(1)

Komissio esitti 9 päivänä maaliskuuta 2021 antamassaan tiedonannossa ”2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten”, jäljempänä ’digikompassitiedonanto’, vuoteen 2030 ulottuvan visionsa kansalaisten ja yritysten valtaistamiseksi digitaalisen muutoksen kautta, jäljempänä ’digitaalinen vuosikymmen’. Unionin tiehen talouden ja yhteiskunnan digitaaliseen muutokseen (digitalisaatio) olisi kuuluttava digitaalinen itsenäisyys avoimella tavalla, perusoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian kunnioittaminen, osallisuus, saavutettavuus, tasa-arvo, kestävyys, häiriönsietokyky, turvallisuus, elämänlaadun parantaminen, palvelujen saatavuus ja kansalaisten oikeuksien ja toiveiden kunnioittaminen. Sen olisi edistettävä dynaamista, resurssitehokasta ja oikeudenmukaista taloutta ja yhteiskuntaa unionissa.

(2)

Digitalisaatio ei ole mahdollinen ilman vahvaa tukea tieteelle, tutkimukselle, kehitykselle ja tiedeyhteisölle, jotka ovat teknologisen ja digitaalisen vallankumouksen liikkeellepaneva voima. Lisäksi koska talouden tai yhteiskunnan digitalisaation aste on talouden ja yhteiskunnan häiriönsietokyvyn ratkaisevan tärkeä perusta sekä niiden maailmanlaajuisen vaikutusvallan osatekijä, unionin kansainvälisen toiminnan on välttämätöntä jäsentää nykyisen yhteistyön laaja kirjo digitaalisen vuosikymmenen pilarien mukaisesti. Tällaisen jäsentelyn tarve näkyy myös 1 päivänä joulukuuta 2021 annetussa komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisessä tiedonannossa ”Global Gateway”, jonka avulla unioni aikoo osaltaan kaventaa maailmanlaajuista investointivajetta demokraattisella ja arvolähtöisellä lähestymistavalla siten, että edistetään korkeatasoisia ja avoimia kumppanuuksia maailmanlaajuisten infrastruktuurien kehittämistarpeiden täyttämiseksi.

(3)

Eurooppa-neuvoston jäsenet pitivät 25 päivänä maaliskuuta 2021 antamassaan julkilausumassa digikompassitiedonantoa askeleena kohti unionin digitaalisen kehityksen kartoittamista seuraavalle vuosikymmenelle ja vahvistivat digikompassitiedonannossa esitetyn vision, myös ajatuksen erityisestä ohjelmasta, johon sisältyy tehokas ohjauskehys, jolla helpotetaan sellaisten monikansallisten hankkeiden toteuttamista, jotka ovat kriittisillä aloilla välttämättömiä unionin digitalisaation kannalta. Lisäksi ne kehottivat komissiota laajentamaan digitalisaatiota koskevaa unionin toimintapoliittista välineistöä sekä unionin että kansallisella tasolla ja hyödyntämään kaikkia teollisuus-, kauppa- ja kilpailupolitiikan, osaamisen ja koulutuksen, tutkimus- ja innovaatiopolitiikan sekä pitkän aikavälin rahoitusvälineiden tarjoamia välineitä digitaalisen muutoksen helpottamiseksi.

(4)

Eurooppalainen julistus digitaalisen vuosikymmenen digitaalisista oikeuksista ja periaatteista, jäljempänä ’eurooppalainen julistus’, asettaa ihmiset digitaalisen muutoksen keskiöön, pyrkii edistämään digitalisaation periaatteita yhteisten eurooppalaisten arvojen ja oikeuden mukaisesti ja sillä on tarkoitus edistää tämän päätöksen yleisten päämäärien saavuttamista. Tätä varten komission ja jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon eurooppalaisessa julistuksessa vahvistetut digitaaliset periaatteet ja oikeudet, kun ne tekevät yhteistyötä tässä päätöksessä vahvistettujen yleisten päämäärien saavuttamiseksi.

(5)

Kuten 5 päivänä toukokuuta 2021 annetussa komission tiedonannossa ”Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittämisestä: Vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten” todetaan, unionin on yksilöitävä kriittisten teknologioiden järjestelmät ja strategiset alat ja puututtava strategisiin heikkouksiin ja suuririskisiin riippuvuuksiin, jotka voivat johtaa toimitusvaikeuksiin tai kyberturvallisuusriskeihin, sekä edistettävä digitalisaatiota. Näin ollen on tärkeää, että jäsenvaltiot yhdistävät voimansa ja tukevat teollisuuden pyrkimyksiä puuttua kyseisiin riippuvuuksiin ja vastata strategisiin kapasiteettitarpeisiin. Tämä vastaa myös komission 8 päivänä syyskuuta 2021 antamassa tiedonannossa ”Strateginen ennakointiraportti 2021: EU:n valmiudet ja toimintavapaus” esitettyyn analyysiin. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 (3) perustetun elpymis- ja palautumistukivälineen ja kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmistelun yhteydessä komissio kannusti jäsenvaltioita koordinoimaan toimiaan muun muassa perustamalla monikansallisia hankkeita digitaalialalla.

Kyseinen kokemus osoitti, että komission on tuettava jäsenvaltioiden koordinointipyrkimyksiä ja että unionilla on oltava yhteisinvestointeja helpottavia toteutusmekanismeja, jotta monikansallisia hankkeita saadaan perustettua. Komission muiden aloitteiden, kuten EU:n kriittisten teknologioiden seurantakeskuksen, johon viitataan 22 päivänä helmikuuta 2021 annetussa komission tiedonannossa ”Siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden välisiä synergioita koskeva toimintasuunnitelma”, ohella olisi perustettava digikompassin toteutusta varten ohjausrakenne, jonka olisi autettava yksilöimään unionin nykyiset ja mahdolliset tulevat digitaalialan strategiset riippuvuudet ja vahvistettava unionin digitaalista itsenäisyyttä avoimella tavalla.

(6)

Komissio korosti 11 päivänä joulukuuta 2019 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”, että unionin olisi hyödynnettävä digitalisaation tarjoamaa potentiaalia, koska digitalisaatio on yksi tärkeimmistä edellytyksistä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiselle. Unionin olisi edistettävä tarvittavaa digitaalista muutosta ja investoitava siihen, koska digitaaliteknologiat ja uudet menetelmät ja prosessit ovat kriittisiä mahdollistavia tekijöitä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kestävyystavoitteiden, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen (4) ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta monilla eri aloilla. Tekoälyn, 5G:n, 6G:n, lohkoketjujen, pilvipalvelujen, reunalaskennan ja esineiden internetin kaltaisilla digitaaliteknologioilla olisi nopeutettava ilmastonmuutoksen hallitsemiseen ja ympäristön suojeluun tähtäävien politiikkojen vaikutusta ja maksimoitava niiden vaikuttavuus, myös kestävien elinkaarten avulla. Digitalisaatio tarjoaa satelliittinavigoinnin ja -paikannuksen ohella myös uusia mahdollisuuksia ilman ja veden pilaantumisen etäseurantaan sekä energian ja luonnonvarojen käytön seurantaan ja optimointiin. Unioni tarvitsee digitaalisektorin, jolla kestävyys on keskeisessä asemassa, myös sen toimitusketjussa, jotta vältetään liiallinen riippuvuus kriittisistä raaka-aineista, varmistetaan, että digitaalisista infrastruktuureista ja teknologioista tulee todennettavasti kestävämpiä, uusiutuvampia ja energia- ja resurssitehokkaampia, ja edistetään kestävää ja ilmastoneutraalia kiertotaloutta ja yhteiskuntaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti.

(7)

Digitaalista infrastruktuuria koskevilla politiikoilla ja investoinneilla olisi pyrittävä varmistamaan kaikille ja kaikkialla unionissa tietoliikenneyhteydet, joihin sisältyvät saatavilla olevat internetyhteydet, jotta voidaan kuroa umpeen unionissa oleva digitaalinen kuilu kiinnittäen erityistä huomiota eri maantieteellisten alueiden välisiin eroihin.

(8)

Digikompassitiedonannossa suunnitellut toimenpiteet olisi toteutettava komission 19 päivänä helmikuuta 2020 esittelemässä tiedonannossa ”Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa” esitettyjen toimien tehostamiseksi ja hyödyntäen olemassa olevia unionin välineitä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1058 (5) perustettuja Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston ohjelmia ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/240 (6) perustettua teknisen tuen välinettä, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia (EU) 2021/523 (7), (EU) 2021/690 (8), (EU) 2021/694 (9), (EU) 2021/695 (10) ja (EU) 2021/1153 (11) sekä asetuksen (EU) 2021/241 digitaalista muutosta varten osoitettuja varoja. Tällä päätöksellä olisi sen vuoksi perustettava digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelma, jotta unionin talouden ja yhteiskunnan onnistunut digitaalinen muutos voidaan saavuttaa ja jotta sitä voidaan nopeuttaa ja ohjata.

(9)

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista Göteborgissa Ruotsissa 17 päivänä marraskuuta 2017 pidetyssä valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallisessa kokouksessa, ja siinä vahvistetaan oikeus laadukkaisiin peruspalveluihin, joihin kuuluu myös digitaalinen tietoliikenne, sekä oikeus laadukkaaseen ja osallistavaan opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen.

(10)

Jotta voidaan seurata unionin kehityspolkua digitalisaation nopeuden osalta, olisi vahvistettava erityiset digitalisaatiotavoitteet unionin tasolla. Kyseiset digitalisaatiotavoitteet olisi kytkettävä konkreettisiin toiminta-aloihin, joilla odotetaan kokonaisuutena edistyttävän unionissa. Digitalisaatiotavoitteet noudattavat digikompassitiedonannossa yksilöityjä neljää pääkohtaa, jotka on määritelty unionin digitalisaation keskeisiksi aloiksi: digitaaliset taidot, digitaaliset infrastruktuurit, yritysten digitalisaatio ja julkisten palvelujen digitalisointi.

(11)

Tämä päätös ei rajoita Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklan soveltamista.

(12)

Digitaaliset taidot, niin perustason kuin pitkälle viedyt taidot, sekä muut taidot, myös luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloilla, ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan nopeuttaa unionin teollisuuden mukautumista rakenteellisiin muutoksiin. Tarkoituksena on, että digitaaliseen toimintaan pystyvät kansalaiset, myös vammaiset kansalaiset, voivat hyödyntää digitaalisen vuosikymmenen tarjoamia mahdollisuuksia. Kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi olisi keskityttävä koulutukseen sen varmistamiseksi, että koulutusyhteisö, ja opettajat erityisesti, on asianmukaisesti koulutettu, ammattitaitoinen ja omaa valmiudet hyödyntää teknologiaa tehokkaasti opetusmenetelmissään ja että se voi opettaa digitaaliteknologioiden käyttöä, jotta voidaan varmistaa, että opiskelijoilla on paremmat valmiudet päästä työmarkkinoille lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Digitaalialan koulutuksella olisi myös lisättävä unionin houkuttelevuutta korkean osaamistason ammattilaisten keskuudessa, joilla on pitkälle viedyt digitaaliset taidot, ja parannettava heidän saatavuuttaan unionin työmarkkinoilla.

Komission julkaisemassa digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksissä (DESI) vuodelta 2021 todetaan, että jo ennen covid-19-pandemiaa unionin yrityksillä, erityisesti pienillä ja keskisuurilla yrityksillä (pk-yritykset), oli vaikeuksia löytää riittävästi tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisia. Digitaalialan koulutuksella olisi sen vuoksi tuettava kaikkia toimia, joilla varmistetaan, että työvoimalla on nykypäivänä ja tulevaisuudessa tarvittavat taidot, ja tuettava kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien mobilisointia ja kannustimia maksimoida nykyisten taitojen parantamiseen (täydennyskoulutus) ja uusien taitojen hankkimiseen (uudelleenkoulutus) sekä aktiiviväestön elinikäiseen oppimiseen tehtävien investointien vaikutus, jotta voidaan varmistaa, että teollisuuden ja palvelujen digitalisoinnin tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti. Lisäksi olisi kannustettava hyödyntämään työnantajien tarjoamaa, tekemällä oppimisen muodossa tapahtuvaa epävirallista digitaalialan koulutusta. Koulutus tarjoaa myös konkreettisia urakannustimia naisten ja miesten välisten eroavien mahdollisuuksien ja eroavan kohtelun välttämiseksi ja poistamiseksi.

(13)

Kestävä digitaalinen infrastruktuuri tietoliikenneyhteyksiä varten, mikroelektroniikka ja kyky käsitellä massadataa ovat kriittisiä mahdollistavia tekijöitä digitalisaation etujen hyödyntämisessä, teknologian jatkokehityksessä ja unionin digitaalialan johtoaseman kannalta. Komission 30 päivänä kesäkuuta 2021 antaman tiedonannon ”EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio – Vahvat, verkottuneet, selviytymiskykyiset ja vauraat maaseutualueet vuoteen 2040 mennessä” mukaisesti kaikki tarvitsevat luotettavia, nopeita ja turvallisia tietoliikenneyhteyksiä kaikkialla unionissa, myös maaseudulla ja syrjäisillä alueilla, kuten saarilla ja vuoristoalueilla ja harvaan asutuilla alueilla sekä syrjäisimmillä alueilla. Lähetys- ja latausnopeuksien lähentämistä koskevat yhteiskunnalliset tarpeet kasvavat jatkuvasti. Vuoteen 2030 mennessä gigabittinopeuksisten verkkojen olisi oltava niiden saatavilla, jotka tarvitsevat tai haluavat tällaista kapasiteettia. Kaikkien unionin loppukäyttäjien olisi voitava käyttää gigabittinopeuksisten verkkojen tarjoamia palveluja tietyssä sijaintipaikassa verkon liityntäpisteeseen saakka. Lisäksi kaikilla asutuilla alueilla olisi oltava seuraavan sukupolven langaton suurnopeusverkko, jonka suorituskyky on vähintään 5G-verkon tasoinen. Kaikkien digitaalisesta muutoksesta hyötyvien markkinatoimijoiden olisi kannettava yhteiskunnallinen vastuunsa ja annettava oikeudenmukainen ja oikeasuhteinen panoksensa julkisiin hyödykkeisiin, palveluihin ja infrastruktuureihin kaikkien kansalaisten hyödyksi unionissa.

(14)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/1972 (12) säädetty teknologianeutraalius on periaate, jonka olisi hyvinvoinnin varmistamiseksi ohjattava unionin ja kansallisen tason politiikkoja, jotka koskevat kaikkein suorituskykyisimpiä, häiriönsietokykyisimpiä, turvallisimpia ja kestävimpiä digitaalisen yhteenliitettävyyden infrastruktuureja. Kaikkia teknologioita ja siirtojärjestelmiä, joilla voidaan edistää gigabittiyhteyksien saavuttamista, mukaan lukien kuitu-, satelliitti-, 5G- tai minkä tahansa muun tulevan ekosysteemin ja seuraavan sukupolven langattomien verkkojen nykyinen ja tuleva kehitys, olisi siksi kohdeltava yhdenvertaisesti kaikissa verkon suorituskyvyn osalta toisiaan vastaavissa tilanteissa.

(15)

Puolijohteet ovat välttämättömiä useimmille keskeisille strategisille arvoketjuille, ja niiden kysynnän odotetaan kasvavan tulevaisuudessa nykyistäkin suuremmaksi, erityisesti kaikkein innovatiivisimmilla teknologian aloilla. Koska puolijohteet ovat keskeisiä digitaalitalouden kannalta, ne ovat myös kriittisiä kestävän siirtymän mahdollistavia tekijöitä ja edistävät siten Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Puolijohteet, joiden energiajalanjälki on pieni, myös edistävät unionin johtoasemaa kestävien digitaaliteknologioiden alalla. Tarkoituksena on vahvistaa puolijohteiden arvoketjun häiriönsietokykyä ja puolijohteiden tuotantokapasiteettia (mukaan lukien materiaalit, laitteet, suunnittelu, valmistus, jalostus ja pakkaaminen) muun muassa rakentamalla laajamittaista innovatiivista infrastruktuuria ympäristökestävyyttä koskevan unionin oikeuden mukaisesti. Esimerkiksi kvanttikapasiteetti ja matalatehoiset puolijohteet ovat kriittisiä mahdollistavia tekijöitä ilmastoneutraaliuden saavuttamisessa sellaisten erittäin turvallisten reunasolmujen osalta, jotka takaavat lyhyen vasteajan datapalvelujen saatavuuden käyttäjän sijainnista riippumatta.

(16)

Nykyiset ja tulevaisuuden teknologiat ovat mahdollistavan tekijän aseman lisäksi keskeisellä sijalla uusissa tuotteissa, valmistusprosesseissa ja liiketoimintamalleissa, jotka perustuvat datan oikeudenmukaiseen ja turvalliseen jakamiseen datataloudessa siten, että samalla varmistetaan tehokas yksityisyyden ja henkilötietojen suoja. Yritysten muutos riippuu niiden kyvystä ottaa nopeasti ja kattavasti käyttöön uusia digitaaliteknologioita, myös niissä teollisuuden ja palvelujen ekosysteemeissä, jotka ovat tällä hetkellä kehityksestä jäljessä. Kyseinen muutos on erityisen merkityksellinen pk-yrityksille, joilla on edelleen haasteita digitaalisten ratkaisujen käyttöönotossa.

(17)

Jäsenvaltioita kannustetaan soveltamaan kysytään vain kerran -periaatetta julkishallinnossaan ja edistämään datan uudelleenkäyttöä tietosuojasääntöjen mukaisesti, jotta kansalaisille tai yrityksille ei aiheudu lisärasitetta.

(18)

Myös osallistuminen demokraattiseen toimintaan ja keskeisten julkisten palvelujen saatavuus riippuvat ratkaisevasti digitaaliteknologioista. Kaikkien kansalaisten ja yritysten olisi voitava olla digitaalisesti yhteydessä julkishallintoihin. DESI-indeksillä olisi seurattava useita tällaisen vuorovaikutuksen parametreja, kuten käyttäjäkeskeisyyttä ja avoimuutta. Keskeisten julkisten palvelujen, mukaan lukien sähköiset terveystiedot, olisi oltava vapaaehtoisuuteen perustuen täysin saatavilla luoden huippulaadukkaan digitaalisen ympäristön, joka tarjoaa helppokäyttöisiä, tehokkaita, luotettavia ja yksilöllisiä palveluita ja välineitä, jotka takaavat korkeatasoisen tietoturvan ja tietosuojan. Tällaisten keskeisten julkisten palvelujen olisi katettava myös ne palvelut, jotka ovat merkityksellisiä luonnollisten henkilöiden kannalta merkittävien elämäntapahtumien, kuten työpaikan menettämisen tai saamisen, opiskelun, auton omistamisen tai ajamisen taikka yrityksen perustamisen, yhteydessä sekä oikeushenkilöiden osalta niiden ammattitoiminnan eri vaiheiden kannalta. Digitaalisiin välineisiin siirryttäessä olisi kuitenkin säilytettävä palvelujen saavutettavuus verkon ulkopuolella.

(19)

Digitaaliteknologioilla olisi tuettava sellaisten laajempien yhteiskunnallisten tulosten aikaansaamista, jotka eivät rajoitu digitaaliseen ympäristöön vaan joilla on myönteisiä vaikutuksia kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja hyvinvointiin. Jotta digitaalinen muutos onnistuisi, sen kanssa rinnan olisi parannettava demokratiaa, hyvää hallintotapaa ja sosiaalista osallisuutta ja tehostettava julkisia palveluita.

(20)

Komission olisi tarkasteltava kyseisiä digitalisaatiotavoitteita ja asiaankuuluvia määritelmiä uudelleen kesäkuuhun 2026 mennessä arvioidakseen, vastaavatko ne edelleen digitaalisen muutoksen korkeaa tavoitetasoa. Komission olisi voitava, jos se katsoo sen tarpeelliseksi, ehdottaa muutoksia digitalisaatiotavoitteisiin teknisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen huomioon ottamiseksi erityisesti datatalouden, kestävyyden ja kyberturvallisuuden aloilla.

(21)

On ratkaisevan tärkeää, että julkisten varojen käytöllä saadaan yhteiskunnalle ja yrityksille mahdollisimman suuri hyöty. Sen vuoksi julkisella rahoituksella olisi pyrittävä siihen, että rahoitettujen hankkeiden tuotokset ovat avoimesti ja syrjimättömästi saatavilla, paitsi jos perustelluissa ja oikeasuhteissa tapauksissa katsotaan aiheelliseksi tehdä toisin.

(22)

Sopusointuinen, osallistava ja vakaa edistyminen digitaalisessa muutoksessa ja digitalisaatiotavoitteiden saavuttamisessa unionissa edellyttää kattavaa, vankkaa, luotettavaa, joustavaa ja läpinäkyvää ohjausmallia, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ja koordinointiin Euroopan parlamentin, neuvoston, komission ja jäsenvaltioiden välillä. Lähentymisen koordinointi, parhaiden käytäntöjen vaihto sekä politiikkojen ja toimenpiteiden johdonmukaisuus ja vaikuttavuus unionin ja kansallisella tasolla olisi varmistettava tarkoituksenmukaisella mekanismilla, ja sillä olisi myös kannustettava aktivoimaan asianmukaiset synergiat unionin ja kansallisten varojen sekä myös unionin aloitteiden ja ohjelmien välillä. Komissio voisi tätä varten antaa ohjeistusta ja tukea jäsenvaltioille siinä, miten sopivimpia synergiamuotoja voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä edellyttää, että on tarpeen antaa säännöksiä seuranta- ja yhteistyömekanismista, jolla digikompassi viedään käytäntöön. Tällaisessa mekanismissa olisi otettava huomioon tilanteiden moninaisuus jäsenvaltioiden välillä ja sisällä, sen olisi oltava oikeasuhteinen, erityisesti hallinnollisen rasitteen osalta, ja sen olisi sallittava jäsenvaltioille mahdollisuus noudattaa kunnianhimoisempaa tavoitetasoa kansallisten tavoitteidensa asettamisessa.

(23)

Digikompassin täytäntöönpanon seuranta- ja yhteistyömekanismiin olisi sisällyttävä tehostettu seurantajärjestelmä unionin strategisten digitaalivalmiuksien puutteiden havaitsemiseksi. Siihen olisi myös sisällyttävä raportointimekanismi, joka koskisi muun muassa tässä päätöksessä esitettyjen digitalisaatiotavoitteiden saavuttamisessa sekä tässä päätöksessä esitettyjen yleisten päämäärien noudattamisen yleisempää tilannetta. Sen olisi luotava komission ja jäsenvaltioiden välille yhteistyökehys, jonka avulla voidaan löytää ratkaisuja heikkouksiin puuttumiseksi ja ehdottaa kohdennettuja toimia tehokkaiden korjaustoimenpiteiden toteuttamiseksi.

(24)

DESI-indeksi olisi sisällytettävä osaksi digitaalisen vuosikymmenen tilaa koskevaa kertomusta, jäljempänä ’digitaalista vuosikymmentä koskeva kertomus’, ja sitä olisi käytettävä digitalisaatiotavoitteiden saavuttamisen seurantaan. Tällaiseen seurantaan olisi sisällyttävä analyysi indikaattoreista, joilla mitataan edistymistä jäsenvaltioiden tasolla, kansallisista politiikoista ja aloitteista, joilla pyritään saavuttamaan tämän päätöksen yleiset päämäärät ja tässä päätöksessä asetetut digitalisaatiotavoitteet, sekä horisontaalisia ja temaattisia analyyseja, joilla seurataan unionin talouksien digitalisaatiota ja jäsenvaltioiden edistymistä siinä. DESI-indeksin ulottuvuudet ja indikaattorit olisi erityisesti mukautettava tässä päätöksessä asetettuihin digitalisaatiotavoitteisiin. Kunkin digitalisaatiotavoitteen osalta keskeiset suorituskykyindikaattorit olisi vahvistettava komission antamilla täytäntöönpanosäädöksillä. Keskeisiä suorituskykyindikaattoreita olisi päivitettävä seurannan pitämiseksi tuloksellisena ja teknologisen kehityksen huomioon ottamiseksi. Jäsenvaltioiden tiedonkeruumekanismia olisi tarvittaessa vahvistettava, jotta voidaan esittää perusteellinen tilannekatsaus edistymisestä digitalisaatiotavoitteiden saavuttamisessa sekä tietoa asiaan liittyvistä politiikoista, ohjelmista ja aloitteista kansallisella tasolla, ja siihen olisi mahdollisuuksien mukaan sisällyttävä sukupuolen ja alueen mukaan eriteltyjä tietoja unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Komission olisi tarvittaessa laadittava komission uudelleentarkastelujen perusteella jäsenvaltioita kuultuaan aikataulu tuleville tiedonkeruutarpeille. DESI-indeksiä vahvistaessaan komission olisi suurelta osin käytettävä tietoyhteiskuntaa koskevissa unionin erilaisissa selvityksissä kerättyjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2019/1700 (13) ja (EU) 2019/2152 (14) mukaisia virallisia tilastoja. Komission olisi tehtävä erityisselvityksiä kerätäkseen tietoa sellaisista asiaa koskevista indikaattoreista, joita ei mitata unionin selvityksillä, tai tietoa, jota ei kerätä muissa raportointihankkeissa, kuten 25 päivänä kesäkuuta 2008 annetussa komission tiedonannossa ” ’Pienet ensin’ – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (’Small Business Act’)” esitetyn strategian puitteissa, mukaan lukien sen vuotuinen pk-yritysten suorituskyvyn tarkastelu. Tämän päätöksen mukaiset digitalisaatiotavoitteisiin liittyvät määritelmät eivät ennakoi sitä, mitä keskeiset suorituskykyindikaattorit tulevat olemaan, eivätkä ne millään tavoin estä jatkossa mittaamasta kyseisissä tavoitteissa edistymistä keskeisten suorituskykyindikaattoreiden avulla.

(25)

Jotta lainsäädäntövallan käyttäjät pysyisivät ajan tasalla digitaalisen muutoksen edistymisestä unionissa, komission olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain digitaalista vuosikymmentä koskeva kertomus, joka sisältää yleiskatsauksen ja analyysin unionin digitalisaatiosta sekä arvion tämän päätöksen yleisten päämäärien ja vuoteen 2030 ulottuvien digitalisaatiotavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneesta edistymisestä. Digitaalista vuosikymmentä koskevaa kertomusta ja erityisesti DESI-indeksiä olisi hyödynnettävä talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa, mukaan lukien elpymis- ja palautumistukivälineen käyttöön liittyvät näkökohdat, ja digitaalista vuosikymmentä koskevassa kertomuksessa esitetyillä politiikkoja, toimenpiteitä ja toimia koskevilla suosituksilla olisi täydennettävä maakohtaisia suosituksia.

(26)

DESI-indeksi on vuodesta 2019 lähtien sisältänyt naisten digitaalialan tulostaulun, jossa arvioidaan jäsenvaltioiden suorituskykyä internetin käytön, internetin käyttäjätaitojen sekä erityistaitojen ja työllisyyden aloilla 12 indikaattorin perusteella. Naisten digitaalialan tulostaulun sisällyttämisen digitaalista vuosikymmentä koskevaan raporttiin olisi mahdollistettava sukupuolten välisen digitaalisen kuilun seuranta.

(27)

Komission olisi erityisesti käsiteltävä digitaalista vuosikymmentä koskevassa raportissa sitä, miten tehokkaasti tämän päätöksen yleiset päämäärät on pantu täytäntöön politiikkoihin, toimenpiteisiin tai toimiin, sekä digitalisaatiotavoitteissa edistymistä ja esitettävä yksityiskohtaisesti, missä määrin unioni on edistynyt kunkin tavoitteen ennustettuihin kehityspolkuihin nähden, arvio kunkin tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavista toimista, mukaan lukien digitaalisiin valmiuksiin ja innovointiin liittyvät investointivajeet sekä tietoisuuden lisääminen digitaalisen riippumattomuuden lisäämiseksi avoimella tavalla tarvittavista toimista. Kertomukseen olisi sisällytettävä myös arvio asiaa koskevien sääntelyehdotusten toteutumisesta sekä arvio unionin ja jäsenvaltioiden tasolla toteutetuista toimista.

(28)

Pohjautuen komission arvioon, kertomukseen olisi sisällyttävä erityisiä suositeltuja politiikkoja, toimenpiteitä ja toimia. Suositellessaan kertomuksessa politiikkoja, toimenpiteitä tai toimia komission olisi otettava huomioon tuoreimmat saatavilla olevat tiedot, tehdyt yhteissitoumukset, jäsenvaltioiden määrittelemät politiikat ja toimenpiteet sekä edistyminen aikaisemmissa kertomuksissa yksilöityjen ja yhteistyömekanismin avulla käsiteltyjen suositusten osalta. Lisäksi komission olisi otettava huomioon erot yksittäisten jäsenvaltioiden mahdollisuuksissa edistää digitalisaatiotavoitteita sekä jo käytössä olevat ja kyseisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta asianmukaisiksi katsotut politiikat, toimenpiteet ja toimet, vaikka niiden vaikutukset eivät olisi vielä näkyvissä.

(29)

Jotta tämän päätöksen yleiset päämäärät ja tässä päätöksessä asetetut digitalisaatiotavoitteet saavutetaan ja kaikki jäsenvaltiot osallistuvat tehokkaasti tähän pyrkimykseen, seuranta- ja yhteistyömekanismin rakenteessa ja toteutuksessa olisi varmistettava tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihto jäsenvaltioiden ja komission välillä käytävän rakentavan ja osallistavan vuoropuhelun avulla. Komission olisi varmistettava, että Euroopan parlamentille tiedotetaan oikea-aikaisesti vuoropuhelun lopputuloksesta.

(30)

Komission olisi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa laadittava ennustettuja kehityspolkuja, joiden avulla unioni voi saavuttaa tässä päätöksessä asetetut digitalisaatiotavoitteet. Jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan muunnettava kyseiset ennustetut kehityspolut kansallisiksi kehityspoluiksi ja niiden olisi otettava tarvittaessa asianmukaisesti huomioon alueellinen ulottuvuus. Yksittäisten jäsenvaltioiden erilaiset mahdollisuudet ja erilaiset lähtötilanteet, joiden perusteella ne osallistuvat digitalisaatiotavoitteiden saavuttamiseen, olisi otettava huomioon ja niiden olisi näyttävä kansallisissa ennustetuissa kehityspoluissa. Kansallisten ennustettujen kehityspolkujen olisi autettava arvioimaan edistymistä ajan mittaan unionin ja kansallisella tasolla.

(31)

Jotta komission ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyö olisi tehokasta ja tuloksellista, jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle digitaalista vuosikymmentä koskevat vuoteen 2030 ulottuvat kansalliset strategiset etenemissuunnitelmansa, jäljempänä ’kansalliset etenemissuunnitelmat’, joissa ehdotetaan mahdollisuuksien mukaan kansallisella tasolla mitattavissa olevia kansallisia ennustettuja kehityspolkuja, kuvataan kaikki suunnitellut, hyväksytyt tai käyttöön otetut välineet, joilla edistetään tämän päätöksen yleisten päämäärien ja tässä päätöksessä asetettujen digitalisaatiotavoitteiden saavuttamista unionin tasolla. Jäsenvaltioiden olisi voitava sisällyttää kansallisiin etenemissuunnitelmiinsa tietoja alueellisella tasolla toteutettavista politiikoista, toimenpiteistä ja toimista. Ennen kansallisten etenemissuunnitelmien laatimista olisi kuultava keskeisiä sidosryhmiä, kuten elinkeinoelämän järjestöjä, mukaan lukien pk-yritysten edustajat, työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskuntaa, mukaan lukien ikääntyneet ja nuoret, sekä paikallis- ja aluetason edustajia, ja etenemissuunnitelmien olisi oltava keskeinen väline jäsenvaltioiden politiikkojen koordinoinnissa ja luotaessa markkinoille ennakoitavuutta. Jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon asiaan liittyvät alakohtaiset aloitteet unionin ja kansallisella tasolla ja parannettava johdonmukaisuutta niiden kanssa. Jäsenvaltion sitoumus toimittaa kansallinen etenemissuunnitelma, jolla osallistutaan digitalisaatiotavoitteiden saavuttamiseen unionin tasolla, ei estä samaa jäsenvaltiota suunnittelemasta ja toteuttamasta strategioita kansallisella tai alueellisella tasolla eikä erikoistumasta tietyille teollisuus- tai digitaalialoille.

(32)

Komission ja jäsenvaltioiden välisten yhteistyösyklien aikana jäsenvaltiot voisivat ehdottaa kansallisiin etenemissuunnitelmiinsa mukautuksia, jotta voidaan ottaa huomioon digitalisaation kehitys unionin ja kansallisella tasolla ja vastata erityisesti komission suosittelemiin politiikkoihin, toimenpiteisiin ja toimiin. Jotta voidaan edistää johdonmukaista ja vertailukelpoista toimintamallia eri jäsenvaltioissa ja helpottaa niiden kansallisten etenemissuunnitelmien laatimista, komission olisi annettava ohjeistusta, joissa esitetään yksityiskohtaisemmin kansallisen etenemissuunnitelman rakenteen keskeiset osatekijät ja erityisesti ne yhteiset osatekijät, jotka kaikkien kansallisten etenemissuunnitelmien olisi sisällettävä. Ohjeistuksessa olisi myös annettava yleinen toimintamalli, jota jäsenvaltioiden olisi noudatettava kehittäessään kansallisia ennustettuja kehityspolkujaan.

(33)

Komission ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyö ja valvontamekanismi olisi aloitettava arvioimalla kansalliset strategiset etenemissuunnitelmat, ja sen olisi perustuttava digitaalista vuosikymmentä koskevassa kertomuksessa esitettyihin tietoihin ja arvioihin sekä asiaankuuluvilta sidosryhmiltä, kuten elinkeinoelämän järjestöiltä, mukaan lukien pk-yritysten edustajat, työmarkkinaosapuolilta ja kansalaisyhteiskunnalta sekä alue- ja paikallistason edustajilta, saatuun palautteeseen.

(34)

Yhteistyön aikataulutuksessa olisi otettava huomioon tarve ottaa huomioon aiempien yhteistyösyklien tulokset sekä politiikat, toimenpiteet, toimet ja mahdolliset mukautukset kansallisiin etenemissuunnitelmiin kahden vuoden välein.

(35)

Jotta edistyttäisiin digitalisaatiotavoitteissa ennustettujen kehityspolkujen mukaisesti, jäsenvaltioiden, jotka eivät kertomuksen mukaan ole edistyneet riittävästi tietyllä alalla, olisi ehdotettava sellaisia mukautuksia politiikoihin, toimenpiteisiin ja toimiin, joita ne aikovat toteuttaa tukeakseen edistymistä kyseisellä kriittisellä alalla. Lisäksi komission ja jäsenvaltioiden olisi tutkittava, miten jäsenvaltiot ovat yhdessä ja erikseen huomioineet edellisen vuoden kertomuksessa mainittuja, suositettuja politiikkoja, toimenpiteitä ja toimia. Jäsenvaltion olisi voitava pyytää vertaisarviointiprosessin käynnistämistä, jotta muilla jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus esittää huomautuksia ehdotuksista, jotka se aikoo esittää kansallisessa etenemissuunnitelmassaan, erityisesti siltä osin kuin on kyse niiden soveltuvuudesta tietyn tavoitteen saavuttamiseen. Komission olisi helpotettava kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa vertaisarviointiprosessilla.

(36)

Komission ja yhden tai useamman jäsenvaltion tai vähintään kahden jäsenvaltion olisi voitava tehdä yhteissitoumuksia koordinoiduista toimista, jotka ne haluaisivat toteuttaa digitalisaatiotavoitteiden saavuttamiseksi, perustaa monikansallisia hankkeita ja sopia mistä tahansa muista unionin ja kansallisen tason politiikoista, toimenpiteistä ja toimista, joiden tavoitteena on edistyä kyseisten tavoitteiden saavuttamisessa ennustettujen kehityspolkujen mukaisesti. Yhteissitoumus on yhteistyöaloite, jonka tavoitteena on erityisesti edistää tämän päätöksen yleisten päämäärien ja tässä päätöksessä asetettujen digitalisaatiotavoitteiden saavuttamista. Useita maita kattavien hankkeiden ja eurooppalaisissa digitaali-infrastruktuurikonsortioissa, jäljempänä ’EDIC’, jäseninä olisi oltava vähintään kolme jäsenvaltiota.

(37)

Seuratessaan tämän päätöksen yleisten päämäärien ja tässä päätöksessä asetettujen digitalisaatiotavoitteiden saavuttamista komissiolla ja jäsenvaltioilla on velvollisuus tehdä vilpitöntä yhteistyötä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Sen vuoksi jäsenvaltioiden on tarpeen noudattaa asianmukaisesti kaikkia komission esittämiä yhteistyökehotuksia, erityisesti jos jäsenvaltion kansallisesta ennustetusta kehityspolusta poiketaan merkittävästi tai jos tällaista poikkeamaa ei ole korjattu huomattavan pitkän ajanjakson kuluessa.

(38)

Suositeltujen politiikkojen, toimenpiteiden ja toimien sekä kansallisten etenemissuunnitelmien ja niiden mukautusten tuloksellinen toteutus on ratkaisevan tärkeää tämän päätöksen yleisten päämäärien ja tässä päätöksessä asetettujen digitalisaatiotavoitteiden saavuttamiseksi. Yksittäisten jäsenvaltioiden kanssa käytävä jäsennelty vuoropuhelu on olennaisen tärkeää niiden ohjeistamiseksi ja tukemiseksi niiden määritellessä ja toteuttaessa asianmukaisia toimenpiteitä, joiden avulla ne voivat edetä kohti kansallisia ennustettuja kehityspolkujansa, erityisesti jos jäsenvaltiot katsovat tarpeelliseksi mukauttaa kansallisia etenemissuunnitelmiaan komission suosittelemien politiikkojen, toimenpiteiden tai toimien pohjalta. Komission olisi pidettävä Euroopan parlamentti ja neuvosto asianmukaisesti informoituina erityisesti jäsennellyn vuoropuhelun prosessista ja tuloksista.

(39)

Läpinäkyvyyden ja julkisen osallistumisen varmistamiseksi komission olisi oltava yhteydessä kaikkiin asianomaisiin sidosryhmiin. Tätä varten komission olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa, mukaan lukien kansalaisyhteiskunta sekä yksityiset ja julkiset toimijat, kuten koulutus- tai terveydenhuoltoalojen julkisoikeudelliset elimet, ja kuultava niitä toimenpiteistä digitalisaation nopeuttamiseksi unionin tasolla. Sidosryhmien kuulemisessa komission olisi oltava mahdollisimman osallistava ja ottaa mukaan myös ne tahot, jotka ovat keskeisessä asemassa, kun edistetään tyttöjen ja naisten osallistumista digitaaliseen koulutukseen ja digitaaliselle työuralle, pyrkien edistämään mahdollisimman suurissa määrin tasapuoliseen sukupuolten edustukseen perustuvaa lähestymistapaa, kun jäsenvaltiot täytäntöönpanevat kansallisia etenemissuunnitelmia. Sidosryhmien osallistuminen on tärkeää myös jäsenvaltioiden tasolla, erityisesti hyväksyttäessä niiden kansallisia etenemissuunnitelmia ja mahdollisia mukautuksia niihin. Komission ja jäsenvaltioiden olisi oikea-aikaisesti ja saatavilla oleviin resursseihin nähden oikeassa suhteessa otettava toimiin mukaan elinkeinoelämän järjestöjä, myös pk-yritysten edustajia, työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä unionin tasolla että kansallisella tasolla.

(40)

Monikansallisten hankkeiden olisi mahdollistettava laajamittaiset toimet keskeisillä aloilla, jotka ovat tarpeen tässä päätöksessä asetettujen digitalisaatiotavoitteiden saavuttamiseksi, erityisesti yhdistämällä voimavaroja unionista, jäsenvaltioista ja tarvittaessa yksityisistä lähteistä. Jos se on tarpeen digitalisaatiotavoitteiden saavuttamiseksi, jäsenvaltioiden olisi voitava ottaa mukaan kolmansia maita, jotka osallistuvat johonkin suoralla hallinnoinnilla toteutettavaan unionin ohjelmaan, jolla tuetaan unionin digitalisaatiota. Monikansalliset hankkeet olisi toteutettava koordinoidusti ja tiiviissä yhteistyössä komission ja jäsenvaltioiden välillä. Komissiolla olisi oltava keskeinen rooli monikansallisten hankkeiden toteutuksen nopeuttamisessa yksilöimällä toteutusvalmiit monikansalliset hankkeet tämän päätöksen liitteeseen sisältyvien ohjeellisten hankeluokkien joukosta sekä neuvomalla jäsenvaltioita sopivimman olemassa olevan toteutusmekanismin valinnassa, rahoituslähteiden valinnassa ja niiden yhdistämisessä sekä muissa kyseisten hankkeiden toteutukseen liittyvissä strategisissa kysymyksissä. Komission olisi tarvittaessa annettava ohjeistusta EDICin perustamisesta toteutusmekanismiksi. Jäsenvaltiot voivat halutessaan tehdä yhteistyötä tai toteuttaa koordinoituja toimia muilla kuin tässä päätöksessä säädetyillä aloilla.

(41)

Monikansallisille hankkeille annettavaa julkista tukea olisi käytettävä erityisesti markkinoiden toimintapuutteiden tai epäoptimaalisten investointitilanteiden korjaamiseen oikeasuhteisesti siten, että vältetään tasapuolisten toimintaedellytysten vääristäminen tai yksityisen rahoituksen päällekkäisyys taikka syrjäyttäminen. Monikansallisilla hankkeilla olisi oltava selvää eurooppalaista lisäarvoa ja ne olisi pantava täytäntöön sovellettavan unionin oikeuden ja unionin oikeuden mukaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(42)

Monikansallisten hankkeiden olisi kyettävä keräämään ja yhdistämään tehokkaasti rahoitusta erilaisista unionin ja jäsenvaltioiden rahoituslähteistä ja tarvittaessa rahoitusta kolmansista maista, jotka osallistuvat johonkin suoralla hallinnoinnilla toteutettavaan unionin ohjelmaan, jolla tuetaan unionin digitalisaatiota, ja löytämään mahdollisuuksien mukaan synergioita niiden välillä. Erityisesti olisi voitava yhdistää rahoitusta keskitetysti hallinnoiduista unionin ohjelmista ja jäsenvaltioiden sitomista varoista, tietyin edellytyksin myös elpymis- ja palautumistukivälineen varoista, kuten jäsenvaltioille niiden kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmista annettujen komission ohjeiden 3 osassa selitetään, sekä Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta. Jos se on perusteltua tietyn monikansallisen hankkeen luonteen vuoksi, myös muilta tahoilta kuin unionilta ja jäsenvaltioilta saatava rahoitus, mukaan lukien yksityinen rahoitus, olisi sallittava.

(43)

Komission olisi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja monikansallisten hankkeiden koordinoijana avustettava jäsenvaltioita niiden intressien tunnistamisessa monikansallisissa hankkeissa, annettava ei-sitovaa ohjeistusta optimaalisten toteutusmekanismien valinnasta ja annettava apua toteutusvaiheessa mahdollisimman laajan osallistumisen edistämiseksi. Komission olisi annettava tällaista tukea, elleivät monikansalliseen hankkeeseen osallistuvat jäsenvaltiot vastusta sitä. Komission olisi toimittava yhteistyössä osallistuvien jäsenvaltioiden kanssa.

(44)

Komission olisi voitava asianomaisten jäsenvaltioiden hakemuksesta ja kyseisen hakemuksen arvioinnin jälkeen perustaa EDIC tietyn monikansallisen hankkeen toteuttamista varten.

(45)

Isäntäjäsenvaltion olisi määritettävä, täyttääkö EDIC vaatimukset tullakseen tunnustetuksi neuvoston direktiivin 2006/112/EY (15) 143 artiklan g alakohdassa ja 151 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuksi kansainväliseksi järjestöksi ja neuvoston direktiivin 2008/118/EY (16) 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuksi kansainväliseksi järjestöksi.

(46)

Jotta voidaan varmistaa tämän päätöksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa keskeisten suorituskykyindikaattoreiden ja EDICien perustamisen osalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (17) mukaisesti.

(47)

Tätä päätöstä ei sovelleta jäsenvaltioiden toteuttamiin kansallista turvallisuutta, yleistä turvallisuutta tai puolustusta koskeviin toimenpiteisiin,

1)

’digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksillä’ tai ’DESI-indeksillä’ vuotuista analyysi- ja mittausindikaattorikokonaisuutta, jonka perusteella komissio seuraa unionin ja jäsenvaltioiden yleistä suoriutumista digitalisaatiossa useilla politiikan osa-alueilla, mukaan lukien niiden edistyminen 4 artiklassa asetettujen digitalisaatiotavoitteiden saavuttamisessa;

2)

’monikansallisilla hankkeilla’ laajamittaisia hankkeita, joilla helpotetaan 4 artiklassa asetettujen digitalisaatiotavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien unionin ja jäsenvaltioiden rahoitus 10 artiklan mukaisesti;

3)

’tilastoilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009 (18) 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä tilastoja;

4)

’vertaisarviointiprosessilla’ mekanismia, jossa jäsenvaltiot vaihtavat 8 artiklan mukaisen yhteistyön puitteissa parhaita käytäntöjä tietyn jäsenvaltion ehdottamien politiikkojen, toimenpiteiden ja toimien yksittäisistä näkökohdista ja erityisesti niiden tehokkuudesta ja soveltuvuudesta 4 artiklassa asetettujen digitalisaatiotavoitteiden tietyn tavoitteen saavuttamiseen;

5)

’ennustetulla kehityspolulla’ historiallisiin tietoihin, jos sellaisia on saatavilla, perustuvaa kunkin digitaalisen tavoitteen ennustettua vuoteen 2030 ulottuvaa kehityspolkua 4 artiklassa asetettujen digitalisaatiotavoitteiden saavuttamiseksi;

6)

’reunasolmuilla’ verkkoon liitettyä hajautettua datankäsittelykapasiteettia, joka sijaitsee lähellä sitä fyysistä päätepistettä, jossa data tuotetaan, tai kyseisessä pisteessä itsessään, ja joka tarjoaa hajautettuja laskenta- ja tallennusvalmiuksia lyhyen vasteajan datankäsittelylle;

7)

’digitaalisella intensiteetillä’ yritykselle annettua yhteenlaskettua arvoa, joka perustuu yrityksen käyttämien teknologioiden määrään verrattuna erilaisten teknologioiden tulostauluun DESI-indeksin mukaisesti;

8)

’tärkeimmillä julkisilla palveluilla’ keskeisiä palveluja, joita julkisyhteisöt tarjoavat luonnollisille henkilöille näiden merkittävissä elämäntapahtumissa ja oikeushenkilöille niiden ammattitoiminnan eri vaiheissa;

9)

’pitkälle viedyillä digitaalisilla taidoilla’ taitoja ja ammatillista osaamista, jotka edellyttävät tietämystä ja kokemusta, jotka ovat tarpeen digitaalisten teknologioiden, tuotteiden ja palvelujen ymmärtämisessä, suunnittelussa, kehittämisessä, hallinnoinnissa, testauksessa, käyttöönotossa, käytössä ja ylläpitämisessä;

10)

’perustason digitaalisella taidolla’ kykyä suorittaa digitaalisin keinoin vähintään yksi toimi, joka liittyy seuraaviin aloihin: tiedotus, viestintä ja yhteistyö, sisällön luominen, turvallisuus ja henkilötiedot sekä ongelmanratkaisu;

11)

’yksisarvisella’ tarkoitetaan joko:

12)

’pienillä tai keskisuurilla yrityksillä’ tai ’pk-yrityksillä’ komission suosituksen 2003/361/EY (19) liitteessä olevassa 2 artiklassa määriteltyjä mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä.