KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2022/89,

annettu 21 päivänä tammikuuta 2022,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/883 soveltamissäännöistä riittävän erillisen varastotilan laskemisessa käytettävän menetelmän osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetuista satamassa olevista vastaanottolaitteista, direktiivin 2010/65/EU muuttamisesta ja direktiivin 2000/59/EY kumoamisesta 17 päivänä huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/883 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin (EU) 2019/883 7 artiklan 4 kohdan a ja b alakohdassa säädetään yleiseen velvoitteeseen toimittaa kaikki aluksella oleva jäte käyntisatamaan poikkeus aluksille, joilla on riittävät erilliset varastotilat kaikelle jätteelle, jota on kertynyt ja kertyy aluksen aiotun matkan aikana ennen seuraavaan käyntisatamaan saapumista.

(2)	Soveltamalla tässä asetuksessa määriteltyä laskentamenetelmää jäsenvaltioiden olisi voitava panna yhdenmukaisesti täytäntöön poikkeukset yleisestä velvoitteesta toimittaa kaikki aluksella oleva jäte riittävän varastotilan saatavuuden osalta yhdenmukaisella tavalla.

(3)

Laskentamenetelmää ei pitäisi soveltaa jätteiden loppukäsittelyyn aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen, jäljempänä ’Marpol-yleissopimus’, liitteen II mukaisesti. Jätteiden loppukäsittelyä säännellään Marpol-yleissopimuksella sen liitteen II mukaisesti, ja tällaisten jätteiden toimittaminen satamaan on joko pakollista ennen uuden lastin lastaamista satamassa, jossa lasti puretaan, tai sen tyhjentäminen mereen on sallittua tietyin edellytyksin. Marpol-yleissopimuksen liitteellä II säänneltyjen lastijäämien toimittaminen satamaan on aineesta riippuen pakollista ennen lähtöä kyseisessä liitteessä olevassa 13 ja 16 säännössä vahvistettujen menettelyjen ja valvontatoimien mukaisesti. Marpol-yleissopimuksen liitteen II mukaisiin lastijäämiin, jotka sisältävät luokkaan X kuuluvia aineita, viskositeetiltaan korkeita, pysyviä kelluvia Y-aineita sekä viskositeetiltaan korkeita tai jähmettyviä Y-aineita, sovelletaan vaatimuksia, jotka koskevat pakollista esipesua ja jätteen toimittamista satamassa olevaan vastaanottolaitteeseen Marpol-yleissopimuksen liitteessä II olevan 13 ja 16 säännön mukaisesti.

(4)

Laskentamenetelmää ei pitäisi soveltaa passiivisesti kalastettuun jätteeseen. Tämäntyyppiselle jätteelle ei aina ole erityistä varastotilaa aluksella, ja kaiken passiivisesti kalastetun jätteen toimittamista satamaan kannustetaan direktiivin (EU) 2019/883 8 artiklan 2 kohdan d alakohdassa säädetyllä kustannusten kattamiseen käytettävällä järjestelmällä.

(5)

Jotta voidaan säätää yhdenmukaiset edellytykset direktiivin (EU) 2019/883 7 artiklan 4 kohdan a ja b alakohdassa säädetyille poikkeuksille jätteen toimittamista koskevaan velvollisuuteen, jäsenvaltioiden on välttämätöntä soveltaa yhdenmukaisia menetelmiä. Direktiivin (EU) 2019/883 nojalla hyväksyttävät täytäntöönpanosäädökset olisi sen vuoksi annettava täytäntöönpanoasetuksina.

(6)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Jäsenvaltioiden on laskettava riittävät erilliset varastotilat direktiivin (EU) 2019/883 7 artiklan 4 kohdan a ja b alakohdan ja 9 artiklan soveltamiseksi käyttäen tämän asetuksen liitteessä I vahvistettua menetelmää.

2. Direktiivin (EU) 2019/883 liitteen 2 mukaisesti toimitettujen tietojen todentamiseksi arvioimalla eri jätetyyppien syntyminen aluksella jäsenvaltioiden on otettava huomioon tämän asetuksen liitteessä II vahvistetut tuotetun jätteen määrät.

3. Tämän asetuksen liitteessä II vahvistettujen tuotetun jätteen määrien lisäksi jäsenvaltiot voivat käyttää jompaakumpaa tai molempia seuraavista perusteista määrittääkseen arviot eri jätetyyppien syntymisestä aluksella:

a)	syntyneitä jätteitä koskevat aiemmat tiedot, jotka perustuvat kyseistä alusta varten saatavilla oleviin jätteen ennakkoilmoituslomakkeisiin ja jätetoimitustodisteisiin;

b)	aluksella tehtävät tarkastukset, joilla saadaan tietoa aiemmista tuotetun jätteen määristä, yksityiskohtaiset tiedot aluksella olevasta jätehuollosta ja laitekohtaisista tai kauppa-aluekohtaisista tiedoista, jotka vaikuttavat tuotetun jätteen todelliseen määrään.

2 artikla

Tämän asetuksen liitteessä I esitettyä riittävän erillisen varastotilan laskentamenetelmää ei sovelleta seuraaviin jätetyyppeihin:

a)	Marpol-yleissopimuksen liitteen II mukaiset jätetyypit;

b)	passiivisesti kalastettu jäte.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä tammikuuta 2022.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 151, 7.6.2019, s. 116.

LIITE I

Riittävän erillisen varastotilan laskumenetelmä

1.	Menetelmässä käytetään aritmeettista laskentamenetelmää, joka perustuu aluksella säilytettävän jätteen arvioituihin määriin suhteessa erillisen varastotilan enimmäiskapasiteettiin.

2.	Käytetty jätekapasiteetti (UWC), joka on arvioitu lähetettäessä jätettä koskevaa ennakkoilmoitusta käyntisatamaan ja ilmaistu prosenttiosuutena erillisen varastotilan enimmäiskapasiteetista, ei saa ylittää ennalta määritettyä kynnysarvoa.

3.	UWC lasketaan seuraavalla kaavalla:

4.	UWC:n on täytettävä seuraava ehto:

UWC (%) < kynnysarvo

jossa

A on aluksella käyntisatamasta lähdettäessä säilytettävän jätelajin arvioitu määrä (ilmaistuna kuutiometreinä);

M on erillisen varastotilan enimmäiskapasiteetti (ilmaistuna kuutiometreinä);

Kynnysarvo on taulukossa 1 esitetty arvo vastaavalle jätetyypille ja seuraavalle käyntisatamalle.

Taulukko 1

Kynnysarvot

Seuraava käyntisatama	Marpol-yleissopimuksen liite I	Marpol-yleissopimuksen liite IV	Marpol-yleissopimuksen liite V	Marpol-yleissopimuksen liite VI
Seuraava käyntisatama on EU:n satama tai se kuuluu valittujen muiden satamien ryhmään	50 %	50 %	25 %	75 %
Seuraava käyntisatama ei ole EU:n satama eikä kuulu valittujen muiden satamien ryhmään	25 %	50 %	20 %	25 %

Jätteen riittävän erillisen varastotilan laskentamenetelmää käytettäessä sovelletaan seuraavaa:

a)	Siten kuin se on direktiivin (EU) 2019/883 liitteessä 2 esitetyssä jätteen toimittamista koskevassa ennakkoilmoituslomakkeessa ilmaistu, käyntisatama on satama, johon alus on matkalla ja johon ennakkoilmoitus lähetetään direktiivin (EU) 2019/883 6 artiklan mukaisesti;

b)	Kuten direktiivin (EU) 2019/883 liitteessä 2 esitetyn jätteen toimittamista koskevan ennakkoilmoituslomakkeen kohdassa 2.5 on ilmaistu, seuraava käyntisatama on satama, jossa käydään lähdön jälkeen;

Direktiivin (EU) 2019/883 liitteessä 2 esitetyn jätteen toimittamista koskevan ennakkoilmoituslomakkeen kohdan 3 kuudennessa sarakkeessa ”Ilmoituksen teon ja seuraavan satamakäynnin välillä syntyvän jätteen arvioitu määrä” ilmoitettu määrä koskee jätettä, joka syntyy ja on tarkoitettu loppukäsittelyyn satamassa olevassa vastaanottolaitteessa. Määriä, jotka voidaan päästää aluksesta laillisesti, ei sisällytetä ilmoitettuun arvoon.

”Valittujen muiden satamien ryhmä” sisältää ne satamat, joita on pidettävä EU:n satamina taulukossa 1 vahvistettuja kynnysarvoja sovellettaessa. Tähän ryhmään kuuluvat kaikki satamat, jotka sijaitsevat Islannissa, Norjassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa (mukaan lukien Mansaari, Kanaalisaaret ja Gibraltar) sekä Itämerellä sijaitsevat Venäjän satamat.

Tämän asetuksen ensimmäisten kahden soveltamisvuoden aikana tämän liitteen kolmannen kohdan mukaisesti laskettua UWC-kapasiteettia voidaan pitää ohjeellisena seuraavien jätetyyppien osalta:

a)	Marpol-yleissopimuksen liite I – Öljy: Öljyiset säiliöiden pesuvedet;

b)	Marpol-yleissopimuksen liite I – Öljy: Likainen painolastivesi;

c)	Marpol-yleissopimuksen liite V – Jätteet: Lastijäämät (meriympäristön kannalta haitalliset);

d)	Marpol-yleissopimuksen liite V – Jätteet: Lastijäämät (muut kuin meriympäristön kannalta haitalliset).

LIITE II

Taulukko 1

Marpol-yleissopimuksen liitteissä I, IV ja V tarkoitetut tuotetun jätteen määrät (1)

Jätetyyppi	Tuotettu jätteen määrä	Aiheuttaja	Jätteiden käsittely aluksella
Öljyinen pilssivesi	0,01–13 m3 päivässä; suuremmat alukset tuottavat suurempia määriä.	Kondensaatio ja vuodot konehuoneessa; aluksen koko.	Määrää voidaan vähentää 65–85 % käyttämällä öljynerotinta ja laskemalla vesifraktio mereen.
Öljyiset jäämät (liete)	0,01–0,03 m3 lietettä / raskaan polttoöljyn tonni 0–0,01 m3 / meriliikenteen kaasuöljyn (MGO) tonni.	Polttoainetyyppi; polttoaineen kulutus.	Haihtuminen voi vähentää lietteen määrää enimmillään 75 % (2). Polttaminen voi vähentää lietteen määrää vähintään 99 prosenttia.
Säiliöiden pesuvedet (jätevedet)	20 – useita satoja m3	Säiliöiden puhdistusten lukumäärä; Kuormauskapasiteetin koko.	Selkeytyksen jälkeen vesifraktio voidaan laskea mereen.
Käymäläjätevesi	0,01–0,06 m3 henkeä kohti päivässä Käymäläjätevesi sekoitetaan joskus muihin jätevesiin. Kokonaismäärä on 0,04–0,45 m3 päivässä henkilöä kohti.	Aluksella olevien henkilöiden lukumäärä; käymälöiden tyyppi; matkan pituus; käsittelyn tyyppi: käymäläjäteveden puhdistamo tai hienontamis- ja desinfiointijärjestelmä antavat erilaisia jätemääriä	Puhdistamojen poistovedet päästetään usein mereen, jos se sallitaan Marpol-yleissopimuksen liitteessä IV.
Muovit	0,001–0,008 m3 muovia henkeä kohti päivässä.	Aluksella olevien henkilöiden lukumäärä.	Ei useinkaan polteta. Likaisia muoveja (muovit, jotka ovat olleet kosketuksissa elintarvikkeiden kanssa) käsitellään usein erillisenä jätevirtana.
Elintarvikejätteet	0,001–0,003 m3 henkeä kohti päivässä.	Aluksella olevien henkilöiden lukumäärä; varatut ruokatarpeet.	Elintarvikejäte päästetään usein mereen, jos se sallitaan Marpol-yleissopimuksen liitteessä V.
Kotitalousjätteet	0,001–0,02 m3 henkeä kohti päivässä.	Aluksella olevien henkilöiden lukumäärä; käytettyjen tuotteiden tyyppi.
Ruokaöljy	0,01–0,08 litraa henkeä kohti päivässä.	Aluksella olevien henkilöiden lukumäärä; valmistetun ruuan tyyppi.	Ruokaöljy lisätään edelleen joskus lietesäiliöön, vaikka tämä ei ole sallittua.
Jätteenpolttouunin tuhka	0,004–0,06 m3 kuukaudessa.	Jätteenpolttouunin käyttö; jätteenpolttouunin käytöstä aiheutuvat kustannukset.	Jätteenpolttouunia ei käytetä kaikentyyppiselle jätteelle, vaan useimmiten paperille ja joskus öljyiselle lietteelle.
Aluksen toiminnasta aiheutuvat jätteet	0,001–0,1 m3 henkeä kohti päivässä.	Aluksen koko; lastin tyyppi.
Lastijäämät	0,001–2 % lastikuormasta.	Lastityyppi. Aluksen koko.

Taulukko 2

Jätettä koskevan Marpol-yleissopimuksen liitteessä VI tarkoitetut tuotetun jätteen määrät (pakokaasujen puhdistusjärjestelmät)

Pakokaasujen puhdistusjärjestelmän tyyppi	Kerroin	Yksikkö	Esimerkkejä (10 MW:n moottori tai raskaan polttoöljyn kulutus 40 t/päivä)
Valmistaja 1
Avoimen kierron lietteen määrä	0,1	kg/MWh	0,1 × 10 MW × 24 = 24 kg/päivä
Suljetun kierron lietteen määrä (DAF-BOTU)	3,5 –7,0	kg/MWh, SFOC:n, MCR:n ja polttoaineen laadun mukaan	3,5 × 10 MW × 24 = 840 kg/päivä
Suljetun kierron lietteen määrä (BOTU-M)	3,0	l/MWh/S% SFOC:n, MCR:n ja polttoaineen laadun mukaan	3,0 × 10 MW × 24 × S2,5 % = 1800 l/päivä
Valmistaja 2
Suljetun kierron lietteen määrä	2,5 –3,0	Kg/kulutettu raskaan polttoöljyn t	2,5 × 40 t/päivä = 100 kg/päivä

Huom. Pakokaasun puhdistusjärjestelmän synnyttämän lietteen määrä riippuu viime kädessä myös yksittäisen laitteiston erityispiirteistä: sen vuoksi olisi tutustuttava valmistajan toimittamaan pakokaasujen puhdistusjärjestelmän käsikirjaan. Taulukoissa olevat tiedot ovat sidosryhmäyritysten toimittamia.

(1) EMSAn tutkimuksesta ”The Management of Ship-Generated Waste On-board Ships”, tammikuu 2017.

(2) Vesifraktion haihduttaminen öljylietteestä on prosessi, jota on hallittava huolellisesti, ja se olisi tehtävä vain siinä määrin, että poltettavaksi tarkoitettu liete voi palaa.