LIITE

Korvataan asetuksen (EU) N:o 347/2013 liite VII seuraavasti:

”LIITE VII

UNIONIN LUETTELO YHTEISTÄ ETUA KOSKEVISTA HANKKEISTA (’UNIONIN LUETTELO’)

3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu

A. UNIONIN LUETTELON LAATIMISESSA SOVELLETUT PERIAATTEET

1) Yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmät

Jotkin yhteistä etua koskevat hankkeet ovat osa hankeryhmää, koska ne ovat toisistaan riippuvaisia, mahdollisesti keskenään kilpailevia tai keskenään kilpailevia. Yhteistä etua koskevat hankkeet on ryhmitelty seuraavan tyyppisiin ryhmiin:

toisistaan riippuvaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ”Hankeryhmä X, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet”. Toisistaan riippuvaisten hankkeiden ryhmät on muodostettu sellaisten hankkeiden yksilöimiseksi, jotka ovat kaikki välttämättömiä saman maiden rajat ylittävän pullonkaulan poistamiseksi ja jotka tarjoavat synergioita, jos ne toteutetaan yhdessä. Tässä tapauksessa kaikki hankkeet on toteutettava unionin laajuisten hyötyjen saavuttamiseksi;

mahdollisesti keskenään kilpailevien yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ”Hankeryhmä X, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista”. Mahdollisesti keskenään kilpailevien hankkeiden ryhmissä otetaan huomioon maiden rajat ylittävän pullonkaulan laajuuteen liittyvä epävarmuus. Tässä tapauksessa kaikkia hankeryhmään kuuluvia hankkeita ei tarvitse toteuttaa. Markkinat voivat päättää, toteutetaanko kaikki hankkeet, osa niistä tai vain yksi hanke, kunhan tarvittavat suunnitteluun ja lupamenettelyihin liittyvät ja lakisääteiset hyväksynnät on saatu. Hankkeiden tarpeellisuutta arvioidaan uudelleen seuraavassa yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittelyprosessissa, muun muassa suhteessa kapasiteettitarpeisiin; ja

keskenään kilpailevien yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ”Hankeryhmä X, mukaan lukien yksi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista”. Keskenään kilpailevien hankkeiden ryhmät liittyvät samaan pullonkaulaan. Pullonkaulan laajuus on kuitenkin selvempi kuin mahdollisesti keskenään kilpailevien yhteistä etua koskevien hankkeiden tapauksessa, ja siksi ainoastaan yksi yhteistä etua koskeva hanke on tarpeellista toteuttaa. Markkinat voivat päättää, mikä hankkeista toteutetaan, kunhan tarvittavat suunnitteluun ja lupamenettelyihin liittyvät ja lakisääteiset hyväksynnät on saatu. Tarvittaessa hankkeiden tarpeellisuutta arvioidaan uudelleen seuraavassa yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittelyprosessissa.

Kaikkiin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin sovelletaan samoja asetuksessa (EU) N:o 347/2013 vahvistettuja oikeuksia ja velvollisuuksia.

2) Sähköasemien ja kompressoriasemien käsittely

Sähköasemien, muuttaja-asemien ja kaasun osalta kompressoriasemien katsotaan olevan osa yhteistä etua koskevaa hanketta, jos ne sijaitsevat maantieteellisesti siirtojohdon tai -putken varrella. Sähköasemat, muuttaja-asemat ja kompressoriasemat katsotaan yksittäisiksi hankkeiksi ja mainitaan erikseen unionin luettelossa, jos niiden maantieteellinen sijainti poikkeaa siirtojohdosta tai -putkesta. Niihin sovelletaan asetuksessa (EU) N:o 347/2013 vahvistettuja oikeuksia ja velvollisuuksia.

3) Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi, ja hankkeet, joista on tullut osa muita yhteistä etua koskevia hankkeita

Useita delegoidulla asetuksella (EU) N:o 1391/2013, delegoidulla asetuksella (EU) 2016/89, delegoidulla asetuksella (EU) 2018/540 ja delegoidulla asetuksella (EU) 2020/389 hyväksytyissä unionin luetteloissa mainittuja hankkeita ei enää pidetä yhteistä etua koskevina hankkeina yhdestä tai useammasta seuraavista syistä:

—	hanke on jo otettu käyttöön tai otetaan käyttöön maaliskuuhun 2022 mennessä, joten se ei voisi hyötyä asetuksen (EU) N:o 347/2013 säännöksistä;

—	uusien tietojen mukaan hanke ei täytä yleisiä perusteita;

—	hankkeen toteuttaja ei ole esittänyt sitä valittavaksi uudelleen unionin luetteloon;

—	jäsenvaltio, jonka alueeseen hanke liittyy, ei ole antanut hyväksyntäänsä; tai

—	hanke sijoitettiin tärkeysjärjestyksessä muita ehdotettuja hankkeita alemmalle sijalle.

Nämä hankkeet (lukuun ottamatta käyttöön otettuja tai maaliskuuhun 2022 mennessä käyttöön otettavia hankkeita) voidaan ottaa huomioon valittaessa hankkeita seuraavaan unionin luetteloon, jos syitä niiden pois jättämiselle ei enää ole.

Tällaiset hankkeet eivät ole yhteistä etua koskevia hankkeita, mutta läpinäkyvyyden ja selkeyden vuoksi ne mainitaan alkuperäisillä hankenumeroilla liitteessä VII olevassa C osassa ” Hankkeina, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi ”.

Lisäksi joistakin delegoidulla asetuksella (EU) N:o 1391/2013 ja delegoidulla asetuksella (EU) 2016/89 hyväksytyissä unionin luetteloissa mainituista hankkeista on niiden täytäntöönpanon aikana tullut erottamaton osa muita yhteistä etua koskevia hankkeita (tai hankeryhmiä).

Tällaisia hankkeita ei enää katsota itsenäisiksi yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi, mutta läpinäkyvyyden ja selkeyden vuoksi ne mainitaan alkuperäisillä hankenumeroilla liitteessä VII olevassa C osassa ” Hankkeina, jotka ovat nyt erottamaton osa muita yhteistä etua koskevia hankkeita ”.

B. UNIONIN LUETTELO YHTEISTÄ ETUA KOSKEVISTA HANKKEISTA

1) Ensisijainen käytävä – Pohjoisten merialueiden offshore-verkko (”NSOG”)

Nro	Määritelmä
1.6	Ranska–Irlanti-rajayhdysjohto välillä La Martyre (FR) – Great Island tai Knockraha (IE) (tunnetaan nimellä ”Celtic Interconnector”)
1.19	Yksi tai useampi Pohjanmeren keskus ja rajayhdysjohdot Pohjanmeren maihin (Tanska, Saksa, Alankomaat) (tunnetaan nimellä ”North Sea Wind Power Hub”)
1.21	Vihreän vedyn keskuksen paineilmavarasto (DK)

2) Ensisijainen käytävä – Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI West Electricity”)

Nro

Määritelmä

2.4

Yhteenliitäntä välillä Codrongianos (IT), Lucciana (Korsika, FR) ja Suvereto (IT) (tunnetaan nimellä ”SACOI 3”)

2.7

Rajayhdysjohto Aquitaine (FR) – Baskimaa (ES) (tunnetaan nimellä ”Biscay Gulf”)

2.9

Sisäinen siirtojohto Osterath–Philippsburg (DE) kapasiteetin lisäämiseksi länsirajoilla (tunnetaan nimellä ”Ultranet”)

2.10

Sisäinen siirtojohto välillä Brunsbüttel/Wilster ja Grοβgartach/Bergrheinfeld-West (DE) kapasiteetin lisäämiseksi pohjois- ja etelärajoilla (tunnetaan nimellä ”Suedlink”)

2.14

Rajayhdysjohto Thusis/Sils (CH) – Verderio Inferiore (IT) (tunnetaan nimellä ”Greenconnector”)

2.16

Sisäisten siirtojohtojen hankeryhmä Portugalissa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.16.1

Sisäinen siirtojohto Pedralva–Sobrado (PT), tunnettiin aiemmin nimellä Pedralva–Alfena (PT)

2.16.3

Sisäinen siirtojohto Vieira do Minho–Ribeira de Pena–Feira (PT), tunnettiin aiemmin nimellä Frades B–Ribeira de Pena–Feira (PT)

2.17

Portugali–Espanja-rajayhdysjohto väleillä Beariz – Fontefría (ES), Fontefría (ES) – Ponte de Lima (PT) (aiemmin Vila Fria / Viana do Castelo) ja Ponte de Lima – Vila Nova de Famalicão (PT) (aiemmin Vila do Conde) (PT), mukaan lukien sähköasemat Bearizissa (ES), Fontefríassa (ES) ja Ponte de Limassa (PT)

2.18

Pumppuvoimalaitoksen kapasiteetin lisääminen – Kaunertal, Tiroli (AT)

2.23

Sisäiset siirtojohdot Belgian pohjoisrajalla välillä Zandvliet–Lillo-Liefkenshoek (BE) ja välillä Liefkenshoek–Mercator, mukaan lukien sähköasema Lillossa (BE) (tunnetaan nimellä ”BRABO II + III”)

2.27

2.27.1

Rajayhdysjohto Aragón (ES) – Pyrénées-Atlantiques (FR) (tunnetaan nimellä ”Pyrenean crossing 2”)

2.27.2

Rajayhdysjohto Navarra (ES) – Landes (FR) (tunnetaan nimellä ”Pyrenean crossing 1”)

2.28

2.28.2

Pumppuvoimaan perustuvan sähkön varastointi – Navaleo (ES)

2.28.5

Puhdistuslaitos – Pumppuvoimaan perustuvan sähkön varastointi – Velilla del Río Carrión (ES)

2.29

Vesivoimalaitos – Silvermines (IE)

2.30

Pumppuvoimaan perustuvan sähkön varastointi – Riedl (DE)

2.31

Sisäisten siirtojohtojen hankeryhmä Saksassa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.31.1

Sisäinen siirtojohto välillä Emden-East–Osterath kapasiteetin lisäämiseksi Pohjois-Saksasta Reininmaalle

2.31.2

Sisäiset siirtojohdot välillä Heide/West–Polsum kapasiteetin lisäämiseksi Pohjois-Saksasta Ruhrin alueelle

2.31.3

Sisäiset siirtojohdot välillä Wilhelmshaven–Uentrop kapasiteetin lisäämiseksi Pohjois-Saksasta Ruhrin alueelle

2.32

Rajayhdysjohto Lonny (FR) – Gramme (BE)

2.33

Rajayhdysjohto Sisilia (IT) – Tunisia (TU) (tunnetaan nimellä ”ELMED”) (3.27 neljännessä yhteistä etua koskevien hankkeiden luettelossa)

3) Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan ja Etelä-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI East Electricity”)

Nro

Määritelmä

3.1

Hankeryhmä Itävalta–Saksa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

3.1.1

Rajayhdysjohto St. Peter (AT) – Isar (DE)

3.1.2

Sisäinen siirtojohto St. Peter – Tauern (AT)

3.1.4

Sisäinen siirtojohto Westtirol–Zell-Ziller (AT)

3.10

Hankeryhmä Israel–Kypros–Kreikka (tunnetaan nimellä ”EUROASIA Interconnector”), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

3.10.1

Rajayhdysjohto Hadera (IL) – Kofinou (CY)

3.10.2

Rajayhdysjohto Kofinou (CY) – Korakia, Kreeta (EL)

3.11

Sisäisten siirtojohtojen hankeryhmä Tšekissä, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

3.11.1

Sisäinen siirtojohto Vernerov – Vitkov (CZ)

3.11.2

Sisäinen siirtojohto Vitkov – Prestice (CZ)

3.11.3

Sisäinen siirtojohto Prestice – Kocin (CZ)

3.11.4

Sisäinen siirtojohto Kocin – Mirovka (CZ)

3.12

Saksan sisäinen siirtojohto välillä Wolmirstedt–Isar sisäisen pohjois-eteläsuuntaisen siirtokapasiteetin lisäämiseksi (tunnetaan nimellä ”SuedOstLink”)

3.14

Sisäiset parannukset Puolassa (osa hankeryhmää, joka tunnetaan nimellä ”GerPol Power Bridge”), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

3.14.2

Sisäinen siirtojohto Krajnik – Baczyna (PL)

3.14.3

Sisäinen siirtojohto Mikułowa – Świebodzice (PL)

3.14.4

Sisäinen siirtojohto Baczyna – Plewiska (PL)

3.22

Hankeryhmä Romania–Serbia (tunnetaan nimellä ”Mid Continental East Corridor”), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

3.22.1

Rajayhdysjohto Resita (RO) – Pancevo (RS)

3.22.2

Sisäinen siirtojohto Portile de Fier – Resita (RO)

3.22.3

Sisäinen siirtojohto Resita – Timisoara/Sacalaz (RO)

3.22.4

Sisäinen siirtojohto Arad – Timisoara/Sacalaz (RO)

3.24

Pumppuvoimaan perustuvan sähkön varastointi – Amfilochia (EL)

3.28

Itävallan sisäinen siirtojohto välillä Lienz–Obersielach

4) Ensisijainen käytävä – Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma sähkön osalta (”BEMIP Electricity”)

Nro

Määritelmä

4.4

4.4.2

Sisäinen siirtojohto Ekhyddan–Nybro/Hemsjö (SE)

4.5

4.5.2

Sisäinen siirtojohto Stanisławów–Ostrołęka (PL)

4.6

Pumppuvoimaan perustuvan sähkön varastointi – Viro

4.8

Baltian maiden sähköjärjestelmän integroiminen ja synkronointi eurooppalaisten verkkojen kanssa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

4.8.1

Rajayhdysjohto Tartto (EE) – Valmiera (LV)

4.8.2

Sisäinen siirtojohto Balti–Tartto (EE)

4.8.3

Rajayhdysjohto Tsirguliina (EE) – Valmiera (LV)

4.8.4

Sisäinen siirtojohto Viru–Tsirguliina (EE)

4.8.7

Sisäinen siirtojohto Paide–Sindi (EE)

4.8.8

Sisäinen siirtojohto Vilna–Neris (LT)

4.8.9

Baltian maiden järjestelmän synkronointiin Manner-Euroopan verkon kanssa liittyvät infrastruktuurinäkökohdat

4.8.10

Liettuan ja Puolan välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nimellä ”Harmony Link”)

4.8.13

Uusi 330 kV:n sähköasema – Mūša (LT)

4.8.14

Sisäinen siirtojohto Bitenai–KHAE (LT)

4.8.15

Uusi 330 kV:n sähköasema – Darbėnai (LT)

4.8.16

Sisäinen siirtojohto Darbenai–Bitenai (LT)

4.8.18

Sisäinen siirtojohto Dunowo – Żydowo Kierzkowo (PL)

4.8.19

Sisäinen siirtojohto Piła Krzewina – Żydowo Kierzkowo (PL)

4.8.20

Sisäinen siirtojohto Krajnik–Morzyczyn (PL)

4.8.21

Sisäinen siirtojohto Morzyczyn–Dunowo–Słupsk–Żarnowiec (PL)

4.8.22

Sisäinen siirtojohto Żarnowiec – Gdańsk/Gdańsk Przyjaźń – Gdańsk Błonia (PL)

4.8.23

Synkronikompensaattorit inertian, jännitevakavuuden, taajuusvakavuuden ja oikosulkutehon hallintaan Liettuassa, Latviassa ja Virossa

4.10

Hankeryhmä Suomi–Ruotsi (tunnetaan nimellä ”kolmas rajayhdysjohto Suomi–Ruotsi”), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

4.10.1

Rajayhdysjohto Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä

4.10.2

Sisäinen siirtojohto Keminmaa–Pyhänselkä (FI)

4.11

Rajayhdysjohto Latviasta Gotlannin kautta Ruotsiin (tunnetaan nimellä ”LaSGo Link”)

5) Ensisijainen käytävä – Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet (”NSI West Gas”)

Nro	Määritelmä
5.19	Maltan yhteys Euroopan kaasuverkkoon – kaasuputki Italiaan Gelassa

6) Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet (”NSI East Gas”)

Nro

Määritelmä

6.2

6.2.13

Slovakian ja Unkarin välisen rajayhdysputken kehittäminen ja siirtokapasiteetin lisääminen

6.8

Hankeryhmä – Infrastruktuurin kehittäminen ja parantaminen kaasukaupan keskukselle Balkanilla (Balkan Gas Hub), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

6.8.1

Kreikan ja Bulgarian välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nimellä ”IGB”) välillä Komotini (EL) – Stara Zagora (BG) ja kompressoriasema Kipissä (EL)

6.8.2

Bulgarian siirtoverkon kunnostaminen, uudenaikaistaminen ja laajentaminen

6.8.3

Bulgarian ja Serbian välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nimellä ”IBS”)

6.20

Hankeryhmä varastointikapasiteetin lisäämiseksi Kaakkois-Euroopassa, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

6.20.2

Chirenin maanalaisen kaasunvarastointilaitoksen laajentaminen (BG)

6.20.3

Etelä-Kavalan maanalainen kaasunvarastointilaitos ja mittaus- ja säätöasema (EL)

ja yksi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

6.20.4

Depomuresin varasto Romaniassa

6.20.7

Bilciurestin maanalainen kaasunvarastointilaitos

6.24

Kapasiteetin lisääminen Romanian ja Unkarin välillä (tunnetaan nimellä ”ROHU/BRUA”), jotta kaksisuuntainen kapasiteetti olisi 4,4 miljardia kuutiometriä vuodessa, ja mukaan lukien Mustanmeren uudet resurssit:

6.24.4

ROHU/BRUA – 2. vaihe mukaan lukien:

—	siirtokapasiteetin laajentaminen Romaniassa Recasista Horiaan Unkariin päin 4,4 miljardiin kuutiometriin/vuosi ja Podisorin, Bibestin and Jupan kompressoriasemien laajentaminen

—	Mustanmeren rannikko – Podișorin (RO) putkijohto Mustanmeren kaasun siirtoa varten

—	Romania–Unkari-vastakkaisvirtaus: Unkarin osuus, 2. vaihe, Csanádpalotan kompressoriasema (HU)

6.26

6.26.1

Hankeryhmä Kroatia–Slovenia Rogatecissa, mukaan lukien:

—	Kroatia–Slovenia-yhteenliitäntä (Lučko–Zabok–Rogatec)

—	Kidričevon kompressoriasema, parannusten 2. vaihe (SI)

—	Rogatecin yhteenliitännän parannukset

6.27

LNG Gdansk (PL)

7) Ensisijainen käytävä – Eteläinen kaasukäytävä (”SGC”)

Nro

Määritelmä

7.3

Yhteistä etua koskeva hanke – Infrastruktuurihankeryhmä uusille kaasutoimituksille itäisen Välimeren kaasuesiintymiltä, mukaan lukien

7.3.1

Kaasuputki itäisen Välimeren kaasuesiintymiltä Kyproksen ja Kreetan kautta Manner-Kreikkaan (tunnetaan nimellä ”EastMed Pipeline”), mukaan lukien mittaus- ja säätöasema Megalopolissa,

ja seuraavat siitä johtuvat yhteistä etua koskevat hankkeet:

7.3.3

Offshore-kaasuputki Kreikasta Italiaan (tunnetaan nimellä ”Poseidon Pipeline”)

7.3.4

Sisäisen siirtokapasiteetin parantaminen Italiassa, mukaan lukien pohjois-eteläsuuntaisen sisäisen siirtokapasiteetin vahvistaminen (tunnetaan nimellä ”Adriatica Line”) ja sisäisen siirtokapasiteetin vahvistaminen Apulian alueella [Matagiola–Massafra-putkijohto]

7.5

Kaasuinfrastruktuurin kehittäminen Kyproksella (tunnetaan nimellä ”Cyprus Gas2EU”)

8) Ensisijainen käytävä – Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma kaasun osalta (”BEMIP Gas”)

Nro

Määritelmä

8.2

Hankeryhmä, joka koskee itäisen Itämeren alueen infrastruktuurin parantamista, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

8.2.1

Latvian ja Liettuan välisen yhteenliitännän parantaminen

8.2.4

Inčukalnsin maanalaisen kaasunvarastointilaitoksen parantaminen (LV)

8.3

Infrastruktuurihankeryhmä, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet (tunnetaan nimellä ”Baltic Pipe”):

8.3.1

Yhteenliitännän Nybro–Puola/Tanska parantaminen

8.3.2

Puolan ja Tanskan välinen yhteenliitäntä

9) Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan öljyntoimitusyhteydet (”OSC”)

Yhteistä etua koskevien hankkeiden luetteloon ei esitetty yhtään öljyhanketta.

10) Ensisijainen aihealue – Älykkäiden verkkojen käyttöönotto

Nro	Määritelmä
10.4	ACON (CZ, SK) (Again COnnected Networks) edistää Tšekin ja Slovakian sähkömarkkinoiden integraatiota parantamalla jakeluverkkojen tehokkuutta ja lisäämällä rajat ylittävää kapasiteettia jakeluverkonhaltijoiden tasolla.
10.7	Danube InGrid (HU, SL) parantaa sähköverkon hallinnan koordinointia rajojen yli erityisesti älyllistämällä tiedon keräämistä ja vaihtoa.
10.10	CARMEN (HU, RO) parantaa jakeluverkon toiminnan tehokkuutta ja palvelun laatua ja mahdollistaa varmat sähkövirrat uudesta uusiutuvasta tuotannosta.
10.11	Gabreta (CZ, DE) tehostaa järjestelmän optimointia hankkimalla ja vaihtamalla tietoja reaaliaikaisesti, parantamalla verkon mittaamista ja seurantaa sekä lisäämällä joustavuutta ja vastaanottokapasiteettia uusiutuvan energian tuotantoa varten.
10.12	Green Switch (AT, HR, SI) optimoi nykyisen infrastruktuurin käytön ja integroi tehokkaasti uusia teknologioita, jotta voidaan lisätä vastaanottokapasiteettia, integroida uusia kuormia tehokkaasti ja parantaa laatua ja toimitusvarmuutta.

11) Ensisijainen aihealue – Sähkönsiirron valtaväylät

Yhdellekään yhteistä etua koskevalle hankkeelle ei annettu kaksoisstatusta sähkönsiirron valtaväylänä.

12) Ensisijainen aihealue – Rajatylittävä hiilidioksidiverkko

Nro	Määritelmä
12.3	CO2 TransPorts -hankkeen tavoitteena on perustaa infrastruktuuri, joka helpottaa hiilidioksidin laajamittaista talteenottoa, siirtoa ja varastointia Rotterdamin, Antwerpenin ja North Sea Portin satamista.
12.4	Northern lights on useiden eurooppalaisten talteenottoaloitteiden (Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti, Belgia, Alankomaat, Ranska, Ruotsi) välinen rajatylittävä kaupallinen hiilidioksidinsiirtohanke, johon liittyy talteenotetun hiilidioksidin kuljetus meriteitse Norjan mannerjalustalla sijaitsevaan varastointipaikkaan.
12.5	Athos-hankkeen tavoitteena on luoda infrastruktuuri hiilidioksidin kuljettamiseksi teollisuusalueilta Alankomaissa, ja koska ideana on kehittää avoin rajat ylittävä ja yhteentoimiva suurivolyyminen siirtorakenne, se on avoin hiilidioksidin vastaanottamiselle myös muualta, esimerkiksi Irlannista ja Saksasta.
12.7	Aramis – rajat ylittävä hiilidioksidin siirto- ja varastointihanke (kaasun talteenotto Rotterdamin sataman sisämaa-alueella sijaitsevilta päästöjen aiheuttajilta ja varastointi Alankomaiden mannerjalustalle)
12.8	Dartagnan – multimodaalinen keskus hiilidioksidin viemiseksi Dunkerquesta ja sen sisämaa-alueelta (Dunkerquen alueella Ranskassa sijaitsevan teollisuusklusterin päästöjen aiheuttajat, ja varastointi Pohjanmeren maiden alueella, jos varastoja on saatavilla)
12.9	Puolan ja EU:n välinen CCS-yhdysputki (Gdanskin alueella Puolassa sijaitsevan teollisuusklusterin päästöjen aiheuttajat, ja varastointi Pohjanmeren maiden alueella, jos varastoja on saatavilla)

C. ”HANKKEET, JOITA EI ENÄÄ KATSOTA YHTEISTÄ ETUA KOSKEVIKSI HANKKEIKSI” JA ”HANKKEET, JOTKA OVAT NYT EROTTAMATON OSA MUITA YHTEISTÄ ETUA KOSKEVIA HANKKEITA”

1) Ensisijainen käytävä – Pohjoisten merialueiden offshore-verkko (”NSOG”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)
1.1.1
1.1.2
1.1.3
1.2
1.3.1
1.3.2
1.4.1
1.4.2
1.4.3
1.5
1.7.1
1.7.2
1.7.3
1.7.4
1.7.5
1.8
1.9.1
1.9.2
1.9.3
1.9.4
1.9.5
1.9.6
1.10.1
1.10.2
1.11.1
1.11.2
1.11.3
1.11.4
1.12.1
1.12.2
1.12.3
1.12.4
1.12.5
1.13
1.14
1.15
1.16
1.17
1.18
1.20

2) Ensisijainen käytävä – Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI West Electricity”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)
2.1
2.2.1
2.2.2
2.2.3
2.3.1
2.3.2
2.5.1
2.5.2
2.6
2.8
2.11.1
2.11.2
2.11.3
2.12
2.13.1
2.13.2
2.14
2.15.1
2.15.2
2.15.3
2.15.4
2.16.2
2.19
2.20
2.21
2.22
2.24
2.25.1
2.25.2
2.26
2.28.3
2.28.4

Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita yhteistä etua koskevia hankkeita
Hankkeen alkuperäinen nro	Sen hankkeen nro, josta hanke muodostaa nyt osan
2.1	3.1.4

3) Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan ja Etelä-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI East Electricity”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)
3.1.3
3.2.1
3.2.3
3.3
3.4
3.5.1
3.5.2
3.6.1
3.6.2
3.7
3.8
3.9
3.11.5
3.13
3.14.1
3.15.1
3.15.2
3.16
3.17
3.18.1
3.18.2
3.19.2
3.19.3
3.20.1
3.20.2
3.21
3.23
3.25
3.26

Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita yhteistä etua koskevia hankkeita
Hankkeen alkuperäinen nro	Sen hankkeen nro, josta hanke muodostaa nyt osan
3.27	2.33

4) Ensisijainen käytävä – Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma sähkön osalta (”BEMIP Electricity”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)
4.1
4.2
4.4.1
4.5.1
4.5.3
4.5.4
4.5.5
4.7
4.8.6
4.8.11
4.8.12
4.8.17

Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita yhteistä etua koskevia hankkeita
Hankkeen alkuperäinen nro	Sen hankkeen nro, josta hanke muodostaa nyt osan
4.3	4.8.9
4.9	4.8.9

5) Ensisijainen käytävä – Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet (”NSI West Gas”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)
5.1.1
5.1.2
5.1.3
5.2
5.3
5.4.1
5.4.2
5.5.1
5.5.2
5.6
5.7.1
5.7.2
5.9
5.12
5.13
5.14
5.15.1
5.15.2
5.15.3
5.15.4
5.15.5
5.16
5.17.1
5.17.2
5.18
5.20
5.21

Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita yhteistä etua koskevia hankkeita
Hankkeen alkuperäinen nro	Sen hankkeen nro, josta hanke muodostaa nyt osan
5.8.1	5.5.2
5.8.2	5.5.2

6) Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet (”NSI East Gas”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)
6.2.1
6.2.2
6.3
6.5.1
6.5.3
6.5.4
6.5.5
6.7
6.8.3
6.9.1
6.9.2
6.9.3
6.11
6.12
6.16
6.17
6.19
6.20.1
6.20.5
6.20.6
6.21
6.22.1
6.22.2
6.23
6.24.1
6.25.2

Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita yhteistä etua koskevia hankkeita
Hankkeen alkuperäinen nro	Sen hankkeen nro, josta hanke muodostaa nyt osan
6.1.1	6.2.10
6.1.2	6.2.11
6.1.3	6.2.11
6.1.4	6.2.11
6.1.5	6.2.11
6.1.6	6.2.11
6.1.7	6.2.11
6.1.8	6.2.2
6.1.9	6.2.11
6.1.10	6.2.2
6.1.11	6.2.2
6.1.12	6.2.12
6.2.3	6.2.2
6.2.4	6.2.2
6.2.5	6.2.2
6.2.6	6.2.2
6.2.7	6.2.2
6.2.8	6.2.2
6.2.9	6.2.2
6.5.2	6.5.6
6.6	6.26.1
6.8.4	6.25.4
6.13.1	6.24.4
6.13.2	6.24.4
6.13.3	6.24.4
6.14	6.24.1
6.15.1	6.24.10
6.15.2	6.24.10
6.18	7.3.4
6.24.2	6.24.1
6.24.3	6.24.1
6.24.5	6.24.4
6.24.6	6.24.4
6.24.7	6.24.4
6.24.8	6.24.4
6.24.9	6.24.4
6.25.3	6.24.10
6.26.2	6.26.1
6.26.3	6.26.1
6.26.4	6.26.1
6.26.5	6.26.1
6.26.6	6.26.1

7) Ensisijainen käytävä – Eteläinen kaasukäytävä (”SGC”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)
7.1.1
7.1.2
7.1.3
7.1.5
7.1.7
7.2.1
7.2.2
7.2.3
7.4.1
7.4.2

Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita yhteistä etua koskevia hankkeita
Hankkeen alkuperäinen nro	Sen hankkeen nro, josta hanke muodostaa nyt osan
7.1.6	7.1.3
7.1.4	7.3.3
7.3.2	7.5

8) Ensisijainen käytävä – Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma kaasun osalta (”BEMIP Gas”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)
8.1.2.1
8.1.2.2
8.1.2.3
8.1.2.4
8.2.3
8.4
8.5
8.6
8.8

9) Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan öljyntoimitusyhteydet (”OSC”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)

9.1

9.2

9.3

9.4

9.5

9.6

10) Ensisijainen aihealue – Älykkäiden verkkojen käyttöönotto

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)
10.1
10.2
10.3
10.5
10.6
10.8
10.9

11) Ensisijainen aihealue – Sähkönsiirron valtaväylät

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)
1.3
1.5
1.6
1.7
1.8
1.10
1.14
1.15
1.16
1.20
2.13

12) Ensisijainen aihealue – Rajatylittävä hiilidioksidiverkko

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)

12.1

12.2

12.6

”