KOMISSION SUOSITUS (EU) 2023/550,

annettu 8 päivänä maaliskuuta 2023,

kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelun kansallisista tukiohjelmista

(tiedoksiannettu numerolla C(2023) 1524)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa (1) asetetaan tavoitteeksi saavuttaa ilmastoneutraali EU:n talous vuoteen 2050 mennessä ja kehotetaan vähentämään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 90 prosenttia. Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiassa (2) on esitetty toimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi sekä myös toimenpiteitä, joilla edistetään kestävää, älykästä, turvallista ja terveellistä kaupunkiliikennettä.

(2)

EU:n uudesta kaupunkiliikenteen kehyksestä annetussa tiedonannossa (3) asetetaan etusijalle kestävämmät liikenneratkaisut, kuten joukkoliikenne ja julkinen liikenne, jaettu liikkuminen, kävely ja pyöräily. Tavoitteena on lisätä niiden käyttöä paremman ja energiatehokkaamman ovelta ovelle -liikkumisen mahdollistamiseksi ja samalla edistää kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia.

(3)

Kestävällä kaupunkiliikenteellä tuetaan useita EU:n toimintapolitiikkoja, joilla pyritään edistämään vähäpäästöistä ja päästötöntä liikkumista (4), parantamaan ilmanlaatua ja liikenneturvallisuutta sekä tuottamaan hyötyjä kansalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Tehokas kaupunkiliikenteen suunnittelu voi auttaa edistämään asiaan liittyviä eurooppalaisia ja kansallisia politiikkoja suoraan paikallistasolla. Kuten tiedonannossa EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisiosta (5) ja siihen liittyvässä maaseutua koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa korostetaan, kaupunkien, kaupunkien kehysalueiden ja maaseudun yhteyksien parempi integrointi on olennaisen tärkeää kestävien liikkumisratkaisujen edistämiseksi.

(4)

Vuoden 2013 kaupunkiliikennepaketilla (6) otettiin käyttöön kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien (Sustainable Urban Mobility Plan, SUMP) konsepti. Se muodostaa kehyksen, jonka avulla kaupungit voivat suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä vastatakseen kaupunkiliikennepolitiikan haasteisiin koko toiminnallisella kaupunkiseudulla. Komissio on kannustanut kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien laajamittaiseen käyttöön eurooppalaisen kaupunkiliikennepolitiikan kulmakivenä. Paikallisviranomaiset, suunnittelijat ja sidosryhmät ovatkin ottaneet konseptin ja siihen liittyvät EU:n suuntaviivat laajalti käyttöön. Ne ovat osoittautuneet tehokkaaksi, kattavaksi ja joustavaksi välineeksi kaupunkiliikennettä koskevien toimenpiteiden suunnittelussa.

(5)

Euroopan tilintarkastustuomioistuin korosti kestävästä kaupunkiliikenteestä EU:ssa antamassaan erityiskertomuksessa 06/2020 (7), että jäsenvaltiot ja niiden kaupungit ovat vastuussa kaupunkiliikennepolitiikan hallinnoinnista toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että paikallista kaupunkiliikennettä koskevat toimenpiteet eivät aina olleet kestävän kaupunkiliikenteen tavoitteiden mukaisia. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelun kansalliset tukiohjelmat auttaisivat parantamaan SUMP-konseptin ja paikallisten kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien välisiä yhteyksiä.

(6)

Tarkistetussa asetuksessa unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) kehittämiseksi (8) ehdotetaan, että TEN-T-verkon kaupunkisolmukohdat ottaisivat käyttöön kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman kyseisen asetuksen liitteessä V esitettyjen vaatimusten mukaisesti ja alkaisivat myös kerätä ja toimittaa kaupunkiliikennettä koskevia tietoja komissiolle. Tiedonkeruu- ja raportointivaatimusten osalta myöhemmin annettavassa täytäntöönpanosäädöksessä vahvistetaan luettelo kestävän kaupunkiliikenteen indikaattoreista ja niiden laskentamenetelmistä. Hyväksymisensä jälkeen ne ovat ainoat sitovat kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua koskevat vaatimukset EU:n tasolla. Kansalliset SUMP-tukiohjelmat tarjoaisivat TEN-T-verkon kaupunkisolmukohdille asiantuntemusta, joka auttaa niitä täyttämään nämä vaatimukset.

(7)

Kaupungeilla on ollut vaikeuksia seurata kestävän kaupunkiliikenteen toimenpiteidensä edistymistä indikaattoreiden avulla. Tiedonkeruu edellyttää hallinnollisia ja taloudellisia resursseja, ja kaupungeilla on usein vaikeuksia saada käyttöönsä kansallisten ja alueellisten viranomaisten ja muiden elinten hallussa olevia tietoja. Jäsenvaltioiden olisi helpotettava tietojen keruuta, jakamista ja käyttöä keskusyhteyspisteiden ja hajautettujen data-avaruuksien avulla. Tämä auttaisi kaupunkeja parantamaan seurantajärjestelmiään tulevina vuosina.

(8)

Lisäksi kaikkien kaupunkien käytettävissä on kokoelma EU:n yhteisrahoittamien hankkeiden yhteydessä kehitettyjä ei-sitovia SUMP-ohjeita (9) ja -viitemateriaaleja, jotka tukevat kaupunkeja niiden kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien laatimisessa ja toteuttamisessa. Kaupunkeja kehotetaan käyttämään tätä tietopankkia tarpeidensa mukaisesti. Kaupunkiliikennettä käsittelevän komission asiantuntijaryhmän (10) olisi autettava täydentämään ja yhdenmukaistamaan näitä ei-sitovia SUMP-ohjeita.

(9)	Jäsenvaltioiden olisi tuettava kaupunkeja kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien laatimisessa ja autettava niitä parantamaan näiden suunnitelmien laatua ja sovittamaan ne paremmin yhteen EU:n kehyksen kanssa.

(10)	Kaupungit ovat kuitenkin viime kädessä vastuussa kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien laatimisesta, hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta sekä niiden sisältämien toimenpiteiden toteuttamisesta,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

1. TARKOITUS JA SOVELTAMISALA

1.1 Johdanto

Vuoden 2013 kaupunkiliikennepaketilla (11) otettiin käyttöön kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien (Sustainable Urban Mobility Plan, SUMP) konsepti. Se muodostaa pohjan kehykselle, jonka avulla kaupungit ja alueet voivat vastata kaupunkiliikennepolitiikan haasteisiin. SUMP-konseptia on kuitenkin päivitettävä, jotta siinä voidaan ottaa huomioon EU:n uudet strategiat ja poliittiset painopisteet. Päivitetty SUMP-konsepti esitetään tämän suosituksen liitteessä.

SUMP-konseptiin perustuvissa SUMP-suuntaviivoissa annetaan kaupungeille neuvoja kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien laadintaa ja toteutusta koskevasta prosessista.

Komissio on viime vuosikymmenen aikana edistänyt tätä konseptia, ja monet EU:n kaupungit ovat vapaaehtoisesti käyttäneet sitä suunnitellessaan siirtymistä houkuttelevaan, osallistavaan ja kestävään kaupunkiliikenteeseen.

SUMP-konseptia soveltavat kaupungit ovat pitäneet sitä tehokkaana, kattavana ja joustavana välineenä, joka ylittää kaupunkien hallinnolliset rajat ja käsittää koko toiminnallisen kaupunkiseudun. Konseptissa otetaan huomioon myös sisämaayhteydet ja työmatkaliikenteen virrat sekä kaupunkien ja maaseudun väliset yhteydet.

EU:n uutta kaupunkiliikenteen kehystä koskevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa (12) korostettiin, että kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat muodostavat johdonmukaisen pitkän aikavälin suunnittelukehyksen, johon osallistuvat kaikki asiaankuuluvat osapuolet. Konseptin joustavuus kävi ilmi erityisesti covid-19-pandemian aikana, koska monet kaupungit, joilla oli kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma, pystyivät mukauttamaan liikennepolitiikkaansa nopeasti ja tehokkaasti ja tekemään muutoksia liikennejärjestelmiinsä helpommin kuin kaupungit, joilla ei ollut vastaavaa suunnitelmaa. Monissa tapauksissa tarvittavat hätä- ja sopeutumismenettelyt oli jo kuvattu olemassa olevassa kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmassa.

Vuoden 2013 kaupunkiliikennepaketin arvioinnissa todettiin kuitenkin merkittäväksi puutteeksi se, että kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien käyttöönotto vaihtelee eri jäsenvaltioissa. Monilla kaupungeilla ei edelleenkään ole kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmaa, ja olemassa olevien suunnitelmien laatu vaihtelee huomattavasti. Jäsenvaltioiden välillä on myös selvä epätasapaino kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien kattavuuden suhteen.

Sen vuoksi tämä suositus on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

1.2 Toimien tarve jäsenvaltioiden tasolla

Vuoden 2013 kaupunkiliikennepaketin arviointi osoitti, että SUMP-konseptin käytöstä vuodesta 2013 lähtien saatujen kokemusten perusteella valmiudet ja asiantuntemus erityisesti pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa ovat edelleen ongelma, samoin kuin kansallisen osallistumisen ja tuen puute.

Tämä merkitsee sitä, että olisi yleisesti tarpeen varmistaa toimien johdonmukaisuus SUMP-konseptin kanssa ja koordinoida eri toimia, joita kaupungit ja kaupunkialueet toteuttavat liikennesuunnitelmiensa laatimiseksi, toteuttamiseksi ja seuraamiseksi.

Kuten EU:n uudessa kaupunkiliikenteen kehyksessä todetaan, on tarpeen vahvistaa hallinnointia ja sitoutumista kansallisella tasolla, jotta voidaan luoda kehys, joka tukee kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien sovittamista tiiviimmin yhteen SUMP-konseptin kanssa ottaen huomioon myös paikalliset olosuhteet, suunnittelukäytännöt ja institutionaaliset rakenteet toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

1.3 Yhteys TEN-T-verkkoon

Ehdotuksessa tarkistetuksi TEN-T-asetukseksi (13) vahvistetaan kaupunkien asemaa kestävän, turvallisen, tehokkaan ja multimodaalisen liikenteen tärkeinä solmukohtina kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolella. TEN-T-verkon tehokkaan toiminnan varmistamiseksi komissio ehdotti, että jäsenvaltiot varmistavat 31. joulukuuta 2025 mennessä, että TEN-T-verkon kaupunkisolmukohdat ottavat käyttöön kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman ja alkavat kerätä kaupunkiliikennettä koskevia tietoja.

Kaupunkisolmukohdissa olisi otettava huomioon eri kaupunkiliikennetoimenpiteiden vaikutus sekä matkustaja- että tavaraliikennevirtoihin TEN-T-verkossa. Toimenpiteillä olisi pyrittävä varmistamaan liikenteen, myös päästöttömien ajoneuvojen, saumaton kauttakulku, ohikulku ja yhteenliittäminen kaupunkisolmukohtien kautta. Lisäksi toimenpiteillä olisi autettava vähentämään ruuhkia, lisäämään julkisen liikenteen ja aktiivisten liikennemuotojen osuutta, parantamaan liikenneturvallisuutta ja poistamaan TEN-T-verkon liikennevirtoihin vaikuttavia pullonkauloja.

Sen vuoksi tämän suosituksen tarkoituksena on myös antaa jäsenvaltioille ja kaupungeille lisätukea siihen, miten ne voivat valmistautua ehdotettujen kaupunkisolmukohtia koskevien vaatimusten täyttämiseen.

Tämä suositus ei vaikuta tarkistetun TEN-T-asetuksen tulevaan hyväksymiseen edellä mainitun ehdotuksen perusteella eikä kyseiseen ehdotukseen sisältyviin kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelun velvoitteisiin.

1.4 Koordinointi paikallistasolla synergioiden aikaansaamiseksi alakohtaisten ja aluesuunnitteluun liittyvien lähestymistapojen välillä

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien laatiminen edellyttää yhdennettyä lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon kaksi ulottuvuutta: kaupunkiliikenteen sisällyttäminen liikenneverkon suunnitteluun (verkkoihin perustuva lähestymistapa) ja integrointi monialaiseen kestävän kaupunkikehityksen strategiaan (paikkalähtöinen lähestymistapa).

Liikenne on olennainen osa tehokasta ja vaikuttavaa lähestymistapaa yhdennettyyn aluesuunnitteluun kaupunki- ja paikallistasolla. Sen vuoksi kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat olisi laadittava ja pantava täytäntöön tiiviissä yhteistyössä paikallisten ja alueellisten liikennesuunnitelmien, aluesuunnitelmien ja asiaankuuluvien alakohtaisten suunnitelmien kanssa. Tämä auttaa sovittamaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat paremmin yhteen alakohtaisten poliittisten tavoitteiden kanssa mutta vähentää myös paikallisviranomaisten hallinnollista taakkaa.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava alakohtaisten poliittisten tavoitteiden ja kaupunkiliikenteen suunnittelun yhteensopivuus ja johdonmukaisuus seuraavin keinoin:

—

autetaan kaupunkeja muuntamaan EU:n tason ja kansalliset tavoitteet paikallisiksi kaupunkipolitiikoiksi, strategioiksi ja suunnitteluasiakirjoiksi, kuten kestävän kaupunkiliikenteen ja kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelmiksi, kestävää energiaa ja ilmastoa koskeviksi toimintasuunnitelmiksi, ilmastosopimuksiksi ja Green City Accord -sopimuksiksi;

—

otetaan huomioon kaupunkien ja kaupunkialueiden tarpeet ja erityispiirteet yleisissä kansallisissa tai alueellisissa strategioissa ja suunnitteluasiakirjoissa, kuten kansallisissa ja alueellisissa liikennesuunnitelmissa, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa koskevissa kansallisissa toimintakehyksissä, kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa ja kansanterveysstrategioissa sekä kestävän kaupunkikehityksen strategioissa;

—	otetaan huomioon kaupunkien ja kaupunkialueiden tarpeet ja erityispiirteet eurooppalaisiin ja kansainvälisiin sitoumuksiin liittyvissä kansallisissa toimissa, kuten talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa ja TEN-T-ydinverkkokäytäviä koskevissa työsuunnitelmissa.

2. KESTÄVÄN KAUPUNKILIIKENTEEN SUUNNITTELUN KANSALLINEN TUKIOHJELMA

2.1 Tavoitteet

Komissio kehottaa jokaista jäsenvaltiota ottamaan käyttöön kansallisen SUMP-tukiohjelman, jonka tarkoituksena on tukea kaupunkeja, vahvistaa hallintoa ja lisätä kestävää kaupunkiliikennettä koskevien politiikkojen kansallista koordinointia ja suunnittelua ja varmistaa niiden käyttöönotto sekä parantaa koordinointia alueiden, kaupunkien sekä kaupunki- ja maaseutualueiden välillä.

2.2 Ohjelman laajuus

Kansallisiin SUMP-tukiohjelmiin olisi sisällyttävä seuraavat toimenpiteet:

—

laaditaan kaupunkiliikenteen suunnittelun tueksi kansalliset ohjeet, jotka perustuvat tämän komission suosituksen liitteessä esitettyyn päivitettyyn SUMP-konseptiin ja joissa otetaan huomioon myös SUMP-suuntaviivat (14) ja joissa käsitellään matkustaja- ja tavaraliikennettä ja logistiikkaa yhdennetyllä tavalla;

—	annetaan teknistä apua ja asiantuntija-apua;

—

kehitetään kansallinen lähestymistapa kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien laatimiseen ja toteuttamiseen eri kaupungeissa yhteistyössä kaupunkeja ympäröivien kehysalueiden ja maaseutualueiden kanssa siten, että suunnitelma kattaa koko toiminnallisen kaupunkiseudun (kaupungin ja sen työmatka-alueen);

—	edistetään alueiden ja kaupunkien kansallista verkostoa vertaisoppimisen lisäämiseksi ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi, myös unionin syrjäisimmillä alueilla ja muilla syrjäisillä alueilla, saaristo- ja syrjäseutualueilla ja harvaan asutuilla alueilla;

—	toteutetaan kaupungeille tarkoitettu koulutusohjelma, jonka tavoitteena on muun muassa valmiuksien kehittäminen;

—	tarjotaan taloudellista tukea kaupungeille hallinnollisen henkilöstön rekrytointiin ja palveluksessa pitämiseen sekä tilapäisen asiantuntijatuen palkkaamiseen;

—	järjestetään ja koordinoidaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmiin liittyviä viestintäkampanjoita ja -toimia;

—	lisätään tietoisuutta Euroopan kaupunkiliikenteen seurantakeskuksen (ELTIS) portaalissa (15) julkaistuista tiedoista ja ohjeista;

—	arvioidaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien laatua ja annetaan neuvoja siitä, miten laatua voidaan parantaa SUMP-konseptin mukaisesti. Tämä auttaa kehittämään kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmaa, jos sitä vaaditaan julkisen tai yksityisen rahoituksen edellytyksenä;

—	tarkastellaan kansallista lainsäädäntökehystä, jotta löydetään mahdolliset esteet tehokkaiden kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien kehittämiselle;

—	autetaan asiaan liittyviä viranomaisia parantamaan liikenneinfrastruktuurin ja -palvelujen tarjonnan koordinointia toiminnallisella kaupunkiseudulla;

—

autetaan paikallisviranomaisia parantamaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien ja aluesuunnittelun välistä integrointia ja koordinointia sekä parantamaan yhteensovittamista ja synergioita kestävää energiaa ja ilmastoa koskevien toimintasuunnitelmien, kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelmien ja muiden asiaankuuluvien suunnitelmien kanssa;

—	tehostetaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien täytäntöönpanon seurantaa ottamalla käyttöön mekanismeja, joilla mitataan edistymistä suunnitelman päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisessa;

—	lasketaan kestävän kaupunkiliikenteen indikaattorit komission menetelmien (16) mukaisesti, koordinoidaan ja tuetaan tiedonkeruuta ja helpotetaan kaupunkiliikenteen indikaattorien laskemiseen tarvittavien kansallisten, alueellisten ja yksityisten tietojen saatavuutta, jakamista ja käyttöä;

—	seurataan edistymistä alakohtaisten poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa, mukaan lukien hiilestä irtautuminen ja liikenneturvallisuus, ja tuetaan kaupunkeja eritellyn datan, kuten sukupuolen mukaan eritellyn datan, keruumekanismien kehittämisessä;

—	päivitetään säännöllisesti ELTIS-portaalin kaupunkeja ja kansallisia suunnitelmia koskevia osioita;

—	tuetaan ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskevan mission kaupunkiliikennettä koskevien näkökohtien täytäntöönpanoa.

Tukiohjelman laajuus olisi määritettävä yhteistyössä kaupunkien ja alueiden kanssa, ja sitä olisi tarkasteltava säännöllisesti uudelleen kaupunkien ja alueiden tarpeiden ja saadun palautteen perusteella.

2.3 Rahoitus ja laadunvarmistus

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat muodostavat tehokkaan kehyksen julkisten ja yksityisten kaupunkiliikenneinvestointien suunnittelulle ja toteuttamiselle.

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla tiedotetaan rahoitusmahdollisuuksista ja tuetaan niitä sekä parannetaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien laatua ja sovitetaan ne tiiviimmin yhteen SUMP-konseptin kanssa.

SUMP-prosesseja voidaan tukea monenlaisilla eurooppalaisilla, kansallisilla ja alueellisilla rahoitusvälineillä, kuten seuraavilla:

—	Verkkojen Eurooppa -väline;

—	Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto, Interreg ja Urbact mukaan luettuina;

—	Horisontti Eurooppa -puiteohjelma, missiot ja Civitas-toimet mukaan luettuina;

—	InvestEU, elpymis- ja palautumistukiväline ja REPowerEU;

—	Digitaalinen Eurooppa -ohjelma;

—	oikeudenmukaisen siirtymän rahasto;

—	innovaatiorahasto;

—	teknisen tuen väline, joka tarjoaa räätälöityä teknistä asiantuntemusta EU:n jäsenvaltioille;

—	kansalliset ohjelmat;

—	yksityinen rahoitus (esim. vihreät joukkolainat).

Tämä lisäksi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) kaupunkiliikennettä käsittelevä osaamis- ja innovaatioyhteisö tarjoaa tukea jäsenvaltioille, alueille ja kaupungeille niiden kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien täytäntöönpanossa.

2.4 SUMP-ohjelman hallinnointi kansallisella tasolla

Jäsenvaltioiden olisi nimettävä kansallinen SUMP-ohjelmatoimisto, joka toimii kaupunkien ja kaupunkialueiden kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia koskevien asioiden yhteyspisteenä. Ohjelmatoimisto olisi perustettava yhteistyössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa.

Ohjelmatoimistolla olisi oltava tarvittava tekninen asiantuntemus sekä riittävät oikeudelliset, taloudelliset ja henkilöresurssit SUMP-tukiohjelman kehittämistä ja täytäntöönpanoa varten.

Sen on toimittava puolueettomalla ja läpinäkyvällä tavalla ja otettava alueet, kaupungit ja maaseutualueet mukaan työhönsä. Ohjelmatoimiston tueksi olisi perustettava neuvoa-antava asiantuntijaryhmä, joka koostuu asiaa käsittelevien ministeriöiden sekä alueiden, kaupunkien, maaseutualueiden, tiedeyhteisön ja muiden kaupunkiliikenteen sidosryhmien edustajista.

Asiantuntijaryhmä voisi toimia keskeisessä roolissa kansallisen SUMP-tukiohjelman suunnittelussa ja arvioinnissa ja hyväksyttäessä kansallisia SUMP-ohjeasiakirjoja. Se voisi toimia myös riippumattomana asiantuntijafoorumina, jonka tehtävänä on auttaa varmistamaan, että EU:n tason ja kansalliset SUMP-ohjeet pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä tältä osin kaupungeille suunnattuja nykyisiä tukijärjestelmiä. Ohjelmatoimiston tehtävänä on koota yhteen olemassa olevat kansallista tasoa alemmalla tasolla ja alueellisella tasolla toteutetut ohjelmat koordinoidun lähestymistavan varmistamiseksi ja jotta voidaan ottaa huomioon myös unionin syrjäisimpien alueiden ja muiden syrjässä olevien alueiden erityisrajoitteet.

Ohjelmatoimisto voidaan sijoittaa ministeriön, viraston tai asiantuntijaelimen yhteyteen jäsenvaltion hallinnollisesta rakenteesta riippuen. Kansallista ohjelmatoimistoa voitaisiin täydentää aluetoimistoilla erityisesti suuremmissa jäsenvaltioissa ja liittovaltioissa.

Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kaupungit ovat kuitenkin viime kädessä vastuussa kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien laatimisesta, hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta.

2.5 Kansallisten ohjelmatoimistojen ja Euroopan komission välinen vuorovaikutus

Kansallisen ohjelmatoimiston olisi toimittava jäsenvaltion pääasiallisena yhteyspisteenä komissioon nähden SUMP-tukipalveluja koskevan tiedonvaihdon ja koordinoinnin osalta.

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien täytäntöönpanon tukeminen on yksi EU:n uuden kaupunkiliikenteen kehyksen hyväksymisen jälkeen perustetun kaupunkiliikenteen asiantuntijaryhmän tärkeimmistä tehtävistä. Ryhmään kokoontuu jäsenvaltioiden, alueiden, kaupunkien ja muiden sidosryhmien edustajia keskustelemaan EU:n kaupunkiliikennepolitiikasta, myös kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmista. Kansallisten ohjelmatoimistojen olisi sen vuoksi koordinoitava toimintaansa tiiviissä yhteistyössä maataan ryhmässä edustavien asiantuntijoiden kanssa ja osallistuttava aktiivisesti ryhmän toimintaan.

2.6 Toimista ilmoittaminen Euroopan komissiolle

Jäsenvaltioita pyydetään ilmoittamaan komissiolle vuosittain tämän suosituksen perusteella toteutetuista toimista. Tiedot olisi toimitettava ensimmäisen kerran vuoden kuluttua tämän suosituksen antamisesta.

Toimitettavien tietojen olisi sisällettävä seuraavat tiedot:

—	kansallinen SUMP-tukiohjelma;

—	kansallisen SUMP-ohjelmatoimiston yhteystiedot;

—	kansallisen SUMP-ohjelmatoimiston työsuunnitelma;

—	yhteenveto työsuunnitelman täytäntöönpanoa koskevista vuosikertomuksista (mukaan lukien määrällinen edistyminen keskeisissä tulosindikaattoreissa, keskeiset välitavoitteet sekä mahdolliset havaitut ongelmat ja niiden ratkaisemiseksi suunnitellut lieventämistoimet) sekä saaduista kokemuksista.

3. OSOITUS

Tämä suositus on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 8 päivänä maaliskuuta 2023.

Komission puolesta

Adina VĂLEAN

Komission jäsen

(1) COM(2019) 640 final.

(2) COM(2020) 789 final.

(3) COM(2021) 811 final.

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1161, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä annetun direktiivin 2009/33/EY muuttamisesta (EUVL L 188, 12.7.2019, s. 116).

(5) COM(2021) 345 final.

(6) COM(2013) 913 final.

(7) Erityiskertomus 06/2020: Kestävä kaupunkiliikenne EU:ssa: tilanteen merkittävä parannus edellyttää jäsenvaltioiden sitoutumista.

(8) COM(2021) 812 final.

(9) SUMP-ohjeet koostuvat kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman laadintaa ja toteutusta koskevista suuntaviivoista ja niitä täydentävistä viitemateriaaleista, ja ne ovat saatavilla Euroopan kaupunkiliikenteen seurantakeskuksen (ELTIS) portaalissa; https://www.eltis.org/mobility-plans/topic-guides.

(10) Komission päätös COM(2022) 5320 final, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2022, kaupunkiliikennettä käsittelevän komission asiantuntijaryhmän perustamisesta; kaupunkiliikenteen asiantuntijaryhmä.

(11) Ks. joulukuun 17 päivänä 2013 annetun komission tiedonannon Tavoitteena kilpailukykyinen ja resurssitehokas kaupunkiliikenne (COM(2013) 913 final) liite.

(12) COM(2021) 811 final.

(13) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi (COM(2021) 812 final).

(14) Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman laadintaa ja toteutusta koskevat suuntaviivat, saatavilla Euroopan kaupunkiliikenteen seurantakeskuksen (ELTIS) portaalissa osoitteessa https://www.eltis.org/sites/default/files/sump_guidelines_finnish_2022.pdf.

(15) https://www.eltis.org/mobility-plans/topic-guides

(16) https://transport.ec.europa.eu/transport-themes/clean-transport-urban-transport/sumi_fi

LIITE

Päivitetty kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien konsepti

1. JOHDANTO

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma (Sustainable Urban Mobility Plan, SUMP) on strateginen suunnitelma, jonka tarkoituksena on vastata ihmisten ja yritysten liikkumis- ja kuljetustarpeisiin kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla sekä parantaa elämänlaatua. Se muodostaa yhtenäisen kehyksen, jonka avulla kaupungit voivat ratkaista kaupunkiliikenteen yleiset haasteet koko toiminnallisella kaupunkiseudulla. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma tarjoaa kattavan, visioon perustuvan, joustavan ja häiriönsietokykyisen lähestymistavan. Se toimii pitkän aikavälin liikennesuunnitelmana ja koostuu toimenpidekokonaisuuksista, jotka koskevat sekä lyhyen aikavälin tavoitteita että päämääriä, joiden saavuttamista voidaan nopeuttaa muuttuvien tarpeiden mukaan.

Komissio on vuodesta 2013 lähtien kannustanut kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien laajamittaiseen käyttöön eurooppalaisen kaupunkiliikennepolitiikan perustana. Tämä kuvastaa kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman mahdollisuuksia auttaa kaupunkeja ja alueita ratkaisemaan yleisimmät haasteet siirryttäessä kohti kestävää kaupunkiliikennettä ja parantamaan elämänlaatua. Vuoden 2013 kaupunkiliikennepaketissa (1) paikallisviranomaisia kehotettiin asettamaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat keskeiseen asemaan kaupunkiliikenteen ongelmien ratkaisemisessa. Aiheesta julkaistiin myös EU:n suuntaviivat paikallisviranomaisten tukemiseksi SUMP-prosessin kaikissa vaiheissa.

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelun yhteisön kanssa on viime vuosina kehitetty valtava määrä neuvoja ja ohjeita. Niiden pohjalta on laadittu kokoelma täydentäviä ohjeasiakirjoja kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia koskevista erityisistä näkökohdista. Nämä materiaalit on asetettu kaupunkien ja sidosryhmien saataville EU:n kaupunkiliikenteen seurantakeskuksen (2) kautta. Tarjolla on myös itsearviointityökalu (3), jonka avulla kaupungit voivat arvioida kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmiensa vahvuuksia ja heikkouksia.

Alkuperäinen SUMP-konsepti (4) esitettiin vuoden 2013 kaupunkiliikennepaketissa, ja se koostui kahdeksasta pääperiaatteesta. Ne säilytetään myös nykyisessä SUMP-konseptissa, mutta niitä on kuitenkin päivitetty tarvittavilta osin.

1.1 Asiayhteys

Uuden Leipzigin peruskirjan (5) mukaisesti kaupunkien on laadittava yhdennetyt ja kestävät kaupunkikehitysstrategiat ja varmistettava niiden täytäntöönpano koko kaupungissa toiminnallisilta alueilta asuinalueille saakka.

Kestävä kaupunkiliikenteen suunnittelu on näin ollen ratkaisevassa asemassa, jotta voidaan varmistaa tehokas ja kestävä liikenne kaupungeissa, myös TEN-T-kaupunkisolmukohdissa. Se on tärkeää myös liikenneverkon yleisen toiminnan kannalta ja jotta voidaan varmistaa riittävä varautuminen ja joustavuus merkittävien haasteiden varalta.

Komission ehdotuksessa tarkistetuksi TEN-T-asetukseksi ehdotetaan, että kaupunkisolmukohtien olisi täytettävä kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelun vaatimukset, jotka esitetään kyseisen ehdotuksen liitteessä V (6). Tämä SUMP-konsepti ei vaikuta kaupunkisolmukohtiin sovellettaviin sitoviin velvoitteisiin, jotka koskevat kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien käyttöönottoa ja niiden sisältöä ja joista säädetään tulevassa tarkistetussa TEN-T-asetuksessa. Vaikka tämä konsepti perustuu näihin ehdotettuihin vaatimuksiin, siinä esitetään aiheesta enemmän tietoa ja suositellut osatekijät, joita tarvitaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman laatimiseksi riippumatta siitä, onko kaupunki kaupunkisolmukohta vai ei.

1.2 Syyt SUMP-konseptin päivittämiseen

Kun otetaan huomioon viime vuosien merkittävä kehitys ja konseptin toteutuksesta viime vuosikymmenen aikana saadut käytännön kokemukset, nyt on sopiva tilaisuus päivittää konseptia, jotta kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmilla voitaisiin tehokkaammin edistää EU:n yhä kunnianhimoisempien liikenteeseen, ilmastoon, terveyteen ja yhteiskuntaan liittyvien tavoitteiden ja sitoumusten saavuttamista.

Nykyiset toimintalinjat vahvistetaan erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa (7), kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiassa (8) ja EU:n uudessa kaupunkiliikenteen kehyksessä (9). Lisäksi komissio esitti äskettäin asiaa koskevia lainsäädäntöehdotuksia 55-valmiuspaketissa (10), tehokkaan ja vihreän liikenteen paketissa ja REPowerEU-paketissa (11). Tärkeintä on, että SUMP-konseptissa otetaan paremmin huomioon ilmasto- ja energianäkökohdat sekä paikallisliikenteen turvallisuus, osallistavuus ja saavutettavuus ja tavaraliikenteeseen ja logistiikkaan liittyvät näkökohdat.

EU:n uudessa kaupunkiliikenteen kehyksessä todetaan, että päivitetyssä SUMP-konseptissa olisi tehtävä selväksi, että painopisteenä on suosia kestäviä ratkaisuja, kuten aktiivista ja jaettua liikkumista sekä joukkoliikennettä (myös kaupunkien ja maaseudun välillä). Lisäksi päivitettyyn konseptiin on sisällytetty kattavasti häiriönsietokykyyn liittyviä näkökohtia sekä kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelmat, ja se perustuu päästöttömiin ajoneuvoihin ja ratkaisuihin. Sitä olisi täydennettävä myös ennakoimalla kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmiin liittyvät erityiset indikaattorit ja vaatimukset, joita TEN-T-kaupunkisolmukohtien on otettava käyttöön (12).

Lisäksi liikkumisen, energian, kestävyyden ja maankäytön suunnitteluvälineiden olisi täydennettävä toisiaan paremmin. Näin tarkistetulla konseptilla luodaan myös tiiviimpi yhteys kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien ja muiden asiaankuuluvien energia- ja ilmastosuunnitelmien, erityisesti kestävää energiaa ja ilmastoa koskevien toimintasuunnitelmien (SECAP), välille.

2. KESTÄVÄN KAUPUNKILIIKENTEEN SUUNNITELMIEN KONSEPTI

SUMP-konseptissa esitetään suositeltu lähestymistapa kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien laatimista varten kaupunkialueen koosta riippumatta. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman laadinnassa ja toteutuksessa olisi noudatettava seuraavia ohjaavia periaatteita.

2.1 Selkeät ja mitattavissa olevat päämäärät ja tavoitteet

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman keskeisenä päämääränä on parantaa toiminnallisen kaupunkiseudun (13) saavutettavuutta ja tehdä kyseiselle alueelle, sen kautta ja sen sisällä liikkumisesta laadukasta, turvallista, kestävää ja vähäpäästöistä. Suunnitelmalla olisi tuettava erityisesti päästötöntä liikkumista ja liikenneverkon yleistä suorituskykyä parantavan kaupunkiliikennejärjestelmän toteuttamista kehittämällä saumattoman päästöttömillä ajoneuvoilla liikkumisen mahdollistavaa infrastruktuuria, multimodaalisia matkustajaliikennekeskuksia ensimmäisen ja viimeisen toimitusvaiheen yhteyksien sujuvoittamiseksi ja kaupunkialueita palvelevia multimodaalisia tavaraliikenneterminaaleja.

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmaan olisi sen vuoksi sisällytettävä erityisiä päämääriä ja tavoitteita, joilla edesautetaan sellaisen kaupunkiliikennejärjestelmän kehittämistä, joka

—	on turvallinen, esteetön, kohtuuhintainen ja osallistava kaikille käyttäjille, myös muita heikommassa asemassa oleville ryhmille ja vammaisille tai liikuntarajoitteisille henkilöille, ja jossa otetaan huomioon myös sukupuolinäkökulma ja väestörakenteen muutos;

—

palvelee kaikkien käyttäjien liikkumistarpeita, kuten pyöräilyä ja kävelyä, kaupunkilogistiikkaa, TEN-T-verkon tavaroiden ja matkustajien kaukoliikennevirtoja sekä kaupunkia ympäröiviltä kehysalueilta ja maaseutualueilta tulevaa liikennettä, siten, että se kattaa koko toiminnallisen kaupunkiseudun (kaupungin ja sen työmatka-alueen);

—	täyttää kestävyyttä, ilmastonsuojelua ja häiriönsietokykyä koskevat vaatimukset siten, että tarve varmistaa taloudellinen kannattavuus, yhteiskunnallinen tasa-arvoisuus sekä terveyden ja ympäristön suojelu otetaan tasapuolisesti huomioon;

—

optimoi kaupunkiliikennejärjestelmien tehokkuuden ottaen huomioon kustannustehokkuuden sekä eri liikennemuotojen ulkoisvaikutukset, jotka liittyvät erityisesti ruuhkiin, ilmansaasteisiin ja meluhaittoihin, hiilidioksidipäästöihin, liikennekuolemiin ja loukkaantumisiin, ja niiden vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen;

—	parantaa kaupunkiympäristön houkuttelevuutta muun muassa julkisen tilan paremman yhteiskäytön avulla;

—	parantaa elämänlaatua ja edistää kansanterveyttä ottaen huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (14) ja varmistaa, että kaupunkiliikenteen infrastruktuuri ja palvelut ovat turvallisia ja viihtyisiä kaikille, myös heikommassa asemassa oleville väestöryhmille ja naisille;

—

parantaa liikenneturvallisuutta erityisesti aktiivisten ja haavoittuvassa asemassa olevien tienkäyttäjien (esim. jalankulkijat, pyöräilijät, vanhukset, lapset, vammaiset ja liikuntarajoitteiset henkilöt), palvelujen ja julkisten tilojen osalta ja pyrkii saavuttamaan kaupunkiliikenteen turvallisuutta koskevan nollavision (Vision Zero) (15) Vallettan julistuksen (16) mukaisesti;

—

vähentää kaikkia liikenteen aiheuttamia saasteita, kuten ilmansaasteita, meluhaittoja, hiukkaspäästöjä ja mikromuovia sekä kasvihuonekaasupäästöjä, ja parantaa liikenteen energiatehokkuutta pyrkimällä päästöttömään kaupunkiliikenteeseen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden, kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian (17), saasteettomuustoimintasuunnitelman (18) ja EU:n ilmastolain mukaisesti ottaen huomioon kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat, ilmanlaatusuunnitelmat ja paikalliset kestävää energiaa ja ilmastoa koskevat toimintasuunnitelmat;

—	parantaa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) ja koko Euroopan liikennejärjestelmän yhteenliitettävyyttä ja yleistä suorituskykyä sekä matkustaja- että tavaraliikenteen osalta.

2.2 Pitkän aikavälin visio ja selkeä toteutussuunnitelma

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmassa esitetään pitkän aikavälin strategia toiminnallisen kaupunkiseudun ja erityisesti liikenneinfrastruktuurin ja multimodaalisten liikkumispalvelujen kehittämistä varten tai se on yhdistettävä tällaiseen olemassa olevaan strategiaan. Siihen on sisällyttävä myös suunnitelma strategian toteutuksesta lyhyellä aikavälillä. Se olisi sisällytettävä kestävää kaupunkikehitystä koskevaan yhdennettyyn lähestymistapaan ja yhdistettävä maankäytön suunnitteluun, aluesuunnitteluun ja alakohtaiseen toimintapolitiikan suunnitteluun (esimerkiksi ilmaston ja energian alalla).

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman olisi sen vuoksi sisällettävä seuraavat tiedot:

—	aikataulu ja talousarvio sekä tarvittavan rahoituslähteet; toteutussuunnitelman olisi hyvä kattaa 3–10 vuotta,

—	selkeästi määritellyt vastuualueet ja resurssit, mukaan lukien kunkin toimijan tarvitsemat resurssit.

2.3 Nykyisen ja tulevan suorituskyvyn arviointi

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman olisi perustuttava kaupunkiliikennejärjestelmän nykyisen ja tulevan suorituskyvyn huolelliseen arviointiin, ja sitä olisi tuettava kattavalla seurantajärjestelmällä, joka koostuu seuraavista osatekijöistä:

—	Tilanneanalyysi, lähtötilanne ja tavoiteltu tilanne: Analyysissa tehdään aluksi kattava arviointi nykytilanteesta ja määritellään lähtötilanne, jota vasten edistymistä mitataan. Siinä olisi myös arvioitava ehdotettujen toimenpiteiden vaikutukset.

—

Erityistavoitteet ja päämäärät: Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmassa olisi yksilöitävä erityiset suorituskykytavoitteet, jotka ovat tilanneanalyysi huomioon ottaen realistiset ja suunnitelman päämäärän ja yleisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta riittävän kunnianhimoiset. Siinä olisi myös tarvittaessa asetettava mitattavissa olevat tavoitteet, jotka perustuvat lähtötilanteen ja käytettävissä olevien resurssien realistiseen arviointiin ja joissa otetaan huomioon erityistavoitteet.

—	Suorituskykyindikaattorit: Näiden olisi perustuttava mieluiten kestävän kaupunkiliikenteen indikaattoreihin (19). Indikaattorien avulla voidaan kuvata kaupunkiliikennejärjestelmän nykytilaa ja seurata edistymistä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.

2.4 Eri liikennemuotojen yhdennetty kehittäminen ja kestävimpien liikennemuotojen priorisointi

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmalla olisi edistettävä multimodaaliliikennettä integroimalla eri liikennemuodot ja toteuttamalla toimenpiteitä, joilla pyritään helpottamaan saumatonta ja kestävää liikkumista. Siihen olisi sisällytettävä toimia, joilla lisätään kestävämpien liikennemuotojen, kuten julkisen liikenteen, aktiivisen liikkumisen, jaetun liikkumisen (20), päästöttömän kaupunkilogistiikan ja tapauksen mukaan sisävesi- ja meriliikenteen, osuutta liikennemuodoista.

Siihen sisältyy myös toimia päästöttömän liikkumisen edistämiseksi, erityisesti kaupungeissa käytettävää ajoneuvokalustoa viherryttämällä, ruuhkien vähentämiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi erityisesti loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien osalta.

Suunnitelmassa esitetään teknisten, infrastruktuuriin liittyvien, toimintapoliittisten ja pehmeiden toimenpiteiden integroitu kokonaisuus, jolla on määrä parantaa suorituskykyä ja kustannustehokkuutta ilmoitettua päämäärää ja erityistavoitteita silmällä pitäen.

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmassa olisi näin ollen käsiteltävä seuraavia asioita:

—	Julkiset ja joukkoliikennepalvelut ja jaettu liikkuvuus: Vahvistetaan erityinen strategia, jolla pyritään parantamaan näiden palvelujen laatua, kattavuutta, turvallisuutta, integrointia ja saavutettavuutta.

—	Moottoroimaton liikenne: Laaditaan suunnitelma kävelyn, pyöräilyn ja mikroliikenteen houkuttelevuuden ja turvallisuuden parantamiseksi, tavoitteena kattava ja laadukas verkosto.

—	Multimodaalisuus: Parannetaan eri liikennemuotojen integrointia sekä matkustaja- että tavaraliikenteen osalta.

—	Kaupunkien liikenneturvallisuus: Pyritään saavuttamaan kuolonuhreja ja vakavia loukkaantumisia koskeva nollavisio erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tienkäyttäjien, kuten jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden, osalta.

—

Ruuhkien vähentäminen ja pysäköinnin hallintatoimenpiteisiin liittyvän infrastruktuurin käytön optimointi: Tähän sisältyy muun muassa latausinfrastruktuurin optimointi ja sen tutkiminen, olisiko tie- ja kaupunkialueita mahdollista kohdentaa uudelleen moottoroimattomien liikennemuotojen käyttöön tai muuhun kuin liikennekäyttöön.

—

Kaupunkilogistiikka: Tähän sisältyvät muun muassa kotiinkuljetukset ja hyötyajoneuvokannan (kuten taksien) hallinta sekä toimenpiteet, joilla parannetaan tehokkuutta ja vähennetään samalla ulkoisvaikutuksia, kuten kasvihuonekaasupäästöjä, epäpuhtauksia, melua ja ruuhkia (kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma ja mahdolliset kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelmat olisi sovitettava yhteen yhdennetyllä tavalla).

—

Liikkumisen hallintaa koskevat suunnitelmat: Näihin sisältyy toimia, joilla pyritään muuttamaan työmatkalaisten, kuluttajien ja opiskelijoiden (myös kaupunkia ympäröiviltä kehysalueilta ja maaseutualueilta tulevien) liikkumisen malleja muun muassa työllisyyden, koulutuksen, terveydenhuollon, vähittäiskaupan sekä matkailun ja tapahtumien kaltaisilla aloilla.

—

Digitalisaatio: Tämä käsittää muun muassa älykkäät liikennejärjestelmät (ITS), kuten multimodaaliset digitaaliset liikennepalvelut, joiden kautta voisi liikennemuodosta riippumatta saada matkatietoja, varata ja maksaa matkan ja saada lipun, sekä tiedonkeruun (esimerkiksi yksityisiltä toimijoilta tai hyödyntäen massadataa, tekoälyä, digitaalisia kaksosia, esineiden internetiä), jotta voidaan tukea kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden valmistelua, toteutusta ja seurantaa.

2.5 Yhdennetty lähestymistapa matkustajaliikenteeseen sekä kaupunkien tavaraliikenteeseen ja logistiikkaan

Kaupunkilogistiikka sekä pitkän matkan tavaraliikenteen yhteydet olisi otettava kaikilta osin huomioon kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmassa ja sisällytettävä siihen, jotta varmistetaan järjestelmällinen lähestymistapa kaupunkiliikenteen kaikkiin osa-alueisiin ja saavutetaan päästötöntä kaupunkilogistiikkaa ja viimeistä toimitusvaihetta koskeva tavoite. Kaupunkilogistiikan erityiskysymyksiä voitaisiin käsitellä erillisessä mutta yhteensovitetussa kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelmassa.

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmassa olisi asiaan kuuluvilla kaupunkialueilla otettava huomioon erilaisten kaupunkitoimenpiteiden vaikutus matkustaja- ja tavaraliikennevirtoihin ja Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (TEN-T), jotta voidaan varmistaa liikenteen, myös päästöttömien ajoneuvojen, saumaton kauttakulku, ohikulku ja yhteenliittäminen kaupunkisolmukohtien kautta ja niiden ympäri. Siihen olisi sisällyttävä erityisesti toimia, joilla vähennetään ruuhkia, parannetaan liikenneturvallisuutta ja poistetaan TEN-T-verkon liikennevirtoihin vaikuttavia pullonkauloja.

2.6 Osallistava lähestymistapa ja koordinointi muiden asiaankuuluvien aloitteiden kanssa

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman laatimisessa ja toteutuksessa on noudatettava yhdennettyä ja osallistavaa lähestymistapaa, tehtävä yhteistyötä korkealla tasolla, koordinoitava toimia eri hallintotasojen ja asiaankuuluvien viranomaisten välillä ja kuultava niitä kaikkia. Myös suuri yleisö sekä kansalaisyhteiskunnan edustajat ja talouden toimijat on otettava mukaan.

Paikallisten suunnitteluviranomaisten olisi tätä varten otettava käyttöön tarkoituksenmukaiset rakenteet ja menettelyt.

Tässä prosessissa olisi otettava huomioon erityisesti seuraavat näkökohdat:

—	toiminnallisen kaupunkiseudun asiaankuuluvien toimijoiden, kuten kansalaisten, kansalaisjärjestöjen edustajien ja talouden toimijoiden, ottaminen alusta saakka mukaan suunnitelman laadintaan ja toteutukseen koko prosessin ajaksi, jotta suunnitelmalle varmistettaisiin laaja hyväksyntä ja tuki;

—

paikallis- ja aluetason yksiköiden välinen kuuleminen ja yhteistyö, jotta varmistetaan johdonmukaisuus ja täydentävyys paikallisten ja alueellisten politiikkojen, strategioiden ja toimenpiteiden kanssa, erityisesti sellaisten, jotka koskevat maankäyttöä ja aluesuunnittelua, kaupunkien viherryttämissuunnitelmia (21), energiaa, terveyttä, koulutusta, sosiaalipalveluja, lainvalvontaa ja poliisitoimintaa;

—	tiivis yhteydenpito niiden viranomaisten kanssa, jotka vastaavat liikenneinfrastruktuurin ja -palvelujen tarjoamisesta toiminnallisella kaupunkiseudulla (kaupungissa ja kaupungin kehysalueilla ja maaseutualueilla), sekä hallinnon eri tasoilla.

2.7 Seuranta, arviointi, raportointi ja laadunvarmistus

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmaan olisi sisällyttävä tavoitteita, päämääriä ja indikaattoreita, jotka tukevat kaupunkiliikennejärjestelmän nykyistä ja tulevaa suorituskykyä vähintään kasvihuonekaasupäästöjen, ruuhkautumisen, liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten, liikennemuotojakauman ja liikkumispalvelujen saatavuuden osalta, sekä tietoja ilmansaasteista ja meluhaitoista kaupungeissa. Suunnitelman täytäntöönpanoa olisi seurattava näiden suorituskykyindikaattorien avulla.

Paikallisviranomaisten olisi otettava käyttöön mekanismeja, joilla seurataan edistymistä kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman tavoitteiden saavuttamisessa, ja toteutettava tarvittaessa oikea-aikaisia korjaavia toimia. Jäsenvaltioiden olisi tuettava kaupunkeja tässä tehtävässä ja varmistettava kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien laatu ja yhdenmukaisuus SUMP-konseptin vaatimusten kanssa SUMP-tukiohjelmista annetun komission suosituksen mukaisesti.

Edistymistä kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman päämäärän, tavoitteiden ja erityistavoitteiden saavuttamisessa olisi arvioitava säännöllisesti valittujen suorituskykyindikaattoreiden (22) avulla. Lisäksi olisi toteutettava tarvittavat toimet, joilla varmistetaan asiaankuuluvien tietojen ja tilastojen oikea-aikainen saatavuus. Suunnitelman toteutuksesta tehtävän arvioinnin olisi perustuttava seurantaraporttiin.

Seurannan tukemiseksi olisi edistettävä ennusteiden käyttöä tulevien tarpeiden ja haasteiden ennakoimiseksi. Tällaisia ennusteita voidaan tukea digitaalisilla välineillä, kuten paikallisilla digitaalisilla kaksosilla.

2.8 Ohjaus ja tuki Euroopan tasolla

Euroopan komissio jatkaa kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia koskevan tiedon jakamista ELTIS-tietopalvelun (European Local Transport Information Service – European Mobility Observatory) (23) kautta. Tähän sisältyy myös SUMP-prosessia käsittelevät EU:n suuntaviivat sekä kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien erityisiä näkökohtia käsittelevät viitemateriaalit (24).

Kaupunkiliikennettä käsittelevä komission asiantuntijaryhmä (25), joka perustettiin EU:n uuden kaupunkiliikenteen kehyksen hyväksymisen jälkeen, auttaa täydentämään ja yhdenmukaistamaan näitä materiaaleja.

(1) COM(2013) 913 final.

(2) https://www.eltis.org/mobility-plans/sump-guidelines

(3) https://www.eltis.org/resources/tools/sump-self-assessment-tool

(4) Komission tiedonanto Tavoitteena kilpailukykyinen ja resurssitehokas kaupunkiliikenne, liite 1 (https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:82155e82-67ca-11e3-a7e4-01aa75ed71a1.0011,02/DOC_4&format=PDF).

(5) https://ec.europa.eu/regional_policy/sources/brochure/new_leipzig_charter/new_leipzig_charter_en.pdf

(6) COM(2021) 812/2.

(7) COM(2019) 640 final.

(8) COM(2020) 789 final.

(9) COM(2020) 811 final.

(10) COM(2021) 550 final.

(11) COM(2022) 230 final.

(12) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi (COM(2021) 812 final).

(13) https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Glossary:Functional_urban_area#:~:text=Short%20definition%3A%20a%20functional%20urban,city%20(OECD%2C%202012)

(14) https://www.undp.org/fi/finland/kestavan-kehityksen-tavoitteet

(15) https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/news/2019-06-19-vision-zero_en

(16) https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-9994-2017-INIT/fi/pdf

(17) COM(2020) 789 final.

(18) https://environment.ec.europa.eu/strategy/zero-pollution-action-plan_fi

(19) https://transport.ec.europa.eu/transport-themes/clean-transport-urban-transport/sumi_fi

(20) Tässä yhteydessä jaetulla liikkumisella tarkoitetaan liikennemuotojen yhteiskäyttöä, kuten vuokra-ajoneuvojen (esim. polkupyörien, potkulautojen, autojen) yhteiskäyttöä, yhteiskyytejä (eli tilan jakamista ajoneuvossa) sekä tilausliikennepalveluja (esim. taksien kaltaisia kutsukyytipalveluja).

(21) https://environment.ec.europa.eu/topics/urban-environment/urban-greening-platform_en

(22) Näihin voisi kuulua esimerkiksi kestävän kaupunkiliikenteen indikaattorit, jotka ovat saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/transport/themes/urban/urban_mobility/sumi_en.

(23) https://www.eltis.org/mobility-plans

(24) https://www.eltis.org/mobility-plans/topic-guides; https://www.eltis.org/mobility-plans/practitioner-briefings

(25) Ryhmä E03863 (https://ec.europa.eu/transparency/expert-groups-register/screen/expert-groups/consult?lang=fi&groupID=3863).