisinta, joka täyttää tämän säännön vaatimukset lähivalon ja kaukovalon osalta, joka on suunniteltu sekä oikean- että vasemmanpuoleista liikennettä varten ja joka sisältää muovimateriaalista valmistetun linssin,

etusumuvalaisinta, joka on hyväksytty säännön nro 19 muutossarja 02:n mukaisesti ja joka sisältää muovimateriaalista valmistetun linssin,

luokan 1 a etusuuntavalaisinta, joka on hyväksytty säännön nro 6 muutossarja 02:n mukaisesti.

Kuva 11

Ajovalaisimen kanssa rakenteellisesti yhdistetty valaisin

Esimerkki 1:

>PIC FILE= "L_2001131FI.006801.EPS">

Edellä oleva esimerkki vastaa erityyppisissä ajovalaisimissa käytettäväksi tarkoitetun muovimateriaalista valmistetun linssin merkintää, eli kyseessä on:

joko ajovalaisin, joka tuottaa oikean- ja vasemmanpuoleista liikennettä varten suunniteltua lähivaloa ja kaukovaloa, joka on hyväksytty Saksassa (E1) säännön nro 5 muutossarjan 02 mukaisesti, ja joka on rakenteellisesti yhdistetty etusuuntavalaisimeen, joka on hyväksytty säännön nro 7 muutossarjan 01 mukaisesti,

tai ajovalaisin, jonka lähivalo on suunniteltu oikean- ja vasemmanpuoleista liikennettä varten ja jonka kaukovalon enimmäisvoimakkuus on 86250 kandelan ja 101250 kandelan välillä ja joka on hyväksytty Saksassa (E1) säännön nro 31 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 02, ja joka on rakenteellisesti yhdistetty edellisessä kappaleessa tarkoitettuun etusuuntavalaisimeen,

tai jompikumpi edellä mainituista ajovalaisimista, joka on hyväksytty erillisenä valaisimena. Ajovalaisimen päärungossa on oltava ainoa voimassa oleva hyväksyntänumero, esimerkiksi:

>PIC FILE= "L_2001131FI.006802.EPS">

Kuva 11

Esimerkki 2:

>PIC FILE= "L_2001131FI.006901.EPS">

Edellä oleva esimerkki vastaa sellaisen linssin merkintää, jota käytetään kahden ajovalaisimen yhdistelmässä, joka on hyväksytty Saksassa (E1) ja joka koostuu ajovalaisimesta, joka heijastaa sekä oikean- että vasemmanpuoleista liikennettä varten tarkoitettua lähivaloa ja säännön nro 1 vaatimukset täyttävää kaukovaloa sekä ajovalaisimesta, joka heijastaa säännön nro 5 vaatimukset täyttävää kaukovaloa.

Kuva SB2 - Umpiovalaisinyksikkö, läpimitta 180 mm (7"), tyyppi 2 kaksi valokeilaa (lähi- ja kaukovalo)

>PIC FILE= "L_2001131FI.006902.EPS">

Kuva SB3 - Umpiovalaisinyksikkö, läpimitta 180 mm (7"), tyyppi 1 yksi valokeila (vain kaukovalo)

>PIC FILE= "L_2001131FI.007001.EPS">

Kuva SB4 - Umpiovalaisinyksikkö, läpimitta 180 mm (7"), tyyppi 2 yksi valokeila (vain lähivalo)

>PIC FILE= "L_2001131FI.007002.EPS">

Kuva SB5 - Umpiovalaisinyksikkö, läpimitta 145 mm (5,75"), tyyppi 1 yksi valokeila (vain kaukovalo)

>PIC FILE= "L_2001131FI.007101.EPS">

Kuva SB7 - Umpiovalaisinyksikkö, läpimitta 145 mm (5,75"), tyyppi 1 yksi valokeila (vain lähivalo)

>PIC FILE= "L_2001131FI.007102.EPS">

>PIC FILE= "L_2001131FI.007201.EPS">

>PIC FILE= "L_2001131FI.007202.EPS">

LIITE 5

Toiminnassa olevien ajovalaisimien fotometristen ominaisuuksien vakauden testaus

TÄYDELLISTEN AJOVALAISIMIEN TESTAUS

Kun fotometriset arvot on mitattu tämän säännön määräysten mukaisesti pisteessä Emax kaukovalon osalta ja pisteissä HV, 50 R ja B 50 L lähivalon osalta (tai pisteissä HV, 50 L ja B 50 R vasemmanpuoleiseen liikenteeseen suunniteltujen ajovalaisimien osalta), täydellistä ajovalaisinta edustavan näytekappaleen fotometristen ominaisuuksien vakaus on testattava valaisimen toimiessa. "Täydellisellä ajovalaisimella" tarkoitetaan itse täydellistä valaisinta ja sitä ympäröiviä korin osia sekä valaisimia, jotka saattavat vaikuttaa edellä tarkoitetun valaisimen lämpöhäviöön.

1. FOTOMETRISTEN OMINAISUUKSIEN VAKAUDEN TESTAUS

Testit on suoritettava kuivassa ja tyynessä ilmassa, jossa ympäristön lämpötila on 23 °C +- 5 °C, ja siten, että täydellinen ajovalaisin on kiinnitettynä alustaan, joka vastaa virheetöntä asennusta ajoneuvoon.

1.1. Puhdas ajovalaisin

Ajovalaisimen on oltava toiminnassa 12 tunnin ajan 1.1.1 kohdan mukaisesti, ja ajovalaisin on tarkastettava 1.1.2 kohdan mukaisesti.

1.1.1. Testimenettely

Ajovalaisimen on oltava toiminnassa määriteltyä aikaa vastaava jakso siten, että:

1.1.1.1. (a) kun hyväksyttävänä on ainoastaan yksi valaisutoiminto (kauko- tai lähivalo), toimintoa vastaavan hehkulangan on oltava toiminnassa määritellyn ajan(1),

(b) kun hyväksyttävänä on rakenteellisesti yhdistetty lähivalaisin ja kaukovalaisin (kaksoishehkulangalla varustettu umpiovalaisin):

- jos hakija ilmoittaa, että ajovalaisinta on tarkoitus käyttää siten, että vain yksi hehkulanka on toiminnassa(2) kerrallaan, testi on suoritettava tämän edellytyksen mukaisesti aktivoimalla(3) kukin eritellyistä toiminnoista kerrallaan ajaksi, joka on puolet 1.1 kohdassa tarkoitetusta ajasta,

- kaikissa muissa tapauksissa(4)(5), ajovalaisimen on oltava toiminnassa seuraavan syklin mukaisesti, kunnes annettu aika täyttyy:

15 minuuttia, lähivalon hehkulanka toiminnassa,

5 minuuttia, kaikki hehkulangat toiminnassa,

(c) kun hyväksyttävänä ovat ryhmitellyt valaisutoiminnot, kaikkien yksittäisten toimintojen on oltava samanaikaisesti toiminnassa yksittäisille valaisutoiminnoille a) määritellyn ajan, jolloin otetaan huomioon myös rakenteellisesti yhdistettyjen valaisutoimintojen b) käyttö valmistajan ohjeiden mukaisesti.

1.1.1.2. Testausjännite

Jännite on asetettava niin, että kyseisen umpiovalaisimen (kyseisten umpiovalaisinten) teho on 15 % (24 V:n valaisimilla 26 %) umpiovalaisintyypeille tässä säännössä määriteltyä nimellistehoa korkeampi.

1.1.2. Testitulokset

1.1.2.1. Silmämääräinen tarkastus

Kun ajovalaisimen lämpötila on tasaantunut ympäristön lämpötilaa vastaavaksi, ajovalaisimen linssi ja mahdollinen ulkolinssi on puhdistettava puhtaalla, kostealla puuvillakankaalla. Tämän jälkeen suoritetaan silmämääräinen tarkastus. Vääristymiä, muodonmuutoksia, ajovalaisimien linssien tai ulkopuolisten linssien murtumia taikka värimuutoksia ei saa olla havaittavissa.

1.1.2.2. Fotometrinen testi

Tämän säännön vaatimusten täyttymiseksi fotometriset arvot on tarkastettava seuraavista pisteistä:

Lähivalo:

oikeanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitetuissa ajovalaisimissa pisteistä 50R - 50L - HV

vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitetuissa ajovalaisimissa pisteistä 50L - B50R - HV

Kaukovalo:

Piste Emax

Muuta suuntausta voidaan käyttää ajovalaisimen lämmöstä aiheutuvan muodonmuutoksen kompensoimiseksi (valorajan paikan muutoksesta kerrotaan tämän liitteen 2 kappaleessa). Fotometristen ominaisuuksien ja ennen testausta mitattujen arvojen välillä sallitaan 10 %:n ero, johon sisältyvät fotometrisen menetelmän toleranssit.

1.2. Likainen ajovalaisin

Kun ajovalaisin on testattu edellä olevan 1.1 kohdan mukaisesti, sitä on pidettävä toiminnassa yhden tunnin ajan 1.1.1 kohdan mukaisesti, kun se on ensin valmisteltu 1.2.1 kohdan mukaisesti, ja ajovalaisin on tarkastettava 1.1.2 kohdan mukaisesti.

1.2.1. Ajovalaisimen valmistelu

1.2.1.1. Testiseos

1.2.1.1.1. Ajovalaisimelle, jonka ulkolinssi on valmistettu lasista:

Ajovalaisimelle levitetään veden ja epäpuhtaan aineen seos, joka on koostumukseltaan seuraava:

9 paino-osaa silikahiekkaa, jonka hiukkaskoko on 0-100 µm,

1 paino-osa kasviperäistä hiilipölyä (pyökki), jonka hiukkaskoko on 0-100 µm,

0,2 paino-osaa NaCMC:tä(6), ja

sopiva määrä tislattua vettä, jonka johtavuus on <= 1 mS/m.

Seos saa olla enintään 14 vuorokautta vanha.

1.2.1.1.2. Ajovalaisimelle, jonka ulkolinssi on valmistettu muovimateriaalista:

Ajovalaisimelle levitetään veden ja epäpuhtaan aineen seos, joka on koostumukseltaan seuraava:

9 paino-osaa silikahiekkaa, jonka hiukkaskoko on 0-100 µm,

1 paino-osa kasviperäistä hiilipölyä (pyökki), jonka hiukkaskoko on 0-100 µm,

0,2 paino-osaa NaCMC:tä(7),

13 paino-osaa tislattua vettä, jonka johtavuus on <= 1 mS/m, ja

2 +- 1 paino-osaa pinta-aktiivista ainetta(8).

Seos saa olla enintään 14 vuorokautta vanha.

1.2.1.2. Testiseoksen levittäminen ajovalaisimelle

Testiseosta levitetään tasaisesti koko ajovalaisimen valoa säteilevälle pinnalle ja sen annetaan kuivua. Toimenpide toistetaan, kunnes valaistusarvo on laskenut 15-20 prosenttiin kustakin seuraavassa mainitusta pisteestä mitatuista arvoista edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa:

kauko/lähivalaisimena toimiva valaisin: kaukovalon fotometrisen jakauman pisteessä Emax,

vain kaukovalaisimena toimiva valaisin: kaukovalon fotometrisen jakauman pisteessä Emax,

oikeanpuoleisessa liikenteessä käytettäväksi suunniteltu, ainoastaan lähivalaisimena toimiva valaisin: 50R ja 50V(9),

vasemmanpuoleisessa liikenteessä käytettäväksi suunniteltu, ainoastaan lähivalaisimena toimiva valaisin: 50L ja 50V(10).

1.2.1.3. Mittauslaite

Mittauslaitteena käytetään samanlaista laitetta kuin ajovalaisimien hyväksyntätestissä.

2. LÄMMÖN VAIKUTUKSESTA JOHTUVAN VALORAJAN PYSTYSUUNTAISEN SIIRTYMÄN TESTI

Tässä testissä tarkastetaan, ettei lämmön vaikutuksesta johtuva valorajan pystysuuntainen siirtymä ylitä toiminnassa olevalle lähivalaisimelle määriteltyä arvoa. Kun ajovalaisin on testattu 1.1 kohdan mukaisesti, se on testattava 2.1 kohdassa määritellyssä testissä säätämättä ajovalaisinta testausalustaan nähden tai irrottamatta sitä testausalustasta.

2.1. Testi

Testi on suoritettava kuivassa ja ilmavirrattomassa ympäristössä, jossa lämpötila on 23 °C +- 5 °C. Ajovalaisin on testattava lähivalolla käyttämällä sarjavalmisteista umpiovalaisinta, jota on poltettu vähintään tunnin ajan ennen testiä, eikä valaisinta saa irrottaa testausalustasta eikä säätää testausalustaan nähden. (Tätä testiä varten jännite on säädettävä 1.1.1.2 kohdan mukaisesti). Valorajan vaakasuoran osan (vv:n ja pystysuoran, oikeanpuoleisessa liikenteessä pisteen B50L kautta tai vasemmanpuoleisessa liikenteessä pisteen B50R kautta kulkevan viivan välisen osan) sijainti on määritettävä 3 minuuttia (r3) ja 60 minuuttia (r60) testin alkamisajankohdan jälkeen. Edellä tarkoitetun valorajan sijainnissa tapahtuneen vaihtelun mittaamisessa voidaan käyttää mitä tahansa menetelmää, joka antaa hyväksyttävän tarkat tulokset ja joka voidaan toistaa.

2.2. Testitulokset

2.2.1. Milliradiaaneina (mrad) ilmoitettu testitulos katsotaan hyväksyttäväksi, jos itseisarvo

D rI = | r3 - r60 |

ajovalaisimesta mitattuna on enintään 1,0 mrad (Är1 <= 1,0 mrad).

2.2.2. Jos tämä arvo on kuitenkin yli 1,0 mrad mutta enintään 1,5 mrad (1,0 mrad <=Är1 <= 1,5 mrad), testataan toinen ajovalaisin 2.1 kohdan mukaisesti sen jälkeen, kun ajovalaisin on käynyt kolmesti peräkkäin läpi seuraavassa määritellyn syklin, jotta voidaan vakiinnuttaa ajovalaisimen mekaanisten osien sijainti alustassa, joka vastaa oikeaa asennusta ajoneuvoon: lähivalon pitäminen toiminnassa tunnin ajan (jännite säädetään 1.1.1.2 kohdan mukaisesti),

kytkeminen pois toiminnasta tunnin ajaksi.

Ajovalaisintyyppi katsotaan hyväksyttäväksi, jos ensimmäisestä näytteestä mitatun itseisarvon ÄrI ja toisesta näytteestä mitatun itseisarvon ÄrII keskiarvo on enintään 1,0 mrad:

(ÄrI + ÄrII )/2 <=1,0 mrad)

(1) Jos testattava ajovalaisin on ryhmitetty ja/tai rakenteellisesti yhdistetty merkkivalaisimeen, viimeksi mainitun on oltava toiminnassa testin ajan. Jos kyseessä on suuntavalaisin, sitä on käytettävä vilkkutoiminnolla siten, että kytkemisaikojen suhde on suunnilleen yhden suhde yhteen.

(2) Jos kaksi tai useampi hehkulanka on toiminnassa samanaikaisesti ajovalaisimia vilkutettaessa, tätä ei katsota tavanomaiseksi hehkulankojen samanaikaiseksi käytöksi.

(3) Jos testattava ajovalaisin on ryhmitetty ja/tai rakenteellisesti yhdistetty merkkivalaisimeen, viimeksi mainitun on oltava toiminnassa testin ajan. Jos kyseessä on suuntavalaisin, sitä on käytettävä vilkkutoiminnolla siten, että kytkemisaikojen suhde on suunnilleen yhden suhde yhteen.

(4) Jos testattava ajovalaisin on ryhmitetty ja/tai rakenteellisesti yhdistetty merkkivalaisimeen, viimeksi mainitun on oltava toiminnassa testin ajan. Jos kyseessä on suuntavalaisin, sitä on käytettävä vilkkutoiminnolla siten, että kytkemisaikojen suhde on suunnilleen yhden suhde yhteen.

(5) Jos kaksi tai useampi hehkulanka on toiminnassa samanaikaisesti ajovalaisimia vilkutettaessa, tätä ei katsota tavanomaiseksi hehkulankojen samanaikaiseksi käytöksi.

(6) NaCMC tarkoittaa natriumkarboksimetyyliselluloosan, johon tavanomaisesti viitataan lyhenteellä CMC, natriumsuolaa. Epäpuhtausseoksessa käytettävän NaCMC:n substituutioaste on 0,6-0,7 ja 2 %:n liuoksen viskositeetti 20 °C:n lämpötilassa on 200-300 cP.

(7) NaCMC tarkoittaa natriumkarboksimetyyliselluloosan, johon tavanomaisesti viitataan lyhenteellä CMC, natriumsuolaa. Epäpuhtausseoksessa käytettävän NaCMC:n substituutioaste on 0,6-0,7 ja 2 %:n liuoksen viskositeetti 20 °C:n lämpötilassa on 200-300 cP.

(8) Määrän toleranssi johtuu siitä, että on saatava aikaan epäpuhtaan aineen seos, joka levittyy oikealla tavalla koko muovilinssille.

(9) 50 V sijaitsee 375 mm HV:n alapuolella pystysuoralla viivalla v-v 25 m:n etäisyydellä olevalla kankaalla.

(10) 50 V sijaitsee 375 mm HV:n alapuolella pystysuoralla viivalla v-v 25 m:n etäisyydellä olevalla kankaalla.

LIITE 6

Muovimateriaalista valmistettuja linssejä sisältäviä valaisimia koskevat vaatimukset - linssi- tai materiaalinäytteiden ja täydellisten valaisimien testaus

1. YLEISET VAATIMUKSET

1.1. Tämän säännön 3.2.4 kohdan mukaisesti toimitettujen näytteiden on täytettävä jäljempänä 2.1-2.5 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

1.2. Viidestä täydellistä valaisinta edustavasta näytteestä, jotka on toimitettu tämän säännön 3.2.3 kohdan mukaisesti ja jotka sisältävät muovimateriaalista valmistetut linssit, kahden on linssin materiaalin osalta täytettävä jäljempänä 2.6 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

1.3. Muovimateriaalista valmistettujen linssien näytekappaleet tai materiaalinäytteet on testattava yhdessä sen heijastimen kanssa, johon ne on tarkoitettu asennettaviksi (jos sovellettavissa), hyväksyntätesteissä tämän liitteen lisäyksen 1 taulukossa A esitetyssä aikajärjestyksessä.

1.4. Jos valaisimen valmistaja pystyy kuitenkin osoittamaan, että tuote on jo läpäissyt jäljempänä 2.1-2.5 kohdassa tarkoitetut testit tai vastaavat testit toisen säännön mukaisesti, kyseisiä testejä ei tarvitse toistaa; ainoastaan lisäyksen 1 taulukossa B tarkoitetut testit ovat pakollisia.

2. TESTIT

2.1. Lämpötilamuutosten sieto

2.1.1. Testit

Kolmen uuden näytteen (linssin) on käytävä läpi viisi lämpötilan ja kosteuden muutossykliä seuraavan ohjelman mukaisesti:

- 3 tuntia lämpötilassa 40 °C +- 2 °C ja 85-95 prosentin suhteellisessa kosteudessa,

- 1 tunti lämpötilassa 23 °C +- 5 °C ja 60-75 prosentin suhteellisessa kosteudessa,

- 15 tuntia lämpötilassa - 30 °C +- 2 °C,

- 1 tunti lämpötilassa 23 °C +- 5 °C ja 60-75 prosentin suhteellisessa kosteudessa;

- 3 tuntia lämpötilassa 80 °C +- 2 °C,

- 1 tunti lämpötilassa 23 °C +- 5 °C ja 60-75 prosentin suhteellisessa kosteudessa.

Ennen tätä testiä näytteitä on pidettävä lämpötilassa 23 °C +- 5 °C ja 60-75 prosentin suhteellisessa kosteudessa vähintään neljän tunnin ajan.

Huomautus:

Yhden tunnin jaksoon lämpötilassa 23 °C +- 5 °C on sisällyttävä ne siirtymäjaksot lämpötilasta toiseen, jotka ovat tarpeen lämpöshokkivaikutusten välttämiseksi.

2.1.2. Fotometriset mittaukset

2.1.2.1. Menetelmä

Näytteille on suoritettava fotometriset mittaukset ennen testiä ja sen jälkeen. Näissä mittauksissa on käytettävä vakiolamppua seuraavissa pisteissä:

- B 50 L ja 50 R lähivalaisimen tai lähi/kaukovalaisimen lähivalon osalta (B 50 R ja 50 L vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitettujen ajovalaisimien osalta),

- reitti Emax kaukovalaisimen tai lähi/kaukovalaisimen kaukovalon osalta.

2.1.2.2. Tulokset

Kustakin näytteestä ennen testiä ja sen jälkeen mitatut fotometriset arvot saavat vaihdella enintään 10 prosenttia fotometrisen mittausmenettelyn toleranssit mukaan luettuina.

2.2. Ilmakehässä esiintyvien ja kemiallisten aineiden sieto

2.2.1. Ilmakehässä esiintyvien aineiden sieto

Kolme uutta näytettä (linssiä tai materiaalinäytettä) on altistettava sellaisesta lähteestä peräisin olevalle säteilylle, jonka spektrijakauma on sama kuin lämpötilassa 5500 K-6000 K olevan mustan kappaleen. Lähteen ja näytteiden väliin on sijoitettava asianmukaiset suodattimet, jotta vähennetään mahdollisimman paljon säteilyä, joka on aaltopituudeltaan alle 295 nm ja yli 2500 nm. Näytteet on altistettava voimakkaalle valaistukselle, joka on teholtaan 1200 W/m2 +- 200 W/m2, sellaiseksi ajaksi, että näytteiden saaman valoenergian arvo on 4500 MJ/m2 +- 200 MJ/m2. Kotelon sisällä lämpötilan mustalla levyllä, joka on sijoitettu samalle tasolle näytteiden kanssa, on oltava 50 °C +- 5 °C. Tasaisen altistuksen aikaansaamiseksi näytteiden on kierrettävä säteilylähteen ympäri nopeudella 1-5 1/min. Näytteet on suihkutettava tislatulla vedellä, jonka johtokyky on pienempi kuin 1 mS/m lämpötilassa 23 °C +- 5 °C, seuraavan syklin mukaisesti:

- suihkutus: 5 minuuttia,

- kuivaus: 25 minuuttia.

2.2.2. Kemiallisten aineiden sieto

Kun edellä 2.2.1 kohdassa tarkoitettu testi ja jäljempänä 2.2.3.1 kohdassa tarkoitettu mittaus on suoritettu, mainittujen kolmen näytteen ulkopinnat on käsiteltävä 2.2.2.2 kohdassa tarkoitetulla tavalla jäljempänä 2.2.2.1 kohdassa määritellyllä seoksella.

2.2.2.1. Testiseos

Testiseoksen on oltava koostumukseltaan seuraava: 61,5 prosenttia n-heptaania, 12,5 prosenttia tolueenia, 7,5 prosenttia etyylitetrakloridia, 12,5 prosenttia trikloorietyleeniä ja 6 prosenttia ksyleeniä (tilavuusprosentteina).

2.2.2.2. Testiseoksen levittäminen

Puuvillakankaanpalaa (joka on ISO 105 -standardin mukainen) liotetaan, kunnes se on läpeensä kyllästetty edellä 2.2.2.1 kohdassa määritellyllä seoksella, ja kangas levitetään 10 sekunnin kuluessa 10 minuutin ajaksi näytteen ulkopinnalle paineessa 50 N/cm2, joka vastaa 14 × 14 mm:n testipintaan kohdistettua 100 N:n voimaa. Tämän 10 minuutin jakson aikana kangaspalaa on kyllästettävä uudelleen seoksella niin, että neste on koostumukseltaan jatkuvasti täysin sama määritellyn testiseoksen koostumuksen kanssa. Testiseoksen levittämisen aikana näytteeseen kohdistettua painetta voidaan tasauttaa, jotta se ei aiheuta näytteeseen säröjä.

2.2.2.3. Puhdistaminen

Testiseoksen näytteille levittämisen lopuksi näytteiden annetaan kuivua ilmassa, ja ne pestään tämän jälkeen liuoksella, joka on määritelty 2.3 kohdassa. (Liuotinaineiden sieto) 23 °C +- 5 °C. Sitten näytteet huuhdotaan huolellisesti tislatulla vedellä, joka saa sisältää enintään 0,2 prosenttia epäpuhtauksia lämpötilassa 23 °C +- 5 °C, ja näytteet pyyhitään pehmeällä kankaalla.

2.2.3. Tulokset

2.2.3.1. Ilmakehän aineiden sietotestin jälkeen näytteiden ulkopinnoissa ei saa esiintyä säröjä, naarmuja, lohkeilua eikä muodonmuutoksia, ja valon läpäisyn keskivaihtelu Ät = (T2 - T3) / T2, mitattuna kolmelta näytteeltä tämän lisäyksen liitteen 2 mukaisella menetelmällä, ei saa olla suurempi kuin 0,020 ( Ätm <= 0,020).

2.2.3.2. Kemiallisten aineiden sietotestin jälkeen näytteissä ei saa esiintyä jälkiä valovirran hajotukseen mahdollisesti vaikuttavista kemiallisista tahroista, ja valovirran hajotuksen keskivaihtelu Äd = (T2 - T3)/T2, mitattuna kolmelta näytteeltä tämän liitteen lisäyksen 2 mukaisella menetelmällä, ei saa olla suurempi kuin 0,020 ( Ädm <= 0,020).

2.3. Liuotinaineiden ja hiilivetyjen sieto

2.3.1. Liuotinaineiden sieto

Kolmen näytteen (linssien tai materiaalinäytteiden) ulkopinnat on lämmitettävä lämpötilaan 50 °C +- 5 °C ja sitten upotettava viiden minuutin ajaksi seokseen, jota pidetään lämpötilassa 23 °C +- 5 °C ja jonka koostumus on: 99 osaa tislattua vettä, joka sisältää enintään 0,02 prosenttia epäpuhtauksia, ja yksi osa alkyyliaryylisulfonaattia. Testin lopuksi näytteet kuivataan 50 °C +- 5 °C lämpötilassa. Näytteiden pinta puhdistetaan kostealla kankaalla.

2.3.2. Hiilivetyjen sieto

Kolmen näytteen ulkopintoja hierotaan kevyesti yhden minuutin ajan sellaisessa seoksessa kastellulla puuvillakankaalla, jonka koostumus on 70 prosenttia n-heptaania ja 30 prosenttia tolueenia (tilavuusprosentteina), ja sen jälkeen näytteiden annetaan kuivua ilmassa.

2.3.3. Tulokset

Kun edellä esitetyt kaksi testiä on suoritettu peräkkäin, valon läpäisyn vaihtelun keskiarvo Ät = (T2 - T3) / T2, mitattuna kolmelta näytteeltä tämän liitteen lisäyksen 2 mukaisella menetelmällä, ei saa olla suurempi kuin 0,010 ( Ätm <= 0,010).

2.4. Mekaanisen rappeutumisen sieto

2.4.1. Mekaanisen rappeutumisen aikaansaava menetelmä

Kolmen uuden näytteen (linssin) ulkopinnoille on suoritettava yhdenmukaisen mekaanisen rappeutumisen testi tämän liitteen lisäyksessä 3 määriteltyä menetelmää käyttäen.

2.4.2. Tulokset

Tämän testin jälkeen

valon läpäisyn Ät = (T2-T3) / T2

ja hajotuksen Äd = (T5-T4) / T2

vaihtelut on mitattava lisäyksessä 2 määritellyn menettelyn mukaisesti edellä olevassa 2.2.4 kohdassa määritellyllä alueella. Kolmen näytteen keskiarvon on oltava sellainen, että

Ätm <= 0,100

Ädm <= 0,050

2.5. Mahdollisten päällysteiden pysyvyyttä koskeva testi

2.5.1. Näytteen valmistelu

Linssin päällysteen alueella oleva pinta, joka on kooltaan 20 mm × 20 mm, leikataan partaterällä tai neulalla ruudukoksi, jonka neliöt ovat kooltaan suunnilleen 2 mm × 2 mm. Terän tai neulan paineen on oltava riittävä ainakin päällysteen leikkaamiseksi.

2.5.2. Testin kuvaus

Käytetään teippiä, jonka kiinnitysvoima tämän liitteen lisäyksessä 4 määritellyissä vakio-olosuhteissa mitattuna on 2 N leveyssenttimetriä kohti ± 20 prosenttia. Kiinnitysteippiä, jonka on oltava vähintään 25 mm leveä, painetaan vähintään viiden minuutin ajan 2.5.1 kohdassa määritellyn mukaisesti valmisteltua pintaa vasten. Tämän jälkeen kiinnitysteipin päätä kuormitetaan siten, että kohteena olevaan pintaan nähden kohtisuorassa oleva voima on sama kuin kyseiseen pintaan kohdistuva kiinnitysvoima. Sitten teippi vedetään irti vakionopeudella 1,5 m/s +- 0,2 m/s.

2.5.3. Tulokset

Ruudutetulla alueella ei saa esiintyä mainittavia huononemia. Huononemat neliöiden risteyskohdissa tai viiltojen reunoilla sallitaan, jos huonontunut alue ei edusta yli 15:tä prosenttia ruudutetusta pinnasta.

2.6. Muovimateriaalista valmistetulla linssillä varustetun täydellisen valaisimen testit

2.6.1. Linssin pinnan mekaanisen rappeutumisen sieto

2.6.1.1. Testit

Valaisinnäytteen nro 1 linssille on suoritettava edellä 2.4.1 kohdassa määritelty testi.

2.6.1.2. Tulokset

Testin jälkeen valaisimelle tämän säännön mukaisesti suoritettujen fotometristen mittausten tulokset saavat ylittää enintään 30 prosentilla pisteille B 50 L ja HV määritellyt enimmäisarvot ja alittaa enintään 10 prosentilla pisteelle 75 R määritellyt vähimmäisarvot (vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitettujen ajovalaisimien osalta mittauspisteet ovat B 50 R, HV ja 75 L).

2.6.2. Mahdollisten päällysteiden pysyvyyttä koskeva testi

Valaisinnäytteen nro 2 linssille on suoritettava edellä 2.5 kohdassa määritelty testi.

3. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKASTUS

3.1. Linssien valmistuksessa käytettyjen materiaalien osalta samaan sarjaan kuuluvat valaisimet katsotaan tämän säännön mukaisiksi, jos:

3.1.1. kemiallisten aineiden sietotestin sekä liuotinaineiden ja hiilivetyjen sietotestin jälkeen näytteiden ulkopinnoissa ei ole paljain silmin havaittavissa säröjä, lohkeilua eikä muodonmuutoksia (ks. 2.2.2, 2.3.1 ja 2.3.2 kohta),

3.1.2. edellä 2.6.1.1 kohdassa määritellyn testin jälkeen fotometriset arvot 2.6.1.2 kohdassa tarkoitetuissa mittauspisteissä ovat tässä säännössä vaatimustenmukaisuudelle määriteltyjen rajojen sisällä.

3.2. Jos testitulokset eivät täytä vaatimuksia, testit toistetaan toisella sattumanvaraisesti valitulla ajovalaisinnäytteellä.

Liite 6 - Lisäys 1

HYVÄKSYNTÄTESTIEN AIKAJÄRJESTYS

A. Muovimateriaaleille (tämän säännön 3.2.4 kohdan mukaisesti toimitetuille linsseille tai materiaalinäytteille) suoritettavat testit

>TAULUKON PAIKKA>

B. Täydellisille valaisimille (tämän säännön 3.2.3 kohdan mukaisesti toimitetuille) suoritettavat testit

>TAULUKON PAIKKA>

Liite 6 - Lisäys 2

VALON HAJOTUKSEN JA LÄPÄISYN MITTAUSMENETELMÄ

1. LAITTEET (ks. kuva)

Kollimaattori K:n, jolla on puolihajoama β/2 = 17,4 × 10-4 rd, sädettä rajoittaa 6 mm:n aukolla varustettu himmennin DT, jota vasten näytteen alusta sijoitetaan.

Konvergentti akromaattinen linssi L2, jonka pallopoikkeamat on korjattu, yhdistää himmentimen DT ilmaisimeen R. Linssi L2:n läpimitan on oltava sellainen, että linssi ei himmennä näytteen hajottamaa valoa keilaan, jonka puolihuippukulma on /2 = 14°.

Rengasmainen himmennin DD, jonka kulmat ovat α a/2 = 1° ja α max/2 = 12°, sijoitetaan linssin L2 kuvapolttotasolle.

Himmentimen läpinäkymätön keskiosa on tarpeen suoraan valonlähteestä tulevan valon eliminoimiseksi. Himmentimen keskiosa on voitava irrottaa valonsäteestä siten, että se palaa täsmälleen alkuperäiseen asentoonsa.

Etäisyys L2 DT ja linssin L2(1) fokaalipituus F2 on valittava niin, että kuva DT peittää täysin ilmaisimen R.

Kun alkutulovalovirtaan viitataan 1000 yksikkönä, kunkin lukeman absoluuttisen tarkkuuden on oltava parempi kuin 1 yksikkö.

2. MITTAUKSET

>TAULUKON PAIKKA>

>PIC FILE= "L_2001131FI.008401.EPS">

(1) L2:n osalta suositellaan käytettäväksi noin 80 mm:n polttoväliä.

Liite 6 - Lisäys 3

SUIHKUTUSTESTAUSMENETELMÄ

1. TARKASTUSLAITTEISTO

1.1. Ruisku

Käytettävässä ruiskussa on oltava läpimitaltaan 1,3 mm:n suutin, joka mahdollistaa 0,24 +- 0,02 1:n nestevirran minuutissa käyttöpaineella 6,0 bar - 0, + 0,5 bar. Näissä käyttöolosuhteissa aikaansaatavan suihkun muodon on oltava läpimitaltaan 170 mm +- 50 mm rappeutumiselle altistetulla pinnalla, joka on 380 mm +- 10 mm:n etäisyydellä suuttimesta.

1.2. Testiseos

Testiseoksen on oltava koostumukseltaan seuraava:

- silikahiekkaa, jonka kovuus on 7 Mohrin asteikolla, raekoko 0-0,2 mm ja jakauma lähes normaali kulmakertoimen ollessa 1,8-2,

- vettä, jonka kovuus on enintään 205 g/m3 sellaisen seoksen osalta, jossa on 25 g hiekkaa vesilitraa kohti.

2. TESTI

Valaisimien linssien ulkopinnat on altistettava kerran tai useammin edellä esitetyllä tavalla tuotetun hiekkasuihkun vaikutukselle. Suihku on suunnattava lähes kohtisuoraan testattavalle pinnalle.

Rappeutuminen tarkistetaan yhden tai useamman lasinäytteen avulla, jotka on asetettu vertailun vuoksi testattavien linssien läheisyyteen. Seosta suihkutetaan, kunnes vaihtelu näytteen tai näytteiden aikaansaaman valon hajotuksessa lisäyksessä 2 määritellyllä menetelmällä mitattuna on sellainen, että:

>VIITTAUS KAAVIOON>

Voidaan käyttää useita vertailunäytteitä sen tarkistamiseksi, että koko testattava pinta on tasaisesti rappeutunut.

Liite 6 - Lisäys 4

KIINNITYSTEIPIN PYSYVYYSTESTI

1. TARKOITUS

Tämän menetelmän avulla pystytään vakio-olosuhteissa määrittämään kiinnitysteipin lineaarinen kiinnitysvoima lasilevyyn nähden.

2. PERIAATE

Mitataan voima, joka tarvitaan irrottamaan kiinnitysteippi lasilevystä 90°:n kulmassa.

3. YMPÄRÖIVÄN ILMAN OMINAISUUDET

Ympäristön lämpötilan on oltava 23 °C +- 5 °C ja suhteellisen kosteuden 65 +- 15 prosenttia.

4. TESTIKAPPALEET

Ennen testiä kiinnitysteipin näyterullaa on pidettävä 24 tunnin ajan määritellyissä ilman olosuhteissa (ks. 3 kohta edellä). Kustakin rullasta testataan viisi 400 mm:n pituista testikappaletta. Kyseiset testikappaleet otetaan rullasta, kun teipistä on irrotettu kolme ensimmäistä kierrosta.

5. MENETTELY

Testi on suoritettava 3 kohdassa määritellyissä olosuhteissa.

Viisi testikappaletta otetaan, kun teippiä rullataan auki rullan säteen suuntaisesti nopeudella, joka on noin 300 mm/s, ja tämän jälkeen kappaleet kiinnitetään 15 sekunnin kuluessa seuraavassa esitetyllä tavalla.

- Teippi kiinnitetään lasilevyyn portaattomasti sormen hienoisella pituussuuntaisella hankaavalla liikkeellä teippiä liiallisesti painamatta niin, että teipin ja lasilevyn väliin ei jää ilmakuplia.

- Testattava kokonaisuus jätetään määriteltyihin ilman olosuhteisiin 10 minuutin ajaksi.

- Testikappaletta irrotetaan noin 25 mm:n verran levystä testikappaleen akseliin nähden kohtisuorassa tasossa.

- Levy kiinnitetään paikalleen ja teipin irrallista päätä taivutetaan taaksepäin 90°:n kulmassa. Voimaa käytetään siten, että erottava viiva teipin ja levyn välillä on kohtisuorassa kyseiseen voimaan ja levyyn nähden.

- Teippiä vedetään sen irrottamiseksi nopeudella, joka on 300 mm/s +- 30 mm/s, ja tähän tarvittava voima merkitään muistiin.

6. TULOKSET

Saadut viisi arvoa asetetaan järjestykseen ja mediaanin arvo on mittauksen tulos. Arvo ilmaistaan Newtoneina teipin leveyssenttimetriä kohti.

LIITE 7

Tarkastajan suorittamaa näytteenottoa koskevat vähimmäisvaatimukset

1. YLEISTÄ

1.1. Tämän säännön mahdolliset mekaaniset ja geometriset vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset katsotaan täytetyiksi, jos eroavuudet eivät ylitä väistämättömiä valmistuspoikkeamia.

1.2. Fotometristen ominaisuuksien osalta sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi, jos minkä tahansa sattumanvaraisesti valitun ajovalaisimen fotometrisiä ominaisuuksia testattaessa:

1.2.1. mikään mitattu arvo ei poikkea kielteisesti yli 20 prosentilla tässä säännössä määritellyistä arvoista. Arvojen B 50 L (tai R) ja alueen III osalta poikkeamat saavat olla enintään:

B 50 L (tai R): 0,2 luksia, vastaa 20:tä prosenttia

0,3 luksia, vastaa 30:tä prosenttia

Alue III: 0,3 luksia, vastaa 20:tä prosenttia

0,45 luksia, vastaa 30:tä prosenttia

1.2.2. tai jos

1.2.2.1. lähivalon osalta tässä säännössä määrätyt arvot täyttyvät pisteessä 3 HV (sallittu toleranssi 0,2 luksia) ja ajovalaisimen ollessa suunnattuna samalla tavalla vähintään yhdessä pisteessä kullakin niistä alueista, jotka säteeltään 15 cm:n ympyrä rajaa mittauskankaalle (etäisyys 25 m) pisteiden B 50 L (tai R) (sallittu toleranssi 0,1 luksia), 75 R (tai L), 25 R ja 25 L ympärille, sekä lisäksi alueen IV koko sillä alueella, joka on enintään 22,5 cm viivojen 25 R ja 25 L yläpuolella,

1.2.2.2. ja jos kaukovalon osalta pisteen HV sijaitessa alueella, jossa isoluksi on 0,75 Emax, missä tahansa tämän säännön 8.10 kohdassa määritellyssä mittauspisteessä fotometrisille arvoille saadaan + 20 prosentin toleranssi enimmäisarvojen ja - 20 prosentin toleranssi vähimmäisarvojen osalta. Viitemerkkiä ei oteta huomioon.

1.2.3. Jos edellä kuvattujen testien tulokset eivät vastaa vaatimuksia, ajovalaisimen suuntausta voidaan muuttaa sillä edellytyksellä, että sädekimpun akselia ei siirretä sivuun oikealle tai vasemmalle enempää kuin 1°(1).

1.2.4. Ajovalaisimia, joissa on selviä vikoja, ei oteta huomioon.

1.2.5. Viitemerkkiä ei oteta huomioon.

1.3. Värikoordinaatteja koskevien vaatimusten on täytyttävä.

Vaaleankeltaista valoa säteilevän ajovalaisimen fotometristen ominaisuuksien on täytettävä tähän sääntöön sisältyvät arvot kerrottuna 0,84:llä.

2. ENSIMMÄINEN NÄYTTEENOTTO

Ensimmäisessä näytteenotossa valitaan sattumanvaraisesti neljä ajovalaisinta. Ensimmäinen kahdesta näytteestä merkitään A:ksi ja toinen kahdesta näytteestä B:ksi.

2.1. Vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi.

2.1.1. Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn mukaisesti, jos ajovalaisimien mitattujen arvojen kielteiset poikkeamat ovat:

2.1.1.1. näyte A

A1: yksi ajovalaisin 0 prosenttia

yksi ajovalaisin enintään 20 prosenttia

A2: molemmat ajovalaisimet 0 prosenttia

mutta enintään 20 prosenttia

siirrytään näytteeseen B

2.1.1.2. näyte B

B1: molemmat ajovalaisimet 0 prosenttia

2.1.2. tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteen A osalta täyttyvät.

2.2. Vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi

2.2.1. Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn mukaisesti ja valmistajaa kehotetaan saattamaan tuotantonsa vaatimusten mukaiseksi, jos ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat:

2.2.1.1. näyte A

A3: yksi ajovalaisin enintään 20 prosenttia

yksi ajovalaisin enemmän kuin 20 prosenttia

mutta enintään 30 prosenttia

2.2.1.2. näyte B

B2: A2:n osalta

yksi ajovalaisin yli 0 prosenttia

mutta enintään 20 prosenttia

yksi ajovalaisin enintään 20 prosenttia

B3: A2:n osalta

yksi ajovalaisin 0 prosenttia

yksi ajovalaisin yli 20 prosenttia

mutta enintään 30 prosenttia

2.2.2. tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteen A osalta eivät täyty.

2.3. Hyväksyntä peruutetaan

Vaatimustenmukaisuus on asetettava kyseenalaiseksi ja 10 kohtaa sovellettava, jos tämän liitteen kuvan 1 mukaisessa näytteenottomenettelyssä ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat:

2.3.1. näyte A

A4: yksi ajovalaisin enintään 20 prosenttia

yksi ajovalaisin enemmän kuin 30 prosenttia

A5: molemmat ajovalaisimet enemmän kuin 20 prosenttia

2.3.2. näyte B

B4: A2:n osalta

yksi ajovalaisin enemmän kuin 0 prosenttia

mutta enintään 20 prosenttia

yksi ajovalaisin enemmän kuin 20 prosenttia

B5: A2:n osalta

molemmat ajovalaisimet enemmän kuin 20 prosenttia

B6: A2:n osalta

yksi ajovalaisin 0 prosenttia

yksi ajovalaisin enemmän kuin 30 prosenttia

2.3.3. tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteiden A ja B osalta eivät täyty.

3. TOISTETTU NÄYTTEENOTTO

A3:n, B2:n ja B3:n osalta toistettu näytteenotto (kahdesta sellaisesta ajovalaisimesta koostuvat kolmas näyte C ja neljäs näyte D, jotka on valittu sen jälkeen valmistetusta erästä, kun valmistaja on saattanut tuotantonsa vaatimusten mukaiseksi) suoritetaan kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen antamisesta.

3.1. Vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi.

3.1.1. Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn mukaisesti, jos ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat:

3.1.1.1. näyte C

C1: yksi ajovalaisin 0 prosenttia

yksi ajovalaisin enintään 20 prosenttia

C2: molemmat ajovalaisimet enemmän kuin 0 prosenttia

mutta enintään 20 prosenttia

siirrytään näytteeseen D

3.1.1.2. näyte D

D1: C2:n osalta

molemmat ajovalaisimet 0 prosenttia

3.1.2. tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteen C osalta täyttyvät.

3.2. Vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi

3.2.1. Sarjatuotantona valmistettujen ajovalaisimien vaatimustenmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn mukaisesti ja valmistajaa kehotetaan saattamaan tuotantonsa vaatimusten mukaiseksi, jos ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat:

3.2.1.1. näyte D

D2: C2:n osalta

yksi ajovalaisin enemmän kuin 0 prosenttia

mutta enintään 20 prosenttia

yksi ajovalaisin enintään 20 prosenttia

3.2.1.2. tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteen C osalta eivät täyty.

3.3. Hyväksyntä peruutetaan

Vaatimustenmukaisuus on asetettava kyseenalaiseksi ja 13 kohtaa sovellettava, jos tämän liitteen kuvan 1 mukaisessa näytteenottomenettelyssä ajovalaisimien mitattujen arvojen poikkeamat ovat:

3.3.1. näyte C

C3: yksi ajovalaisin enintään 20 prosenttia

yksi ajovalaisin enemmän kuin 20 prosenttia

C4: molemmat ajovalaisimet enemmän kuin 20 prosenttia

3.3.2. näyte D

D3: C2:n osalta

yksi ajovalaisin 0 tai enemmän kuin 0 prosenttia

yksi ajovalaisin enemmän kuin 20 prosenttia

3.3.3. tai jos 1.2.2 kohdan edellytykset näytteiden C ja D osalta eivät täyty.

4. VALORAJAN PYSTYSUUNTAINEN SIIRTYMÄ

Kun tarkastetaan lämmön vaikutuksesta johtuvaa valorajan pystysuuntaista siirtymää, sovelletaan seuraavaa menettelyä:

Yksi näytettä A edustavista ajovalaisimista on tämän liitteen kuvassa 1 esitetyn näytteenottomenettelyn jälkeen testattava liitteessä 5 olevan 2.1 kohdan menettelyn mukaisesti, kun ajovalaisin on käynyt kolmesti peräkkäin läpi liitteessä 5 olevan 2.2.2 kohdan syklin.

Ajovalaisin katsotaan hyväksyttäväksi, jos arvo Δ r on enintään 1,5 mrad.

Jos kyseinen arvo on yli 1,5 mrad mutta enintään 2,0 mrad, testataan toinen näytettä A edustava ajovalaisin, minkä jälkeen molemmista näytteistä mitattujen itseisarvojen keskiarvo saa olla enintään 1,5 mrad.

Jos kyseinen arvo 1,5 mrad näytteen A osalta ei kuitenkaan täyty, kaksi näytettä B edustavaa ajovalaisinta on testattava saman menettelyn mukaisesti, ja molempien näytteiden arvo Δ r saa olla enintään 1,5 mrad.

>PIC FILE= "L_2001131FI.009101.EPS">

(1) Katso vastaava alaviite säännön tekstissä.