(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/336 (3) käyttöön polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevan tietyn seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistetun raskaslevyn tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. Tutkimukseen, joka johti alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon, viitataan jäljempänä ilmaisulla ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Komissio muutti täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/1382 (4), jäljempänä ’suojatoimenpideasetus’, tiettyjä asetuksia, joilla otetaan käyttöön tiettyihin suojatoimenpiteiden kohteena oleviin terästuotteisiin sovellettavia polkumyyntitoimenpiteitä tai tukien vastaisia toimenpiteitä.

(3)

Tällä hetkellä voimassa olevat polkumyyntitullit ovat 65,1–73,7 prosenttia otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tuonnin osalta, 70,6 prosenttia otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden yritysten tuonnin osalta ja 73,7 prosenttia kaikkien muiden kiinalaisten yritysten tuonnin osalta.

(4)

Julkaistuaan ilmoituksen toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä (5) komissio vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön.

(5)

Pyynnön toimitti 26 päivänä marraskuuta 2021 European Steel Association, jäljempänä ’EUROFER’ tai ’pyynnön esittäjä’, tiettyä seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettua raskaslevyä valmistavan unionin tuotannonalan puolesta perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(6)

Tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(7)

Kun komissio oli todennut perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi, se pani 25 päivänä helmikuuta 2022 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella vireille toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun, joka koski Kiinasta peräisin olevan tietyn seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistetun raskaslevyn tuontia unioniin. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (6), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(8)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus käsitti 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2018 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(9)

Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta pyynnön esittäjälle ja muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville kiinalaisille tuottajille ja Kiinan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, käyttäjille ja kauppiaille sekä järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(10)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(11)

Yksikään osapuolista ei pyytänyt saada tulla kuulluksi.

(12)

Komissio sai vireillepanoa koskevia huomautuksia China Iron and Steel Association -järjestöltä, jäljempänä ’CISA’, ja Primex Steel Trading GmbH:lta, jäljempänä ’Primex’. Myös pyynnön esittäjä toimitti asiaa koskevia huomautuksia.

(13)

Primex väitti, ettei pyyntö sisältänyt riittävää näyttöä polkumyynnin toistumisen tai jatkumisen todennäköisyydestä. Erityisesti Primex väitti, että unioniin tulevan tuonnin määrä siinä tapauksessa, että toimenpiteet lakkautetaan, riippuu paitsi Kiinan käyttämättömästä kapasiteetista myös kysynnästä unionissa, hinnan ja kustannusten suhteesta sekä maailmanmarkkinoilla käytävän kilpailun voimakkuudesta, kaupan esteistä maailmanmarkkinoilla ja valuuttakurssien kehityksestä. Primex väitti myös, että eri lähteet, joista pyynnön esittäjä poimi pyynnössä esitetyt tiedot käyttämättömästä kapasiteetista, herättävät epäilyjä kyseisten tietojen paikkansapitävyydestä. Primex väitti, että Kiinan teräspolitiikassa tapahtuneen muutoksen (muun muassa viennin arvonlisäveron palautusten pienenemisen) myötä tuonti unioniin lisääntyisi maltillisesti, jos toimenpiteet lakkautettaisiin. Primex väitti myös, etteivät unionin markkinat olleet kiinalaisille viejille niin houkuttelevat kuin pyynnön esittäjä tarkastelupyynnössä väitti.

(14)

Pyyntöä analysoitaessa kävi ilmi, että vireillepanovaiheessa oli olemassa riittävä näyttö siitä, että polkumyynti todennäköisesti jatkuisi tai toistuisi, jos Kiinasta tulevaan tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta. Pyynnön esittäjän analyysi perustui paitsi Kiinan käyttämättömään kapasiteettiin myös unionin markkinoiden houkuttelevuuteen, joka johtuu markkinoiden koosta ja kauppayritysten vakiintuneesta verkostosta, joka suurilla kiinalaisilla raskaslevyn tuottajilla on unionissa, sekä kolmansien maiden käyttöön ottamiin kaupan suojatoimenpiteisiin ja Kiinan harjoittamaan epäterveeseen hinnoitteluun kolmansien maiden markkinoilla. Tutkimuksen vireille panemiseksi vaadittavaa näyttöä koskevat vähäisemmät oikeudelliset vaatimukset (”polkumyynnistä, vahingosta ja syy-yhteydestä on oltava olemassa riittävä näyttö” (7)) kuin näyttöä, joka edellytetään lopullisten päätelmien tekemiseksi. Riittävän näytön toimittamista koskeva vaatimus rajoittuu tietoihin, jotka ovat kohtuudella pyynnön esittävän osapuolen käytettävissä. (8) Pyynnössä esitettävien tietojen ei tarvitse muodostaa kiistatonta näyttöä väitetyistä seikoista. (9) Näin ollen nämä väitteet hylättiin.

(15)

Primex vastusti sitä, että pyynnön esittäjä oli valinnut edustavaksi maaksi Brasilian. Primex väitti erityisesti, että Brasilian markkinat ovat Kiinan markkinoita pienemmät, brasilialainen yritys Usinas Siderúrgicas de Minas Gerais SA, jäljempänä ’Usiminas’, jonka tietoja pyynnön esittäjä käytti myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voittomarginaalin laskemiseen, ei ollut asianmukainen valinta, koska sillä on määräävä markkina-asema kotimarkkinoilla, Brasilian markkinat on suojattu kansainvälisen tuonnin aiheuttamalta kilpailulta polkumyyntitulleilla, joita on otettu käyttöön Ukrainasta, Kiinasta, Etelä-Afrikasta ja Etelä-Koreasta tulevassa tuonnissa (10), ja lisäksi Brasiliasta unioniin tuleva tuonti on vähäistä.

(16)

Komissio analysoi ehdotettua edustavaa maata pyynnön esittäjän toimittamien tietojen perusteella ja katsoi, että Brasilia täyttää säädösten vaatimukset ja sitä voidaan siten käyttää edustavana maana toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi. Brasilian taloudellinen kehitys vastaa Maailmanpankin mukaan Kiinan tasoa, se on merkittävä raskaslevyn tuottaja ja sen raskaslevyn tuotannon tuotanto- ja myyntikustannustiedot ovat helposti saatavilla. Näin ollen komissio katsoo, että Brasilia oli asianmukainen valinta edustavaksi maaksi vireillepanovaiheessa.

(17)

Primex väitti myös, että tarkastelupyynnössä käytetty polkumyynnin laskentamenetelmä oli virheellinen. Primex väitti erityisesti, että tutkimusajanjakso (1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välinen ajanjakso) oli liian lyhyt edustavan normaaliarvon määrittämiseksi ja että se poikkesi tarkastelupyynnössä käytetystä ajanjaksosta. Primex väitti myös, että tärkeimpien raaka-aineiden (rautamalmin, koksihiilen ja romuraudan) hinnat vaihtelivat voimakkaasti. Primexin mukaan tämä koski erityisesti rautamalmin hintaa vuonna 2021, minkä vuoksi kyseistä vuotta ei voida pitää edustavana vuotena. Lisäksi Primex piti kyseenalaisena sitä, edustivatko unionin tuottajan tiedot, joita pyynnön esittäjä käytti pyynnössä kulutuskerrointen osalta, koko markkinoita. Primex väitti myös, että menetelmä, jota pyynnön esittäjä käytti tarkastelupyynnössä normaaliarvon laskemiseksi Kiinan osalta, ei ollut soveltuva, koska pyynnön esittäjä käytti brasilialaisen Usiminas-yrityksen tietoja ainoastaan työvoimakustannusten, myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton osalta. Tämän lisäksi Primex väitti, ettei tarkastelupyyntö sisältänyt näyttöä siitä, että unionin, brasilialaisten ja kiinalaisten tuottajien kustannusrakenne olisi verrattavissa toisiinsa. Lisäksi Primex väitti, ettei tarkastelupyynnössä selitetty, ovatko yksittäisten tuotannontekijöiden hinnat Brasiliassa edustavia. Primex väitti myös, että pyynnön esittäjä laski voittoprosentin virheellisesti prosenttiosuutena myyntikustannuksista, kun se olisi pitänyt laskea prosenttiosuutena myynnistä. Tämän lisäksi Primex väitti, että edustava voittomarginaali olisi laskettava pidemmältä ajalta ja että laskelmaan olisi sisällyttävä myös vuosi 2019, koska covid-19-pandemia ei vaikuttanut tähän vuoteen. Primex väitti vielä, ettei tavanomaisissa markkinaolosuhteissa ole mahdollista saavuttaa pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä käyttämää 14 prosentin voittomarginaalia. Lopuksi Primex väitti, etteivät ne kaksi menetelmää, joita pyynnön esittäjä käytti tarkastelupyynnössä vientihinnan laskemiseen, olleet asianmukaisia.

(18)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu aloitetaan, jos pyyntöön sisältyy riittävästi todisteita polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä toimenpiteiden päättyessä. Pyynnön esittäjä on esittänyt vientihinnasta ja normaaliarvosta riittävästi näyttöä, joka osoittaa, että polkumyyntimarginaalit olisivat merkittävät, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Kuten komission yksiköiden omassa analyysissa vahvistettiin, normaaliarvon ja vientihinnan perustana käytettyjen lukujen tueksi esitettiin riittävä näyttö. Käytännössä normaaliarvo ja vientihinta oli laskettu perusasetuksen 2 artiklassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti, ja laskelma osoitti, että pyyntö sisälsi riittävää näyttöä tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnistä unionin markkinoilla. Komissio otti lakisääteisessä analyysissaan huomioon ainoastaan ne seikat, joiden osalta näyttö oli riittävää ja tarkkaa.

(19)

Komissio toteaa, ettei perusasetus sisällä pyynnön esittäjän valitsemaa ajanjaksoa koskevia oikeudellisia vaatimuksia tai vaatimusta, jonka mukaan tutkimukseen valitun ajanjakson olisi oltava sama kuin pyynnön esittäjän valitsema ajanjakso. Perusasetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaan tutkimusajanjaksoksi valitaan ajanjakso, joka polkumyyntitapauksissa tavallisesti käsittää vähintään kuuden kuukauden jakson välittömästi ennen menettelyn aloittamista. Pyynnön esittäjän valitsema ajanjakso (1 päivän heinäkuuta 2020 ja 30 päivän kesäkuuta 2021 välinen ajanjakso) päättyi juuri ennen tarkastelupyynnön esittämistä 26 päivänä marraskuuta 2021, joten sen katsottiin olevan edustava polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioimiseksi vireillepanovaiheessa.

(20)

Komissio totesi alkuperäisessä tutkimuksessa, että tarkasteltavana oleva tuote ja unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tuote ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä todetaan, että unionin tuotannonalan tuotantoprosessi, jonka perusteella pyynnön esittäjä määritti kulutuskertoimet, oli samankaltainen kuin Kiinassa ja edustavassa maassa käytössä oleva tuotantoprosessi. Pyynnössä käytettyä kustannusrakennetta ja kulutuskertoimia pidettiin näin ollen edustavina. Pyynnön esittäjä määritti normaaliarvon laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti käyttäen vastaavia edustavan maan eli Brasilian tuotanto- ja myyntikustannuksia. Valmistuskustannukset laskettiin kertomalla kyseisen maan kustannukset tuotannontekijöiden kulutusmäärillä, kun taas myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto poimittiin erään edustavassa maassa toimivan tuottajan julkisesti saatavilla olevista tilinpäätöksistä. Tässä yhteydessä todetaan, että jo pelkkien laskennallisten tuotantokustannusten vertailu tarkastelun kohteena olevan tuotteen vientihintoihin Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvassa viennissä – ilman että otetaan lainkaan huomioon edustavan maan tuottajan myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittoa – osoitti polkumyynnin esiintymisen. Näin ollen Primexin esittämät kannattavuutta koskevat väitteet ovat kiistanalaisia.

(21)

Vientihinnan laskemiseksi toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä käytettiin kolmea lähdettä: Kiinasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräistä tuontihintaa Taric-tasolla (11), yhden tärkeimpiin kuuluvan tuotelajin julkaistua keskimääräistä FOB-vientihintaa Kiinan viennissä kaikkiin kolmansiin maihin sekä Kiinan keskimääräistä vientihintaa kaikkiin kolmansiin maihin. Näiden kolmen menetelmän todettiin olevan riittävän perusteltuja, jotta lakisääteiset vaatimukset täyttyivät vireillepanovaiheessa.

(22)

CISA väitti, että tarkastelupyynnössä liian suuri osa tiedoista oli suojattu luottamuksellisina, mikä esti CISAa arvioimasta unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta ja vastaamasta pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä esittämiin väitteisiin. CISAn väitteen mukaan tämä johti siihen, että sen puolustautumisoikeuksia rikottiin. CISA viittasi esimerkiksi tarkastelupyynnön liitteeseen F1 (Kapasiteetti), liitteeseen F2 (Vienti) ja siinä erityisesti Kiinan raskaslevyn vientiin elokuusta 2020 heinäkuuhun 2021 sekä liitteeseen N (hinnan ja viitehinnan alittavuutta koskevat laskelmat) ja siinä erityisesti unionin tuotannonalan myynti- ja kustannustietoihin EU 27 -maihin suuntautuvassa myynnissä.

(23)

Komissio toteaa, että ei-luottamuksellisessa liitteessä F1 esitettiin vaihteluväleillä tiedot raskaslevyn kulutuksesta sekä kapasiteetista ja tuotannosta Kiinassa. Ei-luottamuksellinen liite F2 sisälsi kattavan yhteenvedon Kiinan keskimääräisestä vientihinnasta sekä Kiinan kokonaisvientimäärästä muualle maailmaan ja viiteen tärkeimpään vientimaahan. Ei-luottamuksellisessa liitteessä N esitettiin hinnan ja viitehinnan alittavuutta koskevat laskelmat kokonaisuudessaan, ja se sisälsi kootut tiedot unionin tuotannonalan keskihinnasta ja keskimääräisistä kustannuksista. Ei-luottamuksellisessa liitteessä M esitettiin kaikkien pyynnön esittäjien vahinkoindikaattorit indekseinä yrityskohtaisesti, ja ei-luottamuksellinen liite K sisälsi kaikki EU:n kulutuksen laskemiseksi tarvittavat tiedot, myyntitiedot mukaan lukien, yhdistetysti sekä yrityskohtaisina indekseinä. Näin ollen tarkastelupyynnön ei-luottamuksellisessa versiossa esitettyjen tietojen katsottiin olevan riittävän yksityiskohtaisia, jotta luottamuksellisesti toimitettujen tietojen sisällöstä voitiin saada kohtuullinen käsitys.

(24)

Perusasetuksen 19 artiklassa sallitaan luottamuksellisten tietojen suojaaminen olosuhteissa, joissa niiden luovuttamisesta olisi merkittävää etua kilpailijalle tai sillä olisi huomattavan epäsuotuisa vaikutus tiedon toimittaneeseen henkilöön tai siihen, jolta hän sai tiedon. Pyynnön rajoitetuissa liitteissä esitetyt tiedot kuuluivat tällaisiin tietoihin. Komissio katsoi, että asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettu versio pyynnöstä sisälsi kaiken olennaisen näytön. Ei-luottamukselliset yhteenvedot luottamuksellisina toimitetuista tiedoista olivat riittävän yksityiskohtaiset, jotta luottamuksellisina toimitettujen tietojen sisällöstä voitiin saada kohtuullinen käsitys ja asianomaiset osapuolet saattoivat siten käyttää puolustautumisoikeuksiaan menettelyssä. Näin ollen väite hylättiin.

(25)

CISA väitti, että tarkastelupyyntö sisälsi ristiriitaisia tietoja erityisesti Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin hinnan osalta, joka vaikutti polkumyyntiä koskeviin päätelmiin.

(26)

Tarkastelupyyntö ei sisältänyt ristiriitaisia tietoja. Pyynnön esittäjä muodosti normaaliarvon laskennallisesti kahdelle tuotelajille (S235 ja S355): luokan S235 osalta se käytti Kiinasta tulevan tuonnin hintaa Taric-tasolla ja luokan S355 osalta Kiinan keskimääräistä julkaistua vientihintaa. Pyynnön esittäjä siis laski polkumyyntimarginaalit vertaamalla samankaltaisia tuotelajeja. Pyynnön esittäjä havaitsi polkumyyntiä myös vertaillessaan tarkastelun kohteena olevan tuotteen keskimääräistä myyntihintaa Kiinasta kaikkiin kolmansiin maihin suuntautuvassa viennissä ja molempia laskennallisia normaaliarvoja. Näin ollen väite oli hylättävä.

(27)

CISA väitti, ettei pyyntö sisältänyt riittävää näyttöä vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä. Se väitti erityisesti, ettei pyynnössä esitetty näyttöä siitä, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen voisi johtaa vahingon jatkumiseen. CISA myös epäili väitettä unionin tuotannonalan riskialttiista tilanteesta ja väitti, että jos tämä on totta, heikon tilanteen voidaan katsoa johtuvan yksinomaan kulutuksen vähenemisestä ja kysynnän supistumisesta. CISA väitti myös, ettei vahingon toistumisen todennäköisyydestä ole viitteitä, koska EU:ssa on voimassa tiettyihin terästuotteisiin, muun muassa raskaslevyyn, sovellettavia suojatoimenpiteitä eikä raskaslevyn vientiin enää sovelleta Kiinassa viennin arvonlisäveron palautusta.

(28)

Komissio katsoi, että pyynnössä esitettiin kohtuudella pyynnön esittäjän käytettävissä oleva riittävä näyttö polkumyynnin, vahingon ja syy-yhteyden olemassaolosta. Tärkeimmät pyynnössä esitetyt vahinkoindikaattorit osoittivat negatiivista suuntausta pyynnön esittäjän valitsemalta viitejaksolta, minkä perusteella pyynnön esittäjä väitti, että se kärsi edelleen merkittävää vahinkoa.

(29)

Pyynnön esittäjä kuitenkin myös myönsi tarkastelupyynnössään, että Kiinasta tuleva tuonti oli käytännössä loppunut alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen ja että unionin tuotannonalan haavoittuva tilanne ja kulutuksen väheneminen johtuivat muista tekijöistä, kuten yleisestä talouden tilasta erityisesti rakennus- ja putkihankkeiden osalta sekä covid-19-pandemian kielteisistä vaikutuksista. Se siis väitti myös, että vahinko todennäköisesti toistuisi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, ja toimitti tästä riittävää näyttöä, joka osoitti, että ilman toimenpiteitä Kiinasta tuleva tuonti todennäköisesti lisääntyisi unionin tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla. Näin ollen CISAn väite on hylättävä.

(30)

Primex väitti, että CIF-tuontihinta sekä unionin myyntihinta, jota pyynnön esittäjä käytti tarkastelupyynnössä hinnan ja viitehinnan alittavuutta koskevissa laskelmissa, olivat väärin, eikä hinnan tai viitehinnan alittavuutta pitäisi voida todeta. Lisäksi Primex väitti, ettei voittomarginaali ole yltänyt viitehinnan alittavuutta koskevassa laskelmassa käytetyn voittomarginaalin tasolle edes viime vuosina voimassa olleiden toimenpiteiden aikana.

(31)

Komissio ei ole samaa mieltä siitä, että pyynnössä esitetyt hinnan ja viitehinnan alittavuutta koskevat laskelmat olisivat olleet virheellisiä. Pyynnön esittäjä vertaili vientihintaa ja unionin myyntihintaa yleisimpien tuotelajien osalta. Tämä on yksityiskohtaisempi vertailu kuin Primexin ehdottama vertailu keskimääräisen vientihinnan ja unionin tuotannonalan keskimääräisen myyntihinnan välillä. Pyynnön esittäjän menetelmä on selitetty selkeästi toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön 3.6 kohdassa sekä liitteessä N. Liite N sisältää kunkin edustavan tuotelajin osalta laskelman, joka osoittaa hinnan ja viitehinnan alittavuuden. Lisäksi todetaan pyynnön esittäjän viitehinnan alittavuutta koskevissa laskelmissa käyttämän voittomarginaalin osalta, että komissio katsoi alkuperäisessä tutkimuksessa kyseisen voittomarginaalin olevan kohtuudella saavutettavissa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa. On huomattava, että vaikka pyynnön esittäjä ei olisi esittänyt lainkaan viitehinnan alittavuutta koskevia laskelmia, oli olemassa riittävä näyttö siitä, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttama vahinko toistuisi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Näin ollen väite hylättiin.

(32)

CISA väitti, ettei komission lähteenä käyttämä raportti täytä näytölle asetettuja, puolueettomuutta ja objektiivisuutta sekä riittävää todistusarvoa koskevia vaatimuksia, erityisesti siksi, että komissio on laatinut raportin nimenomaan sitä varten, että unionin tuotannonalojen olisi helpompi tehdä valituksia kaupan toimenpiteiden alalla. Lisäksi CISA väitti, että koska raportti julkaistiin vuonna 2017, se ei voinut koskea tutkimusajanjakson aikaisia väitettyjä vääristymiä, sillä kyseinen ajanjakso kattoi kalenterivuoden 2021.

(33)

Komissio oli eri mieltä tästä väitteestä. Komissio huomautti, että raportti on kattava asiakirja, joka perustuu objektiiviseen näyttöön, muun muassa Kiinan viranomaisten julkaisemiin lakeihin, asetuksiin ja muihin virallisiin politiikka-asiakirjoihin, kansainvälisten organisaatioiden kolmansien osapuolten raportteihin, akateemisiin tutkimuksiin ja tutkijoiden artikkeleihin sekä muihin luotettaviin riippumattomiin lähteisiin. Raportti on ollut julkisesti saatavilla joulukuusta 2017 lähtien, joten kaikilla asianomaisilla osapuolilla olisi ollut mahdollisuus esittää siitä sekä sen perustana olevasta näytöstä vastalauseita tai huomautuksia tai täydentää niitä. Kiinan viranomaiset tai muut osapuolet eivät ole esittäneet väitteitä tai näyttöä, jotka kumoaisivat raporttiin sisältyvät lähteet. Väitteestä, jonka mukaan kertomus olisi vanhentunut, komissio totesi erityisesti, että raporttiin sisältyvät tärkeimmät toimintapoliittiset asiakirjat ja näyttö, mukaan lukien asiaan liittyvät viisivuotissuunnitelmat ja tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen sovellettava lainsäädäntö, olivat pääosin edelleen merkityksellisiä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja ettei mikään osapuoli ole osoittanut, että näin ei enää olisi. Kiina alkoi julkaista uusia viisivuotissuunnitelmia vasta vuonna 2021, ja monet näistä suunnitelmista julkistettiin vasta vuoden jälkipuoliskolla. Tämä vahvistettiin myös komission suorittamassa tapauskohtaisessa tutkimuksessa edellä tiivistetyn mukaisesti.

(34)

Toiseksi CISA väitti, että WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2 artiklassa ei mainita merkittävien vääristymien käsitettä. Kyseisessä määräyksessä laskennallisen normaaliarvon muodostaminen sallitaan tietyissä erityisolosuhteissa, joihin merkittävät vääristymät eivät kuulu. Lisäksi CISA väitti, että WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2 artiklan mukaan normaaliarvo muodostetaan alkuperämaan tuotantokustannusten perusteella, joihin lisätään kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa, kun taas perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa sallitaan asianmukaisen edustavan maan tietojen käyttö, mikä on WTO:n sääntöjen vastaista. CISA väitti myös, että mahdollinen laskennallinen arvo olisi laskettava WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2.1.1 artiklan mukaisesti ja WTO:n valituselimen asiassa EU – Biodiesel (DS473) sekä WTO:n paneelin asiassa EU – Cost Adjustment Methodologies II (Russia) (DS494) esittämän tulkinnan mukaisesti; niissä ei mainita merkittävien vääristymien käsitettä eikä mahdollisuutta jättää huomiotta vientiä harjoittavan yrityksen tietoja.

(35)

Komissio katsoi, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännökset ovat täysin Euroopan unionin niiden WTO-velvoitteiden ja -oikeuskäytännön mukaisia, joihin CISA viittasi. Ensinnäkin komissio katsoo merkittävien vääristymien käsitteen olevan yhteensopiva WTO:n polkumyyntisopimuksen kanssa. Komissio on lisäksi sitä mieltä, että WTO:n paneelin ja valituselimen asiassa DS473 antaman päätöksen mukaisesti kaikkiin WTO:n jäseniin yleisesti sovellettavat perusasetuksen säännökset, kuten 2 artiklan 5 kohdan toinen alakohta, sallivat kolmannen maan tietojen käytön asianmukaisesti oikaistuina silloin, kun tällainen oikaisu on tarpeen ja perusteltu. Jos viejämaassa esiintyy merkittäviä vääristymiä, sen kustannukset ja hinnat eivät sovellu normaaliarvon muodostamiseen. Tällaisessa tapauksessa tuotanto- ja myyntikustannukset muodostetaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaan vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella, mukaan lukien sellaisen asianomaisen edustavan maan hintojen tai vertailuarvojen perusteella, jonka kehitystaso on sama kuin viejämaan. Asian DS494 tapauksessa kiistaa koskevassa paneelin raportissa katsottiin nimenomaisesti, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännökset eivät sovellu kyseisen kiistan soveltamisalaan. Lisäksi komissio muistuttaa, että sekä EU että Venäjä ovat valittaneet paneelin päätelmistä, jotka eivät näin ollen ole lopullisia eikä niillä WTO:n vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ole oikeudellista asemaa WTO-järjestelmässä, koska niitä ei ole hyväksytty riitojenratkaisuelimessä WTO:n jäsenten päätöksellä. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

(36)

Kolmanneksi CISA väitti, että käytäntö, jossa aiempiin tutkimuksiin viitataan todisteena joistakin väitteistä, kuten pyynnön esittäjä tässä tutkimuksessa teki esittämässään pyynnössä, ei todennäköisesti olisi yhdenmukainen valituselimen todistustaakkaa koskevan lähestymistavan kanssa, joka vahvistetaan WTO:n valituselimen asiassa US – Definitive Antidumping and Countervailing Duties on Certain Products (China) (DS379) antamassa päätöksessä.

(37)

Komissio muistuttaa, että valituselimen asiassa DS379 antamassa päätöksessä todettiin nimenomaisesti, että päätöksissä voidaan viitata toisiinsa, jos kaksi tutkimusta on ajallisesti ja aineellisesti lähellä toisiaan. Käsillä olevan tutkimuksen ja pyynnössä mainitun, piiseosteisesta sähköteknisestä teräksestä valmistettuja raesuunnattuja levyvalmisteita koskevan tutkimuksen välillä on selkeästi tällainen aineellinen päällekkäisyys, koska molemmat tutkimukset koskevat Kiinan teräsalaa, minkä lisäksi piiseosteisesta sähköteknisestä teräksestä valmistettuja raesuunnattuja levyvalmisteita koskevan tutkimuksen tutkimusajanjakson (1 päivä heinäkuuta 2019 – 30 päivä kesäkuuta 2020) ja tämän tutkimuksen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson (1 päivä tammikuuta 2021 – 31 päivä joulukuuta 2021) välissä on vain kuusi kuukautta.

(38)

Neljänneksi CISA mainitsi 13. viisivuotissuunnitelmaan liittyvän ongelman huomauttaen, että suunnitelmaa ei ensinnäkään pitäisi nähdä sitovana lakina vaan yleisenä poliittisena asiakirjana, jollaisia on laadittu myös EU:ssa, ja että toiseksi tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ajoittuu 13. viisivuotissuunnitelman kattaman ajanjakson ulkopuolelle. Lisäksi CISA väitti, että pyynnössä viitattiin edelleen 13. viisivuotissuunnitelmaan, mikä viittaa siihen, että 14. viisivuotissuunnitelmassa ei millään tavalla kevennetä Kiinan talouteen yleisesti tai teräsalaan erityisesti kohdistuvaa valtion hallintaa.

(39)

Tätä väitettä ei voitu hyväksyä. Ensinnäkin Kiinassa noudatetaan säännöllistä viiden vuoden suunnittelujaksoa. Kunkin jakson aikana laaditaan jo yksittäisiä suunnitteluasiakirjoja seuraavalle jaksolle, ja on myös mahdollista, että seuraavan jakson yksittäisten suunnitteluasiakirjojen virallinen hyväksyminen tapahtuu hieman viiveellä edellisen jakson vastaavien suunnitteluasiakirjojen voimassaolon päättymisen jälkeen. Se, että 13. viisivuotissuunnitelman virallinen päättymispäivä ajoittuu tutkimusajanjakson ulkopuolelle tai että asianomaista alaa koskevat 14. viisivuotissuunnitelmat julkaistiin tietyllä viiveellä edellisen suunnittelujakson päättymisen jälkeen, ei muuta Kiinan suunnittelujärjestelmän luonnetta eli sitä, että viranomaiset ja liiketoiminnan harjoittajat toimivat joka hetki osana jotakin suunnittelujaksoa. Komissio painotti lisäksi, että Kiinan viranomaisten julkaisemat viisivuotissuunnitelmat eivät ole pelkästään yleisiä ohjeasiakirjoja vaan ne ovat luonteeltaan oikeudellisesti sitovia. Tältä osin komissio viittasi suunnitelmia koskevaan yksityiskohtaiseen analyysiin raportin 4 luvussa, jonka 4.3.1 jaksossa käsitellään erikseen suunnitelmien sitovuutta. Sekä 14:nnessä että 13. viisivuotissuunnitelmassa kaikkia viranomaisia muistutetaan nimenomaisesti panemaan suunnitelmat huolellisesti täytäntöön: ”Vahvistamme suunnittelun hallintajärjestelmiä, kuten luetteloita, koostamista ja arkistointia sekä yhdenmukaistamista ja koordinointia, laadimme luetteloita (esimerkiksi 14. kansalliset viisivuotiset erityissuunnitelmat), edistämme suunnitelmien arkistointia, joka perustuu kansallisen suunnittelun hallinnan integroituun tietoalustaan, ja siirrämme eri suunnitelmia yhtenäisen hallinnan piiriin. Laadimme ja parannamme suunnittelun yhdenmukaistamis- ja koordinointimekanismeja, yhdenmukaistamme [Kiinan kommunistisen puolueen] keskuskomitean ja valtioneuvoston hyväksymät suunnitelmat ja maakuntien kehittämissuunnitelmat tämän suunnitelman kanssa ennen niiden toimittamista hyväksyttäväksi, ja varmistamme, että kansallisen tason aluesuunnittelu, erityissuunnittelu, alueellinen suunnittelu ja muut suunnittelun tasot on sovitettu yhteen tämän suunnitelman kanssa päätavoitteiden, kehittämissuuntien, yleisen muotoilun, pääasiallisten toimintapolitiikkojen ja hankkeiden sekä riskien ehkäisemisen ja valvonnan osalta” (12). Lisäksi raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa todetaan, että kaikkien paikkakuntien on parannettava toimintaansa tämän suunnitelman avulla ja sisällytettävä tämän suunnitelman keskeinen sisältö ja tärkeimmät hankkeet osaksi ensisijaisia paikallisia toimiaan ja että teräsala ja muut keskeiset alat laativat erityisiä täytäntöönpanoa koskevia lausuntoja tämän suunnitelman tavoitteiden ja tehtävien pohjalta (13). Tämän perusteella CISAn väite on hylättävä.

(40)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

(41)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi otoksen perusasetuksen 17 artiklan säännösten perusteella käyttäen valintaperusteena samankaltaisen tuotteen tuotanto- ja myyntimäärää unionissa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana (eli 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisenä aikana). Alustava otos koostui kolmesta unionin tuottajasta. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaistuotantomäärästä unionissa oli yli 25 prosenttia ja arvioidusta kokonaismyyntimäärästä unionissa yli 31 prosenttia. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Huomautuksia ei esitetty.

(42)

Komissio vahvisti alustavan otoksen 8 päivänä maaliskuuta 2022 päivätyssä muistiossa, ja tämän lopullisen otoksen katsotaan edustavan unionin tuotannonalaa.

(43)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(44)

Yksikään etuyhteydetön tuoja ei ilmoittautunut.

(45)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(46)

Yksikään asianomaisen maan vientiä harjoittavista tuottajista ei toimittanut pyydettyjä tietoja tai suostunut osallistumaan otokseen.

(47)

Komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(48)

Komissio lähetti otokseen valituille unionin tuottajille kirjeet, jotka sisälsivät linkin kyselylomakkeeseen. Otokseen valitut unionin tuottajat olivat

(49)

Sama kyselylomake asetettiin myös saataville asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon sekä kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolle (14) vireillepanopäivänä.

(50)

Kyselylomakkeeseen saatiin vastaus otokseen valituilta kolmelta unionin tuottajalta.

(51)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa myös käyttäjiä ja niitä edustavia järjestöjä, työntekijäjärjestöjä ja kuluttajajärjestöjä toimittamaan tietoa unionin edusta ja vastaamaan erityiseen kyselylomakkeeseen.

(52)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen käyttäjille tarkoitettuun kyselylomakkeeseen vastasi kolme yritystä:

(53)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tiedot, jotka se katsoi tarpeellisiksi sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(54)

Komissio aikoi tehdä tarkastuskäynnin tärkeimmän riippumattoman käyttäjän (Vestas) toimitiloihin, mutta yritys ei toiminut riittävässä määrin yhteistyössä tarkastuskäynnin toteuttamiseksi.

(55)

Komissio ilmoitti 28 päivänä helmikuuta 2023 kaikille asianomaisille osapuolille niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ottaa käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinasta peräisin olevan raskaslevyn tuonnissa, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksia lopullisista päätelmistä. Komissio sai huomautuksia pyynnön esittäjältä ja CISAlta.

(56)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen asianomaisille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksen 5.8 kohdan säännösten mukaisesti. Lopullisista päätelmistä järjestettiin kuuleminen CISAn kanssa.

(57)

Tarkastelun kohteena oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli seostamattomasta teräksestä tai seosteräksestä (ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä, sähköteknisestä teräksestä, työkaluteräksestä tai pikateräksestä) valmistetut kuumavalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat, kelaamattomat levytuotteet, joiden paksuus on yli 10 mm ja leveys vähintään 600 mm tai paksuus on vähintään 4,75 mm mutta enintään 10 mm ja leveys vähintään 2 050 mm, jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’ tai ’raskaslevy’.

(58)

Raskaslevyä käytetään rakennus-, kaivos- ja hakkuulaitteiden, paineastioiden ja öljy- ja kaasuputkien valmistuksessa sekä laivojen, siltojen ja talojen rakentamisessa.

(59)

Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7208 51 20, ex 7208 51 91, ex 7208 51 98, ex 7208 52 91, ex 7208 90 20, ex 7208 90 80, 7225 40 40, ex 7225 40 60 ja ex 7225 99 00 (Taric-koodit 7208512010, 7208519110, 7208519810, 7208529110, 7208902010, 7208908020, 7225406010 ja 7225990045). Nämä CN- ja Taric-koodit annetaan ainoastaan ohjeellisina, eikä tämä rajoita tariffin luokitteluun myöhemmin mahdollisesti tehtäviä muutoksia.

(60)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa vahvistui, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

(61)

Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(62)

Kiinasta tuotiin raskaslevyä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla hyvin vähäisiä määriä, joten tämä tuonti ei ollut riittävä perusta polkumyynnin jatkumista koskevan päätelmän tekemiselle. Näin ollen komissio tarkastelee seuraavassa jaksossa polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä.

(63)

Komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa, unionin markkinoiden houkuttelevuus, vientihinnat kolmansien maiden markkinoille ja kolmansien maiden markkinoiden mahdollinen vienninvastaanottokyky.

(64)

Kuten 46 kappaleessa todetaan, yksikään kiinalainen tuottaja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Sen vuoksi komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi se voisi soveltaa kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia koskevien päätelmien osalta perusasetuksen 18 artiklaa. Komissiolle ei toimitettu asiasta huomautuksia tai kuulemisesta vastaavan neuvonantajan osallistumista koskevia pyyntöjä.

(65)

Näin ollen polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät tehtiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella. Näitä tietoja olivat erityisesti tarkastelupyynnössä esitetyt tiedot (asianmukaisesti ajan tasalle saatettuina, jos tuoreempaa tietoa oli saatavilla), pyynnön esittäjältä saadut tiedot sekä muista julkisesti saatavilla olevista lähteistä, etenkin Global Trade Atlas -tietokannasta (15), jäljempänä ’GTA’, saadut tiedot.

(66)

Pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä esittämien tietojen mukaan raskaslevyn tuotantokapasiteetti Kiinassa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla perustui kahteen tietolähteeseen, CRU:hun (16) ja MCI:hin (17). CRU:n raportin mukaan Kiinan raskaslevyn tuotantokapasiteetti vuonna 2021 oli 94 miljoonaa tonnia ja todellinen tuotanto 86 miljoonaa tonnia, eli käyttämätöntä kapasiteettia oli ainakin 8 miljoonaa tonnia. MCI:n mukaan Kiinan raskaslevyn tuotantokapasiteetti vuonna 2021 oli 113 miljoonaa tonnia ja todellinen tuotanto 99 miljoonaa tonnia, eli käyttämätöntä kapasiteettia oli ainakin 14 miljoonaa tonnia.

(67)

Näin ollen Kiinan käyttämätön kapasiteetti on 8–14 miljoonaa tonnia, mikä kattaa unionin koko kulutuksen (8,2 miljoonaa tonnia, ks. 177 kappaleessa oleva taulukko 2) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Pyynnön esittäjä katsoi, että käyttämättömän kapasiteetin ollessa näin suuri tuonti Kiinasta unioniin voisi kasvaa yli miljoonaan tonniin vuodessa, kuten tapahtui alkuperäisen tutkimuksen (18) tutkimusajanjaksolla (vuonna 2015).

(68)

Kuten 13 kappaleessa todetaan, Primex väitti, että Kiinan raskaslevyn tuotantokapasiteetti esitettiin lähteissä hyvin eri tavalla, alkuperäisten tietojen lähdettä ei ilmoitettu ja käyttämättömän kapasiteetin väheneminen vuosina 2018–2021 viittaa siihen, että Kiinan potentiaalinen vienti unioniin on vähentynyt viime vuosina.

(69)

Pyynnön esittäjä selvensi, että arviot kapasiteetista perustuivat kahteen riippumattoman kolmannen osapuolen (CRU ja MCI) laatimaan yksityiskohtaiseen raporttiin, joihin kerätyt tiedot kattoivat huomattavan määrän kiinalaisia yrityksiä. Pyynnön esittäjä väitti lisäksi, että käyttämättömän kapasiteetin väheneminen liittyi siihen, että Kiinan todettavissa oleva kulutus kasvoi vuoteen 2020 asti ja alkoi sitten hiipua vuonna 2021, sekä siihen, että Kiinan talouden on ennustettu jatkavan heikkenemistään. Kiinassa kulutettiin raskaslevyä noin 85 miljoonaa tonnia vuonna 2021. Pyynnön esittäjä totesi myös, että Kansainvälinen valuuttarahasto on raportoinut (19) Kiinan kasvun heikentyneen merkittävästi vuoden 2022 alusta lähtien. Lisäksi OECD:n mukaan teräksen kulutus alkoi hiipua heinäkuussa 2021 rakennusalan taantuessa. (20) Erään unionin tuottajan markkinatietämyksen mukaan raskaslevyn kysynnän odotetaan kasvavan Kiinassa negatiivisesti keskipitkällä aikavälillä.

(70)

Edellä esitetyn perusteella pyynnön esittäjä väitti, että raskaslevyn kulutus Kiinassa todennäköisesti vähenisi entisestään, minkä seurauksena käyttämätön kapasiteetti jatkaisi kasvuaan, ja tämä puolestaan lisäisi kiinalaisten tuottajien painetta löytää ylimääräiselle teräksentuotantokapasiteetilleen markkinoita kolmansista maista.

(71)

Pyynnön esittäjä nosti myös esille teräslevyn (CN-koodi 7207 12 10) Kiinasta unioniin tulevan tuonnin jyrkän kasvun kesä-elokuussa 2022 ja väitti tämän osoittavan, että Kiinassa on runsaasti käyttämätöntä kapasiteettia ja että Kiina pystyy siirtämään unioniin hyvin suuria määriä terästä erittäin lyhyessä ajassa.

(72)

Komissio katsoi, että pyynnössä esitetyt tiedot, joita pyynnön esittäjä selvensi, sekä pyynnön esittäjän toimittama näyttö Kiinan kulutuksen ennakoidusta vähenemisestä ja teräslevyn tuonnin viimeaikaisesta kasvusta viittaavat siihen, että Kiinassa on huomattavasti käyttämätöntä raskaslevyn tuotantokapasiteettia eikä tämä kapasiteetti todennäköisesti pienene keskipitkällä aikavälillä. Sen vuoksi komissio hylkäsi Primexin esittämät väitteet.

(73)

Näin ollen komissio totesi, että käytettävissä on huomattava määrä käyttämätöntä kapasiteettia, jolloin unioniin suuntautuvaa vientiä voitaisiin kasvattaa merkittävästi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(74)

Pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä esittämien tietojen mukaan unionin raskaslevymarkkinat kuuluvat maailman suurimpiin. Lisäksi 66 kappaleessa mainittu kiinalaisten tuottajien kapasiteetti ylittää Kiinan kulutuksen (ks. 69 kappale) ainakin 9 miljoonalla tonnilla, joten kiinalaiset tuottajat etsivät vientimarkkinoita ylimääräiselle kapasiteetilleen.

(75)

Pyynnön esittäjä kertoi tarkastelupyynnössä, että suuret kiinalaiset raskaslevyn tuottajat, kuten Baoshan Iron & Steel Co., Ltd., jäljempänä ’Baosteel’, ja Wuhan Iron & Steel Co., Ltd., jäljempänä ’WISCO’, ovat perustaneet unioniin kauppayrityksiä helpottaakseen unioniin tulevaa tuontiaan. Tämä vahvistettiin komission täytäntöönpanoasetuksessa, joka koski lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamista muun muassa Kiinasta peräisin olevien tiettyjen piiseosteisesta sähköteknisestä teräksestä valmistettujen raesuunnattujen levyvalmisteiden tuonnissa (21).

(76)

Kuten 67 kappaleessa mainitaan, raskaslevyä tuotiin Kiinasta vuonna 2015, ennen polkumyyntitullien käyttöönottoa, yli miljoona tonnia. Näin ollen on todennäköistä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, kiinalaiset viejät voisivat pyrkiä jälleen viemään suuria määriä tuotettaan unionin markkinoille.

(77)

Primex väitti, että raskaslevyyn sovellettavat suojatoimenpiteet (joita mukautettiin annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/434 (22)) rajoittavat tuontia unioniin 30 päivään kesäkuuta 2024 asti. Se väitti, että Kiinasta tuleva tuonti kuuluu muiden maiden kiintiöön ja että vuonna 2021 kyseiseen luokkaan kuuluva tuonti oli noin 370 000 tonnia. Primex väitti, että koska muut maat eivät tule lopettamaan vientiään unioniin, Kiina ei voi hyödyntää koko muille maille myönnettyä kiintiötä.

(78)

Pyynnön esittäjä totesi tarkastelupyynnössä, että EU:n nykyiset, tiettyjen terästuotteiden tuontiin sovellettavat suojatoimenpiteet eivät rajoita raskaslevyn tuontimääriä merkityksellisellä tavalla.

(79)

Seostamattomasta teräksestä ja muusta seosteräksestä valmistettujen kvarttolevyjen kokonaistariffikiintiöksi 1 päivän heinäkuuta 2022 ja 30 päivän kesäkuuta 2023 väliselle ajalle vahvistettiin yli 3,2 miljoonaa tonnia, josta noin 2,2 miljoonaa tonnia myönnettiin ”muille maille” (joihin myös Kiina lukeutuu). Heinäkuun 1 päivän 2023 ja kesäkuun 30 päivän 2024 väliselle ajalle kiintiöksi vahvistettiin noin 3,4 miljoonaa tonnia, josta noin 2,3 miljoonaa tonnia myönnettiin ”muille maille” (mukaan lukien Kiina). (23) Raskaslevyä tuotiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ”muiksi maiksi” luokitelluista maista (Ukraina pois lukien) yhteensä alle 0,8 miljoonaa tonnia (ks. taulukot 3 ja 5), joten Kiinan on mahdollista kasvattaa tuontia yli miljoonaan tonniin ilman, että suojatoimenpiteet vaikuttavat siihen.

(80)

Näin ollen komissio katsoo, että Kiinasta peräisin olevaa tuontia varten käytettävissä oleva kiintiö on merkittävä eikä tämän kiintiön olemassaolo vähentäisi unionin markkinoiden houkuttelevuutta, jos polkumyyntitullien annettaisiin raueta, sillä kiintiö sallii kasvattaa tuontia edelleen.

(81)

Komissio myös vertasi Kiinan kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintaa Kiinan normaaliarvoon saadakseen käsityksen unioniin suuntautuvan viennin todennäköisestä hinnoittelusta, jos toimenpiteiden voimassaolo päättyisi.

(82)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ja Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio määritti normaaliarvon toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä esitettyjen tietojen ja muiden helposti saatavilla olevien tietojen perusteella jäljempänä selitetyllä tavalla.

(83)

Koska tutkimusta vireille pantaessa oli käytettävissä riittävästi näyttöä, joka viittasi Kiinan osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen, komissio pani tutkimuksen vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan perusteella.

(84)

Saadakseen tiedot, joita se piti tutkimuksensa kannalta tarpeellisina väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen. Näin ollen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään, esiintyykö Kiinassa merkittäviä vääristymiä.

(85)

Vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa komissio täsmensi myös, että käytettävissä olevan näytön perusteella se voi joutua valitsemaan asianmukaisen edustavan maan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti voidakseen määrittää vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvan normaaliarvon, ja ehdotti Brasiliaa tällaiseksi edustavaksi maaksi. Lisäksi komissio ilmoitti tarkastelevansa muita mahdollisesti soveltuvia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen kriteerien mukaisesti.

(86)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 16 päivänä joulukuuta 2022 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’muistio’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen valittuaan Brasilian edustavaksi maaksi. Se ilmoitti asianomaisille osapuolille myös aikovansa vahvistaa myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voiton yritysten Usinas Siderúrgicas de Minas Gerais, jäljempänä ’Usiminas’, ja Gerdau S/A, jäljempänä ’Gerdau’, (edustavassa maassa toimivia tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajia) käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(87)

Muistiota koskevissa huomautuksissaan pyynnön esittäjä väitti, että komission olisi otettava huomioon myös muut raskaslevyn valmistuksessa käytettävät tuotannontekijät, joita ovat esimerkiksi seostamaton alumiinilanka, alumiinijäte ja -romu, ferroseos, ferropii, vesi, raskasöljyt ja asetyleeni.

(88)

Komissio esitteli muistiossa tärkeimmät tuotannontekijät. Se lisäsi näihin tuotannontekijöihin myös kulutushyödykkeet ja yleiskustannukset (ks. 139 ja 149 kappale). Kun lisäksi otetaan huomioon, että tässä tutkimuksessa on kyse perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesta toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelusta, jossa ei edellytetä tarkkaa polkumyyntimarginaalin laskemista vaan pikemminkin polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden määrittämistä, komissio katsoi, että se voisi tässä tapauksessa poikkeuksellisesti laskea normaaliarvon tärkeimpien tuotannontekijöiden perusteella. Lisäksi, kuten 184 ja 185 kappaleessa todetaan, tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Kiinasta oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla hyvin vähäistä. Sen vuoksi laskennallista normaaliarvoa käytetään ainoastaan vertailussa Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintaan.

(89)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(90)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan kuitenkin ”jos […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja tähän ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(91)

Kuten jäljempänä selitetään tarkemmin, komissio päätteli käsillä olevassa tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen oli asianmukaista.

(92)

Hiljattaisissa Kiinan terässektoria koskevissa tutkimuksissa (24) komissio havaitsi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä.

(93)

Näissä tutkimuksissa komissio totesi, että Kiinassa valtio puuttuu merkittävästi toimintaan, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (25). Komissio päätteli erityisesti, että terässektorilla, josta saadaan pääraaka-aine tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottamiseen, Kiinan viranomaisilla on edelleen huomattava omistusosuus (26) perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, minkä lisäksi Kiinan viranomaiset kykenevät myös puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä (27) perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Komissio totesi vielä, että valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja valtion puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisäävät vääristävää vaikutusta markkinoihin. Yleisesti ottaen Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja keskitetään sektoreille, jotka Kiinan viranomaiset ovat nimenneet strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella. (28) Lisäksi komissio päätteli, että Kiinan konkurssi- ja varallisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät erityisesti maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa. (29) Samalla tavalla komissio totesi terässektorin palkkakustannuksissa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä (30) sekä rahoitusmarkkinoilla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä, jotka liittyvät etenkin yritystoimijoiden pääoman saantiin Kiinassa (31).

(94)

Kuten aiemmissa Kiinan terässektoria koskevissa tutkimuksissa, komissio tarkasteli myös tässä tutkimuksessa sitä, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komission tarkastelu perustui asiakirja-aineistossa olevaan näyttöön, pyyntöön sisältyvä näyttö mukaan lukien, sekä julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin pohjautuvan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the Purposes of Trade Defence Investigations” (32), jäljempänä ’raportti’, sisältämään näyttöön. Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan lukien. Komissio täydensi tätä näyttöä omalla tutkimuksellaan, joka koski eri kriteerejä, jotka ovat merkityksellisiä vahvistettaessa – myös komission aiemmissa tätä koskevissa tutkimuksissa havaittujen – merkittävien vääristymien esiintyminen Kiinassa.

(95)

Pyynnön esittäjä väitti pyynnössä, että terästuotteiden hinnat ja kustannukset Kiinassa, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan lukien, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien mukaan. Pyynnössä väitettiin, että vääristymät vaikuttavat yhtä lailla tuotannontekijöihin – maahan, energiaan, pääomaan, raaka-aineisiin ja työvoimaan. Väitteen tueksi pyynnössä viitattiin useisiin julkisesti saatavilla oleviin tietolähteisiin, kuten raporttiin, Yhdysvaltojen kauppaministeriön päätelmiin (33), komission viimeaikaisiin Kiinan terässektoria koskeviin tutkimuksiin (34) sekä Kiinan kansallisen talouden ja yhteiskunnan kehityksen 13. ja 14. kansalliseen viisivuotissuunnitelmaan.

(96)

Edellä esitetyn perusteella pyynnössä tuotiin esille seuraavat väitteet:

(97)

Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa, myös maaraportissa, olevaa näyttöä tai pyynnön esittäjän toimittamaa lisänäyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa tai kumonnut tämän näytön.

(98)

Erityisesti tarkastelun kohteena olevan tuotteen alalla eli teräsalalla Kiinan viranomaisten omistusosuus oli edelleen merkittävä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Koska tarkastelun kohteena olevan tuotteen kiinalaiset viejät eivät toimineet yhteistyössä, yksityisten ja valtion omistamien tuottajien tarkkaa suhdetta ei voitu määrittää. Tutkimuksessa kuitenkin vahvistettiin, että teräsalan kaksi suurinta tuottajaa, Angang Steel Group, jäljempänä ’Ansteel’, ja Baowu, ovat joko kokonaan valtion omistuksessa tai valtiolla on niissä määräysvalta. Joka tapauksessa – vaikka tarkastelun kohteena olevasta tuotteesta ei ole välttämättä erikseen saatavilla tietoja – kyseessä on terästeollisuuden alasektori, joten terästeollisuutta koskevia päätelmiä pidetään näin ollen suuntaa-antavina myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen osalta.

(99)

Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin yrityksiin kohdistetaan terässektorilla poliittista valvontaa ja ohjausta. Viimeisimmät terässektoria koskevat Kiinan poliittiset asiakirjat vahvistavat, että Kiinan viranomaiset pitävät sektoria edelleen tärkeänä ja aikovat puuttua sen toimintaan, jotta se vastaisi valtion politiikkaa. Esimerkkinä tästä on teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön laatima, terästeollisuuden korkealaatuisen kehityksen edistämistä ohjaava lausuntoluonnos, jossa esitetään teollisen perustan konsolidoimisen jatkamista ja teollisen ketjun merkittävää nykyaikaistamista (35), sekä raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma, jonka mukaan sektori ”sitoutuu yhdistämään markkinajohtajuuden ja hallituksen edun” ja ”luo ekologisesti johdettujen ja kilpailukykyisten johtavien yritysten joukon” (36), ja myös teräsromuteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma, jonka yhtenä keskeisistä tavoitteista on ”kasvattaa jatkuvasti teräsromun käyttöosuutta pyrkien siihen, että 14. viisivuotissuunnitelman voimassaoloajan loppuun mennessä teräsromun käyttöosuus koko maan teräksenvalmistuksessa yltää 30 prosenttiin” (37).

(100)

Myös maakuntien tasolla on nähtävissä vastaavia esimerkkejä Kiinan viranomaisten aikomuksesta valvoa ja ohjata sektorin kehitystä. Esimerkiksi Hebeissä suunnitelmana on ”panna vakaasti täytäntöön organisaatioiden ryhmätason kehittämistä koskeva tavoite, nopeuttaa valtion omistamien yritysten sekaomistusta koskevaa uudistusta, keskittyä edistämään yksityisten rauta- ja teräsyritysten aluerajat ylittäviä sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä sekä pyrkiä luomaan yhdestä kahteen maailmanluokan suurryhmää ja niiden tueksi kolmesta viiteen kotimaisesti merkittävää suurryhmää”. Lisäksi tavoitteena on ”lisätä entisestään teräsromun kierrätys- ja kiertokäyttöreittejä sekä vahvistaa teräsromun lajittelua ja luokittelua” (38). Vastaavasti 14. viisivuotissuunnitelman kanssa samaan aikaan toteutettavassa Henanin terästeollisuuden muuttamista ja parantamista koskevassa täytäntöönpanosuunnitelmassa tavoitteena on rakentaa yhteensä kuusi tyypillistä terästuotannon tukikohtaa esimerkiksi Anyangiin, Jiyuaniin, Pingdingshaniin, Xinyangiin, Shangqiuhun ja Zhououhun sekä laajentaa ja tehostaa terästeollisuutta ja parantaa erikoistumista ja erottautumista tällä alalla. Suunnitelmassa pyritään siihen, että ”vuoteen 2025 mennessä näistä tukikohdista Anyangissa raakaraudan tuotantokapasiteetti on rajattu 14 miljoonaan tonniin ja raakateräksen 15 miljoonaan tonniin” (39). Myös muiden maakuntien, kuten Jiangsun (40), Shandongin (41), Shanxin (42), Liaoning Dalianin (43) ja Zhejiangin (44), suunnitteluasiakirjoissa asetetaan teollisuuspoliittisia tavoitteita.

(101)

Mitä tulee siihen, että Kiinan viranomaiset kykenevät puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajien ja Kiinan kommunistisen puoleen välisiä henkilökohtaisia yhteyksiä ei voitu vahvistaa järjestelmällisesti, koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä. Tarkastelun kohteena oleva tuote edustaa kuitenkin terässektorin alasektoria, joten saatavilla olevat teräksen tuottajia koskevat tiedot ovat merkityksellisiä myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen kannalta.

(102)

Esimerkiksi Ansteelin puheenjohtaja toimii myös puoluekomitean sihteerinä. Lisäksi yrityksen johtaja ja toimitusjohtaja toimii puoluekomitean varasihteerinä (45). Baowun 100-prosenttisesti omistaman tytäryhtiön Baosteelin puheenjohtaja puolestaan toimii samanaikaisesti puoluekomitean sihteerinä ja yrityksen toimitusjohtaja puoluekomitean varasihteerinä, ja varatoimitusjohtaja on puoluekomitean pysyvän komitean jäsen (46).

(103)

Lisäksi Ansteelin puoluekomitea julkaisi 22 päivänä heinäkuuta 2022 raportin, jossa käsiteltiin pääsihteeri Xi Jinpingin heinäkuun 1 päivän tärkeää puhetta ja sen keskeisen viestin täytäntöönpanoa: ”Meidän on tehtävä ahkerasti töitä pääsihteeri Xi Jinpingin heinäkuun 1. päivän tärkeän puheen keskeisen viestin toteuttamiseksi, tarkasteltava huolellisesti Ansteel-ryhmän puoluekomitean järjestelyjä verraten niitä esitettyihin järjestelyihin, tutkittava ja laadittava ’vapaaehtoisia toimia’, tarkasteltava huolellisesti Ansteel-ryhmän ’14. viisivuotisen’ kehitysstrategian edistämisen todellista tilaa, tehtävä perusteellisia tutkimuksia sekä toimittava huolellisesti käytännön toimia toteuttaessamme ja uusia liiketoimia aloittaessamme” (47). Ansteel-ryhmän yhteyksiä puolueeseen korostettiin 2 päivänä huhtikuuta 2021 pidetyssä ryhmän ammattijärjestökokouksessa, jossa todettiin, että ”ammattijärjestöorganisaatioiden Ansteel-ryhmän kaikilla tasoilla olisi noudatettava puolueen johdon tahtoa, toimittava ammattijärjestöjen poliittisen vastuun edellyttämällä tavalla ja tietoisesti edistettävä Ansteel-ryhmän korkealaatuista yleistä kehitystä” (48).

(104)

Lisäksi Baowun verkkosivustolla todetaan seuraavaa: ”Baowu noudattaa kaikilta osin vaatimuksia, jotka on asetettu lausunnossa puolueen johtajuuden vahvistamisesta keskusjohtoisten yritysten omistajaohjausta parannettaessa, optimoi järjestelmällisesti keskeistä päätöksentekojärjestelmää sekä laatii toimenpiteet ’kolme tärkeää ja yksi suuri’ -päätöksentekojärjestelmän ja tärkeimmissä asioissa noudatettavan päätöksentekovaltuuksien ja -vastuiden luettelon täytäntöönpanemiseksi sekä laatii täytäntöönpanotoimenpiteet yrityksen hallitusta varten” (49).

(105)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen sektorilla on myös voimassa syrjivää julkista politiikkaa, jolla suositaan kotimaisia tuottajia tai vaikutetaan muutoin markkinoihin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Vaikka tutkimuksen aikana ei voitu yksilöidä poliittisia asiakirjoja, jotka olisivat ohjanneet erityisesti raskaslevyn tuotannonalan kehitystä, tuotannonala hyötyy valtion ohjeistuksesta ja puuttumisesta terässektorin toimintaan, koska tarkastelun kohteena oleva tuote edustaa yhtä sen alasektoreista.

(106)

Kiinan viranomaiset pitävät terästeollisuutta edelleen keskeisenä tuotannonalana. (50) Tämä vahvistetaan lukuisissa terästä koskevissa suunnitelmissa, ohjeissa ja muissa asiakirjoissa, joita on hyväksytty kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla. Maaliskuussa 2021 hyväksytyssä 14. viisivuotissuunnitelmassa Kiinan viranomaiset määrittivät terästeollisuuden muutos- ja päivitystyön sekä optimoinnin ja rakenteellisen sopeutuksen kohteeksi. (51) Lisäksi raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa, jota sovelletaan myös terästeollisuuteen, ala mainitaan ”reaalitalouden peruskalliona” ja ”keskeisenä alana, joka muovaa Kiinan kansainvälistä kilpailuetua”. Siinä asetetaan useita tavoitteita ja työmenetelmiä, joilla edistetään terästeollisuuden kehitystä vuosina 2021–2025 ja joita ovat esimerkiksi teknologian kehittäminen, alan rakenteen kehittäminen (erityisesti uusien yrityskeskittymien avulla) ja digitalisaatio (52).

(107)

Toinen tärkeä raskaslevyn tuotannossa käytettävä raaka-aine on rautamalmi. Myös rautamalmi mainitaan raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa, jonka mukaan valtio aikoo ”kehittää kotimaisia mineraalivaroja järkevästi”. Suunnitelman tavoitteena on myös ”tehostaa rautamalmin etsintää – –, panna täytäntöön etuuskohteluun oikeuttavia veropolitiikkoja sekä edistää kehittyneen teknologian ja laitteiston käyttöönottoa kiinteän kaivosjätteen syntymisen vähentämiseksi” (53). Maakunnissa, muun muassa Hebeissä, viranomaisten suunnitelmissa on tukea sektoria ”uusiin hankeinvestointeihin kannustavalla alennustuella sekä selvittämällä mahdollisuuksia myöntää rauta- ja teräsyrityksille matalakorkoisia lainoja, jotta nämä voivat siirtyä uusille teollisuudenaloille, ja ohjaamalla rahoituslaitoksia myöntämään tällaisia lainoja, minkä lisäksi hallitus aikoo myöntää alennustukea” (54). Kaiken kaikkiaan Kiinan viranomaiset toteuttavat toimia, joilla toimijat saadaan noudattamaan julkisen politiikan tavoitteita kannustettavien toimialojen tukemiseksi, mukaan lukien tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistuksessa käytettävien pääraaka-aineiden tuotanto. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta vapaasti.

(108)

Tässä tutkimuksessa ei ole tullut esiin mitään näyttöä, joka osoittaisi, että 93 kappaleessa tarkoitettu perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännen luetelmakohdan mukainen konkurssi- ja omaisuuslainsäädännön syrjivä tai riittämätön täytäntöönpano raskaslevyalalla ei vaikuttaisi tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistajiin.

(109)

Raskaslevyalaan vaikuttavat myös 93 kappaleessa tarkoitetut perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaiset palkkakustannusten vääristymät. Nämä vääristymät vaikuttavat alaan sekä suoraan (tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tai sen tärkeimpiä tuotantopanoksia valmistettaessa) että välillisesti (kun ala saa tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää). (55)

(110)

Tässä tutkimuksessa ei myöskään esitetty näyttöä siitä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannonalaan ei vaikuttaisi 93 kappaleessa mainittu perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(111)

Komissio muistuttaa vielä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon tarvitaan useita tuotantopanoksia. Kun raskaslevyn tuottajat ostavat tai hankkivat näitä tuotantopanoksia, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista / pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla tuotannonaloilla.

(112)

Näin ollen sen lisäksi, että raskaslevyn kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, vaikutukset kohdistuvat myös kaikkiin tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannuksiin, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa niiden hinnanmuodostukseen (ks. raportin I ja II osa). Pääoman myöntämiseen, maankäyttöoikeuksiin, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen.

(113)

CISA toisti muistiota koskevissa huomautuksissaan väitteensä, jotka se oli esittänyt tutkimuksen vireillepanon osalta (ks. 32–39 kappale). Lisäksi se huomautti, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan merkittävien vääristymien esiintymistä koskeva arviointi olisi tehtävä kustakin vientiä harjoittavasta tuottajasta erikseen. Sen vuoksi komissiolla oli velvollisuus analysoida kunkin kiinalaisen tuottajan tilanne ja päättää niiden kunkin osalta, oliko jokin tuotanto- ja myyntikustannuksiin liittyvä tekijä vääristynyt. CISA väitti, että vaikka yksittäiset kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tässä tapauksessa, koko maata tai tuotannonalaa koskevien päätelmien ei silti pitäisi olla sallittuja.

(114)

Komissio totesi, että kun on vahvistettu, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisesti viejämaassa esiintyvien merkittävien vääristymien vuoksi viejämaan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttö ei ole asianmukaista, komissio voi muodostaa normaaliarvon kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta käyttämällä 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti asianmukaisen edustavan maan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaan voidaan käyttää kunkin tuottajan kotimarkkinakustannuksia, jos tarkan ja asianmukaisen näytön perusteella todetaan, että ne eivät ole vääristyneitä. Tarkastelun kohteena olevan tuotteen mitään tuotanto- tai myyntikustannuksia ei kuitenkaan voitu vahvistaa vääristymättömiksi yksittäisten vientiä harjoittavien tuottajien tuotannontekijöitä koskevan näytön perusteella. Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

(115)

Lopullisista päätelmistä esittämissään huomautuksissa CISA toisti uudelleen huomautuksensa, jotka se oli esittänyt tutkimuksen vireillepanosta ja vastauksessaan muistioon (ks. 32–39 kappale). Komissio on käsitellyt CISAn aiempia huomautuksia, mutta CISA totesi olevansa pettynyt siihen, että komissio oli hylännyt esitetyt väitteet. Sen vuoksi CISA painotti, että i) raportin todistusarvo on kyseenalainen ja se ei täytä puolueettoman ja objektiivisen näytön vaatimuksia ja ii) erinäiset viisivuotissuunnitelmat ovat vain yleisiä poliittisia asiakirjoja, joilla ei ole sitovia oikeusvaikutuksia – mikä käy CISAn mielestä ilmi myös siitä, että niiden rikkomisesta ei koidu selkeitä seuraamuksia – ja EU:lla on käytössä samantyyppisiä poliittisia asiakirjoja.

(116)

CISAn esittämiä väitteitä on käsitelty raportin osalta 33 kappaleessa ja viisivuotissuunnitelmien osalta 39 kappaleessa. Komissio totesi, että CISAn huomautus Kiinan viisivuotissuunnitelmia vastaavien EU:n poliittisten asiakirjojen olemassaolosta on täysin epäolennainen arvioitaessa merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti. Myöskään viittaus seuraamusten puuttumiseen viisivuotissuunnitelmissa ei muuta 39 kappaleessa esitettyä arviota, jossa todetaan asianmukaisten viisivuotissuunnitelmien tiettyjen määräysten ja raportissa käsiteltyjen tosiseikkojen perusteella, että Kiinan viranomaisilla on yksiselitteinen velvollisuus panna kyseiset viisivuotissuunnitelmat täytäntöön. Näin ollen CISAn väitteet eivät vaikuta 32–39 kappaleessa esitettyihin komission päätelmiin.

(117)

Kaiken kaikkiaan käytettävissä oleva näyttö osoitti, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien mukaan, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella komissio päätteli, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen. Näin ollen komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavassa jaksossa selostetaan.

(118)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

(119)

Kuten 86 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi muistion normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä. Tässä muistiossa kuvataan kriteerien pohjana olevat tosiseikat ja näyttö. Muistiossa ilmoitettiin asianomaisille osapuolille komission aikomuksesta pitää Brasiliaa asianmukaisena edustavana maana käsillä olevassa tapauksessa, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisten merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuisi.

(120)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa lueteltujen kriteerien mukaisesti komissio yksilöi Brasilian maaksi, jonka taloudellinen kehitys vastaa Kiinan tasoa, kuten pyynnön esittäjä ehdotti tarkastelupyynnössä. Maailmanpankki on luokitellut Brasilian ”ylemmän keskitulotason” maaksi bruttokansantulon perusteella. Näin ollen sen taloudellisen kehityksen tason katsotaan vastaavan Kiinan tasoa.

(121)

Komissio on todennut, että Brasilia on merkittävä raskaslevyn tuottaja (käytettävissä oleva kapasiteetti on noin 3,1 miljoonaa tonnia vuodessa (58)). Komissio on myös todennut, että Brasilia täyttää kaikki perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa säädetyt kriteerit ja että kaikki asiaankuuluvat julkiset tiedot, tuontitilastot mukaan lukien, sekä tiedot raaka-aineiden ja maakaasun, sähkön, työvoiman ja muiden tuotannontekijöiden kustannuksista ovat helposti saatavilla ja käytettävissä.

(122)

Brasilian suurin raskaslevyn tuottaja on Usinas Siderúrgicas de Minas Gerais, jäljempänä ’Usiminas’. Pyynnön esittäjän mukaan Usiminas on suuri integroitunut teräksentuottaja, joka käyttää samaa teräksenvalmistusprosessia (kivihiilestä ja rautamalmista valmistetaan raakarautaa masuunissa pelkistämällä, minkä jälkeen saadaan happipuhallusmenetelmää (BOF) käyttämällä raakaterästä, ja lopuksi vuorossa on jatkuva valu ja valssaus) kuin kiinalaiset tuottajat. Komissio totesi, että Usiminasin tilinpäätöstiedot 31 päivänä joulukuuta 2020 ja 31 päivänä joulukuuta 2021 päättyneiltä tilikausilta ovat saatavilla Orbis Bureau van Dijk -tietokannasta, jäljempänä ’Orbis-tietokanta’. Gerdau S/A, jäljempänä ’Gerdau’, on toinen brasilialainen raskaslevyn tuottaja. Myös sen tilinpäätöstiedot 31 päivänä joulukuuta 2020 ja 31 päivänä joulukuuta 2021 päättyneiltä tilikausilta ovat saatavilla Orbis-tietokannasta. Näin ollen komissio aikoo käyttää molempien edellä mainittujen brasilialaisten raskaslevyn tuottajien taloudellisia tietoja.

(123)

Tarkastelupyynnössä ehdotetusta edustavasta maasta saatiin huomautuksia tuojana toimivalta Primexiltä.

(124)

Kuten 15 kappaleessa todetaan, Primex ei hyväksynyt sitä, että Brasilia oli valittu tarkastelupyynnössä edustavaksi maaksi. Primex väitti erityisesti, että 1) Brasilian markkinat ovat Kiinan markkinoita pienemmät, 2) brasilialainen yritys Usiminas, jonka tietoja pyynnön esittäjä käytti myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voittomarginaalin laskemiseen, ei ollut asianmukainen valinta, koska sillä on määräävä markkina-asema kotimarkkinoilla, 3) Brasilian markkinat on suojattu kansainvälisen tuonnin aiheuttamalta kilpailulta polkumyyntitulleilla, joita on otettu käyttöön Ukrainasta, Kiinasta, Etelä-Afrikasta ja Etelä-Koreasta tulevassa raskaslevyn tuonnissa, ja 4) Brasiliasta unioniin tuleva tuonti oli vähäistä.

(125)

Komissio toteaa, että vaikka maassa on pienemmät markkinat kuin Kiinassa, sitä voidaan silti käyttää edustavana maana. Perusasetuksessa asetettu vaatimus edustavan maan ”asianmukaisuudesta” viittaa samanlaiseen taloudellisen kehityksen tasoon; markkinoiden kokoa ei perusasetuksessa mainita. Lisäksi huomautetaan, että kuten pyynnön esittäjä mainitsi pyynnössään, Brasilia on yksi kolmesta Maailmanpankin määrittelemään ylemmän keskitulotason maiden ryhmään kuuluvasta suurimmasta raskaslevyn tuottajasta yhdessä Venäjän ja (tämän menettelyn kohteena olevan) Kiinan kanssa. Kuten edellä selitetään, Brasiliassa on kaksi soveltuvaa raskaslevyn tuottajaa, joiden myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista ja voitosta on saatavilla kohtuulliset tiedot.

(126)

Lisäksi Usiminasin määräävää asemaa Brasilian markkinoilla koskevan väitteen tueksi ei ole esitetty näyttöä, joka osoittaisi, että yritys ei tämän seikan vuoksi sovellu vääristymättömien tietojen lähteeksi ja miksi se ei soveltuisi niiden lähteeksi. Joka tapauksessa, kuten edellä selitetään, komissio käytti myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voittomarginaalien laskemiseen molempien brasilialaisten raskaslevyn tuottajien taloudellisia tietoja, sillä molempien niiden taloudelliset tiedot ovat helposti saatavilla.

(127)

Primex ei myöskään perustellut, miten polkumyyntitoimenpiteiden soveltaminen Kiinasta, Etelä-Afrikasta ja Etelä-Koreasta tulevaan raskaslevyn tuontiin vaikuttaa Usiminasin myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten soveltuvuuteen vääristymättömäksi lähteeksi. Voiton osalta todetaan, että vaikka Brasiliassa voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet voivat vaikuttaa Usiminasin voittomarginaaliin, polkumyyntitoimenpiteiden tarkoituksena on palauttaa terve kilpailu, johon kuuluu se, että kotimaiset tuottajat voivat saavuttaa säännöllisen voittotason. Joka tapauksessa komissio totesi, että sekä Usiminasin että Gerdaun tapauksessa tilinpäätöstiedot eivät rajoitu pelkästään raskaslevyyn, vaan ne kattavat kaikki näiden yritysten valmistamat terästuotteet. Komissio huomautti myös, ettei Primex ehdottanut tässä vaiheessa vaihtoehtoista edustavaa maata.

(128)

Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksia Brasilian soveltuvuudesta edustavaksi maaksi sekä Usiminasin ja Gerdaun soveltuvuudesta edustavassa maassa toimiviksi tuottajiksi.

(129)

Yksikään asianomainen osapuoli ei esittänyt asianmukaista edustavaa maata koskevan muistion toimittamisen jälkeen huomautuksia Brasilian valinnasta edustavaksi maaksi.

(130)

CISA väitti muistiota koskevissa huomautuksissaan, että komission olisi käytettävä tärkeimpien tuotannontekijöiden yksikköhintojen määrittämiseksi kotimarkkinahintoja eikä GTA-tietokannan tuontitietoja, koska tuontihintoihin vaikuttavat useat tekijät, kuten tietyn tuotteen tuontimäärä ja saatavuus sekä vienti- ja tuontimaan välinen etäisyys.

(131)

Komissio totesi, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa säädetään asianmukaisen edustavan maan vastaavien tietojen käyttämisestä ”edellyttäen, että asiaankuuluvat tiedot ovat helposti saatavilla”. Komissiolla ei ole käytettävissään tietoja asiaankuuluvien tuotannontekijöiden kotimarkkinahinnoista mahdollisissa edustavissa maissa, eivätkä tällaiset tiedot ole helposti saatavilla. Sen sijaan mahdollisten asianmukaisten edustavien maiden tuontihintatiedot ovat helposti saatavilla. Jos näytön perusteella on perusteltua soveltaa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohtaa, komissio oikaisee näitä tuontihintoja (esimerkiksi lisäämällä niihin asiaankuuluvat tullit) muodostaakseen siten kohtuullisen korvaavan arvon, joka edustaa näiden maiden vääristymätöntä kotimarkkinahintaa. Lisäksi komissio varmistaa, että saatavilla on riittävästi edustavia vääristymättömiä tuontitietoja, jotta mahdollisten poikkeuksellisen korkeiden ja matalien hintojen vaikutus lopputuloksena saatavaan lopulliseen keskiarvoon pienenee automaattisesti, jolloin keskiarvo perustuu tuotantopanosten eri laatuihin ja määriin. Komissio ei vertailuarvoja määrittäessään myöskään ota huomioon tietoja, jotka koskevat Kiinasta ja muista kuin WTO:n jäsenmaista (59) edustavaan maahan suuntautuvaa tuontia. Kunhan tuotannontekijöiden tuontimäärät ovat riittävän edustavia eikä ole muita erityisiä olosuhteita, joiden vuoksi ne eivät soveltuisi käytettäviksi, ei ole mitään objektiivista syytä olla käyttämättä niitä. CISA ei myöskään esittänyt mitään näyttöä väitteensä tueksi. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen, koska esiin ei ole tullut päinvastaista näyttöä.

(132)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä ja kun komissio oli kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella vahvistanut, että Brasilia oli asianmukainen edustava maa, ei ollut tarpeen arvioida sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasoa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

(133)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä eikä muistiosta esitetty huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä ehdotetun asianmukaisen edustavan maan osalta ja koska Brasilia täyttää kaikki perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, komissio valitsi Brasilian asianmukaiseksi edustavaksi maaksi.

(134)

Komissio luetteli muistiossa tuotannontekijät, kuten raaka-aineet, maakaasu, energia ja työvoima, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa. Komissio myös totesi, että voidakseen muodostaa normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää GTA-tietokantaa määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden, etenkin raaka-aineiden, vääristymättömät kustannukset. Lisäksi komissio ilmoitti käyttävänsä Kansainväliseltä työjärjestöltä, jäljempänä ’ILO’, peräisin olevia tietoja vääristymättömien työvoimakustannusten määrittämiseksi sekä Brasilian sähköntoimittajien julkisia tariffeja.

(135)

Komissio ilmoitti myös, että määrittääkseen myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voiton se käyttäisi tarkastelun kohteena olevan tuotteen brasilialaisten tuottajien taloudellisia tietoja.

(136)

Lisäksi komissio ilmoitti muistiossa asianomaisille osapuolille, että koska täydelliset tiedot toimittaneiden otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tuotannontekijöitä oli niin suuri määrä ja koska joidenkin raaka-aineiden painoarvo kaikista tuotantokustannuksista oli mitätön, nämä vähäpätöiset erät ryhmiteltiin ”kulutushyödykkeiksi”. Lisäksi komissio ilmoitti, että se laskee kulutushyödykkeiden prosenttiosuuden raaka-aineiden kokonaiskustannuksista ja soveltaa tätä osuutta raaka-aineiden uudelleen laskettuihin kustannuksiin käytettäessä asianmukaisen edustavan maan vääristymättömiä vertailuarvoja.

(137)

Ottaen huomioon kaikki pyyntöön sisältyvät tiedot sekä pyynnön esittäjän ja asianomaisten osapuolten myöhemmin toimittamat tiedot seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet yksilöitiin normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 1

Raskaslevyn tuotannontekijät

Raaka-aineet

(138)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan), johon lisätiin tuontitullit. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan asetuksen (EU) 2015/755 (60) liitteessä 1. Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta pääteltyään 4.2.2.1 jaksossa, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että samat vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi, että samat vääristymät vaikuttivat vientihintoihin. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä oli edelleen edustava, vaikka Kiinasta ja muista kuin WTO:n jäsenmaista edustavaan maahan tuleva tuonti jätettiin pois.

(139)

Useiden tuotannontekijöiden osalta pyynnön esittäjälle aiheutuneet tosiasialliset kustannukset muodostivat mitättömän pienen osuuden kaikista raaka-ainekustannuksista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Koska niiden osalta käytetyllä arvolla ei ollut – käytetystä lähteestä riippumatta – tuntuvaa vaikutusta polkumyyntimarginaalia koskeviin laskelmiin, komissio päätti sisällyttää nämä kustannukset kaikkiin muihin raaka-aineisiin. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja voidakseen vahvistaa vääristymättömän arvon kaikille muille raaka-aineille. Komissio vahvisti pyynnön esittäjän toimittamien tietojen perusteella kaikkien muiden raaka-aineiden osuudeksi 7,5 prosenttia kaikista raaka-ainekustannuksista. Kyseistä prosenttiosuutta sovellettiin tämän jälkeen raaka-aineiden vääristymättömään arvoon, jotta voitiin laskea vääristymätön arvo muille raaka-aineille.

(140)

Yleensä näihin tuontihintoihin olisi vielä lisättävä kotimaan kuljetuskustannukset. Kun otetaan huomioon tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimuksen luonne eli sen toteaminen, toistuisiko polkumyynti, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, eikä niinkään polkumyynnin suuruuden toteaminen, komissio päätti, että kotimaan kuljetuskustannuksia koskevat oikaisut eivät olleet tarpeen. Tällaiset oikaisut vain kasvattaisivat normaaliarvoa ja näin ollen myös polkumyyntimarginaalia.

Työvoima

(141)

Komissio käytti ILO:n tilastoja (61) Brasilian palkkojen määrittämiseen. Tilastoista saatiin tiedot valmistussektorin työntekijöiden kuukausipalkoista ja keskimääräisistä viikkotyötunneista Brasiliassa tutkimusajanjaksolla (vuosi 2021).

Sähkö

(142)

Sähkön osalta komissio käytti Brasilian suurimpiin sähköntoimittajiin kuuluvan Cemig Distribuição S.A:n (62) hintoja, jotka olivat helposti saatavilla. Tämän lähteen perusteella voidaan määrittää teollisuuden keskimääräinen tariffi tutkimusajanjaksolla (vuosi 2021).

Maakaasu

(143)

Maakaasun osalta komissio käytti Companhia de Gás de Minas Geraisin (63) (GASMIG) julkaisemaa kaasun hintaa Brasiliassa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämän lähteen perusteella voidaan määrittää teollisten käyttäjien maksama maakaasun hinta.

(144)

CISA totesi muistiota koskevissa huomautuksissaan, että Brasiliaa on käytetty edustavana maana kahdessa muussa tutkimuksessa, muun muassa kromilla elektrolyyttisesti pinnoitettuja teräsvalmisteita koskevassa menettelyssä AD683 (64) ja piiseosteisesta sähköteknisestä teräksestä valmistettuja raesuunnattuja levyvalmisteita koskevassa menettelyssä R728 (65). CISA totesi, että vaikka näissä menettelyissä käytetyt tutkimusajanjaksot eivät olleet täsmälleen samat, menettelyt ovat kuitenkin viimeaikaisia ja siksi komission olisi pitänyt poimia energia- ja kustannustiedot samankaltaisista lähteistä, jolloin se olisi päätynyt kunkin tekijän osalta samankaltaisiin yksikkökustannuksiin. CISA totesi, että tässä tutkimuksessa maakaasun vertailuarvo määritettiin GASMIGin julkaiseman Brasilian kaasun hinnan perusteella ja sen hinnaksi laskettiin 7,46 CNY/m3. Kromilla elektrolyyttisesti pinnoitettuja teräsvalmisteita koskevassa tutkimuksessa kaasun vertailuarvo määritettiin sen sijaan Brasilian energiaministeriön tilastojen perusteella, jolloin sen hinnaksi laskettiin 2,257 CNY/m3. Piiseosteisesta sähköteknisestä teräksestä valmistettuja raesuunnattuja levyvalmisteita koskevassa tutkimuksessa kaasun vertailuarvo määritettiin GASMIGin ilmoittamien hintojen perusteella ja hinnaksi saatiin 3,42–3,72 CNY/m3. CISA totesi, että vaikka edellä mainituissa kahdessa tutkimuksessa käytetyt tutkimusajanjaksot ovat hyvin lähellä tämän tutkimuksen tutkimusajanjaksoa, tässä tutkimuksessa käytettyjen hintojen ero edellä mainittujen tutkimusten hintoihin on yli kaksinkertainen ja näin ollen se ylittää kohtuullisen vaihteluvälin. CISA pyysi komissiota vertailemaan näistä eri lähteistä poimittuja hintoja ja määrittämään siten kohtuullisen hinnan.

(145)

CISA esitti samankaltaisen huomautuksen myös työvoimakustannuksista. Se huomautti, että tässä tutkimuksessa työvoimakustannusten vertailuarvo määritettiin ILO:n tilastojen ja Usiminasin julkaiseman kestävyysraportin tietojen perusteella ja kustannuksiksi laskettiin 46,69 CNY/tunti. Kromilla elektrolyyttisesti pinnoitettuja teräsvalmisteita koskevassa tutkimuksessa käytettiin ainoastaan ILO:n tilastoja ja keskimääräisiksi työvoimakustannuksiksi laskettiin 27,112 CNY/tunti. CISA väitti, etteivät Brasilian työvoimakustannukset ole voineet nousta lyhyessä ajassa niin paljon, ja se pyysi komissiota käyttämään tässä tutkimuksessa työvoimakustannusten vertailuarvon määrittämiseksi samaa menetelmää kuin kromilla elektrolyyttisesti pinnoitettuja teräsvalmisteita koskevassa tutkimuksessa.

(146)

Komissio huomautti, että tämän tutkimuksen tutkimusajanjakso on eri kuin CISAn mainitsemissa kahdessa tutkimuksessa. Kuten 8 kappaleessa todetaan, tämän tutkimuksen tutkimusajanjaksona on 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välinen ajanjakso, kun taas kromilla elektrolyyttisesti pinnoitettuja teräsvalmisteita koskevassa tutkimuksessa tutkimusajanjakso ajoittui 1 päivän heinäkuuta 2020 ja 30 päivän kesäkuuta 2021 väliselle ajalle ja piiseosteisesta sähköteknisestä teräksestä valmistettuja raesuunnattuja levyvalmisteita koskevassa tutkimuksessa puolestaan 1 päivän heinäkuuta 2019 ja 30 päivän kesäkuuta 2020 väliselle ajalle. Näin ollen vertailuarvot voivat poiketa toisistaan, sillä ne koskevat eri ajanjaksoja. CISA ei myöskään tarkentanut, oliko jokin komission vertailuarvojen laskemiseen käyttämistä menetelmistä virheellinen, vaan se näytti keskittyvän vain itse vertailuarvoon. CISA ei täsmentänyt, millainen vertailuarvo olisi kohtuullinen. CISA näytti olevan sitä mieltä, että alhaisempi vertailuarvo olisi kohtuullinen. Komissio huomautti myös, että kaasun osalta CISA viittasi sekä kromilla elektrolyyttisesti pinnoitettuja teräsvalmisteita koskevaan tutkimukseen että piiseosteisesta sähköteknisestä teräksestä valmistettuja raesuunnattuja levyvalmisteita koskevaan tutkimukseen, mutta työvoimakustannusten osalta se viittasi ainoastaan näistä ensin mainittuun. On syytä huomata, että piiseosteisesta sähköteknisestä teräksestä valmistettuja raesuunnattuja levyvalmisteita koskevassa tutkimuksessa työvoimakustannusten vertailuarvoksi laskettiin 84,59 CNY/tunti, mikä on kaksin verroin suurempi kuin tässä tutkimuksessa. Komissio myös totesi, ettei CISA vertaillut huomautuksissaan sähkön vertailuarvoa kahdessa edellä mainitussa tutkimuksessa käytettyihin vertailuarvoihin. Tässä tutkimuksessa sähkön vertailuarvo on huomattavasti alhaisempi kuin kahdessa muussa tutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa sähkön vertailuarvoksi laskettiin 0,79 CNY/kWh, kun taas kromilla elektrolyyttisesti pinnoitettuja teräsvalmisteita koskevassa tutkimuksessa vertailuarvo oli 5,034 CNY/kWh ja piiseosteisesta sähköteknisestä teräksestä valmistettuja raesuunnattuja levyvalmisteita koskevassa tutkimuksessa 8,251 CNY/kWh.

(147)

Kussakin tutkimuksessa komissio on laskenut vertailuarvot helposti saatavilla olevien tietojen sekä tutkimuskohtaisten ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tietojen perusteella. Tässä yhteydessä muistutetaan, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet tässä tutkimuksessa yhteistyössä, kun taas edellä mainituissa kahdessa muussa tutkimuksessa kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat toimivat yhteistyössä. Se, onko vertailuarvo jossakin tutkimuksessa alhaisempi kuin toisessa, ei ole merkityksellinen seikka. Näin ollen väite hylättiin.

(148)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut, jotta voidaan kattaa kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(149)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja voidakseen vahvistaa vääristymättömän arvon tuotannollisille yleiskuluille. Näin ollen komissio vahvisti tuotannollisten yleiskulujen osuuden kaikista valmistus- ja työvoimakustannuksista yhden otokseen valitun unionin tuottajan toimittamien tietojen perusteella. Tätä prosenttiosuutta sovellettiin tämän jälkeen valmistuskustannusten vääristymättömään arvoon, jotta voitiin laskea vääristymätön arvo tuotannollisille yleiskuluille.

(150)

Määrittääkseen myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voiton vääristymättömän ja kohtuullisen määrän komissio käytti tuoreimpia saatavilla olevia taloudellisia tietoja Brasiliassa toimivilta yrityksiltä, jotka oli muistiossa yksilöity tarkastelun kohteena olevan tuotteen toiminnassa oleviksi ja kannattaviksi tuottajiksi. Tähän tarkoitukseen käytettiin seuraavien yritysten Orbis Bureau van Dijkin tietokannasta saatuja tilivuosien 2021 ja 2020 taloudellisia tietoja: Usiminas ja Gerdau.

(151)

CISA väitti muistion toimittamisen jälkeen, että sekä Usiminasin että Gerdaun tulot ja voitot olivat vuonna 2020 poikkeuksellisen suuret verrattuna vuoteen 2021. Tämän vuoksi CISA pyysi, ettei komissio käyttäisi vuoden 2021 taloudellisia tietoja vaan vuosien 2020 ja 2021 taloudellisten tietojen keskiarvoa, jotta tiedot kuvastaisivat kohtuullisesti näiden kahden brasilialaisen tuottajan tavanomaista taloudellista tilannetta.

(152)

Komissio katsoi, että väite oli aiheellinen. Sekä Usiminas että Gerdau tekivät erittäin suurta voittoa vuonna 2021. Sen vuoksi komissio katsoi, että olisi asianmukaisempaa käyttää molempien brasilialaisten tuottajien osalta vuoden 2020 taloudellisia tietoja vuoden 2021 tietojen sijaan, sillä vuosi 2021 vaikutti olleen poikkeuksellinen vuosi molemmille yrityksille.

(153)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa CISA totesi, että komission käyttämät myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voittomarginaalit olivat edelleen korkeat. Se väitti, että raudan ja teräksen kaltaisella tuotannonalalla kaksinumeroisen voiton saavuttaminen on erittäin harvinaista tai jopa mahdotonta. CISAn mukaan komission ei pitäisi käyttää kahden brasilialaisen yrityksen osalta Orbisilta saatuja taloudellisia tietoja, jotka sisältävät myös muita kuin tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevia tietoja, vaan sen olisi käytettävä Brasilian talousministeriön (66) julkaisemia, Etelä-Afrikasta, Kiinasta, Etelä-Koreasta ja Ukrainasta peräisin olevan raskaslevyn tuontiin liittyvän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimuksen päätelmiä. CISA pyysi komissiota ottamaan huomioon kyseisen tutkimuksen päätelmät, kun myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittomarginaaleja oikaistaan.

(154)

Komissio totesi, että ensimmäisestä muistiosta esittämissään huomautuksissa CISA pyysi, ettei komissio käyttäisi vuoden 2021 taloudellisia tietoja vaan vuosien 2020 ja 2021 taloudellisten tietojen keskiarvoa, jotta tiedot kuvastaisivat kohtuullisesti näiden kahden brasilialaisen tuottajan tavanomaista taloudellista tilannetta (ks. 151 kappale). Komissio hyväksyi pyynnön ja meni vielä pidemmälle ja käytti ainoastaan vuoden 2020 myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittomarginaaleja, jotka olivat CISAn ehdottamia vuosien 2020 ja 2021 keskimääräisiä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittomarginaaleja alhaisemmat. CISAn mainitsemasta tutkimuksesta komissio totesi, että kyseinen tutkimus saatiin päätökseen lokakuussa 2019 ja se perustui vuosia 2013 ja 2017 koskeviin tietoihin, kun taas tämän tutkimuksen tutkimusajanjakso on vuosi 2021. CISA ei myöskään täsmentänyt, miten komission olisi oikaistava myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittomarginaaleja brasilialaisen tutkimuksen päätelmien pohjalta. Lisäksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan alakohdassa edellytetään, että normaaliarvon muodostamisessa käytettävät myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voittomarginaalit ovat vääristymättömät ja kohtuulliset. CISA ei pystynyt osoittamaan, että käytetyt arvot olisivat olleet joko vääristyneitä tai kohtuuttomia. Näin ollen väite hylättiin.

(155)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(156)

Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä esittämiä tietoja kunkin tekijän (raaka-aineet ja työvoima) käytöstä tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa.

(157)

Määritettyään vääristymättömät valmistuskustannukset komissio lisäsi niihin tuotannolliset yleiskulut, myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voiton (ks. 149–152 kappale). Tuotannolliset yleiskulut määritettiin pyynnön esittäjän antamien tietojen perusteella. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto määritettiin Usiminasin ja Gerdaun vuoden 2020 tilinpäätöstietojen perusteella. Komissio lisäsi vääristymättömiin valmistuskustannuksiin seuraavat:

(158)

Tämän perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(159)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinta määritettiin GTA-tietokannasta saatujen, noudettuna-tasolle oikaistujen Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin FOB-hintojen perusteella.

(160)

Tässä yhteydessä komissio käytti GTA-tietokannan vientitilastoista saatuja, seuraavia Kiinassa käytössä olevia tavaran koodeja koskevia tietoja: 7208 51 10, 7208 51 20, 7208 51 90, 7208 52 00, 7208 90 00, 7225 40 91, 7225 40 99 ja 7225 99 90. Komissio huomauttaa, että nämä tavaran koodit eivät kata ainoastaan tarkasteltavana olevaa tuotetta vaan myös muuntyyppisiä tuotteita. Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, asiakirja-aineistossa olevien tietojen perusteella ei kuitenkaan voida määrittää tarkasteltavana olevan tuotteen osuutta näihin Kiinassa käytössä oleviin tavaran koodeihin lukeutuvan viennin kokonaismäärästä. Keskimääräiset vientihinnat vaihtelevat tavaran koodista riippuen 619 eurosta 1 163 euroon tonnilta. Kaikkien edellä lueteltujen kahdeksan Kiinassa käytössä olevan tavaran koodin perusteella laskettu keskimääräinen vientihinta oli 749 euroa tonnilta. Eniten tavaraa vietiin kolmansiin maihin Kiinassa käytössä olevalla tavaran koodilla 7225 40 99, johon lukeutuvan viennin hinta oli kahdeksasta edellä luetellusta Kiinassa käytössä olevasta tavaran koodista alhaisin (619 euroa tonnilta).

(161)

GTA-tietokannasta poimitut FOB-hinnat oikaistiin noudettuna-tasolle. FOB-hinnoista siis vähennettiin kotimaan kuljetuskustannukset pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä esittämien tietojen perusteella.

(162)

Komissio vertasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti määritettyä normaaliarvoa edellä esitetyn mukaisesti määritettyyn Kiinan kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintaan (noudettuna-tasolla).

(163)

Tämän perusteella normaaliarvon ja kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen välinen ero ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla oli 9–97 prosenttia Kiinassa käytössä olevasta tavaran koodista riippuen. Keskimäärin hintaero ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla oli 65 prosenttia.

(164)

Tämä viittaa siihen, että jos toimenpiteiden annettaisiin raueta ja kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat veisivät tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin samankaltaisilla hinnoilla, joilla sen tarkastelussa todettiin vievän tuotetta muihin kolmansiin maihin, polkumyyntimarginaalit olisivat todennäköisesti samalla tasolla kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli merkittävät.

(165)

Kuten 13 ja 27 kappaleessa todetaan, CISA ja Primex väittivät myös, että viennin rajoittamiseksi ja kiinalaisen terästuotannon ohjaamiseksi Kiinan kotimaisen teollisuuden käyttöön Kiinan valtiovarainministeriö ilmoitti, että 1 päivästä elokuuta 2021 alkaen tiettyihin terästuotteisiin, muun muassa raskaslevyyn, ei enää sovelleta viennin arvonlisäveron palautusta (67). CISAn mukaan Kiinan viranomaiset pyrkivät tällä politiikan muutoksella vähentämään vientiä ja ohjaamaan kiinalaista tuotantoa kotimaisen teollisuuden käyttöön. CISA väitti, että tämän politiikan muutoksen seurauksena Kiinan raskaslevyviennin voidaan odottaa vähenevän merkittävästi lähitulevaisuudessa, kun taas Primex väitti, että Kiinasta tuleva tuonti lisääntyisi maltillisesti.

(166)

On totta, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat menettivät tämän vientikannustimen vuonna 2021, mutta kun otetaan huomioon, että 1) kysyntä Kiinan markkinoilla on vähentynyt (ks. 69 kappale), 2) useilla muilla tärkeillä markkinoilla on voimassa polkumyyntitoimenpiteitä, kuten 169 kappaleessa selitetään, ja 3) käyttämätöntä kapasiteettia on merkittävästi (ks. 66 ja 69 kappale), tämän kannustimen menettäminen ei estäisi kiinalaisia tuottajia viemästä suuria määriä raskaslevyä unionin markkinoille polkumyyntihinnoin, jos toimenpiteet lopetettaisiin, jotta ne voivat hyödyntää käyttämätöntä kapasiteettiaan. CISA ja Primex eivät myöskään määritelleet, kuinka suuri vaikutus viennin arvonlisäveron palautuksen poistamisella todennäköisesti on vientihintaan. Niillä on myös ristiriitaiset näkemykset muutoksen vaikutuksesta tuontimääriin, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Näin ollen komissio hylkäsi nämä väitteet.

(167)

Komissio tutki hintatasoa, jonka unionin tuottajat voisivat saavuttaa unionin markkinoilla, verrattuna kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hintatasoon kolmansien maiden markkinoilla.

(168)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti GTA-tietokannan tietoja. Komissio totesi, että unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta vapailla markkinoilla (ks. taulukko 9) oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 749 euroa tonnilta eli sama kuin kolmansiin maihin suuntautuvan viennin keskimääräinen FOB-hinta mutta korkeampi kuin sen Kiinassa käytössä olevan tavaran koodin keskihinta, johon kuuluvaa tavaraa vietiin eniten. Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien olisi siis kannattavaa ohjata vientiä kolmansista maista unioniin, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, ja hyödyntää siten tilaisuutta laajentaa unionin markkinoille suuntautuvaa vientiään.

(169)

Komissio totesi, että pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä esittämien, internetistä löytyneiden ja WTO:n tietokannan tietojen mukaan Brasiliassa, Kanadassa, Indonesiassa, Thaimaassa, Yhdysvalloissa (68) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (69) sovelletaan polkumyyntitoimenpiteitä Kiinasta tulevaan raskaslevyn tuontiin. Koska kiinalaisten viejien on vaikeaa myydä tuotteitaan kaikille näille markkinoille, unionin markkinoista tulisi erittäin houkuttelevat kiinalaisille viejille näiden pyrkiessä viemään ylimääräistä tuotantoaan ja hyödyntämään käyttämätöntä kapasiteettiaan, jos nykyisten toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(170)

Ottaen huomioon 66–169 kappaleessa tehdyn arvioinnin ja erityisesti kiinalaisten viejien merkittävän käyttämättömän kapasiteetin, unionin markkinoiden houkuttelevuuden ja kolmansien maiden markkinoiden alhaisen vastaanottokyvyn komissio päätteli, että on todennäköistä, että polkumyynnillä tapahtuva tuonti Kiinasta toistuu, jos voimassa olevien toimenpiteiden annetaan raueta.

(171)

Primex väitti, että unioniin tulevan tuonnin määrä siinä tapauksessa, että toimenpiteet lakkautetaan, ei riipu pelkästään Kiinan tuotantokapasiteetista vaan useista eri tekijöistä, joista tärkein on kuluttajakysyntä unionissa. Muita tekijöitä ovat hinnan ja kustannusten suhde sekä kilpailun voimakkuus maailmanmarkkinoilla, mahdolliset kaupan esteet maailmanmarkkinoilla ja valuuttakurssien kehitys. Primex totesi myös, että näiden tekijöiden tulevaa kehitystä ei voida ennustaa.

(172)

Kuten 170 kappaleessa todetaan, komission päätelmä, jonka mukaan Kiinasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti todennäköisesti toistuu suurina määrinä, jos voimassa olevien toimenpiteiden annetaan raueta, ei perustu pelkästään Kiinan käyttämättömään kapasiteettiin vaan myös unionin markkinoiden houkuttelevuuteen sekä kolmansien maiden markkinoiden alhaiseen viennin vastaanottokykyyn. Primex ei esittänyt näyttöä muita tekijöitä koskevan väitteensä tueksi, ja siksi väite hylättiin.

(173)

Samankaltaista tuotetta valmisti tarkastelujaksolla yli 25 unionin tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(174)

Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 9,4 miljoonaa tonnia. Komissio vahvisti luvun unionin tuotannonalaa koskevien kaikkien käytettävissä olevien tietojen, kuten tarkastelupyynnössä, otokseen valittujen unionin tuottajien todennetuissa kyselyvastauksissa ja EUROFERin toimittamissa todennetuissa asiakirjoissa olevien tietojen, perusteella.

(175)

Kuten edellä 41 kappaleessa todetaan, otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa. Ne edustavat yli 25:tä prosenttia samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa ja yli 31:tä prosenttia samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaismyyntimäärästä unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(176)

Komissio vahvisti unionin kulutuksen Eurostatin tuontitilastojen ja unionin tuotannonalalta saatujen todennettujen myyntitietojen perusteella.

(177)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen kulutus unionissa kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (tonnia)

(178)

Unionin kokonaiskulutus supistui ensin 9 prosenttia vuonna 2019, kun unionin BKT:n kasvu hidastui merkittävästi, mikä vaikutti erittäin suhdanneherkkiin aloihin, kuten terästeollisuuteen. Vuonna 2020 kulutus väheni entisestään covid-19-pandemian aiheuttaman talouden taantuman seurauksena. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kulutus kääntyi vihdoin nousuun mutta oli edelleen 10 prosenttia alle vuoden 2018 tason.

(179)

Kytkösmarkkinat käsittävät sekä kytkösmarkkinamyynnin että kytköskäytön. Kaikkiaan kytkösmarkkinoille tarkoitettu raskaslevyn määrä väheni tarkastelujaksolla 23 prosenttia. Kytkösmarkkinat muodostivat vain pienen osan raskaslevyalan liiketoiminnasta – niiden osuus kokonaiskulutuksesta tarkastelujaksolla oli alle 10 prosenttia. Vuosina 2019 ja 2020 tällaisen myynnin osuus kokonaiskulutuksesta oli talouden hidastumisen ja covid-19-pandemian vuoksi vielä pienempi, noin 6 prosenttia kulutuksesta. Tämä johtui pääasiassa putkialalla toimivien etuyhteydessä olevien yritysten kysynnän hiipumisesta.

(180)

Unionin kulutus vapailla markkinoilla noudatti samaa suuntausta kuin kokonaiskulutus. Vuoteen 2020 asti se supistui 178 kappaleessa esitetyistä syistä tasaisesti kaikkiaan 18 prosenttia ja alkoi sitten elpyä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kulutus ei kuitenkaan palannut vuoden 2018 tasolle. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tietyt myyntisegmentit, kuten auto- ja tuulivoimala-ala, kasvoivat erityisesti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Joihinkin tärkeimpiin myyntisegmentteihin, kuten teräsputkiteollisuuteen ja laivanrakennukseen, talouden hidastuminen vaikutti sen sijaan voimakkaasti, eivätkä ne elpyneet entiselle tasolleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämän seurauksena unionin kokonaiskulutus vapailla markkinoilla supistui tarkastelujaksolla 9 prosenttia.

(181)

Komissio määritti Kiinasta tulevan tuonnin määrän Eurostatin tuontitilastojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertaamalla vapaille markkinoille tarkoitettuja tuontimääriä 177 kappaleessa olevassa taulukossa 2 esitettyyn unionin kulutukseen näillä markkinoilla.

(182)

Tuonti Kiinasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä ja markkinaosuus

(183)

Alkuperäisessä tutkimuksessa Kiinasta tulevan tuonnin määrä oli peräti 1,4 miljoonaa tonnia ja markkinaosuus yli 14 prosenttia.

(184)

Tarkastelujaksolla Kiinasta unioniin tuleva tuonti väheni mitättömäksi. Tuontimäärä oli hyvin pieni jo vuonna 2018, ja tarkastelujakson aikana se pieneni 86 prosenttia.

(185)

Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli koko tarkastelujakson ajan mitättömän pieni, alle prosentin unionin kulutuksesta.

(186)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio määritti Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräisen hinnan Eurostatin tuontitilastojen perusteella.

(187)

Kiinasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräinen hinta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontihinta (euroa/tonni)

(188)

Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat vaihtelivat merkittävästi tarkastelujaksolla. Kuten 182 kappaleessa olevasta taulukosta 3 käy ilmi, tuontimäärä pysyi hyvin vähäisenä tarkastelujaksolla. Sen vuoksi komissio katsoi, ettei tällaisen vähäisen tuontimäärän perusteella voida tehdä merkityksellisiä päätelmiä.

(189)

Lisäksi on syytä huomata, että koko tarkastelujakson ajan unionin tuottajat myivät raskaslevyä käytännössä yhden tai kahden vuoden pituisilla keskipitkän aikavälin sopimuksilla, joissa vahvistettiin hinnat koko sopimuskaudelle, kun taas käytettävissä olevien tietojen mukaan kiinalaiset viejät myivät raskaslevynsä spot-hintaan eli hyvin lyhytkestoisilla sopimuksilla. Tämän ansiosta kyseiset viejät ovat voineet mukauttaa hintojaan markkinaolosuhteisiin suhteellisen nopeasti ja seurata hintakehitystä ketterästi. Kuten 185 kappaleessa mainitaan, kiinalaisten tuotteiden markkinaosuus pysyi kuitenkin tarkastelujaksolla jatkuvasti alle vähimmäistason, joten hinnoittelusta ei voida tehdä merkityksellisiä päätelmiä näin vähäisten määrien perusteella.

(190)

Suurin osa muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuodusta raskaslevystä tuli Ukrainasta, Intiasta, Venäjän federaatiosta ja Korean tasavallasta.

(191)

Muista kolmansista maista unioniin tulevan raskaslevyn tuonnin (kokonais)määrä sekä markkinaosuus vapailla markkinoilla ja hinta kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 5

Kolmansista maista tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(192)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen kokonaistuonti muista kolmansista maista kuin Kiinasta väheni 3 prosenttia tarkastelujaksolla.

(193)

Koska muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä supistui tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan vähemmän kuin unionin kulutus (ks. 178 kappale), muista kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla 6 prosenttia (0,9 prosenttiyksikköä).

(194)

Pyynnön esittäjä käytti seostamattomasta teräksestä valmistetun raskaslevyn tuonnin laskemiseksi Eurostatin tietoja, jotka koskevat kyseisiä tuotteita vastaavia täydellisiä CN-koodeja, eivät pelkästään tuotteita vastaavia Taric-koodeja. Pyynnön esittäjä toimi näin siksi, että sen mielestä kaikkien näillä CN-koodeilla maahantuotujen tuotteiden olisi lukeuduttava tarkastelun kohteena olevaksi tuotteeksi. Pyynnön esittäjä nosti esille erityisesti työkaluteräksen – joka ei kuulu tuotteen määritelmään – ja väitti, että yhdistetyn nimikkeistön mukaisen määritelmän mukaan työkaluterästä voidaan valmistaa ainoastaan seosteräksestä, joten seostamatonta terästä vastaaviin CN-koodeihin (70) ei voi kuulua työkaluteräksestä valmistettuja tuotteita. Joka tapauksessa pyynnön esittäjä väitti, että alkuperäisessä tutkimuksessa valituksessa jätettiin pois ainoastaan seosteräksestä valmistettu työkaluteräs. Pyynnön esittäjä katsoi, ettei komission olisi pitänyt vahvistaa kymmennumeroisia Taric-koodeja seostamattomasta teräksestä valmistetun raskaslevyn tärkeimmille CN-koodeille (7208 51 20, 7208 51 91, 7208 51 98 ja 7208 52 91) ja että näiden Taric-koodien perusteella tehdyt laskelmat johtaisivat tuonnin merkittävään aliarviointiin virheellisen luokituksen vuoksi. Tällainen aliarviointi puolestaan johtaisi virheisiin laskettaessa muita vahinkotekijöitä, kuten kulutusta ja markkinaosuutta, ja voisi antaa vääristyneen kuvan unionin tuotannonalan tilanteesta vahinkoanalyysia tehtäessä.

(195)

Komissio totesi, että työkaluterästuotteita voidaan valmistaa myös seostamattomasta teräksestä (hiiliteräksestä) (71) ja että ainakin joitakin määriä tällaisia tuotteita tuotiin unioniin tarkastelujakson aikana. Se, että työkaluterästä voidaan valmistaa myös seostamattomasta teräksestä, ei ole ristiriidassa yhdistetyn nimikkeistön mukaisen työkaluteräksen määritelmän kanssa, koska kyseinen määritelmä annetaan ainoastaan seosterästuotteita vastaavia tiettyjä alanimikkeitä (CN-koodeja) varten. Pyynnön esittäjä ei ole myöskään toimittanut mitään näyttöä tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnin virheellisestä luokittelusta. Edellä esitetyn perusteella komissio vahvisti, että tuontitietojen laskentaperusteena olisi käytettävä tuotteiden Taric-koodeja aina, kun tällainen koodi on luotu. Komissio huomautti vielä, että vaikka olisi näyttöä siitä, että täydellisten CN-koodien perusteella määritetty suurempi arvio olisi lähempänä todellista arvoa, se ei muuttaisi vahinkoa koskevia päätelmiä.

(196)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(197)

Kuten 41 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioimiseen käytettiin otantamenetelmää.

(198)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit tarkastelupyyntöön ja pyynnön esittäjän toimittamiin todennettuihin asiakirjoihin sisältyvien, kaikkia unionin tuottajia koskevien tietojen perusteella. Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastauksissa annettujen, kyseisiä tuottajia koskevien tietojen perusteella. Molempien tietojen todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(199)

Makrotaloudelliset indikaattorit ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(200)

Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(201)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6 A

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(202)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuotannonalan tuotannon kehitys seurasi tiiviisti kulutuksen kehitystä vapailla markkinoilla. Kaiken kaikkiaan tuotanto väheni 8 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tilanne oli erityisen vaikea vuonna 2020, jolloin tuotantoa supistettiin 15 prosenttia, sillä covid-19-pandemian puhjettua kyseisenä vuonna kysyntä hiipui. Tuotanto elpyi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla seuraten kulutuksen kasvua vapailla markkinoilla sekä kytköskäytön kasvua, mutta se ei palannut vuoden 2018 tasolle.

(203)

Raskaslevyn tuotantokapasiteetti pysyi samalla tasolla ja jopa kasvoi hieman vuosina 2018–2020. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että unionin tuotannonalan oli poistettava osa kapasiteetistaan käytöstä tai kohdennettava se muihin tuotteisiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kokonaiskapasiteetti pieneni 5 prosenttia (727 000 tonnia) tarkastelujaksolla.

(204)

Tuotantokapasiteetin supistuttua 5 prosenttia kapasiteetin käyttöaste pysyi tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson alussa ja lopussa noin 70 prosentissa. Käyttöaste oli kuitenkin erityisen alhainen vuosina 2019 ja 2020, jolloin se laski alimmillaan 59 prosenttiin. Tämä alhainen kapasiteetin käyttöaste johtui covid-19-kriisin aiheuttamasta talouden laskusuhdanteesta, jonka seurauksena kulutus vapailla markkinoilla sekä kytköskäyttöön ja kytkösmarkkinamyyntiin tarkoitettu tuotanto suipistuivat merkittävästi.

Taulukko 6 B

Kytköskäyttöön ja kytkösmarkkinamyyntiin tarkoitettu unionin tuotanto

(205)

Kuten 5.2 kohdassa (”Unionin kulutus”) mainitaan, raskaslevyn kulutus väheni tarkastelujaksolla. Tämän supistumisen vaikutus näkyi erityisesti kytköskäyttöön ja kytkösmarkkinamyyntiin tarkoitetussa tuotannossa, joka väheni 39 prosenttia vuonna 2019 ja vielä 4 prosenttiyksikköä vuonna 2020. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tapahtunut elpyminen ei ollut riittävää, jotta edellisinä vuosina vähentynyt tuotantomäärä olisi palautunut entiselle tasolleen.

(206)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(207)

Unionin tuotannonalan kokonaismyyntimäärän kehitys seurasi pitkälti kulutuksen kehitystä tarkastelujaksolla. Myyntimäärä väheni 8 prosenttia vuonna 2019, ja se supistui vielä lisää vuonna 2020, jolloin koronapandemia puhkesi. Vaikka kysyntä elpyi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, tuotannonalan myynti ei saavuttanut vuoden 2018 tasoa. Kaiken kaikkiaan myyntiä menetettiin tarkastelujaksolla lähes miljoona tonnia.

(208)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että kytkösmarkkinamyynti supistui enemmän kuin myynti vapailla markkinoilla. Kytkösmarkkinamyynti väheni vuodesta 2018 vuoden 2020 loppuun mennessä peräti 55 prosenttia (noin 425 000 tonnia). Kytkösmarkkinamyynnin elpyminen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli suhteellisen heikkoa – tämä myynti oli edelleen 37 prosenttia alle vuoden 2018 tason.

(209)

Markkinoiden yleinen laskusuhdanne vaikutti myös myyntiin vapailla markkinoilla, ja myös tämän myynnin kehitys seurasi kulutuksen kehitystä kyseisillä markkinoilla. Näennäinen elpyminen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli heikkoa, eikä se riittänyt korvaamaan edellisinä vuosina menetettyä myyntimäärää.

(210)

Koska myyntimäärän kehitys seurasi tiiviisti kulutuksen kehitystä vapailla markkinoilla, unionin tuotannonala menettänyt markkinaosuutta näillä markkinoilla. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että myyntimäärä vapailla markkinoilla väheni merkittävästi (- 683 000 tonnia) tarkastelujaksolla.

(211)

Kuten 178 kappaleessa mainitaan, tarkastelujakso kattoi vuoden 2019, jolloin talouskasvu hidastui, sekä vuoden 2020, jolloin talouden laskusuhdanne syveni covid-19-pandemian seurauksena. Tästä syystä markkinoihin liittyvät ja muut määrää mittaavat indikaattorit eivät parantuneet kyseisellä ajanjaksolla, vaikka markkinoilla olikin rohkaisevia merkkejä elpymisestä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(212)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus

(213)

Työllisyys unionin tuotannonalalla pysyi samalla tasolla vuoden 2020 loppuun, mutta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla markkinoiden laskusuhdanne oli niin vakava, että tuotannonalan oli irtisanottava 14 prosenttia työvoimasta. Tähän irtisanottujen määrään sisältyy myös työvoima, joka irtisanottiin yhden unionin tuottajan (ThyssenKruppin) lopetettua raskaslevyliiketoimintansa vuonna 2021.

(214)

Unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus oli erittäin heikkoa vuosina 2019 ja 2020, koska kyseisinä vuosina tuotanto supistui merkittävästi (jopa –15 %) työllisyyden pysyessä samalla tasolla. Tuottavuuden elpyminen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla johtui työntekijöiden määrän vähenemisestä ja tuotannon elpymisestä (+7 %) vuoteen 2020 verrattuna.

(215)

Koska Kiinasta tulevan tuonnin määrä oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla hyvin vähäinen, komissio ei laskenut polkumyyntiä kyseiseltä ajanjaksolta. Tältä osin kuitenkin muistutetaan, että polkumyynti laskettiin arvioitaessa polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä edellä 4 luvussa.

(216)

Aiemmasta polkumyynnistä toipumisen yhteydessä on syytä huomata, että alkuperäisiä toimenpiteitä, jotka ovat tasoltaan 65,1–73,7 prosenttia, tarkastellaan ensimmäistä kertaa tässä tutkimuksessa. Kun otetaan huomioon kiinalaisten viejien tuolloinen 14,4 prosentin markkinaosuus, aiemman polkumyynnin kielteistä vaikutusta unionin markkinoihin ja unionin tuotannonalaan pitkällä aikavälillä ei pidä aliarvioida, etenkin talouden taantuman vaikuttaessa taustalla.

(217)

Tarkastelujakson aikaisen heikon taloudellisen tilanteensa vuoksi unionin tuotannonala ei ollut toipunut riittävästi aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(218)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa ja tuotannon yksikkökustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Myyntihinnat unionissa ja tuotannon yksikkökustannukset (euroa/tonni)

(219)

Unionin tuotannonala pystyi nostamaan myyntihintaa vapailla markkinoilla 9 prosenttia tarkastelujaksolla. Hinnankorotus ei kuitenkaan riittänyt kattamaan samanaikaista kustannusten nousua kyseisellä kaudella. Kuten 189 kappaleessa selitetään, unionin tuotannonala myy tuotettaan yhden tai kahden vuoden sopimuksilla, joissa vahvistetaan hinnat koko sopimuskaudelle. Myöskään covid-19-pandemian vaikutusta muun muassa markkinoihin ei voitu ennakoida.

(220)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että hintoja voitiin jossain määrin mukauttaa kustannusten kehityksen huomioon ottamiseksi. Yksikkömyyntihinnat vapailla markkinoilla olivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kuitenkin 12 prosenttia tuotannon yksikkökustannuksia alhaisemmat.

(221)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(222)

Keskimääräiset työvoimakustannukset vaihtelivat hieman tarkastelujakson aikana mutta nousivat kokonaisuudessaan 4 prosenttia.

(223)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Varastot

Lähde: Otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastaukse.t

(224)

Taulukosta 11 käy ilmi, että raskaslevyvarastot pienenivät lähes 20 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2019, pysyivät samalla tasolla vuonna 2020 ja kasvoivat jälleen vuonna 2021 vuoden 2018 tasolle eli noin 12 prosenttiin kokonaistuotannosta. Varastoja ei pidetä merkittävänä vahinkoindikaattorina tällä tuotannonalalla, koska tavallisesti unionin tuotannonala valmistaa samankaltaista tuotetta käyttäjien tilausten perusteella.

(225)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(226)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille (eli vapailla markkinoilla tapahtuneesta myynnistä) unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Kannattavuus laski odotetusti alhaisimmalle tasolleen (–11 %) vuonna 2020 keskellä pandemiaa. Kannattavuus parani tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla mutta pysyi edelleen negatiivisena. Kannattavuuden paraneminen oli sen ansiota, että hintoja nostettiin jopa 9 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna ja tiettyjä kustannuksia, kuten kokonaistyövoimakustannuksia, pystyttiin pienentämään kyseisellä ajanjaksolla.

(227)

Nettokassavirralla tarkoitetaan unionin tuottajien kykyä rahoittaa itse toimintaansa. Kassavirta pysyi negatiivisena tarkastelujaksolla ja heikkeni merkittävästi erityisesti vuonna 2020. Se parani hieman tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla mutta pysyi silti pääosin negatiivisena.

(228)

Talouden laskusuhdanne, useimpien tuotantokustannusten nousu ja unionin tuotannonalalle tarkastelujaksolla aiheutuneet tappiot vaikuttivat vakavasti investointeihin, joita oli vähennettävä tasaisesti ja jyrkästi vuodesta 2020 lähtien. Investointien määrä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli alle puolet vuoden 2018 tasosta.

(229)

Investointien tuotto tarkoittaa voittoa prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Muiden tulosindikaattoreiden tavoin se pysyi tarkastelujaksolla negatiivisena. Ei ole yllättävää, että se laski alimmalle tasolleen (–20 %) vuonna 2020. Markkinoiden toipuminen, tappioiden pieneneminen ja toisaalta myös investointien väheneminen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla paransivat tulosta hieman, joskin se pysyi edelleen negatiivisena.

(230)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että Kiinasta tuleva tuonti väheni ja pysyi alle vähimmäistason tarkastelujaksolla. Sen vuoksi tällaisen vähäisen tuontimäärän tai sen hintojen perusteella ei voitu tehdä merkityksellisiä päätelmiä.

(231)

Myös muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä väheni tarkastelujaksolla kysynnän hiipuessa. Kaikista muista kolmansista maista tuodun raskaslevyn keskimääräinen tuontihinta oli noin 2,5 prosenttia unionin tuotannonalan keskihintaa alhaisempi. Tämän tuonnin markkinaosuus pysyi samalla tasolla kyseisenä ajanjaksona.

(232)

Tarkastelujakso kattaa vuoden 2020, jolloin covid-19-pandemian puhkeaminen johti talouden merkittävään yleiseen laskusuhdanteeseen kaikkialla maailmassa. Tältä osin tutkimuksessa kävi ilmi, että markkinoiden supistuessa kaikki unionin tuotannonalan vahinkoindikaattorit kehittyivät negatiivisesti ja/tai pysyivät negatiivisina tarkastelujaksolla. Tuotanto supistui, myynti vapailla markkinoilla väheni 9 prosenttia, ja unionin tuotannonalan oli irtisanottava 14 prosenttia työvoimastaan. Myyntihintoja saatiin nostettua mutta ei riittävästi, jotta hintojen korotus olisi kattanut tuotantokustannusten nousun, joten kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto pysyivät kyseisenä ajanjaksona jatkuvasti negatiivisina.

(233)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalan tilanne on erittäin heikko ja sille aiheutui perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Samanaikaisesti komissio päätteli, että tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta tulevan tuonnin vähäisen määrän vuoksi unionin tuotannonalalle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla aiheutunut merkittävä vahinko ei voinut johtua Kiinasta tulevasta tuonnista.

(234)

Primex väitti, että unionin tuotannonalan heikko tilanne johtuu kysynnän vähenemisestä ja että Kiinasta tulevan tuonnin ja unionin tuottajien tilanteen välisestä syy-yhteydestä ei ole näyttöä. Näin ollen kiinalaisten viejien ei voida katsoa olevan vastuussa unionin tuotannonalalle unionin markkinoilla mahdollisesti aiheutuneesta vahingosta.

(235)

Kulutuksen väheneminen oli todennäköisesti yksi unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen vaikuttaneista tekijöistä tarkastelujaksolla. On kuitenkin syytä muistaa, että perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla aloitetussa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa on otettava huomioon myös muita perusteita, erityisesti polkumyynnin toistumisen ja Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttaman vahingon toistumisen todennäköisyys. Tässä yhteydessä komissio tarkasteli tarkemmin Kiinasta tulevan tuonnin alun perin aiheuttaman vahingon toistumisen todennäköisyyttä.

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen saadut huomautukset

(236)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa pyynnön esittäjä oli yhtä mieltä komission päätelmistä, joiden mukaan polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto on yleisesti parantanut unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta verrattuna alkuperäiseen tutkimusajanjaksoon, mutta totesi, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne on edelleen epävakaa ja haavoittuva.

(237)

CISA katsoi huomautuksissaan, että tässä tapauksessa ratkaisevan tärkeä seikka on se, että komissio katsoi, että unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon väitetty jatkuminen ei johdu Kiinasta tulevasta tuonnista.

(238)

CISA kuitenkin myös kyseenalaisti komission tekemän vahingon määrityksen ja väitti, että määritys ei täyttänyt WTO:n polkumyyntisopimuksen 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja puolueettoman tarkastelun ja selvän näytön vaatimuksia. Väitteensä tueksi CISA palasi vielä tarkastelujakson valintaan, unionin tuotannonalan tärkeimpien makrotaloudellisten indikaattoreiden tulkintaan ja tuonnin hinnoittelun suuntauksiin.

(239)

Tarkastelujakson osalta CISA viittasi puolueettoman tarkastelun vaatimusten tulkintaa koskevaan WTO:n valituselimen raporttiin (72), jossa todetaan, että tutkivat viranomaiset eivät saa tehdä tutkimusta siten, että tietojen keräyksen tai arviointimenettelyn vuoksi todennäköisyys tuloksesta, jonka mukaan kotimainen teollisuus olisi kärsinyt vahinkoa, kasvaa. CISA viittasi lisäksi perusasetuksen 6 artiklan 1 kohtaan, jossa todetaan, että tutkimusajanjakson tarkoituksena on muun muassa edustavan määrityksen tekeminen. CISA katsoi, että koska covid-19 vaikutti vuosina 2020 ja 2021 paitsi talouteen yleisesti myös erityisesti terästeollisuuteen, komission tarkastelujakso (1 päivän tammikuuta 2018 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välinen ajanjakso) ei ollut edustava ja että komission olisi pitänyt sisällyttää tarkastelujaksoon vähintään kaksi aiempaa vuotta sekä tutkimusajanjakson jälkeinen jakso.

(240)

Unionin tuotannonalan tärkeimpien makrotaloudellisten indikaattoreiden tulkinnan osalta CISA toisti vireillepanoa koskevissa huomautuksissaan esittämänsä näkemykset. CISA korosti etenkin raskaslevyn kulutuksen vähenemistä unionissa ja väitti, että väheneminen olisi otettava huomioon unionin tuotannonalan indikaattoreita analysoitaessa. CISA väitti, että tässä lähestymistavassa päädyttäisiin siihen, että unionin tuotannonalan tila on vakaa. CISA painotti vielä, että indikaattoreiden mahdollisen kielteisen kehityksen ei pitäisi katsoa johtuvan Kiinasta tulevasta tuonnista.

(241)

Tuonnin hinnoittelun suuntauksista CISA totesi, että Kiinasta tulevan tuonnin hinnat olivat korkeammat kuin unionin tuotannonalan myyntihinnat ja tuotantokustannukset tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja että Kiinasta tulevan tuonnin hinnat vuosina 2019–2021 olivat korkeammat kuin muista kolmansista maista tulevan tuonnin hinnat, jotka alittivat jatkuvasti unionin tuotannonalan myyntihinnat ja tuotantokustannukset. CISAn mukaan tämä tarjosi alustavaa näyttöä tämänhetkisten viejien hintojen ja viitehintojen alittavuudesta sekä lisänäyttöä siitä, että komission päätelmistä huolimatta nykyisten Kiinaa koskevien polkumyyntitoimenpiteiden pitäminen voimassa ei ole perusteltua.

(242)

Kuten 233 kappaleessa todetaan, unionin tuotannonalalle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla aiheutuneen merkittävän vahingon ei voitu katsoa johtuvan Kiinasta polkumyynnillä tulevasta tuonnista. Sen vuoksi, päinvastoin kuin CISA esittää, vahingon syy ei ole ratkaiseva kysymys tässä tapauksessa. Vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskeva analyysi osoittaa, että ilman toimenpiteitä Kiinasta polkumyynnillä ja vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla tuleva tuonti hyvin todennäköisesti lisääntyisi huomattavasti ja polkumyyntituonnin alun perin aiheuttama merkittävä vahinko todennäköisesti toistuisi. Tätä selitetään tarkemmin 249–263 kappaleessa. Sen vuoksi CISAn väitteet merkittävän vahingon toteamisesta ovat merkityksettömiä.

(243)

Perusteellisuuden vuoksi ja jäljempänä olevissa kappaleissa selitetyistä syistä todetaan, että komissio oli eri mieltä myös CISAn väitteistä, joiden mukaan vahingon määrittäminen ei täyttänyt puolueettoman tarkastelun ja selvän näytön vaatimuksia. Komission mielestä myöskään mikään CISAn perusteluista ei tukenut väitettä.

(244)

Tarkastelujakson valinnassa komissiolla on huomattava harkintavalta, kuten CISA huomautuksissaan myöntää. Tässä tapauksessa komissio noudatti tavanomaista käytäntöään eli se valitsi ajanjakson, johon sisältyy tutkimusajanjakso (joka valitaan perusasetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti) ja kolme täyttä sitä edeltävää vuotta. Sen vuoksi kaikki väitteet siitä, että tarkastelujakso valittiin siten, että todennäköisemmin todetaan vahinkoa tapahtuneen, ovat täysin perusteettomia, ja ne on hylättävä. Edustavuuden osalta neljän kokonaisen vuoden ajanjaksoa pidettäisiin yleensä riittävän edustavana. On tavallista, että markkinaolosuhteet vaihtelevat tällaisen ajanjakson aikana ja että niihin sisältyy talouden laskusuhdanteita, johtuvatpa ne suhdannevaihtelusta tai odottamattomasta kehityksestä, kuten covid-19:stä. Komissio korosti myös, että markkinaolosuhteet, kuten kulutuksen väheneminen, on otettu asianmukaisesti huomioon sen arvioinnissa, jossa todettiin, että vahingon ei voitu katsoa johtuvan Kiinasta tulevasta tuonnista.

(245)

Tärkeimpien makrotaloudellisten indikaattoreiden tulkinnasta komissio totesi, että perusasetuksessa ei ole mitään, minkä perusteella unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta olisi arvioitava ainoastaan suhteessa kulutukseen ja muihin markkinaolosuhteisiin. Sen sijaan perusasetuksessa edellytetään, että kysynnän supistuminen ja kulutusmallien muutokset otetaan huomioon syy-yhteyttä arvioitaessa. Kuten edellä selitetään, komission analyysi täyttää täysin tämän vaatimuksen.

(246)

Tuonnin hinnoittelun suuntauksista komissio totesi, että Kiinasta tulevan tuonnin määrien ja hintojen vertaaminen kolmansista maista tulevan tuonnin määriin ja hintoihin ei ole sinänsä merkityksellistä vahingon määrittämiseksi ja että sillä voi olla merkitystä ainoastaan syy-yhteyden arvioinnin kannalta.

(247)

Edellä esitetyn perusteella komissio vahvisti vahinkoa koskevan päätelmänsä ja totesi, että merkittävän vahingon esiintymistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla koskeva analyysi on joka tapauksessa erillinen vahingon toistumisen todennäköisyyden määrittämisestä siinä tapauksessa, että toimenpiteiden annetaan raueta. Jälkimmäinen perustuu eri tekijöiden ennakoivaan analyysiin, kuten 250–260 kappaleessa selitetään.

(248)

Komissio päätteli 233 kappaleessa, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kuten 216 kappaleessa todetaan, aiemman merkittävän polkumyynnin kielteistä vaikutusta ei pidä aliarvioida. Komissio myös katsoi, että unionin tuotannonalalle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla aiheutunut vahinko ei voinut johtua Kiinasta tulevasta tuonnista, koska sen määrä oli kyseisellä ajanjaksolla hyvin vähäinen. Kuten 185 ja 230 kappaleessa mainitaan, Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus pysyi tarkastelujaksolla alle vähimmäistason eli se oli alle yhden prosentin kulutuksesta. Tämän vuoksi komissio tarkasteli perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, olisiko Kiinasta polkumyynnillä tulevasta tuonnista alun perin aiheutuneen vahingon toistuminen todennäköistä, jos sitä koskevien polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta.

(249)

Tätä varten komissio tarkasteli Kiinan tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia sekä unionin markkinoiden houkuttelevuutta, mukaan lukien kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen ja unionin hintatason välinen suhde. Lisäksi se arvioi Kiinasta tulevan tuonnin todennäköistä hintatasoa ilman polkumyyntitoimenpiteitä sekä niiden vaikutusta unionin tuotannonalaan.

(250)

On muistettava, että kiinalaisten viejien asema unionin markkinoilla vahvistui ja niiden markkinaosuus oli peräti 14,4 prosenttia alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla. Tämä on osoitus näiden viejien erityisestä kiinnostuksesta unionin markkinoita kohtaan. Kuten 170 kappaleessa todetaan, Kiinassa on käyttämätöntä kapasiteettia, unionin markkinat ovat kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta houkuttelevat ja muissa maissa voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet rajoittavat vientimahdollisuuksia kyseisille markkinoille, joten on hyvin todennäköistä, että polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi raskaslevyn viennin merkittävään lisääntymiseen Kiinasta unioniin.

(251)

Kyseisen tuonnin hinnan osalta pyynnön esittäjä esitti arvion hinnoista, joilla kyseinen tuonti saapuisi unioniin, käyttäen teräsalan riippumattoman markkina-analyysiyrityksen S&P Global Plattsin hintatietoja. Nämä tiedot sisälsivät Kiinasta (Shanghaista) tulevan viennin (FOB-)hinnat, unionin tuotannonalan veloittamat (noudettuna-)hinnat Pohjois- ja Etelä-Euroopassa sekä (CIF-)tuontihinnat eteläeurooppalaiseen satamaan saakka. Kiinasta tulevan viennin hinnat ovat luokkaan Q355 kuuluvan perusrakenneteräksen hintoja ja muut hinnat siihen verrattavissa olevan, luokkaan S235 JR kuuluvan teräksen hintoja. Tiedot osoittivat, että Kiinan vientihinnat olivat tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeisellä ajanjaksolla useimmiten huomattavasti alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan Pohjois- ja Etelä-Euroopassa veloittamat hinnat tai tuontihinnat eteläeurooppalaisessa satamassa. Pyynnön esittäjä laski, että erityisesti kolmena viimeisenä kuukautena, joilta tiedot olivat saatavilla (elo-lokakuussa 2022), Kiinan vientihinnat (oikaistuina kuljetuskustannusten huomioon ottamiseksi Shanghaista Antwerpeniin) olivat 39 prosenttia alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan Pohjois-Euroopassa veloittamat hinnat, 29 prosenttia alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan Etelä-Euroopassa veloittamat hinnat ja 20 prosenttia alhaisemmat kuin tuontihinnat Etelä-Eurooppaan tuotuna. Näin ollen pyynnön esittäjä arvioi, että jos unionin markkinoille tulisi suuri määrä kiinalaista vientiä, tämä todennäköisesti alentaisi EU:n markkinahintoja vähintään 20–29 prosenttia, mikäli myyntimäärä haluttaisiin säilyttää ennallaan.

(252)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Kiinasta tulevan tuonnin merkittävä kasvu aiheuttaisi huomattavaa lisäpainetta unionin hintoihin, jotka ovat jo nyt tappiollisia. Yhdistettynä unionin tuotannonalan heikkoon tilanteeseen tämä johtaisi siihen, että myynti ja markkinaosuus pienenisivät ja kannattavuus heikkenisi entisestään merkittävästi, mikä heikentäisi unionin tilannetta entisestään ja uhkaisi viime kädessä sen elinkelpoisuutta.

(253)

CISA esitti useita väitteitä vahingon toistumisen todennäköisyydestä. Se väitti ensinnäkin, että raskaslevyyn sovelletaan jo nykyisellään EU:n suojatoimenpiteitä ja että vahingon toistuminen olisi jo pelkästään näiden toimenpiteiden takia erittäin epätodennäköistä. Se kehotti komissiota ottamaan tämän kaksinkertaisen suojan huomioon tämän uudelleentarkastelun yhteydessä.

(254)

Tässä yhteydessä olisi muistettava kaksi perusperiaatetta. Ensinnäkin, vaikka sekä suojatoimenpiteiden että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkoituksena on puuttua vahinkoa aiheuttavaan tilanteeseen, suojatoimenpiteillä ei pyritä korvaamaan polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä. Toiseksi unionin tuotannonalalla ei ole tässä tapauksessa kaksinkertaista suojaa. Kuten CISA mainitsi, suojatoimenpiteiden tasoksi asetettiin 25 prosenttia, kun taas raskaslevyn polkumyyntitullit ovat korkeammat, 65,1–73,7 prosenttia. Kuten suojatoimenpideasetuksen liitteessä 2.6 selvästi todetaan, kun raskaslevyn suojatoimenpide on maksettu, polkumyyntitullista sovellettaisiin vain murto-osaa. Nämä toimenpiteet eivät siis ole kumulatiivisia eivätkä ne johda kaksinkertaiseen suojaan.

(255)

Toiseksi suojatoimenpideasetuksen liitteestä 2.6 käy ilmi, että suojatoimenpiteitä ei ole otettu käyttöön sen varmistamiseksi, että raskaslevyä tuotaisiin Kiinasta alkuperäisessä polkumyyntitutkimuksessa vahvistetuin vahinkoa aiheuttamattomin hinnoin. Tämän varmistamiseksi olisi asetettava vähintään 40,1 prosentin lisätulli. Lisäksi komissio totesi, että kuten 79 ja 80 kappaleessa mainitaan, voimassa olevien suojatoimenpiteiden mukainen yhteinen kiintiö on erittäin suuri, eikä se siksi olisi omiaan rajoittamaan Kiinasta unionin markkinoille vahinkoa aiheuttavin hinnoin tulevaa tuontia merkityksellisellä tavalla, jos polkumyyntitullit poistettaisiin käytöstä.

(256)

Edellä esitetyn perusteella väitteet unionin tuotannonalan kaksinkertaisesta suojasta ja siitä, että suojatoimenpiteet estäisivät vahingon toistumisen, hylätään.

(257)

CISA ja Primex väittivät lisäksi, että Kiinan valtiovarainministeriö ilmoitti, että tiettyihin terästuotteisiin, muun muassa raskaslevyyn, ei elokuusta 2021 alkaen enää sovelleta viennin arvonlisäveron palautusta, ja että tämän toimenpiteen vuoksi vahinko ei todennäköisesti toistuisi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(258)

Kuten 166 kappaleessa mainitaan, CISA ja Primex eivät esittäneet mitään väitteitä siitä, miten viennin arvonlisäveron palautuksen peruuttaminen todennäköisesti vaikuttaisi unioniin suuntautuvan viennin hintaan, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Komissio katsoi, että kiinalaisten tuottajien pyrkiessä käyttämään käyttämätöntä kapasiteettiaan viennin arvonlisäveron palautuksen peruuttaminen ei estäisi niitä tuomasta suurta määrää polkumyyntituontia unionin markkinoille. Tätä väitettä, jonka mukaan tuen peruuttaminen tekisi vahingon toistumisesta epätodennäköistä, ei siis perusteltu.

(259)

Tämän perusteella päätellään, että ilman toimenpiteitä Kiinasta polkumyynnillä ja vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla tuleva tuonti hyvin todennäköisesti lisääntyisi huomattavasti ja polkumyyntituonnin alun perin aiheuttama merkittävä vahinko todennäköisesti toistuisi.

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen saadut huomautukset

(260)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa pyynnön esittäjä oli yhtä mieltä komission päätelmästä, jonka mukaan ilman toimenpiteitä Kiinasta polkumyynnillä ja vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla tuleva tuonti hyvin todennäköisesti lisääntyisi huomattavasti ja polkumyyntituonnin alun perin aiheuttama merkittävä vahinko todennäköisesti toistuisi.

(261)

Sen sijaan CISA toisti huomautuksissaan, että raskaslevyn tuonti Kiinasta oli jo vähäpätöistä ja että alv-vientituen peruuttaminen vähentäisi sitä entisestään. CISAn mukaan ainoa päätelmä, joka voidaan kohtuudella tehdä, on se, että unionin tuotannonalalle aiheutunut väitetty vahinko tai vahingon toistuminen ei voi johtua Kiinasta tulevasta tuonnista.

(262)

Komissio katsoi, että vahingon toistumisen todennäköisyyden arvioimisen kannalta ainoa oleellinen kysymys ei ollut alv-vientituen peruuttamisen vaikutukset toimenpiteen ollessa voimassa vaan sen vaikutukset unionin raskaslevymarkkinoihin ja unionin tuotannonalaan siinä tapauksessa, että toimenpiteiden annetaan raueta. Komissio totesi, että CISA ei arvioinut määrällisesti tällaisen peruuttamisen vaikutuksia siihen, missä määrin ja mihin hintaan kiinalaisia tuotteita mahdollisesti tuotaisiin unionin markkinoille. Se ei myöskään esittänyt vastaväitteitä päätelmälle, jonka mukaan alv-vientituen peruuttaminen ei estäisi kiinalaisia tuottajia tuomasta unionin markkinoille suurta määrää polkumyyntituontia, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Sen vuoksi komissio pitäytyy 259 kappaleessa esitetyssä vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskevassa päätelmässään.

(263)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuutena tarkasteltuna unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli muun muassa unionin tuotannonalan, tuojien/kauppiaiden ja käyttäjien edut.

(264)

Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(265)

Unionin tuotannonala on sijoittautunut useisiin jäsenvaltioihin, muun muassa Saksaan, Ranskaan, Italiaan, Espanjaan, Belgiaan, Kreikkaan, Tšekkiin, Puolaan ja Itävaltaan, ja kuten 212 kappaleessa mainitaan, raskaslevyala työllisti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla suoraan yli 16 000 henkilöä.

(266)

Tutkimuksessa tultiin siihen tulokseen, että Kiinaan kohdistuvista voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta unionin tuotannonala teki tarkastelujakson ajan tappiota ja menetti tuotantoa ja myyntimääriä unionin markkinoilla. Kuten edellä selitetään, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, on hyvin todennäköistä, että tuonti Kiinasta alkaisi uudelleen suurina määrinä ja polkumyyntihinnoin. Tämä todennäköisesti heikentäisi entisestään unionin tuotannonalan jo valmiiksi haavoittuvaa tilannetta, jolloin raskaslevyn tuotannon elinkelpoisuus voisi olla uhattuna ja vaarana olisi työpaikkojen ja vaihtoehtoisten hankintalähteiden menettäminen unionissa.

(267)

Unionin tuotannonalan edun mukaista on, että markkinoilla vallitsevat tehokkaat ja tasapuoliset kaupankäyntiolosuhteet. Jos toimenpiteet säilytetään voimassa, on odotettavissa, että markkinoiden elpyessä pandemian jäljiltä unionin tuotannonala pystyy nostamaan hintojaan, lisäämään tuotantoaan, myyntimääriään ja työpaikkoja sekä asteittain palaamaan kannattavaksi.

(268)

Sen vuoksi komissio päätteli, että Kiinaan kohdistuvien polkumyyntitullien voimassa pitäminen olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

(269)

Yksikään etuyhteydetön tuoja tai kauppias ei vastannut niille tarkoitettuun komission kyselylomakkeeseen.

(270)

Raskaslevyä maahantuova Primex, joka vastusti toimenpiteiden voimassaolon jatkamista, esitti vireillepanoa koskevia huomautuksia, mutta se ei esittänyt huomautuksia etuyhteydettömien tuojien ja kauppiaiden edusta.

(271)

Alkuperäisessä tutkimuksessa pääteltiin, että toimenpiteiden käyttöönotolla ei olisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia unionin tuojien etuun. Tämä johtui siitä, että raskaslevyn osuus yhteistyössä toimineiden tuojien liiketoiminnasta oli enintään 20 prosenttia ja useimmat tuojat ostavat tavaraa useista lähteistä, myös unionin tuotannonalalta.

(272)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että jos toimenpiteet pidetään voimassa, vaikutus etuyhteydettömiin tuojiin ja kauppiaisiin ei todennäköisesti olisi merkittävä.

(273)

Kolme käyttäjää toimi yhteistyössä tutkimuksessa ja vastasi (ainakin osittain) komission kyselylomakkeeseen. Europipe GmbH, jäljempänä ’Europipe’, ilmaisi kannattavansa toimenpiteiden voimassaolon jatkamista. Tämä käyttäjä on kuitenkin kahden unionin tuottajan omistama, eikä sen voida asemansa puolesta katsoa edustavan käyttäjien etua.

(274)

Kaksi muuta käyttäjää, Vestas Wind Systems A/S, jäljempänä ’Vestas’, ja Astilleros Gondán S.A., jäljempänä ’Gondán’, ilmaisivat vastustavansa toimenpiteiden voimassaolon jatkamista.

(275)

Tuulivoimaloita rakentava Vestas totesi, että tarkasteltavana oleva tuote muodostaa merkittävän osan sen lopputuotteiden kustannuksista. Se ilmoitti hankkineensa raskaslevyä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yksinomaan unionin tuotannonalalta mutta väitti siitä huolimatta, että toimenpiteiden voimassa pitäminen vaikuttaisi kielteisesti sen toimintaan. Tämä käyttäjä kieltäytyi kuitenkin antamasta tämän väitteen todentamisen kannalta tarpeellisia tietoja.

(276)

Arvioidakseen toimenpiteiden voimassaolon jatkamisen mahdollista vaikutusta kyseiseen käyttäjään ja yleisemmin tuulivoimalaliiketoimintaan komissio tutustui myös WinEuropen (73) julkaisemaan raporttiin, josta kävi ilmi, että tuulivoimaloiden tuotannonala kasvoi (+22 %) tasaisesti vuosina 2018–2020 huolimatta 178 kappaleessa mainitusta vaikeasta taloudellisesta tilanteesta ja sen kasvu jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (+17 %). Vuoteen 2026 ulottuvan ennusteen mukaan tuotannonala kasvaa edelleen merkittävästi.

(277)

Myös laivanrakennusalalla toimiva Gondán ilmoitti ostaneensa tuotetta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yksinomaan unionin tuotannonalalta. Tarkasteltavana olevan tuotteen kustannukset ovat olleet alle 5 prosenttia yrityksen lopputuotteiden kokonaiskustannuksista.

(278)

Toimenpiteiden voimassaolon jatkamista vastustavien kahden käyttäjän raskaslevyn kulutus yhteensä oli huomattavasti alle 10 prosenttia unionin vapaiden markkinoiden kokonaiskulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(279)

Edellä esitetyn perusteella ei ole näyttöä siitä, että toimenpiteiden voimassaolon jatkamisen mahdollinen vaikutus näiden käyttäjien toimintaan olisi merkittävä tai kohtuuton.

(280)

Vestas, CISA ja Primex väittivät, ettei polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen olisi unionin edun mukaista, erityisesti kun otetaan huomioon, miten Venäjän Ukrainassa 24 päivänä helmikuuta 2022 aloittama provosoimaton ja perusteeton hyökkäyssota ja sen seurauksena Venäjälle ja Valko-Venäjälle asetetut pakotteet ovat vaikuttaneet raskaslevytoimituksiin. Osapuolten mukaan tämä kehitys on johtanut Venäjältä ja Valko-Venäjältä peräisin olevan raskaslevyn tuonnin loppumiseen ja Ukrainasta tulevan tuonnin merkittävään vähenemiseen, ja molempien näiden vaikutusten odotetaan jatkuvan. Vestasin ja Primexin mukaan väitetty teräslevyn tai muiden tuotantopanosten, kuten rautamalmipellettien, koksihiilen, romun ja seosaineena käytettävien metallien, tarjonnan puute rajoittaisi myös unionin tuottajien tuotantokapasiteettia. CISA ja Primex väittivät, että edellä mainituista maista tulevan tuonnin vähennettyä Kiinasta peräisin oleva tuonti voisi korvata puuttuvan tarjonnan.

(281)

Komissio myönsi, että Ukrainassa käytävän sodan seurauksena Venäjältä ja Ukrainasta tuleva tuonti on vähentynyt helmikuusta 2022 alkaen merkittävästi eikä vaikuta siltä, että tilanne muuttuisi lähitulevaisuudessa. Komissio kuitenkin huomautti, että Ukrainasta ja Venäjältä tuleva tuonti on suurelta osin korvautunut Intiasta, Indonesiasta ja Korean tasavallasta tulevalla tuonnilla. Lisäksi, kuten 201 kappaleessa todetaan, unionin tuotannonalalla on noin 4 miljoonaa tonnia käyttämätöntä kapasiteettia ja se pystyy vastaamaan kysynnän merkittäväänkin kasvuun. Lisäksi huomautetaan, että raaka-aineiden rajoitettua saatavuutta koskevia väitteitä ei ole perusteltu. Komissio muistutti vielä, että toimenpiteiden tarkoituksena ei ole sulkea markkinoita kiinalaiselta tuonnilta ja että kiinalaisilla viejillä on aina ollut mahdollisuus myydä raskaslevyään vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Näin ollen toimitusvajetta koskevia väitteitä ei voitu hyväksyä.

(282)

Komissio tuli siihen lopputulokseen, että toimenpiteiden voimassaolon jatkamisella ei olisi merkittävää vaikutusta käyttäjiin, erityisesti kun otetaan huomioon tarve säilyttää unionin raskaslevyn tuotanto.

(283)

Vestas väitti, että unionin tuotannonalan rajallisen kapasiteetin vuoksi unionin tuulivoima-alalla ei ole käytettävissään riittävästi raskaslevyä ja erityisesti suuria teräslevyjä, jos toimenpiteet pidetään voimassa. Vestasin mukaan tämä vaikuttaisi myös tuulivoiman osuuden kasvuun energiapaletissa ja siten unionin kykyyn saavuttaa uusiutuvia energialähteitä koskevat tavoitteensa ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteensa.

(284)

Komissio totesi, ettei Vestas perustellut väitettään, joka koskee tietyntyyppisen raskaslevyn väitettyä rajallista kapasiteettia. Lisäksi, kuten 281 kappaleessa todetaan, unionin tuotannonalalla on käyttämätöntä kapasiteettia, jolla voidaan vastata kysynnän merkittäväänkin kasvuun, ja kolmansista maista tuleva tuonti täydentää sen tuotantoa. Edellä esitetyn perusteella ei ole näyttöä siitä, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen rajoittaisi merkittävästi tuulivoima-alan kehitystä.

(285)

Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuotannonalalla on kunnianhimoisia suunnitelmia investoida vihreään teräksentuotantoon muun muassa siirtymällä perinteisistä masuuneista valokaariuuneihin. Tällaisten investointien odotetaan edistävän merkittävästi unionin asettamia hiilipäästöjen vähentämistavoitteita. Nämä investoinnit toteutuvat kuitenkin vain, jos unionin tuotannonala kykenee saavuttamaan riittävän kannattavuustason, jonka edellytyksenä on toimenpiteiden voimassa pitäminen.

(286)

Komission loppupäätelmänä on, että kokonaisuutena tarkasteltuna toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen ei vaikuttaisi kielteisesti unionin ympäristötavoitteisiin.

(287)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta Kiinasta peräisin olevan raskaslevyn tuontia koskevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaoloa.

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen saadut huomautukset

(288)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa pyynnön esittäjä oli yhtä mieltä komission päätelmästä, jonka mukaan toimenpiteiden jatkaminen hyödyttäisi unionin koko markkinoita, varmistaisi raskaslevyn varman ja vakaan kotimaisen tarjonnan ja mahdollistaisi meneillään olevan siirtymisen vihreään teräksen tuotantoon ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen.

(289)

CISA väitti sitä vastoin, että unionin etua koskevat näkökohdat edellyttävät kyseessä olevien toimenpiteiden voimassaolon päättymistä seuraavista syistä: 1) tuonnin mahdollinen alijäämä sen jälkeen, kun Venäjä ja Ukraina ovat tosiasiallisesti poistuneet EU:n markkinoilta, ja teräsalan suojatoimenpiteiden voimassa pitäminen, 2) ehdotettu EU:n hiilirajamekanismi ja 3) EU:n korkeaan inflaatioasteeseen liittyvät talouden taantumariskit.

(290)

Tuonnin mahdollisen alijäämän osalta CISA toisti näkemyksensä siitä, että Venäjältä ja Ukrainasta tulevan tuonnin lopettaminen aiheuttaisi tarjonnan puutteen. Väitteensä tueksi se toimitti markkina-analyytikon julkaiseman asiaa koskevan artikkelin (74).

(291)

Komissio totesi, että CISAn toimittamat tiedot vahvistavat päätelmän siitä, että Ukrainasta ja Venäjältä tuleva tuonti on suurelta osin korvattu muista maista, kuten Intiasta ja Indonesiasta, tulevalla tuonnilla. Koska CISA ei ole toimittanut luotettavia tietoja unionin kysynnän kehityksestä tai unionin tuottajien raskaslevytuotannosta, katsottiin, että tarjonnan puutetta koskevia väitteitä ei ollut perusteltu eikä niitä voitu ottaa huomioon.

(292)

EU:n hiilirajamekanismista CISA väitti, että jos se hyväksytään ja sitä sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston välisen asiaa koskevan alustavan yhteisymmärryksen (75) mukaisesti, mekanismi aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia, mikä hillitsee raskaslevyn tuontia, myös erityisesti tuontia Kiinasta, Intiasta, Venäjältä ja Turkista.

(293)

Kuten CISA myönsi, hiilirajamekanismilla ei ollut vaikutusta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, koska se oli edelleen vasta lainsäädäntöehdotus. Joka tapauksessa komissio muistutti, että ehdotetun mekanismin tavoitteena on ehkäistä hiilivuotoa, kannustaa puhtaampaan teollisuustuotantoon EU:n ulkopuolisissa maissa ja varmistaa oikeudenmukainen hinta EU:hun tuotavien hiili-intensiivisten tuotteiden tuotannon aikana vapautuvalle hiilelle. Sen vuoksi hiilirajamekanismin tavoitteet ovat täysin unionin etujen mukaisia sen pyrkiessä ympäristötavoitteisiinsa. Komissio muistutti myös, että hiilirajamekanismin mahdolliset vaikutukset Kiinasta, Intiasta, Venäjältä ja Turkista peräisin olevan raskaslevyn tuontiin riippuisivat näiden maiden tuotantoprosessin hiilestä irtautumisen tasosta, mitä ei vielä voida tässä vaiheessa arvioida. Komissio aikoo tältä osin tarkastella hiilirajamekanismin vaikutuksia täytäntöönpanon siirtymäkauden lopussa (joulukuu 2025) ja mukauttaa sen soveltamista tarvittaessa ennen kuin lopullinen järjestelmä tulee kokonaisuudessaan voimaan tammikuussa 2026. Tämän perusteella väite hylättiin.

(294)

Inflaatiosta CISA väitti, että kun otetaan huomioon sen ennennäkemättömät tasot unionissa vuonna 2022, tarkasteltavana olevan tuotteen hintojen nousu vaarantaisi infrastruktuurihankkeiden toteutuksen ja BKT:n kasvun EU:n jäsenvaltioissa.

(295)

Komissio totesi, että toimenpiteiden tavoitteena oli varmistaa tasapuoliset markkinaolosuhteet unionissa ja että taloudellinen ympäristö, jossa tuotantopanosten kustannukset nousevat merkittävästi mutta tuottajat eivät voi mukauttaa hintojaan niiden mukaisesti polkumyyntituonnin vuoksi, ei edistäisi talouskasvua vaan uhkaisi tuotannonalan elinkelpoisuutta.

(296)

Komissio pysyy päätelmässään, jonka mukaan ei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta Kiinasta peräisin olevan raskaslevyn tuontia koskevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaoloa.

(297)

CISA väitti, että perusasetuksen 14 artiklan 4 kohdassa säädetyt, voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevat edellytykset täyttyvät. CISAn mielestä molemmat perusasetuksen 14 artiklan 4 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. CISA väitti, että markkinaolosuhteet ovat väliaikaisesti muuttuneet siten, ettei soveltamatta jättäminen todennäköisesti johtaisi vahingon jatkumiseen tai toistumiseen. CISA viittasi väitteensä yhteydessä unionin jatkojalostusteollisuuden kasvuodotuksiin ja tarjonnan vähenemiseen entisestään unionin markkinoilla, covid-19-pandemian jälkeiseen ennakoituun talouden elpymiseen, tarkasteltavana olevan tuotteen hinnan nousuun, Venäjältä ja Ukrainasta tulevan tuonnin ennakoituun vähenemiseen sekä täytäntöönpanopäätökseen, jolla keskeytettiin Kiinasta peräisin olevien alumiinilevyvalmisteiden tuontiin sovellettavan lopullisen polkumyyntitullin kantaminen.

(298)

Komissio hylkäsi CISAn väitteen perusteettomana. CISA ei toimittanut mitään tietoja osoittaakseen, että perusasetuksen 14 artiklan 4 kohdan edellytykset täyttyvät ja että voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden soveltaminen olisi väliaikaisesti keskeytettävä.

(299)

Komission polkumyynnin ja vahingon toistumisen todennäköisyydestä sekä unionin edusta tekemien päätelmien perusteella Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa raskaslevyä koskevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(300)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi katsotaan tarvittavan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(301)

Laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä polkumyyntitulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkkisi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(302)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa tarvetta poistaa yksilölliset tullit ja ottaa käyttöön maan laajuinen tulli.

(303)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan yksinomaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(304)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (76). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(305)

Viejät ja tuottajat, jotka eivät vieneet tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sen ajanjakson aikana, jota käytettiin niiden vientiin tällä hetkellä sovellettavan tullin tason vahvistamiseen, voivat pyytää komissiolta, että niihin sovelletaan yhteistyössä toimineisiin, otoksen ulkopuolisiin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia. Komission olisi hyväksyttävä tällainen pyyntö edellyttäen, että seuraavat kolme edellytystä täyttyvät: uuden vientiä harjoittavan tuottajan olisi osoitettava, että i) se ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sen ajanjakson aikana, jota käytettiin kyseisen tuottajan vientiin sovellettavan tullin tason vahvistamiseen, ii) se ei ole etuyhteydessä tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin kyseisenä ajanjaksona vieneeseen yritykseen, johon sovelletaan siten polkumyyntitulleja, ja iii) se on vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite suuren tuotemäärän viemiseksi unioniin tutkimusajanjakson jälkeen.

(306)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiotaan suositella, että nykyiset toimenpiteet pidetään voimassa. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta.

(307)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (77) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(308)

Komissio otti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/159 (78) käyttöön tiettyjä terästuotteita koskevan suojatoimenpiteen kolmeksi vuodeksi. Suojatoimenpiteen voimassaoloa jatkettiin 30 päivään kesäkuuta 2024 saakka täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/1029 (79). Tarkastelun kohteena oleva tuote on yksi suojatoimenpiteen soveltamisalaan kuuluvista tuoteluokista. Näin ollen suojatoimenpiteessä vahvistettujen tariffikiintiöiden ylittyessä samasta tuonnista kannettaisiin sekä kiintiön ylittävä tulli että polkumyyntitulli. Koska polkumyyntitoimenpiteiden ja suojatoimenpiteiden kumuloituminen voi johtaa siihen, että kauppaan kohdistuu haluttua suurempi vaikutus, komissio päätti estää polkumyyntitullin ja kiintiön ylittävän tullin samanaikaisen soveltamisen tarkastelun kohteena olevan tuotteen osalta suojatullin voimassaolon ajaksi.

(309)

Tämä tarkoittaa, että jos täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua kiintiön ylittävää tullia aletaan soveltaa tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen, kannetaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/159 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun kiintiön ylittävän tullin lisäksi kyseisen tullin ja tällä asetuksella käyttöön otettujen korkeampien polkumyyntitullien välinen erotus. Se osa polkumyyntitullien määristä, jota ei kanneta, jätetään väliaikaisesti soveltamatta.

(310)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,