EUROOPAN JÄRJESTELMÄRISKIKOMITEAN SUOSITUS,

annettu 26 päivänä heinäkuuta 2021,

makrovakauspoliittisten toimenpiteiden rajat ylittävien vaikutusten arvioinnista ja vapaaehtoisesta vastavuoroisuudesta annetun suosituksen EJRK/2015/2 muuttamisesta

(EJRK/2021/6)

(2021/C 358/01)

EUROOPAN JÄRJESTELMÄRISKIKOMITEAN HALLINTONEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1092/2010 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan sekä 16, 17 ja 18 artiklan,

ottaa huomioon luottolaitosten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (2) ja erityisesti sen 458 artiklan 8 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan järjestelmäriskikomitean työjärjestyksen hyväksymisestä 20 päivänä tammikuuta 2011 annetun Euroopan järjestelmäriskikomitean päätöksen EJRK/2011/1 (3) ja erityisesti sen 18, 19 ja 20 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Kansallisten makrovakauspoliittisten toimenpiteiden tehokkuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi on tärkeää täydentää unionin lainsäädännön mukaista pakollista vastavuoroisuutta vapaaehtoisella vastavuoroisuudella.

(2)

Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksessa EJRK/2015/2 (4) vahvistetun makrovakauspoliittisten toimenpiteiden vapaaehtoista vastavuoroisuutta koskevan kehyksen tarkoituksena on varmistaa, että kaikki yhdessä jäsenvaltiossa aktivoidut riskiperusteiset makrovakauspoliittiset toimenpiteet toteutetaan vastavuoroisesti muissa jäsenvaltioissa.

(3)

Ranskassa asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklassa tarkoitettuna nimettynä viranomaisena toimiva Haut Conseil de stabilité financière (HCSF, rahoitusjärjestelmän vakaudesta vastaava korkea neuvosto) esitti asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 8 kohdan nojalla pyynnön, jonka johdosta Euroopan järjestelmäriskikomitean hallintoneuvosto antoi Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksen EJRK/2018/8 (5), jossa sisällytetään asetuksen (EU) N:o 575/2013 392 artiklan sekä 395–403 artiklan mukaisten suurten asiakasriskien rajoitusten kansallinen tiukennus niiden makrovakauspoliittisten toimenpiteiden luetteloon, joita suositetaan vastavuoroisesti sovellettaviksi suosituksen EJRK/2015/2 mukaisesti.

(4)

Nykyisessä tiukemmassa kansallisessa toimenpiteessä asetetaan hyvin velkaantuneita suuria yrityksiä, joiden sääntömääräinen kotipaikka on Ranskassa, koskevat tiukemmat suurten asiakasriskien rajat (viisi prosenttia hyväksyttävästä pääomasta) maailmanlaajuisen järjestelmän kannalta merkittäville ranskalaisille laitoksille (G-SII-laitokset) ja muille järjestelmän kannalta merkittäville laitoksille (O-SII-laitokset) kyseessä olevan laitoksen varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin korkeimmalla tasolla.

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/876 (6) tehtiin muutoksia asetuksen (EU) N:o 575/2013 392 artiklassa ja 395–403 artiklassa säädettyihin suuria asiakasriskejä koskeviin vaatimuksiin. Laitosten on erityisesti 28 päivästä kesäkuuta 2021 alkaen laskettava suuret asiakasriskit suhteessa ensisijaiseen pääomaan (T1), toissijainen pääoma (T2) pois lukien. Nykyistä tiukempaa kansallista toimenpidettä on muutettu vastaavasti.

(6)	Sen vuoksi suositus EJRK/2015/2 olisi muutettava nykyiseen tiukempaan kansalliseen toimenpiteeseen tehtyjen muutosten huomioon ottamiseksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

Muutokset

Muutetaan suositus EJRK/2015/2 seuraavasti:

Korvataan 1 jaksossa oleva suositus C 1 seuraavasti:

”1.

Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset toteuttavat vastavuoroisesti muiden asianomaisten viranomaisten hyväksymiä makrovakauspoliittisia toimenpiteitä, joiden vastavuoroista toteuttamista EJRK on suositellut. Suosituksena on, että seuraavat toimenpiteet, jotka kuvataan tarkemmin liitteessä, toteutetaan vastavuoroisesti:

Belgia:

—

luottolaitoksiin, joilla on toimilupa Belgiassa ja jotka käyttävät sisäisen luottoluokituksen menetelmää lakisääteisiä pääomavaatimuksia laskettaessa, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan nojalla riskipainon korotusta sellaisten vähittäisvastuiden osalta, joiden vakuutena on Belgiassa sijaitsevaa kiinteää asunto-omaisuutta, ja korotus koostuu seuraavista osatekijöistä:

a)	kiinteämääräisestä viiden prosenttiyksikön suuruisesta riskipainon korotuksesta, ja

b)	suhteellisesta riskipainon korotuksesta, joka sisältää riskipainojen vastuilla painotetun keskiarvon 33 prosentin suuruisen osuuden, jota sovelletaan sellaisiin vähittäisvastuisiin, joiden vakuutena on Belgiassa sijaitsevaa kiinteää asunto-omaisuutta.

Ranska

—

asetuksen (EU) N:o 575/2013 395 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun suurten asiakasriskien rajoituksen tiukennus viiteen prosenttiin ensisijaisesta (T1) pääomasta; tiukennus koskee vastuita liittyen Ranskassa sääntömääräisen kotipaikan omaaviin hyvin velkaantuneisiin suuriin yrityksiin ja sitä sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan ii alakohdan mukaisesti maailmanlaajuisen järjestelmän kannalta merkittäviin laitoksiin (G-SII-laitokset) ja muihin rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviin laitoksiin (O-SII-laitokset) varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin korkeimmalla konsolidointitasolla;

Luxemburg:

—

Luxemburgissa sijaitsevien asuinkiinteistöjen uusia kiinnitysluottoja koskevat oikeudellisesti sitovat luototusasterajat, joita sovelletaan eri luotonottajaryhmiin seuraavasti:

a)	100 prosentin luototusasterajaa sovelletaan pääasiallisena asuntona käytettävän ensiasunnon ostajiin;

90 prosentin luototusasterajaa sovelletaan muihin pääasiallisen asunnon ostajiin, eli muihin kuin ensiasunnon ostajiin. Tämä raja pannaan täytäntöön suhteellisuutta noudattaen portfoliokiintiön avulla. Tämä merkitsee sitä, että luotonantajien näille luotonottajille myöntämien uusien kiinnitysluottojen salkusta 15 prosenttia voi olla luottoja, joissa luototusaste on yli 90 prosenttia mutta alle 100 prosenttia;

c)	80 prosentin luototusasterajaa sovelletaan muihin kiinnitysluottoihin (sijoitusasuntosegmentti mukaan luettuna).

Norja

—

Kaikkien Norjassa toimiluvan saaneiden luottolaitosten Norjassa oleviin vastuisiin sovellettava 4,5 prosentin järjestelmäriskipuskurikanta direktiivin 2013/36/EU 133 artiklan mukaisesti, sellaisena kuin kyseistä direktiiviä sovelletaan Norjaan ja Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020 Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (*1) (jäljempänä ”ETA-sopimus”) ehtojen mukaisesti (jäljempänä ”vakavaraisuusdirektiivi sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020”);

—

Norjassa toimiluvan saaneiden luottolaitosten, jotka käyttävät sisäisten luottoluokitusten (IRB) menetelmää lakisääteisen pääoman määrää laskettaessa, Norjassa oleviin asuinkiinteistövastuisiin sovellettava 20 prosentin keskimääräinen riskipainon alaraja asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan mukaisesti, sellaisena kuin kyseistä asetusta sovelletaan Norjaan ja Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020 ETA-sopimuksen ehtojen mukaisesti (jäljempänä ”vakavaraisuusasetus sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020”);

—

Norjassa toimiluvan saaneiden luottolaitosten, jotka käyttävät IRB-menetelmää lakisääteisen pääoman määrää laskettaessa, Norjassa oleviin liikekiinteistövastuisiin sovellettava 35 prosentin keskimääräinen riskipainon alaraja vakavaraisuusasetuksen, sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020, 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan mukaisesti.

Ruotsi

—

riskipainojen vastuilla painotetun keskiarvon luottolaitoskohtainen 25 prosentin suuruinen alaraja, jota sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan mukaisesti Ruotsissa asuvien velallisten vähittäisvastuista, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta, koostuvaan lainsalkkuun Ruotsissa toimiluvan saaneiden, sisäisten luottoluokitusten menetelmää käyttävien luottolaitosten osalta lakisääteisen pääoman määrää laskettaessa.

(*1) EYVL L 1, 3.1.1994, s. 3.”;"

2.	Liite korvataan tämän suosituksen liitteellä.

Tehty Frankfurt am Mainissa 26 päivänä heinäkuuta 2021.

EJRK:n sihteeristön päällikkö,

EJRK:n hallintoneuvoston puolesta

Francesco MAZZAFERRO

(1) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 1.

(2) EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1.

(3) EUVL C 58, 24.2.2011, s. 4.

(4) Euroopan järjestelmäkomitean suositus EJRK/2015/2, annettu 15 päivänä joulukuuta 2015, makrovakauspoliittisten toimenpiteiden rajat ylittävien vaikutusten arvioinnista ja vapaaehtoisesta vastavuoroisuudesta (EUVL C 97, 12.3.2016, s. 9).

(5) Euroopan järjestelmäkomitean suositus EJRK/2018/8, annettu 5 päivänä joulukuuta 2018, makrovakauspoliittisten toimenpiteiden rajat ylittävien vaikutusten arvioinnista ja vapaaehtoisesta vastavuoroisuudesta annetun suosituksen EJRK/2015/2 muuttamisesta (EUVL C 39, 1.2.2019, s. 1).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/876, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta vähimmäisomavaraisuusasteen, pysyvän varainhankinnan vaatimuksen, omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimusten, vastapuoliriskin, markkinariskin, keskusvastapuoliin liittyvien vastuiden, yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin liittyvien vastuiden, suurten asiakasriskien ja raportointi- ja julkistamisvaatimusten osalta sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 150, 7.6.2019, s. 1).

LIITE

Korvataan suosituksen EJRK/2015/2 liite seuraavasti:

”LIITE

Belgia

Luottolaitoksiin, joilla on toimilupa Belgiassa ja jotka käyttävät sisäisen luottoluokituksen menetelmää, asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan nojalla sovellettava riskipainon korotus sellaisten vähittäisvastuiden osalta, joiden vakuutena on Belgiassa sijaitsevaa kiinteää asunto-omaisuutta. Korotus koostuu kahdesta osatekijästä:

(a)	kiinteämääräisestä viiden prosenttiyksikön suuruisesta riskipainon korotuksesta, ja

(b)	suhteellisesta riskipainon korotuksesta, joka sisältää riskipainojen vastuilla painotetun keskiarvon 33 prosentin suuruisen osuuden, jota sovelletaan sellaisiin vähittäisvastuisiin, joiden vakuutena on Belgiassa sijaitsevaa kiinteää asunto-omaisuutta.

I. Toimenpiteen kuvaus

Belgian toimenpide, jota sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan nojalla luottolaitoksiin, joilla on toimilupa Belgiassa ja jotka käyttävät sisäisen luottoluokituksen menetelmää, koostuu riskipainon korotuksesta sellaisten vähittäisvastuiden osalta, joiden vakuutena on Belgiassa sijaitsevaa kiinteää asunto-omaisuutta, ja se sisältää kaksi osatekijää:

a)	Ensimmäinen osatekijä sisältää riskipainon korotuksen viidellä prosenttiyksiköllä sellaisten vähittäisvastuiden osalta, joiden vakuutena on Belgiassa sijaitsevaa kiinteää asunto-omaisuutta, ja se saadaan laskemalla riskipainon korotuksen toinen osa b kohdan mukaisesti.

Toinen osatekijä sisältää riskipainojen vastuilla painotetun keskiarvon 33 prosentin suuruisen osuuden, jota sovelletaan sellaisiin vähittäisvastuisiin, joiden vakuutena on Belgiassa sijaitsevaa kiinteää asunto-omaisuutta. Riskipainojen vastuilla painotettu keskiarvo on yksittäisten lainojen riskipainojen keskiarvo, joka lasketaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 154 artiklan mukaisesti, painotettuna asianomaisella vastuuarvolla.

II. Vastavuoroisuus

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 5 kohdan mukaisesti suosituksena on, että asianomaisten jäsenvaltioiden asianomaiset viranomaiset toteuttavat vastavuoroisesti Belgian toimenpiteen soveltamalla sitä jäsenvaltiossa toimiluvan saaneiden luottolaitosten Belgiassa sijaitseviin sivuliikkeisiin, jotka käyttävät sisäisen luottoluokituksen menetelmää, suosituksen C 3 kohdassa täsmennetyssä määräajassa.

Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset toteuttavat vastavuoroisesti Belgian toimenpiteen soveltamalla sitä jäsenvaltiossa toimiluvan saaneisiin luottolaitoksiin, jotka käyttävät sisäisen luottoluokituksen menetelmää ja joilla on suoria vähittäisvastuita, joiden vakuutena on Belgiassa sijaitsevaa kiinteää asunto-omaisuutta. Suosituksen C 2 kohdan mukaisesti suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset soveltavat suosituksen C 3 kohdassa täsmennetyssä määräajassa samaa toimenpidettä kuin aktivoiva viranomainen on toteuttanut Belgiassa.

Jos samaa makrovakauspoliittista toimenpidettä ei ole käytettävissä asianomaisten viranomaisten lainkäyttöalueella, suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset soveltavat EJRK:tä kuultuaan sellaisia lainkäyttöalueellaan käytettävissä olevia makrovakauspoliittisia toimenpiteitä, jotka vaikutukseltaan parhaiten vastaavat edellä mainittua vastavuoroisesti toteutettavaksi suositeltavaa toimenpidettä, ja muun muassa hyväksyvät direktiivin 2013/36/EU VII osaston 2 luvun IV jaksossa säädettyjä valvontatoimenpiteitä ja -valtuuksia. Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset hyväksyvät vastaavan toimenpiteen viimeistään neljän kuukauden kuluessa tämän suosituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

III. Olennaisuuskynnys

Toimenpidettä täydentää 2 miljardin euron laitoskohtainen olennaisuuskynnys, joka ohjaa toimenpidettä vastavuoroisesti toteuttavien asianomaisten viranomaisten mahdollista de minimis -periaatteen soveltamista.

Suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti asianomaisen jäsenvaltion asianomaiset viranomaiset voivat vapauttaa vastavuoroisuudesta yksittäisiä jäsenvaltiossa toimiluvan saaneita luottolaitoksia, jotka käyttävät sisäisen luottoluokituksen menetelmää ja joiden vähittäisvastuut, joiden vakuutena on Belgiassa sijaitsevaa kiinteää asunto-omaisuutta, ovat epäolennaisia ja jäävät alle 2 miljardin euron olennaisuuskynnyksen. Kun sovelletaan olennaisuuskynnystä, asianomaisten viranomaisten pitäisi seurata vastuiden olennaisuutta, ja suosituksena on, että Belgian toimenpidettä sovelletaan aikaisemmin vapautettuihin yksittäisiin jäsenvaltiossa toimiluvan saaneisiin luottolaitoksiin, jos 2 miljardin euron olennaisuuskynnys ylittyy.

Jos ei ole yhtään luottolaitosta, jolla on toimilupa asianomaisissa jäsenvaltioissa ja sivuliikkeitä Belgiassa tai jolla on suoria vähittäisvastuita, joiden vakuutena on Belgiassa sijaitsevaa kiinteää asunto-omaisuutta, sekä joka käyttää sisäisen luottoluokituksen menetelmää ja jolla on vähintään 2 miljardin euron vastuut Belgian asuinkiinteistömarkkinoilla, asianomaisten jäsenvaltioiden asianomaiset viranomaiset voivat suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson nojalla päättää, ettei vastavuoroisuutta toteuteta Belgian toimenpiteen osalta. Tässä tapauksessa asianomaisten viranomaisten pitäisi seurata vastuiden olennaisuutta, ja suosituksena on, että ne toteuttavat vastavuoroisuuden Belgian toimenpiteen osalta, jos sisäisen luottoluokituksen menetelmää käyttävä luottolaitos ylittää 2 miljardin euron kynnyksen.

Suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti 2 miljardin euron olennaisuuskynnys on suositeltu enimmäiskynnyksen taso. Vastavuoroisuuden toteuttavat asianomaiset viranomaiset saavat siis suositellun kynnyksen soveltamisen sijasta asettaa lainkäyttöalueilleen matalamman kynnyksen, jos se on asianmukaista, tai toteuttaa vastavuoroisuuden toimenpiteen osalta ilman olennaisuuskynnystä.

Ranska

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 395 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun suurten asiakasriskien rajoituksen tiukennus viiteen prosenttiin ensisijaisesta (T1) pääomasta; tiukennus koskee vastuita, jotka liittyvät Ranskassa sääntömääräisen kotipaikan omaaviin hyvin velkaantuneisiin suuriin yrityksiin, ja sitä sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan ii alakohdan mukaisesti maailmanlaajuisen järjestelmän kannalta merkittäviin laitoksiin (G-SII-laitokset) ja muihin rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviin laitoksiin (O-SII-laitokset) varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin korkeimmalla tasolla.

I. Toimenpiteen kuvaus

Ranskan toimenpide, jota sovelletaan asetuksen (EU) N:o 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan ii alakohdan mukaisesti varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin korkeimmalla konsolidointitasolla (ei siis alakonsolidointiryhmän tasolla) G-SII-laitoksiin ja O-SII-laitoksiin, merkitsee suurten asiakasriskien rajoituksen tiukentamista viiteen prosenttiin ensisijaisesta pääomasta (T1) siten, että tiukennusta sovelletaan vastuisiin, jotka liittyvät Ranskassa sääntömääräisen kotipaikan omaaviin hyvin velkaantuneisiin suuriin yrityksiin.

Yrityksellä tarkoitetaan yksityisoikeudellisia luonnollisia tai juridisia henkilöitä, joiden sääntömääräinen kotipaikka on Ranskassa ja jotka yksittäisen laitoksen tasolla ja korkeimmalla konsolidointitasolla kuuluvat yrityssektoriin, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 (*1) liitteessä A olevassa 2.45 kohdassa.

Toimenpidettä sovelletaan Ranskassa kotipaikan omaaviin yrityksiin liittyviin vastuisiin sekä yrityskokonaisuuksiin liittyviin vastuisiin seuraavasti:

sellaisten yritysten osalta, jotka kuuluvat yrityskokonaisuuteen, jonka sääntömääräinen kotipaikka korkeimmalla konsolidointitasolla on Ranskassa, toimenpidettä sovelletaan yrityskokonaisuuteen ja kaikkiin siihen kuuluviin yhteisöihin liittyviin yhteenlaskettuihin nettomääräisiin vastuisiin asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 39 alakohdan mukaisesti,

sellaisten yritysten osalta, jotka kuuluvat yrityskokonaisuuteen, jonka sääntömääräinen kotipaikka korkeimmalla konsolidointitasolla on Ranskan ulkopuolella, toimenpidettä sovelletaan seuraavien nettomääräisten vastuiden yhteismäärään:

i)	vastuut suhteessa yrityksiin, joiden sääntömääräinen kotipaikka on Ranskassa,

ii)	vastuut suhteessa Ranskassa tai ulkomailla oleviin yrityksiin, joihin i kohdassa tarkoitetuilla yrityksillä on asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 39 alakohdassa tarkoitettu suora tai välillinen määräysvalta, ja

iii)	vastuut suhteessa Ranskassa tai ulkomailla oleviin yrityksiin, jotka ovat asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 39 alakohdassa tarkoitetulla tavalla taloudellisesti riippuvaisia i kohdassa tarkoitetuista yrityksistä.

Näin ollen toimenpidettä ei sovelleta yrityksiin, joilla ei ole sääntömääräistä kotipaikkaa Ranskassa ja jotka eivät ole Ranskassa sääntömääräisen kotipaikan omaavan yrityksen tytäryhtiöitä tai suoran tai välillisen määräysvallan alaisia tai Ranskassa sääntömääräisen kotipaikan omaavasta yrityksestä taloudellisesti riippuvaisia.

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 395 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimenpidettä sovelletaan sen jälkeen, kun huomioon on otettu luottoriskin vähentämistekniikkojen vaikutus ja vapautukset asetuksen (EU) N:o 575/2013 399–403 artiklan mukaisesti.

G-SII-laitoksen tai O-SII-laitoksen on pidettävä Ranskassa sääntömääräisen kotipaikan omaavaa yritystä suurena, jos yritykseen tai 3 kohdassa tarkoitettuun yrityskokonaisuuteen liittyvä alkuperäinen vastuu on 300 miljoonaa euroa tai suurempi. Alkuperäisen vastuun määrä lasketaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 389 ja 390 artiklan perusteella ennen kuin huomioon on otettu luottoriskin vähentämistekniikkojen vaikutus ja vapautukset asetuksen (EU) N:o 575/2013 399–403 artiklan mukaisesti, komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 (*2) 9 artiklassa tarkoitettujen ilmoitusten mukaisesti.

Yritys katsotaan hyvin velkaantuneeksi, jos sen vähimmäisomavaraisuusaste on enemmän kuin 100 prosenttia ja rahoituskulujen hoitokate on alle kolme korkeimmalla konsolidointitasolla laskettuna seuraavasti:

a)	omavaraisuusaste on kokonaisvelan, josta on vähennetty käteisvarat, ja oman pääoman välinen suhde, ja

rahoituskulujen hoitokate on toisaalta arvonlisäyksen, johon on lisätty toiminta-avustukset ja vähennetty i) henkilöstömenot ii) toimintaan liittyvät verot ja tullit, iii) muut tavanomaiset nettotoimintakustannukset, joista on vähennetty nettokulut ja vastaavat maksut, sekä iv) poistot ja kuoletukset, sekä toisaalta korkojen ja vastaavien maksujen välinen suhde.

Asteet lasketaan sovellettavien standardien mukaisesti määritettyjen kirjanpitoaggregaattien perusteella, siten kun ne on esitetty yrityksen taseessa, jonka laillistettu tilintarkastaja on tarvittaessa vahvistanut.

II. Vastavuoroisuus

Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset toteuttavat vastavuoroisesti Ranskan toimenpiteen soveltamalla sitä asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen kotimaassa toimiluvan saaneisiin G-SII-laitoksiin ja O-SII-laitoksiin varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin korkeimmalla konsolidointitasolla.

Jos samaa makrovakauspoliittista toimenpidettä ei ole käytettävissä asianomaisten viranomaisten lainkäyttöalueella suosituksen C 2 mukaisesti, suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset soveltavat EJRK:tä kuultuaan sellaisia lainkäyttöalueellaan käytettävissä olevia makrovakauspoliittisia toimenpiteitä, jotka vaikutukseltaan parhaiten vastaavat edellä mainittua vastavuoroisesti toteutettavaksi suositeltavaa toimenpidettä. Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset hyväksyvät vastaavan toimenpiteen viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tämän suosituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

III. Olennaisuuskynnys

Toimenpidettä täydentää yhdistetty olennaisuuskynnys, joka ohjaa toimenpidettä vastavuoroisesti toteuttavien asianomaisten viranomaisten mahdollista de minimis -periaatteen soveltamista; kynnys koostuu seuraavista osista:

a)	2 miljardin euron kynnysarvo, jota sovelletaan jäsenvaltiossa toimiluvan saaneisiin G-SII-laitoksiin ja O-SII-laitoksiin varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin korkeimmalla konsolidointitasolla Ranskan yrityssektoriin liittyvien alkuperäisten vastuiden kokonaismäärän osalta,

300 miljoonan euron kynnysarvo, jota sovelletaan a kohdassa mainitun kynnyksen saavuttaneisiin tai ylittäviin jäsenvaltiossa toimiluvan saaneisiin G-SII-laitoksiin ja O-SII-laitoksiin seuraavien vastuiden osalta:

i)	yksittäinen alkuperäinen vastuu, joka liittyy Ranskassa sääntömääräisen kotipaikan omaavaan yritykseen,

ii)	sellaisten alkuperäisten vastuiden yhteismäärä, jotka liittyvät yrityskokonaisuuteen, jonka sääntömääräinen kotipaikka korkeimmalla konsolidointitasolla on Ranskassa, laskettuna 3 kohdan a alakohdan mukaisesti,

iii)

sellaisten alkuperäisten vastuiden yhteismäärä, jotka liittyvät sääntömääräisen kotipaikan Ranskassa omaaviin yrityksiin, jotka kuuluvat yrityskokonaisuuteen, jonka sääntömääräinen kotipaikka korkeimmalla konsolidointitasolla on Ranskan ulkopuolella, sen mukaisesti mitä on ilmoitettu täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 liitteessä VIII olevissa lomakkeissa C 28.00 ja C 29.00,

kynnysarvo, jonka suuruus on 5 prosenttia G-SII-laitosten ja O-SII-laitosten ensisijaisesta (T1) pääomasta korkeimmalla konsolidointitasolla ja jota sovelletaan b kohdassa täsmennettyihin vastuisiin sen jälkeen kun on otettu huomioon luottoriskin vähentämistekniikkojen vaikutus ja vapautukset asetuksen (EU) N:o 575/2013 399–403 artiklan mukaisesti.

Edellä b ja c kohdassa tarkoitettuja kynnysarvoja sovelletaan siihen katsomatta onko kyseessä oleva yhteisö tai yritys hyvin velkaantunut vai ei.

Edellä a ja b kohdassa tarkoitettu alkuperäisen vastuun määrä lasketaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 389 ja 390 artiklan perusteella ennen kuin huomioon on otettu luottoriskin vähentämistekniikkojen vaikutus ja vapautukset asetuksen (EU) N:o 575/2013 399–403 artiklan mukaisesti, komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 9 artiklassa tarkoitettujen ilmoitusten mukaisesti.

Kyseessä olevien jäsenvaltioiden asianomaiset viranomaiset voivat suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 kohdan mukaisesti vapauttaa asianomaisen viranomaisen kotimaassa toimiluvan saaneita G-SII-laitoksia ja O-SII-laitoksia varovaisen konsolidoinnin periaatteen mukaisella korkeimmalla konsolidointitasolla, edellyttäen että 8 kohdassa tarkoitettua yhdistettyä olennaisuuskynnystä ei saavuteta. Olennaisuuskynnystä soveltaessaan asianomaisten viranomaisten pitäisi seurata kotimaassaan toimiluvan saaneiden G-SII-laitosten ja O-SII laitosten sellaisten vastuiden olennaisuutta, jotka liittyvät Ranskan yrityssektoriin, sekä kotimaassaan toimiluvan saaneiden G-SII-laitosten ja O-SII-laitosten vastuiden keskittymistä suuriin yrityksiin, joiden sääntömääräinen kotipaikka on Ranskassa; suosituksena on, että Ranskan toimenpidettä sovelletaan aikaisemmin vapautettuihin G-SII-laitoksiin ja O-SII-laitoksiin varovaisen konsolidoinnin periaatteen mukaisella korkeimmalla konsolidointitasolla, kun 8 kohdassa tarkoitettu yhdistetty olennaisuuskynnys saavutetaan. Asianomaisia viranomaisia kehotetaan myös viestittämään niiden lainkäyttöalueella olevilla markkinaosapuolille systeemisestä riskistä, joka liittyy Ranskassa kotipaikan omaavien suurten yritysten lisääntyneeseen velkaantumiseen.

10.

Jos kyseessä olevassa jäsenvaltiossa ei ole varovaisen konsolidoinnin periaatteen mukaisella korkeimmalla konsolidointitasolla toimiluvan saaneita G-SII-laitoksia tai O-SII laitoksia, joilla on 8 kohdassa tarkoitetun olennaisuuskynnyksen ylittäviä vastuita liittyen Ranskan yrityssektoriin, kyseessä olevan jäsenvaltion asianomaiset viranomaiset voivat asetuksen EJRK/201572 2.2.1 kohdan perusteella päättää, ettei vastavuoroisuutta toteuteta Ranskan toimenpiteen osalta. Tässä tapauksessa asianomaisten viranomaisten pitäisi seurata kotimaassaan toimiluvan saaneiden G-SII-laitosten ja O-SII-laitosten Ranskan yrityssektoriin liittyvien vastuiden olennaisuutta sekä kotimaassaan toimiluvan saaneiden G-SII-laitosten ja O-SII-laitosten vastuiden keskittymistä suuriin yrityksiin, joiden sääntömääräinen kotipaikka on Ranskassa; suosituksena on, että ne soveltavat Ranskan toimenpidettä vastavuoroisesti, kun G-SII-laitos tai O-SII laitos varovaisen konsolidoinnin periaatteen mukaisella korkeimmalla konsolidointitasolla ylittää 8 kohdassa tarkoitetun yhdistetyn olennaisuuskynnyksen. Asianomaisia viranomaisia kehotetaan myös viestittämään niiden lainkäyttöalueella olevilla markkinaosapuolille systeemisestä riskistä, joka liittyy Ranskassa kotipaikan omaavien suurten yritysten lisääntyneeseen velkaantumiseen.

11.

Suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti 8 kohdassa tarkoitettu yhdistetty olennaisuuskynnys on suositeltu enimmäiskynnyksen taso. Vastavuoroisuuden toteuttavat asianomaiset viranomaiset saavat siis suositellun kynnyksen soveltamisen sijasta asettaa lainkäyttöalueilleen matalamman kynnyksen, jos se on asianmukaista, tai toteuttaa vastavuoroisuuden toimenpiteen osalta ilman olennaisuuskynnystä.

Luxemburg:

Luxemburgissa sijaitseviin asuinkiinteistöihin liittyviä uusia kiinnitysluottoja koskevat oikeudellisesti sitovat luototusasterajat, joita sovelletaan eri luotonottajaryhmiin seuraavasti:

a)	100 prosentin luototusasterajaa sovelletaan pääasiallisena asuntona käytettävän ensiasunnon ostajiin;

c)	80 prosentin luototusasterajaa sovelletaan muihin kiinnitysluottoihin (sijoitusasuntosegmentti mukaan luettuna).

I. Toimenpiteen kuvaus

Luxemburgin viranomaiset ovat ottaneet käyttöön oikeudellisesti sitovat luototusasterajat, joita sovelletaan Luxemburgissa sijaitseviin asuinkiinteistöihin liittyviin kiinnitysluottoihin. Comité du Risque systémiquen (Luxemburgin järjestelmäriskikomitea) (*3) suosituksen mukaisesti Commission de Surveillance du Secteur Financier (finanssialaa valvova viranomainen) (*4) on yhteistyössä Banque centrale du Luxembourgin kanssa aktivoinut luototusasterajat, jotka vaihtelevat kolmen luotonottajaryhmän välillä. Luototusasteen raja-arvot kullekin kolmelle ryhmälle ovat seuraavat:

a)	100 prosentin luototusasterajaa sovelletaan pääasiallisena asuntona käytettävän ensiasunnon ostajiin;

c)	80 prosentin luototusasterajaa sovelletaan muihin kiinnitysluottoihin (sijoitusasuntosegmentti mukaan luettuna).

Luototusaste on luoton myöntämishetken mukaan tarkasteltava luotonottajan asuinkiinteistövakuudellisten luottojen tai luottoerien määrän ja vakuutena olevan omaisuuden arvon välinen suhdeluku.

Luototusastetta koskevia rajoituksia sovelletaan omistusoikeuden tyypistä (esim. täysi omistusoikeus, käyttöoikeus, pelkkä omistusoikeus) riippumatta.

Toimenpidettä sovelletaan kaikkiin yksityisiin luotonottajiin, jotka ottavat kiinnitysluoton Luxemburgissa sijaitsevan asuinkiinteistön hankkimiseksi ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Toimenpidettä sovelletaan myös silloin, kun luotonottaja käyttää kiinteistösijoitusyhtiön kaltaista oikeudellista rakennetta transaktion toteuttamista varten ja kun kyseessä on yhteinen hakemus. ”Asuinkiinteistö” käsittää rakentamiseen tarkoitetun maa-alueen riippumatta siitä, tapahtuuko rakennustyö välittömästi hankinnan jälkeen vai vuosia sen jälkeen. Toimenpidettä sovelletaan myös, jos luotonottajalle myönnetään luotto kiinteistön hankkimiseksi pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Kiinteistön hankkiminen voi tapahtua omistajan käyttöä varten tai vuokrattavaksi.

II. Vastavuoroisuus

Suositetaan, että jäsenvaltiot, joiden luottolaitoksilla, vakuutuslaitoksilla ja ammattimaisilla luotonantajilla (kiinnitysluotonantajilla) on merkittäviä luottovastuita Luxemburgissa suorien rajat ylittävien luottojen muodossa, toteuttavat Luxemburgin toimenpiteen vastavuoroisesti lainkäyttöalueellaan. Jos samaa toimenpidettä ei ole käytettävissä niiden lainkäyttöalueella kaikkien merkityksellisten rajat ylittävien vastuiden osalta, asianomaisten viranomaisten olisi sovellettava käytettävissä olevia toimenpiteitä, jotka vaikutukseltaan vastaavat parhaiten aktivoitua makrovakauspoliittista toimenpidettä.

Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava EJRK:lle, että ne soveltavat vastavuoroisesti Luxemburgin toimenpidettä tai de minimis -periaatteeseen perustuvaa vapautusta suosituksen EJRK/2015/2 suosituksen D mukaisesti. Ilmoitus olisi toimitettava viimeistään kuukauden kuluttua vastavuoroisuustoimenpiteen hyväksymisestä käyttäen EJRK:n verkkosivustolla julkaistua asianomaista mallia. EJRK julkaisee ilmoitukset EJRK:n verkkosivustolla ja tiedottaa näin yleisölle vastavuoroista toteuttamista koskevista kansallisista päätöksistä. Ilmoitusten julkaisu kattaa toimenpiteitä vastavuoroisesti soveltavien jäsenvaltioiden soveltamat vapautukset sekä niiden sitoutumisen aukkotilanteiden seurantaan ja tarvittaessa toimiin.

Suosituksena on, että jäsenvaltiot toteuttavat toimenpiteen vastavuoroisesti kolmen kuukauden kuluessa tämän suosituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

III. Olennaisuuskynnys

Toimenpidettä täydennetään kahdella olennaisuuskynnyksellä, joilla ohjataan de minimis -periaatteen mahdollista soveltamista toimenpiteen vastavuoroisesti toteuttavissa jäsenvaltioissa: maakohtainen olennaisuuskynnys ja laitoskohtainen olennaisuuskynnys. Luxemburgiin myönnettävien rajatylittävien kiinnitysluottojen maakohtainen kynnysarvo on 350 miljoonaa euroa, joka vastaa noin yhtä prosenttia kotimaisista asuinkiinteistövakuudellisten luottojen markkinoista joulukuussa 2020. Luxemburgiin myönnettävien rajatylittävien kiinnitysluottojen laitoskohtainen kynnysarvo on 35 miljoonaa euroa, joka vastaa noin 0,1 prosenttia Luxemburgin kotimaisista asuinkiinteistövakuudellisten luottojen markkinoista joulukuussa 2020. Vastavuoroista tunnustamista edellytetään vain silloin, kun sekä maakohtaiset että laitoskohtaiset kynnysarvot ylittyvät.

Norja

—

Kaikkien Norjassa toimiluvan saaneiden luottolaitosten Norjassa oleviin vastuisiin sovellettava 4,5 prosentin järjestelmäriskipuskurikanta direktiivin 2013/36/EU 133 artiklan mukaisesti, sellaisena kuin kyseistä direktiiviä sovellettiin Norjaan ja Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020 Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (jäljempänä ”ETA-sopimus”) mukaisesti (jäljempänä ’vakavaraisuusdirektiivi sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020);

—

I. Toimenpiteiden kuvaus

Finansdepartementet (Norjan valtiovarainministeriö) on 31 päivästä joulukuuta 2020 alkaen ottanut käyttöön kolme toimenpidettä, nimittäin i) järjestelmäriskipuskurivaatimuksen, jota sovelletaan Norjassa oleviin vastuisiin vakavaraisuusdirektiivin, sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020, 133 artiklan nojalla; ii) keskimääräisen riskipainon alarajan, jota sovelletaan asuinkiinteistövastuisiin Norjassa vakavaraisuusasetuksen, sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020, 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan nojalla; ja iii) keskimääräisen riskipainon alarajan, jota sovelletaan liikekiinteistövastuisiin Norjassa vakavaraisuusasetuksen, sellaisena kuin sitä sovelletaan Norjassa 1 päivänä tammikuuta 2020, 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan nojalla.

Järjestelmäriskipuskurikanta on 4,5 prosenttia, ja sitä sovelletaan kaikkien Norjassa toimiluvan saaneiden luottolaitosten kotimaisiin vastuisiin. Kuitenkin luottolaitoksiin, jotka eivät käytä sisäisten luottoluokitusten edistynyttä menetelmää, sovellettava järjestelmäriskipuskurikanta on kolme prosenttia kaikkien vastuiden osalta 31 päivään joulukuuta 2022 saakka; sen jälkeen kotimaisiin vastuisiin sovellettava järjestelmäriskipuskurikanta on 4,5 prosenttia.

Asuinkiinteistöjen osalta riskipainon alaraja on Norjan asuinkiinteistövastuiden laitoskohtainen keskimääräinen riskipaino, jota sovelletaan IRB-menetelmää käyttäviin luottolaitoksiin. Kiinteistöjen riskipainon alaraja koskee asuinkiinteistösalkun vastuilla painotettua keskimääräistä riskipainoa. Norjan asuinkiinteistövastuilla tarkoitetaan vähittäisvastuita, joiden vakuutena on Norjassa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta.

Liikekiinteistöjen osalta riskipainon alaraja on Norjan liikekiinteistövastuiden laitoskohtainen keskimääräinen riskipaino, jota sovelletaan IRB-menetelmää käyttäviin luottolaitoksiin. Kiinteistöjen riskipainon alaraja koskee liikekiinteistösalkun vastuilla painotettua keskimääräistä riskipainoa. Norjan liikekiinteistövastuilla tarkoitetaan yritysvastuita, joiden vakuutena on Norjassa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta.

II. Vastavuoroisuus

Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset toteuttavat vastavuoroisesti Norjan toimenpiteet Norjassa sijaitsevien vastuiden osalta direktiivin 2013/36/EU 134 artiklan 1 kohdan ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset soveltavat vastavuoroisesti järjestelmäriskipuskurikantaa 18 kuukauden kuluessa siitä, kun tämä suosituksen, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksella EJRK/2021/3 (*5), on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jollei jäljempänä 7 kohdasta johdu muuta. Norjassa sijaitsevien asuin- ja liikekiinteistövastuiden keskimääräiset riskipainon alarajat olisi vastavuoroisesti vahvistettava suosituksen EJRK/2015/2 mukaisen kolmen kuukauden tavanomaisen siirtymäkauden aikana.

Jos samoja makrovakauspoliittisia toimenpiteitä ei ole käytettävissä asianomaisten viranomaisten lainkäyttöalueella suosituksen C 2 mukaisesti, suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset soveltavat EJRK:tä kuultuaan sellaisia lainkäyttöalueellaan käytettävissä olevia makrovakauspoliittisia toimenpiteitä, jotka vaikutukseltaan parhaiten vastaavat edellä mainittua vastavuoroisesti toteutettavaksi suositeltua toimenpidettä. Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset toteuttavat vastavuoroisesti asuinkiinteistö- ja liikekiinteistövastuiden keskimääräisen riskipainon alarajojen osalta vastaavat toimenpiteet 12 kuukauden kuluessa ja järjestelmäriskipuskurikannan osalta 18 kuukauden kuluessa tämän suosituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jollei järjestelmäriskipuskurin osalta 7 kohdasta jäljempänä johdu muuta.

Kunnes direktiiviä (EU) 2019/878 aletaan soveltaa Norjaan ja Norjassa ETA-sopimuksen ehtojen mukaisesti, asianomaiset viranomaiset voivat vastavuoroisuuden perusteella toteuttaa Norjan järjestelmäriskipuskuritoimenpiteen tavalla ja tasolla, jossa otetaan huomioon kyseisessä jäsenvaltiossa ja Norjassa sovellettavien pääomavaatimusten mahdolliset päällekkäisyydet tai erot edellyttäen, että ne noudattavat seuraavia periaatteita:

a)	riskin kattaminen: asianomaisten viranomaisten tulisi varmistaa, että järjestelmäriskiin, jota Norjan toimenpiteellä pyritään hillitsemään, puututaan riittävällä tavalla;

sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön välttäminen ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen: asianomaisten viranomaisten olisi minimoitava vuotojen ja sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön mahdollisuus ja tarvittaessa viipymättä suljettava sääntelyn aukkokohdat; asianomaisten viranomaisten olisi varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset luottolaitosten välillä.

Tätä kohtaa ei sovelleta asuinkiinteistö- ja liikekiinteistövastuiden keskimääräisen riskipainon alarajaa koskeviin toimenpiteisiin.

III. Olennaisuuskynnys

Toimenpiteitä täydentävät laitoskohtaiset olennaisuuskynnykset, jotka perustuvat Norjassa oleviin vastuisiin ja joilla ohjataan mahdollista de minimis -periaatteen soveltamista toimenpidettä vastavuoroisesti toteuttavissa asianomaisissa viranomaisissa seuraavasti:

a)	järjestelmäriskipuskurikannan osalta olennaisuuskynnykseksi asetetaan 32 miljardin Norjan kruunun suuruinen riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä, joka vastaa noin yhtä prosenttia luottolaitosten riskipainotettujen saamisten kokonaismäärästä Norjassa;

b)	asuinkiinteistöjen riskipainon alarajan osalta olennaisuuskynnykseksi on asetettu 32,3 miljardin Norjan kruunun bruttomääräinen luotonanto, joka vastaa noin yhtä prosenttia norjalaisille asiakkaille myönnettyjen vakuudellisten asuinkiinteistöluottojen bruttomäärästä;

c)	liikekiinteistöjen riskipainon alarajan osalta olennaisuuskynnykseksi on asetettu 7,6 miljardin Norjan kruunun bruttomääräinen luotonanto, joka vastaa noin yhtä prosenttia norjalaisille asiakkaille myönnettyjen vakuudellisten liikekiinteistöluottojen bruttomäärästä.

Suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti kyseessä olevan jäsenvaltion asianomaiset viranomaiset voivat myöntää vapautuksia yksittäisille kotimaassa toimiluvan saaneille luottolaitoksille, joilla on Norjassa epäolennaisia vastuita. Saamisia pidetään epäolennaisina, jos ne alittavat edellä 8 kohdassa vahvistetut laitoskohtaiset olennaisuuskynnykset. Kun sovelletaan olennaisuuskynnyksiä, asianomaisten viranomaisten pitäisi seurata vastuiden olennaisuutta, ja suosituksena on, että Norjan toimenpiteitä sovelletaan aikaisemmin vapautettuihin kotimaisiin toimiluvan saaneisiin yksittäisiin luottolaitoksiin, jos edellä 8 kohdassa vahvistetut olennaisuuskynnykset ylittyvät.

10.

Suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti edellä 8 kohdassa vahvistetut olennaisuuskynnykset ovat suositeltu enimmäiskynnyksen taso. Vastavuoroisuuden toteuttavat asianomaiset viranomaiset saavat siis suositeltujen kynnysten soveltamisen sijasta asettaa lainkäyttöalueilleen matalampia kynnysarvoja, jos se on asianmukaista, tai toteuttaa vastavuoroisuuden toimenpiteiden osalta ilman olennaisuuskynnystä.

11.

Jos jäsenvaltioissa ei ole sellaisia toimiluvan saaneita luottolaitoksia, joilla on merkittäviä vastuita Norjassa, kyseessä olevien jäsenvaltioiden asianomaiset viranomaiset voivat suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti päättää olla toteuttamatta Norjan toimenpiteitä vastavuoroisesti. Tässä tapauksessa asianomaisten viranomaisten pitäisi seurata vastuiden olennaisuutta, ja suosituksena on, että ne toteuttavat vastavuoroisuuden Norjan toimenpiteiden osalta, jos luottolaitos ylittää sovellettavat olennaisuuskynnykset.

Ruotsi

Riskipainojen vastuilla painotetun keskiarvon luottolaitoskohtainen 25 prosentin suuruinen alaraja, jota sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan mukaisesti Ruotsissa asuvien velallisten vähittäisvastuista, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta, koostuvaan lainasalkkuun Ruotsissa toimiluvan saaneiden, sisäisten luottoluokitusten menetelmää käyttävien luottolaitosten osalta lakisääteisen pääoman määrää laskettaessa.

I. Toimenpiteen kuvaus

Ruotsin toimenpide, jota sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan vi alakohdan mukaisesti ja joka koskee Ruotsissa toimiluvan saaneita, sisäisten luottoluokitusten menetelmää käyttäviä luottolaitoksia, käsittää riskipainojen vastuilla painotetun keskiarvon luottolaitoskohtaisen 25 prosentin suuruisen alarajan, jota sovelletaan Ruotsissa asuvien velallisten vähittäisvastuista, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta, koostuvaan lainasalkkuun.

Riskipainojen vastuilla painotettu keskiarvo on yksittäisten vastuiden riskipainojen keskiarvo, joka lasketaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 154 artiklan mukaisesti, painotettuna asianomaisella vastuuarvolla.

II. Vastavuoroisuus

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 458 artiklan 5 kohdan mukaisesti suosituksena on, että asianomaisten jäsenvaltioiden asianomaiset viranomaiset toteuttavat vastavuoroisesti Ruotsin toimenpiteen soveltamalla sitä jäsenvaltiossa toimiluvan saaneiden luottolaitosten Ruotsissa sijaitseviin sivuliikkeisiin, jotka käyttävät sisäisen luottoluokituksen menetelmää, suosituksen C 3 kohdassa täsmennetyssä määräajassa.

Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset toteuttavat vastavuoroisesti Ruotsin toimenpiteen soveltamalla sitä jäsenvaltiossa toimiluvan saaneisiin luottolaitoksiin, jotka käyttävät sisäisen luottoluokituksen menetelmää ja joilla on Ruotsissa asuviin velallisiin liittyviä suoria vähittäisvastuita, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta. Suosituksen C 2 kohdan mukaisesti suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset soveltavat suosituksen C 3 kohdassa täsmennetyssä määräajassa samaa toimenpidettä kuin aktivoiva viranomainen on toteuttanut Ruotsissa.

Jos samaa makrovakauspoliittista toimenpidettä ei ole käytettävissä asianomaisten viranomaisten lainkäyttöalueella, suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset soveltavat EJRK:tä kuultuaan sellaisia lainkäyttöalueellaan käytettävissä olevia makrovakauspoliittisia toimenpiteitä, jotka vaikutukseltaan parhaiten vastaavat edellä mainittua vastavuoroisesti toteutettavaksi suositeltavaa toimenpidettä. Suosituksena on, että asianomaiset viranomaiset hyväksyvät vastaavan toimenpiteen viimeistään neljän kuukauden kuluessa tämän suosituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

III. Olennaisuuskynnys

Toimenpidettä täydentää 5 miljardin Ruotsin kruunun (SEK) laitoskohtainen olennaisuuskynnys, joka ohjaa toimenpidettä vastavuoroisesti toteuttavien asianomaisten viranomaisten mahdollista de minimis -periaatteen soveltamista.

Suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti asianomaisen jäsenvaltion asianomaiset viranomaiset voivat vapauttaa vastavuoroisuudesta yksittäisiä jäsenvaltiossa toimiluvan saaneita luottolaitoksia, jotka käyttävät sisäisen luottoluokituksen menetelmää ja joiden Ruotsissa asuviin velallisiin liittyvät suorat vähittäisvastuut, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta, ovat epäolennaisia ja jäävät alle 5 miljardin Ruotsin kruunun olennaisuuskynnyksen. Kun sovelletaan olennaisuuskynnystä, asianomaisten viranomaisten pitäisi seurata vastuiden olennaisuutta, ja suosituksena on, että Ruotsin toimenpidettä sovelletaan aikaisemmin vapautettuihin yksittäisiin jäsenvaltiossa toimiluvan saaneisiin luottolaitoksiin, jos 5 miljardin Ruotsin kruunun olennaisuuskynnys ylittyy.

Jos ei ole yhtään luottolaitosta, jolla on toimilupa asianomaisissa jäsenvaltioissa ja sivuliikkeitä Ruotsissa tai jolla on Ruotsissa asuviin velallisiin liittyviä suoria vähittäisvastuita, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta, ja joka käyttää sisäisen luottoluokituksen menetelmää ja jolla on Ruotsissa asuvilta velallisilta vähintään 5 miljardin Ruotsin kruunun vastuut, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta, asianomaisten jäsenvaltioiden asianomaiset viranomaiset voivat suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson nojalla päättää, ettei vastavuoroisuutta toteuteta Ruotsin toimenpiteen osalta. Tässä tapauksessa asianomaisten viranomaisten pitäisi seurata vastuiden olennaisuutta, ja suosituksena on, että ne toteuttavat vastavuoroisuuden Ruotsin toimenpiteen osalta, jos sisäisen luottoluokituksen menetelmää käyttävä luottolaitos ylittää 5 miljardin Ruotsin kruunun kynnyksen.

Suosituksen EJRK/2015/2 2.2.1 jakson mukaisesti 5 miljardin Ruotsin kruunun olennaisuuskynnys on suositeltu enimmäiskynnyksen taso. Vastavuoroisuuden toteuttavat asianomaiset viranomaiset saavat siis suositellun kynnyksen soveltamisen sijasta asettaa lainkäyttöalueilleen matalamman kynnyksen, jos se on asianmukaista, tai toteuttaa vastavuoroisuuden toimenpiteen osalta ilman olennaisuuskynnystä.

(*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).

(*2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 680/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisista laitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää raportointia koskevista teknisistä täytäntöönpanostandardeista (EUVL L 191, 28.6.2014, s. 1).

(*3) Recommandation du comité du risque systémique du 09 novembre 2020 relative aux crédits portant sur des biens immobiliers à usage résidentiel situés sur le territoire du Luxembourg (CRS/2020/005).

(*4) CSSF Regulation N.20-08 du 3 décembre 2020 fixant des conditions pour l’octroi de crédits relatifs à des biens immobiliers à usage résidentiel situés sur le territoire du Luxembourg.

(*5) Euroopan järjestelmäkomitean suositus EJRK/2021/3, annettu 30 päivänä huhtikuuta 2021, makrovakauspoliittisten toimenpiteiden rajat ylittävien vaikutusten arvioinnista ja vapaaehtoisesta vastavuoroisuudesta annetun suosituksen EJRK/2015/2 muuttamisesta (EUVL C 222, 11.6.2021, s. 1).”