(1)

Jotkin asetuksen (EU) 2019/2033 4 artiklan 1 kohdan 26 alakohdassa tarkoitetut K-tekijät eivät edellytä lisätäsmennyksiä, koska asetuksessa määritetään tarkasti niiden laskentamenetelmät. Tämä koskee ”nettopositioriskiä” koskevaa K-tekijää (K-NPR), joka on johdettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) N:o 575/2013 (2), ja ”keskittymäriskiä” koskevaa K-tekijää (K-CON) sekä ”kaupan vastapuolen maksukyvyttömyyden riskiä” koskevaa K-tekijää (K-TCD), joissa turvaudutaan kyseisen asetuksen vastaavien vaatimuksien yksinkertaistettuun soveltamiseen. Kuitenkin muissa tapauksissa (esimerkiksi ”hoidettavina olevat varat” (AUM), ”hallussa olevat asiakasrahat” (CMH), ”käsiteltävinä olevat asiakastoimeksiannot” (COH), ”säilytettävinä ja hallinnoitavina olevat varat” (ASA) ja ”päivittäinen kaupankäyntivirta” (DFT)) kyseisten tekijöiden mittausmenetelmät hyötyisivät lisäselvennyksistä.

(2)

Sijoituspalveluyritysten toteuttamien kaikkien toimien tulisi näkyä K-tekijöissä, jotta ne kuvastaisivat riittävän hyvin riskejä. Kun otetaan huomioon, että sidonnaisasiamies on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka toimii tietyn sijoituspalveluyrityksen lukuun ja sen täydellisellä ja ehdottomalla vastuulla, on tarve varmistaa, että sidonnaisasiamiehen toimet sisältyvät sijoituspalveluyrityksen AUM:n, ASA:n, CMH:n ja COH:n K-tekijöihin.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU (3) liitteessä I olevan A osan 5 kohdassa tarkoitettu ”sijoitusneuvonnan” sijoituspalvelu on eri kuin saman direktiivin liitteessä I olevan B osan 3 kohdassa mainittuun luokkaan ”yrityksille annettava neuvonta pääomarakenteesta, teollisuusstrategiasta sekä muista näihin liittyvistä kysymyksistä sekä yritysten sulautumista ja yritysostoja koskeva neuvonta ja palvelut” kuuluva oheispalvelu. Tätä taustaa vasten ja myös asetuksen (EU) 2019/2033 4 artiklan 1 kohdan 21 alakohdassa olevan ”luonteeltaan jatkuvan sijoitusneuvonnan” määritelmän perusteella, joka ei sisällä edellä mainittua oheispalvelua, on tarpeen tarkentaa, että kyseiseen oheispalveluun liittyvät hoidettavina olevat varat olisi jätettävä K-AUM:n laskelman ulkopuolelle.

(4)

AUM:n ja ASA:n yhdenmukaisen mittauksen varmistamiseksi K-AUM- ja K-ASA-tekijöitä laskettaessa rahoitusvälineet olisi arvostettava käypään arvoonsa sovellettavien tilinpäätösstandardien mukaisesti, jotta rahoitusvälineiden markkina-arvo otettaisiin huomioon, jos se on saatavilla.

(5)

Koska asetuksen (EU) 2019/2033 15 artiklan taulukossa 1 olevassa CMH-kertoimen kalibroinnissa otetaan jo huomioon käteisvarojen hallinnointiin liittyvä, asiakkaisiin kohdistuva riski, CMH:n mittaukseen sisältyviä määriä ei tule ottaa mukaan AUM:n mittaukseen. Lisäksi kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi pääomavaatimusten laskennassa jo CMH:n mittaukseen sisältyviä määriä ei tulisi ottaa mukaan ASA:n mittaukseen.

(6)

Asetuksen (EU) 2019/2033 4 artiklan 1 kohdan 28 alakohdassa olevassa CMH:n määritelmässä sekä saman asetuksen johdanto-osan 24 kappaleessa selvennetään, mitkä määrät on otettava huomioon CMH:n mittauksessa. Siksi riittää, että täsmennetään CMH:n mittausmenetelmän jäljellä olevat operatiiviset näkökohdat, jotta varmistetaan CMH-lukujen luotettavuus, erityisesti välttämällä liiallinen riippuvuus ulkoisesta raportoinnista sekä keskittymällä sijoituspalveluyrityksen sisäiseen kirjanpitoon ja sisäiseen täsmäytykseen käytettyihin lukuihin.

(7)

COH-luvun sisältämien vastaanotettujen, välitettyjen ja toteutettujen toimeksiantojen määrien mittausmenetelmien on sisällettävä erityissäännöt tapauksille, joissa markkinahinnat eivät ole välittömästi saatavilla, koska ne eivät sisälly toimeksiantoihin. On tärkeää ottaa huomioon toimeksiantojen toteutuksen sekä vastaanoton ja välityksen väliset erot, koska toimeksiantojen kirjaamisen hinnat ja ajoitus COH-luvun laskemiseksi voivat olla erilaisia kummassakin tapauksessa. Lisäksi erityisesti toimeksiantojen vastaanotossa ja välityksessä välitetyt toimeksiannot ovat tähän tarkoitukseen tärkeämpi viitetieto kuin vastaanotetut toimeksiannot, koska jälkimmäisiä ei ehkä pystytä välittämään.

(8)

Koska direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan A osan 1 kohdassa tarkoitettu sijoituspalvelu ”yhtä tai useampaa rahoitusvälinettä koskevien toimeksiantojen vastaanottaminen ja välittäminen” poikkeaa sen 8 ja 9 kohdassa tarkoitetusta sijoitustoiminnasta ”monenkeskisen tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpito”, on selvennettävä, että sijoituspalveluyrityksen hoitamien monenkeskisten ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien yhteenlaskettuja osto- ja myynti-intressejä ei tule ottaa mukaan K-COH-käteiskauppoja tai K-COH-johdannaisia koskevaan laskelmaan.

(9)

Koska asetuksessa (EU) 2019/2033 sijoituspalveluyrityksille asetetut pääomavaatimukset perustuvat K-tekijöihin, jotka kattavat kaikki direktiivin 2014/65/EU liitteessä I mainitut palvelut ja toiminnan, on tarpeen vahvistaa säännöt kyseisten menetelmien hyväksymiselle tapauksissa, joissa muutoin voisi esiintyä kaksinkertaista laskentaa. Tämä koskee erityisesti tiettyjä oheispalveluita, joita voidaan toteuttaa ainoastaan kyseisen direktiivin liitteessä I olevassa A osassa lueteltujen palveluiden ja toiminnan yhteydessä. Siksi direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan B osan 3 kohdassa tarkoitettuihin oheispalveluihin liittyviä toimeksiantoja (yrityksille annettava neuvonta pääomarakenteesta, teollisuusstrategiasta sekä muista näihin liittyvistä kysymyksistä sekä yritysten sulautumista ja yritysostoja koskeva neuvonta ja palvelut), jotka liittyvät neuvontaan sijoittajien välisissä liiketoimissa, yritysrahoitus- tai pääomasijoitustoiminnassa ei tulisi ottaa mukaan AUM:n eikä COH:n mittaukseen, koska ne sisältyvät jo kyseisiin K-tekijöihin.

(10)

Asetuksen (EU) 2019/2033 15 artiklan taulukossa 1 määritetään kaksi eri kerrointa COH:n mittaukseen, toinen käteiskauppoja ja toinen johdannaisia varten. Lisäselvennyksiä olisi annettava siitä, miten kahden välinelajin välisiä kauppoja kohdennetaan, sekä kumpaankin tapaukseen sovellettavasta arvostusmenetelmästä. Varsinkin johdannaiset olisi sisällytettävä K-tekijöiden mittaukseen niiden nimellisarvon ja markkina-arvoon tehtyjen käteiskauppojen perusteella, koska K-tekijöiden kertoimet kalibroidaan tällä perusteella.

(11)

On tarpeen määrittää, miten johdannaisen nimellisarvo lasketaan, koska asetus (EU) 2019/2033 ei sisällä sääntöjä sen laskemista varten. Koska asetuksen (EU) 2019/2033 29 artiklan 3 kohdassa vahvistetaan säännöt johdannaisten nimellisarvon laskemistavalle kaupan vastapuolen maksukyvyttömyyden (TCD) laskemista varten sekä TCD:n ja päivittäisen kaupankäyntivirran (DTF) mittauksen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi, johdannaisen nimellisarvoa koskevia sääntöjä olisi sovellettava myös DTF:n mittaukseen.

(12)

Asetus perustuu Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) komissiolle toimittamiin teknisten sääntelystandardien luonnoksiin.

(13)

EPV on toteuttanut avoimia julkisia kuulemisia asetuksen perustana olevista teknisten sääntelystandardien luonnoksista, analysoinut niihin liittyvät mahdolliset kustannukset ja hyödyt sekä pyytänyt neuvoa pankkialan osallisryhmältä, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (4) 37 artiklan nojalla. EPV on kuullut myös Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista ennen tämän asetuksen perustana olevien teknisten standardien luonnosten toimittamista,