|
12.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 127/1 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2023/934,
annettu 11 päivänä toukokuuta 2023,
lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan erikoislujan polyesterilangan tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja 11 artiklan 3 kohdan mukaisen osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 2 ja 3 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
1. MENETTELY
1.1 Aiemmat ja käynnissä olevat tutkimukset sekä voimassa olevat toimenpiteet
|
(1) |
Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevan erikoislujan polyesterilangan tuontia koskevat polkumyyntitoimenpiteet otettiin alun perin käyttöön asetuksella (EU) N:o 1105/2010 (2), jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. |
|
(2) |
Alkuperäiset toimenpiteet toteutettiin 5,1–9,8 prosentin suuruisen arvotullin muodossa. |
|
(3) |
Alkuperäisiä toimenpiteitä sovellettiin kaikkeen Kiinasta peräisin olevan erikoislujan polyesterilangan tuontiin lukuun ottamatta kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien Zhejiang Hailide New Material Co. Ltd., jäljempänä ’Hailide’, ja Hangzhou Huachun Chemical Fiber Co. Ltd., jäljempänä ’Huachun’, tuottaman erikoislujan polyesterilangan tuontia. Näiden yritysten osalta ei otettu käyttöön tullia (asetus (EU) N:o 1105/2010), koska niiden ei todettu harjoittaneen polkumyyntiä. |
|
(4) |
Polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (3), jäljempänä ’perusasetus’, 11 artiklan 2 kohdan mukaisen ensimmäisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen komissio piti alkuperäiset toimenpiteet voimassa komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/325 (4), sellaisena kuin se on muutettuna erityisesti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/1159 (5). WTO:n valituselimen asiassa ”Mexico – Definitive Anti-Dumping Measures on Beef and Rice” antaman raportin (6), jäljempänä ’WTO:n valituselimen raportti’, mukaisesti Hailidea ja Huachunia ei tarkasteltu kyseisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun yhteydessä. |
|
(5) |
Kesäkuun 30 päivänä 2022 komissio pani vireille myös perusasetuksen 5 artiklan mukaisen tutkimuksen, joka koski Hailiden valmistaman ja unioniin viemän erikoislujan polyesterilangan tuontia, jäljempänä ’5 artiklan mukainen rinnakkainen tutkimus’ (7). Tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja välivaiheen tarkastelun yhteydessä suoritettavissa tutkimuksissa ei tarkastella Hailidelta peräisin olevaa tuontia. Huachunin, toisen vientiä harjoittavan tuottajan, jonka osalta ei myöskään otettu käyttöön tullia alkuperäisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa, toiminta päättyi vuonna 2021. Näin ollen Huachunia ei enää pidetä erikoislujan polyesterilangan vientiä harjoittavana tuottajana. |
1.2 Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö ja osittaista välivaiheen tarkastelua koskeva pyyntö
|
(6) |
Komissiolle toimitettiin Kiinasta peräisin olevan erikoislujan polyesterilangan tuonnissa voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (8) julkaisemisen jälkeen 24 päivänä marraskuuta 2021 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukainen tarkastelupyyntö. |
|
(7) |
Lisäksi 1 päivänä huhtikuuta 2022 toimitettiin perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukainen osittaista välivaiheen tarkastelua koskeva pyyntö. Tämä pyyntö koski vain polkumyyntiä. Näin ollen tässä asetuksessa esitetty vahinkoanalyysi liittyy ainoastaan toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaan tarkasteluun. |
|
(8) |
Molemmat pyynnöt esitti Euroopan tekokuitutuottajia edustava järjestö European Man-Made Fibres Association, jäljempänä ’CIRFS’ tai ’pyynnön esittäjä’, erikoislujaa polyesterilankaa valmistavan unionin tuotannonalan puolesta perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. |
|
(9) |
Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen. |
|
(10) |
Osittaista välivaiheen tarkastelua koskeva pyyntö perustui pyynnön esittäjän toimittamaan riittävään näyttöön siitä, että polkumyynnin osalta olosuhteet, joiden perusteella voimassa olevat toimenpiteet otettiin käyttöön, ovat muuttuneet ja että muutokset ovat pysyviä. |
1.3 Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepano
|
(11) |
Kun komissio oli todennut perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan, että oli olemassa riittävä näyttö perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun sekä perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen välivaiheen tarkastelun vireille panemiseksi, se julkaisi 23 päivänä helmikuuta 2022 ja 30 päivänä kesäkuuta 2022Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoitukset (9) näiden tarkastelujen vireillepanosta. |
|
(12) |
Eräs käyttäjiä edustava järjestö esitti molempien näiden menettelyjen aloittamisesta huomautuksia, joissa painotettiin toimitusvarmuuden merkitystä käyttäjien kannalta. Se myös väitti, että eurooppalaiset tuottajat ovat kasvattaneet erikoislujan polyesterilangan vientiään Kiinaan eivätkä ne näin ollen voi samaan aikaan väittää, että Kiinasta tuleva tuonti vahingoittaisi niitä. Käyttäjiä edustava järjestö väitti myös, ettei vahingon aiheutumista eurooppalaisille tuottajille ole todistettu. Komissio analysoi kaikkia unionin etua koskevia väitteitä jäljempänä 3.10 jaksossa. Yleiselle väitteelle, jonka mukaan vahingon aiheutumista unionin tuotannonalalle ei todistettu tarkastelupyynnössä, ei esitetty perusteluja, joten väite hylättiin. |
|
(13) |
Komissio esittää tässä säädöksessä kahta erillistä tutkimusta koskevat päätelmänsä tutkimusten vireillepanojärjestyksessä: ensin esitetään toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaan tarkasteluun liittyvä arviointi ja sen jälkeen osittaisen välivaiheen tarkastelun tulokset. |
1.4 Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja osittaisen välivaiheen tarkastelun tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso
|
(14) |
Polkumyyntiä sekä polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus käsitti 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. |
|
(15) |
Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin jaksolla, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2018 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’. |
2. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVA TUOTE, TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE
2.1 Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ja osittaisessa välivaiheen tarkastelussa tarkastelun kohteena oleva tuote
|
(16) |
Tarkastelujen kohteena oleva tuote on erikoisluja polyesterilanka, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa, myös pienempi kuin 67 desitexin monofilamenttilanka (lukuun ottamatta ompelulankaa ja Z-suuntaan kerrattua tai kertokerrattua lankaa, joka on tarkoitettu ompelulangan valmistukseen, valmiina värjäystä ja loppukäsittelyä varten, puolattuna löyhästi rei’itetylle muoviputkelle), jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’, joka kuuluu tällä hetkellä CN-koodiin ex 5402 20 00 (Taric-koodi 5402200010). Nämä CN- ja Taric-koodit annetaan ainoastaan ohjeellisina rajoittamatta mahdollisuutta muuttaa tariffiluokittelua myöhemmin. |
|
(17) |
Erikoislujaa polyesterilankaa käytetään useisiin erilaisiin tarkoituksiin, kuten renkaiden vahvikkeena, leveissä kankaissa, turvavöissä, turvatyynyissä, köysissä, verkoissa ja useissa teollisissa sovelluksissa. |
2.2 Tarkasteltavana oleva tuote
|
(18) |
Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ja osittaisessa välivaiheen tarkastelussa tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote. |
2.3 Samankaltainen tuote
|
(19) |
Tutkimuksissa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:
|
|
(20) |
Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita. |
3. TOIMENPITEIDEN VOIMASSAOLON PÄÄTTYMISTÄ KOSKEVA TUTKIMUS
3.1 Asianomaiset osapuolet ja otanta
|
(21) |
Komissio kehotti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan komissioon yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta pyynnön esittäjälle, tiedossa oleville unionin tuottajille, kiinalaisille tuottajille, unionin tuojille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan viranomaisille ja pyysi niitä osallistumaan tutkimukseen. |
|
(22) |
Kaikilla asianomaisilla osapuolilla oli tilaisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää saada tulla komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kuulemiksi. |
|
(23) |
Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. |
3.1.1 Unionin tuottajia koskeva otanta
|
(24) |
Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi otoksen tuotanto- ja myyntimäärien perusteella ottaen huomioon yritysten maantieteellisen sijainnin. Otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaistuotannosta ja kokonaismyynnistä EU:ssa oli yli 50 prosenttia. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Yksikään asianomainen osapuoli ei esittänyt huomautuksia alustavasta otoksesta, joka vahvistettiin lopulliseksi otokseksi. Otos on unionin tuotannonalaa edustava. |
3.1.2 Vientiä harjoittavia tuottajia ja etuyhteydettömiä tuojia koskeva otanta
|
(25) |
Pystyäkseen päättämään, olisiko otanta tarpeen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ja unionin etuyhteydettömien tuojien osalta, näitä osapuolia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan sille vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan edustustoa unionissa yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin. Yksikään vientiä harjoittava tuottaja ei ilmoittautunut. Yksi etuyhteydetön tuoja ilmoittautui asianomaiseksi osapuoleksi mutta ei toimittanut otantaa varten pyydettyjä tietoja. Sen vuoksi vientiä harjoittaviin tuottajiin ja etuyhteydettömiin tuojiin ei ollut tarpeen soveltaa otantaa. Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, Kiinasta tulevaa tuontia koskevat päätelmät tehtiin toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella. |
3.2 Kyselyvastaukset ja tarkastuskäynnit
|
(26) |
Komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa. |
|
(27) |
Komissio lähetti myös otokseen valituille unionin tuottajille sekä käyttäjille kyselylomakkeet. Samat kyselylomakkeet oli myös asetettu saataville verkossa vireillepanopäivänä. |
|
(28) |
Komissio sai vastauksen kyselyyn otokseen valituilta kolmelta unionin tuottajalta ja kahdelta käyttäjältä. |
|
(29) |
Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tutkimusta varten tehtiin tarkastuskäynti seuraavien yritysten toimitiloihin:
|
3.3 Myöhempi menettely
|
(30) |
Komissio ilmoitti 20 päivänä helmikuuta 2023 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi pitää voimassa polkumyyntitullit. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa tästä ilmoituksesta. |
|
(31) |
Komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia ja otti ne huomioon soveltuvin osin. Niille osapuolille, jotka pyysivät tulla kuulluiksi, järjestettiin kuuleminen. |
3.4 Polkumyynti
3.4.1 Alustavat huomautukset
|
(32) |
Kuten johdanto-osan 25 kappaleessa todetaan, yksikään viejä/tuottaja ei toiminut toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa yhteistyössä. Sen vuoksi komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi se voisi soveltaa Kiinaa koskevien päätelmien osalta perusasetuksen 18 artiklaa. |
|
(33) |
Näin ollen päätelmät polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä perustuivat perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin. |
3.4.2 Menettely normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti
|
(34) |
Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanovaiheessa saatavilla oleva näyttö viittasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen Kiinassa. Sen vuoksi komissio piti asianmukaisena tutkimuksen vireillepanoa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti. |
|
(35) |
Tarvittavien tietojen keräämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten komissio pyysi kaikkia asianomaisessa maassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan tiedot erikoislujan polyesterilangan valmistuksessa käytetyistä tuotantopanoksista. Tätä koskevia tietoja ei toimitettu toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun yhteydessä. |
|
(36) |
Lisäksi komissio pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta 37 päivän kuluessa tarkastelua koskevan vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
|
(37) |
Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa asianomaisille osapuolille, että tuolloin saatavilla olevien tietojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukainen mahdollinen asianmukainen edustava kolmas maa on Turkki. |
|
(38) |
Komissio myös totesi tarkastelevansa muita mahdollisesti soveltuvia edustavia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti. |
|
(39) |
Komissio julkaisi 19 päivänä heinäkuuta 2022 normaaliarvon määrittämisessä käytettäviä lähteitä koskevan ensimmäisen muistion, jäljempänä ’ensimmäinen muistio’, jossa se ilmoitti asianomaisille osapuolille lähteistä, joita se aikoo käyttää normaaliarvon määrittämiseen. |
|
(40) |
Ensimmäisessä muistiossa komissio esitti alustavan luettelon kaikista tiedossa olevista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, työvoimasta ja energiasta, joita erikoislujan polyesterilangan tuotannossa käytetään. Lisäksi komissio yksilöi Turkin, Brasilian ja Thaimaan mahdollisiksi asianmukaisiksi edustaviksi maiksi. Komissio antoi kaikille asianomaisille osapuolille mahdollisuuden esittää huomautuksia. Pyynnön esittäjä toimitti komissiolle huomautuksia, joissa se kannatti Turkin valintaa edustavaksi maaksi. |
|
(41) |
Analysoituaan toimitetut huomautukset ja tiedot komissio päätteli, että Turkki olisi asianmukainen valinta edustavaksi maaksi, jonka vääristymättömiä hintoja ja kustannuksia käytettäisiin normaaliarvon määrittämiseen. Valinnan perusteita kuvataan tarkemmin jäljempänä 3.4.4.2 jaksossa. |
3.4.3 Perusasetuksen 18 artiklan soveltaminen
|
(42) |
Saadakseen tiedot, joita se piti tutkimuksensa kannalta tarpeellisina väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen. Tämän jälkeen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa. |
3.4.4 Normaaliarvo
|
(43) |
Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”. |
|
(44) |
Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa todetaan kuitenkin myös, että ”jos […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja että ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. |
|
(45) |
Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista. |
3.4.4.1 Merkittävien vääristymien esiintyminen
3.4.4.1.1
|
(46) |
Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa todetaan seuraavaa: ”Merkittäviä vääristymiä ovat vääristymät, joita syntyy, kun ilmoitetut hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aine- ja energiakustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska valtion merkittävä puuttuminen vaikuttaa niihin. Merkittävien vääristymien olemassaoloa arvioitaessa huomioon on otettava muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla seuraavista tekijöistä mahdollisesti on:
|
|
(47) |
Koska perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa oleva luettelo ei ole kumulatiivinen, kaikkia tekijöitä ei tarvitse ottaa huomioon, jotta merkittävien vääristymien esiintyminen voidaan todeta. Samoja tosiasiallisia olosuhteita voidaan lisäksi käyttää yhden tai useamman luetteloon kuuluvan tekijän esiintymisen osoittamiseen. Mahdolliset päätelmät 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisestä on joka tapauksessa tehtävä kaiken käytettävissä olevan näytön perusteella. Vääristymien esiintymistä koskevassa yleisessä arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös viejämaan yleinen toimintaympäristö ja tilanne, etenkin jos kyseisen viejämaan taloudellisen ja hallinnollisen rakenteen perustekijät antavat valtiolle merkittävän vallan puuttua talouteen siten, että hinnat ja kustannukset eivät johdu markkinavoimien vapaasta kehityksestä. |
|
(48) |
Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaan ”kun komissiolla on perusteltuja todisteita b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien mahdollisesta olemassaolosta tietyssä maassa tai kyseisen maan tietyllä sektorilla ja kun on aiheellista tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen kannalta, komissio laatii ja julkistaa raportin, jossa kuvataan b alakohdassa tarkoitettuja markkinaolosuhteita kyseisessä maassa tai kyseisellä sektorilla, ja päivittää sitä säännöllisesti”. |
|
(49) |
Komissio on laatinut tämän säännöksen nojalla Kiinaa koskevan maaraportin (10), jossa osoitetaan valtion merkittävä puuttuminen toimintaan talouden monilla tasoilla, muun muassa erityiset vääristymät monien keskeisten tuotannontekijöiden (kuten maan, energian, pääoman, raaka-aineiden ja työvoiman) osalta ja tietyillä sektoreilla (kuten teräs- ja kemikaalisektoreilla). Vireillepanon yhteydessä asianomaisia osapuolia pyydettiin todistamaan vääräksi tutkimuksen asiakirja-aineistoon sisältyvä näyttö, esittämään siitä huomautuksia tai täydentämään sitä. Maaraportti sisällytettiin vireillepanovaiheessa tutkimuksen asiakirja-aineistoon. |
|
(50) |
Välivaiheen tarkastelua koskevassa pyynnössä väitettiin erityisesti, että tuotannontekijöihin, mukaan lukien tärkeimpiin erikoislujan polyesterilangan tuotannossa käytettäviin raaka-aineisiin ja energiaan, kohdistuu merkittäviä vääristymiä. Pyynnössä viitattiin maaraporttiin ja siinä yksilöityihin vääristymiin kemiansektorilla, muun muassa etyleeniglykolin, jäljempänä ’MEG’, ja puhdistetun tereftaalihapon, jäljempänä ’PTA’, tuotannossa. Lisäksi pyynnössä mainittiin maaraporttiin viitaten energiakustannuksiin vaikuttavat vääristymät. Pyynnössä todettiin myös, että Kiinan viranomaiset tukevat kemianteollisuutta suosivien vero- ja rahoituspolitiikkojen täytäntöönpanoa, mikä pohjaa erityisesti kemiallisten kuitujen teollisuudenalan 13. viisivuotiseen ohjaavaan lausuntoon. Lisäksi pyynnössä todettiin, että valtio puuttuu työmarkkinoihin ja maankäyttöoikeuksiin. |
|
(51) |
Kuten johdanto-osan 42 kappaleessa todetaan, Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa, myös maaraportissa, olevaa näyttöä tai pyynnön esittäjän toimittamaa lisänäyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa, tai kumonnut tämän näytön. |
|
(52) |
Komissio tarkasteli, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komissio suoritti tarkastelun asiakirja-aineistossa käytettävissä olevan näytön perusteella, mukaan lukien julkisista lähteistä saatavilla oleviin tietoihin perustuvaan maaraporttiin sisältyvä näyttö. Tässä yhteydessä tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan lukien. Komissio täydensi tätä näyttöä omalla tutkimuksellaan eri perusteista, jotka ovat merkityksellisiä, jotta voidaan vahvistaa merkittävien vääristymien esiintyminen Kiinassa. |
3.4.4.1.2
|
(53) |
Kiinan talousjärjestelmä perustuu nk. sosialistisen markkinatalouden käsitteeseen. Käsite on kirjattu Kiinan perustuslakiin ja määrittää Kiinan talouden ohjausjärjestelmää. Perusperiaatteena on ”tuotantovälineiden sosialistinen julkinen omistajuus eli koko kansan omistajuus ja työntekijöiden kollektiivinen omistajuus”. Valtion omistuksessa olevaa taloutta pidetään ”kansantalouden johtavana voimana”, ja valtion tehtävänä on ”varmistaa sen lujittaminen ja kasvu” (11). Kiinan talouden yleinen perusta ei pelkästään mahdollista valtion merkittävää puuttumista talouden toimintaan, vaan tällainen puuttuminen on nimenomaisena toimeksiantona. Käsitys julkisen omistajuuden paremmuudesta yksityisomistukseen nähden vallitsee koko oikeusjärjestelmässä, ja sitä korostetaan yleisenä periaatteena kaikessa keskeisessä lainsäädännössä. Kiinan varallisuusoikeus on tästä oiva esimerkki: siinä viitataan sosialismin ensisijaisuuteen ja annetaan valtiolle tehtäväksi pitää yllä talouden perusjärjestelmää, jossa julkisella omistajuudella on hallitseva asema. Muita omistajuusmuotoja siedetään, ja laissa annetaan mahdollisuus kehittää niitä rinnakkain valtion omistajuuden kanssa (12). |
|
(54) |
Lisäksi Kiinan lainsäädännön mukaan sosialistista markkinataloutta kehitetään Kiinan kommunistisen puolueen johtajuudessa. Kiinan valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen rakenteet ovat toisiinsa kietoutuneita kaikilla tasoilla (lainsäädäntö, instituutiot, henkilöt) ja muodostavat kokonaisuuden, jossa Kiinan kommunistisen puolueen ja valtion rooleja ei voida erottaa toisistaan. Kiinan perustuslakia muutettiin maaliskuussa 2018, ja Kiinan kommunistisen puolueen johtoasemasta tuli entistä näkyvämpi, kun se vahvistettiin perustuslain 1 §:ssä. Määräyksen ensimmäisen virkkeen ”sosialistinen järjestelmä on Kiinan kansantasavallan perusjärjestelmä” perään lisättiin seuraava virke: ”kiinalaisen sosialismin määräävä ominaisuus on Kiinan kommunistisen puolueen johtoasema” (13). Tämä osoittaa Kiinan kommunistisen puolueen kiistämättömän ja jatkuvasti kasvavan määräysvallan Kiinan talousjärjestelmässä. Tämä johtoasema ja määräysvalta on olennainen osa kiinalaista järjestelmää ja menee selvästi pidemmälle kuin muissa sellaisissa maissa, joissa valtiolla on laaja makrotaloudellinen määräysvalta vapaiden markkinavoimien toiminnan rajoissa. |
|
(55) |
Kiinan valtio harjoittaa tavoitteiden saavuttamiseksi interventionistista talouspolitiikkaa, joka on yhdenmukainen Kiinan kommunistisen puolueen vahvistaman poliittisen ohjelman kanssa eikä niinkään heijasta vapaiden markkinoiden taloudellisia olosuhteita (14). Kiinan viranomaiset käyttävät monenlaisia interventionistisia talousvälineitä, kuten teollisuuden suunnittelujärjestelmää, rahoitusjärjestelmää ja sääntely-ympäristön eri tekijöitä. |
|
(56) |
Ensinnäkin yleisen hallinnollisen valvonnan tasolla Kiinan taloutta ohjataan monimutkaisella teollisuuden suunnittelujärjestelmällä, joka vaikuttaa kaikkeen taloudelliseen toimintaan maassa. Kaikki nämä suunnitelmat kattavat laajasti eri aloja ja risteäviä toimintalinjoja, ja niitä esiintyy hallinnon kaikilla tasoilla. Maakuntatason suunnitelmat ovat yksityiskohtaisia, kun taas kansallisen tason suunnitelmissa asetetaan laajempia tavoitteita. Suunnitelmissa täsmennetään myös keinot tuotannonalojen/sektoreiden tukemiseksi sekä määräajat, joissa tavoitteet on saavutettava. Joissakin suunnitelmissa asetetaan edelleen täsmällisiä tuotostavoitteita. Suunnitelmissa tuodaan esiin (positiivisesti tai negatiivisesti) yksittäisiä teollisuuden sektoreita ja/tai hankkeita prioriteetteina valtion prioriteettien mukaan ja niille osoitetaan tiettyjä kehittämistavoitteita (esimerkiksi teollisuuden päivittäminen tai kansainvälinen laajentuminen). Talouden toimijoiden – niin yksityisten kuin valtion omistuksessa olevienkin – on mukautettava liiketoimintaansa suunnittelujärjestelmän mukaiseksi. Tämä johtuu suunnitelmien sitovasta luonteesta mutta myös siitä, että Kiinan viranomaiset hallinnon kaikilla tasoilla noudattavat suunnittelujärjestelmää ja käyttävät niille annettua valtaa kannustamalla talouden toimijoita noudattamaan suunnitelmissa asetettuja prioriteetteja (ks. myös 3.4.4.1.5 jakso jäljempänä) (15). |
|
(57) |
Taloudellisten resurssien jakamisen tasolla Kiinan rahoitusjärjestelmää hallitsevat valtion omistamat liikepankit. Suunnitellessaan ja toteuttaessaan antolainauspolitiikkaansa näiden pankkien on noudatettava valtion teollisuuspolitiikan tavoitteita sen sijaan, että ne arvioisivat ensisijaisesti tietyn hankkeen taloudelliset ansiot (ks. myös 3.4.4.1.8 jakso jäljempänä) (16). Sama koskee Kiinan rahoitusjärjestelmän muita osatekijöitä, kuten osakemarkkinoita, joukkolainamarkkinoita ja yksityisen pääoman markkinoita. Myös nämä muut rahoitussektorin osat kuin pankkisektori on institutionaalisesti ja operatiivisesti perustettu niin, että pyrkimyksenä ei ole rahoitusmarkkinoiden tehokkaan toiminnan maksimointi vaan valvonnan varmistaminen ja se, että mahdollistetaan valtion ja kommunistisen puolueen puuttuminen niiden toimintaan (17). |
|
(58) |
Kolmanneksi, sääntely-ympäristön tasolla valtion puuttuminen talouden toimintaan saa useita muotoja. Esimerkiksi julkisia hankintoja koskevilla säännöillä pyritään usein poliittisiin tavoitteisiin eikä taloudelliseen tehokkuuteen ja heikennetään näin markkinatalouden periaatteita alalla. Sovellettavassa lainsäädännössä todetaan nimenomaisesti, että julkisia hankintoja on tehtävä niin, että helpotetaan valtion politiikassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tavoitteiden luonnetta ei kuitenkaan ole määritelty, joten päätöksentekoelimillä on laaja harkintavalta (18). Myös investointien alalla Kiinan valtiolla on merkittävä määräys- ja vaikutusvalta sekä valtion että yksityisten investointien kohteiden ja laajuuden osalta. Viranomaiset käyttävät investointien seurantaa samoin kuin investointeihin liittyviä erilaisia kannustimia, rajoituksia ja kieltoja merkittävänä välineenä teollisuuspolitiikan tavoitteiden tukemisessa, esimerkiksi säilyttämällä valtion määräysvallan keskeisillä sektoreilla tai pönkittämällä kotimaista teollisuutta (19). |
|
(59) |
Kiinan taloudellinen malli perustuu siis tiettyihin perusolettamuksiin, jotka toimivat valtion toimintaan puuttumisen perustana ja kannustavat siihen. Tällainen merkittävä valtion puuttuminen toimintaan ei sovi yhteen vapaiden markkinavoimien toiminnan kanssa, minkä tuloksena resurssien jakaminen vääristyy eikä ole markkinaperiaatteiden mukaista (20). |
3.4.4.1.3
|
(60) |
Kiinassa valtion omistuksessa, hallinnassa ja/tai poliittisessa valvonnassa tai ohjauksessa toimivat yritykset muodostavat olennaisen osan taloutta. |
|
(61) |
Erikoislujan polyesterilangan alalla valtion omistusosuus ei vaikuta olevan merkittävä, mutta Kiinan viranomaiset omistavat kuitenkin osuuden useista tuottajayrityksistä, esimerkiksi yli 12 prosentin osuuden Unifull-ryhmästä (21). Yritykset ovat myös sitoutuneet toimimaan yhteistyössä viranomaisten kanssa liiketoimintamahdollisuuksiensa edistämiseksi, kuten käy ilmi esimerkiksi yrityksen Zhejiang Unifull Industrial Fibre vuoden 2021 vuosikertomuksesta (22), jonka mukaan ”yritys pyrkii tiivistämään entisestään yhteistyötä ja keskustelua ulkoisten sidosryhmien, kuten paikallishallinnon kaikkien tasojen, ulkoisten rahoituslaitosten, asiakkaiden ja tavarantoimittajien, kanssa, mikä palvelee sekä ulkoisten sidosryhmien että osakkeenomistajien etua”. Koska Kiinan kommunistisen puolueen puuttumisesta operatiiviseen päätöksentekoon on tullut normaali käytäntö myös yksityisissä yrityksissä (23) ja kommunistinen puolue hallitsee lähes kaikkia maan talouden osa-alueita, valtion vaikutusvalta yrityksissä kommunistisen puolueen rakenteiden kautta on myös johtanut siihen, että talouden toimijat ovat käytännössä valtion hallinnassa ja poliittisen valvonnan alaisia, kun otetaan huomioon, kuinka tiukasti valtio ja puoluerakenteet ovat kietoutuneet yhteen Kiinassa. |
|
(62) |
Edellä kuvattu vaikutusvalta näkyy myös China Chemical Fiber Association -toimialajärjestön (24), jäljempänä ’CCFA’, tasolla (kyseisen järjestön jäseniin kuuluvan Guxiandaon pääjohtaja toimii järjestön varapuheenjohtajana). CCFA:n sääntöjen 2 §:n mukaan järjestön tarkoituksena on muun muassa ”toteuttaa maan teollisuuspolitiikkaa”. Sääntöjen 3 §:ssä vahvistetaan, että CCFA on kommunistisen puolueen määräysvallassa: ”järjestö noudattaa Kiinan kommunistisen puolueen yleistä linjaa, perustaa Kiinan kommunistisen puolueen organisaatioita, kehittää puoluetoimintaa ja tarjoaa tarvittavat edellytykset puolueorganisaatioiden toiminnalle Kiinan kommunistisen puolueen peruskirjan määräysten mukaisesti”. |
|
(63) |
Näin ollen myöskään yksityisessä omistuksessa olevat erikoislujan polyesterilangan tuottajat eivät voi toimia markkinaehdoin. Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin alan yrityksiin kohdistetaan poliittista valvontaa ja ohjausta (ks. myös 3.4.4.1.5 jakso jäljempänä). |
3.4.4.1.4
|
(64) |
Sen lisäksi, että Kiinan valtio harjoittaa määräysvaltaa talouselämään valtion yritysten omistajuuden ja muiden välineiden kautta, se voi myös puuttua hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on edustettuna yrityksissä. Kiinan lainsäädännön mukaan viranomaisilla on oikeus nimittää ja erottaa keskeistä johtohenkilöstöä valtion omistamissa yrityksissä, minkä voidaan katsoa heijastavan omistajuuteen liittyviä oikeuksia (25), ja Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä ovat toinen kanava, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Kiinan yhtiöoikeuden mukaan jokaisessa yrityksessä on oltava Kiinan kommunistisen puolueen organisaatio (vähintään kolme puolueen jäsentä puolueen peruskirjan mukaan (26)) ja yrityksen on tarjottava tarvittavat edellytykset puolueorganisaation toiminnalle. Vaikuttaa siltä, että aiemmin tätä vaatimusta ei aina ole noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Ainakin vuodesta 2016 lähtien kommunistinen puolue on kuitenkin pitänyt tiukemmin kiinni poliittisesta ja periaatteellisesta oikeudestaan valvoa yritysten liiketoimintaan liittyviä päätöksiä (27) muun muassa kohdistamalla painetta yksityisiin yrityksiin, jotta nämä asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria (28). Vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä ja Kiinan kommunistisen puolueen yksiköt yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä (29). Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa kaikilla sektoreilla, ja niitä noudattavat myös erikoislujan polyesterilangan valmistajat ja niiden tuotantopanosten toimittajat. |
|
(65) |
Lisäksi 15 päivänä syyskuuta 2020 julkaistiin kommunistisen puolueen keskuskomitean suuntaviivat (30) (”General Office of CCP Central Committee’s Guidelines on stepping up the United Front work in the private sector for the new era”), jäljempänä ’suuntaviivat’, joissa laajennettiin edelleen puoluekomiteoiden roolia yksityisissä yrityksissä. Näiden suuntaviivojen II.4 jakson mukaan ”on lisättävä puolueen yleistä valmiutta johtaa yhteiseen rintamaan liittyvää työtä yksityissektorilla ja tehostaa toimia alalla” ja III.6 jakson mukaan ”on tehostettava edelleen puolueen vahvistamista yksityisyrityksissä ja annettava puoluesoluille mahdollisuus toimia tehokkaasti linnoituksena ja annettava puolueen jäsenille mahdollisuus toimia eturintamassa ja edelläkävijöinä”. Toisin sanoen suuntaviivoilla korostetaan ja pyritään vahvistamaan kommunistisen puolueen roolia yrityksissä ja muissa yksityissektorin yksiköissä (31). |
|
(66) |
Tutkimuksessa vahvistettiin, että kemiallisten kuitujen alalla on yleistä, että johtavassa asemassa toimivat henkilöt ovat samalla kommunistisen puolueen jäseniä tai toimivat puolueen viroissa. Esimerkiksi Unifullin pääjohtaja toimii samaan aikaan puolueen sivuosaston sihteerinä (32), kun taas Guxiandaon toimitusjohtaja hoitaa puoluekomitean sihteerin tehtävää (33). |
|
(67) |
Valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan (ks. myös 3.4.4.1.8 jakso jäljempänä) samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisää vääristävää vaikutusta markkinoihin (34). Näin ollen valtion läsnäolo yrityksissä erikoislujan polyesterilangan sektorilla ja muilla sektoreilla (kuten rahoitus- ja tuotantopanossektorilla) antaa Kiinan viranomaisille mahdollisuuden puuttua hintoihin ja kustannuksiin. |
3.4.4.1.5
|
(68) |
Kiinan talouden suuntaa ohjaa merkittävässä määrin pitkälle viety suunnitelmajärjestelmä, jossa esitetään prioriteetteja ja vahvistetaan tavoitteet, joihin keskus- ja paikallishallintojen on keskityttävä. Kaikilla hallinnon tasoilla on suunnitelmia, jotka kattavat käytännöllisesti katsoen kaikki talouden sektorit. Suunnitteluvälineissä asetetut tavoitteet ovat sitovia ja viranomaiset kullakin hallinnon tasolla valvovat, että alemmat hallintotasot panevat suunnitelmat täytäntöön. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja ohjataan sektoreille, jotka valtio on nimennyt strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (35). |
|
(69) |
Kiinan viranomaiset pitävät kemiallisten kuitujen teollisuudenalaa keskeisenä tuotannonalana. Tämä käy ilmi teollisuus- ja tietotekniikkaministeriöön kuuluvan kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission vuonna 2022 julkaisemista kemiallisten kuitujen teollisuudenalan korkealaatuista kehittämistä koskevista ohjaavista lausunnoista (36), jäljempänä ’ohjaavat lausunnot’, joiden mukaan ”kemiallisten kuitujen teollisuudenala on tekstiiliteollisuusketjun vakaan kehityksen ja jatkuvan innovoinnin keskeinen pilari, kansainvälisesti kilpailukykyinen ja kilpailuetua tuova teollisuudenala ja tärkeä osa uutta materiaaliteollisuutta”. Ohjaavien lausuntojen I.2 §:ssä mainitaan nimenomaisesti, että Kiinan viranomaisten aikomuksena on määrittää alan maantieteellinen ja yritysrakenne sekä keskeiset tuotantoparametrit (37). Viranomaiset voivat puuttua toimintaan esimerkiksi siirtämällä tuotantolaitoksia (”pannaan täytäntöön aluekehitysstrategia teollisuus-, energia-, ympäristönsuojelu- ja muiden politiikkojen noudattamisen pohjalta, kannustetaan johtavia yrityksiä luomaan integroituneita tukikohtia koko kemiallisia kuituja käyttävän tekstiiliteollisuuden tuotantoketjun perustaksi Guangxissa, Guizhoussa, Xinjiangissa ja muilla keski- ja länsialueilla sekä muodostetaan tehokkaita ja yhteistyöhön perustuvia toimitusketjujärjestelmiä naapurimaiden ja -alueiden kanssa”), sulauttamalla yrityksiä yhteen huipputason teollisuusyritysten luomiseksi (”kannustetaan yrityksiä optimoimaan tuotannontekijöiden jakaminen sulautumien ja uudelleenjärjestelyn avulla ja vauhditetaan liiketoimintaprosessien uudistamista ja teknologian kehittämistä” sekä ”tuetaan johtavia yrityksiä korkealaatuisten resurssien, kuten teknologian, brändien, kanavien ja lahjakkuuksien hankkimisessa”) sekä oikeuttamalla yrityksiä erityistukea varten perustetuista valtion ohjelmista maksettavaan tukeen (”edistetään suurten, keskisuurten ja pienten yritysten integroitumista ja kehittymistä, kehitetään tiettyjä uusia erikoistuneita ’pikkujättiyrityksiä’ ja yksittäisiä huipputason yrityksiä”) (38). |
|
(70) |
Tämä keskushallinnon strategia vahvistetaan lukuisissa kemiallisten kuitujen teollisuudenalaan keskittyvissä maakunta- ja kuntatasolla julkaistuissa suunnitteluasiakirjoissa. |
|
(71) |
Hyviä esimerkkejä ovat Zhejiangin, Jiangsun, Fujianin ja Shandongin maakunnat sekä Chongqingin kunta. |
|
(72) |
Jiangsun kemianteollisuuden korkealaatuista kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma (39) sisältää yksityiskohtaisia ohjeita useiden kemianteollisuuden osa-alueiden kehittämistavoitteiksi (40), minkä lisäksi se heijastelee myös edellä mainittuja teollisuuden rakennetta koskevissa ohjaavissa lausunnoissa esitettyjä linjauksia:
Lisäksi tuotannon maantieteellisen jakautumisen osalta todetaan seuraavaa:
|
|
(73) |
Vastaavasti Fujianin maakunnan uusien strategisten teollisuudenalojen kehittämistä 14. viisivuotissuunnitelman aikana koskevassa erityissuunnitelmassa (44) maakunnan viranomaisille annetaan tehtäväksi tukea kemiallisten kuitujen alaa ja ohjata sen kehittämistä:
|
|
(74) |
Fujianin viranomaisten puuttuminen kemiallisten kuitujen alan kehitykseen käy ilmi myös korkealaatuisen valmistusteollisuuden kehittämistä koskevasta maakuntatason 14. viisivuotissuunnitelmasta, jossa sidosryhmiä ohjeistetaan
|
|
(75) |
Myös Shandongin kemianteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (47) korostetaan tarvetta ”keskittyä etyleenipohjaisten polyolefiinien ja synteettisten hartsien kehittämiseen loppukäyttötuotteina, propeeniin ja polypropeeniin, muihin teknisiin muoveihin ja muunneltuihin materiaaleihin, buteenista ja C4:stä tehtyihin synteettisiin ja kumimateriaaleihin, korkean suoritustehon polyuretaani-isosyanaatista ja tolueenista valmistettuihin lopputuotteisiin, nailonista, bentseenistä ja polyamidista valmistettuihin uusiin materiaaleihin sekä tekstiili- ja teknisiin materiaaleihin, PX-PTA-polyesteriin ja kuuteen muuhun keskeiseen teolliseen ketjuun” (48). Samaan tapaan myös Zhejiangin uusien materiaalien teollisuudenalan kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (49) asetetaan seuraavat tavoitteet: ”Pannaan täytäntöön useita digitaaliseen ja vihreään muutokseen tähtääviä hankkeita kehittyneiden perusmateriaalien alalla sekä tuotannon laajentamiseen tähtääviä hankkeita huipputasoisten ja heikon saatavuuden tuotteiden sekä keskeisten strategisten materiaalien, kuten kehittyneiden puolijohdemateriaalien, uusien näyttömateriaalien, biolääketieteessä käytettävien materiaalien, tehokkaiden kuitujen ja komposiittimateriaalien, aloilla, sekä pannaan täytäntöön useita teollistamishankkeita ja käyttökohteiden laajentamiseen tähtääviä hankkeita” (50). Samaten Chongqingin valmistusteollisuuden korkealaatuista kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (51) todetaan seuraavaa: ”Hyödynnetään raaka-ainepohjaa ja kannustetaan alan yrityksiä tutkimaan, kehittämään ja valmistamaan tehokkaita toiminnallisia PVA- eli polyvinyylialkoholikuituja, eriytettyä spandeksia, erikoispolyesterikuituja, polyamidikuituja, PU- eli polyuretaanimikrokuituja ja muita tuotteita (52).” |
|
(76) |
Näillä ja muilla keinoilla Kiinan viranomaiset ohjaavat ja määräävät lähes kaikkia näkökohtia alan kehittämisessä ja toiminnassa. |
|
(77) |
Kaiken kaikkiaan Kiinan viranomaiset toteuttavat toimia, joilla toimijat saadaan noudattamaan julkisen politiikan tavoitteita kannustettavien tuotannonalojen tukemiseksi, mukaan lukien erikoislujan polyesterilangan valmistuksessa käytettävien pääraaka-aineiden tuotanto. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta vapaasti. |
3.4.4.1.6
|
(78) |
Asiakirja-aineistossa olevien tietojen perusteella Kiinan konkurssijärjestelmä ei vaikuta pystyvän riittävästi toteuttamaan omia päätavoitteitaan eli selvittämään oikeudenmukaisesti saatavia ja velkoja ja turvaamaan velallisten ja velkojien laillisia oikeuksia ja etuja. Tämä vaikuttaa juontavan juurensa siitä, että vaikka Kiinan konkurssilainsäädäntö virallisesti perustuu samoihin periaatteisiin kuin vastaava lainsäädäntö muissa maissa, Kiinan järjestelmälle on ominaista järjestelmällinen heikko täytäntöönpano. Konkurssien lukumäärä on äärimmäisen alhainen suhteessa maan talouden kokoon eikä vähiten sen vuoksi, että maksukyvyttömyysmenettelyihin liittyy lukuisia puutteita, jotka tosiasiassa estävät konkurssimenettelyt. Lisäksi valtion rooli maksukyvyttömyysmenettelyissä on edelleen vahva ja aktiivinen, ja sillä on usein suora vaikutus menettelyn lopputulokseen (53). |
|
(79) |
Omistusoikeusjärjestelmän puutteet ovat myös erityisen ilmeisiä suhteessa maanomistukseen ja maankäyttöoikeuksiin Kiinassa (54). Valtio omistaa kaiken maan (kollektiivisesti omistettu maa maaseudulla ja valtion omistama maa kaupunkialueilla), ja sen jakaminen riippuu täysin valtiosta. Voimassa on säännöksiä, joiden tavoitteena on myöntää maankäyttöoikeudet avoimesti ja markkinahinnoilla, esimerkiksi tarjouskilpailumenettelyllä. Näitä säännöksiä kuitenkin laiminlyödään säännöllisesti, ja jotkin ostajat voivat hankkia maata ilmaiseksi tai alle markkinahintojen (55). Lisäksi viranomaiset pyrkivät usein maata jakaessaan erityisiin poliittisiin tavoitteisiin, kuten taloussuunnitelmien täytäntöönpanoon (56). |
|
(80) |
Kiinan talouden muiden alojen tapaan erikoislujan polyesterilangan tuottajiin sovelletaan Kiinan konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädäntöä. Tämän vuoksi konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivästä tai riittämättömästä täytäntöönpanosta johtuvat ylhäältä alaspäin suuntautuvat vääristymät vaikuttavat myös näihin yrityksiin. Käytettävissä olevan näytön perusteella nämä seikat vaikuttavan koskevan täysin myös kemiallisten kuitujen alaa. Tässä tutkimuksessa ei tullut esiin mitään, mikä asettaisi nämä havainnot kyseenalaisiksi. |
|
(81) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että konkurssi- ja omaisuuslainsäädännön soveltaminen oli syrjivää tai täytäntöönpano puutteellista kemiallisten kuitujen alalla, myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen osalta. |
3.4.4.1.7
|
(82) |
Markkinoihin perustuvien palkkojen järjestelmä ei voi kehittyä täysin Kiinassa, koska työntekijöillä ja työnantajilla ei ole oikeutta järjestäytyä kollektiivisesti. Kiina ei ole ratifioinut useita Kansainvälisen työjärjestön, jäljempänä ’ILO’, keskeisiä yleissopimuksia, etenkään niitä, jotka koskevat järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta (57). Kansallisen lainsäädännön mukaan toiminnassa on vain yksi ammattiyhdistys. Kyseinen järjestö ei ole kuitenkaan riippumaton valtion viranomaisista, ja sen osallistuminen työehtosopimusneuvotteluihin ja työntekijöiden oikeuksien suojeluun on edelleenkin vähäistä (58). Lisäksi Kiinan työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä, joka rajoittaa sosiaaliturva- ja muiden etuuksien täyden saannin kunkin hallinnollisen alueen asukkaisiin. Tämän seurauksena työntekijöillä, jotka eivät kuulu paikallisten asukkaiden rekisteriin, on yleensä heikko työllisyysasema ja alempi palkka kuin asukasrekisteriin kuuluvilla (59). Nämä seikat vääristävät palkkakustannuksia Kiinassa. |
|
(83) |
Tutkimuksessa ei esitetty mitään näyttöä siitä, että kemiallisten kuitujen sektoriin, mukaan lukien erikoislujan polyesterilangan tuotanto, ei sovellettaisi edellä kuvattua Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää. Palkkakustannusten vääristymät vaikuttavat siten kemiallisten kuitujen sektoriin sekä suoraan (tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tai sen tuotannon pääraaka-ainetta valmistettaessa) että välillisesti (kun sektori saa pääomaa tai tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää). |
3.4.4.1.8
|
(84) |
Yritystoimijoiden pääomansaantiin Kiinassa kohdistuu useita vääristymiä. |
|
(85) |
Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ensinnäkin ominaista, että siinä ovat vahvassa asemassa valtion omistamat pankit (60), jotka rahoitusta myöntäessään ottavat huomioon muita kriteereitä kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Rahoitusalan ulkopuolella toimivien valtion omistamien yritysten tavoin pankit ovat sidoksissa valtioon omistajuuden lisäksi myös henkilökohtaisten suhteiden kautta (Kiinan kommunistinen puolue nimittää valtion omistamien rahoituslaitosten johtajat) (61), ja pankit panevat säännöllisesti täytäntöön valtion suunnittelemaa julkista politiikkaa, kuten rahoitusalan ulkopuolella toimivat valtion omistamat yrityksetkin. Näin toimiessaan pankit noudattavat selkeää oikeudellista velvoitetta harjoittaa liiketoimintaansa kansantalouden ja yhteiskunnallisen kehityksen tarpeiden mukaisesti ja valtion teollisuuspolitiikan ohjauksessa (62). Tähän liittyy myös muita sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin merkittäviksi (63). |
|
(86) |
Eri säännöksissä viitataan kyllä tarpeeseen noudattaa tavanomaisia pankkitoimintaan liittyviä toiminta- ja vakavaraisuussääntöjä, kuten tarpeeseen tutkia lainan ottajan luottokelpoisuus, mutta esimerkiksi kaupan suojatoimenpiteitä koskevien tutkimusten päätelmistä saatu mittava näyttö osoittaa, että näillä säännöksillä on vain toissijainen rooli erilaisten oikeudellisten välineiden soveltamisessa. |
|
(87) |
Kiinan viranomaiset ovat esimerkiksi selventäneet, että Kiinan kommunistisen puolueen on valvottava myös yksityisessä kaupallisessa pankkitoiminnassa tehtäviä päätöksiä ja näiden päätösten on oltava kansallisen politiikan mukaisia. Yksi pankkitoiminnan ohjaukseen liittyvistä valtion kolmesta yleisestä tavoitteesta on nyt puolueen johtoaseman lujittaminen pankki- ja vakuutusalalla, myös yritysten operatiivisessa toiminnassa ja johtamiseen liittyvissä asioissa (64). Kaupallisten pankkien suoriutumisen arviointiperusteissa on myös otettava nyt huomioon etenkin se, miten pankit ”edistävät kansallisia kehitystavoitteita ja reaalitaloutta”, ja erityisesti se, miten ne ”palvelevat strategisia ja uusia tuotannonaloja” (65). |
|
(88) |
Nimenomaan kemiallisten kuitujen sektorin osalta useista poliittisista asiakirjoista käy ilmi, että tietyt alat asetetaan etuasemaan teollisuuspoliittisten kriteerien eikä tietyn hankkeen luottokelpoisuuden perusteella. Esimerkiksi Shandongin maakunnan kemianteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (66) todetaan kemianteollisuuden osalta seuraavaa:
|
|
(89) |
Vastaavasti Jiangsun maakunnan kemianteollisuuden korkeatasoista kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (68) paikallisviranomaiset velvoitetaan ”mahdollistamaan valtion sijoitusrahastojen ohjaavan roolin toteutuminen, laajentamaan joustavasti rahoituskanavia ja ohjaamaan sosiaalisen pääoman investoimista” (69). |
|
(90) |
Nämä strategiselle teollisuudelle suunnatut taloudellisen tuen välineet pannaan sitten täytäntöön yritystasolla, kuten käy ilmi esimerkiksi Kiinan keskuspankin ja Guxiandaon välisestä puolueen vahvistamista koskevasta sopimuksesta. Kuten yrityksen verkkosivustolla selitetään, tämä puolueen vahvistamista koskeva sopimus, jonka mukaan Guxiandao ja Kiinan keskuspankin paikallinen konttori ”syventävät edelleen yhteistyötä ja toteuttavat puolueen vahvistamiseen tähtäävän työn ja liiketoiminnan kehittämisen täyden yhdentymisen”, on vasta ensimmäinen vaihe, jonka jälkeen ”Kiinan keskuspankki lisää luotonantoa [Guxiandaolle] ottaen huomioon yrityksen todelliset tarpeet […] kasvattaakseen siten kansainvälisessä selvitystoiminnassa käsittelemiään määriä”, millä puolestaan ”[…] varmistetaan jatkossakin liiketoiminnan kehittäminen puolueen ohjauksessa” (70). |
|
(91) |
Lisäksi joukkolaina- ja luottoluokitukset ovat usein vääristyneitä monista eri syistä, kuten siksi että yrityksen strateginen merkitys Kiinan valtiolle ja valtion implisiittisen takauksen vahvuus vaikuttavat riskinarviointiin. Arvioiden mukaan kiinalaiset luottoluokitukset vastaavat järjestelmällisesti alempia kansainvälisiä luokituksia (71). |
|
(92) |
Tähän liittyy myös muita sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin merkittäviksi (72). Tämän tuloksena lainanannossa suositaan valtion omistuksessa olevia yrityksiä, suuria yksityisiä yrityksiä, joilla on hyvät yhteydet, sekä keskeisillä tuotannonaloilla toimivia yrityksiä, mikä viittaa siihen, että pääoman saatavuus ja kustannukset eivät ole samat kaikille markkinatoimijoille. |
|
(93) |
Toiseksi lainakustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina investointien lisäämiseksi. Tämä on johtanut pääomasijoitusten liialliseen käyttöön ja sijoitusten tuottojen jatkuvaan pienemiseen. Tästä osoituksena on yritysten velkaantumisasteen hiljattainen kohoaminen valtion sektorilla kannattavuuden jyrkästä putoamisesta huolimatta, mikä viittaa siihen, että pankkijärjestelmässä toiminnassa oleva mekanismi ei noudata normaaleja kaupallisia reaktioita. |
|
(94) |
Kolmanneksi, vaikka nimelliskorot vapautettiin lokakuussa 2015, hintasignaalit eivät edelleenkään synny vapaiden markkinavoimien vaikutuksesta, vaan niihin vaikuttavat valtiosta johtuvat vääristymät. Enintään viitekoron suuruisina myönnettävien lainojen osuus oli edelleen vähintään kolmannes kaikesta lainanannosta vuoden 2018 lopussa (73). Kiinan viralliset tiedotusvälineet ovat äskettäin raportoineet, että Kiinan kommunistinen puolue vaati ”lainamarkkinoiden korkotason laskemista” (74). Keinotekoisen alhaiset korot johtavat alihinnoitteluun ja tämän seurauksena liialliseen pääoman käyttöön. |
|
(95) |
Yleinen luottojen lisääntyminen Kiinassa osoittaa pääoman kohdentamisen heikkenevää tehokkuutta, eikä nähtävissä ole luotonannon kiristymistä, mitä voitaisiin odottaa vääristymättömässä markkinaympäristössä. Tämän seurauksena järjestämättömien lainojen määrä on lisääntynyt nopeasti, ja Kiinan viranomaiset ovat useaan otteeseen valinneet toimintalinjakseen joko maksukyvyttömyystapahtumien välttämisen, mikä on johtanut nk. zombie-yritysten syntymiseen, tai velan siirtämisen (esimerkiksi sulautumien kautta tai muuntamalla velka osakkeiksi) poistamatta välttämättä velkaongelmaa tai puuttumatta sen perussyihin. |
|
(96) |
Markkinoiden vapauttamiseksi toteutetuista toimista huolimatta Kiinan yritysluottojärjestelmään vaikuttavat merkittävät vääristymät, jotka johtuvat valtion edelleen merkittävästä roolista pääomamarkkinoilla. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla. |
3.4.4.1.9
|
(97) |
Komissio totesi, että maaraportissa kuvatut vääristymät ovat ominaisia Kiinan taloudelle. Käytettävissä oleva näyttö osoittaa, että edellä 3.4.4.1.1–3.4.4.1.5 jaksossa ja maaraportin I osassa kuvatut tosiseikat ja Kiinan järjestelmän ominaisuudet koskevat koko maata ja kaikkia talouden toimialoja. Sama koskee tuotannontekijöiden kuvausta, joka esitetään edellä 3.4.4.1.6–3.4.4.1.8 jaksossa ja maaraportin II osassa. |
|
(98) |
Komissio muistuttaa, että erikoislujan polyesterilangan tuotantoon tarvitaan erilaisia tuotantopanoksia. Kun erikoislujan polyesterilangan tuottajat ostavat tai hankkivat näitä tuotantopanoksia, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista / pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla tuotannonaloilla. |
|
(99) |
Näin ollen sen lisäksi, että erikoislujan polyesterilangan kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, vaikutukset kohdistuvat myös kaikkiin tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannuksiin, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa niiden hinnanmuodostukseen (ks. maaraportin I ja II osa). Pääoman myöntämiseen, maankäyttöoikeuksiin, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen. Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä. |
3.4.4.1.10
|
(100) |
Edellä 3.4.4.1.2–3.4.4.1.9 jaksossa esitetyssä analyysissä, jossa on tarkasteltu kaikkea käytettävissä olevaa näyttöä Kiinan puuttumisesta talouden toimintaan yleisesti ja kemiallisten kuitujen sektorilla erityisesti (tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan lukien), osoitettiin, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien mukaan, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio päätteli, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen. |
|
(101) |
Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavassa jaksossa esitetään. |
3.4.4.2 Edustava maa
3.4.4.2.1
|
(102) |
Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:
|
|
(103) |
Jäljempänä esitetään asianmukaisen edustavan maan valintaa koskeva komission arviointi. |
3.4.4.2.2
|
(104) |
Maailmanpankki luokitteli maat, joiden taloudellisen kehityksen taso bruttokansantulon perusteella vastasi Kiinan tasoa, tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ”ylemmän keskitulotason” maiksi. Ensimmäisessä muistiossa todettiin, että tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuotetaan merkittäviä määriä vain viidessä näistä maista: Brasiliassa, Meksikossa, Thaimaassa, Turkissa ja Valko-Venäjällä. |
|
(105) |
Koska Valko-Venäjä ei ole WTO:n jäsen eikä markkinatalous, sitä ei tarkasteltu tarkemmin mahdollisena edustavana maana. |
|
(106) |
Näin ollen komissio analysoi mahdollisina edustavina maina tarkemmin Brasiliaa, Meksikoa, Thaimaata ja Turkkia. |
3.4.4.2.3
|
(107) |
Seuraavaksi komissio tarkasti julkisten tietojen saatavuuden edellä mainituissa, tarkemmin tarkastelluissa maissa. Näihin tietoihin lukeutuvat muun muassa tuotannontekijöiden tuontia koskevat tiedot sekä tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajien taloudelliset tiedot mahdollisissa edustavissa maissa. |
|
(108) |
Tärkeimpien tuotannontekijöiden tuontia koskevasta analyysista kävi ilmi, että Turkki toi kaiken kaikkiaan merkittävämpiä ja edustavampia vääristymättömiä määriä erikoislujan polyesterilangan tärkeimpiä tuotantopanoksia (PTA:ta, MEG:tä ja raemuotoista polyeteenitereftalaattia, jäljempänä ’PET’) Brasiliaan, Meksikoon ja Thaimaahan verrattuna. |
|
(109) |
Analyysi osoitti myös, että Kiinasta tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (77) liitteessä I luetelluista maista tuleva tuonti ei vaikuttanut merkittävästi Turkin tuontiin. Lisäksi Turkissa on merkittävää erikoislujan polyesterilangan tuotantoa eikä maassa esiinny erityisiä kaupan vääristymiä, jotka vaikuttaisivat tuotannontekijöihin tai erikoislujaan polyesterilankaan. Tämän lisäksi Global Trade Atlas -tietokannassa, jäljempänä ’GTA’, on helposti saatavilla yksityiskohtaiset ja riittävän edustavat tiedot merkittävien tuotantopanosten tuontihinnoista Turkissa. |
|
(110) |
Edustavien maiden tuottajien ja näiden tuottajien tietojen saatavuuden osalta komissio yksilöi erikoislujan polyesterilangan tuottajan KORDSA TEKNIK TEKSTIL A.S:n, jäljempänä ’Kordsa Türkiye’, jolta olivat saatavilla vuoden 2021 konsernitason taloudelliset tulokset. Sen sijaan Brasilian (KORDSA BRASIL SA), Meksikon (Monosuisse, Performance Fibers Mexico Operations ja Akra Polyester SA DE CV) ja Thaimaan (THAI TORAY SYNTHETICS CO LTD ja TEIJIN POLYESTER (THAILAND) CO LTD.) erikoislujan polyesterilangan tuottajien taloudelliset tiedot eivät olleet saatavilla helposti koko tutkimusajanjaksolta, eivätkä ne olleet (thaimaalaisten tuottajien osalta) täysin kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisia. |
|
(111) |
Kordsa Türkiye ei tuota pelkästään erikoislujaa polyesterilankaa, mutta noin 86 prosenttia sen tuloista vuonna 2021 oli peräisin erikoislujan polyesterilangan segmenttiin kuuluvista tuotteista (78). Tässä yhteydessä komissio toteaa, että jos nimenomaan ja pelkästään tarkastelun kohteena olevaa tuotetta koskevat taloudelliset tiedot eivät ole helposti saatavilla (kuten ne hyvin harvoin ovat), komissio etsii lähimmän helposti saatavilla olevan korvaajan näille tiedoille, esimerkiksi yhden tai useamman muun muassa tarkasteltavana olevan tuotteen alalla toimivan tuottajan konsernitason tiedot. Tässä tapauksessa Kordsa Türkiyen konsernitason myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittoa pidetään näin ollen riittävän edustavina sovellettaviksi näissä tutkimuksissa. |
|
(112) |
Koska Kordsa Türkiyen kattava vuosikertomus (79) vuodelta 2021 oli kokonaisuudessaan julkisesti saatavilla, komissio päätti käyttää sen sisältämiä tietoja. |
3.4.4.2.4
|
(113) |
Kun oli vahvistettu kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella, että Turkki on asianmukainen edustava maa, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasoa ei ollut tarpeen arvioida perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti. |
3.4.4.2.5
|
(114) |
Edellä esitetyn analyysin perusteella Turkki täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, minkä perusteella sitä voidaan pitää asianmukaisena edustavana maana. |
3.4.5 Polkumyyntimarginaali
|
(115) |
Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä eikä Kiinan hinnoista näin ollen saatu tarkkoja tietoja, polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella. |
|
(116) |
Normaalisti komissio laskisi polkumyyntimarginaalin siten, että se muodostaisi ensin normaaliarvon kertomalla kunkin tuotannontekijän kulutetun määrän (pyynnön esittäjän ilmoittamien tietojen perusteella) Turkin osalta määritetyillä vääristymättömillä yksikkökustannuksilla (ks. 4.5.4 jakso) ja soveltamalla sen jälkeen tuotannon yleiskustannuksia vääristymättömiin valmistuskustannuksiin (ks. 4.5.9 jakso) ja lisäämällä Turkin osalta vahvistetut myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voiton (ks. 4.5.8 jakso). Vientihinta puolestaan määritettäisiin julkisesti saatavilla olevien tuontitilastojen perusteella. |
|
(117) |
Koska välivaiheen tarkastelua koskevassa tutkimuksessa yhteistyöaste oli korkea ja tämä yhteistyö (80) kattoi merkittävän osan erikoislujan polyesterilangan tuonnista unioniin, komissio päätti pyynnön esittäjän toimittamien tietojen ja/tai tuontitilastojen sijasta käyttää tässä tapauksessa kyseisen välivaiheen tarkastelua koskevan tutkimuksen julkaistuja tuloksia ja siinä vahvistettuja polkumyyntimarginaaleja (ks. johdanto-osan 356 kappale). |
|
(118) |
Tämän perusteella painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana oli 9,7–23,7 prosenttia. Näin ollen todettiin, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
3.5 Polkumyynnin jatkumisen todennäköisyys
|
(119) |
Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, oliko perusasetuksen 18 artiklan perusteella vahvistetun polkumyynnin jatkuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. |
|
(120) |
Tätä varten tarkasteltiin tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia Kiinassa, kiinalaisten viejien käyttäytymistä muilla markkinoilla, tilannetta Kiinan kotimarkkinoilla ja unionin markkinoiden houkuttelevuutta. |
3.5.1 Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa
|
(121) |
Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, Kiinan käyttämätön kapasiteetti määritettiin pääasiassa julkisesti saatavilla olevien tilastotietojen (Eurostat), toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön, välivaiheen tarkastelua koskevan pyynnön sekä muun muassa kemiansektorilla toimivan, laajalti tunnustetun maailmanlaajuisen tutkimus- ja konsulttiyrityksen (81), jäljempänä ’Wood Mac’, julkaiseman riippumattoman toimialaraportin perusteella. Wood Macin toimialaraportissa esitettyjen lukujen luotettavuus varmistettiin vertaamalla niitä aiemmassa erikoislujaan polyesterilankaan sovellettavien toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (82), jäljempänä ’vuoden 2017 toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu’, tehtyihin päätelmiin, ja tiedot todettiin tämän vertailun perusteella suurelta osin paikkansapitäviksi. |
|
(122) |
Komissio laski käyttämättömän kapasiteetin yksityiskohtaisesti ottaen huomioon toimenpiteiden kohteena olevien kiinalaisten tuottajien tuotantokapasiteetin, niiden tuotantomäärät ja viennin muihin maihin sekä kotimaisen kulutuksen. |
|
(123) |
Vuonna 2018 tuotantokapasiteetti oli noin [2 126 000–2 716 000] tonnia (vuoden 2017 toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa esitettyä vuoden 2015 kapasiteettia vastaavalla tasolla), mutta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla se kasvoi [2 508 000–3 205 000] tonniin. Itse asiassa toimenpiteiden kohteena olevien kiinalaisten tuottajien erikoislujan polyesterilangan tuotantokapasiteetti ylitti erikoislujan polyesterilangan maailmanlaajuisen kulutuksen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tuotantokapasiteetin jyrkästä kasvusta huolimatta itse tuotanto polki kuitenkin paikallaan pysytellen noin [1 187 000–1 746 000] tonnissa vuosina 2018–2021, mikä on verrattavissa vuoden 2017 toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun tutkimusajanjakson tasoon. Samaan aikaan kotimainen kulutus pysyi vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä vakaana, noin [1 048 000–1 566 000] tonnissa pysytellen vuoden 2015 kulutuksen rajoissa. |
|
(124) |
Erikoislujan polyesterilangan vienti Kiinasta kasvoi Kiinan vientitilastojen mukaan 458 246 tonnista 514 141 tonniin vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Tuotantokapasiteetin kasvuun verrattuna viennin kasvu oli vaatimatonta, eikä sillä ollut juurikaan vaikutusta Kiinan valtaisan tuotantokapasiteetin mahdollistamien määrien vastaanottokykyyn. |
|
(125) |
Tämän seurauksena kiinalaisten erikoislujan polyesterilangan tuottajien jo entuudestaan valtava käyttämätön kapasiteetti kasvoi, kun Kiinan kotimainen kulutus ja tuotanto polkivat paikoillaan ja vienti kasvoi vain vähän samalla kun tuotantokapasiteetti kasvoi jyrkästi. |
|
(126) |
Tarkemmin sanottuna ja määrällisesti ilmaistuna toimenpiteiden kohteena olevien kiinalaisten erikoislujan polyesterilangan tuottajien käyttämätön kapasiteetti oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla [1,3–1,5] miljoonaa tonnia eli noin kuusinkertainen verrattuna erikoislujan polyesterilangan kulutukseen unionissa vuonna 2021 ja noin 12-kertainen unionin tuottajien tuotantomäärään verrattuna. |
|
(127) |
Tuotantokapasiteetin on myös ennustettu pysyvän vuosina 2021–2025 samalla tasolla, [2 508 000–3 210 000] tonnissa. |
|
(128) |
Näin ollen komissio päätteli, että kiinalaisilla tuottajilla on unionin markkinoiden kokoon suhteutettuna käytössään valtavasti ylikapasiteettia, jota kotimainen kulutus tai vienti muihin kolmansiin maihin tuskin absorboi. Vaikka vain osa tästä kapasiteetista suunnattaisiin pelkästään unionin markkinoille, unioniin tulisi merkittävä määrä vientiä. |
3.5.2 Unionin markkinoiden houkuttelevuus
|
(129) |
Kiina on jo pitkään pitänyt unionin markkinoita yhtenä houkuttelevimmista vientimarkkinoistaan, ja ne olivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ensisijaisin vientikohde riippumatta siitä, otetaanko huomioon myös muu kuin voimassa olevien toimenpiteiden kohteena oleva vienti. Kiinasta unioniin suuntautuva (toimenpiteiden kohteena oleva) vienti oli vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä jatkuvasti korkealla tasolla, ja sen osuus unionin markkinoista oli yhteensä yli 25 prosenttia. Itse asiassa se lähes kaksinkertaistui alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjakson ja vuoden 2021 välisenä aikana. Lisäksi maailmanlaajuisesti tarkasteltuna unioniin suuntautuvan myynnin osuus Kiinan erikoislujan polyesterilangan kokonaisviennistä oli lähes 25 prosenttia (83). |
|
(130) |
Tarkasteltaessa hintoja Kiinan erikoislujan polyesterilangan kunkin merkittävän vientikohteen osalta erikseen voidaan todeta, että kiinalaiset tuottajat laskivat unioniin suuntautuvan vientinsä hintoja yli 13 prosenttia pitääkseen vientimääränsä vakaana vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Lisäksi tilastoista käy ilmi, että siinä missä hinta Yhdysvalloissa (toiseksi suurimmilla vientimarkkinoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla) on ollut samalla tasolla unionin hintojen kanssa, Etelä-Korean markkinoilla hinta oli noin 10 prosenttia unioniin suuntautuvan viennin hintoja alhaisempi. Samaan aikaan vientimäärät Etelä-Koreaan kasvoivat yli 50 prosenttia vuosina 2018–2021. Tällainen toiminta on osoitus vientimarkkinoilla harjoitettavasta aggressiivisesta hinnoittelupolitiikasta, jolla pyritään nostamaan kapasiteetin käyttöastetta. |
|
(131) |
Lisäksi Intia (Kiinan erikoislujan polyesterilangan neljänneksi suurin vientimarkkina tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla) otti vuonna 2018 erikoislujan polyesterilangan Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa käyttöön polkumyyntitullin, joka on edelleen voimassa (84). Nämä muilla vientimarkkinoilla voimassa olevat kaupan suojatoimenpiteet lisäävät unionin markkinoiden houkuttelevuutta entisestään, ja ne kannustaisivat kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia suuntaamaan vientiään unioniin, jos unionin polkumyyntitoimenpiteiden annetaan raueta. |
|
(132) |
Lisäksi kaksi suurta kiinalaista erikoislujan polyesterilangan teollisuudenalan toimijaa (85), yritykset Fujian Billion Polymerization Fiber Technology Industrial Co., Ltd ja Zhejiang Sanwei Material Technology Co., Ltd pyysivät uuden vientiä harjoittavan tuottajan kohtelua, jonka komissio myönsi (86) niille kesäkuussa 2022. Myös tämä osoittaa osaltaan, että unionin markkinat ovat kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille houkuttelevat. |
|
(133) |
Näin ollen on todennäköistä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat jatkaisivat aggressiivisia hinnoittelukäytäntöjä kasvattaakseen (jo nyt suurta) markkinaosuuttaan unionissa ja ohjatakseen merkittävää ylikapasiteettiaan unionin markkinoille. |
3.6 Polkumyyntiä ja polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät
|
(134) |
Tutkimus osoitti kiinalaisten erikoislujan polyesterilangan tuottajien harjoittaneen polkumyyntiä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
|
(135) |
Lisäksi todettiin, kuten myös vuoden 2017 toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun yhteydessä, että Kiinassa on valtavasti käyttämätöntä kapasiteettia unionin markkinoiden kokoon verrattuna. |
|
(136) |
Kun lisäksi otetaan huomioon Kiinan markkinoiden paikallaan polkeva kulutus ja se, että unionin markkinat ovat jo pitkään olleet houkuttelevat kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, on todennäköistä, että ilman toimenpiteitä kiinalaiset erikoislujan polyesterilangan tuottajat jatkaisivat erikoislujan polyesterilangan vientiä unionin markkinoille yhä suurempina määrinä ja polkumyyntihinnoin. |
|
(137) |
Näin ollen komissio päätteli, että polkumyynnin jatkuminen on todennäköistä, jos toimenpiteiden annetaan raueta. |
3.7 Vahinko
3.7.1 Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä
|
(138) |
Samankaltaista tuotetta valmisti tarkastelujaksolla kuusi unionin tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’. |
|
(139) |
Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 117 000 tonnia. Komissio vahvisti luvun unionin tuotannonalaa koskevien kaikkien käytettävissä olevien tietojen, kuten unionin tuottajien toimittamien tietojen, perusteella. Kuten johdanto-osan 24 kappaleessa todetaan, otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa, joiden osuus samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa oli yli 50 prosenttia. |
3.7.2 Unionin kulutus
|
(140) |
Komissio määritti unionin kulutuksen unionin tuotannonalan unionin markkinoilla tapahtuneen myynnin sekä erikoislujan polyesterilangan kokonaistuonnin perusteella. Koska erikoislujan polyesterilangan tuontiin Kiinasta sovellettiin tarkastelujaksolla toimenpiteitä, komissio käytti perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti, jäljempänä ’14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta’, kerättyjä tilastotietoja (87) määrittääkseen kyseisestä maasta tulevan tuonnin määrän ja keskimääräiset hinnat tarkastelujaksolla, sillä tietokannassa oli riittävästi yksityiskohtaista tietoa, joka perustui 10-numeroisiin Taric-koodeihin ja yrityskohtaisiin Taric-lisäkoodeihin. |
|
(141) |
Unionin kulutus kehittyi seuraavasti: Taulukko 1 Unionin kulutus (tonnia)
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(142) |
Unionin vapaiden markkinoiden kulutus supistui tarkastelujaksolla ensin 6 prosenttiyksikköä vuodesta 2018 vuoteen 2019, minkä jälkeen se väheni vuonna 2020 covid-19-pandemian seurauksena jyrkästi, 10 prosenttiyksikköä. Tämän jälkeen kulutus kuitenkin elpyi, ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla se oli 1 prosenttiyksikön suurempi kuin vuonna 2018. |
3.7.2.1 Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus
|
(143) |
Komissio määritti tuonnin määrän ja markkinaosuuden 14 artiklan 6 kohdan mukaisten, asianomaisesta maasta peräisin olevaa tuontia koskevien tuontitilastojen perusteella. Tämä 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta sisältää tietoa 10-numeroisten Taric-koodien tasolla sekä tietoa kultakin vientiä harjoittavalta tuottajalta tulevasta tuonnista (Taric-lisäkoodien perusteella). |
|
(144) |
Tällä hetkellä tullien kohteena olevilta viejiltä asianomaisesta maasta unioniin tuleva tuonti kehittyi seuraavasti: Taulukko 2 Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(145) |
Tässä tarkastelussa käsiteltävien tullien kohteena tällä hetkellä olevien kiinalaisten viejien vientimäärä kasvoi tarkastelujaksolla 17 prosenttia. Vientimäärän tilapäinen supistuminen vuonna 2020 liittyy kulutuksen vähenemiseen kyseisenä vuonna. Nämä viejät pystyivät kuitenkin kasvattamaan markkinaosuuttaan edelleen 4 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla. Markkinaosuuden hienoinen supistuminen vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä selittyy sillä, että Kiinasta lähteville kuljetuksille ei ollut käytettävissä riittävästi rahtikontteja, minkä seurauksena näiden kuljetusten kuljetuskustannukset nousivat jyrkästi. |
3.7.2.2 Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat: hinnan alittavuus ja hinnankorotusten estyminen
|
(146) |
Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa yhteistyössä, komissio määritti tuontihinnat 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan tuontitilastojen perusteella. Tuonnin hintojen alittavuus määritettiin vertaamalla 14 artiklan 6 kohdan mukaisessa tietokannassa olevia lukuja otokseen valittujen unionin tuottajien todennettuihin hintoihin. |
|
(147) |
Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin painotetut keskimääräiset hinnat kehittyivät tällä hetkellä tullien kohteena olevien viejien ja toisaalta kaikkien viejien osalta yhteensä seuraavasti: Taulukko 3 Tuontihinnat (euroa/tonni)
|
||||||||||||||||||||||
|
(148) |
Tällä hetkellä tullien kohteena olevilta kiinalaisilta viejiltä tulevan tuonnin hinta vaihteli: vuonna 2020 se laski ensin 28 prosenttia (1 195 euroon tonnilta) ja nousi sitten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 15 prosenttiyksikköä. Vaikka hinnat nousivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 1 440 euroon tonnilta, kaikkiaan ne kuitenkin laskivat tarkastelujakson aikana 13 prosenttia. Hintojen yleisen laskusuuntauksen taustalla on markkinaosuuksien kasvattamiseen tähtäävä strategia, ja hintojen nousu tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla johtui kuljetuskustannusten noususta ja korkeasta kysynnästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
|
(149) |
Komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:
|
|
(150) |
Lisäksi unionin tuotannonala ei pystynyt nostamaan hintojaan tuotantokustannuksiaan korkeammalle kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien aiheuttaman hintapaineen vuoksi, sillä niiden hinnat pysyivät koko tarkastelujakson ajan unionin tuotannonalan tuotantokustannuksia alhaisempina. |
3.7.3 Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne
3.7.3.1 Yleiset huomautukset
|
(151) |
Unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta arvioitaessa tarkasteltiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia taloudellisia indikaattoreita, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla. |
|
(152) |
Kuten johdanto-osan 24 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioimiseen käytettiin otantamenetelmää. |
|
(153) |
Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit unionin tuotannonalan toimittamien tarkastettujen tietojen ja otokseen valituilta unionin tuottajilta saatujen todennettujen kyselyvastausten perusteella. Tiedot koskevat kaikkia unionin tuottajia. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyneiden tietojen perusteella. Tiedot koskivat otokseen valittuja unionin tuottajia. Kummankin tietojoukon todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta. |
|
(154) |
Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttö, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin suuruus ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä. |
|
(155) |
Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti. |
3.7.3.2 Makrotaloudelliset indikaattorit
3.7.3.2.1
|
(156) |
Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 4 Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(157) |
Tuotantomäärä supistui ensin 14 prosenttia vuosina 2018–2020 ja kasvoi sitten 25 prosenttiyksikköä vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Kaikkiaan tuotantomäärä kasvoi 11 prosenttia tarkastelujaksolla. Kapasiteetin käyttöaste laski 17 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2020, mutta kaiken kaikkiaan se nousi 8 prosenttia tarkastelujaksolla. |
3.7.3.2.2
|
(158) |
Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 5 Myyntimäärä ja markkinaosuus (tonnia)
|
|||||||||||||||||||||||||||
|
(159) |
Unionin tuotannonalan kokonaismyyntimäärä unionin markkinoilla väheni tarkastelujakson aikana 5 prosenttia. Unionin tuotannonalan markkinaosuus supistui tarkastelujakson aikana 2 prosenttiyksikköä. Markkinaosuuden kehitys noudatti tarkastelujaksolla laskevaa suuntausta, joka kuitenkin kääntyi nousuun vuonna 2020. Tämä nouseva suuntaus selittyy covid-19-pandemialla ja vuonna 2020 vallinneella rahtikonttipulalla, jotka yhdessä vaikeuttivat meriliikennettä Itä-Aasian maista. |
3.7.3.2.3
|
(160) |
Vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana unionin vapaiden markkinoiden kulutus kasvoi 1 prosentin. Unionin tuotannonalan myyntimäärä väheni 5 prosenttia, minkä seurauksena sen markkinaosuus pieneni 2 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla. |
3.7.3.2.4
|
(161) |
Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 6 Työllisyys ja tuottavuus
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(162) |
Kysynnän elpyessä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan työllisyys parani 1 prosentin tarkastelujaksolla suuntauksen oltua ensin negatiivinen vuosina 2018–2020. Myös tuottavuus heikkeni vuosina 2018–2020. Kaikkiaan tuottavuus kuitenkin parani tarkastelujakson aikana. |
3.7.3.2.5
|
(163) |
Kaikki polkumyyntimarginaalit olivat vähimmäistasoa suuremmat. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon tällä hetkellä tullien kohteena olevilta kiinalaisilta viejiltä tulevan tuonnin määrä ja hinnat. |
|
(164) |
Tällä hetkellä tullien kohteena olevien kiinalaisten viejien jatkuvan epäterveen hinnoittelun vuoksi unionin tuotannonala ei myöskään voinut toipua aiemmasta polkumyynnistä. Näiden viejien keskimääräinen hinta, 1 440 euroa tonnilta, oli myös 31 prosenttia alhaisempi kuin Etelä-Koreasta tulevan tuonnin hinta, 6 prosenttia alhaisempi kuin Vietnamista tulevan tuonnin hinta ja 21 prosenttia alhaisempi kuin Taiwanista tulevan tuonnin hinta. |
3.7.3.3 Mikrotaloudelliset indikaattorit
3.7.3.3.1
|
(165) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 7 Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa (euroa/tonni)
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(166) |
Unionin tuotannonalan keskimääräinen yksikkömyyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionissa laski 16 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2020 ja toipui tämän jälkeen vain osittain nousten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 12 prosenttiyksikköä, 1 957 euroon tonnilta. Myyntihinnan laskun taustalla on ennen kaikkea Kiinan viennin aiheuttama hinnoittelupaine. Lisäksi vuosina 2019 ja 2020 maailmantalouden hidastuminen vaikutti raaka-aineiden ja sitä kautta teollisen polyesterilangan hintoihin painaen niitä alaspäin. |
|
(167) |
Tuotantokustannukset kehittyivät samansuuntaisesti, mikä johtui osittain raaka-aineiden hintojen laskusta maailmantalouden hidastuessa vuosina 2019 ja 2020 ja osittain järkeistämisestä, kuten kyseisinä vuosina toteutetuista henkilöstöleikkauksista. Yksikkökustannukset laskivat 1 prosenttiyksikön vuonna 2019 ja 13 prosenttiyksikköä vuonna 2020. Hinnat kuitenkin laskivat näiden kahden vuoden aikana enemmän, yhteensä 16 prosenttiyksikköä. Tämä osoittaa, ettei unionin tuotannonala pystynyt hyötymään kustannusten laskusta. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yksikkökustannukset nousivat 9 prosenttiyksikköä, kun taas myyntihinta nousi 12 prosenttiyksikköä. Tarkastelujakson alkuun verrattuna hinnat kuitenkin laskivat prosentuaalisesti lähes saman verran kuin yksikkökustannukset, mikä osoittaa hinnankorotusten estyneen. Unionin tuotannonala ei pystynyt hyötymään kustannusten alenemisesta, eikä se pystynyt nostamaan hintoja tai edes säilyttämään niitä alkuperäisellä tasolla. |
3.7.3.3.2
|
(168) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 8 Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti
|
||||||||||||||||||||||
|
(169) |
Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti nousivat tarkastelujaksolla jatkuvasti, kaikkiaan 7 prosenttia. Ainoan poikkeuksen muodosti vuosi 2020, jolloin tämä kehitys kääntyi laskuun osittain järkeistämisen ja osittain covid-19-pandemiaan liittyvien erityistoimenpiteiden, kuten työajan lyhentämisen, vuoksi. |
3.7.3.3.3
|
(170) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 9 Varastot
|
|||||||||||||||||||||||||||
|
(171) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien loppuvarastot pienenivät 9 prosenttia tarkastelujaksolla. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla niiden varastot olivat noin 12 prosenttia tuotannosta. |
3.7.3.3.4
|
(172) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 10 Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(173) |
Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Unionin tuotannonalan kannattavuus pysyi negatiivisena koko tarkastelujakson ajan. Tarkastelujakson alussa vuonna 2018 kannattavuus oli –10 prosenttia, ja toiminta jatkui tappiollisena vuoteen 2020 asti, jolloin kannattavuus oli –17 prosenttia. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kannattavuus parani suuren kysynnän ansiosta hieman, –8 prosenttiin. |
|
(174) |
Nettokassavirralla tarkoitetaan unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirran kehityssuunta oli negatiivinen koko tarkastelujakson ajan. Se parani asteittain vuodesta 2018 vuoteen 2020 mutta heikkeni jälleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Vaikka nettokassavirta parani tarkastelujaksolla 40 prosenttia, se pysyi edelleen negatiivisena. Kassavirran paraneminen ei siis tarkoita, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne olisi vakautunut, sillä kassavirta on edelleen negatiivinen. |
|
(175) |
Investoinnit vähenivät tarkastelujakson aikana 65 prosenttia. Investoinnit liittyivät terveys-, turvallisuus- ja ympäristövaatimusten parempaan noudattamiseen, kapasiteetin lisäykseen ja tuotantolaitosten tehostamiseen. Vuonna 2018 kapasiteetin lisäämiseen voitiin vielä tehdä investointeja, mutta sitä seuraavina vuosina tämä ei ollut enää mahdollista. |
|
(176) |
Investointien tuotto tarkoittaa voittoa prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Samankaltaisen tuotteen tuotantoon ja myyntiin liittyvä investointien tuotto noudatteli samaa suuntausta kuin kannattavuus. Se pieneni vuodesta 2018 vuoteen 2020 ja palasi sitten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla lähemmäs vuoden 2018 tasoa. Investointien tuotto pysyi koko tarkastelujakson ajan negatiivisena. Investointien tuotto viittaa siis siihen, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne oli heikko koko tarkastelujakson ajan. |
3.7.4 Unionin tuotannonalan tilannetta koskevat päätelmät
|
(177) |
Makrotasolla tutkimus osoitti, ettei unionin tuotannonalan tilanne parantunut ja että vaikka kysyntä lisääntyi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, myynti EU:n markkinoilla ei silti kasvanut tarkastelujakson alkua korkeammalle. Kapasiteetin lisäykseen tehdyistä investoinneista huolimatta unionin tuotannonala ei pystynyt edes säilyttämään markkinaosuuttaan entisellä tasolla. |
|
(178) |
Tutkimus osoitti myös, ettei unionin tuotannonalan tilanne ollut mikrotasolla kestävä ja että tuotannonalalle aiheutui tappiota jokaisena tarkastelujakson kattamana vuonna, jopa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, jolloin kysyntä oli elpynyt. Näin ollen unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne kärsi vahinkoa huolimatta nykyisen tasoisista polkumyyntitoimenpiteistä, jotka tällä hetkellä tullien kohteena olevilta kiinalaisilta viejiltä tulevassa tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnissa ovat voimassa. |
|
(179) |
Tällä hetkellä tullien kohteena olevilta kiinalaisilta viejiltä tulevan tuonnin määrä kasvoi tarkastelujaksolla 17 prosenttia, mutta tämän tuonnin hinnat laskivat edelleen, kaikkiaan 13 prosenttia. |
|
(180) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle aiheutui edelleen perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa myös tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
3.8 Syy-yhteys
3.8.1 Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutukset
|
(181) |
Tällä hetkellä tullien kohteena olevien kiinalaisten viejien viennin osuus EU:hun tulevasta tuonnista oli koko tarkastelujakson ajan merkittävä. Kyseiset viejät vieläpä kasvattivat markkinaosuuttaan 4 prosenttiyksikköä, 27 prosentista 31 prosenttiin. Hailiden viennin hintataso laski tarkastelujaksolla 13 prosenttia – tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla viennin hinta oli 1 440 euroa tonnilta, ja se alitti unionin tuotannonalan hinnat ainakin 26 prosentilla. Näin ollen tällä hetkellä tullien kohteena olevat kiinalaiset viejät estivät unionin tuotannonalaa korottamasta hintatasoaan ja myötävaikuttivat siihen, että unionin tuotannonalan toiminta oli koko tarkastelujakson ajan tappiollista. Tämän tuonnin – jonka markkinaosuus oli merkittävä, 31 prosenttia – aiheuttaman hintapaineen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä oli selvä ajallinen yhteys. Näin ollen kun otetaan huomioon tämän viennin merkittävä määrä ja sen aiheuttama hintapaine, polkumyyntitullien kohteena olevan erikoislujan polyesterilangan Kiinasta tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä oli todellinen ja merkittävä syy-seuraussuhde. |
3.8.2 Muiden tekijöiden vaikutukset
3.8.2.1 Tuonti niiltä kiinalaisilta viejiltä, joihin ei tällä hetkellä sovelleta tulleja
|
(182) |
Hangzhou Huachun Chemical Fiber lopetti toimintansa vuonna 2021. Sen vienti väheni tarkastelujaksolla 99 prosenttia ja oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla mitätöntä (alle 0,01 % unionin markkinaosuudesta). Lisäksi yrityksen vientihinta oli merkittävästi unionin tuotannonalan hintaa korkeampi, ja sen hinta ylitti myös unionin tuotannonalan tuotantokustannukset. Näin ollen tämän yrityksen vienti ei myötävaikuttanut tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla aiheutuneeseen vahinkoon. |
|
(183) |
Hailidelta asianomaisesta maasta unioniin tuleva tuonti kehittyi seuraavasti: Taulukko 11 Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(184) |
Hailidelta unioniin tulevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinta kehittyi seuraavasti: Taulukko 12 Tuontihinta (euroa/tonni)
|
||||||||||||||||||||||
|
(185) |
Hailide vei unioniin tarkastelujaksolla suuria määriä (sen markkinaosuus oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 18–23 %) unionin tuotannonalan hintoja alhaisemmilla hinnoilla, ja näin ollen kyseinen yritys on myötävaikuttanut unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Hailiden myyntihinta oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla [1 500–1 600] euroa tonnilta, ja kaikkiaan sen hinta laski 9 prosenttia tarkastelujakson aikana. |
|
(186) |
Tämä tuonti ei kuitenkaan heikentänyt tällä hetkellä tullien kohteena olevilta viejiltä tulevan polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä todettua yhteyttä siten, ettei tätä yhteyttä voitaisi enää pitää todellisena ja merkittävänä syy-seuraussuhteena. Tällä hetkellä tullien kohteena olevien viejien osuus unionin markkinoista oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla [29–34 prosenttia]. Näin suurella markkinaosuudella yhdistettynä alhaisiin hintoihin on markkinoilla niin merkittävä painoarvo, että se aiheutti yksistään merkittävää hintapainetta unionin tuotannonalalle. |
|
(187) |
Näin ollen vaikka Hailiden vienti myötävaikuttikin vahinkoon, se ei merkittävästi vähentänyt tällä hetkellä tullien kohteena olevien viejien polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin suhteellista merkitystä vahingon jatkumisen kannalta. |
3.8.2.2 Tuonti kolmansista maista
|
(188) |
Muista kolmansista maista kuin Kiinasta unioniin tuleva erikoislujan polyesterilangan tuonti oli peräisin pääasiassa Etelä-Koreasta, Vietnamista ja Taiwanista. |
|
(189) |
Muista kolmansista maista unioniin tulevan erikoislujan polyesterilangan tuonnin (kokonais)määrä sekä markkinaosuus ja hinta kehittyivät seuraavasti: Taulukko 13 Tuonti kolmansista maista
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(190) |
Erikoislujaa polyesterilankaa tuotiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla muista kolmansista maista kuin Kiinasta yhteensä 46 137 tonnia, mikä vastaa 20:tä prosenttia unionin markkinoista. Kaikkiaan tämän tuonnin markkinaosuus pieneni 18:sta 13 prosenttiin vuosina 2018–2020 ja kasvoi sitten 20 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä kehitys seuraa EU:n kulutuksen suuntausta, joskin voimakkaammin. Muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevan tuonnin keskihinta nousi 5 prosenttia vuonna 2019, laski sitten 8 prosenttiyksikköä vuonna 2020 ja jatkoi laskuaan 6 prosenttiyksikön verran tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä tuonti oli peräisin pääasiassa Etelä-Koreasta (7 % unionin markkinoista), Vietnamista (5 %) ja Taiwanista (3 %). Koska kaikki nämä maat sijaitsevat Itä-Aasiassa, rahtikonttipula ja siitä johtuva kuljetuskustannusten nousu vaikuttivat myös niihin, mikä selittää näiden kolmansien maiden markkinaosuuden supistumisen vuonna 2020. |
|
(191) |
Tuonti kaikista kolmansista maista yhteensä kasvatti markkinaosuuttaan unionin markkinoilla 2 prosenttiyksikköä. Kaikista kolmansista maista tulevan kokonaistuonnin keskimääräinen hinta oli kuitenkin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla mutta myös tarkastelujakson kaikkina aiempina vuosina huomattavasti EU:n keskimääräistä myyntihintaa korkeampi. Näin ollen kaikki kolmannet maat yhdessä eivät ole myötävaikuttaneet unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Sen vuoksi komissio analysoi, olisiko jostakin tietystä kolmannesta maasta tuleva tuonti myötävaikuttanut unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. |
|
(192) |
Etelä-Koreasta tuleva tuonti seurasi EU:n kulutuksen kehitystä – joskin voimakkaammin – vähentyen ensin vuosina 2018–2020 ja elpyen sitten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla hieman vuoden 2018 tasoa korkeammalle. Tämän tuonnin markkinaosuus pieneni asteittain 7 prosentista 5 prosenttiin vuosina 2018–2020 ja palasi sitten 7 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Etelä-Koreasta tulevan tuonnin hinnat nousivat tarkastelujaksolla asteittain lukuun ottamatta vuotta 2020, jolloin hinnat laskivat, mahdollisesti kyseisen vuoden vähäisen kysynnän seurauksena. |
|
(193) |
Kyseisen tuonnin hintataso oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja myös kahtena sitä edeltävänä vuonna unionin tuotannonalan myyntihintaa korkeampi. Korkeamman hintatason perusteella komissio päätteli, ettei Etelä-Koreasta tuleva tuonti myötävaikuttanut vahinkoon. |
|
(194) |
Vietnamista tulevan tuonnin määrät olivat vuosina 2018–2020 hyvin vähäisiä ja sen markkinaosuus oli selvästi alle 1 prosentin. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tämän tuonnin määrä kasvoi tasolle, joka vastaa 5:tä prosenttia unionin markkinoista. Tämän tuonnin hinnat laskivat samaan aikaan unionin tuotannonalan keskimääräistä myyntihintaa korkeammalta tasolta 1 537 euroon tonnilta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä on huomattavasti vähemmän kuin unionin tuotannonalan myyntihinta. |
|
(195) |
Tällä hetkellä tullien kohteena olevilta kiinalaisilta viejiltä unioniin tulevan tuonnin määrä oli kuitenkin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla huomattavasti suurempi kuin Vietnamista tulevan tuonnin määrä. Kiinasta tulevan tuonnin määrä oli [69 000–74 000] tonnia, kun taas Vietnamista tuleva tuonti oli vain 12 231 tonnia, mikä vastaa vain pientä osaa Kiinasta unioniin suuntautuvasta tuonnista. |
|
(196) |
Sen vuoksi komissio päätteli, että vaikka Vietnamista tuleva tuonti saattoi myötävaikuttaa unionin tuotannonalan kärsimään vahinkoon, se ei heikennä syy-yhteyttä, koska Vietnamista tulevan tuonnin määrä vastaa vain pientä osaa tällä hetkellä tullien kohteena olevien kiinalaisten viejien viennistä unioniin eikä sillä ole samanlaista painoarvoa, jotta se voisi aiheuttaa unionin tuotannonalalle painetta. |
|
(197) |
Taiwanista tulevan tuonnin markkinaosuus oli sekä tarkastelujakson alussa että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 3 prosenttia. Vaikka Taiwanista tulevan tuonnin hinta oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 1 816 euroa tonnilta eli hieman vähemmän kuin unionin tuotannonalan myyntihinta, se oli kuitenkin huomattavasti korkeampi kuin tällä hetkellä tullien kohteena olevien kiinalaisten viejien hinta, joka oli 1 440 euroa tonnilta. |
|
(198) |
Sen vuoksi komissio päätteli, että vaikka Taiwanista tuleva tuonti saattoi myötävaikuttaa unionin tuotannonalan kärsimään vahinkoon, se ei heikennä syy-yhteyttä, koska Taiwanista tulevan tuonnin määrä vastaa vain pientä osaa tällä hetkellä tullien kohteena olevilta kiinalaisilta viejiltä tulevasta tuonnista, sen hinta oli huomattavasti korkeampi kuin tällä hetkellä tullien kohteena olevilta kiinalaisilta viejiltä tulevan tuonnin hinta eikä sillä ole samanlaista painoarvoa, jotta se voisi aiheuttaa unionin tuotannonalalle painetta. |
|
(199) |
Taiwanista ja Vietnamista tuleva tuonti yhdessä Hailidelta tulevan tuonnin kanssa ei heikentänyt tullien kohteena olevilta vientiä harjoittavilta tuottajilta tulevan polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä todettua yhteyttä siten, ettei tätä yhteyttä voitaisi enää pitää todellisena ja merkittävänä syy-seuraussuhteena. Tullien kohteena olevien vientiä harjoittavien tuottajien viennin markkinaosuus unionin markkinoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli [29–34 prosenttia], ja tämän viennin hinta oli keskimäärin huomattavasti unionin tuotannonalan tuotantokustannuksia alhaisempi. Kun otetaan huomioon tämä suuruusluokka ja siitä johtuva hintapaine, Taiwanista, Vietnamista ja Hailidelta tuleva tuonti ei vähentänyt merkittävästi tullien kohteena olevien vientiä harjoittavien tuottajien polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin suhteellista merkitystä vahingon aiheuttajana. |
3.8.2.3 Unionin tuotannonalan vientitoiminta
|
(200) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 14 Otokseen valittujen unionin tuottajien vientitoiminta
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(201) |
Vientimäärät noudattivat tarkastelujaksolla samanlaista suuntausta kuin myynti unionin markkinoilla, mutta siinä missä vientimäärät olivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vain 2 prosenttia alle vuoden 2018 tason, myynti unionin markkinoilla oli edelleen 5 prosenttia vähäisempää kuin vuonna 2018, eli vienti elpyi nopeammin kuin myynti unionin markkinoilla. |
|
(202) |
Viennin keskimääräinen hinta oli joka vuosi selvästi korkeampi kuin myyntihinta unionin markkinoilla, tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yli 10 prosenttia korkeampi. Viennin keskihinta noudatti samanlaista suuntausta kuin hinnat unionin markkinoilla. Vaikka vientihinta laski vuonna 2020 jyrkemmin kuin hinnat unionin markkinoilla, se kuitenkin myös palautui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla nopeammin ja oli lopulta 3 prosenttia vuoden 2018 keskihintaa korkeampi, kun taas myyntihinta unionin markkinoilla oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla edelleen 4 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2018. |
|
(203) |
Vertailu osoittaa, että unionin tuottajat ovat sitoutuneet vahvasti unionin markkinoihin, vaikka ne pystyvät saamaan korkeamman hinnan vientimyynnistä. |
|
(204) |
Näin ollen komissio päätteli, että unionin tuotannonalan vientitoiminta ei myötävaikuttanut vahinkoon vaan päinvastoin vähensi tappiota. |
3.8.2.4 Kytkösmarkkinoiden kulutus
|
(205) |
Unionin tuotannonalan kytkösmarkkinakulutus kasvoi merkittävästi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tarkastelujaksolla se kasvoi 39 prosenttia. Päätös kytkösmarkkinakulutuksen lisäämisestä korkeamman valmistusasteen jatkojalostustuotteiden myymiseksi on kuitenkin suora seuraus siitä, että erikoislujan polyesterilangan vapailla markkinoilla ei pystytä saavuttamaan oikeudenmukaista markkinahintaa polkumyyntituonnin aiheuttaman hinnoittelupaineen vuoksi. Sen vuoksi komissio päätteli, ettei tämä tekijä myötävaikuttanut vahinkoon. |
3.8.2.5 Korkeat energian hinnat ja inflaatio
|
(206) |
Useat käyttäjät yhdessä erään käyttäjäjärjestön kanssa vastasivat pyynnön esittäjän esittämään väitteeseen, joka liittyi tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeiseen kehitykseen. Ne väittivät, että kasvaneet energiakustannukset ja inflaatiokriisi katkaisevat syy-yhteyden kiinalaisen erikoislujan polyesterilangan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon väliltä. Pyynnön esittäjän mainitsema energiakustannusten nousu ja inflaatio ovat kuitenkin tapahtuneet tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen. Käyttäjät eivät ilmoittaneet, että tällaista kehitystä olisi tapahtunut tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen. |
3.8.3 Syy-yhteyttä koskevat päätelmät
|
(207) |
Tällä hetkellä tullien kohteena olevilta viejiltä Kiinasta peräisin olevan merkittävän viennin ja unionin tuotannonalan tilanteen heikkenemisen välillä on selvä ajallinen yhteys. |
|
(208) |
Komissio tutki myös muita vahinkotekijöitä muttei löytänyt mitään muita tekijöitä, jotka olisivat heikentäneet syy-yhteyttä kyseisen Kiinasta tulevan viennin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä. |
|
(209) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että tällä hetkellä tullien kohteena olevien kiinalaisten viejien polkumyyntivienti myötävaikutti merkittävästi unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon eivätkä muut tekijät, tarkasteltuina yksin tai yhdessä, heikennä syy-yhteyttä tällä hetkellä tullien kohteena olevien kiinalaisten viejien polkumyyntiviennin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä. |
3.9 Vahingon jatkumisen todennäköisyys
|
(210) |
Komissio päätteli johdanto-osan 180 kappaleessa, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämän vuoksi komissio tarkasteli perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, olisiko Kiinasta tulevasta polkumyyntituonnista aiheutuneen vahingon jatkuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. |
|
(211) |
Tässä yhteydessä komissio tarkasteli seuraavia tekijöitä: tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa sekä Kiinan kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen ja unionin hintatason välinen suhde. |
3.9.1 Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa
|
(212) |
Kuten 3.5.1 jaksossa yksityiskohtaisesti selostetaan, kiinalaisilla tuottajilla on unionin markkinoiden kokoon suhteutettuna käytössään valtavasti ylikapasiteettia, jota kotimainen kulutus tai vienti muihin kolmansiin maihin tuskin absorboi. |
3.9.2 Kiinan kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen ja unionin hintatason suhde
|
(213) |
Kuten 3.5.2 jaksossa yksityiskohtaisesti selostetaan, unionin markkinat ovat edelleen kiinalaisten viejien suurimmat vientimarkkinat, mihin vaikuttaa muun muassa unionin markkinoiden houkutteleva hintataso. Voimassa olevien polkumyyntitullien kanssakin Kiinan viennin hinnat alittavat unionin tuotannonalan hinnat keskimäärin 26 prosenttia. Siinä missä Kiinan vientihinta Yhdysvalloissa (toiseksi suurimmilla vientimarkkinoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla) on ollut samalla tasolla unionin hintojen kanssa, Etelä-Korean markkinoilla se oli noin 10 prosenttia unioniin suuntautuvan viennin hintoja alhaisempi. Muilla vientimarkkinoilla voimassa olevat kaupan suojatoimenpiteet lisäävät entisestään unionin markkinoiden houkuttelevuutta. |
|
(214) |
Näin ollen on todennäköistä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat jatkaisivat aggressiivisia hinnoittelukäytäntöjä kasvattaakseen (jo nyt suurta) markkinaosuuttaan unionissa ja ohjatakseen merkittävää ylikapasiteettiaan unionin markkinoille. |
3.9.3 Päätelmät
|
(215) |
Edellä esitetyn perusteella komissio totesi, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi hyvin suurella todennäköisyydellä siihen, että Kiinasta tuleva polkumyyntituonti vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla lisääntyisi merkittävästi ja lisäisi näin ollen edelleen unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan elinkelpoisuus olisi vakavasti uhattuna. |
3.10 Unionin etu
|
(216) |
Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen yhdistetyssä välivaiheen tarkastelussa tarkistetuilla tulleilla unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli muun muassa unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut. |
|
(217) |
Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti. |
|
(218) |
Tämän perusteella komissio tutki, oliko polkumyynnin ja vahingon jatkumisen todennäköisyyttä koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden johdosta olisi pääteltävä, että toimenpiteiden voimassa pitäminen ei olisi unionin edun mukaista. Tässä yhteydessä muistutetaan, että alkuperäisessä tutkimuksessa toimenpiteiden käyttöönottoa ei pidetty unionin edun vastaisena. |
|
(219) |
Komissio tarkasteli myös, miten toimenpiteiden tason muuttaminen välivaiheen tarkastelun tuloksena vaikuttaa käyttäjiin. Vaikka välivaiheen tarkastelu ei sisällä unionin etua koskevaa analyysia, toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen jatketut toimenpiteet tulevat joka tapauksessa voimaan välivaiheen tarkastelussa määritetyn tasoisina tulleina, sillä nämä menettelyt ajoittuvat samaan aikaan. Sen vuoksi komissio on ottanut huomioon myös välivaiheen tarkastelussa määritetyn tullien tason tutkiessaan, onko olemassa pakottavia syitä, joiden johdosta olisi pääteltävä, että toimenpiteiden voimassa pitäminen ei olisi unionin edun mukaista. |
3.10.1 Unionin tuotannonalan etu
|
(220) |
Kuten johdanto-osan 215 kappaleessa selitetään, toimenpiteiden kumoaminen johtaisi hyvin suurella todennäköisyydellä siihen, että Kiinasta tuleva polkumyyntituonti vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla lisääntyisi merkittävästi ja lisäisi näin ollen edelleen unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan elinkelpoisuus olisi vakavasti uhattuna. |
|
(221) |
Kiinan vastaisten toimenpiteiden jatkaminen hyödyttäisi näin ollen unionin tuotannonalaa. |
3.10.2 Etuyhteydettömien tuojien etu
|
(222) |
Yksikään etuyhteydetön tuoja ei toiminut yhteistyössä näissä tarkastelua koskevissa tutkimuksissa. |
|
(223) |
Komissio päätteli, että etuyhteydettömien tuojien kannalta ei ole olemassa pakottavia syitä olla jatkamatta toimenpiteiden voimassaoloa. |
3.10.3 Käyttäjien etu
|
(224) |
Erikoislujaa polyesterilankaa käytetään useisiin tarkoituksiin. Erikoislujan polyesterilangan käyttäjät jakautuvat kahteen pääryhmään: renkaiden tuottajat, jotka vastaavat arviolta 50 prosentista erikoislujan polyesterilangan kysynnästä unionissa, sekä teknisten kankaiden, hihnojen, liinojen, köysien ja vöiden tuottajat, joiden osuus erikoislujan polyesterilangan kysynnästä unionissa on niin ikään noin 50 prosenttia. Teknisiä kankaita, hihnoja, liinoja, köysiä ja vöitä käytetään autoteollisuudessa, nostoalalla, kuljetusalalla kiinnittämiseen sekä monissa erilaisissa koneissa ja laitteissa. Koska käyttötarkoituksia on paljon, tämän segmentin käyttäjäkunta edustaa useita eri tuotannonaloja. |
|
(225) |
Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanon jälkeen otettiin yhteyttä 64:ään tiedossa olevaan käyttäjään ja käyttäjäjärjestöön unionissa ja niitä pyydettiin toimimaan yhteistyössä. |
|
(226) |
Kaksi käyttäjää vastasi toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun yhteydessä esitettyyn kyselylomakkeeseen, ja komissio tarkasti niiden toimittamat tiedot. Välivaiheen tarkastelun vireillepanon jälkeen viisi muuta käyttäjää sekä yksi käyttäjäjärjestö (joka edustaa yhteensä yhdeksää käyttäjää) ilmoittautuivat osallistuakseen rinnakkaisiin menettelyihin. Ilmoittautuneet käyttäjät kuuluvat teknisten kankaiden, hihnojen, liinojen, köysien ja vöiden tuottajien ryhmään. Menettelyihin osallistuneiden käyttäjien osuus erikoislujan polyesterilangan kulutuksesta unionissa on yli 10 prosenttia. Renkaidentuottajien ryhmästä ei ilmoittautunut yhtäkään käyttäjää. |
|
(227) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen kymmenen käyttäjää, eräs käyttäjien järjestö ja yksi integroitunut tuottaja, joka myös tuottaa kudottuja tuotteita, esittivät huomautuksia lopullisista päätelmistä ja vastustivat komission aikomusta nostaa polkumyyntitullien tasoa alkuperäisiin toimenpiteisiin verrattuna. |
|
(228) |
Useat käyttäjät ja edellä mainittu käyttäjien järjestö väittivät, että komission analyysi perustuu puutteellisiin tosiseikkoihin, koska komissio tarkasti vain kahden otokseen valitun käyttäjän vastaukset ja jätti huomiotta muiden käyttäjäyritysten, jotka ovat pk-yrityksiä, huomautukset, vaikka ne tarjosivat tietojensa todentamista paikan päällä tai etätarkastuksen avulla. |
|
(229) |
Komissio on eri mieltä tästä väitteestä. Komissio otti huomioon kaikkien käyttäjien huomautukset analysoidessaan unionin etua. Koska ne kaksi käyttäjää, joiden vastaukset komissio tarkasti, kuuluvat myös pk-yritysten luokkaan ja koska niiden liiketoimintamallit, hankintatarpeet ja taloudellinen tilanne olivat vastaavia kuin järjestöjen edustamien yritysten, komissio totesi, että päätelmien tekemiseksi ei tarvita lisätarkastuksia. |
3.10.3.1 Taloudelliset vaikutukset
|
(230) |
Tutkimukseen osallistuneet käyttäjät olivat pääasiassa tullin korottamista vastaan. Useat käyttäjät olivat sitä mieltä, että kun toimenpiteet alkuperäisessä menettelyssä otettiin käyttöön, komissio löysi oikean tasapainon erikoislujan polyesterilangan unionin tuottajien ja toisaalta käyttäjäalojen etujen välillä. Käyttäjäalat pystyisivät siis kattamaan toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset, jos niitä jatkettaisiin alkuperäisellä tasolla. |
|
(231) |
Sen sijaan tullien tason merkittävä korottaminen vahingoittaisi suuresti teknisten kankaiden, hihnojen, liinojen, köysien ja vöiden tuottajien ryhmää. Rengasteollisuudelta ei saatu tietoja, mutta komission erikoislujan polyesterilangan tuottajilta keräämien tietojen mukaan erikoisluja polyesterilanka muodostaa vain pienen osan renkaiden tuotantokustannuksista. Sen vuoksi komissio päätteli, että toimenpiteiden taloudellinen vaikutus tähän käyttäjäalaan on vähäinen. |
|
(232) |
Otokseen valittujen käyttäjien tiedoista käy ilmi, että erikoislujaa polyesterilankaa sisältävistä vyötuotteista saatava voitto on vaatimaton. Komissio totesi kuitenkin myös, että hintoja on aiemmin ollut mahdollista nostaa kohtuullisesti raaka-ainekustannusten noustessa. Yksikään otokseen valituista käyttäjistä ei myöskään tuota yksinomaan tuotteita, jotka sisältävät erikoislujaa polyesterilankaa, ja niiden yleinen taloudellinen tilanne on vakaa. Otokseen kuulumattomien käyttäjien esittämissä, tarkastamattomissa tiedoissa ei kiistetty tätä. Tarkistetut tullit ovat tasoltaan 9,7–23,7 prosenttia eli huomattavasti korkeammat kuin nykyiset tullit, jotka ovat 5,1–9,8 prosenttia. Komissio kuitenkin huomautti, että käyttäjät voivat edelleen valita sellaisen vientiä harjoittavan tuottajan, johon sovelletaan alhaisimpia tulleja. |
|
(233) |
Näin ollen komissio päätteli, että tarkistettujen tullien taloudellinen vaikutus käyttäjiin ei ole pakottava syy olla jatkamatta toimenpiteiden voimassaoloa, vaikka kyse olisi niiden jatkamisesta tarkistetulla tasolla. |
|
(234) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen kymmenen käyttäjää sekä edellä mainittu käyttäjien järjestö ja integroitu tuottaja väittivät, että niiden pääasialliseen raaka-aineeseen sovellettavista korkeammista tulleista johtuvat lisäkustannukset heikentävät entisestään niiden kilpailuasemaa EU:hun sijoittautuneina valmistajina. Ne toimittivat useita esimerkkejä erikoislujasta polyesterilangasta tehtyjen jatkojalostustuotteiden kiinalaisten valmistajien eurooppalaisille asiakkaille tekemistä tarjouksista, joissa hinnat olivat ehdotettujen tullien lisäämisen jälkeen hyvin lähellä tai jopa alempia kuin erikoislujan polyesterilangan hinta. Ne väittivät, että erikoislujaan polyesterilankaan sovellettavien korkeampien polkumyyntitullien suurin ongelma on se, että ne eivät ulotu jatkojalostustuotteisiin, kuten kankaisiin, vöihin, kiinnityshihnoihin, rakseihin ja turvavöihin. |
|
(235) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjät väittivät myös, että käyttäjien suurin huolenaihe liittyy Kiinan harjoittamaan epäreiluun kilpailuun jatkojalostusmarkkinoilla. Tämä huoli pahenee entisestään, jos erikoislujaan polyesterilankaan sovellettavien polkumyyntitullien tasoa korotetaan. Käyttäjät ilmoittivat toistuvasti, etteivät ne vastusta alkuperäisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon jatkamista. |
|
(236) |
Jatkojalostustuotteiden epäreiluun kilpailuun puuttumiseksi viisi käyttäjää ja yksi käyttäjäjärjestö pyysivät komissiota laajentamaan tullit koskemaan tuotuihin köysiin ja paloletkuihin sisältyvää erikoislujaa polyesterilankaa. Ne viittasivat Kiinasta peräisin olevia teräksisiä tuulivoimalatorneja koskevaan komission asetukseen (89), jossa polkumyyntitullia sovellettiin tuulivoimalatornien lisäksi myös tuulivoimaloihin, joissa on teräksisiä tuulivoimalatorneja. |
|
(237) |
Komissio myöntää, että kiinalaisten viejien aiheuttama kilpailu jatkojalostustuotteiden markkinoilla rajoittaa käyttäjien mahdollisuuksia nostaa hintoja ja siirtää korotettujen tullien lisäkustannukset hintoihin. Mahdollinen epäreilu kilpailu käyttäjien tasolla ei kuitenkaan yksinään voi olla pakottava syy olla puuttumatta tuotantoketjun alkupään markkinoilla havaittuun vahingolliseen polkumyyntiin. Käyttäjät ovat osoittaneet, että erikoislujaan polyesterilankaan sovellettavat korotetut tullit aiheuttavat kilpailuhaittaa saman tuotteen kiinalaisiin valmistajiin nähden, mutta ne ovat myös ilmoittaneet, että suoja tällaista jatkojalostustuotteiden tuontia vastaan voitaisiin saavuttaa kyseisiin tuotteisiin sovellettavilla polkumyyntitulleilla. Ne eivät ole osoittaneet, että käyttäjäteollisuuden ei olisi mahdollista tehdä valitusta pannakseen vireille tutkimuksen, joka koskee erityislujaan polyesterilankaan perustuvien kankaiden tai muiden sekundaarituotteiden mahdollista polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia. |
|
(238) |
Lisäksi käyttäjillä on mahdollisuus tehdä hankintoja kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, jonka tullit ovat alimmasta päästä, sekä tehdä hankintoja muista kolmansista maista, kuten Etelä-Koreasta, Taiwanista ja Vietnamista, jotka ovat lisäämässä tuotantokapasiteettiaan. |
|
(239) |
Mitä tulee ehdotukseen laajentaa toimenpiteet koskemaan jatkojalostustuotteisiin sisältyvää erikoislujaa polyesterilankaa, komissio totesi, että tuotteet, joihin tullit ulotettaisiin, eivät sisältyneet tutkimuksen tuotteen määritelmään, toisin kuin teräksisten tuulivoimalatornien tapauksessa. Tuulivoimalatorneja koskevassa asiassa tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään sisältyivät jo tuuliturbiinin osana tuodut tornit: ”Tarkasteltavana ovat tietyt Kiinasta peräisin olevat voimalaitoskoon teräksiset tuulivoimalatornit, […] jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7308 20 00 (Taric-koodi 7308200011) ja ex 7308 90 98 (Taric-koodi 7308909811) ja tuotaessa osana tuuliturbiinia CN-koodiin ex 8502 31 00 ...”. Komissio ei periaatteessa voi ottaa käyttöön sellaista tuotetta koskevia tulleja, joka ei kuulunut tutkimuksen soveltamisalaan. Erityisesti tässä tapauksessa komissio katsoi, että ehdotettuihin CN-koodeihin kuuluvien mahdollisten tuotteiden suuri määrä laajentaisi tullien soveltamisen tutkimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. |
|
(240) |
Sen vuoksi komissio totesi, että käyttäjien pyyntö olisi laajentanut tutkimuksen soveltamisalaa hakemuksen ulkopuolelle. Tämän vuoksi pyyntö hylättiin. |
|
(241) |
Näin ollen komissio vahvisti tarkistettua tullin tasoa koskevan alkuperäisen kantansa. |
3.10.3.2 Toimitusvarmuus
|
(242) |
Käyttäjät huomauttivat myös, että unionin tuottajien kapasiteetti on riittämätön. Erikoislujaa polyesterilankaa kulutettiin unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 230 000 tonnia, mikä on 73 prosenttia enemmän kuin unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti, joka on vain 134 000 tonnia. Tämä osoittaa, että kokonaiskuvassa tuontia tarvitaan. |
|
(243) |
Lisäksi vuonna 2022, tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen, useat unionin tuottajat vähensivät väliaikaisesti tuotantoaan tai lopettivat tuotantonsa kokonaan Euroopassa tapahtuneen energian hintojen nousun seurauksena. Kyseessä oli kuitenkin vain väliaikainen toimenpide, eikä ole nähtävissä, että tämä johtaisi unionin tuottajien tuotantomäärän supistumiseen pitkällä aikavälillä. |
|
(244) |
Kaikki yhteistyössä toimineet käyttäjät väittivät, että vain yksi unionin tuottaja tarjoaa erikoislujaa polyesterilankaa niiden ryhmän tuottamissa tuotteissa käytettävässä laatuluokassa, kun taas muut unionin tuottajat ovat keskittyneet pitkälti rengasteollisuuden tarpeisiin tai ne ovat integroituneita kilpailijoita. Lisäksi käyttäjät väittivät, että muut kolmannet maat joko tuottavat kalliita erikoislaatuja, kuten Etelä-Korea, tai niiden kapasiteetti tai laatu ei ole riittävä, lukuun ottamatta Vietnamia. |
|
(245) |
Vietnamin viennin osuus unionin markkinoista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 5 prosenttia. Vietnamista peräisin olevan viennin määrä oli kuitenkin vain 12 000 tonnia ja se kattoi vain murto-osan tuonnista, joka tarvittiin unionin markkinoiden kysynnän tyydyttämiseksi. Sen vuoksi komissio totesi, että Kiinasta tuleva tuonti on yleensä välttämätöntä toimitusvarmuuden turvaamiseksi unionin markkinoilla. |
|
(246) |
Kuten komissio edellisessä jaksossa kuitenkin totesi, tarkistetut tullit (9,7–23,7 %) eivät estä hankkimasta tuotetta Kiinasta jatkossakin, erityisesti kun otetaan huomioon, että käyttäjät voivat edelleen valita sellaisen vientiä harjoittavan tuottajan, johon sovelletaan alhaisimpia tulleja. Näin ollen tullien voimassaolon jatkaminen tarkistetulla tasolla ei vaaranna toimitusvarmuutta. |
|
(247) |
Sen vuoksi komissio päätteli, että käyttäjien etu – toimitusvarmuuden turvaaminen – ei ole pakottava syy olla jatkamatta toimenpiteitä. |
3.10.3.3 Riski tuotantokapasiteetin siirtämisestä EU:n ulkopuolelle
|
(248) |
Useat käyttäjät ja integroitu tuottaja korostivat erikoislujan polyesterilangan kudonta- ja pinnoitusteollisuuden merkitystä työmarkkinoiden kannalta ja sitä, että erikoislujaan polyesterilankaan sovellettavat korkeammat tullit voivat johtaa tuotantokapasiteetin siirtämiseen EU:n ulkopuolelle. Integroitu tuottaja väitti, että erikoislujasta polyesterilangasta valmistettujen jatkojalostustuotteiden tuotantoon osallistuu EU:ssa noin 100 000 ammattitaitoista työntekijää. |
|
(249) |
Komissio myönsi, että erikoislujan polyesterilangan kudonta- ja pinnoitusteollisuus on tärkeä työllistäjä EU:n työmarkkinoilla. Kuten johdanto-osan 238 ja 240 kappaleessa todetaan, käyttäjillä on kuitenkin edelleen mahdollisuus tehdä hankintoja viejiltä, joihin sovelletaan alempia tulleja, tai muista kolmansista maista, eikä tarkistettujen tullien odotetun taloudellisen vaikutuksen katsota muodostavan pakottavaa syytä olla ottamatta tulleja käyttöön. Näiden väitteiden tueksi ei myöskään esitetty konkreettista näyttöä. |
|
(250) |
Sen vuoksi komissio ei muuttanut päätelmiään. |
3.10.4 Unionin etua koskevat päätelmät
|
(251) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ollut olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista pitää voimassa toimenpiteitä Kiinasta tulevan erikoislujan polyesterilangan tuonnissa ja jatkaa niitä tarkistetun tasoisina. |
|
(252) |
Komissio vahvisti arvionsa edellä esitettyjen käyttäjän, käyttäjien järjestön ja yhden integroituneen tuottajan huomautusten perusteella. |
3.11 Unifullin ja OTIZin esittämät väliaikaista soveltamatta jättämistä koskevat väitteet
|
(253) |
Kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, Unifull ja OTIZ, väittivät, että asetuksen (EU) 2016/1036 14 artiklan 4 kohdan mukaiset edellytykset toimenpiteiden soveltamatta jättämiselle täyttyivät. Väite perustui siihen, että kiinalaisen tuonnin hinnat nousivat tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen, sekä väitteeseen, jonka mukaan unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko johtui energiakriisistä, puolijohdepulasta autoteollisuudessa (mikä johti unionin tuotannonalan erikoislujien polyesterilankatuotteiden kysynnän vähenemiseen) sekä kansainvälisen merirahdin kustannusten laskusta. |
|
(254) |
Näiden kahden viejän mukaan Kiinasta tuleva tuonti voi auttaa unionin jatkojalostusteollisuuden tämänhetkisen toimitusvajeen yli ja välttämään sitä, että unionin tuottajat nostavat erikoislujan polyesterilangan hintoja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen. |
|
(255) |
Perusasetuksen 14 artiklan 4 kohdan mukaan toimenpiteet voidaan jättää väliaikaisesti soveltamatta vain, jos markkinaolosuhteet ovat väliaikaisesti muuttuneet siten, ettei soveltamatta jättämisestä todennäköisesti aiheutuisi vahinkoa, ja soveltamatta jättäminen on unionin edun mukaista. |
|
(256) |
On totta, että Kiinasta tulevan tuonnin hinnat ovat tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen nousseet 36 prosenttia. Nämä kohonneetkin hinnat ovat kuitenkin edelleen alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan tuotantokustannukset tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Sen vuoksi Kiinasta tulevan tuonnin hintojen nousu tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen ei ole muuttanut tilannetta siten, ettei vahinkoa todennäköisesti enää aiheutuisi. Päinvastoin, toimenpiteiden väliaikainen soveltamatta jättäminen johtaisi tilanteeseen, jossa kiinalaisten kilpailijoiden polkumyyntihinnat vain pahentaisivat unionin tuottajien tämänhetkistä haavoittuvaa tilannetta, johon vaikuttavat myös korkeat energian hinnat. Mahdollisuus saada halvempaa erikoislujaa polyesterilankaa on toki käyttäjien edun mukaista, mutta Unifull ja OTIZ eivät ole selittäneet yksityiskohtaisesti, miksi toimenpiteiden väliaikainen soveltamatta jättäminen olisi unionin edun mukaista. Joka tapauksessa käyttäjien etua analysoidaan yksityiskohtaisesti jäljempänä 3.10 jaksossa. |
|
(257) |
Unifull ja OTIZ eivät myöskään täsmentäneet, miten väitetty kansainvälisen merirahdin kustannusten lasku liittyy unionin tuotannonalan tilanteeseen, jossa sille on aiheutunut vahinkoa. |
|
(258) |
Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen. |
3.12 Päätelmät
|
(259) |
Edellä esitetyn perusteella komissio totesi, että vahingollinen polkumyynti jatkui ja sen vuoksi on unionin edun mukaista pitää Kiinasta peräisin olevan erikoislujan polyesterilangan tuonnissa sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet voimassa perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen. |
4. OSITTAISTA VÄLIVAIHEEN TARKASTELUA KOSKEVA TUTKIMUS
4.1 Asianomaiset osapuolet ja otanta
|
(260) |
Osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta pyynnön esittäjälle, Kiinan tuottajille, unionin tuojille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan viranomaisille ja pyysi niitä osallistumaan tutkimukseen. |
|
(261) |
Kaikilla asianomaisilla osapuolilla oli tilaisuus esittää huomautuksia osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta ja pyytää saada tulla komission ja/tai kuulemismenettelystä kauppaan liittyvissä menettelyissä vastaavan neuvonantajan kuulemiksi. |
|
(262) |
Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. |
4.1.1 Vientiä harjoittavia tuottajia ja etuyhteydettömiä tuojia koskeva otanta
|
(263) |
Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia ja etuyhteydettömiä unionin tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan edustustoa unionissa yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin. |
|
(264) |
Yksi etuyhteydetön tuoja ilmoittautui asianomaiseksi osapuoleksi mutta ei toimittanut otantaa varten pyydettyjä tietoja. Kahdeksan asianomaisessa maassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kahteen yritysryhmään kuuluvien neljän yrityksen otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Näiden yritysten osuus tarkastelun kohteena olevan tuotteen toimenpiteiden kohteena olevasta arvioidusta kokonaistuonnista unioniin oli yli 70 prosenttia. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikille tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille ja asianomaisen maan viranomaisille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia otoksen valinnasta. Asiasta ei saatu huomautuksia. |
4.1.2 Yksilöllistä tarkastelua koskeva pyyntö
|
(265) |
Yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja (Oriental Industries (Suzhou) Ltd, jäljempänä ’OTIZ’, pyysi perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaista yksilöllistä tarkastelua ja vastasi kyselylomakkeeseen asetetussa määräajassa. Välivaiheen tarkastelua koskeva tutkimus toteutettiin rinnakkain toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimuksen sekä perusasetuksen 5 artiklan perusteella vireille pannun tutkimuksen kanssa. Kolmessa erikoislujaa polyesterilankaa koskevassa tutkimuksessa tehtävien samanaikaisten erillisten arviointien aiheuttaman monimutkaisuuden vuoksi komissio katsoi, että pyynnön tarkastelu olisi myös tutkimuksen lopullisessa vaiheessa hankaloittanut tehtävää kohtuuttomasti ja estänyt tutkimuksen loppuun saattamisen ajallaan. Sen vuoksi OTIZille ei myönnetty yksilöllistä tarkastelua. |
4.2 Kyselyvastaukset ja etänä toteutetut ristiintarkastukset
|
(266) |
Komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa. |
|
(267) |
Komissio lähetti myös otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille kyselylomakkeet. Samat kyselylomakkeet oli myös asetettu saataville verkossa vireillepanopäivänä. |
|
(268) |
Komissio sai vastauksen kyselylomakkeisiin kolmelta vientiä harjoittavien tuottajien ryhmältä (otokseen valituilta vientiä harjoittavilta tuottajilta ja OTIZilta). |
|
(269) |
Covid-19-pandemian puhkeamisen ja kolmansien maiden toteuttamien rajoitustoimenpiteiden vuoksi komissio ei voinut tehdä perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä vientiä harjoittavan tuottajan toimitiloissa. |
|
(270) |
Sen sijaan komissio ristiintarkasti etätarkastuksena kaikki päätelmien tekemistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot covid-19-epidemian vaikutuksia polkumyynnin ja tukien vastaisiin tutkimuksiin koskevan ilmoituksen (90) mukaisesti. |
|
(271) |
Komissio suoritti etätarkastuksen seuraavien vientiä harjoittavien tuottajien osalta:
|
4.3 Toimenpiteiden väliaikaista soveltamatta jättämistä koskeva pyyntö
|
(272) |
Kuten edellä johdanto-osan 253 kappaleessa todetaan, kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, Unifull ja OTIZ, väittivät, että asetuksen (EU) 2016/1036 14 artiklan 4 kohdan mukaiset edellytykset toimenpiteiden soveltamatta jättämiselle täyttyivät. |
|
(273) |
Komissio hylkäsi tämän väitteen myös välivaiheen tarkastelun osalta johdanto-osan 253–258 kappaleessa esitetyistä syistä. |
4.4 Myöhempi menettely
|
(274) |
Komissio ilmoitti 20 päivänä helmikuuta 2023 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi tarkistaa polkumyyntitullien tasoa. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa tästä ilmoituksesta. |
|
(275) |
Komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia ja otti ne huomioon soveltuvin osin. Niille osapuolille, jotka pyysivät tulla kuulluiksi, järjestettiin kuuleminen. |
4.5 Polkumyynti
4.5.1 Normaaliarvon määritys
|
(276) |
Kuten edellä 3.4.4.1 jaksossa todetaan, komissio päätteli, että Kiinasta tulevan erikoislujan polyesterilangan tuonnin osalta ei ollut asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. |
|
(277) |
Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon osittaista välivaiheen tarkastelua koskevassa tutkimuksessa yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. |
|
(278) |
Kuten 3.4.4.2 jaksossa esitetyssä analyysissa todetaan, Turkki täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, minkä perusteella sitä voidaan pitää asianmukaisena edustavana maana. |
|
(279) |
Analysoituaan ensimmäiseen muistioon (ks. johdanto-osan 39 ja 40 kappale) saadut huomautukset komissio julkaisi sen lisäksi 30 päivänä marraskuuta 2022 normaaliarvon määrittämisessä käytettäviä lähteitä koskevan toisen muistion, jäljempänä ’toinen muistio’ (ensimmäiseen ja toiseen muistioon viitataan jäljempänä yhdessä ilmauksella ’muistiot’). |
|
(280) |
Toisessa muistiossa komissio ajantasaisti tuotannontekijöiden luettelon ja ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa käyttää Turkkia edustavana maana perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan nojalla. Se ilmoitti asianomaisille osapuolille myös vahvistavansa myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voiton erään erikoislujaa polyesterilankaa tuottavan turkkilaisen tuottajan julkisesti saatavilla olevien tilinpäätöstietojen perusteella. Lisäksi 16 päivänä joulukuuta 2022 julkaistiin täydentävä muistio, joka sisälsi tarkistetut vaihtokurssit useille vertailuarvoille sekä yksityiskohtaisemman vertailuarvon työvoimakustannusten laskentaa varten ja joka liitettiin avoimeen asiakirja-aineistoon. |
|
(281) |
Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia muistioista. Huomautuksia saatiin kaikilta otokseen valituilta vientiä harjoittavilta tuottajilta sekä pyynnön esittäjältä (joka kannatti Turkin valintaa edustavaksi maaksi) ja ryhmältä käyttäjiä (IVGT, Delcotex, Gleistein, Guth&Wolf, Heytex ja Jakob Eschbach). Osapuolten väitteitä käsitellään jäljempänä 4.5.3 jaksossa. |
4.5.2 Asianomaisten osapuolten huomautukset merkittävien vääristymien esiintymisestä
|
(282) |
Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien (ks. 3.4.4.1 jakso edellä) toteamisen osalta osittaista välivaiheen tarkastelua koskevassa tutkimuksessa esitetiin seuraavat huomautukset, joihin komissio vastasi jäljempänä esitetyllä tavalla. |
|
(283) |
Tutkimuksen aikana saatiin huomautuksia otokseen valituilta vientiä harjoittavilta tuottajilta, OTIZilta ja ryhmältä käyttäjiä. |
|
(284) |
Guxiandao totesi ensimmäistä muistiota koskevissa huomautuksissaan ensinnäkin, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on WTO:n sääntöjen vastaista, minkä lisäksi se väitti, että pyynnössä esitetty analyysi, joka koski merkittävien vääristymien esiintymistä – sekä Kiinassa yleisesti että erityisesti Guxiandaon liiketoiminnassa –, oli virheellinen seuraavista syistä: i) välivaiheen tarkastelua koskevassa pyynnössä esitetyt väitteet (esimerkiksi energia- tai työvoimakustannusten osalta) ovat yleisluonteisia ja koskevat Kiinaa tai sen kemianteollisuutta eivätkä erikoislujan polyesterilangan markkinoita, ja väitteet perustuvat yksinomaan maaraporttiin, eivät varsinaiseen näyttöön, ii) näyttö, johon pyynnön esittäjä tukeutuu arvioidessaan merkittävien vääristymien esiintymistä, on joko merkityksetöntä (yleensä siksi, että se vanhentunutta) tai asiasisällöltään virheellistä, koska siinä viitataan aikaisempiin vääristäviin velvoitteisiin, joita ei enää sovelleta Kiinan lainsäädännössä, iii) raaka-aineet (puhdistettu tereftaalihappo, jäljempänä ’PTA’, ja etyleeniglykoli, jäljempänä ’MEG’) ovat hyödykkeitä, joilla käydään kauppaa maailmanlaajuisesti ja jotka hinnoitellaan läpinäkyvästi ja kansainvälisten hintojen mukaisesti, ja siksi pyynnössä esitetyt väitteet näiden hyödykkeiden hintojen vääristymisestä Kiinassa ovat virheellisiä, minkä lisäksi iv) pyynnön esittäjä ei toimittanut mitään asiaa tukevaa konkreettista näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa lueteltujen tekijöiden osalta, minkä vuoksi merkittävien vääristymien esiintymisestä ei voida tehdä päteviä päätelmiä. |
|
(285) |
Myös Unifull ja OTIZ katsoivat, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohta on ristiriidassa WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2 ja 2.2.1.1 artiklan sekä WTO:n oikeuskäytännön kanssa ja että Kiinan erikoislujan polyesterilangan alaan vaikuttavista väitetyistä merkittävistä vääristymistä ei ole esitetty näyttöä. Myös ryhmä käyttäjiä esitti samankaltaisen vientiä harjoittavia tuottajia tukevan väitteen. |
|
(286) |
Osapuolten esittämiä väitteitä ei voitu hyväksyä. Aivan aluksi komissio painotti, että se katsoo perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännösten olevan täysin Euroopan unionin WTO-velvoitteiden mukaisia. Välivaiheen tarkastelua koskevassa pyynnössä esitetyn, merkittäviä vääristymiä koskevan analyysin väitettyjen virheiden osalta komissio muistutti ensinnäkin, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdassa säädetään velvollisuudesta kerätä kyseisen menetelmän soveltamiseksi tarvittavat tiedot, kun tämän perusteella on pantu vireille tutkimus. Komissio ei siis tehnyt päätelmiä merkittävien vääristymien esiintymisestä vaan ainoastaan katsoi, että näyttö, jonka pyynnön esittäjä toimitti merkittävistä vääristymistä, oli riittävä tutkimuksen vireille panemiseksi. Lisäksi komissio huomautti, että tietyt – esimerkiksi energiaan tai työvoimaan liittyvät – Kiinassa esiintyvät vääristymät koskevat kaikkia aloja ja vaikuttavat Kiinan koko talouteen ja siten myös tarkasteltavana olevan tuotteen hintoihin ja/tai raaka-aineisiin ja tuotantokustannuksiin. Lisäksi mitä tulee väitteeseen, jonka mukaan välivaiheen tarkastelua koskevassa pyynnössä esitetyissä väitteissä tukeudutaan yksinomaan maaraporttiin ja että ne perustuvat joka tapauksessa vanhentuneisiin tai virheellisiin tietoihin, komissio huomautti, että pyynnössä kenties pyrittiin osoittamaan, ettei merkittävien vääristymien osalta ole tapahtunut muutosta, viittaamalla 12:nnen ja 13. suunnittelujakson poliittisiin asiakirjoihin. Lisäksi komissio muistutti, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan d alakohdassa nimenomaisesti säädetään, että unionin tuotannonala voi tukeutua maaraportin sisältämiin tietoja tehdessään valituksen tai esittäessään tarkastelupyynnön. Näin ollen komissio katsoi, että vireillepanoilmoituksessa tarkoitettu, pyynnössä kuvattu näyttö oli riittävä tutkimuksen panemiseksi vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan perusteella. Väite, jonka mukaan raaka-aineina käytettävistä PTA:sta ja MEG:stä käydään kauppaa kansainvälisesti eivätkä niiden hinnat Kiinassa siksi ole vääristyneitä, on hylättävä edellä, erityisesti johdanto-osan 98–100 kappaleessa esitetyistä syistä (tämä ei kuitenkaan vaikuta johdanto-osan 309 ja 310 kappaleessa esitetyn, ulkomailta hankittujen raaka-aineiden vääristymättömiä hintoja koskevan väitteen arviointiin). |
4.5.3 Osapuolten huomautukset edustavan maan valinnasta
|
(287) |
Ryhmä käyttäjiä esitti vastauksena toiseen muistioon edustavan maan valinnan osalta, että Korean tasavalta on sopivin edustava maa, sillä sen taloudellisen kehityksen taso vastaa Kiinan tasoa, maassa on erikoislujan polyesterilangan tuotantoa, asiaa koskevat tiedot ovat julkisesti saatavilla ja sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun taso on riittävä. |
|
(288) |
Tässä yhteydessä muistutetaan, että yksilöidessään maat, joiden taloudellisen kehityksen taso vastaa Kiinan tasoa, komissio ottaa huomioon vain ne maat, jotka ovat Maailmanpankin tietokannan (91) mukaan bruttokansantulonsa perusteella ylemmän keskitulotason maita. Korean tasavallan Maailmanpankki kuitenkin luokitteli sekä tutkimusajanjaksolla että ennen sitä korkean tulotason maaksi, joten sitä ei voida pitää mahdollisena edustavana maana. |
|
(289) |
Guxiandao väitti vastauksena muistioihin, että GTA-tietokannan tiedot tärkeimmistä erikoislujan polyesterilangan tuotantoon käytettävistä raaka-aineista ovat virheellisiä, kun niitä verrataan Turkin tilastolaitoksen virallisen tietoportaalin tilastoihin. Komissio huomautti, että GTA-järjestelmään Turkin osalta ilmoitetut tiedot koskevat yleisempää kaupan tasoa, kun taas Turkin virallisista tilastoista kerätyt tiedot koskevat tiettyä kauppaa (jossa ei oteta huomioon vapaakauppavyöhykkeelle tai tullivarastoon saapuvia tai sieltä poistuvia tavaroita). Luvuissa oleville eroille on siis asianmukaiset perustelut, eivätkä ne tee GTA-tietokannan tiedoista epäluotettavia. Näin ollen Guxiandaolla ei ole perusteita väittää, että GTA-tietokannan tiedot ovat virheellisiä, ja sen väite on hylättävä. |
|
(290) |
Vastauksessaan toiseen muistioon Guxiandao väitti lisäksi, että liitteessä I (Luettelo tuotannontekijöistä ja niiden hinnoista Turkissa) esitetyt raaka-aineiden hinnat Turkissa ovat ristiriidassa Turkin osalta liitteessä II (Vertailu mahdollisten edustavien maiden tuontitilastojen kanssa) esitettyjen hintojen kanssa. Komissio totesi, että liitteessä II esitetyt tilastot ovat vain eri maiden vertailua varten käytettävää, yleisellä HS6-tasolla kerättyä yhdistettyä raakadataa, jossa ei ole otettu huomioon yksittäisissä tuojamaissa sovellettavia tulleja. Sen sijaan liitteessä I tiedot esitetään Turkin kansallisten tullinimikkeiden tasolla, ja nämä luvut sisältävät myös tullit. Näin ollen liitteissä I ja II esitettyjen hintatasojen ei ole tarkoituskaan olla identtisiä, ja siksi osapuolen esittämä väite on hylättävä perusteettomana. |
|
(291) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Guxiandao väitti, että liitteessä I olevasta tuontitullien oikaisusta ei toimitettu laskentataulukkoa, minkä vuoksi komission ilmoittamat päätelmät olivat puutteelliset. Komissio totesi, että tiedot, mukaan lukien Turkin tuotannontekijöiden hinnat, on saatu automaattisesti GTA:sta Turkin kansallisten tariffikoodien tasolla (mukaan lukien kaikki Market Access Map -tietokantaan (MacMap) perustuvat sopimus- ja etuustullit), ne ilmoitettiin asianmukaisesti, ja komissio käytti niitä tässä tapauksessa ilman lisämuutoksia. Komissio totesi, että se ei ole laatinut tätä tarkoitusta varten ylimääräistä laskentataulukkoa tai vastaavaa. Näin ollen Guxiandaon väite on hylättävä. |
|
(292) |
Guxiandao väitti, ettei Turkki sovellu edustavaksi maaksi. Yritys väitti ensinnäkin, että valuutan arvon aleneminen ja korkea inflaatio johtivat Turkissa epätavallisiin markkinaolosuhteisiin, mikä väistämättä vaikutti sikäläisiin kustannuksiin, ja siksi Turkki on ilmeisen soveltumaton edustavaksi maaksi. Guxiandao toisti väitteensä lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen ja lisäsi, että paikalliset hinnat ja/tai tuontihinnat, joihin Turkin paikallisen valuutan merkittävä arvon aleneminen vaikuttaa, eivät voi kuvastaa vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja. Toiseksi Guxiandaon mukaan Kordsa Türkiyetä ei voida pitää vapaille markkinoille tarkoitetun erikoislujan polyesterilangan tuottajana, koska sen vähäistä polyesterilangan tuotantokapasiteettia käytetään pääasiassa, ellei peräti yksinomaan, kytkösmarkkinoita varten sen omaan jatkojalostukseen (renkaiden kudosrunkomateriaalien tuotantoon). Myös ryhmä käyttäjiä tuki tätä näkemystä ja väitti, että Kordsa Türkiye käyttää erikoislujaa polyesterilankaa pääasiassa omaan renkaiden esimateriaalien tuotantoonsa. Guxiandao väitti, että erikoislujan polyesterilangan tuotanto on vain kudosrunkomateriaalin tuotantoa tukevaa vähempiarvoista sivuliiketoimintaa ja että valtaosa tai jopa kaikki teollisen langan ja kudosrunkomateriaalien segmentistä saatavat ulkoiset tulot ovat peräisin teollisuuskankaiden ja nailonlangan eivätkä erikoislujan polyesterilangan myynnistä. Guxiandao toisti tämän väitteen lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen. Lopputuloksena osapuolet totesivat, ettei yrityksen taloudellinen tulos ole erikoislujan polyesterilangan tuottajaa edustava eikä erikoislujaan polyesterilankaan liittyvästä liiketoiminnasta Turkissa näin ollen ole helposti saatavilla olevia taloudellisia tietoja. Kolmanneksi Guxiandao väitti toista muistiota koskevissa huomautuksissaan, että Kordsa Türkiye tuottaa vain yhtä tietyntyyppistä erikoislujaa polyesterilankaa (autoteollisuuden käyttöön tarkoitettua korkean lisäarvon HMLS-lankaa) eikä se sen vuoksi sovellu edustavaksi maaksi, koska yhteen ainoaan tuotelajiin liittyvän liiketoiminnan tulos ei edusta kiinalaisten erikoislujan polyesterilangan tuottajia, jotka tuottavat useita eri tuotelajeja. Guxiandao tuli siihen lopputulokseen, ettei komission pitäisi käyttää Kordsa Türkiyen voittomarginaalia vaan kohtuullisempaa, kiinalaisia erikoislujan polyesterilangan tuottajia edustavaa voittomarginaalia. Guxiandao väitti edelleen lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että komission määrittämä 15,3 prosentin voittotaso on suhteettoman korkea erikoislujaa polyesterilankaa tuottavalle tuottajalle ja että enintään 6 prosenttia (joka vastaa tässä tapauksessa otokseen valittujen unionin tuottajien tavoitevoittomarginaalia, joka on määritetty soveltamalla perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohtaa) on näin ollen kohtuullinen arvio vääristymättömästä ja kohtuullisesta voitosta, jonka erikoislujan polyesterilangan tuottaja voi yleensä saavuttaa. |
|
(293) |
Komissio totesi, että edustavan maan valinta perustui kolmeen kriteeriin: taloudellisen kehityksen tasoon, tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja asiaa koskevien julkisten tietojen saatavuuteen. Valuutan arvon alenemisen tai inflaatiotason mahdollinen vaikutus ei kuulu näihin kriteereihin. Väitteen esittänyt osapuoli ei myöskään osoittanut, miten Turkin liiran arvon aleneminen ja korkea inflaatio olisivat käytännössä vaikuttaneet Turkista hankittujen tuotantopanosten hintoihin ja miten tämä vaikutus olisi todellisuudessa näkynyt normaaliarvossa, joka lasketaan juan renminbeinä. Osapuolet eivät myöskään toimittaneet mitään tietoja, jotka olisivat osoittaneet, että Turkin liiraa käytetään (tai missä määrin sitä käytetään) raaka-aineiden tuontitapahtumissa, jotka muodostavat tässä tapauksessa perustan kustannusten vääristymättömien vertailuarvojen määrittämiseksi. Lisäksi määritettäessä vertailuarvoja tuontihintojen perusteella normaaliarvon laskemista varten perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, edustaviin maihin suuntautuvan tuonnin arvot muunnetaan viejämaan valuutaksi, tässä tapauksessa juan renminbeiksi. Näin ollen komissio katsoi, että väite oli perusteeton, ja hylkäsi sen. |
|
(294) |
Kordsa Türkiyen tuotevalikoiman ja tulojen lähteen osalta komissio totesi, että jos nimenomaan ja pelkästään tutkimuksessa tarkasteltavaa tuotetta (tässä tapauksessa erikoislujaa polyesterilankaa) koskevat taloudelliset tiedot eivät ole helposti saatavilla (kuten ne hyvin harvoin ovat), komissio pyrkii löytämään lähimmän helposti saatavilla olevan korvaajan näille tiedoille, esimerkiksi yhden tai useamman muun muassa tarkasteltavana olevan tuotteen alalla toimivan tuottajan konsernitason tiedot. Tässä tapauksessa, kuten johdanto-osan 111 kappaleessa todetaan, noin 86 prosenttia Kordsa Türkiyen ulkoisista tuloista vuonna 2021 oli peräisin erikoislujan polyesterilangan segmenttiin kuuluvista tuotteista. Lisäksi – toisin kuin osapuolet väittävät – Kordsa Türkiye saa ulkoisia tuloja tuottamalla ja myymällä myös polyesterilankaa (92). Kordsa on itse asiassa yksi johtavista HMLS-polyesterilangan tuottajista ja sen tuotevalikoimaan kuuluvia lankoja voidaan käyttää esimerkiksi kudosrunkomateriaaleissa, kestävissä erityistekstiileissä, teollisuuskankaissa, reunanauhamateriaaleissa sekä punoksiin ja köysiin (93), eli sitä voidaan käyttää myös muilla aloilla kuin autoteollisuudessa. Näin ollen osapuolten väite erikoislujan polyesterilangan käytöstä kytkösmarkkinoilla on perusteeton. Lisäksi eräs erikoislujan polyesterilangan pääkäyttötarkoituksista on sen käyttö renkaiden vahvikkeena ja myös kiinalaiset erikoislujan polyesterilangan tuottajat, mukaan lukien Guxiandao, tuottavat HMLS-lankaa ja niiden asiakkaisiin kuuluu autoteollisuuden toimijoita. Näin ollen olisi väärin todeta, ettei Kordsa Türkiyen erikoislujaan polyesterilankaan liittyvä liiketoiminta edusta kiinalaisten erikoislujan polyesterilangan tuottajien liiketoimintaa. Osapuolet eivät myöskään ehdottaneet vaihtoehtona Kordsa Türkiyelle mitään muuta soveltuvaa erikoislujan polyesterilangan tuottajaa, jonka taloudelliset tiedot nimenomaan erikoislujan polyesterilangan osalta erikseen olisivat olleet helposti saatavilla, puhumattakaan sellaisesta erikoislujan polyesterilangan tuottajasta, jolla olisi laajempi erikoislujan polyesterilangan tuotevalikoima kuin Kordsa Türkiyellä. |
|
(295) |
Tässä tapauksessa Kordsa Türkiyen konsernitason myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittoa pidetään näin ollen riittävän edustavina ja soveltuvina sovellettaviksi tässä tutkimuksessa, joten osapuolten esittämät väitteet on hylättävä. Lisäksi huomautettiin, että Guxiandaon ehdottama 6 prosentin tavoitevoitto ja edustavassa maassa toteutunut voitto viittaavat eri käsitteisiin, joita säännellään eri oikeussäännöillä. Tavoitevoitto on voitto, jonka unionin tuotannonala saa unionin kotimarkkinamyynnistä tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa, ja sitä käytetään vahinkomarginaalin laskemiseen perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Edustavassa maassa toteutunutta voittoa käytetään normaaliarvon laskemiseen asianomaisessa edustavassa maassa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla. Tämän voiton on kuvastettava tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tai samankaltaista tuotetta tuottavan yrityksen saavuttamaa voittoa edustavassa maassa. Koska tavoitevoiton ja edustavassa maassa toteutuneen voiton käsitteet eivät ole vertailukelpoisia, Guxiandaon väite hylättiin merkityksettömänä. Guxiandao ei myöskään toimittanut näyttöä siitä, että laskennalliseen normaaliarvoon sisältyvä voiton määrä ei olisi vääristymätön ja kohtuullinen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla. |
|
(296) |
Guxiandao katsoi, että komission olisi Turkin sijaan valittava Brasilia asianmukaiseksi edustavaksi maaksi, koska Kordsa-ryhmään kuuluvan brasilialaisyrityksen taloudelliset tiedot ovat helposti saatavilla eikä Brasiliaan tuotu vuonna 2021 Turkkiin verrattuna juuri lainkaan erikoislujan polyesterilangan tärkeimpiä tuotantopanoksia (PTA, MEG ja PET-rakeet) Kiinasta, joten siihen ei todennäköisesti kohdistu väitettyjä vääristymiä. Guxiandao toisti tämän väitteen lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen ja lisäsi, että jos Kordsa Türkiyen vuosikertomus 2021 yritysryhmän konsolidoidulla tasolla on hyväksyttävissä Turkin vääristymättömien myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voiton määrittämiseksi, sama pätee myös Kordsa Braziliin, koska konsolidoitu tilinpäätös sisältää myös Kordsa Brazilin liiketoiminnan tuloksen. |
|
(297) |
Ensinnäkin Kordsa Brazilin taloudelliset tiedot ovat saatavilla vain vuodelta 2019, kun taas tässä tapauksessa tarkasteltavana on vuosi 2021, joka on tässä tutkimuksessa ensisijaisin ja merkityksellisin ajanjakso. Kordsa Türkiyestä on puolestaan helposti saatavilla vuoden 2021 tiedot, jotka osoittavat yrityksen toiminnan olleen kannattavaa. Vaikka tässä tapauksessa käytettyyn Kordsa Türkiyen vuoden 2021 konsolidoituun tilinpäätökseen sisältyvät myös sen tytäryhtiöiden, myös Kordsa Brazilin, tiedot, on selvää, että konsolidoidun tilinpäätöksen voitto- ja myynti-, yleis- ja hallintokustannukset edustavat paremmin Kordsa Türkiyen toimintaa kuin Kordsa Brazilin toimintaa. Tämä johtuu siitä, että Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan maantieteellisen segmentin (joka kattaa yksinomaan Turkissa toteutettavat toimet) tuottamat tulot ovat lähes kolme kertaa suuremmat kuin Kordsa Brazilin (joka edustaa Etelä-Amerikan segmenttiä) tuottamat tulot (94). Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa edellytetään joka tapauksessa, että laskennalliseen normaaliarvoon sisältyvien hallinto-, myynti- ja yleiskustannusten sekä voiton määrä on vääristymätön ja kohtuullinen. Guxiandao ei esittänyt mitään näyttöä, joka osoittaisi, ettei tämä päde. Toiseksi, vaikka Turkkiin tuotujen hinnoiltaan vääristymättömien PET-rakeiden, PTA:n ja MEG:n osuus näiden tuotteiden kokonaistuonnista oli pienempi kuin Brasilian tapauksessa, määrällisesti mitattuna kunkin näiden tuotantopanosten hinnoiltaan vääristymätön kokonaistuonti Turkkiin oli kuitenkin huomattavasti merkittävämpää kuin Brasiliaan suuntautuvan vääristymättömän tuonnin kokonaismäärä. Vaikka Brasilian osalta on kenties saatavilla riittävän edustavat tiedot PET-rakeiden ja MEG:n tuonnista, PTA:n tuonnista tällaisia tietoja ei ole saatavilla: PTA:n tuonti Brasiliaan oli Turkkiin verrattuna mitätöntä, vain noin 7 prosenttia Turkkiin tuodun PTA:n määrästä. Sen vuoksi Guxiandaon esittämä väite on hylättävä. |
|
(298) |
Kordsa Türkiyen myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten – joita tässä tapauksessa käytetään vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvon laskemiseksi – osalta Guxiandao väitti, että laskennallisen normaaliarvon ja vientihinnan tasapuolisen vertailun varmistamiseksi pakkauskustannukset, jotka Guxiandaon mukaan kuuluvat myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin (Kordsa Türkiyen tilinpäätökseen liitetyn huomautuksen 21 perusteella), olisi jätettävä pois laskelmista. |
|
(299) |
Ensinnäkin komissio käytti tuloslaskelmaa ja siinä lueteltuja toimintamenoja perustana laskiessaan Kordsa Türkiyen myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset. Guxiandaon mainitsemassa tilinpäätöksen huomautuksessa 21 luetellaan ”luonnolliset kulut”, jotka kattavat selkeästi paitsi toimintakulut myös myytyjen hyödykkeiden kustannuksiin sisältyvät materiaalikulut, mukaan lukien pakkauskustannukset. Myös tuloslaskelmaan sisältyvien kokonaistoimintakulujen ja huomautuksessa 21 lueteltujen kulujen kokonaismäärän yksinkertainen vertailu osoittaa, että näistä jälkimmäisenä mainittu summa on huomattavasti suurempi. Näin ollen olisi ilmeisen väärin päätellä pelkästään tuloslaskelman toimintakuluosiossa olevan huomautusta 21 koskevan viittauksen perusteella, että kaikki huomautuksessa 21 mainitut kulut ovat toimintakuluja. Edellä esitetyn vuoksi Guxiandaon väite on hylättävä. |
|
(300) |
Myös ryhmä käyttäjiä kehotti komissiota käyttämään normaaliarvon laskemiseen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien omia myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittoa. |
|
(301) |
Komissio totesi, että kun merkittävien vääristyminen esiintyminen viejämaassa on vahvistettu perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisesti, normaaliarvo muodostetaan käyttämällä 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta asianmukaisen edustavan maan (tässä tapauksessa Turkin) vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja. Komissio korostaa, että kyseisessä säännöksessä edellytetään erityisesti, että laskennalliseen normaaliarvoon sisältyy kohtuullinen määrä vääristymättömiä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa asianmukaisessa edustavassa maassa. Kun komissio on vahvistanut tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen vaikuttavien merkittävien vääristymien esiintymisen viejämaassa, se ei voi käyttää yksittäisten vientiä harjoittavien tuottajien tosiasiallisia myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittoa, koska niiden on todettu olevan vääristyneitä. Asianomaiset osapuolet eivät esittäneet mitään näyttöä siitä, että kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tosiasialliset myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voitto eivät olisi vääristyneitä. Näin ollen tämä väite hylätään. |
|
(302) |
Unifull kannatti Turkin valintaa asianmukaiseksi edustavaksi maaksi, mutta sen sijaan se ei hyväksynyt sähkön ja maakaasun osalta käytettyjä tietoja. Kyseinen osapuoli väitti, että Turkin liiran heikkeneminen euroon ja Yhdysvaltain dollariin nähden nosti maakaasun ja sähkön tuontihintaa, Venäjän vuonna 2022 aloittama hyökkäys Ukrainaan vaikutti maakaasun ja sähkön hintaan Turkissa ja että myös Turkin poikkeukselliset sääolot vuonna 2021 olivat nostaneet sähkön hintaa. Unifull väitti, että näistä syistä komission ei pitäisi käyttää Turkkia koskevia maakaasun ja sähkön hintatietoja vaan sen pitäisi korvata ne Brasilian tai muiden asianomaisten maiden tiedoilla, jotta tiedot perustuisivat tosiasiallisiin ja normaaleihin energianhintoihin. |
|
(303) |
Komissio totesi, että vaikka Turkin liiran heikkeneminen on kenties osaltaan nostanut kaasun ja sähkön hintoja Turkissa, hintojen nousu ei ole kuitenkaan poikkeuksellinen, sillä se noudatti laajempaa eurooppalaista suuntausta, kuten artikkeli, johon Unifull itsekin viittasi väitteensä tueksi, vahvistaa. Lisäksi vuoden 2021 kuivat sääolosuhteet ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 olisivat vaikuttaneet energian hintoihin vuonna 2022, eivät tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, jos niillä ylipäätään oli tällaisia vaikutuksia. Tämä käy ilmi Unifullin mainitsemista artikkeleista ja siitä, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi helmikuussa 2022. Lisäksi, kuten Unifull totesi, Turkin vuonna 2021 maahantuomasta kaasusta noin 45 prosenttia oli peräisin Venäjältä, eli se ei ole täysin riippuvainen Venäjältä tulevasta tuonnista. Näin ollen Unifull ei esittänyt riittäviä perusteluja väitteelleen, jossa se kehotti käyttämään muita kaasun ja sähkön hintoja, ja siksi väite on hylättävä. |
|
(304) |
Pyynnön esittäjä väitti, että Turkin taloudellisen kehityksen taso vastaa Kiinan tasoa ja että Turkin tuotannontekijätiedot ovat paljon edustavammat kuin muilla mailla. Näin ollen pyynnön esittäjä tuki komission päätelmää. |
4.5.4 Vääristymättömien kustannusten määrittämiseen käytetyt lähteet
|
(305) |
Asianomaisten osapuolten toimittamien tietojen (kahdeksan vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti tietoja erikoislujan polyesterilangan tuotantopanoksista) ja muiden asiakirja-aineistossa olevien asiaankuuluvien tietojen perusteella komissio laati ensimmäisessä muistiossa alustavan luettelon tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytetyistä tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, energiasta ja työvoimasta. |
|
(306) |
Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti komissio yksilöi myös lähteitä, joita käytetään vääristymättömien hintojen ja vertailuarvojen määrittämisessä. Tärkein lähde, jota komissio ehdotti käytettäväksi, oli Global Trade Atlas, jäljempänä ’GTA’. Lopuksi komissio yksilöi niiden tuotannontekijöiden HS-koodit harmonoidussa järjestelmässä, joita ensimmäisessä muistiossa alun perin harkittiin käytettäväksi GTA-analyysissä asianomaisten osapuolten toimittamien tietojen perusteella. |
|
(307) |
Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan julkisesti saatavilla olevia tietoja vääristymättömistä arvoista kullekin ensimmäisessä muistiossa mainitulle tuotannontekijälle. Toisessa muistiossa komissio päivitti tariffiluokittelua koskevia tietoja ja lisäsi luetteloon useita tuotannontekijöitä asianomaisilta saatujen huomautusten perusteella. |
|
(308) |
Edellä esitetyn perusteella määritettiin Turkin osalta seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet, joita käytetään normaaliarvon määrittämisessä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti: Taulukko 15 Erikoislujan polyesterilangan tuotannontekijät
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(309) |
Guxiandao väitti, että kaksi sen suoraan tai välillisesti maahantuomaa raaka-ainetta ostettiin vääristymättömään hintaan kolmansista maista. Lisäksi Guxiandao katsoi, etteivät väitetyt merkittävät vääristymät vaikuttaneet myöskään erään toisen pääasiallisen raaka-aineen arvoon, koska sen ostohinnat neuvoteltiin toimittajien kanssa kansainvälisten markkinoiden hintojen perusteella, jotka ovat hyvin avoimia, ja ostohinnat olivat kansainvälisten hintojen mukaisia. Guxiandao katsoi myös, että sellaisiin raaka-aineisiin, joiden toimittajat ovat yksityisessä omistuksessa, ja aurinkoenergialla tuotetun sähkön hintaan ei pidä katsoa kohdistuneen vääristymiä. |
|
(310) |
Guxiandao toimitti asiaa tukevaa näyttöä (ostolaskuja, tuontiasiakirjoja ja sopimuksia) edellä 309 kappaleessa mainituista kahdesta raaka-aineesta. Näyttö osoitti, että selkeästi suurin osa toisesta raaka-aineesta ja pieni osa toisesta niistä ostettiin Yhdysvaltain dollareissa suoraan vääristymättömiltä markkinoilta. Sen vuoksi komissio hyväksyi tämän väitteen siltä osin kuin on kyse näiden kahden raaka-aineen vääristymättömästä tuonnista Kiinaan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta. Muiden, Kiinasta ostettujen raaka-aineiden (riippumatta siitä, oliko niiden toimittaja yksityisessä omistuksessa, ja riippumatta energian lähteestä) kustannusten osalta komissio ei kuitenkaan pystynyt toteamaan asiakirja-aineistoon sisältyvän näytön perusteella, ettei niihin olisi kohdistunut vääristymiä. Näin ollen väite hylättiin. Turkki siis valittiin tässä tutkimuksessa edustavaksi maaksi, kuten johdanto-osan 114 kappaleessa todetaan, ja siksi tuotannontekijöiden vääristymättömien kustannusten on perustuttava vastaaviin vääristymättömiin tuontihintoihin Turkissa. |
|
(311) |
CIRFS väitti lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että komission olisi selitettävä, miten se voi varmistaa, että merkittävät vääristymät eivät vaikuttaneet Guxiandaon tuomiin kahteen raaka-aineeseen, joita käytettiin normaaliarvoa koskevissa laskelmissa. CIRFS huomautti, että se ei pysty käyttämään täysin puolustautumisoikeuttaan ja esittämään hyödyllisiä huomautuksia Guxiandaoon sovelletusta erityiskohtelusta. |
|
(312) |
Se viittasi komissio arviointiin Guxiandaon väitteestä ja kriteereihin, joita käytettiin väitteen tarkasteluun ja hyväksymiseen. Komissio katsoi edelleen, että se ilmoitti riittävät tiedot noudattaen samalla Guxiandaon ostotietojen luottamuksellisuutta. Guxiandaon väitteen arvioinnissa käytettiin (komission selittämää) lähestymistapaa, jossa ostoihin liittyvät asiakirjat ja sopimukset tutkittiin huolellisesti ja analysoitiin eri parametrejä, kuten käytetyt myyntikanavat, alkuperätodistukset, laskutusvaluutta ja muut myyntiehdot. CIRFS kykeni näin ollen esittämään huomautuksia käytetystä lähestymistavasta ja käyttämään asianmukaisesti puolustautumisoikeuttaan. |
4.5.5 Tuotantoprosessissa käytetyt raaka-aineet
|
(313) |
Komissio käytti raaka-aineiden vääristymättömän hinnan määrittämisen perustana GTA-tietokannan mukaista painotettua keskimääräistä CIF-tuontihintaa edustavaan maahan kaikista kolmansista maista lukuun ottamatta Kiinaa ja maita, jotka eivät kuulu WTO:hon ja jotka luetellaan asetuksen (EU) 2015/755 liitteessä I. Komissio päätti jättää Kiinasta tulevan tuonnin huomiotta, koska se päätteli, että Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia ei ole asianmukaista käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi (ks. johdanto-osan 100 kappale edellä). Koska ei ollut näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi samalla tavoin vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi, että samat vääristymät vaikuttivat myös vientiin. Painotettua keskimääräistä tuontihintaa oikaistiin tarvittaessa tuontitullien huomioon ottamiseksi. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä oli edelleen edustava senkin jälkeen, kun Kiinasta ja muista kuin WTO:n jäsenmaista edustavaan maahan tuleva tuonti oli jätetty huomiotta. |
|
(314) |
Komissio ilmaisi yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille raaka-aineiden hankinnasta aiheutuneet kuljetuskustannukset prosentteina näiden raaka-aineiden tosiasiallisista kustannuksista ja sovelsi sitten samaa prosenttiosuutta samojen raaka-aineiden vääristymättömiin kustannuksiin saadakseen vääristymättömät kuljetuskustannukset. Komissio katsoi, että tässä tutkimuksessa vientiä harjoittavan tuottajan raaka-aineiden ja ilmoitettujen kuljetuskustannusten suhdetta voitaisiin kohtuudella käyttää arviona raaka-aineiden vääristymättömistä kuljetuskustannuksista toimitettuna yrityksen tehtaalle. |
|
(315) |
Koska muutamien tuotannontekijöiden osuus raaka-aineiden kokonaiskustannuksista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli kaikkien käytettyjen lähteiden mukaan mitätön, komissio luki kyseiset tuotannontekijät kulutushyödykkeisiin, kuten johdanto-osan 334 kappaleessa selitetään. |
|
(316) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa Unifull väitti, että ryhmän ostama ja käyttämä MEG tuotiin ulkomailta kauppiaiden kautta, minkä vuoksi siihen eivät vaikuttaneet Kiinan markkinoiden vääristymät. Sen vuoksi Unifull väitti, että normaaliarvon määrittämisessä pitäisi käyttää sen kustannuksia eikä edellä kuvattuja vertailuarvoja. |
|
(317) |
Komissio totesi, että polkumyyntiä koskevassa kyselylomakkeessa pyydetään nimenomaisesti vientiä harjoittavia tuottajia ilmoittamaan, jos ne katsovat, että jokin tuotannontekijöistä on hankittu vääristymättömällä hinnalla, ja toimittamaan tällaisessa tapauksessa kaikki tällaista väitettä tukeva näyttö. Unifull ei kuitenkaan tutkimuksen missään vaiheessa ennen lopullisia päätelmiä koskevia huomautuksiaan esittänyt täsmennettyä tai näyttöön perustuvaa väitettä siitä, että jokin raaka-aineista olisi hankittu vääristymättömällä hinnalla, eikä yksilöinyt mitään liiketoimia, jotka olisivat tapahtuneet vääristymättömällä hinnalla. Unifill päinvastoin ilmoitti, että kaikki MEG-ostot tehtiin kiinalaiselta kotimaiselta tavarantoimittajalta, eikä viitannut lainkaan tuontiin. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen lähetetyt asiakirjat – lähinnä ostosopimuksia ja laskuja MEG:n kiinalaiselta kauppiaalta – eivät tarjoa perusteltua syytä sille, miksi vääristymät eivät vaikuttaisi MEG:n ostohintaan. Sen vuoksi tämä perusteeton väite, jota ei voitu tarkastaa tutkimuksen aikana, hylättiin. |
|
(318) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa Unifull väitti myös, että PTA:n vertailuhinta oli liian korkea poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi (poikkeuksellisen korkeat kuljetushinnat Aasiasta Turkkiin vuonna 2021), jotka eivät kuvasta tavanomaisia markkinaolosuhteita, mutta samalla Unifullille ei aiheutunut mitään kansainvälisiä kuljetuskustannuksia PTA:sta, koska se hankki sen Kiinan kotimarkkinoilta. Näin ollen Unifull katsoi, että PTA:n vertailuhintaa olisi oikaistava alaspäin 0,24 CNY/kg tai vähintäänkin 0,15 CNY/kg korkeiden kuljetuskustannusten kompensoimiseksi. |
|
(319) |
Komissio on eri mieltä tästä väitteestä. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan normaaliarvo muodostetaan käyttämällä vertailuarvoja, jotka vastaavat asianmukaisen edustavan maan tuotantokustannuksia. Toisin kuin Unifull väitti, komissio käyttämä menetelmä on täysin tämän periaatteen mukainen, ja komissio sovelsi vertailuarvon määrittämiseen PTA:n vääristymättömiä kustannuksia Turkissa. Unifull toimitti huomautustensa yhteydessä analyysin Turkin tuontitiedoista, jotka oli saatu UN COMTRADE -tietokannasta. Analyysissä kuitenkin vain esitettiin CIF- ja FOB-tuontihinnat, joihin kuljetuskustannukset eivät sisälly, muttei esitetty mitään näyttöä tukemaan Unifullin väitettä, jonka mukaan tuontihinnat Turkissa olisivat vääristyneitä tai ne eivät kuvastaisi tavanomaisia markkinaolosuhteita. |
|
(320) |
Komissio toteaa myös, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvon olisi kuvastettava raaka-aineiden vääristymätöntä hintaa edustavassa maassa, joka tässä tapauksessa on Turkki. Sen olisi näin ollen kuvastettava hintaa, jonka erikoislujan polyesterilangan tuottaja maksaisi Turkissa tehtaalle toimitettavasta raaka-aineesta. Komission käyttämässä menetelmässä otetaan tämä huomioon. Jos Unifullin ehdottamat oikaisut tehtäisiin, tuloksena saatava hinta ei kuvastaisi vääristymätöntä hintaa Turkin markkinoilla vaan pikemminkin mielivaltaista hintaa seuraavien välillä: erikoislujan polyesterilangan tuottajan Turkissa maksama hinta ja noudettuna lähettäjältä -hinta (vientiin myytäessä) maissa, jotka myyvät Turkille. Tämä olisi vastoin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohtaa, minkä vuoksi väite hylättiin. |
4.5.6 Työvoima
|
(321) |
Työvoimakustannusten vertailuarvon määrittämiseksi komissio käytti Turkin tilastolaitoksen julkaisemia tuoreimpia tilastoja (98). Laitos julkaisee yksityiskohtaisia tietoja työvoimakustannuksista eri taloudenaloilla Turkissa. Komissio määritti vertailuarvon käyttäen perusteena tuntikohtaisia työvoimakustannuksia vuonna 2020 NACE Rev. 2 -toimialaluokituksen luokkaan 20 kuuluvan taloudellisen toiminnan (Kemikaalien valmistus) osalta. Arvoja oikaistiin inflaation huomioon ottamiseksi käyttämällä kotimaista kuluttajahintaindeksiä (99), jotta ne vastaisivat tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikaisia kustannuksia. Työvoiman vertailuarvoa muutettiin Guxiandaon esittämän väitteen johdosta toisessa muistiossa esitetystä keskimääräisen vuotuisen inflaatioasteen huomioon ottamiseksi. |
4.5.7 Energia
|
(322) |
Sähkön ja kaasun vertailuarvon määrittämiseksi komissio käytti Turkin tilastolaitoksen julkaisemia yritysten (teollisten käyttäjien) maksamia hintoja (100) Turkissa. Vertailuarvo vahvistettiin 31 päivänä maaliskuuta 2022 julkaistun sähkön ja kaasun hinnan perustella. Kyseinen hinta on vuoden 2021 keskiarvo. Komissio käytti teollisen sähkön ja kaasun hintoja vastaavassa kulutusluokassa ilman arvonlisäveroa. |
|
(323) |
Guxiandao väitti, että Turkin osalta määritettyihin sähkön ja kaasun hintoihin sovellettavan arvonlisäveron lisäksi sähkön hintoihin sisältyy myös muita veroja ja maksuja (kulutusvero, TRT ja energiarahastomaksut), jotka komission olisi vähennettävä sähkökustannusten vertailuarvoa määrittäessään. Ensinnäkin huomautettiin, että asiakirja-aineistossa ei ole näyttöä siitä, että turkkilaiset yritykset olisivat saaneet takaisin mitään mainituista veroista tai maksuista (tai kuinka suuren osan ne mahdollisesti saivat takaisin), minkä perusteella ne olisi voitu vähentää vertailuarvoon sisältyvistä kustannuksista. Guxiandao ei myöskään perustellut väitettään etenkään Turkin tilastolaitoksen julkaisemien, tässä tutkimuksessa käytettyjen tietojen osalta. |
|
(324) |
Hiilen osalta komissio käytti GTA-tilastojen (101) mukaista hiilen keskihintaa Turkissa vuonna 2021. |
|
(325) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa CIRFS kyseenalaisti hiilen käytön energialähteenä normaaliarvon määrittämisessä ja myös sen, otetaanko hiilen ympäristökustannukset oikeudenmukaisesti huomioon hiilen vääristymättömässä hinnassa. |
|
(326) |
Komissio muistutti, että perusasetuksessa säädetyn menetelmän ja sen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja kuvastavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella. Tästä seuraa, että siitä huolimatta, että tuotannontekijöiden hinnat korvataan vääristymättömillä vertailuarvoilla, tuotannontekijöiden kulutuksen on kuvastettava kunkin viejän ja tuottajan tosiasiallista kulutusta erikseen. Näin ollen komissiolla ei ollut harkintavaltaa valita vaihtoehtoisia energialähteitä korvaamaan kunkin vientiä harjoittavan tuottajan käyttämät energialähteet tai lisätä mielivaltaisia tekijöitä asianmukaisessa edustavassa maassa havaittuihin vääristymättömiin hintoihin. Tämä olisi vastoin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohtaa. Mitä tulee ympäristökustannusten huomioon ottamiseen hiilen vääristymättömässä hinnassa, on syytä huomata, että määritettäessä laskennallista normaaliarvoa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti ympäristökustannuksia ei oteta erikseen huomioon. Näin ollen tämä väite hylättiin. |
|
(327) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen CIRFS pyysi lisäksi komissiolta, että – kun otetaan huomioon komission raportti merkittävistä vääristymistä Venäjällä (102) – kivihiilen tuonti Venäjältä Turkkiin jätetään huomiotta Turkkiin suuntautuvan hiilen tuonnin keskimääräisissä tuontihinnoissa, joita tarkastellaan normaaliarvon muodostamista varten perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti. CIRFS väitti komission raporttiin viitaten, että vaikka Venäjän hiiliteollisuus on suurelta osin yksityistetty, markkinat ovat keskittyneet ja hintoihin vaikuttavat sovellettavat verotoimenpiteet ja rautatieliikenteen kustannukset (jotka valtion omistamat rautatieyhtiöt asettavat). Lisäksi CIRFS esitti lisähuomautuksen kuusi päivää lopullisia päätelmiä koskevien huomautusten esittämiselle asetetun määräajan jälkeen, toisti pyyntönsä ja väitti lisäksi, että Kolumbiasta peräisin olevan kivihiilen tuonti olisi jätettävä pois Turkkiin tulevan kivihiilen tuontihinnasta. Ottaen huomioon tämän väitteen hyväksymisen tai hylkäämisen vähäisen vaikutuksen toimenpiteisiin komissio päätti, ettei sitä ollut tarpeen analysoida tarkemmin. Kolumbian kivihiilen tuontia koskevan lisäväitteen osalta viitattiin vireillepanoilmoituksen 7 kohtaan. Kyseisessä kohdassa todetaan, että jotta tutkimus saataisiin päätökseen sitovassa määräajassa, komissio ei vastaanota asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia sen määräajan jälkeen, joka on annettu lopullisia päätelmiä koskevien huomautusten esittämiselle. Sen vuoksi CIRFS:n väitteet hylättiin. |
|
(328) |
CIRFS totesi lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että komission olisi selitettävä, miksi normaaliarvon laskemista varten valittu Turkin kaasun hinta vuonna 2021 on laskenut merkittävästi, kun Turkin tilastolaitoksen mukaan maakaasun keskimääräinen yksikköhinta Turkissa nousi jyrkästi vuonna 2021 vuoteen 2020 verrattuna. Kuten julkaistussa toisessa muistiossa jo todettiin, komissio hankki kaasun hintoja koskevat tiedot suoraan Turkin tilastolaitoksen tietokannasta käyttäen vuoden 2021 keskimääräisiä hintoja asianomaisten kulutusluokkien osalta ja muunsi hinnat Turkin liiroista RMB:ksi käyttäen sovellettavaa virallista vaihtokurssia normaaliarvon muodostamiseksi vientiä harjoittavien tuottajien osalta. |
|
(329) |
Lisäksi CIRFS totesi lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että komission olisi selitettävä kaasun osalta menetelmä, jota käytettiin valittaessa sopivin kulutusluokka kullekin kiinalaiselle tuottajalle. Tältä osin huomautettiin, että kuten johdanto-osan 322 kappaleessa todetaan, komissio osoitti kullekin otokseen valitulle tuottajalle kaasukustannukset kulutusluokassa, joka vastaa sen tosiasiallista kaasun kokonaiskulutusta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
4.5.8 Myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto
|
(330) |
Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut, jotta voidaan kattaa kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin. |
|
(331) |
Vääristymättömän ja kohtuullisen määrän määrittämiseksi myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksille sekä voitolle komissio käytti turkkilaisen erikoislujan polyesterilangan tuottajan Kordsa Türkiyen myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia (6,6 %) ja voittoa (15,3 %). Kyseisestä tuottajasta oli helposti saatavilla taloudelliset tiedot vuodelta 2021, joka kattaa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson kokonaisuudessaan. |
4.5.9 Normaaliarvon laskeminen
|
(332) |
Edellä kuvattujen vääristymättömien hintojen ja vertailuarvojen perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. |
|
(333) |
Ensin komissio määritti kunkin tarkastelun kohteena olevaa tuotetta valmistavan ja vievän oikeushenkilön vääristymättömät valmistuskustannukset kunkin yrityksen ostamien, taulukossa 15 yksilöityjen tuotannontekijöiden perusteella. Sen jälkeen se sovelsi vääristymättömiä yksikkökustannuksia kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan yksittäisten tuotannontekijöiden tosiasialliseen kulutukseen. Komissio vähensi jälleenmyydystä sivutuotteesta (tässä tapauksessa jätelangasta) saadut vääristymättömät tulot valmistuskustannuksista. |
|
(334) |
Seuraavaksi komissio lisäsi tuotannolliset yleiskulut määrittääkseen tuotannon vääristymättömät kokonaiskustannukset. Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tuotannollisia yleiskuluja kasvattivat johdanto-osan 315 kappaleessa tarkoitettujen kulutushyödykkeiden kustannukset, jotka ilmoitettiin osuutena kullekin vientiä harjoittavalle tuottajalle tosiasiallisesti aiheutuneista valmistuskustannuksista. Näin saatua prosenttiosuutta sovellettiin vääristymättömiin valmistuskustannuksiin. |
|
(335) |
Lopuksi komissio lisäsi myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voiton, jotka määritettiin turkkilaisen erikoislujan polyesterilangan tuottajan perusteella (ks. johdanto-osan 331 kappale). Myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten osuus ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin kokonaisvalmistuskustannuksiin oli 6,6 prosenttia ja voiton vastaava osuus 15,3 prosenttia. |
|
(336) |
Tämän perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. |
|
(337) |
Guxiandao väitti lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että komissio yhdisti perusteettomasti kulutushyödykkeiden ja tuotannollisten yleiskulujen arvon muiden tuotantopanosten arvoon. Guxiandaon mukaan komission olisi määritettävä kulutushyödykkeiden ja tuotannollisten yleiskustannusten vertailuarvo erillään muista tuotantopanoksista tai olisi muutoin hyväksyttävä yrityksen kulutushyödykkeiden ja tuotannollisten yleiskustannusten tosiasialliset kustannukset. Guxiandao esitti samanlaisen väitteen raaka-ainetoimitusten kuljetuskustannusten muodostamisesta. |
|
(338) |
Kuten johdanto-osan 100 kappaleessa selitetään, tutkimuksessa todettiin, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aine-, energia- ja työvoimakustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Guxiandao ei pystynyt osoittamaan, että sen kulutushyödykkeiden hinnat, tuotannolliset yleiskustannukset tai kuljetuskustannukset eivät ole vääristyneitä. Ei voitu varmuudella vahvistaa, että nämä kustannukset eivät ole vääristyneitä, minkä vuoksi niitä ei voida perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan toisen alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti käyttää normaaliarvon muodostamiseen. Komissio ei löytänyt kohtuullista vertailuarvoa näille kustannuksille, eikä Guxiandao tai mikään muu asianomainen osapuoli ehdottanut mitään kohtuullista vertailuarvoa näille kustannuksille. Jos kustannuksia varten ei löydetä asianmukaisia vertailuarvoja, komissio voi periaatteessa määrittää ne suhteessa kustannusryhmään, johon ne liittyvät (olipa kyse sitten kaikkien raaka-aineiden kustannuksista tai valmistuskustannuksista). Kun raaka-aine- tai valmistuskustannukset on määritetty, komissio käyttää vertailuarvoa kyseisten vääristymättömien kustannusten arvioimiseksi ja säilyttää näin vientiä harjoittavan tuottajan kustannusrakenteen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi kulutushyödykkeiden osuus vientiä harjoittavan tuottajan kaikista raaka-ainekustannuksista on yksi prosentti, niiden osuus on normaaliarvon muodostamisen jälkeen edelleen yksi prosentti raaka-ainekustannuksista. |
|
(339) |
Jotta kulutushyödykkeistä ja yleiskuluista saataisiin vääristymättömät kustannukset, kuten johdanto-osan 334 kappaleessa todetaan, vääristymättömiin valmistuskustannuksiin sovellettiin otokseen valittujen tuottajien kulutushyödykkeiden kustannusten sekä tuotannollisten yleiskulujen osuutta tosiasiallisesti aiheutuneista valmistuskustannuksista. Koska käytettävissä olevissa edustavan maan tuottajan (tuottajien) taloudellisissa tiedoissa ei ollut tarkkoja tietoja vääristymättömistä yleiskustannuksista, komissio määritti vientiä harjoittavan tuottajan vääristymättömät yleiskustannukset tämän menetelmän mukaisesti, kuten johdanto-osan 338 kappaleessa selitetään. Koska tässä tapauksessa yksilöitiin useita tuotannontekijöitä, joiden osuus raaka-aineiden kokonaiskustannuksista on yleensä merkityksetön, komissio katsoi, että on kohtuullista sisällyttää tällaiset tuotantopanokset (käyttäen tuottajien tosiasiallisia kustannuksia) kulutushyödykkeisiin ja käsitellä niitä sen mukaisesti. Kuljetuskustannusten osalta komissio katsoi, että vientiä harjoittavan tuottajan raaka-aineen ja ilmoitettujen kuljetuskustannusten välistä suhdetta voitiin kohtuudella käyttää indikaattorina arvioitaessa raaka-aineiden vääristymättömiä kuljetuskustannuksia, kun ne toimitetaan yrityksen tehtaalle, koska asiakirja-aineistossa ei ollut tietoja vääristymättömistä kuljetuskustannuksista edustavassa maassa (ks. johdanto-osan 314 kappale). Tämän vuoksi Guxiandaon väite hylättiin. |
4.6 Vientihinta
|
(340) |
Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa. Näin ollen Guxiandaon ja Unifullin vientihinta tässä suoramyynnissä oli perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevasta, unioniin vietäväksi myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta. |
|
(341) |
Suoramyynnin lisäksi osa Unifull-ryhmän myynnistä tapahtui ryhmän toisen etuyhteydessä olevan tuottajan kautta. Tämän myynnin osalta vientihintaa oikaistiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti vähentämällä siitä asianomaiselle myyntiyksikölle aiheutuneet myyntikustannukset sekä kohtuullinen määrä voittoa (tiettyjä polyvinyylialkoholeja koskevassa äskettäisessä tutkimuksessa (103) voitoksi vahvistettiin 6,89 %, jota käytettiin myös tässä tutkimuksessa, koska kyseessä on samankaltainen tuotannonala ja koska etuyhteydettömät tuojat eivät toimineet yhteistyössä). |
4.7 Vertailu
|
(342) |
Komissio vertasi normaaliarvoa ja otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaa noudettuna-tasolla. |
|
(343) |
Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi normaaliarvoa ja/tai vientihintaa hintoihin ja hintojen vertailtavuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja vientihintaan tehtiin kuljetus-, vakuutus-, käsittely- ja lastauskustannusten, alennusten, palkkioiden, luottokustannusten, pankkimaksujen ja muiden tuontimaksujen huomioon ottamiseksi. |
|
(344) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Guxiandao pyysi laskennallisen normaaliarvon oikaisemista, jotta voidaan varmistaa tasapuolinen vertailu vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Guxiandaon mukaan rahdin ja vakuutuksen kaltaiset tekijät, jotka olisi voitu sisällyttää normaaliarvon muodostamisessa käytettyihin myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin, olisi poistettava, koska ne vähennettiin vientihinnasta, mikä aiheutti epätasapainoa näiden kahden välillä. |
|
(345) |
Komissio totesi, että Guxiandao ei pystynyt osoittamaan, että rahti ja vakuutus sisältyivät normaaliarvon muodostamiseen käytettyihin myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin. Tästä seuraa, että pyydettyä oikaisua ei perusteltu eikä esitetty määrällisesti, minkä vuoksi pyyntö hylättiin. |
|
(346) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa Unifull väitti, että perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukainen oikaisu ei ole perusteltu konserniin etuyhteydessä olevien tuottajien kautta tapahtuvan myynnin osalta. Unifull väitti erityisesti, että yksikään konserniin kuuluvista yrityksistä ei toimi päämiehen tuotteita myyvänä edustajana. Unifull väitti myös, että se toimii kokonaisuutena yhtenä konsernina ja että sen päätöksenteko, tuotantojärjestelyt ja myynti tapahtuvat konsernin tasolla ja yhden ainoan toimitusjohtajan alaisuudessa eivätkä niistä vastaa konsernin yksittäiset yritykset. Huomautusten luottamuksellisessa versiossa Unifull esitti myös syyt, joiden vuoksi myynti tapahtui kunkin osapuolen kautta, ja väitti, että nämä syyt eivät liity kauppiaan/edustajan tehtäviin. |
|
(347) |
Komissio huomauttaa, että perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti vientihintaa ja normaaliarvoa on verrattava tasapuolisesti. Kyseisessä säännöksessä täsmennetään, että elleivät normaaliarvo ja vientihinta ole verrattavissa, on asianmukaisesti otettava huomioon, oikaisujen muodossa, tapauksen tosiseikat tutkien, hintoihin ja siten niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat väitetyt ja osoitetut eroavuudet. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdassa säädetään tekijöistä, joiden osalta voidaan tehdä oikaisu, ja siinä säädetään muun muassa, että oikaisu on tehtävä tarkasteltavana olevasta myynnistä maksettujen palkkioiden erojen huomioon ottamiseksi. Kyseisen säännöksen mukaan käsitteeseen ”palkkiot” katsotaan sisältyvän tuotteen tai samankaltaisen tuotteen kauppiaan saama voittomarginaali, jos kyseisen kauppiaan toiminta muistuttaa palkkioperusteisen edustajan toimintaa. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaista oikaisua ei kuitenkaan voida tehdä, jos kolmanteen maahan sijoittautunut tuottaja ja siihen etuyhteydessä oleva jakelija, joka vastaa viennistä Euroopan unioniin, muodostavat yhden taloudellisen yksikön. |
|
(348) |
Arvioitaessa sitä, muodostavatko tuottaja ja siihen etuyhteydessä oleva jakelija yhden ainoan taloudellisen yksikön, on ratkaisevan tärkeää ottaa huomioon kyseisen tuottajan ja jakelijan välisen suhteen taloudellinen todellisuus. Koska päätelmässä on otettava huomioon kyseisen tuottajan ja jakelijan välisen suhteen taloudellinen todellisuus, komission on otettava huomioon kaikki tekijät, jotka ovat merkityksellisiä sen määrittämiseksi, hoitaako kyseinen jakelija integroidun myyntiosaston tehtävää kyseisen tuottajan sisällä vai hoitaako se muuntyyppisiä tehtäviä. Komission on suoritettava arviointinsa tapauskohtaisesti ja kokonaisvaltaisesti, koska sen on otettava huomioon kaikki merkitykselliset tekijät, ja sille on annettu yleinen harkintavalta monimutkaisten taloudellisten tilanteiden arvioinnissa. |
|
(349) |
Todistustaakan osalta on todettava, että jos komissio on esittänyt yhtäpitäviä aihetodisteita osoittaakseen, että tuottajaan sidoksissa oleva kauppias harjoittaa palkkioperusteisen edustajan toimintaa vastaavia tehtäviä, kyseisen kauppiaan tai kyseisen tuottajan on esitettävä näyttöä siitä, että perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukainen oikaisu ei ole perusteltu. |
|
(350) |
Tässä tapauksessa komissio toteaa, että molemmat yritykset kuuluvat samaan konserniin saman johdon alaisuudessa. Molemmat asianomaiset yritykset myyvät kuitenkin tuottamaansa tarkasteltavana olevaa tuotetta ja jälleenmyyvät toisen yrityksen tuottamia tarkasteltavana olevia tuotteita. Komissio katsoi, että kunkin tuotantoa, myyntiä ja jälleenmyyntiä harjoittavan yrityksen olisi katsottava toimivan pikemminkin palkkioperusteisena edustajana kuin toisen yrityksen sisäisenä myyntiosastona. On kiistatonta, että kullakin yrityksellä oli oma myyntiosastonsa ja että sille aiheutui siitä kustannuksia. Jälleenmyynnin osalta voidaan todeta, että kukin yritys hoiti palkkioperusteisen kauppiaan tehtävää, joka näkyi vientihinnan osatekijässä, jota oli oikaistava, jotta voitaisiin poistaa epäsymmetria suhteessa vapaasti tehtaalla -tasolla muodostettuun kotimarkkinahintaan. Komissio on näin ollen esittänyt yhtäpitäviä aihetodisteita osoittaakseen, että kukin konsernin vientiä harjoittava tuottaja harjoitti toisen tuottajan tuotteiden jälleenmyynnin osalta palkkioperusteisen edustajan tehtäviin verrattavissa olevia tehtäviä. Unifill ei sitä vastoin esittänyt näyttöä siitä, että perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukainen oikaisu ei olisi perusteltu. Näin ollen väite hylättiin. |
|
(351) |
Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon, että varainsiirto tapahtuu kahden etuyhteydessä olevan yksikön välillä, komissiolla oli oikeus tutkia, poikkeaako voittomarginaalin todellinen arvo siitä, mitä etuyhteydetön kauppias saisi. Tässä tapauksessa määritetyn nimellisvoiton perusteella komissio ei pitänyt voittomarginaalia riittävänä, jotta se vastaisi palkkiota, joka olisi tullut maksettavaksi markkinaehtoisessa liiketoimessa. Sen vuoksi komissio katsoi (ks. johdanto-osan 341 kappale), että oikaisun olisi perustuttava kauppiaan myynti-, yleis- ja hallintokustannuksiin ja tässä tapauksessa määritettyyn nimellisvoittoon. |
4.8 Polkumyyntimarginaalit
|
(352) |
Komissio laski otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertaamalla samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan. |
|
(353) |
Otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta komissio laski painotetun keskimääräisen polkumyyntimarginaalin otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien marginaalien perusteella. |
|
(354) |
Tällä perusteella otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien lopullinen polkumyyntimarginaali on 17,2 prosenttia. |
|
(355) |
Yhteistyössä toimimisen aste on tässä tapauksessa korkea, sillä yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien vienti muodosti valtaosan unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla suuntautuneesta viennistä tai tämä vienti muodostui kokonaan kyseisten tuottajien viennistä. Sen vuoksi komissio katsoi, että on aiheellista asettaa koko maata koskeva polkumyyntimarginaali, jota sovelletaan kaikkiin muihin yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, korkeimman otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille määritellyn polkumyyntimarginaalin eli Unifull-ryhmän marginaalin tasolle. Näin vahvistettu polkumyyntimarginaali on 23,7 prosenttia. |
|
(356) |
Lopulliset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat 11 artiklan 3 kohdan perusteella tutkitun tapauksen osalta seuraavat:
|
4.9 Muuttuneiden olosuhteiden pysyvä luonne osittaisessa välivaiheen tarkastelussa
|
(357) |
Komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti, voitaisiinko polkumyynnin osalta tapahtunutta olosuhteiden muutosta kohtuudella pitää pysyvänä. |
|
(358) |
Toimenpiteiden kohteena olevien kiinalaisten erikoislujan polyesterilangan tuottajien tuotantokapasiteetti yli kolminkertaistui alkuperäisessä tutkimuksessa käytetyn tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson (1 päivä heinäkuuta 2008–30 päivä kesäkuuta 2009) ja vuoden 2021 välisenä aikana: vuonna 2009 se oli [747 000–955 000] tonnia, vuonna 2021 jo [2 508 000–3 205 000] tonnia. Lisäksi, kuten valtion strategiat sekä maakuntien ja kuntien tasolla julkaistut suunnitteluasiakirjat (ks. johdanto-osan 69–75 kappale) osoittavat, Kiinan erikoislujan polyesterilangan teollisuudenalalla on alkuperäisen tutkimuksen jälkeen tehty muutoksia keskittymällä merkittäviin infrastruktuuri-investointeihin, vauhdittamalla huipputeknologian tutkimusta sekä kehittämällä tehokkaita materiaaleja. Investointien ja kapasiteetin merkittävä lisäys on vaikuttanut väistämättä kustannusrakenteeseen ja nostanut kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kiinteitä kustannuksia. Tällä on puolestaan täytynyt olla rakenteellisia vaikutuksia normaaliarvoon ja siten polkumyyntimarginaaliin. |
|
(359) |
Koska erikoislujan polyesterilangan kotimainen kulutus Kiinassa on pysynyt vakaana eli lisääntynyttä kapasiteettia ei ole pystytty hyödyntämään ja kasvaneita kiinteitä kustannuksia lieventämään kotimaisen kulutuksen avulla, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ottivat tavoitteekseen kasvattaa tuotantomääriä lisäämällä vientimyyntiä, pääasiassa unioniin (joka on kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tärkein vientikohde). Toimenpiteiden kohteena olevien kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuotantomäärät ovat suurin piirtein kaksinkertaistuneet alkuperäisen tutkimuksen jälkeen, samaan tapaan kuin myös Kiinasta unioniin suuntautuva vienti on kaksinkertaistunut kyseisenä ajanjaksona. Kasvattaakseen vientimyyntiään tuottajien täytyi mukauttaa vientihintansa tasolle, jolla ne voivat varmistaa, että vientimäärät kasvavat riittävästi (ks. johdanto-osan 147 kappale, jossa kuvataan toimenpiteiden kohteena olevan Kiinasta tulevan tuonnin hinnoittelussa todettu laskusuuntaus). Tästä osoituksena on se, että alkuperäisessä tutkimuksessa käytetyn tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson ja vuoden 2021 välisenä aikana (toimenpiteiden kohteena oleva) Kiinasta unioniin suuntautuva vienti lähes kaksinkertaistui, vaikka siihen sovellettiin polkumyyntitulleja, ja se tapahtui polkumyynnillä, kuten tässä tutkimuksessa vahvistetaan (tämä on linjassa myös vuoden 2017 toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tehtyjen päätelmien kanssa). Yhteenvetona todetaan, että kiinalaiset erikoislujan polyesterilangan tuottajat kasvattivat tuotantokapasiteettiaan merkittävästi ja mukauttivat vientitoimintaansa parantaakseen tehokkuuttaan, jotta tuotantokapasiteetin kasvattaminen olisi perusteltua. Nämä muutokset vaikuttivat rakenteellisesti kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvoon ja vientihintaan ja siten niiden polkumyyntimarginaaliin tavalla, jota pidetään perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti pysyvänä. |
5. POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET
|
(360) |
Polkumyynnin ja vahingon jatkumista ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella Kiinasta peräisin olevan erikoislujan polyesterilangan tuontia koskevat polkumyyntitoimenpiteet olisi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen pidettävä voimassa. |
|
(361) |
Lisäksi perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen osittaisen välivaiheen tarkastelun tuloksena ja perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti Kiinasta peräisin olevalle tarkasteltavana olevalle tuotteelle olisi määrättävä polkumyyntitulli, joka on joko voimassa olevien toimenpiteiden perustana olevan vahinkomarginaalin tai tässä välivaiheen tarkastelussa havaittujen polkumyyntimarginaalien suuruinen, sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi. |
|
(362) |
Edellä esitetyn perusteella lopullisten polkumyyntitullien määrät – ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:
|
|
(363) |
Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, jotta varmistetaan yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia. |
|
(364) |
Laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä polkumyyntitulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkkisi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti. |
|
(365) |
Jos sellaisen yrityksen, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä tullia, vientimäärä kasvaa huomattavasti kyseisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämistä koskeva tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa tarvetta poistaa yksilölliset tullit ja ottaa käyttöön maan laajuinen tulli. |
|
(366) |
Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan yksinomaan Kiinasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei pitäisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja. |
|
(367) |
Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (104). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
|
(368) |
Viejät ja tuottajat, jotka eivät vieneet tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sen ajanjakson aikana, jota käytettiin niiden vientiin tällä hetkellä sovellettavan tullin tason vahvistamiseen, voivat pyytää komissiolta, että niihin sovelletaan yhteistyössä toimineisiin, otoksen ulkopuolisiin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia. Komission olisi hyväksyttävä tällainen pyyntö edellyttäen, että seuraavat kolme edellytystä täyttyvät: uuden vientiä harjoittavan tuottajan olisi osoitettava, että i) se ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sen ajanjakson aikana, jota käytettiin kyseisen tuottajan vientiin sovellettavan tullin tason vahvistamiseen, ii) se ei ole etuyhteydessä tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin kyseisenä ajanjaksona vieneeseen yritykseen, johon sovelletaan siten polkumyyntitulleja, ja iii) se on vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite suuren tuotemäärän viemiseksi unioniin tutkimusajanjakson jälkeen. |
|
(369) |
Yritykseltä Zhejiang Hailide New Material Co. Ltd tuleva tuonti on erillisen tutkimuksen kohteena, ja tulleja voidaan määrätä myös erillisessä asetuksessa. |
|
(370) |
Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella, että nykyiset toimenpiteet pidetään voimassa ja että Kiinasta peräisin olevan erikoislujan polyesterilangan tuonnissa otetaan käyttöön lopulliset polkumyyntitullit. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Asianomaisten osapuolten huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon, ja päätelmiä muutettiin tarvittaessa niiden mukaisesti. |
|
(371) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (105) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko. |
|
(372) |
Asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea ei antanut lausuntoa tässä asetuksessa säädettävistä toimenpiteistä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa erikoislujaa polyesterilankaa, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa, mukaan luettuna pienempi kuin 67 desitexin monofilamenttilanka (lukuun ottamatta ompelulankaa ja Z-suuntaan kerrattua tai kertokerrattua lankaa, joka on tarkoitettu ompelulangan valmistukseen, valmiina värjäystä ja loppukäsittelyä varten, puolattuna löyhästi rei’itetylle muoviputkelle), joka kuuluu tällä hetkellä CN-koodiin ex 5402 20 00 (Taric-koodi 5402200010).
2. Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat lopulliset polkumyyntitullit ovat seuraavien yritysten valmistamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden osalta seuraavat:
|
Yritys |
Lopullinen polkumyyntitulli (%) |
Taric-lisäkoodi |
|
Huzhou Unifull Industrial Fibre Co., Ltd. Zhejiang Unifull Industrial Fibre Co., Ltd. Zhejiang Unifull Hi-Tech Industry Co., Ltd. |
23,7 |
899E |
|
Zhejiang Guxiandao Polyester Dope Dyed Yarn Co., Ltd. |
9,7 |
899F |
|
Muut liitteessä luetellut yhteistyössä toimineet yritykset |
17,2 |
A977 |
|
Kaikki muut yritykset (lukuun ottamatta yritystä Zhejiang Hailide New Material Co. Ltd – Taric-lisäkoodi A976) |
23,7 |
A999 |
3. Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn (tarkastelun kohteena oleva tuote) (määrä) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), [asianomainen maa]. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, asianomaiseen yritykseen sovelletaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa tullia.
4. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.
5. Jos jokin Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva osapuoli toimittaa komissiolle riittävät todisteet siitä, että
|
a) |
se ei vienyt 1 kohdassa kuvattuja Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia tavaroita tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana (1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisenä ajanjaksona); |
|
b) |
se ei ole etuyhteydessä yhteenkään viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan tällä asetuksella käyttöön otettuja toimenpiteitä; ja |
|
c) |
se joko tosiasiallisesti vei 1 kohdassa kuvatut tavarat tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite suuren tuotemäärän viemiseksi unioniin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen, komissio voi muuttaa liitettä asettaakseen kyseiselle osapuolelle yhteistyöhön osallistuneisiin otoksen ulkopuolisiin tuottajiin sovellettavan tullin, jonka määrä on 17,2 prosenttia. |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 11 päivänä toukokuuta 2023.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.
(2) EUVL L 315, 1.12.2010, s. 1.
(3) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.
(4) EUVL L 49, 25.2.2017, s. 6.
(5) EUVL L 167, 30.6.2017, s. 31.
(6) WT/DS295/AB/R, 29.11.2005.
(7) EUVL C 248, 30.6.2022, s. 107.
(8) EUVL C 205, 31.5.2021, s. 4.
(9) EUVL C 87, 23.2.2022, s. 2, ja EUVL C 248, 30.6.2022, s. 142.
(10) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the Purposes of Trade Defence Investigations”, 20.12.2017, SWD(2017) 483 final/2.
(11) Maaraportti, 2 luku, s. 6 ja 7.
(12) Maaraportti, 2 luku, s. 10.
(13) Saatavilla osoitteessa Constitution of the People’s Republic of China (npc.gov.cn), (sivustolla käyty 15.11.2022).
(14) Maaraportti, 2 luku, s. 20 ja 21.
(15) Maaraportti, 3 luku, s. 41, 73 ja 74.
(16) Maaraportti, 6 luku, s. 120 ja 121.
(17) Maaraportti, 6 luku, s. 122–135.
(18) Maaraportti, 7 luku, s. 167 ja 168.
(19) Maaraportti, 8 luku, s. 169, 170, 200 ja 201.
(20) Maaraportti, 2 luku, s. 15 ja 16; 4 luku, s. 50 ja 84; 5 luku, s. 108 ja 109.
(21) Ks. https://aiqicha.baidu.com/company_detail_70517450166132 (sivustolla käyty 18.11.2022).
(22) Ks. http://www.szse.cn/disclosure/listed/bulletinDetail/index.html?786334a3-123e-4960-bb6a-19fa0d397bd9, s. 99 (sivustolla käyty 18.11.2022).
(23) Ks. esimerkiksi Kiinan kommunistisen puolueen peruskirjan 33 §, Kiinan yhtiölain 19 § ja kommunistisen puolueen keskuskomitean vuonna 2020 julkaisemat suuntaviivat ”Guidelines on stepping up the United Front work in the private sector for the new era”.
(24) Ks. cfa.com.cn (sivustolla käyty 21.11.2022).
(25) Maaraportti, 5 luku, s. 100 ja 101.
(26) Maaraportti, 2 luku, s. 26.
(27) Ks. esimerkiksi: Blanchette, J., ”Xi’s Gamble: The Race to Consolidate Power and Stave off Disaster ”; Foreign Affairs, vol. 100, no. 4, July/August 2021, s. 10–19.
(28) Maaraportti, 2 luku, s. 31 ja 32.
(29) Saatavilla osoitteessa https://www.reuters.com/article/us-china-congress-companies-idUSKCN1B40JU (sivustolla käyty 15.11.2022).
(30) Saatavilla osoitteessa www.gov.cn/zhengce/2020-09/15/content_5543685.htm (sivustolla käyty 15.11.2022)
(31) Financial Times (2020) – Chinese Communist Party asserts greater control over private enterprise, available at: https://on.ft.com/3mYxP4j (sivustolla käyty 15.11.2022).
(32) Ks. http://www.szse.cn/disclosure/listed/bulletinDetail/index.html?786334a3-123e-4960-bb6a-19fa0d397bd9, s. 43 (sivustolla käyty 18.11.2022).
(33) Ks. https://www.guxiandao.com/index.php?g=news&m=index&a=view&id=161 (sivustolla käyty 18.11.2022).
(34) Maaraportti, 14.1–14.3 luku.
(35) Maaraportti, 4 luku, s. 41, 42 ja 83.
(36) Saatavilla osoitteessa https://www.miit.gov.cn/zwgk/zcwj/wjfb/yj/art/2022/art_a01b7532a39a41e891d2540da6981d72.html (sivustolla käyty 17.11.2022)
(37) Optimoidaan alueellinen yritysrakenne, vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä, edistetään digitaalista muutosta, poistetaan vanhanaikainen tuotantokapasiteetti ja puretaan sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä lakien ja asetusten mukaisesti, kehitetään johtavia yrityksiä, edistetään suurten ja pienten yritysten integroitumista ja kehittämistä sekä vahvistetaan ja parannetaan teollisuuden kilpailukykyä.
(38) Ks. edellinen alaviite, II §.
(39) Saatavilla osoitteessa https://huanbao.bjx.com.cn/news/20210906/1175114.shtml (sivustolla käyty 17.11.2022).
(40) Ks. suunnitelman V luku.
(41) Ks. suunnitelman 2.2.2 jakso.
(42) Ks. suunnitelman 4.1.1 jakso.
(43) Ks. suunnitelman 4.1.3 jakso.
(44) Saatavilla osoitteessa www.qg.gov.cn/zwgk/zcfg/sjfgwj/202112/t20211207_2666343.htm (sivustolla käyty 18.11.2022).
(45) Ks. suunnitelman III.2.5 jakso.
(46) Ks. suunnitelman III.4.1 jakso. Saatavilla osoitteessa
https://huanbao.bjx.com.cn/news/20210707/1162695.shtml (sivustolla käyty 22.11.2022).
(47) Saatavilla osoitteessa https://huanbao.bjx.com.cn/news/20211201/1191133.shtml (sivustolla käyty 18.11.2022).
(48) Ks. suunnitelman III.2.1 jakso.
(49) Ks. suunnitelma; saatavilla osoitteessa
https://www.zj.gov.cn/art/2021/6/24/art_1229540815_4671249.html (sivustolla käyty 22.11.2022).
(50) Ks. suunnitelman IV.7 jakso.
(51) Saatavilla osoitteessa https://www.cq.gov.cn/zwgk/zfxxgkml/szfwj/qtgw/202108/t20210803_9538603.html (sivustolla käyty 22.11.2022)
(52) Ks. suunnitelman III.1.4 jakso.
(53) Maaraportti, 6 luku, s. 138–149.
(54) Maaraportti, 9 luku, s. 216.
(55) Maaraportti, 9 luku, s. 213–215.
(56) Maaraportti, 9 luku, s. 209–211.
(57) Maaraportti, 13 luku, s. 332–337.
(58) Maaraportti, 13 luku, s. 336.
(59) Maaraportti, 13 luku, s. 337–341.
(60) Maaraportti, 6 luku, s. 114–117.
(61) Maaraportti, 6 luku, s. 119.
(62) Maaraportti, 6 luku, s. 120.
(63) Maaraportti, 6 luku, s. 121, 122, 126–128 ja 133–135.
(64) Ks. Kiinan pankki- ja vakuutussääntelykomission (CBIRC) 28.8.2020 päivätty virallinen asiakirja Kolmivuotinen toimintasuunnitelma pankki- ja vakuutusalan yritysten hallinnoinnin ja ohjauksen parantamiseksi (2020–2022); saatavilla osoitteessa http://www.cbirc.gov.cn/cn/view/pages/ItemDetail.html?docId=925393&itemId=928 (sivustolla käyty 15.11.2022). Suunnitelmassa kehotetaan ”toteuttamaan edelleen henkeä, jota pääsihteeri Xi Jinpingin finanssisektorin yritysten hallinnointia ja ohjausta koskevan uudistuksen edistämistä käsittelevä puhe ilmentää”. Suunnitelman II jaksossa pyritään lisäksi tukemaan puolueen johtoaseman luonnollista yhdentymistä yritysten hallinnointiin ja ohjaukseen seuraavasti: ”puolueen johtoaseman yhdentymisestä yritysten hallinnointiin ja ohjaukseen tehdään järjestelmällisempää ja vakiintuneempaa, ja se perustuu aiempaa enempää menettelyihin […] Merkittävistä operatiivisista ja johtamiseen liittyvistä kysymyksistä on keskusteltava puoluekomiteassa ennen kuin yrityksen hallitus tai ylempi johto päättää niistä.”
(65) Ks. CBIRC:n ilmoitus kaupallisten pankkien suoriutumisen arviointimenetelmästä (Notice on the Commercial banks performance evaluation method), julkaistu 15.12.2020. http://jrs.mof.gov.cn/gongzuotongzhi/202101/t20210104_3638904.htm (sivustolla käyty viimeksi 12.4.2021).
(66) Saatavilla osoitteessa https://huanbao.bjx.com.cn/news/20211201/1191133.shtml (sivustolla käyty 18.11.2022).
(67) Ks. suunnitelman osan ”Suojatoimenpiteet” 3 kohta.
(68) Saatavilla osoitteessa https://huanbao.bjx.com.cn/news/20210906/1175114-3.shtml (sivustolla käyty 22.11.2022)
(69) Ks. suunnitelman 8.7 jakso.
(70) Ks. http://zj.sina.cn/shaoxing/2022-03-03/detail-imcwipih6326336.d.html (sivustolla käyty 18.11.2022).
(71) Ks. IMF Working Paper ”Resolving China’s Corporate Debt Problem”, by Wojciech Maliszewski, Serkan Arslanalp, John Caparusso, José Garrido, Si Guo, Joong Shik Kang, W. Rafael Lam, T. Daniel Law, Wei Liao, Nadia Rendak, Philippe Wingender, Jiangyan, lokakuu 2016, WP/16/203.
(72) Maaraportti, 6 luku, s. 121, 122, 126–128 ja 133–135.
(73) Ks. OECD (2019), OECD Economic Surveys: China 2019, OECD Publishing, Pariisi. s. 29, saatavilla osoitteessa
https://doi.org/10.1787/eco_surveys-chn-2019-en (sivustolla käyty 15.11.2022).
(74) Ks. http://www.gov.cn/xinwen/2020-04/20/content_5504241.htm (sivustolla käyty 22.11.2022).
(75) World Bank Open Data – Upper Middle Income, https://data.worldbank.org/income-level/upper-middle-income
(76) Jos tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ei tuoteta missään maassa, jolla on vastaava kehitystaso, voidaan ottaa huomioon sellaisen tuotteen tuotanto, joka kuuluu tarkastelun kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan ja/tai samalle sektorille.
(77) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/755, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33). Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaan näiden maiden kotimarkkinahintoja ei voida käyttää normaaliarvon määrittämiseen.
(78) Ks. https://www.kordsa.com/en/images/pdf/Kordsa_Annual_Report_EN_2021.pdf, s. 160.
(79) Ks. https://www.kordsa.com/en/images/pdf/Kordsa_Annual_Report_EN_2021.pdf, s. 117.
(80) Komissio ilmoitti otokseen valituille yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille aikomuksestaan käyttää kyseisten tuottajien toimittamia tietoja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa. Asiasta ei esitetty vastalauseita.
(81) Wood Mackenzie – ks. https://www.woodmac.com/
(82) Lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan erikoislujan polyesterilangan tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen 24 päivänä helmikuuta 2017 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/325 (EUVL L 49, 25.2.2017, s. 6), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1105/2010 ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/325 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa erikoislujaa polyesterilankaa koskevien voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden piiriin kuuluvan tuotteen määritelmästä sekä mahdollisuudesta palauttaa tai peruuttaa tullit tietyissä tapauksissa 29 päivänä kesäkuuta 2017 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/1159 (EUVL L 167, 30.6.2017, s. 31).
(83) Noin 14 prosenttia, jos otetaan huomioon vain toimenpiteiden kohteena oleva vienti.
(84) Ks. kyseisten maiden vuoden 2022 puolivuotisraportit WTO:n verkkosivulla: https://www.wto.org/english/tratop_e/adp_e/adp_e.htm
(85) Ks. lisätietoja: Fujian Billion diversifies into industrial yarn production (innovationintextiles.com) ja http://en.three-v.com.cn/about.html
(86) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/977, annettu 22 päivänä kesäkuuta 2022, kahden uuden vientiä harjoittavan tuottajan kohtelua koskevan pyynnön hyväksymisestä siltä osin kuin kyseessä ovat Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan erikoislujan polyesterilangan tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen käyttöön otetut lopulliset polkumyyntitoimenpiteet ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/325 muuttamisesta (EUVL L 167, 24.6.2022, s. 55).
(87) Perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta sisältää tietoja polkumyynti- tai tasoitustoimenpiteiden tai -tutkimusten kohteena olevien tuotteiden tuonnista niin menettelyn kohteena olevista maista ja vientiä harjoittavilta tuottajilta kuin muista kolmansista maista ja muilta vientiä harjoittavilta tuottajilta perustuen 10-numeroisiin Taric-koodeihin ja Taric-lisäkoodeihin.
(88) Tullien kohteena olevien kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien luvut itsessään eivät ole luottamuksellisia, mutta yksityiskohtaiset tiedot paljastaisivat epäsuorasti Hailidelta peräisin olevan tuonnin tarkat määrät (kyseinen viejä ei ole tullien kohteena).
(89) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/2239, annettu 15 päivänä joulukuuta 2021, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien voimalaitoskoon teräksisten tuulivoimalatornien tuonnissa (EUVL L 450, 16.12.2021, s. 59), jäljempänä ’teräksisiä tuulivoimalatorneja koskeva asia’.
(90) Ilmoitus Covid-19-epidemian vaikutuksista polkumyynnin ja tukien vastaisiin tutkimuksiin (EUVL C 86, 16.3.2020, s. 6).
(91) World Bank Open Data – Upper Middle Income, https://data.worldbank.org/income-level/upper-middle-income
(92) Vuoden 2021 vuosikertomuksen s. 133.
(93) Vuoden 2021 vuosikertomus (s. 61), saatavilla osoitteessa https://www.kordsa.com/en/images/pdf/Kordsa_Annual_Report_EN_2021.pdf
(94) Ks. Kordsa_Annual_Report_EN_2021.pdf, s. 158, muistio 3 – Segmenttiraportointi, a) ulkoiset tulot sekä vuosikertomuksen sivulla 205 oleva hakemisto.
(95) http://www.gtis.com/gta/secure/default.cfm
(96) http://www.macmap.org
(97) https://data.tuik.gov.tr/Bulten/DownloadIstatistikselTablo?p=tg4QGRdNcBVDQo/mmOOyD/8g3GlHdKhwM0SMnhh4V/APyz9UrZvk0kK90vktK5jo
(98) Työvoimakustannukset ovat saatavilla osoitteessa https://data.tuik.gov.tr/Bulten/DownloadIstatistikselTablo?p=tg4QGRdNcBVDQo/mmOOyD/8g3GlHdKhwM0SMnhh4V/APyz9UrZvk0kK90vktK5jo
(99) https://data.tuik.gov.tr/Bulten/Index?p=Consumer-Price-Index-December-2021-45789
(100) https://data.tuik.gov.tr/Kategori/GetKategori?p=cevre-ve-enerji-103&dil=2
https://data.tuik.gov.tr/Bulten/Index?p=Electricity-and-Natural-Gas-Prices-Period-II:-July-December,-2021-45566
https://data.tuik.gov.tr/Bulten/Index?p=Electricity-and-Natural-Gas-Prices-Period-I:-January-June,-2021-37459
(101) http://www.gtis.com/gta/secure/default.cfm
(102) Commission Staff Working Document on significant distortions in the economy of the Russian Federation for the purposes of trade defence investigations (SWD(2020) 242 final, 22.10.2020).
(103) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1336, annettu 25 päivänä syyskuuta 2020, lopullisten polkumyyntitullien käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen polyvinyylialkoholien tuonnissa (EUVL L 315, 29.9.2020, s. 1); johdanto-osan 352 kappale.
(104) European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate G, Rue de la Loi 170, 1040 Brussels, Belgium.
(105) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
LIITE
Yhteistyössä toimineet mutta otoksen ulkopuoliset kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat (Taric-lisäkoodi A977):
|
Yrityksen nimi |
Kaupunki |
|
Fujian Billion Polymerization Fiber Technology Industrial Co., Ltd. |
Jinjiang |
|
Jiangsu Hengli Chemical Fibre Co., Ltd. |
Suzhou |
|
Jiangsu Solead New Material Group Co., Ltd. |
Yixing |
|
Oriental Industries (Suzhou) Ltd |
Suzhou |
|
Zhejiang Kingshan High-tech Fiber Co., Ltd. |
Haining |
|
Zhejiang Sanwei Material Technology Co., Ltd. |
Taizhou |