KOMISSION SUOSITUS (EU) 2022/2510,

annettu 8 päivänä joulukuuta 2022,

eurooppalaisen kehyksen luomisesta ”turvallisiksi ja kestäviksi suunniteltujen” kemikaalien ja materiaalien arviointia varten

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa (1) määritetään kestävään talouteen ja yhteiskuntaan siirtymiselle neljä toisiinsa liittyvää poliittista tavoitetta, jotka ovat ilmastoneutraalius, biodiversiteetin suojeleminen, kiertotalous ja myrkyttömään ympäristöön tähtäävä nollapäästötavoite.

(2)	EU:n kestävän rahoituksen strategian (2) tavoitteena on tukea kestävään talouteen siirtymisen rahoittamista.

(3)	Taksonomia-asetuksessa (3) määritetään neljä edellytystä, joiden on täytyttävä, jotta taloudellista toimintaa voitaisiin pitää ympäristön kannalta kestävänä. Lisäksi siinä asetetaan kuusi ympäristötavoitetta, muun muassa siirtyminen kiertotalouteen sekä pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen.

(4)

Tiedonannossaan Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia – Kohti myrkytöntä ympäristöä (4), jäljempänä ’kemikaalistrategia’, komissio ilmoitti, että se laatii kriteerit ”turvallisiksi ja kestäviksi suunniteltuja” kemikaaleja ja materiaaleja varten. Komissio kannustaa jäsenvaltioita, teollisuutta ja muita sidosryhmiä priorisoimaan innovointia, jotta huolta aiheuttavat aineet (5) voitaisiin korvata turvallisemmilla vaihtoehdoilla eri toimialoilla niin pitkälti kuin mahdollista esimerkiksi tekstiileissä, elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvissa materiaaleissa ja rakennusmateriaaleissa ja akuissa sekä tieto- ja viestintätekniikan, vähähiilisen liikkuvuuden tai uusiutuvien energialähteiden aloilla.

(5)

Euroopan parlamentti on antanut kemikaalistrategiaa koskevan päätöslauselman (6), jossa korostetaan tarvetta laatia kriteerit sille, mitä tarkoittaa ”turvallisiksi ja kestäviksi suunniteltu”, jotta voidaan ehkäistä ja vähentää pilaantumista, parantaa tuotteissa olevien vaarallisten kemikaalien jäljittämistä sekä edistää niiden korvaamista nykyistä turvallisemmilla ja kestävämmillä vaihtoehdoilla. Myös neuvosto kehottaa komissiota 15 päivänä maaliskuuta 2021 antamissaan kemikaalistrategiaa koskevissa päätelmissä (7) laatimaan viipymättä ja yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa sekä sidosryhmiä kuullen yhdenmukaistetut, selkeät ja täsmälliset määritelmät sekä tarvittaessa kriteerit tai periaatteet kemikaalistrategian tehokkaan toteuttamisen kannalta keskeisille käsitteille, kuten kemikaaleille, jotka on ”suunniteltu turvallisiksi ja kestäviksi”.

(6)	Kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa (8) todetaan, että komissio tukee vaarallisten aineiden korvaamista ja poistamista tutkimuksen ja innovoinnin avulla.

(7)

EU:n toimintasuunnitelmassa ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta” (9) sekä kestävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteita koskevassa asetusehdotuksessa (10) painotetaan velvollisuutta varmistaa, että kemikaalit ja materiaalit ovat suunnittelultaan ja elinkaarensa ajan mahdollisimman turvallisia ja kestäviä, jotta myös materiaalikierrot ovat myrkyttömiä.

(8)

Ensimmäinen alakohtainen viittaus turvallisiksi ja kestäviksi suunniteltuihin kemikaaleihin on kestäviä ja kiertotalouteen perustuvia tekstiilejä koskevassa EU:n strategiassa (11). Strategiassa korostetaan, että on tärkeää laatia kriteerit ”turvallisiksi ja kestäviksi suunnitelluille” kemikaaleille ja materiaaleille, jotta voidaan auttaa teollisuutta korvaamaan huolta aiheuttavien aineiden käyttö tekstiilituotteissa tai minimoimaan se, jos korvaaminen ei ole mahdollista.

(9)

Myös Euroopan kansalaiset katsovat, että on ryhdyttävä toimiin. Vuonna 2020 tehty Eurobarometri-kyselytutkimus (12) osoittaa, että 84 prosenttia eurooppalaisista on huolissaan siitä, miten arkipäivän tuotteissa olevat kemikaalit vaikuttavat heidän terveyteensä, ja 90 prosenttia eurooppalaisista on huolissaan kemikaalien vaikutuksesta ympäristöön.

(10)

Useita satoja aineita on jo yksilöity erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annetun asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (13) nojalla, ja kestävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteita koskevassa asetusehdotuksessa (14) olevan määritelmän huolta aiheuttavista aineista voivat täyttää monet muut aineet.

(11)

Siirtyminen ”turvallisiksi ja kestäviksi suunniteltuihin” kemikaaleihin ja materiaaleihin edellyttää yhteistä ymmärrystä turvallisuuteen ja kestävyyteen liittyvistä näkökohdista, jotta siirtymä onnistuisi (15). Sen vuoksi on kehitettävä ”turvallisiksi ja kestäviksi suunniteltujen” kemikaalien ja materiaalien arvioinnille eurooppalainen kehys, joka voi olla avuksi turvallisuutta ja kestävyyttä koskevien kriteerien määrittelemisessä, jotta voidaan taata yhdenmukaisuus toimijoiden, toimialojen ja arvoketjujen välillä.

(12)

Ehdotetun kehyksen avulla olisi voitava arvioida kemikaalien ja materiaalien turvallisuutta ja kestävyyttä kokonaisvaltaisesti niiden koko elinkaaren aikana sekä tukea sellaisten kemikaalien ja materiaalien suunnittelua, kehittämistä, tuotantoa ja käyttöä, joilla voidaan toteuttaa haluttu käyttötarkoitus tai palvelu samalla, kun ne ovat turvallisia ja kestäviä. Kehystä soveltamalla on mahdollista määrittää ”turvalliseksi ja kestäväksi suunnittelua” koskevat kriteerit, joiden avulla pitäisi voida asettaa tiukat vaatimukset kemikaalien ja materiaalien turvallisuudelle ja kestävyydelle.

(13)

Turvallisuuteen ja kestävyyteen liittyvien ulottuvuuksien, näkökohtien, menetelmien, indikaattoreiden ja työkalujen arvioinnissa (16), johon tämän suosituksen liite rakentuu, keskitytään pääasiassa kemikaaliturvallisuuteen ja ympäristökestävyyteen, vaikka arvioinnissa viitataan lisäksi moniin sosioekonomista kestävyyttä koskeviin näkökohtiin. Muiden kuin jo huomioon otettujen sosioekonomisten näkökohtien arvioinnit voivat olla tarpeen, jotta voidaan saada lisää tietoa ja parantaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa etenkin korvaavien ratkaisujen edistämiseksi. Tällaiset seikat voidaan ottaa huomioon kehystä sovellettaessa aina tarvittaessa.

(14)

”Turvallisiksi ja kestäviksi suunniteltuja” kemikaaleja ja materiaaleja koskevan ehdotetun kehyksen tavoitteena on olla tutkimuksen ja innovoinnin eturintamassa ja edistää uusimman tieteellisen tiedon hyödyntämistä turvallisuutta ja kestävyyttä koskevien tiukimpien vaatimusten täyttämiseksi innovoinnin alalla.

(15)

Kehyksestä olisi määrä tulla maailmanlaajuinen viitekehys seuraavien tavoitteiden yhteydessä: innovointi teollisuuden vihreää siirtymää toteutettaessa; huolta aiheuttavien aineiden tuotannon ja käytön korvaaminen niin pitkälti kuin mahdollista; kestävien luonnonvarojen ja raaka-aineiden käytön edistäminen kemikaalien ja materiaalien tuotannossa; kemikaalien ja materiaalien tuotannon ja käytön ilmastoon, ympäristöön ja ihmisten terveyteen kohdistuvan vaikutuksen minimoiminen niiden elinkaaren aikana sekä teollisuuden ja viranomaisten tutkimus- ja kehitysinvestointien ohjaaminen oikeaan suuntaan.

(16)

Tässä suosituksessa ehdotetaan ”turvallisiksi ja kestäviksi suunniteltuja” kemikaaleja ja materiaaleja koskevaa eurooppalaista kehystä viitekehykseksi jäsenvaltioille, teollisuudelle, tiedelaitoksille, tutkimus- ja teknologiaorganisaatioille sekä tahoille, jotka tuottavat vertailuarvoja turvallisille ja kestäville kemikaaleille ja materiaaleille.

(17)

Tässä suosituksessa kehykselle ehdotetaan kokeilujaksoa, johon sisältyy jäsenvaltioille ja sidosryhmille vapaaehtoinen raportointimekanismi tämän kokeilujakson ajaksi. Kehyksen tarkistusprosessi aloitetaan viimeistään kokeilujakson päättyessä. Kokeilujakson aikana kerätyn palautteen perusteella komissio harkitsee, pitäisikö arviointiin sisällyttää muitakin turvallisuutta ja ympäristöä koskevia näkökohtia sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät näkökohdat lisäelementtinä tarvittaessa.

(18)

Kuten kemikaalistrategiassa painotetaan, julkisten ja yksityisten investointien lisääminen turvallisten ja kestävien kemikaalien tuottamiseksi sekä innovointivalmiuksien lisääminen kemianteollisuuden taholla on elintärkeää, jotta voidaan kehittää uusia ratkaisuja ja edistää sekä vihreää että digitaalista siirtymää. Vuotta 2030 koskevalla visiolla, johon tämä suositus perustuu, olisi siis varmistettava, että tulevat eurooppalaiset, kansalliset ja kansainväliset aloitteet, jotka koskevat turvallisia ja kestäviä kemikaaleja ja materiaaleja, pohjautuvat ehdotettuun kehykseen. Komissio edistää tätä suositusta kansainvälisillä foorumeilla.

(19)

Jotta voidaan tarjota kannustimia kehyksen testaamiseen ja käsitellä erityisesti seikkoja, jotka liittyvät huolta aiheuttaviin aineisiin, komissio tukee kokeilujakson toteuttamista. Se tehdään etenkin sellaisten Horisontti Eurooppa -puiteohjelman toimien avulla, jotka liittyvät ”turvallisiksi ja kestäviksi suunniteltujen” kemikaalien ja materiaalien kehittämiseen sekä testausmenetelmien ja arviointityökalujen kehittämiseen ja parantamiseen, jotta kehykseen sisältyviä arviointimahdollisuuksia voidaan laajentaa.

(20)

Komissio on laatinut myös turvallisia ja kestäviä kemikaaleja ja materiaaleja koskevan strategisen tutkimus- ja innovointisuunnitelman (17), jossa määritetään kemikaalien ja materiaalien elinkaaren (suunnittelu, tuotanto, käyttö ja hävittäminen / kierrätys / vahinkojen korjaaminen) keskeiset tutkimuksen ja innovoinnin osa-alueet, jotta Euroopan tasolla ja kansallisella tasolla voidaan helpottaa ja tukea teollisuuden siirtymää kohti turvallisia ja kestäviä kemikaaleja ja materiaaleja.

(21)

Komissio on tietoinen siitä, että ehdotetun kehyksen toteuttaminen edellyttää lisää tietoa, ja se jatkaa löydettävissä olevan, saatavilla olevan, yhteentoimivan ja uudelleenkäytettävän datan (FAIR-data) edistämistä. Lisäksi komissio kehittää EU:n kemikaaleja koskevaa yhteistä data-alustaa (18), jolla helpotetaan kemikaaleihin liittyvien unionin säädösten puitteissa käytetyn nykyisen datan jakamista, saatavuutta ja uudelleenkäyttöä.

(22)

Tässä suosituksessa noudatetaan toissijaisuusperiaatetta, sillä ehdotettu ”turvallisiksi ja kestäviksi suunniteltuja” kemikaaleja ja materiaaleja koskeva kehys palvelee eurooppalaisen tutkimusalueen ja kemikaalien ja materiaalien sisämarkkinoiden tarpeita silloin kun kemikaalien ja materiaalien turvallisuus ja kestävyys edellyttää EU:n tasolla yhteistä ymmärrystä asiasta. Suosituksessa noudatetaan myös suhteellisuusperiaatetta, sillä siinä kehyksen suunnittelemiseen yhdistetään kokeilujakso tavalla, joka ei ole oikeudellisesti sitova, rajoittamatta kuitenkaan kemikaaleja ja materiaaleja koskevan (unionin) nykyisen tai tulevan lainsäädännön soveltamista,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

1. TARKOITUS JA SOVELTAMISALA

1.1

Tässä suosituksessa ehdotetaan, että ”turvallisiksi ja kestäviksi suunniteltujen” kemikaalien ja materiaalien tutkimus- ja innovointitoimia varten luodaan eurooppalainen kehys. Kokeilujaksoa ja kehystä koskevat tarkemmat tiedot, jotka perustuvat komission Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) teknisiin raportteihin (19) (20)„ esitetään tämän suosituksen liitteessä.

1.2

Ehdotettu kehys koostuu menetelmistä, joilla arvioidaan kemikaalin tai materiaalin turvallisuuteen ja kestävyyteen liittyviä näkökohtia. Kehyksen soveltamisesta saatavien tulosten avulla voidaan määritellä ”turvallisiksi ja kestäviksi suunniteltujen” kemikaalien ja materiaalien kriteerit sekä pisteytysjärjestelmät ja raja-arvot, jotka perustuvat saatuihin tuloksiin. Kriteerien määrittämisprosessi aloitetaan samanaikaisesti kehyksen tarkistamisen kanssa. Tämän suosituksen tarkoituksena on käynnistää arviointikehyksen testaaminen ja saada palautetta, jotta voidaan parantaa kehyksen merkityksellisyyttä, luotettavuutta ja toimivuutta.

1.3

Tämä suositus on osoitettu jäsenvaltioille, teollisuudelle, myös pienille ja keskisuurille yrityksille, tiedelaitoksille sekä tutkimus- ja teknologiaorganisaatioille, jotka toimivat tai työskentelevät kemikaalien ja materiaalien kehittämisen alalla. Siinä kehotetaan niitä hyödyntämään kehystä tutkimus- ja innovaatio-ohjelmissaan ja -toimissaan, jotka liittyvät kemikaaleihin tai materiaaleihin. Niitä kannustetaan myös viittaamaan kehykseen asiaa koskevissa politiikka- tai strategia-asiakirjoissaan.

1.4

Jäsenvaltioiden, teollisuuden, tiedelaitosten sekä tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden olisi varmistettava, että menetelmät, mallit ja data, joita tuotetaan ja käytetään kehystä sovellettaessa, ovat löydettävissä olevaa, saatavilla olevaa, yhteentoimivaa ja uudelleenkäytettävää dataa koskevien periaatteiden (FAIR) mukaisia.

2. JÄSENVALTIOIDEN KÄYTTÖTARKOITUKSET

Jäsenvaltioita kannustetaan

2.1

edistämään kehyksen hyödyntämistä kansallisissa tutkimus- ja innovointiohjelmissaan ja siten tukemaan kokeilujaksoa sovelluksilla ja käyttötapauksilla

2.2

lisäämään laadukkaan löydettävissä olevan, saatavilla olevan, yhteentoimivan ja uudelleenkäytettävän datan saatavuutta turvallisuuden ja kestävyyden arviointia varten sisällyttämällä tämä näkökohta kansallisiin tutkimus- ja innovointiohjelmiinsa ja muihin asiaan liittyviin toimintapolitiikkoihin tarvittaessa

2.3

tukemaan arviointimenetelmien, -mallien ja -työkalujen parantamista ja tuomaan uusia saataville, jotta ne voidaan sisällyttää kehykseen turvallisuuden ja kestävyyden arvioinnin parantamiseksi

2.4

tukemaan opetussuunnitelmien laatimista sen varmistamiseksi, että toimijat saavat koulutusta kehyksen toteuttamisen edellyttämästä osaamisesta.

3. TEOLLISUUDEN, TIEDELAITOSTEN SEKÄ TUTKIMUS- JA TEKNOLOGIAORGANISAATIOIDEN KÄYTTÖTARKOITUKSET

Teollisuutta (myös pk-yrityksiä), tiedelaitoksia sekä tutkimus- ja teknologiaorganisaatioita kannustetaan

3.1

hyödyntämään kehystä tutkimus- ja innovaatioprosesseissaan, joissa kehitetään kemikaaleja ja materiaaleja, ja siten tukemaan kokeilujaksoa

3.2

tuottamaan laadukasta löydettävissä olevaa, saatavilla olevaa, yhteentoimivaa ja uudelleenkäytettävää dataa turvallisuuden ja kestävyyden arviointia varten loukkaamatta teollis- ja tekijänoikeuksia ja ottamalla tarvittaessa huomioon tietoturvaan liittyvät näkökohdat

3.3

tukemaan sellaisten uusien arviointimenetelmien, -mallien ja -työkalujen kehittämistä ja saataville tuomista, jotka voidaan liittää kehykseen turvallisuuden ja kestävyyden arvioinnin parantamiseksi

3.4

tukemaan ammatillisen koulutuksen ja opetussuunnitelmien kehittämistä sen varmistamiseksi, että kehyksen toteuttamisessa tarvittavia taitoja opetetaan.

4. SUOSITUKSEN TOTEUTTAMISESTA RAPORTOINTI:

4.1

Jäsenvaltioita, teollisuutta, tiedelaitoksia sekä tutkimus- ja teknologiaorganisaatioita kannustetaan raportoimaan komissiolle tämän suosituksen toteuttamisesta kokeilujaksolla.

4.2

Komissio asettaa saataville raportoinnin helpottamiseen tarkoitetun raportointimallin. Raporttiin olisi sisällytettävä seuraavat tiedot:

—	Tieto siitä, miten jäsenvaltiot, teollisuus, yliopistot sekä tutkimus- ja teknologiaorganisaatiot hyödyntävät kehystä tutkimus- ja innovaatio-ohjelmissaan ja -toimissaan ja muutoin.

—	Kehyksen testaamiseen liittyvät aloitteet ja käyttötapaukset.

—	Aloitteet, jotka koskevat uusien menetelmien, mallien ja työkalujen kehittämistä turvallisuuden ja kestävyyden arviointia varten, sekä yhteenveto siitä, miten niistä saadut tulokset ovat saatavilla ja käytettävissä.

—	Aloitteet, jotka koskevat ”turvallisiksi ja kestäviksi suunniteltujen” kemikaalien ja materiaalien kehittämistä.

—	Arviointiraportit, joissa esitetään kehyksen testaamisesta saadut tulokset.

—	Kehyksen käytön aikana havaitut ongelmat ja pullonkaulat.

—	Tiedot käyttöön otetuista pisteytysjärjestelmistä ja raja-arvoista, jotka voivat tukea ”turvallisiksi ja kestäviksi suunniteltujen” kemikaalien ja materiaalien kriteerien määrittelyä tarkistetussa kehyksessä.

Tehty Brysselissä 8 päivänä joulukuuta 2022.

Komission puolesta

Mariya GABRIEL

Komission jäsen

(1) COM(2019) 640 final.

(2) COM/2021/390 final.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(4) COM(2020) 667 final.

(5) Määritelty kestävyyttä edistävässä kemikaalistrategiassa (COM(2020)667 final).

(6) Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. heinäkuuta 2020 kestävyyttä edistävästä kemikaalistrategiasta (2020/2531(RSP)), https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-9-2020-0201_FI.pdf

(7) Neuvoston päätelmät 6941/21, 15. maaliskuuta 2021, unionin kestävä kemikaalistrategia: tulosten aika, https://www.consilium.europa.eu/media/48827/st06941-en21.pdf

(8) COM(2020) 98 final.

(9) COM(2021) 400 final.

(10) COM(2022) 142 final.

(11) COM(2022) 141 final.

(12) Eurobarometri-kyselytutkimus (2020), Euroopan kansalaisten asenteet ympäristöä kohtaan – maaliskuu 2020, https://europa.eu/eurobarometer/surveys/detail/2257

(13) https://echa.europa.eu/candidate-list-table

(14) COM(2022) 142 final.

(15) Euroopan komissio 2021, Mapping study for the development of Sustainable by Design criteria, https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/f679c200-a314-11eb-9585-01aa75ed71a1/language-en

(16) Caldeira, C. ym.: Safe and Sustainable by Design chemicals and materials. Review of safety and sustainability dimensions, aspects, methods, indicators, and tools, EUR 30991 EN, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2022, ISBN 978-92-76–47560–6 (verkkoversio), doi:10.2760/879069 (verkkoversio), JRC127109. 2022.

(17) Euroopan komissio, Strategic Research and Innovation Plan for Safe and Sustainable Chemicals and Materials, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2022, ISBN 978-92-76–49115–6, doi 10.2777/876851.

(18) COM(2020) 667 final.

(19) Caldeira C., Farcal L., Moretti,C., ym., Safe and Sustainable by Design chemicals and materials. Review of safety and sustainability dimensions, aspects, methods, indicators, and tools, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2022, ISBN 978-92-76–47560–6, doi:10.2760/879069.

(20) Caldeira C., Farcal L., Garmendia, I., ym., Safe and sustainable by design chemicals and materials: Framework for the definition of safe and sustainable by design criteria for chemicals and materials, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2022, ISBN 978-92-76–53264–4, doi: 10.2760/487955.

LIITE

Kehys turvallisiksi ja kestäviksi suunniteltujen kemikaalien ja materiaalien tuleville määrittelykriteereille sekä kemikaalien ja materiaalien arviointimenettelylle

Sisällysluettelo

Turvallisiksi ja kestäviksi suunniteltuja kemikaaleja ja materiaaleja koskevan kehyksen perusperiaatteet

184

Kehyksen ominaisuudet ja rakenne

184

Vaihe 1: (Uudelleen)suunnittelua ohjaavat periaatteet

185

Vaihe 2: Turvallisuuden ja kestävyyden arviointi

188

4.1

Vaaran arviointi (alavaihe 1)

190

4.2

Ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät näkökohdat tuotannossa ja prosessoinnissa (alavaihe 2)

193

4.3

Ihmisten terveyteen ja ympäristöön liittyvät näkökohdat lopullisen käytön yhteydessä (alavaihe 3)

199

4.4

Ympäristökestävyyden arviointi (alavaihe 4)

199

Arviointimenettely ja raportointi

204

Yhteenveto turvallisuuden ja kestävyyden arviointia tukevista tietolähteistä

205

1. Turvallisiksi ja kestäviksi suunniteltuja kemikaaleja ja materiaaleja koskevan kehyksen perusperiaatteet

Uuden ”turvallisiksi ja kestäviksi suunnittelua” koskevan kehyksen kehittämistä varten on määritetty joukko periaatteita.

—	Määritellään hierarkia, jossa turvallisuus on ensimmäisenä tärkeysjärjestyksessä, jotta vältytään kielteisiksi osoittautuvilta korvaavilta ratkaisuilta.

—	Määritellään kemikaalien ja materiaalien suunnittelulle raja-arvot kestävän tutkimuksen ja innovoinnin edistämiseksi, nojautuen sekä niihin tietoihin, joihin viitataan EU:n kemikaalilainsäädännön vaatimuksissa, että näiden vaatimusten soveltamisalan ulkopuolisiin tietoihin.

—	Keskitytään iteratiivisesti minimoimaan ympäristöön kohdistuvia paineita käyttämällä dynaamisia rajoja ja raja-arvoja, jotta kehyksestä tulee innovointiprosessin ohella myös parannusten hallintaan soveltuva työkalu.

—

Varmistetaan, että haittavaikutuksista saatavilla olevaa tietoa käytetään optimaalisesti. Jokaista (uutta) kemikaalia tai materiaalia on verrattava koko kirjoon rakenteellisesti tai toiminnallisesti samanlaisia aineita, jotta voidaan arvioida kemikaalin tai materiaalin ennakoitua potentiaalia aiheuttaa ihmisten terveyteen tai ympäristöön kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia.

—

Tiedotetaan koko toimitusketjussa toimista, joihin on ryhdytty, kun tavoitteena on suunnitella turvallisia ja kestäviä kemikaaleja ja materiaaleja; asetetaan saataville kaikki merkitykselliset ja muut kuin salassapidettävät tiedot löydettävissä ja saatavilla olevassa, yhteentoimivassa ja uudelleenkäytettävässä muodossa, jotta voidaan lisätä avoimuutta ja vastuullisuutta sekä parantaa mahdollisuuksia noudattaa huolellisuusvelvoitetta.

—	Huolehditaan siitä, että eri sidosryhmät sekä teollisuuden edustajat ja päättäjät käyttävät kehystä johdonmukaisesti.

2. Kehyksen ominaisuudet ja rakenne

Ehdotettu turvalliseksi ja kestäväksi suunnittelua koskeva kehys on yleinen toimintamalli, joka on tarkoitettu kemikaalien ja materiaalien turvallisuus- ja kestävyyskriteerien arviointiin ja määrittämiseen koko innovaatioprosessin aikana. Sitä voidaan soveltaa uusien kemikaalien ja materiaalien kehittämiseen tai olemassa olevien kemikaalien ja materiaalien uudelleenarviointiin. Olemassa olevien kemikaalien ja materiaalien osalta kehystä voidaan käyttää i) tukemaan niiden tuotantoprosessien uudelleensuunnittelua, jotta niistä tulisi nykyistä turvallisempia ja kestävämpiä, arvioimalla vaihtoehtoisia prosesseja, tai ii) vertailemaan niitä käyttämällä turvalliseksi ja kestäväksi suunnittelun kriteereitä (esimerkiksi innovointia varten, jotta niitä voidaan korvata paremmin toimivilla kemikaaleilla tai materiaaleilla, tai valintaa varten toimintaketjun loppupään sovelluksissa).

Kehys koostuu (uudelleen)suunnitteluvaiheesta sekä turvallisuuden ja kestävyyden arvioinnista kemikaalin tai materiaalin elinkaaren eri vaiheissa, ja myös kemikaalin tai materiaalin tehtävä ja loppukäyttö (-käytöt) otetaan huomioon. Vaikka kehys ei ole tarkoitettu tuotteiden turvallisuuden ja kestävyyden arviointiin, siinä otetaan huomioon, miten kemikaaleja tai materiaaleja käytetään tuotteissa.

Turvalliseksi ja kestäväksi suunnittelua koskevassa kehyksessä on seuraavat kaksi osaa:

1.	(uudelleen)suunnitteluvaihe, jossa ehdotetaan suunnittelua ohjaavia periaatteita turvallisten ja kestävien kemikaalien ja materiaalien suunnittelua varten

2.	turvallisuuden ja kestävyyden arviointivaihe, jossa arvioidaan tietyn kemikaalin tai materiaalin turvallisuutta ja kestävyyttä.

Turvalliseksi ja kestäväksi suunnittelua koskevasta kehyksestä voi olla apua innovointiprosessin eri vaiheissa (suunnittelu, kokeellinen testaus ja prototyyppien luominen), kun tehdään päätöksiä innovaatiossa käytetyn lähestymistavan jatkamisesta, hylkäämisestä tai parantamisesta. Turvallisuuden ja kestävyyden arviointi pitäisi aloittaa innovointiprosessissa mahdollisimman varhain, jotta voidaan varmistaa, että kemikaalin tai materiaalin suunnittelussa sovelletaan turvalliseksi ja kestäväksi suunnittelun periaatteita. Sen jälkeen arviointi olisi tehtävä iteratiivisesti kehitysprosessin myöhemmissä vaiheissa sitä mukaa, kun lisää tietoa tulee saataville. Kehyksen toteuttamisessa tulisi olla joustavuutta, jotta voidaan varmistaa sen yhdenmukaisuus horisontaalisen tai tuotekohtaisen lainsäädännön taikka sääntelyä koskevien poikkeuksien kanssa.

Ehdotettu turvallisuuden ja kestävyyden arviointi perustuu hierarkkiseen lähestymistapaan, jossa tarkastellaan ensiksi turvallisuuteen liittyviä näkökohtia ja vasta niiden jälkeen kestävyyteen liittyviä näkökohtia.

Ensimmäisessä vaiheessa on varmistettava turvallisuus, ja tällöin kemikaaleja tai materiaaleja, joilla on tiettyjä (sekä ihmisten terveyteen että ympäristöön kohdistuvia) vaarallisia ominaisuuksia, on pidettävä suunnittelultaan kestämättöminä, vaikka niiden suunnittelussa olisi noudatettu suositeltuja suunnitteluperiaatteita tai vaikka niiden ympäristövaikutus olisi suhteellisen pieni. Jos kyseinen kemikaali tai materiaali täyttää turvallisuutta koskevat vähimmäiskriteerit, arviointia voidaan jatkaa ympäristökestävyyden näkökohtien tarkastelemiseen. Kehyksen tulevissa soveltamistavoissa arviointia voidaan täydentää myös sosioekonomista kestävyyttä koskevilla näkökohdilla.

Tämän vaiheittaisen lähestymistavan tarkoituksena on vähentää arvioinnin vaatimaa työmäärää, kun ”esteen” muodostavat ongelmat voidaan tunnistaa jo alkuvaiheissa. Jos kemikaalin tai materiaalin arvioinnissa havaitaan vaikkapa turvallisuuteen liittyviä ongelmia, elinkaariarviointi tehdään vasta, kun nämä huolenaiheet on selvitetty esimerkiksi tutkimalla, voidaanko turvallisuuteen liittyvät ongelmat ratkaista riskinhallintatoimenpiteillä. Eri vaiheet voidaan kuitenkin toteuttaa samanaikaisesti, jos se on kulloisenkin organisaation työskentelymenetelmien mukaan mahdollista.

3. Vaihe 1: (Uudelleen)suunnittelua ohjaavat periaatteet

Turvalliseksi ja kestäväksi suunnittelun kehyksessä ilmauksella ”suunnittelu” on kolme tasoa:

1)	molekyylitason suunnittelu, jolla tarkoitetaan uusien kemikaalien ja materiaalien suunnittelua niiden kemiallisen rakenteen perusteella;

2)	prosessitason suunnittelu, jonka tavoitteena on tehdä tuotantoprosessista aiempaa turvallisempi ja kestävämpi sekä vasta kehitysvaiheessa olevien että jo olemassa olevien kemikaalien ja materiaalien osalta;

3)	tuotetason suunnittelu, jossa turvalliseksi ja kestäväksi suunnittelun arvioinnin tulokset auttavat valitsemaan sellaisia kemikaaleja tai materiaaleja, jotka täyttävät sen lopputuotteen, jossa niitä käytetään, toiminnalliset vaatimukset.

Tämän vaiheen tarkoituksena on antaa ohjeita periaatteista, jotka on otettava huomioon (uudelleen)suunnitteluvaiheessa, jotta turvallisuuden ja kestävyyden arvioinnin tulos olisi mahdollisimman hyvä. Tässä vaiheessa olisi määritettävä tavoite, laajuus ja järjestelmän rajat, jotka määräävät kyseisen kemikaalin tai materiaalin arvioinnin parametrit. Tässä vaiheessa olisi valittava myös, arvioidaanko seosta yhtenä kokonaisuutena vai seosten komponentteja. Näiden periaatteiden noudattaminen ei välttämättä johda siihen, että kyseisten kemikaalien ja materiaalien turvallisuudesta ja kestävyydestä voitaisiin tehdä päätelmiä. Se edellyttää turvallisuuden ja kestävyyden arviointia seuraavassa vaiheessa.

Taulukossa 1 on yhteenveto suunnitteluperiaatteista (ei-tyhjentävä luettelo). Ne on johdettu tämänhetkisistä parhaista käytännöistä, joita ovat esimerkiksi vihreää kemiaa koskevat periaatteet (1), vihreää tekniikkaa koskevat periaatteet (2), kestävää kemiaa koskevat kriteerit (3), Saksan ympäristöviraston (UBA) kultaiset säännöt (4) ja kiertotalouden kemiaa koskevat periaatteet (5). Myös muita näihin parhaisiin käytäntöihin sisältyviä periaatteita voidaan ottaa huomioon.

Taulukko 1

Ei-tyhjentävä luettelo suunnittelua ohjaavista periaatteista, asiaan liittyviä määritelmiä ja esimerkkejä toimista (uudelleen)suunnitteluvaiheessa

Suunnitteluperiaate

Määritelmä

Esimerkkejä toimista

Materiaalitehokkuus

Sisällytetään kaikki prosessissa käytetyt kemikaalit tai materiaalit lopputuotteeseen tai otetaan ne huolellisesti talteen prosessissa. Näin käytetään vähemmän raaka-aineita ja tuotetaan vähemmän jätettä.

Maksimoidaan kemikaalien tai materiaalien hyödyntäminen reaktiossa niiden kulutuksen vähentämiseksi.

Tehostetaan reagoimattomien kemikaalien tai materiaalien talteenottoa.

Valitaan sellaisia materiaaleja ja prosesseja, joilla voidaan minimoida syntyvä jäte.

Määritetään kriittisten raaka-aineiden (6) käytön tarve, jotta se voidaan minimoida tai korvata toisilla aineilla.

Vaarallisten kemikaalien tai materiaalien käytön minimoiminen

Säilytetään tuotteiden toimivuus samalla kun vähennetään vaarallisten kemikaalien tai materiaalien käyttöä tai vältetään se kokonaan, mikäli mahdollista.

Käytetään parasta saatavilla olevaa teknologiaa, jotta vältetään altistuminen kemikaalin tai materiaalin elinkaaren kaikissa vaiheissa.

Vähennetään vaarallisten kemikaalien tai materiaalien käyttöä tuotantoprosesseissa ja/tai lopetetaan se kokonaan.

Suunnitellaan tuotantoprosesseja uudelleen vaarallisten kemikaalien/materiaalien käytön minimoimiseksi.

Poistetaan vaaralliset kemikaalit tai materiaalit lopputuotteista.

Energiatehokkuuden huomioon ottaminen suunnittelussa

Minimoidaan kemikaalin tai materiaalin valmistamiseen ja käyttöön tarvittava energia tuotantoprosessissa ja/tai tuotantoketjussa.

Valitaan tai kehitetään sellaisia (tuotanto)prosesseja,

a.	joihin sisältyy vaihtoehtoisia ja vähemmän energiaintensiivisiä tuotanto-/erottelutekniikoita

b.	joilla voidaan maksimoida energian uudelleenkäyttö (esim. lämpöverkkojen ja yhteistuotannon integrointi prosessiin)

c.	joissa on tavallista vähemmän tuotantovaiheita

d.	joissa käytetään katalyyttejä, myös entsyymejä

e.	joiden avulla voidaan vähentää tehottomuutta ja hyödyntää saatavilla olevaa jäännösenergiaa prosessissa tai valita tavallista alhaisemmassa lämpötilassa toimivia reaktioreittejä.

Uusiutuvien lähteiden käyttö

Säästetään resursseja suljettujen resurssikiertojen avulla tai käyttämällä uusiutuvia materiaali- ja energialähteitä.

Edistetään sellaisten raaka-aineiden käyttöä, jotka

a.	ovat uusiutuvia

b.	soveltuvat kiertotalouteen

c.	eivät aiheuta kilpailua käytettävissä olevasta maa-alasta

d.	eivät vaikuta kielteisesti biologiseen monimuotoisuuteen,

tai sellaisten prosessien käyttöä, joissa

a.	käytetään uusiutuvia energialähteitä, joiden päästöt ovat vähähiilisiä ja jotka eivät vaikuta kielteisesti biologiseen monimuotoisuuteen.

Vaarallisten päästöjen ehkäiseminen ja välttäminen

Käytetään sellaisia tekniikoita, joilla voidaan minimoida tai välttää vaaralliset päästöt taikka epäpuhtauksien pääseminen ympäristöön.

Valitaan sellaisia materiaaleja tai prosesseja, joilla

a.	voidaan minimoida vaarallisen jätteen ja vaarallisten sivutuotteiden syntyminen

b.	voidaan minimoida päästöjen aiheutuminen (esim. haihtuvat orgaaniset yhdisteet, orgaanisen hiilen kokonaismäärä, happamoittavat ja rehevöittävät saasteet sekä raskasmetallit).

Käyttöiän päättymisen huomioon ottaminen suunnittelussa

Suunnitellaan kemikaalit ja materiaalit siten, että ne hajoavat käyttöikänsä päättyessä sellaisiksi kemikaaleiksi, jotka eivät aiheuta riskiä ympäristölle tai ihmisille.

Suunnitellaan kemikaalit ja materiaalit siten, että ne sopivat uudelleenkäyttöön, jätteiden keruuseen ja lajitteluun sekä kierrättämiseen/uusiojalostukseen.

Vältetään käyttämästä sellaisia kemikaaleja tai materiaaleja, jotka vaikeuttavat käyttöiän päättymisen jälkeisiä prosesseja, kuten kierrätystä.

Valitaan materiaaleja, jotka ovat

a.	tavallista kestävämpiä (pidempi käyttöikä ja vähäisempi huoltotarve)

b.	helposti erotettavissa ja lajiteltavissa

c.	arvokkaita myös käytettyinä (kaupallinen hyödyntäminen)

d.	täysin biohajoavia sellaisissa käytöissä, joissa aineiden vapautumista ympäristöön tai jäteveteen ei voida välttää.

Koko elinkaaren huomioon ottaminen

Sovelletaan suunnitteluperiaatteita koko elinkaareen raaka-aineiden toimitusketjusta lopputuotteen käyttöiän päättymiseen.

Otetaan huomioon seuraavat seikat:

a.	käytetään uudelleenkäytettävää pakkausta arvioitavalle kemikaalille tai materiaalille sekä sen toimitusketjussa oleville kemikaaleille tai materiaaleille

b.	energiatehokas logistiikka (esim. vähennetään kuljetettavia määriä, vaihdetaan kuljetusvälinettä)

c.	lyhennetään kuljetusmatkoja toimitusketjussa.

4. Vaihe 2: Turvallisuuden ja kestävyyden arviointi

Kun suunnitteluperiaatteet on määritetty, seuraava vaihe on turvallisuuden ja kestävyyden arviointi, joka koostuu neljästä alavaiheesta. Kolmessa ensimmäisessä alavaiheessa käsitellään pääasiassa erilaisia kemikaalien tai materiaalien turvallisuuteen liittyviä näkökohtia. Nämä kolme alavaihetta perustuvat tietoon, jota on tuotettu EU:n nykyisen kemikaalilainsäädännön puitteissa (esimerkiksi kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annettu asetus (EY) N:o 1907/2006, luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta (CLP) annettu asetus (EY) N:o 1272/2008 tai työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva direktiivi 89/391/ETY), turvalliseksi ja kestäväksi suunnittelun t&i-soveltamiseen mukautetusti. Neljännessä alavaiheessa käsitellään kestävyyden ympäristönäkökohtaa. Sen mukaan, miten turvalliseksi ja kestäväksi suunnittelua koskevaa kehystä sovelletaan, voi olla hyödyllistä arvioida myös kestävyyden sosioekonomisia näkökohtia, joilla voidaan esimerkiksi täydentää varsinaista turvallisuuden ja kestävyyden arviointia kehyksen tulevissa sovellustavoissa.

Vaikka nämä neljä alavaihetta esitetään peräkkäin, ne voidaan toteuttaa myös samanaikaisesti sitä mukaa kuin kemikaalin tai materiaalin elinkaaren eri vaiheista tulee tietoa saataville, ja sen mukaan, onko arvioitava kemikaali tai materiaali uusi vai jo olemassa oleva.

Kukin alavaihe koostuu osa-alueista, joita voidaan mitata indikaattoreilla. Indikaattoreita arvioidaan kehyksessä ehdotetuilla menetelmillä. Kehystä sovellettaessa kriteerinä voi olla jokin näkökohta ja siihen liittyvä arviointimenetelmä sekä vähimmäisraja tai tavoitearvot (joihin päätös kemikaalin tai materiaalin turvallisuudesta tai kestävyydestä voi perustua). Tässä vaiheessa saatavana ovat alavaiheen 1 raja-arvot, sillä ne on määritetty EU:n kemikaalilainsäädännössä (CLP-asetus ja REACH-asetus).

Tässä vaiheessa turvalliseksi ja kestäväksi suunnittelun kehystä sovelletaan vain kemikaalien ja materiaalien kehittämisen innovointivaiheessa, kuten vaiheessa 1 on selitetty: se ei vaikuta kemikaaleja ja materiaaleja koskeviin unionin oikeudellisiin velvoitteisiin.

Alavaihe 1 – Vaaran arviointi (sisäiset ominaisuudet)

Tässä alavaiheessa tarkastellaan kemikaalin tai materiaalin sisäisiä ominaisuuksia, jotta saadaan käsitys sen vaaraprofiilista (7) (ihmisten terveydelle aiheutuvat vaarat, ympäristövaarat ja fysikaaliset vaarat), ennen kuin aletaan arvioida turvallisuutta sen tuotannon, prosessoinnin ja käytön aikana.

Alavaihe 2 – Ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät näkökohdat tuotannossa ja prosessoinnissa

Tässä alavaiheessa arvioidaan ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä näkökohtia kyseessä olevan kemikaalin tai materiaalin tuotannossa ja prosessoinnissa. Tuotannolla tarkoitetaan tuotantoprosessia raaka-aineiden hankinnasta kemikaalin tai materiaalin tuotantoon ja kierrätykseen tai jätteenkäsittelyyn saakka.

Tavoitteena on arvioida, aiheutuuko kyseisen kemikaalin tai materiaalin tuotannosta ja prosessoinnista riskejä työntekijöille, EU:n työterveys- tai -turvallisuusdirektiivien ja muiden säädösten mukaisesti.

Alavaihe 3 – Ihmisten terveyteen ja ympäristöön liittyvät näkökohdat lopullisen käytön yhteydessä

Tässä alavaiheessa arvioidaan kyseisen materiaalin tai kemikaalin lopulliseen käyttöön liittyviä vaaroja ja riskejä. Siinä tarkastellaan käyttökohtaista altistumista kemikaalille tai materiaalille ja siihen liittyviä riskejä.

Tavoitteena on arvioida, aiheutuuko kemikaalin tai materiaalin käytöstä sen lopullisen käyttötavan yhteydessä ihmisten terveyteen tai ympäristöön kohdistuvia riskejä.

Alavaihe 4 – Ympäristökestävyyden arviointi

Neljännessä alavaiheessa tarkastellaan ympäristökestävyyteen kohdistuvia vaikutuksia kemikaalin/materiaalin koko elinkaaren ajalta elinkaariarvioinnin avulla. Arviointi koskee useita vaikutusluokkia, kuten ilmastonmuutosta ja resurssien käyttöä. Tässä alavaiheessa käsitellään myös toksisuutta ja ekotoksisuutta. Niillä tarkoitetaan elinkaaripäästöistä aiheutuvia vaikutuksia, jotka kohdistuvat ihmisiin ja ympäristöön ympäristön osa-alueiden (ts. maaperän, veden ja ilman) sekä niiden välisen kulkeutumisen välityksellä mutta ei suoran altistumisen kautta (sitä käsitellään alavaiheessa 3).

1)	Kyseisen kemikaalin tai materiaalin vaaralliset ominaisuudet

2)	Ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät näkökohdat tuotannossa ja prosessoinnissa

3)	Kyseisen kemikaalin tai materiaalin lopulliseen käyttötapaan liittyvät vaarat ja riskit

4)	Ympäristövaikutukset kyseisen kemikaalin tai materiaalin elinkaaren aikana

Kuva 2: Havainnollistava kuvaus kemikaalin tai materiaalin turvallisuuteen ja kestävyyteen liittyvistä näkökohdista, joita on tarkasteltava turvallisuuden ja kestävyyden arvioinnissa. Värilliset laatikot ilmaisevat, mikä elinkaaren vaihe on otettava huomioon. Punainen piste tarkoittaa arvioitavaa kemikaalia tai materiaalia, kun taas keltaiset ja harmaat pisteet tarkoittavat kaikkia muita aineita, joita kemikaalista tai materiaalista vapautuu sen elinkaaren aikana (esim. muut myrkylliset kemikaalit, joita vapautuu raaka-aineita hankittaessa tai tuotantoprosessissa käytetyn energian vuoksi).

4.1 Vaaran arviointi (alavaihe 1)

EU:n kemikaalilainsäädännössä (REACH-asetus ja CLP-asetus) kemialliset vaarat jaetaan ihmisten terveydelle aiheutuviin vaaroihin, ympäristövaaroihin ja fysikaalisiin vaaroihin. Nämä vaarat jaetaan vielä vaaraluokkiin ja -kategorioihin, jotka sisältyvät arviointiin. Tavoitteena on määrittää joukko turvalliseksi ja kestäväksi suunnittelun kriteerejä kemikaalien ja materiaalien sisäisille ominaisuuksille, joilla voi olla ihmisiin tai ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Kriteerit perustuvat CLP-asetuksessa määritettyihin vaaraluokkiin ja -kategorioihin. Turvalliseksi ja kestäväksi suunnittelua koskeva arviointi on vapaaehtoinen, ja se kytkeytyy tutkimus- ja innovointitoimiin. Tämä arviointi voi siis olla laajempi kuin mainittujen asetusten kattama aineisto. Kolme tärkeintä vaarakategoriaa ovat seuraavat:

1.	ihmisten terveyden kannalta merkitykselliset sisäiset vaaralliset ominaisuudet (ihmisten terveydelle aiheutuvat vaarat)

2.	ympäristön kannalta merkitykselliset sisäiset vaaralliset ominaisuudet (ympäristövaarat)

3.	vaaralliset fysikaaliset ominaisuudet (fysikaaliset vaarat).

Turvalliseksi ja kestäväksi suunnittelussa sovellettava vaarallisten ominaisuuksien luokitus liittyy läheisesti Euroopan komission asiaa koskeviin aloitteisiin, joita ovat esimerkiksi kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia (8), kestäviä tuotteita koskeva asetusehdotus (9) ja EU:n kestävä rahoitus (10). Tarkempien tietojen saamiseksi arviointimenetelmistä on tutustuttava aineiden ja seosten luokitusta koskeviin kriteereihin, jotka on vahvistettu CLP-asetuksessa.

Testimenetelmiä koskevassa asetuksessa (11) säädetään testimenetelmistä, joita on käytettävä tuotettaessa tietoa vaarojen arviointiin. Nämä menetelmät perustuvat pitkälti OECD:n kemikaalien testausohjeisiin (12), jotka ovat maailmanlaajuisesti keskeisimpiä työkaluja arvioitaessa kemikaalien mahdollisia ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi CLP-kriteerien soveltamista vaarallisiin ominaisuuksiin koskevassa ECHAn ohjeasiakirjassa Guidance on the Application of the CLP Criteria (13) suositellaan menetelmiä vaarallisten ominaisuuksien arviointiin. Lisätietoa arviointimenetelmistä on myös Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) ohjeasiakirjassa Tietovaatimuksia ja kemikaaliturvallisuusarviointia koskevat ohjeet (14), jossa kuvataan tietovaatimukset ja se, miten ne täytetään REACH-asetuksen mukaisesti. Turvalliseksi ja kestäväksi suunnittelun arviointiin liittyvässä luokituksessa voidaan ottaa huomioon myös muita vaaraluokkia, esimerkiksi seuraavat: hitaasti hajoavat, biokertyvät ja myrkylliset (PBT) aineet; erittäin hitaasti hajoavat ja erittäin voimakkaasti biokertyvät (vPvB) aineet; hitaasti hajoavat, kulkeutuvat ja myrkylliset (PMT) aineet; erittäin hitaasti hajoavat ja erittäin kulkeutuvat (vPvM) aineet; hormonitoimintaa häiritsevät aineet. Vaikka nämä vaaraluokat eivät ole vielä käytössä CLP-asetuksen nojalla, alustavia ja kehitteillä olevia kriteerejä voidaan jo silti soveltaa.

Taulukossa 2 (15) esitettyjen näkökohtien arviointiin ehdotetaan porrastettua lähestymistapaa tietojen saatavuuden mukaan. Koska uusista vastikään kehitetyistä kemikaaleista tai materiaaleista voi olla saatavilla vain vähän tietoa prosessin alussa, porrastettu lähestymistapa on hyödyllinen, sillä sen avulla voidaan luonnehtia vaaroja mahdollisimman varhain jo innovointivaiheessa (ts. kemikaalin tai materiaalin suunnittelun aikana) käyttämällä datan ja tietämyksen tuottamisessa esimerkiksi ns. uuden lähestymistavan menetelmiä (new approach methodologies, NAM). Porrastetun lähestymistavan avulla voidaan tunnistaa mahdollisesti vaarallisia kemikaaleja tai materiaaleja jo varhaisessa vaiheessa innovointiprosessia ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä (esimerkiksi vaaran tarkemmasta arvioinnista, aineen seulonnasta tai lisätietojen edellyttämisestä kyseisen kemikaalin tai aineen elinkaaren ajalta). Suurikapasiteettista seulontaa, tietokonepohjaisia malleja, interpolointia ja muita vaihtoehtoisia lähestymistapoja tulisi käyttää aluksi siten, että vain kaikkein lupaavimmat kandidaatit (muita vaarattomammat kemikaalit tai materiaalit) testataan porrastetun lähestymistavan seuraavissa vaiheissa soveltaen markkinoille saatettavia kemikaaleja koskevia sääntelyvaatimuksia. Jos arviointi tehdään olemassa olevalle (ts. markkinoilla jo olevalle) kemikaalille, uuden lähestymistavan menetelmiä voidaan käyttää tietovaatimuksien täyttämiseen tarvittavien puuttuvien tietojen hankkimiseksi taulukossa 2 mainittujen näkökohtien osalta. Myös saatavilla olevat tutkimustiedot olisi arvioitava ennen kuin päätetään lisätutkimusten tarpeesta, etenkin jos niissä olisi käytettävä koe-eläimiä.

Taulukko 2

Luettelo alavaiheessa 1 merkityksellisistä näkökohdista (vaarallisista ominaisuuksista)

Ryhmän määritelmä

Ihmisten terveydelle aiheutuvat vaarat

Ympäristövaarat

Fysikaaliset vaarat

Ryhmä A:

Sisältää kaikkein haitallisimmat aineet (kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian mukaisesti), myös erityistä huolta aiheuttavat aineet (SVHC-aineet) (eli aineet, jotka täyttävät REACH-asetuksen 57 artiklan a–f kohdassa esitetyt kriteerit ja jotka on tunnistettu REACH-asetuksen 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti (16), (17),

—	Syöpää aiheuttava, kat. 1A tai 1B

—	Sukusolujen perimää vaurioittava, kat. 1A tai 1B

—	Lisääntymiselle/kehitykselle vaarallinen, kat. 1A tai 1B

—	Hormonitoiminnan häiriintyminen, kat. 1 (ihmisten terveys)

—	Hengitysteiden herkistyminen, kat. 1

—	Elinkohtainen myrkyllisyys toistuva altistuminen (STOT-RE), kat. 1, myös immunotoksisuus ja neurotoksisuus

—	Hitaasti hajoava, biokertyvä ja myrkyllinen / erittäin hitaasti hajoava ja erittäin voimakkaasti biokertyvä (PBT/vPvB)

—	Hitaasti hajoava, kulkeutuva ja myrkyllinen / erittäin hitaasti hajoava ja erittäin kulkeutuva (PMT/vPvM) (18)

—	Hormonitoimintaa häiritsevä, kat. 1 (ympäristö)

Ryhmä B:

Sisältää ne huolta aiheuttavat aineet, jotka on kuvattu kestävyyttä edistävässä kemikaalistrategiassa ja määritelty kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetusehdotuksen (19) 2 artiklan 28 kohdassa mutta jotka eivät sisälly ryhmään A.

—	Ihon herkistyminen, kat 1

—	Syöpää aiheuttava, kat. 2

—	Sukusolujen perimää vaurioittava, kat. 2

—	Lisääntymiselle/kehitykselle vaarallinen, kat. 2

—

Elinkohtainen myrkyllisyys – toistuva altistuminen (STOT-RE), kat. 2

—	Elinkohtainen myrkyllisyys – kerta-altistuminen (STOT-SE), kat. 1 ja 2

—	Hormonitoiminnan häiriintyminen, kat. 2 (ihmisten terveys)

—	Otsonikerrokselle vaarallinen

—	Krooninen ympäristömyrkyllisyys (krooninen myrkyllisyys vesieliöille)

—	Hormonitoiminnan häiriintyminen, kat. 2 (ympäristö)

Ryhmä C:

Sisältää ryhmien A ja B ulkopuoliset muut vaaraluokat

—	Välitön myrkyllisyys

—	Ihosyövyttävyys

—	Ihoärsytys

—	Vakava silmävaurio/silmä-ärsytys

—	Aspiraatiovaara (kat. 1)

—	Elinkohtainen myrkyllisyys kerta-altistuminen (STOT-SE), kat. 3

—	Välitön ympäristömyrkyllisyys (välitön myrkyllisyys vesieliöille)

—

Räjähteet

—	Syttyvät kaasut, nesteet ja kiinteät aineet

—	Hapettavat kaasut, nesteet ja kiinteät aineet

—	Paineen alaiset kaasut

—	Itsereaktiivisuus

—	Pyroforiset nesteet, kiinteät aineet

—	Itsestään kuumeneminen

—	Kehittää syttyviä kaasuja joutuessaan kosketuksiin veden kanssa

—	Orgaaniset peroksidit

—	Syövyttävyys

—	Flegmatoidut räjähteet

4.2 Ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät näkökohdat tuotannossa ja prosessoinnissa (alavaihe 2)

Tähän alavaiheeseen sisältyvät näkökohdat liittyvät työterveyteen ja -turvallisuuteen kemikaalin tai materiaalin tuotannon ja prosessoinnin aikana. Riski olisi arvioitava kemikaalin tai materiaalin aiheuttamien vaarojen, eri prosessien aikaisen altistumisen ja käytössä olevien riskinhallintatoimenpiteiden yhdistelmänä.

Tässä arvioinnin osassa on tärkeää määrittää kaikki tuotannon ja prosessoinnin vaiheet, niistä jokaisessa käytettävät aineet (esim. raakakemikaalit tai -materiaalit, valmistuksen apuaineet) sekä aineet, joita voi syntyä prosessien aikana (haihtuvat orgaaniset yhdisteet, sivutuotteet jne.), ja selvittää niistä aiheutuvat vaarat ja riskit työntekijöille. Työntekijän altistumisen todennäköisyys ja mahdollinen altistumisreitti (hengitys, iho, nieleminen) määräytyvät toimintaolosuhteiden (aineen käyttötapa prosessissa, suljettu/avoin prosessi, aineen pitoisuus valmisteessa) sekä vapautumispotentiaalin (haihtuvuus, pölyävyys, fugasiteetti, lämpötila, paine) ja käytössä olevien riskinhallintatoimenpiteiden (esim. kohdepoisto) perusteella.

Kuten alavaiheessa 1, voidaan soveltaa porrastettua lähestymistapaa sen mukaan, onko tietoa saatavilla.

Työpaikan turvallisuuden arviointiin ja riskienhallintaan on saatavilla erilaisia laadullisia/yksinkertaistettuja malleja (riskien luokitteluun perustuvia ns. control banding -malleja). Nämä mallit on tarkoitettu työpaikan riskien luonnehtimiseen ensimmäisen portaan lähestymistapaa käyttäen, kun saatavilla ei ole kaikkea tietoa, jota määrällisen arvioinnin toteuttaminen edellyttää. Mallit perustuvat pisteiden antamiseen tai tasojen määrittämiseen joillekin seuraavista muuttujista, jotka on otettava huomioon riskinluonnehdinnassa:

—	kemikaaleista aiheutuvat vaarat

—	altistumisen taajuus ja kesto

—	käytettävän tai tuotteeseen sisältyvän kemikaalin tai materiaalin määrä

—	kyseisen kemikaalin tai materiaalin fysikaaliset ominaisuudet, kuten haihtuvuus tai pölyävyys

—	toimintaolosuhteet

—	käytössä olevien riskinhallintatoimenpiteiden tyyppi.

Malleja on kahdenlaisia: on malleja, joilla arvioidaan potentiaalista altistumisriskiä (nämä mallit eivät sisällä toteutettuja ehkäisytoimenpiteitä mitattavana muuttujana), ja malleja, joilla arvioidaan oletettua altistumisriskiä (näillä malleilla arvioidaan lopullista riskiä, ja niissä otetaan huomioon mahdolliset toteutetut ehkäisytoimenpiteet).

Tuloksena saadaan eri riskitasojen mukainen kategorisointi, jonka avulla voidaan määrittää, onko riski hyväksyttävä, ja se, minkätyyppisiä ehkäisytoimenpiteitä on tarvittaessa sovellettava.

Yksi alavaiheeseen 2 suositelluista arviointityökaluista on esimerkiksi porrastettu kohdennettu riskinarviointityökalu (TRA), jonka on kehittänyt ECETOC (Euroopan ekotoksikologian ja kemikaalien toksikologian keskus). ECETOC TRA (20) kehitettiin helpottamaan kemikaalien rekisteröintiä REACH-asetuksen mukaisesti, ja sen lisäksi, että teollisuus käyttää sitä laajalti, myös pienet ja keskisuuret yritykset tuntevat sen. Tätä työkalua käytettäessä on suositeltavaa soveltaa ECHAn toimintaohjeita (Luku R12: Käytön kuvaus (21)) kyseisen kemikaalin tai materiaalin käytön määrittämiseksi eri vaiheissa, sillä työkalussa käytetään näitä toimintaohjeita viitteenä. Saatavilla on myös muita malleja ja työkaluja, kuten Chesar (22) (merkityksellinen myös alavaiheessa 3, jossa annetaan tarkempia tietoja), Kansainvälisen työjärjestön (ILOn) malli (23), saksalainen vaarallisten aineiden sarakemalli (Hazardous Substances Column Model), jota tukee työpaikan vaarallisten aineiden valvontaan tarkoitettu helppokäyttöinen työkalu (EMKG) (24), INRS-malli (25); alankomaalainen Stoffenmanager-malli (26) ja belgialainen REGETOX-malli (27).

Taulukossa 3 on esimerkkejä merkityksellisistä näkökohdista ja indikaattoreista, joita arvioidaan alavaiheessa 2. Ne on mukautettu saksalaisesta vaarallisten aineiden sarakemallista, jonka on kehittänyt Saksan lakisääteisestä työtapaturmavakuutuksesta vastaavan elimen työterveyden ja työturvallisuuden osasto (28). Ihmisten terveydelle aiheutuvien kroonisten vaarojen osalta ne noudattelevat vaaraluokkien ryhmittelyä alavaiheessa 1. Sarakemalli on kehitetty ensisijaisesti tueksi vaarallisten aineiden korvaamista koskevaan arviointiin, mutta lähestymistapaa voidaan mukauttaa muihinkin tarkoituksiin samoja tietoja käyttäen.

Taulukko 3

Esimerkkejä alavaiheessa 2 merkityksellisistä näkökohdista ja indikaattoreista; mukautettu saksalaisesta vaarallisten aineiden sarakemallista

Näkökohta

Alanäkökohdat ja indikaattorit

Ihmisten terveydelle aiheutuvat välittömät vaarat

Ihmisten terveydelle aiheutuvat krooniset vaarat

Fysikaaliset ominaisuudet

Vapautumiskäyttäytymisestä johtuvat vaarat

Prosessointiin liittyvä riskitekijä

Erittäin suuren riskin prosessi

—	Välittömästi myrkylliset aineet tai seokset, kat. 1 tai 2 (H300, H310, H330)

—	Aineet tai seokset, jotka kehittävät erittäin myrkyllisiä kaasuja joutuessaan kosketuksiin happojen kanssa (EUH032)

—	Samanlaiset ihmisiin kohdistuvat vaarat kuin alavaiheen 1 ryhmässä A

—	Epästabiilit räjähtävät aineet tai seokset (H200)

—	Räjähtävät aineet, seokset tai esineet, vaarallisuusluokat 1.1 (H201), 1.2 (H202), 1.3 (H203), 1.4 (H204), 1.5 (H205) ja 1.6 (ei vaaralauseketta)

—	Syttyvät kaasut, kat. 1A (H220, H230, H231, H232) sekä kat. 1B ja 2 (H221)

—	Pyroforiset kaasut (H232)

—	Syttyvät nesteet, kat. 1 (H224)

—	Itsereaktiiviset aineet tai seokset, tyypit A (H240) ja B (H241)

—	Orgaaniset peroksidit, tyypit A (H240) ja B (H241)

—	Pyroforiset nesteet tai kiinteät aineet, kat. 1 (H250)

—	Aineet tai seokset, jotka kehittävät syttyviä kaasuja joutuessaan kosketuksiin veden kanssa, kat. 1 (H260)

—	Hapettavat nesteet tai kiinteät aineet, kat. 1 (H271)

—

Kaasut

—	Nesteet, joiden höyrynpaine on > 250 hPa (mbar)

—	Pölyä muodostavat kiinteät aineet

—	Avoin prosessointi

—	Mahdollisuus suoraan ihokosketukseen

—	Käyttö suurella alalla

—	Kokonaan tai osittain avoin rakenne, luonnollinen ilmanvaihto

Suuren riskin prosessi

—	Välittömästi myrkylliset aineet tai seokset, kat. 3 (H301, H311, H331)

—	Aineet tai seokset, jotka ovat myrkyllisiä joutuessaan silmään (EUH070)

—	Aineet tai seokset, jotka kehittävät myrkyllisiä kaasuja joutuessaan kosketuksiin veden tai happojen kanssa (EUH029, EUH031)

—	Elinkohtaisesti myrkylliset aineet tai seokset (kerta-altistuminen), kat. 1: Elinvaurio (H370)

—	Ihoa herkistävät aineet tai seokset (H317, Sh)

—	Hengityselimiä herkistävät aineet tai seokset (H334, Sa)

—	Ihoa syövyttävät aineet tai seokset, kat. 1, 1A (H314)

—	Samanlaiset ihmisiin kohdistuvat vaarat kuin alavaiheen 1 ryhmässä B

—	Aerosolit, kat. 1 (H222 ja H229)

—	Syttyvät nesteet, kat. 2 (H225)

—	Syttyvät kiinteät aineet, kat. 1 (H228)

—	Itsereaktiiviset aineet tai seokset, tyypit C ja D (H242)

—	Orgaaniset peroksidit, tyypit C ja D (H242)

—	Itsestään kuumenevat aineet tai seokset, kat. 1 (H251)

—	Aineet tai seokset, jotka kehittävät syttyviä kaasuja joutuessaan kosketuksiin veden kanssa, kat. 2 (H261)

—	Hapettavat kaasut, kat. 1 (H270)

—	Hapettavat nesteet tai kiinteät aineet, kat. 2 (H272)

—	Flegmatoidut räjähteet, kat. 1 (H206) ja kat. 2 (H207)

—	Aineet tai seokset, joilla on tiettyjä ominaisuuksia (EUH001, EUH014, EUH018, EUH019, EUH044)

—	Nesteet, joiden höyrynpaine on 50–250 hPa (mbar)

—	Osittain avoin rakenne; prosessiin liittyvä aukko, jossa yksinkertainen poistojärjestelmä; avoin rakenne, jossa yksinkertainen poistojärjestelmä

Keskisuuren riskin prosessi

—	Välittömästi myrkylliset aineet tai seokset, kat. 4 (H302, H312, H332)

—	Elinkohtaisesti myrkylliset aineet tai seokset (kerta-altistuminen), kat. 2: Mahdollinen elinvaurio (H371)

—	Ihoa syövyttävät aineet tai seokset, kat. 1B, 1C (H314)

—	Silmiä vaurioittavat aineet tai seokset (H318)

—	Hengityselimiä syövyttävät aineet tai seokset (EUH071)

—	Myrkyttömät kaasut, jotka voivat aiheuttaa tukehtumisen syrjäyttämällä ilman (esim. typpi)

—	Samanlaiset ihmisiin kohdistuvat vaarat kuin alavaiheen 1 ryhmässä C paitsi ne, jotka on lueteltu kohdassa ”ihmisten terveydelle aiheutuvat välittömät vaarat” (vasen sarake).

—	Aerosolit, kat. 2 (H223 ja H229)

—	Syttyvät nesteet, kat. 3 (H226)

—	Syttyvät kiinteät aineet, kat. 2 (H228)

—	Itsereaktiiviset aineet tai seokset, tyypit E ja F (H242)

—	Orgaaniset peroksidit, tyypit E ja F (H242)

—	Itsestään kuumenevat aineet tai seokset, kat. 2 (H252)

—	Aineet tai seokset, jotka kehittävät syttyviä kaasuja joutuessaan kosketuksiin veden kanssa, kat. 3 (H261)

—	Hapettavat nesteet tai kiinteät aineet, kat. 3 (H272)

—	Paineen alaiset kaasut (H280, H281)

—	Metalleja syövyttävät aineet (H290)

—	Flegmatoidut räjähteet, kat. 3 (H207) ja kat. 4 (H208)

—	Nesteet, joiden höyrynpaine on 10–50 hPa (mbar), vettä lukuun ottamatta

—	Suljettu prosessi, jossa altistuminen on mahdollista esim. täyttämisen, näytteenoton tai siivouksen aikana

—	Suljettu rakenne, tiiviyttä ei varmistettu; osittain avoin rakenne, jossa tehokas poistojärjestelmä

Pienen riskin prosessi

—	Ihoa ärsyttävät aineet tai seokset (H315)

—	Silmiä ärsyttävät aineet tai seokset (H319)

—	Ihovaurio kosteassa ympäristössä työskenneltäessä

—	Aineet tai seokset, joihin liittyy aspiraatiovaara (H304)

—	Ihoa vaurioittavat aineet tai seokset (EUH066)

—	Elinkohtaisesti myrkylliset aineet tai seokset (kerta-altistuminen), kat. 3: hengityselinten ärsytys (H335)

—	Elinkohtaisesti myrkylliset aineet tai seokset (kerta-altistuminen), kat. 3: uneliaisuus, huimaus (H336)

—	Muilla tavoin kroonisesti haitalliset aineet (ei vaaralauseketta)*

—	Aerosolit, kat. 3 (H229 ei lausekkeita H222, H223)

—	Muut kuin helposti syttyvät aineet tai seokset (leimahduslämpötila > 60–100 °C, ei vaaralauseketta)

—	Itsereaktiiviset aineet/seokset, tyyppi G (ei vaaralauseketta)

—	Orgaaniset peroksidit, tyyppi G (ei vaaralauseketta)

—	Nesteet, joiden höyrynpaine on 2–10 hPa (mbar)

—	Suljettu rakenne, tiiviys varmistettu; osittain suljettu rakenne, jossa sisäänrakennettu poistojärjestelmä; osittain avoin rakenne, jossa erittäin tehokas poistojärjestelmä

Vähäinen riski

Aineet, jotka eivät aiheuta huolta sisäisten vaarallisten ominaisuuksiensa vuoksi alavaiheen 1 perusteella (ts. aineet, joita ei ole luokiteltu ryhmään A, B tai C)

—	Nesteet, joiden höyrynpaine on < 2 hPa (mbar)

—	Kiinteät aineet, jotka eivät muodosta pölyä

4.3 Ihmisten terveyteen ja ympäristöön liittyvät näkökohdat lopullisen käytön yhteydessä (alavaihe 3)

Tässä alavaiheessa arvioidaan ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia kyseessä olevan kemikaalin tai materiaalin varsinaisen käytön yhteydessä. Kuten alavaiheessa 2, käyttöolosuhteet määrittävät kemikaalille tai materiaalille altistumisen todennäköisyyden sekä mahdolliset altistumisreitit (kaikki merkitykselliset reitit) ja ihmisten terveyteen kohdistuvat myrkylliset vaikutukset, myös käyttöajan aikaisen altistumisen osalta, sekä ympäristöön kohdistuvat myrkylliset vaikutukset (esim. huuhtelukäytöt, kuten jätevedenpuhdistamon effluentteihin päätyvä shampoo).

Riskiä luonnehditaan yhdistelmänä, joka sisältää sekä kemikaalin tai materiaalin vaarat että arvioinnin ihmisten terveyden ja ympäristön ennakoidusta altistumisesta vaaroille kyseisen kemikaalin tai materiaalin käytön aikana.

Tietoja kemikaalin tai materiaalin sisäisistä ominaisuuksista tarvitaan turvallisuusarvioinnissa, ja ne ovat pääasiassa samoja vaarallisia ominaisuuksia, joita arvioidaan alavaiheessa 1: fysikaaliset vaarat, ympäristövaarat ja ihmisten terveydelle aiheutuvat vaarat.

Tietoa tarvitaan myös muista fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista, jotta voidaan määrittää kyseisen kemikaalin tai materiaalin käyttäytyminen ympäristössä, arvioida altistumista ja määrittää altistumisreitti (tai -reitit) sekä luonnehtia riskiä (esimerkiksi sellaisia ominaisuuksia kuin kemikaalin tai materiaalin fysikaalista olomuotoa ja höyrynpainetta, joilla on merkitystä ihmisten terveyden kannalta, tai vesiliukoisuutta ja oktanoli/vesi-jakautumiskerrointa (Log Kow), joilla on merkitystä ympäristön kannalta).

Jotta altistumista voidaan arvioida, on erityisen tärkeää määrittää kyseisen kemikaalin tai materiaalin käyttö ja kuvata sitä sekä määritellä kemikaalin tai materiaalin käyttöolosuhteet antamalla tietoa altistumisen taajuudesta ja kestosta sekä käytön yhteydessä käytettävästä tai käyttöön sisältyvästä kemikaalin tai materiaalin määrästä, ja lisäksi on esitettävä kemikaalin tai materiaalin käyttöohjeet. Jos kemikaalilla tai materiaalilla on useita mahdollisia käyttöjä, ihannetapauksessa olisi arvioitava myös eri altistumisreitit.

Kuten edellisissäkin alavaiheissa, myös tässä alavaiheessa lähestymistapaa voidaan optimoida sen mukaan, arvioidaanko uutta vai jo olemassa olevaa kemikaalia ja millaista tietoa siitä on saatavana.

Alavaiheen 2 tavoin on suositeltavaa käyttää ECHAn toimintaohjeita (Luku R12: Käytön kuvaus21) lähtökohtana kyseisen kemikaalin tai materiaalin käytön määrittämiselle tässä alavaiheessa. Luvun R12 toimintaohjeissa on luettelo tuote- ja esinekategorioista. Monissa saatavilla olevista altistumisen arviointityökaluista (esim. ECETOC TRA20) käytetään näitä kuvauskategorioita syötteenä altistumisen ja turvallisuuden arvioinnissa.

Kemikaaliturvallisuuden arviointi- ja raportointityökalu (Chesar)22 on toinen kemikaalin/materiaalin turvallisuuden arviointiin suositeltu työkalu. ECHA on kehittänyt työkalun avuksi yrityksille kemikaaliturvallisuusraporttien (CSR) ja altistumisskenaarioiden (ES) laatimiseen jäsennellysti, yhdenmukaistetusti, avoimesti ja tehokkaasti. Tähän sisältyvät aineeseen liittyvien tietojen ilmoittaminen (merkitykselliset fysikaalis-kemialliset ja käyttäytymiseen ympäristössä liittyvät tiedot sekä vaaratiedot), aineen käyttöjen kuvaaminen, altistumisen arvioinnin tekeminen sekä turvallisen käytön edellytysten määrittäminen, altistumisestimaattien laatiminen ja sen osoittaminen, että riskit ovat hallinnassa. Chesarissa on useita altistumisen arviointityökaluja altistumisen arvioinnin tekemistä varten: ECETOC TRA -työkalu on tarkoitettu työntekijöiden ja kuluttajien altistumisen arviointiin, kun taas EUSES-työkalu on tarkoitettu ympäristön altistumisen arviointiin. Nämä työkalut edellyttävät ennakoitujen käyttöolosuhteiden syöttämistä lähtötiedoiksi. Teollisuuden toimijoiden laatimiin käyttökarttoihin on koottu tietoa kemikaalien käytöistä ja käyttöolosuhteista kulloisellakin toimialalla yhdenmukaisella ja jäsennellyllä tavalla. Ne sisältävät syöttöparametrit työntekijöiden altistumisen arviointiin (SWED), kuluttajien altistumisen arviointiin (SCED) ja ympäristön altistumisen arviointiin (SPERC). Nykyiset käyttökartat ovat saatavana Chesar-järjestelmään sopivassa tiedostomuodossa osoitteessa https://www.echa.europa.eu/csr-es-roadmap/use-maps/use-maps-library. Chesarissa on mahdollista dokumentoida myös muilla työkaluilla laaditut altistumisestimaatit tai mitattua altistumisdataa. Joistakin työkaluista, kuten ConsExposta29, tuotokset voidaan viedä suoraan Chesariin.

Kuten alavaiheessa 2, myös ylempien vaiheiden työkaluja (esim. ConsExpo (29)) tai teollisuuden tiettyjen tuotetyyppien ja esineiden arviointiin kehittämiä toimialakohtaisia työkaluja voidaan käyttää, jos saatavilla on sellaista dataa, jota niiden käyttö edellyttää.

4.4 Ympäristökestävyyden arviointi (alavaihe 4)

Tämä alavaihe koskee kyseessä olevan kemikaalin tai materiaalin ympäristökestävyyteen liittyvien näkökohtien arviointia, ja siinä keskitytään kemikaalin tai materiaalin ympäristövaikutuksiin koko arvoketjussa.

Kun arvioidaan kemikaalin tai materiaalin ympäristökestävyyttä, on tehtävä toimintoperusteinen elinkaarianalyysi, joka kattaa koko elinkaaren. Jos uudella kemikaalilla tai materiaalilla on useita mahdollisia käyttöjä tai jos sitä voidaan tuottaa useilla tuotantotavoilla, on tehtävä useita elinkaarianalyyseja, joissa otetaan huomioon kukin tuotantotapa, käyttö ja käyttöiän päättyminen. Kemikaalin tai materiaalin eri käyttöjä koskevat elinkaarianalyysitutkimukset on tehtävä mieluiten samoja mallintamisperiaatteita soveltamalla, jotta voidaan varmistaa, että analyysit on tehty yhdenmukaisesti ja että tulokset ovat vertailukelpoisia. Sen vuoksi on suositeltavaa, että elinkaarianalyysin tekemistä ohjaavana periaatteena käytetään tuotteiden ympäristöjalanjälkeä koskevaa menetelmää30 aina kun mahdollista.

Ympäristöjalanjäljen vaikutuksen arviointimenetelmää suositellaan käytettäväksi silloin, kun arvioidaan tuotteiden elinkaaren ympäristötehokkuutta (30). Se koostuu joukosta vaikutuksia, jotka on vähintään arvioitava. Muita näkökohtia, jotka eivät vielä kaikilta osin sisälly nykyisiin elinkaarianalyysikäytäntöihin, on mahdollisesti arvioitava tapauskohtaisesti käyttämällä indikaattoreita, joita nimenomaan tähän tarkoitukseen voidaan kehittää.

Kun otetaan huomioon, että nykyiset ympäristövaikutukset ovat laaja-alaisempia kuin mitä ympäristöjalanjälkeä koskevalla menetelmällä voidaan arvioida, on mahdollista, että arviointiin on otettava tulevaisuudessa mukaan myös muita vaikutuksia.

Ympäristöjalanjälkeä koskeva menetelmä on saatavana osoitteessa https://eplca.jrc.ec.europa.eu/LCDN/developerEF.xhtml, ja sen perusteena olevia malleja ja karakterisointikertoimia on sovellettava viimeisimmän ympäristöjalanjälkeä koskevan viitepaketin mukaisesti. Huomioon otettavat näkökohdat sekä tämän suosituksen julkaisuhetkellä käytössä olevat indikaattorit ja menetelmät on esitetty taulukossa 5, jota tulee pitää kuitenkin vain ohjeellisena esimerkkinä, koska suositellut menetelmät kehittyvät koko ajan.

Taulukko 5

Ympäristöjalanjälkeä koskevaan menetelmään liittyvät näkökohdat, indikaattorit ja menetelmät alavaiheeseen 4

Elinkaarianalyysin arvioinnin taso/näkökohdat	Alanäkökohta	Indikaattori ja yksikkö	Suositeltu vaikutusarvioinnin oletusmenetelmä
Myrkyllisyys	Myrkyllisyys ihmiselle, syöpää aiheuttavat vaikutukset	Myrkyllisyyden vertailuyksikkö ihmisillä (CTUh)	Perustuu USEtox2.1-malliin (Fantke ym., 2017 (31)), sellaisena kuin se on mukautettuna julkaisussa Saouter ym., 2018 (32)
	Myrkyllisyys ihmiselle, muut kuin syöpää aiheuttavat vaikutukset	Myrkyllisyyden vertailuyksikkö ihmisillä (CTUh)	Perustuu USEtox2.1-malliin (Fantke ym., 2017 (31)), sellaisena kuin se on mukautettuna julkaisussa Saouter ym., 2018 (32)
	Ekotoksisuus makeassa vedessä	Myrkyllisyyden vertailuyksikkö ekosysteemeille (CTUe)	Perustuu USEtox2.1-malliin (Fantke ym., 2017 (31)), sellaisena kuin se on mukautettuna julkaisussa Saouter ym., 2018 (32)
Ilmastonmuutos	Ilmastonmuutos	Ilmaston lämmityspotentiaali (GWP100, kg CO2-ekv.)	Bernin malli – ilmaston lämmityspotentiaali (GWP) 100 vuoden ajanjaksolla (perustuu julkaisuun IPCC, 2013 (33))
Pilaantuminen	Otsonikato	Otsonituhopotentiaali (ODP) (kg CFC-11-ekv.)	EDIP-malli, joka perustuu Maailman ilmatieteellisen järjestön (WMO) määrittämään otsonituhopotentiaaliin määrittelemättömällä ajanjaksolla (WMO, 2014 (34)+ integroinnit)
	Hiukkaset / hengitettävät epäorgaaniset aineet	Ihmisten terveyteen kohdistuvat vaikutukset, jotka liittyvät altistumiseen PM2.5:lle (tautien esiintyvyydet (35))	PM-malli (Fantke ym., 2016 (37)) julkaisussa UNEP, 2016 (36)
	Ionisoiva säteily, vaikutukset ihmisten terveyteen	Ihmisten altistuminen U235:lle (kBq U235)	Julkaisussa Dreicer ym. 1995 kehitetty ihmisten terveyteen kohdistuvien vaikutusten malli (Frischknecht ym., 2000 (38))
	Otsonin valokemiallinen muodostuminen	Alailmakehän otsonipitoisuuden kasvu (kg NMVOC-ekv.)	LOTOS-EUROS (Van Zelm ym., 2008 (39)) sellaisena kuin se on sovellettuna julkaisussa ReCiPe 2008
	Happamoituminen	Accumulated Exceedance -malli (mol H+-ekv.)	Accumulated exceedance -malli (Posch ym., 2008 (40); Seppälä ym., 2006 (41))
	Rehevöityminen maalla	Accumulated Exceedance -malli (mol N-ekv.)	Accumulated exceedance -malli (Seppälä ym., 2006 (41), Posch ym., 2008 (40))
	Rehevöityminen makeassa vedessä	Makean veden ympäristöihin pääsevien ravinteiden osuus (P, kg P-ekv.)	EUTREND-malli (Struijs ym., 2009 (42)) sellaisena kuin se on sovellettuna julkaisussa ReCiPe 2008
	Rehevöityminen merivedessä	Meriympäristöihin päätyvien ravinteiden osuus (N, kg N-ekv.)	EUTREND-malli (Struijs ym., 2009 (42)) sellaisena kuin se on sovellettuna julkaisussa ReCiPe 2008
Luonnonvarat	Maankäyttö	Maaperän laatuindeksi (43) (Bioottinen tuotanto, eroosionkestävyys, mekaaninen suodatus ja pohjavesien uusiutuminen), dimensioton	Maaperän laatuindeksi, joka perustuu LANCA-malliin (De Laurentiis ym., 2019 (44)) ja LANCA CF:n versioon 2.5 (Horn & Maier, 2018 (45))
	Vedenkulutus	Vesiniukkuuspotentiaali (niukkuuspainotettu vedenkulutus, veden käyttö suhteessa alueelliseen vesiniukkuuteen, m3-ekv.)	Available WAter REmaining (AWARE) -malli (Boulay ym., 2018 (46); UNEP, 2016 (37))
	Luonnonvarojen käyttö, mineraalit ja metallit	Abioottisten luonnonvarojen ehtyminen (ADP – luonnonvarat, kg Sb-ekv.)	CML (Guinée ym., 2002 (47)) ja (Van Oers ym. 2002 (48))
	Luonnonvarojen käyttö, energiankantajat	Abioottisten luonnonvarojen ehtyminen – fossiiliset polttoaineet (ADP – fossiiliset luonnonvarat, MJ) (49)	CML (Guinée ym., 2002 (47)) ja (Van Oers ym., 2002 (48))

5. Arviointimenettely ja raportointi

Kun turvalliseksi ja kestäväksi suunnittelun kehystä sovelletaan kemikaaliin tai materiaaliin, tulokseksi saadaan kolme tuotosta:

1.	tieto siitä, onko turvalliseksi ja kestäväksi suunnittelun periaatteita noudatettu (uudelleen)suunnitteluvaiheessa;

2.	turvallisuuden ja kestävyyden arviointi;

3.	yhteenvedon tuloksista sisältävä tulostaulu.

Kaikille nykyisille näkökohdille ja indikaattoreille ei ole määritetty raja-arvoja (niitä käytetään pääasiassa sääntelyyn liittyvien turvallisuusnäkökohtien yhteydessä). Tämä tarkoittaa sitä, että kriteerit eivät ole täydellisiä niiden näkökohtien ja indikaattorien osalta, joilla ei ole raja-arvoja. Näissä tapauksissa käytännöllinen lähestymistapa testauksessa on vertailla arvioitavana olevaa kemikaalia/materiaalia niihin kemikaaleihin/materiaaleihin, jotka mahdollisesti korvataan, sen mukaan, miten tällä hetkellä toimitaan käytettäessä vaihtoehtoisia arviointimenetelmiä. Uusien kemikaalien tai materiaalien yhteydessä vertailun olisi perustuttava toiminnallisuuteen. Tämä lähestymistapa johtaa suhteellisiin parannuksiin, jotka perustuvat vertailtavien kemikaalien tai materiaalien suorituskykyyn.

Komissio asettaa tulosten esittämiseen tarkoitetut lomakkeet sekä niiden graafiseen visualisointiin tarkoitetun ehdotuksen saataville verkkoon.

Turvallisuuden ja kestävyyden arvioinnin alavaiheessa 1 on neljä arviointitasoa.

—	Taso 0 – kriteeriryhmän A kemikaalit tai materiaalit (esim. kaikkein haitallisimpina pidetyt aineet, mukaan lukien SVHC-aineet).

—	Taso 1 – kriteeriryhmän B kemikaalit tai materiaalit (esim. aineet, joilla on kroonisia ihmisten terveyteen tai ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia, ja huolta aiheuttavat aineet, jotka eivät sisälly ryhmään A).

—	Taso 2 – kriteeriryhmän C kemikaalit tai materiaalit (esim. aineet, joilla on muita vaarallisia ominaisuuksia).

—

Taso 3 – kemikaalit tai materiaalit, jotka eivät sisälly mihinkään edellisissä kriteeriryhmissä lueteltuihin vaarakategorioihin. Näiden tasojen osalta on pidettävä mielessä, että kyseessä oleva kemikaali tai materiaali voi yhä olla haitallinen tietyissä käytöissä sellaisesta riskiperspektiivistä katsottuna, joka ei sisälly yleisiin vaarakriteereihin ja jossa on otettava huomioon käyttökohtaiset altistumisolosuhteet.

Ryhmissä A, B ja C luetellut näkökohdat (taulukko 2) ovat hierarkkisia. Ne on siis arvioitava yksi toisensa jälkeen, ja seuraavaan näkökohtaan liittyvä kriteeri arvioidaan vain, jos edellinen kriteeri on täyttynyt.

Jos on näyttöä siitä, että kyseessä olevalla kemikaalilla tai materiaalilla on jokin arvioitavana olevaan vaarallisten ominaisuuksien ryhmään sisältyvä vaarallinen ominaisuus, turvalliseksi ja kestäväksi suunnittelun arvioinnissa ei tarvitse kerätä tietoa saman ryhmän muista ominaisuuksista. Tällä pyritään yksinkertaistamaan arviointia, helpottamaan tietojen keräämistä ja eliminoimaan ongelmalliset kemikaalit ja materiaalit nopeammin ja jo tutkimus- ja kehitysprosessin alkuvaiheessa. Seuraavan kriteerin arviointiin siirtyminen edellyttää kuitenkin sitä, että kaikista saman kriteeriryhmän näkökohdista esitetään näyttöä.

Turvallisuuden ja kestävyyden arvioinnin alavaiheissa 2, 3 ja 4 on suositeltavaa raportoida analysoidun tapauksen arviointi kokonaisuudessaan ja ilmoittaa myös, mitä menetelmiä on käytetty. Lisäksi on suositeltavaa verrata alavaiheista saatuja tuloksia korvattavaan kemikaaliin tai materiaaliin, jotta nähdään, onko korvaava kemikaali parempi (vertaileva arviointi). Lopulliseen turvalliseksi ja kestäväksi suunnittelua koskevaan raporttiin olisi sisällytettävä alavaiheissa 2, 3 ja 4 saadut tulokset sekä määritettävä ne näkökohdat ja indikaattorit, joilla on suurin vaikutus turvallisuuteen ja kestävyyteen. Alavaiheiden 2, 3 ja 4 kriteerit tulee määritellä tapauskohtaisesti saatujen tulosten perusteella, koska tarvittavat turvallisuuteen ja kestävyyteen liittyvät toimenpiteet vaihtelevat eri kemikaalien ja materiaalien mukaan.

6. Yhteenveto turvallisuuden ja kestävyyden arviointia tukevista tietolähteistä

Lähtökohtaisesti ja alavaiheiden 1–4 kuvauksessa mainittujen työkalujen lisäksi voidaan konsultoida ensin seuraavia lähteitä etenkin olemassa olevien kemikaalien vaarallisia ominaisuuksia koskevien tietojen osalta: ECHAn Tietoa kemikaaleista -sivusto (50) (myös luokitusten ja merkintöjen luettelo (51) ja EUCLEF (52)), Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) kemiallisia vaaroja koskeva tietokanta (OpenFoodTox) (53), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) eChemPortal (54) sekä Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluviraston (EPA) CompTox (55).

Ympäristöjalanjäljen arviointia varten elinkaari-inventaariota koskevia data-aineistoja (LCI) on saatavana komission perustamalla ja hallinnoimalla European Platform for Life Cycle Assessment -alustalla (56). Ympäristöjalanjälkeen sovellettavia data-aineistoja tulisi käyttää, jos tällainen sopiva aineisto on saatavilla. Laajempi alusta, jolla voi hakea tietoa eri tietokannoista, on Global LCA Data Access Network (57). Tällä alustalla on myös työkaluja eri lähteistä saatujen data-aineistojen yhdenmukaistamiseen.

Käyttöiän päättymistä koskevan skenaarion mallintamiseksi tarvitaan hyvin monenlaista tietoa sen mukaan, millaista kemikaalia tai materiaalia arvioidaan, ja tämän takia on vaikea määrittää sopivia tietolähteitä. Suositeltava lähde käyttöiän päättymistä koskeville yleisille tilastoille on Eurostatin tietokanta (58), jossa on tietoa jätteenkäsittelystä Euroopassa. Myös valmistajien toimialajärjestöt julkaisevat hyödyllistä lisätietoa, ja ne julkaisevat usein tutkimuksia ja tilastoja oman toimialansa kestävyydestä.

(1) Anastas, P. ja Warner, J. (1998), Green Chemistry: Theory and Practice, Oxford University Press, New York, s. 30.

(2) Anastas, P. T. and Zimmerman, J. B. (2003), ”Peer Reviewed: Design Through the 12 Principles of Green Engineering”, Environmental Science & Technology 37(5), 94A–101A: https://doi.org/10.1021/es032373g

(3) UBA (2009), ”Sustainable Chemistry: Positions and Criteria of the Federal Environment Agency”, s. 6; https://www.umweltbundesamt.de/en/publikationen/sustainable-chemistry

(4) UBA (2016), ”Guide on sustainable chemicals – A decision tool for substance manufacturers, formulators and end users of chemicals”: https://www.umweltbundesamt.de/en/publikationen/guide-on-sustainable-chemicals

(5) Keijer, T., Bakker, V., Slootweg, J. C. (2019), ”Circular chemistry to enable a circular economy”, Nature chemistry 11(3), s. 190–195: https://doi.org/10.1038/s41557-019-0226-9

(6) https://ec.europa.eu/growth/sectors/raw-materials/areas-specific-interest/critical-raw-materials_en

(7) Vaaralla tarkoitetaan ominaisuutta tai joukkoa ominaisuuksia, jotka tekevät aineesta vaarallisen (ECHAn terminologiaportaalin mukainen määritelmä, ks. https://echa-term.echa.europa.eu/).

(8) COM(2020) 667 final.

(9) COM(2022) 142 final.

(10) Technical Working Group, Part B-Annex: Technical Screening Criteria, maaliskuu 2022. https://wwfeu.awsassets.panda.org/downloads/220330_sustainable_finance_platform_finance_report_remaining_environmental_objectives.pdf

(11) Neuvoston asetus (EY) N:o 440/2008.

(12) https://www.oecd.org/chemicalsafety/testing/

(13) https://echa.europa.eu/guidance-documents/guidance-on-clp

(14) https://echa.europa.eu/guidance-documents/guidance-on-information-requirements-and-chemical-safety-assessment

(15) Taulukkoa 2 tarkistetaan kokeilujakson jälkeen.

(16) REACH-asetuksen 57 artiklan a alakohta – syöpää aiheuttavat aineet, kategoria 1A tai 1B; REACH-asetuksen 57 artiklan b alakohta – sukusolujen perimää vaurioittavat aineet, kategoria 1A tai 1B; REACH-asetuksen 57 artiklan c alakohta – lisääntymiselle vaaralliset aineet, kategoria 1A tai 1B; REACH-asetuksen 57 artiklan d alakohta – hitaasti hajoavat, biokertyvät ja myrkylliset aineet (PBT-aineet); REACH-asetuksen 57 artiklan e alakohta – erittäin hitaasti hajoavat ja erittäin voimakkaasti biokertyvät aineet (vPvB-aineet); REACH-asetuksen 57 artiklan f alakohta – samantasoiseen huoleen aihetta antavat aineet, joilla on todennäköisiä vakavia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja/tai ympäristöön.

(17) Jotkin aineet, joilla on muita vaarallisia ominaisuuksia (esim. STOT RE), voidaan luokitella erityistä huolta aiheuttaviksi, koska ne antavat aihetta ”samantasoiseen huoleen” (ks. REACH-asetuksen 57 artiklan f alakohta).

(18) Kaikkien PMT- ja vPvM-aineiden sisällyttäminen kaikkein haitallisimpien aineiden alaryhmään edellyttää tarkempaa arviointia.

(19) Ehdotus asetukseksi kestävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista (COM(2022) 142 final). artiklan 28 kohta: ”Huolta aiheuttavalla aineella” tarkoitetaan ainetta, joka

a)	täyttää asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa säädetyt kriteerit ja on tunnistettu kyseisen asetuksen 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti; tai

on luokiteltu asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa johonkin seuraavista vaaraluokista tai vaarakategorioista:

—	syöpää aiheuttava, kategoriat 1 ja 2,

—	sukusolujen perimää vaurioittava, kategoriat 1 ja 2,

—	lisääntymiselle vaarallinen, kategoriat 1 ja 2,

—	hengitysteiden herkistyminen, kategoria 1,

—	ihon herkistyminen, kategoria 1,

—	krooninen vaarallisuus vesiympäristölle, kategoriat 1–4,

—	otsonikerrokselle vaarallinen,

—	elinkohtainen myrkyllisyys – toistuva altistuminen, kategoriat 1 ja 2,

—	elinkohtainen myrkyllisyys – kerta-altistuminen, kategoriat 1 ja 2, tai

c)	vaikuttaa kielteisesti materiaalien uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen tuotteessa, joka sisältää kyseistä ainetta.

(20) ECETOCin TRA-työkalu: https://www.ecetoc.org/tools/tra-main/

(21) https://echa.europa.eu/documents/10162/17224/information_requirements_r12_fi.pdf

(22) Kemikaaliturvallisuusarviointi- ja raportointityökalu, https://chesar.echa.europa.eu/home

(23) ILO – International Chemical Control Toolkit, https://www.ilo.org/legacy/english/protection/safework/ctrl_banding/toolkit/icct/

(24) Työpaikan vaarallisten aineiden valvontaan tarkoitettu helppokäyttöinen työkalu (EMKG), https://www.baua.de/EN/Topics/Work-design/Hazardous-substances/EMKG/Easy-to-use-workplace-control-scheme-EMKG_node.html

(25) INRS-malli, https://www.inrs.fr/media.html?refINRS=ND%202233

(26) Stoffenmanager, https://stoffenmanager.com/en/

(27) Réseau de Gestion des Risques Toxicologiques (REGETOX 2000), http://www.regetox.med.ulg.ac.be/accueil_fr.htm

(28) The GHS Column Model 2020 – An aid to substitute assessment, toimittanut Smola T., Institut für Arbeitsschutz der Deutschen Gesetzlichen Unfallversicherung (IFA), https://www.dguv.de/ifa/praxishilfen/hazardous-substances/ghs-spaltenmodell-zur-substitutionspruefung/index.jsp

(29) https://www.rivm.nl/en/consexpo

(30) C (2021) 9332 final.

(31) USEtox®2.0-dokumentaatio (versio 1), http://usetox.org. https://doi.org/10.11581/DTU:00000011

(32) REACH-asetuksen ja EFSAn tietokannan käyttö syöttötietojen saamiseksi USEtox-malliin, ks. julkaisu EUR 29495 EN, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2018, ISBN 978-92-79–98183–8, Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) 114227, https://doi.org/10.2760/611799

(33) Anthropogenic and Natural Radiative Forcing. Teoksessa: Climate change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. T.F. Stocker, D. Qin, G.-K. Plattner, M. Tignor, S.K. Allen, J. Doschung, A. Nauels, Y. Xia, V. Bex ja P.M. Midgley, Eds. Cambridge University Press, s. 659–740, doi:10.1017/CBO9781107415324.018.

(34) Scientific Assessment of Ozone Depletion: 2014, Global Ozone Research and Monitoring Project Report No. 55, Geneve, Sveitsi. Haettu osoitteesta https://csl.noaa.gov/assessments/ozone/2014/preface.html

(35) Yksikön nimitys on vaihdettu alkuperäislähteen (UNEP, 2016) ilmauksesta ”Kuolemat” ilmaukseen ”Tautien esiintyvyydet”.

(36) Health impacts of fine particulate matter. Teoksessa: Frischknecht, R., Jolliet, O. (toim.), Global Guidance for Life Cycle Impact Assessment Indicators: Volume 1. UNEP/SETAC Life Cycle Initiative, Pariisi, s. 76–99. Haettu osoitteesta www.lifecycleinitiative.org/applying-lca/lcia-cf/

(37) Global guidance for life cycle impact assessment indicators: Volume 1, ISBN: 978-92-807–3630–4. Haettu osoitteesta https://www.ecocostsvalue.com/EVR/img/references%20others/global-guidance-lcia-v.1-1.pdf

(38) Human health damages due to ionising radiation in life cycle impact assessment. Environmental Impact Assessment Review. https://doi.org/10.1016/S0195-9255(99)00042-6

(39) ”European characterisation factors for damage to human health caused by PM10 and ozone in life cycle impact assessment”, Atmospheric Environment 42, s. 441–453. https://doi.org/10.1016/j.atmosenv.2007.09.072

(40) ”The role of atmospheric dispersion models and ecosystem sensitivity in the determination of characterisation factors for acidifying and eutrophying emissions in LCIA”, The International Journal of Life Cycle Assessment, 13, s. 477–486, https://doi.org/10.1007/s11367-008-0025-9

(41) ”Country-dependent Characterisation Factors for Acidification and Terrestrial Eutrophication Based on Accumulated Exceedance as an Impact Category Indicator”, The International Journal of Life Cycle Assessment 11(6), s. 403–416, https://doi.org/10.1065/lca2005.06.215

(42) Aquatic Eutrophication. Luku 6 teoksessa: Goedkoop, M., Heijungs, R., Huijbregts, M.A.J., De Schryver, A., Struijs, J., Van Zelm, R. (2009). ReCiPe 2008. A Life Cycle Impact Assessment Method Which Comprises Harmonised Category Indicators at the Midpoint and the Endpoint Level. Report I: Characterisation Factors, First Edition.

(43) JRC on muodostanut tämän indikaattorin neljästä indikaattorista, jotka on esitetty maankäytöstä aiheutuvien vaikutusten arviointia koskevassa LANCA-mallissa (De Laurentiis ym. 2019).

(44) ”Soil quality index: Exploring options for a comprehensive assessment of land use impacts in LCA”, Journal of Cleaner Production, 215, s. 63–74, https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2018.12.238

(45) LANCA®- Characterization Factors for Life Cycle Impact Assessment, versio 2.5, marraskuu 2018. Haettu osoitteesta http://publica.fraunhofer.de/documents/N-379310.html

(46) ”The WULCA consensus characterization model for water scarcity footprints: assessing impacts of water consumption based on available water remaining (AWARE)”, The International Journal of Life Cycle Assessment 23(2), s. 368–378, https://doi.org/10.1007/s11367-017-1333-8

(47) ”Handbook on Life Cycle Assessment: Operational Guide to the ISO Standards”, sarja: Eco-efficiency in industry and science, Kluwer Academic Publishers, Dordrecht: https://doi.org/10.1007/BF02978897

(48) Abiotic Resource Depletion in LCA. Road and Hydraulic Engineering Institute, Ministry of Transport and Water, Amsterdam

(49) ILCD-virtaluettelossa ja tässä suosituksessa uraani sisältyy energiankantajien luetteloon. Sitä mitataan megajouleina.

(50) ECHAn Tietoa kemikaaleista: https://echa.europa.eu/information-on-chemicals

(51) https://echa.europa.eu/information-on-chemicals/cl-inventory-database

(52) https://echa.europa.eu/legislation-finder

(53) EFSAn kemiallisia vaaroja koskeva tietokanta (OpenFoodTox): https://www.efsa.europa.eu/en/microstrategy/openfoodtox

(54) OECD:n eChemPortal: https://www.echemportal.org/echemportal/

(55) Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluviraston (EPA) CompTox Chemicals Dashboard: https://comptox.epa.gov/dashboard/

(56) European Platform on Life Cycle Assessment. https://eplca.jrc.ec.europa.eu/LCDN/contactListEF.xhtml

(57) Global LCA Data Access Network: https://www.globallcadataaccess.org/

(58) https://ec.europa.eu/eurostat/web/main/data/database