(1)

Asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklan mukaan on perustettava lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmä. Lisäksi jäsenvaltioiden on täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 10 artiklan mukaan laadittava sitovat suorituskykytavoitteet lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän kullekin viiteajanjaksolle joko kansallisella tasolla tai toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla. Näiden suorituskykytavoitteiden on oltava johdonmukaisia komission kyseiselle viiteajanjaksolle hyväksymien unionin laajuisten tavoitteiden kanssa. Komission tehtävänä on arvioida, ovatko jäsenvaltioiden laatimiin suorituskykysuunnitelmaluonnoksiin sisältyvät ehdotetut suorituskykytavoitteet johdonmukaisia unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa, käyttäen täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV vahvistettuja arviointiperusteita.

(2)

Covid-19-pandemia on kalenterivuoden 2020 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien vaikuttanut merkittävästi lentoliikennealaan ja johtanut lentoliikenteen merkittävään vähenemiseen pandemiaa edeltäneeseen tasoon verrattuna jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden pandemian hillitsemiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi.

(3)

Unionin laajuiset suorituskykytavoitteet kolmannelle viiteajanjaksolle vahvistettiin alun perin komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2019/903 (3). Koska nämä unionin laajuiset suorituskykytavoitteet ja jäsenvaltioiden myöhemmin hyväksymät suorituskykysuunnitelmien luonnokset kolmannelle viiteajanjaksolle laadittiin ennen covid-19-pandemiaa, niissä ei voitu ottaa huomioon pandemiasta aiheutuvia lentoliikenteen olosuhteiden merkittäviä muutoksia.

(4)

Covid-19-pandemian lennonvarmistuspalvelujen tarjoamiseen aiheuttamien vaikutusten huomioon ottamiseksi komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2020/1627 (4) vahvistettiin kolmannelle viiteajanjaksolle toimenpiteitä, jotka poikkeavat täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 säännöksistä. Komissio hyväksyi 2 päivänä kesäkuuta 2021 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/1627 2 artiklan 1 kohdan nojalla täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2021/891 (5), jossa vahvistetaan tarkistetut unionin laajuiset suorituskykytavoitteet kolmannelle viiteajanjaksolle.

(5)

Komissio toteaa, että Eurocontrolin tilasto- ja ennustepalvelun (STATFOR) lokakuun 2021 perusliikenne-ennusteen mukaan unionin laajuinen lentoliikenne saavuttaa pandemiaa edeltäneet tasonsa vuoden 2023 aikana ja ylittää nämä tasot vuonna 2024. Liikenteen elpymiseen liittyvä epävarmuus on kuitenkin edelleen erityisen suurta covid-19-pandemian epidemiologisen tilanteen kehitykseen liittyvien riskien vuoksi. Komissio toteaa myös, että liikenteen odotetaan jäsenvaltioissa elpyvän eri tahdissa.

(6)

Kaikki jäsenvaltiot ovat laatineet ja hyväksyneet suorituskykysuunnitelmaluonnokset, jotka sisältävät kolmannen viiteajanjakson tarkistetut paikalliset suorituskykytavoitteet ja jotka toimitettiin komissiolle arvioitavaksi 1 päivään lokakuuta 2021 mennessä. Tarkistettuaan näiden suorituskykysuunnitelmaluonnosten täydellisyyden komissio pyysi jäsenvaltioita toimittamaan päivitetyt suorituskykysuunnitelmaluonnokset viimeistään 17 päivänä marraskuuta 2021. Tässä päätöksessä esitetty komission arviointi perustuu Italian toimittamaan päivitettyyn suorituskykysuunnitelmaluonnokseen.

(7)

Suorituskyvyn tarkastuselin, joka avustaa komissiota suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän täytäntöönpanossa asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on toimittanut komissiolle kertomuksen, joka sisältää tarkastuselimen lausunnon kolmannen viiteajanjakson suorituskykysuunnitelmaluonnosten arvioinnista.

(8)

Komissio on täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti arvioinut Italian ehdottamien paikallisten suorituskykytavoitteiden johdonmukaisuuden käyttäen mainitun täytäntöönpanoasetuksen liitteessä IV olevassa 1 kohdassa vahvistettuja arviointiperusteita ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Komissio on täydentänyt arviointia kunkin suorituskyvyn keskeisen osa-alueen ja siihen liittyvien suorituskykytavoitteiden osalta tarkastelemalla suorituskykysuunnitelmaluonnoksia uudelleen mainitun täytäntöönpanoasetuksen liitteessä IV olevassa 2 kohdassa esitettyjen osatekijöiden osalta.

(9)

Turvallisuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella komissio on arvioinut Italian esittämien, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien turvallisuudenhallinnan tehokkuutta koskevien tavoitteiden johdonmukaisuutta käyttäen täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevassa 1.1 kohdassa vahvistettua perustetta. Arvioinnissa otettiin huomioon paikalliset olosuhteet, ja sitä täydennettiin tarkastelemalla uudelleen turvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi suunniteltuja toimenpiteitä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 2.1 kohdan a alakohdassa vahvistettujen seikkojen osalta.

(10)

Italian turvallisuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella ehdottamat turvallisuudenhallinnan tehokkuutta koskevat suorituskykytavoiteluonnokset ovat turvallisuudenhallinnan tavoitteen mukaan eriteltyinä ja täytäntöönpanotasona ilmaistuina seuraavat:

(11)

Komissio on todennut, että Italian maan lennonvarmistuspalvelujen tarjoajalle (ENAV) ehdottamien turvallisuustavoiteluonnosten mukaan unionin laajuinen suorituskykytavoitetaso on tarkoitus saavuttaa vuonna 2023 turvallisuusriskien hallintaa koskevan tavoitteen osalta, kun taas muiden turvallisuudenhallintaa koskevien tavoitteiden osalta paikalliset suorituskykytavoitteet täyttävät unionin laajuisen suorituskykytavoitetason kunakin kalenterivuonna 2021–2024.

(12)

Komissio toteaa, että Italian toimittamassa suorituskykysuunnitelmaluonnoksessa esitetään ENAV:lle paikallisten turvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi toimenpiteitä, joihin kuuluvat turvallisuustietojen keskittäminen ja uusien turvallisuustutkintamenetelmien kehittäminen, turvallisuuskulttuurin ja turvallisuudenhallinnan tehokkuuden parantaminen uusien selvitysten ja toimintasuunnitelmien avulla sekä turvallisuusriskien hallinnan parantaminen tehostamalla arviointi- ja seurantaprosesseja.

(13)

Kun otetaan huomioon johdanto-osan 11 ja 12 kappaleessa esitetyt havainnot sekä se, että täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2021/891 vahvistetut unionin laajuiset turvallisuuteen liittyvät suorituskykytavoitteet on määrä saavuttaa kolmannen viiteajanjakson viimeiseen vuoteen eli vuoteen 2024 mennessä, Italian suorituskykysuunnitelmaluonnokseen sisältyvien tavoiteluonnosten olisi arvioitava olevan johdonmukaisia unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa turvallisuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella.

(14)

Ympäristöön liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella Italian esittämien, tosiasiallisen lentoradan mukaista keskimääräistä horisontaalista reitinaikaista lennon tehokkuutta koskevien tavoitteiden johdonmukaisuuden arvioinnissa on käytetty täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevassa 1.2 kohdassa vahvistettua perustetta. Italian suorituskykysuunnitelmaluonnokseen sisältyviä ehdotettuja tavoitteita on siksi verrattu Euroopan reittiverkon parantamissuunnitelmassa vahvistettuihin horisontaalisen lennon reitinaikaisen tehokkuuden viitearvoihin, jotka olivat saatavilla kolmatta viiteajanjaksoa koskevia tarkistettuja unionin laajuisia suorituskykytavoitteita hyväksyttäessä eli 2 päivänä kesäkuuta 2021. Arvioinnissa otettiin huomioon paikalliset olosuhteet, ja sitä täydennettiin tarkastelemalla uudelleen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi suunniteltuja toimenpiteitä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 2.1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(15)

Kolmatta viiteajanjaksoa koskevaa unionin laajuista suorituskykytavoitetta ympäristöön liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella, joka vahvistettiin alun perin täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2019/903, ei tarkistettu täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2021/891 kalenterivuoden 2020 osalta, koska kyseisen tavoitteen soveltamisaika ja täytäntöönpano olivat päättyneet eikä takautuva mukauttaminen ollut mahdollista. Jäsenvaltioita ei siksi pyydetty viimeistään 1 päivänä lokakuuta 2021 toimitetuissa suorituskykysuunnitelmaluonnoksissa tarkistamaan kalenterivuotta 2020 koskevia paikallisia suorituskykytavoitteitaan ympäristöön liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella. Sen vuoksi paikallisten ympäristöön liittyvien suorituskykytavoitteiden johdonmukaisuutta vastaavien unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa olisi arvioitava kalenterivuosien 2021, 2022, 2023 ja 2024 osalta.

(16)

Italian ehdottamat suorituskykytavoiteluonnokset ympäristöön liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella ja vastaavat Euroopan reittiverkon parantamissuunnitelman mukaiset kansalliset viitearvot kolmannelle viiteajanjaksolle ovat tosiasiallisen lentoradan mukaisena keskimääräisenä horisontaalisena reitinaikaisena lennon tehokkuutena ilmaistuina seuraavat:

(17)

Komissio toteaa, että Italian ehdottamat ympäristötavoiteluonnokset ovat yhtä suuret kuin vastaavat kansalliset viitearvot kullekin kalenterivuodelle 2021–2024.

(18)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 2.1 kohdan a alakohdan osalta komissio toteaa, että Italia on esittänyt suorituskykysuunnitelmaluonnoksessa paikallisten ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi toimenpiteitä, joihin kuuluvat suunnitelma siirtymisestä suorituskykyyn perustuvaan navigointiin, saapumisten hallinnan parannukset viidellä päälentoasemalla, useiden lennonjohtovyöhykkeiden uudelleenorganisointi sekä ilmatilan joustavan käytön tehokkaampi soveltaminen, jotta kysyntään voidaan vastata paremmin.

(19)

Lisäksi komissio toteaa, että Italia on jo ottanut käyttöön vapaan reitityksen ilmatilan (FRA) lentopinnan 305 yläpuolella, ja kannustaa Italiaa laajentamaan FRA:n toteuttamista kolmannella viiteajanjaksolla.

(20)

Johdanto-osan 17 ja 19 kappaleessa esitettyjen havaintojen perusteella Italian suorituskykysuunnitelmaluonnokseen sisältyvien tavoiteluonnosten olisi arvioitava olevan johdonmukaisia unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa ympäristöön liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella.

(21)

Kapasiteettiin liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella Italian esittämien, lennonvarmistuspalveluista johtuvaa keskimääräistä reitinaikaista ATFM-viivästystä lentoa kohti koskevien tavoitteiden johdonmukaisuuden arvioinnissa on käytetty täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevassa 1.3 kohdassa vahvistettua perustetta. Italian suorituskykysuunnitelmaluonnokseen sisältyviä ehdotettuja tavoitteita on siksi verrattu verkon operaatiosuunnitelmassa vahvistettuihin viitearvoihin, jotka olivat saatavilla kolmatta viiteajanjaksoa koskevia tarkistettuja unionin laajuisia suorituskykytavoitteita hyväksyttäessä eli 2 päivänä kesäkuuta 2021. Arvioinnissa otettiin huomioon paikalliset olosuhteet, ja sitä täydennettiin tarkastelemalla uudelleen kapasiteettitavoitteiden saavuttamiseksi suunniteltuja toimenpiteitä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 2.1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(22)

Kolmatta viiteajanjaksoa koskevaa unionin laajuista suorituskykytavoitetta kapasiteettiin liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella, joka vahvistettiin alun perin täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2019/903, ei tarkistettu täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2021/891 kalenterivuoden 2020 osalta, koska kyseisen tavoitteen soveltamisaika ja täytäntöönpano olivat päättyneet eikä takautuva mukauttaminen ollut mahdollista. Jäsenvaltioita ei siksi pyydetty viimeistään 1 päivänä lokakuuta 2021 toimitetuissa suorituskykysuunnitelmaluonnoksissa tarkistamaan kalenterivuotta 2020 koskevia paikallisia suorituskykytavoitteitaan kapasiteettiin liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella. Sen vuoksi paikallisten kapasiteettiin liittyvien suorituskykytavoitteiden johdonmukaisuutta vastaavien unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa olisi arvioitava kalenterivuosien 2021, 2022, 2023 ja 2024 osalta.

(23)

Italian kolmannelle viiteajanjaksolle ehdottamat reitinaikaiset kapasiteettitavoitteet, jotka on ilmaistu ATFM-viivästyksen minuutteina lentoa kohti, sekä vastaavat verkon operaatiosuunnitelman viitearvot ovat seuraavat:

(24)

Komissio toteaa, että Italian ehdottamat kapasiteettitavoiteluonnokset ovat yhtä suuret kuin vastaavat kansalliset viitearvot kullekin kalenterivuodelle 2021–2024.

(25)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 2.1 kohdan a alakohdan osalta komissio toteaa, että Italia on esittänyt suorituskykysuunnitelmaluonnoksessa useita toimenpiteitä paikallisten reitinaikaisten kapasiteettitavoitteiden saavuttamiseksi. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa lisäparannukset joustavan konfiguraation konseptin soveltamiseen, uuden ilmaliikenteen hallintajärjestelmän käyttöönotto, kokoaikavastaavien lennonjohtajien määrän lisääminen useimmissa aluelennonjohtokeskuksissa sekä useita toimenpiteitä ilmatilan hallinnan parantamiseksi.

(26)

Johdanto-osan 24 ja 25 kappaleessa esitettyjen havaintojen perusteella Italian suorituskykysuunnitelmaluonnokseen sisältyvien tavoiteluonnosten olisi arvioitava olevan johdonmukaisia unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa kapasiteettiin liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella.

(27)

Niiden lentoasemien osalta, jotka kuuluvat täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 1 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaiseen asetuksen soveltamisalaan, komissio on täydentänyt arviointiaan reitinaikaisten kapasiteettitavoitteiden luonnoksista tarkastelemalla uudelleen lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalvelujen kapasiteettitavoiteluonnoksia täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 2.1 kohdan b alakohdan mukaisesti. Näiden tavoiteluonnosten havaittiin antavan aihetta huoleen Italian osalta.

(28)

Ensinnäkin komissio on todennut, että kolmatta viiteajanjaksoa varten keskimääräiselle ilmaliikennevirtojen säätelystä johtuvalle ATFM-viivästykselle ehdotetut tavoitteet, jotka ovat 0,41–0,30 minuuttia lentoa kohti kalenterivuosina 2021–2024, ovat pidemmät kuin toisen viiteajanjakson loppupuolella saavutetut ATFM-viivästystulokset, jotka olivat 0,12–0,29 minuuttia lentoa kohti kalenterivuosina 2018 ja 2019.

(29)

Verrattaessa lentoasemien tasolla ehdotettuja kansallisia tavoitteita komissio on havainnut, että Milanon Linaten sekä Venetsian lentoasemilla keskimääräisen ATFM-viivästyksen ennakoidaan olevan pidemmän kuin mitä samankaltaisille lentoasemille ennustetaan.

(30)

Sen vuoksi komissio katsoo, että hyväksyessään lopullisen suorituskykysuunnitelmansa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 16 artiklan a alakohdan mukaisesti Italian olisi edelleen perusteltava kolmannen viiteajanjakson lähi- ja lähestymisalueen kapasiteettitavoitteitaan johdanto-osan 28 ja 29 kappaleessa esitettyjen huomautusten perusteella tai tarkistettava näitä tavoitteita alaspäin.

(31)

Kustannustehokkuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella Italian esittämien, reitinaikaisten lennonvarmistuspalvelujen määritettyä yksikkökustannusta (DUC) koskevien tavoitteiden johdonmukaisuuden arvioinnissa on käytetty täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan a, b ja c alakohdassa vahvistettuja perusteita. Näihin perusteisiin kuuluvat määritetyn yksikkökustannuksen kehitys kolmannella viiteajanjaksolla, määritetyn yksikkökustannuksen pitkän aikavälin kehitys toisella ja kolmannella viiteajanjaksolla (2015–2024) sekä määritetyn yksikkökustannuksen perusarvon vertaaminen maksuvyöhykkeen tasolla sellaisten maksuvyöhykkeiden keskimääräisiin arvoihin, joilla lennonvarmistuspalvelujen tarjoajilla on samankaltainen operatiivinen ja talousympäristö.

(32)

Reitinaikaisten kustannustehokkuustavoitteiden arvioinnissa otettiin huomioon paikalliset olosuhteet. Arviointia täydennettiin tarkastelemalla uudelleen kyseisten tavoitteiden taustalla olevia keskeisiä tekijöitä ja parametreja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 2.1 kohdan d alakohdan mukaisesti.

(33)

Italian kolmannelle viiteajanjaksolle ehdottamat reitinaikaiset kustannustehokkuustavoitteet ovat seuraavat:

(34)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan a alakohdassa vahvistetun perusteen osalta komissio toteaa, että Italian reitinaikaisen määritetyn yksikkökustannuksen kehitys on –2,3 prosenttia maksuvyöhykkeen tasolla kolmannen viiteajanjakson aikana, mikä on parempi kuin unionin laajuinen +1,0 prosentin kehitys samalla ajanjaksolla.

(35)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan b alakohdassa vahvistetun perusteen osalta komissio toteaa, että Italian reitinaikaisen määritetyn yksikkökustannuksen kehitys on –3,5 prosenttia maksuvyöhykkeen tasolla toisella ja kolmannen viiteajanjakson aikana, mikä on parempi kuin unionin laajuinen +1,3 prosentin pitkän aikavälin kehitys samalla ajanjaksolla.

(36)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 1.4 kohdan c alakohdassa vahvistetun perusteen osalta komissio toteaa, että Italian määritetyn yksikkökustannuksen perusarvo on 63,46 euroa reaalisesti vuoden 2017 hintoina, mikä on 7,2 prosenttia enemmän kuin vertailuryhmän keskimääräinen perusarvo 59,18 euroa vuoden 2017 hintoina. Komissio toteaa, että Italian määritetty reitinaikainen yksikkökustannus ylittää vertailuryhmän keskiarvon koko kolmannen viiteajanjakson ajan niin, että vuonna 2024 ero on 3,6 prosenttia.

(37)

Kuten johdanto-osan 34 ja 35 kappaleessa esitetään, on selvää, että Italian suorituskyky on merkittävästi sekä unionin laajuisen määritetyn yksikkökustannuksen kolmannen viiteajanjakson kehitystä että unionin laajuisen määritetyn yksikkökustannuksen pitkän aikavälin kehitystä parempaa. Lisäksi Italian määritetty yksikköarvo vuonna 2024 on alhaisempi kuin vuosien 2014 ja 2019 perusarvot, mikä osoittaa, että sekä keskipitkällä että pitkällä aikavälillä saavutetaan tosiasiallisia kustannustehokkuushyötyjä. Riippumatta johdanto-osan 36 kappaleessa todetusta Italian perusarvon ja vertailuryhmän keskiarvon välisestä erosta Italia on osoittanut kustannustehokkuuden kehityksen olevan unionin laajuista kehitystä nopeampaa, mikä tarjoaa riittävän perustan johdonmukaisuuden vahvistamiselle kolmatta viiteajanjaksoa koskevien unionin laajuisten kustannustehokkuustavoitteiden kanssa.

(38)

Johdanto-osan 34–37 kappaleessa esitettyjen havaintojen perusteella Italian suorituskykysuunnitelmaluonnokseen sisältyvien tavoiteluonnosten olisi arvioitava olevan johdonmukaisia unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa kustannustehokkuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella.

(39)

Niiden lentoasemien osalta, jotka kuuluvat täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 1 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaiseen asetuksen soveltamisalaan, komissio on täydentänyt arviointiaan tarkastelemalla uudelleen lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalvelujen kustannustehokkuustavoitteiden luonnoksia täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 liitteessä IV olevan 2.1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Näiden tavoiteluonnosten havaittiin antavan aihetta huoleen Italian osalta.

(40)

Komissio on verrannut lähi- ja lähestymisalueen määritettyä yksikkökustannusta vastaavien lentoasemien suorituskykyyn kolmannella viiteajanjaksolla ja todennut, että Rooman Fiumicinon ja Milanon Linaten lentoasemien määritetyn yksikkökustannuksen arvioidaan olevan huomattavasti vertailulentoasemien mediaania suurempi.

(41)

Sen vuoksi komissio katsoo, että hyväksyessään lopullisen suorituskykysuunnitelmansa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/317 16 artiklan a alakohdan mukaisesti Italian olisi edelleen perusteltava kolmannen viiteajanjakson lähi- ja lähestymisalueen kustannustehokkuustavoitteitaan johdanto-osan 40 kappaleessa esitettyjen huomautusten perusteella tai tarkistettava näitä tavoitteita alaspäin.

(42)

Komissio on todennut johdanto-osan 9–41 kappaleessa esitetyn arvioinnin perusteella, että Italian toimittamaan suorituskykysuunnitelmaluonnokseen sisältyvät suorituskykytavoitteet ovat johdonmukaisia unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa.

(43)

Komissio toteaa, että jotkin jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet aikovansa sisällyttää miehittämättömien ilma-alusten havaitsemiseen lentoasemilla liittyvät kustannuserät kolmannen viiteajanjakson kustannusperusteisiinsa. Suorituskykysuunnitelmaluonnoksiin sisältyvien seikkojen perusteella ei ole ollut mahdollista määrittää tarkasti, missä määrin jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet tällaiset määritetyt kustannukset kolmannen viiteajanjakson kustannusperusteisiinsa, ja jos tällaiset kustannukset on otettu mukaan, missä määrin ne ovat aiheutuneet lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisen yhteydessä ja ne voitaisiin siten ottaa huomioon suorituskyvyn kehittämisjärjestelmässä ja maksujärjestelmässä. Komission yksiköt ovat lähettäneet kaikille jäsenvaltioille tietopyynnön asiaa koskevien tietojen keräämiseksi ja tarkastelevat edelleen miehittämättömien ilma-alusten havaitsemiseen lentoasemilla liittyviä ilmoitettuja kustannuksia yksikköhintojen vaatimustenmukaisuuden todentamisen yhteydessä. Tämä päätös ei rajoita miehittämättömien ilma-alusten havaitsemiskustannuksia koskevia komission havaintoja ja päätelmiä.

(44)

Vastauksena Venäjän Ukrainaan kohdistamaan sotilaalliseen hyökkäykseen, joka alkoi 24 päivänä helmikuuta 2022, unioni on hyväksynyt rajoittavia toimenpiteitä, joilla kielletään venäläisiä lentoliikenteen harjoittajia sekä Venäjällä rekisteröityjä ilma-aluksia ja muualla kuin Venäjällä rekisteröityjä ilma-aluksia, jotka ovat venäläisten luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten omistuksessa tai vuokraamia tai muulla tavoin näiden määräysvallassa, laskeutumasta unionin alueelle, lähtemästä sieltä ja lentämästä sen yli. Nämä toimenpiteet vähentävät lentoliikennettä unionin alueen yläpuolisessa ilmatilassa. Unionin laajuisen vaikutuksen ei kuitenkaan pitäisi olla verrattavissa lentoliikenteen vähenemiseen, joka aiheutui covid-19-pandemian puhkeamisesta maaliskuussa 2020. Sen vuoksi on aiheellista säilyttää suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän ja maksujärjestelmän täytäntöönpanoa koskevat nykyiset toimenpiteet ja prosessit kolmannella viiteajanjaksolla,