(1)

Venäjä käynnisti 24 päivänä helmikuuta 2022 provosoimattoman aseellisen hyökkäyksen Ukrainaan, minkä Euroopan unioni on tuominnut ehdottoman jyrkästi. Hyökkäyksen seurauksena Euroopan unioniin tulee ennennäkemätön määrä sotaa pakenevia ja suojaa hakevia ihmisiä. Ukrainasta pakenemaan ja kodeistaan siirtymään joutuneiden ihmisten määrä on noussut noin neljään miljoonaan.

(2)

Komissio luonnosteli 8 päivänä maaliskuuta 2022 annetussa tiedonannossaan ”Euroopan solidaarisuus pakolaisia ja Ukrainan sotaa pakenevia kohtaan” (1) merkittävää tukea, jonka EU on asettanut saataville Venäjän hyökkäyksen vuoksi Ukrainasta pakenevien ihmisten sekä heitä vastaanottavien jäsenvaltioiden avuksi. Tähän sisältyvät suora humanitaarinen apu, kiireellinen pelastuspalveluapu ja rajoilla annettava tuki. Sotaa pakeneville annetaan myös selkeä oikeudellinen asema, jonka myötä he voivat saada välitöntä suojelua EU:ssa.

(3)

Komissio esitti 23 päivänä maaliskuuta 2022 annetussa tiedonannossaan ”Ukrainan sotaa pakenevien vastaanottaminen: Eurooppa valmistautuu vastaamaan tarpeisiin” (2) toimenpiteitä, joilla autetaan Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen vuoksi pakenevia ihmisiä ja varmistetaan, että he voivat käyttää oikeuksiaan. Toimenpiteisiin kuuluu suojan, humanitaarisen avun ja terveydenhuollon tarjoamista koskevien välittömien toimenpiteiden lisäksi myös toimia, joilla varmistetaan, että ihmiset integroituvat joustavasti isäntämaihin ja että heillä on mahdollisuus koulutukseen, asumiseen ja työskentelyyn. Viranomaiset, kansalaisjärjestöt ja vapaaehtoiset jäsenvaltioissa ja etenkin maissa, joihin pakolaiset ensin saapuvat (Puola, Romania, Slovakia ja Unkari), mutta myös lopullisissa kohdemaissa tekevät kaikkensa antaakseen tukea ja suojaa ihmisille, jotka pakenevat Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen vuoksi.

(4)

Neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2022/382 (3), jolla otettiin käyttöön direktiivissä 2001/55/EY (4) säädetty tilapäisen suojelun mekanismi, tarjotaan Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen vuoksi pakeneville ihmisille selkeä oikeudellinen asema heti, kun he saapuvat Euroopan unioniin. Tilapäinen suojelu on aluksi voimassa yhden vuoden, ja se voidaan uusia kaksi kertaa ilman eri toimenpiteitä kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Tilapäinen suojelu käsittää oleskeluluvan, sosiaalietuudet ja terveydenhuollon sekä mahdollisuuden koulutukseen, asumiseen ja työskentelyyn.

(5)

Direktiivin 2001/55/EY 12 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on annettava tilapäistä suojelua saaville henkilöille lupa työskennellä toisen palveluksessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana ammattiin sovellettavia sääntöjä noudattaen ja osallistua aikuisille tarkoitettuun koulutukseen, ammattikoulutukseen ja käytännön työharjoitteluun.

(6)

Oikeus päästä työmarkkinoille on keskeinen osa tilapäistä suojelua. Kokemukset osoittavat, että EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten ja erityisesti pakolaisten on usein otettava vastaan koulutustasoaan alempi työpaikka. (5) Yksinkertaisella ja nopealla tunnustamismekanismilla edistetään merkittävästi sen varmistamista, että tilapäistä suojelua saavat henkilöt voivat työskennellä pätevyyttään vastaavissa ammateissa. Näin helpotetaan heidän integroitumistaan ja voidaan hyödyntää paremmin heidän osaamistaan, mistä on etua sekä yksittäisille ihmisille että vastaanottavalle yhteisölle. Sillä myös varmistetaan, että ihmiset saavat merkityksellistä kokemusta ja osaamista tilapäisen suojelun aikana, mikä tuo lisäarvoa heidän ammattipätevyyteensä, kun he palaavat kotimaahansa.

(7)

Komission kotouttamista ja osallisuutta koskevassa toimintasuunnitelmassa 2021–2027 (6) myönnetään, että pakolaisten ja maahanmuuttajien nopeamman ja oikeudenmukaisemman työmarkkinoille integroinnin kannalta on keskeisen tärkeää helpottaa EU:n ulkopuolisissa maissa hankittujen tutkintojen tunnustamista ja parantaa niiden vertailtavuutta EU:n tutkintojen kanssa. Siinä myös todetaan, että monet korkeasti koulutetut maahanmuuttajat ja pakolaiset – erityisesti naiset – ovat ylikoulutettuja työhönsä, mikä saattaa johtaa heidän taitojensa heikkenemiseen. Toimintasuunnitelmassa kannustetaan jäsenvaltioita varmistamaan, että ulkomaisten tutkintojen tunnustamismenettelyt ovat nopeita, oikeudenmukaisia, läpinäkyviä ja kohtuuhintaisia.

(8)

Jos jäsenvaltio on päättänyt säännellä tiettyä ammattia (7), tilapäistä suojelua saavien henkilöiden on saatava ammattipätevyytensä tunnustettua, jotta he voivat harjoittaa säänneltyä toimintaa palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana kyseissä ammatissa. Jäsenvaltiosta riippuen näihin voi kuulua esimerkiksi erilaisia terveys-, opetus-, oikeus-, sosiaali- tai käsityöalan ammatteja. Kolmansien maiden kansalaisten ammattipätevyyden tunnustaminen tapahtuu kansallisella tasolla, ja siihen sovelletaan vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädäntöä ja menettelyjä, jollei sovelleta kansainvälisiä sopimuksia.

(9)

Muissa kuin säännellyissä ammateissa työntekoa koskevia vaatimuksia ei säännellä lailla, ja ne voivat vaihdella hyvin erityisistä hyvin yleisiin. Näissä ammateissa ei ole lainsäädännöllisiä esteitä palkata henkilöä, jonka tutkintoa ei ole tunnustettu, eikä käytössä ole yhtä ainoaa menettelyä, jolla tutkinnot tunnustetaan sääntelemättömien ammattien harjoittamista varten. (8)

(10)

Joissakin jäsenvaltioissa ja joillakin alueilla esiintyy työntekijäpulaa useissa ammateissa teollisissa ekosysteemeissä (9), myös useissa säännellyissä ammateissa. Ammattipätevyyden tunnustamisella voidaan osaltaan käsitellä joitakin näistä puutteista ja saavuttaa tasapainoisemmat työmarkkinat.

(11)

Ammattipätevyyden tunnustamista olisi täydennettävä kehyksellä, jolla mahdollistetaan ammattien harjoittaminen käytännössä, vältetään byrokraattiset esteet ja tarjotaan apua sitä tarvitseville.

(12)

Sotaa pakeneville ihmisille tutkinnon tunnustaminen ei ole ensimmäisenä tärkeysjärjestyksessä. On kuitenkin tärkeää antaa ohjeita ja perustietoa, jotta ihmiset saavat ne käyttöönsä heti, kun he tarvitsevat niitä. Jäsenvaltioiden tarjoamien tietojen lisäksi komissio perusti verkkosivuston ”EU:n solidaarinen tuki Ukrainalle” (10).

(13)

Neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2022/382 säädetään, että jäsenvaltioiden on sovellettava joko tilapäistä suojelua tai kansallisen lainsäädännön mukaista asianmukaista suojelua Ukrainan kansalaisten lisäksi muiden EU-maiden kuin Ukrainan kansalaisiin, jotka voivat todistaa, että he asuivat laillisesti Ukrainassa ennen 24 päivää helmikuuta 2022 pysyvän oleskeluluvan perusteella. Näin ollen komissio kannustaa jäsenvaltioita soveltamaan tätä suositusta – siinä määrin kuin se on mahdollista kansallisen lainsäädännön mukaisesti – tilapäistä suojelua saavien henkilöiden lisäksi ihmisiin, jotka ovat paenneet Venäjän hyökkäyksen vuoksi Ukrainasta ja joihin sovelletaan kansallisen lainsäädännön mukaista asianmukaista suojelua edellä mainitun päätöksen mukaisesti.

(14)

Direktiiviä 2005/36/EY (11) ei sovelleta kolmansien maiden kansalaisiin, mukaan lukien tilapäistä suojelua saavat henkilöt. Siihen sisältyy sääntöjä, jotka koskevat EU:n kansalaisten kolmansissa maissa suorittamien tutkintojen tunnustamista. Siinä velvoitetaan jäsenvaltiot olemaan tunnustamatta mitään direktiivin III osaston III luvussa lueteltuihin ammatteihin liittyviä EU:n kansalaisten tai muiden kuin EU:n kansalaisten tutkintoja, elleivät kyseisessä luvussa säädetyt koulutusta koskevat vähimmäisvaatimukset täyty. Näitä ammatteja ovat lääkärit, tietyt erikoislääkärit, yleissairaanhoidosta vastaavat sairaanhoitajat, hammaslääkärit, eläinlääkärit, kätilöt, proviisorit ja arkkitehdit. Jos Venäjän hyökkäystä pakenevat ammattihenkilöt eivät täytä näitä koulutusta koskevia vähimmäisvaatimuksia, on keskeisen tärkeää löytää ratkaisuja, joiden avulla he voivat saada puuttuvan pätevyyden tai integroitua asianmukaisesti ja nopeasti työmarkkinoille.

(15)

Tämänhetkisessä tilanteessa maahan tulee nopeasti hyvin suuri määrä ihmisiä, joista monet voivat olla hyvin koulutettuja. Jäsenvaltioiden vakiintuneita tunnustamisjärjestelmiä ja -menettelyjä ei ehkä ole suunniteltu niin, että niillä voidaan käsitellä näin monia hakemuksia kerralla. Vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset eivät ehkä pysty arvioimaan kutakin hakemusta tapauskohtaisesti eivätkä tekemään yksityiskohtaista analyysia.

(16)

Tiedot Ukrainan tutkinnoista, Ukrainan tutkintojärjestelmästä ja Ukrainan tutkintojen viitekehyksestä ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta jäsenvaltiot kykenevät järkeistämään prosesseja ja arvioimaan tutkintojen tunnustamista koskevia hakemuksia nopeasti.

(17)

Ukraina kuuluu Bolognan prosessin mukaisesti perustettuun eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen. Bolognan prosessi tuo johdonmukaisuutta korkea-asteen järjestelmiin koko Euroopan alueella ja kannustaa tutkintojen oikeudenmukaiseen ja avoimeen tunnustamiseen. Yksi sen päätavoitteista on tukea henkilöstön ja opiskelijoiden liikkuvuutta. Bolognan prosessiin osallistuvat maat ovat sopineet varmistavansa akateemisten tutkintojen vastavuoroisen tunnustamisen. Korkea-asteen tutkintojen tunnustamista sekä ammatillisia tarkoituksia että jatko-opintoja varten koskevat säännöt vahvistetaan yleissopimuksessa korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamisesta Euroopan alueella (Lissabonin yleissopimus) (12), jossa ovat osapuolina kaikki jäsenvaltiot Kreikkaa lukuun ottamatta sekä Ukraina ja muita EU:n ulkopuolisia maita.

(18)

ENIC-NARIC-verkosto (korkeakoulututkintojen tunnustamisen kansallisten tiedotuskeskusten verkosto) kehitti Erasmus+ -ohjelman Q-entry-hankkeen. Kyseessä on tietokanta, joka kattaa jäsenvaltiot ja EU:n ulkopuoliset maat ja tarjoaa tietoa korkea-asteen koulutukseen johtavista tutkinnoista. Tietokanta sisältää tietoja Ukrainan tutkinnoista, ja sitä voidaan käyttää tilapäistä suojelua saavien henkilöiden tutkintojen tunnustamisprosessin tueksi.

(19)

Jäsenvaltioiden haasteena saattaa olla, että hakijat eivät kykene toimittamaan muodollista kelpoisuutta osoittavia asiakirjoja. Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen vuoksi paenneet ihmiset ovat ehkä joutuneet lähtemään ilman alkuperäisiä asiakirjoja. Lissabonin yleissopimuksen VII artiklassa velvoitetaan sopimuspuolet toteuttamaan kaikki kohtuulliset ja toteutettavissa olevat toimet – maansa lainsäädäntökehyksen puitteissa ja sen mukaisesti – kehittääkseen vaihtoehtoisia menetelmiä pakolaisten tutkintojen arvioimiseksi tilanteissa, joissa tutkintoja ei voida todistaa asiakirjoilla. Pakolaisten tutkintojen tunnustamista Lissabonin yleissopimuksen ja perustelujen nojalla koskevassa suosituksessa (13) annetaan lisäohjeita siitä, kuinka jäsenvaltioiden olisi toimittava tällaisessa tilanteessa yleissopimuksen VII artiklan asianmukaista täytäntöönpanoa varten.

(20)

Ukraina on yksi Euroopan koulutussäätiön pitkäaikaisista kumppanimaista. Euroopan koulutussäätiö on perustanut resurssikeskuksen (14), joka tukee Ukrainassa suoritettujen tutkintojen ja opintojen ja hankittujen taitojen tunnustamista. Resurssikeskukseen sisällytetään tietoja ja asiakirjoja, kuten raportteja ja arviointeja Ukrainan tutkinnoista, tietoja Ukrainan tutkintojärjestelmästä ja tutkintojen viitekehyksestä ja yleisemmin tietoja Ukrainan koulutusjärjestelmästä. Siihen sisällytetään myös työmarkkinatutkimuksia ja -analyyseja, hankeraportteja, yhteyspisteitä ja linkkejä asiaan liittyville verkkosivustoille, kuten tutkintotietokantoihin. Se myös jakaa resursseja, joita korkeakoulututkintojen tunnustamisen kansalliset tiedotuskeskukset (NARIC) ovat kehittäneet Erasmus+ -ohjelmassa, esimerkiksi Scand-D-hanke, jossa esitetään yli 300 ukrainalaista tutkintoa. Resurssikeskus tarjoaa linkit asiaan liittyviin tietokantoihin ja Ukrainan korkeakoulujärjestelmää ja sen tutkintoja koskeviin tietoihin, jotka ovat saatavilla Sinun Eurooppasi -verkkosivustolla (15) ja ENIC-NARIC-verkoston verkkosivustolla (16).

(21)

Komission kehittämää eTranslation-työkalua on mukautettu siten, että siihen on lisätty ukrainan kieli. Käännökset myös venäjästä ovat mahdollisia, ja se voi olla hyödyllistä, kun otetaan huomioon, että monien ukrainalaisten tutkintotodistus on venäjäksi. Työkalu osaa tunnistaa tekstin kuvissa ja skannatuissa asiakirjoissa (optisen merkintunnistuksen (OCR) avulla). Näin toimivaltaiset viranomaiset voivat säästää aikaa ja vauhdittaa prosesseja.

(22)

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä on suuri ja yhä kasvava kysyntä, jotta voidaan vastata Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen vuoksi paenneiden ihmisten välittömiin tarpeisiin. Terveydenhuollon eri aloilla toimineet pätevät ammattihenkilöt voisivat auttaa vastaamaan näihin tarpeisiin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lastenlääkäreihin ja vastaaviin erikoisaloihin, kun otetaan huomioon lasten suuri määrä Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen vuoksi paenneiden ihmisten joukossa, sekä mielenterveyspalveluihin, koska sotaa pakenevilla ihmisillä saattaa olla vakavia traumaattisia kokemuksia. Kielimuuri ei saisi estää näiden ihmisten hoitamista mahdollisimman nopeasti, jotta voidaan lieventää vahinkoja. Jos suora suullinen viestintä on ratkaisevan tärkeä luottamuksen rakentamisen ja onnistuneen hoidon kannalta, ukrainaa puhuvat ammattihenkilöt voisivat tarjota tarvittavan palvelun.

(23)

Komissio julkaisi covid-19-kriisin aikana ohjeet EU- ja EFTA-maiden ulkopuolella hankittujen terveydenhuollon ammattilaisten tutkintojen tunnustamisesta. (17)

(24)

Kun otetaan huomioon Ukrainasta sodan aikana paenneiden lasten lukumäärä, tarvitaan paljon ukrainaa puhuvia opettajia, jotka voivat auttaa lapsia integroitumaan kouluihin ja luomaan rutiinit mahdollisimman nopeasti. Asiantuntijat ovat korostaneet, että koulurutiinit ovat tärkeitä lapsille, koska niistä voi saada emotionaalista tukea pakahduttavassa ja pelottavassa tilanteessa. (18) On ratkaisevan tärkeää varmistaa, että hallituksilla ja muilla viranomaisilla on resurssit ja valmiudet tarjota sekä kotiseudultaan siirtymään joutuneille että paikalliselle väestölle pääsy kattavaan, tasapuoliseen ja laadukkaaseen koulutukseen. Tämä pätee kaikilla tasoilla – varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, keskiasteen koulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteen koulutuksessa. Viranomaisten olisi hyödynnettävä mahdollisimman hyvin siirtymään joutuneiden joukossa olevia opettajia ja muuta opetusalan henkilöstöä tämän saavuttamiseksi ja kulttuurien tuntemuksen lisäämiseksi vastaanottavassa koulutusjärjestelmässä. (19) Etäopetusmahdollisuutta voidaan tarkastella, jos luokkahuoneessa tapahtuva opetus ei ole mahdollista. Erasmus+ -ohjelman kouluopetuksen eurooppalainen verkkofoorumi tarjoaa tukimateriaalia, ohjeasiakirjoja ja opetusresursseja opettajille ja muulle henkilöstölle, myös ukrainaksi.

(25)

Komission 19 päivänä maaliskuuta 2007 tehdyllä päätöksellä (20) perustettiin ammattipätevyyden tunnustamista käsittelevä koordinoijaryhmä, jonka tehtävänä on muun muassa tiivistää yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission välillä asioissa, jotka liittyvät ammattipätevyyden tunnustamiseen. Jäsenvaltioissa on jo saatettu kehittää kattavia järjestelmiä, joilla arvioidaan ja tunnustetaan muualla kuin EU:ssa hankittuja pätevyyksiä. Ryhmä voi toimia foorumina, jolla komissio ja jäsenvaltiot käyvät jatkuvaa vuoropuhelua tämän suosituksen tehokkaan täytäntöönpanon seuraamiseksi. Venäjän hyökkäystä pakenevien ihmisten edustajien, Ukrainan toimivaltaisten viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien osallistuminen on ratkaisevan tärkeää näiden suositusten tehokkaan täytäntöönpanon kannalta.

(26)

Komissio voi tarjota jäsenvaltioiden pyynnöstä teknisen tuen välineestä räätälöityjä asiantuntijaneuvoja näiden suositusten täytäntöönpanoa varten,