asetuksen (EU) 2017/2400 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen ja raskaiden linja-autojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämisestä sekä sähköajoneuvojen ja muiden uusien teknologisten ratkaisujen ottamisesta huomioon
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon moottoriajoneuvojen ja moottorien tyyppihyväksynnästä raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjen osalta (Euro VI) ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 595/2009 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan e alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)
Komission asetuksella (EU) 2017/2400 (2) otetaan käyttöön yhteinen menetelmä, jolla voidaan puolueettomasti vertailla unionin markkinoille saatettujen raskaiden hyötyajoneuvojen suorituskykyä niiden hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen osalta. Siinä vahvistetaan säännökset, jotka koskevat raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen vaikuttavien komponenttien sertifiointia, otetaan käyttöön simulointiväline hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämiseen ja ilmoittamiseen ja vahvistetaan muun muassa vaatimukset, joita jäsenvaltioiden viranomaisten ja valmistajien on noudatettava tarkastaakseen, että komponenttien sertifiointi ja simulointivälineen käyttö on vaatimusten mukaista.
(2)
Ajoneuvojen sisäisen valvontajärjestelmän tietojen ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta koskevat säännöt poistettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/858 (3) asetuksesta (EY) N:o 595/2009. Jotta asetuksen (EU) 2017/2400 sanamuoto vastaisi asetuksen (EY) N:o 595/2009 sanamuotoa, viittaukset ajoneuvojen sisäisen valvontajärjestelmän tietojen ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittaviin tietoihin olisi poistettava asetuksesta (EU) 2017/2400.
(3)
Asetuksessa (EU) 2017/2400 määritetään raskaiden kuorma-autojen hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus. Jotta hiilidioksidipäästöistä saataisiin parempi kuva, ne on kuitenkin tarpeen laskea nykyistä useampien ajoneuvojen osalta. Sen vuoksi hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus on tarpeen määrittää myös muiden raskaiden hyötyajoneuvojen eli keskiraskaiden kuorma-autojen ja raskaiden linja-autojen osalta.
(4)
Jotta voitaisiin ottaa asianmukaisesti huomioon myös tuleva teknologia, on tarpeen määritellä lisävaatimuksia uusille teknologisille ratkaisuille, kuten hybridi- ja täyssähköajoneuvoille, kaksipolttoaineajoneuvoille, hukkalämmön talteenotolle ja kuljettajaa avustaville edistyneille järjestelmille.
(5)
Ajonaikainen tarkastustestausmenettely on osoittautunut tärkeäksi välineeksi hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen tarkastamisessa, joten sitä on aiheellista soveltaa keskiraskaisiin kuorma-autoihin ja uusiin teknologioihin. Koska raskaiden linja-autojen monivaiheinen valmistus ja tällaisiin ajoneuvoihin sovellettava hyväksyntäjärjestelmä ovat monimutkaisia, ajonaikaista tarkastustestausmenettelyä ei tässä vaiheessa kuitenkaan voida ulottaa koskemaan raskaita linja-autoja.
(6)
Joitakin asetuksessa (EU) 2017/2400 olevia määritelmiä ja vaatimuksia on tarpeen selventää ja oikaista muun muassa yhdenmukaistamalla niitä suhteessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/1242 (4) vahvistettuihin uusien raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormeihin.
(7)
Jotta jäsenvaltioilla, kansallisilla viranomaisilla ja talouden toimijoilla olisi riittävästi aikaa valmistautua tällä asetuksella käyttöön otettujen sääntöjen soveltamiseen, olisi tämän asetuksen soveltamispäivää lykättävä.
(8)
Koska jotkin valmistajat saattavat haluta noudattaa tässä asetuksessa vahvistettuja vaatimuksia jo ennen sen soveltamispäivää, niillä olisi oltava mahdollisuus hankkia lupa käyttää simulointivälinettä ja saada komponenteille sertifiointi tällä asetuksella käyttöön otettujen sääntöjen mukaisesti jo ennen asetuksen soveltamispäivää.
(9)
Tiettyjen ajoneuvoryhmien ja tiettyjen teknologioiden tapauksessa simulointiväline, jota tarvitaan uusien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämistä ja ilmoittamista koskevan velvoitteen täyttämiseen, tulee saataville vasta tämän asetuksen yleisen soveltamispäivän jälkeen. Vaatimusten noudattamista voidaan näissä tapauksissa edellyttää vasta sitten, kun simulointiväline on käytettävissä. Tämän vuoksi joitakin tämän asetuksen säännöksiä olisi sovellettava vasta myöhemmästä ajankohdasta.
(10)
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat teknisen komitean – moottoriajoneuvot lausunnon mukaiset,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EU) 2017/2400 seuraavasti:
1)
Korvataan 1 ja 2 artikla seuraavasti:
”1 artikla
Kohde
Tällä asetuksella täydennetään asetuksella (EU) N:o 582/2011 vahvistettuja oikeudellisia puitteita, jotka koskevat moottoriajoneuvojen ja moottorien tyyppihyväksyntää päästöjen osalta, vahvistamalla säännöt, jotka koskevat lupien myöntämistä simulointivälineen käyttöön unionissa myytävien, rekisteröitävien tai käyttöönotettavien uusien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämiseksi samoin kuin simulointivälineen käyttöä ja sillä määritettyjen hiilidioksidipäästö- ja polttoaineenkulutusarvojen ilmoittamista.
2 artikla
Soveltamisala
1. Ellei 4 artiklan toisesta kohdasta muuta johdu, tätä asetusta sovelletaan keskiraskaisiin kuorma-autoihin, raskaisiin kuorma-autoihin ja raskaisiin linja-autoihin.
2. Kun kyse on keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen monivaiheisesta tyyppihyväksynnästä tai yksittäishyväksynnästä, tätä asetusta sovelletaan peruskuorma-autoihin.
Raskaiden linja-autojen tapauksessa tätä asetusta sovelletaan ensimmäisen vaiheen ajoneuvoihin, välivaiheen ajoneuvoihin sekä valmiisiin tai valmistuneisiin ajoneuvoihin.
3. Tätä asetusta ei sovelleta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/858 (*1) liitteessä I olevan A osan 2.1 kohdassa määriteltyihin maastoajoneuvoihin, 2.2 kohdassa määriteltyihin erikoiskäyttöön tarkoitettuihin ajoneuvoihin eikä 2.3 kohdassa määriteltyihin erikoiskäyttöön tarkoitettuihin maastoajoneuvoihin.
(*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/858, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta, asetusten (EY) N:o 715/2007 ja (EY) N:o 595/2009 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/46/EY kumoamisesta (EUVL L 151, 14.6.2018, s. 1).”
"
2)
Muutetaan 3 artikla seuraavasti:
a)
Muutetaan ensimmäinen kohta seuraavasti:
1)
Korvataan 10, 11 ja 12 kohta seuraavasti:
”10)
”akselilla” komponenttia, joka käsittää kaikki voimansiirron pyörivät osat, jotka siirtävät vetoakselilta tulevan käyttövoiman vääntömomentin pyöriin ja muuttavat vääntömomenttia ja pyörimisnopeutta kiinteällä suhteella, ja johon kuuluvat tasauspyörästön toiminnot
11)
”ilmanvastuksella” ajoneuvokokonaisuuden ominaisuutta, joka liittyy ajoneuvoon ilmavirran suunnassa vaikuttavaan aerodynaamiseen voimaan ja joka määritetään ilmanvastuskertoimen ja poikkileikkauspinta-alan tulona tilanteessa, joissa ei esiinny poikittaisvirtausta
12)
”apulaitteilla” ajoneuvon komponentteja, kuten moottorin tuuletinta, ohjausjärjestelmää, sähköjärjestelmää, paineilmajärjestelmää ja lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmää, joiden hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvät ominaisuudet määritellään liitteessä IX”;
2)
Korvataan 15–18 kohta seuraavasti:
”15)
”päästöttömällä raskaalla hyötyajoneuvolla” Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1242 3 artiklan 11 kohdan määritelmän mukaista ”nollapäästöistä raskasta hyötyajoneuvoa”
16)
”työajoneuvolla” raskasta hyötyajoneuvoa, jota ei ole tarkoitettu tavaroiden toimittamiseen ja jonka korityypin tunnuksen täydennysnumeroina käytetään yhtä seuraavista asetuksen (EU) 2018/858 liitteen I lisäyksessä 2 luetelluista numeroista 09, 10, 15, 16, 18, 19, 20, 23, 24, 25, 26, 27, 28, 31 taikka vetoajoneuvoa, jonka suurin nopeus on enintään 79 km/h
17)
”jäykällä kuorma-autolla” asetuksen (EU) 2018/858 liitteessä I olevan C osan 4.1 kohdan määritelmän mukaista ”kuorma-autoa”, lukuun ottamatta puoliperävaunun vetämistä varten suunniteltuja tai rakennettuja kuorma-autoja
18)
”vetoajoneuvolla” asetuksen (EU) 2018/858 liitteessä I olevan C osan 4.3 kohdan määritelmän mukaista ”puoliperävaunun vetoyksikköä””;
3)
Korvataan 20 kohta seuraavasti:
”20)
”sähkökäyttöisellä raskaalla hybridiajoneuvolla” raskasta hybridiajoneuvoa, joka saa mekaaniseen käyttövoimaan tarvittavan energian molemmista seuraavista ajoneuvossa olevista varastoidun energian tai tehon lähteestä: i) polttoaineesta ja ii) sähköenergian tai tehon varastointilaitteesta”.
4)
Lisätään 22–39 kohta seuraavasti:
”(22)
”ensimmäisen vaiheen ajoneuvolla” raskasta linja-autoa, jolle on määritetty virtuaalinen kokoonpano, jota käytetään liitteessä III määriteltyjen varsinaisten syöttötietojen ja oheissyöttötietojen avulla tehtävässä simuloinnissa
(23)
”valmistajan kirjanpitotiedostolla (MRF)” simulointivälineen tuottamaa tiedostoa, jossa annetaan valmistajaa koskevia tietoja, dokumentoidaan simulointivälineessä käytettävät varsinaiset syöttötiedot ja oheissyöttötiedot ja esitetään hiilidioksidipäästöjä ja polttoaineenkulutusta koskevat tulokset
(24)
”asiakkaan tiedotuslomakkeella (CIF)” simulointivälineen tuottamaa tiedostoa, joka sisältää liitteessä IV olevassa II osassa määritellyt tietyt ajoneuvoa koskevat tiedot ja hiilidioksidipäästöjä ja polttoaineenkulutusta koskevat tulokset
(25)
”ajoneuvotietolomakkeella (VIF)” simulointivälineen tuottamaa raskaita linja-autoja koskevaa tiedostoa, jonka avulla asiaankuuluvat varsinaiset syöttötiedot, oheissyöttötiedot ja simulointitulokset välitetään seuraavia valmistusvaiheita varten liitteessä I olevassa 2 kohdassa kuvatun menetelmän mukaisesti
(26)
”keskiraskaalla kuorma-autolla” asetuksen (EU) 2018/858 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdan määritelmän mukaista luokan N2 ajoneuvoa, jonka suurin teknisesti sallittu kokonaismassa on yli 5 000 kg mutta enintään 7 400 kg
(27)
”raskaalla kuorma-autolla” asetuksen (EU) 2018/858 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdan määritelmän mukaista luokan N2 ajoneuvoa, jonka suurin teknisesti sallittu kokonaismassa on yli 7 400 kg, ja mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii alakohdan määritelmän mukaista luokan N3 ajoneuvoa
(28)
”raskaalla linja-autolla” asetuksen (EU) 2018/858 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdan määritelmän mukaista luokan M3 ajoneuvoa, jonka suurin teknisesti sallittu kokonaismassa on yli 7 500 kg
(29)
”ensimmäisen vaiheen ajoneuvon valmistajalla” ensimmäisen vaiheen ajoneuvosta vastaavaa valmistajaa
(30)
”välivaiheen ajoneuvolla” ajoneuvoa, joka on tuloksena ensimmäisen vaiheen ajoneuvon täydentämisestä, jonka yhteydessä lisätään ja/tai muutetaan eräitä valmiin tai valmistuneen ajoneuvon osalta määriteltyjä varsinaisia syöttötietoja ja oheissyöttötietoja liitteessä III olevien taulukoiden 1 ja 3 a mukaisesti
(31)
”välivaiheen valmistajalla” välivaiheen ajoneuvosta vastaavaa valmistajaa
”kiinteällä arvolla” komponenttia koskevia simulaatiovälineen syöttötietoja tilanteessa, jossa syöttötiedot on sertifioitava mutta komponenttia ei ole testattu tietyn arvon määrittämiseksi ja jossa syöttötiedot edustavat heikoimman tapauksen mukaista komponentin suorituskykyä
(36)
”yleisellä arvolla” tietoja, joita käytetään simulointivälineessä komponenttien tai ajoneuvon parametrien osalta, kun komponenttien testaamista tai tiettyjen arvojen ilmoittamista ei ole määrä tehdä, ja jotka edustavat keskimääräistä komponenttiteknologiaa tai tyypillisiä ajoneuvoa koskevia eritelmiä
(37)
”pakettiautolla” asetuksen (EU) 2018/858 liitteessä I olevan C osan 4.2 kohdan määritelmän mukaista ”umpikorista tavarankuljetukseen tarkoitettua ajoneuvoa”
(38)
”soveltamistapauksella” eri toimintamalleja, joita noudatetaan, kun kyseessä on keskiraskas kuorma-auto, raskas kuorma-auto, raskas linja-auto, joka on ensimmäisen vaiheen ajoneuvo, raskas linja-auto, joka on välivaiheen ajoneuvo, taikka raskas linja-auto, joka on valmis tai valmistunut ajoneuvo, ja joiden osalta simulointivälineessä sovelletaan erilaisia valmistajaa koskevia vaatimuksia ja toimintoja
(39)
”peruskuorma-autolla” keskiraskasta tai raskasta kuorma-autoa, joka on varustettu ainakin seuraavilla:
—
alusta, moottori, vaihteisto, akselit ja renkaat, kun kyse on täyspolttomoottoriajoneuvoista
—
alusta, sähkökonejärjestelmä ja/tai integroidun sähköisen voimalaitteen komponentti, akkujärjestelmät ja/tai kondensaattorijärjestelmät ja renkaat, kun kyse on täyssähköajoneuvoista
—
alusta, moottori, sähkökonejärjestelmä ja/tai integroidun sähköisen voimalaitteen komponentti ja tai tyypin 1 integroidun hybridisähköajoneuvon voimalaitteen komponentti, akkujärjestelmät ja/tai kondensaattorijärjestelmät ja renkaat, kun kyse on sähkökäyttöisestä raskaasta hybridiajoneuvosta.”
b)
Kumotaan toinen alakohta.
3)
Korvataan 4 artikla seuraavasti:
”4 artikla
Ajoneuvoryhmät
Tämän asetuksen soveltamiseksi moottoriajoneuvot luokitellaan ajoneuvoryhmiin liitteen I taulukoiden 1–6 mukaisesti.
Jäljempänä olevia 5–23 artiklaa ei sovelleta liitteen I taulukossa 1 esitettyihin ajoneuvoryhmiin 6, 7, 8, 13, 14, 15, 17, 18 ja 19 kuuluviin raskaisiin kuorma-autoihin, liitteen I taulukossa 2 esitettyihin ajoneuvoryhmiin 51, 52, 55 ja 56 kuuluviin keskiraskaisiin kuorma-autoihin eikä liitteen I taulukossa 1 esitettyihin ajoneuvoryhmiin 11, 12 ja 16 kuuluviin ajoneuvoihin, joissa on vetävä etuakseli.”
4)
Korvataan 5 artiklan 3 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:
”Simulointivälinettä käytetään uusien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämiseen.”
5)
Korvataan 5 artiklan 5 kohta seuraavasti:
”5. Tiivistämisvälineitä käytetään yksiselitteisen yhteyden muodostamiseen komponentin, erillisen teknisen yksikön tai järjestelmän sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien ja sertifiointiasiakirjan välille sekä yksiselitteisen yhteyden muodostamiseen ajoneuvon ja liitteessä IV tarkoitettujen valmistajan kirjanpitotiedoston, ajoneuvotietolomakkeen ja asiakkaan tiedotuslomakkeen välille.”
6)
Korvataan 2 luvun otsikko seuraavasti:
”LUPA SIMULOINTIVÄLINEEN KÄYTTÖÖN TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ VARTEN PÄÄSTÖJEN OSALTA”
7)
Muutetaan 6 artikla seuraavasti:
a)
Korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Ajoneuvon valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle hakemus luvan saamiseksi simulointivälineen käyttöön jossakin soveltamistapauksessa yhteen tai useampaan ajoneuvoryhmään kuuluvien uusien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämiseksi, jäljempänä ”lupa”. Yksittäinen lupa koskee vain yhtä tällaista soveltamistapausta.
Lupahakemukseen on liitettävä asianmukainen kuvaus liitteessä II olevassa 1 kohdassa tarkoitetuista prosesseista, jotka ajoneuvon valmistaja on ottanut käyttöön simulointivälineen käyttämiseksi asianomaisessa soveltamistapauksessa.”
b)
Korvataan 4 kohta seuraavasti:
”4. Ajoneuvon valmistajan on toimitettava lupahakemus hyväksyntäviranomaiselle viimeistään samaan aikaan kuin hän hakee EU-tyyppihyväksyntää hyväksytyllä moottorijärjestelmällä varustetulle ajoneuvolle päästöjen osalta komission asetuksen (EU) N:o 582/2011 7 artiklan mukaisesti, EU-tyyppihyväksyntää ajoneuvolle päästöjen osalta mainitun asetuksen 9 artiklan mukaisesti, kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntää asetuksen (EU) 2018/858 mukaisesti tai ajoneuvon kansallista yksittäishyväksyntää. Edellisessä virkkeessä tarkoitetussa täyssähkömoottorijärjestelmän hyväksynnässä ja täyssähköajoneuvon EY-tyyppihyväksynnässä päästöjen osalta rajoitutaan moottorin nettotehon mittaamiseen asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteen XIV mukaisesti.
Lupahakemuksen kohteena on oltava se soveltamistapaus, johon EU-tyyppihyväksyntähakemuksen kohteena oleva ajoneuvotyyppi kuuluu.”
8)
Korvataan 7 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1. Hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä lupa, jos valmistaja jättää hakemuksen 6 artiklan mukaisesti ja osoittaa, että liitteessä II vahvistetut vaatimukset täyttyvät asianomaisen soveltamistapauksen osalta.”
9)
Muutetaan 8 artikla seuraavasti:
a)
Kumotaan 1 kohta.
b)
Korvataan 3 kohta seuraavasti:
”3. Luvan saatuaan ajoneuvonvalmistajan on ilmoitettava hyväksyntäviranomaiselle viipymättä kaikista muutoksista menetelmiin, jotka hän on ottanut käyttöön luvan kattaman soveltamistapauksen osalta ja jotka voivat vaikuttaa menetelmien tarkkuuteen, luotettavuuteen ja vakauteen.”
10)
Muutetaan 9 artikla seuraavasti:
a)
Korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Ajoneuvonvalmistajan on määritettävä kunkin unionissa myytäväksi, rekisteröitäväksi tai käyttöönotettavaksi tarkoitetun uuden ajoneuvon hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus, lukuun ottamatta uusia ajoneuvoja, joissa käytetään liitteen III lisäyksessä 1 lueteltuja ajoneuvoteknologioita, käyttäen 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun simulointivälineen uusinta saatavilla olevaa versiota. Raskaiden linja-autojen tapauksessa ajoneuvon valmistajan tai välivaiheen valmistajan on käytettävä liitteessä I olevassa 2 kohdassa esitettyä menetelmää.
Kun kyse on liitteen III lisäyksessä 1 luetelluista ajoneuvoteknologioista, unionissa myytäväksi, rekisteröitäväksi tai käyttöönotettavaksi tarkoitetun ajoneuvon valmistajan tai välivaiheen valmistajan on määritettävä ainoastaan ne syöttöparametrit, jotka kyseisten ajoneuvojen osalta on täsmennetty liitteen III taulukossa 5 tarkoitetuissa malleissa, käyttäen 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun simulointivälineen tuoreinta saatavilla olevaa versiota.
Ajoneuvonvalmistaja voi käyttää simulointivälinettä tämän artiklan soveltamiseksi ainoastaan siinä tapauksessa, että hänellä on lupa, joka on myönnetty 7 artiklan mukaisesti asianomaisen soveltamistapauksen osalta. Välivaiheen valmistaja käyttää simulointivälinettä ajoneuvon valmistajan luvan nojalla.”
b)
Lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:
”Lisäksi raskaiden kuorma-autojen valmistajien on kirjattava simuloinnin tulokset ajoneuvotietolomakkeeseen. Raskaiden linja-autojen välivaiheen valmistajien on tehtävä kirjaukset ajoneuvotietolomakkeeseen.”
c)
Korvataan 3 kohta seuraavasti:
”3. Keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen valmistajan on muodostettava kryptografiset hash-tunnisteet valmistajan kirjanpitotiedostosta ja asiakkaan tiedotuslomakkeesta.
Ensimmäisen vaiheen ajoneuvon valmistajan on muodostettava kryptografiset hash-tunnisteet valmistajan kirjanpitotiedostosta ja ajoneuvotietolomakkeesta.
Välivaiheen valmistajan on muodostettava kryptografinen hash-tunniste ajoneuvotietolomakkeesta.
Valmiiden tai valmistuneiden raskaiden linja-autojen valmistajan on muodostettava kryptografiset hash-tunnisteet valmistajan kirjanpitotiedostosta, asiakkaan tiedotuslomakkeesta ja ajoneuvotietolomakkeesta.”
d)
Muutetaan 4 kohta seuraavasti:
1)
Korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”Rekisteröitävien, myytävien tai käyttöönotettavien kuorma-autojen ja valmiiden tai valmistuneiden linja-autojen mukana on seurattava asiakkaan tiedotuslomake, jonka valmistaja on laatinut liitteen IV osassa II vahvistetun mallin mukaisesti.”
2)
Lisätään alakohta seuraavasti:
”Raskaiden linja-autojen valmistajien on asetettava ajoneuvotietolomake valmistusketjun seuraavan vaiheen valmistajan saataville.”
e)
Korvataan 5 kohta seuraavasti:
”5. Kun ajoneuvon mukana seuraa vaatimustenmukaisuustodistus tai asetuksen (EU) 2018/858 45 artiklan mukaisesti hyväksytyn ajoneuvon tapauksessa yksittäishyväksyntätodistus, todistuksessa on oltava tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut kryptografiset hash-tunnisteet.”
f)
Lisätään kohta seuraavasti:
”6. Valmistaja voi liitteessä III olevan 11 kohdan mukaisesti siirtää simulointivälineellä saadut tulokset koskemaan muita ajoneuvoja.”
11)
Lisätään 10 artiklan 3 kohtaan alakohta seuraavasti:
”Jos simulointivälineessä ilmenee virhetoiminta raskaiden linja-autojen valmistusketjun vaiheessa, joka edeltää valmiiseen tai valmistuneeseen ajoneuvoon johtavaa vaihetta, 9 artiklan 1 kohdan mukaista velvollisuutta käyttää simulointivälinettä seuraavissa valmistusvaiheissa lykätään enintään 14 kalenteripäivällä siitä päivästä, jona edellisen vaiheen valmistaja on asettanut ajoneuvotietolomakkeen valmiiseen tai valmistuneeseen ajoneuvoon johtavan vaiheen valmistajan saataville.”
12)
Korvataan 11 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:
”1. Ajoneuvonvalmistajan on säilytettävä valmistajan kirjanpitotiedosto, ajoneuvotietolomake sekä komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyviä ominaisuuksia koskevat sertifiointitodistukset vähintään 20 vuoden ajan ajoneuvon valmistamisesta ja asetettava ne pyynnöstä hyväksyntäviranomaisen ja komission saataville.
2. Jäsenvaltion hyväksytyn yksikön tai komission pyynnön saatuaan ajoneuvonvalmistajan on toimitettava niille valmistajan kirjanpitotiedosto tai ajoneuvotietolomake 15 työpäivän kuluessa.”
13)
Muutetaan 12 artikla seuraavasti:
a)
Muutetaan 1 kohta seuraavasti:
1)
Korvataan g alakohta seuraavasti:
”g)
ilmanvastus”
2)
Lisätään j alakohta seuraavasti:
”j)
sähköisen voimalaitteen komponentit.”
b)
Korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Tämän artiklan 1 kohdan b–g sekä i ja j alakohdassa tarkoitettujen komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien on perustuttava joko kullekin komponentille, erilliselle tekniselle yksikölle tai järjestelmälle taikka tapauksen mukaan niiden perheelle 14 artiklan mukaisesti määritettyihin ja 17 artiklan mukaisesti sertifioituihin arvoihin, jäljempänä ”sertifioidut arvot”, tai jos sertifioituja arvoja ei ole, 13 artiklan mukaisesti määritettyihin kiinteisiin arvoihin.”
c)
Korvataan 4–7 kohta seuraavasti:
”4. Apulaitteiden hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien on perustuttava yleisiin arvoihin, joita käytetään simulointivälineessä ja jotka on osoitettu ajoneuvolle liitteen IX mukaisesti määritettävien oheissyöttötietojen perusteella.
5. Kun kyse on peruskuorma-autosta, on tämän artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettujen komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien, joita ei voida määrittää peruskuorma-autolle, perustuttava kiinteisiin arvoihin. Kun kyse on 1 kohdan h alakohdassa tarkoitetuista komponenteista, erillisistä teknisistä yksiköistä ja järjestelmistä, ajoneuvonvalmistajan on valittava teknologia, jonka tapauksessa tehohäviöt ovat suurimmat.
6. Jos ajoneuvot on 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti vapautettu vaatimuksesta määrittää hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus, simulointivälineen varsinaisiin syöttötietoihin on sisällyttävä liitteen III taulukossa 5 esitetyt tiedot.
7. Jos ajoneuvo on määrä rekisteröidä, myydä tai ottaa käyttöön varustettuna täydellä talvirengassarjalla ja täydellä vakiorengassarjalla, ajoneuvon valmistaja voi valita, kumpia renkaita hiilidioksidipäästöjen määrittämisessä käytetään. Jos raskaassa linja-autossa on rekisteröinti-, myynti- tai käyttöönottohetkellä ne renkaat, joita käytettiin ensimmäisen vaiheen ajoneuvon simuloinnissa, rengassarjojen lisäämisestä ajoneuvoon ei synny velvollisuutta tehdä uusi ensimmäisen vaiheen ajoneuvon simulointi liitteessä I olevan 2 kohdan mukaisesti.”
14)
Muutetaan 13 artikla seuraavasti:
a)
Korvataan otsikko seuraavasti:
”Kiinteät arvot ja yleiset arvot”
b)
Korvataan 7 ja 8 kohta seuraavasti:
”7. Apulaitteille osoitetaan simulaatiovälineellä yleiset arvot liitteen IX mukaisesti valittujen teknologioiden mukaisesti.
8. Renkaita koskevat kiinteät arvot on määritettävä liitteessä X olevan 3.2 kohdan mukaisesti.”
c)
Lisätään kohta seuraavasti:
”9. Sähköisen voimalaitteen komponentteja koskevat kiinteät arvot on määritettävä liitteen X b lisäysten 8, 9 ja 10 mukaisesti.”
15)
Muutetaan 14 artikla seuraavasti:
a)
Korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:
”1. Ajoneuvon valmistaja voi käyttää simulointivälineen varsinaisina syöttötietoina tämän artiklan 2–10 kohdan mukaisesti määritettyjä arvoja, jos ne sertifioidaan 17 artiklan mukaisesti.
2. Moottoreita koskevat sertifioidut arvot on määritettävä liitteessä V olevien 4, 5 ja 6 kohdan mukaisesti.”
b)
Lisätään 10 kohta seuraavasti:
”10. Sähköisen voimalaitteen komponentteja koskevat sertifioidut arvot on määritettävä liitteessä X b olevien 4, 5 ja 6 kohdan mukaisesti.”
16)
Muutetaan 15 artikla seuraavasti:
a)
Lisätään 1 kohtaan seuraavat luetelmakohdat:
”—
liitteen V lisäys 3, kun kyse on moottoreista: moottoriperheen määritelmän mukaisesti muodostetun perheen jäseniin sovellettavat sertifioidut arvot on johdettava liitteessä V olevien 4, 5 ja 6 kohdan mukaisesti
—
liitteen X b lisäys 13, kun kyse on sähkökonejärjestelmien tai integroidun sähköisen voimalaitteen komponenttien perheestä: sähkökonejärjestelmäperheen määritelmän mukaisesti muodostetun perheen jäseniin sovellettavat sertifioidut arvot on johdettava liitteessä X b olevan 4 kohdan mukaisesti.”
b)
Korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Moottoriperheen jäseniin sovellettavat sertifioidut arvot on johdettava liitteessä V olevien 4, 5 ja 6 kohdan mukaisesti.
Renkaiden tapauksessa perhe koostuu vain yhdestä rengastyypistä.
Kun kyse on sähkökonejärjestelmistä tai integroidun sähköisen voimalaitteen komponenteista, sähkökonejärjestelmäperheen jäseniin sovellettavat sertifioidut arvot on johdettava liitteessä X b olevan 4 kohdan mukaisesti.”
17)
Muutetaan 16 artikla seuraavasti:
a)
Korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Hakemus komponentin, erillisen teknisen yksikön ja järjestelmän tai tapauksen mukaan niiden perheen hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien sertifioimiseksi on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle.”
b)
Lisätään 2 kohtaan luetelmakohta seuraavasti:
”—
liitteen X b lisäykset 2–6, kun kyse on sähköisen voimalaitteen komponenteista.”
c)
Korvataan 3 kohta seuraavasti:
”3. Sertifiointihakemukseen on liitettävä selvitys niistä komponentin, erillisen teknisen yksikön ja järjestelmän tai tapauksen mukaan niiden perheen rakennepiirteistä, joilla on huomattava vaikutus asianomaisten komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyviin ominaisuuksiin.
Hakemuksen mukana on toimitettava myös hyväksyntäviranomaisen antamat asiaankuuluvat testausselosteet, testitulokset sekä hyväksyntäviranomaisen asetuksen (EU) 2018/858 liitteessä IV olevan 2 kohdan mukaisesti antama vaatimustenmukaisuusvakuutus.”
18)
Muutetaan 17 artikla seuraavasti:
a)
Korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Jos kaikki sovellettavat vaatimukset täyttyvät, hyväksyntäviranomaisen on sertifioitava asianomaisen komponentin, erillisen teknisen yksikön ja järjestelmän tai tapauksen mukaan niiden perheen hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyviä ominaisuuksia koskevat arvot.”
b)
Lisätään 2 kohtaan luetelmakohta seuraavasti:
”—
liitteen X b lisäys 1, kun kyse on sähköisen voimalaitteen komponenteista.”
c)
Lisätään 3 kohtaan luetelmakohta seuraavasti:
”—
liitteen X b lisäys 14, kun kyse on sähköisen voimalaitteen komponenteista.”
d)
Korvataan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”Hyväksyntäviranomainen ei saa antaa samaa numeroa toiselle komponentille, erilliselle tekniselle yksikölle tai järjestelmälle tai tapauksen mukaan niiden perheelle. Sertifiointinumeroa on käytettävä testausselosteen tunnisteena.”
19)
Muutetaan 18 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
a)
Korvataan ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:
”—
liitteen V lisäys 3, kun kyse on moottoreille muodostettavasta perheestä, ottaen huomioon 15 artiklan 2 kohdan vaatimukset.”
b)
Lisätään luetelmakohta seuraavasti:
”—
liitteen X b lisäys 13, kun kyse on sähkökonejärjestelmille tai integroidun sähköisen voimalaitteen komponenteille muodostettavasta perheestä, ottaen huomioon 15 artiklan 2 kohdan vaatimukset”.
20)
Muutetaan 20 artikla seuraavasti:
a)
Muutetaan 1 kohta seuraavasti:
1)
Korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”Ajoneuvonvalmistajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että menetelmät, jotka on otettu käyttöön 7 artiklan mukaisesti myönnetyn simulointivälineen käyttöä koskevan luvan saamiseksi luvan kattaman soveltamistapauksen osalta, pysyvät tarkoituksensa kannalta asianmukaisina.”
2)
Korvataan toisen alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:
”Kun kyse on keskiraskaista ja raskaista kuorma-autoista sähkökäyttöisiä raskaita hybridiajoneuvoja ja täyssähköajoneuvoja lukuun ottamatta, ajoneuvonvalmistajan on suoritettava vuosittain liitteessä X a vahvistettu tarkastustestausmenettely vähimmäismäärälle ajoneuvoja kyseisen liitteen 3 kohdan mukaisesti.”
b)
Korvataan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:
”Hyväksyntäviranomaisen on tehtävä neljä kertaa vuodessa liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettu arviointi, jolla todennetaan, että valmistajan käyttöön ottamat menetelmät kaikkien luvan piiriin kuuluvien soveltamistapausten ja ajoneuvoryhmien hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämiseksi, ovat edelleen asianmukaisia.”
21)
Muutetaan 21 artikla seuraavasti:
a)
Korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman on kohdistuttava kaikkiin soveltamistapauksiin ja ajoneuvoryhmiin, jotka hyväksyntäviranomainen pyynnössään yksilöi.”
b)
Muutetaan 3 kohta seuraavasti:
1)
Korvataan toinen alakohta seuraavasti:
”Hyväksyntäviranomainen voi vaatia valmistajaa laatimaan uuden valmistajan kirjanpitotiedoston, ajoneuvotietolomakkeen, asiakkaan tiedotuslomakkeen ja vaatimustenmukaisuustodistuksen, joiden perustana on hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen uusi määrittäminen ja joissa on otettu huomioon korjaavia toimenpiteitä koskevan hyväksytyn suunnitelman mukaisesti tehdyt muutokset.”
2)
Lisätään alakohdat seuraavasti:
”Ajoneuvonvalmistajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että menetelmät, jotka on otettu käyttöön 7 artiklan mukaisesti myönnetyn simulointivälineen käyttöä koskevan luvan saamiseksi kaikkien luvan kattaman soveltamistapausten ja ajoneuvoryhmien osalta, pysyvät tarkoituksensa kannalta asianmukaisina.
Kun kyse on keskiraskaista ja raskaista kuorma-autoista, ajoneuvonvalmistajan on suoritettava liitteessä X a vahvistettu tarkastustestausmenettely vähimmäismäärälle ajoneuvoja kyseisen liitteen 3 kohdan mukaisesti.”
22)
Muutetaan 22 artikla seuraavasti:
a)
Korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”Valmistajan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet asetuksen (EU) 2018/858 liitteen IV mukaisesti varmistaakseen, että 12 artiklan 1 kohdassa lueteltujen komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvät ominaisuudet, jotka on sertifioitu 17 artiklan mukaisesti, eivät poikkea sertifioiduista arvoista.”
b)
Lisätään 1 kohdan toiseen alakohtaan luetelmakohta seuraavasti:
”—
liitteen X b lisäyksessä 12 olevissa 1–4 kohdassa vahvistetut menetelmät, kun kyse on sähköisen voimalaitteen komponenteista”.
c)
Korvataan 3 kohta seuraavasti:
”3. Valmistajan on varmistettava, että vähintään yhtä komponenttiin, erilliseen tekniseen yksikköön tai järjestelmään taikka tapauksen mukaan niiden perheeseen liittyvistä 25:stä 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetusta menettelystä tai renkaiden tapauksessa poikkeuksellisesti vähintään yhtä menettelyä vuodessa valvoo muu hyväksyntäviranomainen kuin se, joka osallistui komponentin, erillisen teknisen yksikön tai järjestelmän tai tapauksen mukaan niiden perheen hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien sertifiointiin 16 artiklan mukaisesti.”
23)
Muutetaan 23 artikla seuraavasti:
a)
Korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman on kohdistuttava kaikkiin komponentteihin, erillisiin teknisiin yksiköihin ja järjestelmiin tai tapauksen mukaan niiden perheisiin, jotka hyväksyntäviranomainen pyynnössään yksilöi.”
b)
Korvataan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”Hyväksyntäviranomainen voi vaatia valmistajaa laatimaan uuden valmistajan kirjanpitotiedoston, asiakkaan tiedotuslomakkeen, ajoneuvotietolomakkeen ja vaatimustenmukaisuustodistuksen, joiden perustana on hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen uusi määrittäminen ja joissa on otettu huomioon korjaavia toimenpiteitä koskevan hyväksytyn suunnitelman mukaisesti tehdyt muutokset.”
c)
Korvataan 5 kohta seuraavasti:
”5. Valmistajan on pidettävä kirjaa jokaisesta komponentista, erillisestä teknisestä yksiköstä tai järjestelmästä, joka on vedetty takaisin tai jota on muutettu, samoin kuin korjaukset tai muutokset tehneistä korjaamoista. Hyväksyntäviranomaisen on pyynnöstä saatava tämä kirjanpito haltuunsa korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman toteuttamisen aikana ja viiden vuoden ajan sen toteuttamisen jälkeen.
Valmistajan on säilytettävä kirjanpito kymmenen vuoden ajan.”
d)
Korvataan 6 kohta seuraavasti:
”6. Jos hyväksyntäviranomainen on hylännyt korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman tai toteaa, ettei korjaavia toimenpiteitä sovelleta asianmukaisesti, sen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että komponentin, erillisen teknisen yksikön tai järjestelmän tai tapauksen mukaan niiden perheen hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvät ominaisuudet ovat vaatimusten mukaisia, tai peruutettava hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyviä ominaisuuksia koskeva sertifikaatti.”
24)
Muutetaan 24 artikla seuraavasti:
a)
Muutetaan 1 kohta seuraavasti:
1)
Korvataan johdantokappale seuraavasti:
”Rajoittamatta tämän asetuksen 10 artiklan 3 kohdan soveltamista jäsenvaltioiden on siinä tapauksessa, että tämän asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuja velvoitteita ei ole noudatettu, katsottava, että tyyppihyväksyttyjen ajoneuvojen vaatimustenmukaisuustodistukset eivät ole enää päteviä asetuksen (EU) 2018/858 48 artiklan soveltamiseksi, ja kiellettävä seuraavien tyyppihyväksyttyjen tai yksittäishyväksyttyjen ajoneuvojen rekisteröinti, myynti tai käyttöönotto:”
2)
Lisätään d, e ja f alakohta seuraavasti:
”d)
liitteen I taulukossa 2 määriteltyjen ryhmien 53 ja 54 ajoneuvot 1 päivästä heinäkuuta 2024
e)
liitteen I taulukoissa 4–6 määriteltyjen ryhmien 31–40 ajoneuvot 1 päivästä tammikuuta 2025
f)
liitteen I taulukossa 1 määritellyn ryhmän 1s ajoneuvot 1 päivästä heinäkuuta 2024.”
b)
Korvataan 2 ja 3 kohta seuraavasti:
”2. Edellä 9 artiklassa tarkoitettuja velvoitteita sovelletaan seuraavasti:
a)
liitteen I taulukossa 2 määriteltyjen ryhmien 53 ja 54 ajoneuvot, jotka on valmistettu 1 päivänä tammikuuta 2024 tai sen jälkeen
b)
liitteen I taulukossa 3 määriteltyjen ryhmien P31/32, P33/34, P35/36, P37/38 ja P39/40 ajoneuvot, jotka on valmistettu 1 päivänä tammikuuta 2024 tai sen jälkeen
c)
raskaiden linja-autojen tapauksessa liitteessä I olevan 2.1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu valmiita tai valmistuneita ajoneuvoja koskeva simulointi tehdään vain, jos käytettävissä on liitteessä I olevan 2.1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu ensimmäisen vaiheen ajoneuvolle tehty simulointi
d)
liitteen I taulukossa 1 määritellyn ryhmän 1s ajoneuvot, jotka on valmistettu 1 päivänä tammikuuta 2024 tai sen jälkeen
e)
liitteen I taulukossa 1 määriteltyjen ryhmien 1, 2, 3, 4, 5, 9, 10, 4v, 5v, 9v, 10v, 11, 12 ja 16 ajoneuvot – lukuun ottamatta tämän kohdan f ja g alakohdassa määriteltyjä ajoneuvoja –, jotka on valmistettu 1 päivänä tammikuuta 2024 tai sen jälkeen
f)
liitteen I taulukossa 1 määriteltyjen ryhmien 1, 2, 3, 4, 5, 9, 10, 4v, 5v, 9v, 10v, 11, 12 ja 16 ajoneuvot, jotka on varustettu liitteessä V olevan 2 kohdan 8 alakohdassa määritellyllä hukkalämmön talteenottojärjestelmällä, kunhan kyse ei ole päästöttömistä raskaista hyötyajoneuvoista, sähkökäyttöisistä raskaista hybridiajoneuvoista tai kaksipolttoaineajoneuvoista
g)
liitteen I taulukossa 1 määriteltyjen ryhmien 1, 2, 3, 4, 5, 9, 10, 4v, 5v, 9v, 10v, 11, 12 ja 16 kaksipolttoaineajoneuvot, jotka on valmistettu 1 päivänä tammikuuta 2024 tai sen jälkeen. Jos ne on valmistettu ennen 1 päivää tammikuuta 2024, valmistaja voi valita, soveltaako se 9 artiklaa.
Kun kyse on liitteen I taulukossa 1 määriteltyjen ryhmien 1, 2, 3, 4, 5, 9, 10, 4v, 5v, 9v, 10v, 11, 12 ja 16 päästöttömistä raskaista hyötyajoneuvoista, sähkökäyttöisistä raskaista hybridiajoneuvoista tai kaksipolttoaineajoneuvoista, joiden osalta 9 artiklaa ei ole sovellettu tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a–g alakohdan mukaisesti, ajoneuvonvalmistajan on määritettävä kyseisille ajoneuvoille liitteen III taulukossa 5 esitetyissä malleissa täsmennetyt syöttöparametrit käyttäen 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun simulointivälineen viimeisintä saatavilla olevaa versiota. Tällöin katsotaan, että 9 artiklassa tarkoitetut velvoitteet täyttyvät tämän artiklan 1 kohtaa sovellettaessa.
Tässä kohdassa valmistuspäivällä tarkoitetaan päivää, jona vaatimustenmukaisuustodistus on allekirjoitettu, tai jos vaatimustenmukaisuustodistusta ei ole annettu, päivää, jona ajoneuvon valmistenumero kiinnitettiin ensimmäisen kerran ajoneuvon asianomaisiin osiin.
3. Edellä olevan 21 artiklan 5 kohdan ja 23 artiklan 6 kohdan mukaisia korjaavia toimenpiteitä sovelletaan tämän artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuihin ajoneuvoihin liitteessä X a vahvistetun tarkastustestausmenettelyn sisältämän ajoneuvon hylkäämistä koskevan tutkimuksen perusteella 1 päivästä heinäkuuta 2023 ja tämän artiklan 2 kohdan d ja g alakohdassa tarkoitettuihin ajoneuvoihin 1 päivästä heinäkuuta 2024.”
25)
Korvataan liite I tämän asetuksen liitteessä I olevalla tekstillä.
26)
Muutetaan liite II tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.
27)
Korvataan liite III tämän asetuksen liitteessä III olevalla tekstillä.
28)
Korvataan liite IV tämän asetuksen liitteessä IV olevalla tekstillä.
29)
Muutetaan liite V tämän asetuksen liitteen V mukaisesti.
30)
Muutetaan liite VI tämän asetuksen liitteen VI mukaisesti.
31)
Muutetaan liite VII tämän asetuksen liitteen VII mukaisesti.
32)
Muutetaan liite VIII tämän asetuksen liitteen VIII mukaisesti.
33)
Korvataan liite IX tämän asetuksen liitteessä IX olevalla tekstillä.
34)
Muutetaan liite X tämän asetuksen liitteen X mukaisesti.
35)
Korvataan liite X a tämän asetuksen liitteessä XI olevalla tekstillä.
36)
Lisätään tämän asetuksen liitteessä XII oleva teksti liitteeksi X b.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
3 artikla
Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2022.
Sen estämättä, mitä tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa säädetään, tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2024 siltä osin kuin on kyse liitteen I taulukossa 1 määriteltyjen ryhmien 1, 2, 3, 4, 5, 9, 10, 4v, 5v, 9v, 10v, 11, 12 ja 16 muiden kuin päästöttömien raskaiden hyötyajoneuvojen, sähkökäyttöisten raskaiden hybridiajoneuvojen ja kaksipolttoaineajoneuvojen sekä ajoneuvojen, joiden moottori on sertifioitu hukkalämmön talteenottojärjestelmällä varustettuna, hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämisestä asetuksen (EU) 2017/2400 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
Sen estämättä, mitä tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa säädetään, 1 artiklan 35 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
(2) Komission asetus (EU) 2017/2400, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 595/2009 täytäntöönpanosta raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämisen osalta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY ja komission asetuksen (EU) N:o 582/2011 muuttamisesta (EUVL L 349, 29.12.2017, s. 1).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/858, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta, asetusten (EY) N:o 715/2007 ja (EY) N:o 595/2009 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/46/EY kumoamisesta (EUVL L 151, 14.6.2018, s. 1).
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1242, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille raskaille hyötyajoneuvoille ja asetusten (EY) N:o 595/2009 ja (EU) 2018/956 sekä direktiivin 96/53/EY muuttamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 202).
LIITE
LIITELUETTELO
LIITE I
Ajoneuvojen luokitus ajoneuvoryhmiin ja menetelmä raskaiden linja-autojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämiseksi
LIITE II
Simulointivälineen käyttöön liittyvät vaatimukset ja menettelyt
Lisäys 1
Ilmoituslomakkeen malli simulointivälineen käyttöä varten uusien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämiseksi
Lisäys 2
Simulointivälineen käyttöä koskevan luvan malli uusien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämiseksi
LIITE III
Ajoneuvon ominaisuuksiin liittyvät oheissyöttötiedot
Lisäys 1
Ajoneuvoteknologiat, joihin ei sovelleta 9 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä velvoitteita, siten kuin kyseisessä alakohdassa säädetään
LIITE IV
Simulointivälineen tulostiedostojen mallit
LIITE V
Moottoritietojen tarkastaminen
Lisäys 1
Komponentin, erillisen teknisen yksikön tai järjestelmän sertifikaatin malli
Lisäys 2
Moottoria koskeva ilmoituslomake
Lisäys 3
CO2-moottoriperhe
Lisäys 4
Hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus
Lisäys 5
Moottorin komponenttien tehonkulutuksen määrittäminen
Lisäys 6
Merkinnät
Lisäys 7
Simulaatiovälineen syöttöparametrit
Lisäys 8
Moottorin esikäsittelyvälineen kannalta tärkeät arviointivaiheet ja yhtälöt
LIITE VI
Vaihteiston, momentinmuuntimen, muun momenttia siirtävän komponentin ja voimansiirron lisäkomponentin tietojen todentaminen
Lisäys 1
Komponentin, erillisen teknisen yksikön tai järjestelmän sertifikaatin malli
Lisäys 2
Vaihteistoa koskeva ilmoituslomake
Lisäys 3
Hydrodynaamista momentinmuunninta koskeva ilmoituslomake
Lisäys 4
Muita momenttia siirtäviä komponentteja (OTTC) koskeva ilmoituslomake
Lisäys 5
Voimansiirron lisäkomponentteja (ADC) koskeva ilmoituslomake
Lisäys 6
Perhe
Lisäys 7
Merkinnät ja numerointi
Lisäys 8
Kiinteät momenttihäviöarvot – vaihteisto
Lisäys 9
Momentinmuuntimen yleinen malli
Lisäys 10
Kiinteät momenttihäviöarvot – muut momenttia siirtävät komponentit
Lisäys 11
Kiinteät momenttihäviöarvot – hammastettu kulmavälitys tai voimansiirron yksivaihteinen komponentti
Lisäys 12
Simulointivälineen syöttöparametrit
LIITE VII
Akselitietojen tarkastaminen
Lisäys 1
Komponentin, erillisen teknisen yksikön tai järjestelmän sertifikaatin malli
Lisäys 2
Akselia koskeva ilmoituslomake
Lisäys 3
Kiinteän momenttihäviön laskeminen
Lisäys 4
Perhe
Lisäys 5
Merkinnät ja numerointi
Lisäys 6
Simulaatiovälineen syöttöparametrit
LIITE VIII
Ilmanvastustietojen tarkastaminen
Lisäys 1
Komponentin, erillisen teknisen yksikön tai järjestelmän sertifikaatin malli
Lisäys 2
Ilmanvastusta koskeva ilmoituslomake
Lisäys 3
Ajoneuvon korkeutta koskevat vaatimukset jäykille kuorma-autoille ja vetoajoneuvoille
Lisäys 4
Vakiokori- ja vakiopuoliperävaunukonfiguraatiot jäykille kuorma-autoille ja vetoajoneuvoille
Lisäys 5
Ilmanvastusperhe
Lisäys 6
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus
Lisäys 7
Kiinteät arvot
Lisäys 8
Merkinnät
Lisäys 9
Simulointivälineen syöttöparametrit
LIITE IX
Kuorma- ja linja-auton apulaitteiden tietojen tarkastaminen
LIITE X
Ilmarenkaiden sertifiointimenettely
Lisäys 1
Komponentin, erillisen teknisen yksikön tai järjestelmän sertifikaatin malli
Lisäys 2
Renkaan vierintävastuskerrointa koskeva ilmoituslomake
Lisäys 3
Simulointivälineen syöttöparametrit
Lisäys 4
Numerointi
LIITE X a
Simulointivälineen käytön sekä komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien sertifioinnin vaatimustenmukaisuus: tarkastustestausmenettely
Lisäys 1
Simulointivälineen suorittamat arviointivaiheet tarkastustestausmenettelyn yhteydessä tehtävässä simuloinnissa
Valmiit tai valmistuneet ajoneuvot, jotka ovat raskaita linja-autoja, luokitellaan seuraavien kuuden kriteerin perusteella:
(a)
Akselien määrä
(b)
Ajoneuvotunnus siten kuin siitä säädetään asetuksen (EU) 2018/858 liitteessä I olevan C osan 3 kohdassa.
(c)
E-säännössä nro 107 (4) olevan 2 kohdan mukainen ajoneuvoalaluokka.
(d)
Matala-askelmainen ajoneuvo (”kyllä/ei”, tieto johdetaan ajoneuvotunnuksesta ja akselityypistä), määritetään kuvassa 1 esitetyn kaavion mukaisesti.
(e)
Matkustajien lukumäärä alakerroksessa – tieto saadaan vaatimustenmukaisuustodistuksesta, josta säädetään komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683 (5) liitteessä VIII, tai vastaavista asiakirjoista, jos kyseessä on ajoneuvon yksittäishyväksyntä.
(f)
Integroidun korin korkeus, määritetään liitteen VIII mukaisesti.
Kuva 1
Kaavio sen määrittämiseksi, onko ajoneuvo ”matala-askelmainen”:
Vastaava käytettävä luokitus esitetään taulukoissa 4, 5 ja 6.
Taulukko 4
Valmiiden ajoneuvojen ja valmistuneiden ajoneuvojen, jotka ovat kaksiakselisia raskaita linja-autoja, ajoneuvoryhmät
Ajoneuvoryhmiin luokituksen kannalta merkityksellisten seikkojen kuvaus
Matkustajien istuimia alakerroksessa (ainoastaan ajoneuvotunnus CB tai CD)
Integroidun korin korkeus [mm] (ainoastaan ajoneuvoalaluokka "II+III")
I
I
+II
tai
A
II
II
+III
III
tai
B
Raskas kaupunkiliikenne
Kaupunkiliikenne
Esikaupunkiliikenne
Kaupunkien välinen liikenne
Kaukoliikenne
4
jäykkä
LF
SD
CE
x
x
x
ei
—
—
37a
x
x
x
x
x
kyllä
—
—
37b1
x
x
x
x
kyllä
—
—
37b2
x
x
x
x
DD
CF
x
x
x
—
—
—
37c
x
x
x
avokatto
SD
CI
x
x
x
x
x
—
—
—
37d
x
x
x
DD
CJ
x
x
x
x
x
—
—
—
37e
x
x
x
HF
SD
CA
x
—
—
—
38a
x
x
x
—
—
≤ 3 100
38b
x
x
x
—
—
> 3 100
38c
x
x
x
—
—
—
38d
x
x
DD
CB
x
x
x
—
≤ 6
—
38e
x
x
x
x
x
—
> 6
—
38f
x
x
nivelletty
LF
SD
CG
x
x
x
ei
—
—
39a
x
x
x
x
x
kyllä
—
—
39b1
x
x
x
x
kyllä
—
—
39b2
x
x
x
x
DD
CH
x
x
x
—
—
—
39c
x
x
x
HF
SD
CC
x
—
—
—
40a
x
x
x
—
—
≤ 3 100
40b
x
x
SD
x
—
—
> 3 100
40c
x
x
x
—
—
—
40d
x
x
DD
CD
x
x
x
—
≤ 6
—
40e
x
x
x
x
x
—
>6
—
40f
x
x
2. Menetelmä raskaiden linja-autojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämiseksi
2.1.
Raskaiden linja-autojen osalta hiilidioksidipäästöjä ja polttoaineenkulutusta koskevissa tuloksissa on otettava huomioon valmiin tai valmistuneen ajoneuvon spesifikaatiot, mukaan lukien lopullisen korin ja apulaitteiden ominaisuudet. Vaiheittain rakennettujen raskaiden linja-autojen tapauksessa useampi kuin yksi valmistaja voi osallistua varsinaisten syöttötietojen ja oheissyöttötietojen tuottamiseen ja simulointivälineen käyttöön. Raskaiden linja-autojen osalta hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen on perustuttava seuraaviin kahteen eri simulointiin:
(a)
ensimmäisen vaiheen ajoneuvo;
(b)
valmis ajoneuvo tai valmistunut ajoneuvo.
2.2.
Jos valmistaja hyväksyy raskaan linja-auton valmiina ajoneuvona, simulaatiot on tehtävä sekä ensimmäisen vaiheen ajoneuvon että valmiin ajoneuvon osalta.
2.3.
Ensimmäisen vaiheen ajoneuvon simuloinnissa simulointivälineeseen syötetään moottoria, voimansiirtoa ja renkaita koskevat varsinaiset syöttötiedot ja tiettyä apulaiteryhmää koskevat oheissyöttötiedot (6). Luokitus ajoneuvoryhmiin tehdään taulukon 3 mukaisesti sen perusteella, mikä on akselien lukumäärä ja onko ajoneuvo nivellinja-auto. Ensimmäisen vaiheen ajoneuvon simuloinneissa simulointiväline valitsee lähtökohdaksi tapauksen mukaan jonkin neljästä korin perusrakenteesta (korkea lattia ja matala lattia, yksikerroksinen ja kaksikerroksinen) ja simuloi taulukossa 3 lueteltuja yhtätoista käyttöprofiilia kullakin ajoneuvoryhmällä kahdessa eri kuormitustilassa. Ensimmäisen vaiheen raskaalle linja-autolle saadaan näin 22 hiilidioksidipäästö- ja polttoaineenkulutustulosta. Simulointityökalu tuottaa aloitusvaihetta varten ajoneuvotietolomakkeen (VIF1), joka sisältää kaikki tarvittavat tiedot, jotka toimitetaan seuraavaan valmistusvaiheeseen. VIF1-lomake sisältää kaikki ei-luottamukselliset varsinaiset syöttötiedot, energiankulutustulokset (7) [MJ/km], ensimmäisen vaiheen valmistajaa koskevat tiedot ja asiaankuuluvat hash-tunnisteet (8).
2.4.
Ensimmäisen vaiheen ajoneuvon valmistajan on annettava VIF1-lomake seuraavasta valmistusvaiheesta vastaavan valmistajan saataville. Jos ensimmäisen vaiheen ajoneuvon valmistaja toimittaa muitakin tietoja niiden lisäksi, joita liitteessä III vaaditaan ensimmäisen vaiheen ajoneuvon osalta, nämä tiedot eivät vaikuta ensimmäisen vaiheen ajoneuvon simulointituloksiin, mutta ne kirjataan VIF1-lomakkeeseen, jotta ne voidaan ottaa huomioon myöhemmissä vaiheissa. Simulointiväline tuottaa ensimmäisen vaiheen ajoneuvosta myös valmistajan kirjanpitotiedoston.
2.5.
Välivaiheen ajoneuvon ollessa kyseessä välivaiheen valmistaja vastaa tietyistä lopullisen korin kannalta merkityksellisistä varsinaisista syöttötiedoista ja oheissyöttötiedoista (9). Välivaiheen valmistaja ei hae valmistuneen ajoneuvon sertifiointia. Välivaiheen valmistajan on lisättävä tai päivitettävä valmistuneen ajoneuvon kannalta merkitykselliset tiedot ja käytettävä simulointivälinettä tuottaakseen hash-tunnisteet sisältävän, päivitetyn ajoneuvotietolomakkeen (VIFi) (10). VIFi-lomake on asetettava seuraavasta valmistusvaiheesta vastaavan valmistajan saataville. VIFi -lomake täyttää lisäksi välivaiheen ajoneuvojen osalta hyväksyntäviranomaiselle toimitettavia asiakirjoja koskevan vaatimuksen. Välivaiheen ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä ja/tai polttoaineenkulutusta ei simuloida.
2.6.
Jos valmistaja tekee välivaiheen ajoneuvoon, valmiiseen ajoneuvoon tai valmistuneeseen ajoneuvoon muutoksia, jotka edellyttävät ensimmäisen vaiheen ajoneuvon osalta annettujen varsinaisten tai oheissyöttötietojen päivittämistä (esimerkiksi akselia tai renkaita koskeva muutos), muutoksen tekevä valmistaja toimii ensimmäisen vaiheen ajoneuvon valmistajana vastaavin velvollisuuksin.
2.7.
Kun kyseessä on valmis tai valmistunut ajoneuvo, valmistajan on täydennettävä ja tarvittaessa päivitettävä VIFi-lomakkeessa edellisestä valmistusvaiheesta annetut varsinaiset ja oheissyöttötiedot lopullisen korin osalta ja käytettävä simulointivälinettä hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen laskemiseksi. Tässä vaiheessa tehtäviä simulointeja varten raskaat linja-autot luokitellaan 1.2.3 kohdassa vahvistettujen kuuden kriteerin perusteella taulukoissa 4, 5 ja 6 lueteltuihin ajoneuvoryhmiin. Simulointiväline suorittaa seuraavat laskentavaiheet valmiiden tai valmistuneiden ajoneuvojen, jotka ovat raskaita linja-autoja, hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämiseksi:
2.7.1.
Vaihe 1 – Valitaan ensimmäisen vaiheen ajoneuvojen alaryhmä, joka vastaa valmiin tai valmistuneen ajoneuvon koria (esim. ”P34 DD” ja alaryhmä ”34f”), ja asetetaan saataville vastaavat ensimmäisen vaiheen ajoneuvon simuloinnista saadut energiankulutustulokset.
2.7.2.
Vaihe 2 – Tehdään simuloinnit, joilla kvantifioidaan valmiin tai valmistuneen ajoneuvon korin ja apulaitteiden vaikutus verrattuna korin perusrakenteeseen ja apulaitteisiin, siten kuin ne otetaan huomioon ensimmäisen vaiheen ajoneuvon energiankulutusta koskevissa simuloinneissa. Näissä simuloinneissa ensimmäisen vaiheen ajoneuvoa koskevina tietoina käytetään yleisiä tietoja, jotka eivät sisälly VIF-lomakkeessa esitettäviin valmistusvaiheiden välillä toimitettaviin tietoihin (11).
2.7.3.
Vaihe 3 – Lasketaan yhteen saataville asetettu ensimmäisen vaiheen ajoneuvon simuloinnin vaiheesta 1 saatu energiankulutus ja vaiheesta 2 saatu energiankulutus, joiden summa on valmiin tai valmistuneen ajoneuvon energiankulutus. Tämän laskutoimituksen suorittaminen esitetään yksityiskohtaisesti simulointivälineen käyttöoppaassa.
2.7.4.
Vaihe 4 – Lasketaan ajoneuvon hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus vaiheen 3 tulosten ja simulointivälineeseen tallennettujen polttoaineen yleisten eritelmien perusteella. Vaiheet 2, 3 ja 4 suoritetaan erikseen kullekin taulukoissa 4, 5 ja 6 luetellulle käyttöprofiiliyhdistelmälle ajoneuvoryhmien ollessa sekä vähäisessä että edustavassa kuormitustilassa.
2.7.5.
Simulointiväline tuottaa valmiille tai valmistuneelle ajoneuvolle valmistajan kirjanpitotiedoston, asiakkaan tiedotuslomakkeen ja VIFi-lomakkeen. VIFi-lomake on asetettava seuraavan vaiheen valmistajan saataville, jos ajoneuvolle tehdään vielä muu valmistusvaihe.
Kaaviossa 2 esitetään datavirta, joka perustuu esimerkkiajoneuvoon, joka on valmistettu viidessä hiilidioksidipäästöjen kannalta merkityksellisessä valmistusvaiheessa.
Kuva 2
Esimerkki datavirrasta, kun kyseessä on viidessä vaiheessa valmistettu raskas linja-auto
(1)
”P” tarkoittaa luokituksen ensimmäistä vaihetta; vinoviivalla erotetut kaksi numeroa ilmaisevat ajoneuvoryhmät, joihin ajoneuvo voidaan osoittaa valmiissa tai valmistuneessa vaiheessa.
(2)
”Matalalattiaisella” tarkoitetaan ajoneuvotunnuksia CE, CF, CG ja CH siten kuin ne on määritelty asetuksen (EU) 2018/858 liitteessä I olevan C osan 3 kohdassa.
”Korkealattiaisella” tarkoitetaan ajoneuvotunnuksia CA, CB, CC, CD siten kuin ne on määritelty asetuksen (EU) 2018/858 liitteessä I olevan C osan 3 kohdassa.
(3)
”SD” tarkoittaa yksikerroksista ajoneuvoa ja ”DD” kaksikerroksista ajoneuvoa.
(4) Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 107 – Luokan M2 tai M3 ajoneuvojen yleisen rakenteen hyväksymistä koskevat yhdenmukaiset vaatimukset (EUVL L 52, 23.2.2018, s. 1).
(5) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/683, annettu 15 päivänä huhtikuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/858 panemisesta täytäntöön siltä osin kuin kyse on moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksyntään ja markkinavalvontaan sovellettavista hallinnollisista vaatimuksista (EUVL L 163, 26.5.2020, s. 1).
(*10) E-säännössä nro 107 olevan 2 kohdan mukaisesti.
(6) Varsinaiset syöttötiedot ja oheissyöttötiedot siten kuin ne määritellään liitteessä III ensimmäisen vaiheen ajoneuvojen osalta.
(7) Hiilidioksidipäästöjä ja polttoaineenkulutusta koskevia tuloksia ei tarvitse toimittaa VIF-lomakkeella, koska nämä tiedot voidaan laskea energiankulutuksen tulosten ja tunnetun polttoainetyypin perusteella.
(8) VIF-lomakkeen sisältö eritellään yksityiskohtaisesti liitteessä IV olevassa III osassa.
(9) Varsinaiset syöttötiedot ja oheissyöttötiedot siten kuin ne määritellään liitteessä III valmiiden ja valmistuneiden ajoneuvojen osalta.
(10) Alaindeksi ”i” on viimeisimmän prosessiin kuuluvan valmistusvaiheen järjestysnumero.
todennettava kryptografisten hash-tunnisteiden vertailun avulla, että simuloinnissa käytettävien komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien tai tapauksen mukaan näiden kunkin perheen syöttötiedostot vastaavat sen komponentin, erillisen teknisen yksikön, järjestelmän tai tapauksen mukaan näiden kunkin perheen varsinaisia syöttötietoja, jolle sertifiointi on myönnetty”
(2)
Muutetaan 2.1 kohta seuraavasti:
(a)
Korvataan toisessa kappaleessa oleva b alakohta seuraavasti:
”b)
demonstroinnissa käytettäviä prosesseja sovelletaan samalla tavalla kaikissa asianomaiseen soveltamistapaukseen kuuluvia ajoneuvoja valmistavissa tuotantolaitoksissa”.
(b)
Korvataan kolmas kappale seuraavasti:
”Toisen kappaleen a alakohdan soveltamiseksi todentamiseen on sisällyttävä vähintään yhden ajoneuvon hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittäminen kustakin tuotantolaitoksesta, jota varten lupaa on haettu.”
(3)
Muutetaan lisäyksessä 1 oleva osa I seuraavasti:
(a)
Korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1.
Ajoneuvon valmistajan nimi ja osoite:”
(b)
Korvataan 3 kohta seuraavasti:
”3.
Asianomainen soveltamistapaus:”
(4)
Korvataan lisäyksen 2 osassa I olevat 0.1, 0.2 ja 0.3 kohta seuraavasti:
”0.1
Ajoneuvon valmistajan nimi ja osoite:
0.2
Tuotantolaitokset ja/tai kokoonpanotehtaat, joita varten komission asetuksen (EU) 2017/2400 (*1) liitteessä II olevassa 1 kohdassa tarkoitetut prosessit on luotu simulointivälineen käyttämiseksi:
AJONEUVON OMINAISUUKSIIN LIITTYVÄT OHEISSYÖTTÖTIEDOT
1. Johdanto
Tässä liitteessä esitetään luettelo parametreista, jotka ajoneuvon valmistajan on toimitettava simulointivälineeseen syötettäviksi tiedoiksi. Sovellettava xml-malli ja esimerkkitietoja on saatavissa erityisellä sähköisellä jakelualustalla.
2. Määritelmät
(1)
”Parametrin tunnus”: simulointivälineessä käytettävä tietyn syöttöparametrin tai varsinaisten syöttötietojen joukon yksilöllinen tunniste
(2)
”Tyyppi”: parametrin tietojen tyyppi
string…
merkkisarja ISO8859-1-koodattuna
token…
merkkisarja ISO8859-1-koodattuna, ei piilomerkkejä edessä tai lopussa
date…
päivämäärä ja aika (UTC) seuraavassa muodossa: YYYY-MM-DDTHH:MM:SSZ kiinteät merkit kursiivilla, esim. ”2002-05-30T09:30:10Z”
integer…
arvo kokonaislukuna ilman etunollia, esim. ”1 800”
double, X…
desimaaliluku, jossa täsmälleen X numeroa desimaalierottimen (tässä piste) jälkeen, ei etunollia, esim. ”double, 2”: ”2 345,67”; ”double, 4”: ”45.6780”;
(3)
”Yksikkö”: parametrin mittayksikkö
(4)
”Ajoneuvon korjatulla todellisella massalla” tarkoitetaan massaa siten kuin se on määritelty ”ajoneuvon todellisena massana” komission asetuksen (EY) N:o 1230/2012 (*) mukaisesti, lukuun ottamatta säiliöitä, joiden on oltava vähintään 50-prosenttisesti täytettyinä. Nestettä sisältävät järjestelmät täytetään 100-prosentisesti valmistajan eritelmien mukaisesti lukuun ottamatta nestettä sisältäviä jätevesijärjestelmiä, joiden on pysyttävä tyhjinä.
Keskiraskaiden jäykkien kuorma-autojen, raskaiden jäykkien kuorma-autojen ja vetoajoneuvojen massa määritetään ilman korirakennetta ja korjattuna 4.3 kohdassa määritettyjen asentamatta olevien vakiovarusteiden lisäpainolla. Simulointiväline lisää siihen automaattisesti tavanomaisen korin, tavanomaisen puoliperävaunun tai tavanomaisen perävaunun massan, jotta simuloidaan valmista ajoneuvoa tai valmista ajoneuvo-(puoli)perävaunuyhdistelmää. Kaikkia päärunkoon ja sen yläpuolelle asennettuja osia pidetään korirakenteen osina, jos ne on asennettu pelkästään korirakennetta varten ja ne ovat riippumattomia ajokuntoisen ajoneuvon edellyttämistä osista.
Raskaisiin linja-autoihin, jotka ovat ensimmäisen vaiheen ajoneuvoja, ei sovelleta ”ajoneuvon korjattua todellista massaa”, koska yleinen massa-arvo osoitetaan simulointivälineellä.
(5)
”Integroidun korin korkeudella” tarkoitetaan integroidun korin korkeimman kohdan vertailupisteen A ja alimman pisteen B välistä eroa suunnassa Z (ks. kuva 1). Vakiotapauksesta poikkeaviin ajoneuvoihin sovelletaan seuraavia tapauksia (ks. kuva 2):
Erityistapaus 1, kaksi tasoa: Integroidun korin korkeus on arvojen h1 ja h2 keskiarvo, kun
h1 on pisteen A ja pisteen B välinen ero, kun A sijaitsee ajoneuvon poikkileikkauksessa ensimmäisen matkustajaoven takareunan kohdalla
h2 on pisteen A ja pisteen B välinen ero
Erityistapaus 2, kalteva: Integroidun korin korkeus on arvojen h1 ja h2 keskiarvo, jossa
h1 on pisteen A, joka on määritetty ajoneuvon poikkileikkauspisteeseen ensimmäisen matkustajaoven takareunan kohdalle, ja pisteen B välinen ero
h2 on pisteen A ja pisteen B välinen ero
Erityistapaus 3, avokatto ja osittainen katto:
Integroidun korin korkeus määritetään katto-osan kohdalla.
Erityistapaus 4, avokatto ilman osittaista kattoa:
Integroidun korin korkeus on ajoneuvon korkeimman pisteen, joka on pituussuunnassa yhden metrin sisällä tuulilasista tai kaksikerroksisen linja-auton ylätuulilasista, ja pisteen B välinen ero.
Kaikissa muissa tapauksissa, joita vakiotapaus tai erityistapaukset 1–4 eivät kata, integroidun korin korkeus on ajoneuvon korkeimman pisteen ja pisteen B välinen ero. Parametri koskee vain raskaita linja-autoja.
Kuva 1
Integroidun korin korkeus – vakiotapaus
Kuva 2
Integroidun korin korkeus – erityistapaukset
(6)
”Vertailupisteellä A” tarkoitetaan korin korkeinta kohtaa (kuva 1). Kori- ja/tai muotoilupaneeleja taikka kiinnikkeitä, joita käytetään esim. HVAC-järjestelmien asennuksessa, luukkuja ja vastaavia osia ei oteta huomioon.
(7)
”Vertailupisteellä B” tarkoitetaan korin alaulkoreunan alinta pistettä (kuva 1). Kiinnikkeitä, joita käytetään esimerkiksi akselien asennuksessa, ei oteta huomioon.
(8)
”Ajoneuvon pituudella” tarkoitetaan asetuksen (EU) N:o 1230/2012 liitteen I lisäyksessä 1 olevan taulukon I mukaista ajoneuvon mittaa. Siinä ei oteta huomioon irrotettavia kuormankannattimia, kiinteitä kytkentälaitteita eikä muita ajoneuvon ulkopuolella olevia kiinteitä osia, jotka eivät vaikuta matkustajien käytettävissä olevaan tilaan. Parametri koskee vain raskaita linja-autoja.
(9)
”Ajoneuvon leveydellä” tarkoitetaan asetuksen (EU) N:o 1230/2012 liitteen I lisäyksessä 1 olevan taulukon II mukaista ajoneuvon mittaa. Näistä säännöksistä poiketen huomioon ei oteta irrotettavia kuormankannattimia, kiinteitä kytkentälaitteitä eikä muita ajoneuvon ulkopuolella olevia kiinteitä osia, jotka eivät vaikuta matkustajien käytettävissä olevaan tilaan.
(10)
”Oviaukon korkeudella normaaliasennossa (ei niiattuna)” tarkoitetaan lattiatasoa ensimmäisessä oviaukossa maanpinnan yläpuolella mitattuna ajoneuvon etummaisesta ovesta ajoneuvon ollessa normaaliasennossa, ei niiattuna.
(11)
”Polttokennolla” tarkoitetaan energianmuunninta, joka muuntaa kemiallisen energian (syöttö) sähköenergiaksi (tuotto) tai päinvastoin.
(12)
”Polttokennoajoneuvolla” (FCV) tarkoitetaan ajoneuvoa, jonka voimalaitteessa on käyttövoimaenergianmuuntimina ainoastaan polttokennoja ja sähkökoneita.
(13)
”Polttokennohybridiajoneuvolla” (FCHV) tarkoitetaan polttokennoajoneuvoa, jonka voimalaitteessa on käyttövoimaenergian varastointijärjestelminä ainakin yksi polttoaineenvarastointijärjestelmä ja ainakin yksi ladattava sähköenergian varastointijärjestelmä.
(14)
”Täyspolttomoottoriajoneuvolla” tarkoitetaan ajoneuvoa, jonka kaikki käyttövoimaenergianmuuntimet ovat polttomoottoreita.
(15)
”Sähkökoneella” tarkoitetaan energianmuunninta joka muuntaa sähköenergiaa mekaaniseksi energiaksi.
(16)
”Energianvarastointijärjestelmällä” tarkoitetaan järjestelmää, joka varastoi energiaa ja vapauttaa sitä samassa muodossa kuin syötettäessä.
(17)
”Käyttövoimaenergian varastointijärjestelmällä” tarkoitetaan voimalaitteen sisältämää energianvarastointijärjestelmää, joka ei ole oheislaite ja jonka tuottamaa energiaa käytetään suoraan tai välillisesti ajoneuvon käyttövoimana.
(18)
”Käyttövoimaenergian varastointijärjestelmän luokalla” tarkoitetaan polttoaineenvarastointijärjestelmää, ladattavaa sähköenergian varastointijärjestelmää (REESS-järjestelmää) tai ladattavaa mekaanisen energian varastointijärjestelmää.
(19)
Sijainnilla ”voimanvälityksessä jonkin jälkeen” tarkoitetaan ajoneuvon voimalaitteessa olevaa sijaintia, joka on lähempänä pyöriä kuin varsinainen vertailusijainti.
(20)
”Ajovoimalinjalla” tarkoitetaan voimalaitteen keskenään kytkettyjä elementtejä, joilla siirretään mekaanista energiaa käyttövoimaenergian muuntimien ja pyörien välillä.
(21)
”Energianmuuntimella” tarkoitetaan järjestelmää, josta ulos saatavan energian muoto on eri kuin siihen syötetyn energian.
(22)
”Käyttövoimaenergian muuntimella” tarkoitetaan voimalaitteen sisältämää energianmuunninta, joka ei ole oheislaite ja jonka tuottamaa energiaa käytetään suoraan tai välillisesti ajoneuvon käyttövoimana.
(23)
”Käyttövoimaenergian muuntimen luokalla” tarkoitetaan polttomoottoria, sähkökonetta tai polttokennoa.
(24)
”Energian muodolla” tarkoitetaan sähköenergiaa, mekaanista energiaa tai kemiallista energiaa (myös polttoaineita).
(25)
”Polttoaineenvarastointijärjestelmällä” tarkoitetaan käyttöenergian varastointijärjestelmää, joka varastoi kemiallista energiaa nestemäisenä tai kaasumaisena polttoaineena.
(26)
”Hybridiajoneuvolla” tarkoitetaan ajoneuvoa, jonka voimalaitteessa on ainakin kaksi eri luokkaan kuuluvaa käyttövoimaenergianmuunninta ja ainakin kaksi eri luokkaan kuuluvaa käyttövoimaenergian varastointijärjestelmää.
(27)
”Hybridisähköajoneuvolla (HEV)” tarkoitetaan hybridiajoneuvoa, jossa toinen käyttövoimaenergianmuuntimista on sähkökone ja toinen polttomoottori.
(28)
”Sarjahybridisähköajoneuvolla” tarkoitetaan HEV-ajoneuvoa, jonka voimalaitteessa polttomoottori antaa käyttövoiman yhdelle tai useammalle sähköenergian muunnosväylälle ilman mekaanista yhteyttä polttomoottorin ja ajoneuvon pyörien välillä.
(29)
”Polttomoottorilla” tarkoitetaan energianmuunninta, joka polttoainetta jaksoittaisesti tai jatkuvasti hapettamalla muuntaa kemiallista energiaa mekaaniseksi energiaksi.
(30)
”Ulkopuolelta ladattavalla hybridisähköajoneuvolla” (OVC-HEV) tarkoitetaan hybridisähköajoneuvoa, joka voidaan ladata ulkoisesta lähteestä.
(31)
”Rinnakkaishybridisähköajoneuvolla” tarkoitetaan HEV-ajoneuvoa, jonka voimalaitteessa polttomoottori antaa käyttövoiman vain yhdelle mekaanisesti yhdistetylle väylälle moottorin ja ajoneuvon pyörien välillä.
(32)
”Oheislaitteilla” tarkoitetaan energiaa kuluttavia, muuntavia, varastoivia tai tuottavia laitteita, joiden energiaa ei käytetä suoraan tai välillisesti ajoneuvon käyttövoiman tuottamista varten mutta jotka ovat voimalaitteen toiminnan kannalta olennaisia.
(33)
”Voimalaitteella” tarkoitetaan ajoneuvossa olevaa seuraavien kokonaisyhdistelmää: käyttövoimaenergian varastointijärjestelmät, käyttövoimaenergian muuntimet, ajovoimalinjat, jotka tuottavat pyörille mekaanista energiaa ajoneuvon käyttövoimaksi, sekä oheislaitteet.
(34)
”Täyssähköajoneuvolla” tarkoitetaan asetuksen (EU) 2018/858 3 artiklan 16 kohdan mukaista moottoriajoneuvoa, jonka voimalaitteen käyttövoimaenergian muuntimina käytetään pelkästään sähkökoneita ja käyttövoimaenergian varastointijärjestelminä pelkästään ladattavia sähköenergian varastointijärjestelmiä ja/tai vaihtoehtoisesti mitä tahansa muuta suoraa konduktiivista tai induktiivista järjestelmää sähköenergian syöttämiseksi sähköverkosta moottoriajoneuvoon.
(35)
Sijainnilla ”voimanvälityksessä jotakin ennen” tarkoitetaan ajoneuvon voimalaitteessa olevaa sijaintia, joka on kauempana pyöristä kuin varsinainen vertailusijainti.
(36)
”IEPC:llä” tai ”IEPC-komponentilla” tarkoitetaan liitteessä X b olevan 2 kohdan 36 alakohdan mukaista integroidun sähköisen voimalaitteen komponenttia.
(37)
”Tyypin 1 IHPC:llä” tai ”tyypin 1 IHPC-komponentilla” tarkoitetaan liitteessä X b olevan 2 kohdan 38 alakohdan mukaista integroidun hybridisähköajoneuvon voimalaitteen komponenttia.
3. Syöttöparametrijoukko
Taulukoissa 1–11 esitetään ajoneuvon ominaisuuksia koskevat syöttöparametrijoukot. Eri syöttöparametrijoukot määritellään soveltamistapauksen mukaan (keskiraskaat kuorma-autot, raskaat kuorma-autot ja raskaat linja-autot).
Raskaiden linja-autojen osalta tehdään ero ensimmäisen vaiheen ajoneuvon simulaatioita ja valmiin tai valmistuneen ajoneuvon simulaatioita varten toimitettavien syöttöparametrien välillä. Sovelletaan seuraavia säännöksiä:
—
Ensimmäisen vaiheen ajoneuvojen valmistajien on annettava kaikki parametrit, jotka luetellaan ensimmäisen vaiheen ajoneuvoa koskevassa sarakkeessa.
—
Ensimmäisen vaiheen ajoneuvojen valmistajat voivat lisäksi antaa muita valmiiseen tai valmistuneeseen ajoneuvoon liittyviä syöttöparametreja, jotka voidaan määrittää jo tässä vaiheessa. Tässä tapauksessa valmistajaa (P235), valmistajan osoitetta (P252), ajoneuvon valmistenumeroa (P238) ja päivämäärää (P239) koskevat tiedot on annettava sekä ensivaiheen syöttöparametrien että täydentävien syöttöparametrien osalta.
—
Välivaiheen valmistajien on annettava valmiiseen tai valmistuneeseen ajoneuvoon liittyvät syöttöparametrit, jotka voidaan määrittää tässä vaiheessa ja jotka ovat näiden valmistajien vastuulla. Jos jo aiemmassa valmistusvaiheessa annettu parametri päivitetään, parametrin koko status on ilmoitettava (esimerkiksi jos ajoneuvoon lisätään toinen lämpöpumppu, kummankin järjestelmän teknologia on esitettävä). Välivaiheen valmistajien on kaikissa tapauksissa annettava valmistajaa (P235), valmistajan osoitetta (P252), ajoneuvon valmistenumeroa (P238) ja päivämäärää (P239) koskevat tiedot.
—
Valmistuneen ajoneuvon valmistajien on annettava syöttöparametrit, jotka voidaan määrittää tässä vaiheessa ja jotka ovat näiden valmistajien vastuulla. Aiemmissa valmistusvaiheissa annettujen parametrien välttämättömiin päivityksiin sovelletaan samoja vaatimuksia kuin välivaiheen valmistajiin. Kaikissa tapauksissa on annettava valmistajaa (P235), valmistajan osoitetta (P252), ajoneuvon valmistenumeroa (P238), päivämäärää (P239) ja korjattua todellista massaa (P038) koskevat tiedot. Jotta tarvittavat simulaatiot voidaan tehdä, jokaisen valmistusvaiheen konsolidoidun tietojoukon on sisällettävä kaikki valmista tai valmistunutta ajoneuvoa koskevassa sarakkeessa lueteltavat tiedot.
—
Valmiiseen vaiheeseen liittyvien valmistajien on annettava kaikki syöttöparametrit. Valmistajaa (P235), valmistajan osoitetta (P252), ajoneuvon valmistenumeroa (P238) ja päivämäärää (P239) koskevat tiedot on annettava sekä ensivaiheen syöttöparametrien että valmiin ajoneuvon syöttöparametrien osalta.
—
Parametri ”VehicleDeclarationType” (P293) on toimitettava kaikissa valmistusvaiheissa, joissa saadaan jokin valmiin tai valmistuneen ajoneuvon osalta luetelluista parametreista.
Sallitut arvot: ”none”, ”only the drive shaft of the PTO”, ”drive shaft and/or up to 2 gear wheels”, ”drive shaft and/or more than 2 gear wheels”, ”only one engaged gearwheel above oil level”, ”PTO which includes 1 or more additional gearmesh(es), without disconnect clutch”
Sovelletaan vain, jos ajoneuvossa on kyseinen komponentti
X
X
X
CertificationNumberGearbox
P262
token
[-]
Sovelletaan vain, jos ajoneuvossa on kyseinen komponentti ja sertifioidut varsinaiset syöttötiedot on toimitettu
X
X
X
CertificationNumberTorqueconverter
P263
token
[-]
Sovelletaan vain, jos ajoneuvossa on kyseinen komponentti ja sertifioidut varsinaiset syöttötiedot on toimitettu
X
X
X
CertificationNumberAxlegear
P264
token
[-]
Sovelletaan vain, jos ajoneuvossa on kyseinen komponentti ja sertifioidut varsinaiset syöttötiedot on toimitettu
X
X
X
CertificationNumberAngledrive
P265
token
[-]
Viittaa sertifioituun ADC-komponenttiin, joka on asennettu kulmavälitykseen.
Sovelletaan vain, jos ajoneuvossa on kyseinen komponentti ja sertifioidut varsinaiset syöttötiedot on toimitettu
X
X
X
CertificationNumberRetarder
P266
token
[-]
Sovelletaan vain, jos ajoneuvossa on kyseinen komponentti ja sertifioidut varsinaiset syöttötiedot on toimitettu
X
X
X
Certification NumberAirdrag
P268
token
[-]
Sovelletaan vain, jos varmennetut varsinaiset syöttötiedot on toimitettu
X
X
X
AirdragModifiedMultistage
P334
boolean
[-]
Syöttötiedot vaaditaan kaikissa valmistusvaiheissa, jotka suoritetaan ensimmäisen ilmanvastuskomponenttia koskevan merkinnän tekemisen jälkeen.
Jos parametrin arvoksi asetetaan ”true” ilman sertifioitua ilmanvastuskomponenttia, simulointivälineessä sovelletaan liitteen VIII mukaisia vakioarvoja.
X
Certification NumberIEPC
P351
token
[-]
Sovelletaan vain, jos ajoneuvossa on kyseinen komponentti ja sertifioidut varsinaiset syöttötiedot on toimitettu
X
X
X
ZeroEmission Vehicle
P269
boolean
[-]
3 artiklan 15 kohdan määritelmän mukaisesti
X
X
X
VocationalVehicle
P270
boolean
[-]
Asetuksen (EU) N:o 2019/1242 3 artiklan 9 kohdan mukaisesti
X
NgTankSystem
P275
string
[-]
Sallitut arvot: ”Compressed”, ”Liquefied”
Koskee vain ajoneuvoja, joiden moottorit käyttävät polttoainetyyppiä ”NG PI” ja ”NG CI” (P193)
Jos ajoneuvossa on molemmat säiliöjärjestelmät, simulointivälineen syöttötietona ilmoitetaan järjestelmä, joka pystyy sisältämään suuremman määrän polttoaineeseen sitoutunutta energiaa.
X
X
X
Sleepercab
P276
boolean
[-]
X
ClassBus
P282
string
[-]
Sallitut arvot: ”I”, ”I+II”, ”A”, ”II”, ”II+III”, ”III” ja ”B” E-säännössä nro 107 olevan 2 kohdan mukaisesti
X
NumberPassengersSeatsLowerDeck
P283
int
[-]
Matkustajaistuinten määrä – lukuun ottamatta kuljettajan ja henkilökunnan istuimia.
Jos ajoneuvo on kaksikerroksinen, tätä parametria käytetään ilmoitettaessa matkustajaistuinten määrä alakerroksessa. Jos ajoneuvo on yksikerroksinen, tätä parametria käytetään ilmoitettaessa matkustajaistuinten kokonaismäärä.
X
NumberPassengersStandingLowerDeck
P354
int
[-]
Rekisteriin merkitty seisovien matkustajien määrä
Jos ajoneuvo on kaksikerroksinen, tätä parametria käytetään ilmoitettaessa rekisteriin merkitty seisovien matkustajien määrä alakerroksessa. Jos ajoneuvo on yksikerroksinen, tätä parametria käytetään ilmoitettaessa rekisteriin merkitty seisovien matkustajien kokonaismäärä.
X
NumberPassengersSeatsUpperDeck
P284
int
[-]
Matkustajaistuinten määrä – lukuun ottamatta kaksikerroksisen ajoneuvon yläkerroksessa olevia kuljettajan ja henkilökunnan istuimia.
Yksikerroksisten ajoneuvojen osalta syöttötietona annetaan ”0”.
X
NumberPassengersStandingUpperDeck
P355
int
[-]
Rekisteriin merkitty seisovien matkustajien määrä kaksikerroksisen ajoneuvon yläkerroksessa.
Yksikerroksisten ajoneuvojen osalta syöttötietona annetaan ”0”.
X
BodyworkCode
P285
int
[-]
Sallitut arvot: ”CA”, ”CB”, ”CC”, ”CD”, ”CE”, ”CF”, ”CG”, ”CH”, ”CI” ja ”CJ” asetuksen (EU) 2018/585 liitteessä I olevan C osan 3 kohdan mukaisesti.
Jos kyseessä on linja-auton alusta, jonka ajoneuvotunnus on CX, syöttötietoja ei anneta.
X
LowEntry
P286
boolean
[-]
”matala-askelmainen” liitteessä I olevan 1.2.2.3 kohdan mukaisesti
X
HeightIntegratedBody
P287
int
[mm]
2 kohdan 5 alakohdan mukaisesti
X
VehicleLength
P288
int
[mm]
2 kohdan 8 alakohdan mukaisesti
X
VehicleWidth
P289
int
[mm]
2 kohdan 9 alakohdan mukaisesti
X
EntranceHeight
P290
int
[mm]
2 kohdan 10 alakohdan mukaisesti
X
DoorDriveTechnology
P291
string
[-]
Sallitut arvot: ”pneumatic”, ”electric”, ”mixed”
X
Cargo volume
P292
double, 3
[m3]
Koskee ainoastaan ajoneuvoja, joiden alustakonfiguraatio on ”van”
X
VehicleDeclarationType
P293
string
[-]
Sallitut arvot: ”interim”, ”final”
X
VehicleTypeApprovalNumber
P352
token
[-]
Koko ajoneuvon tyyppihyväksyntänumero
Yksittäisen ajoneuvon hyväksyntänumero, jos kyseessä on ajoneuvon yksittäishyväksyntä.
X
X
X
Taulukko 2
Syöttöparametrit ”Vehicle/AxleConfiguration” pyörän akselia kohti
Ainoastaan käytössä olevien ohjaavien akselien ilmoitetaan olevan ”steered”
X
X
X
Certification NumberTyre
P267
token
[-]
X
X
X
Taulukoissa 3 ja 3 a esitetään luettelo apulaitteita koskevista syöttöparametreista. Tekniset määritelmät näiden parametrien määrittämiseksi esitetään liitteessä IX. Parametrin tunnuksen (Parameter ID) avulla liitteiden III ja IX parametrit ovat selkeästi tunnistettavissa.
Taulukko 3
Keskiraskaiden kuorma-autojen ja raskaiden kuorma-autojen syöttöparametrit ”Vehicle/Auxiliaries”
Täyssähköajoneuvolle tai hybridisähköajoneuvolle, jonka voimalaitekonfiguraatio on ”S” tai ”S-IEPC” 10.1.1 kohdan mukaisesti, sallitaan ainoastaan arvo ”Electric driven pump” tai ”Full electric steering gear”.
Erillinen kohta kustakin käytössä olevasta ohjaavan pyörän akselista.
ElectricSystem/Technology
P183
string
[-]
Sallitut arvot: ”Standard technology”, ”Standard technology - LED headlights, all”
Täyssähköajoneuvolle tai hybridisähköajoneuvolle, jonka voimalaitekonfiguraatio on ”S” tai ”S-IEPC” 10.1.1 kohdan mukaisesti, sallitaan ainoastaan arvo ”Electric driven pump” tai ”Full electric steering gear”.
Erillinen kohta kustakin käytössä olevasta ohjaavan pyörän akselista.
Täyspolttomoottoriajoneuvojen osalta sallittuja arvoja ovat ainoastaan ”conventional” tai ”smart”
Hybridisähköajoneuvolle, jonka voimalaitekonfiguraatio on ”S” tai ”S-IEPC” 10.1.1 kohdan mukaisesti, sallitaan ainoastaan arvo ”no alternator” tai ”conventional”
X
ElectricSystem/SmartAlternatorRatedCurrent
P295
integer
[A]
Erillinen kohta kustakin älykkäästä vaihtovirtageneraattorista.
X
ElectricSystem/SmartAlternatorRatedVoltage
P296
integer
[V]
Sallitut arvot: ”12”, ”24”, ”48”
Erillinen kohta kustakin älykkäästä vaihtovirtageneraattorista.
Jos akut on asennettu sarjaan (esim. kaksi 12 voltin akkua 24 voltin järjestelmässä), ilmoitetaan yksittäisten akkuyksiköiden todellinen nimellisjännite (esimerkissä 12 V).
Erillinen kohta kullekin älykkäällä vaihtovirtageneraattorijärjestelmällä ladattavalle akulle
Kompressorin käyttötavan electrically osalta ilmoitetaan arvo ”not applicable”.
Täyssähköajoneuvojen tapauksessa ei tarvitse ilmoittaa mitään.
X
PneumaticSystem/CompressorDrive
P310
string
[-]
Sallitut arvot: ”mechanically”, ”electrically”
Täyssähköajoneuvojen osalta sallitaan ainoastaan arvo ”electrically”.
X
PneumaticSystem/Clutch
P311
string
[-]
Sallitut arvot: ”none”, ”visco”, ”mechanically”
Täyssähköajoneuvojen tapauksessa ei tarvitse ilmoittaa mitään.
X
PneumaticSystem/SmartRegenerationSystem
P312
boolean
[-]
X
PneumaticSystem/SmartCompressionSystem
P313
boolean
[-]
Kun kyseessä on täyssähköajoneuvo tai hybridisähköajoneuvo, jonka voimalaitekonfiguraatio on ”S” tai ”S-IEPC” 10.1.1 kohdan mukaisesti, ei tarvitse ilmoittaa mitään.
X
PneumaticSystem/Ratio Compressor ToEngine
P314
double, 3
[-]
Kompressorin käyttötavan electrically osalta ilmoitetaan arvo ”0.000”.
Täyssähköajoneuvojen tapauksessa ei tarvitse ilmoittaa mitään.
X
PneumaticSystem/Air suspension control
P315
string
[-]
Sallitut arvot: ”mechanically”, ”electronically”
X
PneumaticSystem/SCRReagentDosing
P316
boolean
[-]
X
HVAC/SystemConfiguration
P317
int
[-]
Sallitut arvot: ”0”–”10”
Kun kyseessä on keskeneräinen LVI-järjestelmä, arvoksi ilmoitetaan ”0”. Arvoa ”0” ei sovelleta valmiisiin tai valmistuneisiin ajoneuvoihin.
Jos matkustamon viilentämiseen käytetään useita teknologialtaan erilaisia lämpöpumppuja, ilmoitetaan pääteknologia (esim. käytettävissä olevan tehon tai parhaaksi katsotun käytön mukaan).
Jos matkustamon lämmittämiseen käytetään useita teknologialtaan erilaisia lämpöpumppuja, ilmoitetaan pääteknologia (esim. käytettävissä olevan tehon tai parhaaksi katsotun käytön mukaan).
X
HVAC/AuxiliaryHeaterPower
P322
integer
[W]
Jos lisälämmitintä ei ole asennettu, ilmoitetaan ”0”.
X
HVAC/Double glazing
P323
boolean
[-]
X
HVAC/AdjustableCoolantThermostat
P324
boolean
[-]
X
HVAC/AdjustableAuxiliaryHeater
P325
boolean
[-]
X
HVAC/EngineWasteGasHeatExchanger
P326
boolean
[-]
Täyssähköajoneuvojen tapauksessa ei tarvitse ilmoittaa mitään.
X
HVAC/SeparateAirDistributionDucts
P327
boolean
[-]
X
HVAC/WaterElectricHeater
P328
boolean
[-]
Ilmoitetaan vain hybridisähkö- ja täyssähköajoneuvoista.
X
HVAC/AirElectricHeater
P329
boolean
[-]
Ilmoitetaan vain hybridisähkö- ja täyssähköajoneuvoista.
X
HVAC/OtherHeating Technology
P330
boolean
[-]
Ilmoitetaan vain hybridisähkö- ja täyssähköajoneuvoista.
X
Taulukko 4
Syöttöparametrit ”Vehicle/EngineTorqueLimits” vaihdetta kohti (valinnainen)
Parametrin nimi
Parametrin tunnus
Tyyppi
Yksikkö
Kuvaus/viite
Raskaat kuorma-autot
Keskiraskaat kuorma-autot
Raskaat linja-autot (ensimm. vaiheen ajoneuvo)
Raskaat linja-autot (valmis tai valmistunut ajoneuvo)
Gear
P196
integer
[-]
Ilmoitetaan ainoastaan vaihteiden numerot, jos sovelletaan 6 kohdan mukaisia ajoneuvon moottorin vääntömomentin raja-arvoja
X
X
X
MaxTorque
P197
integer
[Nm]
X
X
X
Taulukko 5
9 artiklan mukaisesti vaatimuksista vapautettuja ajoneuvoja koskevat syöttöparametrit
Parametrin nimi
Parametrin tunnus
Tyyppi
Yksikkö
Kuvaus/viite
Raskaat kuorma-autot
Keskiraskaat kuorma-autot
Raskaat linja-autot (ensimm. vaiheen ajoneuvo)
Raskaat linja-autot (valmis ja valmistunut ajoneuvo)
Manufacturer
P235
token
[-]
X
X
X
X
ManufacturerAddress
P252
token
[-]
X
X
X
X
Model_CommercialName
P236
token
[-]
X
X
X
X
VIN
P238
token
[-]
X
X
X
X
Date
P239
dateTime
[-]
Varsinaisten syöttötietojen ja oheissyöttötietojen luomispäivä ja -aika
Sallitut arvot: ”4 × 2”, ”4 × 2F”, ”6 × 2”, ”6 × 4”, ”8 × 2”, ”8 × 4” jossa ”4 × 2F” tarkoittaa 4 × 2-ajoneuvoja, joissa on vetävä etuakseli
X
X
X
Articulated
P281
boolean
Tämän asetuksen liitteessä I vahvistetun määritelmän mukaisesti
X
CorrectedActualMass
P038
int
[kg]
2 kohdan 4 alakohdassa määritellyn ”ajoneuvon korjatun todellisen massan” mukaisesti
X
X
X
TechnicalPermissibleMaximumLadenMass
P041
int
[kg]
Asetuksen (EU) N:o 1230/2012 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti
X
X
X
X
ZeroEmissionVehicle
P269
boolean
[-]
3 artiklan 15 kohdan määritelmän mukaisesti
X
X
X
Sleepercab
P276
boolean
[-]
X
ClassBus
P282
string
[-]
Sallitut arvot: ”I”, ”I+II”, ”A”, ”II”, ”II+III”, ”III” ja ”B” E-säännössä nro 107 olevan 2 kohdan mukaisesti
X
NumberPassengersSeatsLowerDeck
P283
int
[-]
Matkustajaistuinten määrä – lukuun ottamatta kuljettajan ja henkilökunnan istuimia.
Jos ajoneuvo on kaksikerroksinen, tätä parametria käytetään ilmoitettaessa matkustajaistuinten määrä alakerroksessa. Jos ajoneuvo on yksikerroksinen, tätä parametria käytetään ilmoitettaessa matkustajaistuinten kokonaismäärä.
X
NumberPassengersStandingLowerDeck
P354
int
[-]
Rekisteriin merkitty seisovien matkustajien määrä
Jos ajoneuvo on kaksikerroksinen, tätä parametria käytetään ilmoitettaessa rekisteriin merkitty seisovien matkustajien määrä alakerroksessa. Jos ajoneuvo on yksikerroksinen, tätä parametria käytetään ilmoitettaessa rekisteriin merkitty seisovien matkustajien kokonaismäärä.
X
NumberPassengersSeatsUpperDeck
P284
int
[-]
Matkustajaistuinten määrä – lukuun ottamatta kaksikerroksisen ajoneuvon yläkerroksessa olevia kuljettajan ja henkilökunnan istuimia.
Yksikerroksisten ajoneuvojen osalta syöttötietona annetaan ”0”.
X
NumberPassengersStandingUpperDeck
P355
int
[-]
Rekisteriin merkitty seisovien matkustajien määrä kaksikerroksisen ajoneuvon yläkerroksessa.
Yksikerroksisten ajoneuvojen osalta syöttötietona annetaan ”0”.
X
BodyworkCode
P285
int
[-]
Sallitut arvot: ”CA”, ”CB”, ”CC”, ”CD”, ”CE”, ”CF”, ”CG”, ”CH”, ”CI” ja ”CJ” asetuksen (EU) 2018/585 liitteessä I olevan C osan 3 kohdan mukaisesti.
X
LowEntry
P286
boolean
[-]
”matala-askelmainen” liitteessä I olevan 1.2.2.3 kohdan mukaisesti
X
HeightIntegratedBody
P287
int
[mm]
2 kohdan 5 alakohdan mukaisesti
X
SumNetPower
P331
int
[W]
kaikkien ajovoimalinjaan tai pyöriin yhdistettyjen energianmuuntimien positiivisen käyttövoiman suurin mahdollinen summa
Koskee ainoastaan vaihteistotyyppejä APT-S- ja APT-P yhdessä ekorullaustoiminnon kanssa. Arvoksi asetetaan ”true”, jos 8.1.2 kohdassa määritelty toiminto 2 on yleisin ekorullaustoimintatila.
Ilmoitetaan vain täyspolttomoottoriajoneuvoista
X
X
X
X
Taulukko 7
Hybridisähköajoneuvojen ja täyssähköajoneuvojen yleiset syöttöparametrit
Simulointivälineen syöttötietona ilmoitetaan ajoneuvon suurin mahdollinen latausteho ajoneuvon ulkopuolelta ladattaessa.
Koskee ainoastaan tapauksia, joissa parametrin ”OvcHev” arvoksi asetetaan ”true”.
X
X
X
Taulukko 8
Sähkökoneen sijainnin mukaiset syöttöparametrit
(Sovelletaan vain, jos ajoneuvossa on kyseinen komponentti)
Parametrin nimi
Parametrin tunnus
Tyyppi
Yksikkö
Kuvaus/viite
PowertrainPosition
P403
string
[-]
Sähkökoneen sijainti ajoneuvon voimalaitteessa 10.1.2 ja 10.1.3 kohdan mukaisesti.
Sallitut arvot: ”1”, ”2”, ”2.5”, ”3”, ”4”, ”GEN”.
Kutakin voimalaitetta kohti sallitaan vain yksi sähkökoneen sijainti, lukuun ottamatta kokoonpanoa ”S”. Kokoonpanossa ”S” sähkökoneen sijainnin on oltava ”GEN” ja lisäksi yhden muun sähkökoneen sijainnin on oltava ”2”, ”3” tai ”4”.
Sijainti ”1” ei ole sallittu kokoonpanoissa ”S” ja ”E”.
Sijainti ”GEN” on sallittu vain kokoonpanossa ”S”.
Count
P404
integer
[-]
Identtisten sähkökoneiden lukumäärä määritellyssä sähkökoneen sijainnissa.
Jos parametri ”PowertrainPosition” on ”4”, lukumäärän on oltava kahden kerrannainen (esim. 2, 4, 6).
CertificationNumberEM
P405
token
[-]
CertificationNumberADC
P406
token
[-]
Valinnaiset syöttötiedot, jos sähkökoneen akselin ja ajoneuvon voimalaitteen liitäntäpisteen välillä on yksiportainen lisävälityssuhde (voimansiirron lisäkomponentti ADC) 10.1.2 kohdan mukaisesti.
Ei ole sallittu, jos parametrin ”IHPCType” arvoksi on asetettu ”IHPC Type 1”.
P2.5GearRatios
P407
double, 3
[-]
Sovelletaan vain, jos parametrin ”PowertrainPosition” arvoksi on asetettu ”P2.5”
Ilmoitetaan kullekin vaihteiston eteenpäinajovaihteelle. Ilmoitetaan välityssuhteen arvo, joka määritetään joko kaavasta ”nGBX_in / nEM”, jos sähkökoneessa ei ole ADC:tä, tai kaavasta ”nGBX_in / nADC”, jos sähkökoneessa on ADC.
Ilmoitetaan erilliset tietokokonaisuudet kullakin kohdassa ”CertificationNumberEM” mitatulla jännitetasolla. Ilmoitusta ei sallita, jos parametrin ”IHPCType” arvoksi on asetettu ”IHPC Type 1”.
Parametrin nimi
Parametrin tunnus
Tyyppi
Yksikkö
Kuvaus/viite
OutputShaftSpeed
P408
double, 2
[rpm]
Ilmoitetaan täsmälleen samat pyörimisnopeustiedot kuin liitteen X b lisäyksessä 15 olevassa kohdassa ”CertificationNumberEM” parametrille numero P468.
MaxTorque
P409
double, 2
[Nm]
Sähkökoneen suurin vääntömomentti (ulostuloakselilla) liitteen X b lisäyksen 15 parametrille numero P469 ilmoitettujen kierrosnopeuspisteiden funktiona.
Kunkin ilmoitetun suurimman vääntömomentin arvon on oltava joko pienempi kuin 0,9 kertaa alkuperäinen arvo vastaavalla pyörimisnopeudella tai täsmälleen sama kuin alkuperäinen arvo vastaavalla pyörimisnopeudella.
Ilmoitetut suurimman vääntömomentin arvot eivät saa olla pienempiä kuin nolla.
Jos parametri ”Count” (P404) on suurempi kuin yksi, ilmoitetaan yksittäisen sähkökoneen suurin vääntömomentti (sellaisena kuin se on sähkökoneen komponenttitestissä kohdassa ”CertificationNumberEM”).
MinTorque
P410
double, 2
[Nm]
Sähkökoneen pienin vääntömomentti (ulostuloakselilla) liitteen X b lisäyksen 15 parametrille numero P470 ilmoitettujen kierrosnopeuspisteiden funktiona.
Kunkin ilmoitetun pienimmän vääntömomentin arvon on oltava joko suurempi kuin 0,9 kertaa alkuperäinen arvo vastaavalla pyörimisnopeudella tai täsmälleen sama kuin alkuperäinen arvo vastaavalla pyörimisnopeudella.
Ilmoitetut pienimmän vääntömomentin arvot eivät saa olla suurempia kuin nolla.
Jos parametri ”Count” (P404) on suurempi kuin yksi, ilmoitetaan yksittäisen sähkökoneen pienin vääntömomentti (sellaisena kuin se on sähkökoneen komponenttitestissä kohdassa ”CertificationNumberEM”).
Taulukko 10
REESS-järjestelmän syöttöparametrit
(Sovelletaan vain, jos ajoneuvossa on kyseinen komponentti)
Parametrin nimi
Parametrin tunnus
Tyyppi
Yksikkö
Kuvaus/viite
StringID
P411
integer
[-]
Liitteen X b mukaisten edustavien akkujärjestelmän alajärjestelmien järjestely ajoneuvossa on ilmoitettava muodostamalla kullekin alajärjestelmälle yhteys tiettyyn tässä parametrissa määriteltyyn merkkijonoon. Kaikki yksittäiset merkkijonot on kytketty rinnan, jolloin kaikki yksittäisessä rinnankytketyssä merkkijonossa sijaitsevat akkujärjestelmän alajärjestelmät on kytketty sarjaan.
Sallitut arvot: ”1”, ”2”, ”3”, …
CertificationNumberREESS
P412
token
[-]
SOCmin
P413
integer
[%]
Valinnainen syöttötieto.
Koskee ainoastaan tapauksia, joissa REESS-järjestelmän tyyppi on ”battery”.
Parametri toimii simulointivälineessä vain jos syöttöarvo on suurempi kuin käyttöoppaassa ilmoitettu yleinen arvo.
SOCmax
P414
integer
[%]
Valinnainen syöttötieto
Koskee ainoastaan tapauksia, joissa REESS-järjestelmän tyyppi on ”battery”.
Parametri toimii simulointivälineessä vain jos syöttöarvo on pienempi kuin käyttöoppaassa ilmoitettu yleinen arvo.
Sallitaan ainoastaan, jos 10.1.1 kohdan mukainen voimalaitekonfiguraatio on ”P” tai ”tyypin 1 IHPC”.
Parametrin nimi
Parametrin tunnus
Tyyppi
Yksikkö
Kuvaus/viite
RotationalSpeed
P415
double, 2
[rpm]
Viittaa vaihteiston käyttöakselin pyörimisnopeuteen
BoostingTorque
P416
double, 2
[Nm]
10.2 kohdan mukaisesti
4. Keskiraskaiden jäykkien kuorma-autojen ja vetoajoneuvojen sekä raskaiden jäykkien kuorma-autojen ja vetoajoneuvojen massa
4.1
Simulointivälineen syöttötietona käytettävä ajoneuvon massa on ajoneuvon korjattu todellinen massa.
4.2
Jos kaikkia vakiovarusteita ei asenneta, valmistajan on lisättävä ajoneuvon korjattuun todelliseen massaan seuraavien rakenneosien massa:
a)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2144 (**) mukainen etualleajosuojaus
b)
Asetuksen (EU) 2019/2144 mukainen taka-alleajosuojaus
c)
Asetuksen (EU) 2019/2144 mukainen sivusuojaus
d)
Asetuksen (EU) 2019/2144 mukainen vetopöytä.
4.3
Edellä 4.2 kohdassa tarkoitettujen rakenneosien massan on oltava seuraava:
Ryhmien 1s, 1, 2 ja 3 ajoneuvojen osalta liitteen I taulukon 1 mukaisesti ja ajoneuvoryhmien 51 ja 53 osalta liitteen I taulukon 2 mukaisesti.
a)
Etualleajosuojaus
45 kg
b)
Taka-alleajosuojaus
40 kg
c)
Sivusuojaus
8,5 kg/m × akseliväli [m] – 2,5 kg
Ryhmien 4, 5, 9–12 ja 16 ajoneuvojen osalta liitteen I taulukon 1 mukaisesti
a)
Etualleajosuojaus
50 kg
b)
Taka-alleajosuojaus
45 kg
c)
Sivusuojaus
14 kg/m × akseliväli [m] – 17 kg
d)
Vetopöytä
210 kg
5. Hydraulisesti ja mekaanisesti vetävät akselit
Jos ajoneuvot on varustettu
a)
hydraulisesti vetävillä akseleilla, akselia on pidettävä ei-vetävänä, eikä valmistajan tule ottaa sitä huomioon määrittäessään ajoneuvon akselikonfiguraatiota
b)
mekaanisesti vetävillä akseleilla, akselia on pidettävä vetävänä, ja valmistajan on otettava se huomioon määrittäessään ajoneuvon akselikonfiguraation.
6. Vaihdesidonnaiset moottorin vääntömomentin raja-arvot ja vaihteen ottaminen pois käytöstä
6.1. Vaihdesidonnaiset moottorin vääntömomentin raja-arvot
Ajoneuvon valmistaja voi ilmoittaa vaihteiston ylempään puoliskoon kuuluville vaihteille (esim. 12-vaihteisessa voimansiirrossa vaihteet 7–12) moottorin suurimman vaihdesidonnaisen vääntömomentin raja-arvon, joka on enintään 95 prosenttia moottorin suurimmasta vääntömomentista.
6.2 Vaihteen ottaminen pois käytöstä
Ajoneuvon valmistaja voi ilmoittaa kahden suurimman vaihteen osalta (esim. 6-vaihteisessa voimansiirrossa vaihteet 5 ja 6), että vaihteet on otettu kokonaan pois käytöstä, antamalla simulointivälineen syöttötietoihin vaihdekohtaisen vääntömomentin raja-arvoksi 0 Nm.
6.3 Tarkastusta koskevat vaatimukset
Edellä olevan 6.1 kohdan mukaiset vaihdesidonnaiset moottorin raja-arvot ja 6.2 kohdan mukainen vaihteen ottaminen pois käytöstä on tarkastettava liitteessä X a olevan 6.1.1.1 kohdan c alakohdassa säädetyssä tarkastustestausmenettelyssä (VTP).
7. Ajoneuvokohtainen moottorin joutokäyntinopeus
7.1.
Moottorin joutokäyntinopeus on ilmoitettava kunkin yksittäisen täyspolttomoottoriajoneuvon osalta. Moottorin ilmoitetun joutokäyntinopeuden on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin nopeus, joka on ilmoitettu moottorin varsinaisten syöttötietojen hyväksynnän yhteydessä.
8. Kuljettajaa avustavat edistyneet järjestelmät
8.1
Simulointivälineen syöttötiedoissa on ilmoitettava seuraavat kuljettajaa avustavien edistyneiden järjestelmien tyypit, joiden tarkoituksena on ensisijaisesti vähentää polttoaineenkulutusta ja hiilidioksidipäästöjä:
8.1.1
Moottorin sammutus-käynnistystoiminto ajoneuvon pysähdysten aikana: Järjestelmä, joka moottorin joutokäyntiajan lyhentämiseksi sammuttaa automaattisesti polttomoottorin ja käynnistää sen uudelleen ajoneuvon ollessa pysähdyksissä. Ajoneuvon pysähdyttyä sen moottorin on sammuttava automaattisesti viimeistään 3 sekunnin kuluttua.
8.1.2
Ekorullaus ilman moottorin sammutus-käynnistystoimintoa: Järjestelmä, joka kytkee automaattisesti polttomoottorin irti ajovoimalinjasta ajettaessa tietyissä olosuhteissa alamäkeen kaltevuuden ollessa pieni. Järjestelmän on oltava aktiivinen ainakin kaikissa asetetuissa vakionopeuksissa, jotka ylittävät nopeuden 60 km/h. Jokaisen simulointivälineen syöttötiedoissa ilmoitetun järjestelmän on katettava joko toinen tai molemmat seuraavista toiminnoista:
Toiminto 1:
Polttomoottori kytkeytyy irti ajovoimalinjasta, ja moottori käy joutokäynnillä. APT-vaihteistojen ollessa kyseessä momentinmuuntimen lukkokytkin on lukittuna.
Toiminto 2: Momentinmuuntimen lukkokytkin on auki.
Momentinmuuntimen lukkokytkin on auki ekorullauksen aikana. Tämän ansiosta moottori voi toimia rullaustilassa alemmilla moottorin pyörimisnopeuksilla, ja lisäksi toiminto vähentää polttoaineen ruiskutusta tai jopa katkaisee sen. Toiminto 2 koskee ainoastaan APT-vaihteistoja.
8.1.3
Ekorullaus moottorin sammutus-käynnistystoiminnon kanssa: Järjestelmä, joka kytkee automaattisesti polttomoottorin irti ajovoimalinjasta ajettaessa tietyissä olosuhteissa alamäkeen kaltevuuden ollessa pieni. Näiden jaksojen aikana polttomoottori sammutetaan lyhyen viipeen jälkeen ja pidetään sammutettuna suurimman osan ekorullausvaiheesta. Järjestelmän on oltava aktiivinen ainakin kaikissa asetetuissa vakionopeuksissa, jotka ylittävät nopeuden 60 km/h.
8.1.4
Ennakoiva vakionopeussäädin (PCC): Järjestelmät, jotka optimoivat potentiaalisen energian käytön ajosyklin aikana saatavilla olevien tien kaltevuutta koskevien ennakkotietojen ja GPS-järjestelmän avulla. Simulointivälineen syöttötiedoissa ilmoitetussa PCC-järjestelmässä olevien tien kaltevuutta koskevien ennakkotietojen on ulotuttava yli 1 000 metriä eteenpäin, ja järjestelmän on katettava kaikki seuraavat toiminnot:
(1)
Harjannerullaus (”crest coasting”)
Harjannetta lähestyttäessä ajoneuvon nopeutta pienennetään vakionopeussäätimeen asetettuun nopeuteen nähden, ennen kuin ajoneuvo saavuttaa pisteen, jossa sen nopeus alkaa kiihtyä pelkästään painovoiman vaikutuksesta, jotta jarrutusta voidaan vähentää alamäkivaiheessa.
(2)
Kiihdytys ilman moottorivoimaa
Alamäkeen ajettaessa ajoneuvon nopeuden ollessa alhainen ja kaltevuuden ollessa jyrkkä ajoneuvoa kiihdytetään ilman moottorivoimaa, jotta alamäessä jarrutusta voidaan pienentää.
(3)
Notkelmarullaus (”dip coasting”)
Kun ajoneuvo alamäkeen ajettaessa jarruttaa ylinopeudessa, ennakoiva vakionopeussäädin nostaa hetkeksi ylinopeutta suurinopeuksisen alamäkivaiheen lopuksi. Ylinopeus on vakionopeussäätimeen asetettua nopeutta suurempi nopeus.
Ennakoiva vakionopeussäädinjärjestelmä voidaan ilmoittaa simulointivälineeseen syöttötietona, jos se sisältää joko 1 ja 2 alakohdassa tai 1, 2 ja 3 alakohdassa mainitut toiminnot.
8.2
Taulukossa 12 esitetyt kuljettajaa avustavien edistyneiden järjestelmien 11 yhdistelmää ovat simulointivälineen syöttöparametrejä. SMT-vaihteistoille ei voida ilmoittaa yhdistelmiä nro 2–11. APT-vaihteistoille ei voida ilmoittaa yhdistelmiä nro 3, 6, 9 ja 11.
Taulukko 12
Simulointivälineen syöttöparametreinä olevat kuljettajaa avustavien edistyneiden järjestelmien yhdistelmät
Yhdistelmän nro
Moottorin sammutus-käynnistys ajoneuvon pysähdysten aikana
Ekorullaus ilman moottorin sammutus-käynnistystoimintoa
Ekorullaus moottorin sammutus-käynnistystoiminnon kanssa
Ennakoiva vakionopeussäädin
1
kyllä
ei
ei
ei
2
ei
kyllä
ei
ei
3
ei
ei
kyllä
ei
4
ei
ei
ei
kyllä
5
kyllä
kyllä
ei
ei
6
kyllä
ei
kyllä
ei
7
kyllä
ei
ei
kyllä
8
ei
kyllä
ei
kyllä
9
ei
ei
kyllä
kyllä
10
kyllä
kyllä
ei
kyllä
11
kyllä
ei
kyllä
kyllä
8.3
Kaikkien simulointivälineen syöttötiedoissa ilmoitettavien kuljettajaa avustavien edistyneiden järjestelmien on jokaisen virrankatkaisu-virrankytkentäsyklin jälkeen oletusarvoisesti toimittava polttoaineensäästötilassa.
8.4
Jos kuljettajaa avustava edistynyt järjestelmä ilmoitetaan simulointivälineen syöttötiedoissa, järjestelmän olemassaolo on voitava tarkastaa todellisten ajo-olosuhteiden ja järjestelmän määrityksien perusteella siten kuin 8.1 kohdassa esitetään. Jos ilmoitetaan tietty järjestelmien yhdistelmä, on osoitettava myös, miten toiminnot (esim. ennakoiva vakionopeussäädin sekä ekorullaus moottorin sammutus-käynnistystoiminnon kanssa) toimivat yhdessä. Tarkastusmenettelyssä on otettava huomioon, että järjestelmät tarvitsevat tietyt reunaehdot ollakseen aktiivisia (esimerkiksi moottorin oltava käyttölämpötilassa moottorin sammutus-käynnistystoimintoa varten, tietyt ajoneuvon nopeusalueet ennakoivan vakionopeussäätimen osalta ja tietyt tien kaltevuuden ja ajoneuvon massan suhteet ekorullauksen osalta). Ajoneuvonvalmistajan on toimitettava reunaehtojen toiminnallinen kuvaus järjestelmien ollessa inaktiivisina tai kun niiden tehokkuutta on vähennetty. Hyväksyntäviranomainen voi pyytää hakijalta näiden reunaehtojen tekniset perustelut hyväksyntää varten ja arvioida niiden vaatimustenmukaisuuden.
9. Kuormatilan koko
9.1.
Ajoneuvoissa, joiden alustakonfiguraatio on pakettiautotyyppinen eli ”van”, kuormatilan koko lasketaan seuraavalla yhtälöllä:
jossa mitat määritetään taulukon 13 ja kuvan 3 mukaisesti.
Taulukko 13
Pakettiautotyyppisten keskiraskaiden kuorma-autojen kuormatilan koon määrittäminen
Kaavassa oleva symboli
Mitta
Määrittäminen
LC,floor
Kuormatilan pituus lattiatasossa
—
pituussuuntainen etäisyys viimeisen istuinrivin tai väliseinän takimmaisesta pisteestä suljetun takatilan etumaiseen pisteeseen projisoituna nollapisteen kautta kulkevalle Y-tasolle
—
mitattuna kuormatilan lattiapinnan korkeudelta
LC
Kuormatilan pituus
—
pituussuuntainen etäisyys X-tasosta, joka sivuaa istuimen selkänojan takimmaista pistettä, mukaan lukien viimeisen istuinrivin pääntuet, tai väliseinää etumaiseen X-tasoon, joka sivuaa takatilan sulkevaa pintaa, eli takaluukkua tai takaovia tai mitä tahansa muuta rajoittavaa pintaa
—
mitattuna viimeisen istuinrivin tai väliseinän takimmaisen pisteen korkeudelta
WC,max
Kuormatilan enimmäisleveys
—
kuormatilan suurin sivuttainen etäisyys
—
mitattuna kuormatilan lattiatason ja 70 mm:n korkeuden väliltä
—
mittauksessa ei oteta huomioon seinän kaarta tai paikallisia ulkonemia, onteloita tai lokeroita, jos niitä on
WC,wheelhouse
Kuormatilan leveys pyöräkoteloiden kohdalla
—
pienin sivuttainen etäisyys pyöräkoteloiden rajoittamalla kohdalla
—
mitattuna kuormatilan lattiatason ja 70 mm:n korkeuden väliltä
—
mittauksessa ei oteta huomioon seinän kaarta tai paikallisia ulkonemia, onteloita tai lokeroita, jos niitä on
HC,max
Kuormatilan enimmäiskorkeus
—
suurin pystysuora etäisyys kuormatilan lattiasta sisäkaton verhoiluun tai muuhun rajoittavaan pintaan
—
mitattuna ajoneuvon keskilinjalla viimeisen istuinrivin tai väliseinän takaa
HC,rearwheel
Kuormatilan korkeus takapyörän kohdalla
—
pystysuora etäisyys kuormatilan lattian yläpinnasta sisäkaton verhoiluun tai rajoittavaan pintaan
Kun ajoneuvon voimalaitekonfiguraatio on 10.1.1 kohdan mukaisesti ”P”, ”S” tai ”E”, ajoneuvon voimalaitteeseen asennetun sähkökoneen sijainti on määritettävä taulukossa 14 esitettyjen määrittelyjen mukaisesti.
Taulukko 14
Sähkökoneiden mahdolliset sijainnit ajoneuvon voimalaitteessa
Sähkökoneen sijainnin osoittava indeksi
10.1.1 kohdan mukainen voimalaitekonfiguraatio
Liitteen VI lisäyksessä 12 olevan taulukon 1 mukainen vaihteistotyyppi
Kytketty voimalaitteeseen virtaussuunnassa ennen kytkintä (kun kyseessä on AMT) tai ennen momentinmuuntimen käyttöakselia (kun kyseessä on APT-S tai APT-P).
Sähkökone on kytketty polttomoottorin kampiakseliin suoraan tai mekaanisella kytkennällä (esim. hihna).
Erityistapaus P0: Sähkökoneet, jotka eivät periaatteessa voi osallistua ajoneuvon käyttövoiman tuottamiseen (kuten vaihtovirtageneraattorit), kuuluvat apujärjestelmiä koskevien syöttötietojen piiriin (ks. kuorma-autoja koskeva tämän liitteen taulukko 3, linja-autoja koskeva tämän liitteen taulukko 3 a sekä liite IX).
Sähkökoneet, jotka voivat periaatteessa osallistua ajoneuvon käyttövoiman tuottamiseen mutta joiden tämän liitteen taulukon 9 mukaisesti ilmoitettu suurin vääntömomentti on asetettu nollaan, ilmoitetaan kuitenkin P1:nä.
2
P
AMT
Sähkökone on kytketty voimalaitteeseen kytkimen jälkeen ja ennen vaihteiston käyttöakselia.
2
E, S
AMT, APT-N, APT-S, APT-P
Sähkökone on kytketty voimalaitteeseen ennen vaihteiston käyttöakselia (kun kyseessä on AMT tai APT-N) tai ennen momentinmuuntimen käyttöakselia (kun kyseessä on APT-S tai APT-P).
2,5
P
AMT, APT-S, APT-P
Sähkökone on kytketty voimalaitteeseen kytkimen jälkeen (kun kyseessä on AMT) tai momentinmuuntimen käyttöakselin jälkeen (kun kyseessä on APT-S tai APT-P) ja ennen vaihteiston ulostuloakselia.
Sähkökone on kytketty yksittäiseen vaihteiston sisällä olevaan akseliin (esim. sivuakseliin). Kullekin vaihteiston mekaaniselle vaihteelle on ilmoitettava välityssuhde taulukon 8 mukaisesti.
3
P
AMT, APT-S, APT-P
Sähkökone on kytketty voimalaitteeseen vaihteiston ulostuloakselin jälkeen ja ennen akselia.
3
E, S
ei sovelleta
Sähkökone on kytketty voimalaitteeseen ennen akselia.
4
P
AMT, APT-S, APT-P
Sähkökone on kytketty voimalaitteeseen akselin jälkeen.
4
E, S
ei sovelleta
Sähkökone on kytketty pyörän napaan, ja sama järjestely on asennettu symmetrisesti kaksi kertaa (eli yksi pituussuunnassa ajoneuvon vasemmalle sivulle ja yksi sen oikealle sivulle samaan pyöräpaikkaan).
GEN
S
ei sovelleta
Sähkökone on kytketty mekaanisesti polttomoottoriin, mutta se ei ole missään käyttöolosuhteissa kytkettynä mekaanisesti ajoneuvon pyöriin.
Taulukon 7 mukaisesti vaaditun voimalaitekokoonpanon tunnisteen syöttöarvo määritetään 10.1.1 kohdan mukaisen voimalaitekonfiguraation ja (tapauksen mukaan) 10.1.2 kohdan mukaisen ajoneuvon voimalaitteessa olevan sähkökoneen sijainnin perusteella taulukossa 15 lueteltujen simulointivälineen syöttötietojen pätevistä yhdistelmistä.
Jos voimalaitekonfiguraatio on 10.1.1 kohdan mukaisesti ”IHPC Type 1”, sovelletaan seuraavia säännöksiä:
(a)
Voimalaitekokoonpanon tunniste ”P2” ilmoitetaan taulukon 7 mukaisesti, ja liitteessä X b olevan 4.4.3 kohdan mukaisina simulointivälineen syöttötietoina annetaan taulukossa 15 tunnisteen ”P2” osalta esitetyt voimalaitteen komponenttitiedot, jotka ilmoitetaan erikseen sähkökoneesta ja vaihteistosta.
(b)
Edellä olevan a alakohdan mukaiset sähkökoneen komponenttitiedot syötetään simulointivälineeseen siten, että taulukon 8 mukaisen parametrin ”PowertrainPosition” arvoksi annetaan ”2”.
Ajoneuvon valmistaja voi ilmoittaa koko voimalaitteen kokonaiskäyttövoimamomentin rajoitukset suhteessa rinnakkaishybridisähköajoneuvon vaihteiston käyttöakseliin ajoneuvon tehostamisen rajoittamiseksi.
Tällaiset rajoitukset voidaan ilmoittaa ainoastaan siinä tapauksessa, että 10.1.1 kohdan mukainen voimalaitekonfiguraatio on ”IHPC Type 1”.
Rajoitukset ilmoitetaan polttomoottorin täyskuormituskäyrän ylittävänä sallittuna lisämomenttina vaihteiston käyttöakselin pyörimisnopeudesta riippuen. Simulointivälineellä tehdään lineaarinen interpolointi, jolla määritetään ilmoitettujen arvojen välillä sovellettava lisävääntömomentti kahdella eri pyörimisnopeudella. Pyörimisnopeudella nollasta moottorin joutokäyntinopeuteen (7.1 kohdan mukaisesti) polttomoottorista saatava täyskuormituksen vääntömomentti on ainoastaan yhtä suuri kuin polttomoottorin täyskuormituksen vääntömomentti moottorin joutokäyntinopeudella, mikä johtuu kytkimen käyttäytymisen mallintamisesta ajoneuvon käynnistyessä.
Jos ilmoitetaan tällainen rajoitus, lisämomentin arvot ilmoitetaan vähintään pyörimisnopeudella nolla ja polttomoottorin täyskuormituskäyrän suurimmalla pyörimisnopeudella. Arvoja voidaan ilmoittaa sattumanvarainen määrä nollan ja polttomoottorin täyskuormituskäyrän suurimman pyörimisnopeuden väliltä. Lisämomentin osalta ei sallita ilmoitettuja arvoja, jotka ovat pienempiä kuin nolla.
Ajoneuvon valmistaja voi ilmoittaa tällaiset täsmälleen polttomoottorin täyskuormituskäyrää vastaavat rajoitukset esittämällä lisämomentin arvoiksi 0 Nm.
10.3 Hybridisähköajoneuvojen moottorin sammutus-käynnistystoiminto
Jos ajoneuvo on varustettu 8.1.1 kohdan mukaisella moottorin sammutus-käynnistystoiminnolla ja kun otetaan huomioon 8.4 kohdassa esitetyt reunaehdot, taulukon 6 mukaisen syöttöparametrin P271 arvoksi asetetaan ”true”.
11. Simulointivälineellä saatujen tulosten siirtäminen koskemaan muita ajoneuvoja
11.1.
Simulointivälineellä saadut tulokset voidaan siirtää koskemaan muita ajoneuvoja 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
(a)
Varsinaiset syöttötiedot ja oheissyöttötiedot ovat täysin samat lukuun ottamatta ajoneuvon valmistenumeroa (P238) ja päivämäärää (P239). Ensimmäisen vaiheen raskaiden linja-autojen simulaatioiden osalta välivaiheen ajoneuvon kannalta merkitykselliset täydentävät varsinaiset ja oheissyöttötiedot, jotka ovat saatavilla jo aloitusvaiheessa, voivat vaihdella, mutta siinä tapauksessa on toteutettava erityistoimenpiteitä.
(b)
Simulointivälineen versio on identtinen.
11.2.
Tulosten siirrossa on otettava huomioon seuraavat tulostiedostot:
(a)
keskiraskaat ja raskaat kuorma-autot: valmistajan kirjanpitotiedosto ja asiakkaan tiedotuslomake
(b)
ensimmäisen vaiheen raskaat linja-autot: valmistajan kirjanpitotiedosto ja ajoneuvotietolomake
(c)
valmiit tai valmistuneet raskaat linja-autot: valmistajan kirjanpitotiedosto, asiakkaan tiedotuslomake ja ajoneuvotietolomake
11.3.
Jotta saadut tulokset voidaan siirtää, 10.2 kohdassa tarkoitetut tiedostot on muunnettava korvaamalla jäljempänä mainitut tietoelementit päivitetyillä tiedoilla. Muutoksia saa tehdä vain nykyistä valmistusvaihetta koskeviin tietoelementteihin.
11.3.1 Valmistajan kirjanpitotiedosto
(a)
Ajoneuvon valmistenumero (liite IV, osa I, 1.1.3 kohta)
(b)
Tulostiedoston luomispäivä (liite IV, osa I, 3.2 kohta)
11.3.2 Asiakkaan tiedotuslomake
(a)
Ajoneuvon valmistenumero (liite IV, osa II, 1.1.1 kohta)
(b)
Tulostiedoston luomispäivä (liite IV, osa II, 3.2 kohta)
11.3.3 Ajoneuvotietolomake
11.3.3.1.
Kun kyseessä on ensimmäisen vaiheen raskas linja-auto:
(a)
Ajoneuvon valmistenumero (liite IV, osa III, 1.1 kohta)
(b)
Tulostiedoston luomispäivä (liite IV, osa III, 1.3.2 kohta)
11.3.3.2.
Jos ensimmäisen vaiheen raskaan linja-auton valmistaja toimittaa muitakin tietoja niiden lisäksi, joita vaaditaan ensimmäisen vaiheen ajoneuvon osalta ja jotka eroavat toisistaan alkuperäisen ajoneuvon ja sen ajoneuvon välillä, jota koskemaan tiedot on siirretty, asiaankuuluvat ajoneuvotietolomakkeen tietoelementit on päivitettävä vastaavasti.
11.3.3.3.
Kun kyseessä on valmis tai valmistunut raskas linja-auto:
(a)
Ajoneuvon valmistenumero (liite IV, osa III, 2.1 kohta)
(b)
Tulostiedoston luomispäivä (liite IV, osa III, 2.2.2 kohta)
11.3.4 Edellä kuvattujen muutosten jälkeen on päivitettävä seuraavat yksilöivät kohdat.
11.3.4.1.
Kuorma-autot:
(a)
Valmistajan kirjanpitotiedosto: liite IV, osa I, 3.6 ja 3.7 kohta
(b)
Asiakkaan tiedotuslomake: liite IV, osa II, 3.3 ja 3.4 kohta
11.3.4.2.
Ensimmäisen vaiheen raskaat linja-autot:
(a)
Valmistajan kirjanpitotiedosto: liite IV, osa I, 3.3 ja 3.4 kohta
(b)
Ajoneuvotietolomake: liite IV, osa III, 1.4.1 ja 1.4.2 kohta
11.3.4.3.
Ensimmäisen vaiheen raskaat linja-autot, joista on toimitettu täydentäviä varsinaisia syöttötietoja välivaiheen ajoneuvon osalta:
(a)
Valmistajan kirjanpitotiedosto: liite IV, osa I, 3.3 ja 3.4 kohta
(b)
Ajoneuvotietolomake: liite IV, osa III, 1.4.1, 1.4.2 ja 2.3.1 kohta
11.3.4.4.
Valmiit tai valmistuneet raskaat linja-autot
(a)
Valmistajan kirjanpitotiedosto: liite IV, osa I, 3.6 ja 3.7 kohta
(b)
Ajoneuvotietolomake: liite IV, osa III, 2.3.1 kohta
11.4.
Jos alkuperäisen ajoneuvon hiilidioksidipäästöjä ja polttoaineenkulutusta ei voida määrittää simulointivälineen virhetoiminnan vuoksi, samoja toimenpiteitä on sovellettava ajoneuvoihin, joita koskemaan tulokset on siirretty.
11.5.
Jos valmistaja soveltaa tässä kohdassa säädettyä tulosten siirtämistä koskemaan muita ajoneuvoja, siihen liittyvä prosessi on demonstroitava hyväksyntäviranomaiselle osana prosessia koskevan luvan myöntämistä.
”Lisäys 1
Ajoneuvoteknologiat, joihin ei sovelleta 9 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä velvoitteita, siten kuin kyseisessä alakohdassa säädetään
Taulukko 1
Ajoneuvoteknologian luokka
Vapautuksen myöntämisperusteet
Tämän liitteen taulukon 5 mukainen syöttöparametrin arvo
Polttokennoajoneuvo
Ajoneuvo on joko polttokennoajoneuvo tai polttokennohybridiajoneuvo tämän liitteen 2 kohdan 12 tai 13 alakohdan mukaisesti.
”FCV Article 9 exempted”
Vetykäyttöinen polttomoottori
Ajoneuvo on varustettu polttomoottorilla, jossa voidaan käyttää vetypolttoainetta.
”H2 ICE Article 9 exempted”
Kaksipolttoaineajoneuvo
Asetuksen (EU) N:o 582/2011 2 artiklan 53, 55 ja 56 kohdassa määritellyt tyypin 1B, 2B ja 3B kaksipolttoaineajoneuvot
”Dual-fuel vehicle Article 9 exempted”
Hybridisähköajoneuvo
Ajoneuvot vapautetaan vaatimuksista, jos vähintään yksi seuraavista kriteereistä täyttyy:
—
Ajoneuvo on varustettu useilla sähkökoneilla, joita ei ole sijoitettu samaan ajovoimalinjan liitäntäpisteeseen tämän liitteen 10.1.2 kohdan mukaisesti.
—
Ajoneuvo on varustettu useilla sähkökoneilla, jotka on sijoitettu samaan ajovoimalinjan liitäntäpisteeseen tämän liitteen 10.1.2 kohdan mukaisesti mutta joilla ei ole täsmälleen samat spesifikaatiot (eli sama komponenttisertifikaatti). Tätä kriteeriä ei sovelleta, jos ajoneuvo on varustettu tyypin 1 IHPC:llä.
—
Ajoneuvossa on muu voimalaitekokoonpano kuin tämän liitteen 10.1.3 kohdan mukainen P1–P4, S2–S4 tai S-IEPC taikka muu kuin tyypin 1 IHPC kokoonpano.
”HEV Article 9 exempted”
Täyssähköajoneuvo
Ajoneuvot vapautetaan vaatimuksista, jos vähintään yksi seuraavista kriteereistä täyttyy:
—
Ajoneuvo on varustettu useilla sähkökoneilla, joita ei ole sijoitettu samaan ajovoimalinjan liitäntäpisteeseen tämän liitteen 10.1.2 kohdan mukaisesti.
—
Ajoneuvo on varustettu useilla sähkökoneilla, jotka on sijoitettu samaan ajovoimalinjan liitäntäpisteeseen tämän liitteen 10.1.2 kohdan mukaisesti mutta joilla ei ole täsmälleen samat spesifikaatiot (eli sama komponenttisertifikaatti). Tätä kriteeriä ei sovelleta, jos ajoneuvo on varustettu IEPC:llä.
—
Ajoneuvossa on muu voimalaitekokoonpano kuin tämän liitteen 10.1.3 kohdan mukainen kokoonpano E2–E4 tai E-IEPC.
”PEV Article 9 exempted
Useat toisistaan pysyvästi mekaanisesti riippumattomat voimalaitteet
Ajoneuvo on varustettu useammalla kuin yhdellä voimalaitteella, jolloin kukin voimalaite käyttää ajoneuvon eri pyörän akselia (akseleita) eikä eri voimalaitteita voida missään olosuhteissa kytkeä mekaanisesti toisiinsa.
Hydraulisesti vetäviä akseleita on tämän liitteen 5 kohdan a alakohdan mukaisesti pidettävä ei-vetävinä akseleina, joten niitä ei lasketa itsenäiseksi voimalaitteeksi.
”Multiple powertrains Article 9 exempted”
Ajoneuvon sisäinen lataus
Ajoneuvo on varustettu konduktiivisella tai induktiivisella järjestelmällä sähköenergian syöttämiseksi liikkeessä olevaan ajoneuvoon; sähköenergiaa käytetään ainakin osittain suoraan ajoneuvon käyttövoimana ja vaihtoehtoisesti REESS-järjestelmän lataamiseen.
”In-motion charging Article 9 exempted”
Muut hybridiajoneuvot kuin hybridisähköajoneuvot
Ajoneuvo on hybridiajoneuvo muttei hybridisähköajoneuvo tämän liitteen 2 kohdan 26 ja 27 alakohdan mukaisesti.
”HV Article 9 exempted”
(*)
Komission asetus (EU) N:o 1230/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen massojen ja mittojen tyyppihyväksyntävaatimusten osalta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta (EUVL L 353, 21.12.2012, s. 31.)
(**)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2144, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntävaatimuksista niiden yleisen turvallisuuden ja ajoneuvon matkustajien ja loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelun osalta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/858 muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 78/2009, (EY) N:o 79/2009 ja (EY) N:o 661/2009 sekä komission asetusten (EY) N:o 631/2009, (EU) N:o 406/2010, (EU) N:o 672/2010, (EU) N:o 1003/2010, (EU) N:o 1005/2010, (EU) N:o 1008/2010, (EU) N:o 1009/2010, (EU) N:o 19/2011, (EU) N:o 109/2011, (EU) N:o 458/2011, (EU) N:o 65/2012, (EU) N:o 130/2012, (EU) N:o 347/2012, (EU) N:o 351/2012, (EU) N:o 1230/2012 ja (EU) 2015/166 kumoamisesta (EUVL L 325, 16.12.2019, s. 1).”.
”
(1) Jos vaihteistoon on asennettu useita voimanulosoton kytkentälaitteita, ilmoitetaan ainoastaan komponentit, joiden häviöt ovat yhdistettyjen kriteerien ”PTOShaftsGearWheels” ja ”PTOShaftsOtherElements” osalta suurimmat liitteessä IX olevan 3.6 kohdan mukaisesti.
(2) Termi ”sähkökone”, siten kuin sitä käytetään tässä, kattaa ADC-komponentin, jos ajoneuvossa on sellainen.
(3)
”Kyllä” (eli ajoneuvossa on akselikomponentti) ainoastaan siinä tapauksessa, että molemmat parametrit ”DifferentialIncluded” ja ”DesignTypeWheelMotor” asetetaan arvoon ”false”.
(4) Ei sovelleta vaihteistotyyppeihin APT-S ja APT-P.
(5) Jos sähkökone on kytketty yksittäiseen vaihteiston sisällä olevaan akseliin (esim. sivuakseliin) taulukon 8 mukaisesti.
Tässä liitteessä kuvataan valmistajan kirjanpitotiedoston (MRF), asiakkaan tiedotuslomakkeen (CIF) ja ajoneuvotietolomakkeet (VIF) mallit.
2. Määritelmät
(1)
”Todellinen toimintasäde varausta purettaessa”: Matka, joka voidaan ajaa varausta purkavassa tilassa REESS-järjestelmässä käytettävissä olevalla energialla ilman, että ajoneuvoa ladataan välillä.
(2)
”Vastaava täyssähköinen toimintasäde”: Se osa todellista toimintasädettä varausta purettaessa, jossa käytetään REESS-järjestelmästä saatavaa sähköenergiaa, toisin sanoen ilman muusta kuin sähköisen käyttövoimaenergian varastointijärjestelmästä saatavaa energiaa.
(3)
”CO2-päästötön toimintasäde”: Toimintasäde, jossa käytetään energiaa sellaisista käyttövoimaenergian varastointijärjestelmistä, joiden hiilidioksidipäästöillä ei katsota olevan vaikutuksia.
3. Tulostiedostojen mallit
OSA I
Ajoneuvon hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus – Valmistajan kirjanpitotiedosto
Valmistajan kirjanpitotiedosto laaditaan simulointivälineellä, ja sen on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot, jos ne ovat sovellettavissa kyseessä olevaan ajoneuvoon tai valmistusvaiheeseen:
1.
Ajoneuvoa, komponentteja, erillisiä teknisiä yksiköitä ja järjestelmiä koskevat tiedot
1.1.
Ajoneuvoa koskevat tiedot
1.1.1.
Valmistajan (valmistajien) nimi ja osoite…
1.1.2.
Ajoneuvon malli tai kauppanimitys…
1.1.3.
Ajoneuvon valmistenumero (VIN)…
1.1.4.
Ajoneuvoluokka (N2, N3)…
1.1.5.
Akselikonfiguraatio…
1.1.6.
Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna (t)…
1.1.7.
Liitteen I mukainen ajoneuvoryhmä…
1.1.7a.
CO2-normien mukainen ajoneuvo(ala)ryhmä…
1.1.8.
Korjattu todellinen massa (kg)…
1.1.9.
Työajoneuvo (kyllä/ei)…
1.1.10.
Päästötön raskas hyötyajoneuvo (kyllä/ei)…
1.1.11.
Sähkökäyttöinen raskas hybridiajoneuvo (kyllä/ei)…
Moottorin sammutus-käynnistys ajoneuvon pysähdysten aikana (kyllä/ei)…
1.12.2.
Ekorullaus ilman moottorin sammutus-käynnistystoimintoa (kyllä/ei)…
1.12.3.
Ekorullaus moottorin sammutus-käynnistystoiminnon kanssa (kyllä/ei)…
1.12.4.
Ennakoiva vakionopeussäädin (kyllä/ei)…
1.13.
Sähkökonejärjestelmien ominaisuudet
1.13.1
Malli…
1.13.2.
Sertifiointinumero:
1.13.3
Tyyppi (PSM, ESM, IM, SRM)…
1.13.4.
Sijainti (GEN 1, 2, 3, 4)…
1.13.5.
-
1.13.6.
Lukumäärä tässä sijainnissa…
1.13.7.
Nimellisteho (kW)…
1.13.8.
Suurin jatkuva teho (kW)…
1.13.9.
Sähkönkulutuskartan generoinnissa käytetty sertifiointivaihtoehto…
1.13.10.
Varsinaisten syöttötietojen ja oheissyöttötietojen hash-tunniste…
1.13.11.
ADC:n malli…
1.13.12.
ADC:n sertifiointinumero…
1.13.13.
ADC:n häviökartan generoinnissa käytetty sertifiointivaihtoehto (kiinteät arvot / mittaus)…
1.13.14.
ADC-suhde…
1.13.15.
Voimansiirron lisäkomponenttien varsinaisten syöttötietojen ja oheissyöttötietojen hash-tunniste:…
1.14.
Integroidun sähköisen voimalaitejärjestelmän (IEPC) ominaisuudet
1.14.1
Malli…
1.14.2.
Sertifiointinumero…
1.14.3.
Nimellisteho (kW)…
1.14.4.
Suurin jatkuva teho (kW)…
1.14.5.
Vaihteiden lukumäärä…
1.14.6.
Pienin kokonaisvälityssuhde (suurin vaihde kertaa akselisuhde, tapauksen mukaan)…
1.14.7.
Tasauspyörästö sisältyy (kyllä/ei)…
1.14.8.
Sähkönkulutuskartan generoinnissa käytetty sertifiointivaihtoehto…
1.14.9.
Varsinaisten syöttötietojen ja oheissyöttötietojen hash-tunniste…
1.15.
Ladattavan sähköenergian varastojärjestelmän (REESS-järjestelmän) ominaisuudet
1.15.1
Malli…
1.15.2.
Sertifiointinumero…
1.15.3.
Nimellisjännite (V)…
1.15.4.
Kokonaisvarastointikapasiteetti (kWh)…
1.15.5.
Simuloinnissa käytettävissä oleva kokonaiskapasiteetti (kWh)…
1.15.6.
Sähköjärjestelmän häviöiden osalta käytetty sertifiointivaihtoehto…
1.15.7.
Varsinaisten syöttötietojen ja oheissyöttötietojen hash-tunniste…
1.15.8.
StringID (-)…
2.
Käyttöprofiili ja kuormituksesta riippuvat arvot
2.1.
Simulointiparametrit (kunkin käyttöprofiilin ja kuormitusyhdistelmän osalta, OVC-HEV-ajoneuvojen tapauksessa lisäksi varausta purkavan tilan ja varausta ylläpitävän tilan osalta ja painotettuna)
2.1.1.
Käyttöprofiili…
2.1.2.
Kuorma (siten kuin se on määritelty simulointivälineessä) (kg)…
Ajoneuvon käyttöteho ja simuloinnin laaduntarkastukseen tarvittavat tiedot
2.2.1.
Keskinopeus (km/h)…
2.2.2.
Pienin hetkellinen nopeus (km/h)…
2.2.3.
Suurin hetkellinen nopeus (km/h)…
2.2.4.
Suurin hidastuvuus (m/s2)…
2.2.5.
Suurin kiihtyvyys (m/s2)…
2.2.6.
Täyden kuormituksen prosenttiosuus suhteessa ajoaikaan…
2.2.7.
Vaihteenvaihtojen kokonaismäärä…
2.2.8.
Ajettu kokonaismatka (km)…
2.3.
Polttoaineen- ja energiankulutusta (polttoainetyypeittäin ja sähköenergian osalta) ja hiilidioksidipäästöjä koskevat tulokset (yhteensä)
2.3.1.
Polttoaineenkulutus (g/km)…
2.3.2.
Polttoaineenkulutus (g/t-km)…
2.3.3.
Polttoaineenkulutus (g/p-km)…
2.3.4.
Polttoaineenkulutus (g/m3-km)…
2.3.5.
Polttoaineenkulutus (l/100 km)…
2.3.6.
Polttoaineenkulutus (l/t-km)…
2.3.7.
Polttoaineenkulutus (l/p-km)…
2.3.8.
Polttoaineenkulutus (l/m3-km)…
2.3.9.
Energiankulutus (MJ/km, kWh/km)…
2.3.10.
Energiankulutus (MJ/t-km, kWh/t-km)…
2.3.11.
Energiankulutus (MJ/p-km, kWh/p-km)…
2.3.12.
Energiankulutus (MJ/m3-km, kWh/m3-km)…
2.3.13.
CO2 (g/km)…
2.3.14.
CO2 (g/t-km)…
2.3.15.
CO2 (g/p-km)…
2.3.16.
CO2 (g/m3-km)…
2.4.
Sähköinen toimintasäde ja päästötön toimintasäde
2.4.1.
Todellinen toimintasäde varausta purettaessa (km)…
2.4.2.
Vastaava täyssähköinen toimintasäde (km)…
2.4.3.
CO2-päästötön toimintasäde (km)…
3.
Ohjelmistotiedot
3.1.
Simulointivälineen versio (X.X.X)…
3.2.
Simulointipäivä ja -aika…
3.3.
Simulointivälineen varsinaisten syöttötietojen ja oheissyöttötietojen kryptografinen hash-tunniste ensimmäisen vaiheen ajoneuvon osalta (tapauksen mukaan)…
3.4.
Valmistajan kirjanpitotiedoston kryptografinen hash-tunniste ensimmäisen vaiheen ajoneuvon osalta (tapauksen mukaan)…
Ajoneuvon hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus – Asiakkaan tiedotuslomake
Asiakkaan tiedotuslomake laaditaan simulointivälineellä, ja sen on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot, jos ne ovat sovellettavissa kyseessä olevaan ajoneuvoon tai sertifiointivaiheeseen:
1.
Ajoneuvoa, komponentteja, erillisiä teknisiä yksiköitä ja järjestelmiä koskevat tiedot
1.1.
Ajoneuvoa koskevat tiedot
1.1.1.
Ajoneuvon valmistenumero (VIN)…
1.1.2.
Ajoneuvoluokka (N2, N3, M3)…
1.1.3.
Akselikonfiguraatio…
1.1.4.
Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna (t)…
1.1.5.
Liitteen I mukainen ajoneuvoryhmä…
1.1.5a.
CO2-normien mukainen ajoneuvo(ala)ryhmä…
1.1.6.
Valmistajan (valmistajien) nimi ja osoite…
1.1.7.
Malli…
1.1.8.
Korjattu todellinen massa (kg)…
1.1.9.
Työajoneuvo (kyllä/ei)…
1.1.10.
Päästötön raskas hyötyajoneuvo (kyllä/ei)…
1.1.11
Sähkökäyttöinen raskas hybridiajoneuvo (kyllä/ei)…
Sähkön varastointikapasiteetti (älykäs vaihtovirtageneraattori) (kWh)…
1.3.3.
Paineilmajärjestelmä
1.3.3.1
Älykäs kompressiojärjestelmä…
1.3.3.2
Älykäs regenerointijärjestelmä…
1.3.4.
HVAC-järjestelmä
1.3.4.1
Järjestelmän konfiguraatio…
1.3.4.2
Lisälämmittimen teho (kW)…
1.3.4.3
Kaksoislasitus (kyllä/ei)…
2.
Ajoneuvon hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus (kunkin käyttöprofiilin ja kuormitusyhdistelmän osalta, OVC-HEV-ajoneuvojen tapauksessa lisäksi varausta purettaessa ja varausta ylläpidettäessä ja painotettu arvo)
Todellinen toimintasäde varausta purettaessa (km)…
2.6.8.
Vastaava täyssähköinen toimintasäde (km)…
2.6.9.
CO2-päästötön toimintasäde (km)…
3.
Ohjelmistotiedot
3.1.
Simulointivälineen versio…
3.2.
Simulointipäivä ja -aika…
3.3.
Simulointivälineen varsinaisten syöttötietojen ja oheissyöttötietojen kryptografinen hash-tunniste ensimmäisen vaiheen ajoneuvon osalta (tapauksen mukaan)…
3.4.
Valmistajan kirjanpitotiedoston kryptografinen hash-tunniste ensimmäisen vaiheen ajoneuvon osalta (tapauksen mukaan)…
3.5.
Ajoneuvoa koskevien simulointivälineen varsinaisten syöttötietojen ja oheissyöttötietojen kryptografinen hash-tunniste…
Ajoneuvon hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus – Raskaiden linja-autojen ajoneuvotietolomake
Raskaista linja-autoista on tuotettava ajoneuvotietolomake, jonka avulla asiaankuuluvat varsinaiset syöttötiedot, oheissyöttötiedot ja simulointitulokset välitetään seuraavia sertifiointivaiheita varten liitteessä I olevassa 2 kohdassa kuvatun menetelmän mukaisesti.
Ajoneuvotietolomakkeen on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:
1.
Kun kyseessä on ensimmäisen vaiheen ajoneuvo:
1.1.
Varsinaiset syöttötiedot ja oheissyöttötiedot siten kuin ne esitetään liitteessä III ensisijaisen ajoneuvon osalta, lukuun ottamatta seuraavia: moottorin polttoainekartta; moottorin korjauskertoimet WHTC_Urban, WHTC_Rural, WHTC_Motorway, BFColdHot ja CFRegPer; momentinmuuntimen ominaisuudet; vaihteiston, hidastimen, kulmavälityksen ja akselin häviökartat; sähkömoottorijärjestelmien sähkönkulutuskartat ja IEPC; REESS-järjestelmän sähköhäviöparametrit.
1.2.
Kunkin käyttöprofiilin ja kuormitustilan osalta
1.2.1.
Ajoneuvon kokonaismassa simuloinnissa (kg)…
1.2.2.
Matkustajien lukumäärä simuloinnissa (-)…
1.2.3.
Energiankulutus (MJ/km)…
1.3.
Ohjelmistotiedot
1.3.1.
Simulointivälineen versio…
1.3.2.
Simulointipäivä ja -aika…
1.4.
Kryptografiset hash-tunnisteet
1.4.1.
Valmistajan kirjanpitotiedoston kryptografinen hash-tunniste ensimmäisen vaiheen ajoneuvon osalta…
Kunkin välivaiheen ajoneuvon sekä valmiin tai valmistuneen ajoneuvon osalta
2.1.
Asianomaisen valmistajan toimittamat varsinaiset syöttötiedot ja oheissyöttötiedot siten kuin ne esitetään liitteessä III valmiin tai valmistuneen ajoneuvon osalta
Korvataan 2 kohdan otsikko ja ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”2. Määritelmät
Tämän liitteen soveltamiseksi sovelletaan E-säännön nro 49 (*1) määritelmiä sekä seuraavia määritelmiä:
(*1) Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 49 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat ajoneuvoissa käytettävien puristussytytysmoottoreiden ja kipinäsytytysmoottoreiden kaasumaisten ja hiukkaspäästöjen rajoittamiseksi toteutettavia toimenpiteitä (EUVL L 171, 24.6.2013, s. 1).”
"
(2)
Lisätään 2 kohdan ensimmäiseen alakohtaan alakohdat seuraavasti:
”8)
”hukkalämmön talteenottojärjestelmällä” tai ”WHR-järjestelmällä” tarkoitetaan kaikkia laitteita, jotka muuntavat pakokaasun tai moottorin jäähdytysjärjestelmien käyttönesteiden energiaa sähkö- tai mekaaniseksi energiaksi;
9)
”WHR-järjestelmällä, jossa ei ole ulkoista ulostuloa (WHR_no_ext)” tarkoitetaan WHR-järjestelmää, joka tuottaa mekaanista energiaa ja on mekaanisesti kytketty moottorin kampiakseliin syöttääkseen tuottamansa energian suoraan takaisin moottorin kampiakseliin;
10)
”WHR-järjestelmällä, jossa on ulkoinen mekaaninen ulostulo (WHR_mech)” tarkoitetaan WHR-järjestelmää, joka tuottaa mekaanista energiaa ja syöttää sen ajoneuvon ajovoimalinjan muihin osiin kuin moottoriin tai ladattavaan energiavarastoon;
11)
”WHR-järjestelmällä, jossa on ulkoinen sähköinen ulostulo (WHR_elec)” tarkoitetaan WHR-järjestelmää, joka tuottaa sähköenergiaa ja syöttää sen ajoneuvon sähkövirtapiiriin tai ladattavaan energiavarastoon;
12)
parametrilla ”P_WHR_net” tarkoitetaan WHR-järjestelmän 3.1.6 kohdan mukaisesti tuottamaa nettotehoa;
13)
parametrilla ”E_WHR_net” tarkoitetaan WHR-järjestelmän tietyn ajan kuluessa tuottamaa nettoenergiaa, joka määritetään integroimalla P_WHR_net.”
(3)
Korvataan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”E-säännön nro 49 liitteessä 4 olevien 3.1.5 ja 3.1.6 kohdan määritelmiä ei sovelleta.”
(4)
Korvataan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:
”Kalibrointilaboratorion tilojen ja laitteiden on täytettävä standardin IATF 16949, ISO 9000-sarja tai ISO/IEC 17025 vaatimukset.”
(5)
Korvataan 3.1.1 kohdan ensimmäisen alakohdan 1, 2 ja 3 alakohta seuraavasti:
”(1)
Laboratoriotestin olosuhteita kuvaavan parametrin fa, joka määritetään E-säännön nro 49 liitteessä 4 olevan 6.1 kohdan mukaisesti, on pysyttävä seuraavissa rajoissa: 0,96 ≤ fa ≤ 1,04.
(2)
Moottorin imuilman absoluuttisen lämpötilan Ta, joka ilmaistaan kelvineinä (K) ja määritetään E-säännön nro 49 liitteessä 4 olevan 6.1 kohdan mukaisesti, on pysyttävä seuraavissa rajoissa: 283 K ≤ Ta ≤ 303 K.
(3)
Ilmanpaineen, joka ilmaistaan kilopascaleina (kPa) ja määritetään E-säännön nro 49 liitteessä 4 olevan 6.1 kohdan mukaisesti, on pysyttävä seuraavissa rajoissa: 90 kPa ≤ ps ≤ 102 kPa.”
(6)
Korvataan 3.1.2 kohta seuraavasti:
”3.1.2.
Moottorin asennus
Testimoottori on asennettava E-säännön nro 49 liitteessä 4 olevien 6.3–6.6 kohdan mukaisesti.
Jos moottorijärjestelmän toiminnan edellyttämiä apulaitteita tai välineitä ei ole asennettu E-säännön nro 49 liitteessä 4 olevan 6.3 kohdan vaatimusten mukaisesti, kaikki mitatut moottorin vääntömomentin arvot on tämän liitteen soveltamiseksi korjattava kyseisten komponenttien käytön edellyttämän tehon osalta E-säännön nro 49 liitteessä 4 olevan 6.3 kohdan mukaisesti.
Tällaiset moottorin vääntömomentti- ja tehoarvot on korjattava, jos näiden moottorin komponenttien käyttöön tietyssä moottorin toimintapisteessä tarvittavan moottorin lisämomentin tai puuttuvan vääntömomentin absoluuttisten arvojen summa ylittää 4.3.5.5 kohdan 1 alakohdan b alakohdan mukaisesti määritellyt vääntömomenttitoleranssit. Jos tällaista moottorin komponenttia käytetään jaksoittaisesti, moottorin vääntömomentin arvot kyseisen komponentin käyttämiseksi on määritettävä asianmukaisen ajanjakson keskiarvona, joka vastaa todellista toimintatilaa hyvän teknisen käytännön mukaisesti ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella.
Jotta voidaan päättää, tarvitaanko tällaista korjausta vai ei, ja johtaa todelliset arvot korjauksen tekemistä varten, on määritettävä tämän liitteen lisäyksen 5 mukaisesti seuraavien moottorin komponenttien tehonkulutus, minkä tuloksena saadaan näiden moottorin komponenttien käytön edellyttämä moottorin vääntömomentti:
1)
tuuletin
2)
moottorijärjestelmän toiminnan edellyttämät sähkökäyttöiset apulaitteet tai välineet.”
(7)
Korvataan 3.1.3 kohdan toinen virke seuraavasti:
”Jos kampikammio on avointa tyyppiä, päästöt on mitattava ja lisättävä pakokaasupäästöihin E-säännön nro 49 liitteessä 4 olevan 6.10 kohdan mukaisesti.”
(8)
Korvataan 3.1.4 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”Tämän asetuksen mukaisissa testeissä laboratoriossa käytettävän ahtoilman jäähdytyksen on oltava E-säännön nro 49 liitteessä 4 olevan 6.2 kohdan mukainen.”
(9)
Korvataan 3.1.5 kohdan 6 alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:
”6)
Jäljempänä olevan 4.3.3 kohdan mukaisesti suoritettavassa WHTC-kylmäkäynnistystestissä edellytetyt aloitusolosuhteet määritetään E-säännön nro 49 liitteessä 4 olevissa 7.6.1 ja 7.6.2 kohdassa.”
(10)
Lisätään kohta seuraavasti:
”3.1.6
Hukkalämmön talteenottojärjestelmiä (WHR-järjestelmiä) koskevat järjestelyt
Jos moottorissa on WHR-järjestelmä, sovelletaan seuraavia vaatimuksia.
3.1.6.1.
Asennus testipenkkiin ei 3.1.6.2 kohdassa lueteltujen parametrien osalta saa parantaa WHR-järjestelmän tehontuottokykyä verrattuna vaatimuksiin, jotka koskevat käytönaikaista asennusta ajoneuvoon. Kaikkia muita testipenkissä käytettäviä hukkalämmön talteenottoon liittyviä järjestelmiä on käytettävä olosuhteissa, jotka ovat edustavia vertailuympäristöolosuhteissa tapahtuvaan ajoneuvoon asennetun järjestelmän käyttöön nähden. WRH-järjestelmään liittyvät vertailuympäristöolosuhteet ovat ilman lämpötilan osalta 293 K ja ilmanpaineen osalta 101,3 kPa.
3.1.6.2.
Moottorin testijärjestelyn on edustettava lämpötilan ja ylijäämäenergiasta WHR-järjestelmään siirretyn energiasisällön osalta heikointa tapausta. Seuraavat parametrit on asetettava heikoimman tapauksen mukaan, kirjattava kuvan 1 a mukaisesti ja ilmoitettava tämän liitteen lisäyksessä 2 esitetyn mallin mukaisesti laaditussa ilmoituslomakkeessa:
(a)
Viimeisen jälkikäsittelyjärjestelmän ja WHR-järjestelmien (kattilat) käyttönesteiden haihduttamiseen tarkoitettujen lämmönvaihtimien välisen etäisyyden, joka on mitattu moottorin jälkeen (LEW), on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin WHR-järjestelmän valmistajan käytönaikaista ajoneuvoon asennusta varten määrittämä enimmäisetäisyys (LmaxEW).
(b)
Jos WHR-järjestelmien pakokaasuvirrassa on turbiini(t), moottorin ulostuloaukon ja turbiinin sisäänmenoaukon välisen etäisyyden (LET) on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin WHR-järjestelmän valmistajan käytönaikaista ajoneuvoon asennusta varten määrittämä enimmäisetäisyys (LmaxET).
(c)
WHR-järjestelmät, jotka toimivat käyttönestettä käyttävässä syklisessä prosessissa:
(i)
Putken kokonaispituuden haihduttimen ja paisuttimen välillä (LHE) on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin valmistajan käytönaikaista ajoneuvoon asennusta varten määrittämä enimmäisetäisyys (LmaxHE).
(ii)
Putken kokonaispituuden paisuttimen ja lauhduttimen välillä (LEC) on oltava yhtä suuri tai pienempi kuin valmistajan käytönaikaista ajoneuvoon asennusta varten määrittämä enimmäisetäisyys (LmaxEC).
(iii)
Putken kokonaispituuden lauhduttimen ja haihduttimen välillä (LCE) on oltava yhtä suuri tai pienempi kuin valmistajan käytönaikaista ajoneuvoon asennusta varten määrittämä enimmäisetäisyys (LmaxCE).
(iv)
Ennen kun käyttöneste tulee lauhduttimeen, sen paineen pcond on vastattava käytönaikaista painetta ajoneuvoissa vertailuympäristöolosuhteissa, mutta se ei saa missään tapauksessa olla pienempi kuin testikammion ilmanpaine miinus 5 kPa, ellei valmistaja osoita, että ajoneuvon koko käyttöiän aikana voidaan pitää yllä pienempää painetta.
(v)
Testipenkin jäähdytysteho WHR-järjestelmän lauhdutinta varten on rajoitettava enimmäisarvoon Pcool = k × (tcond – 20 °C).
Pcool mitataan joko käyttönesteen puolelta tai testipenkin jäähdytysaineen puolelta. tcond on nesteen tiivistymislämpötila (°C) paineessa pcond.
k = f0 + f1 × Vc
kun: Vc on moottorin iskutilavuus litroina (pyöristettynä kahden desimaalin tarkkuuteen)
f0 = 0,6 kW/K
f1 = 0,05 kW/(K*l).
(vi)
WHR-järjestelmän lauhdutinta voidaan jäähdyttää testipenkissä joko nestejäähdytyksellä tai ilmajäähdytyksellä. Jos kyseessä on ilmajäähdytteinen lauhdutin, järjestelmää on jäähdytettävä samalla tuulettimella (tapauksen mukaan) kuin ajoneuvoon asennettu tuuletin ja 3.1.6.1 kohdassa vahvistetuissa vertailuympäristöolosuhteissa. Jos kyseessä on ilmajäähdytteinen lauhdutin, sovelletaan v alakohdassa vahvistettua jäähdytystehon rajoitusta, jossa todellinen jäähdytysteho mitataan lauhduttimen käyttönesteen puolelta. Jos tällaisen tuulettimen käyttöön tarvittava teho saadaan ulkoisesta voimanlähteestä, vastaavaa tuulettimen kuluttamaa todellista tehoa pidetään WHR-järjestelmään tulevana tehona määritettäessä f alakohdan mukaista nettotehoa.
Kuva 1 a
WHR-järjestelmän komponenttien vähimmäis- ja enimmäisetäisyyksien määrittäminen moottoritestejä varten
(d)
Muut WHR-järjestelmät, jotka ottavat lämpöenergiaa pako- tai jäähdytysjärjestelmästä, on järjestettävä c alakohdan säännösten mukaisesti. Edellä c alakohdassa mainitulla ”haihduttimella” tarkoitetaan lämmönvaihdinta, joka siirtää ylimääräisen lämmön WHR-laitteeseen. Edellä c alakohdassa mainitulla ”paisuttimella” tarkoitetaan energiaa muuntavaa laitetta.
(e)
WHR-järjestelmien kaikkien putkien halkaisijan on oltava sama tai pienempi kuin varsinaista käyttöä varten määritetyt halkaisijat.
(f)
WHR_mech-järjestelmien mekaaninen nettoteho mitataan ajoneuvon nopeudessa 60 km/h odotetulla moottorin pyörimisnopeudella. Jos eri välityssuhteita odotetaan käytettävän, pyörimisnopeus lasketaan näiden välityssuhteiden keskiarvolla. WHR-järjestelmän tuottama mekaaninen tai sähköenergia on mitattava taulukossa 2 esitetyt vaatimukset täyttävillä mittauslaitteilla.
(i)
Sähköinen nettoteho on WHR-järjestelmästä ulkoiseen tai ladattavaan energiavarastoon toimitetun sähkötehon summa, josta vähennetään ulkoisesta virtalähteestä tai ladattavasta energiavarastosta WHR-järjestelmään toimitettu sähköteho. Sähköinen nettoteho mitataan tasavirtana eli sen jälkeen, kun vaihtovirta on muunnettu tasavirraksi.
(ii)
Mekaaninen nettoteho on WHR-järjestelmästä ulkoiseen tai ladattavaan energiavarastoon (tapauksen mukaan) toimitetun mekaanisen tehon summa, josta vähennetään ulkoisesta virtalähteestä tai ladattavasta energiavarastosta WHR-järjestelmään toimitettu mekaaninen teho.
(iii)
Kaikki ajoneuvon käytön aikana tarvittavat sähkö- ja mekaanisen tehon voimansiirtojärjestelmät on järjestettävä moottorin testauksen aikana tapahtuvaa mittausta varten (esim. mekaanisiin kytkentöihin käytettävät kardaaniakselit tai vetohihnat, vaihtovirta-tasavirtamuuntimet ja tasavirta-/tasavirtajännitemuuntajat). Jos ajoneuvossa käytetty voimansiirtojärjestelmä ei ole osa testijärjestelyä, mitattua sähköistä tai mekaanista nettotehoa vähennetään vastaavasti kertomalla se kunkin erillisen voimansiirtojärjestelmän yleisellä hyötysuhdekertoimella. Voimansiirtojärjestelmiin, jotka eivät sisälly järjestelyyn, sovelletaan seuraavia yleisiä hyötysuhteita:
Taulukko 1
Voimansiirtojärjestelmien yleiset hyötysuhteet WHR-järjestelmän tehon osalta
Voimansiirtotyyppi
WHR:n tehon hyötysuhdekerroin
Vaihdepari
0,96
Hihnaveto
0,92
Ketjuveto
0,94
Tasavirtamuunnin
0,95”
(11)
Korvataan 3.2 kohdassa olevan taulukon 1 viimeisen rivin ensimmäisessä sarakkeessa oleva ilmaisu ”Maakaasu / kipinäsytytys” seuraavasti: ”Maakaasu / kipinäsytytys tai maakaasu / puristussytytys”
(12)
Lisätään kohta seuraavasti:
”3.2.1.
Kaksipolttoainemoottoreiden tapauksessa kunkin testattavan järjestelmän vertailupolttoaineet on valittava taulukossa 1 luetelluista polttoainetyypeistä. Toisen kahdesta vertailupolttoaineesta on aina oltava B7 ja toisen G25, GR tai nestekaasupolttoaine B.
3.2 kohdassa vahvistettuja perussäännöksiä sovelletaan erikseen molempiin valittuihin polttoaineisiin.”
(13)
Korvataan 3.3 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:
”Kaikissa tämän liitteen mukaisesti tehtävissä testiajoissa käytettävän voiteluöljyn on oltava kaupallisesti saatavilla olevaa öljyä, jolla on valmistajan rajoittamaton hyväksyntä tavanomaisissa käyttöolosuhteissa siten kuin ne määritellään E-säännön nro 49 liitteessä 8 olevassa 4.2 kohdassa.”
(14)
Lisätään kohta seuraavasti:
”3.4.1.
Kaksipolttoainemoottoreita koskevat erityisvaatimukset
Kaksipolttoainemoottoreiden tapauksessa 3.4 kohdan mukainen polttoainevirta mitataan erikseen kummankin valitun polttoaineen osalta.”
(15)
Korvataan 3.5 kohdan ensimmäinen ja toinen virke seuraavasti:
”Mittauslaitteiden on oltava E-säännön nro 49 liitteessä 4 olevan 9 kohdan vaatimusten mukaisia.
Sen estämättä, mitä E-säännön nro 49 liitteessä 4 olevassa 9 kohdassa määrätään, taulukossa 2 lueteltujen mittauslaitteiden on oltava taulukossa 2 säädettyjen raja-arvojen mukaisia.”
(16)
Lisätään 3.5 kohdassa olevaan taulukkoon 2 rivit seuraavasti:
Mittausjärjestelmä
Lineaarisuus
Tarkkuus (1)
Nousuaika (2)
Leikkauspiste
| xmin × (a1 – 1) + a0 |
Kaltevuus
a1
Estimaatin keskivirhe SEE
Determinaatiokerroin
r2
”WHR:n kannalta merkityksellinen lämpötila
≤ 1,5 % suurimmasta
kalibrointiarvosta (3)
0,98 – 1,02
≤ 2 % suurimmasta kalibrointiarvosta (3)
≥ 0,980
ei sovelleta
≤ 10 s
WHR:n kannalta merkityksellinen paine
≤ 1,5 % suurimmasta
kalibrointiarvosta (3)
0,98 – 1,02
≤ 2 % suurimmasta kalibrointiarvosta (3)
≥ 0,980
ei sovelleta
≤ 3 s
WHR:n kannalta merkityksellinen sähköteho
≤ 2 % suurimmasta
kalibrointiarvosta (3)
0,97 – 1,03
≤ 4 % suurimmasta kalibrointiarvosta (3)
≥ 0,980
ei sovelleta
≤ 1 s
WHR:n kannalta merkityksellinen mekaaninen teho
≤ 1 % suurimmasta
kalibrointiarvosta (3)
0,995 – 1,005
≤ 1,0 % suurimmasta kalibrointiarvosta (3)
≥ 0,99
1,0 % lukemasta tai 0,5 % tehon suurimmasta kalibrointiarvosta (3) sen mukaan, kumpi on suurempi
≤ 1 s”
(17)
Korvataan 3.5 kohdassa olevan taulukon 2 alla olevat ensimmäinen ja toinen kappale seuraavasti:
”Kaksipolttoainemoottoreiden tapauksessa ”suurin kalibrointiarvo”, jota sovelletaan polttoaineen massavirran mittausjärjestelmään sekä nestemäisten että kaasumaisten polttoaineiden osalta, on määritettävä seuraavien säännösten mukaisesti:
(1)
Primaaripolttoaine on se polttoainetyyppi, jolle polttoaineen massavirta määritetään mittausjärjestelmällä, jonka osalta taulukossa 2 esitetyt vaatimukset on todennettava. Toinen polttoainetyyppi on sekundaaripolttoaine.
(2)
Suurin ennustettu arvo, jota sekundaaripolttoaineelle odotetaan kaikissa testiajoissa, muunnetaan primaaripolttoaineen osalta suurimmaksi ennustetuksi arvoksi kaikissa testiajoissa käyttämällä seuraavaa yhtälöä:
mf*mp,seco = mfmp,seco × NCVseco / NCVprim
jossa
mf*mp,seco
=
primaaripolttoaineelle muunnettu sekundaaripolttoaineen suurin ennustettu massavirta
mfmp,seco
=
sekundaaripolttoaineen suurin ennustettu massavirta
NCVprim
=
primaaripolttoaineen NCV määritettynä 3.2 kohdan mukaisesti [MJ/kg]
NCVseco
=
sekundaaripolttoaineen NCV määritettynä 3.2 kohdan mukaisesti [MJ/kg]
(3)
Kaikissa testiajoissa odotettu suurin ennustettu kokonaisarvo mfmp,overall määritetään käyttämällä seuraavaa yhtälöä:
mfmp,overall = mfmp,prim + mf*mp,seco
jossa
mfmp,prim
=
primaaripolttoaineen suurin ennustettu massavirta
mf*mp,seco
=
primaaripolttoaineelle muunnettu
(4)
Suurimpien kalibrointiarvojen on oltava 1,1 kertaa 3 alakohdan mukaisesti määritetty suurin ennustettu kokonaisarvo mfmp,overall.
”xmin
”, jota käytetään leikkauspistearvon laskennassa taulukossa 2, on oltava 0,9 kertaa pienin ennustettu arvo, jota odotetaan vastaavalta mittausjärjestelmältä kaikissa testiajoissa.
Taulukossa 2 luetelluissa mittausjärjestelmissä signaalin tuottotaajuuden on polttoaineen massavirran mittausjärjestelmää lukuun ottamatta oltava vähintään 5 Hz (≥ 10 Hz on suositeltu arvo). Polttoaineen massavirran mittausjärjestelmässä signaalin tuottotaajuuden on oltava vähintään 2 Hz.”
(18)
Korvataan 3.5.1 ja 4 kohdassa oleva ilmaisu ”E-säännön nro 49 muutossarjan 06” ilmaisulla ”E-säännön nro 49”.
(19)
Lisätään kohta seuraavasti:
”4.2.1
Kaksipolttoainemoottoreita koskevat erityisvaatimukset
Kaksipolttoainemoottoreita on käytettävä kaksipolttoainetilassa kaikissa 4.3 kohdan mukaisesti suoritettavissa testiajoissa. Jos tila muuttuu testiajon aikana huoltotilaksi, kaikki kyseisen testiajon aikana kirjatut tiedot on mitätöitävä.”
(20)
Korvataan 4.3.1 kohdassa oleva ilmaisu ”E-säännön nro 49 muutossarjan 06” ilmaisulla ”E-säännön nro 49”.
(21)
Korvataan 4.3.2 kohdassa oleva ilmaisu ”E-säännön nro 49 muutossarjan 06” ilmaisulla ”E-säännön nro 49” kolme kertaa.
(22)
Lisätään kohta seuraavasti:
”4.3.2.1
WHR-järjestelmiä koskevat erityisvaatimukset
WHR_mech- ja WHR_elec-järjestelmien osalta moottorin ajokäyrän tietojen tallentaminen ei saa alkaa ennen kuin WHR-järjestelmän tuottaman mekaanisen tai sähköisen tehon lukema on vakiintunut keskiarvoonsa ±10 prosentin tarkkuudella vähintään 10 sekunnin ajaksi.”
(23)
Korvataan 4.3.3 kohta seuraavasti:
”4.3.3.
WHTC-testi
WHTC-testi on suoritettava E-säännön nro 49 liitteen 4 mukaisesti. Painotettujen päästötestitulosten on oltava asetuksessa (EY) N:o 595/2009 säädettyjen sovellettavien raja-arvojen puitteissa.
Kaksipolttoainemoottoreiden on täytettävä sovellettavat raja-arvot asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä XVIII olevan 5 kohdan mukaisesti.
Edellä olevan 4.3.1 kohdan mukaisesti kirjattua moottorin täyskuormituskäyrää on käytettävä vertailusyklin denormalisoinnissa ja kaikkien vertailuarvojen laskennassa, joka suoritetaan E-säännön nro 49 liitteessä 4 olevien 7.4.6, 7.4.7 ja 7.4.8 kohdan mukaisesti.”
(24)
Korvataan 4.3.3.1 kohdassa oleva ilmaisu ”E-säännön nro 49 muutossarjan 06” ilmaisulla ”E-säännön nro 49”.
(25)
Lisätään kohta seuraavasti:
”4.3.3.2
WHR-järjestelmiä koskevat erityisvaatimukset
WHR_mech-järjestelmien osalta on kirjattava mekaaninen P_WHR_net ja WHR_elec-järjestelmien osalta sähköinen P_WHR_net 3.1.6 kohdan mukaisesti.”
(26)
Korvataan 4.3.4 kohta seuraavasti:
”4.3.4.
WHSC-testi
WHSC-testi on suoritettava E-säännön nro 49 liitteen 4 mukaisesti. Päästötestitulosten on oltava asetuksessa (EY) N:o 595/2009 säädettyjen sovellettavien raja-arvojen puitteissa.
Kaksipolttoainemoottoreiden on täytettävä sovellettavat raja-arvot asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä XVIII olevan 5 kohdan mukaisesti.
Edellä olevan 4.3.1 kohdan mukaisesti kirjattua moottorin täyskuormituskäyrää on käytettävä vertailusyklin denormalisoinnissa ja kaikkien vertailuarvojen laskennassa, joka suoritetaan E-säännön nro 49 liitteessä 4 olevien 7.4.6, 7.4.7 ja 7.4.8 kohdan mukaisesti.”
(27)
Korvataan 4.3.4.1 kohdassa oleva ilmaisu ”E-säännön nro 49 muutossarjan 06” ilmaisulla ”E-säännön nro 49”.
(28)
Lisätään kohta seuraavasti:
”4.3.4.2
WHR-järjestelmiä koskevat erityisvaatimukset
WHR_mech-järjestelmien osalta on kirjattava mekaaninen P_WHR_net ja WHR_elec-järjestelmien osalta sähköinen P_WHR_net 3.1.6 kohdan mukaisesti.”
(29)
Korvataan 4.3.5.1 kohdassa oleva ilmaisu ”E-säännön nro 49 muutossarjan 06” ilmaisulla ”E-säännön nro 49”.
(30)
Korvataan 4.3.5.1.1 ja 4.3.5.2.1 kohdassa oleva ilmaisu ”E-säännön nro 49 muutossarjan 06” ilmaisulla ”E-säännön nro 49” neljä kertaa.
(31)
Korvataan 4.3.5.2.2 kohdan toisen alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:
”Kaikki moottorin tavoitepyörimisnopeuden tietyn asetuspisteen kohdalla olevat tavoitevääntömomentin asetuspisteet, jotka ylittävät raja-arvon, joka määritetään tässä moottorin tavoitepyörimisnopeuden asetuspisteessä olevasta täyskuormituksen vääntömomentin arvosta (joka puolestaan määritetään 4.3.1 kohdan mukaisesti kirjatusta moottorin täyskuormituskäyrästä) miinus 5 prosenttia suurimmasta kokonaisvääntömomentista Tmax_overall, on korvattava yhdellä täyskuormituksen tavoitevääntömomentin asetuspisteellä kyseisessä moottorin tavoitepyörimisnopeuden asetuspisteessä.”
(32)
Korvataan 4.3.5.3 kohdassa oleva ilmaisu ”E-säännön nro 49 muutossarjan 06” ilmaisulla ”E-säännön nro 49” kolme kertaa.
(33)
Korvataan 4.3.5.3 kohdan 4 alakohdan toinen virke seuraavasti: ”Hiukkas-, metaani- ja ammoniakkipäästöjen seurantaa ei edellytetä FCMC-testiajon aikana.”
(34)
Lisätään kohta seuraavasti:
”4.3.5.3.1
WHR-järjestelmiä koskevat erityisvaatimukset
WHR_mech-järjestelmien osalta on kirjattava mekaaninen P_WHR_net ja WHR_elec-järjestelmien osalta sähköinen P_WHR_net 3.1.6 kohdan mukaisesti.”
(35)
Korvataan 4.3.5.4 sekä ensimmäisessä että toisessa alakohdassa oleva ilmaisu ”E-säännön nro 49 muutossarjan 06” ilmaisulla ”E-säännön nro 49”.
(36)
Korvataan 4.3.5.4 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:
”Edellä olevan 4.3.1 kohdan mukaisesti kirjattua CO2-moottoriperheen CO2-kantamoottorin täyskuormituskäyrää on käytettävä moodin 9 vertailuarvojen denormalisoinnissa, joka suoritetaan E-säännön nro 49 liitteessä 4 olevien 7.4.6, 7.4.7 ja 7.4.8 kohdan mukaisesti.”
(37)
Korvataan 4.3.5.5 kohdan neljännen alakohdan 1 alakohdan toinen virke seuraavasti:
”Seuraavan 30 ± 1 sekunnin jakson aikana moottoria säädetään seuraavasti:”
(38)
Korvataan 4.3.5.5 kohdan neljännen alakohdan 3 alakohta seuraavasti:
”3)
Kun nollavääntömomentin asetuspiste on mitattu 1 alakohdan mukaisesti, moottorin tavoitepyörimisnopeutta alennetaan lineaarisesti seuraavaksi alempaan moottorin tavoitepyörimisnopeuden asetuspisteeseen ja samanaikaisesti on 20–46 sekunnin kuluessa nostettava käyttäjän ohjaussyötettä lineaarisesti enimmäisarvoon. Jos seuraava tavoitepiste saavutetaan alle 46 sekunnissa, jäljellä oleva aika 46 sekuntiin asti käytetään vakauttamiseen. Mittaus on suoritettava aloittamalla 1 alakohdan mukainen vakautus, ja sen jälkeen tavoitevääntömomentin asetuspisteet moottorin vakaalla tavoitepyörimisnopeudella on mukautettava 2 alakohdan mukaisesti.”
(39)
Korvataan 4.3.5.6 kohdassa oleva ilmaisu ”E-säännön nro 49 muutossarjan 06” ilmaisulla ”E-säännön nro 49”.
(40)
Korvataan 4.3.5.6.2 kohdan toisen alakohdan 2 ja 3 alakohta seuraavasti:
”2)
Yhdeksän ruudun ruudukossa on kaksi ja 12 ruudun ruudukossa kolme pystylinjaa tasavälein moottorien pyörimisnopeuksien n30 ja nhi välillä.
3)
Molemmissa ruudukoissa on kaksi vaakasuuntaista linjaa, jotka kulkevat 4.3.5.6.1 kohdan mukaisesti määritetyn tarkastelualueen pystylinjoilla tasavälein (1/3 vääntömomenttialueesta).”
(41)
Korvataan 4.3.5.6.3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”FCMC:n aikana mitatut yksittäistä moottorin pyörimisnopeus- ja vääntömomenttipistettä vastaavat ominaismassapäästöt on määritettävä 4.3.5.5 kohdan 1 alakohdan mukaisesti määritetyn 30 ± 1 sekunnin mittausjakson keskiarvona.”
(42)
Korvataan 4.3.5.6.3 ja 4.3.5.7.1 kohdassa oleva ilmaisu ”E-säännön nro 49 muutossarjan 06” ilmaisulla ”E-säännön nro 49” viisi kertaa.
(43)
Korvataan 4.3.5.7.2 kohta seuraavasti:
”4.3.5.7.2
Päästöjen seurantaa koskevat vaatimukset
FCMC-testeistä saadut tiedot ovat päteviä, jos kunkin ruudun osalta 4.3.5.6.3 kohdan mukaisesti määritettyjen säänneltyjen kaasumaisten epäpuhtauksien ominaismassapäästöt ovat seuraavien päästörajojen mukaisia:
(a)
Muiden kuin kaksipolttoainemoottoreiden on täytettävä E-säännön nro 49 liitteessä 10 olevan 5.2.2 kohdan mukaiset sovellettavat raja-arvot.
(b)
Kaksipolttoainemoottoreiden on täytettävä asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä XVIII määritetyt sovellettavat raja-arvot, minkä vuoksi viittaus asetuksen (EU) N:o 595/2009 liitteessä I määritettyyn epäpuhtauspäästöjen raja-arvoon on korvattava viittauksella E-säännön nro 49 liitteessä 10 olevassa 5.2.2 kohdassa määritettyyn saman epäpuhtauden raja-arvoon.
Jos yhdessä ruudussa olevien moottorin pyörimisnopeus- ja vääntömomenttipisteiden lukumäärä on alle 3, tätä kohtaa ei sovelleta kyseiseen ruutuun.”
(44)
Korvataan 5.1 kohdassa oleva ilmaisu ”E-säännön nro 49 muutossarjan 06” ilmaisulla ”E-säännön nro 49”.
(45)
Lisätään kohta seuraavasti:
”5.3.1.1
Kaksipolttoainemoottoreita koskevat erityisvaatimukset
Kaksipolttoainemoottoreiden tapauksessa 5.3.1 kohdan mukaiset WHTC-korjauskerrointa varten laskettavat polttoaineen ominaiskulutusluvut lasketaan erikseen kummankin polttoaineen osalta.”
(46)
Lisätään kohta seuraavasti:
”5.3.2.1
Kaksipolttoainemoottoreita koskevat erityisvaatimukset
Kaksipolttoainemoottoreiden tapauksessa 5.3.2 kohdan mukainen kylmä-kuumapäästöjen tasapainokerroin lasketaan erikseen kummankin polttoaineen osalta.”
(47)
Korvataan 5.3.3 kohta seuraavasti:
”5.3.3.
Polttoaineen ominaiskulutusluvut WHSC-syklissä
Polttoaineen ominaiskulutus WHSC-syklin aikana lasketaan WHSC:n todellisista mitatuista arvoista 4.3.4 kohdan mukaisesti seuraavista yhtälöistä:
SFCWHSC = (Σ FCWHSC) / (WWHSC + Σ E_WHRWHSC)
jossa
SFCWHSC
=
polttoaineen ominaiskulutus WHSC-syklissä [g/kWh]
Σ FCWHSC
=
polttoaineen kokonaiskulutus WHSC-syklissä [g]
määritettynä tämän liitteen 5.2 kohdan mukaisesti
WWHSC
=
moottorin kokonaistyö WHSC-syklissä [kWh]
määritettynä tämän liitteen 5.1 kohdan mukaisesti
Niiden moottoreiden osalta, joihin on asennettu useampi kuin yksi WHR-järjestelmä, E_WHRWHSC lasketaan erikseen kunkin eri WHR-järjestelmän osalta. Niiden moottoreiden osalta, joihin ei ole asennettu WHR-järjestelmää, arvoksi E_WHRWHSC asetetaan nolla.
Σ E_WHRWHSC = Kaikkien asennettujen WHR-järjestelmien yksittäisten arvojen E_WHRWHSC summa [kWh].”
(48)
Korvataan 5.3.3.1 kohdassa olevan taulukon 4 ensimmäisen sarakkeen viimeisellä rivillä oleva ilmaisu ”Maakaasu / kipinäsytytys” seuraavasti: ”Maakaasu / kipinäsytytys tai maakaasu / puristussytytys”
(49)
Lisätään kohta seuraavasti:
”5.3.3.3
Kaksipolttoainemoottoreita koskevat erityisvaatimukset
Kaksipolttoainemoottoreiden osalta 5.3.3.1 kohdan mukaiset korjatut polttoaineen ominaiskulutusluvut WHSC-syklissä lasketaan erikseen kummankin polttoaineen osalta WHSC-syklin polttoaineen ominaiskulutusluvuista, jotka on määritetty erikseen kummallekin polttoaineelle 5.3.3 kohdan mukaisesti.
5.3.3.2 kohtaa sovelletaan dieselpolttoaineeseen B7.”
(50)
Korvataan 5.4 kohdassa oleva ilmaisu ”E-säännön nro 49 muutossarjan 06” ilmaisulla ”E-säännön nro 49” kuusi kertaa.
(51)
Lisätään kohdat seuraavasti:
”5.4.1
Kaksipolttoainemoottoreita koskevat erityisvaatimukset
Kaksipolttoainemoottoreiden osalta 5.4 kohdan mukainen jaksoittain regeneroituvilla pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmillä varustettuja moottoreita varten laskettava korjauskerroin lasketaan erikseen kummallekin polttoaineelle.
5.5
WHR-järjestelmiä koskevat erityiset säännökset
Jäljempänä olevissa 5.5.1, 5.5.2 ja 5.5.3 kohdassa tarkoitetut arvot lasketaan ainoastaan siinä tapauksessa, että testijärjestelyssä on käytössä järjestelmä WHR_mech tai WHR_elec. Vastaavat arvot lasketaan erikseen mekaaniselle ja sähköiselle nettoteholle.
5.5.1
Integroidun arvon E_WHR_net laskeminen
Tätä kohtaa sovelletaan ainoastaan WHR-järjestelmällä varustettuihin moottoreihin
Mekaanisen tai sähköisen P_WHR_net:n negatiivisia arvoja on käytettävä sellaisinaan integroidun arvon laskennassa asettamatta niitä nollaan.
E_WHR_net:n integroitu kokonaisarvo koko testisyklin tai kunkin WHTC-alasyklin aikana määritetään integroimalla mekaanisen tai sähköisen P_WHR_net:n kirjatut arvot seuraavan yhtälön mukaisesti:
jossa
E_WHRmeas, i
=
E_WHR_net:n integroitu kokonaisarvo jaksolla ajasta t0 aikaan t1
t0
=
ajanjakson alkamisaika
t1
=
ajanjakson päättymisaika
n
=
kirjattujen arvojen lukumäärä jaksolla ajasta t0 aikaan t1
P_WHRmeas,k [0 … n]
=
kirjattu mekaanisen tai sähköisen P_WHR_net:n arvo hetkellä t0 + k×h jaksolla ajasta t0 aikaan t1 kronologisessa järjestyksessä, jossa k alkaa arvosta 0 aikana t0 ja päättyy arvoon n aikana t1
=
vierekkäisten kirjattujen arvojen välin leveys
5.5.2
E_WHR_net:n ominaisarvojen laskeminen
Korjaus- ja tasapainokertoimet, jotka on annettava syöttötietoina simulointivälineelle, lasketaan moottorin esikäsittelyvälineellä 5.5.2.1 ja 5.5.2.2 kohdan mukaisesti määritettyjen mitattujen E_WHR_net:n ominaisarvojen perusteella.
5.5.2.1
WHTC-korjauskerrointa varten laskettavat E_WHR_net:n ominaisarvot
WHTC-korjauskerrointa varten tarvittavat E_WHR_net:n ominaisarvot lasketaan kuumakäynnistys-WHTC:n todellisista mitatuista arvoista 4.3.3 kohdan mukaisesti seuraavista yhtälöistä:
WHTC:n kolme eri alasykliä – kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuus – siten kuin ne määritellään 5.3.1 kohdassa.
5.5.2.2
Kylmä- ja kuumapäästöjen tasapainokerrointa varten laskettavat E_WHR_net:n ominaisarvot
Kylmä- ja kuumapäästöjen tasapainokerrointa varten tarvittavat E_WHR_net:n ominaisarvot on laskettava sekä kuuma- että kylmäkäynnistys-WHTC-testin todellisista mitatuista arvoista, jotka on kirjattu 4.3.3 kohdan mukaisesti. Laskelmat tehdään erikseen kylmä- ja kuumakäynnistys-WHTC:n osalta seuraavilla yhtälöillä:
Jaksoittain regeneroituvilla pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmillä varustettuja moottoreita varten laskettava WHR-korjauskerroin
Tämän korjauskertoimen arvoksi asetetaan 1.”
(52)
Korvataan 6.1.4 kohta seuraavasti:
”6.1.4
CO2-kantamoottorin polttoaineenkulutuskartta
Varsinaisina syöttötietoina ovat tämän liitteen lisäyksen 3 mukaisesti määritettävän CO2-moottoriperheen CO2-kantamoottorille määritetyt arvot, jotka kirjataan 4.3.5 kohdan mukaisesti.
Siinä tapauksessa, että valmistajan pyynnöstä sovelletaan tämän asetuksen 15 artiklan 5 kohdan säännöksiä, varsinaisina syöttötietoina on käytettävä kyseiselle moottorille määritettyjä arvoja, jotka kirjataan 4.3.5 kohdan mukaisesti.
Varsinaiset syöttötiedot voivat olla ainoastaan keskimääräisiä mitattuja arvoja 4.3.5.5 kohdan 1 alakohdan mukaisesti määritetyn 30 ± 1 sekunnin mittausjakson aikana.
Varsinaiset syöttötiedot on esitettävä CSV-tiedostomuodossa (comma separated values), jossa erotusmerkkinä on Unicode-standardin mukainen merkki ”PILKKU” (U+002C) (”,”). Tiedoston ensimmäistä riviä käytetään otsakkeena, eikä se saa sisältää kirjattuja tietoja. Kirjatut tiedot alkavat tiedoston toiselta riviltä.
Tiedoston kunkin sarakkeen ensimmäisellä rivillä määritetään kyseisen sarakkeen odotettu sisältö.
Moottorin pyörimisnopeutta koskevassa sarakkeessa tiedoston ensimmäisellä rivillä otsakkeena on oltava ”engine speed”. Tiedoston toiselta riviltä alkavat yksiköinä kierroksina minuutissa (rpm) ilmaistut data-arvot, jotka pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen standardin ASTM E 29-06 mukaisesti.
Vääntömomenttia koskevassa sarakkeessa tiedoston ensimmäisellä rivillä otsakkeena on oltava ”torque”. Tiedoston toiselta riviltä alkavat newtonmetreinä (Nm) ilmaistut data-arvot, jotka pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen standardin ASTM E 29-06 mukaisesti.
Polttoaineen massavirtaa koskevassa sarakkeessa tiedoston ensimmäisellä rivillä otsakkeena on oltava ”massflow fuel 1”. Tiedoston toiselta riviltä alkavat grammoina tuntia kohden (g/h) ilmaistut data-arvot, jotka pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen standardin ASTM E 29-06 mukaisesti.”
(53)
Lisätään kohdat seuraavasti:
”6.1.4.1
Kaksipolttoainemoottoreita koskevat erityisvaatimukset
Toisen mitatun polttoaineen massavirtaa koskevassa sarakkeessa tiedoston ensimmäisellä rivillä otsakkeena on oltava ”massflow fuel 2”. Tiedoston toiselta riviltä alkavat grammoina tuntia kohden (g/h) ilmaistut data-arvot, jotka pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen standardin ASTM E 29-06 mukaisesti.
6.1.4.2
WHR-järjestelmällä varustettuja moottoreita koskevat erityisvaatimukset
Jos WHR-järjestelmä on tyyppiä ”WHR_mech” tai ”WHR_elec”, varsinaisina syöttötietoina annetaan WHR_mech-järjestelmien osalta mekaanisen P_WHR_net:n arvot ja WHR_elec-järjestelmien osalta sähköisen P_WHR_net:n arvot, jotka kirjataan 4.3.5.3.1 kohdan mukaisesti.
Mekaanisen P_WHR_net:n sarakkeessa tiedoston ensimmäisellä rivillä otsakkeena on oltava ”WHR mechanical power” ja sähköisen P_WHR_net:n sarakkeessa ”WHR electrical power”. Tiedoston toiselta riviltä alkavat watteina (W) ilmaistut data-arvot, jotka pyöristetään lähimpään kokonaislukuun standardin ASTM E 29-06 mukaisesti.”
(54)
Lisätään kohta seuraavasti:
”6.1.5.1
Kaksipolttoainemoottoreita koskevat erityisvaatimukset
Graafisen käyttöliittymän valikkokohdassa ”Fuel 1” annettavina syöttötietoina ovat 6.1.5 kohdan mukaisesti määritetyt kolme arvoa, jotka vastaavat sarakkeen ”massflow fuel 1” varsinaisena syöttötietona käytettävää vastaavaa polttoainetyyppiä 6.1.4 kohdan mukaisesti.
Graafisen käyttöliittymän valikkokohdassa ”Fuel 2” annettavina syöttötietoina ovat 6.1.5 kohdan mukaisesti määritetyt kolme arvoa, jotka vastaavat sarakkeen ”massflow fuel 2” varsinaisena syöttötietona käytettävää vastaavaa polttoainetyyppiä 6.1.4.1 kohdan mukaisesti.”
(55)
Lisätään kohta seuraavasti:
”6.1.6.1
Kaksipolttoainemoottoreita koskevat erityisvaatimukset
Graafisen käyttöliittymän valikkokohdassa ”Fuel 1” annettavina syöttötietoina ovat 6.1.6 kohdan mukaisesti määritetyt arvot, jotka vastaavat sarakkeen ”massflow fuel 1” varsinaisena syöttötietona käytettävää vastaavaa polttoainetyyppiä 6.1.4 kohdan mukaisesti.
Graafisen käyttöliittymän valikkokohdassa ”Fuel 2” annettavina syöttötietoina ovat 6.1.6 kohdan mukaisesti määritetyt arvot, jotka vastaavat sarakkeen ”massflow fuel 2” varsinaisena syöttötietona käytettävää vastaavaa polttoainetyyppiä 6.1.4.1 kohdan mukaisesti.”
(56)
Lisätään kohta seuraavasti:
”6.1.7.1
Kaksipolttoainemoottoreita koskevat erityisvaatimukset
Graafisen käyttöliittymän valikkokohdassa ”Fuel 1” annettavina syöttötietoina ovat 6.1.7 kohdan mukaisesti määritetyt arvot, jotka vastaavat sarakkeen ”massflow fuel 1” varsinaisena syöttötietona käytettävää vastaavaa polttoainetyyppiä 6.1.4 kohdan mukaisesti.
Graafisen käyttöliittymän valikkokohdassa ”Fuel 2” annettavina syöttötietoina ovat 6.1.7 kohdan mukaisesti määritetyt arvot, jotka vastaavat sarakkeen ”massflow fuel 2” varsinaisena syöttötietona käytettävää vastaavaa polttoainetyyppiä 6.1.4.1 kohdan mukaisesti.”
(57)
Lisätään kohta seuraavasti:
”6.1.8.1
Kaksipolttoainemoottoreita koskevat erityisvaatimukset
Graafisen käyttöliittymän valikkokohdassa ”Fuel 1” annettavana syöttötietona on 6.1.8 kohdan mukaisesti määritetty arvo, joka vastaa sarakkeen ”massflow fuel 1” varsinaisena syöttötietona käytettävää vastaavaa polttoainetyyppiä 6.1.4 kohdan mukaisesti.
Graafisen käyttöliittymän valikkokohdassa ”Fuel 2” annettavina syöttötietoina ovat 6.1.8 kohdan mukaisesti määritetyt arvot, jotka vastaavat sarakkeen ”massflow fuel 2” varsinaisena syöttötietona käytettävää vastaavaa polttoainetyyppiä 6.1.4.1 kohdan mukaisesti.”
(58)
Lisätään kohta seuraavasti:
”6.1.9.1
Kaksipolttoainemoottoreita koskevat erityisvaatimukset
Graafisen käyttöliittymän valikkokohdassa ”Fuel 1” annettavana syöttötietona on testipolttoainetyyppi, joka vastaa sarakkeen ”massflow fuel 1” varsinaisena syöttötietona käytettävää vastaavaa polttoainetyyppiä 6.1.4 kohdan mukaisesti.
Graafisen käyttöliittymän valikkokohdassa ”Fuel 2” annettavana syöttötietona on testipolttoainetyyppi, joka vastaa sarakkeen ”massflow fuel 2” varsinaisena syöttötietona käytettävää vastaavaa polttoainetyyppiä 6.1.4.1 kohdan mukaisesti.”
(59)
Korvataan 6.1.17 kohta seuraavasti:
”6.1.17.
Sertifiointinumero
Varsinaisena syöttötietona on moottorin sertifiointinumero ISO8859-1-koodattuna merkkisarjana.”
(60)
Lisätään kohdat seuraavasti:
”6.1.18
Kaksipolttoaineajoneuvo
Kun kyseessä on kaksipolttoainemoottori, graafisen käyttöliittymän valintaruutu ”Dual-fuel” on aktivoitava.
6.1.19
WHR_no_ext
Kun kyseessä on WHR_no_ext-järjestelmällä varustettu moottori, graafisen käyttöliittymän valintaruutu ”MechanicalOutputICE” on aktivoitava.
6.1.20
WHR_mech
Kun kyseessä on WHR_mech-järjestelmällä varustettu moottori, graafisen käyttöliittymän valintaruutu ”MechanicalOutputDrivetrain” on aktivoitava.
6.1.21
WHR_elec
Kun kyseessä on WHR_elec-järjestelmällä varustettu moottori, graafisen käyttöliittymän valintaruutu ”ElectricalOutput” on aktivoitava.
6.1.22
WHR_mech-järjestelmien WHTC-korjauskerrointa varten laskettavat E_WHR_net:n ominaisarvot
Kun kyseessä on WHR_mech-järjestelmällä varustettu moottori, varsinaisina syöttötietoina ovat E_WHR_net:n kolme ominaisarvoa – kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuus – WHTC:n eri alasyklien aikana kilojouleina kilowattituntia kohden (kJ/kWh) ilmaistuina ja määritettyinä 5.5.2.1 kohdan mukaisesti.
Arvot pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen standardin ASTM E 29-06 mukaisesti, ja ne ovat syöttötietoina graafisen käyttöliittymän valikkokohdan ”WHR Mechanical” vastaavissa kentissä.
6.1.23
WHR_mech-järjestelmien kylmä- ja kuumapäästöjen tasapainokerrointa varten laskettavat E_WHR_net:n ominaisarvot
Kun kyseessä on WHR_mech-järjestelmällä varustettu moottori, varsinaisina syöttötietoina ovat E_WHR_net:n kaksi ominaisarvoa kuuma- ja kylmäkäynnistys-WHTC:n aikana kilojouleina kilowattituntia kohden (kJ/kWh) ilmaistuina ja määritettyinä 5.5.2.2 kohdan mukaisesti.
Arvot pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen standardin ASTM E 29-06 mukaisesti, ja ne ovat syöttötietoina graafisen käyttöliittymän valikkokohdan ”WHR Mechanical” vastaavissa kentissä.
6.1.24
WHR_elec-järjestelmien WHTC-korjauskerrointa varten laskettavat E_WHR_net:n ominaisarvot
Kun kyseessä on WHR_elec-järjestelmällä varustettu moottori, varsinaisina syöttötietoina ovat E_WHR_net:n kolme ominaisarvoa – kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuus – WHTC:n eri alasyklien aikana kilojouleina kilowattituntia kohden (kJ/kWh) ilmaistuina ja määritettyinä 5.5.2.1 kohdan mukaisesti.
Arvot pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen standardin ASTM E 29-06 mukaisesti, ja ne ovat syöttötietoina graafisen käyttöliittymän valikkokohdan ”WHR Electrical” vastaavissa kentissä.
6.1.25
WHR_elec-järjestelmien kylmä- ja kuumapäästöjen tasapainokerrointa varten laskettavat E_WHR_net:n ominaisarvot
Kun kyseessä on WHR_elec-järjestelmällä varustettu moottori, varsinaisina syöttötietoina ovat E_WHR_net:n kaksi ominaisarvoa kuuma- ja kylmäkäynnistys-WHTC:n aikana kilojouleina kilowattituntia kohden (kJ/kWh) ilmaistuina ja määritettyinä 5.5.2.2 kohdan mukaisesti.
Arvot pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen standardin ASTM E 29-06 mukaisesti, ja ne ovat syöttötietoina graafisen käyttöliittymän valikkokohdan ”WHR Electrical” vastaavissa kentissä.
6.1.26
Jaksoittain regeneroituvilla pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmillä varustettuja moottoreita varten laskettava WHR-korjauskerroin
Varsinaisena syöttötietona on 5.5.3 kohdan mukaisesti määritetty korjauskerroin.
Arvo pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen standardin ASTM E 29-06 mukaisesti, ja se on syöttötietona graafisen käyttöliittymän valikkokohdan ”WHR Electrical” vastaavassa kentässä WHR_elec-järjestelmällä varustetun moottorin osalta ja valikkokohdan ”WHR Mechanical” vastaavassa kentässä WHR_mech-järjestelmällä varustetun moottorin osalta.”
Korvataan lisäyksen 2 osassa 1 oleva 3.2.1.11 kohta seuraavasti:
”3.2.1.11.
Valmistajan viittaukset E-säännössä nro 49 olevissa 3.1, 3.2 ja 3.3 kohdassa edellytettyihin asiakirjoihin, joiden avulla tyyppihyväksyntäviranomainen voi arvioida moottorin sisäiset päästöjenrajoitusstrategiat ja -järjestelmät varmistaakseen, että typen oksidien poistojärjestelmät toimivat asianmukaisesti”
(64)
Korvataan lisäyksen 2 osassa 1 oleva 3.2.2.2.1 kohta seuraavasti:
”3.2.2.2.1.
Valmistajan ilmoittamat polttoaineet, joita moottorissa voidaan käyttää, E-säännössä nro 49 olevan 4.6.2 kohdan mukaisesti (tapauksen mukaan)”
(65)
Korvataan lisäyksen 2 osassa 1 oleva 3.2.4.2 kohta seuraavasti:
”3.2.4.2.
Polttoaineen ruiskutuksella (vain puristussytytys tai kaksipolttoaine): kyllä/ei(1)”
(66)
Korvataan lisäyksen 2 osassa 1 oleva 3.2.12.1.1 kohta seuraavasti:
jos ei, edellytetään vastaavuutta E-säännön nro 49 liitteessä 4 olevan 6.10 kohdan kanssa”
(67)
Korvataan lisäyksen 2 osassa 1 oleva 3.2.12.2.7 kohta seuraavasti:
”3.2.12.2.7.
Tapauksen mukaan valmistajan viittaus asiakirjoihin, jotka koskevat kaksipolttoainemoottorin asentamista ajoneuvoon”;
(68)
Poistetaan lisäyksessä 2 olevan 1 osan 3.2.12.2.7.0.1–3.2.12.2.8.7 kohta.
(69)
Korvataan lisäyksen 2 osassa 1 oleva 3.2.17 kohta seuraavasti:
”3.2.17.
Raskaiden hyötyajoneuvojen kaasukäyttöisiä moottoreita ja kaksipolttoainemoottoreita koskevat erityistiedot (jos järjestelmän kokoonpano on erilainen, annetaan vastaavat tiedot)”;
(70)
Korvataan lisäyksen 2 osassa 1 oleva 3.5.5 kohta seuraavasti:
”3.5.5.
Polttoaineen ominaiskulutus, ajoneuvokohtaiset CO2-päästöt ja korjauskertoimet”;
(71)
Lisätään lisäyksen 2 osassa 1 olevien 3.5.5.1–3.5.5.8 kohdan toisessa sarakkeessa olevan tekstin loppuun huomautusnumero ”(9)”.
(*2) Kaksipolttoainemoottoreiden osalta ilmoitetaan erikseen kummankin polttoainetyypin ja toimintatilan arvot.”
"
(76)
Korvataan lisäyksessä 2 olevan ilmoituslomakkeen lisäyksessä olevan taulukon 1 molemmilla riveillä ilmaisu ”E-säännön nro 49 muutossarjan 06” ilmaisulla ”E-säännön nro 49”.
(77)
Korvataan lisäyksessä 2 olevan ilmoituslomakkeen lisäyksen 6.1 kohta seuraavasti:
”Moottorin testausnopeudet E-säännön nro 49 liitteen 4 mukaisessa päästötestissä (kaksipolttoainemoottoreiden testi tehdään kaksipolttoainetilassa) (1)”
(78)
Korvataan lisäyksessä 2 olevan ilmoituslomakkeen lisäyksen 6.2 kohta seuraavasti:
”6.2.
E-säännön nro 85 (*3) mukaista tehotestiä varten ilmoitetut arvot (kaksipolttoainemoottoreiden testi tehdään kaksipolttoainetilassa)”
(*3) Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 85 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat luokkiin M ja N kuuluvien moottoriajoneuvojen käyttövoimaksi tarkoitettujen polttomoottoreiden tai sähköisten ajolaitteiden hyväksymistä niiden nettotehon ja sähköisen ajolaitteen 30 minuutin enimmäistehon mittauksen osalta (EUVL L 323, 7.11.2014, s. 52)."
(79)
Korvataan lisäyksessä 3 oleva 1 kohta seuraavasti:
”1.
CO2-moottoriperheen määritysparametrit
CO2-moottoriperheen on, sellaisena kuin valmistaja on sen määrittänyt, oltava E-säännön nro 49 liitteessä 4 olevassa 5.2.3 kohdassa määriteltyjen perheen jäsenyyskriteerien mukainen. CO2-moottoriperhe voi koostua vain yhdestä moottorista.
Kun kyseessä on kaksipolttoainemoottori, CO2-moottoriperheen on täytettävä myös E-säännön nro 49 liitteessä 15 olevan 3.1.1 kohdan lisävaatimukset.
Näiden jäsenyyskriteerien lisäksi CO2-moottoriperheen on, sellaisena kuin valmistaja on sen määrittänyt, täytettävä 1.1–1.10 kohdassa luetellut kriteerit.
Valmistaja voi lisätä 1.1–1.10 kohdassa lueteltuihin ominaisuuksiin muita kriteerejä, joiden perusteella perheen määritelmä voidaan rajata tarkemmin. Tällaisten parametrien ei välttämättä tarvitse olla polttoaineenkulutukseen vaikuttavia.”
(80)
Korvataan lisäyksessä 3 oleva 1.5 kohta seuraavasti:
WHR-järjestelmien tyyppi (määritelty tämän liitteen 2 kohdan mukaisesti)
1.5.2
Tämän liitteen 3.1.6 kohdan mukainen WHR-järjestelmän testijärjestely
1.5.3
WHR-järjestelmien turbiinin tyyppi
1.5.4
WHR-järjestelmien haihduttimen tyyppi
1.5.5
WHR-järjestelmien paisuttimen tyyppi
1.5.6
WHR-järjestelmien lauhduttimen tyyppi
1.5.7
WHR-järjestelmien pumpun tyyppi
1.5.8
Tämän liitteen 3.1.6.2 kohdan a alakohdan mukaisen arvon LEW on kaikkien muiden samaan CO2-perheeseen kuuluvien moottoreiden osalta oltava yhtä suuri tai suurempi kuin CO2-kantamoottoria koskeva arvo
1.5.9
Tämän liitteen 3.1.6.2 kohdan b alakohdan mukaisen arvon LET on kaikkien muiden samaan CO2-perheeseen kuuluvien moottoreiden osalta oltava yhtä suuri tai suurempi kuin CO2-kantamoottoria koskeva arvo
1.5.10
Tämän liitteen 3.1.6.2 kohdan c alakohdan i alakohdan mukaisen arvon LHE on kaikkien muiden samaan CO2-perheeseen kuuluvien moottoreiden osalta oltava yhtä suuri tai suurempi kuin CO2-kantamoottoria koskeva arvo
1.5.11
Tämän liitteen 3.1.6.2 kohdan c alakohdan ii alakohdan mukaisen arvon LEC on kaikkien muiden samaan CO2-perheeseen kuuluvien moottoreiden osalta oltava yhtä suuri tai pienempi kuin CO2-kantamoottoria koskeva arvo
1.5.12
Tämän liitteen 3.1.6.2 kohdan c alakohdan iii alakohdan mukaisen arvon LCE on kaikkien muiden samaan CO2-perheeseen kuuluvien moottoreiden osalta oltava yhtä suuri tai pienempi kuin CO2-kantamoottoria koskeva arvo
1.5.13
Tämän liitteen 3.1.6.2 kohdan c alakohdan iv alakohdan mukaisen arvon pcond on kaikkien muiden samaan CO2-perheeseen kuuluvien moottoreiden osalta oltava yhtä suuri tai suurempi kuin CO2-kantamoottoria koskeva arvo
1.5.14
Tämän liitteen 3.1.6.2 kohdan c alakohdan v alakohdan mukaisen arvon Pcool on kaikkien muiden samaan CO2-perheeseen kuuluvien moottoreiden osalta oltava yhtä suuri tai suurempi kuin CO2-kantamoottoria koskeva arvo”
(82)
Korvataan lisäyksessä 3 oleva 1.7.3 kohta seuraavasti:
”1.7.3.
Vääntömomentin arvot, jotka ovat 1.7.1 ja 1.7.2 kohdassa kuvattuun vertailukohtaan liittyvän toleranssialueen sisällä, katsotaan samansuuruisiksi. Toleranssialue on + 40 Nm tai + 4 prosenttia CO2-kantamoottorin vääntömomentista tietyllä moottorin pyörimisnopeudella, sen mukaan kumpi on suurempi.”
(83)
Korvataan lisäyksessä 3 olevan 1.8.2 kohdan ilmaisu ”E-säännön nro 49 muutossarjan 06” ilmaisulla ”E-säännön nro 49”.
(84)
Lisätään lisäykseen 3 kohdat seuraavasti:
”1.10.
GERWHTC-arvojen vaihtelu
1.10.1.
Kaksipolttoainemoottoreiden osalta suurimman ja pienimmän GERWHTC-arvon ero
(eli suurin GERWHTC miinus pienin GERWHTC) samassa CO2-perheessä saa olla enintään 10 prosenttia.”
(85)
Korvataan lisäyksessä 4 olevan 5.3 kohdan b alakohta seuraavasti:
”b)
uudelle moottorille, jolloin lasketaan muutoskerroin seuraavasti:
A.
Polttoaineenkulutus tämän lisäyksen 4 kohdan mukaisesti suoritetun WHSC-syklin aikana mitataan testissä kerran uudella moottorilla, jota on tämän lisäyksen 5.1 kohdan mukaisesti sisäänajettu 15 tuntia, ja toisessa testissä samalla moottorilla, ennen kuin tämän lisäyksen 5.2 kohdan mukainen 125 tunnin enimmäismäärä tulee täyteen.
B.
Polttoaineen ominaiskulutus WHSC-syklissä, SFCWHSC, määritetään tämän liitteen 5.3.3 kohdan mukaisesti arvoista, jotka on mitattu tämän alakohdan A alakohdan mukaisesti.
C.
Näissä kahdessa testissä saadut polttoaineen ominaiskulutuksen arvot mukautetaan korjattuun arvoon tämän lisäyksen 7.2, 7.3 ja 7.4 kohdan mukaisesti kussakin testissä käytetyn polttoaineen osalta.
D.
Muutoskerroin lasketaan jakamalla toisen testin korjattu polttoaineen ominaiskulutus ensimmäisen testin korjatulla polttoaineen ominaiskulutuksella. Muutoskertoimen arvo voi olla pienempi kuin yksi.
E.
Kaksipolttoainemoottoreihin ei sovelleta D alakohtaa. Sen sijaan muutoskerroin lasketaan jakamalla toisen testin ajoneuvokohtaiset hiilidioksidipäästöt ensimmäisen testin ajoneuvokohtaisilla hiilidioksidipäästöillä. Nämä kaksi ajoneuvokohtaista hiilidioksidipäästöarvoa määritetään tämän lisäyksen 6.1 kohdan säännösten mukaisesti käyttämällä kahta C alakohdan mukaisesti määritettyä SFCWHSC,corr:n arvoa. Muutoskertoimen arvo voi olla pienempi kuin yksi.”
(86)
Korvataan lisäyksessä 4 olevat 5.4, 5.5 ja 5.6 kohta seuraavasti:
”5.4.
Sovellettaessa tämän lisäyksen 5.3 kohdan b alakohdan säännöksiä seuraaville hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuustesteihin valituille moottoreille ei tehdä sisäänajoa, vaan niiden polttoaineen ominaiskulutus WHSC-syklissä tai ajoneuvokohtaiset hiilidioksidipäästöt WHSC-syklissä, kun kyseessä ovat kaksipolttoainemoottorit, kerrotaan muutoskertoimella; polttoaineen ominaiskulutus ja ajoneuvokohtaiset hiilidioksidipäästöt on määritetty WHSC-testissä uudella, enintään 15 tuntia sisäänajetulla moottorilla tämän lisäyksen 5.1 kohdan mukaisesti.
5.5.
Tämän lisäyksen 5.4 kohdassa kuvatussa tapauksessa WHSC-syklin aikana otettavat polttoaineen ominaiskulutusarvot tai, kun kyseessä ovat kaksipolttoainemoottorit, WHSC-syklin aikana otettavat ajoneuvokohtaiset hiilidioksidipäästöt ovat seuraavat:
(a)
tämän lisäyksen 5.3 kohdan b alakohdan mukaisen, muutoskertoimen määrittämiseen käytetyn moottorin osalta toisessa testissä saatu arvo
(b)
muiden moottoreiden osalta tämän lisäyksen 5.1 kohdan mukaisesti enintään 15 tuntia sisäänajetulla uudella moottorilla määritetyt arvot, jotka kerrotaan tämän lisäyksen 5.3 kohdan b alakohdan D alakohdan mukaisesti määritetyllä muutoskertoimella tai, kun kyseessä ovat kaksipolttoainemoottorit, tämän lisäyksen 5.3 kohdan b alakohdan E alakohdan mukaisesti määritetyllä muutoskertoimella.
5.6.
Sen sijaan, että käytettäisiin tämän lisäyksen 5.2–5.5 kohdan mukaista sisäänajomenettelyä, valmistajan pyynnöstä voidaan käyttää yleistä muutoskerrointa 0,99. Tässä tapauksessa polttoaineen ominaiskulutus, joka on määritetty WHSC-syklissä, tai kaksipolttoainemoottoreiden tapauksessa ajoneuvokohtaiset hiilidioksidipäästöt, jotka on määritetty WHSC-syklissä uudella, enintään 15 tuntia sisäänajetulla moottorilla tämän lisäyksen 5.1 kohdan mukaisesti, kerrotaan yleisellä muutoskertoimella 0,99.”
(87)
Korvataan lisäyksessä 4 olevan 5.7 kohdan ilmaisu ”E-säännön nro 49 muutossarjan 06” ilmaisulla ”E-säännön nro 49” kaksi kertaa.
(88)
Lisätään lisäykseen 4 kohta seuraavasti:
”6.1.
Kaksipolttoainemoottoreita koskevat erityisvaatimukset
Kaksipolttoainemoottoreiden osalta sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden arvioimisessa käytettävä tavoitearvo lasketaan kahdesta eri arvosta, toisin sanoen kummankin polttoaineen korjatusta polttoaineen ominaiskulutuksesta WHSC-syklissä, SFCWHSC,corr, ilmaistuna grammoina kilowattituntia kohden (g/kWh) ja määritettynä 5.3.3 kohdan mukaisesti. Kulloistakin polttoainetta koskevat erilliset kaksi arvoa kerrotaan tämän lisäyksen taulukon 1 mukaisella kyseisen polttoaineen hiilidioksidipäästökertoimella. Näiden tuloksena saadun kahden WHSC-syklin aikaisen ajoneuvokohtaisen hiilidioksidipäästöarvon summa on kaksipolttoainemoottoreiden sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden arvioimisessa sovellettava tavoitearvo.
Korvataan lisäyksessä 4 oleva 7.3 kohta seuraavasti:
”7.3.
Jos testauksessa käytettiin vertailupolttoainetta tämän lisäyksen 1.4 kohdan mukaisesti, tämän lisäyksen 7.1 kohdassa määritettyyn arvoon sovelletaan tämän liitteen 5.3.3.2 kohdan erityisiä vaatimuksia korjatun arvon SFCWHSC,corr laskemiseksi.”
(90)
Lisätään lisäykseen 4 kohta seuraavasti:
”7.3.a
Kaksipolttoainemoottoreiden osalta tämän lisäyksen 7.1 kohdassa määritettyyn arvoon sovelletaan 7.2 ja 7.3 kohdan lisäksi tämän liitteen 5.3.3.3 kohdassa määriteltyjä erityisiä vaatimuksia korjatun arvon SFCWHSC,corr laskemiseksi.”
(91)
Lisätään lisäykseen 4 kohdat seuraavasti:
”7.5.
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa käytettävä arvo on korjattu polttoaineen ominaiskulutus WHSC-syklissä, SFCWHSC,corr, joka on määritetty 7.2 ja 7.3 kohdan mukaisesti.
7.6
Kaksipolttoainemoottoreihin ei sovelleta 7.5 kohtaa. Sen sijaan sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa käytettävä arvo on tuloksena saadun kahden WHSC-syklin aikaisen ajoneuvokohtaisen hiilidioksidipäästöarvon summa määritettynä tämän lisäyksen 6.1 kohdan mukaisesti käyttämällä tämän lisäyksen 7.4 kohdan mukaisesti määritettyä kahta SFCWHSC,corr-arvoa.”
(92)
Korvataan lisäyksessä 4 olevan 8 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”Kaasumoottorien osalta vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa yhden testatun moottorin raja-arvo on 6 kohdan mukaisesti määritetty tavoitearvo + 5 prosenttia.”
(93)
Korvataan lisäyksessä 4 oleva 9.1 kohta seuraavasti:
”9.1
Tämän lisäyksen 7.4 kohdan mukaisesti määritettyjen WHSC-syklin päästötestin tulosten on oltava seuraavien kaikille kaasumaisille epäpuhtauksille paitsi ammoniakille määritettyjen raja-arvojen mukaiset; muussa tapauksessa testi on katsottava mitätöidyksi sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden arvioinnin osalta:
(a)
asetuksen (EY) N:o 595/2009 liitteessä I määritetyt sovellettavat raja-arvot;
(b)
kaksipolttoainemoottoreiden on oltava asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä XVIII olevassa 5 kohdassa määriteltyjen sovellettavien raja-arvojen mukaisia.”
(94)
Korvataan lisäyksessä 4 olevan 9.3 kohdan a ja b alakohdassa oleva ilmaisu ”E-säännön nro 49 muutossarjan 06” ilmaisulla ”E-säännön nro 49”.
(95)
Korvataan lisäyksessä 5 olevan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ii alakohdassa oleva ilmaisu ”E-säännön nro 49 muutossarjan 06” ilmaisulla ”E-säännön nro 49”.
(96)
Korvataan lisäyksessä 6 olevat 1.4 ja 1.4.1 kohta seuraavasti:
”1.4.
Sertifiointimerkissä on myös oltava suorakulmion lähellä ”perushyväksyntänumero”, joka sisältyy täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/683 liitteessä I tarkoitetun tyyppihyväksyntänumeron osaan 4 ja jota edeltävät kaksi numeroa ilmaisevat tähän asetukseen tehdylle viimeisimmälle tekniselle tarkistukselle annetun järjestysnumeron, sekä E-kirjain, joka ilmaisee, että hyväksyntä on myönnetty moottorille.
Tämän asetuksen tapauksessa järjestysnumero on 02.
1.4.1.
Esimerkki sertifiointimerkistä ja merkin mitat (erillinen merkintä)
Edellä esitetty moottoriin kiinnitetty sertifiointimerkki osoittaa, että asianomainen tyyppi on sertifioitu Puolassa (e20) tämän asetuksen mukaisesti. Ensimmäiset kaksi numeroa (02) ilmoittavat tähän asetukseen tehdylle viimeisimmälle tekniselle tarkistukselle annetun järjestysnumeron. Seuraava kirjain osoittaa, että sertifikaatti on myönnetty moottorille (E). Viimeiset viisi numeroa (00005) muodostavat perushyväksyntänumeron, jonka hyväksyntäviranomainen on antanut moottorille.”
(97)
Korvataan lisäyksessä 6 oleva 1.5.1 kohta seuraavasti:
”1.5.1.
Esimerkki sertifiointimerkistä ja merkin mitat (yhdistetty merkintä)
Edellä esitetty moottoriin kiinnitetty sertifiointimerkki osoittaa, että asianomainen tyyppi on sertifioitu Puolassa (e20) asetuksen (EU) N:o 582/2011 mukaisesti. ”D” tarkoittaa dieseliä ja sen jälkeen tuleva ”E” päästövaihetta, ja sitä seuraavat viisi numeroa (00005) muodostavat perushyväksyntänumeron, jonka hyväksyntäviranomainen on antanut moottorille asetuksen (EU) N:o 582/2011 mukaisesti. Vinoviivan jälkeen tulevat kaksi numeroa ilmoittavat tämän asetuksen viimeisimmälle tekniselle tarkistukselle annetun järjestysnumeron, jonka jälkeen seuraa moottoria tarkoittava E-kirjain sekä viisi numeroa, jotka ilmaisevat hyväksyntäviranomaisen antaman numeron tämän asetuksen mukaista sertifiointia varten (tämän asetuksen mukainen perushyväksyntänumero).”
(98)
Korvataan lisäyksessä 6 oleva 2.1 kohta seuraavasti:
”2.1.
Moottorien sertifiointinumero koostuu seuraavista:
eX*YYYY/YYYY*ZZZZ/ZZZZ*E*00000*00
Osa 1
Osa 2
Osa 3
Lisäkirjain osaan 3
Osa 4
Osa 5
Sertifioinnin myöntänyt maa
Raskaiden hyötyajoneuvojen CO2-päästöjen määrittämistä koskeva asetus 2017/2400
Viimeisin muutosasetus (ZZZZ/ZZZZ)
E = moottori
Perussertifiointinumero 00000
Laajennus 00”
(99)
Korvataan lisäyksessä 7 olevan 3 kohdan taulukko 1 seuraavasti:
”Taulukko 1
Syöttöparametrit ”Engine/General”
Parametrin nimi
Parametrin tunnus
Tyyppi
Yksikkö
Kuvaus/viite
Manufacturer
P200
token
[-]
Model
P201
token
[-]
CertificationNumber
P202
token
[-]
Date
P203
dateTime
[-]
Komponentin hash-tunnisteen luomispäivä ja -aika
AppVersion
P204
token
[-]
Moottorin esikäsittelyvälineen version numero
Displacement
P061
int
[cm3]
IdlingSpeed
P063
int
[rpm]
RatedSpeed
P249
int
[rpm]
RatedPower
P250
int
[W]
MaxEngineTorque
P259
int
[Nm]
WHRTypeMechanicalOutputICE
P335
boolean
[-]
WHRTypeMechanicalOutputDrivetrain
P336
boolean
[-]
WHRTypeElectricalOutput
P337
boolean
[-]
WHRElectricalCFUrban
P338
double, 4
[-]
Vaaditaan, jos ”WHRTypeElectricalOutput” = true
WHRElectricalCFRural
P339
double, 4
[-]
Vaaditaan, jos ”WHRTypeElectricalOutput” = true
WHRElectricalCFMotorway
P340
double, 4
[-]
Vaaditaan, jos ”WHRTypeElectricalOutput” = true
WHRElectricalBFColdHot
P341
double, 4
[-]
Vaaditaan, jos ”WHRTypeElectricalOutput” = true
WHRElectricalCFRegPer
P342
double, 4
[-]
Vaaditaan, jos ”WHRTypeElectricalOutput” = true
WHRMechanicalCFUrban
P343
double, 4
[-]
Vaaditaan, jos ”WHRTypeMechanicalOutputDrivetrain” = true
WHRMechanicalCFRural
P344
double, 4
[-]
Vaaditaan, jos ”WHRTypeMechanicalOutputDrivetrain” = true
WHRMechanicalCFMotorway
P345
double, 4
[-]
Vaaditaan, jos ”WHRTypeMechanicalOutputDrivetrain” = true
WHRMechanicalBFColdHot
P346
double, 4
[-]
Vaaditaan, jos ”WHRTypeMechanicalOutputDrivetrain” = true
WHRMechanicalCFRegPer
P347
double, 4
[-]
Vaaditaan, jos ”WHRTypeMechanicalOutputDrivetrain” = true”
(100)
Lisätään lisäyksessä 7 olevaan 3 kohtaan taulukko seuraavasti:
(Vaaditaan yksi kartta kutakin polttoainetyyppiä kohden)
Parametrin nimi
Parametrin tunnus
Tyyppi
Yksikkö
Kuvaus/viite
EngineSpeed
P072
double, 2
[rpm]
Torque
P073
double, 2
[Nm]
FuelConsumption
P074
double, 2
[g/h]
WHRElectricPower
P348
int
[W]
Vaaditaan, jos ”WHRTypeElectricalOutput” = true
WHRMechanicalPower
P349
int
[W]
Vaaditaan, jos ”WHRTypeMechanicalOutputDrivetrain” = true”
(102)
Lisätään lisäyksessä 8 olevaan 3.3 kohtaan virke seuraavasti:
”Ekstrapoloidut FC-arvot, jotka ovat pienempiä kuin täydellä kuormituksella mitattu arvo vastaavalla moottorin pyörimisnopeudella, asetetaan täydellä kuormituksella mitattuun arvoon.”
(103)
Lisätään lisäykseen 8 kohta seuraavasti:
”3.6
Lisätään WHR:n teho = 0 kaikkiin 3.4 ja 3.5 kohdassa tarkoitettuihin pisteisiin.”
(104)
Lisätään lisäykseen 8 kohdat seuraavasti:
”5.6.
Kun kyseessä ovat kaksipolttoainemoottorit, tietylle polttoainetyypille laskettu korjauskertoimen arvo voi olla pienempi kuin 1.
5.7.
Sen estämättä, mitä 5.6 kohdassa säädetään, jos kaksipolttoainemoottoreiden ollessa kyseessä kummankin polttoaineen yhteenlaskettujen mitattujen ominaisenergia-arvojen suhde kummankin polttoaineen yhteenlaskettuihin simuloituihin ominaisenergia-arvoihin on pienempi kuin 1, moottorin esikäsittelyväline mukauttaa polttoaineen ominaiskulutusarvoja vastaavasti siten, että edellä mainittu suhdeluku on 1.”
(*1) Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 49 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat ajoneuvoissa käytettävien puristussytytysmoottoreiden ja kipinäsytytysmoottoreiden kaasumaisten ja hiukkaspäästöjen rajoittamiseksi toteutettavia toimenpiteitä (EUVL L 171, 24.6.2013, s. 1).”
(*2) Kaksipolttoainemoottoreiden osalta ilmoitetaan erikseen kummankin polttoainetyypin ja toimintatilan arvot.”
(*3) Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 85 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat luokkiin M ja N kuuluvien moottoriajoneuvojen käyttövoimaksi tarkoitettujen polttomoottoreiden tai sähköisten ajolaitteiden hyväksymistä niiden nettotehon ja sähköisen ajolaitteen 30 minuutin enimmäistehon mittauksen osalta (EUVL L 323, 7.11.2014, s. 52).”
LIITE VI
Muutetaan liite VI seuraavasti:
(1)
Lisätään 2 kohdan 16 alakohtaan virke seuraavasti:
”Joissain tapauksissa kiinteiden vaihteiden jatkuva luistaminen on tarkoituksellista, esimerkiksi tärinän ehkäisemiseksi;”
(2)
Korvataan 2 kohdan 17 alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:
”
”Liikkeellelähtökytkimellä” tarkoitetaan kytkintä, joka sovittaa moottorin ja vetävien pyörien pyörimisnopeuden toisiinsa ajoneuvon lähtiessä liikkeelle.”
(3)
Lisätään 2 kohdan 20 alakohtaan virke seuraavasti:
”Joissain tapauksissa kiinteiden vaihteiden jatkuva luistaminen on tarkoituksellista, esimerkiksi tärinän ehkäisemiseksi.”
(4)
Korvataan 2 kohdan 22 ja 23 alakohta seuraavasti:
”22)
”Tapauksella S” tarkoitetaan automaattista pikavaihteistoa, jossa on momentinmuuntimen ja siihen kytkettyjen vaihteiston mekaanisten osien sarjakytkentä.
23)
”Tapauksella P” tarkoitetaan automaattista pikavaihteistoa, jossa on momentinmuuntimen ja siihen kytkettyjen vaihteiston mekaanisten osien rinnankytkentä (esim. tehonjakoasennuksissa).”
(5)
Lisätään 2 kohtaan alakohdat seuraavasti:
”32)
”Tasauspyörästöllä” tarkoitetaan laitetta, joka jakaa vääntömomentin kahteen osaan, esimerkiksi vasemman- ja oikeanpuoleisille pyörille, ja antaa eri puolien pyörien pyöriä eri nopeudella. Momenttijakoa voidaan säätää tai se voidaan keskeyttää tasauspyörästöön vaikuttavalla jarru- tai lukituslaitteella (tapauksen mukaan).
33)
”Tapauksella N” tarkoitetaan automaattista pikavaihteistoa, jossa ei ole momentinmuunninta.”
(6)
Korvataan 3.1 kohdan ensimmäisessä kappaleessa oleva yhtälö seuraavasti:
”
Tl,in(nin,Tin,gear) = Tl,in,min_loss + fT × Tin + floss_corr × Tin + Tl,in,min_el + fel_corr × Tin + flosstcc × Tin
”;
(7)
Lisätään 3.1 kohdan neljännessä kappaleessa olevan yhtälön jälkeen teksti seuraavasti:
”Lasketaan luistavassa momentinmuuntimen lukkokytkimessä (siten kuin se määritellään 2 kohdan 16 alakohdassa) tai luistavassa tulopuolen kytkimessä (siten kuin se määritellään 2 kohdan 20 alakohdassa) syntyviin häviöihin sovellettava korjauskerroin seuraavasti:
(8)
Lisätään 3.1 kohtaan selittävät huomautukset seuraavasti:
”floss_tcc
=
luistavassa momentinmuuntimen (tai tulopuolen) kytkimessä syntyviin häviöihin sovellettava korjauskerroin
ntcc
=
luistavan momentinmuuntimen lukkokytkimen (siten kuin se määritellään 2 kohdan 16 alakohdassa) tai luistavan tulopuolen kytkimen (siten kuin se määritellään 2 kohdan 20 alakohdassa) ylä- ja alapuolelta mitattujen pyörimisnopeuksien ero [rpm] (luistavan kytkimen alapuolinen nopeus on nopeus nin voimansiirron käyttöakselilla)”
(9)
Korvataan 3.1.2.2 kohdan toinen virke seuraavasti:
”Mittaukset on tehtävä samoissa pyörimisnopeuspisteissä ja samoissa testipenkin laakerien lämpötilassa (± 3 K) kuin testissä.”
(10)
Korvataan 3.1.2.4.2 kohta seuraavasti:
”3.1.2.4.2.
Esivakautuksessa ei saa kohdistaa vääntömomenttia muuhun akseliin kuin vetävään akseliin.”
(11)
Korvataan 3.1.2.4.4 kohdan toisessa virkkeessä numero ”60” numerolla ”100”.
(12)
Korvataan 3.1.2.5.5 kohdan kolmannen alakohdan 2 alakohta seuraavasti:
”2)
käyttönopeus = vähintään 60 prosenttia mutta enintään 80 prosenttia suurimmasta käyttönopeudesta”
(13)
Korvataan 3.1.3.1 kohta seuraavasti:
”3.1.3.1.
Sähkökone ja momenttianturi asennetaan vaihteiston tulopuolelle. Ulostuloakselien on pyörittävä vapaasti. Jos kyseessä on integroidulla tasauspyörästöllä varustettu vaihteisto esimerkiksi etuvetoa käytettäessä, ulostulopuolen pyörivien päiden on voitava olla lukittuina toisiinsa (esim. aktivoidulla tasauspyörästölukolla tai muulla vain mittausta varten käytettävällä mekaanisella tasauspyörästölukolla).”
Korvataan 3.1.4 kohdan ensimmäisessä virkkeessä ilmaisu ”ISO/TS” ilmaisulla ”IATF”.
(16)
Korvataan 3.1.6.2 kohta seuraavasti:
”3.1.6.2.
Mitataan momenttihäviö nopeuspisteissä (käyttöakselin pyörimisnopeus) 600, 900, 1 200, 1 600, 2 000, 2 500, 3 000, 4 000 rpm ja näitä arvoja kymmenen kerrannaisina vastaavissa pisteissä vaihteiston eritelmien mukaiseen suurimpaan vaihdekohtaiseen nopeuteen taikka määriteltyä suurinta nopeutta välittömästi pienempään nopeuspisteeseen saakka. Lisäksi voidaan mitata välinopeuspisteitä.
Nopeuspykälä (aika siirryttäessä nopeuspisteestä toiseen) saa olla enintään 20 sekuntia.”
(17)
Korvataan 3.1.6.3.3 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:
”Kuhunkin nopeuspisteeseen on sisällytettävä 5 sekunnin vakautumisaika 3.1.2.5 kohdassa määritellyissä lämpötilarajoissa.”
(18)
Korvataan 3.1.6.3.4 kohta seuraavasti:
”3.1.6.3.4.
Vakautumisajan jälkeen momenttihäviön olisi oltava ajan suhteen vakio todellisessa mitatussa nopeuspisteessä. Jos näin on, 3.1.5 kohdassa luetellut mittaussignaalit kirjataan vähintään 5 sekunnin mutta enintään 15 sekunnin ajalta. Jos momenttihäviö ei ole ajan suhteen vakio todellisessa mitatussa nopeuspisteessä esimerkiksi aktiivisen tai passiivisen ohjaustoiminteen aiheuttamien momenttihäviöiden suunnitellun jaksottaisen vaihtelun vuoksi, valmistajan on käytettävä riittävän pitkää testausaikaa, jotta saadaan toistettavissa oleva ja edustava tulos.”
(19)
Korvataan 3.1.7.1 kohta seuraavasti:
”3.1.7.1.
Lasketaan kunkin mittauksen osalta vääntömomentin, pyörimisnopeuden, (tapauksen mukaan) jännitteen ja virran aritmeettinen keskiarvo. Mittaukset suoritetaan vähintään 5 sekunnin mutta enintään 15 sekunnin ajan. Jos momenttihäviö ei ole ajan suhteen vakio todellisessa mitatussa nopeuspisteessä esimerkiksi aktiivisen tai passiivisen ohjaustoiminteen aiheuttamien momenttihäviöiden suunnitellun jaksottaisen vaihtelun vuoksi, valmistajan on käytettävä riittävän pitkää testausaikaa, jotta saadaan toistettavissa oleva ja edustava tulos.”
(20)
Korvataan 3.1.7.3 kohdan ensimmäisen kappaleen ensimmäinen yhtälö seuraavasti:
”Tloss = T1,in(nin, Tin,gear)”
(21)
Korvataan 3.1.8 kohdassa olevan kuvan 1 otsikko seuraavasti:
”Integroidulla tasauspyörästöllä varustetun etuvetoisen vaihteiston testijärjestely koostuu vaihteiston tulopuolelle sijoitetusta dynamometrista ja vähintään yhdestä vaihteiston ulostulopuolille sijoitetusta dynamometrista. Vaihteiston tulo- ja ulostulopuolille sijoitetaan momentinmittauslaitteet. Jos testijärjestelyssä on vain yksi ulostulopuolelle sijoitettu dynamometri, on integroidulla tasauspyörästöllä varustetun vaihteiston pyörivä pää lukittava toiseen ulostulon puolella olevaan päähän (esim. aktivoidulla tasauspyörästölukolla tai muulla vain mittausta varten käytettävällä mekaanisella tasauspyörästölukolla).
Kertoimen ipara porrastus yksittäisen momenttianturin loiskuormien suurimman vaikutuksen osalta on yhtä suuri kuin edellä kuvatuissa tapauksissa (A/B/C).
Kuva 2 A
Esimerkki vaihtoehdossa 1 käytettävästä testijärjestelystä A integroidulla tasauspyörästöllä varustettua vaihteistoa varten (esim. etuveto)
Kuva 2 B
Esimerkki vaihtoehdossa 1 käytettävästä testijärjestelystä B integroidulla tasauspyörästöllä varustettua vaihteistoa varten (esim. etuveto)
Valmistaja voi mukauttaa testijärjestelyjä A ja B hyvän teknisen käytännön mukaisesti ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella esimerkiksi testijärjestelyihin liittyvistä käytännön syistä. Jos näin tapahtuu, vaihtoehtoinen järjestely ja sen käytön syy on ilmoitettava selvästi testausselosteessa.
Testi voidaan tehdä ilman testipenkin erillistä laakeriyksikköä vaihteiston tulo- tai ulostulopuolella, jos voimansiirtoakselia, jolta vääntömomentti mitataan, tuetaan kahdella vaihteiston koteloinnissa olevalla laakerilla, jotka pystyvät absorboimaan pyörästöjen aiheuttamat säteis- ja aksiaalivoimat.
Kuva 2 C
Esimerkki, jossa vaihteiston voimat on eristetty syötöstä ja vaihteiston voimia ei ole eristetty syötöstä:
”;
(24)
Korvataan 3.2 kohdan kolmannessa kappaleessa oleva yhtälö seuraavasti:
”
Tl,in(nin,Tin,gear) = Tl,in,min_loss + fTlino × Tin + Tl,in,min_el + fel_corr × Tin + flosstcc × Tin
”;
(25)
Korvataan 3.2 kohdan viides kappale seuraavasti:
”Lasketaan momentista riippuviin sähköisiin momenttihäviöihin sovellettava korjauskerroin fel_corr, vaihteiston sähköisen apulaitteen energiankulutuksen aiheuttama momenttihäviö vaihteiston käyttöakselilla Tl,in,el ja luistavassa momentinmuuntimen lukkokytkimessä (siten kuin se määritellään 2 kohdan 16 alakohdassa) tai luistavassa tulopuolen kytkimessä (siten kuin se määritellään 2 kohdan 20 alakohdassa) syntyviin häviöihin sovellettava korjauskerroin floss_tcc 3.1 kohdan mukaisesti.”
(26)
Korvataan 3.3.3.4 kohdan toisen alakohdan 2 alakohta seuraavasti:
”2)
käyttönopeus = vähintään 60 prosenttia mutta enintään 80 prosenttia suurimmasta käyttönopeudesta”
(27)
Korvataan 3.3.4 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”Vaihteiston tulo- ja ulostulopuolille asennetaan momenttianturit.”
(28)
Korvataan 3.3.6.2 ja 3.3.6.3 kohta seuraavasti:
”3.3.6.2.
Nopeusalue
Mitataan momenttihäviö nopeuspisteissä (käyttöakselin pyörimisnopeus) 600, 900, 1 200, 1 600, 2 000, 2 500, 3 000, 4 000 rpm ja näitä arvoja kymmenen kerrannaisina vastaavissa pisteissä vaihteiston eritelmien mukaiseen suurimpaan vaihdekohtaiseen nopeuteen taikka määriteltyä suurinta nopeutta välittömästi pienempään nopeuspisteeseen saakka. Lisäksi voidaan mitata välinopeuspisteitä.
Nopeuspykälä (aika siirryttäessä nopeuspisteestä toiseen) saa olla enintään 20 sekuntia.
3.3.6.3.
Momenttialue
Mitataan momenttihäviö kussakin nopeuspisteessä seuraavilla käyttömomenteilla: 0 (vapaasti pyörivä ulostuloakseli), 200, 400, 600, 900, 1 200, 1 600, 2 000, 2 500, 3 000, 3 500, 4 000, […] Nm vaihteiston eritelmien mukaiseen suurimpaan vaihdekohtaiseen käyttömomenttiin taikka määriteltyä suurinta momenttia välittömästi pienempään momenttipisteeseen ja/tai viimeiseen toisiomomenttia 10 kNm edeltävään momenttipisteeseen saakka. Lisäksi voidaan mitata välimomenttipisteitä. Jos momenttialue on liian pieni, tarvitaan lisää momenttipisteitä, jotta saadaan mitattua vähintään viisi tasavälistä momenttipistettä. Välimomenttipisteet voidaan säätää lähimpään 50 Nm:n kerrannaiseen.
Jos toisiomomentti on yli 10 kNm (teoreettinen häviötön vaihteisto) tai syöttöteho on suurempi kuin määrätty suurin syöttöteho, sovelletaan 3.4.4 kohtaa.
Momenttipykälä (aika siirryttäessä momenttipisteestä toiseen) saa olla enintään 15 sekuntia (180 sekuntia vaihtoehdossa 2).
Jotta voidaan kattaa vaihteiston koko momenttialue edellä määritellyssä kartassa, tulo- tai ulostulopuolella voidaan käyttää eri momenttiantureita, joiden mittausaluetta on rajoitettu. Mittaus voidaan sen vuoksi jakaa osioihin käyttäen samoja momenttiantureita. Täydellinen momenttihäviökartta koostetaan näistä mittausosioista.”
(29)
Korvataan 3.3.6.4.2 kohta seuraavasti:
”3.3.6.4.2.
Käyttömomenttia vaihdellaan edellä kuvattujen momenttipisteiden mukaisesti pienimmästä momentista suurimpaan momenttiin, jotka kuuluvat kussakin nopeuspisteessä käytettävien virta-momenttianturien mittausalueeseen.”
(30)
Korvataan 3.3.6.4.3 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti: ”Kuhunkin nopeus- ja momenttipisteeseen on sisällytettävä 5 sekunnin vakautumisaika 3.3.3 kohdassa määritellyissä lämpötilarajoissa.”
(31)
Lisätään kohta seuraavasti:
”3.3.6.4.3.1.
Vakautumisajan jälkeen momenttihäviön olisi oltava vakio ajan suhteen todellisessa mitatussa nopeuspisteessä. Jos näin on, 3.3.7 kohdassa luetellut mittaussignaalit kirjataan vähintään 5 sekunnin mutta enintään 15 sekunnin ajalta. Jos momenttihäviö ei ole ajan suhteen vakio todellisessa mitatussa nopeuspisteessä esimerkiksi aktiivisen tai passiivisen ohjaustoiminteen aiheuttamien momenttihäviöiden suunnitellun jaksottaisen vaihtelun vuoksi, valmistajan on käytettävä riittävän pitkää testausaikaa, jotta saadaan toistettavissa oleva ja edustava tulos.”
(32)
Korvataan 3.3.8.1 kohta seuraavasti:
”3.3.8.1.
Lasketaan molempien vähintään 5 sekuntia mutta enintään 15 sekuntia kestävien mittausten osalta vääntömomentin, pyörimisnopeuden ja tapauksen mukaan jännitteen ja virran aritmeettinen keskiarvo. Jos momenttihäviö ei ole ajan suhteen vakio todellisessa mitatussa nopeuspisteessä esimerkiksi aktiivisen tai passiivisen ohjaustoiminteen aiheuttamien momenttihäviöiden suunnitellun jaksottaisen vaihtelun vuoksi, valmistajan on käytettävä riittävän pitkää testausaikaa, jotta saadaan toistettavissa oleva ja edustava tulos.”
Lasketaan kunkin mittauksen osalta mekaaniset momenttihäviöt ja (tapauksen mukaan) sähkövirrankulutus seuraavasti:
Kun kyseessä on integroidulla tasauspyörästöllä varustettu vaihteisto ja kullakin ulostuloakselilla on dynamometri, mekaanisen momenttihäviön kokonaismäärä (Tloss) lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
Lasketaan luistavassa momentinmuuntimen lukkokytkimessä tai luistavassa tulopuolen kytkimessä (määritelmien 16 ja 20 mukaisesti) syntyviin häviöihin sovellettava korjauskerroin floss_tcc 3.1 kohdassa esitetyllä tavalla.
Momenttihäviöistä voidaan vähentää testipenkin vaikutukset (3.1.2.2. kohdan mukaisesti).”
(35)
Korvataan 3.3.9 kohdassa olevan kuvan 3 otsikko seuraavasti:
”Integroidulla tasauspyörästöllä varustetun etuvetoisen vaihteiston testijärjestely koostuu vaihteiston tulopuolelle sijoitetusta dynamometrista ja vähintään yhdestä vaihteiston ulostulopuolille sijoitetusta dynamometrista. Vaihteiston tulo- ja ulostulopuolille sijoitetaan momentinmittauslaitteet. Jos testijärjestelyssä on vain yksi ulostulopuolelle sijoitettu dynamometri, on integroidulla tasauspyörästöllä varustetun vaihteiston pyörivä pää lukittava toiseen ulostulon puolella olevaan päähän (esim. aktivoidulla tasauspyörästölukolla tai muulla vain mittausta varten käytettävällä mekaanisella tasauspyörästölukolla).
Kertoimen ipara porrastus yksittäisten momenttianturien loiskuormien suurimman vaikutuksen osalta on yhtä suuri kuin edellä kuvatuissa tapauksissa (A/B/C).
Kuva 5
Esimerkki integroidulla tasauspyörästöllä varustetun vaihteiston testijärjestelystä A (esim. etuveto)
Kuva 6
Esimerkki integroidulla tasauspyörästöllä varustetun vaihteiston testijärjestelystä B (esim. etuveto)
Kun kullakin ulostuloakselilla on dynamometri, momenttihäviön kokonaisepävarmuus (UT,loss) lasketaan seuraavasta yhtälöstä:
Valmistaja voi mukauttaa testijärjestelyjä A ja B hyvän teknisen käytännön mukaisesti ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella esimerkiksi testijärjestelyihin liittyvistä käytännön syistä. Jos näin tapahtuu, vaihtoehtoinen järjestely ja sen käytön syy on ilmoitettava selvästi testausselosteessa.
Testi voidaan tehdä ilman testipenkin erillistä laakeriyksikköä vaihteiston tulo- tai ulostulopuolella, jos voimansiirtoakselia, jolta vääntömomentti mitataan, tuetaan kahdella vaihteiston suojuksessa olevalla laakerilla, jotka pystyvät absorboimaan pyörästöjen aiheuttamat säteis- ja aksiaalivoimat (ks. 3.1.8 kohdassa oleva kuva 2 C).”
(38)
Korvataan 3.4 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:
”Määritetään kullekin vaihteelle määritellyt käyttönopeus- ja käyttömomenttipisteet kattava momenttihäviökartta käyttäen jotakin määritellyistä testausvaihtoehdoista tai momenttihäviöiden vakioarvoja.”
(39)
Korvataan 3.4.1 kohta seuraavasti:
”Jos suurin testattu käyttönopeus oli viimeinen määriteltyä vaihteiston suurinta sallittua nopeutta pienempi nopeuspiste, momenttihäviö ekstrapoloidaan suurimpaan nopeuteen saakka lineaarisella regressiolla, joka perustuu kahteen viimeiseksi mitattuun nopeuspisteeseen.”
(40)
Korvataan 3.4.2 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:
”Jos suurin testattu käyttömomentti oli viimeinen määriteltyä vaihteiston suurinta sallittua vääntömomenttia pienempi momenttipiste, momenttihäviö ekstrapoloidaan suurimpaan momenttiin saakka lineaarisella regressiolla, joka perustuu kahteen viimeiseksi mitattuun vastaavan nopeuspisteen momenttipisteeseen.”
(41)
Korvataan 3.4.5 kohta seuraavasti:
”3.4.5.
Määriteltyä pienintä nopeutta pienempien nopeuksien sekä lisäksi otettavan 0 rpm:n käyttönopeusportaan osalta kopioidaan pienimmälle nopeuspisteelle määritetyt ilmoitetut momenttihäviöt.”
(42)
Korvataan 3.4.8 kohta seuraavasti:
”3.4.8.
Jos nopeuspisteiden mittaaminen ei ole teknisesti mahdollista (esim. ominaistaajuuden vuoksi), valmistaja voi hyväksyntäviranomaisen suostumuksella laskea momenttihäviöt interpoloimalla tai ekstrapoloimalla (enintään yksi nopeuspiste vaihdetta kohti).”
(43)
Korvataan 4 kohta seuraavasti:
”4.
Momentinmuuntimen testimenettely
Simulointivälineen syöttötietoja varten määritettävät momentinmuuntimen ominaisuudet ovat Tpum1000 (vertailumomentti käyttönopeudella 1 000 rpm) ja μ (momentinmuuntimen momenttisuhde). Kumpikin ominaisuus riippuu momentinmuuntimen nopeussuhteesta v (momentinmuuntimen ulostulonopeus (turbiini) / käyttönopeus (pumppu).
Momentinmuuntimen ominaisuuksien määrittämiseksi sertifikaatin hakijan on sovellettava seuraavaa menetelmää riippumatta siitä, mikä vaihtoehto on valittu vaihteiston momenttihäviöiden arvioimiseksi.
Jotta voidaan ottaa huomioon momentinmuuntimen ja mekaanisen vaihteiston osien välisen kytkennän kaksi mahdollista järjestelyä, erotetaan tapaukset S ja P toisistaan seuraavasti:
Tapaus S
:
momentinmuunnin ja mekaanisen vaihteiston osat sarjassa
Tapaus P
:
momentinmuunnin ja mekaanisen vaihteiston osat rinnan (tehonjakoasennus)
Tapauksen S mukaisessa kytkennässä momentinmuuntimen ominaisuudet voidaan arvioida joko erillään mekaanisesta vaihteistosta tai yhdessä mekaanisen vaihteiston kanssa. Tapauksen P mukaisessa kytkennässä momentinmuuntimen ominaisuudet voidaan arvioida vain yhdessä mekaanisen vaihteiston kanssa. Tässä tapauksessa ja mitattavien hydromekaanisten vaihteiden osalta pidetään koko asennelmaa eli momentinmuunninta ja mekaanista vaihteistoa momentinmuuntimena, jolla on samanlaiset ominaiskäyrät kuin momentinmuuntimella yksin. Kun mittaukset tehdään yhdessä mekaanisen vaihteiston kanssa, nopeussuhdetta v ja kaikkia vastaavia porrasleveyden arvoja ja raja-arvoja on mukautettava ottamalla huomioon mekaaninen välityssuhde.
Momentinmuuntimen ominaisuuksien määrittämisessä voidaan käyttää kahta mittausvaihtoehtoa:
i)
Vaihtoehto A: mittaus tasaisella käyttönopeudella
ii)
Vaihtoehto B: mittaus tasaisella käyttömomentilla standardin SAE J643 mukaisesti
Valmistaja voi valita tapauksia S ja P varten joko vaihtoehdon A tai vaihtoehdon B.
Simulointivälineen syöttötietoja varten mitataan momentinmuuntimen momenttisuhde μ ja vertailumomentti Tpum alueella v ≤ 0,95 (ajoneuvon voimanlähde käytössä).
Kun käytetään kiinteitä arvoja, simulointivälinettä varten määritettävät momentinmuuntimen ominaisuuksia koskevat tiedot otetaan vain alueelta v ≤ 0,95 (tai mukautetulta nopeussuhdealueelta). Simulointiväline lisää ylimeno-olosuhteita koskevat yleiset arvot automaattisesti.”
Mittaus täyden kuormituksen pisteissä (vaihteistotestivaihtoehto 3)
Voimansiirron yksivaihteisen komponentin häviöiden mittauksessa, validoinnissa ja epävarmuuden laskennassa on noudatettava edellä kuvattua vaihteistotestivaihtoehtoa 3 vastaavaa menettelyä seuraavien siitä poikkeavien vaatimusten mukaisesti:
Mittaukset on tehtävä nopeudella 200 rpm ja 400 rpm (voimansiirron yksivaihteisen komponentin käyttöakselilla) ja seuraavissa nopeuspisteissä: 600, 900, 1 200, 1 600, 2 000, 2 500, 3 000, 4 000 rpm ja näiden arvojen kymmenen kerrannaiset voimansiirron yksivaihteisen komponentin eritelmien mukaiseen suurimpaan nopeuteen taikka määriteltyä suurinta nopeutta välittömästi pienempään nopeuspisteeseen saakka. Lisäksi voidaan mitata välinopeuspisteitä.
Kun voimansiirron yksivaihteista komponenttia testataan yhdessä vaihteiston kanssa, testauksessa on noudatettava jotakin seuraavista vaihteiston testaukseen määriteltyä vaihtoehtoa:
Mittaus täyden kuormituksen pisteissä (vaihteistotestivaihtoehto 3)
6.1.2.1
Valmistaja voi erottaa voimansiirron yksivaihteisen komponentin häviöt vaihteiston kokonaishäviöistä suorittamalla testauksen seuraavassa järjestyksessä:
(1)
Mitataan soveltuvassa vaihteistotestivaihtoehdossa määritellyllä tavalla momenttihäviö, joka syntyy koko vaihteistossa voimansiirron yksivaihteinen komponentti mukaan luettuna.
= Tl,in,withad
(2)
Korvataan voimansiirron yksivaihteinen komponentti ja siihen liittyvät osat osilla, joita tarvitaan vastaavassa vaihteistovariantissa, jossa ei ole voimansiirron yksivaihteista komponenttia. Toistetaan 1 alakohdan mittaus.
= Tl,in,withoutad
(3)
Määritetään voimansiirron yksivaihteisen komponentin momenttihäviö laskemalla saatujen kahden testitietosarjan erotus.
Edellä määriteltyä pienintä mittausnopeutta pienempien nopeuksien osalta sekä käyttönopeuspisteessä 0 rpm momenttihäviöt asetetaan samoiksi kuin pienimmällä mittausnopeudella mitattu momenttihäviö.
6.2.2.
Jos suurin testattu voimansiirron yksivaihteisen komponentin käyttönopeus oli viimeinen määriteltyä voimansiirron yksivaihteisen komponentin suurinta sallittua nopeutta pienempi nopeuspiste, momenttihäviö ekstrapoloidaan suurimpaan nopeuteen saakka lineaarisella regressiolla, joka perustuu kahteen viimeiseksi mitattuun nopeuspisteeseen.
6.2.3.
Momenttihäviötiedot, jotka koskevat sitä vaihteiston käyttöakselia, johon voimansiirron yksivaihteinen komponentti on tarkoitus kytkeä, lasketaan lineaarisella interpolaatiolla ja ekstrapolaatiolla.”
(52)
Korvataan 7.1 kohdan toinen virke seuraavasti:
”Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyjen on vastattava asetuksen (EU) 2018/858 31 artiklassa vahvistettuja tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevia järjestelyjä.”
(53)
Korvataan 8.1.2.2.1 kohta seuraavasti:
”8.1.2.2.1.
Jos sertifiointitestauksessa on käytetty vaihtoehtoa 1, mitataan momentista riippumattomat häviöt 8.1.2.2.2 kohdan 3 alakohdassa määritellyillä kahdella nopeudella ja käytetään niitä momenttihäviöiden laskemiseksi 8.1.2.2.2 kohdan 2 alakohdassa määritellyissä kolmessa momenttipisteessä.
Jos sertifiointitestauksessa on käytetty vaihtoehtoa 2, mitataan momentista riippumattomat häviöt 8.1.2.2.2 kohdan 3 alakohdassa määritellyillä kahdella nopeudella. Mitataan momentista riippuvat häviöt suurimmalla momentilla samoilla kahdella nopeudella. Interpoloidaan momenttihäviöt 8.1.2.2.2 kohdan 2 alakohdassa määritellyissä kolmessa momenttipisteessä sertifiointimenettelyssä kuvatulla tavalla.
Jos sertifiointitestauksessa on käytetty vaihtoehtoa 3, mitataan momenttihäviöt 8.1.2.2.2 kohdassa määritellyissä 18 käyttöpisteessä.”
(54)
Korvataan 8.1.2.2.2 kohdassa oleva 2 alakohta seuraavasti:
”2)
Momenttialue
Jos sertifiointitestauksessa on käytetty vaihtoehtoa 1 tai 2, käytetään seuraavia kolmea momenttipistettä: 0,6 × max(Tin,rep(inputspeed, gear)), 0,8 × max(Tin,rep(inputspeed, gear)) ja max(Tin,rep(inputspeed, gear)), jossa max(Tin,rep(inputspeed, gear)) on suurin sertifiointia varten ilmoitettu käyttömomentin arvo kyseisen käyttönopeuden ja vaihteen yhdistelmän osalta.
Jos sertifiointitestauksessa on käytetty vaihtoehtoa 3, käytetään kolmea suurinta momenttipistettä, jotka mitattiin kyseisen käyttönopeuden ja vaihteen yhdistelmän sertifiointitestauksen yhteydessä.”
(55)
Korvataan 8.1.2.3 kohta seuraavasti:
”8.1.2.3
Lasketaan vaihteiston hyötysuhde kussakin 18 käyttöpisteessä seuraavasti:
”Hyväksytyn vaihteiston hyötysuhde ηA,TA lasketaan 18 käyttöpisteen hyötysuhteiden aritmeettisesta keskiarvosta sertifioinnin aikana käyttäen 8.1.2.3 ja 8.1.2.4 kohdan yhtälöitä; vaihteiston hyötysuhde määritellään 8.1.2.2.2 kohdan vaatimusten mukaisesti.”
(57)
Korvataan lisäyksen 2 osassa 1 olevan 1.18 kohdan johdantokappale seuraavasti:
”Kunkin perheenjäsenen nimellisarvoiltaan suurimman version välityssuhteet [-] ja suurin käyttömomentti [Nm], suurin syöttöteho (kW) ja suurin käyttönopeus [rpm] (jos samaa perheenjäsentä myydään eri kauppanimityksillä).”
Jos kyllä, ilmoitetaan momentinmuuntimen lukkokytkimen tai tulopuolen kytkimen jatkuva luisto kunkin vaihteen osalta erillisissä kartoissa, mitattujen käyttönopeuspisteiden tai käyttömomenttipisteiden mukaan; ks. esimerkki vaihteen 1 tiedoista jäljempänä:
Korvataan lisäyksessä 7 olevan 1.4 kohdan ensimmäinen kappale seuraavasti:
”Sertifiointimerkissä on myös oltava suorakulmion lähellä ”perushyväksyntänumero”, joka sisältyy asetuksen (EU) 2020/683 liitteessä IV tarkoitetun tyyppihyväksyntänumeron osaan 4 ja jota edeltävät kaksi numeroa ilmaisevat tähän asetukseen tehdylle viimeisimmälle tekniselle tarkistukselle annetun järjestysnumeron sekä kirjaintunnus, joka ilmaisee osan, jolle sertifikaatti on myönnetty.”
(60)
Korvataan lisäyksessä 7 olevan 1.4 kohdan toisessa kappaleessa oleva numero ”00” numerolla ”02”.
(61)
Korvataan lisäyksessä 7 oleva 1.5 kohta seuraavasti:
”1.5
Esimerkki sertifiointimerkistä
Edellä esitetty vaihteistoon, momentinmuuntimeen, muuhun momenttia siirtävään komponenttiin tai voimansiirron lisäkomponenttiin kiinnitetty sertifiointimerkki osoittaa, että asianomainen tyyppi on sertifioitu Puolassa (e20) tämän asetuksen mukaisesti. Ensimmäiset kaksi numeroa (02) ilmoittavat viimeisimmälle tämän asetuksen tekniselle tarkistukselle annetun järjestysnumeron. Seuraava merkki osoittaa, että sertifikaatti on myönnetty vaihteistolle (G). Viimeiset viisi numeroa (00005) muodostavat perushyväksyntänumeron, jonka hyväksyntäviranomainen on antanut vaihteistolle.”
(62)
Korvataan lisäyksessä 7 oleva 2.1 kohta seuraavasti:
”2.1
Vaihteiston, momentinmuuntimen, muun momenttia siirtävän komponentin tai voimansiirron lisäkomponentin sertifiointinumero koostuu seuraavista:
eX*YYYY/YYYY*ZZZZ/ZZZZ*X*00000*00
Osa 1
Osa 2
Osa 3
Lisäkirjain osaan 3
Osa 4
Osa 5
Sertifikaatin myöntänyt maa
Raskaiden hyötyajoneuvojen CO2-päästöjen määrittämistä koskeva asetus 2017/2400
Viimeisin muutosasetus (ZZZZ/ZZZZ)
Ks. tämän lisäyksen taulukko 1
Perussertifiointinumero 00000
Laajennus 00”
(63)
Lisätään lisäykseen 8 teksti seuraavasti:
”Niiden vaihteistojen osalta, joissa on integroitu tasauspyörästö, integroitu tasauspyörästö katsotaan kulmavälitykseksi. Laskettaessa häviön Tadd0 arvo on näin ollen käytettävä edellä annettuja tekijöihin Tadd1000, fTadd ja Tl,in sovellettavia lausekkeita.”
(64)
Korvataan lisäys 10 seuraavasti:
”Lisäys 10
Kiinteät momenttihäviöarvot – muut momenttia siirtävät komponentit
Laskennalliset momenttihäviöarvot muille momenttia siirtäville komponenteille
Ensisijaisten hydrodynaamisten hidastimien (öljy tai vesi), joissa on erityinen ajoneuvon liikkeellelähtöön liittyvä toiminto, vastusmomentti lasketaan seuraavasti:
Muiden hydrodynaamisten hidastimien (öljy tai vesi) vastusmomentti lasketaan seuraavasti:
Magneettisten hidastimien (kestomagneetti tai sähkömagneettinen) vastusmomentti lasketaan seuraavasti:
jossa
Tretarder
=
hidastimen vastushäviö [Nm]
nretarder
=
hidastimen roottorin pyörimisnopeus [rpm] (ks. tämän liitteen 5.1 kohta)
”Kiinteät momenttihäviöarvot – hammastettu kulmavälitys tai voimansiirron yksivaihteinen komponentti”
(66)
Korvataan lisäyksen 11 ensimmäinen eli johdantokappale seuraavasti:
”Samaan tapaan kuin lasketaan lisäyksessä 8 annetut kiinteät momenttihäviöarvot, jotka koskevat vaihteiston ja hammastetun kulmavälityksen yhdistelmää, lasketaan kiinteät momenttihäviöarvot, jotka koskevat hammastettua kulmavälitystä tai voimansiirron yksivaihteista komponenttia ilman vaihteistoa, seuraavasti:”
(67)
Korvataan lisäyksessä 12 olevan taulukon 1 viidennen sarakkeen seitsemännellä rivillä oleva teksti seuraavasti:
Lisätään lisäyksessä 12 olevaan taulukkoon 1 rivit seuraavasti:
”DifferentialIncluded
P353
boolean
[-]
AxlegearRatio
P150
double, 3
[-]
Vapaaehtoinen, vaaditaan vain jos ”DifferentialIncluded” on ”true”.”
(69)
Lisätään lisäyksessä 12 olevan taulukon 2 viidennen sarakkeen kolmannelle riville kuvaus seuraavasti:
”Jos vaihteistossa on tasauspyörästö, välityssuhde on ilmoitettava ottamatta huomioon akselin välityssuhdetta.”
(70)
Korvataan lisäyksessä 12 olevan taulukon 6 otsikko seuraavasti:
”Syöttöparametrit ”ADC/General” (vain jos sovelletaan komponenttiin)”
(71)
Korvataan lisäyksessä 12 olevan taulukon 7 otsikko seuraavasti:
”Syöttöparametrit ”ADC/LossMap” kullekin häviökartan leikkauspisteelle (vain jos sovelletaan komponenttiin)”.
LIITE VII
Muutetaan liite VII seuraavasti:
(1)
Korvataan 2 kohdan 2 alakohdan viimeinen virke seuraavasti:
”Ensimmäinen alennusvaihde on tavallisesti kartiohammaspyörästö ja toinen hammasvaihde (tai kierukkavaihde), jotka ovat eri korkeuksilla pyörien lähellä.”
(2)
Korvataan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”Akselien momenttihäviöiden tarkastustestissä käytettävien akselien hammaspyörien ja kaikkien laakerien on oltava uusia, kun taas pyöränpuoleiset laakerit voivat olla käytettyjä ja niitä voidaan käyttää useissa mittauksissa.”
(3)
Korvataan 4.1.3 kohdan viimeinen virke seuraavasti:
”Jos samaa akselikoteloa käyttäen testataan eri välityssuhdevariantteja, kutakin koko akselijärjestelmän mittausta varten on käytettävä uutta öljyä.”
(4)
Korvataan 4.2.3 kohdan ensimmäisen kappaleen viimeinen virke seuraavasti:
”Jos testijärjestelyssä on vain yksi ulostulopuolelle sijoitettu dynamometri, on akselin vapaasti pyörivä pää lukittava toiseen ulostulon puolella olevaan päähän (esim. aktivoidulla tasauspyörästölukolla tai muulla vain mittausta varten käytettävällä mekaanisella tasauspyörästölukolla).”
(5)
Korvataan 4.2.3 kohdan kolmannen alakohdan viimeinen virke seuraavasti:
”Kaaviossa 1 on esimerkki tyypin A testijärjestelystä, jossa on kaksi dynamometria.”
(6)
Korvataan 4.3.1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä ilmaisu ”ISO/TS” ilmaisulla ”IATF”.
(7)
Lisätään 4.3.2 kohdan v alakohtaan teksti seuraavasti:
joko toisiomomentti, joka on raskaiden kuorma-autojen ja raskaiden linja-autojen osalta 10 kNm ja keskiraskaiden kuorma-autojen osalta 2 kNm,
—
tai käyttömomentti, joka on raskaiden kuorma-autojen ja raskaiden linja-autojen osalta 5 kNm ja keskiraskaiden kuorma-autojen osalta 1 kNm,
—
tai moottorin suurin teho, jonka valmistaja sallii tietylle akselille tai joka usean vetävän akselin tapauksessa vastaa tehon nimellisjakautumaa.”
(9)
Korvataan 4.3.3.2 kohta seuraavasti:
”4.3.3.2
Raskaiden kuorma-autojen ja raskaiden linja-autojen osalta mitattavat toisiomomenttiportaat:
250 Nm < Tout < 1 000 Nm: 250 Nm:n portaat
1 000 Nm ≤ Tout ≤ 2 000 Nm: 500 Nm:n portaat
2 000 Nm ≤ Tout ≤ 10 000 Nm: 1 000 Nm:n portaat
Tout > 10 000 Nm: 2 000 Nm:n portaat
Keskiraskaiden kuorma-autojen osalta mitattavat toisiomomenttiportaat
50 Nm < Tout < 200 Nm: 50 Nm:n portaat
200 Nm ≤ Tout ≤ 400 Nm: 100 Nm:n portaat
400 Nm ≤ Tout ≤ 2 000 Nm: 200 Nm:n portaat
Tout > 2 000 Nm: 400 Nm:n portaat”
(10)
Korvataan 4.3.4.2 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:
”Renkaan suurin nopeus mitataan tarkastellen pienimmän soveltuvan halkaisijan mukaista rengasta, kun ajoneuvon nopeus on 90 km/h keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen ja 110 km/h raskaiden linja-autojen tapauksessa.”
(11)
Korvataan 4.3.5 kohta seuraavasti:
”4.3.5
Mitattavat renkaannopeusportaat
Testissä käytettävien renkaannopeusportaiden leveys on 50 rpm raskaiden kuorma-autojen ja raskaiden linja-autojen tapauksessa ja 100 rpm keskiraskaiden kuorma-autojen tapauksessa. Lisäksi voidaan mitata välinopeusportaita.”
(12)
Korvataan 4.4.1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:
”Mitataan momenttihäviö kunkin nopeusportaan osalta kullakin momenttiportaalla alimmasta momenttiarvosta ylöspäin suurimpaan arvoon ja alaspäin pienimpään arvoon.”
(13)
Korvataan 4.4.2 kohta seuraavasti:
”4.4.2
Mittauksen kesto
Mittauksen kesto on kussakin yksittäisessä ruudukkopisteessä vähintään 5 sekuntia mutta enintään 20 sekuntia.”
(14)
Poistetaan 4.4.6 kohdan toisessa alakohdassa oleva ensimmäinen yhtälö.
(15)
Korvataan 4.4.6 kohdan toisessa alakohdassa olevan symbolin ”ΔK” selityksessä oleva teksti ”ΔK =15K” tekstillä ”ΔK = 15”.
Jos lasketut epävarmuudet UT,in/out ovat pienemmät kuin seuraavassa esitetyt raja-arvot, ilmoitettavan momenttihäviön Tloss,rep katsotaan olevan sama kuin mitattu momenttihäviö Tloss.
UT,in: 7,5 Nm tai 0,25 % mitatusta momentista sen mukaan, kumpi sallittu epävarmuusarvo on suurempi
Testausjärjestelyt, joissa ulostulopuolelle on sijoitettu yksi dynamometri:
UT,out: 15 Nm tai 0,25 % mitatusta momentista sen mukaan, kumpi sallittu epävarmuusarvo on suurempi
Testausjärjestelyt, joissa ulostulopuolelle on sijoitettu kaksi dynamometria, yksi kummallekin puolelle:
UT,out: 7,5 Nm tai 0,25 % mitatusta momentista sen mukaan, kumpi sallittu epävarmuusarvo on suurempi
Jos laskettu epävarmuus on suurempi, lasketun epävarmuuden se osa, joka ylittää edellä määritellyt raja-arvot, lisätään arvoon Tloss ilmoitettavan momenttihäviön Tloss,rep määrittämiseksi:
Edellä 4.3.3.2 kohdassa määriteltyjen alimman mitatun ruudukkopisteen alapuolella oleviin toisiomomenttiarvoihin sovelletaan alimman mitatun ruudukkopisteen momenttihäviöarvoja.”
(18)
Korvataan 5.1 kohdan viimeinen virke seuraavasti:
”Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyjen on vastattava asetuksen (EU) 2018/858 31 artiklassa vahvistettuja menettelyjä.”
(19)
Lisätään 6.2.2 kohdan iii alakohtaan virke seuraavasti:
”Jos valittu piste on kahden hyväksytyn pisteen välissä, käytetään korkeammalla olevaa pistettä.”
(20)
Korvataan 6.2.5 kohdan viimeinen virke seuraavasti:
”Se voidaan tehdä ennen 3.1 kohdan mukaista sisäänajoa tai sen jälkeen taikka tekemällä ekstrapolaatio kunkin nopeusportaan kaikista momenttikartta-arvoista alaspäin arvoon 0 Nm. Ekstrapoloinnin on oltava lineaarinen tai toisen asteen polynominen sen mukaan, kumpi standardipoikkeama on pienempi.”
(21)
Lisätään 6.3.1 kohtaan teksti seuraavasti:
”Jos kyseessä on kahdella eripituisella ulostuloakselilla varustettu yksittäisportaaliakseli, sallitaan myös testijärjestely, jossa on kummallakin ulostuloakselilla sähkökone ja momenttianturi. Kumpaakin ulostuloakselia ajetaan synkronisesti ajosuunnassa. Lopullinen vastusmomentti on näiden kahden toisiomomentin summa.”
(22)
Korvataan 6.4.1 kohdassa oleva taulukko seuraavasti:
”Taulukko 2
Akselistorakenne
Toleranssit akseleille, jotka mitattu vaatimustenmukaisuusmenettelyssä sisäänajon jälkeen
Vertailu suhteessa arvoon Td0
Toleranssit akseleille, jotka mitattu vaatimustenmukaisuusmenettelyssä ilman sisäänajoa
Vertailu suhteessa arvoon Td0
kun
i
toleranssi Td0_input [Nm]
kun
i
toleranssi Td0_input [Nm]
kun
i
toleranssi Td0_input [Nm]
kun
i
toleranssi Td0_input [Nm]
SR
≤ 3
10
> 3
9
> 3
16
> 3
15
SRT
≤ 3
11
> 3
10
> 3
18
> 3
16
SP
≤ 6
11
> 6
10
> 6
18
> 6
16
HR
≤ 7
15
> 7
12
> 7
25
> 7
20
HRT
≤ 7
16
> 7
13
> 7
27
> 7
21
i = välityssuhde”
(23)
Korvataan lisäyksen 2 osassa 1 oleva 1.3 kohta seuraavasti:
”1.3
Akselikotelo (piirustus)”
(24)
Korvataan lisäyksen 2 osassa 1 oleva 1.5 kohta seuraavasti:
”1.5
Öljyn määrä(t) [cm3]”
(25)
Korvataan lisäyksen 2 osassa 1 oleva 1.6 kohta seuraavasti:
”1.6
Öljyn taso(t) [mm]”
(26)
Korvataan lisäyksen 2 osassa 1 oleva 1.8 kohta seuraavasti:
”1.8
Laakerin tyyppi (tyyppi, määrä, sisähalkaisija, ulkohalkaisija, leveys ja piirustus)”
(27)
Korvataan lisäyksen 2 osassa 1 oleva 1.9 kohta seuraavasti:
Korvataan lisäyksen 2 osassa 1 oleva 1.12 kohta seuraavasti:
”1.12
Planeettapyörien/lieriöhammaspyörien pienin leveys [mm]”
(33)
Korvataan lisäys 3 seuraavasti:
”Lisäys 3
Kiinteän momenttihäviön laskeminen
Akselien kiinteät momenttihäviöt esitetään taulukossa 1. Taulukossa esitetyt kiinteät arvot saadaan laskemalla yhteen yleinen kiinteä hyötysuhde, joka kattaa kuormituksesta riippuvat häviöt, ja yleinen perusvastusmomenttihäviö, joka kattaa vastushäviöt pienillä kuormituksilla.
Kaksiakselisten telien (SRT, HRT) tapauksessa laskennassa käytetään ei-vetävän akselin ja vastaavan yksittäisen akselin (SR, HR) yhdistettyä hyötysuhdetta.
Perusvastusmomentti (pyöräpuoli) Td0 lasketaan yhtälöllä
Td0 = T0 + T1 × igear
käyttäen taulukossa 1 esitettyjä arvoja.
Kiinteä momenttihäviö Tloss,std akselin tulopuolella lasketaan yhtälöllä
jossa
Tloss,std
=
kiinteä momenttihäviö tulopuolella [Nm]
Td0
=
perusvastusmomentti koko nopeusalueella [Nm]
igear
=
akselin välityssuhde [-]
η
=
kuormituksesta riippuvia häviöitä koskeva yleinen hyötysuhde [-]
Tout
=
toisiomomentti [Nm]
Lasketaan vastaava akselin vääntömomentti (tulopuolella) seuraavasti:
jossa
Tin
=
käyttömomentti [Nm]”
(34)
Korvataan lisäyksessä 4 olevan 3.1 kohdan o alakohta seuraavasti:
”o)
Laakerien tyyppi (sisähalkaisija, ulkohalkaisija ja leveys) vastaavissa paikoissa (jos asennettu) ja leveys ± 2 mm suhteessa piirustukseen.”
(35)
Lisätään lisäyksessä 4 olevaan 3.1 kohtaan teksti seuraavasti:
”p)
Tiivisteen tyyppi”.
(36)
Korvataan lisäyksessä 5 oleva 1.4 kohta seuraavasti:
”Sertifiointimerkissä on myös oltava suorakulmion lähellä ”perussertifiointinumero”, joka sisältyy asetuksen (EU) 2020/683 liitteessä IV tarkoitetun tyyppihyväksyntänumeron osaan 4 ja jota edeltävät kaksi numeroa ilmaisevat tähän asetukseen tehdylle viimeisimmälle tekniselle tarkistukselle annetun järjestysnumeron, sekä L-kirjain, joka ilmaisee, että sertifikaatti on myönnetty akselille.
Tämän asetuksen tapauksessa järjestysnumero on 02.”
(37)
Korvataan lisäyksessä 5 oleva 1.4.1 kohta seuraavasti:
”1.4.1
Esimerkki sertifiointimerkistä ja merkin mitat
Edellä esitetty akseliin kiinnitetty sertifiointimerkki osoittaa, että asianomainen tyyppi on hyväksytty Puolassa (e20) tämän asetuksen mukaisesti. Ensimmäiset kaksi numeroa (02) ilmoittavat viimeisimmälle tämän asetuksen tekniselle tarkistukselle annetun järjestysnumeron. Seuraava kirjain osoittaa, että sertifikaatti on myönnetty akselille (L). Viimeiset viisi numeroa (00005) muodostavat perussertifiointinumeron, jonka hyväksyntäviranomainen on antanut akselille.”
(38)
Korvataan lisäyksessä 5 oleva 2.1 kohta seuraavasti:
”2.1
Akselien sertifiointinumero koostuu seuraavista:
eX*YYYY/YYYY*ZZZZ/ZZZZ*L*00000*00
Osa 1
Osa 2
Osa 3
Lisäkirjain osaan 3
Osa 4
Osa 5
Sertifikaatin myöntänyt maa
Raskaiden hyötyajoneuvojen CO2-päästöjen määrittämistä koskeva asetus 2017/2400
Viimeisin muutosasetus (ZZZZ/ZZZZ)
L = akseli
Perussertifiointinumero 00000
Laajennus 00”.
LIITE VIII
Muutetaan liite VIII seuraavasti:
(1)
Korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1.
Johdanto
Tässä liitteessä vahvistetaan menettelyt ilmanvastustietojen määrittämistä varten.”
(2)
Korvataan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan viimeinen virke seuraavasti:
”Arvoa Cd·Adeclared käytetään simulointivälineen syöttötietona ja vertailuarvona sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden testaamisessa.”
(3)
Korvataan 3.3 kohta seuraavasti:
”3.3.
Ajoneuvoa koskevat asennusvaatimukset
3.3.1.
Yleiset asennusvaatimukset
3.3.1.1.
Testattavan ajoneuvon on edustettava markkinoille saatettavaa ajoneuvoa ajoneuvon tyyppihyväksyntää koskevien asetuksen (EU) 2018/858 vaatimusten mukaisesti. Tämä ei koske laitteita, joita tarvitaan vakionopeustestin suorittamiseen (esim. ajoneuvon kokonaiskorkeus tuulimittari mukaan luettuna).
3.3.1.2.
Ajoneuvo on varustettava renkailla, jotka täyttävät seuraavat kriteerit:
—
Polttoainetehokkuuden on oltava paras tai toiseksi paras testin suorittamishetkellä saatavilla oleva.
—
Kulutuspinnan syvyyden on oltava enintään 10 mm koko ajoneuvon kaikissa renkaissa perävaunu mukaan luettuna (tapauksen mukaan).
—
Renkaat on täytettävä ± 20 kPa:n tarkkuudella renkaan sivupinnalle E-säännön nro 54 (*1) 3 kohdan mukaisesti merkitystä paineesta.
3.3.1.3.
Akselit on suunnattava valmistajan eritelmien mukaisesti.
3.3.1.4.
Hidas–nopea–hidas-testeissä suoritettavien mittausten aikana ei saa käyttää rengaspaineiden valvontajärjestelmiä.
3.3.1.5.
Jos ajoneuvo on varustettu aktiivisella aerodynaamisella laitteella, laite saa olla toiminnassa vakionopeustestin aikana seuraavien edellytysten täyttyessä:
—
Hyväksyntäviranomaiselle on osoitettu, että laite kytkeytyy päälle ja vähentää ilmanvastusta aina, kun ajoneuvon nopeus on yli 60 km/h keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen osalta ja yli 80 km/h raskaiden linja-autojen osalta.
—
Laite asennetaan kaikkiin perheen ajoneuvoihin, ja se toimii niissä samalla tavalla.
Kaikissa muissa tapauksissa aktiivinen aerodynaaminen laite on kytkettävä täysin pois toiminnasta vakionopeustestin ajaksi.
3.3.1.6.
Ajoneuvossa ei saa olla tilapäisiä ominaisuuksia, muutoksia tai laitteita, jotka eivät edusta käytössä olevaa ajoneuvoa ja joiden tarkoituksena on vähentää ilmanvastusarvoa testin aikana (esimerkiksi korissa olevia aukkoja on peitetty). Sallittuja ovat muutokset, joiden tarkoituksena on saattaa testattavan ajoneuvon aerodynaamiset ominaisuudet kanta-ajoneuvon spesifikaatioiden mukaisiksi.
3.3.1.7.
Jälkimarkkinaosia eli osia, jotka eivät kuulu asetuksen 2018/858 mukaisen ajoneuvon tyyppihyväksynnän piiriin (esim. häikäisysuojat, äänimerkinantolaitteet, lisäajovalot, lisämerkkivalot, karjapuskurit tai suksiboksit), ei oteta huomioon ilmanvastuksen osalta tämän liitteen mukaisesti.
3.3.1.8.
Ajoneuvolle tehtävät mittaukset on suoritettava ilman hyötykuormaa.
3.3.2.
Keskiraskaita ja raskaita jäykkiä kuorma-autoja koskevat asennusvaatimukset
3.3.2.1.
Ajoneuvon alustan on sovittava tämän liitteen lisäyksessä 4 määriteltyihin vakiokorin tai -puoliperävaunun mittoihin.
3.3.2.2.
Jäljempänä olevan 3.5.3.1 kohdan vii alakohdan mukaisesti määritetyn ajoneuvon korkeuden on oltava tämän liitteen lisäyksessä 3 esitettyjen raja-arvojen mukainen.
3.3.2.3.
Ohjaamon ja umpikorin tai puoliperävaunun vähimmäisetäisyyden on vastattava valmistajan vaatimuksia ja tämän korinrakentajalle antamia ohjeita.
3.3.2.4.
Ohjaamoon ja aerodynaamisiin apulaitteisiin on tehtävä sellaiset mukautukset, että ne sopivat määriteltyyn vakiokoriin tai -puoliperävaunuun mahdollisimman hyvin. Aerodynaamiset laitteet (esim. ilmanohjaimet, nk. spoilerit) on asennettava valmistajan ohjeiden mukaisesti.
3.3.2.5.
Puoliperävaunun on oltava ominaisuuksiltaan tämän liitteen lisäyksessä 4 määritellyn mukainen.”
(*1) Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 54 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat hyötyajoneuvojen ja niiden perävaunujen ilmarenkaiden hyväksyntää (EUVL L 183, 11.7.2008, s. 41)."
(4)
Korvataan 3.4 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä ilmaisu ”ISO/TS” ilmaisulla ”IATF”.
(5)
Korvataan 3.4.1.2 kohta seuraavasti:
”3.4.1.2.
Yksittäiset momenttimittarit on kalibroitava seuraavien järjestelmävaatimusten mukaisiksi:
i)
epälineaarisuus
:
< ± 6 Nm, raskaat kuorma-autot ja raskaat linja-autot
< ± 5 Nm, keskiraskaat kuorma-autot
ii)
toistettavuus
:
< ± 6 Nm, raskaat kuorma-autot ja raskaat linja-autot
< ± 5 Nm, keskiraskaat kuorma-autot
iii)
ylikuuluminen:
:
< ± 10 Nm, raskaat kuorma-autot ja raskaat linja-autot
< ± 8 Nm, keskiraskaat kuorma-autot
(koskee vain vannevääntömomenttimittareita)
iv)
mittaustaajuus
:
≥ 20 Hz
jossa
”epälineaarisuudella” tarkoitetaan ideaalisen ja todellisen ulostulosignaalin ominaisuuksien välistä suurinta poikkeamaa suhteessa mittaussuureeseen tietyllä mittausalueella
”toistettavuudella” tarkoitetaan samalle mittaussuureelle samoissa mittausolosuhteissa tehtyjen perättäisten mittausten tulosten vastaavuustasoa
”ylikuulumisella” tarkoitetaan anturin (My) pääulostulosta mitattua anturiin vaikuttavan mittaussuureen (Fz) tuottamaa signaalia, joka poikkeaa ulostulolle määritellystä mittaussuureesta. Koordinaatisto määritellään standardin ISO 4130 mukaisesti.
Kirjatut momenttitiedot on korjattava laitteen toimittajan määrittämän laitevirheen suhteen.”
(6)
Korvataan 3.4.3 kohta seuraavasti:
”3.4.3.
Vetävän akselin pyörien pyörimisnopeuden laskemisessa käytettävä vertailusignaali
Valitaan yksi seuraavista kolmesta vaihtoehdosta:
Vaihtoehto 1: Moottorin pyörimisnopeuteen perustuva
Moottorin pyörimisnopeuden CAN-signaali ja välityssuhteet (pienen ja suuren nopeuden testien vaihteet, akselisuhde) on asetettava saataville. Moottorin pyörimisnopeuden CAN-signaalin osalta on osoitettava, että ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineeseen syötettävä signaali on identtinen asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteen I mukaisessa käytönaikaisessa testauksessa käytettävän signaalin kanssa.
Kun kyse on momentinmuuntimella varustetuista ajoneuvoista, joilla ei voida ajaa pienen nopeuden testiä momentinmuuntimen lukkokytkin lukittuna (vaihtoehto 1), on ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineeseen syötettävä lisäksi kardaaniakselin pyörimisnopeussignaali ja akselisuhde tai vetävän akselin keskimääräisen pyörännopeuden signaali. On osoitettava, että tästä lisäsignaalista laskettu moottorin pyörimisnopeus poikkeaa enintään 1 % CAN-väylästä saadusta luvusta. Osoitus on tehtävä keskiarvolle, joka on saatu ajamalla mittausosuus pienimmällä mahdollisella ajoneuvon nopeudella momentinmuunnin lukittuna ja suurimmalla suuren nopeuden testin nopeudella.
Vaihtoehto 2: Pyörän pyörimisnopeuteen perustuva
Vetävän akselin vasemman ja oikean pyörän pyörimisnopeuden CAN-signaalien keskiarvo on asetettava saataville. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää ulkoisia antureita. Kaikkien menetelmien on täytettävä liitteessä X a olevassa taulukossa 2 vahvistetut vaatimukset.
Vaihtoehdon 2 mukaan välityssuhteiden ja akselisuhteen tuloparametrit asetetaan arvoon 1 voimalaitekonfiguraatiosta riippumatta.
Vaihtoehto 3: Sähkömoottorin pyörimisnopeuteen perustuva
Hybridi- ja täyssähköajoneuvojen osalta sähkömoottorin pyörimisnopeuden CAN-signaali ja välityssuhteet (pienen ja suuren nopeuden testien vaihteet ja tapauksen mukaan akselisuhde) on asetettava saataville. On osoitettava, että pyörän pyörimisnopeus vetävällä akselilla pienen ja suuren nopeuden testissä määritetään pelkästään voimalaitekonfiguraation ominaisuuksien perusteella.”
(7)
Korvataan 3.4.7.2 kohta seuraavasti:
”3.4.7.2.
Asennuspaikka
Liikkuva tuulimittari on asennettava ajoneuvoon seuraavaan paikkaan:
i)
X-akselilla:
Keskiraskaat ja raskaat jäykät kuorma-autot ja vetoajoneuvot: etupääty ± 0,3 m puoliperävaunusta tai umpikorista.
Raskaat linja-autot: ajoneuvon etuneljänneksen takareunan ja ajoneuvon perän välille.
Pakettiautotyyppiset keskiraskaat kuorma-autot: B-pilarin ja ajoneuvon perän välille.
ii)
Y-akselilla: symmetriataso, toleranssi ± 0,1 m
iii)
Z-akselilla:
Mittari asennetaan ajoneuvon yläpuolelle korkeudelle, joka vastaa kahta kolmasosaa maanpinnasta mitatusta ajoneuvon kokonaiskorkeudesta tarkkuudella 0,0 :sta + 0,2 metriin. Jos ajoneuvon kokonaiskorkeus on yli 4 m, asennuskorkeus voidaan valmistajan pyynnöstä rajoittaa 1,3 metriin tarkkuudella 0,0:sta + 0,2 metriin.
Laitteisto on asennettava mahdollisimman tarkasti käyttäen apuna geometrisiä tai optisia apuvälineitä. Mahdolliset kohdistusvirheet korjataan tämän liitteen 3.6 kohdan mukaisesti tehtävän kohdistuskalibroinnin perusteella.”
(8)
Korvataan 3.4.9 kohdan ensimmäisen kappaleen viimeinen virke seuraavasti:
”Infrapuna-anturi kalibroidaan standardin ASTM E2847 tai VDI/VDE 3511 mukaisesti.”
(9)
Korvataan 3.5.2 kohdan toinen virke seuraavasti:
”suurin nopeus: 95 km/h keskiraskailla ja raskailla kuorma-autoilla ja 103 km/h raskailla linja-autoilla”
(10)
Korvataan 3.5.3.1 kohdan vi alakohdan viimeinen virke seuraavasti:
”Aina kun tuulimittari asennetaan ajoneuvoon uudelleen tai mittariin on tehty muutoksia, on tehtävä kohdennuskalibrointitesti.”
(11)
Korvataan 3.5.3.1 kohdan vii alakohta seuraavasti:
”vii.
Tarkastetaan ajoneuvon korkeus ja muut mitat ajoneuvon ollessa vakioajokorkeudessa:
—
Keskiraskaat ja raskaat jäykät kuorma-autot ja vetoajoneuvot: ajoneuvon suurin korkeus määritetään umpikorin/puoliperävaunun neljässä kulmassa tehtävillä mittauksilla.
—
Raskaat linja-autot ja pakettiautotyyppiset keskiraskaat kuorma-autot: ajoneuvon enimmäiskorkeus mitataan asetuksen (EU) N:o 1230/2012 liitteen I teknisten vaatimusten mukaisesti ottamatta huomioon kyseisen liitteen lisäyksessä 1 tarkoitettuja laitteita ja varusteita.”
(12)
Korvataan 3.5.3.3 kohdan viimeinen virke seuraavasti:
”Seisontavaihe saa kestää enintään 15 minuuttia.”
(13)
Korvataan 3.5.3.4 kohdan viimeinen virke seuraavasti:
”Tämän kohdan mukainen lämmitysvaihe saa kestää enintään 30 minuuttia.”
(14)
Lisätään 3.5.3.5 kohtaan alakohta seuraavasti:
”viii.
Pienen nopeuden testiä edeltävä hidastaminen on tehtävä siten, että käyttöjarrua käytetään mahdollisimman vähän, esim. rullaamalla tai käyttämällä hidastinta.”
(15)
Korvataan 3.6.3 kohdan viimeinen virke seuraavasti:
”Arvioinnissa ei käytetä pyörien momenttia, moottorin pyörimisnopeutta, kardaaniakselin pyörimisnopeutta eikä pyörien keskimääräistä pyörimisnopeutta koskevia signaaleja.”
(16)
Korvataan 3.6.5 kohdan c alakohta seuraavasti:
”c.
Käytetään eri vetoajoneuvoa tai jäykkää kuorma-autoa.”
(17)
Korvataan 3.9 kohdassa oleva taulukko 2 seuraavasti:
”Taulukko 1
Ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineen varsinaiset syöttötiedot – ajoneuvon tietoja koskeva tiedosto
Varsinainen syöttötieto
Yksikkö
Huomautuksia
Ajoneuvoryhmän koodi
[-]
Liitteen I taulukon 1 mukaiset raskaat kuorma-autot: 1–19
Liitteen I taulukoiden 4–6 mukaiset raskaat linja-autot: 31a–40f
Liitteen I taulukon 2 mukaiset keskiraskaat kuorma-autot: 51–56
Ajoneuvo-perävaunuyhdistelmä
[-]
Jos ajoneuvo mitattiin ilman perävaunua, merkitään ”No”, jos perävaunun kanssa eli vetoajoneuvo-puoliperävaunuyhdistelmänä, merkitään ”Yes”.
Ajoneuvon testimassa
[kg]
Todellinen massa mittauksissa
Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna
[kg]
Raskaat kuorma-autot: jäykän kuorma-auton tai vetoajoneuvon suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna (ilman varsinaista tai puoliperävaunua)
gradienttivoimaan perustuva keskimääräinen vääntömomentti
Fgrd,avrg
=
keskimääräinen gradienttivoima mittausosuudella
rdyn,avrg
=
keskimääräinen tehollinen vierintäsäde mittausosuudella (yhtälö xi alakohdassa) [m]
Tsum
=
TL + TR; vasemman ja oikean pyörän oikaistujen vääntömomenttiarvojen summa [Nm]
Tlm,avrg
=
parametrin Tsum keskitetty liikkuva keskiarvo, kun perusaika on Xms
Xms
=
aika, joka tarvitaan 25 metrin matkan ajamiseen ajoneuvon senhetkisellä nopeudella [s]
tol
=
suhteellinen vääntömomentin toleranssi: 0,5 ryhmiin 1s, 1 ja 2 kuuluvilla keskiraskailla ja raskailla kuorma-autoilla; 0,3 muihin ryhmiin kuuluvilla raskailla kuorma-autoilla ja raskailla linja-autoilla”
(20)
Korvataan 3.10.1.1 kohdan xi alakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:
”Moottorin pyörimisnopeus tai kardaaniakselin pyörimisnopeus tai keskimääräinen pyörän pyörimisnopeus, tapauksen mukaan, läpäisee uskottavuustarkastuksen:”
(21)
Korvataan 3.10.1.1 kohdan xi alakohdassa ensimmäisen virkkeen jälkeen ilmaisu ”moottorin pyörimisnopeuden” kuusi kertaa ilmaisulla ”moottorin pyörimisnopeuden tai keskimääräisen pyörän pyörimisnopeuden”.
(22)
Korvataan 3.11 kohdan viimeinen kappale seuraavasti:
”Yhden mitatun arvon Cd·Acr (0) perusteella voidaan muodostaa useampia ilmoitettuja arvoja Cd·Adeclared, kunhan lisäyksessä 5 olevan 3.1 kohdan mukaiset perhettä koskevat vaatimukset täyttyvät keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen osalta ja lisäyksessä 5 olevan 4.1 kohdan mukaiset perhettä koskevat vaatimukset täyttyvät raskaiden linja-autojen osalta.”
(23)
Korvataan lisäyksen 2 osassa 1 oleva 1.2 kohta seuraavasti:
”1.2.0
Ajoneuvon malli tai kauppanimitys
1.2.1
Akselikonfiguraatio
1.2.2
Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna
1.2.3
Ohjaamon tai mallin reunan muoto
1.2.4
Ohjaamon leveys (suurin arvo y-akselin suunnassa ajoneuvoissa, joissa on ohjaamo)
1.2.5
Ohjaamon pituus (suurin arvo x-akselin suunnassa ajoneuvoissa, joissa on ohjaamo)
1.2.6
Katon korkeus (ajoneuvot, joissa on ohjaamo)
1.2.7
Akseliväli
1.2.8
Ohjaamon korkeus (rungolliset ajoneuvot)
1.2.9
Rungon korkeus (rungolliset ajoneuvot)
1.2.10
Aerodynaamiset apulaitteet tai lisävarusteet (esim. kattospoileri, sivuilmanohjain, sivuhelmat, nurkkailmanohjaimet)
1.2.11
Renkaiden mitat etuakselilla
1.2.12
Renkaiden mitat vetävillä akseleilla
1.2.13
Ajoneuvon leveys liitteessä III olevan 2 kohdan 8 alakohdan mukaisesti (ajoneuvot, joissa ei ole ohjaamoa)
1.2.14
Ajoneuvon pituus liitteessä III olevan 2 kohdan 7 alakohdan mukaisesti (ajoneuvot, joissa ei ole ohjaamoa)
1.2.15
Integroidun korin korkeus liitteessä III olevan 2 kohdan 5 alakohdan mukaisesti (ajoneuvot, joissa ei ole ohjaamoa)”
(24)
Korvataan lisäys 3 seuraavasti:
”Lisäys 3
Jäykkien kuorma-autojen ja vetoajoneuvojen korkeutta koskevat vaatimukset
1.
Tämän liitteen 3 kohdan mukaisesti vakionopeustestissä mitattujen keskiraskaiden jäykkien ajoneuvojen, raskaiden jäykkien ajoneuvojen ja vetoajoneuvojen korkeuden on täytettävä taulukossa 2 esitetyt vaatimukset.
2.
Ajoneuvon korkeus on määritettävä 3.5.3.1 kohdan vii alakohdan mukaisesti.
3.
Taulukossa 2 mainitsemattomiin ajoneuvoryhmiin kuuluville jäykille kuorma-autoille ja vetoajoneuvoille ei tarvitse tehdä vakionopeustestiä.
Taulukko 2
Keskiraskaiden jäykkien kuorma-autojen, raskaiden jäykkien kuorma-autojen ja vetoajoneuvojen korkeutta koskevat vaatimukset
Ajoneuvoryhmä
Ajoneuvon pienin korkeus [m]
Ajoneuvon suurin korkeus [m]
51, 53, 55
3,20
3,50
1s, 1
3,40
3,60
2
3,50
3,75
3
3,70
3,90
4
3,85
4,00
5
3,90
4,00
9
vastaavat arvot kuin jäykillä kuorma-autoilla, kun ajoneuvon suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on sama (ryhmä 1, 2, 3 tai 4)
10
3,90
4,00 ”
(25)
Korvataan lisäyksen 4 otsikko seuraavasti:
”
Vakiokori- ja vakiopuoliperävaunukonfiguraatiot jäykille kuorma-autoille ja vetoajoneuvoille
”
(26)
Korvataan lisäyksessä 4 oleva 1 kohta seuraavasti:
”Keskiraskaiden jäykkien kuorma-autojen ja raskaiden jäykkien kuorma-autojen, joiden ilmanvastus on määritettävä, on täytettävä tässä lisäyksessä esitetyt vakiokoreja koskevat vaatimukset. Vetoajoneuvojen on täytettävä tässä lisäyksessä esitetyt vakiopuoliperävaunuja koskevat vaatimukset.”
(27)
Korvataan lisäyksessä 4 olevan 2 kohdan taulukko 8 seuraavasti:
”Taulukko 3
Vakionopeustestissä käytettävät vakiokorit ja vakiopuoliperävaunut
Ajoneuvoryhmä
Vakiokori tai -puoliperävaunu
51, 53, 55
B-II
1s, 1
B1
2
B2
3
B3
4
B4
5
ST1
9
suuriman teknisesti sallitun kokonaismassan mukaan:
7,5–10 t: B1
> 10–12 t: B2
> 12–16 t: B3
> 16 t: B5
10
ST1”
(28)
Korvataan lisäyksessä 4 oleva 3 kohta seuraavasti:
”Vakiokorit B-II, B1, B2, B3, B4 ja B5 on rakennettava kovarunkoisiksi kuivarahtikoreiksi. Ne on varustettava kahdella takaovella ilman sivuovia. Vakiokoreja ei saa varustaa takanostimilla, etuspoilereilla tai sivuprofiileilla, joilla vähennetään ilmanvastusta. Vakiokorien ominaisuudet annetaan seuraavissa taulukoissa:
Taulukko 9 a: vakiokori B-II
Taulukko 9: vakiokori B1
Taulukko 10: vakiokori B2
Taulukko 11: vakiokori B3
Taulukko 12: vakiokori B4
Taulukko 13: vakiokori B5
Taulukoissa 9 a–15 annettuja massoja ei tarvitse tarkastaa ilmanvastustestausta varten.”
(29)
Lisätään lisäyksessä 4 olevaan 5 kohtaan taulukko seuraavasti:
”Taulukko 9 a
Vakiokorin B-II ominaisuudet
Ominaisuus
Yksikkö
Ulkomitta
(toleranssi)
Huomautuksia
Pituus
[mm]
4 500 (± 10)
Leveys
[mm]
2 300 (± 10)
Korkeus
[mm]
2 500 (± 10)
Umpikori:
ulkokorkeus: 2 380
pitkittäispalkki: 120
Kulman säde, sivu + katto ja etupaneeli
[mm]
30–80
Kulman säde, sivu + kattopaneeli
[mm]
30–80
Muut kulmat
[mm]
pyöristetty, säde ≤ 10
Massa
[kg]
800
Massaa käytetään simulointivälineessä yleisenä arvona eikä sitä tarvitse tarkastaa ilmanvastustestissä”
(30)
Korvataan lisäyksessä 4 olevan 5 kohdan taulukoiden 9, 10, 11, 12 ja 13 neljännen sarakkeen seitsemännellä rivillä oleva teksti seuraavasti:
”Massaa käytetään simulointivälineessä yleisenä arvona, eikä sitä tarvitse tarkastaa ilmanvastustestissä”
(31)
Korvataan lisäyksen 5 otsikko seuraavasti:
”Ilmanvastusperhe”
(32)
Korvataan lisäyksessä 5 olevan 1 kohdan kolmas virke seuraavasti:
”Valmistaja voi päättää, mitkä ajoneuvot kuuluvat ilmanvastusperheeseen, kunhan 3 kohdassa esitetyt keskiraskaiden kuorma-autojen ja raskaiden kuorma-autojen jäsenyyskriteerit ja 6 kohdassa esitetyt raskaiden linja-autojen jäsenyyskriteerit täyttyvät.”
(33)
Korvataan lisäyksessä 5 olevan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”Valmistaja voi käyttää tämän lisäyksen 4 kohdassa keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen osalta ja 6.1 kohdassa raskaiden linja-autojen osalta lueteltujen parametrien lisäksi muita kriteerejä, joiden perusteella perheen määritelmä voidaan rajata tarkemmin.”
(34)
Korvataan lisäyksessä 5 oleva 4 kohta seuraavasti:
”4.
Keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen ilmanvastusperheen määrittämisessä käytettävät kriteerit”
(35)
Korvataan lisäyksessä 5 olevan 4.1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:
”Keskiraskaat ja raskaat kuorma-autot voidaan ryhmitellä samaan perheeseen, jos ne kuuluvat liitteessä I olevan taulukon 1 tai taulukon 2 mukaisesti samaan ajoneuvoryhmään ja seuraavat kriteerit täyttyvät:”
(36)
Korvataan lisäyksessä 5 olevan 4.1 kohdan c alakohta seuraavasti:
”Rungolliset ajoneuvot: sama ohjaamon asennuskorkeus.”
(37)
Korvataan lisäyksessä 5 oleva 5 kohta seuraavasti:
”5.
Keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen ilmanvastusperheen kanta-ajoneuvon valinta”
(38)
Korvataan lisäyksessä 5 oleva 5.2 kohta seuraavasti:
”5.2.
Keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen ja vetoajoneuvojen alustan on sovittava tämän liitteen lisäyksessä 4 määriteltyihin vakiokorin tai -puoliperävaunun mittoihin.”
(39)
Korvataan lisäyksessä 5 oleva 5.4 kohta seuraavasti:
”5.4.
Sertifikaatin hakijan on pystyttävä osoittamaan, että kanta-ajoneuvon valinnassa on noudatettu 5.3 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia; näytön on perustuttava tieteellisiin menetelmiin, kuten laskennalliseen virtausdynamiikkaan (CFD), tuulitunnelituloksiin tai hyvään tekniseen käytäntöön. Vaatimus koskee kaikkia ajoneuvovariantteja, jotka voidaan testata tämän liitteen 3 kohdassa kuvatulla vakionopeusmenettelyllä. Muille ajoneuvokonfiguraatioille (esim. lisäyksen 4 vaatimuksista poikkeava ajoneuvon korkeus tai lisäyksessä 5 esitettyjen vakiokorin mittojen suhteen yhteensopimaton akseliväli) annetaan sama ilmanvastusarvo kuin perheen testauskelpoiselle kanta-ajoneuvolle ilman lisänäyttöä. Koska renkaita pidetään mittauslaitteiston osana, niiden vaikutusta ei oteta huomioon huonoimman tapauksen toteennäyttämisessä.”
(40)
Korvataan lisäyksessä 5 oleva 5.5 kohta seuraavasti:
”5.5.
Raskaiden kuorma-autojen osalta ilmoitettua arvoa Cd·Adeclared voidaan käyttää muista ajoneuvoryhmistä koostuvien perheiden muodostamisessa, kunhan tässä lisäyksessä olevan 5 kohdan mukaiset perhekriteerit täyttyvät taulukossa 16 esitettyjen vaatimusten mukaisesti.
Taulukko 16
Raskaiden kuorma-autojen ilmanvastusarvojen siirtäminen muihin ajoneuvoryhmiin
Ajoneuvoryhmä
Siirtokaava
Huomautuksia
1, 1s
Ajoneuvoryhmä 2 – 0,2 m2
Sallitaan vain, jos vastaavaa ryhmän 2 perhettä koskeva arvo on mitattu.
2
Ajoneuvoryhmä 3 – 0,2 m2
Sallitaan vain, jos vastaavaa ryhmän 3 perhettä koskeva arvo on mitattu.
3
Ajoneuvoryhmä 4 – 0,2 m2
4
Siirtoa ei sallita.
5
Siirtoa ei sallita.
9
Ajoneuvoryhmä 1, 2, 3, 4 + 0,1 m2
Siirtokelpoisella ajoneuvoryhmällä on oltava vastaava ajoneuvon suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna.
Kun suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna >16 tonnia:
—
ryhmä 4 muodostaa ryhmän 9 osalta siirron perustan
—
ryhmä 5 muodostaa ryhmän 10 osalta siirron perustan.
Jo siirretyt arvot voidaan siirtää edelleen.
10
Ajoneuvoryhmä 1, 2, 3, 5 + 0,1 m2
11
Ajoneuvoryhmä 9
Jo siirretyt arvot voidaan siirtää edelleen.
12
Ajoneuvoryhmä 10
Jo siirretyt arvot voidaan siirtää edelleen.
16
Ajoneuvoryhmä 9 + 0,3 m2
Jo siirretyt arvot voidaan siirtää edelleen.”
(41)
Lisätään lisäykseen 5 kohdat seuraavasti:
”5.6.
Keskiraskaiden kuorma-autojen osalta ilmoitettu arvo Cd·Adeclared voidaan siirtää muista ajoneuvoryhmistä koostuvien perheiden muodostamiseksi, kunhan tässä lisäyksessä olevan 5 kohdan mukaiset perhekriteerit täyttyvät ja taulukossa 16 a esitettyjä vaatimuksia noudatetaan. Siirto tehdään käyttämällä alkuperäisen ryhmän muuttamatonta arvoa Cd·Adeclared.
Taulukko 16 a
Keskiraskaiden kuorma-autojen ilmanvastusarvojen siirtäminen muihin ajoneuvoryhmiin
Ajoneuvoryhmä
Siirron perustana sallitut ajoneuvoryhmät
51
53
52
54
53
51
54
52
6.
Raskaiden linja-autojen ilmanvastusperheen määrittämisessä käytettävä parametri:
6.1.
Raskaat linja-autot voidaan ryhmitellä samaan perheeseen, jos ne kuuluvat liitteessä I olevien taulukoiden 4, 5 ja 6 mukaisesti samaan ajoneuvoryhmään ja seuraavat kriteerit täyttyvät:
(a)
Ajoneuvon leveys: Mittojen on perheen kaikkien jäsenten osalta vastattava kanta-ajoneuvon mittoja tarkkuudella ± 50 mm. Korin leveys määritetään liitteessä III vahvistettujen määritelmien mukaisesti.
(b)
Integroidun korin korkeus: Mittojen yhteenlasketun tarkkuuden on perheen kaikkien jäsenten osalta pysyttävä 5 metrin rajoissa. Integroidun korin korkeus määritetään tämän asetuksen liitteessä III vahvistettujen määritelmien mukaisesti.
(c)
Ajoneuvon pituus: Mittojen yhteenlasketun tarkkuuden on perheen kaikkien jäsenten osalta pysyttävä 5 metrin rajoissa. Pituus määritetään tämän asetuksen liitteessä III vahvistettujen määritelmien mukaisesti.
Perhekriteerien täyttyminen on osoitettava tietokoneavusteisen suunnittelun avulla saaduilla tiedoilla tai piirustuksilla. Osoittamismenetelmän valitsee valmistaja.
7.
Raskaiden linja-autojen ilmanvastusperheen kanta-ajoneuvon valinta
Kunkin perheen kanta-ajoneuvo valitaan seuraavien kriteerien perusteella:
7.1.
Kaikkien perheen jäsenten ilmanvastusarvon on oltava pienempi tai yhtä suuri kuin kanta-ajoneuvolle ilmoitettu arvo Cd·Adeclared.
7.2
Sertifikaatin hakijan on pystyttävä osoittamaan, että kanta-ajoneuvon valinnassa on noudatettu 7.1 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia. Näytön on perustuttava tieteellisiin menetelmiin, kuten laskennalliseen virtausdynamiikkaan, tuulitunnelituloksiin tai hyvään tekniseen käytäntöön. Myös katolle asennettujen järjestelmien vaikutus on osoitettava. Koska renkaita pidetään mittauslaitteiston osana, niiden vaikutusta ei oteta huomioon huonoimman tapauksen toteennäyttämisessä.
7.3.
Ilmoitettua arvoa Cd·Adeclared voidaan käyttää muista ajoneuvoalaryhmistä koostuvien perheiden muodostamisessa, kunhan tässä lisäyksessä olevan 1 kohdan mukaiset perhekriteerit täyttyvät siirtokaavojen perusteella tai taulukossa 16 b esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Siirroissa voidaan käyttää erilaisia siirtokaavojen ja muuttamattomien arvojen yhdistelmiä.
Simulointiväline osoittaa automaattisesti ilmanvastuksen yleiset arvot niihin alaryhmiin kuuluville ajoneuvoille, joiden kohdalla taulukon 16 b toisessa sarakkeessa on merkintä ”ei”.
Taulukko 16 b
Ilmanvastusarvojen siirtäminen ajoneuvoryhmien välillä
Ajoneuvoalaryhmä
Ilmanvastuksen mittaus sallitaan
Siirron perustana sallitut ajoneuvoryhmät ja arvoon Cd·Adeclared sovellettava siirtokaava
Siirron perustana sallitut ajoneuvoryhmät, kun käytetään alkuperäisen ryhmän muuttamatonta arvoa Cd·Adeclared
31a
ei
ei sovelleta
ei sovelleta
31b1
ei
ei sovelleta
ei sovelleta
31b2
ainoastaan kaupunkien välisessä käyttöprofiilissa
ei sovelleta
32a, 32b, 32c, 32d, 33b2, 34a, 34b, 34c, 34d
31c
ei
ei sovelleta
ei sovelleta
31d
ei
ei sovelleta
ei sovelleta
31e
ei
ei sovelleta
ei sovelleta
32a
kyllä
ei sovelleta
31b2, 32b, 32c, 32d, 34a, 34b, 34c, 34d
32b
kyllä
ei sovelleta
31b2, 32a, 32c, 32d, 34a, 34b, 34c, 34d
32c
kyllä
ei sovelleta
31b2, 32a, 32b, 32d, 34a, 34b, 34c, 34d
32d
kyllä
ei sovelleta
31b2, 32a, 32b, 32c, 34a, 34b, 34c, 34d
32e
kyllä
ei sovelleta
32f, 34e, 34f
32f
kyllä
ei sovelleta
32e, 34e, 34f
33a
ei
ei sovelleta
ei sovelleta
33b1
ei
ei sovelleta
ei sovelleta
33b2
ainoastaan kaupunkien välisessä käyttöprofiilissa
ajoneuvoryhmä 31b2 + 0,1 m2
34a, 34b, 34c, 34d, 35b2, 36a, 36b, 36c, 36d
33c
ei
ei sovelleta
ei sovelleta
33d
ei
ei sovelleta
ei sovelleta
33e
ei
ei sovelleta
ei sovelleta
34a
kyllä
ajoneuvoryhmä 32a + 0,1 m2
33b2, 34b, 34c, 34d, 35b2, 36a, 36b, 36c, 36d
34b
kyllä
ajoneuvoryhmä 32b + 0,1 m2
33b2, 34a, 34c, 34d, 35b2, 36a, 36b, 36c, 36d
34c
kyllä
ajoneuvoryhmä 32c + 0,1 m2
33b2, 34a, 34b, 34d, 35b2, 36a, 36b, 36c, 36d
34d
kyllä
ajoneuvoryhmä 32d + 0,1 m2
33b2, 34a, 34b, 34c, 35b2, 36a, 36b, 36c, 36d
34e
kyllä
ajoneuvoryhmä 32e + 0,1 m2
34f, 36e, 36f
34f
kyllä
ajoneuvoryhmä 32f + 0,1 m2
34e, 36e, 36f
35a
ei
ei sovelleta
ei sovelleta
35b1
ei
ei sovelleta
ei sovelleta
35b2
ainoastaan kaupunkien välisessä käyttöprofiilissa
ajoneuvoryhmä 33b2 + 0,1 m2
36a, 36b, 36c, 36d, 37b2, 38a, 38b, 38c, 38d
35c
ei
ei sovelleta
ei sovelleta
36a
kyllä
ajoneuvoryhmä 34a + 0,1 m2
35b2, 36b, 36c, 36d, 37b2, 38a, 38b, 38c, 38d
36b
kyllä
ajoneuvoryhmä 34b + 0,1 m2
35b2, 36a, 36c, 36d, 37b2, 38a, 38b, 38c, 38d
36c
kyllä
ajoneuvoryhmä 34c + 0,1 m2
35b2, 36a, 36b, 36d, 37b2, 38a, 38b, 38c, 38d
36d
kyllä
ajoneuvoryhmä 34d + 0,1 m2
35b2, 36a, 36b, 36c, 37b2, 38a, 38b, 38c, 38d
36e
kyllä
ajoneuvoryhmä 34e + 0,1 m2
36f, 38e, 38f
36f
kyllä
ajoneuvoryhmä 34f + 0,1 m2
36e, 38e, 38f
37a
ei
ei sovelleta
ei sovelleta
37b1
ei
ei sovelleta
ei sovelleta
37b2
ainoastaan kaupunkien välisessä käyttöprofiilissa
ajoneuvoryhmä 33b2 + 0,1 m2
38a, 38b, 38c, 38d, 39b2, 40a, 40b, 40c, 40d
37c
ei
ei sovelleta
ei sovelleta
37d
ei
ei sovelleta
ei sovelleta
37e
ei
ei sovelleta
ei sovelleta
38a
kyllä
ajoneuvoryhmä 34a + 0,1 m2
37b2, 38b, 38c, 38d, 39b2, 40a, 40b, 40c, 40d
38b
kyllä
ajoneuvoryhmä 34b + 0,1 m2
37b2, 38a, 38c, 38d, 39b2, 40a, 40b, 40c, 40d
38c
kyllä
ajoneuvoryhmä 34c + 0,1 m2
37b2, 38a, 38b, 38d, 39b2, 40a, 40b, 40c, 40d
38d
kyllä
ajoneuvoryhmä 34d + 0,1 m2
37b2, 38a, 38b, 38c, 39b2, 40a, 40b, 40c, 40d
38e
kyllä
ajoneuvoryhmä 34e + 0,1 m2
38f, 40e, 40f
38f
kyllä
ajoneuvoryhmä 34f + 0,1 m2
38e, 40e, 40f
39a
ei
ei sovelleta
ei sovelleta
39b1
ei
ei sovelleta
ei sovelleta
39b2
ainoastaan kaupunkien välisessä käyttöprofiilissa
ajoneuvoryhmä 35b2 + 0,1 m2
40a, 40b, 40c, 40d
39c
ei
ei sovelleta
ei sovelleta
40a
kyllä
ajoneuvoryhmä 36a + 0,1 m2
39b2, 40b, 40c, 40d
40b
kyllä
ajoneuvoryhmä 36b + 0,1 m2
39b2, 40a, 40c, 40d
40c
kyllä
ajoneuvoryhmä 36c + 0,1 m2
39b2, 40a, 40b, 40d
40d
kyllä
ajoneuvoryhmä 36d + 0,1 m2
39b2, 40a, 40b, 40c
40e
kyllä
ajoneuvoryhmä 36e + 0,1 m2
40f
40f
kyllä
ajoneuvoryhmä 36f + 0,1 m2
40e”
(42)
Korvataan lisäyksessä 6 oleva 3 kohta seuraavasti:
”3.
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuustesti on tehtävä taulukossa 17 esitetyn mukaiselle määrälle ajoneuvoja valmistusvuotta kohti. Taulukkoa sovelletaan erikseen keskiraskaisiin kuorma-autoihin, raskaisiin kuorma-autoihin ja raskaisiin linja-autoihin.
Taulukko 17
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuustestiin otettavien ajoneuvojen määrä valmistusvuotta kohti
(sovelletaan erikseen keskiraskaisiin kuorma-autoihin, raskaisiin kuorma-autoihin ja raskaisiin linja-autoihin)
Vaatimustenmukaisuustestattavat ajoneuvot
Aikataulu
Edellisenä vuonna valmistetut testien kannalta merkitykselliset ajoneuvot
Tuotantomäärien määrittämisessä otetaan huomioon vain tämän asetuksen vaatimusten piiriin kuuluvat ilmanvastustiedot, joiden osalta ei ole osoitettu ilmanvastuksen kiinteitä arvoja tämän liitteen lisäyksen 7 mukaisesti.”
(43)
Korvataan lisäyksessä 6 oleva 4.6 kohta seuraavasti:
”4.6.
Ensimmäinen ajoneuvo, jolle tehdään sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuustestit, valitaan ilmanvastukseen perustuvasta tyypistä tai ilmanvastusperheestä, jonka tuotantomäärä on kyseisenä vuonna suurin. Mahdollisten lisäajoneuvojen valinta tehdään kaikista ilmanvastusperheistä siten, että valmistaja ja hyväksyntäviranomainen sopivat niistä jo testattujen ilmanvastusperheiden ja ajoneuvoryhmien perusteella. Jos tehdään enintään yksi testi vuodessa, ajoneuvon valinta tehdään aina kaikista ilmanvastusperheistä ja valinnasta sovitaan valmistajan ja hyväksyntäviranomaisen välillä.”
(44)
Korvataan lisäys 7 seuraavasti:
”Lisäys 7
Kiinteät arvot
Tässä lisäyksessä esitetään ilmoitettavan ilmanvastusarvon Cd·Adeclared kiinteät arvot. Jos kiinteitä arvoja sovelletaan, simulointivälineelle ei toimiteta ilmanvastusta koskevia varsinaisia syöttötietoja. Simulointiväline osoittaa kiinteät arvot automaattisesti.
1.
Raskaiden kuorma-autojen kiinteät arvot määritetään taulukon 18 mukaisesti.
Raskaiden linja-autojen kiinteät arvot määritetään taulukon 21 mukaisesti. Kiinteitä arvoja ei tarvita niiden ajoneuvoryhmien osalta, joiden ilmanvastuksen mittaus ei ole sallittua (tämän liitteen lisäyksessä 5 olevan 7.3 kohdan mukaisesti).
Jos ajoneuvo sertifioidaan tämän liitteen mukaisesti, ohjaamossa tai korissa on oltava seuraavat merkinnät:”
(46)
Korvataan lisäyksessä 8 oleva 1.4 kohta seuraavasti:
”Sertifiointimerkissä on myös oltava suorakulmion lähellä ”perussertifiointinumero”, joka sisältyy asetuksen EU) 2020/683 liitteessä I tarkoitetun tyyppihyväksyntänumeron osaan 4 ja jota edeltävät kaksi numeroa ilmaisevat tähän asetukseen tehdylle viimeisimmälle tekniselle tarkistukselle annetun järjestysnumeron, sekä P-kirjain, joka ilmaisee, että hyväksyntä on myönnetty akselille.
Tämän asetuksen tapauksessa järjestysnumero on 02.”
(47)
Korvataan lisäyksessä 8 oleva 1.4.1 kohta seuraavasti:
”Esimerkki sertifiointimerkistä ja merkin mitat
Edellä esitetty ohjaamoon kiinnitetty sertifiointimerkki osoittaa, että asianomainen tyyppi on sertifioitu Puolassa (e20) tämän asetuksen mukaisesti. Ensimmäiset kaksi numeroa (02) ilmoittavat viimeisimmälle tämän asetuksen tekniselle tarkistukselle annetun järjestysnumeron. Seuraava kirjain osoittaa, että sertifikaatti on myönnetty ilmanvastuksen osalta (P). Viimeiset viisi numeroa (00005) muodostavat perussertifiointinumeron, jonka hyväksyntäviranomainen on antanut ilmanvastukselle.”
(48)
Korvataan lisäyksessä 8 oleva 2.1 kohta seuraavasti:
”Ilmanvastuksen sertifiointinumero koostuu seuraavista:
eX*YYYY/YYYY*ZZZZ/ZZZZ*P*00000*00
Osa 1
Osa 2
Osa 3
Lisäkirjain osaan 3
Osa 4
Osa 5
Sertifikaatin myöntänyt maa
Raskaiden hyötyajoneuvojen CO2-päästöjen määrittämistä koskeva asetus 2017/2400
Viimeisin muutosasetus (ZZZZ/ZZZZ)
P = ilmanvastus
Perussertifiointinumero 00000
Laajennus 00”
(49)
Korvataan lisäyksessä 9 olevan taulukon 1 seitsemäs rivi seuraavasti:
”TransferredCdxA
P246
double, 2
[m2]
CdxA_0, joka on siirretty vastaaviin muiden ajoneuvoryhmien perheisiin raskaiden kuorma-autojen osalta lisäyksen 5 taulukon 16 mukaisesti, keskiraskaiden kuorma-autojen osalta lisäyksessä 5 olevan taulukon 16 a mukaisesti ja raskaiden linja-autojen osalta lisäyksessä 5 olevan taulukon 16 b mukaisesti. Jos siirtosääntöä ei ole sovellettu, annetaan CdxA_0.”.
(*1) Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 54 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat hyötyajoneuvojen ja niiden perävaunujen ilmarenkaiden hyväksyntää (EUVL L 183, 11.7.2008, s. 41).”
(1) välityssuhteet vähintään kolmen desimaalin tarkkuudella
(2) jos ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineeseen syötetään joko kardaaniakselin pyörimisnopeussignaali tai keskimääräinen pyörännopeussignaali (ks. 3.4.3 kohta: vaihtoehto 1, kun kyse on momentinmuuntimilla varustetuista ajoneuvoista, tai vaihtoehto 2), akselisuhteen syöttöparametriksi asetetaan 1 000
(1) vaaditaan vain, jos arvo on pienempi kuin 88 km/h
(3) jos ilmanvastustietojen esikäsittelyvälineeseen syötetään keskimääräinen pyörän pyörimisnopeus (ks. 3.4.3 kohta, vaihtoehto 2), välityssuhteiden syöttöparametriksi asetetaan 1 000.”
(*2) Vaatimustenmukaisuustestaus on suoritettava kahden ensimmäisen vuoden aikana.
LIITE IX
”LIITE IX
KUORMA- JA LINJA-AUTON APULAITTEIDEN TIETOJEN TARKASTAMINEN
1. Johdanto
Tässä liitteessä kuvataan vaatimukset, jotka koskevat raskaiden hyötyajoneuvojen apujärjestelmiä koskevien teknologioiden ja muiden merkityksellisten oheissyöttötietojen ilmoittamista ajoneuvokohtaisten hiilidioksidipäästöjen määrittämiseksi.
Simulointiväline tarkastelee seuraavien apulaitetyyppien tehonkulutusta käyttämällä teknologiakohtaisia keskimääräisiä tehonkulutusta kuvaavia yleisiä malleja:
a)
moottorin jäähdytystuuletin
b)
ohjausjärjestelmä
c)
sähköjärjestelmä
d)
paineilmajärjestelmä
e)
lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät (HVAC-järjestelmät)
f)
voimanottolaite (PTO).
Yleiset arvot on syötetty simulointivälineeseen, joka käyttää niitä automaattisesti tämän liitteen säännösten mukaisten merkityksellisten oheissyöttötietojen perusteella. Simulointivälineen varsinaisten syöttötietojen muodot kuvataan liitteessä III. Liitteessä III käytetyt kolminumeroiset parametritunnukset luetellaan selkeyden vuoksi myös tässä liitteessä.
2. Määritelmät
Tässä liitteessä sovelletaan seuraavia määritelmiä. Määritelmään liittyvä apulaitteen tyyppi ilmoitetaan suluissa.
(1)
”Kampiakselille asennetulla tuulettimella” tarkoitetaan tuuletinasennusta, jossa tuuletinta käytetään kampiakselin jatkeella usein laipan avulla (moottorin jäähdytystuuletin).
(2)
”Hihna- tai voimansiirtokäyttöisellä tuulettimella” tarkoitetaan tuuletinta, joka on asennettu paikkaan, jossa sen käyttämiseen tarvitaan erillistä hihnaa, kiristysjärjestelmää tai voimansiirtolaitetta (moottorin jäähdytystuuletin).
(3)
”Hydraulikäyttöisellä tuulettimella” tarkoitetaan tuuletinta, jota käytetään hydrauliöljyllä ja joka usein asennetaan erilleen moottorista. Hydraulijärjestelmän öljyjärjestelmä, pumppu ja venttiilit vaikuttavat järjestelmän häviöihin ja tehoon (moottorin jäähdytystuuletin).
(4)
”Sähkökäyttöisellä tuulettimella” tarkoitetaan tuuletinta, jota käyttää sähkömoottori. Sen yhteydessä tarkastellaan koko energianmuuntoprosessin hyötysuhdetta, myös akun lataamista ja purkamista (moottorin jäähdytystuuletin).
(5)
”Elektronisesti ohjatulla viskokytkimellä” tarkoitetaan kytkintä, jossa viskokytkimen nestevirtaa säädetään elektronisesti käyttämällä anturisignaaleja ja ohjelmistologiikkaa (moottorin jäähdytystuuletin).
(6)
”Bimetalliohjatulla viskokytkimellä” tarkoitetaan kytkintä, jossa bimetallinen yhdyselementti muuntaa lämpötilanmuutoksen mekaaniseksi siirtymäksi. Mekaaninen siirtymä kytkee viskokytkimen kiinni tai auki (moottorin jäähdytystuuletin).
(7)
”Portaittaisella kytkimellä” tarkoitetaan mekaanista laitetta, jossa kytkentää voidaan säätää vain erillisin portain (ts. ei portaattomasti) (moottorin jäähdytystuuletin).
(8)
”Kiinni-irtikytkimellä” tarkoitetaan mekaanista kytkintä, joka on joko täysin kytketyssä tilassa tai täysin irti (moottorin jäähdytystuuletin).
(9)
”Säätötilavuuspumpulla” tarkoitetaan laitetta, joka muuntaa mekaanista energiaa hydraulienergiaksi. Pumpun kierroksen aikana pumpattavan nesteen määrää voidaan säätää pumpun käydessä (moottorin jäähdytystuuletin).
(10)
”Vakiotilavuuspumpulla” tarkoitetaan laitetta, joka muuntaa mekaanista energiaa hydraulienergiaksi. Pumpun kierroksen aikana pumpattavan nesteen määrää ei voida säätää pumpun käydessä (moottorin jäähdytystuuletin).
(11)
”Sähkömoottoriohjauksella” tarkoitetaan sitä, että tuulettimen käyttövoimana käytetään sähkömoottoria. Sähkökone muuntaa sähköenergiaa mekaaniseksi energiaksi. Tehoa ja nopeutta säädetään tavanomaisella sähkökoneissa käytettävällä teknologialla (moottorin jäähdytystuuletin).
(12)
”Kiinteätilavuuksisella pumpulla” (oletusteknologia) tarkoitetaan pumppua, jossa tilavuusvirtaa rajoitetaan pumpun sisäisin keinoin (ohjausjärjestelmä).
(13)
”Elektronisesti ohjatulla kiinteätilavuuksisella pumpulla” tarkoitetaan pumppua, jossa tilavuusvirtaa säädetään elektronisesti (ohjausjärjestelmä).
(14)
”Kaksoispumpulla” tarkoitetaan pumppua, jossa on kaksi sylinteriä (sylinterien tilavuus sama tai erisuuruinen) ja jossa tilavuusvirtaa rajoitetaan sisäisesti mekaanisin keinoin (ohjausjärjestelmä).
(14 a)
”Elektronisesti ohjatulla kaksisylinterisellä pumpulla” tarkoitetaan pumppua, jossa on kaksi sylinteriä (sylinterien tilavuus sama tai erisuuruinen), joista voidaan käyttää molempia yhdessä tai tietyissä olosuhteissa vain toista. Tilavuusvirtaa säädetään elektronisesti venttiilillä (ohjausjärjestelmä).
(15)
”Mekaanisesti ohjatulla säätötilavuuspumpulla” tarkoitetaan pumppua, jonka tilavuutta säädetään sisäisesti mekaanisin keinoin (sisäiset painemittarit) (ohjausjärjestelmä).
(16)
”Elektronisesti ohjatulla säätötilavuuspumpulla” tarkoitetaan pumppua, jonka tilavuutta säädetään elektronisin keinoin (ohjausjärjestelmä).
(17)
”Sähkökäyttöisellä pumpulla” tarkoitetaan sähkömoottorikäyttöistä ohjausjärjestelmää, jossa on jatkuva hydraulinestekierrätys (ohjausjärjestelmä).
(17 a)
”Täyssähköisellä ohjauslaitteella” tarkoitetaan sähkömoottorikäyttöistä ohjausjärjestelmää, jossa ei ole jatkuvaa hydraulinestekierrätystä (ohjausjärjestelmä).
(18)
-
(19)
”Energiansäästöjärjestelmällä (ESS) varustetulla ilmakompressorilla” tarkoitetaan kompressoria, joka vähentää tehonkulutusta tyhjennyksen aikana esim. sulkemalla imupuolen ja jota ohjataan järjestelmän ilmanpaineella (paineilmajärjestelmä).
(20)
”Kompressorikytkimellä (visko)” tarkoitetaan poiskytkettävää kompressoria, jossa kytkintä ohjataan järjestelmän imupaineella (ei älykästä strategiaa); viskokytkin aiheuttaa vähäisiä häviöitä poiskytketyssä tilassa (paineilmajärjestelmä).
(21)
”Kompressorikytkimellä (mekaaninen)” tarkoitetaan poiskytkettävää kompressoria, jossa kytkintä ohjataan järjestelmän paineella (ei älykästä strategiaa) (paineilmajärjestelmä).
(22)
”Optimaalisesti regeneroivalla ilmanohjausjärjestelmällä (AMS)” tarkoitetaan elektronista ilmankäsittely-yksikköä, jossa on elektronisesti ohjattu ilmankuivain ilman regeneroinnin optimointia varten ja jossa ilmantuotto on optimoitu ylimeno-olosuhteissa (tarvitaan kytkin tai ESS) (paineilmajärjestelmä).
(23)
”Valodiodilla (LED)” tarkoitetaan puolijohdelaitteita, jotka säteilevät näkyvää valoa, kun sähkövirta kulkee niiden läpi (sähköjärjestelmä).
(24)
-
(25)
”Voimanottolaitteella (PTO)” tarkoitetaan vaihteistoon tai moottoriin kytkettyä laitetta, johon voidaan kytkeä valinnainen energiaa kuluttava laite, jäljempänä ”käyttölaite”, esimerkiksi hydraulipumppu. Voimanottolaite on tavallisesti valinnainen varuste (voimanottolaite).
(26)
”Voimanottolaitteen käyttömekanismilla” tarkoitetaan vaihteiston laitetta, jolla voimanottolaite on liitetty vaihteistoon (voimanottolaite).
(26 a)
”Kytketyllä hammaspyörällä” tarkoitetaan hammaspyörää, joka on kytketty joko moottorin tai vaihteiston pyörivään akseliin, kun voimanottolaitteen (mahdollinen) kytkin on auki (voimanottolaite)
(27)
”Hammaskytkimellä” tarkoitetaan (ohjattavaa) kytkintä, jossa momentti siirtyy toisiinsa kytkeytyvien hampaiden normaalivoimien kautta. Hammaskytkin voi olla joko kytkettynä tai vapautettuna. Sitä käytetään vain kuormituksesta vapaissa oloissa (esim. vaihteenvaihdossa käsivalintaisella vaihteistolla) (voimanottolaite).
(28)
”Synkronaattorilla” tarkoitetaan hammaskytkintä, jossa toisiinsa kytkeytyvien pyörivien osien nopeudet tasoitetaan kitkaan perustuvalla laitteella (voimanottolaite).
(29)
”Monilevykytkimellä” tarkoitetaan kytkintä, jossa on useita rinnakkain järjestettyjä kitkapintoja, jolloin kaikkiin kitkapintapareihin kohdistuu sama puristusvoima. Monilevykytkimet ovat kompakteja, ja ne voidaan kytkeä ja vapauttaa kuormitettuna. Kytkin voi olla märkä tai kuiva (voimanottolaite).
(30)
”Liukuvalla pyörällä” tarkoitetaan hammaspyörää, jota käytetään vaihtavana elementtinä, kun vaihto tapahtuu siirtämällä hammaspyörää akselillaan ryntöön vastapyöränsä kanssa tai irrotetaan rynnöstä (voimanottolaite).
(31)
”Portaittaisella kytkimellä (irti + 2 porrasta)” tarkoitetaan mekaanista laitetta, jossa kytkentää voidaan säätää vain kahta erillistä porrasta ja irti-asentoa käyttäen (ts. ei portaattomasti) (moottorin jäähdytystuuletin).
(32)
”Portaittaisella kytkimellä (irti + 3 porrasta)” tarkoitetaan mekaanista laitetta, jossa kytkentää voidaan säätää vain kolmea erillistä porrasta ja irti-asentoa käyttäen (ts. ei portaattomasti) (moottorin jäähdytystuuletin).
(33)
”Kompressori-moottorisuhteella” tarkoitetaan eteenpäin suuntautuvaa välityssuhdetta moottorin pyörimisnopeuden ja ilmakompressorin käyntinopeuden suhteena ilman luistoa (i = nin/nout) (paineilmajärjestelmä).
(34)
”Ilmajousituksen mekaanisella säädöllä” tarkoitetaan ilmajousitusjärjestelmää, jossa ilmajousituksen ohjausventtiilejä käytetään mekaanisesti ilman elektroniikkaa ja tietokoneohjelmistoa (paineilmajärjestelmä).
(35)
”Ilmajousituksen elektronisella säädöllä” tarkoitetaan ilmajousitusjärjestelmää, jossa ilmajousituksen ohjausventtiilejä käytetään elektronisesti anturien antamien syöttösignaalien ja ohjelmistologiikan avulla (paineilmajärjestelmä).
(36)
”Pneumaattisella SCR-reagenssin annostelulla” tarkoitetaan sitä, että reagenssin annostelu pakojärjestelmään tapahtuu paineilmalla (paineilmajärjestelmä).
(37)
”Pneumaattisella ovenkäyttötekniikalla” tarkoitetaan sitä, että ajoneuvon matkustajien ovia käytetään paineilmalla (paineilmajärjestelmä).
(38)
”Sähköisellä ovenkäyttötekniikalla” tarkoitetaan sitä, että ajoneuvon matkustajien ovia käytetään sähkömoottorilla tai sähköhydraulijärjestelmällä (paineilmajärjestelmä).
(39)
”Ovenkäytön sekatekniikalla” tarkoitetaan sitä, että ajoneuvossa käytetään sekä pneumaattista että sähköistä ovenkäyttötekniikkaa (paineilmajärjestelmä).
(40)
”Älykkäällä regenerointijärjestelmällä” tarkoitetaan paineilmajärjestelmää, jossa regenerointi-ilman tarve tuotetun kuivatun ilman määrään nähden optimoidaan (paineilmajärjestelmä).
(41)
”Älykkäällä kompressointijärjestelmällä” tarkoitetaan paineilmajärjestelmää, jossa ilmantuottoa säädetään elektronisesti siten, että ilmantuotto on optimoitu ylimeno-olosuhteissa (paineilmajärjestelmä).
(42)
”Sisätilavalaisimilla” tarkoitetaan matkustamossa olevia valaisimia, jotka on asennettu E-säännön nro 107 (*1) liitteessä 3 olevan 7.8 kohdan (sisätilojen keinovalaistus) vaatimusten täyttämiseksi (sähköjärjestelmä).
(43)
”Huomiovalaisimilla” tarkoitetaan E-säännössä nro 48 (*2) olevan 2.7.25 kohdan mukaisia huomiovalaisimia (sähköjärjestelmä).
(44)
”Sivuvalaisimilla” tarkoitetaan E-säännössä nro 48 olevan 2.7.24 kohdan mukaisia sivuvalaisimia (sähköjärjestelmä).
(45)
”Jarruvalaisimilla” tarkoitetaan E-säännössä nro 48 olevan 2.7.12 kohdan mukaisia jarruvalaisimia (sähköjärjestelmä).
(46)
”Ajovalaisimilla” tarkoitetaan E-säännössä nro 48 olevan 2.7.10 kohdan mukaisia lähivalaisimia ja E-säännössä nro 48 olevan 2.7.9 kohdan mukaisia kaukovalaisimia (sähköjärjestelmä).
(47)
”Vaihtovirtageneraattorilla” tarkoitetaan sähkökonetta, jolla ladataan akkua ja syötetään sähköenergiaa sähköiseen apujärjestelmään, kun ajoneuvon polttomoottori on käynnissä. Vaihtovirtageneraattori ei osallistu ajoneuvon käyttövoiman tuottamiseen (sähköjärjestelmä).
(48)
”Älykkäällä vaihtovirtageneraattorijärjestelmällä” tarkoitetaan yhden tai useamman vaihtovirtageneraattorin muodostamaa järjestelmää, johon kuuluu yksi tai useampia REESS-järjestelmiä ja jota ohjataan sähköisesti siten, että sähköenergiantuotto on optimoitu ylimeno-olosuhteissa (sähköjärjestelmä).
(49)
”Lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmällä (HVAC-järjestelmällä)” tarkoitetaan järjestelmää, joka voi aktiivisesti lämmittää ja/tai aktiivisesti viilentää ja vaihtaa tai korvata ilmaa ilmanlaadun parantamiseksi matkustamossa ja/tai ohjaamossa (HVAC-järjestelmä).
(50)
”HVAC-järjestelmän konfiguraatiolla” tarkoitetaan tämän liitteen taulukon 13 mukaista HVAC-järjestelmän komponenttien yhdistelmää (HVAC-järjestelmä).
(51)
”Matkustamon lämmönsäätöjärjestelmällä” tarkoitetaan järjestelmää, joka kierrättää ajoneuvon sisäilmaa puhaltimilla tai puhaltaa raikasta ilmaa ajoneuvoon ja jonka tuottamaa ilmavirtaa voidaan ainakin aktiivisesti viilentää tai lämmittää. Ilman jakelu tapahtuu ajoneuvon katosta. Kaksikerroksisissa ajoneuvoissa järjestelmä toimii molemmissa kerroksissa ja avokattoisissa kaksikerroksisissa ajoneuvoissa alakerroksessa (HVAC-järjestelmä).
(52)
”Matkustamon lämpöpumppumäärällä” tarkoitetaan niiden ajoneuvoon asennettujen lämpöpumppujen lukumäärää, joilla lämmitetään ja/tai viilennetään matkustamon ilmaa tai syötetään matkustamoon raikasta ilmaa. Jos lämpöpumppua käytetään sekä matkustamon että ohjaamon tarpeisiin, se luetaan ainoastaan matkustamon pumpuksi (HVAC-järjestelmä). Jos lämmittämistä ja viilentämistä varten asennetaan erilliset lämpöpumput, lämpöpumppujen lukumääräksi katsotaan pienempi pumppumäärä kummastakin käyttötarkoituksesta. Viilentämiseen ja lämmittämiseen käytettävien lämpöpumppujen määrää tarkastellaan siis erikseen (jos esimerkiksi viilentäviä lämpöpumppuja on kaksi ja lämmittäviä yksi, huomioon otetaan vain yksi pumppu).
(53)
”Ohjaamon ilmastointijärjestelmällä” tarkoitetaan ajoneuvoon asennettua järjestelmää, jolla voidaan viilentää ohjaamon ilmaa tai syöttää raikasta ilmaa kuljettajalle tai ohjaamoon (HVAC-järjestelmä).
(54)
”Matkustamon ilmastointijärjestelmällä” tarkoitetaan ajoneuvoon asennettua järjestelmää, jolla voidaan viilentää matkustamon ilmaa tai syöttää raikasta ilmaa matkustamoon (HVAC-järjestelmä).
(55)
”Ohjaamon itsenäisellä lämpöpumpulla” tarkoitetaan ajoneuvoon asennettua lämpöpumppua, jota käytetään ainoastaan ohjaamon tarpeisiin (HVAC-järjestelmä).
(56)
”Kaksiportaisella lämpöpumpulla” tarkoitetaan lämpöpumppua, jonka nopeutta voidaan säätää vain kahta porrasta käyttäen, ei portaattomasti (HVAC-järjestelmä).
(57)
”Kolmiportaisella lämpöpumpulla” tarkoitetaan lämpöpumppua, jonka nopeutta voidaan säätää vain kolmea porrasta käyttäen, ei portaattomasti (HVAC-järjestelmä).
(58)
”Neliportaisella lämpöpumpulla” tarkoitetaan lämpöpumppua, jonka nopeutta voidaan säätää vain neljää porrasta käyttäen, ei portaattomasti (HVAC-järjestelmä).
(59)
”Portaattomalla lämpöpumpulla” tarkoitetaan lämpöpumppua, jota voidaan käyttää portaattomasti tai jonka ilmastointikompressoria käytetään portaattomasti säädettävällä sähkömoottorilla (HVAC-järjestelmä).
(60)
”Lisälämmittimen teholla” tarkoitetaan E-säännön nro 122 (*3) liitteessä 7 olevassa 4 kohdassa määritellyssä valmistajan merkissä ilmoitettua tehoa (HVAC-järjestelmä).
(61)
”Kaksoislasituksella” tarkoitetaan matkustamon ikkunoita, joissa kahden lasielementin välissä on kaasulla täytetty tila tai tyhjiö. Jos matkustamossa on useita erityyppisiä ikkunoita, valitaan pinta-alan suhteen yleisin ikkunatyyppi. Yleisintä ikkunatyyppiä määritettäessä ei oteta huomioon takaikkunaa, ohjaamon sivuikkunoita, ovien ikkunoita, etuakselin yläpuolella ja edessä olevia ikkunoita (esimerkkejä kuvassa 1) eikä kallistettavia ikkunoita (HVAC-järjestelmä).
Kuva 1
Ikkunat, joita ei oteta huomioon yleisintä ikkunatyyppiä määritettäessä
(62)
”Lämpöpumpulla” tarkoitetaan järjestelmää, jossa käytetään jäähdytysainetta kiertoprosessissa, jolla siirretään lämpöenergiaa ympäristöstä matkustamoon ja/tai ohjaamoon taikka päinvastaiseen suuntaan (viilennys ja/tai lämmitys) ja jossa lämpökerroin on suurempi kuin 1 (HVAC-järjestelmä).
(63)
”R744-lämpöpumpulla” tarkoitetaan lämpöpumppua, jonka työnesteenä on R744-jäähdytysaine (HVAC-järjestelmä).
(64)
”Ei-R744-lämpöpumpulla” tarkoitetaan lämpöpumppua, jonka työnesteenä on jokin muu jäähdytysaine kuin R744. Käyttötyypin (kaksi-, kolmi- tai neliportainen, portaaton) osalta sovelletaan 56–59 alakohdan määritelmiä (HVAC-järjestelmä).
(65)
”Säädettävällä jäähdytysainetermostaatilla” tarkoitetaan jäähdytysainetermostaattia, johon vaikuttaa jäähdytysaineen lämpötilan lisäksi ainakin yksi muu tekijä, esimerkiksi termostaatin aktiivinen sähkölämmitys (HVAC-järjestelmä).
(66)
”Säädettävällä lisälämmittimellä” tarkoitetaan polttoainekäyttöistä lämmitintä, jossa on katkaistun tilan lisäksi ainakin kaksi eritasoista lämmitystehosäätöä ja jota voidaan säätää linja-autossa lämmitysjärjestelmän tehovaatimusten mukaan (HVAC-järjestelmä).
(67)
”Pakokaasulämmönvaihtimella” tarkoitetaan lämmönvaihdinta, joka käyttää moottorin pakokaasun lämpöenergiaa jäähdytyspiirin lämmittämiseen (HVAC-järjestelmä).
(68)
”Erillisillä ilmanjakelukanavilla” tarkoitetaan yhtä tai useampaa lämmönsäätöjärjestelmään liitettyä ilmakanavaa, joiden kautta käsitelty ilma johdetaan matkustamoon tasaisesti. Ilmakanaviin voidaan sijoittaa kaiuttimia tai HVAC-järjestelmän vesisäiliöitä ja johdinsarjoja. Kanaviin ei saa sijoittaa paineilmasäiliöitä. Tällaista mallia kuvaavan parametrin avulla simulointiväline ottaa huomioon ympäristöön tai kanavan sisällä oleviin komponentteihin johtuvat lämmönsiirtohäviöt. Syöttöparametrin arvoksi on ajoneuvoryhmissä 31, 33, 35, 37 ja 39 käytettävien HVAC-järjestelmän konfiguraatioiden 8, 9 ja 10 tapauksessa asetettava ”true”, koska näissä konfiguraatioissa häviöt jäävät pienemmiksi, kun viilennettyä ilmaa puhalletaan suoraan ajoneuvon sisätiloihin myös ilmakanavia käyttämättä. Kaikkien ajoneuvoryhmissä 32, 34, 36, 38 ja 40 käytettävien HVAC-järjestelmän konfiguraatioiden tapauksessa parametrin arvoksi on asetettava ”true”, koska kyse on uusimmasta tekniikasta (HVAC-järjestelmä).
(69)
”Sähkökäyttöisellä kompressorilla” tarkoitetaan kompressoria, jota käytetään sähkömoottorilla (paineilmajärjestelmä).
(70)
”Sähköisellä vedenlämmittimellä” tarkoitetaan laitetta, joka käyttää sähköenergiaa ajoneuvon jäähdytysnesteen lämmittämiseen, jonka lämpökerroin on alle 1 ja jota käytetään aktiivisesti lämmittämiseen ajoneuvon ollessa ajossa (HVAC-järjestelmä).
(71)
”Sähköisellä ilmanlämmittimellä” tarkoitetaan laitetta, joka käyttää sähköenergiaa matkustamon ja/tai ohjaamon ilman lämmittämiseen ja jonka lämpökerroin on alle 1 (HVAC-järjestelmä).
(72)
”Muulla lämmitysteknologialla” tarkoitetaan matkustamon ja/tai ohjaamon lämmittämiseen käytettävää täysin sähköistä teknologiaa, joka ei kuulu 62, 70 tai 71 alakohdassa annetun määritelmän piiriin (HVAC-järjestelmä).
(73)
”Tavanomaisella lyijyakulla” tarkoitetaan lyijyakkua, joka ei kuulu 74 tai 75 alakohdan määritelmän piiriin (sähköjärjestelmä).
(74)
”AGM-lyijyakulla” (Absorbed Glass Mat) tarkoitetaan lyijyakkua, jossa käytetään elektrolyyttiin upotettuja lasikuitumattoja erottimina negatiivisen ja positiivisen levyn välissä (sähköjärjestelmä).
(75)
”Geelilyijyakulla” tarkoitetaan lyijyakkua, jossa elektrolyyttiin on sekoitettu hyytelöimisaineeksi silikaa (sähköjärjestelmä).
(76)
”Suuritehoisella litiumioniakulla” tarkoitetaan litiumioniakkua, jossa suurimman nimellisvirran [A] ja nimelliskapasiteetin [Ah] numeerinen suhde on vähintään 10 (sähköjärjestelmä).
(77)
”Korkeaenergisellä litiumioniakulla” tarkoitetaan litiumioniakkua, jossa suurimman nimellisvirran [A] ja nimelliskapasiteetin [Ah] numeerinen suhde on alle 10 (sähköjärjestelmä).
(78)
”Tasavirtamuuntimella varustetulla kondensaattorilla” tarkoitetaan sähköenergian varastointiin käytettävää (super)kondensaattoria, johon yhdistetty tasavirtamuunnin säätää jännitettä ja sähköiseen alajärjestelmään tulevaa ja sieltä lähtevää virtaa (sähköjärjestelmä).
(79)
”Nivelbussilla” tarkoitetaan raskasta linja-autoa, joka on keskeneräinen ajoneuvo, valmis ajoneuvo tai valmistunut ajoneuvo ja johon kuuluu ainakin kaksi jäykkää osaa, jotka on kytketty toisiinsa nivelosalla. Näiden kahden osan liittäminen yhteen ja irrottaminen saa olla mahdollista ainoastaan korjaamossa. Tämän tyyppisten valmiiden tai valmistuneiden raskaiden linja-autojen nivelosuuden on oltava sellainen, että matkustajat pääsevät siirtymään jäykästä osasta toiseen.
3. Apujärjestelmiin liittyvät simulointivälineen oheissyöttötiedot
3.1. Moottorin jäähdytystuuletin
Moottorin jäähdytystuulettimeen liittyvien tietojen perustana on käytettävä jäljempänä taulukossa 4 esitettyjä tuulettimen käyttötavan ja ohjausteknologian yhdistelmiä.
Jos jotakin uutta teknologiaa ei mainita jonkin luettelossa olevan tuulettimen käyttötavan (esim. ”asennettu kampiakselille”) yhteydessä, ilmoitetaan ”käyttötavan oletusteknologia”.
Jos jotakin uutta teknologiaa ei mainita minkään tuulettimen käyttötavan yhteydessä, ilmoitetaan ”yleinen oletusteknologia”.
Taulukko 4
Moottorin jäähdytystuulettimen teknologiat (P181)
Tuulettimen käyttötapa
Tuulettimen ohjaus
Keskiraskaat ja raskaat kuorma-autot
Raskaat linja-autot
Asennettu kampiakselille
Elektronisesti ohjattu viskokytkin
X
X
Bimetalliohjattu viskokytkin
X (DC)
X
Portaittainen kytkin
X
Portaittainen kytkin (irti + 2 porrasta)
X
Portaittainen kytkin (irti + 3 porrasta)
X
Kiinni-aukikytkin
X
X (DC, DO)
Hihna- tai voimansiirtokäyttöinen
Elektronisesti ohjattu viskokytkin
X
X
Bimetalliohjattu viskokytkin
X (DC)
X
Portaittainen kytkin
X
Portaittainen kytkin (irti + 2 porrasta)
X
Portaittainen kytkin (irti + 3 porrasta)
X
Kiinni-aukikytkin
X
X (DC)
Hydraulikäyttöinen
Säätötilavuuspumppu
X
X
Vakiotilavuuspumppu
X (DC, DO)
X (DC)
Sähkökäyttöinen
Sähkömoottoriohjattu
X (DC)
X (DC)
X: sovelletaan, DC: käyttötavan oletusteknologia, DO: yleinen oletusteknologia
3.2. Ohjausjärjestelmä
Ohjausjärjestelmässä käytettävä teknologia ilmoitetaan taulukon 5 mukaisesti ajoneuvon kunkin käytössä olevan ohjaavan akselin osalta.
Jos jotakin uutta teknologiaa ei mainita jonkin luettelossa olevan ohjausjärjestelmän käyttötavan (esim. ”mekaaninen”) yhteydessä, ilmoitetaan käyttötavan oletusteknologia ”default for steering technology cluster”. Jos jotakin uutta teknologiaa ei mainita minkään ohjausjärjestelmän käyttötavan yhteydessä, ilmoitetaan yleinen oletusteknologia ”default overall”.
Taulukko 5
Ohjausjärjestelmän käyttöteknologiat (P182)
Ohjausjärjestelmän käyttötapa
Teknologia
Keskiraskaat ja raskaat kuorma-autot
Raskaat linja-autot
Mekaaninen
Kiinteätilavuuksinen
X (DC, DO)
X (DC, DO)
Kiinteätilavuuksinen, elektronisesti ohjattu
X
X
Kaksisylinterinen pumppu
X
X
Kaksisylinterinen, elektronisesti ohjattu
X
X
Säätötilavuuksinen, mekaanisesti ohjattu
X
X
Säätötilavuuksinen, elektronisesti ohjattu
X
X
Sähköinen
Sähkökäyttöinen pumppu
X (DC)
X (DC)
Täyssähköinen ohjauslaite
X
X
X: sovelletaan, DC: käyttötavan oletusteknologia, DO: yleinen oletusteknologia
3.3. Sähköjärjestelmä
3.3.1. Keskiraskaat ja raskaat kuorma-autot
Sähköjärjestelmässä käytetty teknologia ilmoitetaan
taulukon 6 mukaisesti.
Jos ajoneuvossa käytettyä teknologiaa ei ole lueteltu, simulointivälineessä käytetään ”oletusteknologiaa”.
Taulukko 6
Keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen sähköjärjestelmäteknologiat (P183)
Teknologia
Oletusteknologia
Oletusteknologia – LED-ajovalaisimet
3.3.2. Raskaat linja-autot
Sähköjärjestelmässä käytetty teknologia ilmoitetaan taulukon 7 mukaisesti.
2 kohdan 48 alakohdan määritelmän mukaisten järjestelmien osalta ilmoitetaan ”smart”.
Vaihtoehto ”no alternator” koskee hybridisähköajoneuvoja, joiden sähköisessä apujärjestelmässä ei ole vaihtovirtageneraattoria. Täyssähköajoneuvojen tapauksessa ei tarvitse ilmoittaa mitään.
Älykäs vaihtovirtageneraattori – suurin nimellisvirta
P295
arvo [A]
Suurin nimellisvirta nimellisnopeudella, valmistajan merkinnässä tai tietolomakkeessa ilmoitettu tai standardin ISO 8854:2012 mukaisesti mitattu.
Tiedot kustakin älykkäästä vaihtovirtageneraattorista.
Älykäs vaihtovirtageneraattori – nimellisjännite
P296
arvo [V]
Sallitut arvot: ”12”, ”24”, ”48”
Tiedot kustakin älykkäästä vaihtovirtageneraattorista.
lead-acid battery – conventional / lead-acid battery –AGM / lead-acid battery – gel / li-ion battery - high power / li-ion battery - high energy
Tiedot kustakin älykkäällä vaihtovirtageneraattorijärjestelmällä ladattavasta akusta.
Jos akkuteknologiaa ei mainita luettelossa, ilmoitetaan ”Lead-acid battery – Conventional”.
Nimellisjännite
P298
arvo [V]
Sallitut arvot: ”12”, ”24”, ”48”
Tiedot kustakin älykkäällä vaihtovirtageneraattorijärjestelmällä ladattavasta akusta.
Jos akut on asennettu sarjaan (esim. kaksi 12 voltin akkua 24 voltin järjestelmässä), ilmoitetaan yksittäisten akkuyksiköiden todellinen nimellisjännite (esimerkissä 12 V).
Nimelliskapasiteetti
P299
arvo [Ah]
Valmistajan merkinnässä tai tietolomakkeessa ilmoitettu kapasiteetti ampeeritunteina.
Tiedot kustakin älykkäällä vaihtovirtageneraattorijärjestelmällä ladattavasta akusta.
Tiedot kustakin älykkäällä vaihtovirtageneraattorijärjestelmällä ladattavasta akusta.
Nimelliskapasitanssi
P301
arvo [F]
Valmistajan merkinnässä tai tietolomakkeessa ilmoitettu kapasitanssi faradeina.
Tiedot kustakin älykkäällä vaihtovirtageneraattorijärjestelmällä ladattavasta kondensaattorista.
Nimellisjännite
P302
arvo [V]
Valmistajan merkinnässä tai tietolomakkeessa ilmoitettu nimelliskäyttöjännite voltteina.
Tiedot kustakin älykkäällä vaihtovirtageneraattorijärjestelmällä ladattavasta kondensaattorista.
Lisäsähköenergianlähde
Sähköisten apulaitteiden sähköenergia voi tulla hybridisähköajoneuvon REESS-järjestelmästä.
P303
true / false
Arvoksi asetetaan ”true”, jos ajoneuvossa on ohjattu siirtoyhteys, jonka kautta voidaan siirtää sähköenergiaa hybridisähköajoneuvon käyttövoimaenergian varastointijärjestelmästä sähköiseen apujärjestelmään.
Tieto tarvitaan vain hybridisähköajoneuvoista.
Sisätilavalaisimet
LED-sisätilavalaisimet
P304
true / false
Parametrin arvoksi asetetaan ”true” vain jos kaikki luokan valaisimet ovat 2 kohdan 42–46 alakohdan määritelmien mukaisia.
Ulkovalaisimet
LED-huomiovalaisimet
P305
true / false
LED-sivuvalaisimet
P306
true / false
LED-jarruvalaisimet
P307
true / false
LED-ajovalaisimet
P308
true / false
3.4. Paineilmajärjestelmä
3.4.1. Ylipaineella toimivat paineilmajärjestelmät
3.4.1.1. Syöttöilmasäiliön koko
Ylipaineella toimivien paineilmajärjestelmien syöttöilmasäiliön koko ilmoitetaan taulukon 8 mukaisesti.
Taulukko 8
Ylipaineella toimivien paineilmajärjestelmien syöttöilmasäiliön koko
Syöttöilmasäiliön koko
Keskiraskaat ja raskaat kuorma-autot(osa parametria P184)
Raskaat linja-autot(P309)
Pieni, tilavuus enintään 250 cm3; 1-sylinterinen/2-sylinterinen
X
X
Keskisuuri, tilavuus yli 250 cm3 mutta enintään 500 cm3; 1-sylinterinen / 2-sylinterinen, 1-vaiheinen
X
X
Keskisuuri, tilavuus yli 250 cm3 mutta enintään 500 cm3; 1-sylinterinen / 2-sylinterinen, 2-vaiheinen
X
X
Suuri, tilavuus yli 500 cm3; 1-sylinterinen / 2-sylinterinen, 1-vaiheinen / 2-vaiheinen
X, DO
Suuri, tilavuus yli 500 cm3; 1-vaiheinen
X, DO
Suuri, tilavuus yli 500 cm3; 2-vaiheinen
X
Kaksivaiheisen kompressorin tapauksessa käytetään kompressorijärjestelmän koon kuvaukseen ensimmäisen vaiheen tilavuutta. Männättömien kompressorien tapauksessa ilmoitetaan yleinen oletusteknologia ”default overall” (DO).
Sähkökäyttöisillä kompressoreilla varustettujen raskaiden linja-autojen tapauksessa syöttöilmasäiliön kooksi ilmoitetaan ”not applicable”, koska simulointiväline ei ota tätä parametria huomioon.
3.4.1.2. Polttoainetta säästävät teknologiat
Polttoainetta säästävät teknologiat ilmoitetaan yhdistelmäkohtaisesti taulukossa 9 keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen ja taulukossa 10 raskaiden bussien osalta esitetyn mukaisesti.
Taulukko 9
Ylipaineella toimivat paineilmajärjestelmät – raskaiden ja keskiraskaiden kuorma-autojen polttoainetta säästävät teknologiat (osa parametria P184)
Yhdistelmän nro
Kompressorin käyttötapa
Kompressorin kytkin
Energiansäästöjärjestelmällä (ESS) varustettu ilmakompressori
Suhde = kompressorin pyörimisnopeus / moottorin pyörimisnopeus. Koskee vain mekaanisesti käytettäviä kompressoreita.
Oviaukon korkeus normaaliasennossa (ei niiattuna)
P290
arvo [mm]
Liitteessä III olevan 2 kohdan 10 alakohdan määritelmien mukaisesti.
Arvo on dokumentoitava ajoneuvon asennuspiirustuksissa, joita käytettiin ajoneuvon ilmajousituksen säädön parametrien määrittämisessä. Arvon on edustettava asiakkaalle ilmoitettua tavanomaista ajokorkeutta. Parametri koskee vain raskaita linja-autoja.
Ilmajousituksen säätö
P315
mechanically / electronically
Pneumaattinen SCR-reagenssin annostelu
P316
true / false
Ks. 2 kohdan 36 alakohta.
Oven käyttötekniikka
P291
pneumatic / mixed / electric
3.4.2. Alipaineella toimivat paineilmajärjestelmät
Jos ajoneuvo on varustettu alipaineella toimivalla paineilmajärjestelmällä, simulointivälineen syöttöparametrin (P184) arvoksi annetaan joko ”Vacuum pump” tai ”Vacuum pump + elec. driven”. Tämä teknologia ei koske raskaita linja-autoja.
3.5. HVAC-järjestelmä
3.5.1. Keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen HVAC-järjestelmä
Sähköjärjestelmässä käytetty teknologia ilmoitetaan taulukon 12 mukaisesti.
Taulukko 12
Keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen HVAC-järjestelmä (P185)
Teknologia
Ei ole (ohjaamossa ei ole ilmastointijärjestelmää)
Oletus
3.5.2. Raskaiden linja-autojen HVAC-järjestelmä
HVAC-järjestelmän kokoonpano ilmoitetaan taulukossa 13 annettujen määritelmien mukaisesti. Eri kokoonpanot esitetään graafisesti kuvassa 2.
Taulukko 13
Raskaiden linja-autojen HVAC-järjestelmän kokoonpano (P317)
HVAC-järjestelmän kokoonpano
Matkustamon lämmönsäätöjärjestelmä
Matkustamoa palvelevien lämpöpumppujen lukumäärä 2 kohdan 52 alakohdan mukaisesti
Matkustamoa palvelevat lämpöpumput palvelevat myös ohjaamoa
Ohjaamoa palvelevat itsenäiset lämpöpumput
Jäykkä
Nivelletty
1
Ei
0
0
Ei
Ei
2
Ei
0
0
Ei
Kyllä
3
Kyllä
0
0
Ei
Ei
4
Kyllä
0
0
Ei
Kyllä
5
Kyllä
1
1 tai 2
Ei
Ei
6
Kyllä
1
1 tai 2
Kyllä
Ei
7
Kyllä
1
1 tai 2
Ei
Kyllä
8
Kyllä
> 1
> 2
Ei
Ei
9
Kyllä
> 1
> 2
Ei
Kyllä
10
Kyllä
> 1
> 2
Kyllä
Ei
Kuva 2
Raskaiden linja-autojen HVAC-järjestelmän kokoonpano (jäykät ja nivelbussit)
HVAC-järjestelmän kokoonpano ilmoitetaan taulukon 14 mukaisesti.
none / not applicable / R-744 / non R-744 2-stage / non R-744 3-stage / non R-744 4-stage / non R-744 continuous
HVAC-järjestelmäkokoonpanojen 6–10 tapauksessa ilmoitetaan ”not applicable”, koska ilma tulee matkustamon lämpöpumpusta.
Ohjaamoa lämmittävän lämpöpumpun tyyppi
P319
none / not applicable / R-744 / non R-744 2-stage / non R-744 3-stage / non R-744 4-stage / non R-744 continuous
HVAC-järjestelmäkokoonpanojen 6–10 tapauksessa ilmoitetaan ”not applicable”, koska ilma tulee matkustamon lämpöpumpusta.
Matkustamoa viilentävän lämpöpumpun tyyppi
P320
none / R-744 / non R-744 2-stage / non R-744 3-stage / non R-744 4-stage / non R-744 continuous
Jos matkustamon viilentämiseen käytetään useita teknologialtaan erilaisia lämpöpumppuja, ilmoitetaan pääteknologia (esim. käytettävissä olevan tehon tai parhaaksi katsotun käytön mukaan).
Matkustamoa lämmittävän lämpöpumpun tyyppi
P321
none / R-744 / non R-744 2-stage / non R-744 3-stage / non R-744 4-stage / non R-744 continuous
Jos matkustamon lämmittämiseen käytetään useita teknologialtaan erilaisia lämpöpumppuja, ilmoitetaan pääteknologia (esim. käytettävissä olevan tehon tai parhaaksi katsotun käytön mukaan).
Lisälämmittimen teho
P322
arvo [W]
Laitteelle ilmoitettu nimellisteho.
Jos lisälämmitintä ei ole asennettu, ilmoitetaan ”0”.
Kaksoislasitus
P323
true / false
Säädettävä jäähdytysainetermostaatti
P324
true / false
Säädettävä lisälämmitin
P325
true / false
Pakokaasulämmönvaihdin
P326
true / false
Erilliset ilmanjakelukanavat
P327
true / false
Sähköinen vedenlämmitin
P328
true / false
Ilmoitetaan vain hybridisähkö- ja täyssähköajoneuvoista.
Sähköinen ilmanlämmitin
P329
true / false
Ilmoitetaan vain hybridisähkö- ja täyssähköajoneuvoista.
Muu lämmitysteknologia
P330
true / false
Ilmoitetaan vain hybridisähkö- ja täyssähköajoneuvoista.
3.6 Voimanottolaite (PTO)
Jos raskaan kuorma-auton vaihteistoon on asennettu voimanottolaite ja/tai voimanoton käyttömekanismi, tehonkulutus määritetään annettujen yleisten arvojen perusteella. Yleiset arvot kuvaavat tehohäviöitä tavanomaisessa ajotilassa, kun voimanottolaitteeseen liitetty käyttölaite (esim. hydraulipumppu) on kytketty pois toiminnasta tai irti. Simulointiväline lisää sovelluskohtaiset tehonkulutusarvot, jotka koskevat käyttöä käyttölaite kytkettynä. Näitä arvoja ei kuvata seuraavassa.
Taulukko 12
Raskaiden kuorma-autojen voimanottolaitteiden mekaanisen tehon tarve käyttölaitteet kytkettynä pois toiminnasta
Rakennevarianttien tehohäviöt (verrattuna vaihteistoon, jossa ei ole voimanottolaitetta tai voimanottolaitteen käyttömekanismia)
Tehohäviö
Vastushäviön kannalta merkitykselliset lisäosat
Akselit/hammaspyörät (P247)
Muut osat (P248)
[W]
Vain yksi kytketty hammaspyörä määrätyn öljytason yläpuolella (ei muita voimanvälityksiä)
—
0
Vain voimanottolaitteen käyttöakseli
Hammaskytkin (ja synkronaattori) tai liukuva hammaspyörä
50
Vain voimanottolaitteen käyttöakseli
Monilevykytkin
350
Vain voimanottolaitteen käyttöakseli
Monilevykytkin ja oma pumppu voimanottolaitteen kytkimelle
3 000
Vetoakseli ja/tai enintään 2 kytkettyä hammaspyörää
Hammaskytkin (ja synkronaattori) tai liukuva hammaspyörä
150
Vetoakseli ja/tai enintään 2 kytkettyä hammaspyörää
Monilevykytkin
400
Vetoakseli ja/tai enintään 2 kytkettyä hammaspyörää
Monilevykytkin ja oma pumppu voimanottolaitteen kytkimelle
3 050
Vetoakseli ja/tai yli 2 kytkettyä hammaspyörää
Hammaskytkin (ja synkronaattori) tai liukuva hammaspyörä
200
Vetoakseli ja/tai yli 2 kytkettyä hammaspyörää
Monilevykytkin
450
Vetoakseli ja/tai yli 2 kytkettyä hammaspyörää
Monilevykytkin ja oma pumppu voimanottolaitteen kytkimelle
3 100
Voimanottolaite, jossa 1 tai useampi lisävoimanvälitys mutta ei irrotuskytkintä
—
1 500
Jos vaihteistoon on asennettu useita voimanottolaitteita, ilmoitetaan ainoastaan komponentit, joiden häviöt ovat yhdistettyjen kriteerien ”PTOShaftsGearWheels” ja ”PTOShaftsOtherElements” osalta taulukon 12 mukaisesti suurimmat. Keskiraskaiden kuorma-autojen ja raskaiden linja-autojen tapauksessa vaihteistoon kytkettyjä voimanottolaitteita ei ilmoiteta.
(*1) Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 107 – Luokan M2 tai M3 ajoneuvojen yleisen rakenteen hyväksymistä koskevat yhdenmukaiset vaatimukset (EUVL L 52, 23.2.2018, s. 1).
(*2) Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) E-sääntö nro 48 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat ajoneuvojen hyväksyntää valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksen osalta (EUVL L 14, 16.1.2019, s. 42).
(*3) Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 122 – Luokkien M, N ja O ajoneuvojen hyväksyntää niiden lämmitysjärjestelmien osalta koskevat yhdenmukaiset tekniset vaatimukset (EUVL L 19, 24.1.2020, s. 42).”
LIITE X
Muutetaan liite X seuraavasti:
(1)
Korvataan 2 kohdan otsikko seuraavasti:
”Määritelmät
Tässä liitteessä sovelletaan E-sääntöjen nro 54 (1) ja 117 (2) määritelmiä sekä seuraavia määritelmiä:
(1) Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UN-ECE) sääntö nro 54 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat hyötyajoneuvojen ja niiden perävaunujen ilmarenkaiden hyväksyntää (EUVL L 183, 11.7.2008, s. 41)."
(2) Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 117 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat renkaiden hyväksyntää vierintämelun ja/tai märkäpidon ja/tai vierintävastuksen osalta [2016/1350] (EUVL L 218, 12.8.2016, s. 1).”
"
(2)
Ei koske suomenkielistä toisintoa (2 kohdan 3 alakohdan b alakohta).
(3)
Korvataan 2 kohdan 3 alakohdan c alakohta seuraavasti:
”c)
rengasluokka (E-säännön nro 117 mukaisesti)”
(4)
Ei koske suomenkielistä toisintoa (2 kohdan 3 alakohdan f alakohta).
(5)
Lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:
”4)
Parametrilla ’FuelEfficiencyClass’ tarkoitetaan renkaan polttoainetehokkuusluokkaa sellaisena kuin se on määriteltynä asetuksen (EU) 2020/740 (3) liitteessä I olevassa A osassa. Renkaan polttoainetehokkuusluokkaa ei sovelleta renkaisiin, jotka eivät kuulu asetuksen (EU) 2020/740 soveltamisalaan. Niiden tapauksessa parametrin ”FuelEfficiencyClass” arvoksi kirjataan lisäyksessä 3 ”N/A”.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/740, annettu 25 päivänä toukokuuta 2020, renkaiden merkitsemisestä polttoainetaloudellisuuden ja muiden ominaisuuksien osalta, asetuksen (EU) 2017/1369 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1222/2009 kumoamisesta (EUVL L 177, 5.6.2020, s. 1).”
"
Renkaan vierintävastuskerroin on mitattava ja yhdenmukaistettava asetuksen (EU) 2020/740 liitteessä I olevan A osan mukaisesti. Se ilmoitetaan yksikkönä N/kN ja pyöristetään yhden desimaalin tarkkuudella standardin ISO 80000-1 lisäyksessä B olevan B.3 jakson säännön B (esimerkki 1) mukaisesti.
Luokkien C2 ja C3 renkaiden vierintävastuskertoimen kiinteäksi arvoksi otetaan E-säännössä nro 117 olevassa 6.3.2 kohdassa vahvistettu vaativiin talviolosuhteisiin tarkoitettujen talvirenkaiden arvoa vastaava arvo. Kun kyse on renkaista, jotka eivät kuulu asetuksen (EY) N:o 661/2009 (4) tai asetuksen (EU) 2019/2144 (5) soveltamisalaan, kiinteäksi arvoksi otetaan 13,0 N/kN ja parametrin ”FuelEfficiencyClass” arvoksi ”N/A”.
Parametrin FzISO kiinteäksi arvoksi otetaan prosenttiosuus pystysuuntaisesta voimasta, joka liittyy renkaan kantavuusluvun määrittämiseen nimellisrengaspaineessa (yksirenkainen sovellus). Luokan C2 ja C3 renkaiden tapauksessa arvo on 85 prosenttia ja muiden renkaiden tapauksessa 80 prosenttia.
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 661/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009 moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista (EUVL L 200, 31.7.2009, s. 1)."
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2144, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntävaatimuksista niiden yleisen turvallisuuden ja ajoneuvon matkustajien ja loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelun osalta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/858 muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 78/2009, (EY) N:o 79/2009 ja (EY) N:o 661/2009 sekä komission asetusten (EY) N:o 631/2009, (EU) N:o 406/2010, (EU) N:o 672/2010, (EU) N:o 1003/2010, (EU) N:o 1005/2010, (EU) N:o 1008/2010, (EU) N:o 1009/2010, (EU) N:o 19/2011, (EU) N:o 109/2011, (EU) N:o 458/2011, (EU) N:o 65/2012, (EU) N:o 130/2012, (EU) N:o 347/2012, (EU) N:o 351/2012, (EU) N:o 1230/2012 ja (EU) 2015/166 kumoamisesta (EUVL L 325, 16.12.2019, s. 1)”
"
(8)
Korvataan 3.3 kohta seuraavasti:
”3.3.
Mittausvaatimukset
Renkaanvalmistajan on teetettävä 3.2 kohdassa tarkoitettu testi joko asetuksen (EU) 2018/858 68 artiklassa määritellyn tutkimuslaitoksen laboratoriossa tai tehtävä se seuraavissa tapauksissa omissa tiloissaan:
i)
testiä valvoo hyväksyntäviranomaisen nimeämän tutkimuslaitoksen edustaja tai
ii)
renkaanvalmistaja on nimetty luokan A tutkimuslaitokseksi asetuksen (EU) 2018/858 68 artiklan mukaisesti.”
(9)
Korvataan 3.4.1 kohta seuraavasti:
”3.4.1
Renkaan on oltava täysin tunnistettavissa sovellettavaan todistukseen ja vastaavaan vierintävastuskertoimeen nähden.”
(10)
Korvataan 3.4.4 kohta seuraavasti:
”Asetuksen (EU) 2018/858 38 artiklan 2 kohtaa noudattaen tämän asetuksen mukaisesti sertifioituja renkaita ei tarvitse varustaa tyyppihyväksyntämerkillä.”
(11)
Lisätään 4.2 kohtaan virke seuraavasti:
”Testi on tehtävä E-säännössä nro 117 olevassa 2 kohdassa esitetyn määritelmän mukaisille uusille testirenkaille.”
(12)
Poistetaan 4.4.1 kohdan viimeinen virke.
(13)
Korvataan 4.4.2 kohta seuraavasti:
”4.4.2.
Jos mitattu ja yhdenmukaistettu arvo on pienempi tai yhtä suuri kuin ilmoitettu arvo plus 0,3 N/kN, renkaan vierintävastusarvon katsotaan olevan vaatimusten mukainen.”
(14)
Korvataan 4.4.3 kohta seuraavasti:
”4.4.3.
Jos mitattu ja yhdenmukaistettu arvo on yli 0,3 N/kN suurempi kuin ilmoitettu arvo, voidaan renkaanvalmistajan pyynnöstä ja tarkastusta valvovan viranomaisen suostumuksella soveltaa sitä yhdenmukaistamisyhtälöä, joka oli voimassa sertifiointitestauksen aikana.”
(15)
Lisätään 4.4.3 kohtaan kohdat seuraavasti:
”4.4.3.1
Jos mitattu ja uudelleen yhdenmukaistettu arvo on pienempi tai yhtä suuri kuin ilmoitettu arvo plus 0,3 N/kN, renkaan vierintävastusarvon katsotaan olevan vaatimusten mukainen.
4.4.3.2
Jos mitattu arvo, joka on yhdenmukaistettu 4.4.3 ja 4.4.3.1 kohdan mukaisesti, on yli 0,3 N/kN suurempi kuin ilmoitettu arvo, testataan vielä kolme rengasta. Jos mitattu arvo, joka on yhdenmukaistettu 4.4.3 ja 4.4.3.1 kohdan mukaisesti, on näistä kolmesta renkaasta vähintään yhden tapauksessa yli 0,4 N/kN suurempi kuin ilmoitettu arvo, sovelletaan 23 artiklaa.”
(16)
Korvataan lisäyksessä 1 olevan 4 kohdan c alakohta seuraavasti:
”c)
rengasluokka (asetuksen (EY) N:o 661/2009 tai asetuksen (EU) 2019/2144 mukaisesti)”.
(17)
Korvataan lisäyksessä 1 oleva 7.2 kohta seuraavasti:
”7.2
renkaan testikuormitus asetuksen (EU) 2020/740 liitteessä I olevan A osan mukaisesti
FZTYRE…[N]”
(18)
Korvataan lisäyksen 2 osassa I oleva 0.2 kohta seuraavasti:
”0.2
Tuotenimet/tavaramerkit”
(19)
Korvataan lisäyksen 2 osassa I oleva 0.4 kohta seuraavasti:
”0.4
Kauppanimitykset”
(20)
Korvataan lisäyksen 2 osassa I oleva 0.5 kohta seuraavasti:
”0.5
rengasluokka (E-säännön nro 117 mukaisesti)”
(21)
Korvataan lisäyksen 2 osassa I oleva 0.11 kohta seuraavasti:
”0.11
-”
(22)
Lisätään lisäyksen 2 osaan I kohdat seuraavasti:
”0.16
renkaan tyyppihyväksyntämerkki (E-säännön nro 117 mukaisesti), tapauksen mukaan
0.17
renkaan tyyppihyväksyntämerkki (E-säännön nro 54 tai 30 (6) mukaisesti)
(6) Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 30 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen ilmarenkaiden hyväksyntää (EUVL L 201, 30.7.2008, s. 70).”
"
(23)
Korvataan lisäyksen 2 osassa II oleva 6.3 kohta seuraavasti:
”6.3.
Testissä käytetty vertailutäyttöpaine: kPa”
(24)
Korvataan lisäyksen 2 osassa II oleva 8.1 kohta seuraavasti:
”8.1.
Alkuarvo (tai keskiarvo, jos arvoja on useampia kuin yksi): N/kN”
(25)
Korvataan lisäyksen 3 taulukon 1 yhdeksännen rivin ensimmäisessä sarakkeessa oleva ilmaisu seuraavasti: ”Tyre Size Designation”
(26)
Lisätään lisäyksen 3 taulukkoon 1 kaksi uutta riviä seuraavasti:
”TyreClass
P370
string
[-]
”C2”, ”C3” tai ”N/A”
FuelEfficiencyClass
P371
string
”A”, ”B”, ”C”, ”D”, ”E” tai ”N/A””
(27)
Korvataan lisäyksessä 4 oleva 1.1 kohta seuraavasti:
”1.1
Renkaiden sertifiointinumero koostuu seuraavista:
eX*YYYY/YYYY*ZZZZ/ZZZZ*T*00000*00
Osa 1
Osa 2
Osa 3
Lisäkirjain osaan 3
Osa 4
Osa 5
Sertifikaatin myöntänyt maa
Raskaiden hyötyajoneuvojen CO2-päästöjen määrittämistä koskeva asetus (2017/2400)
Viimeisin muutosasetus (ZZZZ/ZZZZ)
T = rengas
Perussertifiointinumero 00000
Laajennus 00”.
(1) Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UN-ECE) sääntö nro 54 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat hyötyajoneuvojen ja niiden perävaunujen ilmarenkaiden hyväksyntää (EUVL L 183, 11.7.2008, s. 41).
(2) Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 117 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat renkaiden hyväksyntää vierintämelun ja/tai märkäpidon ja/tai vierintävastuksen osalta [2016/1350] (EUVL L 218, 12.8.2016, s. 1).”
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/740, annettu 25 päivänä toukokuuta 2020, renkaiden merkitsemisestä polttoainetaloudellisuuden ja muiden ominaisuuksien osalta, asetuksen (EU) 2017/1369 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1222/2009 kumoamisesta (EUVL L 177, 5.6.2020, s. 1).”
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 661/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009 moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista (EUVL L 200, 31.7.2009, s. 1).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2144, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntävaatimuksista niiden yleisen turvallisuuden ja ajoneuvon matkustajien ja loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelun osalta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/858 muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 78/2009, (EY) N:o 79/2009 ja (EY) N:o 661/2009 sekä komission asetusten (EY) N:o 631/2009, (EU) N:o 406/2010, (EU) N:o 672/2010, (EU) N:o 1003/2010, (EU) N:o 1005/2010, (EU) N:o 1008/2010, (EU) N:o 1009/2010, (EU) N:o 19/2011, (EU) N:o 109/2011, (EU) N:o 458/2011, (EU) N:o 65/2012, (EU) N:o 130/2012, (EU) N:o 347/2012, (EU) N:o 351/2012, (EU) N:o 1230/2012 ja (EU) 2015/166 kumoamisesta (EUVL L 325, 16.12.2019, s. 1)”
(6) Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 30 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen ilmarenkaiden hyväksyntää (EUVL L 201, 30.7.2008, s. 70).”
”
LIITE XI
”LIITE X a
SIMULOINTIVÄLINEEN KÄYTÖN SEKÄ KOMPONENTTIEN, ERILLISTEN TEKNISTEN YKSIKÖIDEN JA JÄRJESTELMIEN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖIHIN JA POLTTOAINEENKULUTUKSEEN LIITTYVIEN OMINAISUUKSIEN SERTIFIOINNIN VAATIMUSTENMUKAISUUS: TARKASTUSTESTAUSMENETTELY
1. Johdanto
Tässä liitteessä vahvistetaan vaatimukset tarkastustestausmenettelylle, joka on uusien keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen hiilidioksidipäästöjen tarkastamisessa käytettävä testausmenettely.
Tarkastustestausmenettely käsittää ajonaikaisen testin, jolla tarkastetaan uusien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöt niiden valmistuksen jälkeen. Menettelyn suorittaa ajoneuvonvalmistaja, ja sitä valvoo tyyppihyväksyntäviranomainen, joka on myöntänyt luvan simulointivälineen käyttöön.
Tarkastustestausmenettelyssä mitataan ajoneuvon vetävien pyörien vääntömomentti ja nopeus, moottorin pyörimisnopeus, polttoaineenkulutus, kytketty vaihde ja muut 6.1.6 kohdassa luetellut asiaan liittyvät parametrit. Mitattuja tietoja käytetään simulointivälineen syöttötietoina. Väline käyttää ajoneuvoon liittyviä varsinaisia syöttötietoja ja oheissyöttötietoja, jotka saadaan ajoneuvon hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämisestä. Tarkastustestausmenettelyn yhteydessä tehtävässä simuloinnissa käytetään syöttötietoina hetkellisesti mitattua pyörien vääntömomenttia ja pyörimisnopeutta ja moottorin pyörimisnopeutta. Tarkastustestausmenettelyn läpäisemiseksi on mitatun polttoaineenkulutuksen perusteella laskettujen hiilidioksidipäästöjen oltava 7 kohdassa annettujen toleranssien rajoissa verrattuina tarkastustestausmenettelyssä tehdyssä simuloinnissa saatuihin hiilidioksidipäästöihin. Kuvassa 1 on kaavakuva tarkastustestausmenettelystä. Tämän liitteen lisäyksessä 1 kuvataan arviointivaiheet, jotka simulointiväline suorittaa tarkastustestausmenettelyn yhteydessä tehtävässä simuloinnissa.
Tarkastustestausmenettelyn yhteydessä on lisäksi tarkasteltava komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien sertifioinnista saatujen ajoneuvon syöttötietojen oikeellisuutta tietojen ja niiden käsittelyn tarkastamiseksi. Ajoneuvon ilmanvastuksen ja vierintävastuksen kannalta merkityksellisiin komponentteihin, erillisiin teknisiin yksiköihin ja järjestelmiin liittyvät varsinaiset syöttötiedot on tarkastettava 6.1.1 kohdan mukaisesti.
Kuva 1
Tarkastustestausmenettelyn kaavakuva
2. Määritelmät
Tässä liitteessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:
(1)
”Tarkastustestin kannalta merkityksellisillä tiedoilla” tarkoitetaan komponentteja, erillisiä teknisiä yksiköitä ja järjestelmiä koskevien varsinaisten syöttötietojen ja oheissyöttötietojen muodostamaa tietojoukkoa, jota käytetään tarkastustestausmenettelyllä testattavan ajoneuvon hiilidioksidipäästöjen määrittämiseen.
(2)
”Tarkastustestausmenettelyn kannalta merkityksellisellä ajoneuvolla” tarkoitetaan uutta ajoneuvoa, jonka hiilidioksidipäästö- ja polttoaineenkulutusarvot on määritetty ja ilmoitettu 9 artiklan mukaisesti.
(3)
”Ajoneuvon korjatulla todellisella massalla” tarkoitetaan liitteessä III olevan 2 kohdan 4 alakohdassa annetun määritelmän mukaista ajoneuvon korjattua todellista massaa.
(4)
”Ajoneuvon todellisella massalla tarkastustestausmenettelyssä” tarkoitetaan asetuksen (EU) N:o 1230/2012 2 artiklan 6 kohdan määritelmän mukaista ajoneuvon todellista massaa, kuitenkin niin, että ajoneuvon polttoainesäiliö on täysi ja massaan lisätään 5 kohdassa (mittauslaitteet) tarkoitettujen lisämittauslaitteiden massa sekä 6.1.4.1 kohdassa edellytetyissä tapauksissa varsinaisen tai puoliperävaunun todellinen massa.
(5)
”Ajoneuvon todellisella massalla tarkastustestausmenettelyssä hyötykuormineen” tarkoitetaan tarkastustestausmenettelyssä sovellettavaa ajoneuvon todellista massaa, johon luetaan tarkastustestausmenettelyssä 6.1.4.2 kohdan mukaisesti sovellettava hyötykuorma.
(6)
”Pyöräteholla” tarkoitetaan sitä kokonaistehoa ajoneuvon vetävillä pyörillä, jolla voitetaan kaikki pyörään vaikuttavat ajovastukset ja joka lasketaan simulointivälineellä käyttäen perustana vetävillä pyörillä mitattua vääntömomenttia ja pyörimisnopeutta.
(7)
”CAN-signaalilla” tarkoitetaan signaalia, jonka tuottaa asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteen II lisäyksessä 1 olevassa 2.1.5 kohdassa tarkoitettu liitäntä ajoneuvon sähköiseen ohjausyksikköön.
(8)
”Kaupunkiajolla” tarkoitetaan kokonaismatkaa, joka ajetaan polttoaineenkulutusta mitattaessa nopeuksilla, jotka eivät ylitä arvoa 50 km/h.
(9)
”Maantieajolla” tarkoitetaan kokonaismatkaa, joka ajetaan polttoaineenkulutusta mitattaessa nopeuksilla 50–70 km/h.
(10)
”Moottoritieajolla” tarkoitetaan kokonaismatkaa, joka ajetaan polttoaineenkulutusta mitattaessa arvoa 70 km/h suuremmilla nopeuksilla.
(11)
”Ylikuulumisella” tarkoitetaan anturin (My) pääulostulosta mitattua anturiin vaikuttavan mittaussuureen (Fz) tuottamaa signaalia, joka poikkeaa ulostulolle määritellystä mittaussuureesta. Koordinaatisto määritellään standardin ISO 4130 mukaisesti.
3. Ajoneuvon valinta
Valmistusvuosittain valitaan testattavaksi sellainen määrä uusia ajoneuvoja, jolla varmistetaan, että tarkastustestausmenettely kattaa komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien merkitykselliset variaatiot. Tarkastustestiin otettavat ajoneuvot on valittava seuraavien vaatimusten perusteella:
(a)
Tarkastustestiin otettavat ajoneuvot valitaan tuotantolinjan ajoneuvoista, joiden hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen arvot on määritetty ja ilmoitettu 9 artiklan mukaisesti. Ajoneuvoon asennettujen komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden ja järjestelmien on oltava sarjatuotantoa ja vastattava niitä, jotka ajoneuvoon oli asennettu sen valmistumispäivänä.
(b)
Ajoneuvot valitsee ajoneuvonvalmistajan ehdotusten perusteella se hyväksyntäviranomainen, joka on myöntänyt luvan simulointivälineen käyttöön.
(c)
Tarkastustestiin valitaan vain ajoneuvoja, joissa on yksi vetävä akseli.
(d)
Kuhunkin tarkastustestin kannalta merkityksellisten tietojen joukkoon on hyvä sisällyttää merkittävät tiedot komponenteista, joiden valmistajakohtaiset myyntiluvut ovat suurimmat. Komponentit, erilliset tekniset yksiköt ja järjestelmät voidaan testata kaikki samaan ajoneuvoon taikka eri ajoneuvoihin asennettuina. Suurimpien myyntilukujen tarkastelun lisäksi b alakohdassa tarkoitetun hyväksyntäviranomaisen on päätettävä, olisiko tarkastustestiin otettava myös muita ajoneuvoja ja niiden moottoria, akselia ja vaihteistoa koskevat merkittävät tiedot.
(e)
Tarkastustestiin ei valita ajoneuvoja, joiden komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien hiilidioksidisertifioinnissa käytetään vaihteiston ja akselien momenttihäviöiden osalta mitattujen arvojen asemesta kiinteitä arvoja, kunhan tuotannossa on ajoneuvoja, jotka täyttävät a–c alakohdan vaatimukset ja joissa näiden komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien hiilidioksidisertifioinnissa käytetään mittauksiin perustuvia momenttihäviökarttoja.
(f)
Vuosittain tarkastustestattavaksi otettavien erilaisten ajoneuvojen, joiden tarkastustestin kannalta merkitykselliset tiedot ovat erilaisia, vähimmäismäärä määräytyy taulukossa 1 esitettyjen ajoneuvonvalmistajan myyntilukujen perusteella.
Ajoneuvonvalmistajan on saatettava tarkastustestaus päätökseen 10 kuukauden kuluessa siitä, kun ajoneuvo valittiin tarkastustestiin.
4. Ajoneuvon testauskunto
Kunkin tarkastustestaukseen otettavan ajoneuvon on oltava sellaisessa kunnossa, jossa se on tarkoitus saattaa markkinoille. Laitteistoihin (esimerkiksi voiteluaineisiin) tai ohjelmistoihin (kuten apuhallintalaitteisiin) ei saa tehdä muutoksia. Renkaina voidaan käyttää samankokoisia (± 10 %) mittausrenkaita.
Asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä II olevien 3.3–3.6 kohdan säännöksiä on sovellettava.
4.1 Ajoneuvon sisäänajo
Ajoneuvoa ei ole pakko ajaa sisään. Jos testiajoneuvolla on ajettu yhteensä alle 15 000 km, simulointiväline soveltaa testitulokseen lisäyksessä 1 määriteltyä muutoskerrointa. Testiajoneuvon kokonaisajokilometrimäärä on ajoneuvon matkamittarin lukema polttoaineenkulutusmittauksen alussa. Ajoneuvon suurin sallittu ajokilometrimäärä lämmittämisen alussa on 20 000 km.
4.2 Polttoaineet ja voiteluaineet
Kaikkien voiteluaineiden on oltava samoja kuin ajoneuvoa markkinoille saatettaessa käytetyt.
Jäljempänä 6.1.5 kohdassa kuvatussa polttoaineenkulutusmittauksessa on käytettävä markkinoilla saatavilla olevaa polttoainetta. Kiistatapauksissa polttoaineena on käytettävä asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä IX määriteltyä asianomaista vertailupolttoainetta.
Polttoainesäiliön on ajoneuvon lämmittämisen alussa oltava täynnä. Polttoainetta ei saa täydentää lämmittämisen alun ja polttoaineenkulutusmittauksen lopun välillä.
Tarkastustestissä käytettävän polttoaineen tehollinen lämpöarvo (NCV-arvo) määritetään liitteessä V olevan 3.2 kohdan mukaisesti.. Polttoaine-erä otetaan säiliöstä ajoneuvon lämmittämisen jälkeen. Kaksipolttoainemoottorien tapauksessa menettelyä sovelletaan molempiin polttoaineisiin.
5. Mittalaitteet
Kalibrointilaboratorion tilojen ja laitteiden on täytettävä standardin IATF 16949, ISO 9000-sarja tai ISO/IEC 17025 vaatimukset. Kaikkien laboratorion vertailumittalaitteiden, joita käytetään kalibrointiin ja/tai todentamiseen, on oltava kansallisten tai kansainvälisten standardien mukaisia.
5.1 Pyörän vääntömomentti
Suora vääntömomentti kaikilla vetävillä akseleilla mitataan jollakin seuraavista taulukossa 2 luetellut vaatimukset täyttävästä järjestelmästä:
a)
napavääntömomenttimittari
b)
vannevääntömomenttimittari
c)
puoliakselivääntömomenttimittari.
Momentinmittausjärjestelmän poikkeama on mitattava tarkastustestin aikana nollaamalla järjestelmä 6.1.5.4 kohdan mukaisesti 6.1.5.3 kohdan mukaisesti tehdyn ajoneuvon lämmittämisen jälkeen siten, että akselia nostetaan ja vääntömomentti nostetulla akselilla mitataan uudelleen välittömästi tarkastustestin jälkeen 6.1.5.6 kohdan mukaisesti.
Jotta testitulos olisi pätevä, on osoitettava, että momentinmittausjärjestelmän suurin poikkeama tarkastustestausmenettelyssä on enintään 1,5 prosenttia kalibroidusta mittausalueesta (molempien pyörien arvojen summa).
5.2 Ajoneuvon nopeus
Ajoneuvon kirjattavan nopeuden on perustuttava CAN-signaaliin.
5.3 Kytketty vaihde
SMT- ja AMT-vaihteistoilla varustettujen ajoneuvojen tapauksessa kytketty vaihde lasketaan simulointivälineellä käyttäen perustana mitattua moottorin pyörimisnopeutta, ajoneuvon nopeutta sekä ajoneuvon rengasmittoja ja välityssuhteita lisäyksen 1 mukaisesti. Simulointivälineeseen syötettävä moottorin pyörimisnopeus otetaan 5.4 kohdassa määritellyistä varsinaisista syöttötiedoista.
APT-vaihteistolla varustettujen ajoneuvojen tapauksessa kytketty vaihde ja momentinmuuntimen tila (aktiivinen tai ei-aktiivinen) määritetään CAN-signaaleista.
5.4 Moottorin pyörimisnopeus
Moottorin pyörimisnopeuden kirjaamiseen käytetään CAN-signaalia, OBD-järjestelmää tai muuta mittausjärjestelmää, joka täyttää taulukossa 2 asetetut vaatimukset.
5.5 Vetävän akselin pyörien pyörimisnopeus
Vetävän akselin vasemman ja oikean pyörän pyörimisnopeuden kirjaamiseen käytetään CAN-signaalia tai muuta mittausjärjestelmää, joka täyttää taulukossa 2 asetetut vaatimukset.
5.6 Tuulettimen pyörimisnopeus
Muiden kuin sähkökäyttöisten moottorin jäähdytystuulettimien pyörimisnopeus on kirjattava. Siihen voidaan käyttää joko CAN-signaalia tai ulkoista anturia, joka täyttää taulukossa 2 asetetut vaatimukset.
Sähkökäyttöisten moottorin jäähdytystuulettimien tapauksessa kirjataan tasavirtasyötön virta ja jännite sähkömoottorin tai vaihtosuuntaajan navassa. Kertomalla näiden signaalien antamat arvot keskenään saadaan napateho, joka on voitava syöttää simulointivälineeseen aikaerotteisena signaalina. Jos sähkökäyttöisiä moottorin jäähdytystuulettimia on useita, käyttöön on asetettava napatehojen summa.
5.7 Polttoaineenmittausjärjestelmä
Kulutetun polttoaineen määrä on mitattava ajoneuvossa olevalla mittalaitteella käyttäen perusteena jotakin seuraavista mittausmenetelmistä:
—
Polttoaineen massan mittaaminen. Polttoaineenmittauslaitteen on täytettävä taulukossa 2 polttoaineen massan mittausjärjestelmälle asetetut tarkkuusvaatimukset.
—
Polttoaineen tilavuuden mittaaminen ja korjaaminen polttoaineen lämpölaajenemisen suhteen. Polttoaineen tilavuuden mittauslaitteen ja polttoaineen lämpötilan mittauslaitteen on täytettävä taulukossa 2 polttoaineen tilavuuden mittausjärjestelmälle asetetut tarkkuusvaatimukset. Polttoaineen tilavuusvirran mitatut arvot muunnetaan polttoaineen massavirraksi seuraavien yhtälöiden mukaisesti:
mfuel,i = Vfuel,i·ρi
joissa:
mfuel, i
=
polttoaineen massavirta näytteessä i [g/h]
ρ0
=
tarkastustestissä käytetyn polttoaineen tiheys [g/dm3]. Tiheys määritetään asetuksen (EY) N:o 582/2011 liitteen IX mukaisesti. Jos tarkastustestissä käytetään dieselpolttoainetta, voidaan käyttää myös asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteen IX mukaisten vertailupolttoaineiden B7 tiheyden keskimääräistä vaihteluväliä.
t0
=
polttoaineen lämpötila, joka vastaa vertailupolttoaineen tiheyttä ρ0 [°C]
ρi
=
testipolttoaineen tiheys näytteessä i [g/dm3]
Vfuel, i
=
polttoaineen tilavuusvirta näytteessä i [dm3/h]
ti
=
mitattu polttoaineen lämpötila näytteessä i [°C]
β
=
lämpötilan korjauskerroin (0,001 K–1).
Kaksipolttoaineajoneuvojen tapauksessa polttoainevirta lasketaan erikseen kummankin polttoaineen osalta.
5.8 Ajoneuvon massa
Mitataan ajoneuvon seuraavat massat laitteilla, jotka täyttävät taulukossa 2 asetetut vaatimukset:
(a)
ajoneuvon todellinen massa tarkastustestausmenettelyssä
(b)
ajoneuvon todellinen massa tarkastustestausmenettelyssä hyötykuormineen.
5.9 Ajoneuvossa tehtäviä 5.1–5.8 kohdassa tarkoitettuja mittauksia koskevat yleiset vaatimukset
Mittauksista on tuotettava 6.1.6 kohdassa olevassa taulukossa 4 esitetyt varsinaiset syöttötiedot. Kaikki tiedot on kirjattava vähintään 2 hertsin taajuudella tai laitteen valmistajan suosittelemalla taajuudella sen mukaan, kumpi arvo on suurempi.
Simulointivälineen varsinaiset syöttötiedot voidaan koostaa eri tallennuslaitteista. Vääntömomentti ja pyörimisnopeus pyörillä on kirjattava yhdellä tiedonkeruujärjestelmällä. Jos muiden signaalien kirjaamiseen käytetään eri tiedonkeruujärjestelmiä, on kirjattava yksi yhteinen signaali, esimerkiksi ajoneuvon nopeus, jotta voidaan varmistaa signaalien oikea ajallinen yhdenmukaistaminen. Signaalien ajallisen yhdenmukaistamisen tuloksena on saatava suurin korrelaatiokerroin eri tiedonkeruujärjestelmillä kirjatulle yhteiselle signaalille.
Kaikkien käytettävien mittauslaitteiden on täytettävä taulukossa 2 asetetut tarkkuusvaatimukset. Sellaisten laitteiden, joita ei luetella taulukossa 2, on täytettävä liitteen V taulukossa 2 asetetut tarkkuusvaatimukset.
< 0,2 % nopeuden suurimmasta kalibrointiarvosta sen mukaan, kumpi on suurempi
≤ 1 s
Jännite
< 2 % lukemasta tai
< 1 % nopeuden suurimmasta kalibrointiarvosta sen mukaan, kumpi on suurempi
≤ 1 s
Virta
< 2 % lukemasta tai
< 1 % nopeuden suurimmasta kalibrointiarvosta sen mukaan, kumpi on suurempi
≤ 1 s
Moottorin pyörimisnopeus
liitteen V mukaisesti.
Moottorin sammutus-käynnistystoiminnolla varustettujen ajoneuvojen tapauksessa tarkastetaan lisäksi, että moottorin pyörimisnopeus kirjataan oikein myös joutokäyntinopeutta pienemmillä nopeuksilla.
Suurimpina kalibrointiarvoina on käytettävä suurimpia mittausjärjestelmän kaikkien testien aikana odotettavissa olevia arvoja kerrottuina satunnaisella kertoimella, jonka arvo on yli 1 mutta enintään 2. Momentinmittausjärjestelmän suurin kalibrointiarvo voidaan rajoittaa 10 Nm:iin.
Kaksipolttoainemoottorien tapauksessa polttoaineen massavirran tai tilavuuden mittaamiseen käytettävän järjestelmän suurin kalibrointiarvo on määritettävä liitteessä V olevassa 3.5 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti. Polttoaineen tilavuuden tapauksessa suurin kalibrointiarvo määritetään jakamalla polttoaineen massavirran suurin kalibrointiarvo 5.7 kohdan mukaisesti määritellyllä tiheysarvolla ρ0.
Jos käytetään useampia asteikkoja, kaikkien yksittäisten tarkkuusarvojen summan on vastattava annettua tarkkuutta.
5.10. Moottorin vääntömomentti
Moottorin vääntömomentti on epäpuhtauspäästöjen arvioimiseksi kirjattava tarkastustestausmenettelyn aikana. Moottorin vääntömomentista annettavan signaalin on oltava sille asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteen II lisäyksen 1 taulukossa 1 olevassa 2.2 kohdassa asetettujen vaatimusten mukainen.
5.11. Epäpuhtauspäästöt
Epäpuhtauspäästömittauksissa on käytettävä asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteen II lisäyksissä 1–4 mainittuja laitteita ja menettelyitä. Tietojen arvioinnin tuloksena on saatava simulointivälineen syöttötiedoiksi 6.1.6 kohdassa olevassa taulukossa 4 esitetyt hetkelliset päästöjen massavirrat.
Näiden syöttösignaalien perusteella simulointiväline laskee automaattisesti tarkastustestissä mitatut epäpuhtauksien ominaispäästöt tämän liitteen lisäyksessä 1 olevan B osan mukaisesti. Tulokset kirjataan automaattisesti simulointivälineen tulostiedostoon 8.13.14 kohdan mukaisesti. Asetuksessa (EU) N:o 582/2011 vahvistettuja lisävaatimuksia, jotka koskevat tietojen arviointia (esim. työhön perustuvat määritysjaksot ja liikkuvat keskiarvon määritysjaksot), testin alkua ja ajomatkaa, ei sovelleta.
Tarkastustestausmenettelyssä ei sovelleta hyväksymis-/hylkäämisperusteita epäpuhtauspäästöjen osalta.
6. Testausmenettely
6.1 Ajoneuvon valmistelu
Ajoneuvo on otettava sarjatuotannosta ja valittava 3 kohdan mukaisesti.
6.1.1 Varsinaisten ja oheissyöttötietojen sekä tietojen käsittelyn tarkastaminen
Varsinaisten syöttötietojen tarkastamisen perustana on käytettävä valittua ajoneuvoa koskevaa valmistajan kirjanpitotiedostoa ja asiakkaan tiedotuslomaketta. Valitun ajoneuvon valmistenumeron on oltava sama valmistajan kirjanpitotiedostossa ja asiakkaan tiedotuslomakkeessa.
Ajoneuvonvalmistajan on simulointivälineen käyttöluvan myöntäneen hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä toimitettava 15 päivän kuluessa valmistajan kirjanpitotiedosto, simulointivälineen käyttämiseksi tarvittavat varsinaiset ja oheissyöttötiedot sekä kaikkien merkityksellisten komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyviä ominaisuuksia koskeva sertifikaatti.
6.1.1.1 Komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien sekä varsinaisten ja oheissyöttötietojen tarkastaminen
Ajoneuvoon asennetuille komponenteille, erillisille teknisille yksiköille ja järjestelmille on tehtävä seuraavat tarkastukset:
(a)
Simulointivälineen tietojen eheys: tarkastetaan 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen valmistajan kirjanpitotiedoston ja asiakkaan tiedotuslomakkeen kryptografisten hash-tunnisteiden, jotka on laskettu tarkastustestausmenettelyssä uudelleen tiivistämisvälineellä, eheys vertaamalla niitä vaatimustenmukaisuustodistuksessa annettuun kryptografiseen hash-tunnisteeseen.
(b)
Ajoneuvoa koskevat tiedot: ajoneuvon valmistenumeron, akselikonfiguraation, valittujen apulaitteiden ja voimanottoteknologian, liitteessä III olevan 6.2 kohdan mukaisesti käytöstä pois otettujen vaihteiden sekä liitteessä VIII olevassa 3.3.1.5 kohdassa olevien aktiivisten aerodynaamisten laitteiden on vastattava valittua ajoneuvoa.
(c)
Simulointivälineen syöttötiedoissa ilmoitetut moottorin vääntömomentin rajoitukset on tarkastettava tarkastustestausmenettelyssä, jos ne on ilmoitettu jonkin sellaisen vaihteen osalta, joka kuuluu vaihteiston ylempään puoliskoon (esim. jokin 12-vaihteisen vaihteiston vaihteista 7–12), ja jos jokin seuraavista toteutuu:
i)
Vääntömomentin raja-arvo on ilmoitettu liitteessä III olevan 6.1 kohdan mukaisesti koko ajoneuvon tasolla.
ii)
Vääntömomentin raja-arvo on ilmoitettu vaihteistokomponenttia koskevana syöttötietona liitteen VI lisäyksessä 12 olevan taulukon 2 parametrin P157 mukaisesti, ja ilmoitettu arvo on enintään 90 prosenttia moottorin suurimmasta vääntömomentista.
Kaikkien tarkastuksen kohteena olevien vääntömomentin raja-arvojen osalta on osoitettava, että polttoaineenkulutusmittauksen aikana kirjatun 99. prosenttipistettä edustava moottorin vääntömomentin arvo asianomaisella vaihteella on enintään 5 prosenttia suurempi kuin ilmoitettu vääntömomentti. Tätä varten tarkastustestissä on oltava vaiheita, jossa käytetään täyskaasua asianomaisilla vaihteilla. Tarkastus tehdään 5.10 kohdan mukaisesti kirjatun moottorin vääntömomentin perusteella.
Moottorin vääntömomentin raja-arvot voidaan tarkastaa myös pelkästään erillisenä testinä, joka koostuu täyden kuormituksen kiihdytyksistä ja jonka arvioinnissa ei ole muita vaatimuksia.
(d)
Komponentteja, erillisiä teknisiä yksiköitä tai järjestelmiä koskevat tiedot: hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien sertifikaattiin merkityn sertifiointinumeron ja mallityypin on vastattava valittuun ajoneuvoon asennettua komponenttia, erillistä teknistä yksikköä tai järjestelmää.
(e)
Simulointivälineen varsinaisten ja oheissyöttötietojen hash-tunnisteen on vastattava hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien sertifikaattiin merkittyä hash-tunnistetta seuraavien komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien osalta:
(i)
moottorit
(ii)
vaihteistot
(iii)
momentinmuuntimet
(iv)
muut momenttia siirtävät komponentit
(v)
voimansiirron lisäkomponentit
(vi)
akselit
(vii)
korin tai perävaunun ilmanvastus
(viii)
renkaat.
6.1.1.2 Ajoneuvon massan tarkastaminen
Jos simulointivälineen käyttöluvan myöntänyt hyväksyntäviranomainen sitä pyytää, valmistajien tekemät massan määritykset on tarkastettava asetuksen (EU) N:o 1230/2012 liitteen I lisäyksessä 2 olevan 2 kohdan mukaisesti. Jos massa ei tarkastuksessa täsmää, on määritettävä tämän asetuksen liitteessä III olevan 2 kohdan 4 alakohdan mukainen korjattu todellinen massa.
6.1.1.3 Toteutettavat toimet
Jos 6.1.1.1 kohdan e alakohdan 1–8 alakohdassa lueteltujen komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien sertifiointinumeroon tai yhden tai useamman niihin liittyvän tiedoston kryptografiseen hash-tunnisteeseen liittyy ristiriitaisuuksia, virheelliset tiedot korvataan jatkotoimissa paikkansapitävällä varsinaisten syöttötietojen tiedostolla, joka on läpäissyt 6.1.1.1 ja 6.1.1.2 kohdan mukaiset tarkastukset. Sama koskee kaikkia muita virheellisiä 6.1.1.1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja tietoja.
Jos valmistajan kirjanpitotiedostossa ja asiakkaan tiedotuslomakkeessa olevien tietojen tarkastuksessa ilmenee vääriä tietoja tai jos 6.1.1.1 kohdan e alakohdan 1–8 alakohdassa lueteltujen komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden tai järjestelmien osalta ei ole käytettävissä täydellistä varsinaisten syöttötietojen joukkoa ja paikkansapitäviä hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen vaikuttavien ominaisuuksien sertifikaatteja, tarkastustesti lopetetaan ja ajoneuvo hylätään tarkastustestausmenettelyssä.
6.1.2 Sisäänajovaihe
Ajoneuvolle voidaan tehdä sisäänajo enintään matkamittarilukemaan 15 000 km asti. Jos jokin 6.1.1.1 kohdassa lueteltu komponentti, erillinen tekninen yksikkö tai järjestelmä on vaurioitunut, se voidaan korvata vastaavalla komponentilla, erillisellä teknisellä yksiköllä tai järjestelmällä, jolla on sama sertifiointinumero. Korvaaminen on dokumentoitava testausselosteessa.
Kaikki asiaan liittyvät komponentit, erilliset tekniset yksiköt ja järjestelmät on tarkastettava ennen mittauksia, jotta voidaan sulkea pois epätavalliset tapaukset, kuten väärä öljytaso, tukkeutuneet ilmansuodattimet tai OBD-järjestelmän antamat varoitukset.
6.1.3 Mittalaitteita koskevat järjestelyt
Kaikki mittausjärjestelmät on kalibroitava niiden valmistajan ohjeiden mukaisesti. Jos ohjeita ei ole annettu, kalibroinnissa on noudatettava valmistajan antamia suosituksia.
Sisäänajovaiheen jälkeen ajoneuvo on varustettava 5 kohdassa mainituilla mittausjärjestelmillä.
6.1.4 Testiajoneuvoa koskevat järjestelyt polttoaineenkulutusmittauksessa
6.1.4.1 Ajoneuvokonfiguraatio:
Liitteen I taulukoissa 1 ja 2 määriteltyihin ajoneuvoryhmiin kuuluvat vetoajoneuvot voidaan testata minkä tahansa tyyppisen puoliperävaunun kanssa, kunhan jäljempänä esitetyt hyötykuormavaatimukset voidaan täyttää.
Liitteen I taulukoissa 1 ja 2 määriteltyihin ajoneuvoryhmiin kuuluvat jäykät kuorma-autot on testattava perävaunun kanssa, jos niihin on asennettu perävaunun vetämiseen tarkoitettu kytkentä. Jäljempänä 6.1.4.2 kohdassa esitettävän hyötykuorman kantamiseen voidaan käyttää mitä tahansa korityyppiä tai muuta laitetta. Jäykkien kuorma-autojen korit voivat poiketa liitteen VIII lisäyksessä 4 olevassa 2 kohdassa määritellyistä vakiokoreista.
Liitteen I taulukossa 2 määriteltyihin ajoneuvoryhmiin kuuluvat pakettiautot on testattava siten, että niiden kori vastaa valmiin tai valmistuneen ajoneuvon lopullista koria.
6.1.4.2 Ajoneuvon hyötykuorma
Ryhmään 4 ja sitä suuremmalla numerolla varustettuihin ryhmiin kuuluvien raskaiden kuorma-autojen hyötykuorma on asetettava sellaiseksi, että testauspainoksi saadaan 90 prosenttia direktiivin 96/53/EY (*) mukaisesta kyseisen ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän suurimmasta sallitusta painosta.
Ryhmiin 1s, 1, 2 ja 3 kuuluvien raskaiden kuorma-autojen ja keskiraskaiden kuorma-autojen hyötykuorma on asetettava 55–75 prosenttiin direktiivin 96/53/EY mukaisesta kyseisen ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän suurimmasta sallitusta painosta.
6.1.4.3 Rengaspaine
Rengaspaine on asetettava valmistajan suosituksen mukaisesti alle 10 prosentin tarkkuudella. Puoliperävaunun renkaat voivat poiketa niistä vakiorenkaista, jotka esitetään asetuksen (EY) N:o 661/2009 liitteessä II olevan B osan taulukossa 2 renkaiden hiilidioksidisertifiointia varten.
6.1.4.4 Apulaitteiden asetukset
Kaikki apulaitteiden energiantarpeeseen vaikuttavat asetukset on tapauksen mukaan säädettävä siten, että kohtuudella odotettava energiankulutus on pienin. Ilmastointi on kytkettävä pois toiminnasta ja ohjaamon tuuletus säädettävä keskitason massavirtaa pienemmäksi. Sellaiset energiaa kuluttavat apulaitteet, joita ei tarvita ajoneuvon ajamiseen, on kytkettävä pois toiminnasta. Ajoneuvossa energian tuottamiseen käytettävät ulkoiset laitteet, kuten ulkoiset akut, sallitaan vain taulukossa 2 lueteltujen tarkastustestausmenettelyssä käytettävien lisämittauslaitteiden käyttämiseen, mutta ne eivät saa syöttää energiaa markkinoille saatettavassa kunnossa olevan ajoneuvon laitteistoille.
6.1.4.5 Hiukkassuodattimen regenerointi
Hiukkassuodattimen regenerointi on tapauksen mukaan käynnistettävä ennen tarkastustestiä. Sovelletaan asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä II olevaa 4.6.10 kohtaa.
6.1.5 Tarkastustesti
6.1.5.1 Reitin valinta
Tarkastustestiin valitun reitin on täytettävä taulukossa 3 asetetut vaatimukset. Reitteihin voi sisältyä sekä yleisiä että yksityisiä teitä.
6.1.5.2 Ajoneuvon esivakauttaminen
Ainoastaan 6.1.5.3 kohdan mukainen esivakautus on sallittu.
6.1.5.3 Ajoneuvon lämmittäminen
Ajoneuvolla on ennen polttoaineenkulutusmittauksen aloittamista ajettava lämmitysajo taulukossa 3 esitetyn mukaisesti. Lämmitysvaihetta ei oteta huomioon tarkastustestiä arvioitaessa.
PEMS-analysaattorit on ennen lämmitystä tarkastettava ja kalibroitava asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteen II lisäyksessä 1 vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.
6.1.5.4 Momentinmittauslaitteiden nollaaminen
Momenttimittarit nollataan seuraavasti:
—
Pysäytetään ajoneuvo paikoilleen.
—
Nostetaan laitteilla varustetut pyörät irti maasta siten, että pyörät voivat pyöriä vapaasti eikä momenttianturiin kohdistu ulkoista vääntömomenttia.
—
Nollataan momenttimittarien vahvistimen lukema. Nollaaminen on saatettava päätökseen alle 20 minuutissa.
6.1.5.5 Polttoaineenkulutuksen mittaaminen ja epäpuhtauspäästösignaalien kirjaaminen
Polttoaineenkulutuksen mittaaminen on aloitettava välittömästi pyörän vääntömomentin mittauslaitteiden nollaamisen jälkeen siten, että ajoneuvo on paikoillaan. Ajoneuvolla ajetaan mittauksen aikana siten, että vältetään tarpeettomat jarrutukset, kaasupolkimen pumppaaminen ja rajut käännökset. On käytettävä niitä kuljettajaa avustavien edistyneiden järjestelmien asetuksia, jotka aktivoituvat virran kytkemisen yhteydessä. Vaihteenvaihto on jätettävä automaattisen järjestelmän tehtäväksi (kun kyse on AMT- tai APT-vaihteistosta), ja mahdollisen vakionopeussäätimen on oltava toiminnassa. Polttoaineenkulutuksen mittaamisen kestossa on noudatettava taulukossa 3 esitettyjä toleransseja. Polttoaineenkulutuksen mittaamisen lopussa ajoneuvon on oltava paikoillaan, ja mittaaminen on lopetettava välittömästi ennen momentinmittauslaitteiden poikkeaman mittaamista.
Epäpuhtauspäästöjen arviointiin liittyvien signaalien kirjaaminen on aloitettava viimeistään silloin, kun polttoaineenkulutuksen mittaus on aloitettu, ja lopetettava mittauksen päättyessä.
Simulointivälineen käyttöön on toimitettava koko testauksen kattavat tiedot, joiden kirjaaminen aloitetaan momenttimittarien nollauksen jälkeisen seisontavaiheen viimeisestä 0,5 sekunnin jaksosta ja lopetetaan viimeisen seisontavaiheen ensimmäisen 0,5 sekunnin jakson kohdalla.
Momentinmittauslaitteiden poikkeama on mitattava välittömästi polttoaineenkulutuksen mittaamisen jälkeen mittaamalla vääntömomentti ajoneuvon ollessa samassa kunnossa kuin nollaamisen aikana. Jos polttoaineenkulutuksen mittaus päättyy ennen poikkeaman mittaamisen päättymistä, ajoneuvo on pysäytettävä poikkeaman mittaamista varten viiden minuutin kuluessa. Kunkin momenttimittarin poikkeama on laskettava vähintään 10 sekunnin sekvenssin keskiarvosta.
Välittömästi sen jälkeen on tarkastettava päästömittaukset asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteen II lisäyksessä 1 olevassa 2.7 kohdassa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.
6.1.5.7 Tarkastustestin reunaehdot
Taulukoissa 3–3b esitetään reunaehdot, joiden on validissa tarkastustestissä täytyttävä.
Jos ajoneuvo läpäisee tarkastustestin 7.3 kohdan mukaisesti, testiä pidetään validina myös seuraavissa tapauksissa:
Validin tarkastustestin parametrit ajoneuvoryhmille 4, 5, 9 ja 10
Nro
Parametri
Alaraja
Yläraja
4
Kaupunkiajon osuus ajomatkasta
2 %
8 %
5
Maantieajon osuus ajomatkasta
7 %
13 %
6
Moottoritieajon osuus ajomatkasta
79 %
—
7
Joutokäynnin aikaosuus ajoneuvo paikallaan
5 %
Taulukko 3 b
Validin tarkastustestin parametrit muille raskaille ja keskiraskaille kuorma-autoille
Nro
Parametri
Alaraja
Yläraja
4
Kaupunkiajon osuus ajomatkasta
10 %
50 %
5
Maantieajon osuus ajomatkasta
15 %
25 %
6
Moottoritieajon osuus ajomatkasta
25 %
—
7
Joutokäynnin aikaosuus ajoneuvo paikallaan
10 %
Jos liikenneolot ovat poikkeukselliset, tarkastustesti on toistettava.
6.1.6 Tietojen ilmoittaminen
Tarkastustestausmenetelmän aikana kirjatut tiedot on ilmoitettava simulointivälineen käyttöluvan myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle seuraavasti:
Kirjatut tiedot on ilmoitettava tasaisina 2 hertsin signaaleina taulukon 4 mukaisesti. Suuremmalla taajuudella kuin 2 Hz kirjatut tiedot on muunnettava 2 hertsin signaaleiksi keskiarvottamalla aikavälit 2 hertsin noodien ympärillä. Esimerkiksi 10 hertsin näytteenottotaajuuden tapauksessa ensimmäisen 2 hertsin noodin määrittää keskiarvo sekunnista 0,1 sekuntiin 0,5 ja toisen noodin keskiarvo sekunnista 0,6 sekuntiin 1,0. Kunkin noodin aikaleima on noodin viimeinen aikaleima eli 0,5, 1,0, 1,5 jne.
Taulukko 4
Simulointivälineeseen tarkastustestissä syötettävien mitattujen tietojen ilmoittamismuoto
Suure
Yksikkö
Varsinaisten syöttötietojen ylätunniste
Huomautukset
Aikanoodi
[s]
<t>
Ajoneuvon nopeus
[km/h]
<v>
Moottorin pyörimisnopeus
[rpm]
<n_eng>
Moottorin jäähdytystuulettimen nopeus
[rpm]
<n_fan>
Muut kuin sähkökäyttöiset moottorin jäähdytystuulettimet
Moottorin jäähdytystuulettimen sähköteho
[W]
<Pel_fan>
Sähkökäyttöiset moottorin jäähdytystuulettimet
Vääntömomentti (vasen pyörä)
[Nm]
<tq_wh_left>
Vääntömomentti (oikea pyörä)
[Nm]
<tq_wh_right>
Vasemman pyörän pyörimisnopeus
[rpm]
<n_wh_left>
Oikean pyörän pyörimisnopeus
[rpm]
<n_wh_right>
Vaihde
[-]
<gear>
Pakollinen, jos APT-vaihteisto
Momentinmuunnin käytössä
[-]
<TC_active>
0 = ei käytössä (lukittu) 1 = käytössä (ei lukittu) Pakollinen, jos automaattivaihteisto, ei koske muita vaihteistoja
Polttoainevirta
[g/h]
<fc_X>
Polttoaineen massavirta 5.7 kohdan mukaisesti (6).
Ylätunnisteessa ”X” on tämän asetuksen liitteen V lisäyksessä 7 olevan taulukon 2 mukainen polttoainetyyppi, esim. ”<fc_Diesel CI>”.
Kaksipolttoainemoottorien tapauksessa varataan kummallekin polttoaineelle oma sarake.
Moottorin vääntömomentti
[Nm]
<tq_eng>
Moottorin vääntömomentti 5.10 kohdan mukaisesti
CH4-massavirta
[g/s]
<CH4>
Vain jos komponentille on tehtävä asetuksen (EU) 582/2011 liitteen II lisäyksessä 1 olevan 1 kohdan mukainen mittaus.
CO-massavirta
[g/s]
<CO>
NMHC-massavirta
[g/s]
<NMHC>
Vain jos komponentille on tehtävä asetuksen (EU) 582/2011 liitteen II lisäyksessä 1 olevan 1 kohdan mukainen mittaus.
NOx-massavirta
[g/s]
<NOx>
THC-massavirta
[g/s]
<THC>
Vain jos komponentille on tehtävä asetuksen (EU) 582/2011 liitteen II lisäyksessä 1 olevan 1 kohdan mukainen mittaus.
Hiukkasmassavirta
[#/s]
<PN>
CO2-massavirta
[g/s]
Lisäksi on ilmoitettava taulukossa 4 a esitetyt tiedot. Tiedot syötetään suoraan simulointivälineen graafiseen käyttöliittymään tarkastustestausmenettelyn arvioinnin yhteydessä.
Simulointiväline simuloi hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutuksen uudelleen 7.1 kohdassa tarkoitettujen varsinaisten ja oheissyöttötietojen perusteella ja tarkastaa, että vastaavat tulokset valmistajan kirjanpitotiedostossa ja asiakkaan tiedotuslomakkeessa täsmäävät.
Poikkeamien tapauksessa sovelletaan 23 artiklassa tarkoitettuja korjaavia toimenpiteitä.
7.2.2. CVTP-suhteen määrittäminen
Testin arvioinnissa verrataan mitattuja hiilidioksidipäästöjä simuloituihin päästöihin. Vertaamista varten simulointiväline laskee koko tarkastustestin kannalta merkityksellistä ajomatkaa koskevien mitattujen ja simuloitujen hiilidioksidin ominaispäästöjen suhteen (CVTP) seuraavalla yhtälöllä:
jossa
CVTP
=
tarkastustestausmenettelyssä mitattujen ja simuloitujen hiilidioksidipäästöjen suhde (CVTP-suhde)
n
=
polttoaineiden lukumäärä (kaksipolttoainemoottorien tapauksessa 2, muutoin 1)
CO2i
=
geneerinen hiilidioksidipäästökerroin (hiilidioksidi grammoina polttoainegrammaa kohti), jota simulointiväline käyttää asianomaisen polttoainetyypin tapauksessa
BSFCm-c
=
polttoaineen ominaiskulutus, joka on mitattu ja korjattu sisäänajovaiheen suhteen ja laskettu lisäyksessä 1 olevan A osan 2 kohdan mukaisesti [g/kWh]
BSFCsim
=
polttoaineen ominaiskulutus, joka on mitattu ja korjattu sisäänajovaiheen suhteen ja laskettu lisäyksessä 1 olevan A osan 3 kohdan mukaisesti [g/kWh]
7.3. Hyväksymis-hylkäämistarkastus
Ajoneuvo läpäisee tarkastustestin, jos 7.2.2 kohdan mukaisesti määritetty CVTP-suhde on pienempi tai yhtä suuri kuin taulukossa 5 vahvistettu toleranssi.
Jotta ajoneuvon tarkastettuja hiilidioksidipäästöjä voitaisiin verrata ajoneuvon 9 artiklan mukaisiin ilmoitettuihin hiilidioksidipäästöihin, määritetään tarkastetut päästöt seuraavasti:
Jos CVTP-suhdetta koskevat toleranssivaatimukset eivät täyty ensimmäisen ajoneuvon kohdalla, voidaan ajoneuvonvalmistajan pyynnöstä tehdä kaksi lisätestiä samalla tai kahdella muulla samanlaisella ajoneuvolla. Arvioitaessa taulukossa 5 esitetyn hyväksymiskriteerin täyttymistä on käytettävä näistä enintään kolmesta testistä saatujen tarkastustestisuhteiden keskiarvoa. Jos hyväksymiskriteeri ei täyty, ajoneuvo hylätään tarkastustestausmenettelyssä.
Taulukko 5
Tarkastustestin hyväksymis-hylkäämiskriteeri
Tarkastustestausmenettelyn hyväksymiskriteeri
CVTP-suhde ≤ 1,075
Jos CVTP on pienempi kuin 0,925, tulokset on ilmoitettava komissiolle syyn määrittämiseen tarvittavia lisäanalyyseja varten.
8. Raportointimenettelyt
Ajoneuvonvalmistajan on laadittava kustakin testatusta ajoneuvosta testausseloste, jossa esitetään vähintään seuraavat tarkastustestin tulokset:
8.1.
Yleistä
8.1.1.
Ajoneuvon valmistajan nimi ja osoite
8.1.2.
Kokoonpanotehtaiden osoitteet
8.1.3.
Ajoneuvon valmistajan edustajan nimi, osoite, puhelin- ja faksinumero sekä sähköpostiosoite
8.1.4.
Tyyppi ja myyntinimitys
8.1.5.
Ajoneuvon ja sen hiilidioksidipäästöihin vaikuttavien komponenttien valintaperusteet (tekstinä)
8.1.6.
Ajoneuvon omistaja
8.1.7.
Matkamittarin lukema polttoaineenkulutusmittauksen alussa [km]
8.2.
Ajoneuvon tiedot
8.2.1.
Ajoneuvon malli tai kauppanimitys
8.2.2.
Ajoneuvon valmistenumero (VIN)
8.2.2.1.
Jos testi on tehty sen jälkeen, kun ensimmäinen ajoneuvo ei ole testissä täyttänyt 7.3 kohdassa tarkoitettuja toleranssivaatimuksia, ilmoitetaan ensimmäisenä testatun ajoneuvon valmistenumero.
Tarkastustestausmenettelyssä mitatun ja simuloidun polttoaineenkulutuksen suhde (CVPT) [-]
8.13.13.
Tarkastustesti hyväksytty (kyllä/ei)
8.13.14.
Epäpuhtauspäästöt tarkastustestissä
8.13.14.1.
CO [mg/kWh]
8.13.14.2.
THC (**) [mg/kWh]
8.13.14.3.
NMHC (***) [mg/kWh]
8.13.14.4.
CH4 (***) [mg/kWh]
8.13.14.5.
NOx [mg/kWh]
8.13.14.6.
Hiukkasmäärä [#/kWh]
8.13.14.7.
Moottorin positiivinen työ [kWh]
8.14.
Ohjelmistot ja käyttäjille annettavat tiedot
8.14.1.
Simulointivälineen versio (X.X.X)
8.14.2.
Simulointipäivä ja -aika
8.15.
Simulointivälineen syöttötiedot 7.1 kohdan mukaisesti
8.16.
Simulointivälineen tuottamat tiedot
8.16.1.
Kootut simulointitulokset
Pilkulla erotetut arvot sisältävä tiedosto (comma separated values, CSV), jolla on sama nimi kuin työtiedostolla ja jonka tiedostopääte on .vsum ja joka sisältää simulointivälineen graafisella käyttöliittymällä varustetun version tuottamat koostetut tulokset (sum exec data file).
8.16.2.
Aikaerotetut simulointitulokset
Pilkulla erotetut arvot sisältävä tiedosto, jonka nimi koostuu VIN-numerosta ja mittaustietotiedoston nimestä ja jonka tiedostopääte on .vmod ja joka sisältää simulointivälineen graafisella käyttöliittymällä varustetun version tuottamat simuloidun tarkastustestin aikaerotetut tulokset (mod data file).
Lisäys 1
Simulointivälineen suorittamat arviointivaiheet tarkastustestausmenettelyn yhteydessä tehtävässä simuloinnissa
Tässä lisäyksessä kuvataan tärkeimmät arviointivaiheet ja perusyhtälöt, joita simulointiväline soveltaa tarkastustestausmenettelyssä tehtävässä simuloinnissa.
A OSA: CVTP-tekijän määrittäminen
Määritettäessä CVTP-tekijää 7.2.2 kohdan mukaisesti sovelletaan seuraavia laskentamenettelyjä:
taulukon 4 mukaisten käsiteltyjen mittaustietojen ensimmäinen aikaleima [s]
tend
=
taulukon 4 mukaisten käsiteltyjen mittaustietojen viimeinen aikaleima [s]
Pyöräteho lasketaan korjatusta pyörän vääntömomentista ja pyörimisnopeudesta seuraavasti:
jossa
i
=
indeksi, joka edustaa vetävän akselin vasemman- ja oikeanpuoleista pyörää
t
=
aikanoodi [s]
Pwheel
=
pyöräteho [kW]
nwheel
=
pyörän pyörimisnopeus [rpm]
Tcorr
=
poikkeaman suhteen korjattu vääntömomenttisignaali [Nm]
Lasketaan sitten pyörätehon kokonaisarvo vasemman ja oikean pyörän tehon summana:
2.
Mitatun polttoaineen ominaiskulutuksen (FCm-c) määrittäminen
Simulointiväline laskee 7.2.2 kohdassa tarkoitetun ”polttoaineen ominaiskulutuksen, joka on mitattu ja korjattu sisäänajovaiheen suhteen” (BSFCm-c) seuraavasti.
Ensiksi lasketaan tarkastustestiä varten mitatun polttoaineen ominaiskulutuksen raaka-arvo BSFCm seuraavasti:
jossa
BSFCm
=
tarkastustestiä varten mitatun polttoaineen ominaiskulutuksen raaka-arvo [g/kWh]
FCm (t)
=
tarkastustestin aikana mitattu hetkellinen polttoaineen massavirta [g/s]
Δt
=
aikalisäyksen kesto, joka on 0,5 s
Wwheel,pos,m
=
tarkastustestissä mitattu pyörän positiivinen työ [kWh]
Toisessa vaiheessa korjataan BSFCm:n arvo suhteessa tarkastustestissä käytetyn polttoaineen teholliseen lämpöarvoon, jolloin saadaan BSFCm,corr:
jossa
BSFCm,corr
=
tarkastustestiä varten mitatun polttoaineen ominaiskulutuksen raaka-arvo korjattuna tehollisen lämpöarvon vaikutuksen suhteen [g/kWh]
NCVmeas
=
liitteessä V olevan 3.2 kohdan mukaisesti määritetty tarkastustestissä käytetyn polttoaineen NCV-arvo [MJ/kg]
NCVstd
=
liitteessä V olevan 5.4.3.1 kohdan taulukon 5 mukainen NCV:n kiinteä arvo [MJ/kg]
Korjausta sovelletaan kaikkiin polttoainetyyppeihin eli myös dieselkäyttöisten puristussytytysmoottorien tapauksessa (ks. taulukon 4 a alaviite 2).
Kolmannessa vaiheessa tehdään sisäänajovaiheeseen liittyvä korjaus:
jossa
BSFCm-c
=
polttoaineen ominaiskulutus, joka on mitattu ja korjattu sisäänajovaiheen suhteen
ef
=
muutoskerroin 0,98
ajokilometrit
=
sisäänajomatka [km]
Kaksipolttoaineajoneuvojen tapauksessa kaikki kolme arviointivaihetta suoritetaan erikseen kummankin polttoaineen osalta.
3.
Simulointivälineellä simuloidun polttoaineen ominaiskulutuksen (BSFCsim) määrittäminen
Asetetaan simulointiväline tarkastustestaustilaan ja käytetään käänteisen simuloinnin algoritmin syötetietona mitattua pyörätehoa. Simulointiväline määrittää tarkastustestissä käytetyt vaihteet laskemalla vaihdekohtaiset moottorin pyörimisnopeudet ajoneuvon mitatulla nopeudella ja valitsemalla sen vaihteen, jolla moottorin pyörimisnopeus on lähinnä mitattua moottorin pyörimisnopeutta. APT-vaihteistojen tapauksessa käytetään niissä vaiheissa, joissa momentinmuunnin on aktiivinen, mittauksista saatua todellista vaihdesignaalia.
Akselin hammaspyöriä, kulmavälitystä, hidastimia, vaihteistoja ja voimanottolaitteita koskevia momenttihäviömalleja sovelletaan samalla tavalla kuin simulointivälineen ollessa ilmoitustilassa.
Ohjauspumppuun, paineilmajärjestelmään, sähköjärjestelmään ja HVAC-järjestelmään liittyvien apulaitteiden tehontarpeen osalta sovelletaan simulointivälineeseen syötettyjä teknologiakohtaisia yleisiä arvoja. Moottorin jäähdytystuulettimen tehontarpeen laskemisessa käytetään seuraavia kaavoja:
a) muut kuin sähkökäyttöiset moottorin jäähdytystuulettimet
jossa
Pfan
=
moottorin jäähdytystuulettimen tehontarve [kW]
t
=
aikanoodi [s]
nfan
=
tuulettimen mitattu pyörimisnopeus [rpm]
Dfan
=
tuulettimen halkaisija [mm]
C1
=
7,32 kW
C2
=
1 200 rpm
C3
=
810 mm
b) sähkökäyttöiset moottorin jäähdytystuulettimet
Pfan(t) = Pel(t) . 1,05
Pfan
=
moottorin jäähdytystuulettimen tehontarve [kW]
t
=
aikanoodi [s]
Pel
=
napateho moottorin jäähdytystuulettimien navoissa mitattuna 5.6.1 kohdan mukaisesti.
Jos ajoneuvon moottorin pysäytys-käynnistystoiminto aktivoituu tarkastustestin aikana, tehdään samanlaiset apulaitteen tehontarpeeseen ja moottorin uudelleenkäynnistämiseen tarvittavaan energiaan liittyvät korjaukset kuin simulointivälineen ilmoitustilassa.
Moottorin hetkellinen polttoaineenkulutus FCsim(t) simuloidaan kultakin 0,5 sekunnin aikaväliltä seuraavasti:
—
Arvo interpoloidaan moottorin polttoainekartasta käyttäen mitattua moottorin pyörimisnopeutta ja takaisinlaskennan tuloksena saatua moottorin vääntömomenttia ja ottaen huomioon mitatusta moottorin pyörimisnopeudesta lasketun moottorin rotaatioinertian.
—
Edellä määritetty moottorin vaatima vääntömomentti koskee vain moottorin sertifioitua täyden kuormituksen kapasiteettia. Kyseisten aikavälien osalta moottorin tehoa pienennetään käänteisessä simuloinnissa vastaavasti. Laskettaessa edellä tarkoitetun mukaista BSFCsim:n arvoa otetaan huomioon tämä simuloitu pyöräteho (Pwheel,sim(t)).
—
Sovelletaan WHTC-korjauskerrointa, joka vastaa 2 kohdan 8–10 alakohdassa annettujen määritelmien mukaisesti määritettyjä kaupunki-, maantie- ja moottoritieajo-osuuksia ja mitattua ajoneuvon nopeutta.
Simulointivälineen laskema polttoaineen ominaiskulutus BSFCm-c, jota käytetään 7.2.2 kohdan mukaisesti CVTP-tekijän määrittelemiseksi, saadaan seuraavasti:
jossa
BSFCsim
=
polttoaineen ominaiskulutus, jonka simulointiväline on määrittänyt tarkastustestiä varten [g/kWh]
t
=
aikanoodi [s]
FCsim
=
moottorin hetkellinen polttoaineenkulutus [g/s]
Δt
=
aikalisäyksen kesto, joka on 0,5 s
FCESS,corr
=
simulointivälineen ilmoitustilassa sovellettava polttoaineenkulutuksen korjaus moottorin pysäytys-käynnistystoiminnon aiheuttaman apulaitteen tehontarpeen suhteen [g]
Wwheel,pos,sim
=
pyörän positiivinen työ, jonka simulointiväline on määrittänyt tarkastustestiä varten [g/kWh]
fs
=
simulointitaajuus 2 Hz
Pwheel,sim
=
tarkastustestiä varten simuloitu pyöräteho [kW]
Kaksipolttoainemoottorien tapauksessa määritetään BSFCsim is erikseen kummankin polttoaineen osalta.
B OSA: Epäpuhtauksien ominaispäästöjen määrittäminen
Lasketaan moottorin teho mitatuista moottorin nopeus- ja momenttisignaaleista seuraavasti:
jossa
Peng,m
=
moottorin teho tarkastustestissä [kW]
t
=
aikanoodi [s]
neng
=
mitattu moottorin pyörimisnopeus [rpm]
Teng
=
mitattu moottorin vääntömomentti [Nm]
Lasketaan tarkastustestissä mitattu moottorin positiivinen työ seuraavasti:
Weng,pos,m
=
tarkastustestissä mitattu moottorin positiivinen työ [kWh]
fs
=
simulointitaajuus 2 Hz
tstart
=
taulukon 4 mukaisten käsiteltyjen mittaustietojen ensimmäinen aikaleima [s]
tend
=
taulukon 4 mukaisten käsiteltyjen mittaustietojen viimeinen aikaleima [s]
Lasketaan tarkastustestissä mitatut epäpuhtauksien ominaispäästöt (BSEM) seuraavasti:
tarkastustestin aikana mitattu hetkellinen epäpuhtauspäästöjen massavirta [g/s]
(*)
Neuvoston direktiivi 96/53/EY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1996, tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista (EYVL L 235, 17.9.1996, s. 59).
(**)
Vain jos komponentille on tehtävä asetuksen (EU) 582/2011 liitteen II lisäyksessä 1 olevan 1 kohdan mukainen mittaus.
(***)
Kipinäsytytysmoottorit..
”
(*1) Huomioon on otettava kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien valmistajan ajoneuvojen kokonaismäärä. Tarkastustestausmenettelyyn on otettava kuuden vuoden kuluessa sekä keskiraskaat että raskaat kuorma-autot.
(*2) Tarkastustestausmenettely on suoritettava ensimmäisenä vuonna.
(1) Nousuajalla tarkoitetaan ajallista eroa, joka on 10 prosenttia ja 90 prosenttia lopullisesta analysaattorilukemasta olevien vasteiden välillä (t90 – t10).
(2) Tarkkuusvaatimuksen on täytyttävä koko polttoainevirran osalta 100 minuutin ajan.
(3) Epälineaarisuudella tarkoitetaan ideaalisen ja todellisen ulostulosignaalin ominaisuuksien välistä suurinta poikkeamaa suhteessa mittaussuureeseen tietyllä mittausalueella.
(4) Toistettavuudella tarkoitetaan samalle mittaussuureelle samoissa mittausolosuhteissa tehtyjen perättäisten mittausten tulosten vastaavuustasoa.
(5) Jos ajoneuvon suurin nopeus on alle 80 km/h, on keskinopeuden oltava lämmityksen aikana oltava suurempi kuin ajoneuvon suurin nopeus miinus 10 km/h.
(6) Simulointiväline korjaa polttoainevirran vakiomääräiseksi teholliseksi lämpöarvoksi (vakio-NCV) käyttämällä perustana tarkastustestissä käytettyä taulukon 4 a mukaista tehollista lämpöarvoa.
(7) Tarkastustestausmenettelyssä ajoneuvoa voidaan käyttää kaupan olevalla dieselpolttoaineella. Verrattuna vertailudieselpolttoaineeseen (B7) arvioidaan, että kaupan olevan polttoaineen NCV-luvun vaihtelu on suurempi kuin mittaustarkkuus NCV:n määrittämisessä.
Tässä liitteessä kuvatuilla komponenttien testausmenettelyillä tuotetaan simulointivälinettä varten varsinaisia syöttötietoja, jotka koskevat sähkökonejärjestelmiä, integroidun sähköisen voimalaitteen komponentteja (IEPC), tyypin 1 integroidun hybridisähköajoneuvon voimalaitteen komponentteja (IHPC), akkujärjestelmä ja kondensaattorijärjestelmiä.
2. Määritelmät ja lyhenteet
Tässä liitteessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:
(1)
”Akunohjausyksiköllä (BCU)” tarkoitetaan elektronista laitetta, joka huolehtii akkujärjestelmän sähkö- ja lämpötoimintojen säätämisestä, ohjaamisesta, havainnoimisesta tai laskemisesta sekä akkujärjestelmän tai akkuyksikön tai sen osan viestinnästä muiden ajoneuvon ohjauslaitteiden kanssa.
(2)
”Akkuyksiköllä” tarkoitetaan REESS-järjestelmää (ladattavaa energiavarastojärjestelmää), johon kuuluu ladattavia akkukennoja tai ladattavia akkukennostoja, jotka on tavallisesti yhdistetty akkuelektroniikkaan, virransyöttöpiireihin ja ylivirtasuojaimeen, mukaan luettuina sähköiset kytkennät ja liitännät ulkoisiin järjestelmiin (kuten lämmönsäätöjärjestelmät, korkea- ja matalajännitteiset apujärjestelmät ja viestintäjärjestelmät).
(3)
”Akkujärjestelmällä” tarkoitetaan REESS-järjestelmää, joka koostuu ladattavista akustoista tai akkuyksiköistä sekä sähköpiireistä, elektroniikasta, ulkoisten järjestelmien (esim. lämmönsäätöjärjestelmän) liitännöistä, akunohjausyksiköistä ja kytkimistä.
(4)
”Edustavalla akkujärjestelmän osajärjestelmällä” tarkoitetaan akkujärjestelmän osajärjestelmää, joka koostuu joko ladattavista akustoista tai akkuyksiköistä, jotka on kytketty sarjaan tai rinnan, sekä sähköpiireistä, lämmönsäätöjärjestelmän liitännöistä, ohjausyksiköistä ja akkuelektroniikasta.
(5)
”Kennolla” tarkoitetaan akun toiminnallista perusyksikköä, joka koostuu elektrodeista, elektrolyytistä, kotelosta, navoista ja tavallisesti erottimista ja joka toimii suoraan kemiallista energiaa muuntamalla saadun sähköenergian lähteenä.
(6)
”Kennoelektroniikalla” tarkoitetaan elektronista laitetta, joka kerää ja mahdollisesti seuraa kennojen tai kennoasennelmien tai kondensaattorien tai kondensaattoriasennelmien lämpö- tai sähkötietoja ja jossa on tarvittaessa elektroniikkaa kennojen tai kondensaattorien tasapainottamiseksi.
(7)
”Ladattavalla akkukennolla” tarkoitetaan kennoa, joka ladataan sähköisesti käänteistä kemiallista reaktiota hyödyntämällä.
(8)
”Kondensaattorilla” tarkoitetaan sähköenergian varastointilaitetta, jonka toiminta perustuu sähköstaattisen kaksikerroksisen kapasitanssin ja sähkökemiallisen pseudokapasitanssin vaikutuksiin sähkökemiallisessa kennossa.
(9)
”Kondensaattorikennolla” tarkoitetaan kondensaattorin toiminnallista perusyksikköä, joka koostuu elektrodeista, elektrolyytistä, kotelosta, navoista ja tavallisesti erottimista.
(10)
”Kondensaattorinohjausyksiköllä (CCU)” tarkoitetaan elektronista laitetta, joka huolehtii kondensaattorijärjestelmän sähkö- ja lämpötoimintojen säätämisestä, ohjaamisesta, havainnoimisesta tai laskemisesta sekä kondensaattorijärjestelmän tai kondensaattoriyksikön tai sen osan viestinnästä muiden ajoneuvon ohjauslaitteiden kanssa.
(11)
”Kondensaattoriyksiköllä” tarkoitetaan kondensaattorikennoja tai kondensaattoriasennelmia, jotka on tavallisesti yhdistetty kondensaattorikennoelektroniikkaan, virransyöttöpiireihin ja ylivirtasuojaimeen, mukaan luettuina sähköiset kytkennät ja liitännät ulkoisiin järjestelmiin ja kondensaattorinohjausyksikköön. Ulkoisia järjestelmiä ovat esimerkiksi lämmönsäätöjärjestelmät, korkea- ja matalajännitteiset apujärjestelmät ja viestintäjärjestelmät.
(12)
”Kondensaattorijärjestelmällä” tarkoitetaan REESS-järjestelmää, joka koostuu kondensaattorikennoista, -asennelmista tai -yksiköistä sekä sähköpiireistä, elektroniikasta, ulkoisten järjestelmien (esim. lämmönsäätöjärjestelmän) liitännöistä, kondensaattorinohjausyksiköistä ja kytkimistä.
(13)
”Edustavalla kondensaattorijärjestelmän osajärjestelmällä” tarkoitetaan kondensaattorijärjestelmän osajärjestelmää, joka koostuu joko kondensaattoriasennelmista tai -yksiköistä, jotka on kytketty sarjaan tai rinnan, sekä sähköpiireistä, lämmönsäätöjärjestelmän liitännöistä, ohjausyksiköistä ja kondensaattorielektroniikasta.
(14)
”nC:llä” tarkoitetaan virtaa, joka on n kertaa yhden tunnin purkauskapasiteetti ampeereina (ts. virta, jolla testattavan laitteen täyteen lataamiseen menee 1/n tuntia nimelliskapasiteetin perusteella).
(15)
”Portaattomasti säätyvällä vaihteistolla (CVT)” tarkoitetaan automaattivaihteistoa, jossa vaihteenvaihto voi tapahtua saumattomasti toisiinsa kytkeytyvien välityssuhteiden välillä.
(16)
”Tasauspyörästöllä” tarkoitetaan laitetta, joka jakaa vääntömomentin kahteen haaraan, esimerkiksi vasemman- ja oikeanpuoleisille pyörille, ja antaa eri puolien pyörien pyöriä eri nopeudella. Momenttijakoa voidaan säätää tai se voidaan keskeyttää tasauspyörästöön vaikuttavalla jarru- tai lukituslaitteella (tapauksen mukaan).
(17)
”Tasauspyörästön välityssuhteella” tarkoitetaan tasauspyörästön käyttönopeuden (joka suuntautuu kohti ensisijaista käyttöenergianmuunninta) ja ulostulonopeuden (kohti vetäviä pyöriä) suhdetta, kun tasauspyörästön molempien ulostuloakselien pyörimisnopeus on sama.
(18)
”Ajovoimalinjalla” tarkoitetaan voimalaitteen keskenään kytkettyjä elementtejä, joilla siirretään mekaanista energiaa käyttövoimaenergian muuntimien ja pyörien välillä.
(19)
”Sähkökoneella” tarkoitetaan energianmuunninta joka muuntaa sähköenergiaa mekaaniseksi energiaksi.
(20)
”Sähkökonejärjestelmällä” tarkoitetaan ajoneuvoon asennettujen sähköisen voimalaitteen komponenttien kokoonpanoa, johon kuuluu sähkökone, muunnin ja sähköiset ohjausyksiköt sekä kytkennät ja liitännät ulkoisiin järjestelmiin.
(21)
”Sähkökoneen tyypillä” tarkoitetaan a) epätahtikonetta (ASM), b) magnetoitua tahtikonetta (ESM), c) kestomagneetilla varustettua tahtikonetta (PSM) tai d) reluktanssimoottoria (RM).
(22)
”ASM-koneella” tarkoitetaan epätahtisähkökonetta, jossa sähkövirta, jonka roottori tarvitsee vääntömomentin tuottamiseen, tuotetaan sähkömagneettisella induktiolla staattorin käämin magneettikentästä.
(23)
”ESM-koneella” tarkoitetaan magnetoitua tahtisähkökonetta, jonka staattori tuottaa monivaiheisten vaihtovirtasähkömagneettien ansiosta magneettikentän, joka pyörii samassa tahdissa kuin syöttövirta oskilloi. Roottoriin on magnetointia varten syötettävä tasavirtaa.
(24)
”PSM-koneella” tarkoitetaan kestomagneetilla varustettua tahtisähkökonetta, jonka staattori tuottaa monivaiheisten vaihtovirtasähkömagneettien ansiosta magneettikentän, joka pyörii samassa tahdissa kuin syöttövirta oskilloi. Teräksiseen roottoriin sisällytetyt kestomagneetit tuottavat vakaan magneettikentän.
(25)
”RM-koneella” tarkoitetaan reluktanssityyppistä sähkökonetta, jonka staattori tuottaa monivaiheisten vaihtovirtasähkömagneettien ansiosta magneettikentän, joka pyörii samassa tahdissa kuin syöttövirta oskilloi. Se indusoi käämittömään roottoriin ei-pysyvät magneettinavat. Vääntömomentin tuottamiseen käytetään magneettista vastusta eli reluktanssia.
(26)
”Koteloinnilla” tarkoitetaan komponenttiin integroitua rakenneosaa, joka ympäröi sisäpuolella olevia yksiköitä ja estää suoran kosketuksen niihin kaikista suunnista.
(27)
”Energianmuuntimella” tarkoitetaan järjestelmää, josta ulos saatavan energian muoto on eri kuin siihen syötetyn energian.
(28)
”Käyttövoimaenergian muuntimella” tarkoitetaan voimalaitteen sisältämää energianmuunninta, joka ei ole oheislaite ja jonka tuottamaa energiaa käytetään suoraan tai välillisesti ajoneuvon käyttövoimana.
(29)
”Käyttövoimaenergian muuntimen luokalla” tarkoitetaan i) polttomoottoria, ii) sähkökonetta tai iii) polttokennoa.
(30)
”Energianvarastointijärjestelmällä” tarkoitetaan järjestelmää, joka varastoi energiaa ja vapauttaa sitä samassa muodossa kuin syötettäessä.
(31)
”Käyttövoimaenergian varastointijärjestelmällä” tarkoitetaan voimalaitteen sisältämää energianvarastointijärjestelmää, joka ei ole oheislaite ja jonka tuottamaa energiaa käytetään suoraan tai välillisesti ajoneuvon käyttövoimana.
(32)
”Käyttövoimaenergian varastointijärjestelmän luokalla” tarkoitetaan i) polttoaineenvarastointijärjestelmää, ii) ladattavaa sähköenergian varastointijärjestelmää (REESS-järjestelmää) tai iii) ladattavaa mekaanisen energian varastointijärjestelmää.
(33)
”Energian muodolla” tarkoitetaan i) sähköenergiaa, ii) mekaanista energiaa tai iii) kemiallista energiaa (polttoaineet mukaan luettuina).
(34)
”Polttoaineenvarastointijärjestelmällä” tarkoitetaan käyttöenergian varastointijärjestelmää, joka varastoi kemiallista energiaa nestemäisenä tai kaasumaisena polttoaineena.
(35)
”Vaihdelaatikolla” tarkoitetaan laitetta, joka muuttaa vääntömomenttia ja pyörimisnopeutta kullekin vaihteelle määriteltyjen kiinteiden välityssuhteiden mukaisesti ja jossa voi olla vaihteenvaihtamistoiminto.
(36)
”Vaihteen numerolla” tarkoitetaan tunnistenumeroa, joka annetaan erikseen määritellyillä välityssuhteilla varustetun vaihteiston eteenpäinajovaihteille. Valittavissa oleva vaihde, jonka välityssuhde on suurin, saa tunnistenumeron 1. Vaihteen tunnistenumero kasvaa yhdellä välityssuhteiden pienetessä.
(37)
”Välityssuhteella” tarkoitetaan eteenpäin suuntautuvaa välityssuhdetta käyttöakselin (kohti ensisijaista käyttöenergianmuunninta suuntautuvan) pyörimisnopeuden ja ulostuloakselin (kohti vetäviä pyöriä suuntautuvan) pyörimisnopeuden suhteena ilman luistoa.
(38)
”Korkeaenergisellä akkujärjestelmällä (HEBS)” tarkoitetaan akkujärjestelmää tai edustavaa akkujärjestelmän osajärjestelmää, jonka tapauksessa voidaan määrittää pienempi kuin 10 oleva numeerinen arvo suhteelle, jossa tekijöinä ovat komponenttivalmistajan 5.4.2.3.2 kohdan mukaisesti ilmoittama suurin purkausvirta [A] 50 prosentin varaustasolla ja nimellinen varauskyky [Ah] purkausnopeudella 1C huoneenlämpötilassa.
(39)
”Suuritehoisella akkujärjestelmällä (HPBS)” tarkoitetaan akkujärjestelmää tai edustavaa akkujärjestelmän osajärjestelmää, jonka tapauksessa voidaan määrittää vähintään 10 oleva numeerinen arvo suhteelle, jossa tekijöinä ovat komponenttivalmistajan 5.4.2.3.2 kohdan mukaisesti ilmoittama suurin purkausvirta [A] 50 prosentin varaustasolla ja nimellinen varauskyky [Ah] purkausnopeudella 1C huoneenlämpötilassa.
(40)
”Integroidun sähköisen voimalaitteen komponentilla (IEPC)” tarkoitetaan järjestelmää, jossa on sähkökonejärjestelmän lisäksi käytettävissä joko yksi- tai monivaihteinen vaihdelaatikko tai tasauspyörästö tai molemmat ja jolla on ainakin yksi seuraavista ominaisuuksista:
—
ainakin kahdella komponentilla on yhteinen kotelointi
—
ainakin kahdella komponentilla on yhteinen voitelupiiri
—
ainakin kahdella komponentilla on yhteinen jäähdytyspiiri
—
ainakin kahdella komponentilla on yhteinen sähkökytkentä.
IEPC-komponentin on lisäksi täytettävä seuraavat kriteerit:
—
Sen ulostuloakselien on suuntauduttava vetäviä pyöriä kohti, eikä siinä saa olla käyttöakselia, jolla tuotettaisiin järjestelmään käyttövoimamomenttia.
—
Jos IEPC-komponenttiin kuuluu useita sähkökonejärjestelmiä, kaikkien sähkökoneiden on oltava kytkettyinä samaan tasavirtalähteeseen kaikissa tämän liitteen mukaisesti tehtävissä testeissä.
—
Mahdollisen monivaihteisen vaihdelaatikon vaihteiden on oltava erillisiä.
(41)
”IEPC-tyyppisellä napamoottorilla” tarkoitetaan IEPC-komponenttia, jonka yksi tai kaksi ulostuloakselia on kytketty suoraan pyörän napoihin. Tässä liitteessä erotetaan toisistaan seuraavat kaksi moottorikokoonpanoa:
—
L-kokoonpano: Jos ulostuloakseleita on yksi, asennetaan kaksi samanlaista komponenttia symmetrisesti eli yksi pituussuunnassa ajoneuvon vasemmalle sivulle ja yksi sen oikealle sivulle samaan pyöräpaikkaan.
—
T-kokoonpano: Jos ulostuloakseleita on kaksi, asennetaan vain yksi komponentti, jonka toinen ulostuloakseli kytketään pituussuunnassa ajoneuvon vasemmalle sivulle ja toinen sen oikealle sivulle samaan pyöräpaikkaan.
(42)
”Tyypin 1 integroidun hybridisähköajoneuvon voimalaitteen komponentilla” tai ”tyypin 1 IHPC-komponentilla” tarkoitetaan yhdistettyä järjestelmää, jossa on useiden sähkökonejärjestelmien lisäksi käytettävissä samaan koteloon asennettu monivaihteinen vaihdelaatikko ja jolla on ainakin yksi seuraavista ominaisuuksista:
—
ainakin kahdella komponentilla on yhteinen voitelupiiri
—
ainakin kahdella komponentilla on yhteinen jäähdytyspiiri
—
ainakin kahdella komponentilla on yhteinen sähkökytkentä.
Tyypin 1 IHPC-komponentin on lisäksi täytettävä seuraavat kriteerit:
—
Siinä saa olla vain yksi käyttöakseli, jolla tuotetaan järjestelmään käyttövoimamomenttia, ja vain yksi ulostuloakseli, joka on suunnattu ajoneuvon vetäviin pyöriin.
—
Kaikissa tämän liitteen mukaisesti tehtävissä testeissä saa käyttää vain erillisiä vaihteita.
—
Tyypin 1 IHPC-komponentti saa mahdollistaa voimalaitteen käytön rinnakkaishybridinä (ainakin yhdessä toimintatilassa, jota käytetään kaikissa tämän liitteen mukaisesti tehtävissä testeissä).
—
Tyypin 1 IHPC-komponentti on voitava testata tämän asetuksen liitteen VI mukaisessa vaihteistotestissä siten, että sähköenergianlähde on kytketty irti 4.4.1.2 kohdan b alakohdan mukaisesti.
—
Kaikkien sähkökoneiden on oltava kytkettyinä samaan tasavirtalähteeseen kaikissa tämän liitteen mukaisesti tehtävissä testeissä.
—
Tyypin 1 IHPC-komponentin vaihdelaatikkoa ei saa käyttää portaattomana CVT-vaihteistona missään tämän liitteen mukaisesti tehdyissä testeissä.
—
Tyypin 1 IHPC-komponenttiin ei saa kuulua hydrodynaamista momentinmuunninta.
(43)
”Polttomoottorilla” tarkoitetaan energianmuunninta, joka polttoainetta jaksoittaisesti tai jatkuvasti hapettamalla muuntaa kemiallista energiaa mekaaniseksi energiaksi.
(44)
”Vaihtosuuntaajalla” tarkoitetaan sähköenergianmuunninta, joka muuntaa tasavirran yksi- tai monivaiheiseksi vaihtovirraksi.
(45)
”Oheislaitteilla” tarkoitetaan energiaa kuluttavia, muuntavia, varastoivia tai tuottavia laitteita, joiden energiaa ei käytetä ensisijaisesti ajoneuvon käyttövoiman tuottamista varten mutta jotka ovat voimalaitteen toiminnan kannalta olennaisia ja joita sen vuoksi pidetään voimalaitteen osana.
(46)
”Voimalaitteella” tarkoitetaan ajoneuvossa olevaa seuraavien kokonaisyhdistelmää: käyttövoimaenergian varastointijärjestelmät, käyttövoimaenergian muuntimet, ajovoimalinjat, jotka tuottavat pyörille mekaanista energiaa ajoneuvon käyttövoimaksi, sekä oheislaitteet.
(47)
”Nimelliskapasiteetilla” tarkoitetaan täyteen ladatusta akusta saatavissa olevaa ampeerituntimäärää määritettynä 5.4.1.3 kohdan mukaisesti.
(48)
”Nimellisnopeudella” tarkoitetaan sähkökonejärjestelmän suurinta pyörimisnopeutta, jolla tuotetaan suurin kokonaisvääntömomentti.
(49)
”Huoneenlämmöllä” tarkoitetaan sitä, että testihuoneen sisäilman lämpötilan on oltava 25 ± 10 °C.
(50)
”Varaustilalla” tarkoitetaan käytettävissä olevaa akkujärjestelmään varastoitua sähkövarausta prosentteina 5.4.1.3 kohdan mukaisesti määritetystä akkujärjestelmän nimelliskapasiteetista (0 prosenttia merkitsee tyhjää ja 100 prosenttia täyttä).
(51)
”Testattavalla yksiköllä” tarkoitetaan testin kohteena olevaa sähkökonejärjestelmää, IEPC-komponenttia tai tyypin 1 IHPC-komponenttia.
(52)
”Testattavalla akkuyksiköllä” tarkoitetaan testin kohteena olevaa akkujärjestelmää tai edustavaa akkujärjestelmän osajärjestelmää.
(53)
”Testattavalla kondensaattoriyksiköllä” tarkoitetaan testin kohteena olevaa kondensaattorijärjestelmää tai edustavaa kondensaattorijärjestelmän osajärjestelmää.
Tässä liitteessä käytetään seuraavia lyhenteitä:
AC
vaihtovirta
DC
tasavirta
DCIR
sisäinen tasavirtaresistanssi
EMS
Sähkökonejärjestelmällä
OCV
avoimen piirin jännite
SC
Vakiosykli
3. Yleiset vaatimukset
Kalibrointilaboratorion tilojen ja laitteiden on täytettävä standardin IATF 16949, ISO 9000-sarja tai ISO/IEC 17025 vaatimukset. Kaikkien laboratorion vertailumittalaitteiden, joita käytetään kalibrointiin ja/tai todentamiseen, on oltava kansallisten tai kansainvälisten standardien mukaisia.
3.1 Mittalaitteita koskevat vaatimukset
Mittalaitteiden on täytettävä seuraavat tarkkuusvaatimukset:
0,5 % analysaattorin lukemasta tai 0,1 % pyörimisnopeuden suurimmasta kalibrointiarvosta (2) sen mukaan, kumpi on suurempi
Vääntömomentti
0,6 % analysaattorin lukemasta tai 0,3 % vääntömomentin suurimmasta kalibrointiarvosta (2) tai 0,5 Nm sen mukaan, mikä on suurin
Virta
0,5 % analysaattorin lukemasta tai 0,25 % virran suurimmasta kalibrointiarvosta (2) tai 0,5 A sen mukaan, mikä on suurin
Jännite
0,5 % analysaattorin lukemasta tai 0,25 % jännitteen suurimmasta kalibrointiarvosta (2) sen mukaan, kumpi on suurempi
Lämpötila
1,5 K
Voidaan tehdä myös monipistekalibrointi, jolloin jokin mittausjärjestelmä voidaan kalibroida sellaiseen nimellisarvoon asti, joka on pienempi kuin mittausjärjestelmän kapasiteetti.
3.2 Tietojen tallentaminen
Kaikki mitattavat tiedot lämpötilaa lukuun ottamatta on mitattava ja kirjattava vähintään 100 hertsin taajuudella. Lämpötilamittauksissa riittää, kun mittaustaajuus on vähintään 10 hertsiä.
Signaalin suodattaminen on sallittua hyväksyntäviranomaisen suostumuksella. Valetoistojen syntymistä on vältettävä.
4. Sähkökoneiden, IEPC-komponenttien ja tyypin 1 IHPC-komponenttien testaaminen
4.1 Testausolosuhteet
Testattava yksikkö asennetaan ja suureet virta, jännite, vaihtosuuntaajan sähköteho, pyörimisnopeus ja vääntömomentti määritellään kuvan 1 ja 4.1.1 kohdan mukaisesti.
Kuva 1
Sähkökonejärjestelmää tai IEPC-komponenttia koskevat mittaukset
4.1.1 Teholukuja koskevat yhtälöt
Teholuvut lasketaan jäljempänä esitettävillä yhtälöillä.
4.1.1.1 Vaihtosuuntaajan teho
Vaihtosuuntaajaan (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimeen) syötettävä tai siitä saatava sähköteho lasketaan seuraavalla yhtälöllä:
PINV_in = VINV_in × IINV_in
jossa
PINV_in
on vaihtosuuntaajaan (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimeen) syötettävä tai siitä saatava sähköteho vaihtosuuntaajan tasavirtapuolella (tai tasavirtamuuntimen tasavirtalähteen puolella) [W]
VINV_in
on vaihtosuuntaajaan (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimeen) tuleva jännite vaihtosuuntaajan tasavirtapuolella (tai tasavirtamuuntimen tasavirtalähteen puolella) [V]
IINV_in
on vaihtosuuntaajaan (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimeen) tuleva virta vaihtosuuntaajan tasavirtapuolella (tai tasavirtamuuntimen tasavirtalähteen puolella) [A]
Jos 4.1.3 kohdan mukaiseen tasavirtalähteeseen on kytketty useita vaihtosuuntaajia (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimia), mitataan kaikkien eri vaihtosuuntaajien sähkötehojen summa.
4.1.1.2 Mekaaninen antoteho
Testattavan yksikön mekaaninen antoteho lasketaan seuraavalla yhtälöllä:
jossa
PUUT_out
on testattavan yksikön mekaaninen antoteho [W]
TUUT
on testattavan yksikön vääntömomentti [Nm]
n
on testattavan yksikön pyörimisnopeus [rpm]
Sähkökoneen tapauksessa vääntömomentti ja pyörimisnopeus mitataan pyörivästä akselista. IEPC-komponentin tapauksessa vääntömomentti ja pyörimisnopeus mitataan vaihdelaatikon ulostulosta tai, jos asennelmassa on myös tasauspyörästö, tasauspyörästön ulostulosta tai -tuloista.
Integroidulla tasauspyörästöllä varustetun IEPC-komponentin tapauksessa toisiomomenttimittarit voidaan asentaa kumpaankin tai vain toiseen ulostuloon. Jos testijärjestelyssä on vain yksi dynamometri ulostulon puolella, on integroidulla tasauspyörästöllä varustetun IEPC-komponentin pyörivä pää lukittava toiseen ulostulon puolella olevaan päähän (esim. aktivoidulla tasauspyörästölukolla tai muulla vain mittausta varten käytettävällä mekaanisella tasauspyörästölukolla).
IEPC-tyyppisen napamoottorin tapauksessa mittaus tehdään joko yhdelle tai kahdelle komponentille. Jos mittaus tehdään kahdelle komponentille, sovelletaan kokoonpanon mukaan seuraavia vaatimuksia:
—
L-kokoonpanon tapauksessa vääntömomentti ja pyörimisnopeus mitataan vaihdelaatikon ulostulosta. Tällöin asetetaan syöttöparametrin ”NrOfDesignTypeWheelMotorMeasured” arvoksi 1.
—
T-kokoonpanon tapauksessa toisiomomenttimittarit voidaan asentaa kummallekin tai vain toiselle ulostuloakselille.
(a)
Jos toisiomomenttimittarit asennetaan kummallekin ulostuloakselille, sovelletaan seuraavia vaatimuksia:
—
Molempien ulostuloakselien vääntömomentit lasketaan virtuaalisesti yhteen testipenkin tietojen käsittelyssä tai tietojen jälkikäsittelyssä.
—
Molempien ulostuloakselien pyörimisnopeuksien keskiarvo lasketaan virtuaalisesti testipenkin suorittamassa tietojen käsittelyssä tai tietojen jälkikäsittelyssä.
—
Tällöin asetetaan syöttöparametrin ”NrOfDesignTypeWheelMotorMeasured” arvoksi 2.
(b)
Jos toisiomomenttimittari asennetaan vain toiselle ulostuloakselille, sovelletaan seuraavia vaatimuksia:
—
Vääntömomentti ja pyörimisnopeus mitataan vaihdelaatikon ulostulosta.
—
Tällöin asetetaan syöttöparametrin ”NrOfDesignTypeWheelMotorMeasured” arvoksi 1.
4.1.2 Sisäänajo
Testattava yksikkö voidaan hakijan pyynnöstä ajaa sisään. Sisäänajossa sovelletaan seuraavia vaatimuksia:
—
Testattavan yksikön (pyöränpäitä lukuun ottamatta) käyttöaika vapaaehtoisessa sisäänajossa ja mittauksissa saa olla enintään 120 tuntia.
—
Sisäänajossa saa käyttää vain tehtaan öljyä. Sisäänajossa käytettyä öljyä saa käyttää myös 4.2 kohdan mukaisessa testauksessa.
—
Komponenttivalmistajan on määriteltävä sisäänajon nopeus- ja vääntömomenttiprofiili.
—
Komponenttivalmistajan on dokumentoitava sisäänajomenettelyssä käytetty sisäänajoaika, nopeus, vääntömomentti ja öljyn lämpötila ja ilmoitettava ne hyväksyntäviranomaiselle.
—
Sisäänajossa ei sovelleta vaatimuksia, jotka koskevat öljyn lämpötilaa (4.1.8.1 kohta), mittaustarkkuutta (3.1 kohta) ja testijärjestelyä (4.1.3–4.1.7 kohta).
4.1.3 Vaihtosuuntaajan virtalähde
Vaihtosuuntaajan (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimen) virtalähteenä on käytettävä vakiojännitevirtalähdettä (tasavirta), joka pystyy syöttämään vaihtosuuntaajaan (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimeen) riittävän sähkötehon tai absorboimaan siitä riittävän sähkötehon testattavan laitteen suurimmalla (mekaanisella tai sähköisellä) teholla tässä liitteessä määriteltyjen testien ajan.
Vaihtosuuntaajaan (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimeen) syötettävän tasavirtasyöttöjännitteen on oltava ±2 prosentin rajoissa testattavan yksikön tasavirtasyöttöjännitteen tavoitearvosta koko sen ajan, kun tallennetaan todellisia mittaustietoja, joiden perusteella määritetään varsinaisia syöttötietoja simulointivälineelle.
Eri testeissä käytettävät jännitteet määritellään 4.2 kohdan taulukossa 2. Mittauksia varten on määritelty kaksi eri jännitettä:
—
Vmin,Test on testattavan yksikön tasavirtasyöttöjännitteen tavoitearvo, joka vastaa rajoittamattoman käytön mahdollistavaa pienintä jännitettä.
—
Vmax,Test on testattavan yksikön tasavirtasyöttöjännitteen tavoitearvo, joka vastaa rajoittamattoman käytön mahdollistavaa suurinta jännitettä.
4.1.4 Testausjärjestelyt ja johdotus
Kaikkien johdotusten, suojausten, kiinnikkeiden jne. on vastattava testattavan yksikön eri komponenttien valmistajien ohjeita.
4.1.5 Jäähdytysjärjestelmä
Sähkökonejärjestelmän kaikkien osien lämpötilan on pysyttävä komponenttivalmistajan sallimissa rajoissa kaikkien tämän liitteen mukaisesti tehtävien testien koko keston ajan. IEPC-komponenttien ja tyypin 1 IHPC-komponenttien tapauksessa tämä koskee myös kaikkia niihin kuuluvia muita komponentteja, kuten vaihdelaatikoita ja akseleita.
Komponenttivalmistajan on kaikkien 4.2 kohdan mukaisesti tehtävien testien osalta (lukuun ottamatta 4.2.6 kohdan mukaista sähkötehon kartoitussykliä (EPMC)) ilmoitettava ulkoiseen lämmönvaihtimeen kytkettyjen jäähdytyspiirien lukumäärä. Kunkin tällaisen ulkoiseen lämmönvaihtimeen kytketyn piirin osalta on ilmoitettava seuraavien parametrien arvot, jotka mitataan testattavan yksikön vastaavan jäähdytyspiirin sisäänmenosta:
—
suurin jäähdytysaineen massavirta tai suurin sisäänmenopaine (komponenttivalmistajan ilmoittamat arvot)
—
jäähdytysaineen suurimmat sallitut lämpötilat (komponenttivalmistajan ilmoittamat arvot)
—
suurin käytettävissä oleva jäähdytysteho testipenkissä.
Nämä ilmoitetut arvot on dokumentoitava asianomaisen komponentin ilmoituslomakkeessa.
Seuraavien todellisten arvojen on oltava pienempiä kuin ilmoitetut suurimmat arvot. Ne on kirjattava kunkin ulkoiseen lämmönvaihtimeen kytketyn piirin osalta yhdessä kaikista 4.2 kohdan mukaisesti tehdyistä testeistä (lukuun ottamatta 4.2.6 kohdan mukaista EPMC-sykliä) saatujen tulosten kanssa.
—
jäähdytysaineen tilavuusvirta tai massavirta
—
jäähdytysaineen lämpötila testattavan yksikön jäähdytyspiirin sisäänmenossa.
—
jäähdytysaineen lämpötila testattavan yksikön puolella testipenkkiin asennetun lämmönvaihtimen sisäänmenossa ja ulostulossa.
Kun kyse on nestejäähdytyksestä, on jäähdytysaineen alimman lämpötilan testattavan yksikön jäähdytyspiirin sisäänmenossa oltava kaikissa 4.2 kohdan mukaisesti tehdyissä testeissä 25 °C.
Jos tämän liitteen mukaisessa testauksessa käytetään muita nesteitä kuin tavanomaisia jäähdytysnesteitä, niiden lämpötila ei saa ylittää komponenttivalmistajan asettamaa raja-arvoa.
Kun kyse on nestejäähdytyksestä, suurin käytettävissä oleva jäähdytysteho testipenkissä määritetään käyttäen perustana jäähdytysaineen massavirtaa, lämpötilaeroa testattavan yksikön puolella olevassa testipenkkiin asennetussa lämmönvaihtimessa ja jäähdytysaineen ominaislämpökapasiteettia.
Testissä ei saa käyttää lisätuulettimia, joilla aktiivisesti viilennettäisiin testattavan yksikön komponentteja.
4.1.6 Vaihtosuuntaaja
Vaihtosuuntaajaa on käytettävä samassa toimintatilassa ja samoilla asetuksilla kuin ne, jotka komponenttivalmistaja on määrittänyt todellista ajoneuvossa tapahtuvaa käyttöä varten.
4.1.7 Testikammion sisäilman lämpötila
Testikammion sisäilman lämpötilan on oltava kaikissa testeissä 25 ± 10 °C. Lämpötila on mitattava enintään 1 metrin etäisyydeltä testattavasta yksiköstä.
4.1.8 IEPC-komponenteissa tai tyypin 1 IHPC-komponenteissa käytettävä voiteluöljy
Voiteluöljyn on täytettävä 4.1.8.1–4.1.8.4 kohdan vaatimukset. Vaatimuksia ei sovelleta sähkömoottorijärjestelmiin.
4.1.8.1 Öljyn lämpötila
Öljyn lämpötila on mitattava öljypohjan keskeltä tai muusta sopivasta paikasta hyvän teknisen käytännön mukaisesti.
Tarvittaessa voidaan käyttää 4.1.8.4 kohdan mukaisesti lisäsäätöjärjestelmää, jolla pidetään lämpötilat komponenttivalmistajan määrittelemissä rajoissa.
Jos käytetään ulkoista öljyvoitelujärjestelmää, johon lisätään öljyä vain testausta varten, öljyn lämpötila voidaan mitata myös testattavan yksikön koteloinnista tulevasta ulostuloputkesta enintään 5 cm virtaussuunnassa ulostuloaukon jälkeen. Öljyn lämpötila ei kummassakaan tapauksessa saa ylittää komponenttivalmistajan määrittelemää raja-arvoa. Tyyppihyväksyntäviranomaiselle on osoitettava hyvän teknisen käytännön perusteella, että ulkoisen öljyvoitelujärjestelmän käytöllä ei ole tarkoitus parantaa testattavan yksikön tehokkuutta. Kun kyse on öljypiireistä, jotka eivät ole osa sähkökonejärjestelmän minkään komponentin jäähdytyspiiriä tai kytkettyjä siihen, lämpötila saa olla enintään 70 °C.
4.1.8.2 Öljyn laatu
Mittauksessa saa käyttää vain testattavan yksikön komponenttivalmistajan suosittelemia tehtaan öljyjä.
4.1.8.3 Öljyn viskositeetti
Jos tehtaan öljyksi on määritelty eri öljyjä, komponenttivalmistajan on valittava testattavalle yksikölle tehtäviä sertifiointiin liittyviä mittauksia varten sellainen öljy, jonka kinemaattisen viskositeetin vaihtelu samassa lämpötilassa on enintään ±10 prosenttia viskositeetiltaan suurimman öljyn kinemaattisesta viskositeetistä (KV100-öljylle määritetyn toleranssialueen rajoissa).
4.1.8.4 Öljyn taso ja voitelu
Öljyä on täytettävä komponenttivalmistajan huolto-ohjeissa määrittelemien enimmäis- ja vähimmäistasojen välille.
On sallittua käyttää ulkoista öljyvoitelu- ja suodatinjärjestelmää. Testattavan yksikön kotelointia voidaan mukauttaa öljyvoitelujärjestelmän asentamista varten.
Öljyvoitelujärjestelmää ei saa asentaa siten, että sillä voitaisiin muuttaa testattavan yksikön öljytasoa tehokkuuden parantamiseksi tai käyttövoiman tuottamiseksi hyvän teknisen käytännön mukaisesti.
4.1.9 Etumerkit
4.1.9.1 Vääntömomentti ja teho
Mitattujen vääntömomentti- ja tehoarvojen etumerkki on positiivinen, kun testattava yksikkö käyttää dynamometriä, ja negatiivinen, kun testattava laite jarruttaa dynamometriä (eli dynamometri käyttää testattavaa laitetta).
4.1.9.2 Virta
Mitattujen virta-arvojen etumerkki on positiivinen, kun testattava yksikkö ottaa sähkötehoa vaihtosuuntaajan (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimen) virtalähteestä, ja negatiivinen, kun testattava yksikkö syöttää sähkötehoa vaihtosuuntaajaan (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimeen) ja virtalähteeseen.
4.2 Tehtävät testit
Taulukossa 2 esitetään kaikki testit, jotka on tehtävä yksittäiselle lisäyksen 13 mukaisesti määritellylle sähkökonejärjestelmäperheelle tai IEPC-komponenttiperheelle.
Jäljempänä olevan 4.2.6 kohdan mukaista sähkötehon kartoitussyklin (EPMC) ja 4.2.3 kohdan mukaista vastuskäyrän määrittämistä ei tehdä muille perheen jäsenille kuin perheen kantajäsenelle.
Jos komponenttivalmistajan pyynnöstä sovelletaan tämän asetuksen 15 artiklan 5 kohtaa, EPMC-sykli määritetään 4.2.6 kohdan mukaisesti ja vastuskäyrä 4.2.3 kohdan mukaisesti lisäksi myös asianomaiselle sähkökoneelle tai IEPC-komponentille.
Taulukko 2
Yleisesitys sähkökonejärjestelmille ja IEPC-komponenteille tehtävistä testeistä
Testattavan yksikön lämpötila on mittausten aikana pidettävä komponenttivalmistajan määrittelemissä rajoissa.
Kaikissa testeissä on käytettävä rasituksen pienentämistoiminnetta, joka on riippuvainen täysin aktiivisen sähkökonejärjestelmän lämpötilarajoista. Jos sähkökonejärjestelmän ulkopuolella oleviin järjestelmiin liittyvät parametrit vaikuttavat myös ajoneuvon sisäisissä sovelluksissa olevaan rasituksen pienentämistoiminteeseen, näitä muita parametreja ei oteta huomioon missään tämän liitteen mukaisesti tehdyissä testeissä.
Sähkökonejärjestelmän vääntömomentti- ja pyörimisnopeusarvoilla viitataan sähkökoneen pyörivään akseliin, ellei toisin mainita.
IEPC-komponentin vääntömomentti- ja pyörimisnopeusarvoilla viitataan vaihdelaatikon ulostuloon tai, jos asennelmassa on myös tasauspyörästö, tasauspyörästön ulostuloon, ellei toisin mainita.
4.2.2 Vääntömomentin ylä- ja alarajojen testaaminen
Testissä mitataan testattavan yksikön vääntömomentin ylä- ja alarajat ja tarkastetaan, vastaavatko ne järjestelmän osalta ilmoitettuja rajoja.
Monivaihteisella vaihdelaatikolla varustetun IEPC-komponentin tapauksessa testi tehdään vain sillä vaihteella, jonka välityssuhteen arvo on lähinnä arvoa 1. Jos kahden vaihteen välityssuhteet ovat yhtä lähellä arvoa 1, testi tehdään vain sillä vaihteella, jonka välityssuhde on suurempi.
4.2.2.1 Komponenttivalmistajan ilmoittamat arvot
Komponenttivalmistajan on ennen testiä ilmoitettava testattavan yksikön vääntömomentin suurimmat ja pienimmät arvot suhteessa testattavan yksikön pyörimisnopeuteen arvon 0 rpm ja yksikön suurimman käyttönopeuden välillä. Arvot on ilmoitettava erikseen molempien jännitteiden Vmin,Test ja Vmax,Test osalta.
4.2.2.2 Vääntömomentin ylärajan tarkastaminen
Testattavaa yksikköä on esivakautettava (ts. sitä käyttämättä) ympäristön lämpötilassa 25 ± 10 °C vähintään kahden tunnin ajan ennen testin aloittamista. Jos testi tehdään välittömästi jonkin toisen tämän liitteen mukaisesti tehdyn testin jälkeen, tämä vähintään kahden tunnin esivakautus voidaan jättää pois tai sitä voidaan lyhentää, kunhan testattava yksikkö pysyy testikammiossa ja kammion sisäilman lämpötila pidetään arvossa 25 ± 10 °C.
Testattavaa yksikköä on juuri ennen testiä käytettävä testipenkissä kolme minuuttia siten, että saadaan 80 prosenttia enimmäistehosta komponenttivalmistajan suosittelemalla nopeudella.
Testattavan yksikön toisiomomentti ja pyörimisnopeus on mitattava vähintään kymmenellä eri pyörimisnopeudella, jotta voidaan täsmällisesti määrittää suurinta vääntömomenttia kuvaava käyrä pienimmästä suurimpaan nopeuteen.
Komponenttivalmistajan on määriteltävä pienin nopeusasetuspiste tasolle, joka on enintään 2 prosenttia testattavan yksikön suurimmasta käyttönopeudesta, jonka komponenttivalmistaja on ilmoittanut 4.2.2.1 kohdan mukaisesti. Jos testijärjestely ei salli järjestelmän käyttöä näin pienellä nopeusasetuksella, komponenttivalmistajan on määriteltävä pienimmäksi nopeusasetuspisteeksi pienin nopeus, jolla testi voidaan kyseisen järjestelyn mukaisesti tehdä.
Komponenttivalmistajan on määriteltävä suurimmaksi nopeusasetuspisteeksi testattavan yksikön suurin käyttönopeus, jonka komponenttivalmistaja on ilmoittanut 4.2.2.1 kohdan mukaisesti.
Loput pyörimisnopeuden eri asetuspisteet (kahdeksan tai enemmän) on sijoitettava valmistajan täsmentämiin kohtiin pienimmän ja suurimman asetuspisteen väliin. Kahden vierekkäisen nopeusasetuspisteen väli saa olla enintään 15 prosenttia komponenttivalmistajan ilmoittamasta testattavan yksikön suurimmasta käyttönopeudesta.
Yksikköä on käytettävä kussakin käyttöpisteessä vähintään kolme sekuntia. Testattavan yksikön toisiomomentti ja pyörimisnopeus kirjataan mittauksen kahden viimeisen sekunnin keskiarvona. Testi on tehtävä loppuun viidessä minuutissa.
4.2.2.3 Vääntömomentin alarajan tarkastaminen
Testattavaa yksikköä on esivakautettava (ts. sitä käyttämättä) ympäristön lämpötilassa 25 ± 10 °C vähintään kahden tunnin ajan ennen testin aloittamista. Jos testi tehdään välittömästi jonkin toisen tämän liitteen mukaisesti tehdyn testin jälkeen, tämä vähintään kahden tunnin esivakautus voidaan jättää pois tai sitä voidaan lyhentää, kunhan testattava yksikkö pysyy testikammiossa ja kammion sisäilman lämpötila pidetään arvossa 25 ± 10 °C.
Testattavaa yksikköä on juuri ennen testiä käytettävä testipenkissä kolme minuuttia siten, että saadaan 80 prosenttia enimmäistehosta komponenttivalmistajan suosittelemalla nopeudella.
Testattavan yksikön toisiomomentti ja pyörimisnopeus mitataan samalla, 4.2.2.2 kohdassa valitulla pyörimisnopeudella.
Yksikköä on käytettävä kussakin käyttöpisteessä vähintään kolme sekuntia. Testattavan yksikön toisiomomentti ja pyörimisnopeus kirjataan mittauksen kahden viimeisen sekunnin keskiarvona. Testi on tehtävä loppuun viidessä minuutissa.
4.2.2.4 Tulosten tulkinta
Testattavan yksikön suurimman vääntömomentin arvot, jotka komponenttivalmistaja on ilmoittanut 4.2.2.1 kohdan mukaisesti, on hyväksyttävä lopullisiksi arvoiksi, jos ne ovat verrattuina 4.2.2.2 kohdan mukaisesti mitattuihin arvoihin suurimman kokonaisvääntömomentin osalta enintään 2 prosenttia suuremmat ja muissa mittauspisteissä mitattujen arvojen osalta enintään 4 prosenttia suuremmat ja pyörimisnopeuden osalta ±2 prosentin vaihteluvälin sisällä.
Jos komponenttivalmistajan ilmoittamat suurimman vääntömomentin arvot ylittävät edellä määritellyt rajat, lopullisina arvoina käytetään todellisia mitattuja arvoja.
Jos testattavan yksikön suurimman vääntömomentin arvot, jotka komponenttivalmistaja on ilmoittanut 4.2.2.1 kohdan mukaisesti, ovat pienemmät kuin 4.2.2.2 kohdan mukaisesti mitatut arvot, lopullisina arvoina käytetään komponenttivalmistajan ilmoittamia arvoja.
Testattavan yksikön pienimmän vääntömomentin arvot, jotka komponenttivalmistaja on ilmoittanut 4.2.2.1 kohdan mukaisesti, on hyväksyttävä lopullisiksi arvoiksi, jos ne ovat verrattuina 4.2.2.3 kohdan mukaisesti mitattuihin arvoihin pienimmän kokonaisvääntömomentin osalta enintään 2 prosenttia pienemmät ja muissa mittauspisteissä mitattujen arvojen osalta enintään 4 prosenttia pienemmät ja pyörimisnopeuden osalta ±2 prosentin vaihteluvälin sisällä.
Jos komponenttivalmistajan ilmoittamat pienimmän vääntömomentin arvot ylittävät edellä määritellyt rajat, lopullisina arvoina käytetään todellisia mitattuja arvoja.
Jos testattavan yksikön pienimmän vääntömomentin arvot, jotka komponenttivalmistaja on ilmoittanut 4.2.2.1 kohdan mukaisesti, ovat suuremmat kuin 4.2.2.3 kohdan mukaisesti mitatut arvot, lopullisina arvoina käytetään komponenttivalmistajan ilmoittamia arvoja.
4.2.3 Vastuskäyrätesti
Testissä mitataan testattavan yksikön vastushäviöt eli se mekaaninen ja/tai sähköinen teho, jota tarvitaan järjestelmän pyörittämiseen tietyllä nopeudella ulkoisia tehonlähteitä käyttämällä.
Testattavaa yksikköä on esivakautettava (ts. sitä käyttämättä) ympäristön lämpötilassa 25 ± 10 °C vähintään kahden tunnin ajan. Jos testi tehdään välittömästi jonkin toisen tämän liitteen mukaisesti tehdyn testin jälkeen, tämä vähintään kahden tunnin esivakautus voidaan jättää pois tai sitä voidaan lyhentää, kunhan testattava yksikkö pysyy testikammiossa ja kammion sisäilman lämpötila pidetään arvossa 25 ± 10 °C.
Testattavaa yksikköä voidaan juuri ennen testiä käytettävä testipenkissä kolme minuuttia siten, että saadaan 80 prosenttia enimmäistehosta komponenttivalmistajan suosittelemalla nopeudella.
Varsinaisen testin tekemiseen käytetään jotakin seuraavista vaihtoehdoista:
—
Vaihtoehto A: Testattavan yksikön ulostuloakseli kytketään kuormituskoneeseen (eli dynamometriin), jolla sitten käytetään testattavaa yksikköä tavoitepyörimisnopeudella. Vaihtosuuntaajan (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimen) virtalähde tai vaihtosuuntaajan ja sähkökoneen väliset vaihtovirtavaihekaapelit voidaan kytkeä pois toiminnasta tai irrottaa.
—
Vaihtoehto B: Testattavan yksikön ulostuloakselia ei kytketä kuormituskoneeseen (eli dynamometriin), ja yksikköä käyttää tavoitepyörimisnopeudella (vaihtosuuntaajan (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimen) virtalähde.
—
Vaihtoehto C: Testattavan yksikön ulostuloakseli kytketään kuormituskoneeseen (eli dynamometriin), ja yksikköä käyttää tavoitepyörimisnopeudella joko kuormituskone (dynamometri) tai vaihtosuuntaajan (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimen) virtalähde tai molemmat yhdessä.
Testi tehdään vähintään 4.2.2.2 kohdassa valituilla pyörimisnopeuksilla, mutta siihen voidaan lisätä myös muita pyörimisnopeuksia. Testattavaa yksikköä käytetään kaikissa käyttöpisteissä vähintään 10 sekuntia, joiden aikana yksikön todellisen pyörimisnopeuden on pysyttävä ± 2 prosentin sisällä asetuspisteestä.
Seuraavat arvot kirjataan mittauksen viiden viimeisen sekunnin keskiarvona sen mukaan, mikä testausvaihtoehto on valittu:
—
vaihtoehdot B ja C: vaihtosuuntaajaan (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimeen) syötetty sähköteho
—
vaihtoehdot A ja C: testattavan yksikön ulostuloakseleihin kohdistuva kuormituskoneen (dynamometrin) vääntömomentti
—
kaikki vaihtoehdot: testattavan yksikön pyörimisnopeus.
Monivaihteisella vaihdelaatikolla varustetun IEPC-komponentin tapauksessa testi tehdään vain sillä vaihteella, jonka välityssuhteen arvo on lähinnä arvoa 1. Jos kahden vaihteen välityssuhteet ovat yhtä lähellä arvoa 1, testi tehdään vain sillä vaihteella, jonka välityssuhde on suurempi.
Testi voidaan tehdä lisäksi kaikilla muillakin IEPC-komponentin eteenpäinajovaihteilla, jolloin niistä kaikista saadaan oma tietokokonaisuus.
4.2.4 30 minuutin suurimman jatkuvan vääntömomentin testaaminen
Testissä mitataan suurin 30 minuutin jatkuva vääntömomentti, jonka testattava yksikkö voi keskimäärin tuottaa 1 800 sekunnin aikana.
Monivaihteisella vaihdelaatikolla varustetun IEPC-komponentin tapauksessa testi tehdään vain sillä vaihteella, jonka välityssuhteen arvo on lähinnä arvoa 1. Jos kahden vaihteen välityssuhteet ovat yhtä lähellä arvoa 1, testi tehdään vain sillä vaihteella, jonka välityssuhde on suurempi.
4.2.4.1 Komponenttivalmistajan ilmoittamat arvot
Komponenttivalmistajan on ennen testiä ilmoitettava testattavan yksikön 30 minuutin suurimman jatkuvan vääntömomentin arvot ja niitä vastaava pyörimisnopeus. Pyörimisnopeuden on oltava alueella, jolla mekaaninen teho on yli 90 prosenttia suurimmasta kokonaistehosta, joka on määritetty 4.2.2 kohdan mukaisesti kirjatuista vastaavaa jännitettä koskevista suurimman vääntömomentin raja-arvoon liittyvistä tiedoista. Arvot on ilmoitettava erikseen molempien jännitteiden Vmin,Test ja Vmax,Test osalta.
4.2.4.2 30 minuutin suurimman jatkuvan vääntömomentin tarkastaminen
Testattavaa yksikköä on esivakautettava (ts. sitä käyttämättä) ympäristön lämpötilassa 25 ± 10 °C vähintään neljän tunnin ajan. Jos testi tehdään välittömästi jonkin toisen tämän liitteen mukaisesti tehdyn testin jälkeen, tämä vähintään neljän tunnin esivakautus voidaan jättää pois tai sitä voidaan lyhentää, kunhan testattava yksikkö pysyy testikammiossa ja kammion sisäilman lämpötila pidetään arvossa 25 ± 10 °C.
Testattavaa yksikköä on käytettävä vääntömomentti- ja nopeusasetuksella, joka vastaa 30 minuutin suurinta jatkuvaa vääntömomenttia, jonka komponenttivalmistaja on 4.2.4.1 kohdan mukaisesti ilmoittanut 1 800 sekunnin ajalle.
Testattavan yksikön toisiomomentti ja pyörimisnopeus sekä vaihtosuuntaajaan (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimeen) syötettävä tai siitä saatava sähköteho on mitattava tältä 1 800 sekunnin ajalta. Jakson aikana mitatun mekaanisen tehon arvon on oltava ±5 prosentin sisällä mekaanisen tehon arvosta, jonka komponenttivalmistaja on ilmoittanut 4.2.4.1 kohdan mukaisesti, ja pyörimisnopeuden ±2 prosentin sisällä arvosta, jonka komponenttivalmistaja on ilmoittanut 4.2.4.1 kohdan mukaisesti. 30 minuutin suurin jatkuva vääntömomentti on 1 800 sekunnin mittausjaksolla mitattu keskimääräinen toisiomomentti. Vastaava pyörimisnopeus on 1 800 sekunnin mittausjaksolla mitattu keskimääräinen pyörimisnopeus.
4.2.4.3 Tulosten tulkinta
Komponenttivalmistajan 4.2.4.1 kohdan mukaisesti ilmoittamat arvot on hyväksyttävä lopullisiksi arvoiksi, jos ne ovat verrattuina 4.2.4.2 kohdan mukaisesti määritettyihin keskiarvoihin vääntömomentin osalta enintään 4 prosenttia suuremmat ja pyörimisnopeuden osalta ±2 prosentin vaihteluvälin sisällä.
Jos valmistajan ilmoittamat arvot ylittävät edellä määritellyt rajat, toistetaan 4.2.4.1–4.2.4.3 kohdassa vaaditut 30 sekunnin suurinta jatkuvaa vääntömomenttia ja/tai vastaavaa pyörimisnopeutta koskevat toimenpiteet käyttämällä toisia arvoja.
Jos komponenttivalmistajan 4.2.4.1 kohdan mukaisesti ilmoittama vääntömomenttiarvo on pienempi kuin 4.2.4.2 kohdan mukaisesti määritetty vääntömomenttiarvo ja pyörimisnopeusarvo on ±2 prosentin sisällä, lopullisina arvoina käytetään komponenttivalmistajan ilmoittamia arvoja.
Lisäksi lasketaan vaihtosuuntaajaan (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimeen) syötettävän tai siitä saatavan sähkötehon todellinen mitattu keskiarvo 1 800 sekunnin mittausajalta. Sen lisäksi lasketaan keskimääräinen 30 minuutin jatkuva teho 30 minuutin suurimman jatkuvan vääntömomentin ja vastaavan pyörimisnopeuden lopullisista arvoista.
4.2.5 Ylikuormitusominaisuuksien testaaminen
Testissä mitataan, kuinka pitkään testattava yksikkö pystyy tuottamaan suurinta toisiomomenttia, ja johdetaan sen perusteella järjestelmän ylikuormitusominaisuudet.
Monivaihteisella vaihdelaatikolla varustetun IEPC-komponentin tapauksessa testi tehdään vain sillä vaihteella, jonka välityssuhteen arvo on lähinnä arvoa 1. Jos kahden vaihteen välityssuhteet ovat yhtä lähellä arvoa 1, testi tehdään vain sillä vaihteella, jonka välityssuhde on suurempi.
4.2.5.1 Komponenttivalmistajan ilmoittamat arvot
Komponenttivalmistajan on ilmoitettava testattavan yksikön suurimman toisiomomentin arvot testiin valitulla pyörimisnopeudella samoin kuin vastaava pyörimisnopeus ennen testiä. Vastaavan pyörimisnopeuden on oltava sama kuin se, jota käytettiin nopeusasetuksena mittauksessa, joka tehtiin 4.2.4.2 kohdan mukaisesti vastaavalla jännitteellä. Testattavan yksikön suurimman toisiomomentin ilmoitetun arvon on oltava suurempi tai yhtä suuri kuin 30 minuutin suurin jatkuva vääntömomentti, joka määritettiin 4.2.4.3 kohdan mukaisesti vastaavalla jännitteellä.
Komponenttivalmistajan on lisäksi ilmoitettava aika t0_maxP eli se, kuinka kauan testattavan yksikön suurinta toisiomomenttia voidaan pitää jatkuvasti yllä 4.2.5.2 kohdan mukaisista olosuhteista lähtien. Arvot on ilmoitettava erikseen molempien jännitteiden Vmin,Test ja Vmax,Test osalta.
4.2.5.2 Suurimman toisiomomentin tarkastaminen
Testattavaa yksikköä on esivakautettava (ts. sitä käyttämättä) ympäristön lämpötilassa 25 ± 10 °C vähintään kahden tunnin ajan. Jos testi tehdään välittömästi jonkin toisen tämän liitteen mukaisesti tehdyn testin jälkeen, tämä vähintään kahden tunnin esivakautus voidaan jättää pois tai sitä voidaan lyhentää, kunhan testattava yksikkö pysyy testikammiossa ja kammion sisäilman lämpötila pidetään arvossa 25 ± 10 °C.
Testattavaa yksikköä on juuri ennen testiä käytettävä testipenkissä 30 minuuttia siten, että saadaan 50 prosenttia 30 minuutin suurimmasta jatkuvasta vääntömomentista 4.2.4.3 kohdan mukaisesti määritetyllä vastaavalla nopeusasetuksella.
Testattavaa yksikköä on käytettävä vääntömomentti- ja nopeusasetuksella, joka vastaa suurinta toisiomomenttia, jonka komponenttivalmistaja on 4.2.5.1 kohdan mukaisesti ilmoittanut.
Testattavan yksikön toisiomomentti ja pyörimisnopeus sekä vaihtosuuntaajaan (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimeen) syötettävä tai siitä saatava tasavirtakäyttöjännite ja sähköteho on mitattava ajalta t0_maxP, jonka komponenttivalmistaja on ilmoittanut 4.2.5.1 kohdan mukaisesti.
4.2.5.3 Tulosten tulkinta
Vääntömomentin ja pyörimisnopeuden kirjatut arvot, jotka on mitattu ajan suhteen 4.2.5.2 kohdan mukaisesti, hyväksytään, jos ne poikkeavat vääntömomentin osalta enintään ±2 prosenttia ja pyörimisnopeuden osalta enintään ±2 prosenttia niistä arvoista, jotka komponenttivalmistaja on 4.2.5.1 kohdan mukaisesti ilmoittanut koko ajalta t0_maxP.
Jos komponenttivalmistajan ilmoittamat arvot eivät mahdu tämän kohdan ensimmäisessä kappaleessa määriteltyihin toleransseihin, toistetaan 4.2.5.1, 4.2.5.2 kohdassa ja tässä kohdassa kuvatut menettelyt testattavan yksikön suurimman toisiomomentin ja/tai ajan t0_maxP osalta käyttämällä toisia arvoja.
Lopullisina arvoina ylikuormituspisteen arvioinnissa on käytettävä ajalta t0_maxP mitattujen todellisten arvojen keskiarvoa, joka on laskettu signaaleille, jotka ilmoittavat pyörimisnopeuden, vääntömomentin ja vaihtosuuntaajaan (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimeen) syötettävän tasavirtakäyttöjännitteen. Lisäksi lasketaan vaihtosuuntaajaan (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimeen) syötettävän tai siitä saatavan sähkötehon todellinen mitattu keskiarvo ajalta t0_maxP.
4.2.6 EPMC-syklin testaaminen
EPMC-sykliä koskevassa testissä mitataan vaihtosuuntaajaan (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimeen) syötettävä tai siitä saatava sähköteho testattavan yksikön eri käyttöpisteissä.
4.2.6.1 Esivakautus
Testattavaa yksikköä on esivakautettava (ts. sitä käyttämättä) ympäristön lämpötilassa 25 ± 10 °C vähintään kahden tunnin ajan. Jos testi tehdään välittömästi jonkin toisen tämän liitteen mukaisesti tehdyn testin jälkeen, tämä vähintään kahden tunnin esivakautus voidaan jättää pois tai sitä voidaan lyhentää, kunhan testattava yksikkö pysyy testikammiossa ja kammion sisäilman lämpötila pidetään arvossa 25 ± 10 °C.
4.2.6.2 Mitattavat käyttöpisteet
Monivaihteisella vaihdelaatikolla varustetun IEPC-komponentin tapauksessa määritetään kullekin eteenpäinajovaihteelle pyörimisnopeuden asetuspisteet 4.2.6.2.1 kohdan ja vääntömomentin asetuspisteet 4.2.6.2.2 kohdan mukaisesti.
4.2.6.2.1 Pyörimisnopeuden asetuspisteet
Kun kyseessä on itsenäinen sähkökonejärjestelmä tai IEPC-komponentti, jossa ei ole vaihdettavia vaihteita, asetuspisteet määritellään seuraavasti:
(a)
Testattavan yksikön pyörimisnopeuden asetuspisteinä käytetään samoja asetuspisteitä kuin 4.2.2.2 kohdan mukaisessa mittauksessa vastaavalla jännitteellä.
(b)
Edellä a alakohdassa määriteltyjen asetuspisteiden lisäksi käytetään asetuspistettä, jota käytettiin 4.2.4.2 kohdan mukaisesti vastaavalla jännitteellä tehdyssä 30 minuutin jatkuvan vääntömomentin tarkastuksessa.
(c)
Edellä a ja b alakohdassa määriteltyjen asetuspisteiden lisäksi voidaan määritellä muitakin asetuspisteitä.
Monivaihteisella vaihdelaatikolla varustetun IEPC-komponentin tapauksessa määritetään kullekin eteenpäinajovaihteelle erillinen pyörimisnopeuden asetuspisteiden kokonaisuus seuraavasti:
(d)
Määritetään a–c alakohdan mukaisesti pyörimisnopeuden asetuspisteet vaihteelle, jonka välityssuhde on lähinnä arvoa 1 (jos kahden vaihteen välityssuhteet ovat yhtä lähellä arvoa 1, testi tehdään vain sillä vaihteella, jonka välityssuhde on suurempi), ja käytetään näin saatuja asetuspisteitä nk,gear_iCT1 seuraavassa vaiheessa, joka kuvataan e alakohdassa.
(e)
Muunnetaan nämä pyörimisnopeuden asetuspisteet kaikkia muita vaihteita koskeviksi vastaaviksi asetuspisteiksi seuraavalla yhtälöllä:
nk,gear = nk,gear_iCT1 × igear_iCT1 / igear
jossa
nk,gear
=
pyörimisnopeuden asetuspiste k yksittäiselle vaihteelle
(k = 1, 2, 3, …, suurin pyörimisnopeuden asetuspisteiden lukumäärä)
(gear = 1, …, suurimman vaihteen numero)
nk,gear_iCT1
=
pyörimisnopeuden asetuspiste k vaihteelle, jonka välityssuhde on lähinnä arvoa 1 d alakohdan mukaisesti
(k = 1, 2, 3, …, suurin pyörimisnopeuden asetuspisteiden lukumäärä)
igear
=
yksittäisen vaihteen välityssuhde [-]
(gear = 1, …, suurimman vaihteen numero)
igear_iCT1
=
sen vaihteen välityssuhde, jonka välityssuhde on lähinnä arvoa 1 d
alakohdan mukaisesti [-]
4.2.6.2.2 Vääntömomentin asetuspisteet
Kun kyseessä on itsenäinen sähkökonejärjestelmä tai IEPC-komponentti, jossa ei ole vaihdettavia vaihteita, asetuspisteet määritellään seuraavasti:
(a)
Testattavan yksikön vääntömomentille on määriteltävä mittausta varten ainakin 10 asetuspistettä, jotka sijoitetaan sekä positiivisen (ajo) että negatiivisen (jarrutus) momentin puolelle. Pienimmän ja suurimman vääntömomenttiasetuspisteen määrittelyn perustana käytetään vääntömomentin ala- ja ylärajoja, jotka on määritetty 4.2.2.4 kohdan mukaisesti vastaavalle jännitetasolle. Näiden arvojen perusteella määritetty pienin kokonaisvääntömomentti Tmin_overall otetaan pienimmäksi vääntömomenttiasetuspisteeksi ja suurin kokonaisvääntömomentti Tmax_overall suurimmaksi vääntömomenttiasetuspisteeksi.
(b)
Loput eri vääntömomenttiasetuspisteet (kahdeksan tai enemmän) on sijoitettava pienimmän ja suurimman vääntömomenttiasetuksen väliin. Kahden vierekkäisen vääntömomenttiasetuspisteen väli saa olla enintään 22,5 prosenttia komponentin 4.2.2.4 kohdan mukaisesti määritetystä testattavan yksikön suurimmasta vääntömomentista vastaavalla jännitteellä.
(c)
Positiivisen vääntömomentin raja-arvoksi tietyllä pyörimisnopeudella otetaan kyseistä pyörimisnopeutta vastaava vääntömomentin yläraja, joka on määritetty 4.2.2.4 kohdan mukaisesti vastaavalla jännitteellä ja josta vähennetään viisi prosenttia arvosta Tmax_overall. Kaikki tiettyä pyörimisnopeuden asetuspistettä vastaavat vääntömomentin asetuspisteet, jotka ovat suurempia kuin positiivisen vääntömomentin raja-arvo kyseisellä pyörimisnopeudella, korvataan yhdellä ja samalla vääntömomentin asetuspisteellä, joka on sama kuin vääntömomentin yläraja tällä pyörimisnopeudella.
(d)
Negatiivisen vääntömomentin raja-arvoksi tietyllä pyörimisnopeudella otetaan kyseistä pyörimisnopeutta vastaava vääntömomentin alaraja, joka on määritetty 4.2.2.4 kohdan mukaisesti vastaavalla jännitteellä ja josta vähennetään viisi prosenttia arvosta Tmax_overall. Kaikki tiettyä pyörimisnopeusasetusta vastaavat vääntömomentin asetuspisteet, jotka ovat pienempiä kuin negatiivisen vääntömomentin raja-arvo kyseisellä pyörimisnopeudella, korvataan yhdellä ja samalla vääntömomentin asetuspisteellä, joka on sama kuin vääntömomentin alaraja tällä pyörimisnopeusasetuksella.
(e)
Tiettyä pyörimisnopeusasetuspistettä koskevat vääntömomentin ala- ja ylärajat määritetään lineaarisella interpoloinnilla tiedoista, jotka on saatu 4.2.2.4 kohdan mukaisesti vastaavalla jännitteellä.
Monivaihteisella vaihdelaatikolla varustetun IEPC-komponentin tapauksessa määritetään kullekin vaihteelle erillinen vääntömomentin asetuspisteiden kokonaisuus seuraavasti:
(a)
Määritetään a–e alakohdan mukaisesti vääntömomentin asetuspisteet vaihteelle, jonka välityssuhde on lähinnä arvoa 1 (jos kahden vaihteen välityssuhteet ovat yhtä lähellä arvoa 1, testi tehdään vain sillä vaihteella, jonka välityssuhde on suurempi), ja käytetään näin saatuja asetuspisteitä nj,gear_iCT1 seuraavassa vaiheessa, joka kuvataan g ja h alakohdassa.
(b)
Muunnetaan nämä vääntömomentin asetuspisteet kaikkia muita vaihteita koskeviksi vastaaviksi asetuspisteiksi seuraavalla yhtälöllä:
(j = 1, 2, 3, …, suurin vääntömomentin asetuspisteiden lukumäärä)
(gear = 1, …, suurimman vaihteen numero)
Tj,gear_iCT1
=
vääntömomentin asetuspiste j vaihteelle, jonka välityssuhde on lähinnä arvoa 1 f
alakohdan mukaisesti
(j = 1, 2, 3, …, suurin vääntömomentin asetuspisteiden lukumäärä)
igear
=
yksittäisen vaihteen välityssuhde [-]
(gear = 1, …, suurimman vaihteen numero)
igear_iCT1
=
sen vaihteen välityssuhde, jonka välityssuhde on lähinnä arvoa 1 f
alakohdan mukaisesti [-]
(c)
Vääntömomentin asetuspisteitä Tj,gear, joiden absoluuttinen arvo on yli 10 kNm, ei tarvitse mitata 4.2.6.4 kohdan mukaisesti tehtävässä varsinaisessa testauksessa.
4.2.6.3 Mitattavat signaalit
Mitataan vaihtosuuntaajaan (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimeen) syötettävä tai siitä saatava sähköteho sekä testattavan yksikön toisiomomentti ja pyörimisnopeus 4.2.6.2 kohdan mukaisesti määritetyissä käyttöpisteissä.
4.2.6.4 Testin kulku
Testi koostuu vakaan tilan asetuspisteistä, joille on määritelty pyörimisnopeus ja vääntömomentti 4.2.6.2 kohdan mukaisesti.
Jos testi keskeytyy odottamattomasti, sitä voidaan jatkaa seuraavin edellytyksin:
—
Testattava yksikkö pysyy testikammiossa ja kammion sisäilman lämpötila pidetään arvossa 25 ± 10 °C.
—
Ennen testin jatkamista testattavalle yksikölle tehdään testipenkissä lämmitysajo komponenttivalmistajan suositusten mukaisesti.
—
Lämmitysajon jälkeen testiä jatketaan käyttämällä keskeytymistilanteeseen nähden seuraavaksi pienempää pyörimisnopeuden asetuspistettä.
—
Seuraavaksi pienempää asetuspistettä käyttäen noudatetaan jäljempänä a–m alakohdassa kuvattua testisekvenssiä, mutta vain esivakauttamista varten eli mittaustietoja kirjaamatta.
—
Mittaustietojen kirjaaminen aloitetaan ensimmäisestä käyttöpisteestä siinä pyörimisnopeuden asetuspisteessä, jossa testi keskeytyi.
IEPC-komponentin tapauksessa menetellään seuraavasti:
—
Testi tehdään kaikille vaihteille siten, että aloitetaan siitä vaihteesta, jonka välityssuhde on suurin, ja jatketaan sitten järjestyksessä välityssuhteeltaan pienempiin vaihteisiin.
—
Kaikki asetuspisteet, jotka kuuluvat kyseiselle vaihteelle 4.2.6.2 kohdan mukaisesti määritettyyn kokonaisuuteen, on käytävä läpi, ennen kuin mittausta jatketaan toisella vaihteella.
—
Testi voidaan keskeyttää, kun tarkasteltavaa vaihdetta koskeva mittaus on saatu päätökseen.
—
Eri momenttimittarien käyttö on tällöin sallittua.
Juuri ennen testin aloittamista ensimmäisessä asetuspisteessä tehdään testattavalle yksikölle testipenkissä lämmitysajo komponenttivalmistajan suositusten mukaisesti. Ensimmäiseksi pyörimisnopeuden asetuspisteeksi sille mittauksen kohteena olevalle vaihteelle, josta EPMC-syklin testaaminen aloitetaan, otetaan pienin pyörimisnopeuden asetuspiste.
Muita mittauksen kohteena olevan vaihteen asetuspisteitä sovelletaan seuraavassa järjestyksessä:
(a)
Ensimmäiseksi käyttöpisteeksi tietyssä pyörimisnopeuden asetuspisteessä otetaan suurin vääntömomentti kyseisellä nopeudella.
(b)
Seuraava käyttöpiste asetetaan samalle nopeudelle ja pienimpään positiivisen vääntömomentin (ajo) asetuspisteeseen.
(c)
Seuraava käyttöpiste asetetaan samalle nopeudelle ja toiseksi suurempaan positiivisen vääntömomentin (ajo) asetuspisteeseen.
(d)
Seuraava käyttöpiste asetetaan samalle nopeudelle ja toiseksi pienimpään positiivisen vääntömomentin (ajo) asetuspisteeseen.
(e)
Vaihtamista jäljellä olevista suurimmista jäljellä oleviin pienimpiin vääntömomentin asetuspisteisiin jatketaan, kunnes kaikki positiivisen vääntömomentin (ajo) asetuspisteet tietyssä pyörimisnopeuden asetuspisteessä on mitattu.
(f)
Ennen siirtymistä vaiheeseen g voidaan testattavaa yksikköä jäähdyttää komponenttivalmistajan suositusten mukaan käyttämällä yksikköä komponenttivalmistajan määrittelemässä asetuspisteessä.
(g)
Sitten tehdään mittaukset negatiivisen vääntömomentin (jarrutus) asetuspisteissä samassa pyörimisnopeuden asetuspisteessä aloittaen tämän nopeuden pienimmästä vääntömomentista.
(h)
Seuraava käyttöpiste asetetaan samalle nopeudelle ja toiseksi suurempaan negatiivisen vääntömomentin (jarrutus) asetuspisteeseen.
(i)
Seuraava käyttöpiste asetetaan samalle nopeudelle ja toiseksi pienimpään negatiivisen vääntömomentin (jarrutus) asetuspisteeseen.
(j)
Seuraava käyttöpiste asetetaan samalle nopeudelle ja toiseksi suurimpaan negatiivisen vääntömomentin (jarrutus) asetuspisteeseen.
(k)
Vaihtamista jäljellä olevista suurimmista jäljellä oleviin pienimpiin vääntömomentin asetuspisteisiin jatketaan, kunnes kaikki negatiivisen vääntömomentin (jarrutus) asetuspisteet tietyssä pyörimisnopeuden asetuspisteessä on mitattu.
(l)
Ennen siirtymistä vaiheeseen m voidaan testattavaa yksikköä jäähdyttää komponenttivalmistajan suositusten mukaan käyttämällä yksikköä komponenttivalmistajan määrittelemässä asetuspisteessä.
(m)
Testiä jatketaan seuraavaksi suurimmassa pyörimisnopeuden asetuspisteessä toistamalla edellä määritellyn testisekvenssin vaiheet a–m, kunnes kaikki mittauksen kohteena olevan vaihteen pyörimisnopeuden asetuspisteet on käyty läpi.
Yksikköä on käytettävä kussakin käyttöpisteessä vähintään viisi sekuntia. Testattavan yksikön pyörimisnopeus on tämän käyttöjakson aikana pidettävä pyörimisnopeuden asetuspisteessä siten, että sallittu poikkeama on ±1 % tai 20 rpm sen mukaan, kumpi on suurempi. Tämän käyttöjakson aikana on lisäksi vääntömomentti pidettävä vääntömomentin asetuspisteessä siten, että sallittu poikkeama on ±1 % tai ±5 Nm asetuspisteen arvosta sen mukaan, kumpi on suurempi. Tämä ei kuitenkaan koske suurinta ja pienintä vääntömomentin asetuspistettä kussakin pyörimisnopeuden asetuspisteessä.
Vaihtosuuntaajaan (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimeen) syötettävä tai siitä saatava sähköteho sekä testattavan yksikön toisiomomentti ja pyörimisnopeus kirjataan tämän keskiarvona käyttöjakson kahdelta viimeiseltä sekunnilta.
Kaikki 4.3.2–4.3.6 kohdassa määritellyt jälkikäsittelyvaiheet on suoritettava kaikille tietokokonaisuuksille, jotka on saatu 4.1.3 kohdan mukaisilla kahdella eri jännitteellä erikseen tehdyistä mittauksista.
4.3.2 Vääntömomentin ylä- ja alarajat
Tiedot, jotka koskevat 4.2.2.4 kohdan mukaisesti määritettyjä vääntömomentin ylä- ja alarajoja, on laajennettava lineaarisella ekstrapolaatiolla (käyttäen kahta lähintä pistettä) pyörimisnopeuteen nolla ja komponenttivalmistajan ilmoittamaan testattavan yksikön suurimpaan käyttönopeuteen, jos kirjatut mittaustiedot eivät kata näitä nopeuksia.
4.3.3 Vastuskäyrä
Vastuskäyrää koskevia tietoja, jotka on määritetty 4.2.3 kohdan mukaisesti, on muokattava seuraavasti:
(1)
Jos vaihtosuuntaajan (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimen) virtalähde oli testin aikana pois toiminnasta tai irrotettuna, vastaavat vaihtosuuntaajaan (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimeen) syötetyn sähkötehon arvot asetetaan nollaksi.
(2)
Jos testattavan yksikön ulostuloakseli ei ollut kytkettynä kuormituskoneeseen (eli dynamometriin), vastaavat vääntömomenttiarvot asetetaan nollaksi.
(3)
Edellä olevien 1 ja 2 kohdan mukaisesti muutetut tiedot laajennetaan lineaarisella ekstrapolaatiolla komponenttivalmistajan ilmoittamaan testattavan yksikön suurimpaan käyttönopeuteen, jos kirjatut mittaustiedot eivät kata tätä nopeutta.
(4)
Vaihtosuuntaajaan (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimeen) syötetyn sähkötehon arvoja, joita on muutettu 1–3 kohdan mukaisesti, on pidettävä virtuaalisena mekaanisena tehohäviönä. Nämä virtuaalisen mekaanisen tehohäviön arvot muunnetaan sitten virtuaaliseksi vastusmomentiksi testattavan yksikön ulostulosakselin vastaavan pyörimisnopeuden avulla.
(5)
Kaikkien sellaisten testattavan yksikön ulostuloakselin pyörimisnopeuden asetuspisteiden osalta, jotka sisältyvät 1–3 kohdan mukaisesti muutettuihin tietoihin, on 4 kohdan mukaisesti määritetyn virtuaalisen vastusmomentin arvo lisättävä kuormituskoneen (dynamometrin) todelliseen vääntömomenttiin, jotta saadaan testattavan yksikön kokonaisvastusmomentti pyörimisnopeuden funktiona.
(6)
Edellä olevan 5 kohdan mukaisesti muutettujen tietojen perusteella määritetyt arvot, jotka koskevat testattavan yksikön kokonaisvastusmomenttia pienimmässä pyörimisnopeuden asetuspisteessä, on kopioitava uuteen pyörimisnopeutta nolla koskevaan kirjaukseen ja lisättävä 5 kohdan mukaisesti muutettuihin tietoihin.
4.3.4 EPMC-sykli
EPMC-sykliä koskevia tietoja, jotka on määritetty 4.2.6.4 kohdan mukaisesti, on laajennettava kunkin erikseen mitatun eteenpäinajovaihteen osalta seuraavasti:
(1)
Kaikkien sellaisten toisiomomenttia ja vaihtosuuntaajan sähkötehoa koskevien tietoparien arvot, jotka on määritetty pienimmässä pyörimisnopeuden asetuspisteessä, kopioidaan uuteen pyörimisnopeutta nolla koskevaan kirjaukseen.
(2)
Kaikkien sellaisten toisiomomenttia ja vaihtosuuntaajan sähkötehoa koskevien tietoparien arvot, jotka on määritetty suurimmassa pyörimisnopeuden asetuspisteessä, kopioidaan uuteen kirjaukseen, joka koskee suurinta pyörimisnopeuden asetuspistettä kerrottuna kertoimella 1,05.
(3)
Jos jossakin pyörimisnopeuden asetuspisteessä (mukaan luettuina 1 ja 2 kohdan mukaiset uudet tiedot) on jokin 4.2.6.2.2 kohdan a–g alakohdan mukaisesti määritetty vääntömomentin asetuspiste jätetty 4.2.6.2.2 kohdan h alakohdan mukaisesti pois varsinaisesta mittauksesta, lasketaan uusi datapiste seuraavasti:
(a)
Pyörimisnopeus: käytetään pois jätetyn asetuspisteen arvoa.
(b)
Vääntömomentti: käytetään pois jätetyn asetuspisteen arvoa.
(c)
Vaihtosuuntaajan teho: lasketaan uusi arvo lineaarisella ekstrapolaatiolla, jossa käytetään sen pienimmän neliösumman lineaarisen regressiolinjan kaltevuutta, joka on määritetty niiden kolmen mittauksen kohteena olleen vääntömomenttipisteen perusteella, jotka ovat lähinnä b alakohdassa vastaavalle pyörimisnopeuden asetuspisteelle määritettyä vääntömomentin arvoa.
(d)
Kun vääntömomenttiarvot ovat positiivisia, ne vaihtosuuntaajan tehon ekstrapoloidut arvot, jotka ovat pienempiä kuin b alakohdan mukaisesti saatua vääntömomenttiarvoa lähimmässä mittauksen kohteena olleessa vääntömomenttipisteessä mitattu arvo, saavat arvokseen b alakohdan mukaisesti saatua vääntömomenttiarvoa lähimmässä mittauksen kohteena olleessa vääntömomenttipisteessä mitattua vaihtosuuntaajan tehoa vastaavan arvon.
(e)
Kun vääntömomenttiarvot ovat negatiivisia, ne vaihtosuuntaajan tehon ekstrapoloidut arvot, jotka ovat suurempia kuin b alakohdan mukaisesti saatua vääntömomenttiarvoa lähimmässä mittauksen kohteena olleessa vääntömomenttipisteessä mitattu arvo, saavat arvokseen b alakohdan mukaisesti saatua vääntömomenttiarvoa lähimmässä mittauksen kohteena olleessa vääntömomenttipisteessä mitattua vaihtosuuntaajan tehoa vastaavan arvon.
(4)
Kaikkien pyörimisnopeuden asetuspisteiden (mukaan luettuina 1–3 kohdan mukaiset uudet tiedot) osalta lasketaan suurimman vääntömomentin asetuspisteen perusteella uusi datapiste seuraavasti:
(a)
Pyörimisnopeus: käytetään samaa arvoa.
(b)
Vääntömomentti: käytetään vääntömomentin arvoa kerrottuna kertoimella 1,05.
(c)
Vaihtosuuntaajan teho: lasketaan uusi arvo siten, että mekaanisen tehon ja vaihtosuuntaajan tehon suhteena määritelty teho pysyy vakiona.
(5)
Kaikkien pyörimisnopeuden asetuspisteiden (mukaan luettuina 1–3 kohdan mukaiset uudet tiedot) osalta lasketaan pienimmän vääntömomentin asetuspisteen perusteella uusi datapiste seuraavasti:
(a)
Pyörimisnopeus: käytetään samaa arvoa.
(b)
Vääntömomentti: käytetään vääntömomentin arvoa kerrottuna kertoimella 1,05.
(c)
Vaihtosuuntaajan teho: lasketaan uusi arvo siten, että vaihtosuuntaajan tehon ja mekaanisen tehon suhteena määritelty teho pysyy vakiona.
4.3.5 Ylikuormitusominaisuudet
Määritetään 4.2.5.3 kohdan mukaisesti määritettyjen ylikuormitusominaisuuksien perusteella teholuku, joka saadaan jakamalla ajalta t0_maxP laskettu keskimääräinen mekaaninen antoteho ajalta t0_maxP lasketulla keskimääräisellä vaihtosuuntaajaan (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimeen) syötettävällä tai siitä saatavalla sähköteholla.
4.3.6 30 minuutin suurin jatkuva vääntömomentti
Määritetään 4.2.4.3 kohdan mukaisesti määritettyjen tietojen perusteella teholuku, joka saadaan jakamalla keskimääräinen 30 minuutin jatkuva teho keskimääräisellä vaihtosuuntaajaan (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimeen) syötettävällä tai siitä saatavalla sähköteholla.
Otetaan perustaksi mittaustiedot, joita on käytetty30 minuutin suurimman jatkuvan vääntömomentin määrittämiseen 4.2.4.2 kohdan mukaisesti, ja määritetään 1 800 sekunnin mittausajalta saaduista aikaerotetuista arvoista seuraavat keskiarvot erikseen kullekin ulkoiseen lämmönvaihtimeen kytketylle jäähdytyspiirille:
—
jäähdytysteho
—
jäähdytysaineen lämpötila testattavan yksikön jäähdytyspiirin sisäänmenossa.
Jäähdytysteho määritetään käyttäen perustana jäähdytysaineen ominaislämpökapasiteettia, jäähdytysaineen massavirtaa ja lämpötilaeroa testattavan yksikön puolella olevassa testipenkkiin asennetussa lämmönvaihtimessa.
4.4 Tyypin 1 IHPC-komponenttien testausta koskevat erityiset vaatimukset
Tyypin 1 IHPC-komponentit jaetaan simulointivälinettä varten virtuaalisesti kahdeksi erilliseksi komponentiksi: sähkökonejärjestelmäksi ja vaihteistoksi. Sen vuoksi on määritettävä kaksi erillistä tietokokonaisuutta tässä kohdassa kuvattujen vaatimusten mukaisesti.
Tyypin 1 IHPC-komponenttien komponenttipohjaisessa testauksessa sovelletaan tämän liitteen 4.1–4.2 kohtaa.
Tyypin 1 IHPC-komponentin vääntömomentti ja pyörimisnopeus mitataan järjestelmän ulostuloakselista (eli vaihdelaatikon ulostulopuolelta ajoneuvon pyörien suuntaan).
Tyypin 1 IHPC-komponenttien tapauksessa ei sallita lisäyksen 13 mukaista perheiden määrittelyä. Testejä ei siis saa jättää tekemättä, ja kaikki 4.2 kohdassa kuvatut testit on tehtävä yhdelle ja samalle tyypin 1 IHPC-komponentille. Sen estämättä, mitä edellä vaaditaan, tyypin 1 IHPC-komponenteille ei tehdä 4.2.3 kohdan mukaista vastuskäyrän testiä.
Tyypin 1 IHPC-komponenteille ei saa luoda varsinaisia syöttötietoja kiinteiden arvojen pohjalta.
4.4.1 Tyypin 1 IHPC-komponenteille tehtävät testit
4.4.1.1 Koko järjestelmän ominaisuuksien määrittämiseksi tehtävät testit
Tässä kohdassa annetaan ohjeet koko tyypin 1 IHPC-komponentin ominaisuuksien määrittämiseksi järjestelmään kuuluvan vaihdelaatikko-osan häviöitä myöten.
Seuraavassa esitettävät testit on tehtävä noudattaen niitä vaatimuksia, jotka mainituissa kohdissa asetetaan monivaihteisella vaihdelaatikolla varustetuille IEPC-komponenteille. Käyttöakselin, jolla järjestelmään syötetään käyttövoimamomenttia, on kaikissa testeissä joko oltava kytkettynä irti ja pyörittävä vapaasti taikka kytkettynä mutta pyörimättä.
Taulukko 2 a
Yleisesitys tyypin 1 IHPC-komponenteille tehtävistä testeistä
Testi
Asianomainen kohta
Vääntömomentin ylä- ja alarajat
4.2.2
30 minuutin suurin jatkuva vääntömomentti
4.2.4
Ylikuormitusominaisuudet
4.2.5
EPMC-sykli
4.2.6
Koska tyypin 1 IHPC-komponentteihin sovelletaan IEPC-komponenteille määriteltyjä vaatimuksia, EMPC-sykli mitataan kullekin eteenpäinajovaihteelle 4.2.6.2 kohdan mukaisesti.
4.4.1.2 Järjestelmään kuuluvan vaihdelaatikko-osan häviöiden määrittämiseksi tehtävät testit
Tässä kohdassa annetaan ohjeet järjestelmään kuuluvan vaihdelaatikko-osan häviöiden määrittämiseksi.
Sitä varten järjestelmä on testattava liitteessä VI olevan 3.3 kohdan mukaisesti. Näiden vaatimusten estämättä sovelletaan seuraavaa:
—
Järjestelmään käyttövoimamomenttia syöttävä käyttöakseli kytketään dynamometriin, jolla sitä käytetään liitteessä VI olevan 3.3 kohdan mukaisesti.
—
Virransyöttö tasavirtalähteestä vaihtosuuntaajiin (tai tapauksen mukaan tasavirtamuuntimiin) katkaistaan. Jotta virransyöttö voidaan katkaista vahingoittamatta järjestelmän osia, järjestelmää voidaan muuntaa siten, että mittauksen ajaksi korvataan sähkökoneissa käytettävät magneetit tai roottorit niitä jäljittelevillä toimimattomilla kappaleilla.
—
Liitteessä VI olevassa 3.3.6.3 kohdassa määriteltyä momenttialuetta laajennetaan kattamaan myös negatiiviset momenttiarvot siten, että samat positiivisella puolella olevat vääntömomentin asetuspisteet mitataan myös negatiivisina.
4.4.2 Tyypin 1 IHPC-komponenttien mittaustietojen jälkikäsittely
Tyypin 1 IHPC-komponenttien mittaustietojen jälkikäsittelyyn sovelletaan kaikkia 4.3 kohdan vaatimuksia, ellei toisin mainita.
4.4.2.1 Koko järjestelmän ominaisuuksia koskevien tietojen jälkikäsittely
Kaikki 4.4.1.1 kohdan mukaisesti määritetyt mittaustiedot käsitellään 4.3.1–4.3.6 kohdan vaatimusten mukaisesti. Koska tyypin 1 IHPC-komponenteille ei tehdä 4.2.3 kohdan mukaista vastuskäyrän mittausta, 4.3.3 kohdan vaatimuksia ei sovelleta. Kohdissa olevia vaatimuksia, jotka koskevat nimenomaisesti monivaihteisella vaihdelaatikolla varustettua IEPC-komponenttia, on kuitenkin sovellettava.
4.4.2.2 Järjestelmään kuuluvan vaihdelaatikko-osan häviöitä koskevien tietojen jälkikäsittely
Kaikki 4.4.1.2 kohdan mukaisesti määritetyt mittaustiedot käsitellään liitteessä VI olevan 3.4 kohdan vaatimusten mukaisesti. Näiden vaatimusten estämättä sovelletaan seuraavaa:
—
Liitteessä VI olevissa 3.4.2–3.4.5 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia sovelletaan vastaavasti myös negatiivisiin vääntömomenttiarvoihin.
—
Liitteessä VI olevassa 3.4.6 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia ei sovelleta.
4.4.2.3 Virtuaalisen sähkökonejärjestelmän tietojen johtamiseen käytettävien tietojen jälkikäsittely
Virtuaalisen sähkökonejärjestelmän komponenttitietojen määrittämiseksi suoritetaan jäljempänä esitettävät toimenpiteet. Näitä jälkikäsittelytoimenpiteitä ei sovelleta 4.3.5 ja 4.3.6 kohdan mukaisesti määritettyihin kahteen teholukuun, koska kyseisiä teholukuja käytetään ainoastaan sertifioitujen hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden arviointiin.
(a)
Kaikki 4.4.2.1 kohdan mukaisesti käsiteltyjen mittaustietojen sisältämät pyörimisnopeus- ja vääntömomenttiarvot muunnetaan tyypin 1 IHPC-komponentin ulostuloakselin arvoista komponentin käyttöakseliarvoiksi seuraavien yhtälöiden mukaisesti. Jos sama testi on tehty useammalla vaihteella, muunnos tehdään erikseen kunkin vaihteen osalta.
joissa
nEM,virt
=
virtuaalisen sähkökonejärjestelmän pyörimisnopeus tyypin 1 IHPC-komponentin käyttöakselilla [rpm]
noutput
=
mitattu pyörimisnopeus tyypin 1 IHPC-komponentin ulostuloakselilla [rpm]
igbx
=
tyypin 1 IHPC-komponentin käyttöakselilla mitatun pyörimisnopeuden suhde komponentin ulostuloakselilla mitattuun pyörimisnopeuteen mittauksen aikana käytetyllä vaihteella [-]
TEM,virt
=
virtuaalisen sähkökonejärjestelmän vääntömomentti tyypin 1 IHPC-komponentin käyttöakselilla [Nm]
Toutput
=
mitattu vääntömomentti tyypin 1 IHPC-komponentin ulostuloakselilla [Nm]
Tloss,gbx
=
tyypin 1 IHPC-komponentin käyttöakselilla mitatusta pyörimisnopeudesta ja vääntömomentista riippuva momenttihäviö [Nm]. Häviö lasketaan kaksiulotteisella lineaarisella interpoloinnilla kulloisellekin vaihteelle 4.4.2.2 kohdan mukaisesti määritetyistä vaihdelaatikon häviökartoista.
gear
=
mittauksen aikana käytetty vaihde [-]
(b)
Seuraavassa esitettävien laskelmien perustana käytetään kullekin eteenpäinajovaihteelle 4.4.2.1 kohdan mukaisesti määritettyjä sähkötehokarttoja, joiden arvot on 4.4.2.3 kohdan a alakohdan mukaisesti muunnettu käyttöakseliarvoiksi. Kaikki näiden sähkötehokarttojen sisältämät vaihtosuuntaajan sähkötehon arvot muunnetaan vastaavan virtuaalisen sähkökonejärjestelmän kartan arvoiksi vähentämällä arvoista vaihdelaatikko-osan häviöt seuraavan yhtälön mukaisesti:
virtuaalisen sähkökonejärjestelmän pyörimisnopeus tyypin 1 IHPC-komponentin käyttöakselilla määritettynä 4.4.2.3 kohdan a alakohdan mukaisesti [rpm]
TEM,virt
virtuaalisen sähkökonejärjestelmän vääntömomentti tyypin 1 IHPC-komponentin käyttöakselilla määritettynä 4.4.2.3 kohdan a alakohdan mukaisesti [Nm]
Pel,meas
vaihtosuuntaajan mitattu sähköteho [W]
Tloss,gbx
tyypin 1 IHPC-komponentin käyttöakselilla mitatusta pyörimisnopeudesta ja vääntömomentista riippuva momenttihäviö [Nm]. Häviö lasketaan kaksiulotteisella lineaarisella interpoloinnilla kulloisellekin vaihteelle 4.4.2.2 kohdan mukaisesti määritetyistä vaihdelaatikon häviökartoista.
gear
mittauksen aikana käytetty vaihde [-]
(c)
Virtuaalisen sähkökonejärjestelmän vastusmomenttiarvot määritetään samoissa tyypin 1 IHPC-komponentin käyttöakselia koskevissa pyörintänopeuden asetuspisteissä (nEM,virt) kuin ne, joita käytetään virtuaalisen sähkökonejärjestelmän suurinta ja pienintä vääntömomenttia kuvaavan käyrän luomisessa. Kaikki pyörimisnopeuden eri asetuspisteissä mitatut yksittäiset vastusmomentin arvot [Nm] asetetaan nollaksi.
(d)
Virtuaalisen sähkökonejärjestelmän rotaatioinertia lasketaan muuntamalla tämän liitteen lisäyksessä 8 olevan 8 kohdan mukaisesti määritetyt tarkasteltavien sähkökoneiden inertia-arvot tyypin 1 IHPC-komponentin käyttöakselia koskeviksi vastaaviksi arvoiksi.
Koska tyypin 1 IHPC-komponentti jaetaan simulointivälinettä varten virtuaalisesti kahdeksi erilliseksi komponentiksi eli sähkökonejärjestelmäksi ja vaihteistoksi, on sähkökonejärjestelmälle ja vaihteistolle määritettävä erilliset komponenttia koskevat varsinaiset syöttötiedot. Syöttötiedoissa annettu sertifiointinumero on molemmille komponenteille eli sähkökonejärjestelmälle ja vaihteistolle sama.
4.4.3.1 Virtuaalista sähkökonejärjestelmää koskevat varsinaiset syöttötiedot
Virtuaalista sähkökonejärjestelmää koskevat varsinaiset syöttötiedot luodaan lisäyksessä 15 annettujen sähkökonejärjestelmää koskevien määritelmien mukaisesti lopullisista tiedoista, jotka saadaan toteuttamalla 4.4.2.3 kohdassa vaaditut toimenpiteet.
4.4.3.2 Virtuaalista vaihteistoa koskevat varsinaiset syöttötiedot
Virtuaalista vaihteistoa koskevat varsinaiset syöttötiedot luodaan liitteen VI lisäyksen 12 taulukoissa 1–3 annettujen vaihteistoa koskevien määritelmien mukaisesti lopullisista tiedoista, jotka saadaan toteuttamalla 4.4.2.2 kohdassa vaaditut toimenpiteet. Taulukossa 1 olevan parametrin ”TransmissionType” arvoksi annetaan ”IHPC Type 1”.
5. Akkujärjestelmien tai edustavien akkujärjestelmän osajärjestelmien testaaminen
Testattavan akkuyksikön lämmönsäätölaitteen ja sitä vastaavan testipenkkilaitteiston lämmönsäätöpiirin on toimittava siten, että testattavan akkuyksikön ajoneuvosovelluskohtainen lämmönsäätötehovaatimus täyttyy ja että vaadittu testausmenettely voidaan suorittaa testipenkkilaitteistolla testattavan akkuyksikön toimintarajojen puitteissa.
5.1 Yleiset vaatimukset
Testattavan akkuyksikön komponentit voivat sijaita ajoneuvossa olevissa eri laitteissa.
Testattavaa akkuyksikköä ohjaa akunohjausyksikkö (BCU), joka antaa tiedonsiirtoväylän kautta testipenkkilaitteistolle toimintarajat. Testattavan akkuyksikön lämmönsäätölaitteen ja sitä vastaavan testipenkkilaitteiston lämmönsäätöpiirin on toimittava akunohjausyksikön ohjaamana, ellei sovellettavassa testausmenettelyssä muuta määrätä. Akunohjausyksikön on toimittava niin, että testipenkkilaitteisto voi suorittaa vaaditun testausmenettelyn testattavan akkuyksikön toimintarajojen puitteissa. Komponenttivalmistajan on tarvittaessa mukautettava akunohjausyksikön ohjelmointia vaaditun testausmenettelyn mukaiseksi siten, että testattavan akkuyksikön toiminta- ja turvallisuusraja-arvoja noudatetaan.
5.1.1 Lämpötasapainoa koskevat vaatimukset
Lämpötasapaino on saavutettu, jos komponenttivalmistajan määrittelemä kennon lämpötila poikkeaa kaikkien kennon lämpötilan mittauspisteiden lämpötilasta tunnin aikana vähemmän kuin ±7 K.
5.1.2 Etumerkit
5.1.2.1 Virta
Mitattujen virta-arvojen etumerkki on latausta purettaessa positiivinen ja ladattaessa negatiivinen.
5.1.3 Ympäristön lämpötilan vertailumittauspiste
Ympäristön lämpötila on mitattava enintään 1 metrin etäisyydeltä testattavasta akkuyksiköstä komponenttivalmistajan ilmoittamassa pisteessä.
5.1.4 Lämpötilavaatimukset
Komponenttivalmistajan on määriteltävä akun testauslämpötila eli testattavan akkuyksikön tavoitekäyttölämpötila. Lämpötilan on kaikissa kennon lämpötilan mittauspisteissä pysyttävä komponenttivalmistajan määrittelemissä rajoissa kaikkien testien ajan.
Jos testattava akkuyksikkö on nestejäähdytteinen (lämmitys tai jäähdytys), nesteen lämpötila kirjataan testattavan akkuyksikön sisääntulosta, ja sen on pysyttävä ±2 K:n sisällä komponenttivalmistajan määrittelemästä arvosta.
Jos testattava akkuyksikkö on ilmajäähdytteinen, komponenttivalmistajan määrittelemästä kohdasta mitattu akun lämpötila saa poiketa komponenttivalmistajan määrittelemästä arvosta enintään +0/–20 K.
Testipenkissä käytettävissä oleva jäähdytys- ja/tai lämmitysteho on kaikissa testeissä pidettävä komponenttivalmistajan ilmoittamissa rajoissa. Arvo on kirjattava yhdessä testitietojen kanssa.
Testipenkissä käytettävissä oleva jäähdytys- ja/tai lämmitysteho määritetään seuraavilla menettelyillä ja kirjataan yhdessä varsinaisten komponentin testitietojen kanssa:
(1)
Nestejäähdytyksen tapauksessa perustana ovat nesteen massavirta ja lämpötilaero lämmönvaihtimessa testattavan akkuyksikön puolella.
(2)
Sähköjäähdytyksen tapauksessa perustana ovat jännite ja virta. Komponenttivalmistaja voi muuntaa lämmönsäätöyksikön sähköliitäntää testattavan akkuyksikön sertifiointia varten siten, että akun ominaisuudet voidaan mitata ottamatta huomioon lämmönsäätöön tarvittavaa sähkötehoa (esim. silloin, kun säätöjärjestely ja sen kytkentä toteutetaan suoraan akkuyksikön sisäisenä). Joka tapauksessa on kirjattava se jäähdytykseen ja/tai lämmitykseen käytettävä sähköteho, jonka lämmönsäätöyksikkö syöttää testattavaan akkuyksikköön ulkoisesti.
(3)
Muiden lämmönsäätötyyppien tapauksessa määritys tehdään hyvää teknistä käytäntöä soveltaen ja tyyppihyväksyntäviranomaisen kanssa sovitulla tavalla.
5.2 Valmistelusyklit
Testattava akkuyksikkö esivakautetaan tekemälle sille enintään viisi täyden purkamisen ja sitä seuraavan täyden lataamisen sykliä, jotta järjestelmän toiminta saadaan vakaaksi ennen varsinaisen testin alkua.
Perättäisiä täyden purkamisen ja täyden lataamisen syklejä tehdään komponenttivalmistajan määrittelemässä käyttölämpötilassa siihen saakka, että saavutetaan ”esivakautettu” tila. Testattavan akkuyksikön tila on ”esivakautettu”, kun yksikön purkauskapasiteetti muuttuu kahden perättäisen purkamisen aikana enintään 3 prosenttia nimelliskapasiteetista tai kun toistoja on tehty viisi.
Testattavan akkuyksikön jännite ei saa laskea purkamisen lopussa alle komponenttivalmistajan suositteleman vähimmäisarvon (joka on pienin purkamisen aikainen jännite, jolla testattavalle akkuyksikölle ei aiheudu peruuttamattomia vaurioita). Komponenttivalmistaja määrittelee täyden purkamisen ja täyden lataamisen syklien päättämiskriteerit.
Varausta puretaan 1/3C:n virralla, ja lataamisessa noudatetaan komponenttivalmistajan suosituksia.
5.3 Vakiosykli
Vakiosyklillä luodaan sama alkutilanne kaikkiin testattavan akkuyksikön testeihin. Lisäksi sillä saadaan aikaan lisäyksen 12 mukaisessa tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamisessa käytettävä varausenergia. Vakiosykli suoritetaan komponenttivalmistajan määrittelemässä käyttölämpötilassa.
5.3.1 HPBS-akkujärjestelmän vakiosykli
HPBS-akkujärjestelmän vakiosykli koostuu seuraavista perättäisistä vaiheista: vakiomuotoinen varauksen purkaminen, lepojakso, vakiomuotoinen lataaminen ja toinen lepojakso.
Vakiomuotoisessa purkamisessa varausta puretaan komponenttivalmistajan ohjeiden mukaisesti 1C:n virralla, kunnes saavutetaan vähimmäisvaraustaso.
Lepojakso aloitetaan heti purkamisen loputtua, ja se kestää 30 minuuttia.
Vakiomuotoisessa lataamisessa noudatetaan komponenttivalmistajan määrittelemiä latauksen lopettamisen kriteerejä ja koko lataustoimenpiteen aikarajoja.
Lepojakso aloitetaan heti lataamisen loputtua, ja se kestää 30 minuuttia.
5.3.2 HEBS-akkujärjestelmän vakiosykli
HEBS-akkujärjestelmän vakiosykli koostuu seuraavista perättäisistä vaiheista: vakiomuotoinen varauksen purkaminen, lepojakso, vakiomuotoinen lataaminen ja toinen lepojakso.
Vakiomuotoisessa purkamisessa varausta puretaan komponenttivalmistajan ohjeiden mukaisesti 1/3C:n virralla, kunnes saavutetaan vähimmäisvaraustaso.
Lepojakso aloitetaan heti purkamisen loputtua, ja se kestää 30 minuuttia.
Vakiomuotoisessa lataamisessa noudatetaan komponenttivalmistajan määrittelemiä latauksen lopettamisen kriteerejä ja koko lataustoimenpiteen aikarajoja.
Lepojakso aloitetaan heti lataamisen loputtua, ja se kestää 30 minuuttia.
5.4 Tehtävät testit
Ennen tämän kohdan mukaisten testien tekemistä on testattavalle akkuyksikölle tehtävä 5.2 kohdan mukaiset toimenpiteet.
5.4.1 Nimelliskapasiteetin testaaminen
Testissä mitataan testattavan akkuyksikön nimelliskapasiteetti ampeeritunteina (Ah) vakiopurkuvirralla.
5.4.1.1 Mitattavat signaalit
Kirjataan seuraavat signaalit esivakautuksen, vakiosyklien ja varsinaisen testin aikana:
—
lataus- ja purkuvirta testattavan akkuyksikön navoissa
—
jännite testattavan akkuyksikön navoissa
—
lämpötila kaikissa testattavan akkuyksikön mittauspisteissä
—
ympäristön lämpötila testipenkissä
—
testattavan akkuyksikön lämmitys- tai jäähdytysteho.
5.4.1.2 Testi
Kun testattava akkuyksikkö on ladattu täyteen komponenttivalmistajan ohjeiden mukaisesti ja lämpötasapaino on saavutettu 5.1.1 kohdan mukaisesti, tehdään 5.3 kohdan mukainen vakiosykli.
Varsinainen testi aloitetaan kolmen tunnin kuluessa vakiosyklin päättymisestä. Muussa tapauksessa vakiosykli toistetaan.
Varsinainen testi tehdään huoneenlämpötilassa, ja siinä varausta puretaan vakiovirralla seuraavasti:
—
HPBS-akkujärjestelmän tapauksessa 1C:n virtaa vastaavaan komponenttivalmistajan ilmoittamaan nimelliskapasiteettiin (Ah)
—
HPBS-akkujärjestelmän tapauksessa 1/3C:n virtaa vastaavaan komponenttivalmistajan ilmoittamaan nimelliskapasiteettiin (Ah)
Kaikki varausta purkavat testit lopetetaan, kun komponenttivalmistajan ilmoittama minimitila saavutetaan.
5.4.1.3 Tulosten tulkinta
Nimelliskapasiteetin arvoksi otetaan kapasiteetti (Ah), joka saadaan integroimalla akun virta ajan suhteen 5.4.1.2 kohdan mukaisen varsinaisen testin ajalta.
5.4.1.4 Ilmoitettavat tiedot
Kirjataan seuraavat tiedot:
—
5.4.1.3 kohdan mukaisesti määritetty nimelliskapasiteetti
—
kaikkien 5.4.1.1 kohdan mukaisesti kirjattujen signaalien keskiarvot varsinaisen testin ajalta.
Tuotannon vaatimustenmukaisuuden testaamista varten lasketaan lisäksi seuraavat arvot:
—
ladatun energian kokonaismäärä Echa ladattaessa varaustila 20 prosentista 80 prosenttiin ennen varsinaista testiä tehdyn vakiosyklin aikana
—
puretun energian kokonaismäärä Edis purettaessa varaustila 80 prosentista 20 prosenttiin ennen varsinaista testiä tehdyn vakiosyklin aikana.
Kaikki varaustilan arvot lasketaan 5.4.1.3 kohdan mukaisesti määritetyn todellisen mitatun nimelliskapasiteetin pohjalta.
Lasketaan kokonaishyötysuhde ηBAT jakamalla puretun energian kokonaismäärä Edis ladatun energian kokonaismäärällä Echa, ja kirjataan se lisäyksen 5 mukaiseen ilmoituslomakkeeseen..
5.4.2 Avoimen piirin jännitteen, sisäisen resistanssin ja virtaraja-arvojen testaaminen
Testissä määritetään ohminen resistanssi varausta purkavassa ja lataavassa tilassa ja testattavan akkuyksikön avoimen piirin jännite varaustilan funktiona. Lisäksi tarkastetaan komponenttivalmistajan ilmoittama suurin sallittu virta varausta purettaessa ja ladattaessa.
5.4.2.1 Yleiset testaamista koskevat vaatimukset
Kaikki varaustilan arvot lasketaan 5.4.1.3 kohdan mukaisesti määritetyn todellisen mitatun nimelliskapasiteetin pohjalta.
Vain siinä tapauksessa, että varausta purettaessa saavutetaan testattavan akkuyksikön purkausjännitteen raja-arvo, pienennetään virtaa siten, että akun napajännite pysyy purkausjännitteen raja-arvon mukaisena koko purkauspulssin ajan.
Vain siinä tapauksessa, että latauksen aikana saavutetaan testattavan akkuyksikön latausjännitteen raja-arvo, pienennetään virtaa siten, että akun napajännite pysyy latausjännitteen raja-arvon mukaisena koko latauspulssin ajan.
Jos testauslaitteisto ei pysty tuottamaan tavoitearvon mukaista virtaa vaaditulla ±1 prosentin tarkkuudella 100 ms:n kuluessa virtaprofiilin muutoksesta, vastaavat kirjatut tiedot hylätään eikä niiden perusteella lasketa avoimen piirin jännitteen ja sisäisen resistanssin arvoja.
Jos virtaa on akunohjausyksikön tiedonsiirtoväylän kautta antamien toimintarajojen noudattamiseksi pienennettävä, testipenkin laitteiston on pienennettävä vastaavaa tavoitevirtaa akunohjausyksikön antamien komentojen mukaisesti.
5.4.2.2 Mitattavat signaalit
Kirjataan seuraavat signaalit esivakautuksen ja varsinaisen testin aikana:
—
purkuvirta testattavan akkuyksikön navoissa
—
jännite testattavan akkuyksikön navoissa
—
lämpötila kaikissa testattavan akkuyksikön mittauspisteissä
—
ympäristön lämpötila testipenkissä
—
testattavan akkuyksikön lämmitys- tai jäähdytysteho.
5.4.2.3 Testi
5.4.2.3.1 Esivakautus
Kun testattava akkuyksikkö on ladattu täyteen komponenttivalmistajan ohjeiden mukaisesti ja lämpötasapaino on saavutettu 5.1.1 kohdan mukaisesti, tehdään 5.3 kohdan mukainen vakiosykli.
Varsinainen testi aloitetaan 1–3 tunnin kuluttua vakiosyklin loppumisesta. Muussa tapauksessa toistetaan edellisessä kappaleessa esitetty menettely.
5.4.2.3.2 Testausmenettely
HPBS-akkujärjestelmän tapauksessa testissä käytetään viittä eri varaustilaa, joissa varaus on 80, 65, 50, 35 ja 20 prosenttia.
HEBS-akkujärjestelmän tapauksessa testissä käytetään viittä eri varaustilaa, joissa varaus on 90, 70, 50, 35 ja 20 prosenttia.
Viimeisessä, 20 prosentin varaustilassa tehtävässä vaiheessa komponenttivalmistaja voi pienentää testattavan akkuyksikön suurinta purkuvirtaa, jotta varaustila pysyy komponenttivalmistajan määrittelemän vähimmäistason yläpuolella ja jotta vältetään syväpurkaus.
Ennen kussakin varaustilassa tehtäviä varsinaisia testejä on testattava akkuyksikkö esivakautettava 5.4.2.3.1 kohdan mukaisesti.
Jotta testattavan akkuyksikön alkutilasta päästäisiin testauksessa vaadittuihin varaustiloihin, akun varausta puretaan vakiovirralla, joka on HPBS-akkujärjestelmän tapauksessa 1C ja HEBS-akkujärjestelmän tapauksessa 1/3C, minkä jälkeen seuraa 30 minuutin lepojakso ennen seuraavaa mittausta.
Komponenttivalmistajan on ennen testiä ilmoitettava kunkin varaustilan osalta suurin lataus- ja purkuvirta, jota voidaan syöttää koko virtapulssin aikalisäyksen keston (ks. HPBS:n osalta taulukko 3 ja HEBS:n osalta taulukko 4).
Varsinainen testi tehdään huoneenlämpötilassa. Sovellettava virtaprofiili annetaan HPBS:n osalta taulukossa 3 ja HEBS:n osalta taulukossa 4.
Taulukko 3
HPBS-akkujärjestelmän virtaprofiili
Aikalisäys [s]
Kumulatiivinen aika [s]
Tavoitevirta
0
0
0
20
20
Idischg_max/33
40
60
0
20
80
Ichg_max/33
40
120
0
20
140
Idischg_max/32
40
180
0
20
200
Ichg_max/32
40
240
0
20
260
Idischg_max/3
40
300
0
20
320
Ichg_max/3
40
360
0
20
380
Idischg_max
40
420
0
20
440
Ichg_max
40
480
0
Taulukko 4
HEBS-akkujärjestelmän virtaprofiili
Aikalisäys [s]
Kumulatiivinen aika [s]
Tavoitevirta
0
0
0
120
120
Idischg_max/33
40
160
0
120
280
Ichg_max/33
40
320
0
120
440
Idischg_max/32
40
480
0
120
600
Ichg_max/32
40
640
0
120
760
Idischg_max/3
40
800
0
120
920
Ichg_max/3
40
960
0
120
1080
Idischg_max
40
1120
0
120
1240
Ichg_max
40
1280
0
Selitykset:
Idischg_max
on komponenttivalmistajan absoluuttisena arvona ilmoittama suurin purkuvirta, jota kulloisessakin varaustilassa voidaan syöttää koko virtapulssin vastaavan aikalisäyksen keston
Ichg_max
on komponenttivalmistajan absoluuttisena arvona ilmoittama suurin latausvirta, jota kulloisessakin varaustilassa voidaan syöttää koko virtapulssin vastaavan aikalisäyksen keston
Jännite V0 testin ajallisessa nollakohdassa ennen ensimmäistä tavoitevirran muutosta lasketaan 100 ms:n keskiarvona.
HPBS-akkujärjestelmien tapauksessa mitataan seuraavat jännitteet ja virrat:
(1)
Mitataan kullakin taulukossa 3 täsmennetyllä eri purku- ja latausvirtapulssitasolla jännite nollavirralla tavoitevirran muutosta edeltävän viimeisen sekunnin keskiarvona, ts. purkamisen osalta jännite Vdstart ja lataamisen osalta jännite Vcstart.
(2)
Mitataan kullakin taulukossa 3 täsmennetyllä eri purkuvirtapulssitasolla jännite 2, 10 ja 20 sekuntia tavoitevirran muutoksen jälkeen (Vd2, Vd10 ja Vd20) ja vastaava virta (Id2, Id10 ja Id20) 100 ms:n keskiarvona.
(3)
Mitataan kullakin taulukossa 3 täsmennetyllä eri latausvirtapulssitasolla jännite 2, 10 ja 20 sekuntia tavoitevirran muutoksen jälkeen (Vc2, Vc10 ja Vc20) ja vastaava virta (Ic2, Ic10 ja Ic20) 100 ms:n keskiarvona.
Taulukossa 5 annetaan yleisesitys jännite- ja virta-arvoista, jotka on mitattava tiettynä aikana tavoitevirran muutoksen jälkeen HPBS-akkujärjestelmän tapauksessa.
Taulukko 5
HPBS-järjestelmät Jännitteen mittauspisteet eri virtapulssitasoilla (purkaminen ja lataaminen),
Aika tavoitevirran muutoksen jälkeen [s]
Purkaminen (D) tai lataaminen (C)
Jännite
Virta
2
D
Vd2
Id2
10
D
Vd10
Id10
20
D
Vd20
Id20
2
C
Vc2
Ic2
10
C
Vc10
Ic10
20
C
Vc20
Ic20
HEBS-akkujärjestelmien tapauksessa mitataan seuraavat jännitteet ja virrat:
(1)
Mitataan kullakin taulukossa 4 täsmennetyllä eri purku- ja latausvirtapulssitasolla jännite nollavirralla tavoitevirran muutosta edeltävän viimeisen sekunnin keskiarvona, ts. purkamisen osalta jännite Vdstart ja lataamisen osalta jännite Vcstart.
(2)
Mitataan kullakin taulukossa 4 täsmennetyllä eri purkuvirtapulssitasolla jännite 2, 10, 20 ja 120 sekuntia tavoitevirran muutoksen jälkeen (Vd2, Vd10, Vd20 ja Vd120) ja vastaava virta (Id2, Id10, Id20 ja Id120) 100 ms:n keskiarvona.
(3)
Mitataan kullakin taulukossa 4 täsmennetyllä eri latausvirtapulssitasolla jännite 2, 10, 20 ja 120 sekuntia tavoitevirran muutoksen jälkeen (Vc2, Vc10 Vc20 ja Vc120) ja vastaava virta (Ic2, Ic10 Ic20 ja Ic120) 100 ms:n keskiarvona.
Taulukossa 6 annetaan yleisesitys jännite- ja virta-arvoista, jotka on mitattava tiettynä aikana tavoitevirran muutoksen jälkeen HEBS-akkujärjestelmän tapauksessa
Taulukko 6
Jännitteen mittauspisteet eri virtapulssitasoilla (purkaminen ja lataaminen), HEBS-järjestelmät
Aika tavoitevirran muutoksen jälkeen [s]
Purkaminen (D) tai lataaminen (C)
Jännite
Virta
2
D
Vd2
Id2
10
D
Vd10
Id10
20
D
Vd20
Id20
120
D
Vd120
Id120
2
C
Vc2
Ic2
10
C
Vc10
Ic10
20
C
Vc20
Ic20
120
C
Vc120
Ic120
5.4.2.4 Tulosten tulkinta
Seuraavat laskelmat on tehtävä erikseen kussakin 5.4.2.3 mukaisesti mitatussa varaustilassa.
5.4.2.4.1 HPBS-akkujärjestelmää koskevat laskelmat
(1)
Lasketaan kullakin taulukossa 3 täsmennetyllä eri purkuvirtapulssitasolla sisäisen resistanssin arvo 5.4.2.3 kohdan mukaisesti mitatuista jännitteen ja virran arvoista käyttäen seuraavia yhtälöitä:
—
RId2 = (Vdstart – Vd2) / Id2
—
RId10 = (Vdstart – Vd10) / Id10
—
RId20 = (Vdstart – Vd20) / Id20
(2)
Lasketaan varauksen purkamista koskevat sisäiset resistanssit RId2_avg, RId10_avg ja RId20_avg kaikkien taulukossa 3 täsmennettyjen virtapulssien keskiarvona 1 kohdassa laskettujen tasokohtaisten arvojen perusteella.
(3)
Lasketaan kullakin taulukossa 3 täsmennetyllä eri latausvirtapulssitasolla sisäisen resistanssin arvo 5.4.2.3 kohdan mukaisesti mitatuista jännitteen ja virran arvoista käyttäen seuraavia yhtälöitä:
—
RIc2 = (Vcstart – Vc2) / Ic2
—
RIc10 = (Vcstart – Vc10) / Ic10
—
RIc20 = (Vcstart – Vc20) / Ic20
(4)
Lasketaan lataamista koskevat sisäiset resistanssit RIc2_avg, RIc10_avg ja RIc20_avg kaikkien taulukossa 3 täsmennettyjen virtapulssien keskiarvona 3 kohdassa laskettujen tasokohtaisten arvojen perusteella.
(5)
Lasketaan sisäisen resistanssin kokonaisarvot RI2, RI10 ja RI20 2 ja 4 kohdassa laskettujen varauksen purkamista ja lataamista koskevien arvojen keskiarvona.
(6)
Otetaan avoimen piirin jännitteen arvoksi kulloisessakin varaustilassa 5.4.2.3 kohdan mukaisesti mitattu arvo V0.
(7)
Lasketaan suurimman purkuvirran raja-arvot 20 sekunnin keskiarvona kullekin varaustilalle 5.4.2.3 kohdan mukaisesti mitatulla tavoitevirralla Idischg_max.
(8)
Lasketaan suurimman latausvirran raja-arvot 20 sekunnin keskiarvona tavoitevirralla Ichg_max kullekin 5.4.2.3 kohdan mukaisesti mitatulle varaustilalle. Lopullisina arvoina ilmoitetaan tulosten absoluuttiset arvot.
5.4.2.4.2 HEBS-akkujärjestelmää koskevat laskelmat
(1)
Lasketaan kullakin taulukossa 4 täsmennetyllä eri purkuvirtapulssitasolla sisäisen resistanssin arvo 5.4.2.3 kohdan mukaisesti mitatuista jännitteen ja virran arvoista käyttäen seuraavia yhtälöitä:
—
RId2 = (Vdstart – Vd2) / Id2
—
RId10 = (Vdstart – Vd10) / Id10
—
RId20 = (Vdstart – Vd20) / Id20
—
RId120 = (Vdstart – Vd120) / Id120
(2)
Lasketaan varauksen purkamista koskevat sisäiset resistanssit RId2_avg, RId10_avg, RId20_avg ja RId120_avg kaikkien taulukossa 4 täsmennettyjen virtapulssien keskiarvona 1 kohdassa laskettujen tasokohtaisten arvojen perusteella.
(3)
Lasketaan kullakin taulukossa 4 täsmennetyllä eri latausvirtapulssitasolla sisäisen resistanssin arvo 5.4.2.3 kohdan mukaisesti mitatuista jännitteen ja virran arvoista käyttäen seuraavia yhtälöitä:
—
RIc2 = (Vcstart – Vc2) / Ic2
—
RIc10 = (Vcstart – Vc10) / Ic10
—
RIc20 = (Vcstart – Vc20) / Ic20
—
RIc120 = (Vcstart – Vc120) / Ic120
(4)
Lasketaan latausta koskevat sisäiset resistanssit RIc2_avg, RIc10_avg, RIc20_avg ja RIc120_avg kaikkien taulukossa 4 täsmennettyjen virtapulssien keskiarvona 3 kohdassa laskettujen tasokohtaisten arvojen perusteella.
(5)
Lasketaan sisäisen resistanssin kokonaisarvot RI2, RI10, RI20 ja RI120 2 ja 4 kohdassa laskettujen varauksen purkamista ja lataamista koskevien arvojen keskiarvona.
(6)
Otetaan avoimen piirin jännitteen arvoksi kulloisessakin varaustilassa 5.4.2.3 kohdan mukaisesti mitattu arvo V0.
(7)
Lasketaan suurimman purkuvirran raja-arvot 120 sekunnin keskiarvona kullekin varaustilalle 5.4.2.3 kohdan mukaisesti mitatulla tavoitevirralla Idischg_max.
(8)
Lasketaan suurimman latausvirran raja-arvot 120 sekunnin keskiarvona tavoitevirralla Ichg_max kullekin 5.4.2.3 kohdan mukaisesti mitatulle varaustilalle. Lopullisina arvoina ilmoitetaan tulosten absoluuttiset arvot.
Määritellään varaustilasta riippuvat avoimen piirin jännitteen arvot käyttäen perustana arvoja, jotka on määritetty eri varaustiloille HPBS-järjestelmän tapauksessa 5.4.2.4.1 kohdan 6 alakohdan ja HEBS-järjestelmän tapauksessa 5.4.2.4.2 kohdan 6 alakohdan mukaisesti.
Määritellään varaustilasta riippuvat sisäisen resistanssin arvot käyttäen perustana arvoja, jotka on määritetty eri varaustiloille HPBS-järjestelmän tapauksessa 5.4.2.4.1 kohdan 5 alakohdan ja HEBS-järjestelmän tapauksessa 5.4.2.4.2 kohdan 5 alakohdan mukaisesti.
Määritellään suurimman purkuvirran ja suurimman latausvirran raja-arvot käyttäen perustana arvoja, jotka komponenttivalmistaja on ilmoittanut ennen testiä. Jos jokin suurinta purkuvirtaa tai suurinta latausvirtaa koskeva arvo, joka on määritetty HPBS-järjestelmän tapauksessa 5.4.2.4.1 kohdan 7 ja 8 alakohdan ja HEBS-järjestelmän tapauksessa 5.4.2.4.2 kohdan 7 ja 8 alakohdan mukaisesti, poikkeaa yli ±2 prosenttia komponenttivalmistajan ennen testiä ilmoittamasta arvosta, ilmoitetaan vastaava arvo, joka on määritetty HPBS-järjestelmän tapauksessa 5.4.2.4.1 kohdan 7 ja 8 alakohdan ja HEBS-järjestelmän tapauksessa 5.4.2.4.2 kohdan 7 ja 8 alakohdan mukaisesti.
6. Kondensaattorijärjestelmän tai edustavan kondensaattorijärjestelmän osajärjestelmän testaaminen
6.1 Yleiset vaatimukset
Testattavat kondensaattoriyksikön komponentit voivat sijaita ajoneuvossa olevissa eri laitteissa.
Kondensaattorin ominaisuudet eivät juuri riipu sen varaustilasta tai virrasta. Mallisyötetietojen laskemista varten tarvitsee sen vuoksi tehdä vain yksi testi.
6.1.1 Virtaa koskevat etumerkit
Mitattujen virta-arvojen etumerkki on latausta purettaessa positiivinen ja ladattaessa negatiivinen.
6.1.2 Ympäristön lämpötilan vertailumittauspiste
Ympäristön lämpötila on mitattava enintään 1 metrin etäisyydeltä testattavasta kondensaattoriyksiköstä komponenttivalmistajan ilmoittamassa pisteessä.
6.1.3 Lämpötilavaatimukset
Komponenttivalmistajan on määriteltävä kondensaattorin testauslämpötila eli testattavan kondensaattoriyksikön tavoitekäyttölämpötila. Lämpötilan on kaikissa kondensaattorin kennon lämpötilan mittauspisteissä pysyttävä komponenttivalmistajan määrittelemissä rajoissa kaikkien testien ajan.
Jos testattava kondensaattoriyksikkö on nestejäähdytteinen (lämmitys tai jäähdytys), nesteen lämpötila kirjataan testattavan kondensaattoriyksikön sisääntulosta, ja sen on pysyttävä ±2 K:n sisällä komponenttivalmistajan määrittelemästä arvosta.
Jos testattava kondensaattoriyksikkö on ilmajäähdytteinen, komponenttivalmistajan määrittelemästä kohdasta mitattu kondensaattorin lämpötila saa poiketa komponenttivalmistajan määrittelemästä arvosta enintään +0/–20 K.
Testipenkissä käytettävissä oleva jäähdytys- ja/tai lämmitysteho on kaikissa testeissä pidettävä komponenttivalmistajan ilmoittamissa rajoissa. Arvo on kirjattava yhdessä testitietojen kanssa.
Testipenkissä käytettävissä oleva jäähdytys- ja/tai lämmitysteho määritetään seuraavilla menettelyillä ja kirjataan yhdessä varsinaisten komponentin testitietojen kanssa:
(1)
Nestejäähdytyksen tapauksessa perustana ovat nesteen massavirta ja lämpötilaero lämmönvaihtimessa testattavan kondensaattoriyksikön puolella.
(2)
Sähköjäähdytyksen tapauksessa perustana ovat jännite ja virta. Komponenttivalmistaja voi muuntaa lämmönsäätöyksikön sähköliitäntää testattavan kondensaattoriyksikön sertifiointia varten siten, että kondensaattoriyksikön ominaisuudet voidaan mitata ottamatta huomioon lämmönsäätöön tarvittavaa sähkötehoa (esim. silloin, kun säätöjärjestely ja sen kytkentä toteutetaan suoraan kondensaattoriyksikön sisäisenä). Joka tapauksessa on kirjattava se jäähdytykseen ja/tai lämmitykseen käytettävä sähköteho, jonka lämmönsäätöyksikkö syöttää testattavaan kondensaattoriyksikköön ulkoisesti.
(3)
Muiden lämmönsäätötyyppien tapauksessa määritys tehdään hyvää teknistä käytäntöä soveltaen ja tyyppihyväksyntäviranomaisen kanssa sovitulla tavalla.
6.2 Testausolosuhteet
a)
Asetetaan testattava kondensaattoriyksikkö lämpötilasäädeltyyn testikammioon. Pidetään ympäristön lämpötila arvossa 25 ± 10 °C.
b)
Mitataan jännite testattavan kondensaattoriyksikön navoissa.
c)
Testattavan kondensaattoriyksikön lämmönsäätölaitteen ja sitä vastaavan testipenkkilaitteiston lämmönsäätöpiirin on oltava täysin toiminnassa säätöjensä mukaisesti.
d)
Ohjausyksikön on toimittava niin, että testipenkkilaitteisto voi suorittaa vaaditun testausmenettelyn testattavan kondensaattoriyksikön toimintarajojen puitteissa. Kondensaattoriyksikön valmistajan on tarvittaessa mukautettava ohjausyksikön ohjelmointia vaaditun testausmenettelyn mukaiseksi.
6.3 Testattavan kondensaattoriyksikön ominaisuuksien testaaminen
a)
Kun testattava kondensaattoriyksikkö on ladattu täyteen ja varaus on sen jälkeen purettu kokonaan komponenttivalmistajan ilmoittamaan pienimpään toimintajännitteeseen, yksikköä seisotetaan vähintään kaksi mutta enintään kuusi tuntia.
b)
Testattavan kondensaattoriyksikön lämpötilan on testin alussa oltava 25 ± 2 °C. Lämpötilaksi voidaan kuitenkin valita myös 45 ± 2 °C, kunhan tyyppihyväksyntä- tai sertifiointiviranomaiselle ilmoitetaan, että tämä lämpötila edustaa paremmin tyypillistä käyttösovellusta.
c)
Seisotuksen jälkeen tehdään täysimittainen lataus-purkusykli kuvan 2 mukaisesti vakiovirralla Itest. Virraksi Itest otetaan komponenttivalmistajan kondensaattoriyksikölle ilmoittama suurin sallittu jatkuva virta.
d)
Odotetaan vähintään 30 sekuntia (t0–t1) ja ladataan sitten testattavaa kondensaattoriyksikköä vakiovirralla Itest, kunnes saavutetaan suurin käyttöjännite Vmax. Lopetetaan lataaminen ja seisotetaan testattavaa kondensaattoriyksikköä 30 sekuntia (t2–t3), jotta jännite voi vakiintua lopulliseen arvoonsa Vb ennen kuin varausta aletaan purkaa. Puretaan sitten testattavan kondensaattoriyksikön varausta vakiovirralla Itest, kunnes saavutetaan pienin käyttöjännite Vmin. Odotetaan (ajasta t4 eteenpäin) vielä vähintään 30 sekuntia, jotta jännite voi vakiintua lopulliseen arvoonsa Vc.
e)
Kirjataan virta Imeas ja jännite Vmeas ajan suhteen siten, että kirjaustaajuus on vähintään 10 Hz.
f)
Määritetään mittauksesta seuraavien ominaisuuksien arvot (havainnollistettu kuvassa 2):
Va on tyhjäkäyntijännite juuri ennen latauspulssia.
Vb on tyhjäkäyntijännite juuri ennen purkupulssia.
Vc on tyhjäkäyntijännite purkupulssin päätyttyä.
ΔV(t1) ja ΔV(t3) ovat jännitemuutokset välittömästi sen jälkeen, kun on syötetty vakiolataus- tai vakiopurkuvirtaa Itest ajankohtina t1 ja t3. Nämä jännitemuutokset määritetään kuvan 2 yksityiskohdassa A määriteltyjen jännitteen ominaisuuksien lineaarisella approksimaatiolla pienimmän neliösumman menetelmää käyttäen. Tietoja lineaarista approksimaatiota varten aletaan poimia heti, kun kahdesta vierekkäisestä datapisteestä laskettu kaltevuuden muutos on alle 0,5 % kasvavan aikasignaalin suunnassa.
Kuva 2
Esimerkki testattavan kondensaattoriyksikön jännitekäyrästä
ΔV(t1) on absoluuttinen jännite-ero arvon Va ja lineaarisen approksimaation leikkauspistearvon välillä ajankohtana t1.
ΔV(t3) on absoluuttinen jännite-ero arvon Vb ja lineaarisen approksimaation leikkauspistearvon välillä ajankohtana t3.
ΔV(t2) on arvojen Vmax ja Vb absoluuttinen jännite-ero.
ΔV(t4) on arvojen Vmax ja Vc absoluuttinen jännite-ero.
Määrätty öljyntaso suhteessa keskiakseliin piirroseritelmän mukaisesti (perustana alemman ja ylemmän toleranssiarvon keskiarvo) staattisissa tai käyttöolosuhteissa. Öljyntasoa pidetään samana, jos kaikki vaihteiston pyörivät osat (paitsi öljypumppu ja sen käyttöakseli) ovat määrätyn öljyntason yläpuolella.
5.16.
Määrätty öljyntaso (±1 mm):
5.17.
Välityssuhteet [-] ja suurin käyttömomentti [Nm], suurin syöttöteho (kW) ja suurin käyttönopeus [rpm]:
6.
Tasauspyörästö
6.1.
Välityssuhde:
6.2.
Tekniset peruseritelmät:
6.3.
Pääpiirustukset:
6.4.
Öljyn määrä:
6.5.
Öljyn taso:
6.6.
Öljyn eritelmä:
6.7.
Laakerityyppi (tyyppi, määrä, sisähalkaisija, ulkohalkaisija, leveys ja piirustus):
Testausolosuhteita koskevat tiedot (tapauksen mukaan)
8.1.
Suurin testattu käyttönopeus [rpm]
8.2.
Suurin testattu käyttömomentti [Nm]
”Lisäys 4
Tyypin 1 IHPC-komponenttia koskeva ilmoituslomake
Tyypin 1 IHPC-komponenttia koskeva ilmoituslomake koostuu tämän liitteen lisäyksessä 2 esitetyn sähkökonejärjestelmiä koskevan ilmoituslomakkeen ja liitteen VI lisäyksessä 2 esitetyn vaihteistoa koskevan ilmoituslomakkeen soveltuvista osista.
”Lisäys 5
Akkujärjestelmää tai edustavaa akkujärjestelmän osajärjestelmää koskeva ilmoituslomake
Ilmoituslomakkeen numero:
Aihe:
Antamispäivä:
Muutoksen päivämäärä:
Perusta: …
Akkujärjestelmä tai edustava akkujärjestelmän osajärjestelmä:
Testausolosuhteita koskevat tiedot (tapauksen mukaan)
1.1
…
”Lisäys 7
(varattu)
”Lisäys 8
Sähkökonejärjestelmää koskevat kiinteät arvot
Sähkökonejärjestelmää koskevat varsinaiset syöttötiedot luodaan kiinteiden arvojen perusteella seuraavasti:
—
Vaihe 1: Tätä lisäystä sovellettaessa sovelletaan E-sääntöä nro 85, ellei toisin mainita.
—
Vaihe 2: Määritetään suurimman vääntömomentin arvot moottorin pyörimisnopeuden funktiona E-säännössä nro 85 olevan 5.3.1.4 kohdan mukaisesti. Laajennetaan tiedot tämän liitteen 4.3.2 kohdan mukaisesti.
—
Vaihe 3: Määritetään pienimmän vääntömomentin arvot moottorin pyörimisnopeuden funktiona kertomalla vaiheessa 2 saadut arvot miinus yhdellä.
—
Vaihe 4: Määritetään 30 minuutin suurin jatkuva vääntömomentti ja sitä vastaava moottorin pyörimisnopeus E-säännössä nro 85 olevan 5.3.2.3 kohdan mukaisesti 30 minuutin jakson keskiarvoina. Jos 30 minuutin suurimmalle jatkuvalle vääntömomentille ei voida määrittää arvoa E-säännön nro 85 mukaisesti tai määritetty arvo on 0 Nm, annetaan sovellettavan varsinaisen syöttötiedon arvoksi 0 Nm ja vastaavan pyörimisnopeuden arvoksi vaiheen 2 mukaisesti luoduista tiedoista määritetty nimellispyörimisnopeus.
—
Vaihe 5: Määritetään ylikuormitusominaisuudet vaiheen 2 mukaisesti luoduista tiedoista. Ylikuormitusmomentti ja sitä vastaava moottorin pyörimisnopeus lasketaan keskiarvoina siltä ajalta, jona teho on vähintään 90 prosenttia suurimmasta tehosta. Ylikuormituksen kesto t0_maxP määritetään kertomalla vaiheen 2 mukaisesti suoritetun testin koko kesto kertoimella 0,25.
—
Vaihe 6: Määritetään sähkönkulutuskartta seuraavasti:
(a)
Lasketaan normalisoitu tehohäviökartta normalisoitujen pyörimisnopeus- ja vääntömomenttiarvojen funktiona seuraavalla yhtälöllä:
jossa
Ploss,norm
=
normalisoitu tehohäviö [-]
Tnorm,i
=
normalisoitu vääntömomentti kaikissa b alakohdan ii alakohdan mukaisesti määritellyissä ruudukkopisteissä [-]
ωnorm,j
=
normalisoitu pyörimisnopeus kaikissa b alakohdan i alakohdan mukaisesti määritellyissä ruudukkopisteissä [-]
k
=
häviökerroin [-]
m
=
vääntömomentista riippuvia häviöitä koskeva indeksi 0–3 [-]
n
=
pyörimisnopeudesta riippuvia häviöitä koskeva indeksi 0–3 [-]
(b)
Normalisoidun häviökartan ruudukkopisteiden määrittelemiseen sovellettavaan a alakohdan yhtälöön sijoitetaan seuraavat normalisoidun pyörimisnopeuden ja vääntömomentin arvot:
(i)
normalisoitu pyörimisnopeus: 0,02, 0,20, 0,40, 0,60, 0,80, 1,00, 1,20, 1,40, 1,60, 1,80, 2,00, 2,20, 2,40, 2,60, 2,80, 3,00, 3,20, 3,40, 3,60, 3,80, 4,00 Jos vaiheen 2 mukaisesti luoduista tiedoista määritetty suurin pyörimisnopeus on suurempi kuin normalisoitu pyörimisnopeus 4,00, luetteloon lisätään uusia normalisoituja pyörimisnopeuden arvoja 0,2:n välein, jotta koko vaadittu nopeusalue tulee katetuksi.
Jos vaiheen 2 mukaisesti luoduista tiedoista määritetty suurin pyörimisnopeus on suurempi kuin normalisoitu pyörimisnopeus 4,00, luetteloon lisätään uusia normalisoituja pyörimisnopeuden arvoja 0,2:n välein, jotta koko vaadittu nopeusalue tulee katetuksi.
Lasketaan kullekin d alakohdan i ja ii alakohdan mukaisesti määritellylle ruudukkopisteelle hyötysuhde η seuraavien yhtälöiden avulla:
—
Jos normalisoidun vääntömomentin arvo ruudukkopisteessä on pienempi kuin nolla:
Jos tuloksena saatu arvo η on pienempi kuin nolla, sen arvoksi annetaan nolla.
—
Jos normalisoidun vääntömomentin arvo ruudukkopisteessä on suurempi kuin nolla:
jossa
η
=
hyötysuhde [-]
Tnorm,i
=
normalisoitu vääntömomentti kaikissa d alakohdan ii alakohdan mukaisesti määritellyissä ruudukkopisteissä [-]
ωnorm,j
=
normalisoitu pyörimisnopeus kaikissa d alakohdan i alakohdan mukaisesti määritellyissä ruudukkopisteissä [-]
Ploss,norm
=
a–c alakohdan mukaisesti määritetty normalisoitu tehohäviö [-]
(e)
Määritetään sähkökonejärjestelmän todellisia tehohäviöitä kuvaava kartta d alakohdan mukaisesti määritetystä hyötysuhdekartasta seuraavasti:
(i)
Lasketaan kullekin d alakohdan i alakohdan mukaisesti määritellylle normalisoidun pyörimisnopeuden ruudukkopisteelle todelliset pyörimisnopeusarvot nj seuraavan yhtälön avulla:
nj = ωnorm,j × nrated
jossa
nj
=
todellinen pyörimisnopeus [rpm]
ωnorm,j
=
normalisoitu pyörimisnopeus kaikissa d alakohdan i alakohdan mukaisesti määritellyissä ruudukkopisteissä [-]
nrated
=
vaiheen 2 mukaisesti luoduista tiedoista määritetty sähkökonejärjestelmän nimellispyörimisnopeus [rpm]
(ii)
Lasketaan kullekin d alakohdan ii alakohdan mukaisesti määritellylle normalisoidun vääntömomentin ruudukkopisteelle todelliset vääntömomenttiarvot Ti seuraavan yhtälön avulla:
Ti = Tnorm,i × Tmax
jossa
Ti
=
todellinen vääntömomentti [Nm]
Tnorm,i
=
normalisoitu vääntömomentti kaikissa d alakohdan ii alakohdan mukaisesti määritellyissä ruudukkopisteissä [-]
Tmax
=
vaiheen 2 mukaisesti luoduista tiedoista määritetty sähkökonejärjestelmän suurin kokonaisvääntömomentti [Nm]
(iii)
Lasketaan kullekin d alakohdan i ja ii alakohdan mukaisesti määritellylle ruudukkopisteelle todellinen tehohäviö seuraavan yhtälön avulla:
jossa
Ploss
=
todellinen tehohäviö [W]
Ti
=
todellinen vääntömomentti [Nm]
nj
=
todellinen pyörimisnopeus [rpm]
η
=
d alakohdan mukaisesti määritetystä normalisoidusta pyörimisnopeudesta ja vääntömomentista riippuva hyötysuhde [-]
Tmax
=
vaiheen 2 mukaisesti luoduista tiedoista määritetty sähkökonejärjestelmän suurin kokonaisvääntömomentti [Nm]
nrated
=
vaiheen 2 mukaisesti luoduista tiedoista määritetty sähkökonejärjestelmän nimellispyörimisnopeus [rpm]
(iv)
Lasketaan kullekin d alakohdan i ja ii alakohdan mukaisesti määritellylle ruudukkopisteelle vaihtosuuntaajan todellinen sähköteho seuraavan yhtälön avulla:
jossa
Pel
=
vaihtosuuntaajan todellinen sähköteho [W]
Ploss
=
todellinen tehohäviö [W]
Ti
=
todellinen vääntömomentti [Nm]
nj
=
todellinen pyörimisnopeus [rpm]
(f)
Laajennetaan e alakohdan mukaisesti määritetyn todellista sähkötehoa kuvaavan kartan tiedot tämän liitteen 4.3.4 kohdan 1, 2, 4 ja 5 alakohdan mukaisesti.
—
Vaihe 7: Lasketaan vastuskäyrä e alakohdan mukaisesti määritetystä todellisia tehohäviöitä kuvaavasta kartasta seuraavasti:
(a)
Lasketaan todellisesta pyörimisnopeudesta ja vääntömomentista riippuva vastusmomentti tehohäviöarvoista niissä kahdessa ruudukkopisteessä, joita määrittävät normalisoitu vääntömomentti
ja normalisoidun pyörimisnopeuden
arvot pisteissä 1,00 ja 4,00, seuraavan yhtälön mukaisesti:
jossa
Tdrag
=
todellinen vastusmomentti [Nm]
Ti
=
todellinen vääntömomentti [Nm]
Tmax
=
vaiheen 2 mukaisesti luoduista tiedoista määritetty sähkökonejärjestelmän suurin kokonaisvääntömomentti [Nm]
nj
=
todellinen pyörimisnopeus [rpm]
nrated
=
vaiheen 2 mukaisesti luoduista tiedoista määritetty sähkökonejärjestelmän nimellispyörimisnopeus [rpm]
Ploss
=
todellinen tehohäviö [W]
(b)
Lasketaan a alakohdan mukaisesti määritetyistä kahdesta vastusmomenttiarvosta lineaarisella ekstrapolaatiolla kolmas vastusmomenttiarvo, joka vastaa pyörimisnopeutta nolla.
(c)
Lasketaan a alakohdan mukaisesti määritetyistä kahdesta vastusmomenttiarvosta lineaarisella ekstrapolaatiolla neljäs vastusmomenttiarvo, joka vastaa vaiheessa 6 olevan b alakohdan i alakohdan mukaisesti määritettyä suurinta normalisoitua pyörimisnopeusarvoa.
—
Vaihe 8: Määritetään rotaatioinertia jommallakummalla seuraavista vaihtoehtoisista tavoista:
(a)
Vaihtoehto 1: Perustana on todellinen rotaatioinertia, jonka määrittelevät sähkökoneen roottorin materiaalien geometrinen muoto ja tiheys. Sähkökoneen roottorin todellisen rotaatioinertian määrittämisessä voidaan käyttää CAD-välineen tietoja ja menettelyjä. Rotaatioinertian määrittämismenetelmän yksityiskohdista on sovittava tyyppihyväksyntäviranomaisen kanssa.
(b)
Vaihtoehto 2: Perustana ovat sähkökoneen roottorin ulkomitat. Määritellään ontto lieriö sähkökoneen roottorin mittojen mukaisesti siten, että seuraavat ehdot toteutuvat:
(i)
Lieriön ulkohalkaisija osuu roottorin siihen pisteeseen, joka on kauimpana roottorin pyörimisakselista siihen kohtisuorassa olevalla suoralla.
(ii)
Lieriön sisähalkaisija osuu roottorin siihen pisteeseen, joka on lähimpänä roottorin pyörimisakselia siihen kohtisuorassa olevalla suoralla.
(iii)
Lieriön pituus vastaa niiden kahden pisteen välistä etäisyyttä, jotka ovat kauimpana toisistaan roottorin pyörimisakselin suuntaisella suoralla.
Lasketaan i–iii kohdan mukaisesti määritellyn lieriön rotaatioinertia ottaen materiaalin tiheyden arvoksi 7 850 kg/m3.
”Lisäys 9
IEPC-komponenttia koskevat kiinteät arvot
Jotta IEPC-komponenttia koskevien varsinaisten syöttötietojen luomisessa tässä lisäyksessä esitetyn mukaisesti voitaisiin käyttää yksinomaisena tai osittaisena perustana kiinteitä arvoja, on seuraavien ehtojen täytyttävä.
Jos IEPC-komponenttiin kuuluu useampia kuin yksi sähkökonejärjestelmä, kaikkien sähkökoneiden on oltava ominaisuuksiltaan täysin samanlaiset. Jos IEPC-komponenttiin kuuluu useampia kuin yksi sähkökonejärjestelmä, kaikkien sähkökoneiden on oltava kytkettyinä IEPC-komponentissa tapahtuvan momentinsiirron kulkusuunnassa samaan kohtaan (ts. ennen vaihdelaatikkoa tai sen jälkeen), kaikkien sähkökoneiden on käytävä tässä kytkentäkohdassa samalla pyörimisnopeudella, ja niiden kaikkien vääntömomentit (tehot) on yhdistettävä jonkin tyyppisellä summavaihteistolla.
(1)
IEPC-komponenttia koskevat varsinaiset syöttötiedot luodaan yksinomaan tai osittain kiinteiden arvojen perusteella jommallakummalla seuraavista tavoista:
—
Vaihtoehto 1: kaikkiin IEPC:n komponentteihin sovelletaan vain kiinteitä arvoja
(a)
Määritetään IEPC-komponenttiin kuuluvaan sähkökonejärjestelmään sovellettavat kiinteät arvot lisäyksen 8 mukaisesti. Jos IEPC:ssä on useita sähkökoneita, määritetään kiinteät arvot lisäyksen 8 mukaisesti yhdelle sähkökoneelle ja kerrotaan kaikki vääntömomentin ja tehon (mekaanisen ja sähköisen) arvot IEPC:hen kuuluvien sähkökoneiden kokonaismäärällä. Tuloksena saatuja arvoja käytetään kaikissa myöhemmissä tämän lisäyksen mukaisissa vaiheissa.
Kerrotaan tämän liitteen lisäyksen 8 vaiheen 8 mukaisesti määritetty rotaatioinertian arvo IEPC:hen kuuluvien sähkökoneiden kokonaismäärällä.
(b)
Jos IEPC:hen kuuluu vaihdelaatikko, määritetään IEPC:n kiinteät arvot sähkötehon kulutuskarttaa varten erikseen kunkin eteenpäinajovaihteen osalta ja kaikkia muita varsinaisia syöttötietoja varten vain sen vaihteen osalta, jonka välityssuhde on lähinnä arvoa 1. Tämä tehdään seuraavasti:
(i)
Määritetään vaihteiston sisäisiä häviöitä koskevat kiinteät arvot tämän lisäyksen 2 kohdan mukaisesti.
(ii)
Sovellettaessa i alakohtaa käytetään vaihdelaatikon käyttöakselin pyörimisnopeus- ja vääntömomenttiarvoina a alakohdan mukaisesti saatuja sähkökonejärjestelmän akselilta määriteltyjä pyörimisnopeus- ja vääntömomenttiarvoja.
(iii)
Jotta voidaan luoda lisäyksen 15 mukaisesti vaadittavat vaihdelaatikon ulostuloakseliin liittyvät IEPC:tä koskevat varsinaiset syöttötiedot, muunnetaan kaikki a alakohdan mukaisesti määritetyt sähkökoneen ulostuloakseliin liittyvät vääntömomenttiarvot vaihdelaatikon ulostuloakselia koskeviksi arvoiksi seuraavan yhtälön avulla:
IEPC:n vaihdelaatikko-osan käyttöakseliin liittyvä momenttihäviö, joka on määritetty b alakohdan i alakohdan mukaisesti kunkin valittavissa olevan eteenpäinajovaihteen osalta
nj,EM
=
sähkökonejärjestelmän käyttöakselin pyörimisnopeus, jolla Ti,EM mitattiin [rpm]
igear
=
yksittäisen vaihteen välityssuhde [-]
(gear = 1, …, suurimman vaihteen numero)
(iv)
Jotta voidaan luoda lisäyksen 15 mukaisesti vaadittavat vaihdelaatikon ulostuloakseliin liittyvät IEPC:tä koskevat varsinaiset syöttötiedot, muunnetaan kaikki a alakohdan mukaisesti määritetyt sähkökoneen ulostuloakseliin liittyvät pyörimisnopeuden arvot vaihdelaatikon ulostuloakselia koskeviksi arvoiksi seuraavan yhtälön avulla:
Jos IEPC:hen kuuluu tasauspyörästö, määritetään tasauspyörästöön sovellettavat kiinteät arvot sähkötehon kulutuskarttaa varten erikseen kunkin eteenpäinajovaihteen osalta ja kaikkia muita varsinaisia syöttötietoja varten vain sen vaihteen osalta, jonka välityssuhde on lähinnä arvoa 1. Tämä tehdään seuraavasti:
(i)
Määritetään tasauspyörästön sisäisiä häviöitä koskevat kiinteät arvot tämän lisäyksen 3 kohdan mukaisesti.
(ii)
Tasauspyörästön käyttöakselin vääntömomenttiarvoina käytetään b alakohdan mukaisesti saatuja IEPC:n vaihteiston ulostuloakselilta määritettyjä vääntömomenttiarvoja. Jos IEPC:ssä ei ole vaihdelaatikkoa, käytetään i alakohdassa tarkoitettuina tasauspyörästön käyttöakselin vääntömomenttiarvoina a alakohdan mukaisesti saatuja sähkökonejärjestelmän ulostuloakselilta määriteltyjä vääntömomenttiarvoja.
(iii)
Jotta voidaan luoda lisäyksen 15 mukaisesti vaadittavat tasauspyörästön ulostuloon liittyvät IEPC:tä koskevat varsinaiset syöttötiedot, muunnetaan kaikki joko vaihdelaatikon ulostuloakseliin (jos IEPC:ssä on vaihdelaatikko) liittyvät b alakohdan iii alakohdan mukaisesti määritetyt tai sähkökoneen ulostuloakseliin (jos IEPC:ssä ei ole vaihdelaatikkoa) liittyvät a alakohdan mukaisesti määritetyt vääntömomentin arvot tasauspyörästön ulostuloa koskeviksi arvoiksi seuraavan yhtälön avulla:
tasauspyörästön sisäänmenoon liittyvä momenttihäviö, joka riippuu c alakohdan i alakohdassa määritetystä käyttömomentista
idiff
=
tasauspyörästön välityssuhde [-]
(iv)
Jotta voidaan luoda lisäyksen 15 mukaisesti vaadittavat tasauspyörästön ulostuloon liittyvät IEPC:tä koskevat varsinaiset syöttötiedot, muunnetaan kaikki joko vaihdelaatikon ulostuloakseliin (jos IEPC:ssä on vaihdelaatikko) liittyvät b alakohdan iv alakohdan mukaisesti määritetyt tai sähkökoneen ulostuloakseliin (jos IEPC:ssä ei ole vaihdelaatikkoa) liittyvät a alakohdan mukaisesti määritetyt pyörimisnopeuden arvot tasauspyörästön ulostuloa koskeviksi arvoiksi seuraavan yhtälön avulla:
Vaihtoehto 2: mitataan arvot IEPC:hen kuuluvalle sähkökonejärjestelmälle ja määritetään kiinteät arvot muille IEPC:n komponenteille
(a)
Määritetään IEPC:hen kuuluvaan sähkökonejärjestelmään sovellettavat mitatut komponenttikohtaiset arvot tämän liitteen 4 kohdan mukaisesti. Jos IEPC:ssä on useita sähkökoneita, määritetään komponenttikohtaiset arvot yhdelle sähkökoneelle ja kerrotaan kaikki vääntömomentin ja tehon (mekaanisen ja sähköisen) arvot IEPC:hen kuuluvien sähkökoneiden kokonaismäärällä. Tuloksena saatuja arvoja käytetään kaikissa myöhemmissä tämän lisäyksen mukaisissa vaiheissa.
Kerrotaan tämän liitteen lisäyksen 8 vaiheen 8 mukaisesti määritetty rotaatioinertian arvo IEPC:hen kuuluvien sähkökoneiden kokonaismäärällä.
(b)
Jos IEPC:hen kuuluu vaihdelaatikko, määritetään IEPC:n kiinteät arvot sähkötehon kulutuskarttaa varten erikseen kunkin eteenpäinajovaihteen osalta ja kaikkia muita varsinaisia syöttötietoja varten vain sen vaihteen osalta, jonka välityssuhde on lähinnä arvoa 1. Tämä tehdään vaihtoehdon 1 b alakohdan mukaisesti. Tällöin pidetään kaikkia vaihtoehdon 1 b alakohdassa olevia viittauksia a alakohtaan viittauksina vaihtoehdon 2 a alakohtaan.
(c)
Jos IEPC:hen kuuluu tasauspyörästö, määritetään tasauspyörästön kiinteät arvot sähkötehon kulutuskarttaa varten erikseen kunkin eteenpäinajovaihteen osalta ja kaikkia muita varsinaisia syöttötietoja varten vain sen vaihteen osalta, jonka välityssuhde on lähinnä arvoa 1. Tämä tehdään vaihtoehdon 1 c alakohdan mukaisesti. Tällöin pidetään kaikkia vaihtoehdon 1 c alakohdassa olevia viittauksia b alakohtaan viittauksina vaihtoehdon 2 b alakohtaan.
(2)
Vaihdelaatikko, joka on IEPC:n sisäinen komponentti
Lasketaan IEPC:n vaihdelaatikko-osan käyttöakseliin liittyvä momenttihäviö Tgbx,l,in kunkin valittavissa olevan eteenpäinajovaihteen osalta seuraavasti:
(a)
Tgbx,l,in (nin, Tin, gear) = Td0 + Td1000 × nin / 1000 rpm + fT,gear × Tin
jossa
Tgbx,l,in
=
käyttöakseliin liittyvä momenttihäviö [Nm]
Tdx
=
vastusmomentti pyörimisnopeudella x rpm [Nm]
nin
=
pyörimisnopeus käyttöakselilla [rpm]
fT,gear
=
vaihteesta riippuva momenttihäviökerroin [-]
määritettynä b–f alakohdan mukaisesti
Tin
=
vääntömomentti käyttöakselilla [Nm]
gear
=
1, …, suurimman vaihteen numero [-]
(b)
Määritetään yhtälön arvot kaikille sähkökoneen ulostuloakselin jälkeisille vaihteille.
(c)
Jos IEPC:ssä on tasauspyörästö, määritetään yhtälön arvot kaikille vaihteille, joiden sijainti on sähkökoneen ulostuloakselin jälkeen mutta ennen voimanvälitystä tasauspyörästön käyttöhammaspyörän kanssa. Voimanvälitys tasauspyörästön käyttöhammaspyörän kanssa voidaan toteuttaa ulkoinen-ulkoinen-tyyppisellä välityksellä (lieriö- tai kartiohammastus) tai yksittäisellä planeettapyörästöllä.
(d)
Pyörännapamoottorin tapauksessa määritetään yhtälön arvot kaikille vaihteille, joiden sijainti on sähkökoneen ulostuloakselin jälkeen mutta ennen pyörännapaa.
(e)
Määritetään kertoimen fT arvo liitteessä VI olevan 3.1.1 kohdan mukaisesti.
(f)
Suoran vaihteen tapauksessa annetaan kertoimen fT arvoksi 0,007.
(g)
Jos vaihdelaatikossa on enemmän kuin kaksi kitkakytkintä, annetaan momenttien Td0 ja Td1000 arvoksi 0,0075 × Tmax,in.
(h)
Muiden vaihdelaatikoiden tapauksessa annetaan momenttien Td0 ja Td1000 arvoksi 0,0025 × Tmax,in.
(i)
Tmax,in on vaihdelaatikon kunkin eteenpäinajovaihteen suurimpien sallittujen käyttömomenttien suurin arvo [Nm].
(3)
Tasauspyörästö, joka on IEPC:n sisäinen komponentti
Lasketaan IEPC:n tasauspyörästöosan käyttöakseliin liittyvä momenttihäviö Tdiff,l,in kunkin valittavissa olevan eteenpäinajovaihteen osalta seuraavasti:
Määritetään yhtälön arvot kaikille tasauspyörästön voimanvälityksille mukaan luettuna voimanvälitys tasauspyörästön käyttöhammaspyörän kanssa.
(c)
Määritetään hyötysuhde ηdiff liitteessä VI olevan 3.1.1 kohdan mukaisesti, jolloin kartiohammaspyörästön tapauksessa hyötysuhteen ηm arvoksi vastaavissa yhtälöissä annetaan 0,98.
(d)
Tasauspyörästön sisäisten vaihteiden häviöt jätetään pois b–c alakohdan mukaisista laskelmista.
(e)
Jos tasauspyörästö on sellainen, että voimanvälitys tasopyörän kohdalla on toteutettu kartiohammaspyörästöllä, määritetään vastusmomentin Tdiff,d0 arvo yhtälöllä Tdiff,d0 = 25 Nm + 15 Nm × idiff
(f)
Jos tasauspyörästö on sellainen, että voimanvälitys käyttöhammaspyörän kohdalla on toteutettu lieriöhammaspyörästöllä, määritetään vastusmomentin Tdiff,d0 arvo yhtälöllä Tdiff,d0 = 25 Nm + 5 Nm × idiff
”Lisäys 10
REESS-järjestelmää koskevat kiinteät arvot
(1)
Akkujärjestelmä tai edustava akkujärjestelmän osajärjestelmä
Akkujärjestelmää tai edustavaa akkujärjestelmän osajärjestelmää koskevat varsinaiset syöttötiedot luodaan kiinteiden arvojen perusteella seuraavasti:
(a)
Määritetään akun tyyppi käyttämällä perustana ampeereina ilmoitetun enimmäisvirran (E-säännön nro 100 (***) liitteen 6 lisäyksessä 2 olevan 1.4.4 kohdan mukaisesti) ja ampeeritunteina ilmoitetun kapasiteetin (E-säännön nro 100 liitteen 6 lisäyksessä 2 olevan 1.4.3 kohdan mukaisesti) suhdelukua. Akun on oltava tyypiltään ”korkeaenerginen akkujärjestelmä (HEBS)”, kun suhdeluku on pienempi kuin 10, ja ”suuritehoinen akkujärjestelmä (HPBS), kun suhdeluku on vähintään 10.
(b)
Nimelliskapasiteetin on oltava E-säännön nro 100 liitteen 6 lisäyksessä 2 olevan 1.4.3 kohdan mukaisesti ilmoitettu arvo [Ah].
(c)
Määritetään avoimen piirin jännite varaustilan funktiona käyttämällä perustana E-säännön nro 100 liitteen 6 lisäyksessä 2 olevan 1.4.1 kohdan mukaisesti ilmoitettua nimellisjännitettä Vnom [V]. Lasketaan avoimen piirin jännitteen arvot eri varaustiloissa seuraavan taulukon mukaisesti:
Varaustila [%]
Avoimen piirin jännite [V]
0
0,88 × Vnom
10
0,94 × Vnom
50
1,00 × Vnom
90
1,06 × Vnom
100
1,12 × Vnom
(d)
Määritetään sisäinen tasavirtaresistanssi DCIR seuraavasti:
(i)
Kun kyseessä on a alakohdan mukainen HPBS-järjestelmä, DCIR lasketaan jakamalla ominaisresistanssi 25 [mW × Ah] b alakohdan mukaisesti määritellyllä nimelliskapasiteetilla [Ah].
(ii)
Kun kyseessä on a alakohdan mukainen HEBS-järjestelmä, DCIR lasketaan jakamalla ominaisresistanssi 140 [mW × Ah] b alakohdan mukaisesti määritellyllä nimelliskapasiteetilla [Ah].
(e)
Määritetään suurimman latausvirran ja suurimman purkuvirran arvot seuraavasti:
(i)
Kun kyseessä on a alakohdan mukainen HPBS-järjestelmä, asetetaan sekä suurimman latausvirran että suurimman purkuvirran arvoksi arvoa 10C vastaava virta [A].
(ii)
Kun kyseessä on a alakohdan mukainen HEBS-järjestelmä, asetetaan sekä suurimman latausvirran että suurimman purkuvirran arvoksi arvoa 1C vastaava virta [A].
Lopullisina arvoina käytetään sekä suurimman latausvirran että suurimman purkuvirran absoluuttisia arvoja.
(2)
Kondensaattorijärjestelmä tai edustava kondensaattorijärjestelmän osajärjestelmä
Kondensaattorijärjestelmää tai edustavaa kondensaattorijärjestelmän osajärjestelmää koskevat varsinaiset syöttötiedot luodaan kiinteiden arvojen perusteella seuraavasti:
(a)
Kapasitanssiksi otetaan kondensaattorijärjestelmän tai edustavan kondensaattorijärjestelmän osajärjestelmän tietolomakkeessa ilmoitettu nimelliskapasitanssi. Kondensaattorijärjestelmän tai edustavan kondensaattorijärjestelmän osajärjestelmän todellinen kapasitanssi voidaan määrittää ottamalla pohjaksi yksittäisen kondensaattorikennon nimelliskapasiteetti ja kasvattamalla sitä suhteessa sen mukaan, miten kondensaattorijärjestelmän tai edustavan kondensaattorijärjestelmän osajärjestelmän yksittäiset kennot on järjestetty (sarjaan ja/tai rinnan).
(b)
Suurimmaksi jännitteeksi Vmax,Cap otetaan kondensaattorijärjestelmän tai edustavan kondensaattorijärjestelmän osajärjestelmän tietolomakkeessa ilmoitettu nimellisjännite. Kondensaattorijärjestelmän tai edustavan kondensaattorijärjestelmän osajärjestelmän todellinen suurin jännite voidaan määrittää ottamalla pohjaksi yksittäisen kondensaattorikennon nimellisjännite ja kasvattamalla sitä suhteessa sen mukaan, miten kondensaattorijärjestelmän tai edustavan kondensaattorijärjestelmän osajärjestelmän yksittäiset kennot on järjestetty (sarjaan ja/tai rinnan).
(c)
Pienimmäksi jännitteeksi Vmin,Cap otetaan b alakohdan mukaisesti määritetty suurin jännite Vmax,Cap kerrottuna kertoimella 0,45.
(d)
Määritetään sisäinen resistanssi seuraavalla yhtälöllä:
jossa
RI,Cap
=
sisäinen resistanssi [W]
RI,ref
=
sisäisen resistanssin vertailuarvo 0,015 W
Vmax,Cap
=
b alakohdan mukaisesti määritetty suurin jännite [V]
Vmin,Cap
=
c alakohdan mukaisesti määritetty pienin jännite [V]
Vref
=
suurimman jännitteen vertailuarvo 2,7 [V]
Cref
=
kapasitanssin vertailuarvo 3 000 [F]
CCap
=
a alakohdan mukaisesti määritetty kapasitanssi [F]
(e)
Lasketaan sekä suurimman latausvirran että suurimman purkuvirran arvot kertomalla a alakohdan mukaisesti määritelty kapasitanssin arvo faradeina kertoimella 5,0 [A/F]. Lopullisina arvoina käytetään sekä suurimman latausvirran että suurimman purkuvirran absoluuttisia arvoja.
”Lisäys 11
(varattu)
”Lisäys 12
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus
1. Sähkökonejärjestelmät tai IEPC-komponentit
1.1
Jokainen sähkökonejärjestelmä tai IEPC-komponentti on valmistettava siten, että se vastaa hyväksyttyä tyyppiä sertifikaatissa ja sen liitteissä annetun kuvauksen osalta. Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyjen on vastattava asetuksen (EU) 2018/858 31 artiklassa vahvistettuja järjestelyjä.
1.2
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus on tarkastettava tämän liitteen lisäyksissä 2 ja 3 vahvistetuissa sertifikaateissa ja niiden liitteenä olevissa hyväksyntäasiakirjoissa annetun kuvauksen perusteella.
1.3
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus on arvioitava tässä kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.
1.4
Komponenttivalmistajan on testattava vuosittain vähintään taulukossa 1 ilmoitettu määrä yksikköjä sen mukaan, mikä valmistajan valmistamien sähkökonejärjestelmien tai IEPC-komponenttien vuotuinen kokonaismäärä on. Vuotuisten tuotantomäärien määrittämisessä otetaan huomioon vain sellaiset sähkökonejärjestelmät tai IEPC-komponentit, jotka kuuluvat tämän asetuksen vaatimusten soveltamisalaan ja joiden osalta ei ole käytetty kiinteitä arvoja.
1.5
Jos vuotuinen tuotantomäärä on enintään 4000, valmistaja ja hyväksyntäviranomainen sopivat testattavan perheen valinnasta yhdessä.
1.6
Jos vuotuinen tuotantomäärä on suurempi kuin 4000, testataan aina se perhe, jonka tuotantomäärä on suurin. Valmistajan on perusteltava tehtyjen testien määrä ja perheen valinta hyväksyntäviranomaiselle. Valmistaja ja hyväksyntäviranomainen sopivat yhdessä lisäksi testattavista muista perheistä.
Taulukko 1
Vaatimustenmukaisuustestauksen otoskoko
Sähkökonejärjestelmien tai IEPC-komponenttien kokonaisvuosituotanto
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden tarkastamista varten hyväksyntäviranomaisen on määriteltävä yhdessä valmistajan kanssa ne sähkökonejärjestelmän tai IEPC-komponentin tyypit, jotka testataan. Hyväksyntäviranomaisen on varmistettava, että valitut sähkökonejärjestelmän tai IEPC-komponentin tyypit valmistetaan samojen standardien mukaisesti kuin sarjatuotannossa.
1.8
Jos 1.9 kohdan mukaisesti tehdyn testin tulos on suurempi kuin 1.9.4 kohdassa esitetään, testataan vielä kolme samaan perheeseen kuuluvaa yksikköä. Jos jokin niistä ei läpäise testiä, sovelletaan 23 artiklaa.
1.9
Sähkökonejärjestelmän tai IEPC-komponentin vaatimustenmukaisuustestaus
1.9.1
Reunaehdot
Jollei tässä kohdassa toisin mainita, on sovellettava kaikkia tässä liitteessä vahvistettuja sertifiointitestausta koskevia reunaehtoja.
Jäähdytystehon on sertifiointitestauksessa pysyttävä tässä liitteessä täsmennetyissä rajoissa.
Mittaus tehdään vain yhdellä tämän liitteen 4.1.3 kohdassa mainitulla jännitetasolla. Komponenttivalmistaja valitsee testauksessa käytettävän jännitetason.
Tämän liitteen 3.1 kohdan mukaisesti määriteltyjen mittauslaitevaatimusten ei tarvitse täyttyä vaatimustenmukaisuustestauksessa.
1.9.2
Testi
Mittaus tehdään kahdessa eri asetuspisteessä. Kun ensimmäisessä asetuspisteessä tehtävä mittaus on saatu valmiiksi, voidaan testattavaa yksikköä jäähdyttää komponenttivalmistajan suositusten mukaan käyttämällä yksikköä komponenttivalmistajan määrittelemässä asetuspisteessä.
Asetuspisteessä 1 tehdään tämän liitteen 4.2.5 kohdan mukainen ylikuormitusominaisuuksien testaus.
Asetuspisteessä 2 tehdään tämän liitteen 4.2.4 kohdan mukainen 30 minuutin suurimman jatkuvan vääntömomentin testaus.
1.9.3
Tulosten jälkikäsittely
Korjataan kaikki 4.2.5.3 ja 4.2.4.3 kohdan mukaisesti määritetyt mekaanisen ja sähkötehon arvot vaatimustenmukaisuustestauksessa käytettävien mittalaitteiden mittausepävarmuuksien eron suhteen seuraavasti:
(a)
Lasketaan pyörimisnopeuden, vääntömomentin, virran ja jännitteen mittausjärjestelmissä käytettävien mittalaitteiden mittausepävarmuuksien prosentuaalinen ero komponentin tyyppihyväksynnässä ja tämän lisäyksen mukaisessa vaatimustenmukaisuustestauksessa.
(b)
Lasketaan a alakohdassa tarkoitettu epävarmuuksien prosentuaalinen ero sekä analysaattorin lukeman että tämän liitteen 3.1 kohdan mukaisesti määritellyn suurimman kalibrointiarvon osalta.
(c)
Lasketaan sähkötehoon liittyvä epävarmuuksien kokonaisero seuraavan yhtälön perusteella:
jossa
ΔuU,max calib
suurimpaan kalibrointiarvoon liittyvä epävarmuuksien ero jännitemittauksissa [%]
ΔuU,value
analysaattorin lukemaan liittyvä epävarmuuksien ero jännitemittauksissa [%]
ΔuI,max calib
suurimpaan kalibrointiarvoon liittyvä epävarmuuksien ero virtamittauksissa [%]
ΔuI,value
analysaattorin lukemaan liittyvä epävarmuuksien ero virtamittauksissa [%]
(d)
Lasketaan mekaaniseen tehoon liittyvä epävarmuuksien kokonaisero seuraavan yhtälön perusteella:
jossa
ΔuT,max calib
suurimpaan kalibrointiarvoon liittyvä epävarmuuksien ero vääntömomenttimittauksissa [%]
ΔuT,value
analysaattorin lukemaan liittyvä epävarmuuksien ero vääntömomenttimittauksissa [%]
Δun,max calib
suurimpaan kalibrointiarvoon liittyvä epävarmuuksien ero pyörimisnopeusmittauksissa [%]
Δun,value
analysaattorin lukemaan liittyvä epävarmuuksien ero pyörimisnopeusmittauksissa [%]
(e)
Korjataan kaikki mitatut mekaanisen tehon arvot seuraavan yhtälön perusteella:
P*mech = Pmech,meas (1 – ΔuP,mech,CoP)
jossa
Pmech,meas
mekaanisen tehon mitattu arvo
ΔuP,mech,CoP
mekaaniseen tehoon liittyvä epävarmuuksien kokonaisero d alakohdan mukaisesti
(f)
Korjataan kaikki mitatut sähkötehon arvot seuraavan yhtälön perusteella:
P*el = Pel,meas (1 + ΔuP,el,CoP)
jossa
Pel,meas
sähkötehon mitattu arvo
ΔuP,el,CoP
sähkötehoon liittyvä epävarmuuksien kokonaisero c alakohdan mukaisesti
1.9.4
Tulosten arviointi
Lasketaan 1.9.2 ja 1.9.3 kohdan mukaisesti määritetyistä kahden eri asetuspisteen arvoista hyötysuhdeluvut jakamalla korjattu mekaaninen teho P*mech korjatulla sähköteholla P*el.
Lasketaan sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuustestauksen aikainen kokonaishyötysuhde ηA,CoP laskemalla mainittujen kahden asetuspisteen hyötysuhdelukujen aritmeettinen keskiarvo.
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuustesti hyväksytään, kun hyötysuhteiden ηA,CoP ja ηA,TA ero on alle 3 prosenttia tyyppihyväksytystä hyötysuhteesta ηA,TA. Kun IEPC-komponentissa on vaihdelaatikko tai tasauspyörästö, vaatimustenmukaisuustestin läpäisykynnys nostetaan 3 prosentista 4 prosenttiin. Kun IEPC-komponentissa on sekä vaihdelaatikko että tasauspyörästö, vaatimustenmukaisuustestin läpäisykynnys nostetaan 3 prosentista 5 prosenttiin.
Tyyppihyväksytty hyötysuhde ηA,TA lasketaan ottamalla 4.3.5 ja 4.3.6 kohdan mukaisesti määritettyjen, ilmoituslomakkeeseen komponentin sertifioinnin yhteydessä kirjattujen kahden hyötysuhteen aritmeettinen keskiarvo.
2. Tyypin 1 IHPC-komponentit
2.1
Jokainen IHPC-komponentti on valmistettava siten, että se vastaa hyväksyttyä tyyppiä sertifikaatissa ja sen liitteissä annetun kuvauksen osalta. Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyjen on vastattava asetuksen (EU) 2018/858 31 artiklassa vahvistettuja järjestelyjä.
2.2
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus on tarkastettava tämän liitteen lisäyksessä 4 vahvistetuissa sertifikaateissa ja niiden liitteenä olevissa hyväksyntäasiakirjoissa annetun kuvauksen perusteella.
2.3
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus on tarkastettava tämän lisäyksen 1 kohdassa vahvistettujen erityisten edellytysten mukaisesti. IEPC-komponenteille asianomaisissa kohdissa määriteltyjä vaatimuksia on sovellettava, ellei toisin mainita.
2.4
Sen estämättä, mitä tämän lisäyksen 2.3 kohdassa säädetään, sovelletaan seuraavaa:
(a)
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus tarkastetaan ainoastaan yksittäisten tyypin 1 IHPC-komponenttien eikä perheiden osalta, koska tämän liitteen 4.4 kohdan mukaisesti perheiden määrittely ei ole tyypin 1 IHPC-komponenttien tapauksessa sallittua.
(b)
Valmistaja ja hyväksyntäviranomainen sopivat yhdessä yksittäisille tyypeille tehtävien testien lukumäärästä.
(c)
Kaikkia asianomaisissa kohdissa olevia viittauksia perheisiin pidetään viittauksina yksittäisiin tyyppeihin.
(d)
Tyyppihyväksytty hyötysuhde ηA,TA lasketaan ottamalla 4.3.5 ja 4.3.6 kohdan mukaisesti määritettyjen, ilmoituslomakkeeseen komponentin sertifioinnin yhteydessä kirjattujen kahden hyötysuhteen aritmeettinen keskiarvo. Näille kahdelle hyötysuhdeluvulle ei tehdä tämän liitteen 4.4.2.3 kohdassa kuvattua jälkikäsittelyä.
3. Akkujärjestelmä tai edustava akkujärjestelmän osajärjestelmä
3.1
Jokainen akkujärjestelmä tai edustava akkujärjestelmän osajärjestelmä on valmistettava siten, että se vastaa hyväksyttyä tyyppiä sertifikaatissa ja sen liitteissä annetun kuvauksen osalta. Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyjen on vastattava asetuksen (EU) 2018/858 31 artiklassa vahvistettuja järjestelyjä.
3.2
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus on tarkastettava tämän liitteen lisäyksessä 5 vahvistetuissa sertifikaateissa ja niiden liitteenä olevissa hyväksyntäasiakirjoissa annetun kuvauksen perusteella.
3.3
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus on arvioitava tässä kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.
3.4
Komponenttivalmistajan on testattava vuosittain vähintään taulukossa 2 ilmoitettu määrä yksiköitä sen mukaan, mikä valmistajan valmistamien akkujärjestelmien tai edustavien akkujärjestelmän osajärjestelmien vuotuinen kokonaismäärä on. Vuotuisten tuotantomäärien määrittämisessä otetaan huomioon vain sellaiset akkujärjestelmät tai edustavat akkujärjestelmän osajärjestelmät, jotka kuuluvat tämän asetuksen vaatimusten soveltamisalaan ja joiden osalta ei ole käytetty kiinteitä arvoja.
Taulukko 2
Vaatimustenmukaisuustestauksen otoskoko
Akkujärjestelmien tai edustavien akkujärjestelmän osajärjestelmien kokonaisvuosituotanto
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden tarkastamista varten hyväksyntäviranomaisen on määriteltävä yhdessä valmistajan kanssa ne akkujärjestelmän tai edustavan akkujärjestelmän osajärjestelmän tyypit, jotka testataan. Hyväksyntäviranomaisen on varmistettava, että valitut akkujärjestelmän tai edustavan akkujärjestelmän osajärjestelmän tyypit valmistetaan samojen standardien mukaisesti kuin sarjatuotannossa.
3.6
Jos 3.7 kohdan mukaisesti tehdyn testin tulos on suurempi kuin 3.7.4 kohdassa esitetään, testataan vielä kolme samaa tyyppiä olevaa yksikköä. Jos jokin niistä ei läpäise testiä, sovelletaan 23 artiklaa.
3.7
Akkujärjestelmän tai edustavan akkujärjestelmän osajärjestelmän vaatimustenmukaisuustestaus
3.7.1
Reunaehdot
Kaikkia tässä liitteessä vahvistettuja sertifiointitestausta koskevia reunaehtoja on sovellettava.
3.7.2
Testi
Tehdään kaksi erilaista testiä.
Testissä 1 tehdään tämän liitteen 5.4.1 kohdan mukainen nimelliskapasiteetin testaus.
Testi 2 tehdään seuraavan menettelyn mukaisesti:
(a)
Testi 2 tehdään testin 1 jälkeen.
(b)
Kun testattava akkuyksikkö on ladattu täyteen komponenttivalmistajan ohjeiden mukaisesti ja lämpötasapaino on saavutettu 5.1.1 kohdan mukaisesti, tehdään 5.3 kohdan mukainen vakiosykli.
(c)
Varsinainen testi aloitetaan 1–3 tunnin kuluttua vakiosyklin loppumisesta. Muussa tapauksessa toistetaan b alakohdassa esitetty menettely.
(d)
Jotta testattavan akkuyksikön alkutilasta päästäisiin testauksessa vaadittuihin e–f alakohdassa määriteltyihin varaustiloihin, puretaan akun varausta vakiovirralla, joka on HPBS-akkujärjestelmän tapauksessa 3C ja HEBS-akkujärjestelmän tapauksessa 1C.
(e)
HPBS-akkujärjestelmän tapauksessa varsinainen testi koostuu 20 sekunnin jaksosta, jonka aikana järjestelmän varausta puretaan 80 prosentin varaustilasta komponentin tyyppihyväksynnässä kirjatulla suurimmalla purkuvirralla Idischg_max, ja sitä seuraavasta 20 sekunnin jaksosta, jonka aikana järjestelmää ladataan 20 prosentin varaustilasta tyyppihyväksynnässä kirjatulla suurimmalla latausvirralla Ichg_max.
(f)
HEBS-akkujärjestelmän tapauksessa varsinainen testi koostuu 120 sekunnin jaksosta, jonka aikana järjestelmän varausta puretaan 90 prosentin varaustilasta komponentin tyyppihyväksynnässä kirjatulla suurimmalla purkuvirralla Idischg_max ja sitä seuraavasta 120 sekunnin jaksosta, jonka aikana järjestelmää ladataan 20 prosentin varaustilasta tyyppihyväksynnässä kirjatulla suurimmalla latausvirralla Ichg_max.
(g)
Edellä e ja f alakohdassa kuvatun varsinaisen testin aikana kirjataan purku- ja latausvirta asianomaisten jaksojen ajalta.
3.7.3
Tulosten jälkikäsittely
HPBS-akkujärjestelmän tapauksessa määritetään 80 prosentin varaustilassa käytetyn purkuvirran ja 20 prosentin varaustilassa käytetyn latausvirran keskiarvot 20 sekunnin mittausjaksolta.
HEBS-akkujärjestelmän tapauksessa määritetään 90 prosentin varaustilassa käytetyn purkuvirran ja 20 prosentin varaustilassa käytetyn latausvirran keskiarvot 120 sekunnin mittausjaksolta.
Sekä purku- että latausvirran keskiarvot määritetään absoluuttisina lukuina.
3.7.4
Tulosten arviointi
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuustesti hyväksytään, kun kaikki seuraavat ehdot toteutuvat:
(a)
CCoP ≥ 0,95 CTA
jossa
CCoP
on 3.7.2 kohdan mukaisesti määritetty nimelliskapasiteetti [Ah]
CTA
on komponentin tyyppihyväksynnän aikana määritetty nimelliskapasiteetti [Ah]
(b)
(ηBAT,CoP - ηBAT,TA) ≤ 3 %
jossa
ηBAT,CoP
on 3.7.2 kohdan mukaisesti määritetty kokonaishyötysuhde [-]
ηBAT,TA
on komponentin tyyppihyväksynnän aikana määritetty kokonaishyötysuhde [-]
(c)
Idischg_max,CoP ≥ Idischg_max,TA
jossa
Idischg_max,CoP
on 3.7.2 kohdan mukaisesti määritetty suurin purkuvirta (HPBS:n tapauksessa 80 prosentin varaustilassa ja HEBS:n tapauksessa 90 prosentin varaustilassa) [A]
Idischg_max,TA
on komponentin tyyppihyväksynnän aikana määritetty suurin purkuvirta (HPBS:n tapauksessa 80 prosentin varaustilassa ja HEBS:n tapauksessa 90 prosentin varaustilassa) [A]
(d)
Ichg_max,CoP ≥ Ichg_max,TA
jossa
Ichg_max,CoP
on 3.7.2 kohdan mukaisesti määritetty suurin latausvirta (20 prosentin varaustilassa) [A]
Ichg_max,TA
on komponentin tyyppihyväksynnän aikana määritetty suurin latausvirta (20 prosentin varaustilassa) [A]
4. Kondensaattorijärjestelmät
4.1
Jokainen kondensaattorijärjestelmä on valmistettava siten, että se vastaa hyväksyttyä tyyppiä sertifikaatissa ja sen liitteissä annetun kuvauksen osalta. Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyjen on vastattava asetuksen (EU) 2018/858 31 artiklassa vahvistettuja järjestelyjä.
4.2
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus on tarkastettava tämän liitteen lisäyksessä 6 vahvistetuissa sertifikaateissa ja niiden liitteenä olevissa hyväksyntäasiakirjoissa annetun kuvauksen perusteella.
4.3
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus on arvioitava tässä kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.
4.4
Komponenttivalmistajan on testattava vuosittain vähintään taulukossa 3 ilmoitettu määrä yksikköjä sen mukaan, mikä valmistajan valmistamien kondensaattorijärjestelmien vuotuinen kokonaismäärä on. Vuotuisten tuotantomäärien määrittämisessä otetaan huomioon vain sellaiset kondensaattorijärjestelmät, jotka kuuluvat tämän asetuksen vaatimusten soveltamisalaan ja joiden osalta ei ole käytetty kiinteitä arvoja.
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden tarkastamista varten hyväksyntäviranomaisen on määriteltävä yhdessä valmistajan kanssa ne kondensaattorijärjestelmän tyypit, jotka testataan. Hyväksyntäviranomaisen on varmistettava, että valitut kondensaattorijärjestelmätyypit valmistetaan samojen standardien mukaisesti kuin sarjatuotannossa.
4.6
Jos 4.7 kohdan mukaisesti tehdyn testin tulos on suurempi kuin 4.7.4 kohdassa esitetään, testataan vielä kolme samaa tyyppiä olevaa yksikköä. Jos jokin niistä ei läpäise testiä, sovelletaan 23 artiklaa.
Kaikkia tässä liitteessä vahvistettuja sertifiointitestausta koskevia reunaehtoja on sovellettava.
4.7.2
Testi
Testi tehdään tämän liitteen 6.3 kohdan mukaisesti.
4.7.3
Tulosten jälkikäsittely
Tulosten jälkikäsittely tehdään tämän liitteen 6.4 kohdan mukaisesti.
4.7.4
Tulosten arviointi
Sertifioituihin hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen liittyvien ominaisuuksien vaatimustenmukaisuustesti hyväksytään, kun kaikki seuraavat ehdot toteutuvat:
(a)
(CCoP / CTA) – 1 < ±3 %
jossa
CCoP
on 4.7.2 kohdan mukaisesti määritetty nimelliskapasitanssi [F]
CTA
on komponentin tyyppihyväksynnän aikana määritetty nimelliskapasitanssi [F]
(b)
(RCoP / RTA) – 1 < ±3 %
jossa
RCoP
on 4.7.2 kohdan mukaisesti määritetty sisäinen resistanssi [W]
RTA
on komponentin tyyppihyväksynnän aikana määritetty sisäinen resistanssi [W]
”Lisäys 13
Perhe
1. Sähkökonejärjestelmät ja IEPC-komponentit
1.1. Yleistä
Sähkökonejärjestelmien tai IEPC-komponenttien perheen määrittävät sen rakenne- ja suorituskykyominaisuudet. Niiden on oltava samat kaikille saman perheen jäsenille. Valmistaja voi päättää, mitkä sähkökonejärjestelmät tai IEPC-komponentit kuuluvat samaan perheeseen, kunhan tässä lisäyksessä esitetyt jäsenyyskriteerit täyttyvät. Perheen on oltava hyväksyntäviranomaisen hyväksymä. Komponenttivalmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle tarvittavat tiedot perheen jäsenistä.
1.2. Erityistapaukset
Joissain tapauksissa ominaisuudet voivat vaikuttaa toisiinsa. Tämä on otettava huomioon, jotta samaan perheeseen kuuluu vain ominaisuuksiltaan samanlaisia sähkökonejärjestelmiä tai IEPC-komponentteja. Valmistajan on kartoitettava tällaiset tapaukset ja ilmoitettava niistä hyväksyntäviranomaiselle. Tämä otetaan sen jälkeen huomioon kriteerinä uutta sähkökonejärjestelmien tai IEPC-komponenttien perhettä perustettaessa.
Kun kyse on laitteesta tai ominaisuudesta, jota ei mainita 1.4 kohdassa ja joka vaikuttaa merkittävästi suorituskykyyn ja/tai sähkönkulutukseen, valmistajan on kuvattava laite tai ominaisuudet hyvän teknisen käytännön mukaisesti ja ilmoitettava siitä hyväksyntäviranomaiselle. Tämä otetaan sen jälkeen huomioon kriteerinä uutta sähkökonejärjestelmien tai IEPC-komponenttien perhettä perustettaessa.
1.3. Perhe
Perheen käsitteellä määritellään ne kriteerit ja ominaisuudet, joiden avulla valmistaja voi ryhmitellä sähkökonejärjestelmiä tai IEPC-komponentteja perheiksi ja tyypeiksi, joiden hiilidioksidipäästöihin tai energiankulutukseen liittyvät tiedot ovat samanlaiset tai vastaavat.
1.4. Edustavuutta koskevat erityiset vaatimukset
Hyväksyntäviranomainen voi katsoa, että sähkökonejärjestelmien tai IEPC-komponenttien perheen suorituskykyominaisuudet ja sähkönkulutus voidaan parhaiten määrittää lisätesteillä. Tällöin komponenttivalmistajan on toimitettava asianmukaiset tiedot, joiden perusteella voidaan määrittää se sähkökonejärjestelmä tai IEPC-komponentti, joka edustaa perhettä todennäköisesti parhaiten. Hyväksyntäviranomainen voi näiden tietojen perusteella katsoa myös, että komponenttivalmistajan on edustavuuden parantamiseksi perustettava uusi sähkökonejärjestelmien tai IEPC-komponenttien perhe, jossa on vähemmän jäseniä.
Jos perheen jäsenillä on muita ominaisuuksia, joiden voidaan olettaa vaikuttavan suorituskykyominaisuuksiin ja/tai sähkönkulutukseen, nämä ominaisuudet on yksilöitävä ja otettava huomioon perheen kantajäsentä valittaessa.
1.5. Ominaisuudet, joiden perusteella sähkökonejärjestelmien tai IEPC-komponenttien perhe määritellään
Komponenttivalmistaja voi jäljempänä lueteltujen ominaisuuksien lisäksi käyttää muitakin ominaisuuksia, joiden perusteella perheen määritelmä voidaan rajata tarkemmin. Tällaisten ominaisuuksien ei välttämättä tarvitse vaikuttaa suorituskykyyn ja/tai sähkönkulutukseen.
1.5.1.
Seuraavien ominaisuuksien on periaatteessa oltava kaikilla sähkökonejärjestelmien tai IEPC-komponenttien perheen jäsenillä samat:
(a)
Sähkökone: roottorin, staattorin ja käämityksen mitat, rakenne, materiaali jne.
(b)
Vaihtosuuntaaja: tehomoduulien ja johtavien kiskojen mitat, rakenne, materiaali jne.
(c)
Sisäinen jäähdytysjärjestelmä: jäähdytysripojen ja -nastojen sijoittelu, mitat ja materiaali
(d)
Sisäiset tuulettimet: muoto ja mitat
(e)
Vaihtosuuntaajan ohjelmisto: peruskalibrointi eli lämpötilamallit (sähkökone ja vaihtosuuntaaja), alentamisrajat, vääntömomentin välitys (ohjausmomentti vaihevirraksi), vuon kalibrointi, virranohjaus, jännitemodulaatio, anturikohtainen kalibrointi (sallittu vain anturin vaihdon yhteydessä)
(f)
Vaihteisiin liittyvät ominaisuudet (vain IEPC:t): liitteessä VI vahvistettujen määritelmien mukaisesti.
Muutokset a–f alakohdassa mainittuihin komponentteihin sallitaan vain siinä tapauksessa, että vankoin teknisin perustein voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta kielteisesti suorituskykyominaisuuksiin tai sähkönkulutukseen.
1.5.2.
Seuraavien ominaisuuksien on oltava kaikilla sähkökonejärjestelmien tai IEPC-komponenttien perheen jäsenillä samat. Ominaisuuksiin voidaan hyväksyntäviranomaisen suostumuksella soveltaa erikseen määriteltyä vaihteluväliä.
a)
Ulostuloakselin kytkentäjärjestely: kaikki muutokset sallitaan
b)
Laakerikilvet:
Sisärakenteen osalta on tarkastettava, vaikuttavatko muutokset passiivisiin jäähdytyselementteihin tai ilmavirtaukseen laakerikilpien sisäsivuilla.
Ulkorakenteen osalta ruuvit, ripustuspisteet tai laipan rakenne eivät vaikuta suorituskykyyn, jos passiivisia jäähdytyselementtejä ei poisteta tai vaihdeta.
c)
Laakerit: muutokset sallitaan, kunhan laakerien lukumäärä ja tyyppi pysyvät samana
d)
Akseli: muutokset sallitaan, kunhan ne eivät vaikuta aktiiviseen tai passiiviseen jäähdytykseen
e)
Korkeajännitekytkentä: korkeajännitekytkennän paikan ja tyypin vaihtaminen sallitaan
f)
Kotelointi: koteloinnin taikka ruuvien tai asennuspisteiden määrän, tyypin ja paikan muuttaminen sallitaan, kunhan passiivisia jäähdytyselementtejä ei poisteta tai vaihdeta
g)
Anturi: muutokset sallitaan, jos sertifioitu suorituskyky ei muutu
h)
Vaihtosuuntaajan kotelointi: koteloinnin taikka ruuvien tai asennuspisteiden määrän, tyypin ja paikan muuttaminen sallitaan, kunhan passiivisia jäähdytyselementtejä ei poisteta tai vaihdeta eikä sähköisten aktiivisten osien sisäjärjestelyä muuteta
i)
Vaihtosuuntaajan korkeajännitekytkentä: korkeajännitekytkennän paikan ja tyypin vaihtaminen sallitaan, kunhan aktiivisten osien tai jäähdytyselementtien (aktiivisten/passiivisten) järjestelyä tai paikkaa ei muuteta
j)
Vaihtosuuntaajan ohjelmisto: Kaikki ohjelmistoon tehtävät muutokset, joilla ei muuteta sähkökoneen peruskalibrointia (ks. edellä oleva määritelmä), sallitaan. Sen estämättä, mitä edellä säädetään, sähkökonejärjestelmien tai IEPC-komponenttien perheen jäsenten antotehoa voidaan rajoittaa.
k)
Vaihtosuuntaajan anturi: muutokset sallitaan, jos sertifioitu suorituskyky ei muutu
l)
Öljyn viskositeetti: kaikkien tehtaan öljyksi määriteltyjen öljyjen kinemaattisen viskositeetin on samassa lämpötilassa oltava enintään 110 prosenttia komponentin sertifioinnissa käytetyn öljyn kinemaattisesta viskositeetista, joka on kirjattu vastaavaan ilmoituslomakkeeseen (KV100-öljylle määritetyn toleranssialueen rajoissa)
m)
Suurimman vääntömomentin käyrä:
Perheen kantajäsenen vääntömomenttiarvojen on tämän liitteen 4.2.2.4 kohdan mukaisesti määritetyn suurimman vääntömomentin käyrän kaikilla pyörimisnopeusarvoilla oltava vähintään yhtä suuria kuin kaikilla muilla saman perheen jäsenillä samalla pyörimisnopeudella koko pyörimisnopeusalueen mitalta. Saman perheen muiden jäsenten vääntömomenttiarvoja pidetään toisiaan vastaavina, jos ne ovat enintään 40 Nm tai 4 prosenttia suurempia kuin kantajäsenen suurin vääntömomentti tietyllä pyörimisnopeudella sen mukaan, kumpi toleranssiarvoista on suurempi.
n)
Pienimmän vääntömomentin käyrä:
Perheen kantajäsenen vääntömomenttiarvojen on tämän liitteen 4.2.2.4 kohdan mukaisesti määritetyn pienimmän vääntömomentin käyrän kaikilla pyörimisnopeusarvoilla oltava enintään yhtä suuria kuin kaikilla muilla saman perheen jäsenillä samalla pyörimisnopeudella koko pyörimisnopeusalueen mitalta. Saman perheen muiden jäsenten vääntömomenttiarvoja pidetään toisiaan vastaavina, jos ne ovat enintään 40 Nm tai 4 prosenttia pienempiä kuin kantajäsenen suurin vääntömomentti tietyllä pyörimisnopeudella sen mukaan, kumpi toleranssiarvoista on suurempi.
Kun kantajäsenen EPMC-karttaa sovelletaan perheen muihin jäseniin, on perheen kaikkien jäsenten osalta katettava vähintään 60 prosenttia EPMC-kartan pisteistä (pyöristettynä ylöspäin seuraavaan kokonaislukuun), jotka sijaitsevat jäsenelle tämän liitteen 4.2.2.4 kohdan mukaisesti määritettyjen suurimman ja pienimmän vääntömomentin käyrien rajaamalla alueella.
1.6. Kantajäsenen valinta
Sähkökonejärjestelmien tai IEPC-komponenttien perheen kantajäseneksi otetaan jäsen, jolle tämän liitteen 4.2.2 kohdan mukaisesti määritetty suurin kokonaisvääntömomentti on arvoltaan suurin.
”Lisäys 14
Merkinnät ja numerointi
1. Merkinnät
Jos sähköisen voimalaitteen komponentti sertifioidaan tämän liitteen mukaisesti, siinä on oltava seuraavat merkinnät:
1.1.
Valmistajan nimi tai tavaramerkki
1.2.
Merkki ja tyypin tunniste sellaisena kuin ne on kirjattu tämän liitteen lisäyksissä 2–6 esitetyn ilmoituslomakkeen kohtiin 0.2 ja 0.3
1.3.
Sertifiointimerkki (tapauksen mukaan) eli suorakulmion sisällä oleva pienaakkosten e-kirjain, jota seuraa sertifikaatin myöntäneen jäsenvaltion tunnusnumero:
1 Saksa
19 Romania
2 Ranska
20 Puola
3 Italia
21 Portugali
4 Alankomaat
23 Kreikka
5 Ruotsi
24 Irlanti
6 Belgia
25 Kroatia
7 Unkari
26 Slovenia
8 Tšekki
27 Slovakia
9 Espanja
29 Viro
12 Itävalta
32 Latvia
13 Luxemburg
34 Bulgaria
17 Suomi
36 Liettua
18 Tanska
49 Kypros
50 Malta
1.4.
Sertifiointimerkissä on myös oltava suorakulmion lähellä ”perussertifiointinumero”, joka sisältyy asetuksen (EU) 2020/683 liitteessä IV tarkoitetun tyyppihyväksyntänumeron osaan 4 ja jota edeltävät kaksi numeroa ilmaisevat tähän asetukseen tehdylle viimeisimmälle tekniselle tarkistukselle annetun järjestysnumeron sekä kirjaintunnus, joka ilmaisee osan, jolle sertifikaatti on myönnetty.
Tämän asetuksen tapauksessa järjestysnumero on 02.
Tämän asetuksen tapauksessa kirjaintunnus otetaan taulukosta 1.
tyypin 1 integroidun hybridisähköajoneuvon voimalaitteen komponentti (IHPC)
B
akkujärjestelmä
A
kondensaattorijärjestelmä
1.4.1.
Esimerkki sertifiointimerkistä ja merkin mitat
Edellä esitetty sähköisen voimalaitteen komponenttiin kiinnitetty sertifiointimerkki osoittaa, että asianomainen tyyppi on hyväksytty Itävallassa (e12) tämän asetuksen mukaisesti. Ensimmäiset kaksi numeroa (02) ilmoittavat viimeisimmälle tämän asetuksen tekniselle tarkistukselle annetun järjestysnumeron. Seuraava kirjain osoittaa, että sertifikaatti on myönnetty sähkökonejärjestelmälle (M). Viimeiset viisi numeroa (00005) muodostavat perussertifiointinumeron, jonka hyväksyntäviranomainen on antanut sähkökonejärjestelmälle.
1.5
Sertifikaatin hakijan pyynnöstä ja tyyppihyväksyntäviranomaisen ennalta antamalla suostumuksella voidaan käyttää muitakin kirjasinkokoja kuin 1.4.1 kohdassa esitetään. Näiden muiden kirjasinkokojen on oltava selvästi luettavissa.
1.6
Merkintöjen, kilpien tai tarrojen on kestettävä sähköisen voimalaitteen komponentin käyttöiän ja oltava selvästi luettavissa ja pysyviä. Valmistajan on varmistettava, että merkintöjä, kilpiä tai tarroja ei voida poistaa niitä tuhoamatta tai turmelematta.
1.7
Sertifiointimerkin on oltava näkyvissä, kun sähköisen voimalaitteen komponentti on asennettuna ajoneuvoon, ja se on kiinnitettävä sellaiseen osaan, joka on normaalin toiminnan kannalta välttämätön ja jota ei yleensä tarvitse vaihtaa komponentin käyttöiän aikana.
2. Numerointi
2.1.
Sähköisen voimalaitteen komponentin sertifiointinumero koostuu seuraavista:
eX*YYYY/YYYY*ZZZZ/ZZZZ*X*00000*00
Osa 1
Osa 2
Osa 3
Lisäkirjain osaan 3
Osa 4
Osa 5
Sertifikaatin myöntänyt maa
Raskaiden hyötyajoneuvojen CO2-päästöjen määrittämistä koskeva asetus (2017/2400)
Viimeisin muutosasetus (ZZZZ/ZZZZ)
Ks. tämän lisäyksen taulukko 1
Perussertifiointinumero 00000
Laajennus 00
”Lisäys 15
Simulointivälineen syöttöparametrit
Johdanto
Tässä lisäyksessä esitetään luettelo parametreista, jotka komponenttivalmistajan on toimitettava simulointivälineeseen syötettäviksi tiedoiksi. Sovellettava xml-malli ja esimerkkitietoja on saatavissa erityisellä sähköisellä jakelualustalla.
Määritelmät
(1)
”Parametrin tunnus”: simulointivälineessä käytettävä tietyn syöttöparametrin tai varsinaisten syöttötietojen joukon yksilöllinen tunniste
(2)
”Tyyppi”: parametrin tietojen tyyppi
string…
merkkisarja ISO8859-1-koodattuna
token…
merkkisarja ISO8859-1-koodattuna, ei piilomerkkejä edessä tai lopussa
date…
päivämäärä ja aika (UTC) seuraavassa muodossa: YYYY-MM-DDTHH:MM:SSZ kiinteät merkit kursiivilla, esim. ”2002-05-30T09:30:10Z”
integer…
arvo kokonaislukuna ilman etunollia, esim. ”1800”
double, X…
desimaaliluku, jossa täsmälleen X numeroa desimaalierottimen (tässä piste) jälkeen, ei etunollia, esim. ”double, 2”: ”2345,67”; ”double, 4”: ”45,6780”;
(3)
”Yksikkö” … parametrin mittayksikkö
Syöttöparametrijoukko sähkökonejärjestelmän tapauksessa
Syöttöparametrit ”Electric machine system/ElectricPowerMap” kullekin käyttöpisteelle ja mitatulle jännitteelle
Tyypin 1 IHPC-komponentin tapauksessa (määritelmä tämän liitteen 2 kohdan 42 alakohdassa) parametrit annetaan kunkin käyttöpisteen, kunkin mitatun jännitteen ja kunkin eteenpäinajovaihteen osalta.
Jos parametrin ”CertificationMethod” arvo on ”Standard values for all components”, merkintää ei tarvita.
Parametrin nimi
Parametrin tunnus
Tyyppi
Yksikkö
Kuvaus/viite
CoolantTempInlet
P509
integer
[°C]
Määritetään tämän liitteen 4.1.5.1 ja 4.3.6 kohdan mukaisesti.
CoolingPower
P510
integer
[W]
Määritetään tämän liitteen 4.1.5.1 ja 4.3.6 kohdan mukaisesti.
Syöttöparametrijoukko akkujärjestelmän tapauksessa
Taulukko 1
Syöttöparametrit ”Battery system/General”
Parametrin nimi
Parametrin tunnus
Tyyppi
Yksikkö
Kuvaus/viite
Manufacturer
P511
token
[-]
Model
P512
token
[-]
CertificationNumber
P513
token
[-]
Date
P514
dateTime
[-]
Komponentin hash-tunnisteen luomispäivä ja –aika
AppVersion
P515
token
[-]
Valmistajakohtainen tieto komponentin mittaustietojen arvioinnissa käytetyistä välineistä
CertificationMethod
P517
string
[-]
Sallitut arvot: ”Measured”, ”Standard values”
BatteryType
P518
string
[-]
Sallitut arvot: ”HPBS”, ”HEBS”
RatedCapacity
P519
double, 2
[Ah]
ConnectorsSubsystemsIncluded
P520
boolean
[-]
Vain jos testataan edustava akkujärjestelmän osajärjestelmä. Arvoksi annetaan ”true”, jos testauksessa on mukana edustava johdinnippu akkujärjestelmän osajärjestelmien kytkemiseen. Kun testattavana on kokonainen akkujärjestelmä, arvoksi annetaan aina ”true”.
JunctionboxIncluded
P511
boolean
[-]
Vain jos testataan edustava akkujärjestelmän osajärjestelmä. Arvoksi annetaan ”true”, jos testauksessa on mukana edustava liitäntärasia sulkulaitteineen ja varokkeineen. Kun testattavana on kokonainen akkujärjestelmä, arvoksi annetaan aina ”true”.
TestingTemperature
P521
integer
[°C]
Määritetään tämän liitteen 5.1.4 kohdan mukaisesti
Jos parametrin ”CertificationMethod” arvo on ”Standard values”, merkintää ei tarvita.
Jos parametrin ”CertificationMethod” arvo on ”Standard values”, annetaan samat parametrien ”MaxChargingCurrent” ja ”MaxDischargingCurrent” arvot kahdelle eri varaustilalle 0 % ja 100 %.
MaxChargingCurrent
P530
double, 2
[A]
MaxDischargingCurrent
P531
double, 2
[A]
Syöttöparametrijoukko kondensaattorijärjestelmän tapauksessa
Taulukko 1
Syöttöparametrit ”Capacitor system/General”
Parametrin nimi
Parametrin tunnus
Tyyppi
Yksikkö
Kuvaus/viite
Manufacturer
P532
Token
[-]
Model
P533
Token
[-]
CertificationNumber
P534
token
[-]
Date
P535
dateTime
[-]
Komponentin hash-tunnisteen luomispäivä ja –aika
AppVersion
P536
token
[-]
Valmistajakohtainen tieto komponentin mittaustietojen arvioinnissa käytetyistä välineistä
CertificationMethod
P538
string
[-]
Sallitut arvot: ”Measurement”, ”Standard values”
Capacitance
P539
double, 2
[F]
InternalResistance
P540
double, 2
[W]
MinVoltage
P541
double, 2
[V]
MaxVoltage
P542
double, 2
[V]
MaxChargingCurrent
P543
double, 2
[A]
MaxDischargingCurrent
P544
double, 2
[A]
TestingTemperature
P532
integer
[°C]
Määritetään tämän liitteen 6.1.3 kohdan mukaisesti
Jos parametrin ”CertificationMethod” arvo on ”Standard values”, merkintää ei tarvita.
(*)
Määritetty tämän liitteen 4.3.5 ja 4.3.6 kohdan mukaisesti.
(**)
Määritetty tämän liitteen 5.4.1.4 kohdan mukaisesti
(***)
Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 100 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat ajoneuvojen hyväksyntää sähköiseen voimalaitteeseen sovellettavien erityisvaatimusten osalta (EUVL L 449, 15.12.2021, s. 1)
”
(1)
”Tarkkuudella” tarkoitetaan sellaista analysaattorilukeman absoluuttista poikkeamaa vertailuarvosta, joka on jäljitettävissä kansalliseen tai kansainväliseen standardiin.
(2)
”Suurin kalibrointiarvo” on mittausjärjestelmän suurin ennustettu arvo, jota odotetaan tämän liitteen mukaisesti suoritetussa testissä, kerrottuna kertoimella 1,1.
(3) Määritetty tämän liitteen 4.3.5 ja 4.3.6 kohdan mukaisesti.
(*1) Vaatimustenmukaisuustestaus on suoritettava ensimmäisenä vuonna.
(*2) Vaatimustenmukaisuustestaus on suoritettava ensimmäisenä vuonna.
(*3) Vaatimustenmukaisuustestaus on suoritettava ensimmäisenä vuonna.
