LIITE

1.   Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät kemianteollisuuden poistokaasujen yhdenmukaisia hallinta- ja käsittelyjärjestelmiä varten

SOVELTAMISALA

Nämä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät kattavat direktiivin 2010/75/EU liitteessä I täsmennetyn seuraavan toiminnon: 4. Kemian teollisuus (eli kaikki tuotantoprosessit, jotka sisältyvät liitteessä I olevissa 4.1–4.6 kohdassa mainittuihin toimintaluokkiin, jollei toisin mainita).

Näissä BAT-päätelmissä keskitytään edellä mainitusta toiminnasta ilmaan vapautuviin päästöihin.

Nämä BAT-päätelmät eivät koske seuraavia päästöjä:

1.	Päästöt, jotka vapautuvat ilmaan valmistettaessa klooria, vetyä ja natrium-/kaliumhydroksidia suolaliuoksen elektrolyysin avulla. Ne kuuluvat kloorialkalin (CAK) valmistusta koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan.

2.

Kanavoidut päästöt, jotka johdetaan ilmaan seuraavien kemikaalien tuotannon jatkuvista prosesseista, joissa näiden kemikaalien tuotannon kokonaiskapasiteetti on yli 20 kt vuodessa: — höyrykrakkausprosessia käyttäen tuotettavat alemmat olefiinit; — formaldehydi; — etyleenioksidi ja etyleeniglykolit; — kumeenista tuotettava fenoli; — tolueenista tuotettava dinitrotolueeni, dinitrotolueenista tuotettava tolueenidiamiini, tolueenidiamiinista tuotettava tolueenidi-isosyanaatti, aniliinista tuotettava metyleenidifenyylidiamiini, metyleenidifenyylidiamiinista tuotettava metyleenidifenyylidi-isosyanaatti; — eteenidikloridi (EDC) ja vinyylikloridimonomeeri (VCM); — vetyperoksidi. Tämä kuuluu suurivolyymisten orgaanisten kemikaalien (LVOC) tuotantoa koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan. Edellä mainituista tuotantoprosesseista peräisin olevien poistokaasujen lämpökäsittelystä ilmaan johdettavat typen oksidien (NOX) ja hiilimonoksidin (CO) kanavoidut päästöt kuuluvat kuitenkin näiden BAT-päätelmien soveltamisalaan.

3.

Päästöt, jotka vapautuvat ilmaan seuraavien epäorgaanisen kemikaalien tuotannosta: — ammoniakki; — ammoniumnitraatti; — kalsiumammoniumnitraatti; — kalsiumkarbidi; — kalsiumkloridi; — kalsiumnitraatti; — nokimusta; — ferrokloridi; — ferrosulfaatti (eli rauta(II)sulfaatti ja vastaavat tuotteet, kuten kloorisulfaatit); — fluorivetyhappo; — epäorgaaniset fosfaatit; — typpihappo; — typpeen, fosforiin tai kaliumiin perustuvat lannoitteet (lannoitteet sisältävät joko yhtä ainetta tai niiden seosta); — fosforihappo; — saostettu kalsiumkarbonaatti; — natriumkarbonaatti (eli sooda); — natriumkloraatti; — natriumsilikaatti; — rikkihappo; — synteettinen amorfinen piidioksidi; — titaanidioksidi ja vastaavat tuotteet; — urea; — urean ja ammoniumnitraatin seos. Ne saattavat kuulua epäorgaanisten peruskemikaalien (LVIC) valmistusta koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan.

4.	Päästöt, jotka vapautuvat ilmaan höyryreformoinnista sekä käytetyn rikkihapon fysikaalisesta puhdistuksesta ja uudelleenväkevöinnistä edellyttäen, että nämä prosessit liittyvät suoranaisesti edellä mainituissa 2 tai 3 kohdassa mainittuun tuotantoprosessiin.

5.	Päästöt, jotka vapautuvat ilmaan kuivamenetelmällä valmistettavan magnesiumoksidin tuotannosta. Ne saattavat kuulua sementin, kalkin ja magnesiumoksidin tuotantoa (CLM) koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan.

6.

Päästöt, jotka vapautuvat ilmaan seuraavista: — Muut polttoyksiköt kuin prosessiuunit/-lämmittimet. Ne saattavat kuulua suuria polttolaitoksia (LCP) koskevien BAT-päätelmien, kaasun ja öljyn jalostamista (REF) koskevien BAT-päätelmien ja/tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2193 (1) soveltamisalaan. — Prosessiuunit/-lämmittimet, joiden kokonaislämpöteho on alle 1 MW. — Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa alempien olefiinien, eteenidikloridin ja/tai vinyylikloridimonomeerin tuotannossa käytettävät prosessiuunit/-lämmittimet. Ne kuuluvat suurivolyymisten orgaanisten kemikaalien (LVOC) tuotantoa koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan.

7.	Jätteenpolttolaitoksista ilmaan vapautuvat päästöt. Ne saattavat kuulua jätteenpolttoa (WI) koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan.

8.

Päästöt, jotka vapautuvat ilmaan nesteiden, nesteytettyjen kaasujen ja kiinteiden aineiden varastoinnista, siirrosta ja käsittelystä, kun nämä eivät liity suoranaisesti direktiivin 2010/75/EU liitteessä I mainittuun seuraavaan toimintoon: 4. Kemian teollisuus. Ne saattavat kuulua teollisuuden varastoinnin päästöjä (EFS) koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan. Nesteiden, nesteytettyjen kaasujen ja kiinteiden aineiden varastoinnista, siirrosta ja käsittelystä ilmaan vapautuvat päästöt kuuluvat kuitenkin näiden BAT-päätelmien soveltamisalaan, jos nämä prosessit liittyvät suoranaisesti näiden BAT-päätelmien soveltamisalaan kuuluvaan kemialliseen tuotantoprosessiin.

9.	Epäsuorista jäähdytysjärjestelmistä ilmaan vapautuvat päästöt. Ne saattavat kuulua teollisuuden jäähdytysjärjestelmiä (ICS) koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan.

Näiden BAT-päätelmien kattamien toimintojen kannalta muita täydentäviä BAT-päätelmiä ovat kemian alan jätevesien ja jätekaasujen yhdenmukaisia käsittely- ja hallintajärjestelmiä (CWW) koskevat päätelmät.

Näiden BAT-päätelmien kattamien toimintojen kannalta muita merkityksellisiä päätelmiä ja vertailuasiakirjoja voivat olla seuraavat:

—	Production of Chlor-alkali (CAK) (kloorialkalin valmistus);

—	Manufacture of Large Volume Inorganic Chemicals – Ammonia, Acids and Fertilisers Industries (LVIC-AAF) (epäorgaanisten peruskemikaalien – ammoniakin, happojen ja lannoitteiden – laajamittainen valmistus);

—	Manufacture of Large Volume Inorganic Chemicals – Solids and Others Industry (LVIC-S) (epäorgaanisten peruskemikaalien – kiinteiden ja muiden – laajamittainen valmistus);

—	Production of Large Volume Organic Chemicals (LVOC) (suurivolyymisten orgaanisten kemikaalien tuotanto);

—	Manufacture of Organic Fine Chemicals (OFC) (orgaanisten hienokemikaalien valmistus);

—	Production of Polymers (POL) (polymeerien tuotanto);

—	Production of Speciality Inorganic Chemicals (SIC) (epäorgaanisten hienokemikaalien valmistus);

—	Refining of Mineral Oil and Gas (REF) (kaasun ja öljyn jalostaminen);

—	Economics and Cross-media Effects (ECM) (taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset);

—	Emissions from Storage (EFS) (teollisuuden varastoinnin päästöt);

—	Energy Efficiency (ENE) (energiatehokkuus);

—	Industrial Cooling Systems (ICS) (teollisuuden jäähdytysjärjestelmät);

—	Large Combustion Plants (LCP) (suuret polttolaitokset);

—	Monitoring of Emissions to Air and Water from IED installations (ROM) (teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvista laitoksista aiheutuvien ilmaan ja veteen vapautuvien päästöjen tarkkailu);

—	Waste Incineration (WI) (jätteenpoltto);

—	Waste Treatment (WT) (jätteenkäsittely).

Näitä BAT-päätelmiä sovelletaan rajoittamatta muun asiaankuuluvan sellaisen lainsäädännön soveltamista, joka koskee esimerkiksi kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyjä ja rajoittamista (REACH) sekä aineiden ja seosten luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista (CLP).

MÄÄRITELMÄT

Näissä BAT-päätelmissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

Yleiset termit
Käsite	Määritelmä
Ilmaan johdettavat kanavoidut päästöt	Päästölähteestä, kuten piipusta, ilmaan johdettavat epäpuhtauksien päästöt.
Polttoyksikkö	Mikä tahansa tekninen laite, jossa polttoaineet hapetetaan, jotta täten syntyvää lämpöä voidaan käyttää. Polttoyksiköihin kuuluvat kattilat, moottorit, turbiinit ja prosessiuunit/-lämmittimet, mutta niihin eivät kuulu termiset tai katalyyttiset jälkipolttimet.
Kompleksiset epäorgaaniset pigmentit	Eri metallikationien pysyvä kiderakenne. Tärkeimmät isäntäkiderakenteet ovat rutiili, spinelli, zirkoni ja hematiitti/korundi, mutta on olemassa myös muita pysyviä rakenteita.
Jatkuva mittaus	Mittaus, jossa käytetään paikalle pysyvästi asennettua automaattista mittausjärjestelmää.
Jatkuva prosessi	Prosessi, jossa raaka-aineita syötetään jatkuvasti reaktoriin ja reaktiotuotteita siihen kytkettyihin tuotantoketjussa jäljempänä sijaitseviin erottamis- ja/tai talteenottoyksikköihin.
Hajapäästöt	Ilmaan päätyvät muut kuin kanavoidut päästöt. Hajapäästöt käsittävät karkauspäästöt ja muut hajapäästöt kuin karkauspäästöt.
Ilmaan vapautuvat päästöt	Ilmaan päätyvistä epäpuhtauspäästöistä yleismerkityksessä käytettävä termi, joka käsittää sekä kanavoidut päästöt että hajapäästöt.
Etanoliamiinit	Yhteisnimitys monoetanoliamiinille, dietanoliamiinille ja trietanoliamiinille sekä niiden seoksille.
Etyleeniglykolit	Yhteisnimitys monoetyleeniglykolille, dietyleeniglykolille ja trietyleeniglykolille tai niiden seoksille.
Olemassa oleva laitos	Laitos, joka ei ole uusi laitos.
Olemassa oleva prosessiuuni/-lämmitin	Prosessiuuni/-lämmitin, joka ei ole uusi prosessiuuni/-lämmitin.
Savukaasu	Polttoyksiköstä poistuva kaasu.
Karkauspäästöt	Ilmaan päätyvät muut kuin kanavoidut päästöt, jotka johtuvat sellaisten laitteiden puutteellisesta tiiviydestä, jotka on suunniteltu tai koottu tiiviiksi. Karkauspäästöjä voi aiheutua — liikkuvista laitteista, kuten sekoittimista, kompressoreista, pumpuista, venttiileistä (manuaalisista tai automaattisista); — paikallaan pysyvistä laitteista, kuten laipoista ja muista liitoksista, päästään avoimista linjoista ja näytteenottopaikoista.
Alemmat olefiinit	Yhteisnimitys eteenille, propeenille, buteenille ja butadieenille tai niiden seoksille.
Laitoksen merkittävä parannus	Laitoksen osan suunnittelun tai tekniikan merkittävä muutos, jossa prosessiyksiköitä ja/tai puhdistusyksiköitä ja niihin liittyviä laitteita muutetaan huomattavasti.
Massavirta	Vapautuvan aineen tai muuttujan massa aikayksikköä kohden.
Uusi laitos	Näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen tehdasalueelle ensimmäistä kertaa luvitettu laitos tai olemassa olevan laitoksen korvaaminen kokonaan näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen.
Uusi prosessiuuni/-lämmitin	Näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen laitokseen ensimmäistä kertaa luvitettu prosessiuuni/-lämmitin tai olemassa olevan prosessiuunin/-lämmittimen korvaaminen kokonaan näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen.
Muut hajapäästöt kuin karkauspäästöt	Hajapäästöt, jotka eivät ole karkauspäästöjä. Muita hajapäästöjä kuin karkauspäästöjä voi aiheutua esimerkiksi tuuletusaukoista, pakkaamattoman tavaran varastoinnista, lastaus-/purkujärjestelmistä, astioista ja säiliöistä (avaamisen yhteydessä), avoimista kouruista, näytteenottojärjestelmistä, säiliöiden tuuletuksesta, jätteestä, viemäreistä ja jätevedenpuhdistamoista.
NOX-prekursorit	Termiseen tai katalyyttiseen hapetukseen johdettavat typpiyhdisteet (esim. akryylinitriili, ammoniakki, typpipitoiset kaasut ja typpeä sisältävät orgaaniset yhdisteet), jotka aiheuttavat NOX-päästöjä. Ei koske alkuainetyppeä.
Toimintaan liittyvä rajoite	Rajoite, joka voi liittyä esimerkiksi seuraaviin seikkoihin: — käytettävät aineet (kuten aineet, joita ei voida korvata, hyvin syövyttävät aineet); — toimintaolosuhteet (kuten hyvin korkea lämpötila tai paine); — laitoksen toiminta; — resurssien saatavuus (kuten varaosien saatavuus laitteita uusittaessa, pätevän työvoiman saatavuus); — odotetut ympäristöhyödyt (kuten suurimman ympäristöhyödyn tuovien huolto-, korjaus- tai uusimistoimien asettaminen etusijalle).
Jaksottainen mittaus	Mittaaminen määritellyin väliajoin manuaalisia tai automaattisia menetelmiä käyttäen.
Polymeerilaatu	Kunkin polymeerityypin osalta on olemassa ominaisuuksiltaan erilaisia tuotteita (eli laatuja), joiden rakenne ja molekyylimassa vaihtelevat ja jotka on optimoitu tiettyjä sovelluksia varten. Polyolefiinien tapauksessa laadut voivat vaihdella kopolymeerien, kuten etyleeni-vinyyliasetaatin (EVA), käytön osalta. Polyvinyylikloridin (PVC) tapauksessa laadut voivat vaihdella polymeeriketjun keskipituuden ja hiukkasten huokoisuuden osalta.
Prosessiuuni/-lämmitin	Prosessiuuneja tai -lämmittimiä ovat — polttoyksiköt, joita käytetään esineiden tai syöttömateriaalin käsittelyyn suoran kosketuksen kautta, esimerkiksi kuivausprosesseissa tai kemiallisissa reaktoreissa; tai — polttoyksiköt, joiden säteily- ja/tai johtumislämpö siirretään esineisiin tai syöttömateriaaliin kiinteän seinämän läpi käyttämättä lämmönsiirtonestettä, esimerkiksi (petro)kemianteollisuudessa prosessivirran lämmitykseen käytettävät uunit tai reaktorit. Energian talteenottoa koskevien hyvien käytäntöjen soveltamisen tuloksena joihinkin prosessiuuneihin/-lämmittimiin saattaa liittyä höyryä tai sähköä tuottava järjestelmä. Tämä on prosessiuunin/-lämmittimen rakenteen kiinteä osa, jota ei voida tarkastella erikseen.
Prosessin poistokaasu	Prosessista poistuva kaasu, joka käsitellään edelleen talteenottoa ja/tai vähennystä varten.
Liuotin	Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 46 kohdassa määritelty orgaaninen liuotin.
Liuottimen kulutus	Direktiivin 2010/75/EU 57 artiklan 9 kohdassa määritelty liuottimen kulutus.
Prosessiin menevä liuottimien määrä	Direktiivin 2010/75/EU liitteessä VII olevassa 7 osassa määritelty käytettyjen orgaanisten liuottimien kokonaismäärä.
Liuottimien massatase	Vuosittaisen massataseen laatiminen direktiivin 2010/75/EU liitteessä VII olevan 7 osan mukaisesti.
Lämpökäsittely	Poistokaasujen käsittely termistä tai katalyyttista hapetusta käyttäen.
Kokonaispäästöt	Kanavoitujen päästöjen ja hajapäästöjen yhteenlaskettu määrä.
Pätevä tuntikohtainen (tai puolen tunnin) keskiarvo	Tuntikohtainen (tai puolen tunnin) keskiarvo katsotaan päteväksi, jos automaattisessa mittausjärjestelmässä ei ole toimintahäiriötä eikä sille tehdä huoltoa.

Aineet/muuttujat
Käsite	Määritelmä
Cl2	Alkuainekloori.
CO	Hiilimonoksidi.
CS2	Rikkihiili.
Pöly	Hiukkasten kokonaismäärä (ilmassa). Jollei toisin mainita, pölyyn sisältyvät PM2,5 ja PM10.
EDC	Eteenidikloridi (1,2-dikloorietaani).
HCI	Kloorivety.
HCN	Syaanivety.
HF	Fluorivety.
H2S	Rikkivety.
NH3	Ammoniakki.
Ni	Nikkeli.
N2O	Dityppioksidi (eli typpioksiduuli).
NOX	Typpimonoksidin (NO) ja typpidioksidin (NO2) yhteenlaskettu määrä ilmaistuna typpidioksidina NO2.
Pb	Lyijy.
PCDD/F	Polyklooratut dibentso-p-dioksiinit ja -furaanit.
PM2,5	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/50/EY (2) määritellyt hiukkaset, jotka läpäisevät koon perusteella erottelevan erottimen, jonka leikkausraja aerodynaamiselta halkaisijaltaan 2,5 μm:n kokoisille hiukkasille on 50 prosenttia.
PM10	Direktiivissä 2008/50/EY määritellyt hiukkaset, jotka läpäisevät koon perusteella erottelevan erottimen, jonka leikkausraja aerodynaamiselta halkaisijaltaan 10 μm:n kokoisille hiukkasille on 50 prosenttia.
SO2	Rikkidioksidi.
SOX	Rikkidioksidin (SO2), rikkitrioksidin (SO3) tai rikkihappoaerosolien yhteenlaskettu määrä ilmaistuna rikkidioksidina SO2.
TVOC	Haihtuva orgaaninen kokonaishiili ilmaistuna hiilenä C.
VCM	Vinyylikloridimonomeeri.
VOC	Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 45 kohdassa määritellyt haihtuvat orgaaniset yhdisteet.

LYHENTEET

Näissä BAT-päätelmissä sovelletaan seuraavia lyhenteitä:

Lyhenne	Määritelmä
CLP	Aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (3).
CMR	Syöpää aiheuttava, perimää vaurioittava tai lisääntymismyrkyllinen.
CMR 1A	Asetuksessa (EY) N:o 1272/2008, sellaisena kuin se on muutettuna, määriteltyyn kategoriaan 1A kuuluva CMR-aine eli aine, jolla on vaaralausekkeet H340, H350, H360.
CMR 1B	Asetuksessa (EY) N:o 1272/2008, sellaisena kuin se on muutettuna, määriteltyyn kategoriaan 1B kuuluva CMR-aine eli aine, jolla on vaaralausekkeet H340, H350, H360.
CMR 2	Asetuksessa (EY) N:o 1272/2008, sellaisena kuin se on muutettuna, määriteltyyn kategoriaan 2 kuuluva CMR-aine eli aine, jolla on vaaralausekkeet H341, H351, H361.
DIAL	DIAL-menetelmä (differential absorption light detection and ranging).
EMS	Ympäristöjärjestelmä.
EPS	Paisutettu polystyreeni.
E-PVC	PVC, joka on tuotettu emulsiopolymeroinnilla.
EVA	Etyleeni-vinyyliasetaatti.
GPPS	Yleiskäyttöpolystyreeni.
HDPE	Suurtiheyspolyeteeni.
HEAF	HEAF-suodatin (high-efficiency air filter).
HEPA	HEPA-suodatin (high-efficiency particle air filter).
HIPS	Iskunkestävä polystyreeni.
Teollisuuspäästödirektiivi	Direktiivi 2010/75/EU teollisuuden päästöistä.
I-TEQ	Kansainvälinen toksisuusekvivalentti, joka johdetaan käyttämällä direktiivin 2010/75/EU liitteessä VI olevassa 2 osassa määriteltyjä ekvivalenttikertoimia.
LDAR	Vuotojen tunnistus ja korjaus.
LDPE	Matalatiheyksinen polyeteeni.
LIDAR	LIDAR-tutka (light detection and ranging, valoon perustuva havainnointi ja etäisyyden mittaus).
LLDPE	Lineaarinen matalatiheyksinen polyeteeni.
OGI	Optinen kaasun kuvantaminen.
OTNOC	Muut kuin normaalit toimintaolosuhteet.
PP	Polypropyleeni.
PVC	Polyvinyylikloridi.
REACH-asetus	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 (4) kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista.
SCR	Selektiivinen katalyyttinen pelkistys.
SNCR	Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys.
SOF	SOF-menetelmä (solar occultation flux).
S-PVC	PVC, joka on tuotettu suspensiopolymeroinnilla.
ULPA	ULPA-suodatin (ultra-low penetration air).

YLEISET NÄKÖKOHDAT

Paras käytettävissä oleva tekniikka

Näissä BAT-päätelmissä luetellut ja kuvaillut tekniikat eivät ole määrääviä eivätkä kaiken kattavia. Muita menetelmiä voidaan käyttää, jos niillä voidaan turvata vähintään vastaava ympäristönsuojelun taso.

Jollei toisin mainita, BAT-päätelmät ovat yleisesti sovellettavissa.

Ilmaan johdettavia kanavoituja päästöjä koskevat parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-päästötasot) ja suuntaa-antavat päästötasot

Näissä BAT-päätelmissä esitetyillä ilmaan johdettavia kanavoituja päästöjä koskevilla BAT-päästötasoilla ja suuntaa-antavilla päästötasoilla tarkoitetaan pitoisuuksia, jotka ilmaistaan ilmaan johdettavien aineiden massana poistokaasujen tilavuutta kohden vakio-olosuhteissa (kuiva kaasu 273,15 K:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n ilmanpaineessa), ilmaistuna yksikkönä mg/Nm3, μg/Nm3 tai ng I-TEQ/Nm3.

BAT-päästötasojen ja suuntaa-antavien päästötasojen ilmaisemiseen näissä BAT-päätelmissä käytettävät vertailuolosuhteiden mukaiset happipitoisuudet esitetään seuraavassa taulukossa.

Päästölähde	Vertailuolosuhteiden mukainen happipitoisuus (OR)
Prosessiuuni/-lämmitin, jossa käytetään epäsuoraa lämmitystä	3 tilavuusprosenttia kuivassa kaasussa
Kaikki muut lähteet	Ei happipitoisuuden korjausta

Tapauksissa, joissa annetaan vertailuolosuhteiden mukainen happipitoisuus, päästöpitoisuuden laskemiseen vertailuolosuhteiden mukaisen happipitoisuuden tasolla käytetään seuraavaa yhtälöä:

jossa

ER	:	päästöpitoisuus suhteessa vertailuolosuhteiden mukaiseen happipitoisuuteen OR;
OR	:	vertailuolosuhteiden mukainen happipitoisuus, tilavuusprosenttia;
EM	:	mitattu päästöpitoisuus;
OM	:	mitattu happipitoisuus, tilavuusprosenttia.

Edellä olevaa yhtälöä ei sovelleta, jos prosessiuunissa/-lämmittimessä (prosessiuuneissa/-lämmittimissä) käytetään happirikastettua ilmaa tai puhdasta happea tai jos ylimääräinen ilmanotto turvallisuussyistä nostaa poistokaasun happipitoisuuden hyvin lähelle 21:tä tilavuusprosenttia. Tässä tapauksessa päästöpitoisuus 3 tilavuusprosentin (kuiva) vertailuolosuhteiden mukaisella happipitoisuudella lasketaan eri tavalla.

Ilmaan johdettavien kanavoitujen päästöjen BAT-päästötasojen ja suuntaa-antavien päästötasojen keskiarvojen laskentajaksoissa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

Mittaustyyppi	Keskiarvon laskentajakso	Määritelmä
Jatkuva	Vuorokausikeskiarvo	Keskiarvo yhden vuorokauden ajalta, perustuu päteviin tuntikohtaisiin tai puolen tunnin keskiarvoihin.
Jaksottainen	Näytteenottojakson keskiarvo	Kolmen vähintään 30 minuuttia kestävän peräkkäisen näytteenoton/mittauksen keskiarvo (5).

Jos kohtiin BAT 11 (taulukko 1.1), BAT 14 (taulukko 1.3), BAT 18 (taulukko 1.6), BAT 29 (taulukko 1.9) ja BAT 36 (taulukko 1.15) liittyviä massavirtoja laskettaessa kahden tai useamman erillisen piipun kautta johdetut poistokaasut, joilla on samankaltaisia ominaisuuksia eli jotka esimerkiksi sisältävät samoja (samantyyppisiä) aineita/muuttujia, voitaisiin toimivaltaisen viranomaisen arvion mukaan johtaa yhteisen piipun kautta, näitä piippuja on pidettävä yhtenä piippuna.

Ilmaan vapautuvia VOC-yhdisteiden hajapäästöjä koskevat BAT-päästötasot

Liuottimien käytöstä tai talteenotettujen liuottimien uudelleenkäytöstä peräisin olevia VOC-yhdisteiden hajapäästöjä koskevat BAT-päästötasot esitetään näissä BAT-päätelmissä prosenttiosuutena prosessiin menevästä liuottimien määrästä. Osuus lasketaan vuositasolla direktiivin 2010/75/EU liitteessä VII olevan 7 osan mukaisesti.

Polymeerien tai synteettisten kumien tuotannosta ilmaan vapautuvia kokonaispäästöjä koskevat BAT-päästötasot

Polyolefiinien tai synteettisten kumien tuotanto

Polyolefiinien tai synteettisten kumien tuotannosta ilmaan vapautuvia VOC-yhdisteiden kokonaispäästöjä koskevat BAT-päästötasot esitetään näissä BAT-päätelmissä ominaispäästökuormina, jotka lasketaan vuositasolla jakamalla VOC-yhdisteiden kokonaispäästöt toimialakohtaisella tuotantomäärällä ja jotka ilmaistaan yksikkönä g C / kg tuotetta.

PVC:n tuotanto

PVC:n tuotannosta ilmaan vapautuvia vinyylikloridimonomeerin (VCM) kokonaispäästöjä koskevat BAT-päästötasot esitetään näissä BAT-päätelmissä ominaispäästökuormina, jotka lasketaan vuositasolla jakamalla VCM:n kokonaispäästöt toimialakohtaisella tuotantomäärällä ja jotka ilmaistaan yksikkönä g / kg tuotetta.

Ominaispäästökuormia laskettaessa kokonaispäästöt käsittävät PVC:n sisältämän VCM-pitoisuuden.

Viskoosin tuotanto

Viskoosin tuotantoa varten BAT-päästötaso esitetään näissä BAT-päätelmissä ominaispäästökuormana, joka lasketaan vuositasolla jakamalla kokonaisrikkipäästöt katkokuitujen tai kuoren tuotantomäärällä ja joka ilmaistaan yksikkönä g S / kg tuotetta.

1.1    Yleiset BAT-päätelmät

1.1.1   Ympäristöjärjestelmät

BAT 1.   Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ympäristöjärjestelmä (EMS) ja noudattaa sitä. Ympäristöjärjestelmään kuuluvat seuraavat osatekijät:

i.	johdon, myös ylemmän johdon, sitoutuminen tehokkaan ympäristöjärjestelmän käyttöön ottamiseen sekä sitä koskeva johtajuus ja vastuu;

ii.

analyysi, joka sisältää organisaation kontekstin määrittämisen, asianosaisten osapuolien tarpeiden ja odotuksien tunnistamisen, mahdollisiin ympäristölle (tai ihmisten terveydelle) aiheutuviin riskeihin liittyvien laitoksen ominaispiirteiden sekä ympäristöä koskevien soveltuvien lakisääteisten vaatimusten tunnistamisen;

iii.	sellaisen ympäristöpolitiikan kehittäminen, joka sisältää laitoksen ympäristönsuojelun tason jatkuvan parantamisen;

iv.	merkittäviin ympäristönäkökohtiin liittyvien tavoitteiden ja tulosindikaattorien määrittäminen, mukaan lukien sovellettavan lainsäädännön noudattamisen varmistaminen;

v.	tarvittavien menettelyjen ja toimien (mukaan lukien korjaavat ja ennalta ehkäisevät toimet tarvittaessa) suunnitteleminen ja toteuttaminen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi ja ympäristöriskien välttämiseksi;

vi.	ympäristönäkökohtiin ja -tavoitteisiin liittyvien rakenteiden, roolien ja vastuiden määrittäminen sekä tarvittavien rahoitus- ja henkilöresurssien antaminen;

vii.	henkilöstön, jonka työ saattaa vaikuttaa laitoksen ympäristönsuojelun tasoon, tarvittavan osaamisen ja tietoisuuden varmistaminen (esimerkiksi tarjoamalla tietoa ja koulutusta);

viii.

sisäinen ja ulkoinen viestintä;

ix.	sen edistäminen, että henkilöstö osallistuu ympäristöasioiden hallinnan parhaisiin toimintatapoihin;

x.	ympäristövaikutusten kannalta merkittävien toimien hallitsemiseksi hallintakäsikirjan ja kirjallisten menettelyjen laatiminen ja ylläpitäminen sekä asiaankuuluvien tallenteiden ylläpitäminen;

xi.	tehokas operatiivinen suunnittelu ja prosessinohjaus;

xii.	asianmukaisten kunnossapito-ohjelmien toteuttaminen;

xiii.

valmius- ja toimintaprotokollat hätätilanneissa, mukaan lukien hätätilanteiden kielteisten (ympäristöön kohdistuvien) vaikutusten ehkäiseminen ja/tai lieventäminen;

xiv.	kun (uudelleen)suunnitellaan (uusi) laitos tai sen osa, tulee huomioida sen vaikutukset ympäristöön koko sen käyttöiältä, johon sisältyvät rakentaminen, kunnossapito, toiminta ja käytöstä poistaminen;

xv.

valvonta- ja mittaamisohjelman toteuttaminen, josta löytyy tarvittaessa tietoa vertailuraportista ”Monitoring of Emissions to Air and Water from IED installations” (teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvista laitoksista peräisin olevien ilmaan ja veteen vapautuvien päästöjen valvontaa koskeva vertailuraportti);

xvi.	toimialakohtaisen vertailuanalyysin säännöllinen soveltaminen;

xvii.

säännöllisesti tehtävät riippumattomat (siinä määrin kuin se on käytännössä mahdollista) sisäiset tarkastukset ja säännöllisesti tehtävät riippumattomat ulkoiset tarkastukset ympäristönsuojelun tason arvioimiseksi ja sen määrittämiseksi, onko ympäristöjärjestelmä suunniteltujen järjestelyjen mukainen ja onko sen täytäntöönpano ja ylläpito asianmukaista;

xviii.

poikkeamien syiden arviointi, korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen vastauksena poikkeamiin, korjaavien toimenpiteiden tehokkuuden tarkastelu ja sen määrittäminen, esiintyykö vastaavia poikkeamia tai voisiko niitä mahdollisesti ilmaantua;

xix.	ylimmän johdon katselmus ympäristöjärjestelmän ja sen jatkuvan toimivuuden, riittävyyden ja tehokkuuden tarkistamiseksi säännöllisesti;

xx.	puhtaampien tekniikoiden kehityksen seuraaminen ja huomioiminen.

Kemian alalla parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on myös sisällyttää seuraavat tekijät ympäristöjärjestelmään:

xxi.	ilmaan johdettavia kanavoituja päästöjä ja hajapäästöjä koskeva inventaario (ks. BAT 2);

xxii.

ilmaan vapautuvia päästöjä koskeva OTNOC-hallintasuunnitelma (ks. BAT 3);

xxiii.

ilmaan johdettavia kanavoituja päästöjä koskeva yhdennetty poistokaasujen hallinta- ja käsittelystrategia (ks. BAT 4);

xxiv.

ilmaan vapautuvia VOC-yhdisteiden hajapäästöjä koskeva hallintajärjestelmä (ks. BAT 19);

xxv.

kemikaalien hallintajärjestelmä, johon sisältyy inventaario prosesseissa käytettävistä vaarallisista aineista ja erityistä huolta aiheuttavista aineista; mahdollisuudet korvata tässä inventaariossa mainittuja aineita analysoidaan säännöllisin väliajoin (esimerkiksi vuosittain) keskittyen muihin aineisiin kuin raaka-aineisiin, jotta voidaan määrittää mahdollisia uusia saatavilla olevia ja turvallisempia vaihtoehtoja, joilla ei ole ympäristövaikutuksia tai joiden ympäristövaikutukset ovat vähäisemmät.

Huomautus

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1221/2009 (6) perustetaan unionin ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä (EMAS), joka on esimerkki tämän parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesta ympäristöjärjestelmästä.

Sovellettavuus

Ympäristöjärjestelmän yksityiskohtaisuuden taso ja formalisaation aste ovat yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä sen mahdollisiin ympäristövaikutuksiin.

BAT 2.   Ilmaan päätyvien päästöjen vähentämisen helpottamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ilmaan johdettavia kanavoituja päästöjä ja hajapäästöjä koskeva inventaario osana ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1), ylläpitää sitä ja tarkistaa sitä säännöllisesti (myös merkittävän muutoksen tapahtuessa). Inventaarioon sisältyvät kaikki seuraavat tekijät:

i.	mahdollisimman kattavat tiedot kemiallisesta tuotantoprosessista (-prosesseista), mukaan lukien: a. kemiallisten reaktioiden reaktioyhtälöt, joista käyvät ilmi myös sivutuotteet; b. yksinkertaistetut prosessien vuokaaviot, joista käy ilmi päästöjen lähde;

ii.

mahdollisimman kattavat tiedot ilmaan johdettavista kanavoiduista päästöistä, kuten seuraavat tiedot: a. päästölähde (päästölähteet); b. virtaaman ja lämpötilan keskimääräiset arvot ja vaihtelevuus; c. merkityksellisten aineiden/muuttujien keskimääräiset pitoisuuden ja massavirran arvot sekä niiden vaihtelevuus (esimerkiksi TVOC, CO, NOX, SOX, Cl2 ja HCl); d. muiden sellaisten aineiden esiintyminen, jotka voivat vaikuttaa poistokaasun käsittelyjärjestelmään (-järjestelmiin) tai laitoksen turvallisuuteen (esimerkiksi happi, typpi, vesihöyry tai pöly); e. ilmaan johdettavien kanavoitujen päästöjen ehkäisemiseen ja/tai vähentämiseen käytettävät menetelmät; f. syttyvyys, alemmat ja ylemmät räjähdysrajat, reaktiivisuus; g. tarkkailumenetelmät (ks. BAT 8); h. kategoriaan CMR 1A, CMR 1B tai CMR 2 luokiteltujen aineiden esiintyminen; tällaisten aineiden esiintymistä voidaan arvioida esimerkiksi aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetussa asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 (CLP) vahvistettujen kriteerien mukaisesti;

iii.

mahdollisimman kattavat tiedot ilmaan vapautuvista hajapäästöistä, kuten seuraavat tiedot: a. päästölähteen (-lähteiden) määrittäminen; b. kunkin päästölähteen ominaispiirteet (esimerkiksi karkauspäästöjen vai muiden hajapäästöjen kuin karkauspäästöjen lähde; paikallaan pysyvä vai liikkuva; päästölähteen saavutettavuus; mahdollinen sisältyminen vuotojen tunnistus- ja korjausohjelmaan (LDAR)); c. päästölähteen (-lähteiden) kanssa kosketuksissa olevan kaasun tai nesteen ominaispiirteet, mukaan lukien: 1) olomuoto; 2) nesteessä olevan aineen (olevien aineiden) höyrynpaine, kaasun paine; 3) lämpötila; 4) koostumus (osuus painosta nesteiden osalta ja osuus tilavuudesta kaasujen osalta); 5) aineen (aineiden) tai seosten, mukaan lukien kategoriaan CMR 1A, CMR 1B tai CMR 2 luokitellut aineet tai seokset, vaaralliset ominaisuudet; d. ilmaan vapautuvien hajapäästöjen ehkäisemiseen ja/tai vähentämiseen käytettävät menetelmät; e. tarkkailu (ks. BAT 20, BAT 21 ja BAT 22).

Hajapäästöjä koskeva huomautus

Ilmaan vapautuvia hajapäästöjä koskevat tiedot ovat erityisen tärkeitä, kun on kyse suuria määriä orgaanisia aineita tai seoksia käyttävistä toiminnoista (esimerkiksi lääkkeiden tuotannosta taikka orgaanisten kemikaalien tai polymeerien suurivolyymisesta tuotannosta).

Karkauspäästöjä koskevat tiedot kattavat kaikki päästölähteet, jotka ovat kosketuksissa sellaisten orgaanisten aineiden kanssa, joiden höyrynpaine on 293,15 K:n lämpötilassa suurempi kuin 0,3 kPa.

Inventaariossa voidaan jättää huomiotta karkauspäästöjen lähteet, jotka on liitetty putkiin, joiden halkaisija on pieni (esimerkiksi alle 12,7 mm eli 0,5 tuumaa).

Inventaariossa voidaan jättää huomiotta alipaineessa käytettävät laitteet.

Sovellettavuus

Inventaarion yksityiskohtaisuuden taso ja formalisaation aste ovat yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä sen mahdollisiin ympäristövaikutuksiin.

1.1.2   Muut kuin normaalit toimintaolosuhteet (OTNOC)

BAT 3.   OTNOC-esiintymistiheyden ja OTNOC-tilanteiden aikana ilmaan vapautuvien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ja panna täytäntöön osana ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1) riskiperusteinen OTNOC-hallintasuunnitelma, joka sisältää kaikki seuraavat tekijät:

i.

yksilöidään mahdolliset OTNOC-tilanteet (esimerkiksi ilmaan johdettavien kanavoitujen päästöjen vähentämisen taikka ilmaan päätyviin päästöihin mahdollisesti johtavien onnettomuuksien tai vaaratilanteiden ehkäisemisen kannalta kriittisten laitteiden, jäljempänä ’kriittiset laitteet’, vikaantuminen), tunnistetaan niiden perimmäiset syyt ja mahdolliset seuraukset;

ii.	suunnitellaan kriittiset laitteet asianmukaisesti (esimerkiksi laitteiden moduulirakenne ja osastointi, varajärjestelmät, menetelmät, joilla voidaan välttää poistokaasun käsittelyn ohittaminen käynnistyksen ja pysäytyksen aikana, erittäin tiiviit laitteet);

iii.	laaditaan ja pannaan täytäntöön kriittisten laitteiden ennaltaehkäisevää huoltoa koskeva suunnitelma (ks. BAT 1, xii kohta);

iv.	tarkkaillaan (eli arvioidaan tai mahdollisuuksien mukaan mitataan) OTNOC-tilanteiden aikaisia päästöjä ja niihin liittyviä olosuhteita ja kirjataan ne;

v.	arvioidaan OTNOC-tilanteiden aikana syntyviä päästöjä säännöllisesti (esimerkiksi tapahtumien toistuvuus, kesto ja iv kohdan mukaisesti kirjattu päästöjen määrä) ja toteutetaan tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä;

vi.	tarkastellaan ja päivitetään säännöllisesti i kohdassa mainittua yksilöityjen OTNOC-tilanteiden luetteloa v kohdassa mainitun säännöllisen arvioinnin perusteella;

vii.	testataan varajärjestelmiä säännöllisesti.

1.1.3   Ilmaan johdettavat kanavoidut päästöt

1.1.3.1   Yleiset menetelmät

BAT 4.   Ilmaan johdettavien kanavoitujen päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhdennettyä poistokaasujen hallinta- ja käsittelystrategiaa, johon sisältyy prosessiin integroituja talteenotto- ja päästövähennystekniikoita tärkeysjärjestyksessä esitettynä.

Kuvaus

Yhdennetty poistokaasujen hallinta- ja käsittelystrategia perustuu kohdan BAT 2 mukaiseen inventaarioon. Strategiassa otetaan huomioon esimerkiksi eri tekniikoiden käyttöön liittyvät kasvihuonekaasupäästöt sekä energian, veden ja materiaalien kulutus tai uudelleenkäyttö.

BAT 5.   Ilmaan johdettavien kanavoitujen päästöjen vähentämisen ja materiaalien talteenoton helpottamiseksi sekä energiatehokkuuden parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on yhdistää poistokaasuvirtoja, joilla on samankaltaisia ominaispiirteitä, ja minimoida siten päästölähteiden määrä.

Kuvaus

Ominaispiirteiltään samankaltaisten poistokaasujen yhdistetyllä käsittelyllä varmistetaan vaikuttavampi ja tehokkaampi käsittely kuin yksittäisten poistokaasuvirtojen erillisellä käsittelyllä. Poistokaasuja yhdistetään ottaen huomioon laitoksen turvallisuus (esimerkiksi välttämällä lähellä alempaa/ylempää räjähdysrajaa olevia pitoisuuksia), tekniset tekijät (esimerkiksi yksittäisten poistokaasuvirtojen yhteensopivuus, kyseessä olevien aineiden pitoisuus), ympäristötekijät (esimerkiksi maksimoimalla materiaalien talteenotto tai epäpuhtauksien vähentäminen) ja taloudelliset tekijät (esimerkiksi eri tuotantoyksiköiden välinen etäisyys).

Huolehditaan siitä, että poistokaasujen yhdistäminen ei johda päästöjen laimentumiseen.

BAT 6.   Ilmaan johdettavien kanavoitujen päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on varmistaa, että poistokaasujen käsittelyjärjestelmät on suunniteltu asianmukaisesti (esimerkiksi ottaen huomioon enimmäisvirtaus ja epäpuhtauspitoisuudet) ja että niitä käytetään olosuhteissa, joihin ne on suunniteltu, ja että niiden käytettävyys, vaikuttavuus ja tehokkuus pidetään optimaalisena kunnossapidolla (ehkäisevän huollon, korjaus- ja määräaikaishuollon sekä ennakoimattoman huollon avulla).

1.1.3.2   Tarkkailu

BAT 7.   Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla esikäsittelyyn ja/tai loppukäsittelyyn johdettavien poistokaasuvirtojen keskeisiä prosessimuuttujia (esimerkiksi poistokaasuvirtausta ja lämpötilaa) jatkuvasti.

BAT 8.   Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla ilmaan johdettavia kanavoituja päästöjä vähintään jäljempänä esitetyn tiheyden ja EN-standardien mukaisesti. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan vastaavaa tieteellistä tasoa olevat tiedot.

Aine/muuttuja  (7)	Prosessi(t)/lähde (lähteet)	Päästölähteet	Standardi(t) (8)	Tarkkailun vähimmäistiheys	Muut BAT-vaatimukset, joihin tarkkailu liittyy
Ammoniakki (NH3)	SCR:n/SNCR:n käyttö	Kaikki piiput	EN 21877	Kerran 6 kuukaudessa (9)  (10)	BAT 17
	Kaikki muut prosessit/lähteet				BAT 18
Bentseeni	Kaikki prosessit/lähteet	Kaikki piiput	EN-standardia ei ole saatavilla	Kerran 6 kuukaudessa (9)	BAT 11
1,3-butadieeni	Kaikki prosessit/lähteet	Kaikki piiput	EN-standardia ei ole saatavilla	Kerran 6 kuukaudessa (9)	BAT 11
Hiilimonoksidi (CO)	Lämpökäsittely	Kaikki piiput, joissa CO-massavirta ≥ 2 kg/h	Yleiset EN-standardit  (11)	Jatkuva	BAT 16
		Kaikki piiput, joissa CO-massavirta < 2 kg/h	EN 15058	Kerran 6 kuukaudessa (9)  (10)
	Prosessiuunit/-lämmittimet	Kaikki piiput, joissa CO-massavirta ≥ 2 kg/h	Yleiset EN-standardit  (11)	Jatkuva  (12)	BAT 36
		Kaikki piiput, joissa CO-massavirta < 2 kg/h	EN 15058	Kerran 6 kuukaudessa (9)  (10)
	Kaikki muut prosessit/lähteet	Kaikki piiput, joissa CO-massavirta ≥ 2 kg/h	Yleiset EN-standardit  (11)	Jatkuva	BAT 18
		Kaikki piiput, joissa CO-massavirta < 2 kg/h	EN 15058	Kerran vuodessa (9)  (13)
Kloorimetaani	Kaikki prosessit/lähteet	Kaikki piiput	EN-standardia ei ole saatavilla	Kerran 6 kuukaudessa (9)	BAT 11
Muut CMR-aineet kuin muualla tässä taulukossa mainitut CMR-aineet  (18)	Kaikki muut prosessit/lähteet	Kaikki piiput	EN-standardia ei ole saatavilla	Kerran 6 kuukaudessa (9)	BAT 11
Dikloorimetaani	Kaikki prosessit/lähteet	Kaikki piiput	EN-standardia ei ole saatavilla	Kerran 6 kuukaudessa (9)	BAT 11
Pöly	Kaikki prosessit/lähteet	Kaikki piiput, joissa pölyn massavirta ≥ 3 kg/h	Yleiset EN-standardit  (11), EN 13284-1 ja EN 13284-2	Jatkuva  (14)	BAT 14
		Kaikki piiput, joissa pölyn massavirta < 3 kg/h	EN 13284-1	Kerran vuodessa (9)  (13)
Alkuainekloori (Cl2)	Kaikki prosessit/lähteet	Kaikki piiput	EN-standardia ei ole saatavilla	Kerran vuodessa (9)  (13)	BAT 18
Eteenidikloridi (EDC)	Kaikki prosessit/lähteet	Kaikki piiput	EN-standardia ei ole saatavilla	Kerran 6 kuukaudessa (9)	BAT 11
Etyleenioksidi	Kaikki prosessit/lähteet	Kaikki piiput	EN-standardia ei ole saatavilla	Kerran 6 kuukaudessa (9)	BAT 11
Formaldehydi	Kaikki prosessit/lähteet	Kaikki piiput	EN-standardi on kehitteillä	Kerran 6 kuukaudessa (9)	BAT 11
Kaasumaiset kloridit	Kaikki prosessit/lähteet	Kaikki piiput	EN 1911	Kerran vuodessa (9)  (13)	BAT 18
Kaasumaiset fluoridit	Kaikki prosessit/lähteet	Kaikki piiput	EN-standardia ei ole saatavilla	Kerran vuodessa (9)  (13)	BAT 18
Syaanivety (HCN)	Kaikki prosessit/lähteet	Kaikki piiput	EN-standardia ei ole saatavilla	Kerran vuodessa (9)  (13)	BAT 18
Lyijy ja lyijy-yhdisteet	Kaikki prosessit/lähteet	Kaikki piiput	EN 14385	Kerran 6 kuukaudessa (9)  (15)	BAT 14
Nikkeli ja nikkeliyhdisteet	Kaikki prosessit/lähteet	Kaikki piiput	EN 14385	Kerran 6 kuukaudessa (9)  (15)	BAT 14
Dityppioksidi (N2O)	Kaikki prosessit/lähteet	Kaikki piiput	EN ISO 21258	Kerran vuodessa (9)  (13)	–
Typen oksidit (NOX)	Lämpökäsittely	Kaikki piiput, joissa NOX-massavirta ≥ 2,5 kg/h	Yleiset EN-standardit  (11)	Jatkuva	BAT 16
		Kaikki piiput, joissa NOX-massavirta < 2,5 kg/h	EN 14792	Kerran 6 kuukaudessa (9)  (10)
	Prosessiuunit/-lämmittimet	Kaikki piiput, joissa NOX-massavirta ≥ 2,5 kg/h	Yleiset EN-standardit  (11)	Jatkuva (12)	BAT 36
		Kaikki piiput, joissa NOX-massavirta < 2,5 kg/h	EN 14792	Kerran 6 kuukaudessa (9)  (10)
	Kaikki muut prosessit/lähteet	Kaikki piiput, joissa NOX-massavirta ≥ 2,5 kg/h	Yleiset EN-standardit  (11)	Jatkuva	BAT 18
		Kaikki piiput, joissa NOX-massavirta < 2,5 kg/h	EN 14792	Kerran 6 kuukaudessa (9)  (10)
PCDD/F	Lämpökäsittely	Kaikki piiput	EN 1948-1, EN 1948-2, EN 1948-3	Kerran 6 kuukaudessa (9)  (15)	BAT 12
PM2,5 ja PM10	Kaikki prosessit/lähteet	Kaikki piiput	EN ISO 23210	Kerran vuodessa (9)  (13)	BAT 14
Propyleenioksidi	Kaikki prosessit/lähteet	Kaikki piiput	EN-standardia ei ole saatavilla	Kerran 6 kuukaudessa (9)	BAT 11
Rikkidioksidi (SO2)	Lämpökäsittely	Kaikki piiput, joissa SO2-massavirta ≥ 2,5 kg/h	Yleiset EN-standardit  (11)	Jatkuva	BAT 16
		Kaikki piiput, joissa SO2-massavirta < 2,5 kg/h	EN 14791	Kerran 6 kuukaudessa (9)  (10)
	Prosessiuunit/-lämmittimet	Kaikki piiput, joissa SO2-massavirta ≥ 2,5 kg/h	Yleiset EN-standardit  (11)	Jatkuva  (12)	BAT 18, BAT 36
		Kaikki piiput, joissa SO2-massavirta < 2,5 kg/h	EN 14791	Kerran 6 kuukaudessa (9)  (10)
	Kaikki muut prosessit/lähteet	Kaikki piiput, joissa SO2-massavirta ≥ 2,5 kg/h	Yleiset EN-standardit  (11)	Jatkuva	BAT 18
		Kaikki piiput, joissa SO2-massavirta < 2,5 kg/h	EN 14791	Kerran 6 kuukaudessa (9)  (10)
Tetrakloorimetaani	Kaikki prosessit/lähteet	Kaikki piiput	EN-standardia ei ole saatavilla	Kerran 6 kuukaudessa (9)	BAT 11
Tolueeni	Kaikki prosessit/lähteet	Kaikki piiput	EN-standardia ei ole saatavilla	Kerran 6 kuukaudessa (9)	BAT 11
Trikloorimetaani	Kaikki prosessit/lähteet	Kaikki piiput	EN-standardia ei ole saatavilla	Kerran 6 kuukaudessa (9)	BAT 11
Haihtuva orgaaninen kokonaishiili (TVOC)	Polyolefiinien tuotanto (16)	Kaikki piiput, joissa TVOC-massavirta ≥ 2 kg C/h	Yleiset EN-standardit  (11)	Jatkuva	BAT 11, BAT 25
		Kaikki piiput, joissa TVOC-massavirta < 2 kg C/h	EN 12619	Kerran 6 kuukaudessa (9)  (10)
	Synteettisten kumien tuotanto  (17)	Kaikki piiput, joissa TVOC-massavirta ≥ 2 kg C/h	Yleiset EN-standardit  (11)	Jatkuva	BAT 11, BAT 32
		Kaikki piiput, joissa TVOC-massavirta < 2 kg C/h	EN 12619	Kerran 6 kuukaudessa (9)  (10)
	Kaikki muut prosessit/lähteet	Kaikki piiput, joissa TVOC-massavirta ≥ 2 kg C/h	Yleiset EN-standardit  (11)	Jatkuva	BAT 11
		Kaikki piiput, joissa TVOC-massavirta < 2 kg C/h	EN 12619	Kerran 6 kuukaudessa (9)  (10)

1.1.3.3   Orgaaniset yhdisteet

BAT 9.   Resurssitehokkuuden parantamiseksi ja lopulliseen poistokaasujen käsittelyyn johdettavan orgaanisten yhdisteiden massavirran vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on ottaa prosessin poistokaasuista talteen orgaanisia yhdisteitä käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää ja käyttää yhdisteet uudelleen.

Menetelmä		Kuvaus
a.	Absorptio (regeneratiivinen)	Ks. 1.4.1 kohta.
b.	Adsorptio (regeneratiivinen)	Ks. 1.4.1 kohta.
c.	Kondensaatio	Ks. 1.4.1 kohta.

Sovellettavuus

Talteenottoa voi rajoittaa se, että talteenotto vaatii prosessin poistokaasuissa olevien yhdisteiden pienen pitoisuuden vuoksi liikaa energiaa. Uudelleenkäyttöä saattavat rajoittaa tuotteen laatua koskevat spesifikaatiot.

BAT 10.   Energiatehokkuuden parantamiseksi ja lopulliseen poistokaasujen käsittelyyn johdettavan orgaanisten yhdisteiden massavirran vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on johtaa lämpöarvoltaan tarpeeksi suuret prosessin poistokaasut polttoyksikköön, jossa on, jos se on teknisesti mahdollista, lämmön talteenotto. BAT 9 on etusijalla siihen nähden, että prosessin poistokaasuja johdetaan polttoyksikköön.

Kuvaus

Lämpöarvoltaan suuret prosessin poistokaasut poltetaan polttoaineena polttoyksikössä (kaasumoottori, kattila, prosessilämmitin tai -uuni), ja lämpö otetaan talteen höyrynä tai sähkön tuotantoa varten tai lämmön tuottamiseksi prosessia varten.

Prosessin poistokaasujen VOC-pitoisuuksien ollessa pieniä (esimerkiksi < 1 g/Nm3) voidaan prosessin poistokaasujen lämpöarvon lisäämiseksi soveltaa esikonsentrointivaiheita käyttäen adsorptiota (adsorptioroottori tai kiinteä peti, jossa on aktiivihiiltä tai zeoliitteja).

Prosessin poistokaasujen VOC-pitoisuuksien suuren vaihtelun (esimerkiksi pitoisuushuippujen) tasoittamiseen voidaan käyttää molekyyliseuloja, jotka koostuvat tyypillisesti zeoliiteista.

Sovellettavuus

Prosessin poistokaasujen johtamista polttoyksikköön voivat rajoittaa vierasaineiden esiintyminen tai turvallisuusnäkökohdat.

BAT 11.   Ilmaan johdettavien orgaanisten yhdisteiden kanavoitujen päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus	Sovellettavuus
a.	Adsorptio	Ks. 1.4.1 kohta.	Voidaan soveltaa yleisesti.
b.	Absorptio	Ks. 1.4.1 kohta.	Voidaan soveltaa yleisesti.
c.	Katalyyttinen hapetus	Ks. 1.4.1 kohta.	Sovellettavuutta saattavat rajoittaa poistokaasuissa esiintyvät katalyyttimyrkyt.
d.	Kondensaatio	Ks. 1.4.1 kohta.	Voidaan soveltaa yleisesti.
e.	Terminen hapetus	Ks. 1.4.1 kohta.	Rekuperatiivisen ja regeneratiivisen termisen hapetuksen sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin voivat rajoittaa suunnitteluun ja/tai toimintaan liittyvät rajoitteet. Sovellettavuutta voi rajoittaa se, että hapetus vaatii prosessin poistokaasuissa olevien yhdisteiden pienen pitoisuuden vuoksi liikaa energiaa.
f.	Bioprosessit	Ks. 1.4.1 kohta.	Voidaan soveltaa vain biohajoavien yhdisteiden käsittelyyn.

Taulukko 1.1

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-päästötasot) ilmaan johdettaville kanavoiduille orgaanisten yhdisteiden päästöille

Aine/muuttuja	BAT-päästötaso (mg/Nm3) (vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)  (19)
Haihtuva orgaaninen kokonaishiili (TVOC)	< 1 –20  (20)  (21)  (22)  (23)
Kategoriaan CMR 1A tai 1B luokiteltujen VOC-yhdisteiden yhteenlaskettu määrä	< 1 –5  (24)
Kategoriaan CMR 2 luokiteltujen VOC-yhdisteiden yhteenlaskettu määrä	< 1 –10  (25)
Bentseeni	< 0,5 –1  (26)
1,3-butadieeni	< 0,5 –1  (26)
Eteenidikloridi	< 0,5 –1  (26)
Etyleenioksidi	< 0,5 –1  (26)
Propyleenioksidi	< 0,5 –1  (26)
Formaldehydi	1 –5  (26)
Kloorimetaani	< 0,5 –1  (27)  (28)
Dikloorimetaani	< 0,5 –1  (27)  (28)
Tetrakloorimetaani	< 0,5 –1  (27)  (28)
Tolueeni	< 0,5 –1  (27)  (29)
Trikloorimetaani	< 0,5 –1  (27)  (28)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 8.

BAT 12.   Klooria ja/tai kloorattuja yhdisteitä sisältävien poistokaasujen lämpökäsittelystä ilmaan johdettavien kanavoitujen PCDD/F-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää menetelmiä a ja b sekä yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää c–e.

Menetelmä		Kuvaus	Sovellettavuus
Erityiset menetelmät PCDD/F-päästöjen vähentämiseksi
a.	Katalyyttisen tai termisen hapetuksen optimointi	Ks. 1.4.1 kohta.	Voidaan soveltaa yleisesti.
b.	Poistokaasujen nopea jäähdytys	Poistokaasujen nopea jäähdytys yli 400 °C:n lämpötiloista alle 250 °C:n lämpötiloihin PCDD/F-yhdisteiden jälleensynteesin (de novo -synteesin) estämiseksi.	Voidaan soveltaa yleisesti.
c.	Adsorptio aktiivihiilen avulla	Ks. 1.4.1 kohta.	Voidaan soveltaa yleisesti.
d.	Absorptio	Ks. 1.4.1 kohta.	Voidaan soveltaa yleisesti.
Muita menetelmiä, joita ei käytetä ensisijaisesti PCDD/F-päästöjen vähentämiseen
e.	Selektiivinen katalyyttinen pelkistys (SCR)	Ks. 1.4.1 kohta. Kun käytetään SCR:ää NOX:n poistamiseen, SCR-järjestelmän riittävä katalyyttipinta edesauttaa myös PCDD/F-yhdisteiden päästöjen osittaista vähentämistä.	Sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin voivat rajoittaa käytettävissä oleva tila ja/tai poistokaasuissa esiintyvät katalyyttimyrkyt.

Taulukko 1.2

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvä päästötaso (BAT-päästötaso) klooria ja/tai kloorattuja yhdisteitä sisältävien poistokaasujen lämpökäsittelystä ilmaan johdettaville kanavoiduille PCDD/F-päästöille

Aine/muuttuja	BAT-päästötaso (ng I-TEQ/Nm3) (näytteenottojakson keskiarvo)
PCDD/F	< 0,01 –0,05

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 8.

1.1.3.4   Pöly (mukaan lukien PM10 ja PM2,5) ja hiukkasiin kiinnittyneet metallit

BAT 13.   Resurssitehokkuuden parantamiseksi ja lopulliseen poistokaasujen käsittelyyn johdettavan pölyn ja hiukkasiin kiinnittyneiden metallien massavirran vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on ottaa prosessin poistokaasuista talteen materiaaleja käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää ja käyttää materiaalit uudelleen.

Menetelmä		Kuvaus
a.	Sykloni	Ks. 1.4.1 kohta.
b.	Kuitusuodatin	Ks. 1.4.1 kohta.
c.	Absorptio	Ks. 1.4.1 kohta.

Sovellettavuus

Talteenottoa voi rajoittaa se, että pölyn puhdistaminen tai dekontaminointi vaatii liikaa energiaa. Uudelleenkäyttöä saattavat rajoittaa tuotteen laatua koskevat spesifikaatiot.

BAT 14.   Ilmaan johdettavien pölyn ja hiukkasiin kiinnittyneiden metallien kanavoitujen päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus	Sovellettavuus
a.	Absoluuttisuodatin	Ks. 1.4.1 kohta.	Sovellettavuus voi olla rajallinen, kun pöly on märkää tai kun poistokaasujen lämpötila on kastepistettä alhaisempi.
b.	Absorptio	Ks. 1.4.1 kohta.	Voidaan soveltaa yleisesti.
c.	Kuitusuodatin	Ks. 1.4.1 kohta.	Sovellettavuus voi olla rajallinen, kun pöly on märkää tai kun poistokaasujen lämpötila on kastepistettä alhaisempi.
d.	HEAF-suodatin	Ks. 1.4.1 kohta.	Voidaan soveltaa yleisesti.
e.	Sykloni	Ks. 1.4.1 kohta.	Voidaan soveltaa yleisesti.
f.	Sähkösuodatin	Ks. 1.4.1 kohta.	Voidaan soveltaa yleisesti.

Taulukko 1.3

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-päästötasot) ilmaan johdettaville kanavoiduille pöly-, lyijy- ja nikkelipäästöille

Aine/muuttuja	BAT-päästötaso (mg/Nm3) (vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)
Pöly	< 1 –5  (30)  (31)  (32)  (33)
Lyijy ja sen yhdisteet lyijynä Pb	< 0,01 –0,1  (34)
Nikkeli ja sen yhdisteet nikkelinä Ni	< 0,02 –0,1  (35)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 8.

1.1.3.5   Epäorgaaniset yhdisteet

BAT 15.   Resurssitehokkuuden parantamiseksi ja lopulliseen poistokaasujen käsittelyyn johdettavan epäorgaanisten yhdisteiden massavirran vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on ottaa prosessin poistokaasuista talteen epäorgaanisia yhdisteitä käyttämällä absorptiota ja käyttää ne uudelleen.

Kuvaus

Ks. 1.4.1 kohta.

Sovellettavuus

Talteenottoa voi rajoittaa se, että talteenotto vaatii prosessin poistokaasuissa olevien yhdisteiden pienen pitoisuuden vuoksi liikaa energiaa. Uudelleenkäyttöä saattavat rajoittaa tuotteen laatua koskevat spesifikaatiot.

BAT 16.   Lämpökäsittelystä ilmaan johdettavien kanavoitujen CO-, NOX- ja SOX-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää menetelmää c ja yhtä tai useampaa muuta seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus	Tärkeimmät kohteena olevat epäorgaaniset yhdisteet	Sovellettavuus
a.	Polttoaineen valinta	Ks. 1.4.1 kohta.	NOX, SOX	Voidaan soveltaa yleisesti.
b.	Low-NOX-poltin	Ks. 1.4.1 kohta.	NOX	Sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin voivat rajoittaa suunnitteluun ja/tai toimintaan liittyvät rajoitteet.
c.	Katalyyttisen tai termisen hapetuksen optimointi	Ks. 1.4.1 kohta.	CO, NOX	Voidaan soveltaa yleisesti.
d.	NOX-prekursorien suuren määrän poistaminen	NOX-prekursorien suuren määrän poistaminen ennen termistä tai katalyyttista hapetusta (jos mahdollista uudelleenkäytettäväksi) esimerkiksi absorptiolla, adsorptiolla tai kondensaatiolla.	NOX	Voidaan soveltaa yleisesti.
e.	Absorptio	Ks. 1.4.1 kohta.	SOX	Voidaan soveltaa yleisesti.
f.	Selektiivinen katalyyttinen pelkistys (SCR)	Ks. 1.4.1 kohta.	NOX	Sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin voi rajoittaa käytettävissä oleva tila.
g.	Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys (SNCR)	Ks. 1.4.1 kohta.	NOX	Sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin voi rajoittaa reaktioon tarvittava viipymäaika.

Taulukko 1.4

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-päästötasot) lämpökäsittelystä ilmaan johdettaville kanavoiduille NOX-päästöille ja suuntaa-antava päästötaso lämpökäsittelystä ilmaan johdettaville kanavoiduille CO-päästöille

Aine/muuttuja	BAT-päästötaso (mg/Nm3) (vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)
Katalyyttisesta hapetuksesta peräisin olevat typen oksidit (NOX)	5 –30  (36)
Termisestä hapetuksesta peräisin olevat typen oksidit (NOX)	5 –130  (37)
Hiilimonoksidi (CO)	Ei BAT-päästötasoa  (38)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 8.

BAT-päästötaso ilmaan johdettaville kanavoiduille SO2-päästöille esitetään taulukossa 1.6.

BAT 17.   NOX-päästöjen vähentämiseksi käytetyn selektiivisen katalyyttisen pelkistyksen (SCR) tai selektiivisen ei-katalyyttisen pelkistyksen (SNCR) käytöstä ilmaan johdettavien kanavoitujen ammoniakkipäästöjen (ammonia slip) vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on optimoida SCR:n ja/tai SNCR:n suunnittelu ja/tai käyttö (esimerkiksi optimoitu reagenssin ja NOX:n suhde, reagenssin homogeeninen jakautuminen ja reagenssipisaroiden optimaalinen koko).

Taulukko 1.5

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvä päästötaso (BAT-päästötaso) SCR:n tai SNCR:n käytöstä ilmaan johdettaville kanavoiduille ammoniakkipäästöille (ammonia slip)

Aine/muuttuja	BAT-päästötaso (mg/Nm3) (näytteenottojakson keskiarvo)
SCR:n/SNCR:n käytöstä peräisin oleva ammoniakki (NH3)	< 0,5 –8  (39)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 8.

BAT 18.   Sellaisten ilmaan johdettavien epäorgaanisten yhdisteiden kanavoitujen päästöjen vähentämiseksi, jotka eivät ole NOX-päästöjen vähentämiseksi käytetyn selektiivisen katalyyttisen pelkistyksen (SCR) tai selektiivisen ei-katalyyttisen pelkistyksen (SNCR) käytöstä ilmaan johdettavia kanavoituja ammoniakkipäästöjä, lämpökäsittelyn käytöstä ilmaan johdettavia kanavoituja CO-, NOX- ja SOX-päästöjä tai prosessiuuneista/-lämmittimistä ilmaan johdettavia kanavoituja NOX-päästöjä, vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus	Tärkeimmät kohteena olevat epäorgaaniset yhdisteet	Sovellettavuus
Erityiset menetelmät ilmaan vapautuvien epäorgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi
a.	Absorptio	Ks. 1.4.1 kohta.	Cl2, HCl, HCN, HF, NH3, NOX, SOX	Voidaan soveltaa yleisesti.
b.	Adsorptio	Ks. 1.4.1 kohta. Epäorgaanisia yhdisteitä poistettaessa menetelmää käytetään usein yhdessä jonkin pölynpuhdistusmenetelmän kanssa (ks. BAT 14).	HCl, HF, NH3, SOX	Voidaan soveltaa yleisesti.
c.	Selektiivinen katalyyttinen pelkistys (SCR)	Ks. 1.4.1 kohta.	NOX	Sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin voi rajoittaa käytettävissä oleva tila.
d.	Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys (SNCR)	Ks. 1.4.1 kohta.	NOX	Sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin voi rajoittaa reaktioon tarvittava viipymäaika.
Muut menetelmät, joita ei käytetä ensisijaisesti ilmaan vapautuvien epäorgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseen
e.	Katalyyttinen hapetus	Ks. 1.4.1 kohta.	NH3	Sovellettavuutta saattavat rajoittaa poistokaasuissa esiintyvät katalyyttimyrkyt.
f.	Terminen hapetus	Ks. 1.4.1 kohta.	NH3, HCN	Rekuperatiivisen ja regeneratiivisen termisen hapetuksen sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin voivat rajoittaa suunnitteluun ja/tai toimintaan liittyvät rajoitteet. Sovellettavuutta voi rajoittaa se, että hapetus vaatii prosessin poistokaasuissa olevien yhdisteiden pienen pitoisuuden vuoksi liikaa energiaa.

Taulukko 1.6

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-päästötasot) ilmaan johdettaville kanavoiduille epäorgaanisten yhdisteiden päästöille

Aine/muuttuja	BAT-päästötaso (mg/Nm3) (vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)
Ammoniakki (NH3)	2 –10  (40)  (41)  (42)
Alkuainekloori (Cl2)	< 0,5 –2  (43)  (44)
Kaasumaiset fluoridit ilmaistuina fluorivetynä HF	≤ 1  (43)
Syaanivety (HCN)	< 0,1 –1  (43)
Kaasumaiset kloridit ilmaistuina kloorivetynä HCl	1 –10  (45)
Typen oksidit (NOX)	10 –150  (46)  (47)  (48)  (49)
Rikkioksidit (SO2)	< 3 –150  (48)  (50)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 8.

1.1.4   Ilmaan vapautuvat VOC-yhdisteiden hajapäästöt

1.1.4.1   VOC-yhdisteiden hajapäästöjen hallintajärjestelmä

BAT 19.   Ilmaan vapautuvien VOC-yhdisteiden hajapäästöjen ehkäisemiseksi tai, jos se ei ole mahdollista, vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ja panna täytäntöön osana ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1) VOC-yhdisteiden hajapäästöjä koskeva hallintajärjestelmä, joka sisältää kaikki seuraavat tekijät:

i.	Arvioidaan VOC-yhdisteiden hajapäästöjen vuotuinen määrä (ks. BAT 20).

ii.	Tarkkaillaan liuottimien käytöstä peräisin olevia VOC-yhdisteiden hajapäästöjä laatimalla tarvittaessa liuottimien massatase (ks. BAT 21).

iii.

Laaditaan ja pannaan täytäntöön VOC-yhdisteiden karkauspäästöjä koskeva vuotojen tunnistus- ja korjausohjelma (LDAR). LDAR-ohjelma kattaa tyypillisesti yhdestä viiteen vuotta laitoksen toiminnan laadun, laajuuden ja monimutkaisuuden mukaan (viisi vuotta voi tulla kyseeseen suurissa laitoksissa, joissa on suuri määrä päästölähteitä). LDAR-ohjelma sisältää kaikki seuraavat tekijät: a. Luetteloidaan laitteet, jotka on yksilöity merkityksellisiksi VOC-yhdisteiden karkauspäästöjen lähteiksi VOC-yhdisteiden hajapäästöjä koskevassa inventaariossa (ks. BAT 2). b. Määritellään seuraaviin seikkoihin liittyvät kriteerit: — Vuotavat laitteet. Tyypillisiä kriteerejä voivat olla vuotokynnys, jonka yläpuolella laitteen katsotaan olevan vuotava, ja/tai vuodon visualisointi OGI-kameroilla. Tähän vaikuttavat päästölähteen ominaispiirteet (esimerkiksi saavutettavuus) ja ilmaan vapautuvien aineiden vaaralliset ominaisuudet. — Toteutettavat huolto- ja/tai korjaustoimenpiteet. Tyypillinen kriteeri voi olla VOC-pitoisuuskynnysarvo, joka käynnistää huolto- tai korjaustoimenpiteen (huolto-/korjauskynnysarvo). Huolto-/korjauskynnysarvo on yleensä yhtä suuri tai korkeampi kuin vuotokynnys. Tähän vaikuttavat päästölähteen ominaispiirteet (esimerkiksi saavutettavuus) ja ilmaan vapautuvien aineiden vaaralliset ominaisuudet. Ensimmäisessä LDAR-ohjelmassa kynnysarvo on yleensä enintään 5 000 ppmv muille VOC-yhdisteille kuin kategoriaan CMR 1A tai 1B luokitelluille VOC-yhdisteille ja 1 000 ppmv kategoriaan CMR 1A tai 1B luokitelluille VOC-yhdisteille. Myöhemmissä LDAR-ohjelmissa huolto-/korjauskynnysarvoa alennetaan (ks. vi alakohdan a alakohta) ja se on enintään 1 000 ppmv muille VOC-yhdisteille kuin kategoriaan CMR 1A tai 1B luokitelluille VOC-yhdisteille ja 500 ppmv kategoriaan CMR 1A tai 1B luokitelluille VOC-yhdisteille. Tavoitteena on 100 ppmv. c. Mitataan iii alakohdan a alakohdan mukaisesti luetteloiduista laitteista peräisin olevat VOC-yhdisteiden karkauspäästöt (ks. BAT 22). d. Toteutetaan huolto- ja/tai korjaustoimenpiteet (ks. BAT 23, menetelmät e ja f) iii alakohdan b alakohdassa määriteltyjen kriteerien perusteella mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarvittaessa. Huolto- ja korjaustoimenpiteet priorisoidaan ilmaan vapautuvien aineiden vaarallisten ominaisuuksien, päästöjen merkittävyyden ja/tai toimintaan liittyvien rajoitteiden mukaan. Huolto- ja/tai korjaustoimenpiteiden vaikuttavuus tarkistetaan iii alakohdan c alakohdan mukaisesti, kun toimenpiteestä on kulunut riittävästi aikaa (esimerkiksi kaksi kuukautta). e. Saatetaan v alakohdassa mainittu tietokanta ajan tasalle.

iv.

Laaditaan ja pannaan täytäntöön VOC-yhdisteiden muita hajapäästöjä kuin karkauspäästöjä koskeva havaitsemis- ja vähennysohjelma, joka sisältää kaikki seuraavat tekijät: a. Luetteloidaan laitteet, jotka on yksilöity merkityksellisiksi VOC-yhdisteiden muiden hajapäästöjen kuin karkauspäästöjen lähteiksi VOC-yhdisteiden hajapäästöjä koskevassa inventaariossa (ks. BAT 2). b. Tarkkaillaan iv alakohdan a alakohdan mukaisesti luetteloiduista laitteista peräisin olevia VOC-yhdisteiden muita hajapäästöjä kuin karkauspäästöjä (ks. BAT 22). c. Suunnitellaan ja otetaan käyttöön menetelmiä, joilla vähennetään VOC-yhdisteiden muita hajapäästöjä kuin karkauspäästöjä (ks. BAT 23, menetelmät a ja c sekä g–j). Menetelmien suunnittelu ja käyttöönotto priorisoidaan ilmaan vapautuvien aineiden vaarallisten ominaisuuksien, päästöjen merkittävyyden ja/tai toimintaan liittyvien rajoitteiden mukaan. d. Saatetaan v alakohdassa mainittu tietokanta ajan tasalle.

v.

Luodaan kohdassa BAT 2 mainitussa inventaariossa yksilöityjä VOC-yhdisteiden hajapäästöjen lähteitä koskeva tietokanta ja ylläpidetään sitä, jotta voidaan pitää kirjaa seuraavista seikoista: a. laitteiden rakennemäärittelyt (mukaan lukien mahdollisten rakenteeseen tehtyjen muutosten päivämäärät ja kuvaukset); b. suoritetut tai suunnitellut laitteiden huolto-, korjaus-, parannus- tai uusimistoimenpiteet sekä niiden toteuttamisajankohta; c. laitteet, joita ei ole voitu huoltaa, korjata, parantaa tai uusia toimintaan liittyvien rajoitteiden vuoksi; d. mittausten tai tarkkailun tulokset, mukaan lukien ilmaan vapautuvien aineiden pitoisuudet, laskettu vuototaso (ilmaistuna yksikkönä kg/vuosi), OGI-kameroiden tallenteet (esimerkiksi uusimmasta LDAR-ohjelmasta) ja mittausten tai tarkkailun päivämäärät; e. VOC-yhdisteiden hajapäästöjen vuotuinen määrä (karkauspäästöinä ja muina hajapäästöinä kuin karkauspäästöinä), myös tiedot saavuttamattomissa olevista lähteistä ja saavutettavissa olevista lähteistä, joita ei ole tarkkailtu vuoden aikana.

vi.

Tarkastellaan ja päivitetään LDAR-ohjelmaa määräajoin. Tähän voivat sisältyä seuraavat toimenpiteet: a. alennetaan vuotokynnystä ja/tai huolto-/korjauskynnysarvoa (ks. iii alakohdan b alakohta); b. tarkistetaan tarkkailtavien laitteiden priorisointia asettamalla etusijalle laitteet (laitetyypit), jotka on yksilöity vuotaviksi edellisen LDAR-ohjelman aikana; c. suunnitellaan laitteiden huolto-, korjaus-, parannus- tai uusimistoimenpiteet, joita ei voitu suorittaa toimintaan liittyvien rajoitteiden vuoksi edellisen LDAR-ohjelman aikana.

vii.

Tarkastellaan ja päivitetään VOC-yhdisteiden muita hajapäästöjä kuin karkauspäästöjä koskevaa havaitsemis- ja vähennysohjelmaa. Tähän voivat sisältyä seuraavat toimenpiteet: a. tarkkaillaan sellaisista laitteista peräisin olevia VOC-yhdisteiden muita hajapäästöjä kuin karkauspäästöjä, joille on tehty huolto-, korjaus-, parannus- tai uusimistoimenpiteitä, jotta voidaan määrittää, onnistuttiinko toimenpiteissä; b. suunnitellaan huolto-, korjaus-, parannus- tai uusimistoimenpiteet, joita ei voitu suorittaa toimintaan liittyvien rajoitteiden vuoksi.

Sovellettavuus

Tekijöitä, jotka esitetään iii, iv, vi ja vii alakohdassa, sovelletaan ainoastaan VOC-yhdisteiden hajapäästöjen lähteisiin, joihin sovelletaan kohdan BAT 22 mukaista tarkkailua.

VOC-yhdisteiden hajapäästöjen hallintajärjestelmän yksityiskohtaisuuden taso on suhteessa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä sen mahdollisiin ympäristövaikutuksiin.

1.1.4.2   Tarkkailu

BAT 20.   Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on arvioida ilmaan vapautuvia VOC-yhdisteiden karkauspäästöjä ja muita hajapäästöjä kuin karkauspäästöjä erikseen vähintään kerran vuodessa käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää ja määrittää tähän arviointiin liittyvä epävarmuus. Arvioinnissa erotetaan toisistaan kategoriaan CMR 1A tai 1B luokitellut VOC-yhdisteet ja VOC-yhdisteet, joita ei ole luokiteltu kategoriaan CMR 1A tai 1B.

Huomautus

Ilmaan vapautuvien VOC-yhdisteiden hajapäästöjen arvioinnissa otetaan huomioon kohdan BAT 21 ja/tai BAT 22 mukaisesti toteutettu tarkkailu.

Kanavoidut päästöt voidaan laskea arvioinnissa muiksi hajapäästöiksi kuin karkauspäästöiksi, kun kohdan BAT 8 mukainen tarkka mittaaminen ei ole mahdollista poistokaasuvirran luonteenomaisten ominaispiirteiden (kuten alhaisten nopeuksien tai virtausnopeuden ja pitoisuuden vaihtelun) vuoksi.

Merkittävimmät arviointiin liittyvät epävarmuuslähteet määritetään, ja epävarmuuden vähentämiseksi toteutetaan korjaavia toimenpiteitä.

Menetelmä		Kuvaus	Päästötyyppi
a.	Päästökertoimien käyttö	Ks. 1.4.2 kohta.	Karkauspäästöt ja/tai muut hajapäästöt kuin karkauspäästöt
b.	Massataseen käyttö	Arviointi perustuu laitokseen/tuotantoyksikköön menevän aineen määrän ja sieltä poistuvan aineen määrän massojen väliseen eroon, ja siinä otetaan huomioon laitoksessa/tuotantoyksikössä tapahtuva aineen muodostuminen ja tuhoutuminen. Massatase voi koostua myös tuotteen (esimerkiksi raaka-aineen tai liuottimen) VOC-pitoisuuden mittaamisesta.
c.	Termodynaamisten mallien käyttö	Arvioinnissa hyödynnetään termodynamiikan pääsääntöjä, joita sovelletaan laitteisiin (esimerkiksi säiliöihin) tai tuotantoprosessin tiettyihin vaiheisiin. Mallin syöttötietoina käytetään yleensä seuraavia tietoja: — aineen kemialliset ominaisuudet (esimerkiksi höyrynpaine, molekyylimassa); — prosessin toimintaan liittyvät tiedot (esimerkiksi toiminta-aika, tuotteen määrä, tuuletus); — päästölähteen ominaispiirteet (esimerkiksi säiliön halkaisija, väri ja muoto).

BAT 21.   Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla liuottimien käytöstä peräisin olevia VOC-yhdisteiden hajapäästöjä laatimalla vähintään kerran vuodessa liuottimien massatase direktiivin 2010/75/EU liitteessä VII olevassa 7 osassa määritellyistä laitoksen prosessiin menevästä orgaanisten liuottimien määrästä ja toiminnosta poistuvasta orgaanisten liuottimien määrästä ja minimoida liuottimien massataseen tietojen epävarmuus käyttämällä kaikkia seuraavassa esitettyjä menetelmiä.

Menetelmä		Kuvaus
a.	Täysimittainen merkityksellisten prosessiin menevien ja toiminnosta poistuvien liuottimien määrien sekä tietoihin liittyvän epävarmuuden tunnistaminen ja kvantifiointi	Tähän sisältyvät seuraavat: — prosessiin menevien ja toiminnosta poistuvien liuottimien määrien tunnistaminen ja dokumentointi (esimerkiksi ilmaan johdettavat kanavoidut päästöt ja hajapäästöt, veteen johdettavat päästöt, jätteeseen sisältyvä toiminnosta poistuva liuottimien määrä); — kunkin asiaankuuluvan prosessiin menevän ja toiminnosta poistuvan liuottimien määrän vahvistettu kvantifiointi ja käytetyn menetelmän kirjaaminen (esimerkiksi mittaus, arviointi päästökertoimia käyttäen, toiminnallisiin muuttujiin perustuva arvio); — merkittävimpien edellä mainittuun kvantifiointiin liittyvien epävarmuuslähteiden tunnistaminen ja korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen epävarmuuden vähentämiseksi; — prosessiin menevää liuottimien määrää ja toiminnosta poistuvaa liuottimien määrää koskevien tietojen säännöllinen päivittäminen.
b.	Liuottimien seurantajärjestelmän käyttöönotto	Liuottimien seurantajärjestelmällä pyritään hallitsemaan sekä käytettyjä että käyttämättömiä liuottimien määriä (esimerkiksi punnitsemalla käyttämättömät määrät, jotka palautetaan varastoon käyttöpaikalta).
c.	Sellaisten muutosten seuranta, jotka saattavat vaikuttaa liuottimien massataseen tietojen epävarmuuteen	Kirjataan kaikki muutokset, jotka voisivat vaikuttaa liuottimien massataseen tietojen epävarmuuteen, esimerkiksi: — poistokaasujen käsittelyjärjestelmän toimintahäiriöt: kirjataan päivämäärä ja ajanjakso; — muutokset, jotka saattavat vaikuttaa ilman/kaasun virtausnopeuteen (esimerkiksi puhaltimien vaihto): kirjataan päivämäärä ja muutoksen tyyppi.

Sovellettavuus

Tätä parasta käytettävissä olevaa tekniikka ei ehkä voida soveltaa polyolefiinien, PVC:n tai synteettisten kumien tuotantoon.

Tätä parasta käytettävissä olevaa tekniikka ei ehkä voida soveltaa laitoksiin, joissa liuottimien vuotuinen kokonaiskulutus on alle 50 tonnia. Liuottimien massataseen yksityiskohtaisuuden taso on suhteessa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä sen mahdollisiin ympäristövaikutuksiin ja käytettävien liottimien tyyppiin ja määrään.

BAT 22.   Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla ilmaan vapautuvia VOC-yhdisteiden hajapäästöjä vähintään jäljempänä esitetyn tiheyden ja EN-standardien mukaisesti. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan vastaavaa tieteellistä tasoa olevat tiedot.

VOC-yhdisteiden hajapäästöjen lähteiden tyyppi  (51)  (52)	VOC-yhdisteiden tyyppi	Standardi(t)	Tarkkailun vähimmäistiheys
Karkauspäästöjen lähteet	Kategoriaan CMR 1A tai 1B luokitellut VOC-yhdisteet	EN 15446  (58)	Kerran vuodessa  (53)  (54)  (55)
	VOC-yhdisteet, joita ei ole luokiteltu kategoriaan CMR 1A tai 1B		Kerran LDAR-ohjelman kattaman ajanjakson aikana(ks. BAT 19, iii alakohta)  (56)
Muiden hajapäästöjen kuin karkauspäästöjen lähteet	Kategoriaan CMR 1A tai 1B luokitellut VOC-yhdisteet	EN 17628	Kerran vuodessa
	VOC-yhdisteet, joita ei ole luokiteltu kategoriaan CMR 1A tai 1B		Kerran vuodessa  (57)

Huomautus

Optinen kaasun kuvantaminen (OGI) on hyödyllinen menetelmää EN 15446 (haistelu) täydentävä menetelmä, jolla voidaan tunnistaa VOC-yhdisteiden karkauspäästöjen lähteet ja jota voidaan käyttää erityisesti, kun on kyse lähteistä, jotka eivät ole saavutettavissa (ks. 1.4.2 kohta). Tätä menetelmää kuvataan standardissa EN 17628.

Kun on kyse muista hajapäästöistä kuin karkauspäästöistä, mittauksia voidaan täydentää käyttämällä termodynaamisia malleja.

Jos VOC-yhdisteitä käytetään/kulutetaan suuria määriä (esimerkiksi yli 80 tonnia vuodessa), laitokselta vapautuvien VOC-yhdisteiden päästöjen kvantifiointi TC-merkkikaasumenetelmällä (tracer correlation) tai optiseen absorptioon perustuvilla menetelmillä, kuten DIAL-menetelmällä (differential absorption light detection and ranging) tai SOF-menetelmällä (solar occultation flux), on hyödyllinen täydentävä menetelmä (ks. 1.4.2 kohta). Näitä menetelmiä kuvataan standardissa EN 17628.

Sovellettavuus

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa 22 sovelletaan ainoastaan silloin, kun laitokselta vapautuvien VOC-yhdisteiden hajapäästöjen vuotuinen määrä on kohdan BAT 20 mukaisen arvioinnin mukaan suurempi kuin seuraavat arvot:

Karkauspäästöt:

—	1 tonni VOC-yhdisteitä vuodessa, kun on kyse kategoriaan CMR 1A tai 1B luokitelluista VOC-yhdisteistä; tai

—	5 tonnia VOC-yhdisteitä vuodessa, kun on kyse muista VOC-yhdisteistä.

Muut hajapäästöt kuin karkauspäästöt:

—	1 tonni VOC-yhdisteitä vuodessa, kun on kyse kategoriaan CMR 1A tai 1B luokitelluista VOC-yhdisteistä; tai

—	5 tonnia VOC-yhdisteitä vuodessa, kun on kyse muista VOC-yhdisteistä.

1.1.4.3   VOC-yhdisteiden hajapäästöjen ehkäiseminen tai vähentäminen

BAT 23.   Ilmaan vapautuvien VOC-yhdisteiden hajapäästöjen ehkäisemiseksi tai, jos se ei ole mahdollista, vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää seuraavassa tärkeysjärjestyksessä.

Huomautus

Ilmaan vapautuvien VOC-yhdisteiden hajapäästöjen ehkäisemiseksi tai, jos se ei ole mahdollista, vähentämiseksi käytettävät menetelmät priorisoidaan ilmaan vapautuvien aineiden vaarallisten ominaisuuksien ja/tai päästöjen merkittävyyden mukaan.

Menetelmä		Kuvaus	Päästötyyppi	Sovellettavuus
1. Ehkäisemismenetelmät
a.	Päästölähteiden määrän rajoittaminen	Tähän sisältyvät seuraavat: — putkien pituuden minimointi; — putkiliittimien (esimerkiksi laippojen) ja venttiilien määrän vähentäminen; — hitsattujen saumojen ja liitosten käyttö; — paineilman tai painovoiman hyödyntäminen materiaalien siirtoon.	Karkauspäästöt ja muut hajapäästöt kuin karkauspäästöt	Sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin saattavat rajoittaa toimintaan liittyvät rajoitteet.
b.	Erittäin tiiviiden laitteiden käyttö	Erittäin tiiviitä laitteita ovat muun muassa seuraavat: — venttiilit, joissa on paljetiivisteet tai kaksinkertaiset pakkatiivisteet tai yhtä tehokkaat laitteet; — magneettikäyttöiset tai koteloidut pumput/kompressorit/sekoittimet taikka pumput/kompressorit/sekoittimet, joissa käytetään kaksinkertaisia tiivisteitä ja sulkunestettä; — sertifioidut laadukkaat tiivisteet (esimerkiksi standardin EN 13555 mukaisesti), jotka on kiristetty menetelmän e mukaisesti; — suljettu näytteenottojärjestelmä. Erittäin tiiviiden laitteiden käyttö on erityisen tärkeää seuraavien ehkäisemiseksi tai minimoimiseksi: — CMR-aineiden tai akuutisti myrkyllisten aineiden päästöt; ja/tai — päästöt laitteista, joiden vuodot voivat olla suuria; ja/tai — vuodot prosesseista, joissa käytetään korkeaa painetta (esimerkiksi 300–2 000 bar). Erittäin tiiviit laitteet valitaan, asennetaan ja huolletaan prosessin tyypin ja prosessin käyttöolosuhteiden mukaan.	Karkauspäästöt	Sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin saattavat rajoittaa toimintaan liittyvät rajoitteet. Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksiin ja laitosten merkittäviin parannuksiin.
c.	Hajapäästöjen kerääminen ja poistokaasujen käsittely	VOC-yhdisteiden hajapäästöjen kerääminen (esimerkiksi kompressorien tiivisteistä, tuuletusaukoista ja puhdistuslinjoista) ja niiden johtaminen talteenottoon (ks. BAT 9 ja BAT 10) ja/tai vähennykseen (ks. BAT 11).	Karkauspäästöt ja muut hajapäästöt kuin karkauspäästöt	Sovellettavuus voi olla rajoitettua — olemassa olevissa laitoksissa; ja/tai — turvallisuusnäkökohtien vuoksi (esimerkiksi lähellä alempaa räjähdysrajaa olevien pitoisuuksien välttäminen).
2. Muut menetelmät
d.	Saavutettavuuden parantaminen ja/tai tarkkailutoimien helpottaminen	Huolto- ja/tai tarkkailutoimien helpottamiseksi parannetaan potentiaalisten vuotavien laitteiden saavutettavuutta esimerkiksi asentamalla työskentelytasoja ja/tai käytetään tarkkailuun miehittämättömiä ilma-aluksia.	Karkauspäästöt	Sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin saattavat rajoittaa toimintaan liittyvät rajoitteet.
e.	Kiristäminen	Tähän sisältyvät seuraavat: — tiivisteiden kiristämisen suorittaa henkilöstö, jolla on standardin EN 1591-4 mukainen pätevyys, ja kiristys tehdään käyttämällä suunniteltua kiristysmomenttia (esimerkiksi standardin EN 1591-1 mukaisesti laskettua); — asennetaan avoimiin päihin tiiviit kannet; — käytetään standardin EN 13555 mukaisesti valittuja ja koottuja laippoja.	Karkauspäästöt	Voidaan soveltaa yleisesti.
f.	Vuotavien laitteiden ja/tai osien vaihtaminen	Tämä käsittää seuraavien vaihtamisen: — tiivisteet; — tiivistävät osat (esimerkiksi säiliön kansi); — tiivistysaineet (esimerkiksi venttiilin karatiivisteen materiaali).	Karkauspäästöt	Voidaan soveltaa yleisesti.
g.	Prosessin tarkasteleminen ja päivittäminen	Tähän sisältyvät seuraavat: — vähennetään liuottimien käyttöä ja/tai käytetään liuottimia, joiden haihtuvuus on pienempi; — vähennetään VOC-yhdisteitä sisältävien jäännöstuotteiden muodostumista; — alennetaan toimintalämpötilaa; — vähennetään lopputuotteen VOC-pitoisuutta.	Muut hajapäästöt kuin karkauspäästöt	Sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin saattavat rajoittaa toimintaan liittyvät rajoitteet.
h.	Toimintaolosuhteiden tarkasteleminen ja päivittäminen	Tähän sisältyvät seuraavat: — harvennetaan reaktorien ja astioiden avaamistiheyttä ja vähennetään avaamisten kestoa; — ehkäistään korroosiota vuoraamalla tai päällystämällä laitteita, maalaamalla putkia (ulkopuoliselta korroosiolta suojaamiseksi) ja käyttämällä korroosionestoaineita laitteiden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien osalta.	Muut hajapäästöt kuin karkauspäästöt	Voidaan soveltaa yleisesti.
i.	Suljettujen järjestelmien käyttö	Tähän sisältyvät seuraavat: — höyryn tasaus (ks. 1.4.3 kohta); — suljetut järjestelmät kiinteä-neste- ja neste-nestefaasierotusta varten; — suljetut järjestelmät puhdistustoimia varten; — suljetut viemärit ja/tai jätevedenpuhdistamot; — suljetut näytteenottojärjestelmät; — suljetut varastointialueet. Suljettujen järjestelmien poistokaasut johdetaan talteenottoon (ks. BAT 9 ja BAT 10) ja/tai vähennykseen (ks. BAT 11).	Muut hajapäästöt kuin karkauspäästöt	Sovellettavuutta saattavat rajoittaa toimintaan liittyvät rajoitteet olemassa olevissa laitoksissa ja/tai turvallisuusnäkökohdat.
j.	Pinnoilta vapautuvia päästöjä minimoivien menetelmien käyttö	Tähän sisältyvät seuraavat: — asennetaan avoimille pinnoille öljynkuorintajärjestelmiä; — kuoritaan avoimet pinnat määräajoin (esimerkiksi poistetaan kelluva aines); — asennetaan avoimille pinnoille haihtumista estäviä kelluvia suojia; — käsitellään jätevesivirrat VOC-yhdisteiden poistamiseksi ja johdetaan VOC-yhdisteet talteenottoon (ks. BAT 9 ja BAT 10) ja/tai vähennykseen (ks. BAT 11); — asennetaan säiliöihin kelluva katto; — käytetään kiinteäkattoisia säiliöitä, jotka on liitetty poistokaasujen käsittelyjärjestelmään.	Muut hajapäästöt kuin karkauspäästöt	Sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin saattavat rajoittaa toimintaan liittyvät rajoitteet.

1.1.4.4   Liuottimien käyttöä tai talteenotettujen liuottimien uudelleenkäyttöä koskevat BAT-päätelmät

Seuraavassa esitetyt liuottimien käyttöä tai talteenotettujen liuottimien uudelleenkäyttöä koskevat päästötasot liittyvät 1.1 ja 1.1.4.3 kohdassa esitettyihin yleisiin BAT-päätelmiin.

Taulukko 1.7

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvä päästötaso (BAT-päästötaso) liuottimien käytöstä tai talteenotettujen liuottimien uudelleenkäytöstä ilmaan vapautuville VOC-yhdisteiden hajapäästöille

Muuttuja	BAT-päästötaso (prosentteina prosessiin menevästä liuottimien määrästä) (vuosikeskiarvo)  (59)
VOC-yhdisteiden hajapäästöt	≤ 5  %

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdissa BAT 20, BAT 21 ja BAT 22.

1.2    Polymeerit ja synteettiset kumit

Tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan tiettyjen polymeerien tuotantoon. Näitä päätelmiä sovelletaan 1.1 kohdassa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

1.2.1   Polyolefiinien tuotantoa koskevat BAT-päätelmät

BAT 24.   Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla polyolefiinituotteiden TVOC-pitoisuutta vähintään kerran vuodessa kunkin saman vuoden aikana tuotetun niitä edustavan polyolefiinilaadun osalta EN-standardien mukaisesti. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan vastaavaa tieteellistä tasoa olevat tiedot.

Polyolefiinituote	Standardi(t)	Muut BAT-vaatimukset, joihin tarkkailu liittyy
HDPE, LDPE, LLDPE	EN-standardia ei ole saatavilla	BAT 20, BAT 25
PP
EPS, GPPS, HIPS

Huomautus

Mitattavat näytteet otetaan suljetun ja avoimen järjestelmän välisestä siirtymäkohdasta, jossa polyolefiini joutuu kosketuksiin ilmakehän kanssa.

Suljetulla järjestelmällä tarkoitetaan tuotantoprosessin osaa, jossa materiaalit (esimerkiksi prekursorit, liuottimet, suspendointiaineet) eivät ole kosketuksissa ilmakehän kanssa. Järjestelmä käsittää polymerointivaiheet sekä materiaalien uudelleenkäytön ja talteenoton.

Avoimella järjestelmällä tarkoitetaan tuotantoprosessin osaa, jossa polyolefiinit joutuvat kosketuksiin ilmakehän kanssa. Järjestelmä käsittää viimeistelyvaiheet (esimerkiksi kuivauksen ja sekoittamisen) sekä polyolefiinien siirron, käsittelyn ja varastoinnin.

Jos suljetun ja avoimen järjestelmän välistä siirtymäkohtaa ei voida määrittää selkeästi, mitattavat näytteet otetaan sopivasta kohdasta.

Sovellettavuus

Mittauksia ei sovelleta tuotantoprosesseihin, jotka koostuvat ainoastaan suljetusta järjestelmästä.

BAT 25.   Resurssitehokkuuden parantamiseksi ja ilmaan vapautuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää soveltuvin osin kaikkia seuraavassa esitettyjä menetelmiä.

Menetelmä		Kuvaus	Sovellettavuus
a.	Sellaisten kemiallisten aineiden käyttö, joilla on alhainen kiehumispiste	Käytetään liuottimia ja suspendointiaineita, joiden kiehumispiste on alhainen.	Sovellettavuutta saattavat rajoittaa toimintaan liittyvät rajoitteet.
b.	Polymeerin VOC-pitoisuuden vähentäminen	Vähennetään polymeerin VOC-pitoisuutta esimerkiksi käyttämällä matalapaineista erotusta, strippausjärjestelmää, suljettuun kiertoon perustuvaa typpipuhdistusjärjestelmää tai haihdutusekstruusiota (ks. 1.4.3 kohta). VOC-pitoisuuden vähentämiseen käytettävät menetelmät riippuvat polymeerituotteen ja tuotantoprosessin tyypistä.	Haihdutusekstruusion sovellettavuutta saattavat rajoittaa HDPE:n, LDPE:n ja LLDPE:n tuotantoa koskevat tuotespesifikaatiot.
c.	Prosessin poistokaasujen kerääminen ja käsittely	Menetelmän b käytöstä sekä viimeistelyvaiheista, kuten ekstruusiosta ja kaasunpoistosiiloista, aiheutuvia prosessin poistokaasuja kerätään ja johdetaan talteenottoon (ks. BAT 9 ja BAT 10) ja/tai vähennykseen (ks. BAT 11).	Sovellettavuutta saattavat rajoittaa toimintaan liittyvät rajoitteet ja/tai turvallisuusnäkökohdat (esimerkiksi lähellä alempaa/ylempää räjähdysrajaa olevien pitoisuuksien välttäminen).

Taulukko 1.8

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-päästötasot) polyolefiinien tuotannosta ilmaan vapautuville VOC-yhdisteiden kokonaispäästöille ominaispäästökuormina ilmaistuina

Polyolefiinituote	Yksikkö	BAT-päästötaso (vuosikeskiarvo)
HDPE	g C / kg tuotettuja polyolefiineja	0,3 –1,0  (60)
LDPE		0,1 –1,4  (61)  (62)
LLDPE		0,1 –0,8
PP		0,1 –0,9  (60)
GPPS ja HIPS		< 0,1
EPS		< 0,6

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdissa BAT 8, BAT 20, BAT 22 ja BAT 24. Ilmaan vapautuvien TVOC-päästöjen tarkkailu käsittää kaikki seuraavista prosessivaiheista peräisin olevat päästöt, jos päästöt on yksilöity merkityksellisiksi kohdassa BAT 2 esitetyssä inventaariossa: raaka-aineiden varastointi ja käsittely, polymerointi, materiaalien talteenotto ja epäpuhtauksien vähentäminen, polymeerin viimeistely (esimerkiksi ekstruusio, kuivaus ja sekoittaminen) sekä polymeerien siirto, käsittely ja varastointi.

1.2.2   Polyvinyylikloridin (PVC) tuotantoa koskevat BAT-päätelmät

BAT 26.   Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla ilmaan johdettavia kanavoituja päästöjä vähintään jäljempänä esitetyn tiheyden ja EN-standardien mukaisesti. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan vastaavaa tieteellistä tasoa olevat tiedot.

Aine	Päästölähteet	Standardi(t)	Tarkkailun vähimmäistiheys  (63)	Muut BAT-vaatimukset, joihin tarkkailu liittyy
VCM	Kaikki piiput, joissa VCM-massavirta ≥ 25 g/h	Yleiset EN-standardit  (64)	Jatkuva  (65)	BAT 29
	Kaikki piiput, joissa VCM-massavirta < 25 g/h	EN-standardia ei ole saatavilla	Kerran 6 kuukaudessa  (66)  (67)

BAT 27.   Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla PVC-liejussa (slurry) tai -lateksissa esiintyvää vinyylikloridimonomeerin jäännöspitoisuutta vähintään kerran vuodessa kunkin saman vuoden aikana tuotetun niitä edustavan PVC-laadun osalta EN-standardien mukaisesti.

Aine	Standardi(t)	Muut BAT-vaatimukset, joihin tarkkailu liittyy
VCM	EN ISO 6401	BAT 30

Huomautus

Näytteet PVC-liejusta tai -lateksista otetaan suljetun ja avoimen järjestelmän välisestä siirtymäkohdasta, jossa PVC-lieju tai -lateksi joutuu kosketuksiin ilmakehän kanssa.

Suljetulla järjestelmällä tarkoitetaan tuotantoprosessin osaa, jossa PVC-lieju tai -lateksi ei ole kosketuksissa ilmakehän kanssa. Järjestelmä käsittää yleensä polymerointivaiheet sekä VCM:n uudelleenkäytön ja talteenoton.

Avoimella järjestelmällä tarkoitetaan tuotantoprosessin osaa, jossa PVC-lieju tai -lateksi joutuu kosketuksiin ilmakehän kanssa. Järjestelmä käsittää viimeistelyvaiheet (esimerkiksi kuivauksen ja sekoittamisen) sekä PVC:n siirron, käsittelyn ja varastoinnin.

BAT 28.   Resurssitehokkuuden parantamiseksi ja lopulliseen poistokaasujen käsittelyyn johdettavan orgaanisten yhdisteiden massavirran vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on ottaa prosessin poistokaasuista talteen vinyylikloridimonomeeri käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää ja käyttää talteenotettu monomeeri uudelleen.

Menetelmä		Kuvaus
a.	Absorptio (regeneratiivinen)	Ks. 1.4.1 kohta.
b.	Adsorptio (regeneratiivinen)	Ks. 1.4.1 kohta.
c.	Kondensaatio	Ks. 1.4.1 kohta.

Sovellettavuus

Talteenottoa voi rajoittaa se, että talteenotto vaatii prosessin poistokaasuissa olevien yhdisteiden pienen pitoisuuden vuoksi liikaa energiaa.

BAT 29.   Vinyylikloridimonomeerin talteenotosta ilmaan johdettavien kanavoitujen vinyylikloridimonomeeripäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

	Menetelmä	Kuvaus	Sovellettavuus
a.	Absorptio	Ks. 1.4.1 kohta.	Voidaan soveltaa yleisesti
b.	Adsorptio	Ks. 1.4.1 kohta.
c.	Kondensaatio	Ks. 1.4.1 kohta.
d.	Terminen hapetus	Ks. 1.4.1 kohta.	Rekuperatiivisen ja regeneratiivisen termisen hapetuksen sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin voivat rajoittaa suunnitteluun ja/tai toimintaan liittyvät rajoitteet. Sovellettavuutta voi rajoittaa se, että hapetus vaatii prosessin poistokaasuissa olevien yhdisteiden pienen pitoisuuden vuoksi liikaa energiaa.

Taulukko 1.9

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvä päästötaso (BAT-päästötaso) VCM:n talteenotosta ilmaan johdettaville kanavoiduille VCM-päästöille

Aine	BAT-päästötaso (mg/Nm3) (vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)
VCM	< 0,5 –1  (68)  (69)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 26.

BAT 30.   Ilmaan vapautuvien vinyylikloridimonomeeripäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kaikkia seuraavassa esitettyjä menetelmiä.

Menetelmä		Kuvaus
a.	Asianmukaiset VCM:n varastointitilat	Tähän sisältyvät seuraavat: — VCM varastoidaan jäähdytetyissä säiliöissä ilmakehän paineessa tai paineistetuissa säiliöissä huoneenlämpötilassa; — käytetään jäähdytettyjä palautusjäähdyttimiä tai liitetään säiliöt VCM:n talteenottoon (ks. BAT 28) ja/tai vähennykseen (ks. BAT 29).
b.	Höyryn tasaus	Ks. 1.4.3 kohta.
c.	Laitteista vapautuvien jäännös-VCM:n päästöjen minimointi	Tähän sisältyvät seuraavat: — harvennetaan reaktorien avaamistiheyttä ja vähennetään avaamisten kestoa; — päästetään poistokaasut lateksin varastointisäiliöistä ja liitännöistä VCM:n talteenottoon (ks. BAT 28) ja/tai vähennykseen (ks. BAT 29) ennen reaktorin avaamista; — huuhdellaan reaktori inertillä kaasulla ennen avaamista ja päästetään poistokaasut VCM:n talteenottoon (ks. BAT 28) ja/tai vähennykseen (ks. BAT 29); — tyhjennetään reaktorin sisältämä neste suljettuihin astioihin ennen reaktorin avaamista; — puhdistetaan reaktori vedellä ennen avaamista ja johdetaan vesi strippausjärjestelmään.
d.	Polymeerin VCM-pitoisuuden vähentäminen strippauksella	Ks. 1.4.3 kohta.
e.	Prosessin poistokaasujen kerääminen ja käsittely	Menetelmän d käytöstä peräisin olevia prosessin poistokaasuja kerätään ja johdetaan VCM:n talteenottoon (ks. BAT 28) ja/tai vähennykseen (ks. BAT 29).

Taulukko 1.10

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-päästötasot) PVC:n tuotannosta ilmaan vapautuville VCM:n kokonaispäästöille ominaispäästökuormina ilmaistuina

PVC-tyyppi	Yksikkö	BAT-päästötaso (vuosikeskiarvo)
S-PVC	g VCM / kg tuotettua PVC:tä	0,01 –0,045
E-PVC		0,25 –0,3  (70)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdissa BAT 20, BAT 22, BAT 26 ja BAT 27. Ilmaan vapautuvien VCM-päästöjen tarkkailu käsittää kaikki seuraavista prosessivaiheista tai laitteista peräisin olevat päästöt, jos päästöt on yksilöity merkityksellisiksi kohdassa BAT 2 esitetyssä inventaariossa: viimeistely, esimerkiksi kuivaus ja sekoittaminen; siirto, käsittely ja varastointi; reaktorin avaamiset; kaasusäiliöt; jätevedenpuhdistamot; VCM:n talteenotto ja/tai vähennys.

Taulukko 1.11

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-päästötasot) PVC-liejun (slurry) tai -lateksin VCM-pitoisuudelle

PVC-tyyppi	Yksikkö	BAT-päästötaso (vuosikeskiarvo)
S-PVC	g VCM / kg tuotettua PVC:tä	0,01 –0,03
E-PVC		0,2 –0,4

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 27.

1.2.3   Synteettisten kumien tuotantoa koskevat BAT-päätelmät

BAT 31.   Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla synteettisten kumien TVOC-pitoisuutta vähintään kerran vuodessa kunkin saman vuoden aikana tuotetun niitä edustavan synteettisen kumilaadun osalta EN-standardien mukaisesti. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan vastaavaa tieteellistä tasoa olevat tiedot.

Aine/muuttuja	Standardi(t)	Muut BAT-vaatimukset, joihin tarkkailu liittyy
VOC-yhdisteet	EN-standardia ei ole saatavilla	BAT 32

Huomautus

Näytteet otetaan polymeerin VOC-pitoisuuden vähentämisen (ks. BAT 32, a alakohta) jälkeen, kun synteettinen kumi joutuu kosketuksiin ilmakehän kanssa.

Sovellettavuus

Mittauksia ei sovelleta tuotantoprosesseihin, jotka koostuvat ainoastaan suljetusta järjestelmästä.

BAT 32.   Ilmaan vapautuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

	Menetelmä	Kuvaus
a.	Polymeerin VOC-pitoisuuden vähentäminen	Polymeerin VOC-pitoisuutta vähennetään käyttämällä strippausta tai haihdutusekstruusiota (ks. 1.4.3 kohta).
b.	Prosessin poistokaasujen kerääminen ja käsittely	Prosessin poistokaasuja kerätään ja johdetaan talteenottoon (ks. BAT 9 ja BAT 10) ja/tai vähennykseen (ks. BAT 11).

Taulukko 1.12

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvä päästötaso (BAT-päästötaso) synteettisten kumien tuotannosta ilmaan vapautuville VOC-yhdisteiden kokonaispäästöille ominaispäästökuormana ilmaistuna

Aine/muuttuja	Yksikkö	BAT-päästötaso (vuosikeskiarvo)
TVOC	g C / kg tuotettua synteettistä kumia	0,2 –4,2

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdissa BAT 8, BAT 20, BAT 22 ja BAT 31. Ilmaan vapautuvien TVOC-päästöjen tarkkailu käsittää kaikki seuraavista prosessivaiheista peräisin olevat päästöt, jos päästöt on yksilöity merkityksellisiksi kohdassa BAT 2 esitetyssä inventaariossa: raaka-aineiden varastointi, polymerointi, materiaalien talteenotto ja epäpuhtauksien vähentämismenetelmät, polymeerin viimeistely (esimerkiksi ekstruusio, kuivaus ja sekoittaminen) sekä synteettisten kumien siirto, käsittely ja varastointi.

1.2.4   Rikkihiilen (CS2) käyttöön perustuvaa viskoosin tuotantoa koskevat BAT-päätelmät

BAT 33.   Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla ilmaan johdettavia kanavoituja päästöjä vähintään jäljempänä esitetyn tiheyden ja EN-standardien mukaisesti. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan vastaavaa tieteellistä tasoa olevat tiedot.

Aine  (71)	Päästölähteet	Standardi(t)	Tarkkailun vähimmäistiheys	Muut BAT-vaatimukset, joihin tarkkailu liittyy
Rikkihiili (CS2)	Kaikki piiput, joissa massavirta ≥ 1 kg/h	Yleiset EN-standardit  (72)	Jatkuva  (73)	BAT 35
	Kaikki piiput, joissa massavirta < 1 kg/h	EN-standardia ei ole saatavilla	Kerran vuodessa  (74)
Rikkivety (H2S)	Kaikki piiput, joissa massavirta ≥ 50 g/h	Yleiset EN-standardit  (72)	Jatkuva  (73)
	Kaikki piiput, joissa massavirta < 50 g/h	EN-standardia ei ole saatavilla	Kerran vuodessa  (74)

BAT 34.   Resurssitehokkuuden parantamiseksi ja lopulliseen poistokaasujen käsittelyyn johdettavan CS2- ja H2S-massavirran vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on ottaa CS2 talteen käyttämällä seuraavassa esitettyä menetelmää a ja/tai menetelmää b taikka menetelmää c yhdessä menetelmän a ja/tai b kanssa ja käyttää CS2 uudelleen tai vaihtoehtoisesti käyttää menetelmää d.

Menetelmä		Tärkein kohdeaine	Kuvaus	Sovellettavuus
a.	Absorptio (regeneratiivinen)	H2S	Ks. 1.4.1 kohta.	Voidaan soveltaa yleisesti kuoren tuotantoon. Muiden tuotteiden osalta sovellettavuutta voi rajoittaa se, että absorptio vaatii poistokaasun suurten virtaustilavuuksien (esimerkiksi yli 120 000 Nm3/h) tai poistokaasun pienen H2S-pitoisuuden (esimerkiksi alle 0,5 g/Nm3) vuoksi liikaa energiaa.
b.	Adsorptio (regeneratiivinen)	H2S, CS2	Ks. 1.4.1 kohta.	Sovellettavuutta voi rajoittaa se, että talteenotto vaatii liikaa energiaa, jos poistokaasun CS2-pitoisuus on esimerkiksi alle 5 g/Nm3.
c.	Kondensaatio	H2S, CS2	Ks. 1.4.1 kohta.
d.	Rikkihapon tuotanto	H2S, CS2	Rikkihiiltä (CS2) ja rikkivetyä (H2S) sisältäviä prosessin poistokaasuja käytetään rikkihapon tuotantoon.	Sovellettavuus voi olla rajallinen, jos poistokaasun CS2- ja/tai H2S-pitoisuus on alle 5 g/Nm3.

BAT 35.   Ilmaan johdettavien kanavoitujen CS2- ja H2S-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Tärkein kohdeaine	Kuvaus	Sovellettavuus
a.	Absorptio	H2S	Ks. 1.4.1 kohta.	Voidaan soveltaa yleisesti.
b.	Bioprosessit	CS2, H2S	Ks. 1.4.1 kohta.	Sovellettavuutta voi rajoittaa se, että bioprosessit vaativat poistokaasun suurten virtaustilavuuksien (esimerkiksi yli 60 000 Nm3/h) taikka poistokaasun liian suuren CS2-pitoisuuden (esimerkiksi yli 1 000 mg/Nm3) tai liian pienen H2S-pitoisuuden vuoksi liikaa energiaa.
c.	Terminen hapetus	CS2, H2S	Ks. 1.4.1 kohta.	Rekuperatiivisen ja regeneratiivisen termisen hapetuksen sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin voivat rajoittaa suunnitteluun ja/tai toimintaan liittyvät rajoitteet. Sovellettavuutta voi rajoittaa se, että hapetus vaatii prosessin poistokaasuissa olevien yhdisteiden pienen pitoisuuden vuoksi liikaa energiaa.

Taulukko 1.13

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-päästötasot) rikkihiilen (CS2) käyttöön perustuvasta viskoosin tuotannosta ilmaan johdettaville kanavoiduille CS2- ja H2S-päästöille

Aine	BAT-päästötaso (mg/Nm3) (vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)  (75)
CS2	5 –400  (76)  (77)
H2S	1 –10  (78)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 33.

Taulukko 1.14

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-päästötasot) katkokuitujen ja kuoren tuotannosta ilmaan johdettaville H2S- ja CS2-päästöille ominaispäästökuormina ilmaistuina

Muuttuja	Prosessi	Yksikkö	BAT-päästötaso (vuosikeskiarvo)
H2S:n ja CS2:n yhteenlaskettu määrä (kokonaisrikkinä ilmaistuna)  (79)	Katkokuitujen tuotanto	g kokonaisrikkiä / kg tuotetta	6 –9
	Kuori		120 –250

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 33.

1.3    Prosessiuunit/-lämmittimet

Tässä kohdassa esitettyjä BAT-päätelmiä sovelletaan, kun näiden BAT-päätelmien soveltamisalaan kuuluvissa tuotantoprosesseissa käytetään prosessiuuneja/-lämmittimiä, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on vähintään 1 MW. Näitä päätelmiä sovelletaan 1.1 kohdassa esitettyjen yleisten BAT-päätelmien lisäksi.

Jos kahden tai useamman erillisen prosessiuunin/-lämmittimen poistokaasut johdetaan tai voitaisiin toimivaltaisen viranomaisen arvion mukaan johtaa yhteisen piipun kautta, kaikkien yksittäisten uunien/lämmittimien kapasiteetit on laskettava yhteen laskettaessa nimellistä kokonaislämpötehoa.

BAT 36.   Ilmaan johdettavien kanavoitujen CO-, pöly-, NOX- ja SOX-päästöjen ehkäisemiseksi tai, jos se ei ole mahdollista, vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää menetelmää c ja yhtä tai useampaa muuta seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä		Kuvaus	Tärkeimmät kohteena olevat epäorgaaniset yhdisteet	Sovellettavuus
Primaariset menetelmät
a.	Polttoaineen valinta	Ks. 1.4.1 kohta. Tähän sisältyy siirtyminen nestemäisistä kaasumaisiin polttoaineisiin, ottaen huomioon hiilivetyjen tasapaino.	NOX, SOX, pöly	Olemassa olevien prosessiuunien/-lämmittimien rakenne voi rajoittaa siirtymistä nestemäisistä kaasumaisiin polttoaineisiin.
b.	Low-NOX-poltin	Ks. 1.4.1 kohta.	NOX	Olemassa olevien prosessiuunien/-lämmittimien rakenne voi rajoittaa tämän menetelmän sovellettavuutta.
c.	Palamisen optimointi	Ks. 1.4.1 kohta.	CO, NOX	Voidaan soveltaa yleisesti.
Sekundaariset menetelmät
d.	Absorptio	Ks. 1.4.1 kohta.	SOX, pöly	Sovellettavuutta olemassa oleviin prosessiuuneihin/-lämmittimiin voi rajoittaa käytettävissä oleva tila.
e.	Kuitu- tai absoluuttisuodatin	Ks. 1.4.1 kohta.	Pöly	Ei voida soveltaa, jos poltetaan vain kaasumaisia polttoaineita.
f.	Selektiivinen katalyyttinen pelkistys (SCR)	Ks. 1.4.1 kohta.	NOX	Sovellettavuutta olemassa oleviin prosessiuuneihin/-lämmittimiin voi rajoittaa käytettävissä oleva tila.
g.	Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys (SNCR)	Ks. 1.4.1 kohta.	NOX	Sovellettavuutta olemassa oleviin prosessiuuneihin/-lämmittimiin voivat rajoittaa lämpötila-alue (800–1 100  °C) ja reaktioon tarvittava viipymäaika.

Taulukko 1.15

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvä päästötaso (BAT-päästötaso) prosessiuuneista/-lämmittimistä ilmaan johdettaville kanavoiduille NOX-päästöille ja suuntaa-antava päästötaso prosessiuuneista/-lämmittimistä ilmaan johdettaville kanavoiduille CO-päästöille

Muuttuja	BAT-päästötaso (mg/Nm3) (vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)
Typen oksidit (NOX)	30 –150  (80)  (81)  (82)
Hiilimonoksidi (CO)	Ei BAT-päästötasoa  (83)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 8.

1.4    Menetelmien kuvaus

1.4.1   Ilmaan johdettavia kanavoituja päästöjä vähentävät menetelmät

Menetelmä	Kuvaus
Absorptio	Kaasumaisten tai hiukkasmaisten epäpuhtauksien poistaminen prosessin poistokaasusta tai poistokaasuvirrasta aineensiirrolla sopivaan nesteeseen, usein veteen tai vesipohjaiseen liuokseen. Menetelmään saattaa liittyä kemiallinen reaktio (esimerkiksi happo- tai emäspesurissa). Regeneratiivisessa absorptiossa yhdisteet voidaan ottaa nesteestä talteen.
Adsorptio	Epäpuhtauksien poistaminen prosessin poistokaasusta tai poistokaasuvirrasta pidättämällä ne kiinteään pintaan (adsorbenttina käytetään tyypillisesti aktiivihiiltä). Adsorptio voi olla regeneratiivinen tai ei-regeneratiivinen. Ei-regeneratiivisessa adsorptiossa käytettyä adsorbenttia ei uudisteta, vaan se hävitetään. Regeneratiivisessa adsorptiossa adsorbaatti desorboidaan myöhemmin esimerkiksi höyryn avulla (usein paikan päällä) uudelleenkäyttöä tai hävittämistä varten ja adsorbentti käytetään uudelleen. Jatkuvassa käytössä on yleensä käytössä rinnakkain enemmän kuin kaksi adsorboijaa, joista yksi on desorptiotilassa.
Bioprosessit	Bioprosesseja ovat muun muassa seuraavat: — Biosuodatus: Poistokaasuvirta johdetaan orgaanisesta materiaalista (kuten turpeesta, kanervasta, kompostista, juurista, kaarnasta, havupuuaineksesta tai niiden erilaisista yhdistelmistä) tai jostain inertistä materiaalista (kuten savesta, aktiivihiilestä tai polyuretaanista) koostuvan pedin läpi, jossa luonnollisesti esiintyvät mikro-organismit hapettavat sen biologisesti hiilidioksidiksi, vedeksi, epäorgaanisiksi suoloiksi ja biomassaksi. — Biopeseminen: Epäpuhtaudet poistetaan poistokaasuvirrasta käyttämällä märkäpesua (absorptio) ja biohajoamista aerobisissa olosuhteissa. Pesuvedessä on biohajoavien kaasumaisten yhdisteiden hapettamiseen sopivien mikro-organismien kanta. Absorboidut epäpuhtaudet hajotetaan ilmastetuissa lietealtaissa. — Biovalutus (biotrickling): Epäpuhtaudet poistetaan poistokaasuvirrasta biologisessa reaktorissa (trickle-bed reactor). Epäpuhtaudet absorboituvat vesifaasiin ja siirretään biofilmiin, jossa biologiset muutokset tapahtuvat.
Polttoaineen valinta	Käytetään polttoaineita (mukaan lukien tuki-/apupolttoaineita), joissa on vähän päästöjä muodostavia yhdisteitä (kuten vähän rikkiä, tuhkaa, typpeä, fluoria tai klooria sisältäviä polttoaineita).
Kondensaatio	Orgaanisten ja epäorgaanisten yhdisteiden höyryjen poistaminen prosessin poistokaasusta tai poistokaasuvirrasta vähentämällä sen lämpötila alle kastepisteen, jolloin höyryt nesteytyvät. Tarvittavan toimintalämpötilan mukaan käytetään erilaisia jäähdytysaineita, kuten vettä tai suolavettä. Kryogeenisessa kondensaatiossa jäähdytysaineena käytetään nestemäistä typpeä.
Sykloni	Pölynpoistolaite, jolla prosessin poistokaasun tai poistokaasuvirran pöly poistetaan keskipakovoimalla; varustettu yleensä kartiokammiolla.
Sähkösuodatin	Sähkösuodatin (ESP) on hiukkaserotin, jossa poistokaasuvirran hiukkaset kerätään sähkön avulla keräyslevyihin. Hiukkaset varataan sähköisesti niiden liikkuessa läpi koronan, jossa virtaa kaasuioneita. Virran keskellä olevissa elektrodeissa jännite säilyy korkeana, jolloin ne saavat aikaan sähkökentän, joka pakottaa hiukkaset kerääjän seinämiin. Tarvittava sykkivä tasajännite on 20–100 kV.
Absoluuttisuodatin	Absoluuttisuodattimet eli HEPA-suodattimet (high-efficiency particle air) ja ULPA-suodattimet (ultra-low penetration air) koostuvat lasikudoksesta tai synteettisistä kuiduista valmistetuista kankaista, joiden läpi johdetaan kaasuja hiukkasten poistamiseksi. Absoluuttisuodattimet ovat tehokkaampia kuin kuitusuodattimet. HEPA- ja ULPA-suodattimien suorituskykyyn perustuva luokittelu esitetään standardissa EN 1822-1.
HEAF-suodatin (high-efficiency air filter)	Tasosuodatin, jossa aerosolit yhdistyvät pisaroiksi. Hyvin viskoosiset pisarat jäävät suodatinkankaaseen, joka sisältää hävitettävät ja pisaroiksi, aerosoleiksi ja pölyksi erotettavat jäännökset. HEAF-suodattimet soveltuvat erityisesti erittäin viskoosisten pisaroiden käsittelyyn.
Kuitusuodatin	Kuitusuodattimet, joihin usein viitataan pussisuodattimina, koostuvat huokoisesta kudos- tai huopakuidusta, jonka läpi johdetaan kaasuja hiukkasten poistamiseksi. Kuitusuodattimen käyttö edellyttää sellaisen kangasmateriaalin valintaa, joka soveltuu yhteen poistokaasujen ominaisuuksien ja korkeimman toimintalämpötilan kanssa.
Low-NOX-poltin	Tämä menetelmä (mukaan lukien erittäin vähän typen oksideja tuottavat ultra-low-NOX-polttimet) perustuu liekin huippulämpötilojen alentamiseen. Ilman ja polttoaineen sekoittaminen vähentää hapen saatavuutta ja alentaa liekin huippulämpötilaa viivästyttäen näin polttoaineeseen sitoutuneen typen muuntumista NOX:ksi ja termisen NOX:n muodostumista säilyttäen samalla polttohyötysuhteen hyvänä. Ultra-low-NOX-polttimiin sisältyy (ilman/)polttoaineen palamisen vaiheistus sekä pakokaasujen/savukaasujen takaisinkierrätys.
Palamisen optimointi	Polttokammioiden, polttimien ja niihin liittyvien laitteistojen/laitteiden hyvä suunnittelu yhdistetään palamisolosuhteiden (kuten palamisvyöhykkeen lämpötilan ja viipymäajan sekä polttoaineen ja palamisilman tehokkaan sekoittamisen) optimointiin ja toimittajan suositusten mukaiseen polttojärjestelmän säännölliseen suunniteltuun huoltoon. Palamisolosuhteiden ohjaus perustuu sopivien palotapahtuman muuttujien (esimerkiksi O2- ja CO-pitoisuuden, polttoaineen ja ilman suhteen sekä palamattomien aineiden) jatkuvaan tarkkailuun ja automaattiseen säätöön.
Katalyyttisen tai termisen hapetuksen optimointi	Katalyyttisen tai termisen hapetuksen suunnittelun ja toiminnan optimointi orgaanisten yhdisteiden, mukaan lukien poistokaasuissa esiintyvät PCDD/F-yhdisteet, hapettumisen edistämiseksi ja PCDD/F-yhdisteiden ja niiden prekursorien (uudelleen) muodostumisen estämiseksi ja NOX:n ja CO:n kaltaisten epäpuhtauksien muodostumisen vähentämiseksi.
Katalyyttinen hapetus	Puhdistusmenetelmä, jossa hapetetaan katalyyttikerroksessa poistokaasuvirran palavia yhdisteitä ilmalla tai hapella. Katalyytin avulla hapetus on mahdollista alhaisemmissa lämpötiloissa ja pienemmissä laitteissa kuin termisessä hapetuksessa. Tyypillinen hapetuslämpötila on 200–600 °C. Prosessin poistokaasujen VOC-pitoisuuksien ollessa pieniä (esimerkiksi < 1 g/Nm3) voidaan soveltaa esikonsentrointivaiheita käyttäen adsorptiota (adsorptioroottori tai kiinteä peti, jossa on aktiivihiiltä tai zeoliitteja). Konsentraattoriin adsorboidut VOC-yhdisteet desorboidaan käyttämällä lämmitettyä ilmaa tai lämmitettyä poistokaasua, ja saatu tilavuusvirta, jossa VOC-pitoisuus on suurempi, johdetaan jälkipolttimeen. Prosessin poistokaasujen VOC-pitoisuuksien suuren vaihtelun tasoittamiseen ennen kaasujen johtamista konsentraattoriin tai jälkipolttimeen voidaan käyttää molekyyliseuloja, jotka koostuvat tyypillisesti zeoliiteista.
Terminen hapetus	Puhdistusmenetelmä, jossa hapetetaan polttokammiossa poistokaasuvirran palavia yhdisteitä lämmittämällä se ilmalla tai hapella sen itsesyttymislämpötilaa kuumemmaksi ja ylläpitämällä korkeaa lämpötilaa niin pitkään, että kaasut palavat hiilidioksidiksi ja vedeksi. Tyypillinen palamislämpötila on 800–1 000  °C. Käytössä on useita termisen hapetuksen tyyppejä: — Pelkkä terminen hapetus: terminen hapetus ilman palamisesta vapautuvan energian talteenottoa. — Rekuperatiivinen terminen hapetus: terminen hapetus, jossa käytetään poistokaasujen lämpöä epäsuoran lämmönsiirron avulla. — Regeneratiivinen terminen hapetus: terminen hapetus, jossa tuleva poistokaasuvirta lämpenee kulkiessaan keraamisen kerroksen läpi ennen polttokammioon saapumista. Puhdistetut kuumat kaasut poistuvat kammiosta yhden (tai useamman) keramiikkapintaisen kerroksen kautta (jotka on jäähdytetty tulevalla poistokaasuvirralla aiemmassa palamissyklissä). Uudelleen lämmitetty kerros aloittaa uuden palamissyklin esilämmittämällä uuden tulevan poistokaasuvirran. Prosessin poistokaasujen VOC-pitoisuuksien ollessa pieniä (esimerkiksi < 1 g/Nm3) voidaan soveltaa esikonsentrointivaiheita käyttäen adsorptiota (adsorptioroottori tai kiinteä peti, jossa on aktiivihiiltä tai zeoliitteja). Konsentraattoriin adsorboidut VOC-yhdisteet desorboidaan käyttämällä lämmitettyä ilmaa tai lämmitettyä poistokaasua, ja saatu tilavuusvirta, jossa VOC-pitoisuus on suurempi, johdetaan jälkipolttimeen. Prosessin poistokaasujen VOC-pitoisuuksien suuren vaihtelun tasoittamiseen ennen kaasujen johtamista konsentraattoriin tai jälkipolttimeen voidaan käyttää molekyyliseuloja, jotka koostuvat tyypillisesti zeoliiteista.
Selektiivinen katalyyttinen pelkistys (SCR)	Typen oksidien selektiivinen pelkistys ammoniakilla tai urealla katalyytin kanssa. Tässä menetelmässä NOX pelkistyy typeksi reagoimalla ammoniakin kanssa katalyyttikerroksessa optimaalisessa toimintalämpötilassa, joka on yleensä noin 200–450 °C. Ammoniakki injektoidaan yleensä vesiliuoksena; ammoniakin lähde voi myös olla vedetön ammoniakki tai urealiuos. Katalyyttikerroksia voi olla useita. Käyttämällä useana katalyyttikerroksena asennettua laajempaa katalyyttipintaa saavutetaan tehokkaampi NOX:n pelkistys. ”Kanavan sisäinen” tai ”jälkikäsittelevä” SCR on menetelmä, jossa SNCR:n jälkeen käytetään SCR:ää, joka vähentää SNCR-yksiköstä tulevia ammoniakkipäästöjä.
Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys (SNCR)	Typen oksidien selektiivinen pelkistys typeksi ammoniakilla tai urealla korkeassa lämpötilassa ja ilman katalyyttiä. Toimintalämpötila-alueen on oltava 800–1 000  °C optimaalisen reaktion aikaansaamiseksi.

1.4.2   Ilmaan vapautuvien hajapäästöjen tarkkailumenetelmät

Menetelmä	Kuvaus
DIAL	DIAL on laserpohjainen menetelmä, jossa käytetään differentiaaliseen absorptioon perustuvaa LIDAR-tutkaa (light detection and ranging), joka on radioaaltoihin perustuvan RADAR-tutkan optinen vastine. Menetelmä perustuu lasersädepulssien takaisinsirontaan ilmakehässä olevista aerosoleista ja teleskoopilla kerättävän palaavan valon spektriominaisuuksien analysointiin.
Päästökerroin	Päästökertoimet ovat lukuja, jotka voidaan kertoa toiminta-asteella (esimerkiksi tuotoksella) laitoksen päästöjen arvoimiseksi. Päästökertoimet saadaan yleensä testaamalla samanlaisten prosessilaitteiden tai prosessivaiheiden perusjoukko. Tietojen avulla voidaan yhdistää vapautuvan materiaalin määrä johonkin toiminnan laajuutta kuvaavaan yleiseen mittaan. Jos muita tietoja ei ole, päästöjä voidaan arvioida käyttämällä oletuspäästökertoimia (esimerkiksi kirjallisuudesta saatuja arvoja). Tavallisesti päästökertoimet ilmaistaan vapautuvan aineen massana, joka jaetaan sen prosessin tuotantomäärällä, josta ainetta vapautuu.
Vuotojen tunnistus- ja korjausohjelma (LDAR)	Järjestelmällinen toimintatapa VOC-yhdisteiden karkauspäästöjen vähentämiseksi havaitsemalla ja sitten korjaamalla tai vaihtamalla vuotavat komponentit. LDAR-ohjelma koostuu yhdestä tai useammasta jaksosta. Jakso kestää tavallisesti yhden vuoden, jonka aikana tarkkailun kohteena on tietty prosenttiosuus laitteista.
Optiset kaasun kuvantamistekniikat (OGI)	Optisessa kaasun kuvantamisessa käytetään pieniä ja kevyitä käsikäyttöisiä tai kiinteitä kameroita, jotka mahdollistavat kaasuvuotojen tosiaikaisen visualisoinnin, jolloin vuodot näkyvät ”savuna” videotallentimessa yhdessä kyseisen laitteen kuvan kanssa. Tällä tavoin merkittävät VOC-vuodot voidaan paikantaa helposti ja nopeasti. Aktiiviset järjestelmät tuottavat kuvan takaisin sironneen infrapuna-alueen laservalon avulla, joka heijastetaan laitteeseen ja sen ympäristöön. Passiiviset järjestelmät perustuvat laitteen ja sen ympäristön luonnolliseen infrapunasäteilyyn.
SOF-menetelmä (solar occultation flux)	Menetelmä perustuu tiettyä maantieteellistä reittiä, kohtisuoraan tuulen suuntaan nähden ja VOC-höyryjen läpi kulkevan laajakaistaisen infrapunavalon tai ultraviolettivalon/näkyvän auringonvalon spektrin tallentamiseen ja spektrometriseen Fourier-muunnosanalyysiin.

1.4.3   Hajapäästöjä vähentävät menetelmät

Menetelmä	Kuvaus
Haihdutusekstruusio	Kun konsentroitua kumiliuosta jalostetaan edelleen ekstruusiolla, ekstruuderin tuuletusaukosta tulevat liuotinhöyryt (yleensä sykloheksaania, heksaania, heptaania, tolueenia, syklopentaania, isopentaania tai niiden seoksia) kompressoidaan ja johdetaan talteenottoon.
Strippaus	Polymeerin sisältämät VOC-yhdisteet siirretään kaasufaasiin (esimerkiksi höyryä käyttämällä). Poistotehokkuus voidaan optimoida sopivalla lämpötilan, paineen ja viipymäajan yhdistelmällä ja maksimoimalla polymeerin vapaan pinnan ja polymeerin kokonaistilavuuden suhde.
Höyryn tasaus	Vastaanottavasta laitteesta (esimerkiksi säiliöstä) vapautuva höyry, joka poistuu säiliöstä nesteen siirron aikana, palautetaan laitteeseen, josta neste toimitetaan.

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2193, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, tiettyjen keskisuurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta (EUVL L 313, 28.11.2015, s. 1).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50/EY, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008, ilmanlaadusta ja sen parantamisesta (EUVL L 152, 11.6.2008, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

(5)  Sellaisten muuttujien tapauksessa, joihin 30 minuuttia kestävä näytteenotto/mittaus ja/tai kolmen peräkkäisen näytteenoton/mittauksen keskiarvo ei näytteenottoon tai analysointiin liittyvien rajoitusten ja/tai toimintaolosuhteiden (esimerkiksi panosprosessit) vuoksi sovellu, voidaan käyttää edustavampaa näytteenotto-/mittausmenettelyä. PCDD/F-päästöjen osalta käytetään yhtä 6–8 tunnin näytteenottojaksoa.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1221/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) ja asetuksen (EY) N:o 761/2001 ja komission päätösten 2001/681/EY ja 2006/193/EY kumoamisesta (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 1).

(7)  Tarkkailua sovelletaan ainoastaan, jos kyseinen aine/muuttuja on yksilöity merkitykselliseksi poistokaasuvirrassa kohdassa BAT 2 esitetyn inventaarion perusteella.

(8)  Mittaukset suoritetaan standardin EN 15259 mukaisesti.

(9)  Mittaukset suoritetaan mahdollisuuksien mukaan normaaleissa toimintaolosuhteissa korkeimpien odotettavissa olevien päästöjen aikana.

(10)  Tarkkailun vähimmäistiheys voidaan harventaa yhteen kertaan vuodessa tai yhteen kertaan kolmessa vuodessa, jos päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaita.

(11)  Jatkuvia mittauksia koskevat yleiset EN-standardit ovat EN 14181, EN 15267-1, EN 15267-2 ja EN 15267-3.

(12)  Prosessiuunien/-lämmittimien, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on alle 100 MW ja jotka toimivat alle 500 tuntia vuodessa, tarkkailun vähimmäistiheys voidaan harventaa yhteen kertaan vuodessa.

(13)  Tarkkailun vähimmäistiheys voidaan harventaa yhteen kertaan kolmessa vuodessa, jos päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaita.

(14)  Tarkkailun vähimmäistiheys voidaan harventaa yhteen kertaan kuudessa kuukaudessa, jos päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaita.

(15)  Tarkkailun vähimmäistiheys voidaan harventaa yhteen kertaan vuodessa, jos päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaita.

(16)  Polyolefiinien tuotannossa viimeistelyvaiheista (kuten kuivauksesta ja sekoittamisesta) ja polymeerien varastoinnista peräisin olevien TVOC-päästöjen tarkkailua voidaan täydentää kohdan BAT 24 mukaisella tarkkailulla, jos näin voidaan kuvata TVOC-päästöjä paremmin.

(17)  Synteettisten kumien tuotannossa viimeistelyvaiheista (kuten ekstruusiosta, kuivauksesta ja sekoittamisesta) ja synteettisten kumien varastoinnista peräisin olevien TVOC-päästöjen tarkkailua voidaan täydentää kohdan BAT 31 mukaisella tarkkailulla, jos näin voidaan kuvata TVOC-päästöjä paremmin.

(18)  Toisin sanoen muut kuin bentseeni, 1,3-butadieeni, kloorimetaani, dikloorimetaani, eteenidikloridi, etyleenioksidi, formaldehydi, propyleenioksidi, tetrakloorimetaani, tolueeni ja trikloorimetaani.

(19)  Teollisuuspäästödirektiivin liitteessä VII olevan 1 osan 8 ja 10 kohdassa mainittujen toimintojen osalta näitä BAT-päästötasojen vaihteluvälejä sovelletaan vain silloin, kun ne johtavat alhaisempiin päästötasoihin kuin teollisuuspäästödirektiivin liitteessä VII olevissa 2 ja 4 osassa vahvistetut päästöjen raja-arvot.

(20)  TVOC on ilmaistu yksikkönä mg C/Nm3.

(21)  Polymeerien tuotannossa BAT-päästötasoa ei ehkä voida soveltaa viimeistelyvaiheista (kuten ekstruusiosta, kuivauksesta ja sekoittamisesta) ja polymeerien varastoinnista peräisin oleviin päästöihin.

(22)  BAT-päästötasoa ei sovelleta vähämerkityksisiin päästöihin (eli kun TVOC-massavirta on esimerkiksi alle 100 g C/h), jos mitään CMR-ainetta ei ole yksilöity merkitykselliseksi poistokaasuvirrassa kohdassa BAT 2 esitetyn inventaarion perusteella.

(23)  BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 30 mg C/Nm3, kun käytetään materiaalien (kuten liuottimien, ks. BAT 9) talteenottomenetelmiä, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

—	kategoriaan CMR 1A/1B tai CMR 2 luokiteltujen aineiden esiintymistä ei ole yksilöity merkitykselliseksi (ks. BAT 2);

—	poistokaasujen käsittelyjärjestelmän TVOC-puhdistustehokkuus on ≥ 95 %.

(24)  BAT-päästötasoa ei sovelleta vähämerkityksisiin päästöihin (eli kun kategoriaan CMR 1A tai 1B luokiteltujen VOC-yhdisteiden yhteinen massavirta on esimerkiksi alle 1 g/h).

(25)  BAT-päästötasoa ei sovelleta vähämerkityksisiin päästöihin (eli kun kategoriaan CMR 2 luokiteltujen VOC-yhdisteiden yhteinen massavirta on esimerkiksi alle 50 g/h).

(26)  BAT-päästötasoa ei sovelleta vähämerkityksisiin päästöihin (eli kun kyseisen aineen massavirta on esimerkiksi alle 1 g/h).

(27)  BAT-päästötasoa ei sovelleta vähämerkityksisiin päästöihin (eli kun kyseisen aineen massavirta on esimerkiksi alle 50 g/h).

(28)  BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 15 mg/Nm3, kun käytetään materiaalien (kuten liuottimien, ks. BAT 9) talteenottomenetelmiä, jos poistokaasujen käsittelyjärjestelmän puhdistustehokkuus on ≥ 95 %.

(29)  BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 20 mg/Nm3, kun käytetään tolueenin (ks. BAT 9) talteenottomenetelmiä, jos poistokaasujen käsittelyjärjestelmän puhdistustehokkuus on ≥ 95 %.

(30)  Vaihteluvälin yläraja on 20 mg/Nm3, jos ei voida käyttää absoluutti- eikä kuitusuodatinta.

(31)  BAT-päästötasoa ei sovelleta vähämerkityksisiin päästöihin (eli kun pölyn massavirta on esimerkiksi alle 50 g/h), jos mitään CMR-ainetta ei ole yksilöity merkitykselliseksi pölyssä kohdassa BAT 2 esitetyn inventaarion perusteella.

(32)  Suoraa lämmitystä hyödyntävässä kompleksisten epäorgaanisten pigmenttien tuotannossa ja emulsiopolymeroinnilla tuotetun PVC:n (E-PVC) tuotannon kuivausvaiheessa BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 10 mg/Nm3.

(33)  Pölypäästöjen oletetaan olevan lähempänä BAT-päästötason vaihteluvälin alarajaa (esimerkiksi alle 2,5 mg/Nm3), jos kategoriaan CMR 1A tai 1B taikka CMR 2 luokiteltujen aineiden esiintyminen pölyssä on yksilöity merkitykselliseksi (ks. BAT 2).

(34)  BAT-päästötasoa ei sovelleta vähämerkityksisiin päästöihin (eli kun lyijyn massavirta on esimerkiksi alle 0,1 g/h).

(35)  BAT-päästötasoa ei sovelleta vähämerkityksisiin päästöihin (eli kun nikkelin massavirta on esimerkiksi alle 0,15 g/h).

(36)  BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 80 mg/Nm3, jos prosessin poistokaasut sisältävät paljon NOX-prekursoreita.

(37)  BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 200 mg/Nm3, jos prosessin poistokaasut sisältävät paljon NOX-prekursoreita.

(38)  CO-päästöjen viitteellinen taso on 4–50 mg/Nm3 ilmaistuna vuorokausikeskiarvona tai näytteenottojakson keskiarvona.

(39)  BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 40 mg/Nm3, jos prosessin poistokaasut sisältävät hyvin paljon NOX-yhdisteitä (esimerkiksi yli 5 000 mg/Nm3) ennen SCR- tai SNCR-käsittelyä.

(40)  BAT-päästötasoa ei sovelleta SCR:n tai SNCR:n käytöstä ilmaan johdettaviin kanavoituihin ammoniakkipäästöihin. Ne kuuluvat kohdan BAT 17 soveltamisalaan.

(41)  BAT-päästötasoa ei sovelleta vähämerkityksisiin päästöihin (eli kun NH3-massavirta on esimerkiksi alle 50 g/h).

(42)  Emulsiopolymeroinnilla tuotetun PVC:n (E-PVC) tuotannon kuivausvaiheessa BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 20 mg/Nm3, kun ammoniumsuoloja ei voida korvata tuotteen laatua koskevien spesifikaatioiden vuoksi.

(43)  BAT-päästötasoa ei sovelleta vähämerkityksisiin päästöihin (eli kun kyseisen aineen massavirta on esimerkiksi alle 5 g/h).

(44)  Jos NOX-pitoisuudet ovat yli 100 mg/Nm3, BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla analyysista johtuvien syiden vuoksi korkeampi ja enintään 3 mg/Nm3.

(45)  BAT-päästötasoa ei sovelleta vähämerkityksisiin päästöihin (eli kun HCl-massavirta on esimerkiksi alle 30 g/h).

(46)  Räjähteiden tuotannossa BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 220 mg/Nm3, kun tuotantoprosessissa käytettävää typpihappoa regeneroidaan tai otetaan talteen.

(47)  BAT-päästötasoa ei sovelleta ilmaan johdettaviin kanavoituihin NOX-päästöihin, jotka ovat peräisin katalyyttisen tai termisen hapetuksen käytöstä (ks. BAT 16) tai prosessiuuneista/-lämmittimistä (ks. BAT 36).

(48)  BAT-päästötasoa ei sovelleta vähämerkityksisiin päästöihin (eli kun kyseisen aineen massavirta on esimerkiksi alle 500 g/h).

(49)  Kaprolaktaamin tuotannossa BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 200 mg/Nm3, jos prosessin poistokaasut sisältävät hyvin paljon NOX-yhdisteitä (esimerkiksi yli 10 000 mg/Nm3) ennen SCR- tai SNCR-käsittelyä, kun SCR:n tai SNCR:n puhdistustehokkuus on ≥ 99 %.

(50)  BAT-päästötasoa ei sovelleta käytetyn rikkihapon fysikaaliseen puhdistukseen eikä uudelleenväkevöintiin.

(51)  Tarkkailua sovelletaan ainoastaan päästölähteisiin, jotka on yksilöity merkityksellisiksi kohdassa BAT 2 esitetyssä inventaariossa.

(52)  Tarkkailua ei sovelleta laitteisiin, joita käytetään alipaineessa.

(53)  Kun on kyse VOC-yhdisteiden karkauspäästöjen lähteistä, jotka eivät ole saavutettavissa (esimerkiksi jos tarkkailu edellyttää eristyksen poistamista tai telineiden käyttöä), tarkkailutiheys voidaan harventaa yhteen kertaan kunkin LDAR-ohjelman kattamassa ajanjaksossa (ks. BAT 19, iii alakohta).

(54)  PVC:n tuotannossa tarkkailun vähimmäistiheys voidaan harventaa yhteen kertaan viidessä vuodessa, jos laitoksessa käytetään VCM-kaasunilmaisinta vinyylikloridimonomeerin (VCM) päästöjen jatkuvaan tarkkailuun siten, että vastaava VCM-vuotojen havaitsemisen taso on mahdollinen.

(55)  Kun on kyse erittäin tiiviistä laitteista (ks. BAT 23, b alakohta), jotka ovat kosketuksissa kategoriaan CMR 1A tai 1B luokiteltujen VOC-yhdisteiden kanssa, tarkkailun vähimmäistiheyttä voidaan harventaa, mutta kuitenkin niin, että tarkkailu tehdään vähintään joka viides vuosi.

(56)  Kun on kyse erittäin tiiviistä laitteista (ks. BAT 23, b alakohta), jotka ovat kosketuksissa muiden VOC-yhdisteiden kuin kategoriaan CMR 1A tai 1B luokiteltujen VOC-yhdisteiden kanssa, tarkkailun vähimmäistiheyttä voidaan harventaa, mutta kuitenkin niin, että tarkkailu tehdään vähintään joka kahdeksas vuosi.

(57)  Tarkkailun vähimmäistiheys voidaan harventaa yhteen kertaan viidessä vuodessa, jos muut hajapäästöt kuin karkauspäästöt kvantifioidaan käyttämällä mittauksia.

(58)  Tätä standardia voidaan täydentää standardilla EN 17628.

(59)  BAT-päästötasoa ei sovelleta laitoksiin, joissa liuottimien vuotuinen kokonaiskulutus on alle 50 tonnia.

(60)  BAT-päästötason vaihteluvälin alaraja liittyy tyypillisesti kaasufaasipolymerisaatioprosessiin.

(61)  BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 2,7 g C/kg EVA:n tai muiden kopolymeerien (kuten etyyliakrylaattikopolymeerien) tuotannossa.

(62)  BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 4,7 g C/kg, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

—	termistä hapetusta ei voida soveltaa;

—	tuotetaan EVA:ta tai muuta kopolymeeria (kuten etyyliakrylaattikopolymeereja).

(63)  Viimeistelyvaiheista (kuten kuivauksesta ja sekoittamisesta) sekä PVC:n siirrosta, käsittelystä ja varastoinnista peräisin olevien VCM-päästöjen tarkkailu voidaan korvata kohdan BAT 27 mukaisella tarkkailulla.

(64)  Jatkuvia mittauksia koskevat yleiset EN-standardit ovat EN 14181, EN 15267–1, EN 15267–2 ja EN 15267–3.

(65)  Tarkkailun vähimmäistiheys voidaan harventaa yhteen kertaan kuudessa kuukaudessa, jos päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaita.

(66)  Mittaukset suoritetaan mahdollisuuksien mukaan normaaleissa toimintaolosuhteissa korkeimpien odotettavissa olevien päästöjen aikana.

(67)  Tarkkailun vähimmäistiheys voidaan harventaa yhteen kertaan vuodessa, jos päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaita.

(68)  BAT-päästötasoa ei sovelleta vähämerkityksisiin päästöihin (eli kun VCM-massavirta on esimerkiksi alle 1 g/h).

(69)  BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 5 mg/Nm3, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

—	termistä hapetusta ei voida soveltaa;

—	laitos ei liity suoranaisesti EDC:n ja VCM:n tuotantoon.

(70)  BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 0,5 g VCM / kg tuotettua PVC:tä, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

—	termistä hapetusta ei voida soveltaa;

—	laitos ei suoraan liity EDC:n ja VCM:n tuotantoon.

(71)  Tarkkailua sovelletaan ainoastaan, jos kyseinen aine on yksilöity merkitykselliseksi poistokaasuvirrassa kohdassa BAT 2 esitetyn inventaarion perusteella.

(72)  Jatkuvia mittauksia koskevat yleiset EN-standardit ovat EN 14181, EN 15267-1, EN 15267-2 ja EN 15267-3.

(73)  Kuoren tuotannossa tarkkailun vähimmäistiheys voidaan harventaa yhteen kertaan kuukaudessa, jos jatkuva seuranta ei ole mahdollista analyysista johtuvien syiden vuoksi.

(74)  Mittaukset suoritetaan mahdollisuuksien mukaan normaaleissa toimintaolosuhteissa korkeimpien odotettavissa olevien päästöjen aikana.

(75)  BAT-päästötasoa ei sovelleta filamenttilangan tuotantoon.

(76)  BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 500 mg CS2/Nm3, jos

a)	molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät: — bioprosesseja (ks. BAT 35, b alakohta) ei voida soveltaa; — CS2:n talteenoton (ks. BAT 34) tehokkuus on ≥ 97 %; tai

b)	CS2:n talteenottoa ei voida soveltaa.

(77)  BAT-päästötason vaihteluvälin alaraja voidaan saavuttaa käyttämällä termistä hapetusta tai kohdassa BAT 34 esitettyä menetelmää d.

(78)  BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 30 mg/Nm3, kun H2S:n ja CS2:n yhteenlaskettu määrä (kokonaisrikkinä ilmaistuna) on lähellä taulukossa 1.14 esitetyn BAT-päästötason vaihteluvälin alarajaa.

(79)  Ilmaan johdettavilla päästöillä tarkoitetaan ainoastaan kanavoituja päästöjä.

(80)  Kompleksisten epäorgaanisten pigmenttien tuotannossa BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 400 mg/Nm3, kun seuraavassa esitetty edellytys b täyttyy, ja enintään 1 000 mg/Nm3, kun seuraavassa esitetyt edellytykset a ja b täyttyvät:

a)	palamislämpötila on yli 1 000 C;

b)	käytetään happirikastettua ilmaa tai puhdasta happea.

(81)  BAT-päästötasoa ei sovelleta vähämerkityksisiin päästöihin (eli kun NOX-massavirta on esimerkiksi alle 500 g/h).

(82)  BAT-päästötason vaihteluvälin yläraja voi olla korkeampi ja enintään 200 mg/Nm3, kun käytetään suoraa lämmitystä.

(83)  CO-päästöjen viitteellinen taso on 4–50 mg/Nm3 ilmaistuna vuorokausikeskiarvona tai näytteenottojakson keskiarvona.