(1)

Suomi pyysi 6 päivänä elokuuta 2021 päivätyllä kirjeellä lupaa soveltaa direktiivin 2003/96/EY 19 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti alennettua verokantaa sähköön, joka toimitetaan lämpöpumppuihin ja sähkökattiloihin, joilla tuotetaan lämpöä kaukolämpöverkkoon, ja lämpöpumppuihin, joiden nimellinen lämpöteho on vähintään 0,5 MW ja joita ei ole liitetty kaukolämpöverkkoon, sekä kiertovesipumppuihin geotermisissä lämpölaitoksissa. Suomen viranomaiset toimittivat pyynnön tueksi lisätietoja ja selvennyksiä 4 päivänä marraskuuta 2021, 26 päivänä tammikuuta 2022 ja 16 päivänä helmikuuta 2022.

(2)

Suunnitellun alennetun verokannan avulla Suomi pyrkii lisäämään lämmöntuotannon loppukäyttösektorin sähköistämistä ja edistämään muihin kuin poltettaviin energialähteisiin perustuvaa lämmöntuotantoa päästöjen vähentämiseksi. Sähkökäyttöisten lämpölaitosten käytön lisääntymisen odotetaan tuottavan ympäristö- ja ilmastohyötyjä.

(3)

Luvan antaminen Suomelle soveltaa alennettua verokantaa sähköön, joka toimitetaan lämpöpumppuihin ja sähkökattiloihin, joilla tuotetaan lämpöä kaukolämpöverkkoon, ja lämpöpumppuihin, joiden nimellinen lämpöteho on vähintään 0,5 MW ja joita ei ole liitetty kaukolämpöverkkoon, sekä kiertovesipumppuihin geotermisissä lämpölaitoksissa, ei ylitä sitä, mikä on tarpeen lämmöntuotannon loppukäyttösektorin sähköistämisen lisäämiseksi. Tällaiset lämpölaitokset edistävät vihreää siirtymää ja vähentävät polttoaineiden polttoon perustuvan lämmöntuotannon käyttöä. Kyseiset laitokset eivät ole vielä kilpailukykyisiä markkinoilla, ja alennetun verokannan soveltaminen Suomen pyynnön mukaisesti vähentäisi hallinnollisia rasitteita. Sen vuoksi on epätodennäköistä, että kyseinen toimenpide johtaisi merkittäviin kilpailun vääristymiin sen voimassaoloaikana, eikä se näin ollen vaikuta kielteisesti sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan.

(4)

Direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan 2 kohdan mukaan kunkin kyseisen direktiivin 19 artiklan 1 kohdan nojalla myönnettävän luvan voimassaoloaika on tiukasti rajattu. Jotta varmistetaan, että lupa myönnetään riittävän pitkäksi ajanjaksoksi, joka kannustaa asiaan liittyviä talouden toimijoita tekemään tarvittavat investoinnit, on aiheellista myöntää lupa 1 päivän tammikuuta 2022 ja 31 päivän joulukuuta 2027 väliseksi ajaksi. Jotta ei kuitenkaan estettäisi voimassa olevan oikeudellisen kehyksen yleistä kehitystä, on aiheellista säätää, että jos neuvosto ottaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artiklan tai sen jonkin muun asiaa koskevan määräyksen nojalla käyttöön muutetun energiatuotteita ja sähköä koskevan yleisen verojärjestelmän, johon lupa ei soveltuisi, luvan voimassaolon olisi päätyttävä sinä päivänä, jona kyseisen muutetun yleisen järjestelmän soveltaminen alkaa.

(5)

Jotta laitosten toiminnanharjoittajat voivat edistää lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden, joilla tuotetaan lämpöä kaukolämpöverkkoon, ja lämpöpumppujen, joiden nimellinen lämpöteho on vähintään 0,5 MW ja joita ei ole liitetty kaukolämpöverkkoon, sekä geotermisissä lämpölaitoksissa käytettävien kiertovesipumppujen käyttöä, olisi varmistettava, että Suomi voi soveltaa pyydettyä veronalennusta 1 päivästä tammikuuta 2022. Talouden toimijoiden luottamuksensuojaa kunnioitetaan säätämällä, että lupaa sovelletaan päivästä, joka edeltää sen voimaantuloa, koska lupa ei loukkaa heidän oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan.

(6)

Tämä päätös ei vaikuta valtiontukea koskevien unionin sääntöjen soveltamiseen,