21.12.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 327/82


KOMISSION ASETUS (EU) 2022/2473,

annettu 14 päivänä joulukuuta 2022,

kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville yrityksille myönnettävien tukien tiettyjen muotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 13 päivänä heinäkuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1588 (1) ja erityisesti sen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan i, ii, vi, vii ja x alakohdan,

on julkaissut tämän asetuksen luonnoksen (2),

on kuullut neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 107 artiklan 1 kohdan perusteet täyttävä julkinen rahoitus on valtiontukea, ja siitä on ilmoitettava komissiolle SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan nojalla. SEUT-sopimuksen 109 artiklan mukaisesti neuvosto voi kuitenkin määrittää tukimuodot, jotka vapautetaan tästä ilmoitusvelvollisuudesta. SEUT-sopimuksen 108 artiklan 4 kohdan mukaisesti komissio voi antaa kyseisiä tukimuotoja koskevia asetuksia.

(2)

Asetuksella (EU) 2015/1588 annetaan komissiolle valtuudet katsoa SEUT-sopimuksen 109 artiklan mukaisesti, että tietyt tukimuodot voidaan tietyin edellytyksin vapauttaa ilmoitusvelvollisuudesta. Komissio on soveltanut SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaa kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiviin pk-yrityksiin useita kertoja. Se on myös esittänyt politiikkansa alaa koskevissa suuntaviivoissa. Niiden kokemusten perusteella, jotka komissio on saanut kyseisten säännösten soveltamisesta, sen on tarkoituksenmukaista edelleen käyttää sille asetuksella (EU) 2015/1588 annettua valtuutta. Näin ollen tukea kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ’pk-yritykset’, tukea, joka myönnetään kyseisellä alalla toimiville yrityksille tuensaajayrityksen koosta riippumatta luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen, tukea, joka on tarkoitettu luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen, tukea innovointiin sekä tukea meren ja makean veden elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen olisi pidettävä tietyin edellytyksin sisämarkkinoille soveltuvina, ja ne olisi vapautettava SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoitusvelvollisuudesta. Vapautusta ilmoitusvelvollisuudesta olisi sovellettava myös rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen myönnettävään tukeen tuensaajan koosta riippumatta meren ja makean veden elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen liittyvänä toimenpiteenä. Asetuksessa (EU) 2015/1588 ei anneta komissiolle valtuuksia katsoa SEUT-sopimuksen 109 artiklan mukaisesti, että julkisoikeudellisille yhteisöille, viranomaisille taikka julkisille tai puolijulkisille järjestöille myönnettävä valtiontuki voidaan vapauttaa ilmoitusvelvollisuudesta.

(3)

On tarkoituksenmukaista edelleen käyttää asetuksella (EU) 2015/1588 annettua valtuutta ja vapauttaa ilmoitusvelvollisuudesta tuki, joka myönnetään luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen yrityksille, tuensaajan koosta riippumatta.

(4)

Asetuksessa (EU) 2015/1588 annetaan komissiolle valtuudet vapauttaa tiettyjen epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen kalastusalalla myönnettävä tuki SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta. Tässä asetuksessa vahvistetaan kyseisten valtuuksien perusteella kyseiselle tukimuodolle selkeät soveltuvuutta koskevat edellytykset ja määritellään sen soveltamisala niin, että se sisältää tuen, joka myönnetään yrityksille tuensaajan koosta riippumatta.

(5)

Komissio arvioi kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontuen soveltuvuuden sisämarkkinoille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (3) säädettyjen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden perusteella. Jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus unionin rahoittamien tukitoimenpiteiden kanssa, tämän asetuksen nojalla sallitun valtiontuen enimmäisintensiteetin olisi oltava sama kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1139 (4) 41 artiklassa samanlaiselle tuelle vahvistettu enimmäisintensiteetti.

(6)

On tärkeää, ettei tukea myönnetä, jos unionin lainsäädäntöä ja erityisesti asetuksen (EU) N:o 1380/2013 sääntöjä ei noudateta. Sen vuoksi jäsenvaltio voi myöntää tukea kalastus- ja vesiviljelyalalla vain, jos rahoitettavat toimenpiteet ja niiden vaikutukset ovat unionin lainsäädännön mukaisia.

(7)

Tämän asetuksen avulla on tarkoitus priorisoida valtiontuen valvontatoimet paremmin, lisätä yksinkertaistamista ja läpinäkyvyyttä sekä parantaa valtiontukisääntöjen noudattamisen tehokasta arviointia ja valvontaa kansallisella ja unionin tasolla säilyttäen samalla komission ja jäsenvaltioiden toimivaltuudet. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(8)

Tämän asetuksen yleiset soveltamisedellytykset olisi määriteltävä sellaisten yhteisten periaatteiden nojalla, joilla varmistetaan, että tuki edistää tietyn taloudellisen toiminnan kehitystä, sillä on selkeä kannustava vaikutus, se on tarpeellista, asianmukaista ja oikeasuhteista, se on myönnetty täysin läpinäkyvästi ja siihen kohdistuu valvontaa ja säännöllistä arviointia, eikä se haittaa kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(9)

Tukea, joka täyttää kaikki tässä asetuksessa asetetut yleiset edellytykset ja tiettyjä tukimuotoja koskevat erityiset edellytykset, olisi pidettävä sisämarkkinoille soveltuvana, ja se olisi vapautettava SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa asetetusta ilmoitusvelvollisuudesta.

(10)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki, joka ei kuulu tämän asetuksen tai asetuksen (EU) 2015/1588 1 artiklan nojalla annettujen muiden asetusten soveltamisalaan, kuuluu edelleen SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisen ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Tällä asetuksella ei kuitenkaan tulisi rajoittaa jäsenvaltioiden oikeutta ilmoittaa tuesta, joka saattaa kuulua tämän asetuksen soveltamisalaan. Tällainen tuki arvioidaan kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukien tarkastelemista varten annettujen suuntaviivojen (5) perusteella.

(11)

Tätä asetusta ei tulisi soveltaa tukeen, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella, eikä vientiin liittyvään toimintaan myönnettävään tukeen. Sitä ei varsinkaan tulisi soveltaa tukeen, jolla rahoitetaan jakeluverkon perustamista ja toimintaa jossakin toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa. Messujen osallistumiskustannuksiin tai sellaisista selvityksistä tai konsulttipalveluista aiheutuviin kustannuksiin myönnettävää tukea, joita tarvitaan uuden tai olemassa olevan tuotteen tuomiseksi uusille markkinoille toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa, ei yleensä tulisi katsoa vientitueksi.

(12)

Komission olisi varmistettava, että hyväksytty tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun vastaisella tavalla. Sen vuoksi tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä tuki yritykselle, jolle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on todettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi; poikkeuksen tästä muodostavat tukijärjestelmät luonnonmullistusten tai luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Tällaista poikkeusta olisi sovellettava myös, jos yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin osallistuville pk-yrityksille maksetaan vähäinen määrä tukea, sillä tuensaajien yksilöiminen aiheuttaisi perusteettoman hallinnollisen taakan.

(13)

Tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä vaikeuksissa oleville yrityksille myönnettävä tuki, koska tällaista tukea olisi arvioitava valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen suuntaviivojen (6) perusteella. On kuitenkin tarpeen säätää tapauksen mukaan tietyistä poikkeuksista tähän sääntöön. Tällaista tukea voidaan poikkeuksellisesti myöntää tämän asetuksen nojalla eläintautien ennaltaehkäisyyn, valvontaan ja hävittämiseen liittyvien kustannusten korvaamiseen, luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tai eräiden luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien sääolojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Lisäksi tätä asetusta olisi sovellettava vaikeuksissa oleviin yrityksiin maksettaessa tukea pk-yrityksille, jotka osallistuvat yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin tai hyötyvät niistä, silloin kun tällaisten järjestelmien yksittäisiä tuensaajayrityksiä on vaikea yksilöidä. Oikeusvarmuuden turvaamiseksi on aiheellista vahvistaa selkeät kriteerit sen määrittämiseksi, katsotaanko yritys vaikeuksissa olevaksi yritykseksi tätä asetusta sovellettaessa.

(14)

Valtiontukisääntöjen täytäntöönpanon valvonta perustuu pitkälti yhteistyöhön jäsenvaltioiden kanssa. Sen vuoksi jäsenvaltion olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan tämän asetuksen noudattaminen, myös silloin, kun yksittäisiä tukia myönnetään tämän asetuksen nojalla.

(15)

Koska on löydettävä sopiva tasapaino tuetulla alalla tapahtuvan kilpailun vääristymisen minimoinnin ja tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisen välillä, tällä asetuksella ei saisi myöntää poikkeusta yksittäisille tuille, jotka ylittävät vahvistetun enimmäismäärän, riippumatta siitä, myönnetäänkö tuki osana tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saanutta tukijärjestelmää.

(16)

Läpinäkyvyyden, tasapuolisen kohtelun ja tehokkaan valvonnan varmistamiseksi tätä asetusta olisi sovellettava ainoastaan tukeen, jonka osalta on mahdollista laskea etukäteen tarkka bruttoavustusekvivalentti tarvitsematta tehdä riskinarviointia (läpinäkyvä tuki).

(17)

Tässä asetuksessa olisi määriteltävä edellytykset, joiden täyttyessä tiettyjä tukivälineitä, kuten lainoja, takauksia, verotoimenpiteitä ja erityisesti takaisinmaksettavia ennakoita voidaan pitää läpinäkyvinä. Takauksista koostuva tuki olisi katsottava läpinäkyväksi, jos bruttoavustusekvivalentti on laskettu kyseisenkaltaiselle yritykselle vahvistettujen safe harbour -maksujen perusteella. Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) tapauksessa komission tiedonannossa EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina (7) määritetään vuosimaksun tasot, joiden ylittyessä valtion takauksia ei katsottaisi tueksi. Tämän asetuksen soveltamiseksi pääomapanoksia ja riskirahoitustoimenpiteitä ei tulisi katsoa läpinäkyväksi tueksi.

(18)

Jotta varmistetaan, että tuki on tarpeen ja kannustaa kehittämään edelleen toimintoja tai hankkeita, tätä asetusta ei tulisi soveltaa sellaisiin toimintoihin myönnettävään tukeen, jotka tuensaajayritys toteuttaisi joka tapauksessa myös ilman tukea. Tuki olisi tämän asetuksen nojalla vapautettava SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta vain siinä tapauksessa, että tuettuun hankkeeseen liittyvät toimet tai työt aloitetaan vasta sen jälkeen kun tuensaajayritys on toimittanut kirjallisen tukihakemuksen.

(19)

Kun tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan tapauskohtaisen tuen saaja on suuri yritys, jäsenvaltion olisi varmistettava pk-yrityksiin sovellettavien kannustavaa vaikutusta koskevien edellytysten lisäksi myös se, että tuensaaja on analysoinut sisäisessä asiakirjassa tuettavan hankkeen tai toiminnan elinkelpoisuutta tuen kanssa ja ilman tukea. Jäsenvaltion olisi tarkistettava, että tällä sisäisellä asiakirjalla osoitetaan, että tuen seurauksena hankkeen tai toiminnan soveltamisala on merkittävästi laajempi, tuensaajan hankkeen tai toiminnan toteuttamiseen käyttämä kokonaismäärä kasvaa merkittävästi taikka hankkeen tai toiminnan toteutusvauhtia nopeutetaan merkittävästi. Olisi myös oltava mahdollista osoittaa kannustava vaikutus sillä perusteella, ettei investointihanketta tai toimintaa olisi toteutettu sellaisenaan ilman tukea kyseisellä maaseutualueella.

(20)

Automaattisesti sovellettaviin veroetuuksiin perustuviin tukijärjestelmiin olisi jatkossakin sovellettava kannustavaa vaikutusta koskevaa erityisedellytystä, koska tällainen tuki myönnetään eri menettelyjä noudattaen kuin muut tukimuodot. Tällaisten järjestelmien olisi oltava hyväksyttyjä jo ennen kuin tuettuun hankkeeseen liittyvät toimet tai työt aloitetaan. Tätä edellytystä ei tulisi kuitenkaan soveltaa myöhemmin käyttöön otettaviin verojärjestelmiin edellyttäen, että toiminta kuului jo aikaisempien veroetuuksiin perustuvien verojärjestelmien soveltamisalaan. Tällaisten järjestelmien kannustavan vaikutuksen arvioinnin kannalta ratkaiseva ajankohta on se, jolloin verotoimenpide otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa alkuperäisessä järjestelmässä, joka korvataan sen jälkeen myöhemmin käyttöön otettavalla verojärjestelmällä.

(21)

Tuki-intensiteettiä laskettaessa olisi otettava huomioon ainoastaan tukikelpoiset kustannukset. Tällä asetuksella ei tulisi myöntää poikkeusta tuelle, joka ylittää sovellettavan tuki-intensiteetin sen seurauksena, että huomioon on otettu sellaisia kustannuksia, jotka eivät ole tukikelpoisia. Tukikelpoiset kustannukset olisi osoitettava selkeillä, eritellyillä ja ajantasaisilla asiakirjoilla. Kaikki käytetyt luvut olisi ilmaistava ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä. Useammassa erässä maksettava tuki olisi diskontattava tuen myöntämispäivän arvoon. Tukikelpoiset kustannukset olisi myös diskontattava myöntämishetken arvoon. Diskonttauksessa ja muussa muodossa kuin avustuksena myönnettävän tuen määrän laskennassa korkokantana olisi käytettävä tuen myöntämisajankohtana sovellettavaa diskonttokorkoa ja viitekorkoa, joka määritellään viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta annetun komission tiedonannon (8) mukaisesti. Jos tuki myönnetään veroetuuksina, tukierät olisi diskontattava veroetuuksien voimaantuloajankohtina sovellettavien diskonttokorkojen perusteella. Takaisinmaksettavina ennakkoina myönnettävän tuen käyttöä olisi edistettävä, koska tällaiset riskinjakovälineet vahvistavat tuen kannustavaa vaikutusta. Sen vuoksi olisi aiheellista säätää, että kun tuki myönnetään takaisinmaksettavana ennakkona, tässä asetuksessa tarkoitettuja sovellettavia tuki-intensiteettejä voidaan korottaa.

(22)

Jos tuki myönnetään tulevia veroja koskevina veroetuuksina, sovellettava diskonttokorko ja tukierien täsmällinen määrä eivät välttämättä ole tiedossa ennakkoon. Tällöin jäsenvaltion olisi ennakolta määritettävä tuen diskontatulle arvolle yläraja sovellettavan tuki-intensiteetin rajoissa. Kun tietyn ajankohdan tukierään sisältyvän tuen määrä saadaan myöhemmin selville, diskonttaus voidaan suorittaa kyseisenä ajankohtana sovellettavan diskonttokoron perusteella. Jokaisen tukierän diskontattu arvo olisi vähennettävä yhteenlasketusta enimmäismäärästä.

(23)

Jotta voidaan määrittää, noudatetaanko tässä asetuksessa tarkoitettuja ilmoituskynnysarvoja ja tuen enimmäisintensiteettejä, olisi otettava huomioon tuettuun toimintaan tai hankkeeseen myönnettävän julkisen tuen kokonaismäärä. Lisäksi tässä asetuksessa olisi määritettävä olosuhteet, joissa eri tukimuotojen kasautuminen voidaan hyväksyä. Tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saanut tuki ja muu jonkin toisen asetuksen nojalla poikkeuksen saanut tai komission hyväksymä sisämarkkinoille soveltuva tuki voivat kasautua, kunhan kyseiset tukitoimenpiteet koskevat yksilöitävissä olevia eri tukikelpoisia kustannuksia. Jos eri lähteistä peräisin oleva tuki liittyy samoihin – osittain tai täysin päällekkäisiin – yksilöitävissä oleviin tukikelpoisiin kustannuksiin, kasautumisen olisi oltava sallittua suurimpaan tuki-intensiteettiin tai tukimäärään asti, jota voidaan tämän asetuksen mukaisesti soveltaa kyseiseen tukeen. Tässä asetuksessa olisi myös säädettävä erityissäännöt, jotka koskevat tukitoimenpiteiden kasautumista vähämerkityksisen tuen kanssa. Vähämerkityksistä tukea ei usein myönnetä tai voida kohdentaa tiettyihin yksilöitävissä oleviin tukikelpoisiin kustannuksiin. Tällaisessa tapauksessa olisi oltava mahdollista, että vähämerkityksinen tuki voi kasautua vapaasti tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneen valtiontuen kanssa. Jos vähämerkityksinen tuki on kuitenkin myönnetty samoihin yksilöitävissä oleviin tukikelpoisiin kustannuksiin kuin tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saanut valtiontuki, kasautuminen olisi sallittava ainoastaan tämän asetuksen III luvussa tarkoitettuun tuen enimmäisintensiteettiin asti.

(24)

Koska SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki on periaatteessa kiellettyä, on tärkeää pystyä tarkastamaan, onko tuki myönnetty sovellettavia sääntöjä noudattaen. Tämän vuoksi valtiontuen läpinäkyvyys on olennaista SEUT-sopimuksen määräysten asianmukaisen soveltamisen kannalta ja edistää sääntöjen noudattamista, vastuuvelvollisuutta, vertaisarviointeja ja tehostaa viime kädessä julkisten varojen käyttöä. Jäsenvaltioita olisi läpinäkyvyyden varmistamiseksi vaadittava perustamaan alueellisella tai kansallisella tasolla kattavat valtiontuen verkkosivustot, joilla julkaistaan yhteenveto jokaisesta tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneesta tukitoimenpiteestä. Tämän velvoitteen noudattaminen olisi asetettava edellytykseksi sille, että yksittäinen tuki soveltuu sisämarkkinoille. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/1024 (9) vahvistetun tietojen julkaisemista koskevan tavanomaisen käytännön mukaisesti olisi käytettävä vakiomuotoa, joka mahdollistaa tietojen hakemisen, lataamisen ja helpon julkaisemisen internetissä. Linkit kaikkien jäsenvaltioiden valtiontukisivustoille olisi julkaistava komission verkkosivustolla. Jokaisesta tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneesta toimenpiteestä olisi asetuksen (EU) 2015/1588 3 artiklan mukaisesti julkaistava yhteenveto komission verkkosivustolla.

(25)

Jotta varmistetaan asetuksen (EU) 2015/1588 mukainen tukitoimenpiteiden tehokas valvonta, on aiheellista vahvistaa vaatimukset, jotka koskevat jäsenvaltioiden raportointia tukitoimenpiteistä, joille on myönnetty poikkeus tämän asetuksen nojalla. Lisäksi on aiheellista vahvistaa säännöt, jotka koskevat tietoja, joita jäsenvaltion olisi säilytettävä tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saavan tuen osalta neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 (10) 17 artiklassa asetetun vanhentumisajan. Jokaisessa yksittäisessä tuessa olisi myös oltava nimenomainen viittaus tähän asetukseen.

(26)

Jotta voidaan lisätä tässä asetuksessa vahvistettujen soveltuvuusedellytysten vaikuttavuutta, komission olisi voitava peruuttaa ryhmäpoikkeuksesta johtuva etu tulevien tukitoimenpiteiden osalta, jos näitä vaatimuksia ei noudateta. Komission olisi voitava rajata ryhmäpoikkeuksesta johtuvan edun peruuttaminen koskemaan vain tietyntyyppistä tukea, tiettyjä tuensaajayrityksiä tai tiettyjen viranomaisten toteuttamia tukitoimenpiteitä, jos tämän asetuksen noudattamatta jättäminen vaikuttaa ainoastaan rajoitettuun määrään toimenpiteitä tai tiettyihin viranomaisiin. Tällaisen kohdennetun peruuttamisen on määrä tarjota oikeasuhteinen korjaustoimenpide, joka liittyy suoraan tämän asetuksen havaittuun noudattamatta jättämiseen.

(27)

Kilpailunvääristymiä mahdollisesti aiheuttavien erojen poistamiseksi, pk-yrityksiä koskevien unionin ja kansallisten aloitteiden yhteensovittamisen helpottamiseksi ja hallinnollisen selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi tässä asetuksessa käytettävän pk-yrityksen määritelmän olisi perustuttava komission suosituksessa 2003/361/EY (11) esitettyyn määritelmään.

(28)

Tämän asetuksen olisi katettava kalastus- ja vesiviljelyalalla myönnettävät tukimuodot, jotka komissio on järjestelmällisesti hyväksynyt jo vuosia. Komission ei tarvitse arvioida tällaisen tuen sisämarkkinoille soveltuvuutta tapauskohtaisesti, jos tuki on asetuksessa (EU) 1380/2013 ja tapauksen mukaan asetuksessa (EU) 2021/1139 säädettyjen edellytysten mukainen.

(29)

Luonnonmullistusten tai poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen myönnettävä tuki soveltuu SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille. Oikeusvarmuuden vuoksi on tarpeen määritellä, millaiset tapahtumat voivat olla luonnonmullistuksia, joihin sovelletaan poikkeusta tämän asetuksen nojalla.

(30)

Kalastus ja vesiviljely ovat aloja, jotka ovat erityisen alttiita luonnonmullistukseen rinnastettavissa oleville epäsuotuisille sääoloille ja eläintaudeille. Kokemus on osoittanut, että tällaiset tapahtumat vaikuttavat näihin aloihin poikkeuksellisella tavalla ja että kalastajille aiheutuu niistä huomattavia vahinkoja. Toimenpiteitä, joilla asianmukaisesti vakuutetaan ja korvataan tällaisia vahinkoja, pidetään sen vuoksi välineenä, jolla voidaan auttaa yrityksiä toipumaan tällaisista vahingoista ja jatkamaan siten liiketoimintaa ja varmistamaan taloudellisen toiminnan kehittyminen näillä aloilla.

(31)

Säännöllisemmin esiintyvien luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen, kuten myrskyjen, hallan, raekuurojen, jään, sateen tai kovan kuivuuden, aiheuttamaa vahinkoa ei tulisi katsoa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuksi luonnonmullistukseksi. Sikäli kuin nämä sääolot kuitenkin vaikuttavat taloudelliseen toimintaan niin, että ne voidaan rinnastaa luonnonmullistukseen, tukea tällaisten epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi olisi pidettävä sisämarkkinoille soveltuvana SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla.

(32)

Sen varmistamiseksi, että poikkeus kattaa luonnonmullistusten ja luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen myönnettävän tuen, tässä asetuksessa olisi vahvistettava vakiintuneen käytännön mukaisesti edellytykset, joilla tällaiseen tukeen voidaan soveltaa ryhmäpoikkeusta. Näiden edellytysten olisi koskettava erityisesti sitä, että jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset virallisesti tunnustavat tapahtuman luonteen luonnonmullistukseksi tai luonnonmullistukseen rinnastettavissa oleviksi epäsuotuisiksi sääoloiksi; niiden olisi myös koskettava luonnonmullistuksen tai epäsuotuisien sääolojen ja tuensaajayrityksen, joka voi myös olla vaikeuksissa oleva yritys, kärsimän vahingon välistä suoraa syy-seuraussuhdetta; lisäksi niillä olisi varmistettava, että liialliset korvaukset vältetään. Korvaus ei saisi ylittää sitä, mikä on tarpeen, jotta tuensaajayrityksen tilanne palautuu ennalleen eli ennen tapahtumaa vallinneeseen tilanteeseen.

(33)

Kalastus- ja vesiviljelyala ovat aloja, joilla ei ole riittävästi kannustimia yksittäisiin toimiin, vaikka yksittäiset toimet yhdessä hyödyttäisivät kaikkia käyttäjiä. Tästä syystä tukea, joka on tarkoitettu merten biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeluun ja ennallistamiseen sekä korvausjärjestelmiin kestävän kalastustoiminnan osana, mukaan lukien jätteiden kerääminen merestä, olisi pidettävä sisämarkkinoille soveltuvana SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla.

(34)

Tässä asetuksessa otetaan huomioon SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettujen unionin syrjäisimpien alueiden erityistilanne; mainitussa artiklassa määrätään kyseisiä alueita koskevista erityisistä toimenpiteistä.

(35)

Jos tukea myönnetään pk-yrityksille, jotka osallistuvat yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin, tuella on vain vähän vaikutusta kilpailuun, etenkin kun otetaan huomioon tuen myönteinen merkitys tiedon jakamisessa, varsinkin paikallisyhteisöissä, samoin kuin tuen usein kollektiivinen luonne ja suhteellisen pieni mittakaava. Nämä hankkeet ovat luonteeltaan integroituja, monitoimijaisia ja monialaisia, mikä voi johtaa vaikeuksiin niiden valtiontukisääntöjen mukaisessa luokittelussa. Kunnat eivät luonteensa vuoksi kuulu pk-yrityksen määritelmän soveltamisalaan (12). Ne ovat kuitenkin usein olennaisen tärkeitä yhteisölähtöisten paikallisten kehittämishankkeiden järjestämisessä ja toteuttamisessa. Jos yhteisölähtöinen paikallinen kehittämishanke toteutetaan jonkin neuvoston asetuksen (EU) 2015/1588 1 artiklassa säädetyn tavoitteen saavuttamiseksi, tällaisen hankkeen yhteydessä olisi sen vuoksi oltava mahdollista myöntää ryhmäpoikkeus myös sellaiselle tuelle, joka myönnetään kunnille. Kun otetaan huomioon, että eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeet ovat luonteeltaan paikallisia ja että kukin hanke valitaan sellaisen monivuotisen paikallisen kehittämisstrategian perusteella, jonka määrittämisestä ja toteuttamisesta vastaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, kuten myös se, että hankkeet suuntautuvat yhteisön edun sekä yhteiskunnallisten ja ympäristö- ja ilmastohyötyjen mukaan, tässä asetuksessa olisi puututtava tiettyihin näissä hankkeissa kohdattuihin vaikeuksiin, jotta niissä olisi helpompi noudattaa valtiontukisääntöjä. Tätä olisi sovellettava myös kuntiin, jotka hyötyvät suoraan tai välillisesti sellaisista yhteisölähtöisistä paikallisista kehittämishankkeista, joilla pyritään johonkin asetuksen (EU) 2015/1588 1 artiklassa säädettyyn tavoitteeseen.

(36)

Neuvoston direktiivin 2003/96/EY (13) 15 artiklan 1 kohdan f alakohdan ja 3 kohdan mukaan jäsenvaltio voi ottaa käyttöön sisävesikalastukseen ja kalanviljelyyn sovellettavia verovapautuksia tai -alennuksia. Sen vuoksi on asianmukaista edelleen vapauttaa kyseiset toimenpiteet perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoitusvelvollisuudesta, jos mainitussa direktiivissä säädetyt edellytykset täyttyvät. Verovapautuksia, joita jäsenvaltiot aikovat ottaa käyttöön mainitun direktiivin 14 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla ja joita sovelletaan kalastukseen EU:n vesillä, ei pidetä valtion toimenpiteinä eivätkä ne näin ollen ole valtiontukea.

(37)

Komission tämän alan kokemuksen perusteella valtiontukisääntöjä olisi tarkistettava säännöllisin väliajoin. Sen vuoksi tätä asetusta olisi sovellettava rajoitetun ajan ja olisi vahvistettava siirtymäsäännöksiä. Ottaen huomioon, että tämän asetuksen nojalla myönnettävää tukea koskevat edellytykset liittyvät läheisesti asetuksen (EU) 2021/1139, jolla perustetaan Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto (EMKVR) 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 väliseksi ajaksi, soveltamista varten vahvistettuihin edellytyksiin, on asianmukaista yhdenmukaistaa tämän asetuksen soveltamisjakso EMKVR:sta annetun asetuksen soveltamisjaksoon. Jotta varmistettaisiin jatkuvuus ja turvattaisiin oikeusvarmuus siirtymäkaudella, on asianmukaista, että tätä asetusta sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2029.

(38)

Jos tämän asetuksen voimassaolo päättyy ilman että sitä pidennetään, tämän asetuksen nojalla poikkeuksen jo saaneisiin tukijärjestelmiin olisi edelleen sovellettava poikkeusta vielä kuuden kuukauden ajan jatkuvuuden ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Yhteiset säännökset

1 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä asetusta sovelletaan tukeen, joka myönnetään

a)

kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuottamisen, jalostamisen tai kaupan pitämisen alalla toimiville mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ’pk-yritykset’;

b)

kunnille 54 ja 55 artiklan nojalla; ja

c)

kalasatamille, purkupaikoille, huutokauppahalleille ja suojille 29 artiklan nojalla.

2.   Tätä asetusta sovelletaan myös tukeen, joka myönnetään kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuottamisen, jalostamisen tai kaupan pitämisen alalla toimiville yrityksille tuesta hyötyvän yrityksen koosta riippumatta seuraavissa tarkoituksissa:

a)

luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen;

b)

luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen korvaaminen;

c)

rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen; ja

d)

kalastus- ja vesiviljelyalan innovointi.

3.   Tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin:

a)

tuki, jonka määrä vahvistetaan markkinoille saatettavien tuotteiden hinnan tai määrän perusteella;

b)

kolmansiin maihin tai jäsenvaltioihin suuntautuvaan vientiin liittyvään toimintaan myönnettävä tuki eli tuki, joka on suoraan sidoksissa vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin;

c)

tuki, jonka myöntämisen ehtona on kotimaisten tuotteiden suosiminen tuontituotteiden kustannuksella;

d)

tapauskohtainen tuki tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetulle yritykselle;

e)

tuki toimiin tai menoihin,

i)

joilla lisätään kalastusaluksen kalastuskapasiteettia;

ii)

jotka liittyvät sellaisten laitteiden hankkimiseen, jotka parantavat kalastusaluksen kykyä löytää kalaa;

iii)

jotka liittyvät kalastusaluksen rakentamiseen, hankkimiseen tai tuomiseen, ellei 20 artiklassa toisin säädetä;

iv)

jotka liittyvät kalastusalusten siirtämisen tai lippuvaltion vaihtamiseen kolmansiin maihin, mukaan lukien yhteisyritysten perustaminen kolmansien maiden kumppaneiden kanssa;

v)

jotka liittyvät kalastustoiminnan väliaikaiseen ja pysyvään lopettamiseen;

vi)

jotka liittyvät koekalastukseen;

vii)

jotka liittyvät yrityksen omistuksen siirtämiseen, ellei 20 artiklassa toisin säädetä;

viii)

jotka liittyvät suoriin istutuksiin, ellei ole kyse koeistutuksesta;

ix)

jotka liittyvät uusien satamien tai uusien huutokauppahallien rakentamiseen;

x)

jotka liittyvät markkinoiden interventiomekanismeihin, joiden tarkoituksena on tarjonnan vähentämiseksi vetää kalastus- tai vesiviljelytuotteita markkinoilta tilapäisesti tai pysyvästi, jotta voidaan estää hintojen lasku tai ajaa hintoja ylös;

xi)

jotka liittyvät kalastusaluksiin tehtäviin investointeihin, jotka ovat tarpeen tukihakemuksen jättämisen ajankohtana voimassa olevan unionin oikeuden vaatimusten täyttämiseksi, mukaan lukien alueellisiin kalastusjärjestöihin liittyvien unionin velvoitteiden mukaiset vaatimukset;

xii)

jotka liittyvät investointeihin kalastusaluksiin, jotka ovat harjoittaneet kalastustoimintaa vähemmän kuin 60 päivää tukihakemuksen jättämisvuotta edeltävinä kahtena kalenterivuotena;

xiii)

jotka liittyvät kalastusaluksen päämoottorin tai apumoottorin korvaamiseen tai nykyaikaistamiseen;

f)

sellaiselle yritykselle myönnettävä tuki, joka

i)

on syyllistynyt neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 (14) 42 artiklan tai asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (15) 90 artiklan mukaiseen vakavaan rikkomukseen;

ii)

on osallistunut asetuksen (EY) N:o 1005/2008 40 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta koskevaan unionin LIS-alusluetteloon merkittyjen kalastusalusten toimintaan tai hallinnointiin tai ollut niihin omistussuhteessa taikka osallistunut sellaisen kolmannen maan, joka on todettu mainitun asetuksen 33 artiklan mukaisesti yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi, lipun alla purjehtivan aluksen toimintaan tai hallinnointiin tai ollut siihen omistussuhteessa; tai

iii)

on syyllistynyt johonkin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/99/EY (16) 3 ja 4 artiklassa vahvistetuista ympäristörikoksista, kun tukihakemus jätetään tämän asetuksen 32–39 artiklan nojalla.

4.   Tätä asetusta ei sovelleta vaikeuksissa oleviin yrityksiin lukuun ottamatta tukea, joka myönnetään

a)

yritykselle, joka osallistuu yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin tai hyötyy niistä;

b)

eläintautien ennaltaehkäisystä, valvonnasta ja hävittämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen:

c)

luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettuihin tukijärjestelmiin; tai

d)

seuraavissa tapauksissa edellyttäen, että yrityksestä tuli vaikeuksissa oleva yritys kyseisen tapahtuman aiheuttamien menetysten tai vahinkojen vuoksi:

i)

luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi; tai

ii)

rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi.

5.   Tätä asetusta ei sovelleta tukijärjestelmiin, joissa ei nimenomaisesti suljeta pois yksittäisen tuen maksamista yritykselle, jolle on annettu perintämääräys tuen sääntöjenvastaisuutta ja sisämarkkinoille soveltumattomuutta koskevan aiemman komission päätöksen perusteella, lukuun ottamatta jotakin seuraavista:

a)

tukijärjestelmät luonnonmullistusten tai luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen; tai

b)

tukijärjestelmät kustannuksiin, joita aiheutuu pk-yrityksille niiden osallistuessa yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin, sekä tuki yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin osallistuville tai niistä hyötyville yrityksille 54 ja 55 artiklan mukaisesti.

6.   Tätä asetusta ei sovelleta valtiontukitoimenpiteisiin, jotka ovat itsessään taikka ehtojensa tai rahoitustapansa vuoksi unionin oikeuden vastaisia; tällaisia ovat erityisesti

a)

tuki, jonka myöntämisen ehtona on, että tuensaajayrityksellä on päätoimipaikka kyseisessä jäsenvaltiossa tai että se on pääasiallisesti sijoittautunut kyseiseen jäsenvaltioon. Vaatimus, jonka mukaan tuensaajalla on oltava tuen maksamisajankohtana toimipaikka tai sivuliike tuen myöntävässä jäsenvaltiossa, on kuitenkin sallittu;

b)

tuki, jonka myöntämisen ehtona on, että tuensaajayritys käyttää kotimaassa tuotettuja tuotteita tai kotimaisia palveluja; tai

c)

tuki, jossa rajoitetaan tuensaajayritysten mahdollisuutta hyödyntää tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin tuloksia toisissa jäsenvaltioissa.

d)

luontodirektiivi, lintudirektiivi, alusten aiheuttamaa ympäristön pilaantumista koskeva direktiivi ja jätehuoltoa koskevat säännökset.

7.   Tätä asetusta ei sovelleta

a)

1 päivästä heinäkuuta 2023 20, 21, 24, 26–30, 33, 43, 46, 48, 50 ja 52 artiklan mukaisissa valtiontukijärjestelmissä säädettyyn tukeen, jos se täyttää 12 artiklan edellytykset,

b)

a alakohdassa tarkoitettujen järjestelmien muutoksiin, lukuun ottamatta muutoksia, jotka eivät vaikuta tukijärjestelmän soveltuvuuteen sisämarkkinoille tämän asetuksen nojalla tai eivät merkittävästi vaikuta hyväksytyn arviointisuunnitelman sisältöön.

Kun komissio on arvioinut asiaankuuluvan arviointisuunnitelman, jonka jäsenvaltio on antanut komissiolle tiedoksi, se voi päättää, että tämän asetuksen soveltamista tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin tukityyppeihin jatketaan pitempään.

2 artikla

Määritelmät

1.   Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’tapauskohtaisella tuella’ tukea, jota ei myönnetä tukijärjestelmän perusteella;

2)

’luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevilla epäsuotuisilla sääoloilla’ tarkoitetaan sellaista epäsuotuisaa säätä kuin halla, myrsky, rakeet, jää, rankkasade tai jatkuva sade tai ankara kuivuus, joka tuhoaa yli 30 prosenttia keskimääräisestä tuotannosta laskettuna jommankumman seuraavista perusteella:

a)

edellinen kolmivuotiskausi; tai

b)

edelliseen viisivuotiskauteen perustuva kolmen vuoden keskiarvo laskettuna ilman korkeinta ja alinta määrää;

3)

’tuella’ toimenpiteitä, jotka täyttävät kaikki SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätyt perusteet;

4)

’tuki-intensiteetillä’ tuen bruttomäärää ilmaistuna prosentteina tukikelpoisista kustannuksista ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä;

5)

’tukijärjestelmällä’ säädöstä, jonka perusteella yksittäisiä tukia voidaan muita täytäntöönpanotoimenpiteitä vaatimatta myöntää yrityksille, jotka määritellään kyseisessä säädöksessä yleisesti ja käsitteellisesti, sekä säädöstä, jonka perusteella yhdelle tai useammalle yritykselle voidaan myöntää rajoittamattomaksi ajaksi ja/tai rajoittamaton määrä tukea, joka ei liity mihinkään tiettyyn hankkeeseen;

6)

’bioturvaamisella’ hallintatoimenpiteitä ja fyysisiä toimenpiteitä, joilla on tarkoitus pienentää tautien kulkeutumisen, kehittymisen ja leviämisen riskiä seuraavien osalta: a) eläinpopulaatio tai b) pitopaikka, vyöhyke, lokero, kuljetusväline tai muut tilat, rakennukset tai muu paikka;

7)

’valvonta- ja hävittämistoimenpiteillä’ toimenpiteitä, jotka koskevat eläintauteja, joiden osalta toimivaltainen viranomainen on virallisesti tunnustanut taudinpurkauksen, tai jotka koskevat kasvintuhoojia tai haitallisia vieraslajeja, joiden esiintymisen toimivaltainen viranomainen on virallisesti tunnustanut;

8)

’tuen myöntämispäivällä’ päivää, jolloin tuensaajayritykselle myönnetään laillinen oikeus tuensaantiin asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla;

9)

’saalistuksella’ sitä, että rauhoitetut eläimet, kuten hylkeet, merisaukot ja merilinnut, saalistavat verkkoihin tarttuneita tai lammikoissa pidettäviä kaloja;

10)

’arviointisuunnitelmalla’ asiakirjaa, joka kattaa yhden tai useamman tukijärjestelmän ja sisältää vähintään seuraavat seikat: arvioitavan tukijärjestelmän tavoitteet, arviointikysymykset; tulosindikaattorit; suunniteltu arviointimenetelmä; tiedonkeruuta koskevat vaatimukset; arvioinnin ehdotettu ajoitus, mukaan lukien väliarviointiraportin ja lopullisen arviointiraportin jättämispäivä; arvioinnin suorittavan riippumattoman elimen kuvaus tai kriteerit, joita käytetään sen valinnassa, ja yksityiskohtaiset säännöt, joilla varmistetaan arvioinnin julkistaminen;

11)

’myöhemmin käyttöön otettavalla verojärjestelmällä’ järjestelmää, joka on aikaisemman veroetuuksiin perustuvan järjestelmän muutettu versio ja jolla korvataan se;

12)

’kalastajalla’ luonnollista henkilöä, jonka asianomainen jäsenvaltio katsoo harjoittavan kaupallista kalastustoimintaa;

13)

’kalastus- ja vesiviljelytuotteilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013 (17) liitteessä I määriteltyjä tuotteita;

14)

’kalastus- ja vesiviljelyalalla’ talouden alaa, johon kuuluvat kaikki kalastus- tai vesiviljelytuotteiden tuotannon, jalostuksen ja kaupan pitämisen toiminnot;

15)

’kalastuskapasiteetilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1130 (18) 4 ja 5 artiklan mukaista aluksen vetoisuutta bruttotonneina (bt) ja tehoa kilowatteina (kW);

16)

’kalasatamalla’ meren tai sisäveden maa- ja vesialuetta, jonka jäsenvaltio on virallisesti tunnustanut ja joka muodostuu sellaisesta infrastruktuurista ja sellaisista varusteista, että kyseisellä alueella voidaan pääasiallisesti ottaa vastaa kalastusaluksia, lastata ja purkaa niiden saaliit, varastoida, vastaanottaa ja toimittaa kyseiset saaliit sekä mahdollistaa kalastajien alukseen nousu ja aluksesta poistuminen;

17)

’bruttoavustusekvivalentilla’ tuen määrää, jos se olisi myönnetty tuensaajayritykselle avustuksena, ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä;

18)

’yksittäisellä tuella’ tapauskohtaista tukea ja tietyille tuensaajille tukijärjestelmän perusteella myönnettävää tukea;

19)

’sisävesikalastuksella’ kalastustoimintaa, jota harjoitetaan kaupallisessa tarkoituksessa sisävesillä aluksilla tai muilla välineillä, myös niillä, joita käytetään talvikalastukseen;

20)

’haitallisella vieraslajilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 (19) 3 artiklan 3 ja 4 kohdassa määriteltyä unionin kannalta merkityksellistä haitallista vieraslajia ja jäsenvaltion kannalta merkityksellistä haitallista vieraslajia;

21)

’luonnonmullistuksilla’ maanjäristyksiä, lumivyöryjä, maanvyörymiä, tulvia, pyörremyrskyjä, hurrikaaneja, tulivuorenpurkauksia ja luonnollisesti syttyneitä metsä- ja maastopaloja;

22)

’syrjäisimmillä alueilla’ SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuja alueita;

23)

’rauhoitetulla eläimellä’ joko unionin tai kansallisessa lainsäädännössä rauhoitettua eläintä, kalat pois lukien;

24)

’takaisinmaksettavalla ennakolla’ hankkeeseen myönnettyä lainaa, joka maksetaan yhdessä tai useammassa erässä ja jonka takaisinmaksuehdot riippuvat hankkeen tuloksista;

25)

’pk-yrityksillä’ tai ’mikroyrityksillä, pienillä ja keskisuurilla yrityksillä’ yrityksiä, jotka täyttävät liitteen I mukaiset perusteet;

26)

’pienimuotoisella rannikkokalastuksella’ kalastustoimintaa, jota harjoittavat: a) suurimmalta pituudeltaan alle 12 metrin pituiset meri- ja sisävesikalastusalukset, jotka eivät käytä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 (20) 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä vedettäviä pyydyksiä; b) rantakalastajat, mukaan lukien äyriäisten kerääjät;

27)

’töiden alkamisella’ joko investointiin liittyvien rakennustöiden alkamista tai ensimmäistä laillisesti velvoittavaa sitoumusta tilata laitteita tai muuta sitoumusta, joka tekee investoinnista peruuttamattoman. Maan ostoa ja valmistelutöitä, kuten lupien hankkimista ja alustavien toteutettavuustutkimusten tekemistä, ei katsota töiden alkamiseksi. Yrityskaupoissa ’töiden alkamisella’ tarkoitetaan hankittuun laitokseen suoraan liittyvien omaisuuserien hankintahetkeä;

28)

’tuetuilla palveluilla’ tukimuotoa, jossa tuki myönnetään lopulliselle edunsaajayritykselle välillisesti luontoissuorituksena ja se maksetaan kyseisen palvelun tai toiminnan tarjoajalle.

29)

’vaikeuksissa olevalla yrityksellä’ komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (21) 2 artiklan 18 alakohdassa säädetyt perusteet täyttävää yritystä.

2.   Edellä 1 kohdassa lueteltujen määritelmien lisäksi sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklassa, asetuksen (EU) 2021/1139 2 artiklassa ja asetuksen (EU) 1379/2013 5 artiklassa säädettyjä määritelmiä.

3 artikla

Ilmoituskynnysarvo

1.   Tätä asetusta ei sovelleta hankkeisiin myönnettävään yksittäiseen tukeen silloin, kun tukikelpoiset kustannukset ovat yli 2,5 miljoonaa euroa tai kun tuen määrä on yli 1,25 miljoona euroa vuodessa yritystä kohti.

2.   Edellä 1 kohdassa vahvistettuja kynnysarvoja ei saa kiertää jakamalla tukijärjestelmät tai tukihankkeet keinotekoisesti osiin.

4 artikla

Poikkeuksen edellytykset

1.   Tukijärjestelmä, tukijärjestelmistä myönnetty yksittäinen tuki ja tapauskohtainen tuki ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 tai 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvia, ja ne vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että tuki täyttää tämän asetuksen I luvussa säädetyt edellytykset ja tämän asetuksen III luvussa asianomaisen tukimuodon osalta säädetyt erityiset edellytykset.

2.   Tukitoimenpide voi saada poikkeuksen tämän asetuksen nojalla vain, jos siinä nimenomaisesti vahvistetaan, että tuensaajat noudattavat tukikauden aikana yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä ja että tuki on maksettava takaisin suhteessa rikkomisen vakavuuteen, jos mainitun kauden aikana havaitaan, ettei tuensaaja noudata yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä.

5 artikla

Tuen läpinäkyvyys

1.   Tätä asetusta sovelletaan ainoastaan läpinäkyvään tukeen eli tukeen, jonka osalta on mahdollista laskea etukäteen tarkka bruttoavustusekvivalentti tarvitsematta tehdä riskinarviointia.

2.   Seuraavat tukimuodot katsotaan läpinäkyviksi:

a)

avustuksiin sisältyvä tuki, korkotuki ja tuetut palvelut:

b)

lainoihin sisältyvä tuki, kun bruttoavustusekvivalentti on laskettu tuen myöntämishetkellä voimassa olevan viitekoron perusteella;

c)

takauksiin sisältyvä tuki:

i)

jos bruttoavustusekvivalentti on laskettu komission tiedonannossa vahvistettujen safe harbour -maksujen perusteella; tai

ii)

jos ennen toimenpiteen täytäntöönpanoa takauksen bruttoavustusekvivalentin laskentaan käytettävä menetelmä on hyväksytty EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina annetun komission tiedonannon tai jonkin sen seuraajatiedonannon perusteella sen jälkeen kun kyseisestä menetelmästä on ilmoitettu komissiolle valtiontuen alalla annetun, kyseisenä ajankohtana sovellettavan komission asetuksen mukaisesti, ja hyväksytty menetelmä koskee nimenomaisesti kyseistä takaustyyppiä ja kyseistä kohteena olevaa liiketoimityyppiä tätä asetusta sovellettaessa;

d)

veroetuuksina myönnettävä tuki, kun toimenpiteessä määrätään ylärajasta, jolla voidaan varmistaa, että sovellettavaa kynnysarvoa ei ylitetä;

e)

takaisinmaksettavina ennakkoina myönnettävä tuki, jos takaisinmaksettavan ennakon yhteenlaskettu nimellismäärä ei ylitä tämän asetuksen mukaan sovellettavia kynnysarvoja tai jos ennen toimenpiteen täytäntöönpanoa takaisinmaksettavan ennakon bruttoavustusekvivalentin laskentaan käytettävä menetelmä on hyväksytty sen jälkeen kun siitä on ilmoitettu komissiolle.

3.   Tätä asetusta sovellettaessa seuraavia tukimuotoja ei katsota läpinäkyväksi tueksi:

a)

pääomapanoksista koostuva tuki;

b)

riskirahoitustoimenpiteistä koostuva tuki.

6 artikla

Kannustava vaikutus

1.   Tällä asetusta sovelletaan ainoastaan tukeen, jolla on kannustava vaikutus.

2.   Tuella katsotaan olevan kannustava vaikutus, jos tuensaajayritys on jättänyt kirjallisen tukihakemuksen kyseiselle jäsenvaltiolle ennen hanketta tai toimintaa koskevien töiden aloittamista. Tukihakemuksen on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:

a)

yrityksen nimi ja koko;

b)

kuvaus hankkeesta tai toimesta, mukaan lukien sen alkamis- ja päättymispäivä;

c)

hankkeen tai toimen sijainti;

d)

tukikelpoisten kustannusten luettelo; ja

e)

tuen muoto (avustus, laina, takaus, takaisinmaksettava ennakko tai muu) ja hankkeessa tai toimessa tarvittavan julkisen rahoituksen määrä.

3.   Suurille yrityksille myönnettävällä tapauskohtaisella tuella katsotaan olevan kannustava vaikutus, jos jäsenvaltio on sen lisäksi, että se on varmistanut 2 kohdassa säädetyn edellytyksen täyttyvän, on tarkastanut ennen kyseisen tapauskohtaisen tuen myöntämistä, että tuensaajayrityksen laatimasta asiakirja-aineistosta saadaan vahvistus yhdelle tai useammalle seuraavista perusteista:

a)

hankkeen tai toiminnan merkittävästi laajempi soveltamisala tuen seurauksena;

b)

tuensaajayrityksen hankkeen tai toiminnan toteuttamiseen käyttämän kokonaismäärän merkittävä lisääntyminen tuen seurauksena;

c)

kyseisen hankkeen tai toiminnan merkittävästi nopeampi toteutusvauhti;

d)

kun kyseessä on tapauskohtainen investointituki, hanketta tai toimintaa ei olisi toteutettu kyseisellä alueella sellaisenaan tai se ei olisi ollut riittävän kannattava tuensaajayritykselle kyseisellä alueella ilman tukea.

4.   Veroetuuksien muotoisilla toimenpiteillä katsotaan olevan kannustava vaikutus, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

toimenpiteellä vahvistetaan oikeus tukeen objektiivisin perustein ja ilman jäsenvaltion harkintavaltaa; ja

b)

tukijärjestelmä oli hyväksytty ja voimassa ennen tuetun hankkeen tai toiminnan toteutukseen liittyvien töiden aloittamista. Tätä vaatimusta ei sovelleta myöhemmin käyttöön otettaviin verojärjestelmiin edellyttäen, että toiminta kuului jo aikaisempien veroetuuksiin perustuvien järjestelmien soveltamisalaan.

5.   Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, seuraavilla tukimuodoilla ei edellytetä olevan kannustavaa vaikutusta tai katsotaan olevan kannustava vaikutus:

a)

tuki eläintaudin ennaltaehkäisystä, valvonnasta tai hävittämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, jos 42, 49, 51 ja 53 artiklassa vahvistetut edellytykset täyttyvät;

b)

tuki luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen, jos 42, 49, 51 ja 53 artiklassa vahvistetut edellytykset täyttyvät;

c)

tuki luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen;

d)

tuki rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen, jos 42, 49, 51 ja 53 artiklassa vahvistetut edellytykset täyttyvät;

e)

jäsenvaltion direktiivin 2003/96/EY 15 artiklan 1 kohdan f alakohdan ja 15 artiklan 3 kohdan nojalla hyväksymä verovapautusten tai veronalennusten muodossa myönnettävä tuki, jos tämän asetuksen 56 artiklassa vahvistetut edellytykset täyttyvät;

f)

tuki yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin osallistuville tai niistä hyötyville pk-yrityksille, jos 54 ja 55 artiklan asiaankuuluvat edellytykset täyttyvät;

g)

45 artiklan 1 kohdan b alakohdan vii alakohdassa tarkoitettu tuki kaupan pitämistä koskeviin toimenpiteisiin, jos 45 artiklan asiaankuuluvat edellytykset täyttyvät;

h)

tuki tutkijoiden ja kalastajien välisiin kumppanuuksiin, jos 17 artiklan asiaankuuluvat edellytykset täyttyvät;

i)

tuki työvoiman osaamisen, työpaikkojen luomisen ja sosiaalisen vuoropuhelun edistämiseen, jos 18 artiklan asiaankuuluvat edellytykset täyttyvät.

7 artikla

Tuki-intensiteetti ja tukikelpoiset kustannukset

1.   Kaikki tuki-intensiteetin ja tukikelpoisten kustannusten laskennassa käytettävät luvut on ilmaistava ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä. Tukikelpoiset kustannukset on osoitettava asiakirjoilla, joiden on oltava selkeitä, eriteltyjä ja ajantasaisia. Arvonlisävero (alv) ei ole tukikelpoista, paitsi jos se kansallisen lainsäädännön mukaan on palautukseen oikeuttamatonta.

2.   Jos tukea myönnetään muussa muodossa kuin avustuksena, tuen määrä on tuen bruttoavustusekvivalentti.

3.   Useammassa erässä maksettava tuki diskontataan tuen myöntämispäivän arvoon. Tukikelpoiset kustannukset diskontataan tuen myöntämishetken arvoon. Diskonttauksessa käytettävä korko on tuen myöntämispäivänä sovellettava diskonttokorko.

4.   Jos tuki myönnetään veroetuuksina, tukierien diskonttaus suoritetaan veroetuuksien voimaantulopäivinä sovellettavien diskonttokorkojen perusteella.

5.   Jos tuki myönnetään vahinkojen tai tulonmenetysten korvaamiseen, siitä on vähennettävä kustannukset, jotka eivät ole suoraan aiheutuneet tapahtumasta.

6.   Jos tuki myönnetään takaisinmaksettavina ennakkoina, jotka niiden bruttoavustusekvivalentin laskentaan käytettävien hyväksyttyjen menetelmien puuttuessa ilmaistaan prosentteina tukikelpoisista kustannuksista, ja toimenpide edellyttää, että hankkeen onnistuessa, joka on määritelty kohtuullisen ja varovaisen hypoteesin perusteella, ennakko maksetaan takaisin korkoineen, jotka vastaavat vähintään tuen myöntämispäivänä sovellettavaa diskonttokorkoa, III luvussa tarkoitettuja tuki-intensiteettejä voidaan korottaa 10 prosenttiyksikköä mutta kuitenkin niin, ettei ylitetä tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

7.   Tukikelpoisten kustannusten on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 (22) 53–57 artiklan vaatimusten mukaisia.

8 artikla

Kasautuminen

1.   Kun määritellään, noudatetaanko 3 artiklassa säädettyjä ilmoituskynnysarvoja ja III luvussa säädettyjä tuen enimmäisintensiteettejä, on otettava huomioon toimintaan, hankkeeseen tai yritykselle myönnetyn tuen kokonaismäärä riippumatta siitä, rahoitetaanko tuki paikallisesta, alueellisesta, kansallisesta vai unionin lähteestä.

2.   Tuki, jolle myönnetään poikkeus tämän asetuksen nojalla, voi kasautua jonkin seuraavista kanssa:

a)

mikä tahansa muu tuki, kun kyseiset toimenpiteet koskevat eri yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia;

b)

mikä tahansa muu valtiontuki, joka liittyy samoihin, osittain tai kokonaan päällekkäisiin tukikelpoisiin kustannuksiin, ainoastaan silloin kun tällainen kasautuminen ei johda kyseiseen tukeen tämän asetuksen nojalla sovellettavan tuen enimmäisintensiteetin tai tuen enimmäismäärän ylittymiseen.

3.   Tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saanut tuki ei voi kasautua vähämerkityksisen tuen kanssa samojen tukikelpoisten kustannusten osalta, jos kasautuminen johtaisi III luvussa tarkoitetun tuen enimmäisintensiteetin ylittymiseen.

9 artikla

Julkaiseminen ja tiedottaminen

1.   Jäsenvaltion on varmistettava seuraavien tietojen julkaiseminen komission avoimuusmoduulissa tai kattavalla valtiontukisivustolla kansallisella tai alueellisella tasolla:

a)

11 artiklassa tarkoitettu, liitteessä II olevan mallin mukainen vakiomuotoinen yhteenveto tai linkki siihen;

b)

kaikkien 11 artiklassa tarkoitettujen tukitoimenpiteiden koko teksti tai linkki koko tekstiin;

c)

tiedot jokaisen yli 10 000 euron suuruisen yksittäisen tuen myöntämisestä.

Edellä a, b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot julkaistaan liitteen III mukaisesti.

2.   Kun kyseessä ovat veroetuuksien muodossa olevat tukijärjestelmät, 1 kohdan c alakohdan edellytysten katsotaan täyttyvän, jos jäsenvaltio julkaisee vaaditut tiedot yksittäisten tukien määristä seuraavia vaihteluvälejä käyttäen (miljoonaa euroa):

a)

0,01–0,2;

b)

0,2–0,4;

c)

0,4–0,6;

d)

0,6–0,8;

e)

0,8–1.

3.   Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tiedot on järjestettävä ja tarjottava käyttöön liitteessä III kuvatussa vakiomuodossa, ja sivustolla on oltava tehokkaat haku- ja lataustoiminnot. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on julkaistava kuuden kuukauden kuluessa tuen myöntämispäivästä ja veroetuuksien muodossa olevien tukien osalta yhden vuoden kuluessa päivästä, jona veroilmoitus on jätettävä, ja tietojen on oltava saatavilla vähintään 10 vuoden ajan tuen myöntämispäivästä.

4.   Jokaisessa tukijärjestelmässä ja yksittäisessä tuessa on oltava nimenomainen viittaus tähän asetukseen siten, että mainitaan asetuksen nimi ja tiedot asetuksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, sekä viittaus kyseistä tukea koskeviin III luvun erityisiin säännöksiin tai tapauksen mukaan kansalliseen lainsäädäntöön, jolla varmistetaan tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten noudattaminen. Mukaan on liitettävä täytäntöönpanosäännökset ja muutokset.

5.   Tämän artiklan 1 kohdassa säädettyjä julkaisemisvelvoitteita ei sovelleta 54 ja 55 artiklan nojalla toteutettuihin yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin.

6.   Komissio julkaisee verkkosivustollaan

a)

linkit tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin valtiontuen verkkosivustoihin;

b)

11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut yhteenvedot.

II LUKU

Menettelyyn liittyvät vaatimukset

10 artikla

Ryhmäpoikkeuksesta johtuvan edun peruuttaminen

Jos jäsenvaltio myöntää tukea, jonka esitetään olevan vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta tämän asetuksen nojalla mutta joka ei täytä tämän asetuksen I, II ja III luvussa asetettuja edellytyksiä, komissio voi - annettuaan kyseiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää näkemyksensä asiasta - antaa päätöksen, jossa todetaan, että kaikista tai osasta kyseisen jäsenvaltion hyväksymistä tulevista tukitoimenpiteistä, jotka muutoin täyttäisivät tämän asetuksen vaatimukset, on ilmoitettava komissiolle SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Ilmoitettavat toimenpiteet voidaan rajoittaa toimenpiteisiin, joilla myönnetään tietyn tyyppistä tukea tai tukea tiettyjen tuensaajien hyväksi, tai jotka ovat asianomaisen jäsenvaltion tiettyjen viranomaisten hyväksymiä.

11 artikla

Raportointi

1.   Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 (23) III luvussa tarkoitettu sähköisessä muodossa oleva vuosikertomus tämän asetuksen soveltamisesta jokaiselta kokonaiselta vuodelta tai sen osalta, jonka aikana tätä asetusta sovelletaan.

2.   Lisäksi jäsenvaltion on toimitettava komission sähköisen ilmoitusjärjestelmän kautta liitteessä II olevan mallin mukainen vakiomuotoinen yhteenveto jokaisesta tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneesta tukitoimenpiteestä ja linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin, mukaan lukien sen muutokset, 20 työpäivän kuluessa toimenpiteen voimaantulosta.

3.   Tämän artiklan 1 kohtaa ei sovelleta 54 ja 55 artiklassa tarkoitettuihin yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin.

12 artikla

Arviointi

1.   Tukijärjestelmälle on tehtävä jälkiarviointi, jos sen valtiontukibudjetti tai toteutuneet menot ylittävät 150 miljoonaa euroa minä tahansa vuonna tai 750 miljoonaa euroa järjestelmän kokonaiskeston aikana; kokonaiskesto tarkoittaa tukijärjestelmän ja mahdollisten sitä edeltäneiden tukijärjestelmien, joilla on samanlainen tavoite ja sama maantieteellinen alue, yhdistettyä kestoa 1 tammikuuta 2023 alkaen. Jälkiarviointi vaaditaan ainoastaan sellaisilta tukijärjestelmiltä, joiden kokonaiskesto on yli kolme vuotta 1 päivästä tammikuuta 2023 alkaen.

2.   Jälkiarviointia koskevasta vaatimuksesta voidaan luopua välittömästi sellaista järjestelmää seuraavan tukijärjestelmän osalta, jolla on ollut samanlainen tavoite ja maantieteellinen alue ja jolle on tehty arviointi, josta on laadittu lopullinen arviointiraportti komission hyväksymän arviointisuunnitelman mukaisesti eikä kielteisiä tuloksia ole saatu. Jos tukijärjestelmän lopullinen arviointiraportti ei ole hyväksytyn arviointisuunnitelman mukainen, järjestelmä on keskeytettävä välittömästi. Tällaisen keskeytetyn tukijärjestelmän seuraajalle ei myönnetä ryhmäpoikkeusta.

3.   Arvioinnissa on pyrittävä selvittämään, ovatko tukijärjestelmän sisämarkkinoille soveltuvuuden taustalla olevat oletukset ja edellytykset täyttyneet, erityisesti tukitoimenpiteen välttämättömyys ja tehokkuus sen yleisten ja erityisten tavoitteiden perusteella. Siinä on arvioitava myös järjestelmän vaikutusta kilpailuun ja kauppaan.

4.   Jäsenvaltion on annettava niiden tukijärjestelmien, joihin sovelletaan 1 kohdan nojalla arviointivaatimusta, arviointisuunnitelman luonnokset tiedoksi komissiolle seuraavasti:

a)

20 työpäivän kuluessa tukijärjestelmän voimaantulosta, jos tukijärjestelmän talousarvio ylittää jonakin vuonna 150 miljoonaa euroa tai järjestelmän koko keston aikana 750 miljoonaa euroa;

b)

30 työpäivän kuluessa merkittävästä muutoksesta, joka kasvattaa tukijärjestelmän talousarvion jonakin vuotena yli 150 miljoonaan euroon tai tukijärjestelmän koko keston aikana yli 750 miljoonaan euroon;

c)

30 työpäivän kuluessa siitä, kun viralliseen tilinpäätökseen on kirjattu tukijärjestelmän osalta joltakin vuodelta yli 150 miljoonan euron menot.

5.   Arviointisuunnitelman luonnoksen on oltava komission esittämien yhteisten menetelmäperiaatteiden (24) mukainen. Jäsenvaltioiden on julkaistava komission hyväksymät arviointisuunnitelmat.

6.   Jälkiarvioinnin tekijän on oltava tuen myöntävästä viranomaisesta riippumaton asiantuntija, ja arviointi on tehtävä arviointisuunnitelman mukaisesti. Jokaiseen arviointiin on sisällyttävä vähintään yksi väliarviointiraportti ja yksi lopullinen arviointiraportti. Jäsenvaltioiden on julkaistava molemmat raportit.

7.   Lopullinen arviointiraportti on toimitettava komissiolle vähintään yhdeksän kuukautta ennen poikkeuksen saaneen tukijärjestelmän voimassaolon päättymistä. Kyseistä ajanjaksoa voidaan lyhentää tukijärjestelmissä, joihin kohdistuu arviointivaatimus niiden viimeisten kahden toteutusvuoden aikana. Arviointien tarkka laajuus ja järjestelyt vahvistetaan komission päätöksessä, jolla arviointisuunnitelma hyväksytään. Kun ilmoitetaan myöhemmästä tukitoimenpiteestä, jolla on samanlainen tavoite, on esitettävä, miten arvioinnin tulokset on otettu huomioon.

13 artikla

Seuranta

Jäsenvaltion on säilytettävä yksityiskohtaista asiakirja-aineistoa, joka sisältää tarvittavat tiedot ja asiakirjatodisteet, joiden perusteella voidaan vahvistaa, että kaikki tässä asetuksessa säädetyt edellytykset täyttyvät. Asiakirja-aineisto on säilytettävä kymmenen vuoden ajan siitä päivästä alkaen, jolloin tapauskohtainen tuki myönnettiin tai jolloin järjestelmän viimeinen tuki myönnettiin. Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle 20 työpäivän tai pyynnössä asetettavan pidemmän määräajan kuluessa kaikki tiedot ja asiakirjatodisteet, jotka komissio katsoo tarvitsevansa voidakseen valvoa tämän asetuksen soveltamista.

III LUKU

Eri tukimuotoja koskevat erityissäännökset

1 jakso

Kestävän kalastuksen ja vesien elollisten luonnonvarojen ennallistamisen ja säilyttämisen edistäminen

14 artikla

Yleiset edellytykset

Tämän jakson nojalla myönnettävän tuen on täytettävä kaikki seuraavat yleiset edellytykset:

a)

Jos tuki myönnetään unionin kalastusalukselle, kyseistä alusta ei saa siirtää eikä sen lippuvaltiota vaihtaa unionin ulkopuolelle vähintään viiden vuoden aikana tukea saaneen toimen loppumaksusta. Jos alus siirretään tai sen lippujäsenvaltio vaihdetaan kyseisenä ajanjaksona, jäsenvaltion on perittävä takaisin toimen osalta aiheettomasti maksetut määrät suhteutettuina ajanjaksoon, jona tämän kohdan ensimmäisessä virkkeessä asetettua vaatimusta ei ole noudatettu.

b)

Toimintakustannukset eivät ole tukikelpoisia, ellei tässä jaksossa nimenomaisesti toisin säädetä.

15 artikla

Tuki kalastukseen liittyvään innovointiin

1.   Kalastukseen liittyvään innovointiin tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että tuen tavoitteena on kehittää tai ottaa käyttöön uusia tai merkittävästi parannettuja tuotteita ja laitteita, uusia tai parannettuja prosesseja ja tekniikkoja sekä uusia tai parannettuja hallinto- ja organisaatiojärjestelmiä, mukaan lukien jalostuksen ja kaupan pitämisen osalta.

2.   Jäsenvaltion tai unionin tunnustama tieteellinen tai tekninen elin toteuttaa tuella rahoitetut tuetut palvelut tai ne toteutetaan yhteistyössä sen kanssa. Kyseinen tieteellinen tai tekninen elin validoi näiden toimien tulokset. Tuki maksetaan suoraan tutkimus- ja/tai tiedonlevittämisorganisaatiolle.

3.   Jäsenvaltion on julkaistava tukea saavien toimien tulokset asianmukaisesti.

4.   Seuraavat kustannukset voivat olla tukikelpoisia:

a)

seuraaviin liittyvät välittömät henkilöstökustannukset: tutkijat, teknikot ja muu tutkimustoimintaa avustava henkilöstö siltä osin kuin henkilöstö toimii hankkeen parissa;

b)

välineiden ja laitteiden kustannukset siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty toimissa; jos tällaisia välineitä ja laitteita ei käytetä toimien tarpeisiin koko niiden käyttöikää, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat toimien kestoa laskettuna yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan;

c)

rakennusten ja maa-alueiden kustannukset siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty toimissa, seuraavin edellytyksin:

i)

rakennusten osalta tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat toimen kestoa, laskettuina yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan;

ii)

maa-alueiden osalta tukikelpoisiksi katsotaan liiketaloudellisin ehdoin toteutetun luovutuksen kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset;

d)

ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostetun tai käyttöluvalla hankitun sopimukseen perustuvan tutkimuksen, tietämyksen ja patenttien kustannukset sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun niitä on käytetty yksinomaan toimia varten; tai

e)

muut yleiskustannukset ja toimintakustannukset, mukaan lukien suoraan toimista aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset.

5.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Erityiset tuki-intensiteetin enimmäismäärät esitetään liitteessä IV. Jos jokin toimi kuuluu liitteen IV riveistä 1–11 useamman soveltamisalaan, sovelletaan korkeinta tuki-intensiteetin enimmäismäärää.

16 artikla

Tuki neuvontapalveluihin

1.   Neuvontapalveluihin tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että

a)

tuella parannetaan yritysten yleistä tuloksellisuutta ja kilpailukykyä sekä edistetään kestävää kalastusta;

b)

kaikilla kyseisen alueen tukikelpoisilla yrityksillä on mahdollisuus saada tätä tukea objektiivisesti määriteltyjen edellytysten perusteella; ja

c)

neuvontapalvelut toteutuvat jossakin seuraavista muodoista:

i)

toteutettavuustutkimukset ja neuvontapalvelut, joissa arvioidaan asetuksen (EU) 2021/1139 II osaston II luvun mukaiseen tukeen mahdollisesti oikeutettujen toimenpiteiden toteuttamiskelpoisuutta;

ii)

ympäristön kestävyyttä koskeva asiantuntijaneuvonta, jossa keskitytään kalastustoiminnasta meren, rannikon, maan ja makean veden ekosysteemeille aiheutuvien kielteisten vaikutusten vähentämiseen ja mahdollisuuksien mukaan eliminointiin;

iii)

liiketoiminta- ja markkinointistrategioita koskeva asiantuntijaneuvonta.

2.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen toteutettavuustutkimusten, neuvontapalveluiden ja neuvonnan on oltava tieteellisten, akateemisten, ammatillisten tai teknisten elinten tai taloudellista neuvontaa antavien yhteisöjen, joilla on kansallisessa lainsäädännössä vaadittu pätevyys, tarjoamaa.

3.   Tuki myönnetään tuetun palvelun tai suoran avustuksen muodossa.

4.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Erityiset tuki-intensiteetin enimmäismäärät esitetään liitteessä IV. Jos jokin toimi kuuluu liitteen IV riveistä 1–11 useamman soveltamisalaan, sovelletaan korkeinta tuki-intensiteetin enimmäismäärää.

17 artikla

Tuki tutkijoiden ja kalastajien välisiin kumppanuuksiin

1.   Tutkijoiden ja kalastajien välisiin kumppanuuksiin tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että

a)

tuella edistetään tutkijoiden ja kalastajien välistä tietämyksen siirtoa;

b)

tuki myönnetään seuraaviin:

i)

yhden tai useamman riippumattoman tutkimuslaitoksen ja kalastajien tai yhden tai useamman kalastajajärjestön välisten verkostojen, kumppanuussopimusten tai yhteenliittymien, joihin tekniset elimet voivat osallistua, perustaminen;

ii)

edellä i alakohdassa tarkoitettujen verkostojen, kumppanuussopimusten tai yhteenliittymien puitteissa toteutettu toiminta. Kyseiset toimet voivat sisältää tiedonkeruu- ja hallintotoimia, tutkimuksia, pilottihankkeita, tietämyksen ja tutkimustulosten levittämistä, seminaareja ja parhaiden käytäntöjen levittämistä.

2.   Tuki myönnetään tuetun palvelun tai suoran avustuksen muodossa.

3.   Tukea voi saada ainoastaan seuraaviin suoraan tuetusta hankkeesta aiheutuviin tukikelpoisiin kustannuksiin:

a)

suorat palkkakustannukset;

b)

osallistumismaksut;

c)

matkakustannukset;

d)

julkaisujen kustannukset;

e)

ostetut tiedonkeruupalvelut, tutkimukset, pilottihankkeet;

f)

tilojen ja näyttelykojujen vuokra sekä pystytys- ja purkamiskustannukset;

g)

kustannukset, joita aiheutuu levitettäessä tieteellisiä tietoja ja asiatietoja.

4.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Erityiset tuki-intensiteetin enimmäismäärät esitetään liitteessä IV. Jos jokin toimi kuuluu liitteen IV riveistä 1–11 useamman soveltamisalaan, sovelletaan korkeinta tuki-intensiteetin enimmäismäärää.

18 artikla

Tuki työvoiman osaamisen ja sosiaalisen vuoropuhelun edistämiseen

1.   Työvoiman osaamisen ja sosiaalisen vuoropuhelun edistämiseen tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että tuki myönnetään

a)

ammatilliseen koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen, yhteishankkeisiin, luonteeltaan taloudellisen, teknisen, sääntelyä koskevan tai tieteellisen tiedon ja innovatiivisten käytäntöjen levittämiseen sekä sellaisten uusien ammatillisten taitojen hankintaan, jotka liittyvät erityisesti meriekosysteemien kestävään hoitoon, hygieniaan, terveyteen, turvallisuuteen, merialalla toteutettaviin toimiin, innovointiin ja yrittäjyyteen;

b)

verkostoitumiseen sekä kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon sidosryhmien, muiden muassa sellaisten järjestöjen välillä, jotka edistävät miesten ja naisten tasa-arvoa, naisten asemaa kalastajayhteisöissä sekä pienimuotoista rannikkokalastusta tai rantakalastusta harjoittavien aliedustettujen ryhmien asemaa; tai

c)

sosiaaliseen vuoropuheluun unionin, kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla kalastajien, työmarkkinaosapuolten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kesken.

2.   Edellä 1 kohdassa lueteltujen toimien tukemiseen myönnettävää tukea voidaan myöntää myös itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien kalastajien puolisoille tai, jos ja siinä määrin kuin nämä tunnustetaan kansallisessa lainsäädännössä, kalastajien elinkumppaneille, jotka osallistuvat säännöllisesti ja kansallisessa lainsäädännössä säädetyin edellytyksin itsenäisen kalastajan toimintaan ja suorittavat samoja tehtäviä tai avustavia tehtäviä.

3.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, lukuun ottamatta ammatillista vesiliikenne- ja turvallisuuskoulutusta, jonka osalta tuki-intensiteetin enimmäismäärä on 100 prosenttia. Erityiset tuki-intensiteetin enimmäismäärät esitetään liitteessä IV. Jos jokin toimi kuuluu liitteen IV riveistä 1–11 useamman soveltamisalaan, sovelletaan korkeinta tuki-intensiteetin enimmäismäärää.

19 artikla

Tuki tulonlähteiden monipuolistamisen ja uusien tulonlähteiden edistämiseen

1.   Tulonlähteiden monipuolistamisen ja uusien tulonlähteiden edistämiseen tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että

a)

tuki pyritään suuntaamaan investointeihin, joilla edistetään kalastajien tulonlähteiden monipuolistamista kehittämällä täydentäviä toimintoja, mukaan lukien aluksilla tehtävät investoinnit ja investoinnit ongintamatkailuun, ravintoloihin, kalastusalaan liittyviin ympäristöpalveluihin ja kalastusalaa koskevaan koulutustoimintaan;

b)

tuki myönnetään kalastajille,

i)

jotka esittävät uusien toimintojensa kehittämiseksi liiketoimintasuunnitelman; ja

ii)

joilla on riittävä ammattitaito, joka voidaan hankkia 18 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti rahoitetuin toimin.

2.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tukea myönnetään vain, jos täydentävät toiminnot liittyvät kalastajan pääasialliseen kalastustoimintaan.

3.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä saa olla enintään 50 prosenttia kutakin toimea koskevassa liiketoimintasuunnitelmassa ennakoidusta talousarviosta ja kunkin tuensaajayrityksen osalta enintään 75 000 euroa.

20 artikla

Tuki kalastusaluksen ensimmäiseen hankintaan

1.   Kalastusaluksen tai osittaisen omistuksen ensimmäiseen hankintaan tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että

a)

tuella edistetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestäviä kalastustoimia ja tuensaajayritys on toimittanut tämän tueksi luotettavaa tietoa ja liiketoimintasuunnitelman; ja

b)

tuki myönnetään sellaisen luonnollisen henkilön tekemään kalastusaluksen ensimmäiseen hankintaan, joka on tukihakemuksen jättöpäivänä enintään 40-vuotias ja on työskennellyt vähintään viisi vuotta kalastajana tai hankkinut asianmukaisen pätevyyden.

2.   Edellä olevan 1 kohdan mukaista tukea voidaan myöntää myös oikeushenkilölle, joka on kokonaisuudessaan yhden tai useamman sellaisen luonnollisen henkilön omistuksessa, joista jokainen täyttää 1 kohdassa esitetyt edellytykset.

3.   Tämän artiklan mukaista tukea kalastusaluksen yhteiseen ensimmäiseen hankintaan voidaan myöntää useille luonnollisille henkilöille, joista jokainen täyttää 1 kohdassa esitetyt edellytykset.

4.   Tämän artiklan mukaista tukea voidaan myöntää myös kalastusaluksen osittaisen omistuksen ensimmäiseen hankintaan luonnolliselle henkilölle, joka täyttää 1 kohdassa esitetyt edellytykset ja jolla katsotaan olevan määräysoikeuksia kyseiseen alukseen vähintään 33 prosentin omistuksella kalastusaluksesta tai kalastusaluksen osuuksista, tai oikeushenkilölle, joka täyttää 2 kohdassa esitetyt edellytykset ja jolla katsotaan olevan määräysoikeuksia kyseiseen alukseen vähintään 33 prosentin omistuksella kalastusaluksesta tai kalastusaluksen osuuksista.

5.   Tukea voidaan myöntää ainoastaan kaikki seuraavat vaatimukset täyttävään kalastusalukseen:

a)

se kuuluu laivastonosaan, jonka osalta on viimeisimmässä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kalastuskapasiteettia koskevassa selvityksessä osoitettu tasapaino kyseisen segmentin käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien kanssa;

b)

se on varustettu kalastustoimintaa varten;

c)

sen suurin pituus on alle 24 metriä;

d)

se on ollut kirjattuna unionin laivastorekisteriin vähintään tukihakemuksen jättämisvuotta edeltävien kolmen kalenterivuoden ajan, kun kyseessä on pienimuotoisessa rannikkokalastuksessa käytettävä kalastusalus, ja vähintään viiden kalenterivuoden ajan, kun kyseessä on toisentyyppinen alus; ja

e)

se on ollut kirjattuna unionin laivastorekisteriin enintään tukihakemuksen jättämisvuotta edeltävien 30 kalenterivuoden ajan.

6.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, eikä se missään tapauksessa saa olla enemmän kuin 75 000 euroa kalastajaa ja kalastusalusta kohden.

21 artikla

Tuki kalastajien terveyden, turvallisuuden ja työolojen parantamiseksi

1.   Kalastajien terveyden, turvallisuuden ja työolojen parantamiseen tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että

a)

tuki myönnetään ainoastaan aluksilla tai yksittäisiin varusteisiin tehtäviin investointeihin, joiden ansiosta ylitetään unionin tai kansallisessa lainsäädännössä edellytetyt vaatimukset; ja

b)

tukea ei myönnetä toimiin, joilla lisätään kalastusaluksen bruttovetoisuutta.

2.   Kun kyseessä ovat toimet, joilla on tarkoitus parantaa kalastajien turvallisuutta, tukikelpoisia ovat seuraavien varusteiden hankinta ja tapauksen mukaan asennus:

a)

pelastuslautat;

b)

pelastuslauttojen hydrostaattiset laukaisulaitteet;

c)

henkilökohtaiset paikannuslähettimet, kuten EPIRB-laitteet (Emergency Position Indicating Radio Beacon), jotka voidaan kiinnittää pelastusliiveihin tai kalastajien työvaatteisiin;

d)

kelluntavarusteet, erityisesti pelastautumispuvut ja lämpösuojapuvut, pelastusrenkaat ja pelastusliivit;

e)

hätäraketit;

f)

nuoranheittolaitteet;

g)

MOB-pelastusjärjestelmät (man over board);

h)

palontorjuntalaitteet, kuten sammuttimet, sammutuspeitteet, palo- ja savuilmaisimet, hengityslaitteet;

i)

palo-ovet;

j)

polttoainesäiliön sulkuventtiilit;

k)

kaasunilmaisimet ja kaasuhälytinjärjestelmät;

l)

pilssivesipumput ja -hälyttimet;

m)

radio- ja satelliittiviestintälaitteet;

n)

vesitiiviit kansiluukut ja ovet;

o)

koneiden suojalaitteet, kuten vinssit ja verkkorummut;

p)

maihinnoususillat ja nousutikkaat;

q)

hakuvalo, kansi- tai hätävalaistus;

r)

vapauttavat turvamekanismit tilanteisiin, joissa pyydys tarttuu vedenalaiseen esteeseen;

s)

turvakamerat ja -monitorit;

t)

aluksen kannen turvallisuuden parantamiseksi tarvittavat varusteet ja elementit.

3.   Kun kyseessä ovat toimet tai varustehankinnat, joiden tarkoituksena on parantaa kalastajien terveysoloja, tukikelpoisia ovat seuraavat toimet:

a)

ensiapupakkausten hankinta ja kiinnittäminen;

b)

lääkkeiden ja laitteiden hankinta kiireellistä hoitoa varten;

c)

terveydenhuollon etäpalvelujen järjestäminen, mukaan lukien sähköiset teknologiat, varusteet ja lääketieteen kuvantamispalvelut, kun aluksella oleva potilas asioi lääkärin kanssa etäyhteyden kautta;

d)

oppaiden ja käsikirjojen järjestäminen saataville terveysolojen parantamiseksi;

e)

tiedotuskampanjat terveysolojen parantamiseksi.

4.   Kun kyseessä ovat toimet tai varustehankinnat, joilla on tarkoitus parantaa kalastajien hygieniaoloja, tukikelpoisia ovat seuraavien varusteiden hankinta ja tapauksen mukaan asennus:

a)

saniteettitilat, kuten WC- ja peseytymistilat;

b)

keittiötilat sekä varustus elintarvikkeiden varastointia varten;

c)

vedenpuhdistuslaitteet juomaveden tuottamiseksi;

d)

ilmanvaihto-, puhdistus- tai desinfiointitarvikkeet tai -järjestelmät asianmukaisten hygieniaolojen ylläpitämiseksi aluksella;

e)

ohjeet ja käsikirjat hygieniaolojen parantamiseksi aluksella, myös ohjelmistotyökalut.

5.   Kun kyseessä ovat toimet tai varustehankinnat, joilla on tarkoitus parantaa kalastajien työoloja kalastusaluksilla, tukikelpoisia ovat seuraavien varusteiden hankinta ja tapauksen mukaan asennus:

a)

kannen suojakaiteet;

b)

suojakansirakenteet ja hyttien nykyaikaistaminen, jotta ne antaisivat suojan luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevia epäsuotuisia sääoloja vastaan;

c)

hyttiturvallisuuden parantamiseen ja miehistön yhteisten tilojen järjestämiseen liittyvät tarvikkeet;

d)

varusteet raskaiden manuaalisten nostojen vähentämiseksi, mukaan lukien kalastukseen suoraan liittyvät laitteet, kuten vinssit;

e)

liukumisestomaalit ja liukumattomat kumimatot;

f)

melu-, lämpö- ja kylmäeristeet sekä laitteet ilmanvaihdon parantamiseksi;

g)

vedenpitävät turvajalkineet ja työvaatteet, kuten silmä- ja hengityssuojat, suojakäsineet ja -kypärät sekä putoamiselta suojaavat varusteet;

h)

hätätilanteita ja turvallisuusriskejä koskevat varoitusmerkit;

i)

riskianalyysit ja riskinarvioinnit kalastajiin satamassa tai vesillä kohdistuvien riskien määrittelemiseksi, jotta voidaan toteuttaa toimenpiteitä riskien torjumiseksi tai pienentämiseksi;

j)

ohjeet ja käsikirjat aluksella vallitsevien työolojen parantamiseksi;

k)

yhteiset ajoneuvot kuljetukseen äyriäisten ja nilviäisten pyyntialueilta ensimyyntipaikalle;

l)

rantakalastusta harjoittavien kalastajien työoloja parantavat tilat satamissa, kuten pukuhuoneet, peseytymistilat ja muut saniteettitilat, erityisesti kaikki ne, jotka edistävät ja helpottavat naisten pääsyä työmarkkinoille.

6.   Tukea myönnetään kalastajille, myös tapauksen mukaan rantakalastusta harjoittaville kalastajille, tai kalastusalusten omistajille.

7.   Kun toimi koostuu aluksella tehtävästä investoinnista, tuen saa myöntää samantyyppistä investointia varten samalle kalastusalukselle 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2029 välisenä aikana ainoastaan kerran. Jos toimi koostuu yksittäiseen varusteeseen tehtävästä investoinnista, tuen saa myöntää samantyyppistä varustetta varten samalle tuensaajayritykselle 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2029 välisenä aikana ainoastaan kerran.

8.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Erityiset tuki-intensiteetin enimmäismäärät esitetään liitteessä IV. Jos jokin toimi kuuluu liitteen IV riveistä 1–11 useamman soveltamisalaan, sovelletaan korkeinta tuki-intensiteetin enimmäismäärää.

22 artikla

Tuki vakuutusmaksujen suorittamiseen ja rahoitusosuuksien suorittamiseen keskinäisiin rahastoihin

1.   Vakuutusmaksujen suorittamiseen ja rahoitusosuuksien suorittamiseen keskinäisiin rahastoihin tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että

a)

tukea maksetaan vakuutusmaksuihin tai rahoitusosuuksien suorittamiseen keskinäisiin rahastoihin silloin kun rahastoista tai vakuutuksista maksetaan kalastajille rahallista korvausta taloudellisista tappioista, jotka aiheutuvat rauhoitettujen eläinten haitallisesta käyttäytymisestä, kansanterveydellisistä kriisitilanteista, luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevista epäsuotuisista sääoloista, ympäristövahingosta taikka kalastajien tai kalastusalusten pelastuskustannuksista, jos merellä tapahtuu onnettomuus kalastustoiminnan aikana;

b)

keskinäisen rahaston tämän artiklan nojalla maksama taloudellinen korvaus yhdistettynä muuhun unionin tai kansalliseen välineeseen tai vakuutusjärjestelmään ei johda liialliseen korvaukseen, joka ylittää aiheutuneen taloudellisen tappion;

c)

vakuutukseen ei liity tulevan tuotannon tyyppiä tai määrää koskevia ehtoja tai määräyksiä eikä tuki ole rajattu tietyn vakuutusyhtiön tai vakuutusyhtiöiden konsernin myöntämään vakuutukseen; ja

d)

keskinäinen rahasto on jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti hyväksymä.

2.   Tässä artiklassa tarkoitetaan:

a)

1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla kansanterveydellisillä kriisitilanteilla, luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevilla epäsuotuisilla sääoloilla tai merellä tapahtuneilla onnettomuuksilla niitä, jotka jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on virallisesti tunnustanut;

b)

ilmaisulla ’keskinäinen rahasto’ jäsenvaltion kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti hyväksymää järjestelmää, johon kuuluvat kalastajat voivat vakuuttaa itsensä ja jossa korvauksia maksetaan siihen kuuluville kalastajille 1 kohdan a alakohdassa luetelluista tapahtumista aiheutuvista taloudellisista tappioista. Keskinäisen rahaston on harjoitettava läpinäkyvää politiikkaa suhteessa rahastoon tehtäviin maksuihin ja sieltä ottoihin, ja sillä on oltava selkeät säännöt veloista aiheutuvien velvoitteiden varalle.

3.   Tuki-intensiteetti saa olla enintään

a)

50 prosenttia määristä, jotka keskinäinen rahasto maksaa taloudellisena korvauksena kalastajille;

b)

100 prosenttia keskinäisten rahastojen perustamiseen liittyvistä hallintokuluista;

c)

70 prosenttia vakuutusmaksun kustannuksista;

d)

50 prosenttia rahaston alkupääomasta.

4.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja rahoitusosuuksia voidaan myöntää vain kansanterveydellisistä kriisitilanteista, luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevista epäsuotuisista sääoloista, ympäristövahingoista tai merellä tapahtuneista onnettomuuksista aiheutuvien tappioiden kattamiseksi.

23 artikla

Tuki kalastusmahdollisuuksien jakamisjärjestelmiin

1.   Kalastusmahdollisuuksien jakamisjärjestelmiin tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että

a)

tuella pyritään tukemaan sellaisten järjestelmien suunnittelua, kehittämistä, valvontaa, arviointia ja hallinnointia, jotka koskevat kalastusmahdollisuuksien jakamista jäsenvaltioiden kesken asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 8 kohdan mukaisesti, jotta kalastustoiminta voidaan mukauttaa kalastusmahdollisuuksiin; ja

b)

tuki myönnetään oikeushenkilöille tai luonnollisille henkilöille taikka jäsenvaltion tunnustamille kalastajajärjestöille, mukaan lukien hyväksytyt tuottajajärjestöt, jotka osallistuvat kalastusmahdollisuuksien jakamista koskevien järjestelmien yhteiseen hallinnointiin.

2.   Tuki myönnetään tuetun palvelun tai suoran avustuksen muodossa.

3.   Tukea voi saada ainoastaan seuraaviin tukikelpoisiin kustannuksiin:

a)

suorat palkkakustannukset;

b)

aineellisen tai aineettoman omaisuuden hankkiminen tai ostoleasing enintään omaisuuserien markkina-arvoon asti;

c)

julkaisujen kustannukset; tai

d)

suunnittelu- ja kehittämispalvelujen tai -tutkimusten ostaminen.

4.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

24 artikla

Tuki ympäristöön kohdistuvien kalastusvaikutusten rajoittamiseen ja kalastuksen mukauttamiseen lajien suojeluun

1.   Ympäristöön kohdistuvien kalastusvaikutusten rajoittamiseen ja kalastuksen mukauttamiseen lajien suojeluun tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että tuella pyritään vähentämään meriympäristöön kalastuksesta kohdistuvia vaikutuksia, tukemaan asteittaista poisheittämisen lopettamista ja helpottamaan siirtymistä meren elollisten luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.   Tukea maksetaan seuraaviin:

a)

investoinnit laitteisiin, jotka parantavat pyydysten koko- tai lajivalikoivuutta;

b)

aluksilla tai laitteisiin tehtävät investoinnit, joiden avulla poisheittäminen saadaan loppumaan kaupallisten kantojen tahattomia saaliita välttämällä ja vähentämällä tai pystytään käsittelemään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan mukaisesti purettavia tahattomia saaliita;

c)

investoinnit laitteisiin, jotka rajoittavat ja mahdollisuuksien mukaan poistavat ekosysteemiin tai merenpohjaan kohdistuvia kalastuksen fysikaalisia ja biologisia vaikutuksia; tai

d)

investoinnit laitteisiin, joilla suojataan pyydyksiä ja saaliita nisäkkäiltä tai linnuilta, joita suojellaan neuvoston direktiivillä 92/43/ETY (25) tai neuvoston ja Euroopan parlamentin direktiivillä 2009/147/EY (26), edellyttäen, että tämä ei heikennä pyydysten valikoivuutta ja että saalistajien fyysisten vahingoittumisen välttämiseksi toteutetaan kaikki asianmukaiset toimenpiteet.

3.   Tuen saa myöntää samantyyppistä laitetta varten samalle unionin kalastusalukselle 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2029 välisenä aikana ainoastaan kerran.

4.   Tukea voidaan myöntää ainoastaan, jos tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun pyydyksen tai muun laitteen osoitetaan olevan kokovalikoivuudeltaan parempi tai vaikuttavan ekosysteemiin ja muihin kuin kohdelajeihin todistetusti vähemmän kuin vakiopyydys tai muu laite, joka sallitaan unionin lainsäädännössä tai asianomaisessa kansallisessa lainsäädännössä, joka on annettu asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 säädetyn alueellistamisen yhteydessä.

5.   Tukea myönnetään

a)

sellaisen unionin kalastusaluksen omistajalle, joka on rekisteröity aktiiviseksi alukseksi ja joka on harjoittanut kalastustoimintaa merellä vähintään 60 päivän ajan tukihakemuksen jättämispäivää edeltävinä kahtena kalenterivuotena;

b)

kalastajalle, joka omistaa korvattavat pyydykset ja joka on työskennellyt unionin kalastusaluksella vähintään 60 päivän ajan tukihakemuksen jättämispäivää edeltävinä kahtena kalenterivuotena;

c)

jäsenvaltion tunnustamalle kalastajajärjestölle.

6.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

25 artikla

Tuki meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen liittyvään innovointiin

1.   Meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen liittyvään innovointiin tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että

a)

tuella pyritään edistämään poisheittämisen ja sivusaaliiden asteittaista lopettamista ja helpottamaan siirtymistä meren elollisten luonnonvarojen hyödyntämiseen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti sekä vähentämään kalastuksen vaikutuksia meriympäristöön ja rauhoitettuihin eläimiin;

b)

tuki myönnetään toimiin, joiden tavoitteena on kehittää tai ottaa käyttöön uutta teknistä tai organisatorista tietämystä, jolla vähennetään kalastustoiminnan ympäristövaikutuksia, mukaan lukien tietämystä paremmasta pyyntitekniikasta ja pyydysten valikoivuudesta, taikka toimiin, joiden tavoitteena on saada aikaan meren elollisten luonnonvarojen kestävämpi käyttö ja rinnakkainelo rauhoitettujen eläinten kanssa;

c)

tuetut toimet toteuttaa jäsenvaltion tunnustama tieteellinen tai tekninen elin tai toimet toteutetaan yhteistyössä sen kanssa, ja näiden toimien tulokset validoi kyseinen jäsenvaltio; ja

d)

jäsenvaltio julkaisee tukea saaneiden toimien tulokset asianmukaisesti.

2.   Tuki myönnetään tuettujen palvelujen muodossa.

3.   Tämän artiklan nojalla rahoitettaviin hankkeisiin osallistuvien kalastusalusten osuus saa olla enintään 5 prosenttia kansallisen laivaston kalastusalusten määrästä tai 5 prosenttia kansallisen laivaston bruttovetoisuudesta, joka lasketaan tukivälineen hyväksymisajankohtana.

4.   Ainoastaan seuraavat kustannukset voivat olla tukikelpoisia:

a)

seuraaviin liittyvät välittömät henkilöstökustannukset: tutkijat, teknikot ja muu tutkimustoimintaa avustava henkilöstö siltä osin kuin henkilöstö toimii hankkeen parissa;

b)

välineiden ja laitteiden kustannukset siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa; jos tällaisia välineitä ja laitteita ei käytetä hankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöikää, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa, laskettuina yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan;

c)

rakennusten ja maa-alueiden kustannukset siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa, seuraavin edellytyksin:

i)

rakennusten osalta tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa laskettuna yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan;

ii)

maa-alueiden osalta tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan liiketaloudellisin ehdoin toteutetun luovutuksen kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset;

d)

ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostetun tai käyttöluvalla hankitun sopimukseen perustuvan tutkimuksen, tietämyksen ja patenttien kustannukset sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun niitä on käytetty yksinomaan hanketta varten; tai

e)

muut yleiskustannukset ja toimintakustannukset, mukaan lukien suoraan hankkeesta aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset.

5.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Erityiset tuki-intensiteetin enimmäismäärät esitetään liitteessä IV. Jos jokin toimi kuuluu liitteen IV riveistä 1–11 useamman soveltamisalaan, sovelletaan korkeinta tuki-intensiteetin enimmäismäärää.

26 artikla

Tuki merten biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeluun ja ennallistamiseen sekä korvausjärjestelmiin kestävän kalastustoiminnan osana

1.   Merten biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeluun ja ennallistamiseen sekä korvausjärjestelmiin kestävän kalastustoiminnan osana tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta.

2.   Tämän artiklan nojalla myönnettävällä tuella on tuettava seuraavia toimia:

a)

kalastajien suorittama jätteiden kerääminen merestä, esimerkiksi kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien passiivinen kerääminen; tukea voivat saada ainoastaan seuraavat toimet:

i)

kadonneiden pyydysten nostaminen merestä, erityisesti haamukalastuksen torjumiseksi;

ii)

varusteiden hankinta ja tarvittaessa asentaminen alukselle roskien keräämistä ja varastoimista varten;

iii)

jätteidenkeruuohjelmien perustaminen toimintaan osallistuville kalastajille, mukaan lukien taloudelliset kannustimet;

iv)

varusteiden hankinta ja tarvittaessa asentaminen kalasatamaan roskien varastoimista ja kierrättämistä varten;

v)

viestintä-, tiedotus- ja valistuskampanjat kalastajien ja muiden sidosryhmien kannustamiseksi osallistumaan kadonneiden pyydysten keräämiseksi toteutettaviin hankkeisiin; tai

vi)

kalastajille ja satamavirkailijoille tarjottava koulutus;

b)

merieläimistön ja -kasviston suojeluun ja parantamiseen tarkoitettujen kiinteiden tai siirrettävien laitteiden rakentaminen, asentaminen tai nykyaikaistaminen, mukaan lukien niitä koskeva tieteellinen valmistelu ja arviointi; tukea voivat saada ainoastaan seuraavat toimet:

i)

laitteiden hankinta ja tarvittaessa asennus merialueiden suojelemiseksi troolaukselta;

ii)

laitteiden hankinta ja tarvittaessa asennus heikentyneiden meriekosysteemien ennallistamiseksi; tai

iii)

valmistelutyöhön, kuten ennusteiden laadintaan, tieteellisiin selvityksiin tai arviointeihin, liittyvät kustannukset.

Sellaisen aluksen hankinta, joka on tarkoitus upottaa veteen käytettäväksi keinotekoisena riuttana, ei ole tukikelpoista;

c)

meren elollisten luonnonvarojen paremman hoidon tai säilyttämisen edistäminen asentamalla seuraavia varusteita tai toteuttamalla seuraavia toimia ja hankkeita:

i)

pyörökoukut;

ii)

akustiset karkotteet;

iii)

laitteet kilpikonnien päästämiseksi ulos verkosta (TED, turtle excluder device);

iv)

lintujenkarkotussiimat;

v)

muut työvälineet ja laitteet, joiden on todettu torjuvan tehokkaasti rauhoitettujen eläinten joutumista tahattomiksi saaliiksi;

vi)

meren elollisten luonnonvarojen parempaa hoitoa tai säilyttämistä koskevan koulutuksen järjestäminen kalastajille;

vii)

kalojen, lintujen ja muiden eliöiden tärkeisiin rannikon elinympäristöihin keskittyvät hankkeet;

viii)

kalojen tärkeisiin lisääntymisalueisiin, kuten rannikoiden kosteikkoihin, keskittyvät hankkeet; tai

ix)

nykyisten pyydysten korvaaminen vaikutuksiltaan vähäisemmillä pyydyksillä sekä mertoihin, rysiin, jigivälineisiin ja käsisiimoihin liittyvät kustannukset;

d)

osallistuminen muihin biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen säilyttämiseen ja parantamiseen tähtääviin toimiin, kuten merten ja rannikoiden yksittäisten luontotyyppien ennallistamiseen kestävien kalakantojen tukemiseksi, mukaan lukien toimia koskevien tieteellisten lausuntojen valmistelu ja tieteellinen arviointi; seuraaviin toimiin liittyvät kustannukset ovat tukikelpoisia:

i)

uusien seurantatekniikoiden testiohjelmat erityisesti seuraavissa tapauksissa:

etäseurantajärjestelmät, kuten kamera- tai videovalvonta, tahattomiksi saaliiksi joutuvien rauhoitettujen eläinten seurantaa ja kirjaamista varten,

oseanografisten tietojen (lämpötila, suolapitoisuus, plankton, leväkukinnat ja sameus) tallentaminen,

haitallisten vieraslajien kartoitus,

toimenpiteet, mukaan lukien tutkimukset, haitallisten vieraslajien leviämisen estämiseksi ja rajoittamiseksi;

ii)

taloudelliset kannustimet automaattisten tallennuslaitteiden asentamiseksi alukselle oseanografisten tietojen, kuten lämpötilaa, suolapitoisuutta, planktonia, leväkukintoja ja sameutta koskevien tietojen seurantaa ja tallennusta varten;

iii)

toimenpiteet fysikaalisen tai kemiallisen pilaantumisen vähentämiseksi;

iv)

toimenpiteet muiden fysikaalisten paineiden vähentämiseksi, mukaan lukien luonnon monimuotoisuuteen kielteisellä tavalla vaikuttava ihmisen aiheuttama vedenalainen melu;

v)

positiiviset säilyttämistoimenpiteet kasviston ja eläimistön suojelemiseksi, mukaan luettuna kotoperäisten lajien palautus tai istutus, sekä vihreästä infrastruktuurista annetussa komission tiedonannossa (27) tarkoitettujen vihreän infrastruktuurin periaatteiden soveltaminen; tai

vi)

toimenpiteet haitallisten vieraslajien ennaltaehkäisemiseksi, rajoittamiseksi ja hävittämiseksi.

3.   Edellä olevan 2 kohdan d alakohdan nojalla myönnettävän tuen edellytyksenä on, että jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät tällaiset tukijärjestelmät tai toimenpiteet. Jäsenvaltion on myös varmistettava, ettei unionin, kansallisten ja yksityisten järjestelmien yhdistelmä johda liiallisiin korvauksiin.

4.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

27 artikla

Tuki energiatehokkuuden parantamiseen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintään

1.   Energiatehokkuuden parantamiseen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintään tarkoitettu tuki – lukuun ottamatta tukea moottoreiden uusimiseen tai nykyaikaistamiseen – joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta.

2.   Tämän artiklan mukaista tukea voidaan myöntää ainoastaan seuraaviin toimenpiteisiin:

a)

sellaiset laitteisiin tai aluksilla tehtävät investoinnit, joiden tavoitteena on vähentää epäpuhtauspäästöjä tai kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä kalastusalusten energiatehokkuutta. Investoinnit pyydyksiin ovat myös tukikelpoisia edellyttäen, että niillä ei haitata kyseisten pyydysten valikoivuutta;

b)

energiatehokkuustarkastukset ja -järjestelmät; tai

c)

tutkimukset, joilla arvioidaan vaihtoehtoisten käyttövoimajärjestelmien ja laivanrunkomallien vaikutuksia kalastusalusten energiatehokkuuteen.

3.   Tukea myönnetään 2 kohdan mukaisesti ainoastaan kalastusalusten omistajille, ja sen saa myöntää samantyyppistä investointia varten samalle kalastusalukselle 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2029 välisenä aikana ainoastaan kerran.

4.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat asianomaisista toimista aiheutuvat suorat lisäkustannukset. Sovellettaessa 2 kohdan a alakohtaa

i)

aluksen rungon hydrodynamiikan parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden osalta tukikelpoisia kustannuksia voivat olla ainoastaan

investoinnit merikelpoisuutta ja vakavuutta parantaviin mekanismeihin, kuten myrskyköliin ja bulbikeulaan,

kustannukset, jotka liittyvät myrkyttömien kiinnittymisenestovalmisteiden, kuten kuparipinnoitteen, käyttöön kitkan vähentämiseksi,

kustannukset, jotka liittyvät ohjauslaitteisiin, kuten ohjauslaitteen hallintajärjestelmiin ja peräsimen säästä ja merenkäynnistä riippuvaisen liikkeen vähentämiseksi käytettäviin rinnakkaisiin peräsimiin, tai

allastestaus hydrodynamiikan parantamisen perustaksi;

ii)

aluksen propulsiojärjestelmän parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden osalta tukikelpoisia kustannuksia voivat olla ainoastaan seuraavien varusteiden hankintaan ja tarvittaessa asennukseen liittyvät kustannukset:

energiatehokkaat potkurit vetoakselit mukaan lukien,

katalysaattorit,

energiatehokkaat generaattorit, kuten vety- tai maakaasukäyttöiset,

uusiutuvaan energiaan perustuvat propulsioelementit, kuten purjeet, leijat, tuulimyllyt, turbiinit ja aurinkopaneelit,

keulapotkurit,

taloudellisuusmittarit, polttoaineen hallintajärjestelmät ja seurantajärjestelmät, tai

investoinnit propulsiojärjestelmää parantaviin suuttimiin;

iii)

pyydyksiin ja kalastusvälineisiin tehtävien investointien osalta tukikelpoisia kustannuksia voivat olla ainoastaan seuraaviin toimenpiteisiin liittyvät kustannukset:

vedettävän pyydyksen vaihto vaihtoehtoiseen pyydykseen,

vedettävän pyydyksen muutokset, tai

investoinnit vedettävän pyydyksen seurantalaitteisiin;

iv)

sähkö- tai lämpöenergian kulutuksen vähentämiseen tähtäävien investointien osalta tukikelpoisia kustannuksia voivat olla ainoastaan seuraavat kustannukset:

investoinnit alusten jäähdytys-, jäädytys- tai eristysjärjestelmien parantamiseksi, tai

investoinnit, joilla kannustetaan kierrättämään lämpöä aluksella, mikä tarkoittaa lämmön talteenottoa ja käyttöä uudelleen muihin aputoimintoihin aluksella.

Aluksen rungon peruskunnossapitoon liittyvät kustannukset eivät ole tukikelpoisia 2 kohdan a alakohdan nojalla.

5.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Erityiset tuki-intensiteetin enimmäismäärät esitetään liitteessä IV. Jos jokin toimi kuuluu liitteen IV riveistä 1–11 useamman soveltamisalaan, sovelletaan korkeinta tuki-intensiteetin enimmäismäärää.

28 artikla

Tuki lisäarvon, tuotteiden laadun ja tahattomien saaliiden hyödyntämisen parantamiseen

1.   Lisäarvon, tuotteiden laadun ja tahattomien saaliiden hyödyntämisen parantamiseen tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että

a)

tuella pyritään parantamaan saaliiksi saatujen kalojen lisäarvoa tai laatua;

b)

tukea voi saada ainoastaan seuraaviin tukikelpoisiin kustannuksiin:

i)

investoinnit, joilla lisätään kalastustuotteiden arvoa mahdollistamalla erityisesti se, että kalastajat voivat huolehtia omien saaliidensa jalostuksesta, kaupan pitämisestä ja suoramyynnistä; tai

ii)

aluksilla tehtävät innovatiiviset investoinnit, joilla parannetaan kalastustuotteiden laatua.

2.   Edellä 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu tuki edellyttää valikoivien pyydysten käyttöä tahattomien saaliiden minimoimiseksi, ja sitä myönnetään ainoastaan sellaisille unionin kalastusalusten omistajille, joiden alukset ovat harjoittaneet kalastustoimintaa merellä vähintään 60 päivän ajan tukihakemuksen jättämispäivää edeltävinä kahtena kalenterivuotena.

3.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Erityiset tuki-intensiteetin enimmäismäärät esitetään liitteessä IV. Jos jokin toimi kuuluu liitteen IV riveistä 1–11 useamman soveltamisalaan, sovelletaan korkeinta tuki-intensiteetin enimmäismäärää.

29 artikla

Tuki kalasatamien, purkupaikkojen, huutokauppahallien ja suojien parantamiseen

1.   Kalasatamien, purkupaikkojen, huutokauppahallien ja suojien parantamiseen tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että

a)

tuella pyritään parantamaan aluksesta purettujen tuotteiden laatua, valvontaa ja jäljitettävyyttä, lisäämään energiatehokkuutta, edistämään ympäristönsuojelua sekä parantamaan turvallisuutta ja työoloja;

b)

tukea voi saada seuraaviin tukikelpoisiin investointikustannuksiin, joilla

i)

parannetaan kalasatamien, huutokauppahallien, purkupaikkojen ja suojien infrastruktuuria, mukaan lukien investoinnit asianmukaisiin merestä kerättyjen kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien vastaanottolaitteisiin;

ii)

helpotetaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1379/2013 8 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisen kaikkien saaliiden purkamista koskevan velvoitteen noudattamista tai lisätään saaliin alikäytettyjen osien arvoa; tai

iii)

parannetaan kalastajien turvallisuutta rakentamalla tai nykyaikaistamalla suojia.

2.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Erityiset tuki-intensiteetin enimmäismäärät esitetään liitteessä IV. Jos jokin toimi kuuluu liitteen IV riveistä 1–11 useamman soveltamisalaan, sovelletaan korkeinta tuki-intensiteetin enimmäismäärää.

30 artikla

Tuki sisävesikalastuksen kehittämiseen ja sisävesien eläimistön ja kasviston suojeluun

1.   Sisävesikalastuksen kehittämiseen ja sisävesien eläimistön ja kasviston suojeluun tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että tuen tarkoituksena on

a)

vähentää sisävesikalastuksen ympäristövaikutuksia;

b)

lisätä energiatehokkuutta;

c)

parantaa aluksesta purettujen kalojen arvoa tai laatua; tai

d)

edistää terveyttä, turvallisuutta, työoloja, työvoiman osaamista ja koulutusta.

2.   Tämän artiklan nojalla tukea voidaan myöntää ainoastaan seuraaviin tukikelpoisiin kustannuksiin:

a)

investoinnit työvoiman osaamisen, työpaikkojen luomisen ja sosiaalisen vuoropuhelun edistämiseen 18 artiklassa tarkoitetulla tavalla ja säädetyin edellytyksin;

b)

investoinnit aluksilla tai yksittäisiin varusteisiin 21 artiklassa tarkoitetulla tavalla ja säädetyin edellytyksin;

c)

investoinnit laitteisiin 24 artiklassa tarkoitetulla tavalla ja säädetyin edellytyksin;

d)

investoinnit energiatehokkuuden parantamiseen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseen 27 artiklassa tarkoitetulla tavalla ja mainitussa artiklassa säädetyin edellytyksin;

e)

investoinnit saaliiksi saatujen kalojen arvon tai laadun parantamiseen 28 artiklassa tarkoitetulla tavalla ja säädetyin edellytyksin;

f)

investoinnit kalasatamiin, suojiin ja purkupaikkoihin 29 artiklassa tarkoitetulla tavalla ja säädetyin edellytyksin; tai

g)

investoinnit verkkoihin ja muihin pyydyksiin, jotka kuluvat tavallista enemmän muiden eläinten kuin kalojen, myös haitallisten vieraslajien, aiheuttamien vahinkojen vuoksi, sekä niihin liittyviin laitteisiin.

3.   Tukea voidaan myöntää innovoinnin kehittämiseen ja edistämiseen 15 artiklan mukaisesti, neuvontapalveluihin 16 artiklan mukaisesti sekä tutkijoiden ja kalastajien välisiin kumppanuuksiin 17 artiklan mukaisesti.

4.   Jotta edistettäisiin sisävesikalastajien toiminnan monipuolistamista, tukea voidaan myöntää siihen, että sisävesikalastustoimintaa monipuolistetaan täydentäviin toimintoihin 19 artiklassa säädetyin edellytyksin.

5.   Sovellettaessa tämän artiklan 2 kohtaa

a)

edellä 21, 24, 27 ja 28 artiklassa tehtyjä viittauksia kalastusaluksiin pidetään viittauksina yksinomaan sisävesillä toimiviin aluksiin;

b)

edellä 24 artiklassa tehtyjä viittauksia meriympäristöön pidetään viittauksina ympäristöön, jossa sisävesikalastusalus harjoittaa toimintaansa;

c)

21, 24 ja 27 artiklassa vahvistettuja merikalastusaluksia koskevia edellytyksiä ei sovelleta sisävesikalastukseen.

6.   Vesieläimistön ja -kasviston suojelemiseksi ja kehittämiseksi tukea voidaan myöntää ainoastaan

a)

sellaisten Natura 2000 -alueiden, joihin kalastustoiminta vaikuttaa, hoitoon, ennallistamiseen ja seurantaan sekä sisävesien ennallistamiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (28) mukaisesti, ja tarvittaessa sisävesikalastajien osallistuessa, mukaan lukien vaeltavien lajien kutualueet ja vaellusreitit, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 26 artiklan 2 kohdan d alakohdan soveltamista;

b)

vesieläimistön ja -kasviston suojeluun ja parantamiseen tarkoitettujen kiinteiden tai siirrettävien laitteiden rakentamiseen, nykyaikaistamiseen tai asentamiseen, mukaan lukien näitä koskeva tieteellinen valmistelu, seuranta ja arviointi.

7.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän artiklan nojalla tukea saavat kalastusalukset jatkavat toimintaansa yksinomaan sisävesillä.

8.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, lukuun ottamatta 2 kohdan g alakohdassa tarkoitettua toimenpidettä, jonka osalta tuki-intensiteetin enimmäismäärä on 40 prosenttia. Erityiset tuki-intensiteetin enimmäismäärät esitetään liitteessä IV. Jos jokin toimi kuuluu liitteen IV riveistä 1–11 useamman soveltamisalaan, sovelletaan korkeinta tuki-intensiteetin enimmäismäärää.

2 jakso

Kestävän vesiviljelytoiminnan edistäminen

31 artikla

Yleiset edellytykset

1.   Tämän jakson nojalla myönnettävän tuen on täytettävä seuraavat yleiset edellytykset:

a)

se koskee ainoastaan vesiviljely-yrityksiä, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä;

b)

jos toimet koostuvat laitteisiin tai infrastruktuuriin tehtävistä investoinneista, joilla varmistetaan unionin lainsäädännön mukaisten ympäristöä, ihmisten tai eläinten terveyttä, hygieniaa tai eläinten hyvinvointia koskevien tulevien vaatimusten noudattaminen, tukea voidaan myöntää siihen päivään saakka, jona tällaisista vaatimuksista tulee yrityksiä velvoittavia;

c)

sitä ei myönnetä muuntogeenisten organismien viljelyyn;

d)

sitä ei myönnetä vesiviljelytoimiin merensuojelualueilla, jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella todennut, että toimi aiheuttaisi huomattavia kielteisiä ympäristövaikutuksia, joita ei voida riittävästi lieventää.

2.   Tämän jakson mukaista tukea investointeihin, joilla pyritään hyödyntämään uusia markkinoita, saa myöntää ainoastaan, jos tuensaajayritys esittää todisteet siitä, että hankkeella on hyvät ja kestävät markkinanäkymät.

3.   Kun kyseessä on investointi, josta on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU (29) mukaan tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, tuen edellytyksenä on, että tällainen arviointi on tehty ja että asianomaiselle investointihankkeelle on myönnetty lupa ennen yksittäisen tuen myöntämispäivää.

32 artikla

Tuki vesiviljelyyn liittyvään innovointiin

1.   Vesiviljelyyn liittyvän innovointiin tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että

a)

tuella edistetään vesiviljelyyn liittyvää innovointia;

b)

tuella pyritään

i)

kehittämään vesiviljelylaitosten teknistä, tieteellistä tai organisatorista tietämystä, joka erityisesti vähentää ympäristövaikutuksia, vähentää riippuvuutta kalajauhosta ja -öljystä, edistää vesiviljelyvarojen kestävää käyttöä, parantaa eläinten hyvinvointia tai edistää uusia kestävän kehityksen mukaisia tuotantotapoja;

ii)

kehittämään tai tuomaan markkinoille uusia vesiviljelylajeja, joilla on markkinapotentiaalia, uusia tai merkittävästi parannettuja tuotteita, uusia tai parannettuja prosesseja taikka uusia tai parannettuja hallinto- ja organisaatiojärjestelmiä;

iii)

tutkimaan innovatiivisten tuotteiden tai prosessien teknistä tai taloudellista toteutettavuutta.

2.   Tämän artiklan mukaiset tuetut palvelut toteuttaa jäsenvaltion tunnustama julkinen tai yksityinen tieteellinen tai tekninen elin tai toimet toteutetaan yhteistyössä sen kanssa, ja näiden tuettujen palvelujen tulokset validoi kyseinen jäsenvaltio.

3.   Jäsenvaltion on julkaistava tukea saavien hankkeiden tulokset asianmukaisesti.

4.   Seuraavat kustannukset voivat olla tukikelpoisia:

a)

seuraaviin liittyvät välittömät henkilöstökustannukset: tutkijat, teknikot ja muu tutkimustoimintaa avustava henkilöstö siltä osin kuin henkilöstö toimii hankkeen parissa;

b)

välineiden ja laitteiden kustannukset siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa;

c)

rakennusten kustannukset siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa, seuraavin edellytyksin:

i)

rakennusten osalta tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa laskettuna yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan;

ii)

maa-alueiden osalta tukikelpoisiksi katsotaan liiketaloudellisin ehdoin toteutetun luovutuksen kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset;

d)

ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostetun tai käyttöluvalla hankitun sopimukseen perustuvan tutkimuksen, tietämyksen ja patenttien kustannukset sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun niitä on käytetty yksinomaan hanketta varten; tai

e)

muut yleiskustannukset ja toimintakustannukset, mukaan lukien suoraan hankkeesta aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset.

Sovellettaessa b alakohtaa jos kyseisiä välineitä ja laitteita ei käytetä hankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöikää, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa, laskettuina yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan;

5.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Erityiset tuki-intensiteetin enimmäismäärät esitetään liitteessä IV. Jos jokin toimi kuuluu liitteen IV riveistä 1–11 useamman soveltamisalaan, sovelletaan korkeinta tuki-intensiteetin enimmäismäärää.

33 artikla

Tuki vesiviljelyn tuottavuutta lisääviin tai ympäristöön myönteisesti vaikuttaviin investointeihin

1.   Vesiviljelyn tuottavuutta lisääviin tai ympäristöön myönteisesti vaikuttaviin investointeihin tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että tuki myönnetään seuraaviin:

a)

vesiviljelyyn tehtävät tuotannolliset investoinnit;

b)

vesiviljelytuotannon ja viljeltävien lajien monipuolistaminen;

c)

vesiviljely-yksiköiden nykyaikaistaminen, mukaan lukien vesiviljelyalan työntekijöiden työ- ja turvallisuusolosuhteiden parantaminen;

d)

eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät parannukset ja nykyaikaistaminen, mukaan lukien sellaisten laitteiden hankkiminen, joilla pyritään suojaamaan viljelylaitoksia luonnonvaraisilta saalistajilta;

e)

investoinnit, joilla vähennetään kielteisiä tai tehostetaan myönteisiä ympäristövaikutuksia sekä lisätään resurssitehokkuutta;

f)

vesiviljelytuotteiden laadun parantamiseen tehtävät tai niille lisäarvoa tuovat investoinnit;

g)

olemassa olevien vesiviljelylammikoiden tai -altaiden ennallistaminen poistamalla lietettä tai toteuttamalla investointeja, joiden tavoitteena on lietekerrostumien ennaltaehkäisy;

h)

vesiviljely-yritysten tulojen monipuolistaminen kehittämällä täydentäviä toimintoja;

i)

investoinnit, joilla vähennetään merkittävästi veden käyttöön ja laatuun kohdistuvia vesiviljely-yritysten vaikutuksia erityisesti vähentämällä käytetyn veden tai kemikaalien, antibioottien ja muiden lääkkeiden määrää tai parantamalla poistoveden laatua muun muassa multitroofisten vesiviljelyjärjestelmien käytön avulla;

j)

sellaisten suljettujen vesiviljelyjärjestelmien edistäminen, joissa vesiviljelytuotteita kasvatetaan suljetuissa ja siten vettä säästävissä kiertovesijärjestelmissä; tai

k)

investoinnit, joilla lisätään vesiviljely-yritysten energiatehokkuutta ja edistetään niiden siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin.

2.   Edellä olevan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää vesiviljely-yrityksille ainoastaan, jos täydentävät toiminnot liittyvät yrityksen pääasialliseen vesiviljelyalan toimintaan, esimerkiksi ongintamatkailuun, vesiviljelyalaan liittyviin ympäristöpalveluihin tai vesiviljelyalan koulutustoimintaan.

3.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää investointeihin, joilla lisätään nykyisten vesiviljely-yritysten tuotantoa ja/tai edistetään niiden nykyaikaistamista, taikka uuden tuotantokapasiteetin rakentamiseen edellyttäen, että kehittämisessä noudatetaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 34 artiklassa tarkoitettua vesiviljelytoiminnan kehittämissuunnitelmaa.

4.   Edellä 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin kuuluvat sellaiset, jotka liittyvät kestävämmän rehun käyttöön, ravinnepäästöjen ja jätevesien vähentämiseen ja hallintaan, karkaamisen vähentämiseen, sellaisten kemikaalien ja lääkkeiden käyttöön, joiden ympäristövaikutukset ovat vähäisemmät, kiertotalouteen perustuvan lähestymistavan käyttöönottoon jätteenkäsittelyssä, vesiviljelyvälineiden hävittämiseen tai biohajoavien vesiviljelyvälineiden käyttöön meressä olevien roskien välttämiseksi ja saalistajien hallintaan, sekä sellaiset, jotka edistävät mitattavissa olevalla tavalla luonnon monimuotoisuuden palauttamista tai ekologista jatkumoa.

5.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Erityiset tuki-intensiteetin enimmäismäärät esitetään liitteessä IV. Jos jokin toimi kuuluu liitteen IV riveistä 1–11 useamman soveltamisalaan, sovelletaan korkeinta tuki-intensiteetin enimmäismäärää. Ympäristöön myönteisesti vaikuttavissa toimissa tuki-intensiteetin enimmäismäärä on 80 prosenttia, jollei liitteen IV nojalla sovellettaisi korkeampaa tuki-intensiteettiä.

34 artikla

Tuki vesiviljelylaitosten hoito-, lomitus- ja neuvontapalveluihin

1.   Vesiviljelylaitosten hoito-, lomitus- ja neuvontapalveluihin tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että

a)

tuella parannetaan vesiviljelylaitosten yleistä tuloksellisuutta ja kilpailukykyä;

b)

tuella vähennetään vesiviljelylaitosten kielteisiä ympäristövaikutuksia; ja

c)

tuki myönnetään teknisten, tieteellisten, oikeudellisten, ympäristöä koskevien tai taloudellisten vesiviljelyalan neuvontapalvelujen hankintaan.

Sovellettaessa c alakohtaa tukea voidaan myöntää ainoastaan vesiviljelyalan pk-yrityksille tai vesiviljelyalan järjestöille, mukaan lukien vesiviljelyalan tuottajajärjestöt ja vesiviljelyalan tuottajajärjestöjen yhteenliittymät.

2.   Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen neuvontapalvelujen on katettava

a)

vesiviljelylaitosten hallinnolliset tarpeet ympäristönsuojelua koskevan unionin ja kansallisen lainsäädännön sekä merten aluesuunnittelua koskevien vaatimusten noudattamiseksi;

b)

direktiivissä 2011/92/EU ja direktiivissä 92/43/ETY tarkoitettu ympäristövaikutusten arviointi;

c)

vesiviljelylaitosten hallinnolliset tarpeet vesieläinten terveyttä ja hyvinvointia tai kansanterveyttä koskevan unionin ja kansallisen lainsäädännön noudattamiseksi;

d)

unionin ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuvat vaatimukset;

e)

markkinointi- ja liiketoimintastrategiat; tai

f)

toteutettavuustutkimukset ja neuvontapalvelut, joissa arvioidaan asetuksen (EU) 2021/1139 II osaston III luvun mukaiseen tukeen mahdollisesti oikeutettujen toimenpiteiden toteuttamiskelpoisuutta.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista neuvontapalveluista huolehtivat hyväksytyt tieteelliset tai tekniset elimet sekä oikeudellista tai taloudellista neuvontaa antavat yhteisöt, jotka täyttävät kunkin jäsenvaltion tunnustamat pätevyysvaatimukset. Tuki myönnetään tuetun palvelun tai suoran avustuksen muodossa.

4.   Tuensaajayritys ei voi saada tukea useammin kuin kerran vuodessa kunkin 2 kohdassa luetellun neuvontapalveluluokan osalta.

5.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Erityiset tuki-intensiteetin enimmäismäärät esitetään liitteessä IV. Jos jokin toimi kuuluu liitteen IV riveistä 1–11 useamman soveltamisalaan, sovelletaan korkeinta tuki-intensiteetin enimmäismäärää.

35 artikla

Tuki työvoiman osaamisen sekä verkottumisen edistämiseen vesiviljelyalalla

1.   Työvoiman osaamisen sekä verkottumisen edistämiseen vesiviljelyalalla tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että tuki myönnetään seuraaviin:

a)

ammatillinen koulutus, elinikäinen oppiminen, tieteellisen ja teknisen tiedon ja innovatiivisten käytäntöjen levittäminen, uusien ammatillisten taitojen hankinta vesiviljelyalalla sekä vesiviljelytoiminnan ympäristövaikutusten vähentäminen;

b)

työolojen parantaminen ja työturvallisuuden edistäminen; ja

c)

verkostoituminen sekä kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihto vesiviljely-yritysten tai ammattialan järjestöjen ja muiden sidosryhmien kesken, mukaan lukien tieteelliset ja tekniset elimet tai miesten ja naisten välistä tasa-arvoa edistävät elimet.

2.   Tuki myönnetään tuetun palvelun tai suoran avustuksen muodossa.

3.   Tukea voi saada ainoastaan seuraaviin suoraan tuetusta hankkeesta aiheutuviin tukikelpoisiin kustannuksiin:

a)

suorat palkkakustannukset;

b)

osallistumismaksut;

c)

matkakustannukset;

d)

julkaisujen kustannukset;

e)

ostetut tiedonkeruupalvelut, tutkimukset, pilottihankkeet;

f)

tilojen ja näyttelykojujen vuokra sekä pystytys- ja purkamiskustannukset; tai

g)

kustannukset, joita aiheutuu levitettäessä tieteellisiä tietoja ja asiatietoja.

4.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Erityiset tuki-intensiteetin enimmäismäärät esitetään liitteessä IV. Jos jokin toimi kuuluu liitteen IV riveistä 1–11 useamman soveltamisalaan, sovelletaan korkeinta tuki-intensiteetin enimmäismäärää.

36 artikla

Tuki vesiviljelypaikkojen mahdollisuuksien lisäämiseen

1.   Vesiviljelypaikkojen mahdollisuuksien lisäämiseen tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että

a)

tuki vaikuttaa myönteisesti vesiviljelypaikkojen ja -infrastruktuurien kehittämiseen ja vähentää toiminnan kielteisiä ympäristövaikutuksia;

b)

tuki myönnetään seuraaviin:

i)

vesiviljelyn kehittämiseen parhaiten soveltuvien alueiden määrittely ja kartoitus ottaen tapauksen mukaan huomioon aluesuunnitteluun liittyvät prosessit sekä sellaisten alueiden määrittely ja kartoitus, jotka olisi jätettävä vesiviljelyn ulkopuolelle niiden aseman säilyttämiseksi ekosysteemin toiminnassa;

ii)

vesiviljelypaikkojen mahdollisuuksien lisäämiseen tarvittavien tukivälineiden ja infrastruktuurien parantaminen ja kehittäminen sekä vesiviljelyn kielteisten ympäristövaikutusten vähentäminen, muun muassa maanjakoon, energiatoimituksiin tai vesihuoltoon tehtävät investoinnit;

iii)

toimivaltaisten viranomaisten direktiivin 2009/147/EY 9 artiklan 1 kohdan tai direktiivin 92/43/ETY 16 artiklan 1 kohdan nojalla toteuttamat ja täytäntöön panemat toimet, joiden tavoitteena on estää vesiviljelylle aiheutuvat vakavat vahingot; tai

iv)

lisääntyneen kuolevuuden ja tautien toteamisen jälkeen toimivaltaisten viranomaisten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (30) ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/689 (31) mukaisesti toteuttamat toimet.

Sovellettaessa b alakohdan iv alakohtaa tukea voidaan myöntää ainoastaan sellaisten äyriäisiä ja nilviäisiä koskevien toimintasuunnitelmien hyväksymiseen, joilla pyritään äyriäisten ja nilviäisten luonnollisten esiintymien ja pyyntialueiden suojelemiseen, ennallistamiseen ja hoitoon, mukaan lukien äyriäisten ja nilviäisten tuottajille näiden alueiden hoidosta myönnettävä tuki.

2.   Tukikelpoisia kustannuksia voivat olla seuraavat hankkeesta suoraan aiheutuvat kustannukset:

a)

aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtyjen investointien kustannukset;

b)

suorat palkkakustannukset; tai

c)

ulkopuolisten konsulttien tarjoamien konsultointien, sopimukseen perustuvien tutkimusten sekä tukipalvelujen kustannukset.

3.   Tämän artiklan mukaista tukea voivat saada ainoastaan yritykset, joiden suoritettaviksi jäsenvaltio on antanut 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tehtävät.

4.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Erityiset tuki-intensiteetin enimmäismäärät esitetään liitteessä IV. Jos jokin toimi kuuluu liitteen IV riveistä 1–11 useamman soveltamisalaan, sovelletaan korkeinta tuki-intensiteetin enimmäismäärää.

37 artikla

Uusien kestävää vesiviljelyä harjoittavien vesiviljely-yrittäjien kannustamiseen tarkoitettu tuki

1.   Uusien kestävää vesiviljelyä harjoittavien vesiviljely-yrittäjien kannustamiseen tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että

a)

tuella edistetään vesiviljelyyn liittyvää yrittäjyyttä; ja

b)

tuella autetaan uusia yrittäjiä perustamaan kestävää vesiviljelyä harjoittavia yrityksiä.

2.   Tukea voidaan myöntää alalle tulevalle vesiviljelyn harjoittajalle edellyttäen, että hän

a)

on riittävän ammattitaitoinen;

b)

on perustamassa ensimmäistä kertaa vesiviljelyalan pk-yritystä tällaista yritystä johtavana; ja

c)

esittää vesiviljelytoimintansa kehittämiseksi liiketoimintasuunnitelman.

3.   Alalle tuleville vesiviljelyalan yrittäjille voidaan riittävän ammattitaidon hankkimista varten myöntää 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea.

4.   Tukikelpoisia kustannuksia voivat olla seuraavat hankkeesta suoraan aiheutuvat kustannukset:

a)

palkkakustannukset;

b)

muut yleiskustannukset ja kustannukset, mukaan lukien materiaalien ja tarvikkeiden kustannukset;

c)

laitteiden kustannukset; tai

d)

aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtyjen investointien kustannukset.

5.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Erityiset tuki-intensiteetin enimmäismäärät esitetään liitteessä IV. Jos jokin toimi kuuluu liitteen IV riveistä 1–11 useamman soveltamisalaan, sovelletaan korkeinta tuki-intensiteetin enimmäismäärää.

38 artikla

Tuki siirtymiseen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmiin ja luonnonmukaiseen vesiviljelyyn

1.   Ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmiin ja luonnonmukaiseen vesiviljelyyn siirtymiseen tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että

a)

tuella edistetään luonnonmukaisen tai energiatehokkaan vesiviljelyn kehittämistä;

b)

tuki myönnetään seuraaviin:

i)

asetuksessa (EU) 2018/848 (32) tarkoitettu siirtyminen tavanomaisista vesiviljelyalan tuotantomenetelmistä luonnonmukaiseen vesiviljelyyn komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/1165 (33) mukaisesti;

ii)

osallistuminen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1221/2009 (34) perustettuun unionin ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä).

2.   Tukea voidaan siirtymisen osalta myöntää ainoastaan niille tuensaajayrityksille, jotka sitoutuvat osallistumaan EMAS-järjestelmään vähintään kolmen vuoden ajaksi tai noudattamaan luonnonmukaista tuotantoa koskevia vaatimuksia vähintään viiden vuoden ajan. Tämän kohdan nojalla tehtyihin sitoumuksiin on sisällytettävä tarkistuslauseke, jotta sitoumuksia voidaan mukauttaa silloin kun tässä artiklassa tarkoitettuja asiaankuuluvia pakollisia vaatimuksia, standardeja ja edellytyksiä muutetaan.

3.   Tuki myönnetään korvauksena, jota voidaan maksaa enintään kolmen vuoden ajan sinä aikana, jona yritys siirtyy luonnonmukaiseen tuotantoon tai valmistautuu osallistumaan EMAS-järjestelmään. Jäsenvaltion on laskettava kyseinen korvaus jonkin seuraavista perusteella:

a)

tavanomaisesta tuotannosta luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymisen aikana aiheutuneet tulonmenetykset tai lisäkustannukset 1 kohdan b alakohdan i alakohdan mukaisesti tukikelpoisten toimien osalta;

b)

EMAS-järjestelmän soveltamisesta ja siihen osallistumiseen valmistautumisesta aiheutuneet lisäkustannukset, kun kyse on 1 kohdan b alakohdan ii alakohdan mukaisesti tukikelpoisista toimista.

4.   Jos tuensaajayritys ei pysty täyttämään 2 kohdan mukaisia sitoumuksiaan ulkoisista syistä johtuvien poikkeusolosuhteiden vuoksi, 3 kohdan mukaisesti lasketun tuen määrää vähennetään ja tukea peritään takaisin suhteessa alkuperäisen sitoumuksen kestoon ja aikaan, jona sitoumusta ei täytetty.

5.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Erityiset tuki-intensiteetin enimmäismäärät esitetään liitteessä IV. Jos jokin toimi kuuluu liitteen IV riveistä 1–11 useamman soveltamisalaan, sovelletaan korkeinta tuki-intensiteetin enimmäismäärää.

39 artikla

Tuki ympäristöpalveluihin

1.   Vesiviljelyalalla toimiville ympäristöpalveluja tarjonneille yrityksille tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että

a)

tuella edistetään ympäristöpalveluja tarjoavan vesiviljelyalan kehittämistä; ja

b)

tuki myönnetään johonkin seuraavista toimenpiteistä:

i)

vesiviljelymenetelmät, jotka ovat sopusoinnussa erityisten ympäristötarpeiden kanssa ja joihin sovelletaan erityisiä hoitovaatimuksia, jotka johtuvat Natura 2000 -alueiden nimeämisestä direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY mukaisesti;

ii)

kustannukset, jotka suoraan liittyvät osallistumiseen vesieläinten ex situ-säilyttämiseen ja -lisäämiseen viranomaisten kehittämien säilyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden ennallistamista koskevien ohjelmien puitteissa tai viranomaisten valvonnassa;

iii)

vesiviljelytoimet, joihin sisältyy ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja parantaminen sekä vesiviljelyalueiden maisemasta ja perinteisistä piirteistä huolehtiminen.

2.   Tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitettu tuki myönnetään vuotuisena korvauksena. Tukikelpoisia kustannuksia ovat lisäkustannukset ja/tai tulonmenetykset, joita kyseisillä alueilla on aiheutunut direktiivin 92/43/ETY tai direktiivin 2009/147/EY täytäntöönpanoon liittyvistä hoitovaatimuksista.

3.   Sovellettaessa 1 kohdan b alakohdan ii alakohtaa tukikelpoisia kustannuksia ovat asianomaisista toimista aiheutuvat suorat lisäkustannukset.

4.   Edellä 1 kohdan b alakohdan iii alakohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää ainoastaan tuensaajayrityksille, jotka sitoutuvat noudattamaan vähintään viiden vuoden ajan vesiensuojeluvaatimuksia, jotka ylittävät unionin ja kansallisen lainsäädännön vaatimukset. Tällaisen toimen ympäristöedut on osoitettava jäsenvaltion nimeämien toimivaltaisten elinten suorittamalla ennakkoarvioinnilla, jollei asianomaisen toimen ympäristöetuja ole jo tunnustettu.

5.   Edellä 1 kohdan b alakohdan iii alakohdassa tarkoitettu tuki myönnetään vuotuisena korvauksena. Tukikelpoisia kustannuksia ovat aiheutuvat suorat lisäkustannukset ja/tai tulonmenetykset.

6.   Jäsenvaltion on julkaistava tämän artiklan nojalla tukea saavien toimien tulokset asianmukaisesti.

7.   Tämän artiklan nojalla tehtyihin sitoumuksiin on sisällytettävä tarkistuslauseke, jotta sitoumuksia voidaan mukauttaa silloin kun tässä artiklassa tarkoitettuja asiaankuuluvia pakollisia vaatimuksia, standardeja ja edellytyksiä muutetaan.

8.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

40 artikla

Tuki kansanterveyttä koskeviin toimenpiteisiin

1.   Kansanterveyttä koskeviin toimenpiteisiin myönnettävä tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että tuki myönnetään järjestelmään, jossa maksetaan korvauksia nilviäisten viljelijöille viljeltyjen nilviäisten korjuun väliaikaisesta keskeyttämisestä, jos tällainen keskeyttäminen tapahtuu yksinomaan kansanterveydellisistä syistä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voi myöntää ainoastaan silloin kun luokitellut tuotanto- ja uudelleensijoitusalueet suljetaan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/627 (35) 62 artiklan mukaisesti sellaisen toksiineja tuottavan planktonin lisääntymisen tai sellaisen biotoksiineja sisältävän planktonin esiintymisen vuoksi, joka ylittää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (36) liitteessä III olevan VII jakson V luvussa vahvistetut raja-arvot, ja edellyttäen että

a)

saastuminen kestää yhtäjaksoisesti yli neljä kuukautta; tai

b)

korjuun keskeyttämisen aiheuttama tappio on yli 25 prosenttia kyseisen yrityksen vuosiliikevaihdosta laskettuna yrityksen niiden kolmen kalenterivuoden keskimääräisen liikevaihdon perusteella, jotka edelsivät vuotta, jona korjuu on keskeytetty.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdan soveltamiseksi jäsenvaltiot voivat vahvistaa erityiset laskentasäännöt, joita käytetään sellaisten yritysten osalta, jotka ovat harjoittaneet toimintaa alle kolmen vuoden ajan.

3.   Korvausta voidaan myöntää 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2029 välisenä aikana enintään 12 kuukauden ajalta. Kyseistä aikaa voidaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa pidentää kerran enintään 12 kuukaudella ja yhteensä enintään 24 kuukauteen saakka.

4.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat asianomaisista toimista aiheutuvat suorat lisäkustannukset ja/tai tulonmenetykset. Lasketun korvauksen määrästä vähennetään kustannukset, jotka eivät ole aiheutuneet suoraan tapahtumasta ja jotka olisivat muutoinkin aiheutuneet tuensaajalle.

5.   Tuki ja muut mahdolliset maksut, jotka saadaan vahingon korvaamiseksi, mukaan lukien vakuutussopimusten perusteella saadut maksut, saavat olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

41 artikla

Tuki eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskeviin toimenpiteisiin

1.   Eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskeviin toimenpiteisiin vesiviljely-yrityksissä tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että

a)

tuella pyritään edistämään eläinten terveyttä ja hyvinvointia vesiviljely-yrityksissä, muun muassa ennaltaehkäisyn ja bioturvallisuuden kannalta; ja

b)

tukea voi saada ainoastaan johonkin seuraavista toimenpiteistä:

i)

vesiviljelyalan bioturvallisuuteen tai eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin liittyviä yleisiä ja lajikohtaisia tarpeita koskevien parhaiden käytäntöjen tai käytännesääntöjen kehittäminen;

ii)

aloitteet, joiden tavoitteena on vähentää vesiviljelyn riippuvuutta eläinlääkkeistä;

iii)

eläinlääketieteelliset tai farmaseuttiset tutkimukset sekä tietojen ja sellaisten parhaiden käytäntöjen levittäminen ja vaihtaminen, jotka liittyvät eläintauteihin vesiviljelyssä, kun tavoitteena on asianmukaisen eläinlääkkeiden käytön edistäminen;

iv)

jäsenvaltion tunnustamien terveydensuojeluryhmien perustaminen ja toiminta vesiviljelyalalla; tai

v)

nilviäisten viljelijöille maksettavat korvaukset poikkeuksellisten joukkokuolemien aiheuttamasta toiminnan väliaikaisesta keskeyttämisestä, jos vuotuinen kuolevuus ylittää 20 prosenttia tai kun toiminnan keskeyttämisestä aiheutuvat tappiot ovat yli 30 prosenttia kyseisen yrityksen vuosiliikevaihdosta laskettuna yrityksen niiden kolmen kalenterivuoden keskimääräisen liikevaihdon perusteella, jotka edelsivät vuotta, jona toiminta on keskeytetty.

Sovellettaessa b alakohtaa jäsenvaltiot voivat vahvistaa erityiset laskentasäännöt, joita käytetään sellaisten yritysten osalta, jotka ovat harjoittaneet toimintaa alle kolmen vuoden ajan.

Edellä b alakohdan iii alakohdassa tarkoitettua tukea ei voida myöntää eläinlääkkeiden hankintaan.

Jäsenvaltion on raportoitava asianmukaisesti b alakohdan iii alakohdan nojalla rahoitettujen tutkimusten tuloksista ja julkaistava ne asianmukaisesti.

2.   Tuki myönnetään tuetun palvelun tai suoran avustuksen muodossa.

3.   Sovellettaessa 1 kohdan b alakohdan i–iv alakohtaa tukikelpoisia kustannuksia ovat asianomaisista toimenpiteistä aiheutuvat suorat lisäkustannukset. Sovellettaessa 1 kohdan b alakohdan v alakohtaa tukikelpoisia kustannuksia ovat asianomaisista toimenpiteistä aiheutuvat suorat lisäkustannukset ja/tai tulonmenetykset.

4.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

42 artikla

Tuki tautien ennaltaehkäisyyn, valvontaan ja hävittämiseen

1.   Tautien ennaltaehkäisyyn, valvontaan ja hävittämiseen vesiviljely-yrityksissä tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että tuki myönnetään seuraavien ennaltaehkäisyyn, valvontaan ja hävittämiseen liittyviin kustannuksiin:

a)

vesiviljelyalan taudit, jotka luetellaan asetuksen (EU) 2016/429 5 artiklan 1 kohdassa tai Maailman eläintautijärjestön vesieläinten terveyttä koskevassa säännöstössä olevassa eläintautien luettelossa, mukaan lukien toimintakustannukset, jotka ovat tarpeen hävittämissuunnitelman velvoitteiden täyttämiseksi;

b)

uudet taudit, jotka ovat asetuksen (EU) 2016/429 6 artiklan 2 kohdassa säädettyjen perusteiden mukaiset;

c)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/690 (37) liitteessä III olevassa 2 kohdassa luetellut vesieläinten zoonoosit; tai

d)

muut kuin asetuksen (EU) 2016/429 9 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetut taudit, jotka ovat mainitun asetuksen 226 artiklassa vahvistettujen perusteiden mukaiset.

2.   Tuki maksetaan ainoastaan vesieläinten taudeista, joita varten on olemassa unionin tai kansallisten lakien, asetusten tai hallinnollisten toimenpiteiden muodossa vahvistetut säännökset.

3.   Tukea voi saada ainoastaan seuraaviin tukikelpoisiin kustannuksiin, jotka liittyvät ennaltaehkäisyyn, valvontaan ja hävittämiseen:

a)

terveystarkastukset, analyysit, testit ja muut seulontatoimenpiteet;

b)

bioturvaamistoimenpiteiden parantaminen;

c)

rokotteiden, lääkkeiden ja eläinten hoidossa tarvittavien aineiden hankinta, varastointi, annostelu ja jakelu;

d)

eläinten teurastaminen, lopettaminen ja hävittäminen;

e)

eläintuotteiden ja eläimiin liittyvien tuotteiden hävittäminen;

f)

tilojen ja varusteiden puhdistus, desinfiointi ja käsittely tuholaistorjunta-aineella; tai

g)

eläinten teurastamisesta, lopettamisesta tai hävittämisestä sekä eläinten, eläintuotteiden ja eläimiin liittyvien tuotteiden hävittämisestä aiheutunut vahinko.

4.   Tuki ei saa koskea toimenpiteitä, joista aiheutuvien kustannusten osalta unionin lainsäädännössä säädetään, että kustannuksista vastaa tuensaaja, paitsi jos kyseisten toimenpiteiden kustannukset korvataan kokonaan tuensaajilta perittävillä pakollisilla maksuilla.

5.   Eläintauteihin liittyvät tukijärjestelmät on otettava käyttöön kolmen vuoden kuluessa ja tuki on maksettava neljän vuoden kuluessa päivästä, jona eläintaudista aiheutui kustannuksia tai vahinkoa.

6.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

43 artikla

Tuki investointeihin eläintaudin aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi ja lieventämiseksi

1.   Vesiviljelyalan eläintaudin aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi ja lieventämiseksi toteutettaviin investointeihin tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että investoinnilla pyritään pääasiassa ennaltaehkäisemään tai lieventämään tämän asetuksen 42 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen eläintautien aiheuttamaa vahinkoa.

2.   Tukea voi saada ainoastaan ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin suoraan ja nimenomaisesti liittyviin tukikelpoisiin kustannuksiin. Kustannuksiin voivat sisältyä ainoastaan seuraavat kustannukset:

a)

kiinteän omaisuuden rakentaminen, hankkiminen, leasingvuokraus mukaan lukien, tai kunnostaminen; tai

b)

koneiden ja laitteiden hankkiminen tai ostoleasing enintään omaisuuserän markkina-arvoon asti.

3.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 65 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Erityiset tuki-intensiteetin enimmäismäärät esitetään liitteessä IV. Jos jokin toimi kuuluu liitteen IV riveistä 1–11 useamman soveltamisalaan, sovelletaan korkeinta tuki-intensiteetin enimmäismäärää.

44 artikla

Tuki vesiviljelykannoille otettaviin vakuutuksiin

1.   Vesiviljelykannoille otettaviin vakuutuksiin tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että

a)

tuella edistetään vesiviljelyalan tuottajien tulojen turvaamista; ja

b)

tuella edistetään vesiviljelykannoille otettavia vakuutuksia, jotka kattavat vähintään yhdestä seuraavista seikoista aiheutuvat taloudelliset tappiot:

i)

luonnonmullistukset;

ii)

epäsuotuisat sääolot;

iii)

äkilliset vedenlaadun ja -määrän muutokset, joista toimija ei ole vastuussa;

iv)

vesiviljelyssä esiintyvät taudit taikka tuotantolaitoksen toimintahäiriö tai tuhoutuminen, joista toimija ei ole vastuussa;

v)

kansanterveydelliset kriisitilanteet;

vi)

tuotannon menetys rauhoitettujen eläinten tai saalistajien hyökkäyksen takia;

vii)

vakuutukseen ei liity tulevan tuotannon tyyppiä tai määrää koskevia ehtoja tai määräyksiä eikä tuki ole rajattu tietyn vakuutusyhtiön tai vakuutusyhtiöiden konsernin myöntämään vakuutukseen.

2.   Edellä 1 kohdan b alakohdan i, ii ja v alakohdassa tarkoitettujen olosuhteiden esiintymisen vesiviljelyssä on oltava asianomaisen jäsenvaltion virallisesti toteama.

3.   Jäsenvaltio voi tarvittaessa vahvistaa etukäteen perusteet, joiden mukaisesti 2 kohdassa tarkoitettu virallinen toteaminen katsotaan tapahtuneeksi.

4.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuilla rahoitusosuuksilla katetaan enintään 70 prosenttia kustannuksista, jotka liittyvät sellaisen sopimuksen vakuutusmaksuun, joka kattaa enintään 100 prosenttia mahdollisesta taloudellisesta tappiosta.

3 jakso

Kaupan pitämiseen ja jalostukseen liittyvät toimenpiteet

45 artikla

Tuki kaupan pitämistä koskeviin toimenpiteisiin

1.   Kaupan pitämistä koskeviin toimenpiteisiin tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että

a)

tuella edistetään kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kaupan pitämistä koskevia toimenpiteitä; ja

b)

tuen tarkoituksena on

i)

perustaa asetuksen (EU) N:o 1379/2013 II luvun II jakson mukaisesti hyväksyttäviä tuottajajärjestöjä, tuottajajärjestöjen yhteenliittymiä tai toimialakohtaisia järjestöjä;

ii)

etsiä uusia markkinoita ja parantaa edellytyksiä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden saattamiseksi markkinoille, mukaan lukien

lajit, joilla on markkinapotentiaalia,

teknisten toimenpiteiden mukaiset kaupallisten kantojen tahattomat saaliit, jotka on purettu aluksesta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1379/2013 8 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti,

kalastus- ja vesiviljelytuotteet, jotka on tuotettu vain vähän ympäristöön vaikuttavilla menetelmillä, tai asetuksessa (EU) 2018/848 määritellyt luonnonmukaiset vesiviljelytuotteet;

iii)

edistää laatua ja lisäarvoa helpottamalla

hakemuksen jättämistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (38) mukaisesti tietyn tuotteen rekisteröimiseksi sekä asianomaisten toimijoiden mukautumista asiaankuuluviin sääntöjen noudattamista ja sertifiointia koskeviin vaatimuksiin,

kestävien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden sertifiointia ja menekinedistämistä, mukaan lukien pienimuotoisesta rannikkokalastuksesta peräisin olevat tuotteet ja ympäristöä säästävät jalostusmenetelmät,

pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavien kalastajien, vaeltavien kalastajien, sisävesikalastajien, rantakalastusta harjoittavien kalastajien tai vesiviljelyalan tuottajien harjoittamaa suoramyyntiä,

tuotteiden esillepanoa ja pakkaamista;

iv)

edistää tuotannon ja markkinoiden läpinäkyvyyttä ja toteuttaa markkinatutkimuksia ja tutkimuksia, joissa tarkastellaan unionin riippuvuutta tuonnista;

v)

edistää kalastus- tai vesiviljelytuotteiden jäljitettävyyttä ja tarvittaessa asetuksessa (EU) N:o 1379/2013 tarkoitetun unioninlaajuisen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden ympäristömerkin kehittämistä;

vi)

laatia unionin lainsäädännön mukaisia mallisopimuksia pk-yrityksiä varten;

vii)

toteuttaa kestäviä kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevan yleisen tietoisuuden lisäämiseksi alueellisia, kansallisia tai kansalliset rajat ylittäviä tiedotus- ja menekinedistämiskampanjoita.

2.   Tuki myönnetään tuetun palvelun tai suoran avustuksen muodossa.

3.   Tukea voi saada ainoastaan seuraaviin tukikelpoisiin kustannuksiin:

a)

suorat palkkakustannukset;

b)

osallistumismaksut;

c)

matkakustannukset;

d)

julkaisujen kustannukset;

e)

ostetut tutkimukset;

f)

tilojen ja näyttelykojujen vuokra sekä pystytys- ja purkamiskustannukset; tai

g)

kustannukset, joita aiheutuu levitettäessä tieteellisiä tietoja ja asiatietoja kalatuotteista yleisesti sekä niiden ravintoarvoista ja erilaisista käyttötavoista.

4.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin toimiin voi kuulua toimitusketjun tuotanto- ja jalostustoiminta ja kaupan pitämiseen liittyvä toiminta. Edellä 1 kohdan b alakohdan vii alakohdassa tarkoitetut toimet eivät saa kohdistua mihinkään tiettyyn yritykseen, tuotenimeen eikä alkuperään.

5.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Erityiset tuki-intensiteetin enimmäismäärät esitetään liitteessä IV. Jos jokin toimi kuuluu liitteen IV riveistä 1–11 useamman soveltamisalaan, sovelletaan korkeinta tuki-intensiteetin enimmäismäärää.

46 artikla

Tuki kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostukseen

1.   Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostukseen tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että tuki myönnetään kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostukseen tehtäviin investointeihin ja sillä pyritään tukemaan toimenpiteitä,

a)

joilla edistetään energiansäästöä tai vähennetään ympäristövaikutuksia, mukaan lukien jätteiden käsittely;

b)

joilla parannetaan turvallisuutta, hygieniaa ja terveyttä koskevia olosuhteita ja työoloja;

c)

joilla tuetaan sellaisten kaupallisten kalasaaliiden jalostusta, joita ei voida käyttää ihmisravintona;

d)

jotka liittyvät pääasiallisesta jalostustoiminnasta saatavien sivutuotteiden jalostukseen;

e)

jotka liittyvät luonnonmukaisten vesiviljelytuotteiden jalostukseen asetuksen (EU) 2018/848 7 ja 8 artiklan mukaisesti;

f)

jotka johtavat uusiin tai parannettuihin tuotteisiin, uusiin tai parannettuihin prosesseihin tai uusiin tai parannettuihin hallinta- ja organisaatiojärjestelmiin;

g)

jotka ovat 42 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tautien ennaltaehkäisyyn, valvontaan ja hävittämiseen liittyviä kustannuksia koskevien edellytysten mukaiset; tai

h)

jotka ovat ennaltaehkäisevien ja lieventävien investointien edellytysten mukaisia 43 artiklan nojalla.

2.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tämän artiklan 1 kohdan g alakohdan nojalla tautien ennaltaehkäisyyn, valvontaan tai hävittämiseen myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tämän artiklan 1 kohdan h alakohdan nojalla investointeihin vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi ja lieventämiseksi myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 65 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Erityiset tuki-intensiteetin enimmäismäärät esitetään liitteessä IV. Jos jokin toimi kuuluu liitteen IV riveistä 1–11 useamman soveltamisalaan, sovelletaan korkeinta tuki-intensiteetin enimmäismäärää.

4 jakso

Muut tukimuodot

47 artikla

Tuki kalastusalan tietojen keruuseen, hallintaan, käyttöön ja käsittelyyn

1.   Kalastusalan biologisten, ympäristöön liittyvien, teknisten ja sosioekonomisten tietojen keruuseen, hallintaan, käyttöön ja käsittelyyn tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että tuki myönnetään tietojen keruuseen, hallintaan ja käyttöön, kuten säädetään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 25 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja täsmennetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1004 (39).

2.   Tukea voi saada ainoastaan seuraaviin toimenpiteisiin:

a)

tieteellisiin analyysejä ja yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa varten tarkoitettujen tietojen kerääminen, hallinnointi ja käyttö;

b)

kansalliset, ylikansalliset ja alueelliset monivuotiset näytteenotto-ohjelmat edellyttäen, että ne liittyvät yhteisen kalastuspolitiikan piiriin kuuluviin kantoihin;

c)

merellä toteutettava kaupallisen ja virkistyskalastuksen seuranta, mukaan lukien meren eliöiden, kuten merinisäkkäiden ja -lintujen, sivusaaliin seuranta;

d)

merellä tehtävät tutkimukset; tai

e)

tiedonkeruu- ja tiedonhallintajärjestelmien parantaminen sekä pilottitutkimusten toteuttaminen olemassa olevien tiedonkeruu- ja tiedonhallintajärjestelmien parantamiseksi.

3.   Tukea voi saada ainoastaan seuraaviin suoraan tuetuista toimenpiteistä aiheutuviin tukikelpoisiin kustannuksiin:

a)

suorat palkkakustannukset;

b)

osallistumismaksut;

c)

matkakustannukset;

d)

julkaisujen kustannukset;

e)

investoinnit tiedonkeruu- ja tiedonhallintajärjestelmiin;

f)

ostetut tiedonkeruupalvelut.

4.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

48 artikla

Tuki luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi ja lieventämiseksi

1.   Luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen ja lieventämiseen tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että investoinnin pääasiallisena tarkoituksena on ennaltaehkäistä tai lieventää luonnonmullistusten aiheuttamia vahinkoja.

2.   Kun kyseessä ovat investoinnit, joista on direktiivin 2011/92/EU mukaan tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, tuen edellytyksenä on oltava, että tällainen arviointi on tehty ja että asianomaiselle investointihankkeelle on myönnetty lupa ennen yksittäisen tuen myöntämispäivää.

3.   Tukea voi saada ainoastaan ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin suoraan ja nimenomaisesti liittyviin tukikelpoisiin kustannuksiin. Kustannuksiin voivat sisältyä ainoastaan seuraavat kustannukset:

a)

kiinteän omaisuuden rakentaminen, hankkiminen, leasingvuokraus mukaan lukien, tai kunnostaminen;

b)

koneiden ja laitteiden hankkiminen tai ostoleasing enintään omaisuuserän markkina-arvoon asti.

4.   Myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 65 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Erityiset tuki-intensiteetin enimmäismäärät esitetään liitteessä IV. Jos jokin toimi kuuluu liitteen IV riveistä 1–11 useamman soveltamisalaan, sovelletaan korkeinta tuki-intensiteetin enimmäismäärää.

49 artikla

Tuki luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamisen

1.   Luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että

a)

jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on virallisesti tunnustanut, että tapahtuma on luonteeltaan luonnonmullistus; ja

b)

luonnonmullistuksen ja yrityksen kärsimien vahinkojen välillä on suora syy-seuraussuhde.

2.   Jäsenvaltio voi tarvittaessa vahvistaa etukäteen perusteet, joiden mukaisesti tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu virallinen toteaminen katsotaan tapahtuneeksi.

3.   Tuki maksetaan suoraan kyseiselle yritykselle tai tuottajaryhmälle tai -organisaatiolle, jonka jäsen kyseinen yritys on. Jos tuki maksetaan tuottajaryhmälle tai -organisaatiolle, tuen määrä ei saa ylittää määrää, joka kyseiselle yritykselle olisi voitu myöntää.

4.   Tiettyyn luonnonmullistukseen liittyvät tukijärjestelmät on perustettava kolmen vuoden kuluessa luonnonmullistuksen tapahtumispäivästä. Tuki on maksettava neljän vuoden kuluessa kyseisestä päivästä.

5.   Tukikelpoisia kustannuksia voivat olla vahingot, jotka ovat toimivaltaisen viranomaisen, tuen myöntämän viranomaisen hyväksymän riippumattoman asiantuntijan tai vakuutusyhtiön arvion mukaan suoraan seurausta luonnonmullistuksesta. Tällaisia vahinkoja voivat olla esimerkiksi seuraavat:

a)

rakennusten, laitteiden, koneiden, varastojen ja tuotantovälineiden kaltaisen omaisuuserän kärsimät aineelliset vahingot; tai

b)

tulonmenetykset, jotka ovat aiheutuneet kalastus- tai vesiviljelytuotannon tai tuotantovälineiden tuhoutumisesta kokonaan tai osittain, enintään kuuden kuukauden ajan luonnonmullistuksen tapahtumisesta.

6.   Aineellisten vahinkojen laskennan on perustuttava korjauskustannuksiin tai kyseisen omaisuuserän taloudelliseen arvoon ennen luonnonmullistusta. Vahingon arvo ei saa ylittää korjauskustannuksia tai luonnonmullistuksen aiheuttamaa markkina-arvon laskua, toisin sanoen omaisuuserällä välittömästi ennen luonnonmullistusta olleen arvon ja välittömästi sen jälkeen olevan arvon välistä eroa.

7.   Tulonmenetys lasketaan seuraavasti:

a)

sinä vuonna, jona luonnonmullistus tapahtui, tai jokaisena seuraavana vuonna, johon tuotantovälineiden täydellinen tai osittainen tuhoutuminen vaikutti, tuotettujen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden määrä kerrottuna kyseisen vuoden aikana saadulla keskimääräisellä myyntihinnalla vähennetään

b)

kalastus- ja vesiviljelytuotteiden luonnonmullistusta edeltäneen kolmivuotiskauden keskimääräisestä vuosituotannosta tai luonnonmullistusta edeltäneeseen viisivuotiskauteen perustuvan kolmen vuoden keskiarvosta, joka on laskettu ilman korkeinta ja alinta määrää, kumpikin kerrottuna saadulla keskimääräisellä myyntihinnalla.

8.   Vahinko on laskettava erikseen kullekin yksittäiselle yritykselle. Jos pk-yritys on perustettu alle kolme vuotta ennen tapahtumispäivää, viittauksen 7 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun kolmen vuoden ajanjaksoon katsotaan viittaavan sellaisen keskivertoyrityksen liikevaihtoon tai tuottamaan ja myymään kalastus- ja vesiviljelytuotteiden määrään, joka on hakijan kanssa samansuuruinen eli mikroyritys, pieni yritys tai keskisuuri yritys ja toimii kansallisella tai alueellisella alalla, johon luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevat epäsuotuisat sääolot vaikuttivat.

9.   Myönnetty tuki ja muut mahdolliset maksut, jotka saadaan vahingon korvaamiseksi, mukaan lukien vakuutussopimusten perusteella saadut maksut, saavat olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

50 artikla

Tuki luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen ja lieventämiseen

1.   Luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi ja lieventämiseksi toteutettaviin investointeihin tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että se on tässä artiklassa vahvistettujen edellytysten mukainen.

2.   Kun kyseessä ovat investoinnit, joista on direktiivin 2011/92/EU mukaan tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, tuen edellytyksenä on oltava, että tällainen arviointi on tehty ja että asianomaiselle investointihankkeelle on myönnetty lupa ennen yksittäisen tuen myöntämispäivää.

3.   Tukea voi saada ainoastaan ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin suoraan ja nimenomaisesti liittyviin tukikelpoisiin kustannuksiin. Kustannuksiin voi sisältyä jonkin seuraavista kustannukset:

a)

kiinteän omaisuuden rakentaminen, hankkiminen, leasingvuokraus mukaan lukien, tai kunnostaminen;

b)

koneiden ja laitteiden hankkiminen tai ostoleasing enintään omaisuuserän markkina-arvoon asti.

4.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 65 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Erityiset tuki-intensiteetin enimmäismäärät esitetään liitteessä IV. Jos jokin toimi kuuluu liitteen IV riveistä 1–11 useamman soveltamisalaan, sovelletaan korkeinta tuki-intensiteetin enimmäismäärää.

51 artikla

Tuki luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen

1.   Luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että se on tässä artiklassa vahvistettujen edellytysten mukainen.

2.   Tuki täyttää seuraavat edellytykset:

a)

jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on virallisesti tunnustanut, että epäsuotuisat sääolot ovat luonteeltaan luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevia epäsuotuisia sääoloja; ja

b)

luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen ja yrityksen kärsimien vahinkojen välillä on suora syy-seuraussuhde.

3.   Jäsenvaltio voi tarvittaessa vahvistaa etukäteen perusteet, joiden mukaisesti tämän artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu virallinen toteaminen katsotaan tapahtuneeksi.

4.   Tuki maksetaan suoraan asianomaiselle yritykselle.

5.   Tukijärjestelmät on otettava käyttöön kolmen vuoden kuluessa luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen esiintymispäivästä. Tuki on maksettava neljän vuoden kuluessa kyseisestä päivästä.

6.   Tukikelpoisia kustannuksia voivat olla luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen suorana seurauksena aiheutuneet vahingot, jotka joko viranomainen, tuen myöntävän viranomaisen hyväksymä riippumaton asiantuntija tai vakuutusyhtiö on arvioinut. Tällaisia vahinkoja voivat olla esimerkiksi seuraavat:

a)

rakennusten, laitteiden, koneiden, varastojen ja tuotantovälineiden kaltaisen omaisuuserän kärsimät aineelliset vahingot; tai

b)

tulonmenetykset, jotka ovat aiheutuneet kalastus- tai vesiviljelytuotannon tai tuotantovälineiden tuhoutumisesta kokonaan tai osittain, enintään kuuden kuukauden ajan luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen esiintymisestä.

7.   Aineellisten vahinkojen laskennan on perustuttava korjauskustannuksiin tai kyseisellä omaisuuserällä ennen luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen esiintymistä olleeseen taloudelliseen arvoon. Vahingon arvo ei saa ylittää korjauskustannuksia tai luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamaa markkina-arvon laskua eli omaisuuserällä välittömästi ennen luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen esiintymistä olleen arvon ja välittömästi sen jälkeen olevan arvon välistä eroa.

8.   Tulonmenetys lasketaan seuraavasti:

a)

sinä vuonna, jona luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevat epäsuotuisat sääolot esiintyivät, tai kunakin seuraavana vuonna, johon tuotantovälineiden osittainen tai täydellinen tuhoutuminen vaikuttaa, tuotettujen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden määrä kerrottuna kyseisen vuoden aikana saadulla keskimääräisellä myyntihinnalla vähennetään

b)

kalastus- ja vesiviljelytuotteiden keskimääräisestä vuosituotannosta, joka on tuotettu kolmen vuoden ajanjaksolla ennen luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen esiintymistä, tai luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen esiintymistä edeltävään viisivuotiskauteen perustuvan kolmen vuoden keskimääräisestä tuotannosta, joka on laskettu ilman korkeinta ja alinta määrää, kumpikin kerrottuna saadulla keskimääräisellä myyntihinnalla.

9.   Vahinko on laskettava erikseen kullekin yksittäiselle yritykselle. Jos pk-yritys on perustettu alle kolme vuotta ennen tapahtumispäivää, viittauksen 7 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun kolmen vuoden ajanjaksoon katsotaan viittaavan sellaisen keskivertoyrityksen liikevaihtoon tai tuottamaan ja myymään kalastus- ja vesiviljelytuotteiden määrään, joka on hakijan kanssa samansuuruinen eli mikroyritys, pieni yritys tai keskisuuri yritys ja toimii kansallisella tai alueellisella alalla, johon luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevat epäsuotuisat sääolot vaikuttivat.

10.   Myönnetty tuki ja muut mahdolliset maksut, jotka saadaan vahingon korvaamiseksi, mukaan lukien vakuutussopimusten perusteella saadut maksut, saavat olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

52 artikla

Tuki rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen ja lieventämiseen

1.   Rauhoitettujen eläinten haitallisen käyttäytymisen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi ja lieventämiseksi kalastus- ja vesiviljelyalalla toteutettaviin investointeihin tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että

a)

investoinnin pääasiallisena tarkoituksena on ennaltaehkäistä tai lieventää rauhoitettujen eläinten haitallisen käyttäytymisen aiheuttamia vahinkoja;

b)

kalastusalalla investoinnin tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja lieventää saalistusta tai rauhoitettujen eläinten haitallisesta käyttäytymisestä aiheutuvia vahinkoja pyydyksille ja muulle toiminnassa käytettävälle materiaalille.

2.   Kun kyseessä ovat investoinnit, joista on direktiivin 2011/92/EU mukaan tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, tuen edellytyksenä on oltava, että tällainen arviointi on tehty ja että asianomaiselle investointihankkeelle on myönnetty lupa ennen yksittäisen tuen myöntämispäivää.

3.   Tukea voi saada ainoastaan ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin suoraan ja nimenomaisesti liittyviin tukikelpoisiin kustannuksiin. Kustannuksiin voi sisältyä jonkin seuraavista kustannukset:

a)

kiinteän omaisuuden rakentaminen, hankkiminen, leasingvuokraus mukaan lukien, tai kunnostaminen;

b)

koneiden ja laitteiden hankkiminen tai ostoleasing enintään omaisuuserän markkina-arvoon asti.

4.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen määrä ei saa ylittää bruttoavustusekvivalenttina tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Erityiset tuki-intensiteetin enimmäismäärät esitetään liitteessä IV. Jos jokin toimi kuuluu liitteen IV riveistä 1–11 useamman soveltamisalaan, sovelletaan korkeinta tuki-intensiteetin enimmäismäärää.

53 artikla

Tuki rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen

1.   Rauhoitettujen eläinten kalastus- ja vesiviljelyalalla aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki, joka täyttää tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että

a)

kärsittyjen vahinkojen ja rauhoitettujen eläinten haitallisen käyttäytymisen välillä on suora syy-seuraussuhde;

b)

tukikelpoisia kustannuksia ovat vahinkotapahtuman suorana seurauksena aiheutuneiden tuhojen kustannukset, jotka joko viranomainen, tuen myöntävän viranomaisen hyväksymä riippumaton asiantuntija tai vakuutusyhtiö on arvioinut; ja

c)

kalastusalalla eläinten aiheuttamiin vahinkoihin myönnettävä tuki rajoitetaan saaliille aiheutuneeseen vahinkoon.

2.   Korvattavia vahinkoja voivat olla esimerkiksi seuraavat:

a)

eläimille vesiviljelyssä aiheutuneet vahingot: tukikelpoiset kustannukset perustuvat rauhoitettujen eläinten vahingoittamien tai tappamien eläinten markkina-arvoon;

b)

rauhoitettujen eläinten saaliille aiheuttamat vahingot kalastusalalla; tai

c)

seuraaville omaisuuserille aiheutuneet aineelliset vahingot: laitteet, koneet, kiinteistöt.

3.   Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu markkina-arvo vahvistetaan sen arvon perusteella, joka eläimillä oli välittömästi ennen rauhoitettujen eläinten haitallisen käyttäytymisen aiheuttamaa vahinkoa ja sellaisena kuin se olisi, jos rauhoitettujen eläinten haitallinen käyttäytyminen ei olisi markkina-arvoon vaikuttanut.

4.   Aineellisten vahinkojen laskennan on perustuttava korjauskustannuksiin tai kyseisen omaisuuserän taloudelliseen arvoon ennen vahingon aiheutumista. Vahingon arvo ei saa ylittää korjauskustannuksia tai rauhoitettujen eläinten aiheuttamaa markkina-arvon laskua, toisin sanoen omaisuuserällä välittömästi ennen vahingon aiheutumista olleen arvon ja välittömästi sen jälkeen olevan arvon välistä eroa.

5.   Korvattavaan vahinkoon voidaan lisätä muita tuensaajayritykselle rauhoitettujen eläinten haitallisesta käyttäytymisestä aiheutuvia kustannuksia, ja siitä vähennetään kustannukset, jotka eivät ole suoraan aiheutuneet rauhoitettujen eläinten haitallisesta käyttäytymisestä ja jotka olisivat muutoinkin aiheutuneet tuensaajayritykselle, kuten myös tulot, jotka on saatu vahingoittuneisiin tai tapettuihin eläimiin liittyvien tuotteiden myynnistä.

6.   Jotta vältettäisiin kilpailun vääristymisen riski ja kannustettaisiin riskien minimointiin, tuensaajayrityksen edellytetään ryhtyvän rauhoitettujen eläinten ensimmäisten hyökkäysten jälkeen kohtuullisiin toimiin. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi turva-aitojen kaltaisia ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä, jotka ovat oikeassa suhteessa rauhoitettujen eläinten haitallisen käyttäytymisen kyseisellä alueella aiheuttamien vahinkojen riskiin, paitsi jos tällaiset toimenpiteet eivät ole kohtuudella mahdollisia.

7.   Tuki maksetaan suoraan kyseiselle yritykselle tai tuottajaryhmälle tai -organisaatiolle, jonka jäsen kyseinen yritys on. Jos tuki maksetaan tuottajaryhmälle tai -organisaatiolle, tuen määrä ei saa ylittää määrää, joka kyseiselle yritykselle olisi voitu myöntää.

8.   Tukijärjestelmä on otettava käyttöön kolmen vuoden kuluessa vahinkotapahtuman päivämäärästä. Tuki on maksettava neljän vuoden kuluessa kyseisestä päivästä.

9.   Myönnetty tuki ja muut mahdolliset maksut, jotka saadaan vahingon korvaamiseksi, mukaan lukien vakuutussopimusten perusteella saadut maksut, saavat olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

54 artikla

Tuki yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin

1.   Kun pk-yritykset osallistuvat asetuksen (EU) 2021/1139 soveltamisalaan kuuluviin yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin, niille aiheutuviin kustannuksiin tarkoitettu tuki on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja tämän asetuksen I luvussa säädetyt edellytykset.

2.   Kun kunnat osallistuvat asetuksen (EU) 2021/1060 31 artiklassa tarkoitettuihin yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin, jotka on Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston puitteissa nimetty paikallisiksi Leader-kehittämishankkeiksi, niille tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden osalta aiheutuviin kustannuksiin tarkoitettu tuki on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja tämän asetuksen I luvussa säädetyt edellytykset.

3.   Seuraavat yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin liittyvät kustannukset ovat tukikelpoisia:

a)

kustannukset valmistelutuesta, valmiuksien kehittämisestä, koulutuksesta ja verkostoitumisesta, joiden tavoitteena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 1303/2013 (40) 33 artiklassa tarkoitetun yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian valmistelu ja toteutus;

b)

hyväksyttyjen toimien toteutus;

c)

ryhmän yhteistyötoimien valmistelu ja toteutus;

d)

toimintakustannukset, jotka liittyvät yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian toteuttamisen hallintoon; tai

e)

yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian edistäminen, jotta helpotetaan sidosryhmien välistä vaihtoa tietojen saamiseksi ja strategian ja hankkeiden edistämiseksi ja potentiaalisten tuensaajien tukemiseksi toimien kehittämisessä ja hakemusten valmistelussa.

4.   Yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin osallistuville kunnille aiheutuvat 1 kohdassa tarkoitetut kustannukset ovat tämän artiklan mukaisesti tukikelpoisia ainoastaan, jos hankkeita toteutetaan yhdellä tai useammalla seuraavista aloista:

a)

tutkimus, kehittäminen ja innovointi;

b)

ympäristö;

c)

työllistäminen ja koulutus;

d)

kulttuurin edistäminen ja kulttuuriperinnön säilyttäminen;

e)

meren ja makean veden elollisten luonnonvarojen säilyttäminen;

f)

SEUT-sopimuksen liitteeseen I kuulumattomien elintarvikkeiden menekinedistäminen;

g)

urheilu.

5.   Tuki-intensiteetti ei saa ylittää kullekin toimityypille asetuksessa (EU) 2021/1139 säädettyjä tuen enimmäismääriä.

55 artikla

Rajalliset tukimäärät yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin

1.   Tämän asetuksen 54 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuki yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin osallistuville tai niistä hyötyville yrityksille on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset.

2.   Tämän asetuksen 54 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuki yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin osallistuville tai niistä hyötyville kunnille on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa vahvistetut edellytykset.

3.   Yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin osallistuville kunnille aiheutuvat tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kustannukset ovat tämän artiklan mukaisesti tukikelpoisia ainoastaan, jos hankkeita toteutetaan yhdellä tai useammalla seuraavista aloista:

a)

tutkimus, kehittäminen ja innovointi;

b)

ympäristö;

c)

työllistäminen ja koulutus;

d)

kulttuurin edistäminen ja kulttuuriperinnön säilyttäminen;

e)

meren ja makean veden elollisten luonnonvarojen säilyttäminen;

f)

SEUT-sopimuksen liitteeseen I kuulumattomien elintarvikkeiden menekinedistäminen;

g)

urheilu.

4.   Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen kokonaismäärä saa olla enintään 200 000 euroa hanketta kohden.

56 artikla

Direktiivin 2003/96/EY mukaiset verovapautukset ja veronalennukset

1.   Jäsenvaltion direktiivin 2003/96/EY 15 artiklan 1 kohdan f alakohdan ja 15 artiklan 3 kohdan nojalla hyväksymien verovapautusten tai veronalennusten muodossa myönnettävä tuki on 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että direktiivissä 2003/96/EY ja tämän asetuksen I luvussa vahvistetut edellytykset täyttyvät.

2.   Verovapauksen tai veronalennuksen saavat yritykset on valittava läpinäkyvin ja puolueettomin perustein. Niiden on tapauksen mukaan maksettava vähintään direktiivissä 2003/96/EY vahvistettu asiaankuuluva verotuksen vähimmäistaso.

IV LUKU

Siirtymä- ja loppusäännökset

57 artikla

Asetuksen (EU) N:o 1388/2014 soveltamisen jatkaminen

Komission asetuksen (EU) N:o 1388/2014 (41) 47 artiklassa säädetään, että mainittua asetusta sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2022. Asetus (EU) N:o 1388/2014 korvataan sen voimaantulon päättyessä tällä asetuksella.

58 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Tätä asetusta sovelletaan – 9 artiklaa lukuun ottamatta – ennen sen voimaantuloa myönnettyyn yksittäiseen tukeen, jos tuki täyttää kaikki tässä asetuksessa säädetyt edellytykset.

2.   Komissio arvioi kaikki tuet, joita ei ole vapautettu SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta tämän asetuksen tai muiden aiemmin voimassa olleen asetuksen (EU) 2015/1588 1 artiklan mukaisesti annettujen asetusten nojalla, asiaa koskevien puitteiden, suuntaviivojen, tiedonantojen ja ilmoitusten mukaisesti.

3.   Yksittäinen tuki, joka on myönnetty ennen 1 päivää tammikuuta 2023 minkä tahansa asetuksen (EU) 2015/1588 1 artiklan nojalla hyväksytyn, tuen myöntämishetkellä voimassa olleen asetuksen mukaisesti, on sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta.

4.   Tämän asetuksen voimassaolon päätyttyä sen nojalla poikkeuksen saaneisiin tukijärjestelmiin sovelletaan edelleen poikkeusta kuuden kuukauden mukautumisjakson ajan.

59 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.

Sitä sovelletaan 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2029 välisenä aikana.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä joulukuuta 2022.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 248, 24.9.2015, s. 1.

(2)  EUVL C 185, 6.5.2022, s. 1.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1139, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston perustamisesta ja asetuksen (EU) 2017/1004 muuttamisesta (EUVL L 247, 13.7.2021, s. 1).

(5)  EUVL C 217, 2.7.2015, s. 1.

(6)  Komission tiedonanto – Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen (EUVL C 249, 31.7.2014, s. 1).

(7)  EUVL C 155, 20.6.2008, s. 10.

(8)  EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6.

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1024, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 172, 26.6.2019, s. 56).

(10)  Neuvoston asetus (EU) 2015/1589, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 248, 24.9.2015, s. 9).

(11)  Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(12)  Tämän asetuksen liitteessä I toistetun pk-yrityksen määritelmän mukaan yritystä, jonka pääomasta tai äänimäärästä vähintään 25 prosenttia on yhden tai useamman yksin tai yhdessä toimivan julkisyhteisön tai -laitoksen hallinnassa, ei voida pitää pk-yrityksenä (ks. kyseisen liitteen 3 artiklan 4 kohta).

(13)  Neuvoston direktiivi 2003/96/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51).

(14)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2874/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta. (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).

(15)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta. (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/99/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 328, 6.12.2008, s. 28).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1130, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, kalastusalusten ominaisuuksista (EUVL L 169, 30.6.2017, s. 1–7).

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 35).

(20)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1967/2006, annettu 21 päivänä joulukuuta 2006, kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä, asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1626/94 kumoamisesta (EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11).

(21)  Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).

(22)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).

(23)  Komission asetus (EY) N:o 794/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 täytäntöönpanosta (EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1).

(24)  Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Common methodology for State aid evaluation (28.5.2014, SWD(2014) 179 final).

(25)  Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206 22.7.1992, s. 7).

(26)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).

(27)  Komission tiedonanto Vihreä infrastruktuuri (GI) – Euroopan luonnonpääoman parantaminen, (COM(2013) 249 final, 6.5.2013).

(28)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

(29)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).

(30)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) (EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1).

(31)  Komission delegoitu asetus (EU) 2020/689, annettu 17 päivänä joulukuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä tiettyjen luetteloitujen ja uusien tautien seurantaa, hävittämisohjelmia ja taudista vapaata asemaa koskevien sääntöjen osalta (EUVL L 174, 3.6.2020, s. 211).

(32)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/848, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta (EUVL L 150, 14.6.2018, s. 1).

(33)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/1165, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2021, tiettyjen luonnonmukaisessa tuotannossa käytettävien tuotteiden ja aineiden sallimisesta ja niiden luetteloiden laatimisesta (EUVL L 253, 16.7.2021, s. 13).

(34)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1221/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) ja asetuksen (EY) N:o 761/2001 ja komission päätösten 2001/681/EY ja 2006/193/EY kumoamisesta (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 1).

(35)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/627, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2019, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan suorittamista koskevista yhdenmukaisista käytännön järjestelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 mukaisesti ja komission asetuksen (EY) N:o 2074/2005 muuttamisesta virallisen valvonnan osalta (EUVL L 131, 17.5.2019, s. 51).

(36)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55).

(37)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/690, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, sisämarkkinoita, yritysten, mukaan luettuna pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukykyä, kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaa ja Euroopan tilastoja koskevan ohjelman (sisämarkkinaohjelma) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 99/2013, (EU) N:o 1287/2013, (EU) N:o 254/2014 ja (EU) N:o 652/2014 kumoamisesta (EUVL L 153, 3.5.2021, s. 1).

(38)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1151/2012, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1).

(39)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1004, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista unionin puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/2008 kumoamisesta (EUVL L 157, 20.6.2017, s. 1).

(40)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(41)  Komission asetus (EU) N:o 1388/2014, annettu 16 päivänä joulukuuta 2014, tiettyjen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville yrityksille myönnettävien tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 369 24.12.2014, s. 37).


LIITE I

Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset)

1.   Yritys

Yrityksiksi katsotaan niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikki yksiköt, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa. Yrityksiksi katsotaan erityisesti yksiköt, jotka harjoittavat käsiteollista toimintaa tai muuta toimintaa yksin tai perheen voimin, henkilöyhtiöt taikka taloudellista toimintaa säännöllisesti harjoittavat yhdistykset.

2.   Yritysluokkien määrittelyssä käytettävät henkilöstömäärät ja rahamääräiset kynnysarvot

2.1

Mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) luokka koostuu yrityksistä, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa.

2.2

Pk-yritysten luokassa pieni yritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa.

2.3

Pk-yritysten luokassa mikroyritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa.

3.   Henkilöstömäärän ja rahamääräisten arvojen laskennassa huomioon otettavat yritystyypit

3.1

Riippumattomia yrityksiä ovat kaikki yritykset, joita ei pidetä 3.2 kohdassa tarkoitettuina omistusyhteysyrityksinä tai 3.3 kohdassa tarkoitettuina sidosyrityksinä.

3.2

Omistusyhteysyrityksiä ovat kaikki yritykset, joita ei pidetä 3.3 kohdassa tarkoitettuina sidosyrityksinä ja joiden välillä on seuraava suhde: yritys (omistusketjussa ylempänä oleva yritys) omistaa yksin tai yhdessä yhden tai useamman 3.3 kohdassa tarkoitetun sidosyrityksen kanssa vähintään 25 prosenttia toisen yrityksen (omistusketjussa alempana olevan yrityksen) pääomasta tai äänimäärästä.

Yritystä voidaan kuitenkin pitää riippumattomana eli sellaisena yrityksenä, jolla ei ole omistusyhteysyrityksiä, vaikka 25 prosentin kynnysarvo saavutettaisiin tai ylitettäisiin, kun on kyse seuraavista sijoittajaluokista, edellyttäen että nämä sijoittajat eivät yksin tai yhdessä ole 3 kohdassa tarkoitetussa sidossuhteessa kyseiseen yritykseen:

a)

julkiset sijoitusyhtiöt, riskipääomayhtiöt, riskipääomasijoituksia säännöllisesti tekevät luonnolliset henkilöt tai luonnollisten henkilöiden ryhmät (business angels), jotka sijoittavat omia varoja muihin kuin pörssissä noteerattuihin yrityksiin, kuitenkin siten, että näiden samaan yritykseen tehtyjen sijoitusten kokonaismäärä saa olla enintään 1 250 000 euroa;

b)

korkeakoulut tai voittoa tavoittelemattomat tutkimuskeskukset;

c)

institutionaaliset sijoittajat, mukaan lukien aluekehitysrahastot;

d)

alle 5 000 asukkaan kunnat, jotka ovat itsenäisiä paikallisviranomaisia ja joiden vuosibudjetti on alle 10 miljoonaa euroa.

3.3

Sidosyrityksiä ovat yritykset, joiden välillä vallitsee jokin seuraavista suhteista:

a)

yrityksellä on enemmistö toisen yrityksen osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä;

b)

yritys on oikeutettu asettamaan tai erottamaan toisen yrityksen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenten enemmistön;

c)

yrityksellä on oikeus käyttää määräysvaltaa toisessa yrityksessä tämän kanssa tehdyn sopimuksen taikka tämän perustamiskirjan, yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen määräyksen nojalla;

d)

toisen yrityksen osakkeenomistajana tai jäsenenä olevan yrityksen hallinnassa on toisen yrityksen muiden osakkeenomistajien tai jäsenten kanssa tehdyn sopimuksen nojalla yksin enemmistö kyseisen yrityksen osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä.

Oletetaan, että määräävää vaikutusta asianomaiseen yritykseen ei ole, jos 3.2 kohdan toisessa alakohdassa mainitut sijoittajat eivät osallistu välittömästi tai välillisesti asianomaisen yrityksen johtamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten sijoittajien oikeuksia osakkeenomistajina tai jäseninä.

Yritykset, joilla on jokin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista suhteista yhden tai useamman muun yrityksen välityksellä tai 3.2 kohdassa tarkoitettujen sijoittajien kanssa, katsotaan myös sidosyrityksiksi.

Yritykset, joilla on jokin näistä suhteista luonnollisen henkilön tai yhdessä toimivien luonnollisten henkilöiden ryhmän kautta, katsotaan myös sidosyrityksiksi, jos ne harjoittavat toimintaansa tai osaa toiminnoistaan samoilla merkityksellisillä markkinoilla tai lähimarkkinoilla.

Lähimarkkinoina pidetään tuotteen tai palvelun markkinoita, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat tuotantoketjussa merkityksellisiä markkinoita.

3.4

Edellä 3.2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta yritystä, jonka pääomasta tai äänimäärästä vähintään 25 prosenttia on yhden tai useamman yksin tai yhdessä toimivan julkisyhteisön tai -laitoksen hallinnassa, ei voida pitää pk-yrityksenä.

3.5

Yritys voi antaa ilmoituksen siitä, että se määritellään itsenäiseksi yritykseksi, omistusyhteysyritykseksi tai sidosyritykseksi, sekä 2 artiklan mukaisia raja-arvoja koskevista tiedoista. Ilmoitus voidaan antaa, vaikka yrityksen pääoma olisi jakautunut siten, että sen omistuksen täsmällinen määrittely ei ole mahdollista, jos yritys antaa vilpittömässä mielessä ilmoituksen oikeutetusta oletuksesta, jonka mukaan vähintään 25 prosentin osuutta yrityksestä ei ole yhden tai yhteisesti useamman yrityksen omistuksessa keskinäisen sidossuhteen tai luonnollisten henkilöiden tai niiden muodostaman ryhmän kautta. Ilmoituksen tekeminen ei rajoita kansallisen tai unionin tason sääntelyn mukaisten tarkastusten ja todentamisten suorittamista.

4.   Henkilöstömäärän ja rahamääräisten arvojen laskennassa käytettävät tiedot ja tarkastelujakso

4.1

Henkilöstömäärän ja rahamääräisten arvojen laskennassa käytettävät tiedot koskevat viimeistä päättynyttä tilikautta, ja ne lasketaan vuosittain. Laskennassa käytetään tilinpäätöshetken tietoja. Liikevaihdon määrä lasketaan ilman arvonlisäveroa ja muita välillisiä veroja.

4.2

Kun yrityksen vuotuiset tiedot tilinpäätöshetkellä ylittävät tai alittavat 2 kohdassa mainitut henkilöstömäärää koskevat tai rahamääräiset raja-arvot, yritys saavuttaa tai menettää keskisuuren yrityksen, pienen yrityksen tai mikroyrityksen aseman ainoastaan siinä tapauksessa, että ylitys tai alitus toistuu kahtena peräkkäisenä tilivuotena.

4.3

Kun kyseessä on sellainen vastikään perustettu yritys, jonka tilejä ei ole vielä päätetty, tarkasteltavat tiedot vahvistetaan tilikauden kuluessa tehdyn luotettavan arvion perusteella.

5.   Henkilöstömäärä

Henkilöstömäärä vastaa vuosityöyksiköiden (VTY) määrää, toisin sanoen kyseisessä yrityksessä tai tämän yrityksen lukuun työskennelleiden kokopäiväisten työntekijöiden määrää yhden vuoden aikana. Niiden henkilöiden tekemä työ, jotka eivät ole työskennelleet koko vuotta tai jotka ovat työskennelleet osa-aikaisesti, kestosta riippumatta, ja kausityö lasketaan VTY:n osina. Henkilöstömäärään luetaan

a)

työntekijät;

b)

kyseisen yrityksen lukuun ja sen alaisuudessa työskentelevät henkilöt, jotka rinnastetaan palkansaajiin kansallisen lainsäädännön mukaan;

c)

yrityksen johtamiseen osallistuvat omistajat;

d)

yrityksessä säännöllisesti työskentelevät yhtiökumppanit, jotka saavat yritykseltä rahamääräisiä etuja.

Oppisopimussuhteessa tai ammatillisessa koulutuksessa olevia opiskelijoita, jotka ovat oppisopimus- tai ammatillista koulutusta koskevassa sopimussuhteessa, ei lueta henkilöstömäärään. Äitiyslomien ja vanhempainlomien kestoa ei oteta huomioon laskennassa.

6.   Yrityksen tietojen määräytyminen

6.1

Riippumattoman yrityksen tiedot, mukaan lukien henkilöstömäärää koskevat tiedot, määräytyvät tämän yhden yrityksen tilinpäätöksen perusteella.

6.2

Yrityksen, jolla on omistusyhteys- tai sidosyrityksiä, tiedot, mukaan lukien henkilöstömäärää koskevat tiedot, määräytyvät yrityksen tilinpäätös- ja muiden tietojen perusteella tai, jos sellainen on tehty, kyseisen yrityksen konsolidoidun tilinpäätöksen tai sellaisen konsolidoidun tilinpäätöksen perusteella, johon on lisätty yrityksen tiedot.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin lisätään asianomaisen yrityksen niiden omistusyhteysyritysten tiedot, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat omistusketjussa kyseistä yritystä. Lisääminen tehdään suhteessa pääoma- tai äänimääräosuuteen (suurempi näistä prosenttiosuuksista). Jos kyseessä on ristikkäinen omistusyhteys, käytetään näistä prosenttiosuuksista suurinta.

Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin lisätään 100 prosenttia niiden yritysten tiedoista, jotka ovat välittömästi tai välillisesti sidoksissa asianomaiseen yritykseen ja joita ei ole jo lisätty konsolidoituihin tilinpäätöstietoihin.

6.3

Edellä 6.2 kohdan soveltamiseksi

a)

asianomaisen yrityksen omistusyhteysyritysten tiedot määräytyvät tilinpäätös- ja muiden tietojen perusteella, jotka on mahdollisesti konsolidoitu. Tietoihin lisätään 100 prosenttia näiden omistusyhteysyritysten sidosyritysten tiedoista, jos niitä ei ole jo lisätty konsolidoituihin tilinpäätöstietoihin;

b)

asianomaisen yrityksen sidosyritysten tiedot määräytyvät tilinpäätös- ja muiden tietojen perusteella, jotka on mahdollisesti konsolidoitu. Näihin tietoihin lisätään suhteuttaen kyseisten sidosyritysten niiden omistusyhteysyritysten tiedot, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat omistusketjussa kyseistä yritystä, jollei näitä tietoja ole jo sisällytetty konsolidoituun tilinpäätökseen suhteessa, joka vastaa vähintään 6.2 kohdan toisessa alakohdassa määriteltyä prosenttiosuutta.

6.4

Jos konsolidoiduista tilinpäätöstiedoista ei käy ilmi tietyn yrityksen henkilöstömäärää, tämä määrä lasketaan lisäämällä suhteuttaen kyseisen yrityksen omistusyhteysyrityksiä koskevat tiedot sekä lisäämällä kyseisen yrityksen tietoihin sen sidosyrityksiä koskevat tiedot.

LIITE II

Tämän asetuksen edellytysten nojalla poikkeuksen saanutta valtiontukea koskevat tiedot

I OSA

Toimitetaan käyttäen 11 artiklassa tarkoitettua komission sähköistä ilmoitusjärjestelmää

Tuen viitenumero

(komissio täyttää tämän kohdan)

Jäsenvaltio

 

Jäsenvaltion viitenumero

 

Alue

Alueen nimi / alueiden nimet (NUTS  (1))

………………………

Image 1
Syrjäisimmät alueet

Image 2
Syrjäiset Kreikan saaret

Image 3
Kroatian saaret Dugi Otok, Vis, Mljet ja Lastovo

Image 4
Muu

Tuen myöntävä viranomainen

Nimi

 

Postiosoite

 

Internetosoite

 

Tukitoimenpiteen nimike

 

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

 

Linkki tukitoimenpidettä koskevaan koko tekstiin

 

Toimenpidetyyppi

Image 5

Järjestelmä

 

Image 6

Tapauskohtainen tuki

Tuensaajan nimi ja konserni (2), johon se kuuluu

 

 

Voimassa olevan tukijärjestelmän tai tapauskohtaisen tuen muutos

 

Komission käyttämä tuen viitenumero

Image 7

Jatkaminen

 

Image 8

Muuttaminen

 

Kesto (3)

Image 9

Järjestelmä

pp.kk.vvvv–pp.kk.vvvv

Myöntämispäivä

Image 10

Tapauskohtainen tuki

pp.kk.vvvv

Toimiala(t)

Image 11

Kaikki tukikelpoiset toimialat

 

Image 12

Rajattu tiettyihin aloihin: Täsmennetään NACE:n kolminumerotasolla (4)

 

Tuensaajatyyppi

Image 13

Pk-yritys

 

Image 14

Suuret yritykset

 

Talousarvio

Järjestelmän mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä (5)

Kansallisena valuuttana .................. (täytenä määränä)

Yritykselle myönnetyn tapauskohtaisen tuen kokonaismäärä (6)

Kansallisena valuuttana .................. (täytenä määränä)

Image 15

Takaukset (7)

Kansallisena valuuttana .................. (täytenä määränä)

Tukiväline

Image 16

Avustus/Korkotuki

Image 17

Tuetut palvelut

Image 18

Laina / Takaisinmaksettavat ennakot

Image 19

Takaus (tarvittaessa viittaus komission päätökseen (8))

Image 20

Veroetuus tai verovapautus

 

Image 21
Muu (täsmennettävä)

Mihin seuraavista laajoista ryhmistä se soveltuisi parhaiten vaikutuksensa/tarkoituksensa kannalta:

Image 22
Avustus

Image 23
Tuetut palvelut
Image 24
Laina

Image 25
Takaus

Image 26
Veroetuus

Jos EU:n rahastoista saadaan yhteisrahoitusta

EU:n rahaston nimi:

Rahoituksen määrä (EU:n rahastoa kohden)

Kansallisena valuuttana (täytenä määränä)

 

 

 

II OSA

Toimitetaan käyttäen 11 artiklassa tarkoitettua komission sähköistä ilmoitusjärjestelmää

Ilmoitetaan, minkä kalatalousalan ryhmäpoikkeusasetuksen säännöksen nojalla tukitoimenpide on pantu täytäntöön.

Image 27

Tuki kalastukseen liittyvään innovointiin (15 artikla)

Image 28

Tuki neuvontapalveluihin (16 artikla)

Image 29

Tuki tutkijoiden ja kalastajien välisiin kumppanuuksiin (17 artikla)

Image 30

Tuki työvoiman osaamisen ja sosiaalisen vuoropuhelun edistämiseen (18 artikla)

Image 31

Tuki tulonlähteiden monipuolistamisen ja uusien tulonlähteiden edistämiseen (19 artikla)

Image 32

Tuki kalastusaluksen ensimmäiseen hankintaan (20 artikla)

Image 33

Tuki kalastajien terveyden, turvallisuuden ja työolojen parantamiseksi (21 artikla)

Image 34

Tuki vakuutusmaksujen suorittamiseen ja rahoitusosuuksien suorittamiseen keskinäisiin rahastoihin (22 artikla)

Image 35

Tuki kalastusmahdollisuuksien jakamisjärjestelmiin (23 artikla)

Image 36

Tuki ympäristöön kohdistuvien kalastusvaikutusten rajoittamiseen ja kalastuksen mukauttamiseen lajien suojeluun (24 artikla)

Image 37

Tuki meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen liittyvään innovointiin (25 artikla)

Image 38

Tuki merten biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeluun ja ennallistamiseen sekä korvausjärjestelmiin kestävän kalastustoiminnan osana (26 artikla)

Image 39

Tuki energiatehokkuuden parantamiseen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintään (27 artikla)

Image 40

Tuki lisäarvon, tuotteiden laadun ja tahattomien saaliiden hyödyntämisen parantamiseen (28 artikla)

Image 41

Tuki kalasatamien, purkupaikkojen, huutokauppahallien ja suojien parantamiseen (29 artikla)

Image 42

Tuki sisävesikalastuksen kehittämiseen ja sisävesien eläimistön ja kasviston suojeluun (30 artikla)

Image 43

Tuki vesiviljelyyn liittyvään innovointiin (32 artikla)

Image 44

Tuki vesiviljelyn tuottavuutta lisääviin tai ympäristöön myönteisesti vaikuttaviin investointeihin (33 artikla)

Image 45

Tuki vesiviljelylaitosten hoito-, lomitus- ja neuvontapalveluihin (34 artikla)

Image 46

Tuki työvoiman osaamisen sekä verkottumisen edistämiseen vesiviljelyalalla (35 artikla)

Image 47

Tuki vesiviljelypaikkojen mahdollisuuksien lisäämiseen (36 artikla)

Image 48

Tuki uusien kestävää vesiviljelyä harjoittavien vesiviljely-yrittäjien kannustamiseen (37 artikla)

Image 49

Tuki siirtymiseen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmiin ja luonnonmukaiseen vesiviljelyyn (38 artikla)

Image 50

Tuki ympäristöpalveluihin (39 artikla)

Image 51

Tuki kansanterveyttä koskeviin toimenpiteisiin (40 artikla)

Image 52

Tuki eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskeviin toimenpiteisiin (41 artikla)

Image 53

Tuki tautien ennaltaehkäisyyn, valvontaan ja hävittämiseen (42 artikla)

Image 54

Tuki investointeihin eläintaudin aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi ja lieventämiseksi (43 artikla)

Image 55

Tuki vesiviljelykannoille otettaviin vakuutuksiin (44 artikla)

Image 56

Tuki kaupan pitämistä koskeviin toimenpiteisiin (45 artikla)

Image 57

Tuki kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostukseen (46 artikla)

Image 58

Tuki kalastusalan tietojen keruuseen, hallintaan, käyttöön ja käsittelyyn (47 artikla)

Image 59

Tuki luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi ja lieventämiseksi (48 artikla)

Image 60

Tuki luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi (49 artikla)

Luonnonmullistuksen tyyppi:

Image 61
maanjäristys

Image 62
lumivyöry

Image 63
maanvyörymä

Image 64
tulva

Image 65
pyörremyrsky

Image 66
hurrikaani

Image 67
tulivuorenpurkaus

Image 68
maastopalo

Image 69
muu

Täsmennetään: ….

Luonnonmullistuksen tapahtumispäivä

pp.kk.vvvv–pp.kk.vvvv

Image 70

Tuki luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen ja lieventämiseen (50 artikla)

Image 71

Tuki luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen (51 artikla)

Tapahtuman tyyppi:

Image 72
halla

Image 73
myrskyt

Image 74
rakeet

Image 75
rankkasade tai jatkuva sade

Image 76
ankara kuivuus

Image 77
muu

Täsmennetään: …….

Tapahtuman päivämäärä:

pp.kk.vvvv–pp.kk.vvvv

Image 78

Tuki rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen ja lieventämiseen (52 artikla)

Image 79

Tuki rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen (53 artikla)

Image 80

Tuki yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin (54 artikla)

Image 81

Rajalliset tukimäärät yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin (55 artikla)

Image 82

Direktiivin 2003/96/EY mukaiset verovapautukset ja veronalennukset (56 artikla)

Perustelut

Ilmoitetaan, miksi on otettu käyttöön valtiontukijärjestelmä tai myönnetty tapauskohtainen tuki Euroopan meri- ja kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) tuen sijaan

Image 83
toimenpide ei sisälly kansalliseen toimintaohjelmaan

Image 84
priorisointi kansallisen toimintaohjelman varojen jaossa

Image 85
EMKVR:n rahoitusta ei enää ole saatavilla

Image 86
Muu

Täsmennä: …….…….


(1)  Tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö (NUTS – Nomenclature of Territorial Units for Statistics). Yleensä käytetään tasoa 2.

(2)  Sovellettaessa perussopimuksen kilpailusääntöjä ja tätä asetusta yrityksellä tarkoitetaan kaikkia taloudellista toimintaa harjoittavia yksiköitä riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta. Unionin tuomioistuin on vahvistanut, että saman yksikön (oikeudellisessa tai tosiasiallisessa) valvonnassa olevat yksiköt olisi katsottava yhdeksi yritykseksi.

(3)  Ajanjakso, jonka kuluessa myöntävä viranomainen voi sitoutua tuen myöntämiseen.

(4)  NACE Rev. 2 on Euroopan unionin tilastollinen toimialaluokitus. Yleensä käytetään kolminumerotasoa.

(5)  Jos kyseessä on tukijärjestelmä: Ilmoitetaan kaikkien järjestelmään sisältyvien tukivälineiden osalta suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä tai arvioitu vuotuinen verotulojen menetys.

(6)  Jos kyseessä on tapauskohtainen tuki: Ilmoitetaan tuen / verotulojen menetyksen kokonaismäärä.

(7)  Takausten osalta ilmoitetaan takauksen kohteena olevien lainojen (enimmäis)määrä.

(8)  Tarvittaessa viittaus komission päätökseen, jolla hyväksytään bruttoavustusekvivalentin laskentamenetelmä 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.


LIITE III

Asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen julkaisemista koskevat säännökset

Jäsenvaltion on järjestettävä kattavat valtiontukien verkkosivustonsa, joilla 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot julkaistaan, siten, että tiedot löytyvät helposti.

Tiedot on julkaistava taulukkodatamuodossa, joka mahdollistaa hakujen tekemisen, tietojen poiminnan ja julkaisemisen internetissä, esimerkiksi csv- tai xml-muodossa. Kaikilla asiasta kiinnostuneilla osapuolilla on oltava rajoitukseton pääsy valtiontukisivustolle. Käyttäjän ei pidä joutua rekisteröitymään päästäkseen verkkosivustolle.

Jokaisesta yksittäisestä tuesta on julkaistava seuraavat 9 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tiedot (1):

Tuensaajan nimi

Tuensaajan tunniste

Yritystyyppi (pk-yritys / suuri yritys) myöntämispäivänä

Alue, jolle tuensaaja on sijoittautunut (NUTS-taso II) (2)

Toimiala NACE:n kolminumerotasolla (3)

Tukiosa, täytenä määränä kansallisessa valuutassa (4)

Tukiväline (5) (avustus / korkotuki, laina / takaisinmaksettava ennakko / takaisinmaksettava avustus, takaus, veroetuus tai verovapautus, riskirahoitus, muu (täsmennettävä))

Myöntämispäivä

Tuen tarkoitus

Tuen myöntävä viranomainen

Tukitoimenpiteen viite (6).


(1)  Kun otetaan huomioon oikeutettu etu, joka liittyy avoimuuteen yleisölle tiedottamisessa, ja punnitaan avoimuuden tarvetta suhteessa tietosuojasääntöjen mukaisiin oikeuksiin, komissio katsoo, että tuensaajan nimen julkaiseminen on perusteltua silloin kun tuensaaja on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolla on luonnollisen henkilön nimi (ks. asia C-92/09, Volker und Markus Schecke ja Eifert, 53 kohta), ottaen huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27 päivänä huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 49 artiklan 1 kohdan g alakohta. Avoimuussäännöillä pyritään edistämään sääntöjen noudattamista, vastuuvelvollisuutta, vertaisarviointeja ja tehostamaan viime kädessä julkisten varojen käyttöä. Tämä tavoite menee julkista tukea saavien luonnollisten henkilöiden tietosuojaoikeuksien edelle.

(2)  Tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö (NUTS – Nomenclature of Territorial Units for Statistics). Yleensä käytetään tasoa 2.

(3)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 3037/90, annettu 9 päivänä lokakuuta 1990, Euroopan yhteisön tilastollisesta toimialaluokituksesta (EYVL L 293, 24.10.1990, s. 1).

(4)  Bruttoavustusekvivalentti. Verojärjestelmien tapauksessa määrä voidaan ilmoittaa 9 artiklan 2 kohdassa säädettyjä vaihteluvälejä käyttäen.

(5)  Jos tuki myönnetään useammista tukivälineistä, on ilmoitettava välinekohtaiset tukimäärät.

(6)  Komission tämän asetuksen 11 artiklassa tarkoitetussa sähköisessä menettelyssä ilmoittama viite.


LIITE IV

Erityiset tuki-intensiteetin enimmäismäärät

Rivi

Erityinen toimen luokka

Tuki-intensiteetin enimmäismäärä

 

 

 

1

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa tarkoitetun purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa edistävät seuraavat toimet:

pyydysten kokovalikoivuutta tai lajivalikoivuutta parantavat toimet;

kalasatamien, huutokauppahallien, purkupaikkojen ja suojien infrastruktuuria parantavat toimet tahattomien saaliiden purkamisen ja varastoinnin helpottamiseksi;

kaupallisten kantojen tahattomien saaliiden kaupan pitämistä asetuksen (EU) N:o 1379/2013 8 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti helpottavat toimet.

100 %

75 %

75 %

2

Terveyttä, turvallisuutta ja työoloja kalastusaluksilla parantavat toimet

75 %

3

Toimet syrjäisimmillä alueilla

85 %

4

Toimet Kreikan saarilla, jotka on kansallisen lainsäädännön mukaisesti määritelty syrjäisiksi, sekä Kroatian saarilla Dugi Otok, Vis, Mljet ja Lastovo

85 %

5

Pienimuotoiseen rannikkokalastukseen liittyvät toimet

100 %

6

Toimet, jotka täyttävät kaikki seuraavat perusteet:

i)

ne ovat kollektiivisen edun mukaisia;

ii)

niillä on kollektiivinen tuensaaja;

iii)

niillä on innovatiivisia piirteitä tai niissä varmistetaan niiden tulosten julkinen saatavuus

100 %

7

Tuottajaorganisaatioiden, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien tai toimialakohtaisten organisaatioiden toteuttamat toimet

75 %

8

Toimet kestävän vesiviljelyn tukemiseksi

60 %

9

Toimet, joilla tuetaan kalastukseen, vesiviljelyyn ja jalostamiseen liittyviä innovatiivisia tuotteita, prosesseja tai laitteita 15, 25, 28, 30, 32, 33 ja 36 artiklan perusteella

75 %

10

Kalastajajärjestöjen tai muiden kollektiivisten tuensaajien toteuttamat toimet

60 %

11

Rahoitusvälineet

100 %