KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2022/1194,

annettu 11 päivänä heinäkuuta 2022,

toimenpiteiden vahvistamisesta Clavibacter sepedonicus (Spieckermann & Kotthoff 1914) Nouioui et al. 2018 -kasvintuhoojan hävittämiseksi ja sen leviämisen estämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 228/2013, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) N:o 1143/2014 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 69/464/ETY, 74/647/ETY, 93/85/ETY, 98/57/EY, 2000/29/EY, 2006/91/EY ja 2007/33/EY kumoamisesta 26 päivänä lokakuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 (1) ja erityisesti sen 28 artiklan 1 kohdan a–h alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetus (EU) 2016/2031 on kasvintuhoojien vastaisia suojatoimenpiteitä koskevan unionin lainsäädännön perusta. Kyseisellä asetuksella vahvistetaan uudet säännöt ja kumotaan monta alan aiempiin sääntöihin perustuvaa säädöstä 1 päivästä tammikuuta 2022.

(2)

Yksi kumotuista säädöksistä on neuvoston direktiivi 93/85/ETY (2), jossa vahvistettiin Clavibacter michiganensis (Smith) Davis et al. ssp. sepedonicus (Spieckermann & Kotthoff 1914) -kasvintuhoojan vastaiset torjuntatoimenpiteet. Kyseisestä kasvintuhoojasta alettiin myöhemmin käyttää nimitystä Clavibacter sepedonicus (Spieckermann & Kotthoff 1914) Nouioui et al. 2018, jäljempänä ’mainittu kasvintuhooja’, perunan vaalean rengasmädän aiheuttaja.

(3)	Lisäksi kyseisen direktiivin antamisen jälkeen on saatu uutta tieteellistä tietoa mainitun kasvintuhoojan biologiasta ja levinneisyydestä, minkä lisäksi on kehitetty uusia testausmenetelmiä sen havaitsemiseksi ja tunnistamiseksi sekä menetelmiä sen hävittämiseksi ja leviämisen estämiseksi.

(4)

Sen vuoksi on aiheellista hyväksyä uusia toimenpiteitä, jotka koskevat lajiin Solanum tuberosum L. kuuluvia kasveja, lukuun ottamatta siemeniä, jäljempänä ’asianomaiset kasvit’, jotta mainittu kasvintuhooja voidaan hävittää, jos sitä havaitaan esiintyvän unionin alueella, ja estää sen leviäminen. Tietyt direktiivissä 93/85/ETY säädetyt toimenpiteet, erityisesti ne, jotka koskevat mainitun kasvintuhoojan hävittämistä ja sen leviämisen estämistä, ovat kuitenkin edelleen tarkoituksenmukaisia, minkä vuoksi niistä olisi säädettävä.

(5)

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä vuosittain kartoituksia mainitun kasvintuhoojan esiintymisestä asianomaisissa kasveissa niiden alueella, jotta voidaan varmistaa kyseisen kasvintuhoojan mahdollisimman tehokas ja varhainen havaitseminen. Vuotuisia kartoituksia koskevia sääntöjä olisi mukautettava asianomaisten kasvien käyttötarkoituksen perusteella sen varmistamiseksi, että silmämääräiset tarkastukset, näytteenotto ja testaus suoritetaan kunkin kasvin ja sen käytön kannalta sopivimpana ajankohtana ja parhaiten soveltuvissa olosuhteissa.

(6)	Jos epäillään mainitun kasvintuhoojan esiintymistä, asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi suoritettava testaus kansainvälisten standardien mukaisesti kasvintuhoojan esiintymisen vahvistamiseksi tai poissulkemiseksi.

(7)	Jos mainitun kasvintuhoojan esiintyminen vahvistetaan, asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi viipymättä toteutettava asianmukaiset toimenpiteet kasvintuhoojan hävittämiseksi ja sen leviämisen estämiseksi. Ensimmäisen toimenpiteen olisi oltava rajatun alueen perustaminen.

(8)

Lisäksi olisi säädettävä muista hävittämistoimenpiteistä. Asianomaisia kasveja, jotka on nimetty mainitun kasvintuhoojan tartunnan saaneiksi, ei pitäisi istuttaa unionin alueelle, ja asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi varmistettava, että tartunnan saaneet asianomaiset kasvit tuhotaan tai hävitetään muulla tavoin olosuhteissa, jotka estävät mainitun kasvintuhoojan leviämisen. Olisi säädettävä erityisistä testausta, näytteenottoa ja paikan päällä toteutettavia toimia koskevista toimenpiteistä sen varmistamiseksi, ettei tunnistettavaa riskiä mainitun kasvintuhoojan leviämisestä ole.

(9)

Jotta unionissa voitaisiin suojautua mahdollisimman tehokkaasti mainitulta kasvintuhoojalta, on asianmukaista nimetä tietyt unionin alueet ”laajan tartunnan alueiksi”. Niillä tarkoitettaisiin alueita, joilla yli kymmenen vuoden yhtäjaksoisena aikana toteutetuissa vuotuisissa kartoituksissa todettujen esiintymispaikkojen lukumäärä osoittaa, että mainittua kasvintuhoojaa esiintyy useissa paikoissa, eikä voida sulkea pois mahdollisuutta kyseisen kasvintuhoojan esiintymisestä myös virallisen valvonnan piiriin kuulumattomissa tuotantopaikoissa. Tästä syystä asianomaisten kasvien siirtoon tällaisilta alueilta muualle unioniin ja unionin sisällä olisi sovellettava tiettyjä edellytyksiä, ja niiden mukana olisi oltava kasvipassi.

(10)

Viiden vuoden välein jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille raportti, joka koskee tilanteen kehittymistä niiden alueella olevilla laajan tartunnan alueilla. Näin saataisiin yleiskuva edellä mainittujen toimenpiteiden täytäntöönpanosta unionissa, ja niitä voitaisiin tarvittaessa tarkistaa ja mukauttaa.

(11)

On asianmukaista säätää poikkeuksesta, jonka mukaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1715 (3) 32 artiklassa vahvistettua velvoitetta ilmoittaa EUROPHYT-järjestelmän kautta mainitun kasvintuhoojan esiintymisestä ei tarvitse noudattaa silloin, kun mainittua kasvintuhoojaa esiintyy laajan tartunnan alueella, sillä tällaisesta ilmoituksesta ei olisi merkittävää hyötyä, kun monissa paikoissa on jatkuvia esiintymiä.

(12)	Tämän asetuksen olisi tultava voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, sen varmistamiseksi, että sitä sovelletaan mahdollisimman pian direktiivin 93/85/ETY kumoamisen jälkeen.

(13)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan toimenpiteet perunan vaaleaa rengasmätää aiheuttavan Clavibacter sepedonicus (Spieckermann & Kotthoff 1914) Nouioui et al. 2018 -kasvintuhoojan hävittämiseksi ja sen unionin alueella leviämisen estämiseksi.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

(1)	’mainitulla kasvintuhoojalla’Clavibacter sepedonicus (Spieckermann & Kotthoff 1914) Nouioui et al. 2018 -kasvintuhoojaa;

(2)	’asianomaisilla kasveilla’ lajiin Solanum tuberosum L. kuuluvia kasveja, lukuun ottamatta siemeniä;

(3)	’ylivuotisilla asianomaisilla kasveilla’ asianomaisia kasveja, joita esiintyy tuotantopaikoilla, vaikkei niitä ole sinne istutettu;

(4)	’tuotantopaikkaan istutettaviksi tarkoitetuilla mukuloilla’ tietyssä tuotantopaikassa tuotettuja mukuloita, joiden on tarkoitus jäädä pysyvästi kyseiseen paikkaan ja joita ei ole tarkoitus sertifioida;

(5)

’laajan tartunnan alueella’ unionin aluetta, jolla yhtäjaksoisesti yli kymmenen vuoden aikana vuosittain toteutetuissa kartoituksissa todettujen esiintymispaikkojen lukumäärä osoittaa mainitun kasvintuhoojan esiintyvän useissa paikoissa, eikä voida sulkea pois mahdollisuutta kyseisen kasvintuhoojan esiintymisestä myös virallisen valvonnan piiriin kuulumattomissa tuotantopaikoissa.

3 artikla

Vuotuiset kartoitukset

1. Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä alueellaan vuosittain mainitun kasvintuhoojan esiintymisen varalta kartoituksia asianomaisissa kasveissa seuraavien vaatimusten mukaisesti:

muiden kuin istutettaviksi tarkoitettujen mukuloiden osalta kartoitusten on sisällettävä:

i)	näytteenotto varastossa olevista mukulaeristä tai korjattavasta sadosta niin myöhään kuin mahdollista kasvuston tuleentumisen ja sadonkorjuun välillä;

ii)	korjattavan sadon silmämääräinen tarkastus, jos mainitun kasvintuhoojan oireet on mahdollista havaita silmämääräisesti, ja leikattujen mukuloiden silmämääräinen tarkastus tapauksissa, joissa mainitun kasvintuhoojan oireet ovat havaittavissa tällaisella tarkastuksella;

istutettaviksi tarkoitettujen mukuloiden osalta, lukuun ottamatta tuotantopaikkaan istutettaviksi tarkoitettuja mukuloita, kartoituksiin on järjestelmällisesti sisällytettävä korjattavan sadon ja varastossa olevien erien silmämääräinen tarkastus, näytteenotto varastossa olevista eristä tai korjattavasta sadosta niin myöhään kuin mahdollista kasvuston tuleentumisen ja sadonkorjuun välillä;

tuotantopaikkaan istutettaviksi tarkoitettujen mukuloiden osalta kartoitukset on tehtävä mainitun kasvintuhoojan esiintymistä koskevan tunnistetun riskin perusteella, ja niiden on sisällettävä:

i)	näytteenotto varastossa olevista mukulaeristä tai korjattavasta sadosta niin myöhään kuin mahdollista kasvuston tuleentumisen ja sadonkorjuun välillä;

ii)	korjattavan sadon silmämääräinen tarkastus, jos mainitun kasvintuhoojan oireet on mahdollista havaita silmämääräisesti, ja leikattujen mukuloiden silmämääräinen tarkastus tapauksissa, joissa mainitun kasvintuhoojan oireet ovat havaittavissa tällaisella tarkastuksella;

d)	asianomaisten kasvien, mukulat pois lukien, osalta kartoitukset ja kasvinäytteiden otto on toteutettava asianmukaisin menetelmin, joilla mainittu kasvintuhooja voidaan tunnistaa kyseisistä kasveista.

2. Näytteiden lukumäärän ja alkuperän sekä näytteenoton ajankohdan on perustuttava vahvoihin tieteellisiin ja tilastollisiin periaatteisiin ja mainitun kasvintuhoojan biologiaan, minkä lisäksi on otettava huomioon asianomaisten jäsenvaltioiden erityiset perunan tuotantojärjestelmät.

3. Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle ja muille jäsenvaltioille viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä huhtikuuta edellisen kalenterivuoden aikana tehtyjen vuotuisten kartoitusten tulokset. Niiden on raportoitava näiden kartoitusten tulokset liitteessä II olevan mallin mukaisesti.

4 artikla

Toimenpiteet epäiltäessä mainitun kasvintuhoojan esiintymistä

1. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että vuotuisia kartoituksia varten otetuille näytteille tehdään liitteessä I olevassa 2.1 kohdassa tarkoitetut havaitsemistestit.

2. Havaitsemistestien tulosten selviämiseen asti toimivaltaisen viranomaisen on

kiellettävä niihin satoihin, eriin tai lähetyksiin kuuluvien asianomaisten kasvien siirtäminen, joista näytteet on otettu, lukuun ottamatta toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa olevia asianomaisia kasveja, joiden osalta on todettu, etteivät ne aiheuta tunnistettavaa riskiä mainitun kasvintuhoojan leviämisestä;

b)	jäljitettävä epäillyn esiintymisen alkuperä;

c)	suoritettava sellaisten muiden kuin a alakohdassa tarkoitettujen asianomaisten kasvien siirtoja koskevaa virallista valvontaa, jotka on tuotettu sillä tuotantopaikalla, jossa a alakohdassa tarkoitetut näytteet on otettu.

3. Havaitsemistestien tulosten selviämiseen asti toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki seuraavat kohteet on otettu talteen ja säilytetään asianmukaisesti:

a)	kaikki jäljellä olevat mukulat, joista on otettu näyte, ja mahdollisuuksien mukaan kaikki jäljellä olevat kasvit, joista on otettu näyte;

b)	jäljellä olevat asianomaisten kasvien uutteet, eristetty DNA ja testiä varten valmistettu lisämateriaali;

c)	puhdasviljelmä soveltuvissa tapauksissa;

d)	kaikki asian kannalta merkitykselliset asiakirjat.

4. Jos mainitun kasvintuhoojan esiintymistä koskeva epäily vahvistetaan liitteessä I olevan 1.1 kohdan mukaisesti, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kartoituksia varten otetuille näytteille tehdään liitteessä I tarkoitetut testit mainitun kasvintuhoojan esiintymisen vahvistamiseksi tai poissulkemiseksi.

5 artikla

Toimenpiteet, jos mainitun kasvintuhoojan esiintyminen vahvistetaan

1. Tämän artiklan 2–9 kohtaa sovelletaan tapauksissa, joissa mainitun kasvintuhoojan esiintyminen on vahvistettu liitteessä I olevan 1.2 tai 1.3 kohdan mukaisesti.

2. Toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä perustettava rajattu alue ottaen huomioon liitteessä III olevassa 1 kohdassa luetellut mainitun kasvintuhoojan mahdollisen leviämisen määrittämisen kannalta olennaiset tekijät.

3. Rajatun alueen on sisällettävä saastunut alue ja tarvittaessa sitä ympäröivä puskurialue, jos sellainen tarvitaan kasvinterveysriskin torjumiseksi.

4. Saastuneen alueen on sisällettävä kaikki seuraavat:

asianomaiset kasvit, lähetykset ja/tai erät, ajoneuvot, säiliöt, varastot tai niiden yksiköt, joista tartunnan saanut kasvinäyte on peräisin, kaikki muut sellaiset esineet, mukaan lukien pakkausmateriaalit, ja koneet, joita on käytetty asianomaisten kasvien tuotannossa, kuljetuksessa ja varastoinnissa, ja soveltuvissa tapauksissa tuotantopaikat ja -tilat, joissa asianomaiset kasvit on kasvatettu tai korjattu;

kaikki a alakohdassa luetellun kaltaiset kohteet, joiden osalta on todettu, että ne ovat todennäköisesti saaneet mainitun kasvintuhoojan tartunnan kosketuksen kautta ennen tai jälkeen sadonkorjuun taikka tartunnan saaneiden asianomaisten kasvien kanssa samanaikaisten tuotantovaiheiden aikana, ottaen huomioon liitteessä III olevassa 2 kohdassa luetellut tekijät.

5. Toimivaltaisen viranomaisen on nimettävä

a)	4 kohdan a alakohdassa luetellut kohteet tartunnan saaneiksi;

b)	4 kohdan b alakohdassa luetellut kohteet todennäköisesti tartunnan saaneiksi.

6. Rajatulta alueelta peräisin olevia mukuloita ei saa siirtää pois rajatulta alueelta, paitsi jos niiden on liitteessä I tarkoitetuilla testeillä todistettu olevan vapaita mainitun kasvintuhoojan tartunnasta.

7. Poiketen siitä, mitä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1715 32 artiklassa säädetään, jäsenvaltioiden ei tarvitse tehdä esiintymäilmoitusta EUROPHYT-järjestelmän kautta, jos mainitun kasvintuhoojan esiintymispaikka on liitteen IV luettelossa mainittu laajan tartunnan alue.

8. Jos jäsenvaltio on tehnyt EUROPHYT-järjestelmän kautta esiintymäilmoituksen, ilmoituksessa mainittujen naapurijäsenvaltioiden on määritettävä todennäköisen tartunnan laajuus ja perustettava rajattu alue 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti.

9. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki seuraavat kohteet on otettu talteen ja säilytetään asianmukaisesti:

a)	edellä 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu aineisto ainakin siihen asti, että kaikki testit on saatu päätökseen;

b)	toiseen havaitsemistestiin ja tarvittaessa tunnistustesteihin liittyvä aineisto siihen asti, että kaikki testit on saatu päätökseen;

c)	soveltuvissa tapauksissa mainitun kasvintuhoojan puhdasviljelmä vähintään kuukauden ajan 7 kohdassa tarkoitetun ilmoitusmenettelyn jälkeen.

6 artikla

Toimenpiteet mainitun kasvintuhoojan hävittämiseksi

1. Asianomaisia kasveja, jotka on nimetty mainitun kasvintuhoojan tartunnan saaneiksi 5 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti, ei saa istuttaa. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että tartunnan saaneet asianomaiset kasvit tuhotaan tai hävitetään muulla tavoin liitteessä V olevan 1 kohdan mukaisesti edellyttäen, että on todettu, ettei tunnistettavaa riskiä mainitun kasvintuhoojan leviämisestä ole.

Jos asianomaiset kasvit on istutettu ennen niiden nimeämistä tartunnan saaneiksi, istutettu aineisto on välittömästi tuhottava tai hävitettävä liitteessä V olevan 1 kohdan mukaisesti. Tuotantotilat, joihin tartunnan saaneet asianomaiset kasvit on istutettu, on nimettävä tartunnan saaneiksi.

2. Asianomaisia kasveja, jotka on nimetty todennäköisesti tartunnan saaneiksi 5 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti ei saa istuttaa ja, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta 7 artiklassa tarkoitettujen samasta kloonista polveutuvien mukuloiden testituloksiin, ne on virallisen valvonnan alaisina käytettävä asianmukaisesti tai hävitettävä liitteen V kohdan 2 mukaisesti siten, ettei tunnistettavaa mainitun kasvintuhoojan leviämisriskiä ole.

Jos asianomaiset kasvit on istutettu ennen niiden nimeämistä todennäköisesti tartunnan saaneiksi, istutettu aineisto on välittömästi tuhottava, käytettävä asianmukaisella tavalla tai hävitettävä liitteessä V olevan 2 kohdan mukaisesti. Tuotantotilat, joihin todennäköisesti tartunnan saaneet asianomaiset kasvit on istutettu, on nimettävä todennäköisesti tartunnan saaneiksi.

3. Kaikki koneet, ajoneuvot, säiliöt, varastot tai niiden yksiköt ja kaikki muut esineet, pakkausmateriaalit mukaan lukien, jotka on nimetty tartunnan saaneiksi tai todennäköisesti tartunnan saaneiksi 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti, on joko tuhottava tai puhdistettava ja desinfioitava liitteessä V olevassa 3 kohdassa täsmennettyjä menetelmiä käyttäen.

4. Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa säädettyjen toimenpiteiden lisäksi rajatuilla alueilla on sovellettava liitteessä V olevassa 4 kohdassa täsmennettyjä toimenpiteitä.

7 artikla

Istutettaviksi tarkoitettuihin mukuloihin sovellettavat erityiset testaustoimenpiteet

1. Jos istutettaviksi tarkoitettujen mukuloiden tuotantotilassa on vahvistettu mainitun kasvintuhoojan esiintyminen, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että tartunnan saaneiden mukulaerien kanssa samasta kloonista polveutuville sukupolville tai, jos samasta kloonista polveutuvia sukupolvia ei ole, tartunnan saaneisiin mukuloihin tai mukulaeriin suorassa tai epäsuorassa kosketuksessa olleille mukuloille tai mukulaerille tehdään liitteessä I tarkoitetut testit.

2. Jos sertifiointijärjestelmään kuuluvien istutettaviksi tarkoitettujen mukuloiden tuotantotilassa on vahvistettu mainitun kasvintuhoojan esiintyminen, liitteessä I tarkoitetut testit on tehtävä joko jokaiselle alkuperäiseen kloonivalintaan kuuluvalle kasville tai perussiemenperunan edustaville näytteille.

8 artikla

Laajan tartunnan alueelta peräisin olevien asianomaisten kasvien mukuloiden siirtoja koskevat väliaikaiset toimenpiteet

1. Asianomaisten kasvien muita kuin istutettaviksi tarkoitettuja mukuloita, jotka ovat peräisin liitteessä IV luetelluilta laajan tartunnan alueilta, saa siirtää kyseiseltä alueelta muille unionin alueille ainoastaan, jos ne täyttävät seuraavat kaksi edellytystä:

a)	niiden mukana on kasvipassi;

ne ovat peräisin toimivaltaisten viranomaisten rekisteröimästä ja niiden valvonnassa olevasta tuotantopaikasta, joka on virallisesti tunnustettu vapaaksi mainitun kasvintuhoojan tartunnasta, tai ne on todettu vapaaksi mainitun kasvintuhoojan tartunnasta niistä otettujen näytteiden ja liitteen I mukaisesti tehtyjen testien perusteella.

2. Viiden vuoden välein jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille raportti, joka koskee tilanteen kehittymistä niiden alueella olevilla laajan tartunnan alueilla.

9 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä heinäkuuta 2022.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 317, 23.11.2016, s. 4.

(2) Neuvoston direktiivi 93/85/ETY, annettu 4 päivänä lokakuuta 1993, perunan vaalean rengasmädän torjunnasta (EYVL L 259, 18.10.1993, s. 1).

(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1715, annettu 30 päivänä syyskuuta 2019, virallisen valvonnan tiedonhallintajärjestelmän ja sen komponenttien toimintaa koskevista säännöistä (IMSOC-asetus) (EUVL L 261, 14.10.2019, s. 37).

LIITE I

Asetuksen 3, 4, 5, 7 ja 8 artiklan mukaisesti suoritettavia testejä koskeva järjestelmä

1. MAINITUN KASVINTUHOOJAN ESIINTYMISTÄ KOSKEVAT YLEISET PERIAATTEET

1.1

Mainitun kasvintuhoojan esiintymistä epäillään, jos asianomaiselle kasville tehdyn ensimmäisen havaitsemistestin tulos on positiivinen.

Oireisen kasviaineiston tapauksessa ensimmäisenä havaitsemistestinä voidaan käyttää selektiivistä eristämistä.

1.2

Mainitun kasvintuhoojan esiintyminen vahvistetaan asianomaisten kasvien oireisten näytteiden perusteella seuraavissa tapauksissa:

a)	jos ensimmäinen havaitsemistesti perustuu selektiiviseen eristämiseen, jonka tuloksena saadaan morfologialtaan tyypillisiä pesäkkeitä: kahden tunnistustestin tulos on positiivinen;

jos ensimmäinen havaitsemistesti on muu kuin selektiiviseen eristämiseen perustuva testi:

i)	kahden tunnistustestin tulos on positiivinen, kun näytteelle on ensin tehty selektiivinen eristäminen;

ii)	toinen havaitsemistesti on muu kuin selektiiviseen eristämiseen perustuva testi, ja sen tulos on positiivinen.

1.3

Mainitun kasvintuhoojan esiintyminen vahvistetaan asianomaisten kasvien oireettomien näytteiden perusteella seuraavissa tapauksissa:

a)	joko ensimmäisenä tai toisena havaitsemistestinä käytetään molekyylitestiä (eli DNA:han perustuvaa testiä) (reaaliaikainen TaqMan®-PCR-testi tai tavanomainen PCR-testi), ja jälkimmäisen havaitsemistestin tulos on positiivinen;

jos näytteet on otettu sellaisessa jäsenvaltiossa tai sellaisella jäsenvaltion alueella, jossa/jolla mainittua kasvintuhoojaa ei tiedetä esiintyvän tai jos näytteet ovat peräisin toisesta jäsenvaltiosta: a alakohdan mukaisesti tehdyn toisen havaitsemistestin tulos on positiivinen ja kahden tunnistustestin tulos on positiivinen, kun näytteelle on ensin tehty selektiivinen eristäminen.

2. TESTIT

2.1 Havaitsemistestit

Havaitsemistestien on oltava sellaisia, että ne osoittavat johdonmukaisesti vähintään 104 solua uudelleen suspendoidun sakan yhtä millilitraa kohden.

Toisen havaitsemistestin on perustuttava erilaisiin biologisiin periaatteisiin tai eri nukleotidialueisiin kuin ensimmäinen havaitsemistesti.

Havaitsemistestit ovat seuraavat:

a)	immunofluoresenssitestit, siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

b)	FISH-testi (van Beuningen et al. (1995) (1), siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

eristäminen siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan. Jompikumpi seuraavista vaihtoehdoista on toteutettava:

i)	eristäminen suoraan osittain valikoivalle (tai ei-valikoivalle) kasvualustalle, siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

ii)	biomäärityksellä tehty rikastus, ja sen jälkeen eristäminen siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

d)	tavanomainen PCR-testi käyttäen Pastrik (2000) (2) -alukkeita, siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

reaaliaikaiset TaqMan®-PCR-testit käyttäen seuraavia alukkeita ja koettimia:

i)	Schaad et al. (1999) (3), siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

ii)	Vreeburg et al. (2018) (4) (ns. NYtor-testi), siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

iii)	Gudmestad et al. (2009) mukautettuna Vreeburgin et al. (2018)4 mukaisesti, siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

iv)	Massart et al. (2014) (5), siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

2.2 Tunnistustestit

Tunnistustestit ovat seuraavat:

a)	immunofluoresenssitesti, siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

b)	tavanomainen PCR-testi (Pastrik (2000)), siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

reaaliaikaiset TaqMan®-PCR-testit käyttäen seuraavia alukkeita ja koettimia:

i)	Schaad et al. (1999), siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

ii)	Vreeburg et al. (2018) (ns. NYtor-testi), siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

iii)	Gudmestad et al. (2009) mukautettuna Vreeburgin et al. (2018) mukaisesti, siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

iv)	Massart et al. (2014), siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

d)	DNA-viivakoodaus, siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan;

e)	MALDI-TOF-massaspektrometria (Zaluga et al. (2011) (6), siten kuin kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan.

3. VUOKAAVIOT MENETTELYISTÄ

Vuokaavio nro 1: Diagnoosimenettely mainitun kasvintuhoojan esiintymisen toteamiseksi asianomaisesta kasvista otetuissa oireisissa näytteissä.

Ensimmäinen tai toinen havaitsemistesti voi olla eristämiseen perustuva. Jos epäillään mainitun kasvintuhoojan esiintymistä kasvualustassa, pesäkkeet on puhdistettava puhdasviljelmien aikaansaamiseksi. Puhdasviljelmille on suoritettava kaksi tunnistustestiä. Kasvintuhoojan esiintyminen voidaan vahvistaa vain, jos kummankin tunnistustestin tulos on positiivinen.

b	Kolmannen havaitsemistestin on perustuttava erilaisiin biologisiin periaatteisiin tai eri nukleotidialueisiin.

Vuokaavio nro 2: Diagnoosimenettely mainitun kasvintuhoojan esiintymisen toteamiseksi asianomaisesta kasvista otetuissa oireettomissa näytteissä.

a	Eristämistä ei käytetä.

b	Kolmannen havaitsemistestin on perustuttava erilaisiin biologisiin periaatteisiin tai eri nukleotidialueisiin. Eristämistä ei käytetä.

c	1.3 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen näytteiden osalta mainitun kasvintuhoojan esiintymisen vahvistaminen toisen positiivisen havaitsemistestin jälkeen edellyttää mainitun kasvintuhoojan eristämistä kyseisestä näytteestä ja sen jälkeen kahta tunnistustestiä, joiden tulos on positiivinen.

4. NÄYTTEIDEN VALMISTELU

4.1 Näytteet oireettomista mukuloista

Standardinäytekoko on 200 mukulaa testiä kohden. Kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan asianmukainen laboratoriomenettely, jonka mukaisesti mukuloiden napapää käsitellään sellaisen uutteen saamiseksi, josta mainitun kasvintuhoojan esiintyminen voidaan havaita.

4.2 Näytteet muusta oireettomasta kasviaineistosta kuin mukuloista

Piilevien tartuntojen havaitsemiseksi on käytettävä kokoomanäytteitä varrenpalasista. Menettelyä voidaan soveltaa näytteeseen, joka sisältää enintään 200 eri kasveista peräisin olevaa varrenpalasta. Kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan asianmukainen laboratoriomenettely, jonka mukaisesti varrenpalaset desinfioidaan ja käsitellään sellaisen uutteen saamiseksi, josta mainitun kasvintuhoojan esiintyminen voidaan havaita.

4.3 Näytteet oireisesta asianomaisesta kasvista

Mukulan johtosolukkorenkaasta tai nuutuneelta vaikuttavien asianomaisten kasvien varren johtojänteistä irrotetaan aseptisesti paloja solukosta. Kansainvälisissä diagnostisissa standardeissa kuvataan yksityiskohtaisesti asianmukainen laboratoriomenettely, jonka mukaisesti nämä solukonpalat käsitellään sellaisen uutteen saamiseksi, josta mainitun kasvintuhoojan esiintyminen voidaan havaita.

(1) van Beuningen, A.R., Derks, H., Janse, J.D. (1995), ”Detection and identification of Clavibacter michiganensis subsp. sepedonicus with special attention to fluorescent in situ hybridization (FISH) using a 16S rRNA targeted oligonucleotide probe”, Züchtungs Forschung 1, s. 266–269.

(2) Pastrik, K.H. (2000), ”Detection of Clavibacter michiganensis subsp. sepedonicus in potato tubers by multiplex PCR with coamplification of host DNA”, European Journal of Plant Pathology, 106, s. 155–165.

(3) Schaad, W., Berthier-Schaad, Y., Sechler, A., Knorr, D (1999), ”Detection of Clavibacter michiganensis subsp. sepedonicus in potato tubers by BIOPCR and an automated real-time fluorescence detection system”, Plant Disease 83, s. 1095–1100.

(4) Vreeburg, R., Zendman, A., Pol A., Verheij, E., Nas, M., Kooman-Gersmann, M. (2018), ”Validation of four real-time TaqMan PCRs for the detection of Ralstonia solanacearum and/or Ralstonia pseudosolanacearum and/or Clavibacter michiganensis subsp. sepedonicus in potato tubers using a statistical regression approach”, EPPO Bulletin 48, s. 86–96.

(5) Massart, S., Nagy, C., Jijakli, M.H. (2014), ”Development of the simultaneous detection of Ralstonia solanacearum race 3 and Clavibacter michiganensis subsp. sepedonicus in potato tubers by a multiplex real-time PCR assay”, European Journal of Plant Pathology 138, s. 29–37.

(6) Zaluga, J., Heylen, K., Van Hoorde, K., Hoste, B., Vaerenbergh, J., Maes, M., De Vos, P. (2011), ”GyrB sequence analysis and MALDI-TOF MS as identification tools for plant pathogenic Clavibacter”, Systematic and applied microbiology 34, s. 400–7. 10,1016/j.syapm.2011.05.001.

LIITE II

3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kartoitusmalli

Malli vaaleaa rengasmätää koskevan kartoituksen tulosten esittämiseksi edellisen kalenterivuoden perunasadon osalta.

Tätä taulukkoa tulee käyttää ainoastaan maassanne korjattuja perunoita koskevien kartoitusten tuloksille.

JÄSENVALTIO

Luokka

Kasvinviljelyala (ha)

Laboratoriotestaus

Mukuloiden silmämääräinen tarkastus (1)

Korjattavan sadon silmämääräinen tarkastus (1)

Muut tiedot

Näytteiden lukumäärä

Erien määrä

Erien koko (tonneina tai hehtaareina)

Näytteenottojakso

Positiivisten tulosten lukumäärä

Tarkastettujen näytteiden lukumäärä

Näytteen koko

Positiivisten näytteiden lukumäärä (2)

Silmämääräisten tarkastusten lukumäärä

Hehtaarien määrä

Positiivisten näytteiden lukumäärä (2)

Näytteet

Erät

Sertifioidut istutettaviksi tarkoitetut mukulat

Muut istutettaviksi tarkoitetut mukulat (täsmennä)

Ruokaperunat ja jalostettaviksi tarkoitetut perunat

Muut mukulat (täsmennä)

(1) Mukuloiden tai sadon makroskooppinen tutkimus.

(2) Kun oireiden havaitsemisen jälkeen on otettu näyte ja laboratoriotesti on vahvistanut mainitun kasvintuhoojan esiintymisen.

LIITE V

6 artiklassa tarkoitetut hävittämistoimenpiteet

Asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuina hävittämistoimenpiteinä on toteutettava yksi tai useampi seuraavista:

a)	käyttäminen eläinten rehuksi sellaisen lämpökäsittelyn jälkeen, jolla varmistetaan ettei mainittu kasvintuhooja jää henkiin;

b)	hävittäminen virallisesti hyväksytyllä tarkoitukseen varatulla jätteidenhävittämispaikalla, jossa ei ole tunnistettavaa riskiä mainitun kasvintuhoojan pääsystä ympäristöön, esimerkiksi maatalousmaahan imeytymisen kautta;

c)	polttaminen;

teollinen jalostus toimittamalla suoraan ja välittömästi sellaiselle käsittelylaitokselle, jolla on käytettävissään virallisesti hyväksytyt jätteidenhävitystilat ja -laitteet, joiden osalta on todettu, etteivät ne aiheuta tunnistettavaa riskiä mainitun kasvintuhoojan leviämisestä, sekä järjestelmä, jolla ainakin laitoksesta lähtevät ajoneuvot voidaan puhdistaa ja desinfioida;

e)	muut toimenpiteet, edellyttäen, että on todettu, ettei tunnistettavaa riskiä mainitun kasvintuhoojan leviämisestä ole; nämä toimenpiteet ja niiden perustelut on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

Edellä mainittuihin toimenpiteisiin liittyvä tai niistä syntyvä mahdollinen jäljelle jäävä jäte on hävitettävä virallisesti hyväksytyillä menetelmillä liitteen VI mukaisesti.

Asetuksen 5 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitettu todennäköisesti tartunnan saaneiksi nimettyjen asianomaisten kasvien asianmukainen käyttö tai hävittäminen on toteutettava kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa. Toimivaltainen viranomainen hyväksyy kyseisten asianomaisten kasvien osalta seuraavat käyttötarkoitukset ja niistä syntyvien jätteiden hävittämistavat:

niiden käyttö kulutukseen tarkoitettuina mukuloina, suoraan toimitukseen valmiissa pakkauksissa, jotka eivät edellytä minkäänlaista uudelleen pakkaamista, paikassa, jossa on asianmukaiset jätteidenhävitystilat ja -laitteet. Istutettaviksi tarkoitettuja mukuloita saa käsitellä samassa paikassa ainoastaan, jos tämä tapahtuu erikseen tai puhdistuksen ja desinfioinnin jälkeen; tai

niiden käyttö teolliseen jalostukseen tarkoitettuina mukuloina, jotka toimitetaan suoraan ja välittömästi sellaiseen jalostuslaitokseen, jolla on käytettävissään asianmukaiset jätteidenhävitystilat ja -laitteet sekä järjestelmä, jolla ainakin laitoksesta lähtevät ajoneuvot voidaan puhdistaa ja desinfioida; tai

c)	muu käyttö tai hävittäminen, edellyttäen, että on todettu, ettei tunnistettavaa riskiä mainitun kasvintuhoojan leviämisestä ole, ja jos se on saanut kyseisen toimivaltaisten viranomaisten hyväksynnän.

Asetuksen 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kohteiden asianmukaisten puhdistus- ja desinfiointimenetelmien on oltava sellaisia, joiden osalta on todettu, etteivät ne aiheuta tunnistettavaa riskiä mainitun kasvintuhoojan leviämisestä, ja ne on toteutettava jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa.

Toimenpiteisiin, jotka jäsenvaltiot toteuttavat 5 artiklan 2 ja 3 alakohdan mukaisesti perustetuilla ja 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuilla rajatuilla alueilla, on sisällyttävä 4.1 ja 4.2 kohdassa täsmennetyt toimenpiteet:

4.1

Toimenpiteet, jotka on toteutettava tuotantopaikoilla, jotka on nimetty tartunnan saaneiksi 5 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti:

4.1.1

Asetuksen 5 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti tartunnan saaneeksi nimetyssä tuotantotilassa on toteuttava joko kaikki 1, 2 ja 3 alakohdassa täsmennetyt toimenpiteet tai kaikki 4 ja 5 alakohdassa täsmennetyt toimenpiteet:

tartunnan toteamisvuotta seuraavien kolmen ensimmäisen kasvatusvuoden aikana hävitetään ylivuotiset asianomaiset kasvit ja kielletään asianomaisten kasvien, niiden siemenet mukaan lukien, ja sellaisten viljelykasvien, joihin liittyy tunnistettu riski mainitun kasvintuhoojan leviämisestä, istuttaminen;

tartunnan toteamisvuotta seuraavasta neljännestä vuodesta alkaen, kun 1 alakohdassa luetellut edellytykset on täytetty, sallitaan muiden kuin istutettaviksi tarkoitettujen mukuloiden tuotanto sillä edellytyksellä, että tuotantotila on virallisessa valvonnassa todettu vapaaksi ylivuotisista asianomaisista kasveista vähintään kahtena peräkkäisenä istutusta edeltävänä kasvatusvuonna, ja korjatut mukulat testataan liitteen I mukaisesti;

edellä 2 alakohdassa tarkoitetun mukuloiden ensimmäisen tuotannon ja sitä seuraavan vähintään kahden vuoden asianmukaisen viljelykierron jälkeen, jos tarkoituksena on kasvattaa istutettaviksi tarkoitettuja mukuloita, sallitaan asianomaisten kasvien istuttaminen joko istutettaviksi tarkoitettujen mukuloiden tai muiden mukuloiden tuottamiseksi ja toteutetaan 3 artiklassa säädetty kartoitus; tai

4)	tartunnan toteamisvuotta seuraavien neljän ensimmäisen kasvatusvuoden aikana hävitetään ylivuotiset asianomaiset kasvit ja tuotantotila pidetään avokesantona tai se pidetään pysyvästi laitumena, jolloin sitä joko niitetään usein ja matalaksi tai sitä käytetään teholaiduntamiseen;

tartunnan toteamisvuotta seuraavasta viidennestä vuodesta alkaen ja edellyttäen, että 1 alakohdassa esitetyt vaatimukset on täytetty, sallitaan istutettaviksi tarkoitettujen ja muiden mukuloiden tuotanto sillä edellytyksellä, että tuotantotila on virallisessa valvonnassa todettu vapaaksi ylivuotisista asianomaisista kasveista vähintään kahtena peräkkäisenä istutusta edeltävänä kasvatusvuonna, ja korjatut mukulat testataan liitteen I mukaisesti.

4.1.2

Kaikissa muissa tartunnan saaneen tuotantopaikan tuotantotiloissa ja sillä edellytyksellä, että toimivaltaiset viranomaiset ovat jokaisena kasvatusvuonna todenneet ylivuotisten asianomaisten kasvien esiintymisriskin poistetuksi ja että korjatut asianomaiset kasvit on testattu kussakin asianomaisten kasvien tuotantotilassa liitteen I mukaisesti, sovelletaan seuraavia toimenpiteitä:

1)	tartunnan toteamisvuotta seuraavan kasvatusvuoden aikana asianomaisia kasveja ja niiden siemeniä joko ei saa istuttaa lainkaan tai sertifioituja istutettaviksi tarkoitettuja mukuloita saa istuttaa ainoastaan, kun tarkoituksena on tuottaa muita mukuloita kuin istutettaviksi tarkoitettuja mukuloita;

tartunnan toteamisvuotta seuraavan toisen kasvatusvuoden aikana saa istuttaa istutettaviksi tarkoitettujen tai muiden mukuloiden tuottamiseksi ainoastaan sertifioituja istutettaviksi tarkoitettuja mukuloita tai istutettaviksi tarkoitettuja mukuloita, jotka on virallisissa testeissä todettu mainitun kasvintuhoojan tartunnasta vapaiksi ja jotka on kasvatettu virallisessa valvonnassa muissa kuin 4 kohdassa tarkoitetuissa tuotantopaikoissa;

vähintäänkin kolmannen tartunnan toteamisvuotta seuraavan kasvatusvuoden aikana saa istuttaa ainoastaan sertifioituja istutettaviksi tarkoitettuja mukuloita tai istutettaviksi tarkoitettuja mukuloita, jotka on kasvatettu sertifioiduista istutettaviksi tarkoitetuista mukuloista, joko istutettaviksi tarkoitettujen tai muiden mukuloiden tuottamiseksi;

4)	jokaisena edellä 1, 2 ja 3 alakohdassa tarkoitettuna kasvatusvuonna on toteutettava toimenpiteitä ylivuotisten asianomaisten kasvien hävittämiseksi, jos niitä esiintyy, ja kussakin asianomaisten kasvien tuotantotilassa korjatut asianomaiset kasvit on testattava liitteessä I tarkoitetulla tavalla.

4.1.3

Välittömästi 5 artiklan 5 kohdan mukaisen tartunnan saaneeksi nimeämisen jälkeen ja ensimmäisenä tätä seuraavana kasvatusvuonna kaikki tuotantopaikan koneet ja varastotilat, joita käytetään asianomaisten kasvien tuotannossa, on puhdistettava ja desinfioitava tarpeen mukaan käyttäen 3 kohdan mukaisia asianmukaisia menetelmiä.

4.1.4

Asetuksen 5 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti tartunnan saaneeksi nimetyssä suojatussa viljelykasvien tuotantoyksikössä, jossa kasvualustan korvaaminen kokonaan on mahdollista:

asianomaisia kasveja, niiden siemenet mukaan lukien, saa istuttaa ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	mainittu kasvintuhooja on hävitetty;

b)	kaikki isäntäkasviaineisto on poistettu;

c)	kasvualusta on vaihdettu kokonaan ja tuotantoyksikkö ja kaikki välineet on puhdistettu ja desinfioitu;

d)	toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet asianomaisen kasvin tuotannon;

2)	asianomaisia kasveja tuotetaan sertifioiduista istutettaviksi tarkoitetuista mukuloista tai testatuista lähteistä peräisin olevista minimukuloista tai mikrokasveista.

4.2

Jäsenvaltioiden on toteutettava rajatulla alueella 4.1 kohdassa lueteltujen toimenpiteiden lisäksi seuraavat toimenpiteet:

jäsenvaltioiden on välittömästi tartunnan saaneeksi nimeämisen jälkeen varmistettava, että kaikki kyseisillä tuotantopaikoilla sijaitsevat ja asianomaisten kasvien tuotannossa käytettävät koneet ja varastotilat puhdistetaan ja desinfioidaan tarpeen mukaan käyttäen 3 kohdan mukaisia asianmukaisia menetelmiä;

välittömästi tartunnan saaneeksi nimeämisen jälkeen ja sen jälkeen vähintään kolmen kasvatusvuoden ajan:

a)	jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaiset viranomaiset valvovat mukuloiden kasvatuksessa, varastoinnissa ja käsittelyssä käytettäviä tiloja samoin kuin tuotantopaikkoja, joissa käytetään asianomaisten kasvien tuotannossa koneita sopimuksen perusteella;

jäsenvaltioiden on vaadittava, että kyseisellä alueella kaikki asianomaisiin kasveihin kuuluvat viljelykasvit istutetaan käyttäen ainoastaan sertifioituja istutettaviksi tarkoitettuja mukuloita tai virallisessa valvonnassa kasvatettuja istutettaviksi tarkoitettuja mukuloita ja että 5 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti todennäköisesti tartunnan saaneiksi nimetyissä tuotantopaikoissa kasvatetut istutettaviksi tarkoitetut mukulat testataan korjuun jälkeen;

jäsenvaltioiden on vaadittava, että korjattujen istutettaviksi tarkoitettujen mukuloiden käsittely tapahtuu erillään muista mukuloista kaikilla rajatulla alueella sijaitsevissa tuotantopaikoissa tai että eri tarkoituksia varten olevien mukuloiden käsittelyn välillä toteutetaan puhdistus- ja desinfiointimenettelyt;

d)	jäsenvaltioiden on suoritettava vuotuinen kartoitus 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

3)	jäsenvaltioiden on laadittava tarvittaessa ohjelma kaikkien istutettaviksi tarkoitettujen mukuloiden korvaamiseksi asianmukaisen ajanjakson kuluessa.