24.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 167/113


EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2022/987,

annettu 2 päivänä toukokuuta 2022,

eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanosta annettujen suuntaviivojen (EU) 2015/510 muuttamisesta (EKP/2014/60) (EKP/2022/17)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 3.1 artiklan ensimmäisen luetelmakohdan, 9.2, 12.1, 14.3 ja 18.2 artiklan sekä 20 artiklan ensimmäisen kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisen rahapolitiikan saavuttaminen edellyttää niiden keinojen, välineiden ja menettelyiden määrittelyä, joita eurojärjestelmä käyttää pannakseen rahapolitiikan yhdenmukaisesti täytäntöön jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro.

(2)

Euroopan keskuspankin suuntaviivoja (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) (1) olisi muutettava, jotta niihin voitaisiin sisällyttää rahapolitiikan tiettyihin näkökohtiin liittyviä tarpeellisia teknisiä sekä sanamuotoa koskevia parannuksia.

(3)

Kahdenvälisten kauppojen säilyttäminen rahamarkkinatransaktioissa ei ole enää perusteltua, koska kokemus on osoittanut, että huutokaupat ovat tehokkaita ja antavat hyväksyttäville vastapuolille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin.

(4)

Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden kelpoisuuskriteereihin on tarpeen tehdä mukautuksia, jotta voidaan nimenomaisesti sulkea pois kassavirtaa tuottavat omaisuuserät, joihin ei sisälly täysimääräistä takautumisoikeutta suhteessa velallisiin, ja lisätä omaisuusvakuudellisten arvopaperien kelpoisuuden arviointiprosessiin liittyvien eurojärjestelmän tiedonantovaatimusten avoimuutta.

(5)

On tarpeen tehdä tiettyjä mukautuksia, jotta voidaan selkeyttää vakuuskelpoisuutta koskevia sääntöjä niiden lainasaamisten osalta, joiden korkoperusteinen kassavirta on negatiivinen.

(6)

Koska eurojärjestelmä on päättänyt muuttaa eurojärjestelmän vakuuskehyksen lainakohtaisten tietojen raportointivaatimuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/2402 (2) täsmennettyjen tiedonantovaatimusten mukaisesti, on tarpeen mukauttaa lainakohtaisia tietoja koskevia tiedonantovaatimuksia sellaisten ei-jälkimarkkinakelpoisten velkainstrumenttien osalta, joiden vakuutena on vakuuskelpoisia lainasaamisia.

(7)

On tarpeen tehdä tiettyjä mukautuksia sen varmistamiseksi, että eurojärjestelmän vakuussäännöstö on yhdenmukainen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2162 (3) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (4) asiaa koskevien säännösten kanssa sen jälkeen, kun mainittuun asetukseen on tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/2160 (5) katettuja joukkolainoja koskevia muutoksia, joita sovelletaan 8 päivästä heinäkuuta 2022.

(8)

Eurojärjestelmän lainasaamisten vakuuskäytön yhteydessä hyväksymien luottoluokituslähteiden määrää on vähennetty neljästä kolmeen sen jälkeen, kun luottoluokitusvälinepalveluiden käytöstä luottoluokituslähteinä on yleisessä kehyksessä vähitellen luovuttu. Asiaa koskevat säännökset on saatettava ajan tasalle tämän muutoksen huomioon ottamiseksi.

(9)

EKP:n neuvosto on tarkastellut uudelleen vakuussääntöjen väliaikaista keventämistä koskevia toimia, joita on hyväksytty vuodesta 2020 alkaen ja toteutettu koronavirustaudin (covid-19) leviämiseen liittyvien poikkeuksellisten taloudellisten olosuhteiden ja rahoitusolojen johdosta. Näillä toimilla korotettiin rajoitusta, jota sovelletaan luottolaitosten ja niihin läheisesti sidoksissa olevien yhteisöjen liikkeeseen laskemien kattamattomien velkainstrumenttien määrään, kun eurojärjestelmän vastapuolet toimittavat niitä vakuudeksi tai käyttävät niitä vakuutena. Uudelleentarkastelussa otettiin huomioon, a) että Euroopan keskuspankin päätöksen (EU) 2019/1311 (EKP/2019/21) (6) nojalla toteutettaviin kohdennettuihin pitempiaikaisiin rahoitusoperaatioihin osallistuvilla eurojärjestelmän vastapuolilla tulisi jatkossakin olla mahdollisuus toimittaa riittävät vakuudet näitä operaatioita varten; b) kunkin vakuussääntöjen keventämistä koskevan toimen vaikutus vakuuksiin eurojärjestelmän vastapuolten kannalta; c) kuhunkin vakuussääntöjen keventämistä koskevaan toimeen liittyvät riskinäkökohdat; ja d) muut markkinoihin ja politiikkalinjauksiin liittyvät näkökohdat. Tässä yhteydessä EKP:n neuvosto päätti 23 päivänä maaliskuuta 2022 muun muassa palauttaa aiemman rajoituksen edellä mainittujen kattamattomien velkainstrumenttien osalta, jotta pienennettäisin eurojärjestelmän altistumista keskittymäriskille. Tämä seikka on otettava huomioon suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) asiaa koskevissa säännöksissä.

(10)

Hyväksyttävät vastapuolet, joiden mahdollisuutta osallistua rahapoliittisiin operaatioihin on rajoitettu varovaisuussyistä tai velvoitteiden laiminlyöntitapauksessa suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) 158 artiklan mukaisesti, voivat saada maksuvalmiusluottoa suuntaviivojen EKP/2012/27 (7) liitteessä III vahvistetun, automaattiseen pyyntöön perustuvan luotonmyöntämismenettelyn johdosta. On tarpeen täsmentää seuraamukset, joita sovelletaan siinä tapauksessa ja siinä määrin kuin määritellyt rajat ylittyvät maksuvalmiusluoton käytön seurauksena tällaisissa olosuhteissa.

(11)

On tarpeen selkeyttää jälkimarkkinakelpoisten ja ei-jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien viitekorkojen kohtelua kelpoisuusvaatimusten kannalta.

(12)

EKP:n neuvoston 17 päivänä helmikuuta 2021 tekemän päätöksen mukaisesti kestävyyssidonnaisiin joukkolainoihin sovellettavia vakuuskelpoisuuskriteerejä on edelleen selvennettävä.

(13)

Hyväksyttyjä arvopapereiden selvitysjärjestelmiä ja linkkejä koskevia säännöksiä on päivitettävä, jotta voidaan nimenomaisesti säännellä tapauksia, joissa on kyse euroalueeseen liittyviin jäsenvaltioihin sijoittautuneista arvopaperikeskuksista, ja ottaa huomioon se seikka, että viittaukset asianomaiseen käyttäjäarviointikehikkoon tulivat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 (8) mukaisen toimilupamenettelyn loppuunsaattamisen myötä tarpeettomiksi.

(14)

Poikkeustilanteisiin tarkoitetun ulkomaisia vakuuksia koskevan järjestelyn säilyttäminen ei ole enää perusteltua, kun otetaan huomioon järjestelyn ylläpitämisestä aiheutuva operatiivinen rasite sekä se, että järjestelmää ei ole koskaan aktivoitu ja että kohteena olevat omaisuuserät ovat todennäköisesti rajoitetusti eurojärjestelmän vastapuolten saatavilla tarpeen vaatiessa.

(15)

Vähimmäisvarantojen soveltamisesta annettu Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 1745/2003 (EKP/2003/9) (9) on laadittu uudelleen ja kumottu Euroopan keskuspankin asetuksella (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) (10). Asetuksella (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) tehdyt muutokset on otettava huomioon suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) vähimmäisvarantoja koskevissa säännöksissä.

(16)

Suuntaviivojen tiettyjä säännöksiä on päivitettävä siten, että niissä otetaan huomioon seuraukset rahapolitiikan toteuttamiskehyksen kannalta sekä sidosryhmien oikeudet ja velvollisuudet, erityisesti avomarkkinaoperaatioiden, likviditeetinhallinnan, maksuvalmiusjärjestelmän, seuraamusjärjestelmän, vähimmäisvarantovelvoitteiden ja sekkitileille maksettavien korkojen osalta, siinä tapauksessa, että TARGET2-järjestelmässä aktivoidaan tehostettu varamenettelyjärjestelmä (Enhanced Contingency Solution, ECONS) tai jos TARGET2-järjestelmässä esiintyy pidempään kuin yhden pankkipäivän ajan kestävä häiriö.

(17)

Näin ollen suuntaviivat (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) olisi muutettava vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 artikla

Muutokset

Muutetaan suuntaviivat (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) seuraavasti:

1)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 4 alakohta seuraavasti:

”4)

’kahdenvälisellä kaupalla’ (bilateral procedure) tarkoitetaan menettelyä, jossa kansallinen keskuspankki tai soveltuvin osin EKP toteuttaa suoria kauppoja suoraan yhden tai useamman vastapuolen kanssa tai arvopaperipörssien tai markkinavälittäjien kautta ilman huutokauppoja;”

b)

lisätään 24-a alakohta seuraavasti:

”24-a)

’ECONS-luotto’ (ECONS credit) tarkoittaa luottoa, joka myönnetään suuntaviivojen EKP/2012/27 liitteen II lisäyksessä IV olevassa 6 kohdassa tarkoitettujen varajärjestelyjen yhteydessä;”

c)

korvataan 31 alakohta seuraavasti:

”31)

’eurojärjestelmän luotto-operaatioilla’ (Eurosystem credit operations) tarkoitetaan a) likviditeettiä lisääviä käänteisoperaatioita, eli likviditeettiä lisääviä eurojärjestelmän rahapoliittisia operaatioita, pois lukien rahapoliittiset valuutanvaihtosopimukset ja suorat kaupat; b) päivänsisäistä luottoa; ja c) ECONS-luottoa;”

d)

korvataan 42 alakohta seuraavasti:

”42)

’eurojärjestelmän säännöllisten huutokauppojen viitteellisellä kalenterilla’ (indicative calendar for the Eurosystem’s regular tender operations) tarkoitetaan eurojärjestelmän laatimaa kalenteria, jossa esitetään varantojen pitoajanjaksojen ajoitus sekä perusrahoitusoperaatioiden ja tavallisten pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden ilmoituksen ja tulosten ajankohta sekä maturiteetti;”

e)

korvataan 53 alakohta seuraavasti:

”53)

’pitoajanjaksolla’ (maintenance period) tarkoitetaan samaa kuin Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) (*1) määritelmissä;

(*1)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2021/378, annettu 22 päivänä tammikuuta 2021, vähimmäisvarantovelvoitteiden soveltamisesta (EKP/2021/1) (EUVL L 73, 3.3.2021, s. 1).”;"

f)

korvataan 68 alakohta seuraavasti:

”68)

’ETA:han kuulumattomilla G10-mailla’ (non-EEA G10 countries) tarkoitetaan G10-ryhmään kuuluvia maita, jotka eivät kuulu ETA:han, eli Kanadaa, Japania, Sveitsiä, Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Amerikan yhdysvaltoja;”

g)

lisätään 88-a alakohta seuraavasti:

”88-a)

’kestävyyssidonnaisten joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijaryhmällä’ (sustainability-linked bond issuer group) tarkoitetaan yritysryhmää, joka toimii yhtenä taloudellisena yksikkönä ja muodostaa konsolidoidun tilinpäätöksen raportoivan yhteisön, joka käsittää emoyrityksen ja kaikki sen suorat ja välilliset tytäryritykset;”

h)

korvataan 88 a alakohta seuraavasti:

”88a)

’kestävän kehityksen tavoitteella’ (sustainability performance target, SPT) tarkoitetaan liikkeeseenlaskijan tai yhden tai useamman samaan kestävyyssidonnaisten joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijaryhmään kuuluvan yrityksen julkisesti saatavilla olevassa liikkeeseenlaskuasiakirjassa asetettua tavoitetta, jolla mitataan liikkeeseenlaskijan kestävyysprofiilin määrällistä paranemista tiettynä ajanjaksona suhteessa yhteen tai useampaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/852 (*2) asetettuun ympäristötavoitteeseen ja/tai yhteen tai useampaan ilmastonmuutosta tai ympäristön pilaantumista koskevaan Yhdistyneiden kansakuntien asettamaan kestävän kehityksen tavoitteeseen (*3);

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13)."

(*3)  Sisältyy YK:n yleiskokouksen 25 päivänä syyskuuta 2015 hyväksymään kestävän kehityksen toimintaohjelmaan (Agenda2030).”;"

2)

korvataan 3 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Vähimmäisvarantovelvoitteet on määritelty asetuksessa (EY) N:o 2531/98 ja asetuksessa (EU) 2021/378 (EKP/2021/1). Vähimmäisvarantovelvoitteiden tiettyjä ominaisuuksia on kuvattu liitteessä I taustatietoina.”;

3)

Muutetaan 4 artiklan taulukko 1 seuraavasti:

a)

poistetaan viidennen sarakkeen (”Menettely”) riviltä ”Hienosäätöoperaatiot” ilmaisu ”Kahdenvälinen kauppa” ja alaviite;

b)

lisätään viidennen sarakkeen (”Menettely”) riville ”Rakenteelliset operaatiot” ilmaisun ”Kahdenvälinen kauppa” jälkeen alaviite (*) seuraavasti:

”(*)

Kahdenvälisiä suoria kauppoja koskevista menettelyistä ilmoitetaan tarvittaessa.”;

4)

korvataan 8 artiklan 2 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c)

ne toteutetaan tavallisesti pikahuutokauppoina, ellei eurojärjestelmä päätä toteuttaa yksittäistä hienosäätöoperaatiota vakiohuutokauppana erityisten rahapoliittisten syiden johdosta tai markkinaolosuhteisiin reagoimiseksi;”

5)

korvataan 10 artiklan 4 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c)

ne toteutetaan vakiohuutokauppoina, jos ne kuuluvat avomarkkinaoperaatioiden luokkaan, paitsi hienosäätöoperaatioiden tapauksessa, jotka toteutetaan huutokauppoina;”

6)

korvataan 11 artiklan 5 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c)

ne toteutetaan pikahuutokauppoina, ellei eurojärjestelmä päätä toteuttaa yksittäistä operaatiota vakiohuutokauppana erityisten rahapoliittisten syiden johdosta tai markkinaolosuhteisiin reagoimiseksi;”

7)

korvataan 12 artiklan 6 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c)

ne toteutetaan pikahuutokauppoina, ellei EKP päätä toteuttaa yksittäistä operaatiota vakiohuutokauppana erityisten rahapoliittisten syiden johdosta tai markkinaolosuhteisiin reagoimiseksi;”

8)

Korvataan 14 artiklan 3 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d)

ne toteutetaan hajautetusti kansallisten keskuspankkien välityksellä, jollei EKP:n neuvosto päätä, että EKP tai yksi tai useampi EKP:n toimintayksikkönä toimiva kansallinen keskuspankki toteuttaa kyseisen operaation;”

9)

korvataan 17 artiklan 6 kohta seuraavasti:

”6.   EKP:n neuvosto päättää maksuvalmiusjärjestelmän korosta säännöllisesti. Tarkistetut korot tulevat voimaan asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) 8 artiklan mukaisesti uuden varantojen pitoajanjakson alusta lukien. EKP julkistaa varantojen pitoajanjaksoja koskevan kalenterin vähintään kolme kuukautta ennen kunkin kalenterivuoden alkua.”;

10)

Muutetaan 19 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Maksuvalmiusluottoa myönnetään vain TARGET2-pankkipäivinä, lukuun ottamatta päiviä, joina TARGET2 ei ole käytettävissä päivän päättyessä 187 a artiklassa tarkoitetun usean pankkipäivän ajan jatkuneen TARGET2:n pitkittyneen häiriön vuoksi. Päivinä, joina asianomaiset arvopaperikaupan selvitysjärjestelmät eivät ole toiminnassa, maksuvalmiusluottoa myönnetään sellaisia vakuuskelpoisia omaisuuseriä vastaan, jotka on jo ennakolta talletettu kansallisiin keskuspankkeihin.”;

b)

korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6.   Vastapuolen kotimaan kansallisessa keskuspankissa olevalle selvitystilille pankkipäivän päättymiseen liittyvien menettelyjen suorittamisen jälkeen jäävä negatiivinen saldo katsotaan automaattisesti pyynnöksi saada maksuvalmiusluottoa (”automaattinen pyyntö”). Jotta vastapuolet täyttäisivät 18 artiklan 4 kohdan mukaiset vaatimukset, niillä on ennen automaattisen pyynnön toteutumista oltava transaktion vakuudeksi talletettuna riittävä määrä vakuuskelpoisia omaisuuseriä kotimaan kansallisessa keskuspankissa. Tämän ehdon noudattamatta jättämiseen sovelletaan 154–157 artiklan mukaisia seuraamuksia. Jos sellaisen vastapuolen automaattinen pyyntö, jonka pääsyä eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin on rajoitettu 158 artiklan nojalla, johtaa siihen, että kyseinen vastapuoli ylittää määritellyn rajoituksen, 154–157 artiklan mukaisia seuraamuksia sovelletaan määrään, jolla rajoitus ylittyy.”

11)

korvataan 22 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Talletusmahdollisuutta voivat käyttää laitokset, jotka täyttävät 55 artiklan mukaiset kelpoisuusvaatimukset ja joilla on tili, yleensä TARGET2-järjestelmässä, siinä kansallisessa keskuspankissa, jossa transaktio suoritetaan. Pääsy talletusmahdollisuuteen myönnetään ainoastaan TARGET2-pankkipäivinä, lukuun ottamatta päiviä, joina TARGET2 ei ole päivän päättyessä käytettävissä 187 a artiklassa tarkoitetun usean pankkipäivän ajan kestävän TARGET2:n pitkittyneen häiriön vuoksi.”;

12)

korvataan toisen osan III osaston 1 luvun otsikko seuraavasti:

Huutokaupat eurojärjestelmän avomarkkinaoperaatioissa ”;

13)

Korvataan 24 artikla seuraavasti:

”24 artikla

Avomarkkinaoperaatioissa sovellettavat menettelytyypit

Avomarkkinaoperaatiot toteutetaan huutokauppoina.”;

14)

poistetaan toisen osan III osaston 1 luvun 3 jakso, mukaan lukien 44–48 artikla;

15)

korvataan 50 artiklan 2 kohdan taulukossa 8 oleva ilmaisu ”pikahuutokauppoina tai kahdenvälisinä kauppoina toteutettujen avomarkkinaoperaatioiden maksujen suorituspäivä” ilmaisulla ”pikahuutokauppoina toteutettujen avomarkkinaoperaatioiden maksujen suorituspäivä”.

16)

Korvataan 52 artikla seuraavasti:

”52 artikla

Pikahuutokauppoina tai kahdenvälisinä kauppoina toteutettavien avomarkkinaoperaatioiden maksu ja toimitus

1.   Eurojärjestelmä pyrkii suorittamaan pikahuutokauppoina toteutettavien avomarkkinaoperaatioiden maksut kaupantekopäivänä. Muut suorituspäivät ovat mahdollisia erityisesti suorissa kaupoissa ja valuuttaswapeissa.

2.   Kahdenvälisinä menettelyinä ja suorien kauppojen muodossa toteutettavien hienosäätöoperaatioiden ja rakenteellisten operaatioiden maksut suoritetaan hajautetusti kansallisten keskuspankkien välityksellä.”;

17)

Korvataan 54 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.   Asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) 3 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti vastapuolen kansallisessa keskuspankissa olevia selvitystilejä voidaan käyttää varantotileinä. Selvitystileillä olevia varantotalletuksia voidaan käyttää päivän mittaan tapahtumien suorituksiin. Kunkin vastapuolen päivittäisen varannon määrä on sama kuin sen varantotilien saldojen summa päivän päättyessä. Tätä artiklaa sovellettaessa varantotileillä on sama merkitys kuin asetuksessa (EU) 2021/378 (EKP/2021/1).

2.   Asetuksessa (EY) N:o 2531/98 ja asetuksessa (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) edellytetyn vähimmäisvarantovelvoitteen täyttäville varantotalletuksille maksetaan korko asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) mukaisesti.”;

18)

Korvataan 55 artiklan a alakohta seuraavasti:

”a)

niihin sovelletaan eurojärjestelmän vähimmäisvarantovaatimuksia EKPJ:n perussäännön 19.1 artiklan mukaisesti, eikä niille ole myönnetty vapautusta eurojärjestelmän vähimmäisvarantojärjestelmän mukaisista vaatimuksista asetuksen (EY) N:o 2531/98 ja asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) nojalla;”

19)

korvataan 55 a artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Alasajettava yhteisö ei voi osallistua eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin.”;

20)

Muutetaan 57 artikla seuraavasti:

a)

korvataan otsikko seuraavasti:

Vastapuolten valinta pikahuutokauppoina toteutettavia avomarkkinaoperaatioita varten ”;

b)

korvataan 1–3 kohta seuraavasti:

”1.   Vastapuolet valitaan pikahuutokauppoina toteutettavia avomarkkinaoperaatioita varten 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

2.   Rakenteellisissa operaatioissa, jotka toteutetaan pikahuutokauppoina suorien kauppojen muodossa, sovelletaan 3 kohdan b alakohdassa täsmennettyjä kelpoisuusvaatimuksia.

3.   Vastapuolet valitaan seuraavasti pikahuutokauppoina toteutettavissa hienosäätöoperaatioissa:

a)

Rahapoliittisten valuuttaswapien muodossa pikahuutokauppoina toteutettavissa hienosäätöoperaatioissa vastapuolten joukko on sama kuin niiden yhteisöjen joukko, jotka on valittu eurojärjestelmän valuuttainterventioita varten ja jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon, jonka rahayksikkö on euro. Vastapuolten ei tarvitse täyttää 55 artiklassa täsmennettyjä kelpoisuusvaatimuksia hienosäätöoperaatioissa, jotka toteutetaan pikahuutokauppoina rahapoliittisten valuuttaswapien muodossa. Eurojärjestelmän valuuttainterventioihin valittavien vastapuolten valintakriteerit perustuvat varovaisuuden ja tehokkuuden periaatteisiin liitteessä V täsmennetyllä tavalla. Rahapoliittisia valuuttaswapeja toteuttaessaan kansalliset keskuspankit voivat hallita yksittäisiin vastapuoliin liittyviä riskejä limiitteihin perustuvalla järjestelmällä.

b)

Käänteisoperaatioiden tai määräaikaistalletusten keräämisen muodossa tehtävissä hienosäätöoperaatioissa, jotka toteutetaan pikahuutokauppoina, kukin kansallinen keskuspankki valitsee yksittäistä transaktiota varten vastapuolten joukon niistä laitoksista, jotka täyttävät 55 artiklassa täsmennetyt kelpoisuusvaatimukset ja jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon, jonka rahayksikkö on euro. Valinta perustuu ensisijaisesti asianomaisen laitoksen toimintaan rahamarkkinoilla. Kansallinen keskuspankki voi soveltaa myös muita kriteerejä, kuten kaupankäyntiyksikön tehokkuutta ja tarjouspotentiaalia.”;

c)

poistetaan 4 kohta;

d)

korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Sanotun vaikuttamatta 1–3 kohdan soveltamiseen, pikahuutokauppoina toteutettavissa avomarkkinaoperaatioissa voidaan käyttää myös 2–3 kohtaa laajempaa vastapuolten joukkoa, jos EKP:n neuvosto näin päättää.”;

21)

Muutetaan 63 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan b alakohdan i alakohta seuraavasti:

”i)

viitekorko on ainoastaan yksi seuraavista tiettynä ajankohtana:

keskuspankin tai unioniin sijoittautuneen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 (*4) 36 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin sisällytetyn hallinnoijan määrittämä rahamarkkinakorko, esim. euromääräisten markkinoiden lyhyt korko (€STR) (mukaan lukien yhdistetty tai keskimääräinen päivittäinen €STR), euribor tai vastaava indeksi; ensimmäisen ja/tai viimeisen koron osalta viitekorko voi perustua saman euromääräisen rahamarkkinakoron kahden juoksuajan väliseen lineaariseen interpolointiin, esim. euriborkoron kahden eri juoksuajan väliseen lineaariseen interpolointiin,

vakiomaturiteetin swap-korko (esim. CMS, EIISDA, EUSA);

jonkin euroalueen valtion liikkeeseen laskeman, maturiteetiltaan enintään yhden vuoden velkakirjan tuotto tai useaan tällaiseen velkakirjaan perustuva indeksi;

euroalueen inflaatioindeksi;

(*4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1011, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä ja direktiivien 2008/48/EY ja 2014/17/EU sekä asetuksen (EU) N:o 596/2014 muuttamisesta (EUVL L 171, 29.6.2016, s. 1).”;"

b)

korvataan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c)

moniportainen tai vaihtuva korko, jossa portaat liittyvät kestävän kehityksen tavoitteisiin, edellyttäen, että riippumaton kolmas osapuoli varmistaa, että liikkeeseenlaskija tai samaan kestävyyssidonnaisten joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijaryhmään kuuluva yritys noudattaa kestävän kehityksen tavoitteita velkainstrumenttia koskevien ehtojen ja edellytysten mukaisesti.”;

22)

lisätään 73 artiklaan 6 kohta seuraavasti:

”6.   Kassavirtaa tuottavien omaisuuserien tulee sisältää täysimääräinen takautumisoikeus suhteessa velallisiin.”;

23)

Lisätään 79 a artikla seuraavasti:

”79 a artikla

Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden kelpoisuutta koskevien tietojen arviointi

Eurojärjestelmä voi toimitettuja tietoja koskevan arviointinsa perusteella päättää olla hyväksymättä omaisuusvakuudellisia arvopapereita vakuudeksi eurojärjestelmän luotto-operaatioissa. Eurojärjestelmä ottaa arvioinnissaan huomioon, ovatko toimitetut tiedot riittävän selkeitä, johdonmukaisia ja kattavia, jotta voidaan osoittaa kunkin omaisuusvakuudellisiin arvopapereihin sovellettavan kelpoisuusvaatimuksen täyttyminen, erityisesti sen osalta, onko kassavirtaa tuottavat omaisuuserät hankittu tavalla, jota eurojärjestelmä pitää ”todellisena myyntinä”, kuten 75 artiklan 2 kohdassa säädetään.”;

24)

Muutetaan 80 artikla seuraavasti:

a)

korvataan otsikko seuraavasti:

Vanhat katetut joukkolainat, joiden vakuutena on omaisuusvakuudellisia arvopapereita

b)

korvataan 1–5 kohta seuraavasti:

”1.   Rajoittamatta lainsäädäntöön perustuvien katettujen joukkolainojen kelpoisuutta 64 a artiklan mukaan, ETA-lainsäädäntöön perustuvien katettujen joukkolainojen, joille on annettu ISIN-koodi ennen 8 päivää heinäkuuta 2022 ja joihin ei sovelleta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2019/2162 (*5) (”vanhat katetut joukkolainat”), vakuutena voi olla omaisuusvakuudellisia arvopapereita edellyttäen, että tällaisten joukkolainojen vakuussammiossa (”vakuussammio” 1–4 kohtaa sovellettaessa) sisältää ainoastaan omaisuusvakuudellisia arvopapereita, jotka täyttävät kaikki jäljempänä luetellut vaatimukset:

a)

Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden vakuutena olevat kassavirtaa tuottavat omaisuuserät ovat asetuksen (EU) N:o 575/2013 129 artiklan 1 kohdan d–f alakohdassa säädettyjen kriteerien mukaisia ISIN-koodin antamisen ajankohtana.

b)

Kassavirtaa tuottavat omaisuuserät ovat peräisin yhteisöstä, jolla on läheinen sidos liikkeeseenlaskijaan 138 artiklassa kuvatulla tavalla.

c)

Niitä käytetään teknisenä välineenä vakuudellisten asunto- tai kiinteistölainojen siirtämiseksi alkuunpanijayhteisöltä vakuussammioon.

2.   Jollei 4 kohdasta johdu muuta, kansalliset keskuspankit varmentavat seuraavin toimenpitein, ettei vakuussammio sisällä muita kuin 1 kohdan mukaisia omaisuusvakuudellisia arvopapereita.

a)

Kansalliset keskuspankit pyytävät neljännesvuosittain liikkeeseenlaskijalta todistuksen ja vakuutuksen siitä, ettei vakuussammio sisällä muita kuin 1 kohdan mukaisia omaisuusvakuudellisia arvopapereita. Kansallisen keskuspankin pyynnössä edellytetään, että liikkeeseenlaskijan antamassa todistuksessa on oltava toimitus- tai talousjohtajan tai muun vastaavassa asemassa olevan johtajan tai jonkin näistä valtuuttaman henkilön allekirjoitus.

b)

Kansalliset keskuspankit pyytävät vuosittain liikkeeseenlaskijalta jälkikäteen ulkopuolisten tilintarkastajien tai vakuussammion valvojien antaman vahvistuksen, jossa vakuutetaan, ettei vakuussammiossa ole seurantajakson aikana ollut muita kuin 1 kohdan mukaisia omaisuusvakuudellisia arvopapereita.

3.   Jos liikkeeseenlaskija laiminlyö yksittäisen pyynnön noudattamisen tai jos eurojärjestelmä katsoo, että vahvistus on sisällöltään virheellinen tai riittämätön eikä sen perusteella ole mahdollista varmentaa, että vakuussammio vastaa 1 kohdan mukaisia kriteerejä, eurojärjestelmä päättää olla hyväksymättä 1 kohdassa tarkoitettuja katettuja joukkolainoja vakuudeksi tai päättää niiden vakuuskelpoisuuden keskeyttämisestä.

4.   Jos sovellettavassa lainsäädännössä tai tarjousesitteessä suljetaan pois muiden kuin 1 kohdassa olevat vaatimukset täyttävien omaisuusvakuudellisten arvopapereiden sisällyttäminen vakuussammioon, 2 kohdan mukaista varmennusta ei vaadita.

5.   Sovellettaessa 1 kohdan b alakohtaa, läheisen sidoksen olemassaolo määritetään hetkellä, jona omaisuusvakuudellisten arvopapereiden etuoikeusasemaltaan parhaat osuudet siirretään ETA-maan lainsäädännön mukaisen, 1 kohdassa tarkoitetun katetun joukkolainan vakuussammioon.

(*5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/2162, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskusta ja katettujen joukkolainojen julkisesta valvonnasta sekä direktiivien 2009/65/EY ja 2014/59/EU muuttamisesta (EUVL L 328, 18.12.2019, s. 29).” "

25)

Muutetaan 90 artikla seuraavasti:

a)

korvataan otsikko seuraavasti:

Hyväksyttävien lainasaamisten pääoma, kuponki ja muut tekijät ”;

b)

poistetaan a alakohdan lopusta sana ”ja”;

c)

korvataan b alakohta seuraavasti:

”b)

niiden koron on oltava jokin seuraavista:

i)

nollakorko;

ii)

kiinteä korko;

iii)

vaihtuva korko eli viitekorkoon sidottu korko, jolla on seuraava rakenne: kuponkikorko = viitekorko ± x, niin että f ≤ kuponkikorko ≤ c, jossa:

viitekorko on ainoastaan yksi seuraavista tiettynä ajankohtana:

keskuspankin tai unioniin sijoittautuneen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 (*) 36 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin sisällytetyn hallinnoijan määrittämä rahamarkkinakorko, esim. euromääräisten markkinoiden lyhyt korko (€STR) (mukaan lukien yhdistetty tai keskimääräinen päivittäinen €STR), euribor tai vastaava indeksi;

vakiomaturiteetin swap-korko (esim. CMS, EIISDA, EUSA);

jonkin euroalueen valtion liikkeeseen laskeman velkakirjan tuotto tai useaan tällaiseen velkakirjaan perustuva indeksi;

f (lattia) ja c (katto), jos määriteltyjä, ovat lukuja, jotka joko on määritelty lainasaamisen alullepanon yhteydessä tai voivat muuttua lainasaamisen juoksuaikana; ne voidaan ottaa käyttöön myös lainasaamisen alullepanon jälkeen;

x (marginaali);”

d)

lisätään ba alakohta seuraavasti:

”ba)

niiden korkorakenteeseen (riippumatta siitä, onko kyse kiinteäkorkoisista vai vaihtuvakorkoisista lainasaamisista) voi sisältyä marginaali, joka on joko ennalta määritelty alullepanon yhteydessä tai voi muuttua lainasaamisen juoksuaikana. Siinä tapauksessa, että marginaali muuttuu, korkorakenteen hyväksyttävyyden arviointi perustuu lainasaamisen jäljellä olevaan juoksuaikaan; ja”;

e)

korvataan c alakohta seuraavasti:

”c)

niiden nykyinen korko ei johda negatiiviseen kassavirtaan eikä lainasaamisen pääoman pienenemiseen. Jos korkorakenne nykyisellä korkojaksolla johtaa negatiiviseen korkoperusteiseen kassavirtaan, lainasaaminen on vakuudeksi kelpaamaton korontarkistuksesta lukien. Se voi tulla uudelleen vakuuskelpoiseksi uuden korkojakson alkaessa, jos velalliseen sovellettava korkoperusteinen kassavirta ei enää ole negatiivinen, edellyttäen, että se täyttää kaikki muut asiaankuuluvat vaatimukset.”;

26)

korvataan 107 a artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   DECC-velkainstrumenteilla tulee olla kiinteä, ei-ehdollinen lainapääoma ja 63 artiklassa säädetyt kriteerit täyttävä korkorakenne. Vakuussammiossa saa olla ainoastaan lainasaamisia, joita varten on käytettävissä erityinen EKP:n DECC-lainakohtaisten tietojen raportointilomake.”;

27)

korvataan 110 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Lainasaamisia vakuudeksi toimittavien vastapuolen on valittava yksi luottokelpoisuuden arviointijärjestelmä niistä kolmesta luottokelpoisuuden arviointilähteestä, jotka eurojärjestelmä on hyväksynyt neljännen osan V osastossa esitettyjen yleisten hyväksymisvaatimusten mukaisesti. Ulkoiset luottoluokituslaitokset lähteekseen valinnut vastapuoli saa hyödyntää kaikkien hyväksyttyjen ulkoisten luottoluokituslaitosten luokituksia.”;

28)

Korvataan 112 a artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.   DECC-velkainstrumenttien osalta ei vaadita luottokelpoisuuden arviointia sellaisen luottokelpoisuuden arviointilähteen perusteella, joka on yksi kolmesta eurojärjestelmän hyväksymästä lähteestä neljännen osan V osastossa esitettyjen yleisten hyväksymisvaatimusten mukaisesti.

2.   Jokaisella DECC-velkainstrumentin vakuussammiossa olevalla lainasaamisella on oltava luottoluokitus, jonka on antanut jokin niistä kolmesta luottokelpoisuuden arviointilähteestä, jotka eurojärjestelmä on hyväksynyt neljännen osan V osastossa esitettyjen yleisten hyväksymisvaatimusten mukaisesti. Lisäksi käytetyn luottokelpoisuuden arviointijärjestelmän tai -lähteen on oltava sama järjestelmä tai lähde kuin se, jonka alullepanija on valinnut 110 artiklan mukaisesti. Vakuutena oleviin lainasaamisiin sovellettavia eurojärjestelmän luottokelpoisuusvaatimuksia koskevia sääntöjä sovelletaan 1 jakson mukaisesti.”;

29)

Poistetaan VII osasto ja 137 artikla.

30)

Muutetaan 138 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 3 kohdan b alakohdan johdantolause seuraavasti:

”kyseessä on – direktiivin (EU) 2019/2162 8 artiklan mukaisesti liikkeeseenlaskettuja ryhmän sisäisiä sammioituja joukkolainoja lukuun ottamatta – ETA-lainsäädäntöön perustuva katettu joukkolaina:”;

b)

korvataan 3 kohdan b alakohdan i alakohta seuraavasti:

”i)

joka täyttää – jos se on laskettu liikkeeseen viimeistään 7 päivänä heinäkuuta 2022 – asetuksen (EU) N:o 575/2013 129 artiklan 1–3 ja 6 kohdassa säädetyt, liikkeeseenlaskupäivänä sovellettavat vaatimukset, ja joka on sisällytetty EKP:n verkkosivuilla julkaistavaan hyväksyttävien jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien luetteloon, sellaisena kuin se oli voimassa 7 päivänä heinäkuuta 2022; tai joka täyttää – jos se on laskettu liikkeeseen 8 päivänä heinäkuuta 2022 tai sen jälkeen – asetuksen (EU) N:o 575/2013 129 artiklan 1–3 b sekä 6 ja 7 kohdassa säädetyt, liikkeeseenlaskupäivänä sovellettavat vaatimukset;”

c)

korvataan 4 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Jos on tarpeen todentaa 3 kohdan b alakohdan i tai ii alakohdan noudattaminen eli jos kyse on tilanteesta, jossa i) ryhmän sisäisten sammioitujen katettujen joukkolainojen, jotka on laskettu liikkeeseen direktiivin (EU) 2019/2162 8 artiklan täytäntöönpanemiseksi annetun asianomaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, tai ii) 3 artiklan b kohdan ii alakohdassa tarkoitettujen velkainstrumenttien, sisällyttämistä ETA-lainsäädäntöön perustuvien katettujen joukkolainojen vakuussammioon ei ole sovellettavassa lainsäädännössä tai tarjousesitteessä poissuljettu ja liikkeeseenlaskija tai siihen läheisesti sidoksissa oleva yhteisö on laskenut liikkeeseen tällaisia velkainstrumentteja, kansalliset keskuspankit voivat ryhtyä seuraaviin toimiin tai joihinkin niistä 3 kohdan b alakohdan i tai ii alakohdan noudattamista koskevien satunnaisten tarkastusten suorittamiseksi.”;

d)

korvataan 4 kohdan b ja c alakohta seuraavasti:

”b)

Jos valvontakertomuksissa ei anneta riittäviä tietoja todentamista varten, kansalliset keskuspankit voivat pyytää vastapuolelta, joka käyttää vakuutena ETA-lainsäädäntöön perustuvia katettuja joukkolainoja, oman todistuksen ja sitoumuksen, jossa vastapuoli vahvistaa, etteivät ETA-lainsäädäntöön perustuvat katetut joukkolainat ole osa ryhmän sisäisiä sammioituja katettuja joukkolainoja, jotka on laskettu liikkeeseen direktiivin (EU) 2019/2162 8 artiklan täytäntöönpanemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön mukaisesti, vastoin edellä 3 kohdan b alakohdan i alakohdan säännöksiä, ja että ETA-lainsäädäntöön perustuvien katettujen joukkolainojen vakuussammio ei 3 kohdan b alakohdan ii alakohdan vastaisesti sisällä vakuudettomia pankkien joukkolainoja, jotka kyseinen vastapuoli tai mikä tahansa muu yhteisö, jolla on kyseiseen vastapuoleen läheinen sidos, on laskenut liikkeeseen ja joille yksi tai useampi ETA:ssa oleva veronkantoon oikeutettu julkisyhteisö on antanut täysimääräisen takauksen. Vastapuolen todistuksessa on oltava toimitus- tai talousjohtajan tai muun vastaavassa asemassa olevan johtajan tai jonkun näistä valtuuttaman henkilön allekirjoitus.

c)

Kansalliset keskuspankit voivat vuosittain pyytää vastapuolelta, joka käyttää vakuutena ETA-lainsäädäntöön perustuvia katettuja joukkolainoja, ulkopuolisten tilintarkastajien tai vakuussammion valvojien antaman jälkikäteisvahvistuksen, jonka mukaan ETA-lainsäädäntöön perustuva katettu joukkolaina ei kuulu osana ryhmän sisäiseen sammioituun katettuun joukkolainaan, joka on laskettu liikkeeseen direktiivin (EU) 2019/2162 8 artiklan täytäntöönpanemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön mukaisesti, vastoin edellä 3 kohdan b alakohdan ii alakohdan säännöksiä, ja että katetun joukkolainan vakuussammio ei 3 kohdan b alakohdan ii alakohdan vastaisesti sisällä vakuudettomia pankkien joukkolainoja, jotka kyseinen vastapuoli tai mikä tahansa muu yhteisö, jolla on kyseiseen vastapuoleen läheinen sidos, on laskenut liikkeeseen ja joille yksi tai useampi ETA:ssa oleva veronkantoon oikeutettu julkisyhteisö on antanut täysimääräisen takauksen.”;

31)

muutetaan 141 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdassa arvo ”10 prosenttia” arvolla ”2,5 prosenttia”;

b)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jos kahden tai useamman vakuudettomien velkainstrumenttien liikkeeseenlaskijan välille muodostuu läheinen sidos tai jos tällaiset liikkeeseenlaskijat sulautuvat, 1 kohdan mukaista kynnysarvoa sovelletaan kolmen kuukauden kuluttua läheisen sidoksen muodostumisesta tai sulautumisen voimaantulosta.”;

32)

korvataan 153 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   EKP määrää seuraamuksia asetuksen (EY) N:o 2532/98, asetuksen (EY) N:o 2157/1999 (EKP/1999/4), asetuksen (EY) N:o 2531/98, asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) ja Euroopan keskuspankin päätöksen (EU) 2021/1815 (EKP/2021/45) (*6) nojalla laitoksille, jotka eivät noudata vähimmäisvarantojen soveltamiseen liittyvistä EKP:n asetuksista ja päätöksistä johtuvia velvoitteita. Seuraamukset sekä säännöt niiden soveltamiseksi määritellään kyseisissä säädöksissä.

(*6)  Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2021/1815, annettu 7 päivänä lokakuuta 2021, menetelmästä, jota sovelletaan seuraamusten laskentaan vähimmäisvarantojen pitämistä koskevan vaatimuksen ja siihen liittyvien vähimmäisvarantovelvoitteiden noudattamatta jättämisen johdosta (EKP/2021/45) (EUVL L 367, 15.10.2021, s. 4).”;"

33)

Korvataan 154 artiklan 1 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d)

jos kyse on pankkipäivän lopetukseen liittyvistä menettelyistä ja maksuvalmiusjärjestelmän käytön edellytyksistä, tapauksissa, joissa vastapuolen selvitystilillä TARGET2-järjestelmässä on jäljellä negatiivinen saldo pankkipäivän lopetukseen liittyvien menettelyjen päättämisen jälkeen, mikä katsotaan 19 artiklan 6 kohdan mukaan automaattisesti pyynnöksi käyttää maksuvalmiusjärjestelmää, velvollisuus toimittaa riittävästi vakuuskelpoisia omaisuuseriä etukäteen vakuudeksi, tai jos kyseessä olevan vastapuolen oikeutta osallistua eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin on rajoitettu 158 artiklan nojalla, velvollisuus pitää eurojärjestelmän rahapoliittisten operaatioiden käyttö määritellyn rajoituksen puitteissa.”

34)

Lisätään 155 artiklaan 2 a kohta seuraavasti:

”2 a.   Jos taloudellisen sanktion laskeminen liitteen VII mukaisesti 2 kohdassa säädetyn 50 prosentin alennuksen soveltamisen jälkeen johtaa alle 500 euron määrään, määrätään 500 euron suuruinen vähimmäissanktio.”;

35)

lisätään 187 artiklan jälkeen uusi SEITSEMÄS A OSA, joka sisältää 187 a–187 d artiklan, seuraavasti:

”SEITSEMÄS A OSA

ERITYISSÄÄNNÖKSET USEAN PANKKIPÄIVÄN AJAN KESTÄVÄN TARGET2-JÄRJESTELMÄN HÄIRIÖN VARALTA

187 a artikla

Usean pankkipäivän ajan kestävä TARGET2-järjestelmän pitkittynyt häiriö

1.   EKP voi ilmoittaa, että maksujen tavanomaista käsittelyä haittaava häiriö on ”usean pankkipäivän ajan kestävä TARGET2-järjestelmän pitkittynyt häiriö”, jos

a)

suuntaviivojen EKP/2012/27 2 artiklan 86 alakohdassa tarkoitettu varamenettelyjärjestelmä aktivoidaan häiriön seurauksena; ja

b)

häiriö kestää tai EKP odottaa sen kestävän kauemmin kuin yhden pankkipäivän.

Säännöllisiä rahapoliittisia operaatioita voidaan lykätä tai peruuttaa, kun a alakohdassa tarkoitettu varamenettelyjärjestelmä aktivoidaan.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus annetaan tiedoksi EKP:n verkkosivuilla. Tällaisen ilmoituksen yhteydessä tai sen jälkeen EKP ilmoittaa häiriön seurauksista tiettyjen rahapoliittisten operaatioiden ja välineiden kannalta.

3.   Tämän artiklan mukaisesti annetun ilmoituksen jälkeen voidaan soveltaa tiettyihin rahapoliittisiin operaatioihin ja välineisiin liittyviä erityisiä toimenpiteitä ja säännöksiä, kuten näissä suuntaviivoissa ja erityisesti 187 b, 187 c ja 187 d artiklassa täsmennetään.

4.   Kun TARGET2-järjestelmän häiriö on korjattu, EKP antaa EKP:n verkkosivuilla tiedonannon, jossa todetaan, että usean pankkipäivän ajan kestävän pitkittyneen TARGET2-järjestelmän häiriön johdosta hyväksyttyjä erityisiä toimenpiteitä ja säännöksiä ei enää sovelleta.

187 b artikla

Eurojärjestelmän rahapoliittisten operaatioiden käsittely usean pankkipäivän ajan kestävän TARGET2-järjestelmän pitkittyneen häiriön tapauksessa

Jos 187 a artiklan mukainen ilmoitus usean pankkipäivän ajan kestävästä TARGET2-järjestelmän pitkittyneestä häiriöstä on annettu, eurojärjestelmän rahapoliittisten operaatioiden käsittelyssä voidaan soveltaa jäljempänä olevia säännöksiä.

a)

Näiden suuntaviivojen III osaston 2 luvussa tarkoitettua euromääräisten avomarkkinaoperaatioiden selvitystä ei käsitellä suuntaviivojen EKP/2012/27 2 artiklan 86 kohdassa määriteltyä varamenettelyjärjestelmää käyttäen. Tämän vuoksi näiden operaatioiden suorittamista voidaan lykätä normaalien TARGET2-operaatioiden käynnistymiseen saakka.

b)

Tällaisista operaatioista maksettavat korot lasketaan joko i) ikään kuin operaatioiden selvityksessä ei olisi tapahtunut viivästystä tai ii) tosiasiallisen keston mukaan, riippuen siitä, kummassa tapauksessa vastapuolen maksettavaksi tulevan koron määrä on pienempi tai vastapuolelle maksettavan koron määrä on suurempi.

c)

Eurojärjestelmä kuittaa b alakohdan mukaisesti laskettua korkoa laskiessaan mahdolliset sekkitilien ylimääräisiin saldoihin liittyvät korot, joihin vastapuolella on oikeus, tai jotka sen on negatiivisen koron tapauksessa maksettava selvityksen viivästymisen vuoksi.

d)

Korko maksetaan tai saadaan, kun EKP antaa edellä 187 a artiklan 4 kohdassa tarkoitetun tiedonannon.

187 c artikla

Oikeus maksuvalmiusluoton käyttöön usean pankkipäivän ajan kestävän TARGET2-järjestelmän pitkittyneen häiriön sattuessa

Jos 187 a artiklan mukainen ilmoitus usean pankkipäivän ajan kestävästä TARGET2-järjestelmän pitkittyneestä häiriöstä on annettu, maksuvalmiusjärjestelmän käyttöön voidaan soveltaa jäljempänä olevia säännöksiä.

a)

Sen estämättä, mitä 19 artiklan 6 kohdassa säädetään, vastapuolen kotimaan kansallisessa keskuspankissa olevalla selvitystilillä päivän lopussa olevaa negatiivista saldoa käsitellään päivänsisäisenä luottona, ja sen korko on nolla.

b)

Edellä 20 artiklan mukaisiin maksuvalmiusluoton, joka on myönnetty varamenettelyjärjestelmän aktivointia edeltävänä päivänä, maksamatta oleviin eriin sovelletaan nollakorkoa. Tätä korkoa sovelletaan häiriön keston ajan. Maksuvalmiusluottona myönnetyt erät, joiden maksu reaaliajassa on toteutettu päivänä, jona usean pankkipäivän ajan kestävä pitkittynyt TARGET2-järjestelmän häiriö ilmeni, mutta ennen häiriöstä ilmoittamista, katsotaan luotoksi, jotka on myönnetty päivänä, jona usean pankkipäivän kestävä TARGET2-järjestelmän pitkittynyt häiriö korjaantui. Maksuvalmiusluottona saaduista eristä maksettava korko maksetaan maksuvalmiusluoton takaisinmaksun kanssa yhdessä vasta sen jälkeen, kun varamenettelyjärjestelmän käyttö on päätetty ja EKP on antanut 187 a artiklan 4 kohdan mukaisen tiedonannon. Maksettavan koron määrää laskettaessa ei oteta huomioon pankkipäiviä, joiden kuluessa TARGET2-järjestelmän pitkittynyt häiriö jatkui.

187 d artikla

Ei seuraamusten määräämistä usean pankkipäivän ajan kestävän TARGET2-järjestelmän pitkittyneen häiriön tapauksessa

Vastapuolelle ei määrätä 154 artiklan mukaista seuraamusta, jos 187 a artiklan mukaisesti on ilmoitettu usean pankkipäivän ajan kestävästä TARGET2-järjestelmän pitkittyneestä häiriöstä, joka vaikuttaa vastapuolen kykyyn täyttää näiden suuntaviivojen mukaiset velvoitteensa.”;

36)

korvataan liite I näiden suuntaviivojen liitteellä I;

37)

muutetaan liitteet VI a ja VII näiden suuntaviivojen liitteen II mukaisesti.

2 artikla

Voimaantulo ja täytäntöönpano

1.   Nämä suuntaviivat tulevat voimaan päivänä, jona ne annetaan tiedoksi niiden jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille, joiden rahayksikkö on euro.

2.   Niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden rahayksikkö on euro, toteuttavat tarvittavat toimenpiteet noudattaakseen näitä suuntaviivoja ja soveltaakseen niitä 8 päivästä heinäkuuta 2022. Ne antavat näihin toimenpiteisiin liittyvät asiakirjat ja toteutustavat EKP:lle tiedoksi viimeistään 20 päivänä toukokuuta 2022.

3 artikla

Osoitus

Nämä suuntaviivat on osoitettu kaikille eurojärjestelmän keskuspankeille.

Tehty Frankfurt am Mainissa 2 päivänä toukokuuta 2022.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Christine LAGARDE


(1)  Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2015/510, annettu 19 päivänä joulukuuta 2014, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanosta (yleisasiakirjasuuntaviivat) (EKP/2014/60) (EUVL L 91, 2.4.2015, s. 3).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2402, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 35).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/2162, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskusta ja katettujen joukkolainojen julkisesta valvonnasta sekä direktiivien 2009/65/EY ja 2014/59/EU muuttamisesta (EUVL L 328, 18.12.2019, s. 29).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2160, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta katettujen joukkolainojen osalta (EUVL L 328, 18.12.2019, s. 1).

(6)  Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2019/1311, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2019, kolmannesta kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarjasta (EKP/2019/21) (EUVL L 204, 2.8.2019, s. 100).

(7)  Suuntaviivat EKP/2012/27, annettu 5 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan laajuisesta automatisoidusta reaaliaikaisesta bruttomaksujärjestelmästä (TARGET2) (EUVL L 30, 30.1.2013, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1).

(9)  Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 1745/2003, annettu 12 päivänä syyskuuta 2003, vähimmäisvarantojen soveltamisesta (EKP/2003/9) (EUVL L 250, 2.10.2003, s. 10).

(10)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2021/378, annettu 22 päivänä tammikuuta 2021, vähimmäisvarantovelvoitteiden soveltamisesta (EKP/2021/1) (EUVL L 73, 3.3.2021, s. 1).


LIITE I

Korvataan suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) liite I seuraavasti:

”LIITE I

VÄHIMMÄISVARANNOT

Tämän liitteen sisältö on tarkoitettu vain taustatiedoksi. Jos tämä liite ja 1 kohdassa kuvattu eurojärjestelmän vähimmäisvarantojärjestelmä ovat keskenään ristiriidassa, etusija on viimeksi mainitulla.

1.   

EKP edellyttää Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) 19 artiklan nojalla, että luottolaitokset pitävät vähimmäisvarantoja kansallisissa keskuspankeissa olevilla tileillä eurojärjestelmän vähimmäisvarantojärjestelmän mukaisesti. Tämän järjestelmän oikeudellisista puitteista määrätään EKPJ:n perussäännön 19 artiklassa, asetuksessa (EY) N:o 2531/98 ja asetuksessa (EU) 2021/378 (EKP/2021/1). Asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) soveltamisella varmistetaan, että eurojärjestelmän vähimmäisvarantojärjestelmän ehdot ovat yhdenmukaiset kaikissa jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro.

2.   

Eurojärjestelmän vähimmäisvarantojärjestelmän tarkoituksena on ensisijaisesti tasata rahamarkkinakorkoja sekä luoda (tai lisätä) rakenteellisen keskuspankkirahoituksen tarvetta.

3.   

Asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) 1 artiklan a kohdan mukaisesti eurojärjestelmän vähimmäisvarantojärjestelmää sovelletaan luottolaitoksiin

i)

joille on myönnetty toimilupa direktiivin 2013/36/EU 8 artiklan mukaisesti; tai

ii)

jotka on vapautettu toimilupavaatimuksesta direktiivin 2013/36/EU 2 artiklan 5 kohdan nojalla.

Lisäksi vähimmäisvarantojärjestelmän alaisia ovat euroalueen ulkopuolelle sijoittautuneiden luottolaitosten euroalueella olevat sivuliikkeet. Euroalueelle sijoittautuneiden luottolaitosten euroalueen ulkopuolella olevat sivuliikkeet eivät kuitenkaan ole tämän järjestelmän alaisia.

4.   

Laitos vapautetaan asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) 4 artiklan 1 kohdan nojalla varantovelvoitteesta, jos niiden toimilupa peruutetaan tai toimiluvasta luovutaan, tai jos ne ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/24/EY (*1) mukaisen likvidaatiomenettelyn kohteena.

5.   

EKP voi asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) 4 artiklan 2 kohdan nojalla asianomaisen kansallisen keskuspankin pyynnöstä vapauttaa luottolaitoksia vähimmäisvarantovelvoitteista a–d kohdassa täsmennetyin perustein. Näihin laitoksiin voivat kuulua muun muassa laitokset, jotka ovat tervehdyttämismenettelyn kohteena direktiivin 2001/24/EY nojalla, laitokset, joita koskee unionin tai jäsenvaltion antama määräys varojen jäädyttämisestä ja/tai joiden varojen käyttöä rajoittaa jokin muu unionin perussopimuksen 75 artiklan mukaisesti määräämä toimi; laitokset jotka on eurojärjestelmän päätöksellä suljettu tilapäisesti tai kokonaan pois eurojärjestelmän avomarkkinaoperaatioista tai maksuvalmiusjärjestelmästä, sekä laitokset, joiden osalta ei ole asianmukaista edellyttää vähimmäisvarantoja.

6.   

Asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) 4 artiklassa mainittuja poikkeuksia sovelletaan sen pitoajanjakson alusta, jona asianomainen tapahtuma ilmenee.

7.   

Asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti EKP julkaisee verkkosivustollaan luettelon laitoksista, joihin sovelletaan kyseisen asetuksen mukaisia eurojärjestelmän vähimmäisvarantovaatimuksia.

8.   

EKP julkaisee myös luettelon vähimmäisvarantovaatimuksista vapautetuista laitoksista, lukuun ottamatta asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) 4 artiklan 2 kohdan a–c alakohdassa tarkoitettuja laitoksia.

9.   

Kunkin luottolaitoksen varantopohja määräytyy sen tasetietojen perusteella. Tasetiedot ilmoitetaan kansallisille keskuspankeille EKP:n yleisen raha- ja rahoitustilastoinnin mukaisesti. Luottolaitokset laskevat tietyn pitoajanjakson varantopohjan niiden tietojen perusteella, jotka koskevat pitoajanjakson alkamiskuukautta kahdella kuukaudella edeltävää kuukautta asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti, ellei pienille laitoksille kyseisen asetuksen 5 artiklan 6 kohdan mukaan myönnetyistä poikkeuksista johdu muuta.

10.   

Velvoiteprosentit määrää EKP noudattaen ylärajaa, joka on määritelty asetuksessa (EY) N:o 2531/98.

11.   

Laitosten vähimmäisvarantovelvoitteen määrä lasketaan käyttäen asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja velvoiteprosentteja kunkin kyseisen asetuksen 5 artiklan mukaisen varantopohjaan kuuluvan velan osalta. Kansallisten keskuspankkien on käytettävä asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) 6 artiklan mukaisesti laskettuja vähimmäisvarantoja maksaessaan vähimmäisvarantotalletusten korkoja ja arvioidessaan, täyttävätkö laitokset vaaditun vähimmäisvarantovelvoitteen.

12.   

Rahamarkkinakorkojen tasaamiseksi laitokset voivat eurojärjestelmän vähimmäisvarantojärjestelmässä hyödyntää keskiarvoistamista, joka merkitsee sitä, että varantovelvoitteen täyttyminen määritellään sen mukaan, mikä on laitoksen varantotilin keskimääräinen päivän lopun saldo yhdellä tai useammalla varantotilillä pitoajanjakson aikana. Pitoajanjakso on määritelty asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) 8 artiklassa.

13.   

Asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) 9 artiklan mukaisesti laitosten vähimmäisvarantotalletuksille maksetaan korkoa, joka on eurojärjestelmän (kalenteripäivien määrällä painotettu) keskimääräinen korko eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioille pitoajanjakson aikana seuraavan kaavan mukaan (tulos pyöristetään lähimpään senttiin):

Image 1

jossa

Rt

=

vähimmäisvarantotalletuksille maksettava korko pitoajanjaksolta t

Ht

=

pitoajanjakson t keskimääräinen päivittäinen vähimmäisvarantotalletus

nt

=

kalenteripäivien lukumäärä pitoajanjakson t aikana

r t

=

vähimmäisvarantotalletuksille maksettava korko pitoajanjaksolta t. Korko pyöristetään tavalliseen tapaan kahteen desimaaliin;

i

=

pitoajanjakson t kalenteripäivä i;

MRi

=

marginaalikorko viimeisimmässä sellaisessa perusrahoitusoperaatiossa, jonka maksut suoritetaan kalenteripäivänä t tai ennen sitä.

Päivän lopun saldo TARGET2:ssa 187 a artiklassa tarkoitetun usean pankkipäivän ajan kestävän TARGET2-järjestelmän pitkittyneen häiriön aikana otetaan huomioon tämän kaavan laskennassa takautuvasti sen jälkeen, kun TARGET2:n häiriö on korjaantunut. Päivän lopun saldo, jota sovelletaan usean pankkipäivän ajan kestävän TARGET2-järjestelmän pitkittyneen häiriön kestoa vastaavaan päivien lukumäärään, määritetään EKP:n käytettävissä olevien parhaiden tietojen perusteella. Usean pankkipäivän ajan kestävän TARGET2-järjestelmän pitkittyneen häiriön aikana käytetyssä varamenettelyjärjestelmässä päivänsisäisesti tai pidempään pidetyistä saldoista maksetaan nollakorkoa.

Jos laitos ei täytä muita velvollisuuksia, joita sillä on eurojärjestelmän vähimmäisvarantojärjestelmään liittyvien EKP:n asetusten ja päätösten nojalla (esimerkiksi jos joitakin tarvittavia tietoja ei toimiteta ajoissa tai jos tiedot ovat puutteellisia), EKP:llä on valtuus määrätä seuraamuksia asetuksen (EY) N:o 2532/98 ja asetuksen (EY) N:o 2157/1999 (EKP/1999/4) ja päätöksen (EU) 2021/1815 (EKP/2021/45) mukaan.

;

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/24/EY, annettu 4 päivänä huhtikuuta 2001, luottolaitosten tervehdyttämisestä ja likvidaatiosta (EYVL L 125, 5.5.2001, s. 15).”’


LIITE II

Muutetaan suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) liitteet VI a ja VII seuraavasti:

1)

korvataan liitteessä VI a oleva I jakso seuraavasti:

”I.   ARVOPAPERIKAUPAN SELVITYSJÄRJESTELMIÄ JA ARVOPAPERIKAUPAN SELVITYSJÄRJESTELMIEN VÄLISIÄ LINKKEJÄ KOSKEVAT KELPOISUUSEHDOT

1.

Eurojärjestelmä määrittää sellaisten arvopaperikaupan selvitysjärjestelmien kelpoisuuden, joita operoi jäsenvaltioon, jonka rahayksikkö on euro, sijoittautunut arvopaperikeskus, kansallinen keskuspankki tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 (*1) 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu julkinen elin (jäljempänä arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän operaattori), seuraavien ehtojen perusteella:

a)

euroalueen arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän operaattori noudattaa asetuksessa (EU) N:o 909/2014 vahvistettuja vaatimuksia; ja

b)

sen jäsenvaltion kansallinen keskuspankki, jossa asianomainen arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä toimii, on laatinut ja ylläpitää asianmukaisia, II jaksossa vahvistetut eurojärjestelmän vaatimukset sisältäviä sopimusjärjestelyjä tai muita oikeudellisesti sitovia järjestelyjä suhteessa euroalueen arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän operaattoriin.

2.

Eurojärjestelmä määrittää suoran tai ketjutetun, ainoastaan euroalueen arvopaperikaupan selvitysjärjestelmiin liittyvän linkin kelpoisuuden seuraavien kriteereiden perusteella:

a)

suora linkki on tai ketjutetun linkin tapauksessa kaikki sen taustalla olevat suorat linkit ovat asetuksessa (EU) N:o 909/2014 vahvistettujen vaatimusten mukaisia,

b)

kansalliset keskuspankit niissä jäsenvaltioissa, joihin sijoittava arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä, mahdollinen välittävä arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä ja liikkeeseen laskeva arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä ovat sijoittautuneet, ovat laatineet ja ylläpitävät asianmukaisia, jaksossa II vahvistetut eurojärjestelmän vaatimukset kattavia sopimusjärjestelyjä tai muita oikeudellisesti sitovia järjestelyjä euroalueen arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän operaattoreiden kanssa;

c)

eurojärjestelmä on arvioinut linkissä mukana olevien sijoittavan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän, välittävän arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän ja liikkeeseen laskevan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän hyväksyttäviksi;

d)

eurojärjestelmä katsoo ketjutettujen linkkien tapauksessa, että kaikki taustalla olevat suorat linkit ovat hyväksyttäviä.

3.

Ennen sellaisen suoran tai ketjutetun linkin kelpoisuuden määrittämistä, jossa on mukana yksi tai useampi arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä, jota operoi sellaiseen Euroopan talousalueen valtioon, jonka rahayksikkö ei ole euro, sijoittautunut arvopaperikeskus tai sellaisen ETA-maan kansallinen keskuspankki tai julkinen laitos, jonka rahayksikkö ei ole euro (jäljempänä ’euroalueen ulkopuolinen ETA-maan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä’, jota operoi ’arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän euroalueen ulkopuolisen ETA-maan operaattori’), eurojärjestelmä suorittaa liiketoiminta-analyysin, jossa otetaan huomioon mm. kyseisissä arvopaperikaupan selvitysjärjestelmissä liikkeeseen laskettujen tai säilytettyjen vakuuskelpoisten omaisuuserien arvo.

4.

Jos liiketoiminta-analyysin tulos on myönteinen, eurojärjestelmä määrittää linkin kelpoisuuden, jossa on mukana euroalueen ulkopuolisen ETA-maan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä, seuraavien kriteereiden perusteella:

a)

Linkissä mukana olevat, arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän euroalueen ulkopuolisen ETA-maan operaattorit ja itse linkki täyttävät asetuksessa (EU) N:o 909/2014 vahvistetut vaatimukset.

b)

Suorien linkkien osalta sen jäsenvaltion kansallinen keskuspankki, jossa sijoittava arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä toimii, on laatinut ja ylläpitää asianmukaisia sopimusjärjestelyjä tai muita oikeudellisesti sitovia järjestelyjä sijoittavan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän euroalueen operaattorin kanssa. Näissä sopimusjärjestelyissä tai muissa oikeudellisesti sitovissa järjestelyissä on asetettava euroalueen arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän operaattorille velvoite panna täytäntöön II jaksossa vahvistetut säännökset niissä oikeudellisissa järjestelyissä, jotka sillä on liikkeeseen laskevan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän euroalueen ulkopuolisen ETA-maan operaattorin kanssa.

Ketjutettujen linkkien osalta kaikkien sellaisten taustalla olevien suorien linkkien, joissa euroalueen ulkopuolisen ETA-maan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä toimii liikkeeseen laskevana arvopaperikaupan selvitysjärjestelmänä, on täytettävä b alakohdan ensimmäisessä alakohdassa oleva kriteeri. Sellaisessa ketjutetussa linkissä, jossa sekä välittäjänä toimiva arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä että liikkeeseen laskeva arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä ovat euroalueen ulkopuolisen ETA-maan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmiä, sen jäsenvaltion kansallinen keskuspankki, jossa sijoittava arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä toimii, on laadittava ja ylläpidettävä asianmukaisia sopimusjärjestelyjä tai muita oikeudellisesti sitovia järjestelyjä sijoittavan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän euroalueella olevan operaattorin kanssa. Näissä sopimusjärjestelyissä tai muissa oikeudellisesti sitovissa järjestelyissä on vahvistettava ensinnäkin, että arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän euroalueella olevan operaattorin on oikeudellisissa järjestelyissään välittävän arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän euroalueen ulkopuolisen ETA-maan operaattorin kanssa pantava täytäntöön II jaksossa olevat säännökset, ja toiseksi, että välittävän arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän euroalueen ulkopuolisen ETA-maan operaattorin on pantava täytäntöön II jaksossa olevat säännökset sopimusjärjestelyissään tai muissa oikeudellisesti sitovissa järjestelyissään liikkeeseen laskevan arvopaperikaupan selvitysjärjestelmän euroalueen ulkopuolisen ETA-maan operaattorin kanssa.

c)

Eurojärjestelmä on arvioinut kaikki linkissä mukana olevat arvopaperikaupan selvitysjärjestelmät hyväksytyiksi.

d)

Eurojärjestelmä katsoo ketjutettujen linkkien tapauksessa, että kaikki taustalla olevat suorat linkit ovat hyväksyttäviä.

e)

Kansallinen keskuspankki siinä euroalueen ulkopuolisessa ETA-maassa, jossa sijoittava arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä toimii, on sitoutunut raportoimaan tietoja vakuuskelpoisista omaisuuseristä, joilla käydään kauppaa hyväksytyillä kotimaisilla markkinoilla eurojärjestelmän määrittelemällä tavalla.”

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1)."

2)

poistetaan liitteessä VII olevan II jakson 10 kohta.


(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1).’