KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2022/2448,

annettu 13 päivänä joulukuuta 2022,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklassa säädettyjen metsäbiomassaa koskevien kestävyyskriteerien noudattamisen osoittavaa näyttöä koskevista toimintaohjeista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 11 päivänä joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (1) ja erityisesti sen 29 artiklan 8 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivissä (EU) 2018/2001 vahvistetaan uudet kestävyyskriteerit energiantuotannossa käytettävälle metsäbiomassalle, jotta kyseinen energiantuotanto voidaan ottaa huomioon EU:n tavoitteissa ja kansallisissa panoksissa, jotta se voidaan ottaa huomioon 23 ja 25 artiklasta johtuvien uusiutuvaa energiaa koskevien velvoitteiden osalta ja jotta se voisi saada julkista tukea. Lisäksi direktiivissä (EU) 2018/2001 edellytetään, että jäsenvaltiot ottavat uusiutuvia energialähteitä koskevia tukijärjestelmiä kehittäessään huomioon käytettävissä olevan kestävän biomassan tarjonnan ja ottavat asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/98/EY (2) vahvistetut kiertotalouden ja jätehierarkian periaatteet, jotta vältetään raaka-ainemarkkinoiden tarpeettomat vääristymät.

(2)

Tässä yhteydessä energiantuotantoon käytettävää metsäbiomassaa on pidettävä kestävänä, jos se täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 6 kohdassa vahvistetut kestävyyskriteerit, jotka koskevat metsien korjuuta, ja 7 kohdassa vahvistetut kestävyyskriteerit, jotka koskevat maankäytön, maankäytön muutosten ja metsätalouden (LULUCF) päästöjä.

(3)

Jotta voidaan varmistaa direktiivin (EU) 2018/2001 tavoitteiden ja unionin ympäristölainsäädännön välinen johdonmukaisuus ja se, että jäsenvaltiot ja talouden toimijat panevat metsäbiomassaa koskevat uudet kestävyyskriteerit tinkimättömästi ja yhdenmukaisesti täytäntöön, direktiivissä (EU) 2018/2001 edellytetään, että komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa esitetään toimintaohjeet näytön antamisesta sen osoittamiseksi, että näitä kriteereitä noudatetaan.

(4)

Jotta voidaan minimoida riski sellaisen metsäbiomassan käytöstä, joka ei täytä kestävän korjuun kriteerejä, talouden toimijoiden olisi tehtävä riskiperusteinen arviointi, joka perustuu metsäbiomassan alkuperämaassa voimassa olevaan kestävää metsänhoitoa koskevaan lainsäädäntöön, seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelmät mukaan luettuina. Tämän vuoksi korjattuun metsäbiomassaan olisi sovellettava kansallisia ja kansallista tasoa alemman tason lakeja ja asetuksia, jotka täyttävät direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 6 kohdan a alakohdassa säädetyt korjuukriteerit. Talouden toimijoiden olisi myös tarkastettava, onko käytössä seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelmät ja onko näyttöä siitä, että asiaa koskevien kansallisten tai kansallista tasoa alemman tason lakien täytäntöönpanossa olisi merkittäviä puutteita. Tätä varten talouden toimijoiden olisi käytettävä Euroopan komission (3), hallitustenvälisten tai kansallisten valtiollisten järjestöjen laatimia oikeudellisia arviointeja ja raportteja, mukaan lukien valtiosta riippumattomien järjestöjen ja tieteellisten metsäasiantuntijoiden järjestöjen toimittamat tiedot. Riskiperusteisessa arvioinnissa olisi myös otettava huomioon kaikki asiaa koskevat, meneillään olevat komission käynnistämät rikkomusmenettelyt, jotka näkyvät komission julkisesti saatavilla olevassa rikkomuksia koskevassa tietokannassa, ja otettava huomioon kaikki asiaa koskevat Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiot rikkomistapauksissa näyttönä puutteellisesta täytäntöönpanosta.

(5)

Jos saatavilla ei ole näyttöä yhden tai useamman direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 6 kohdan a alakohdassa säädetyn korjuukriteerin noudattamisesta kansallisella tasolla, metsäbiomassaa olisi pidettävä suuririskisenä. Tällaisissa tapauksissa talouden toimijoiden olisi toimitettava yksityiskohtaisempaa näyttöä siitä, että direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 6 kohdan b alakohdassa säädettyjä korjuukriteerejä noudatetaan, hankinta-alueen tason hallintajärjestelmien avulla. Tältä osin on tarpeen määrittää yksityiskohtaisemmin kestävyyttä koskeva näyttö, joka talouden toimijoiden olisi toimitettava metsän hankinta-alueen tason hallintajärjestelmien kautta, verrattuna kansallisen ja kansallista tasoa alemman tason vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa edellytettyyn näyttöön. Näin varmistetaan, että korjuukriteerit, erityisesti metsien uudistamista, suojelualueiden säilyttämistä, korjuusta maaperän laatuun ja luonnon monimuotoisuuteen aiheutuvien vaikutusten minimointia sekä metsien pitkän aikavälin tuotantokapasiteetin ylläpitoa tai parantamista koskevat kriteerit, täyttyvät tosiallisesti.

(6)

Sen varmistamiseksi, että metsäbiomassan korjuuseen liittyvät biogeeniset päästöt ja poistumat otetaan huomioon asianmukaisesti, metsäbiomassan on täytettävä kansallisten tason LULUCF-kriteerit. Biomassa olisi erityisesti hankittava sellaisesta maasta tai alueellisesta taloudellisen yhdentymisen järjestöstä, joka on Pariisin sopimuksen osapuoli. Asianomaiselta maalta tai alueelliselta taloudellisen yhdentymisen järjestöltä olisi edellytettävä, että se on toimittanut Pariisin sopimuksen yhteydessä kansallisesti määritellyn panoksen, joka kattaa maankäytöstä sekä maa- ja metsätaloudesta aiheutuvat päästöt ja poistumat ja jolla varmistetaan, että biomassan korjuuseen liittyvien hiilivarantojen muutokset otetaan huomioon kyseisen maan tai alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestön sitoumuksessa vähentää tai rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä kansallisesti määritellyissä panoksissa esitetyllä tavalla. Vaihtoehtoisesti sillä olisi oltava korjuualueeseen sovellettavaa kansallista tai kansallista tasoa alemman tason lainsäädäntöä hiilivarantojen ja -nielujen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi. Lisäksi olisi esitettävä näyttö siitä, että raportoidut LULUCF-sektorin päästöt eivät ylitä poistumia ja että metsien hiilinieluja ylläpidetään tai vahvistetaan asiaankuuluvan vertailuajanjakson aikana.

(7)

Jos direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan a alakohdassa vahvistettujen LULUCF-kriteerien noudattamista ei voida osoittaa, talouden toimijoiden on tarpeen toimittaa lisänäyttöä hankinta-alueen tason hallintajärjestelmien olemassaolosta sen varmistamiseksi, että sekä metsien hiilivarantoja että -nieluja ylläpidetään tai vahvistetaan pitkällä aikavälillä. Tällaisiin järjestelmiin olisi sisällyttävä ainakin tiedot ennakoivasta suunnittelusta ja metsien hiilivarantojen ja -nielujen kehityksen säännöllisestä seurannasta metsän hankinta-alueen tasolla.

(8)

Jotta voidaan varmistaa metsäbiomassaa koskevien uusien kestävyyskriteerien luotettava todentaminen, talouden toimijoiden toimittamien tietojen olisi oltava läpinäkyviä, paikkansapitäviä ja luotettavia sekä väärinkäytöksiltä suojattuja, ja talouden toimijoiden olisi voitava luottaa luotettaviin sertifiointisääntöihin. Näissä säännöissä olisi otettava huomioon niiden vapaaehtoisten kansallisten tai kansainvälisten sertifiointijärjestelmien rooli, jotka komissio on tunnustanut direktiivin (EU) 2018/2001 30 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(9)	Talouden toimijoille aiheutuvan hallinnollisen rasitteen minimoimiseksi jäsenvaltioiden olisi helpotettava talouden toimijoiden työtä asettamalla saataville käytettävissä olevat tiedot, myös paikkatiedot ja inventaariot, suunnittelu- ja seurantatarkoituksiin.

(10)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden kestävyyttä käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Sisältö ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan toimintaohjeet, joita jäsenvaltioiden on sovellettava varmistaakseen direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 6 ja 7 kohdassa esitettyjen metsäbiomassasta tuotettujen biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden riskiperusteisten kestävyyskriteerien tinkimättömän ja yhdenmukaisen täytäntöönpanon.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

—	’kansallisen tai kansallista tasoa alemman tason korjuukriteereillä’ direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 6 kohdan a alakohdassa vahvistettuja kriteereitä;

—	’hankinta-alueen tason korjuukriteereillä’ direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 6 kohdan b alakohdassa vahvistettuja kriteereitä;

—	’korjuumaalla’ maata tai aluetta, jossa metsäbiomassasta saatu raaka-aine on korjattu;

—

’istutetulla metsällä’ metsää, jonka puut ovat peräisin pääasiassa istutuksesta ja/tai harkitusta kylvöstä edellyttäen, että odotettu istutettujen tai kylvettyjen puiden osuus on yli viisikymmentä prosenttia kasvavasta puustosta tavoiteiässä; se sisältää alun perin istutetuista tai kylvetyistä puista saatavan energiapuun;

—

’viljelymetsällä’ istutettua metsää, jota hoidetaan intensiivisesti ja joka täyttää kaikki seuraavat kriteerit istutuksen ja metsikön täysikasvuisuuden osalta: yksi tai kaksi lajia, tasainen ikäluokka ja säännölliset etäisyydet puiden välillä. Siihen kuuluvat lyhytkiertoiset viljelymetsiköt, joita käytetään puuraaka-aineeksi, kuiduksi ja energiaksi, mutta eivät suojametsiksi tai ekosysteemin ennallistamistarkoituksiin istutetut metsät eivätkä istuttamalla tai kylvämällä perustetut metsät, jotka täysikasvuisina muistuttavat tai tulevat muistuttamaan luonnollisesti uudistuvia metsiä;

—	’kannoilla ja juurilla’ koko puun kuutiometrimäärän osia, lukuun ottamatta kannon yläpuolella olevan puumaisen biomassan määrää, kun kannon korkeudeksi katsotaan se, josta puu tavanomaisissa hakkuukäytännöissä leikataan kyseisessä maassa tai kyseisellä alueella;

—

’kuolleella puuaineksella’ kaikkea elotonta puumaista biomassaa, joka ei sisälly karikkeeseen, joko pystyssä, maassa tai maaperässä, mukaan lukien pinnalla oleva puu, karkea jäte, kuolleet juuret ja kannot, joiden halkaisija on vähintään 10 senttimetriä tai mikä tahansa muu kyseisessä maassa käytetty halkaisija;

—

’pitkän aikavälin tuotantokapasiteetilla’ metsien terveyttä ja sen kykyä tuottaa jatkuvasti ja kestävästi tuotteita, kuten eri laatuluokkiin kuuluvaa puuta, ja muita kuin puuaineisia metsien tuotteita ja ekosysteemipalveluja, mukaan lukien ilman ja veden puhdistus, luonnonvaraisten lajien elinympäristön säilyttäminen, virkistys- tai kulttuuripääoma pitkällä aikavälillä ja tarvittaessa yhdistäen useita peräkkäisiä metsätalouden kiertoja;

—	’hallintajärjestelmällä’ tietoja, jotka kerätään metsäalueesta hankinta-alueen tasolla, esimerkiksi tekstien, karttojen, taulukoiden ja kaavioiden muodossa, sekä suunniteltuja ja toteutettuja strategioita tai hoitotoimia metsävarojen hoitoa tai kehittämistä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi;

—	’luonnonhäiriöillä’ samaa kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/841 (4) 3 artiklan 9 alakohdassa;

—	’vuotuisella nettokasvulla’ käytettävissä olevan elävien puiden kannan tilavuuden vuotuista kasvua vähennettynä kyseisen kannan keskimääräisellä luonnollisella kuolleisuudella;

—	’kansallisen tason LULUCF-kriteereillä’ direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan a alakohdassa vahvistettuja kriteereitä;

—	’hankinta-alueen tason LULUCF-kriteereillä’ direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 7 kohdan b alakohdassa vahvistettuja kriteereitä;

—	’hiilivarannolla’ samaa kuin asetuksen (EU) 2018/841 3 artiklan 4 alakohdassa;

—	’hiilinielulla’ samaa kuin asetuksen (EU) 2018/841 3 artiklan 1 alakohdassa;

—	’ensimmäisellä keräyspaikalla’ samaa kuin komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/996 (5) 2 artiklan 12 kohdassa olevassa määritelmässä;

—	’ensimmäisen osapuolen tarkastuksella’ ensimmäiseen keräyspaikkaan toimittavan talouden toimijan omaa ilmoitusta;

—	’toisen osapuolen tarkastuksella’ ensimmäistä keräyspaikkaa hallinnoivan talouden toimijan suorittamaa toimittajan tarkastusta;

—	’kolmannen osapuolen tarkastuksella’ kolmannen osapuolen suorittamaa talouden toimijan tarkastusta, joka on riippumaton tarkastuksen kohteena olevasta organisaatiosta;

—	’talouden toimijalla’ samaa kuin täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/996 2 artiklan 11 kohdassa olevassa määritelmässä.

3 artikla

Kansallisen tai kansallista tasoa alemman tason korjuukriteerien noudattamisen arviointi

1. Jäsenvaltioiden on vaadittava talouden toimijoita toimittamaan tarkastetut tiedot, jotka osoittavat kansallisella tai kansallista tasoa alemman tason korjuukriteerien noudattamisen. Tätä varten talouden toimijoiden on tehtävä riskiperusteinen arviointi, joka tarjoaa täsmällisen, ajantasaisen ja todennettavissa olevan näytön seuraavista seikoista:

a)	korjuumaa ja tarvittaessa se kansallista tasoa alemman tason alue, jolta metsäbiomassa on korjattu; ja

korjuualueeseen sovellettava kansallinen tai kansallista tasoa alemman tason lainsäädäntö, jolla varmistetaan

i)	korjuutoimien laillisuus, joka osoitetaan esittämällä näyttöä siitä, että korjuu on korjuumaassa sovellettavan lainsäädännön mukaista, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 995/2010 (6) 2 artiklan h alakohdassa säädetään;

ii)

metsän uudistaminen, joka osoitetaan esittämällä näyttöä siitä, että sovellettava lainsäädäntö edellyttää luonnollista tai keinotekoista uudistamista taikka näiden yhdistelmää uuden metsän istuttamiseksi samalle alueelle kohtuullisen ajan kuluessa asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

iii)	sellaisten alueiden tehokas suojelu, jotka on nimetty kansainvälisessä tai kansallisessa lainsäädännössä tai jotka asianmukainen toimivaltainen viranomainen on nimennyt luonnonsuojelutarkoituksiin, mukaan lukien kosteikot tai turvemaat;

iv)

metsien korjuu niin, että maaperän laatuun ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat kielteiset vaikutukset minimoidaan, mikä voidaan osoittaa esittämällä näyttöä siitä, että sovellettavassa lainsäädännössä tai asiaa koskevissa metsänhoitosäännöissä:

edellytetään, ettei aarniometsien ja 1 kohdan b alakohdan iii alakohdan nojalla suojeltujen metsien tila heikkene eikä niitä korvata viljelymetsillä; tähän tulisi kuulua muun muassa sen varmistaminen, että uudistetulla metsäalueella on riittävä määrä ja paikallisesti asianmukaisessa määrin kasveja ja metsälajeja;

2)	säädetään maaperän sekä lajien ja luontotyyppien suojelusta, mukaan lukien ne, joita suojellaan kansainvälisellä tai kansallisella lainsäädännöllä. Talouden toimijoiden työn helpottamiseksi jäsenvaltioiden on pyrittävä toimittamaan tietoja paikkakohtaisista ympäristöpiirteistä; ja

3)	minimoidaan tarvittaessa kantojen, juurien, kuolleen puuaineksen poistaminen;

metsän pitkän aikavälin tuotantokapasiteetin ylläpitäminen tai lisääminen, joka osoitetaan esittämällä näyttöä siitä, että kansallisella tai kansallista tasoa alemmalla tasolla sovellettavalla lainsäädännöllä varmistetaan, etteivät hakkuut keskimääräisten vuosittaisten tietojen perusteella ylitä vuotuista nettokasvua asiaa koskevassa kansallisessa lainsäädännössä tarkoitetun kohtuullisen ajan kuluessa, lukuun ottamatta tapauksia, joissa se on väliaikaisesti perusteltua dokumentoitujen metsäntuhoojien, myrskyjen tai muiden luonnonhäiriöiden vuoksi. Tämä on todistettava käyttämällä

1)	kansallisia metsiä koskevia inventaarioita;

2)	5 artiklan ii alakohdassa tarkoitettua näyttöä; tai

3)	samanlaisia kansallista tasoa alemman tason metsäinventaarioita;

sellaiset järjestelmät, joilla varmistetaan b alakohdassa tarkoitettujen kansallisten ja kansallista tasoa alemman tason lakien täytäntöönpanon seuranta ja noudattamisen valvonta, mukaan lukien tiedot seuraavista: viranomaiset, joilla on toimivalta huolehtia seurannasta, täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta, säännösten noudattamatta jättämisestä määrättävät seuraamukset, päätöksiä koskevat muutoksenhakujärjestelmät ja tietojen julkinen saatavuus;

d)	se, että b alakohdassa tarkoitettujen kansallisten ja/tai kansallista tasoa alemman tason lakien ja asetusten täytäntöönpanossa ei ole merkittäviä puutteita.

2. Edellä olevassa 1 kohdan d alakohdassa vaaditun näytön osalta talouden toimijoiden on otettava huomioon kaikki kansallisten tai hallitustenvälisten järjestöjen laatimat oikeudelliset arvioinnit ja raportit, joissa esitetään yksityiskohtaisesti, ettei 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja kansallisia tai kansallista tasoa alemman tason lakeja ole pantu täytäntöön. Huomioon on otettava myös kaikki asiaa koskevat vireillä olevat rikkomusmenettelyt, jotka Euroopan komissio on käynnistänyt jäsenvaltion osalta asiaa koskevan unionin lainsäädännön perusteella. Se, että unionin tuomioistuin on antanut tuomion jäsenvaltiota vastaan asiaa koskevan unionin lainsäädännön, kuten asetuksen (EU) N:o 995/2010, rikkomisesta, katsotaan näytöksi puutteellisesta täytäntöönpanosta.

3. Talouden toimijoille aiheutuvan hallinnollisen rasitteen minimoimiseksi jäsenvaltiot voivat perustaa julkisia tietokantoja, joissa on ajantasaista tietoa tässä artiklassa tarkoitetuista seikoista, ja niiden on helpotettava toimijoiden tiedonsaantia, mukaan lukien pääsy julkisiin paikkatietoihin ja julkisiin inventaarioihin. Jäsenvaltiot voivat järjestää tätä varten asianmukaista koulutusta.

4. Talouden toimijat voivat päättää osoittaa hankinta-alueen tason korjuukriteerien täyttymisen suoraan 4 artiklan mukaisesti.

4 artikla

Metsän hankinta-alueen tason korjuukriteerien noudattamisen arviointi

Jos saatavilla ei ole näyttöä yhden tai useamman kansallisen tai kansallista tasoa alemman tason korjuuperusteen noudattamisesta, jäsenvaltioiden on vaadittava talouden toimijoita toimittamaan tarkastetut tiedot siitä, että kyseisiä kriteerejä on noudatettu, hankinta-alueen tasolla käytössä olevilla ja toteutetuilla hallintajärjestelmillä. Tätä varten talouden toimijoiden on toimitettava täsmällinen, ajantasainen ja todennettavissa oleva näyttö seuraavista seikoista:

a)	sen hankinta-alueen maantieteelliset rajat, joiden osalta vaatimustenmukaisuus on osoitettava ja joihin sovelletaan b alakohdassa tarkoitettuja hallintajärjestelmiä, myös maantieteellisten koordinaattien tai lohkojen avulla.

hankinta-alueeseen sovellettavat hallintajärjestelmät, joilla varmistetaan, että

i)	korjuutoimet ovat laillisia, mikä osoitetaan esittämällä näyttöä siitä, että korjuu on asetuksen (EU) N:o 995/2010 6 artiklassa määritellyn asianmukaisen huolellisuuden järjestelmän mukaista;

ii)

metsänuudistaminen toteutetaan siten, että korjattujen metsäalueiden laatu ja määrä vähintään säilytetään, mikä voidaan osoittaa esittämällä näyttöä uuden metsän istuttamisesta samalle alueelle enintään 10 vuoden kuluessa korjuusta. Tämä voidaan osoittaa käyttämällä metsähoitosuunnitelmia, toimintaohjeita, ympäristövaikutusten arviointeja ja asiaankuuluvien vaatimustenmukaisuuden tarkastusten ja paikalla tehtävien tarkastusten tuloksia;

iii)

metsäbiomassa ei ole peräisin alueilta, jotka on kansainvälisessä oikeudessa, kansallisessa lainsäädännössä tai asiankuuluvan toimivaltaisen viranomaisen toimesta osoitettu luonnonsuojelutarkoitukseen, mukaan lukien kosteikot ja turvemaat, ellei esitetä näyttöä siitä, että kyseisen raaka-aineen korjuu ei haittaa nimettyjen alueiden suojelutavoitteita. Tämä voidaan todistaa käyttämällä kansainvälisiä ja kansallisia tietokantoja, virallisia karttoja, metsähoitosuunnitelmia, toimintaohjeita, korjuusuunnitelmia, satelliittikuvausta, ympäristövaikutusten arviointeja ja virallisia hakkuulupia, mukaan lukien ehdot tai rajoitukset, joilla varmistetaan ristiriidattomuus asiaa koskevien luonnonsuojelutavoitteiden kanssa, sekä asiaankuuluvien vaatimustenmukaisuuden tarkastusten tuloksia;

iv)

korjuu suoritetaan tavalla, jolla pyritään ainakin estämään maaperän laatuun ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat kielteiset vaikutukset. Tämä voidaan osoittaa esittämällä näyttöä siitä, että energiantuotantoon käytettävän metsäbiomassan korjuuseen liittyvät riskit on yksilöity etukäteen ja että on toteutettu asianmukaiset lieventämistoimet, kuten seuraavat:

1)	b alakohdan iii alakohdan nojalla suojeltujen aarniometsien tai alueiden tila ei heikkene eikä niitä korvata viljelymetsillä;

2)	kantojen ja juurien korjuu minimoidaan;

3)	korjuuta ei suoriteta herkällä maaperällä;

4)	korjuu tapahtuu hakkuujärjestelmillä, joilla minimoidaan maaperän laatuun kohdistuvat vaikutukset, maaperän tiivistyminen mukaan luettuna;

5)	korjuu suoritetaan tavalla, jolla minimoidaan luonnon monimuotoisuuden ominaispiirteisiin ja luontotyyppeihin kohdistuvat vaikutukset, mukaan lukien kansainvälisellä tai kansallisella lainsäädännöllä suojellut kasvit ja eläimet;

6)	metsään jää paikallisesti sopiva määrä ja valikoima kuollutta puuainesta; ja

7)	avohakkuut minimoidaan lukuun ottamatta tapauksia, joissa se on väliaikaisesti perusteltua dokumentoitujen metsäntuhoojien, myrskyjen tai muiden luonnonhäiriöiden vuoksi.

Nämä lieventämistoimet voidaan todistaa muun muassa käyttämällä kansainvälisiä ja kansallisia tietokantoja, virallisia karttoja ja satelliittikuvia, metsähoitosuunnitelmia, toimintaohjeita ja korjuusuunnitelmia sekä asiaankuuluvien vaatimustenmukaisuuden tarkastusten tuloksia;

korjuulla ylläpidetään tai parannetaan metsän pitkän aikavälin tuotantokapasiteettia. Tämä voidaan osoittaa esittämällä näyttöä siitä, etteivät hakkuiden vuotuiset määrät ylitä kyseisen hankinta-alueen keskimääräistä vuotuista nettokasvua korjuuta edeltävän kymmenen vuoden aikana, paitsi jos eri määrät ovat asianmukaisesti perusteltuja metsän tulevan tuotantokapasiteetin lisäämiseksi tai dokumentoitujen metsäntuhoojien, myrskyjen tai muiden luonnonhäiriöiden vuoksi. Tämä voidaan osoittaa julkisilla tai yksityisillä metsäinventaariotiedoilla.

5 artikla

Kansallisen tason LULUCF-kriteerien noudattamisen arviointi

Jäsenvaltioiden on vaadittava talouden toimijoita toimittamaan tarkastetut tiedot, jotka vahvistavat maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (LULUCF) koskevien kriteerien noudattamisen kansallisella tasolla. Tätä varten talouden toimijoiden on toimitettava täsmällinen, ajantasainen ja todennettavissa oleva näyttö siitä, että maa tai alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö, josta metsäbiomassa on peräisin, on Pariisin sopimuksen osapuoli ja täyttää jommankumman seuraavista kahdesta edellytysjoukosta:

se on toimittanut ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssin jälkeen vuonna 2015 tehdyn Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti kansallisesti määritellyn panoksen, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

a)	kansallisesti määritelty panos sisältää maatalouden, metsätalouden ja maankäyttöalat joko yhtenä sektorina, joka sisältää maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön (AFOLU), tai ne erotetaan maataloudeksi ja LULUCF-sektoreiksi;

b)	kansallisesti määritellyssä panoksessa selitetään, miten maatalous, metsätalous ja maankäyttöalat on otettu huomioon kansallisesti määritellyssä panoksessa;

c)	kansallisesti määritellyssä panoksessa lasketaan maatalouden, metsätalouden ja maankäyttöalojen päästöt ja poistumat suhteessa maan yleiseen päästövähennystavoitteeseen, metsäbiomassan korjuuseen liittyvät päästöt mukaan luettuina; tai

ii)

korjuualueeseen sovelletaan kansallista tai kansallista tasoa alemman tason lainsäädäntöä metsien hiilivarantojen ja -nielujen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi. Lisäksi on esitettävä näyttö siitä, etteivät raportoidut LULUCF-sektorin päästöt ole ylittäneet poistumia, mikä voidaan osoittaa esittämällä näyttöä siitä, että raportoidut LULUCF-sektorin päästöt eivät ole ylittäneet keskimääräisiä poistumia metsäbiomassan korjuuta edeltäneiden kymmenen vuoden aikana ja että hiilivarantoja ja -nieluja säilytetään tai lisätään metsäbiomassan korjuuta edeltävien kahden peräkkäisen kymmenen vuoden jakson välisenä aikana.

Talouden toimijoille aiheutuvan hallinnollisen rasitteen minimoimiseksi jäsenvaltiot voivat antaa ajantasaista tietoa tässä artiklassa tarkoitetuista seikoista.

6 artikla

Metsän hankinta-alueen tason korjuukriteerien noudattamisen arviointi

Jos saatavilla ei ole näyttöä kansallisen tason LULUCF-kriteerien noudattamisesta, jäsenvaltioiden on vaadittava talouden toimijoita toimittamaan tarkastetut tiedot, jotka vahvistavat metsän hankinta-alueen hallintajärjestelmien olemassaolon ja täytäntöönpanon, sen varmistamiseksi, että metsän hiilivarantojen ja -nielujen tasoja ylläpidetään tai vahvistetaan pitkällä aikavälillä. Tätä varten talouden toimijoiden on toimitettava täsmällinen, ajantasainen ja todennettavissa oleva näyttö seuraavien vaatimusten osalta:

määritetään sen hankinta-alueen, jonka osalta vaatimustenmukaisuus on osoitettava, maantieteelliset rajat esimerkiksi maantieteellisten koordinaattien, palstojen tai lohkojen avulla, mukaan lukien metsiköt ja maa-alueet, ja yksilöidään asiaankuuluvat metsien hiilivarastot, mukaan lukien maanpäällinen biomassa, maanalainen biomassa, karike, kuollut puuaines ja maaperän orgaaninen hiili;

lasketaan metsien keskimääräiset hiilivarannot ja -nielut historialliselta vertailuajanjaksolta vertailuarvon määrittämiseksi metsien hiilivarantojen ja -nielujen ylläpidon tai vahvistumisen vertailemiseksi hankinta-alueella. Talouden toimijoiden on käytettävä vuosien 2000–2009 vertailujaksoa tai muuta samanpituista ja mahdollisimman lähellä ajanjaksoa 2000–2009 olevaa ajanjaksoa, jotta helpotetaan metsäinventaariotietojen käyttöä tai lievennetään luonnonhäiriöiden tai muiden ääri-ilmiöiden vaikutuksia. Talouden toimijoiden on perusteltava asianmukaisesti vertailuajanjaksonsa valinta. Talouden toimijan on laskettava vertailuarvot kaikille a alakohdan mukaisesti yksilöidyille merkityksellisille hiilivarastoille;

kuvataan skenaariota odotetuista metsänhoitokäytännöistä hankinta-alueella ennustetulla pitkällä aikavälillä, joka kattaa vähintään 30 vuotta sen korjuutapahtuman jälkeen, josta biomassa on hankittu. Skenaarion on perustuttava hankinta-alueen metsänhoitokäytäntöihin, jotka on dokumentoitu historiallista vertailuajanjaksoa varten, tai olemassa oleviin metsähoitosuunnitelmiin tai muuhun todennettavissa olevaan näyttöön;

arvioidaan hankinta-alueen keskimääräiset hiilivarannot ja -nielut ennustetulta pitkältä ajanjaksolta, joka kattaa metsänkasvunopeudesta riippuen vähintään 30 vuotta metsäbiomassan korjuun jälkeen. Jotta varmistetaan vertailukelpoisuus historiallisen vertailuajanjakson kanssa, arvioissa on käytettävä a ja b alakohdassa tarkoitettuja hiilivarastoja, tietoja ja menetelmiä. Jos talouden toimijat eivät pysty kvantifioimaan yhtä tai useampaa a alakohdan mukaisesti yksilöityä varastoa, niiden on esitettävä tästä asianmukaiset perustelut;

verrataan asianomaisen metsän hankinta-alueen ennustetun pitkän aikavälin keskimääräistä hiilivarantoa ja -nieluja metsien hiilivarantoihin ja -nieluihin historiallisella vertailuajanjaksolla. Jos metsien keskimääräiset hiilivarannot ja -nielut ennustetulla pitkällä aikavälillä ovat yhtä suuret tai suuremmat kuin keskimääräiset hiilivarannot ja -nielut historiallisella vertailuajanjaksolla, metsäbiomassa on metsän hankinta-alueen tasolla LULUCF-kriteerien mukainen. Talouden toimijoiden on otettava käyttöön riittävät hiilivarantojen ja -nielujen tosiasiallisen kehityksen seuranta- ja todentamisjärjestelmät tässä artiklassa säädettyjen vaatimusten noudattamisen osoittamiseksi.

7 artikla

Tarkastukset ja todentaminen

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että talouden toimijat

toimittavat luotettavaa tietoa kestävyysväitteidensä tueksi ja osoittavat, että 3–6 artiklassa säädetyt vaatimukset täyttyvät asianmukaisesti, ja asettavat pyynnöstä saataville yksityiskohtaiset tiedot, joita on käytetty kyseisten tietojen kokoamisessa. Jos esitetään muuta näyttöä, jolla osoitetaan korjuu- ja LULUCF-kriteerien noudattaminen, tällaisen näytön on täytettävä korkea luotettavuuden ja todennettavuuden vaatimus;

b)	käyttävät direktiivin (EU) 2018/2001 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ainetasemenetelmää;

huolehtivat toimitettujen tietojen riittävästä riippumattoman kolmannen osapuolen tarkastuksesta, lukuun ottamatta korjuu- ja LULUCF-kriteerien noudattamista kansallisella ja kansallista tasoa alemmalla tasolla, minkä osalta voidaan suorittaa ensimmäisen osapuolen tai toisen osapuolen tarkastus metsäbiomassan ensimmäiseen keräyspaikkaan saakka;

d)	varmistavat riittävän läpinäkyvyyden, joka vastaa tarkastuksiin sovellettavan lähestymistavan julkisen valvonnan tarvetta;

e)	esittävät näytön siitä, että asiaankuuluvia tarkastuksia tehdään säännöllisesti, tarvittaessa myös määräaikaistarkastuksina.

2. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että ensimmäisen kohdan c alakohdassa tarkoitetussa tarkastuksessa arvioidaan näytteenottotaajuutta ja -menetelmiä sekä lähtötietojen täsmällisyyttä ja varmistetaan, että talouden toimijoiden toimittamat tiedot ovat paikkansapitäviä ja luotettavia ja että ne on suojattu väärinkäytöksiltä.

3. Talouden toimijat voivat käyttää kansallisia järjestelmiä tai kansainvälisiä vapaaehtoisia järjestelmiä, jotka komissio on tunnustanut direktiivin (EU) 2018/2001 30 artiklan 4 kohdan mukaisesti, osoittaakseen tämän asetuksen 3–6 artiklassa säädettyjen kriteerien noudattamisen.

4. Ryhmätarkastuksia voidaan tehdä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/996 12 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

8 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä joulukuuta 2022.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

(3) Kuten hanke ”REDIIBIO. Technical Assistance for the preparation of the guidance for the implementation of the new bioenergy sustainability criteria set out in the revised Renewable Energy Directive, 2021”.

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/841, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja päätöksen N:o 529/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 1).

(5) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/996, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2022, kestävyyskriteerien, kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevien kriteerien sekä vähäistä epäsuoran maankäytön muutoksen riskiä koskevien kriteerien todentamista koskevista säännöistä (EUVL L 168, 27.6.2022, s. 1).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 995/2010, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta (EUVL L 295, 12.11.2010, s. 23).