(1)

Unionin tärkein ulkoinen kaasuntoimittaja, Venäjän federaatio, on aloittanut sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan, joka on energiayhteisön sopimuspuoli. Venäjän Ukrainaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen kärjistyminen helmikuusta 2022 lähtien on johtanut kaasutoimitusten merkittävään vähentymiseen, kun kaasutoimitusta on pyritty tarkoituksellisesti käyttämään poliittisena aseena. Kaasuvirrat putkistoja pitkin Venäjältä Valko-Venäjän kautta ovat pysähtyneet, ja kaasutoimitukset Ukrainan kautta ovat vähentyneet tasaisesti. Kaasun kokonaisvirrat Venäjältä ovat nyt alle 30 prosenttia vuosien 2016–2021 keskimääräisistä kaasuvirroista. Kyseinen toimituksen väheneminen on johtanut ennätyksellisen korkeisiin ja vaihteleviin energian hintoihin, mikä on osaltaan vaikuttanut inflaatioon ja luonut riskin talouden laskusuhdanteesta Euroopassa.

(2)

Tätä taustaa vasten 8 päivänä maaliskuuta 2022 antamansa tiedonannon ”REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet” lisäksi komissio esitteli 18 päivänä toukokuuta 2022 REPowerEU-suunnitelman, jonka tavoitteena on lopettaa unionin riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi REPowerEU-suunnitelmassa esitetään energiansäästöön ja energiatehokkuuteen liittyviä toimenpiteitä ja ehdotetaan puhtaan energian käyttöönoton nopeuttamista fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi kodeissa, teollisuudessa ja sähköntuotannossa. Tarjontapuolen lisätoimenpiteinä voitaisiin esimerkiksi parantaa kaasunhankinnan koordinointia ja edistää eurooppalaisten kaasumarkkinatoimijoiden yhteishankintoja kansainvälisillä kaasumarkkinoilla sekä pyrkiä mahdollisimman suurelta osin säilyttämään sellainen sähkön tuotantokapasiteetti, joka ei ole riippuvaista muualta tuodusta kaasusta.

(3)

Unioni on toteuttanut lisätoimenpiteitä parantaakseen valmiustasoaan kaasun toimitushäiriöiden varalta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/1032 (1) hyväksyttiin sen varmistamiseksi, että maanalaiset varastot täytetään tulevia talvikausia varten.

(4)

Lisäksi komissio teki helmikuussa 2022 ja toukokuussa 2022 perusteellisen selvityksen kaikista kansallisista hätäsuunnitelmista ja on myös seurannut tiiviisti toimitusvarmuustilannetta. Unionin helmikuun 2022 jälkeen toteuttamat toimenpiteet oli suunniteltu niin, että Venäjän kaasusta voidaan luopua kokonaan vuoteen 2027 mennessä ja uusista merkittävistä toimitushäiriöistä johtuvia riskejä voidaan vähentää.

(5)

Venäjältä tulevan kaasun toimitushäiriöiden viimeaikainen kärjistyminen viittaa kuitenkin merkittävään riskiin siitä, että Venäjän kaasutoimitukset voidaan lähitulevaisuudessa lopettaa kokonaan äkillisesti ja yksipuolisesti. Unionin olisi sen vuoksi ennakoitava tällaista riskiä ja valmistauduttava yhteisvastuun hengessä siihen, että Venäjältä tuleva kaasutoimitus voi lakata kokonaan milloin tahansa. Tarvitaan välittömiä ennakoivia toimia, jotta voidaan valmistautua etukäteen uusiin häiriöitä aiheuttaviin toimiin ja vahvistaa unionin kykyä selviytyä tulevista häiriöistä. Unionin tason koordinoiduilla toimilla voidaan välttää kaasutoimituksen mahdollisesta keskeytymisestä taloudelle ja kansalaisille aiheutuvat vakavat haitat.

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/1938 (2) vahvistetussa kaasun toimitusvarmuutta koskevassa nykyisessä oikeudellisessa kehyksessä ei puututa riittävästi merkittävän kaasuntoimittajan häiriöihin, jotka kestävät yli 30 päivää. Tällaisia häiriöitä koskevan oikeudellisen kehyksen puuttuminen aiheuttaa riskin siitä, että jäsenvaltiot toteuttavat koordinoimattomia toimia, jotka uhkaavat vaarantaa toimitusvarmuuden naapurijäsenvaltioissa ja saattavat aiheuttaa lisärasitteita unionin teollisuudelle ja kuluttajille.

(7)

Euroopan parlamentti kehotti 24 ja 25 päivänä maaliskuuta 2022 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmistä 7 päivänä huhtikuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa esittämään suunnitelman, jolla varmistetaan jatkossakin unionin energian toimitusvarmuus lyhyellä aikavälillä. Eurooppa-neuvosto pyysi 31 päivänä toukokuuta ja 23 päivänä kesäkuuta 2022 pitämissään kokouksissa komissiota esittämään kiireellisesti ehdotuksia, joilla parannetaan varautumista mahdollisiin merkittäviin toimitushäiriöihin, jotta kohtuuhintainen energian toimitus voidaan turvata. Komissio selvittää kyseisen Eurooppa-neuvoston pyynnön johdosta unionin kansainvälisten kumppanien kanssa, millä tavoin energian hintojen nousua voitaisiin hillitä, mukaan lukien tilapäisten tuontihintakattojen tarvittaessa tapahtuvan käyttöönoton toteutuskelpoisuus. Kyseisen pyynnön lisäksi komissio jatkaa myös Euroopan sähkömarkkinoiden toiminnan optimointia koskevaa työtä, myös siltä osin kuin on kyse kaasun hintojen vaikutuksesta niihin, jotta ne olisivat valmiimpia sietämään tulevia hintojen liiallisia vaihteluja, tarjoaisivat kohtuuhintaista sähköä ja soveltuisivat täysin hiilettömään energiajärjestelmään, samalla kun säilytetään sisämarkkinoiden eheys, ylläpidetään vihreän siirtymän kannustimia, taataan toimitusvarmuus sekä vältetään kohtuuttomat talousarviokustannukset.

(8)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 122 artiklan 1 kohdan mukaan neuvosto voi komission ehdotuksesta päättää jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä taloudellisen tilanteen kannalta aiheellisista toimenpiteistä erityisesti, jos ilmenee suuria vaikeuksia tiettyjen tuotteiden saatavuudessa, ennen kaikkea energia-alalla. Tällaisen tilanteen muodostaa riski siitä, että Venäjän kaasutoimitukset loppuvat kokonaan vuoden 2022 loppuun mennessä.

(9)

Koska on olemassa välitön riski siitä, että kaasutoimitukset unioniin keskeytyvät, jäsenvaltioiden olisi nyt toteutettava toimenpiteitä kysynnän vähentämiseksi ennen talvikautta 2022-23. Tällainen kysynnän vapaaehtoinen vähentäminen edistäisi erityisesti varastointikapasiteettien täyttämistä, jotta ne eivät ehtyisi talvikauden 2022-23 loppuun mennessä, ja sen vuoksi mahdollistaisi jäsenvaltioiden selviytymisen mahdollisista kylmistä jaksoista helmi–maaliskuussa 2023 ja helpottaisi varastokapasiteettien täyttämistä riittävien toimitusvarmuuden tasojen varmistamiseksi talvikaudella 2023–2024. Kaasun kysynnän vähentäminen auttaa myös varmistamaan riittävän tarjonnan ja alentamaan energian hintoja unionin kuluttajien hyödyksi. Unionin tasolla toteutetut toimenpiteet kysynnän vähentämiseksi hyödyttäisivät siten kaikkia jäsenvaltioita, koska ne vähentävät jäsenvaltioiden talouteen kohdistuvien merkittävämpien vaikutusten riskiä.

(10)

Kysynnän vapaaehtoisen vähentämisen määrässä otetaan huomioon ne kaasun kysynnän määrät, jotka olisivat vaarassa jäädä toimittamatta, jos Venäjän kaasutoimitus lakkaa kokonaan. Vähentämisponnistuksen olisi oltava sama kaikille jäsenvaltioille kunkin jäsenvaltion viiden viime vuoden keskimääräisen kulutuksen perusteella.

(11)

Vapaaehtoiset kysynnän vähentämistoimenpiteet eivät välttämättä yksinään riitä varmistamaan toimitusvarmuutta ja markkinoiden toimintaa. Jotta näin ollen voidaan vastata nopeasti kaasun toimituspulan meneillään olevan ja ennakoidun vakavan pahenemisen erityishaasteisiin ja välttää jäsenvaltioiden väliset vääristymät, olisi otettava käyttöön uusi väline, joka mahdollistaa kaasun kysynnän pakollisen vähentämisen kaikissa jäsenvaltioissa. Sen olisi oltava toiminnassa riittävän ajoissa ennen syksyä 2022. Tällaisen välineen nojalla neuvosto voisi komission ehdotuksesta julistaa unionin hälytystilanteen täytäntöönpanopäätöksellä. Siirtämällä täytäntöönpanovalta neuvostolle otetaan asianmukaisella tavalla huomioon sellaisen päätöksen poliittinen luonne, jolla otetaan käyttöön koko unionin laajuinen kysynnän pakollinen vähentämisvelvoite, ja tällaisen päätöksen horisontaaliset vaikutukset jäsenvaltioihin. Ennen tällaisen ehdotuksen esittämistä komission olisi kuultava asetuksen (EU) 2017/1938 liitteessä I vahvistettuja asiaankuuluvia riskiryhmiä, jäljempänä 'riskiryhmät', ja kyseisellä asetuksella perustettua kaasualan koordinointiryhmää. Unionin hälytystilanne olisi julistettava vain, jos kysynnän vapaaehtoiset vähentämistoimenpiteet osoittautuvat riittämättömiksi vakavan toimituspulan riskin torjumiseksi. Viiden tai useamman sellaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jotka ovat julistaneet kansallisen hälytystilanteen asetuksen (EU) 2017/1938 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla, olisi annettava mahdollisuus pyytää komissiota esittämään neuvostolle unionin hälytystilanteen julistamista koskeva ehdotus.

(12)

Unionin hälytystilanteen olisi toimittava unionin kriisitasona, jonka olisi käynnistettävä kysynnän pakollinen vähentäminen riippumatta asetuksen (EU) 2017/1938 11 artiklan 1 kohdan mukaisista kansallisista kriisitasoista. Kun unionin hälytystilanne on julistettu, jäsenvaltioiden olisi vähennettävä kaasunkulutustaan ennalta määrätyn ajan kuluessa. Kysynnän pakollisen vähentämisen määrässä otetaan huomioon ne kaasun kysynnän määrät, jotka voisivat olla vaarassa, jos Venäjän kaasutoimitukset unioniin lakkaavat kokonaan, ja niissä olisi otettava täysimääräisesti huomioon jo saavutettu kysynnän vähentäminen. Kysynnän pakollisen vähentämisen määrässä olisi otettava huomioon myös asetuksen (EU) 2017/1938 6 d artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti ilmoitettu varastojen täyttötaso, edistyminen kaasulähteiden monipuolistamisessa, mukaan lukien nesteytetyn maakaasun (LNG) toimitukset, ja polttoaineen korvattavuuden kehittyminen unionissa.

(13)

Jäsenvaltioiden ennen unionin hälytystilannetta saavuttama kysynnän vähentäminen otetaan huomioon kysynnän pakollisen vähentämisen määrässä.

(14)

Kun otetaan huomioon sisämarkkinoiden merkittävät vääristymät, joita todennäköisesti esiintyy, jos jäsenvaltiot reagoivat koordinoimattomalla tavalla Venäjän mahdolliseen tai tosiasialliseen kaasun toimitushäiriöön, on ratkaisevan tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot vähentävät kaasun kysyntäänsä yhteisvastuun hengessä. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi saavutettava vapaaehtoiset ja pakolliset kysynnän vähentämistavoitteet. Vaikka jotkin jäsenvaltiot saattavat olla alttiimpia Venäjän kaasun toimitushäiriöiden vaikutuksille, kaikkiin jäsenvaltioihin voisi kohdistua kielteinen vaikutus, ja ne voisivat kaikki osaltaan rajoittaa tällaisesta häiriöstä aiheutuvia taloudellisia haittoja, tapahtuu se sitten vapauttamalla lisää putkikaasua tai nesteytetyn maakaasun lasteja merkittävistä kaasuvajeista kärsivien jäsenvaltioiden käyttöön, myönteisellä vaikutuksella kaasun hintoihin, joka kysynnän vähentämisellä todennäköisesti on, tai välttämällä koordinoimattomista ja ristiriitaisista kysynnän vähentämistoimenpiteistä johtuva markkinoiden vääristyminen. Tämä asetus ilmentää näin ollen energiayhteisvastuun periaatetta, jonka unionin tuomioistuin on äskettäin vahvistanut yhdeksi unionin oikeuden perusperiaatteista (3).

(15)

Tietyt jäsenvaltiot eivät kuitenkaan pysty vapauttamaan merkittäviä määriä putkikaasua muiden jäsenvaltioiden käyttöön maantieteellisen tai fyysisen erityistilanteensa vuoksi, esimerkiksi siksi, että niitä ei ole synkronoitu eurooppalaisen sähköjärjestelmän kanssa tai liitetty suoraan jonkin muun jäsenvaltion yhteenliitettyyn kaasuverkkoon. Jäsenvaltioille olisi sen vuoksi annettava mahdollisuus turvautua yhteen tai useampaan perusteeseen kysynnän pakollisen vähentämisvelvoitteensa rajoittamiseksi. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi sitouduttava kaikin tavoin poistamaan yhteenliitäntävajeet mahdollisimman nopeasti.

(16)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 347/2013 (4) otetaan käyttöön kehys, jossa jäsenvaltiot ja asiaankuuluvat sidosryhmät voivat tehdä yhteistyötä aluetasolla kehittääkseen paremmin yhteenliitettyjä energiaverkkoja, jotta voitaisiin erityisesti luoda yhteyksiä Euroopan energiamarkkinoista tällä hetkellä eristyksissä oleviin alueisiin sekä lujittaa olemassa olevia ja edistää uusia rajatylittäviä yhteenliitäntöjä. Rajatylittävillä yhteenliitännöillä edistetään huomattavasti toimitusvarmuutta. Venäjältä tulevan kaasun tämänhetkiset toimitushäiriöt huomioon ottaen tällaisilla rajat ylittävillä yhteenliitännöillä on ratkaiseva merkitys energian sisämarkkinoiden toiminnan varmistamisessa ja kaasun jakamisessa muille jäsenvaltioille yhteisvastuun hengessä. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden olisi jatkettava toimiaan verkkojensa integroinnin parantamiseksi, mukaan lukien uuden rajatylittävän yhteenliitäntäkapasiteetin mahdollisen kasvattamisen arvioiminen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/869 (5) tavoitteiden mukaisesti.

(17)

Jotta helpotetaan jäsenvaltioiden toimia asetuksen (EU) 2022/1032 tavoitteiden saavuttamisessa kaasun varastoinnin osalta, myös jäsenvaltioiden 1 päivälle elokuuta 2022 asetettuun välitavoitteeseen nähden ylimääräiseen varastointiin käyttämän kaasun määrä olisi otettava huomioon määritettäessä niiden kysynnän pakollisen vähentämisen määrää.

(18)

Jotta otetaan asianmukaisesti huomioon myös jäsenvaltioiden keskeisten teollisuudenalojen korkea riippuvuus kaasusta, jäsenvaltioiden olisi voitava jättää ulkopuolelle kaasunkulutus kyseisillä aloilla kysynnän pakollisen vähentämisen määrää määritettäessä. Komission seurannan olisi varmistettava, että kansalliset rajoitukset eivät johda tarpeettomiin sisämarkkinoiden vääristymiin. Jäsenvaltioiden olisi myös voitava rajoittaa kysynnän pakollisen vähentämisen määrää, kun tällaiset rajoitukset ovat tarpeen kaasutoimituksen maksimoimiseksi muihin jäsenvaltioihin ja kun ne pystyvät osoittamaan, että niiden kaupallisen vientikapasiteetin yhdysputkea toisiin jäsenvaltioihin tai niiden kansallista LNG-infrastruktuuria käytetään kaasun siirtämiseen muihin jäsenvaltioihin mahdollisimman suuressa määrin. Komission olisi seurattava, että kyseisten poikkeusten soveltamisedellytykset täyttyvät.

(19)

Kun otetaan huomioon yhteenliitettyjen jäsenvaltioiden erityiset kysyntäolosuhteet, jäsenvaltioiden olisi voitava rajoittaa tilapäisesti kysynnän pakollista vähentämistä, jos se on tarpeellista energian toimitusvarmuuden varmistamiseksi, myös silloin, kun jäsenvaltiossa on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/941 (6) tarkoitettu sähkökriisi. Lisäksi olisi otettava huomioon varastointikapasiteetti ja asetuksen (EU) 2017/1938 liitteessä I a vahvistetun välitavoitteen ylittävä varastointitaso.

(20)

Jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti valita sopivat toimenpiteet kysynnän vähentämisen toteuttamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi sopivia kysynnän vähentämistoimenpiteitä määrittäessään ja asiakasryhmiä priorisoidessaan harkittava komission 20 päivänä heinäkuuta 2022 antamassa tiedonannossaan "Kaasua säästöön talven varalle" yksilöityjen toimenpiteiden hyödyntämistä. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti harkittava taloudellisesti tehokkaita toimenpiteitä, kuten huutokauppoja tai tarjouskilpailujärjestelmiä, joilla ne voivat kannustaa vähentämään kulutusta taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Kansallisella tasolla toteutettaviin toimenpiteisiin voi sisältyä myös taloudellisia kannustimia tai korvauksia asianomaisille markkinaosapuolille.

(21)

Jäsenvaltioiden kysynnän vähentämisen saavuttamiseksi toteuttamien toimenpiteiden on oltava unionin oikeuden ja erityisesti asetuksen (EU) 2017/1938 mukaisia. Erityisesti tällaisten toimenpiteiden olisi oltava tarpeellisia, selkeästi määriteltyjä, läpinäkyviä, oikeasuhteisia, syrjimättömiä ja todennettavissa olevia, ja ne eivät saisi perusteettomasti vääristää kilpailua tai kaasun sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa eivätkä vaarantaa muiden jäsenvaltioiden tai unionin kaasun toimitusvarmuutta. Suojattujen asiakkaiden edut on tarpeen ottaa huomioon, myös suhteessa kaasun toimitukseen keskitettyihin lämmitysjärjestelmiin toimitusvarmuuskriisin sattuessa.

(22)

Sen varmistamiseksi, että kysynnän vähentämistoimenpiteet toteutetaan koordinoidusti, jäsenvaltioiden olisi aloitettava säännöllinen yhteistyö kussakin asiaankuuluvassa riskiryhmässä. Jäsenvaltiot voivat vapaasti sopia kullekin alueelle parhaiten sopivista koordinointitoimenpiteistä. Komission ja kaasualan koordinointiryhmän olisi voitava saada yleiskuva jäsenvaltioiden toteuttamista kansallisista toimenpiteistä ja jakaa parhaita käytäntöjä toimenpiteiden koordinoinnista riskiryhmien sisällä. Jäsenvaltioiden olisi myös käytettävä muita elimiä toimiensa koordinoimiseen.

(23)

Sen varmistamiseksi, että kansallisissa hätäsuunnitelmissa otetaan huomioon tässä asetuksessa säädetyt kysynnän vapaaehtoiset tai pakolliset vähentämistoimenpiteet, kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet asetuksen (EU) 2017/1938 8 artiklan nojalla laaditun kansallisen hätäsuunnitelman päivittämiseksi 31 päivään lokakuuta 2022 mennessä. Koska kyseisen päivityksen määräaika on lyhyt, asetuksen (EU) 2017/1938 8 artiklan 6–11 kohdan mukaisia koordinointimenettelyjä ei olisi sovellettava. Kunkin jäsenvaltion olisi kuitenkin kuultava muita jäsenvaltioita kansallisen hätäsuunnitelmansa päivittämisestä. Komission olisi kutsuttava koolle riskiryhmät, kaasualan koordinointiryhmä tai muut asiaankuuluvat elimet keskustelemaan mahdollisista kysynnän vähentämistoimenpiteisiin liittyvistä kysymyksistä.

(24)

Säännöllinen ja tehokas seuranta ja raportointi ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan arvioida jäsenvaltioiden edistymistä kysynnän vapaaehtoisten ja pakollisten vähentämistoimenpiteiden täytäntöönpanossa ja mitata kyseisten toimenpiteiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä työllisyysvaikutuksia. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai jäsenvaltion nimeämän muun elimen olisi seurattava alueellaan saavutettua kysynnän vähentämistä ja raportoitava tuloksista säännöllisesti komissiolle. Kaasualan koordinointiryhmän olisi avustettava komissiota kysynnän vähentämisvelvoitteiden täyttämisen seurannassa.

(25)

Jotta unionille ei aiheutuisi merkittävää taloudellista haittaa, on ratkaisevan tärkeää, että kukin jäsenvaltio vähentää kysyntäänsä sen jälkeen, kun unionin hälytystilanne on julistettu. Kyseisellä vähentämisellä varmistetaan, että kaasua on riittävästi kaikille, myös talviaikaan. Kysynnän vähentäminen kaikkialla unionissa on osoitus perussopimukseen kirjatusta yhteisvastuun periaatteesta. Sen vuoksi on perusteltua, että komissio valvoo tiukasti, että jäsenvaltiot toteuttavat kysynnän pakolliset vähentämiset. Jos komissio havaitsee riskin siitä, että jäsenvaltio ei ehkä pysty täyttämään kysynnän pakollista vähentämisvelvoitettaan, komission olisi voitava pyytää kyseistä jäsenvaltiota toimittamaan suunnitelman, jossa esitetään strategia ja toimenpiteet kysynnän pakollisen vähentämisen saavuttamiseksi tehokkaasti. Kyseisen jäsenvaltion olisi otettava asianmukaisesti huomioon kaikki huomautukset ja ehdotukset, jotka komissio on tehnyt kyseiseen suunnitelmaan liittyen.

(26)

Koska yhteisvastuun periaate antaa jokaiselle jäsenvaltioille oikeuden saada tukea naapurijäsenvaltioilta tietyissä olosuhteissa, jäsenvaltioiden, jotka pyytävät tällaista tukea, olisi myös toimittava yhteisvastuun hengessä kotimaisen kaasunkysyntänsä vähentämisessä. Sen vuoksi jäsenvaltioiden pyytäessä asetuksen (EU) 2017/1938 13 artiklan mukaista yhteisvastuutoimenpidettä niiden olisi pitänyt toteuttaa kaikki asianmukaiset kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteet. Komission olisi voitava pyytää yhteisvastuutoimenpidettä pyytävää jäsenvaltiota esittämään suunnitelman, joka sisältää toimenpiteitä kysynnän mahdollisten lisävähentämisten saavuttamiseksi. Kyseisen jäsenvaltion olisi otettava komission lausunto asianmukaisesti huomioon.

(27)

Komission olisi tiedotettava tämän asetuksen täytäntöönpanosta säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(28)

Koska Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa välittömän vaaran kaasun toimitusvarmuudelle, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti.

(29)

Kun otetaan huomioon tässä asetuksessa vahvistettujen toimenpiteiden poikkeuksellinen luonne, tätä asetusta olisi sovellettava vuoden ajan sen voimaantulosta. Komission olisi 1 päivään toukokuuta 2023 mennessä annettava neuvostolle kertomus sen toiminnasta, ja komissio voi tarvittaessa ehdottaa sen soveltamisajan pidentämistä.

(30)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi,