(1)

Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2021/2139 (2) vahvistetut tekniset arviointikriteerit kattavat useita talouden aloja ja toimintoja, joilla voidaan edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia unionin tavoitteita. Näiden talouden alojen ja toimintojen valintaperusteena oli niiden osuus kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä ja osoitettu potentiaali välttää ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjen tuottamista tai poistaa tällaiset päästöt. Lisäksi näillä talouden aloilla ja toiminnoilla on osoitettua potentiaalia mahdollistaa tällainen välttäminen, vähentäminen ja poistaminen myös muilla talouden aloilla ja muissa toiminnoissa tai varmistaa tällaisten päästöjen pitkäaikainen varastointi muita aloja ja toimintoja varten.

(2)

Energian kokonaiskulutus muodostaa noin 75 prosenttia suorista kasvihuonekaasupäästöistä unionissa. Energia-ala on näin ollen ratkaisevassa roolissa sen suhteen, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen jatkuu. Tämän vuoksi delegoidussa asetuksessa (EU) 2021/2139 vahvistetut tekniset arviointikriteerit kattavat monenlaisia energiantoimitusketjuun liittyviä talouden aloja ja toimintoja, esimerkiksi sähkön- tai lämmöntuotannon eri lähteistä, siirto- ja jakeluverkot, varastoinnin, lämpöpumput sekä biokaasun ja biopolttoaineiden valmistuksen. Delegoituun asetukseen (EU) 2021/2139 ei kuitenkaan sisälly teknisiä arviointikriteerejä fossiiliseen kaasun ja ydinenergiaan liittyville taloudellisille toiminnoille, vaikka niillä on potentiaalia edistää unionin talouden hiilestä irtautumista.

(3)

Kuten 21 päivänä huhtikuuta 2021 annetussa komission tiedonannossa ”EU:n luokitusjärjestelmä – Yritysten kestävyysraportointi, kestävyysetuudet ja luottamusvelvollisuudet: rahoituksen suunta kohti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa” ja 6 päivänä heinäkuuta 2021 annetussa komission tiedonannossa ”Kestävään talouteen siirtymisen rahoitusstrategia ” on todettu, fossiilisesta kaasusta tapahtuvaa energiantuotantoa koskevien teknisten arviointikriteerien vahvistamista lykättiin, koska tarvittiin lisää teknisiä arviointeja, erityisesti fossiilisen kaasun roolista siirtymäkaudella talouden hiilestä irtautumisen yhteydessä (3). Myös teknisten arviointikriteerien vahvistamista ydinenergian tuotannon toimintoja varten lykättiin odotettaessa vuonna 2020 käynnistettyä perusteellista asiantuntija-arviota siitä, voidaanko ydinvoiman elinkaari ja erityisesti ydinjäte katsoa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa säädetyn vaatimuksen mukaiseksi eli toiminnoksi, josta ei saa aiheutua merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille. Näiden arviointien perusteella on tarpeen todeta, että fossiiliseen kaasuun ja ydinenergian tuotantoon liittyvillä toiminnoilla voidaan edistää unionin talouden hiilestä irtautumista.

(4)

Taloudelliset siirtymätoiminnot kattavan asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti on tarpeen vahvistaa tekniset arviointikriteerit sähköntuotannolle, sähkön ja lämmön tai jäähdytyksen tehokkaalle yhteistuotannolle ja lämmön tai jäähdytyksen tuotannolle tehokkaissa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmissä fossiilisista kaasuista, jos fossiilisen kaasun kasvihuonekaasupäästöt alittavat asianmukaisen kynnysarvon. Lisäksi on tarpeen vahvistaa tekniset arviointikriteerit fossiilisen kaasun käytölle sähköntuotannossa, sähkön ja lämmön tai jäähdytyksen tehokkaassa yhteistuotannossa ja lämmön tai jäähdytyksen tuotannossa tehokkaissa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmissä, jos tällainen sähköntuotanto, sähkön ja lämmön tai jäähdytyksen tehokas yhteistuotanto ja lämmön tai jäähdytyksen tuotanto tehokkaissa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmissä ei vielä ole asianmukaisen kynnysarvon mukaista, sillä sen lisäksi että käytetään ilmastoneutraalia energiaa ja sijoitetaan jo valmiiksi vähähiilisiin taloudellisiin toimintoihin ja aloihin, siirtymä edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen merkittävää vähentämistä muissa taloudellisissa toiminnoissa ja muilla aloilla, joita varten ei ole olemassa teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vähähiilisiä vaihtoehtoja. Kaikkia näitä taloudellisia toimintoja olisi pidettävä asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti siirtymistä tukevina, koska saattaa olla, ettei teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vähähiilisiä vaihtoehtoja vielä ole kaupallisesti saatavilla riittävässä mittakaavassa energian kysynnän kattamiseksi jatkuvasti ja luotettavasti. Erityisesti sähköntuotannossa on aiheellista säätää vaihtoehtoisesta lähestymistavasta kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi suoraan. Tässä vaihtoehtoisessa lähestymistavassa, jonka pitäisi tuottaa samanlaisia tuloksia 20 vuoden aikana, laitokset voivat saavuttaa tällaisia tuloksia rajoittamalla käyttötuntien määrää tai aikaistamalla siirtymistä uusiutuviin tai vähähiilisiin kaasuihin. Teknisten arviointikriteerien pitäisi helpottaa nopeutettua luopumista päästöintensiivisemmistä energialähteistä, kuten kiinteistä fossiilisista polttoaineista. Lisäksi asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdassa säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi fossiilisen kaasun käytön teknisillä arviointikriteereillä olisi myös varmistettava, että saatavilla on vankkaa näyttöä, jonka mukaan samaa energiakapasiteettia ei voida tuottaa uusiutuvista lähteistä ja että kutakin laitosta varten laaditaan alan parhaan suorituskyvyn mukaisesti tehokkaita suunnitelmia siirtyä kokonaan uusiutuviin energialähteisiin tai vähähiilisiin kaasuihin tiettyyn ajankohtaan mennessä. Teknisiin arviointikriteereihin olisi myös sisällyttävä ajallisesti rajoitettu tunnustaminen kyseisten toimintojen vaikutuksesta hiilestä irtautumiseen.

(5)

Uusiutuvat energialähteet ovat unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisessä asemassa. Tämän vuoksi on lisättävä sijoituksia uusiutuviin energialähteisiin, jotta voidaan vastata tarpeeseen saada lisää uusiutuvaa ja puhdasta energiaa unionin energiamarkkinoille.

(6)

Ydinenergiaan liittyvät toiminnot ovat vähähiilisiä toimintoja, ne eivät ole Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (4) 2 artiklan toisen alakohdan 1 alakohdassa ja asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa, eivätkä ne kuulu kyseisen säännöksen b–i alakohdassa lueteltuihin muihin taloudellisen toiminnan luokkiin. Näitä ydinenergiaan liittyviä taloudellisia toimintoja olisi pidettävä asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdan mukaisina, kun teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vähähiilisiä vaihtoehtoja ei vielä ole kaupallisesti saatavilla riittävässä mittakaavassa, jotta energian kysyntä voitaisiin kattaa jatkuvasti ja luotettavasti. Lisäksi kestävää rahoitusta käsittelevän teknisen asiantuntijaryhmän maaliskuussa 2020 antamassa loppuraportissa (5) todetaan, että ydinenergian tuotannon kasvihuonekaasupäästöt energiantuotantovaiheessa ovat lähes nolla ja että näyttö ydinenergian mahdollisesta merkittävästä vaikutuksesta ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitteiden saavuttamiseen on laajaa ja selkeää. Lisäksi useiden jäsenvaltioiden suunnitelmissa ydinenergia kuuluu uusiutuvan energian kanssa niihin energialähteisiin, joita käytetään ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1119 (6) asetettu tavoite irtautua hiilestä vuoteen 2050 mennessä. Ydinenergia tarjoaa energiantuotannon vakaan perustarjonnan, joten se helpottaa jaksottaisesti energiaa tarjoavien uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa eikä haittaa niiden kehittämistä, kuten asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdan b alakohdassa edellytetään. Ydinenergiaan liittyvät toimet olisi sen vuoksi katsottava asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdan mukaisiksi.

(7)

Asiantuntijoiden toteuttaman tieteellisen tarkastelun (7) mukaan ydinenergiaan liittyvien taloudellisten toimintojen teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava, ettei ydinjätteen pitkäaikaisesta varastoinnista ja loppusijoituksesta johtuvista mahdollisista riskeistä aiheudu merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille. Näissä teknisissä arviointikriteereissä olisi sen vuoksi otettava huomioon tiukimmat ydinturvallisuutta, säteilysuojelua ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevat vaatimukset, jotka perustuvat Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksessa, jäljempänä ’Euratomin perustamissopimus’, ja sen nojalla annetussa lainsäädännössä ja erityisesti neuvoston direktiivissä 2009/71/Euratom (8) vahvistettuihin vaatimuksiin. Kyseiseen direktiiviin sisältyy korkean tason ydinturvallisuustavoite, joka kattaa kunkin ydinlaitoksen elinkaaren kaikki vaiheet, mukaan lukien sijainnin valinnan, suunnittelun, rakentamisen, käyttöönoton, käytön ja käytöstäpoiston. Erityisesti direktiivissä kehotetaan parantamaan merkittävästi turvallisuutta uusien reaktoreiden suunnittelussa, mukaan lukien niin kutsutut III+ -sukupolven reaktorit, joissa olisi käytettävä uusinta tietämystä ja teknologiaa viimeisimmät kansainväliset turvallisuusvaatimukset huomioon ottaen. Nämä vaatimukset koskevat ydinturvallisuustavoitteen tehokasta täytäntöönpanoa, myös syvyyspuolustusperiaatteen ja tehokkaan turvallisuuskulttuurin soveltamista. Vaatimuksilla varmistetaan, että äärimmäisten ihmisen toiminnasta aiheutuvien ja luonnononnettomuuksien uhkien, kuten maanjäristysten ja tulvien, vaikutukset minimoidaan ja että onnettomuuksia, poikkeuksellista toimintaa ja hallintajärjestelmien vikoja tai toimimattomuutta ehkäistään muun muassa suojausrakenteiden tai varajäähdytys- ja sähkönjakelujärjestelmien avulla.

(8)

Markkinoille on tullut ydinvoimaloiden onnettomuuksia kestävää polttoainetta, joka tarjoaa lisäsuojaa polttoaine-tai reaktorikomponenttien rakenteellisista vahingoista johtuvia onnettomuuksia vastaan. Tämän viimeaikaisen teknologiakehityksen huomioimiseksi tämäntyyppisen polttoaineen käyttö olisi asetettava teknisissä arviointikriteereissä vaatimukseksi ja otettava huomioon sen lupamenettelyt unionissa.

(9)

Eri puolilla maailmaa on käynnissä tutkimus- ja kehittämistoimia sellaisten uusien ydinreaktoriteknologioiden kehittämiseksi, joissa käytetään muun muassa suljettua polttoainekiertoa tai uuden polttoaineen hyötöä ja joilla minimoidaan korkea-aktiivisen ydinjätteen tuotanto (neljännen sukupolven reaktorit). Vaikka neljännen sukupolven reaktorit eivät ole vielä kaupallisesti kannattavia, niille olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, koska ne voivat edistää hiilestä irtautumista ja radioaktiivisen jätteen minimointia koskevaa tavoitetta.

(10)

Ydinenergia kuuluu useissa jäsenvaltioissa tulevaisuuden energialähteisiin osana niiden hiilestä irtautumista koskevia toimia. Komission arvioimissa skenaarioissa tuli esiin hiilestä irrotettu energiajärjestelmä, joka perustuu hyvin pitkälti uusiutuviin energialähteisiin sekä sellaiseen ydinenergiaan, jonka asennetun tehon kapasiteetti on nykytasoon verrattuna vakaa. Koska tällä hetkellä käytössä olevat ydinlaitokset ikääntyvät, niiden turvallisuutta on parannettava käyttöiän pidentämiseksi, ja vanhentuneita laitoksia korvaamaan tarvitaan uusia ydinlaitoksia. Tämä on jatkuva prosessi, jolla olisi varmistettava, että energiajärjestelmän hiilestä irrottamiseen tarvittava kapasiteetti on saatavilla vuoteen 2050 mennessä ja sen jälkeen tarpeen mukaan. Näin ollen ydinenergiaan on tehtävä merkittäviä sijoituksia koko vuotta 2050 edeltävä aika ja tämän jälkeenkin. On tarpeen varmistaa, että uusissa ydinvoimaloissa käytetään kaikkein edistyneimpiä teknologian kehityksen tuloksena syntyneitä ratkaisuja. Tällaisten uusien ydinvoimaloiden teknisissä arviointikriteereissä olisi sen vuoksi edellytettävä kaikkien investointihankkeiden säännöllistä uudelleentarkastelua ja parasta käytettävissä olevaa teknologiaa vastaavia teknisiä parametreja, joissa otetaan huomioon kestävän tutkimus- ja kehitystyön tulokset ja teknologioiden jatkuvat parannukset. Olisi määriteltävä erityiset ajankohdat sen varmistamiseksi, että kestävään hiilestä irtautumiseen sopivat uudet teknologiat otetaan käyttöön heti, kun ne ovat saatavilla.

(11)

Euratomin perustamissopimuksen liitteessä II ja neuvoston asetuksessa (Euratom) N:o 2587/1999 (9) vahvistetaan vähimmäisrahamäärät ja muut vaatimukset, jotka liittyvät ydinenergia-alan investointien ilmoittamiseen komissiolle. Samasta syystä kaikki asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdan ja 17 artiklan soveltamiseen sekä komission lausunnossaan yksilöimiin teknisiin arviointikriteereihin liittyvät kysymykset olisi ratkaistava tyydyttävällä tavalla.

(12)

Kun otetaan huomioon uuteen ydinvoiman tuotantokapasiteettiin tehtävien sijoitusten pitkät toteutumisajat, pidentämällä tiettyjen olemassa olevien ydinlaitosten käyttöikää voidaan tukea energiajärjestelmän hiilestä irtautumista lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Tällaisten pidennysten teknisissä arviointikriteereissä olisi kuitenkin edellytettävä muutoksia ja turvallisuuden parantamista sen varmistamiseksi, että kyseiset ydinlaitokset täyttävät tiukimmat saavutettavissa olevat turvallisuusnormit ja kaikki Euratomin perustamissopimuksen nojalla annetussa lainsäädännössä vahvistetut turvallisuustavoitteet.

(13)

Kun otetaan huomioon odotettavissa oleva teknologinen ja tieteellinen kehitys, sellaisten uusien ydinlaitosten rakentamiseen ja turvalliseen käyttöön tehtäviin sijoituksiin, joissa käytetään parasta käytettävissä olevaa teknologiaa ja jotka jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti asianmukaiseen ajankohtaan mennessä, olisi sovellettava teknisiä arviointikriteerejä ja määräaikoja, joilla edistetään neljännen sukupolven reaktorien kehittämistä ja tulevaa käyttöä ja myös suljetun polttoainekierron tai uuden polttoaineen hyötöä sen jälkeen kun ne ovat kaupallisesti saatavilla. Näitä määräaikoja olisi tarkistettava asianmukaisesti ottaen huomioon edistyminen tällaisen teknologian kehittämisessä.

(14)

Ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeviin tavoitteisiin liittyvillä teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava, että taloudellinen toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle. Erityisesti ydinenergiaan liittyvien taloudellisten toimintojen osalta on tarpeen varmistaa, että ydinjätteen pitkäaikainen loppusijoitus ei aiheuta asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklan 1 kohdan d alakohdan iii alakohdassa tarkoitettua merkittävää ja pitkäaikaista haittaa ympäristölle. Sen vuoksi teknisissä arviointikriteereissä on aiheellista vahvistaa ydinjätehuoltorahastoa ja ydinvoimaloiden käytöstäpoistorahastoa koskevat erityisvaatimukset, jotka voidaan yhdistää, noudattaen periaatetta, että jätteen tuottajien olisi vastattava jätehuollosta aiheutuvista kustannuksista, ja edellyttää kaikelle radioaktiiviselle jätteelle loppusijoituslaitoksia, minkä olisi estettävä radioaktiivisen jätteen vienti loppusijoitettavaksi kolmansiin maihin. Useissa jäsenvaltioissa matala- ja keskiaktiivista jätettä loppusijoitetaan jo nyt maanpinnan läheisyydessä sijaitseviin loppusijoituslaitoksiin, ja näiden maanpinnan läheisyydessä sijaitsevien loppusijoituslaitosten toiminnasta on vuosikymmenten aikana kertynyt runsaasti kokemusta ja osaamista jätehuollon suhteen. Korkea-aktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen osalta syvällä maaperässä sijaitseva loppusijoitus on uusimman tietämyksen mukainen ratkaisu, joka on asiantuntijayhteisössä maailmanlaajuisesti laajalti tunnustettu turvallisimmaksi ja kestävimmäksi vaihtoehdoksi korkea-aktiivisen jätteen ja jätteeksi katsotun käytetyn ydinpolttoaineen huollon viimeisessä vaiheessa. Vaikka jäsenvaltioilla on edelleen vastuu käytetyn ydinpolttoaineensa ja matala-, keski- tai korkea-aktiivisen jätteen huoltoa koskevasta politiikastaan, niiden olisi sisällytettävä loppusijoitusvaihtoehtojen suunnittelu ja täytäntöönpano kansallisiin politiikkoihinsa, erityisesti käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskeviin kansallisiin ohjelmiin, jotka kattavat kaikentyyppisen käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen sekä käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon kaikki vaiheet jätteen syntymisestä loppusijoitukseen. Kansallisten ohjelmien sisältö määritellään neuvoston direktiivissä 2011/70/Euratom (10), ja siihen kuuluvat keskeiset suorituskykyindikaattorit, joiden avulla edistymistä voidaan seurata avoimesti. Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle säännöllisesti kansallisten ohjelmien toteuttamisen edistymisestä. Jäsenvaltioiden raportointi vuodelta 2021 osoittaa, että ensimmäisten unionin alueella syvällä maaperässä sijaitsevien loppusijoituslaitosten toteuttamisessa on edistytty merkittävästi. Jäsenvaltioiden saataville on tulossa vuoteen 2050 mennessä realistisia ratkaisuja tällaisten laitosten kehittämiseksi ja käyttämiseksi. Tämän vuoksi vastaavan vaatimuksen sisällyttämisellä teknisiin arviointikriteereihin varmistetaan, ettei ympäristölle aiheudu merkittävää haittaa.

(15)

Muiden kuin rahoitusalan yritysten ja rahoitusalan yritysten on tarpeen tarjota sijoittajille merkittävää avoimuutta fossiilisen kaasun ja ydinenergian avulla tapahtuvan sähköntuotannon toimintoihin tekemistään sijoituksista, ja näitä toimintoja varten olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit. Avoimuuden vuoksi muille kuin rahoitusalan yrityksille ja rahoitusalan yrityksille olisi vahvistettava erityiset tietojen antamista koskevat vaatimukset. Sijoittajille annettavien tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi kyseiset tiedot olisi esitettävä sellaisen lomakkeen muodossa, josta käy selvästi ilmi fossiiliseen kaasuun ja ydinenergiaan liittyvien toimintojen osuus kyseisten yritysten keskeisten tulosindikaattoreiden nimittäjässä ja tarvittaessa osoittajassa. Jotta saataisiin aikaan merkittävää avoimuutta sijoittajille, jotka tekevät sijoituksia asetuksen (EU) 2020/852 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuihin rahoitustuotteisiin, jotka ovat kytköksissä fossiiliseen kaasuun ja ydinenergiaan liittyviin toimintoihin, joita varten on vahvistettu tekniset arviointikriteerit, komissio muuttaa kyseisiin rahoitustuotteisiin liittyvää tiedonantokehystä tai ehdottaa sitä koskevia muutoksia tarpeen mukaan, jotta voidaan varmistaa täysi avoimuus kyseisten rahoitustuotteiden koko elinkaaren ajan. Jotta perimmäiset sijoittajat tunnistavat tällaiset tiedot selkeästi, komissio harkitsee jakelijoiden antamaa rahoitus- ja vakuutusneuvontaa koskevien vaatimusten muuttamista.

(16)

Sijoittajien luottamuksen lisäämiseksi riippumattoman kolmannen osapuolen olisi todennettava, että fossiiliseen kaasuun liittyvää toimintaa koskevat tekniset arviointikriteerit täyttyvät. Jotta voidaan varmistaa vaatimustenmukaisuuden puolueeton ja huolellinen todentaminen, riippumattomalla kolmannella osapuolella olisi oltava resurssit ja asiantuntemus todentamisen suorittamiseksi, sen olisi oltava riippumaton, jotta vältetään eturistiriidat omistajan tai rahoittajan kanssa, eikä se saisi olla mukana tällaisen fossiiliseen kaasuun liittyvän toiminnan kehittämisessä tai toteuttamisessa. Todentamismekanismin lisäksi rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin voidaan soveltaa muussa kestävää rahoitusta koskevassa unionin lainsäädännössä säädettyjä erityisiä todentamisvaatimuksia, jotka kattavat teknisten arviointikriteerien noudattamisen. Komission olisi tarkasteltava asetuksen (EU) 2020/852 26 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti uudelleen säännöksiä, joita tarvitaan kyseisessä asetuksessa vahvistettujen kriteerien noudattamisen todentamismekanismien perustamiseksi.

(17)

Nopea teknologinen kehitys on ominaista fossiilisen kaasun ja ydinenergian aloille. Sen vuoksi on tarpeen tarkastella säännöllisesti uudelleen teknisiä arviointikriteerejä, jotka kattavat energiantuotantotoiminnot kyseisillä aloilla, kuten asetuksen (EU) 2020/852 19 artiklan 5 kohdassa edellytetään. Lisäksi asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa säädettyjen edellytysten perusteella uudelleentarkastelun olisi katettava teknisissä arviointikriteereissä vahvistettujen määräaikojen asianmukaisuus.

(18)

Sen vuoksi delegoitua asetusta (EU) 2021/2139 ja komission delegoitua asetusta (EU) 2021/2178 (11) olisi muutettava. Delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 ja delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 muutoksilla ei valtuuteta sijoituksia, vaan tarkoituksena on auttaa rahoitusmarkkinoita ja sijoittajia määrittämään tiukoin edellytyksin asiaankuuluvat kaasuun ja ydinvoimaan liittyvät toiminnot, joita tarvitaan jäsenvaltioiden energiajärjestelmien siirtymiseen kohti ilmastoneutraaliutta unionin ilmastotavoitteiden ja -sitoumusten mukaisesti.

(19)

Tässä delegoidussa asetuksessa säädetyt muutokset delegoituun asetukseen (EU) 2021/2139 ja delegoituun asetukseen (EU) 2021/2178 liittyvät läheisesti toisiinsa. Kyseiset säännökset on tarpeen sisällyttää yhteen asetukseen, jotta sidosryhmät voivat helpommin saada kattavan näkemyksen oikeudellisesta kehyksestä ja jotta voidaan helpottaa asetuksen (EU) 2020/852 soveltamista ja varmistaa säännösten välinen keskinäinen johdonmukaisuus, koska niiden olisi tultava voimaan samanaikaisesti.

(20)

On tarpeen antaa muille kuin rahoitusalan yrityksille ja rahoitusalan yrityksille riittävästi aikaa arvioida, ovatko niiden fossiiliseen kaasuun ja ydinenergiaan liittyvät taloudelliset toiminnot tässä asetuksessa säädettyjen teknisten arviointikriteerien mukaisia, ja raportoida kyseisestä arvioinnista delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 mukaisesti. Sen vuoksi tämän asetuksen soveltamista olisi lykättävä 1 päivään tammikuuta 2023,

1)

Lisätään 2 a artikla seuraavasti:

2)

Muutetaan liite I tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

3)

Muutetaan liite II tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

1)

Lisätään 8 artiklaan 6, 7 ja 8 kohta seuraavasti:

2)

Lisätään tämän asetuksen liitteessä III oleva teksti liitteeksi XII.