KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2021/2106,

annettu 28 päivänä syyskuuta 2021,

elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 täydentämisestä vahvistamalla yhteiset indikaattorit ja elpymisen ja palautumisen tulostaulun yksityiskohtaiset osat

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 (1) ja erityisesti sen 29 artiklan 4 kohdan a alakohdan ja 30 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Elpymis- ja palautumistukivälineen, jäljempänä ’tukiväline’, tarkoituksena on antaa vaikuttavaa ja merkittävää rahoitustukea, jotta vauhditetaan kestävien uudistusten ja niihin liittyvien julkisten investointien toteutusta jäsenvaltioissa. Tukivälineen tarkoituksena on nimenomaan puuttua covid-19-kriisin kielteisiin vaikutuksiin ja seurauksiin unionissa.

(2)

Asetuksen (EU) 2021/241 29 artiklan mukaan tukivälineen täytäntöönpanoa seurataan ja arvioidaan yhteisten indikaattorien avulla. Näitä indikaattoreita käytetään raportoitaessa edistymisestä sekä seurattaessa ja arvioitaessa tukivälinettä sen osalta, miten asetuksen (EU) 2021/241 4 artiklassa tarkoitettuja yleisiä ja erityisiä tavoitteita saavutetaan. Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle yhteisistä indikaattoreista.

(3)

Asetuksen (EU) 2021/241 30 artiklan mukaan tukivälineen tulosraportointijärjestelmä on muodoltaan elpymisen ja palautumisen tulostaulu, jäljempänä ’tulostaulu’. Tulostaulun tarkoituksena on esittää, miten jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanossa on edistytty kyseisen asetuksen kaikissa 3 artiklassa tarkoitetuissa tukivälineen soveltamisalan kuudessa pilarissa ja suhteessa yhteisiin indikaattoreihin. Tulostaulu on tarkoitus asettaa julkisesti saataville verkkosivustolla tai internetportaalissa, ja sitä on määrä päivittää kahdesti vuodessa.

(4)

Asetuksen (EU) 2021/241 29 ja 30 artikla liittyvät läheisesti toisiinsa, sillä yhteiset indikaattorit muodostavat merkittävän osan tulostaulun sisällöstä, kuten asetuksen (EU) 2021/241 30 artiklan 3 kohdassa säädetään. Jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus niiden säännösten välillä, joiden olisi tultava voimaan samanaikaisesti, jotta jäsenvaltioiden olisi helpompi saada kattava näkemys raportointivaatimuksista ja jotta helpotettaisiin mainitun asetuksen soveltamista, on tarpeen sisällyttää kyseisiä artikloja täydentävät säännökset yhteen delegoituun asetukseen.

(5)

Tulostaulun tavoitteena on läpinäkyvällä tavalla antaa yhdisteltyä tietoa edistymisestä tukivälineen täytäntöönpanossa ja neuvoston täytäntöönpanopäätöksillä hyväksyttyjen kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien toteuttamisessa. Tulostaulun on määrä toimia perustana asetuksen (EU) 2021/241 26 artiklassa tarkoitetulle elpymis- ja palautumisvuoropuhelulle Euroopan parlamentin kanssa.

(6)

Asetuksen (EU) 2021/241 27 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on raportoitava EU-ohjausjakson yhteydessä kahdesti vuodessa elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa ja yhteisten indikaattoriensa saavuttamisessa aikaansaadusta edistymisestä. Jotta tulostaulua voitaisiin päivittää uusimpien saatavilla olevien tietojen ja kaikkien jäsenvaltioiden osalta saman aikataulun mukaisesti ja jotta näin varmistettaisiin tasapuolinen kohtelu, tällainen raportointi olisi tehtävä samanaikaisesti kaikkien jäsenvaltioiden osalta talouspolitiikan EU-ohjausjakson aikataulun mukaisesti.

(7)

Liitteessä olevan yhteisten indikaattorien luettelon on tarkoitus kattaa kaikki elpymis- ja palautumissuunnitelmat, mutta jäsenvaltion raportointi tietystä yhteisestä indikaattorista on merkityksellistä vain siltä osin kuin sen suunnitelma sisältää vastaavia toimenpiteitä. Jos yhteisellä indikaattorilla ei ole merkitystä elpymis- ja palautumissuunnitelman kannalta, komission ja asianomaisen jäsenvaltion olisi keskusteltava asiasta. Koska kukin yhteinen indikaattori on yleensä merkityksellinen valtaosassa jäsenvaltioita, kunkin jäsenvaltion odotetaan raportoivan useimmista indikaattoreista.

(8)

Yhteiset indikaattorit olisi määriteltävä riittävän yksityiskohtaisesti sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioiden keräämät tiedot ovat vertailukelpoisia ja että ne voidaan yhdistää tukivälineen täytäntöönpanon esittämiseksi unionin tasolla. Jos yhteiset indikaattorit esitetään yksittäisten jäsenvaltioiden tasolla, ne olisi esitettävä suhteellisesti käyttäen perustana myös Eurostatin tietoja, jotta vältetään jäsenvaltioiden välisten vertailujen harhaanjohtavuus, joka johtuu elpymis- ja palautumissuunnitelmien erilaisesta koosta tai luonteesta.

(9)

Asetuksen (EU) 2021/241 28 artiklan mukaan komission ja asianomaiset jäsenvaltiot edistävät synergiaa ja varmistavat tehokkaan koordinoinnin tukivälineen ja unionin muiden ohjelmien ja välineiden välillä. Tätä varten tulostauluun sisältyvien yhteisten indikaattorien olisi oltava mahdollisimman pitkälle yhdenmukaisia muihin unionin rahastoihin sovellettavien indikaattorien kanssa.

(10)

Asetuksen (EU) 2021/241 29 artiklan mukaan täytäntöönpanon seurannan on oltava kohdennettua ja oikeassa suhteessa tukivälineen puitteissa toteutettaviin toimiin. Komission tulosraportointijärjestelmällä on sen vuoksi varmistettava, että toimien toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Tätä varten unionin rahoituksen saajille olisi asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

(11)	Komission olisi koottava tulostaulun muut osat elpymis- ja palautumissuunnitelmien ja tukivälineen täytäntöönpanon seurantaprosessin aikana kerättyjen tietojen avulla. Näin voidaan varmistaa tietojen vertailtavuus.

(12)	Koska tulostaulun olisi oltava toiminnassa 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä, tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden ripeän soveltamisen varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Elpymisen ja palautumisen tulostaulun sisältö ja luettelo yhteisistä indikaattoreista

Tulostaulussa esitetään elpymis- ja palautumissuunnitelmien toteuttamisen edistyminen kussakin asetuksen (EU) 2021/241 3 artiklassa tarkoitetussa kuudessa pilarissa, ja edistymistä mitataan erityisesti seuraavilla:

välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttaminen siten, että otetaan huomioon neuvoston hyväksymissä täytäntöönpanopäätöksissä vahvistettujen uudistusten ja investointien toteuttaminen; tätä varten luetellaan tyydyttävästi saavutetut välitavoitteet ja tavoitteet, lasketaan niiden lukumäärä ja esitetään, mikä on niiden määrä prosenttiosuutena neuvoston täytäntöönpanopäätöksissä vahvistettujen välitavoitteiden ja tavoitteiden kokonaismäärästä. Tässä yhteydessä voidaan myös raportoida siitä, miten välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttaminen edistää asiaankuuluvien maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa;

menot, jotka on rahoitettu tukivälineestä myös kunkin asetuksen (EU) 2021/241 3 artiklassa tarkoitetun pilarin puitteissa, mukaan lukien sosiaalimenot, jotka raportoidaan komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2021/2105 (2) määritellyn menetelmän mukaisesti, hyväksytyissä elpymis- ja palautumissuunnitelmissa esitettyjen arvioitujen menojen jaottelun perusteella;

c)	kunkin elpymis- ja palautumissuunnitelman tila;

d)	edistyminen rahoitusosuuksien ja lainojen maksamisessa;

e)	elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyvien toimenpiteiden temaattiset analyysit ja esimerkkejä kuuden pilarin täytäntöönpanon edistymisestä,

f)	liitteessä esitetyt yhteiset indikaattorit, joiden avulla raportoidaan edistymisestä ja seurataan ja arvioidaan tukivälineen yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamista.

2 artikla

Raportointi

1. Jotta tulostaulua, yhteiset indikaattorit mukaan luettuina, voidaan päivittää johdonmukaisesti ja yhdenmukaisesti kahdesti vuodessa, kaikkien jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle kahdesti vuodessa EU-ohjausjakson yhteydessä elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa, myös operatiivisten järjestelyjen, saavuttamisessa aikaansaadusta edistymisestä sekä yhteisistä indikaattoreista.

2. Elpymis- ja palautumissuunnitelmien toteuttamisessa aikaansaadusta edistymisestä on raportoitava vuosittain pääsääntöisesti huhtikuun puoliväliin ja lokakuun alkuun mennessä ja viimeistään 30 päivänä huhtikuuta ja 15 päivänä lokakuuta. Raportointijakso kattaa tarvittaessa suunnitelman koko täytäntöönpanojakson 1 päivästä helmikuuta 2020 alkaen.

3. Yhteisten indikaattorien päivittämistä koskeva raportointi on tehtävä kunakin vuonna 28 päivään helmikuuta ja 31 päivään elokuuta mennessä. Raportointikauden on katettava suunnitelman koko täytäntöönpanokausi tarvittaessa 1 päivästä helmikuuta 2020 alkaen kunkin vuoden vastaaviin määräaikoihin saakka, jotka ovat 31 päivä joulukuuta ja 30 päivä kesäkuuta.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä syyskuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17.

(2) Komission delegoitu asetus (EU) 2021/2105, annettu 28 päivänä syyskuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 täydentämisestä määrittelemällä menetelmä sosiaalimenojen raportointia varten (ks. tämän virallisen lehden s. 79).

LIITE

Yhteisten indikaattoreiden luettelo

Yhteiset indikaattorit kuvaavat edistymistä tukivälineen tavoitteiden saavuttamisessa elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyvien uudistusten ja investointien puitteissa. Toimenpide voi liittyä useaan yhteiseen indikaattoriin. Jos jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelmaan ei sisälly tiettyyn indikaattoriin liittyviä toimenpiteitä, jäsenvaltion on keskusteltava asiasta komission kanssa, jotta voidaan päättää, raportoidaanko indikaattorista maininnalla ”ei sovelleta”.

Lukumäärä	Elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnettävään tukeen liittyvä yhteinen indikaattori	Elpymis- ja palautumistukivälineen pilarit	Selitys	Yksikkö
1	Säästöt primäärienergian vuotuisessa kulutuksessa	Pilari 1 Pilari 3	Tuettujen yksiköiden primäärienergian vuotuisen kulutuksen vähennys, joka on saavutettu tukivälineen toimenpiteistä saadulla tuella. Perustasolla tarkoitetaan primäärienergian vuotuista kulutusta ennen tukitointa, ja saavutettu arvo viittaa primäärienergian vuotuiseen kulutukseen tukitointa seuraavana vuonna. Rakennusten osalta tukitoimet on dokumentoitava asianmukaisesti, jotta arvot voidaan laskea, esimerkiksi käyttämällä energiatehokkuustodistuksia tai muita seurantajärjestelmiä, joissa noudatetaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU (1), 10 artiklan 6 kohdassa esitettyjä kriteereitä. Yritysten prosessien osalta primäärienergian vuotuinen kulutus on dokumentoitava energiatehokkuusdirektiivin, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU (2) 8 artiklan mukaisten energiakatselmusten tai muiden asiaankuuluvien teknisten eritelmien perusteella. Julkisilla rakennuksilla tarkoitetaan viranomaisten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen omistamia rakennuksia edellyttäen, että kyseiset yhteisöt pyrkivät yleisen edun mukaisiin tavoitteisiin, jotka liittyvät esimerkiksi koulutukseen, terveyteen, ympäristöön ja liikenteeseen. Esimerkkeinä voidaan mainita julkishallinnon, koulujen, sairaaloiden jne. rakennukset.	MWh/vuosi
2	Uusiutuvaa energiaa varten asennettu operatiivinen lisäkapasiteetti	Pilari 1 Pilari 3	Lisäkapasiteetti, joka on asennettu uusiutuvaa energiaa varten tukivälineen toimenpiteistä saatavan tuen ansiosta ja joka on operatiivinen (eli liitetty tarvittaessa verkkoon ja täysin valmis tuottamaan tai jo tuottaa energiaa). Tuotantokapasiteetilla tarkoitetaan ”sähköntuotannon maksiminettokapasiteettia” Eurostatin määritelmän (3) mukaan. Uusiutuvalla energialla tarkoitetaan uusiutuvista, muista kuin fossiilisista lähteistä peräisin olevaa energiaa eli tuuli- ja aurinkoenergiaa (aurinkolämpö ja aurinkosähkö) sekä geotermistä energiaa, ympäristön energiaa, vuorovesi- ja aaltoenergiaa ja muuta valtamerienergiaa, vesivoimaa sekä biomassaa, kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvää kaasua ja biokaasua (ks. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001 (4)). Indikaattorissa on otettava huomioon myös vedyn tuotannon elektrolyysikapasiteetti, joka on luotu tukivälineen toimenpiteistä saatavalla tuella. Indikaattori on kerättävä ja raportoitava erikseen i) uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin ja ii) vedyn tuotannon elektrolyysikapasiteetin osalta.	MW
3	Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri (tankkaus- tai latauspisteet)	Pilari 1 Pilari 3	Tukivälineen toimenpiteillä tuettujen puhtaiden ajoneuvojen (uusien tai parannettujen) tankkaus- tai latauspisteiden lukumäärä. Latauspisteellä tarkoitetaan rajapintaa, jolla voidaan ladata yksi sähkökäyttöinen ajoneuvo kerrallaan tai vaihtaa yhden sähkökäyttöisen ajoneuvon akku kerrallaan. Tankkauspisteellä tarkoitetaan vaihtoehtoisen polttoaineen syöttämiseen tarkoitettua tankkauspalvelupistettä, joka koostuu joko kiinteästä tai liikkuvasta laitteistosta. Vaihtoehtoisilla polttoaineilla tarkoitetaan polttoaineita tai voimanlähteitä, jotka ainakin osittain korvaavat fossiilisen öljyn lähteet liikenteen energiatoimituksissa ja joilla voidaan edistää liikenteen hiilestä irtautumista ja parantaa liikennealan ympäristönsuojelun tasoa ja jotka ovat direktiivin (EU) 2018/2001 (5). Indikaattoria koskevat tiedot on kerättävä ja raportoitava erikseen i) latauspisteiden ja ii) tankkauspisteiden osalta. Osana jälkimmäistä iii) vedyn tankkauspisteet on ilmoitettava erikseen.	Tankkaus- ja latauspisteet
4	Tulvien, metsäpalojen ja muiden ilmastoon liittyvien katastrofien torjuntatoimista hyötyvä asukasmäärä	Pilari 1 Pilari 4	Asukasmäärä alueilla, joilla rakennetaan tai parannetaan merkittävästi torjuntainfrastruktuuria (mukaan lukien vihreä infrastruktuuri ja luontoon perustuvat ratkaisut ilmastonmuutokseen sopeutumista varten) tukivälineen toimenpiteistä saatavalla tuella, jotta voidaan vähentää haavoittuvuutta tulville, maastopaloille ja muille ilmastoon liittyville luonnonriskeille (myrskyt, kuivuus, helleaallot). Indikaattorin on katettava torjuntatoimenpiteet, jotka selkeästi sijaitsevat suuren riskin alueilla ja joilla torjutaan suoraan erityisiä riskejä, verrattuna yleisempiin toimenpiteisiin, joita toteutetaan kansallisella tai alueellisella tasolla. Tulvien osalta indikaattorin osalta on laskettava riskialttiiden asukkaiden määrä.	Henkilöt
5	Sellaisten asuntojen lisämäärä, joilla on erittäin suuren kapasiteetin verkkoyhteys	Pilari 2 Pilari 4	Sellaisten asuntojen kokonaismäärä, joilla on pääsy erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin, sellaisina kuin ne on määritelty suuntaviivoissa ”BEREC Guidelines on Very High Capacity Networks (BoR (20) 165)” (6) ja joilla oli vain hitaammat yhteydet tai joilla ei ollut lainkaan internetyhteyttä ennen tukivälineen toimenpiteistä saatua tukea. Siinä on otettava huomioon myös 5G-verkon kattavuus ja päivitykset gigabitin nopeuteen. Internet-yhteyksien parantumisen on oltava suora seuraus tukivälineen toimenpiteistä saatavasta tuesta. Indikaattorin yhteydessä otetaan huomioon asunnot, joilla on mahdollisuus päästä verkkoon, eikä todellista käyttöönottoa. Asunnolla tarkoitetaan ”huonetta tai huoneistoa ja siihen liittyviä tiloja pysyvässä rakennuksessa tai siitä rakenteellisesti erotetussa osassa, joka (…) soveltuu yhden kotitalouden asuinkäyttöön ympäri vuoden ” (ks. komissio (7) (Eurostat)). Indikaattorin yhteydessä ei lasketa mukaan yhteisasuntoja, kuten sairaaloita, vanhainkoteja, hoitokoteja, vankiloita, varuskuntia, uskonnollisia yhteisöjä, asuntoloita, työntekijöiden asuntoloita jne.	Asunnot
6	Yritykset, jotka saavat tukea digitaalisten tuotteiden, palvelujen ja sovellusprosessien kehittämisessä tai käyttöönotossa	Pilari 2 Pilari 3	Niiden yritysten lukumäärä, jotka saavat tukea digitaaliteknologiaan perustuvien uusien tai merkittävästi parannettujen palvelujen, tuotteiden ja prosessien kehittämiseen tai käyttöönottoon tukivälineen toimenpiteistä saatavan tuen ansiosta. Tähän sisältyvät pitkälle kehittyneet digitaaliteknologiat, kuten automaatio, tekoäly, kyberturvallisuus, lohkoketju, pilvi- ja reunainfrastruktuurit ja data-avaruudet, kvanttilaskenta ja suurteholaskenta. Merkittävillä parannuksilla tarkoitetaan ainoastaan uusia toimintoja. Tiedot on sen vuoksi kerättävä erikseen i) digitaaliteknologioiden ja -ratkaisujen kehittämiseen tukea saavista yrityksistä ja ii) yrityksistä, jotka saavat tukea ottaakseen käyttöön digitaalisia ratkaisuja palvelujensa, tuotteidensa tai prosessiensa muuttamiseksi. Tiedot kerätään myös yrityksen koon mukaan. Yritys lasketaan yhden kerran riippumatta siitä, kuinka monta kertaa se saa digitointiin tarkoitettua tukea tukivälineen toimenpiteiden kautta. Yritys ja erittely yrityksen koon mukaan määritellään indikaattoria 9 koskevan määritelmän mukaisesti.	Yritykset
7	Uusien ja parannettujen julkisten digipalvelujen, -tuotteiden ja -prosessien käyttäjät	Pilari 2 Pilari 5	Niiden digitaalisten julkisten palvelujen, tuotteiden ja prosessien käyttäjien lukumäärä, jotka on kehitetty tai joita on merkittävästi parannettu tukivälineestä tuettavilla toimenpiteillä. Merkittävillä parannuksilla tarkoitetaan ainoastaan uusia toimintoja. Indikaattorin perustaso on 0 vain, jos digitaalinen palvelu, tuote tai prosessi on uusi. Käyttäjillä tarkoitetaan tukivälineen toimenpiteistä saatavalla tuella hiljattain kehitettyjen tai parannettujen julkisten palvelujen ja tuotteiden asiakkaita sekä julkisen laitoksen henkilöstöä, joka käyttää tukivälineen toimenpiteistä saatavalla tuella hiljattain kehitettyjä tai merkittävästi parannettuja digitaalisia prosesseja. Jos yksittäisiä käyttäjiä ei voida tunnistaa, verkkopalvelua useita kertoja käyttävien asiakkaiden laskemista ei katsota kaksinkertaiseksi laskennaksi.	Käyttäjät/vuosi
8	Tuetuissa tutkimuslaitoksissa työskentelevät tutkijat	Pilari 3	Niiden tutkijoiden lukumäärä, jotka käyttävät suoraan toiminta-alallaan julkista tai yksityistä tutkimuslaitosta tai laitteistoa, jolle myönnetään tukea tukivälineen toimenpiteiden kautta. Indikaattori mitataan vuotuisina kokoaikavastaavuuksina (FTE) laskettuna OECD:n Frascati-käsikirjassa 2015 esitetyn menetelmän mukaisesti. Tuella on parannettava tutkimuslaitosta tai tutkimusvälineiden laatua. Korvaavia laitteita, jotka eivät paranna laatua, samoin kuin ylläpitoa, ei oteta huomioon. Avoimia T&K-virkoja ei lasketa mukaan, ei myöskään T&K-toimintaan osallistuvaa tukihenkilöstöä (eli toimia, jotka eivät suoranaisesti liity T&K-toimintaan). T&K-henkilöstön vuotuinen kokoaikavastaavuus määritellään T&K-toimintaan kalenterivuoden aikana tosiasiallisesti käytetyn työajan suhteena jaettuna yksilön tai ryhmän saman ajanjakson aikana tavanomaisesti tekemien työtuntien kokonaismäärällä. Sovitun käytännön mukaan henkilö voi tehdä enintään yhden kokoaikavastaavuuden (FTE) T&K-työtä puolivuosittain. Tavanomaisten työtuntien määrä määritetään normatiivisen/lakisääteisen työajan perusteella. Kokopäiväinen henkilö yksilöidään työsuhteen laadun, työsopimuksen tyypin (koko- tai osa-aikainen) ja sen perusteella, miten hän osallistuu T&K-toimintaan (ks. OECD:n Frascati-käsikirja 2015, luku 5.3). Indikaattori on eriteltävä sukupuolen mukaan (8).	Vuotuinen työaika kokoaikaiseksi muutettuna
9	Tuetut yritykset (joista: pieniä (mukaan lukien mikroyritykset), keskisuuria, suuria)	Pilari 3	Indikaattoriin lasketaan mukaan kaikki yritykset, jotka saavat rahallista tai luontoissuorituksina annettavaa tukea tukivälineen toimenpiteiden kautta. Yritys määritellään pienimmäksi oikeudellisten yksiköiden ryhmäksi, joka muodostaa sellaisen organisatorisen tavaroiden ja palvelujen tuotantoyksikön, joka on tietyssä määrin itsenäinen päätöksenteossaan erityisesti käytettävissään olevien voimavarojensa osalta ja joka harjoittaa yhtä tai useampaa toimintaa yhdessä tai useammassa paikassa. Yritys voi olla yksi ainoa oikeudellinen yksikkö. Oikeudellisia yksiköitä ovat oikeushenkilöt, jotka on sellaisiksi lainsäädännössä tunnustettu riippumatta niistä henkilöistä tai laitoksista, jotka omistavat ne tai ovat niiden jäseniä, kuten avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt, rajavastuuyhtiöt, osakeyhtiöt jne. Oikeudellisiin yksiköihin kuuluvat myös luonnolliset henkilöt, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa itsenäisesti, kuten myymälän tai autokorjaamon omistaja tai pitäjä, asianajaja tai itsenäinen käsityötoiminnan harjoittaja (komissio (Eurostat)), neuvoston asetuksen (ETY) N:o 696/93 (15.3.1993) III jakson nojalla. Indikaattoria koskevat tiedot on kerättävä ja raportoitava yrityksen koon mukaan. Tätä indikaattoria varten yritykset määritellään voittoa tavoitteleviksi organisaatioiksi, jotka tuottavat tavaroita ja palveluja markkinoiden tarpeiden tyydyttämiseksi. Yritysluokitus: Pieni yritys, myös mikroyritys, (0–49 työntekijää ja itsenäistä ammatinharjoittajaa ja vuosiliikevaihto -≤ 10 miljoonaa euroa tai tase – ≤ 10 miljoonaa euroa); Keskisuuri yritys (50–249 työntekijää ja itsenäistä ammatinharjoittajaa ja vuosiliikevaihto > 10 miljoonaa euroa – ≤ 50 miljoonaa euroa tai tase yli 10 miljoonaa euroa -≤ 43 miljoonaa euroa); Suuri yritys (> 250 työntekijää ja itsenäistä ammatinharjoittajaa ja vuosiliikevaihto > 50 miljoonaa euroa tai tase > 43 miljoonaa euroa); Jos jompikumpi kahdesta kynnysarvosta (työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat tai vuosiliikevaihto/tase) ylittyy, yritykset luokitellaan seuraavaksi suurempaan kokoluokkaan; (Komissio (Eurostat) komission suosituksen 2003/361/EY (9) liitteessä olevan 2 ja 3 artiklan perusteella); Tuetun yrityksen koko määritetään tuen alussa.	Yritykset
10	Koulutukseen osallistuvien lukumäärä	Pilari 2 Pilari 4 Pilari 6	Indikaattorissa otetaan huomioon tukivälineen toimenpiteillä tuettuihin koulutustoimiin (ISCED 0–6, aikuiskoulutus) ja koulutukseen (työn ulkopuolella annettava koulutus, työssä annettava koulutus, ammatillinen jatkokoulutus jne.) osallistuvien henkilöiden määrä, mukaan lukien osallistujat digitaalisia taitoja koskevaan koulutukseen (10). Sen vuoksi tiedot kerätään ja raportoidaan i) koulutukseen osallistuvista ja ii) digitaalisia taitoja koskevaan koulutukseen osallistuvista henkilöistä. Tiedot on myös eriteltävä sukupuolen (11) ja iän (12) mukaan. Osallistujat lasketaan, kun he aloittavat koulutuksen.	Henkilöt
11	Työssä olevien tai työnhakuun osallistuvien henkilöiden lukumäärä	Pilari 3 Pilari 4	Työttömät (13) tai työelämän ulkopuolella olleet henkilöt (14), jotka ovat saaneet tukea elpymis- ja palautumistukivälineen toimenpiteistä ja jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, tai jotka ovat olleet työelämän ulkopuolella kyseistä tukea saadessaan ja jotka ovat vasta aloittaneet työnhaun välittömästi tuen saamisen jälkeen. Indikaattori on eriteltävä sukupuolen (15) ja iän (16) mukaan. ”Työnhakuun ryhtyneiksi” katsotaan yleensä ilman työtä olevat, työhön käytettävissä olevat ja aktiivisesti työtä hakevat henkilöt ”työttömiä” koskevan määritelmän mukaisesti. Henkilöt, jotka ovat ilmoittautuneet työnhakijoiksi julkiseen työvoimapalveluun, olisi aina laskettava mukaan, vaikka he eivät olisi välittömästi käytettävissä työhön.	Henkilöt
12	Uusien tai uudistettujen terveydenhuoltolaitosten kapasiteetti	Pilari 4 Pilari 5	Niiden henkilöiden vuotuinen enimmäismäärä, jotka voivat saada apua uudesta tai uudistetusta terveydenhuollon laitoksesta tukivälineen toimenpiteistä saadun ansiosta vähintään kerran yhden vuoden aikana. Uudistaminen ei sisällä energiaperusparannusta tai huoltoa eikä korjauksia. Terveydenhuollon laitoksiin kuuluvat sairaalat, klinikat, avohoitokeskukset, erikoistuneet hoitokeskukset jne.	Henkilöt/vuosi
13	Uusien tai uudistettujen lastenhoitopalvelujen ja koulutustarjonnan luokkahuonekapasiteetti	Pilari 4 Pilari 6	Luokkahuonekapasiteetti, joka ilmaistaan uusien tai uudistettujen varhaiskasvatus- ja lastenhoitolaitosten (ISCED 0–6) enimmäispaikkojen määränä, joka perustuu tukivälineen toimenpiteestä myönnettävään tukeen. Luokkahuonekapasiteetti lasketaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, mutta siihen eivät sisälly opettajat, vanhemmat, avustava henkilöstö tai muut henkilöt, jotka voivat myös käyttää tiloja. Varhaiskasvatus- ja lastenhoitolaitoksilla, kuten päiväkodeilla ja esikouluilla, tarkoitetaan laitoksia, jotka on suunniteltu lapsille syntymästä alemman perusasteen koulutuksen alkuun (ISCED 0). Koulutustarjontaan kuuluvat koulut (ISCED 1–3, ISCED 4) ja korkea-asteen koulutus (ISCED 5–6). Indikaattori kattaa äskettäin rakennetut tai (esimerkiksi hygienia- ja turvallisuusnormien parantamiseksi) uudistetut lastenhoito- tai koulutuspalvelut, eikä uudistamiseen sisälly energiaperusparannusta tai huoltoa eikä korjauksia.	Henkilöt
14	Tukea saavien 15–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä	Pilari 6	Niiden 15–29-vuotiaiden osallistujien lukumäärä, jotka saavat rahallista tai luontoissuorituksina annettavaa tukea tukivälineen toimenpiteistä. Indikaattori on eriteltävä sukupuolen mukaan (17).	Henkilöt

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta (EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2018/844 (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 75).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

(3) Enimmäisteho, joka voidaan toimittaa jatkuvasti verkkoon antopisteestä, kun koko laitos on toiminnassa (sen jälkeen kun otettu huomioon sähkönsyöttö laitoksen omakäyttölaitteisiin sekä häviöt muuntajissa, joiden katsotaan olevan erottamaton osa laitosta)

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

(5) Erityisesti direktiivin (EU) 2018/2001 29 artikla, jossa vahvistetaan biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit.

(6) Eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön (EECC) 2 artiklan 2 kohdassa määritellään tällä hetkellä käsite ”erittäin suuren kapasiteetin verkko” seuraavasti: ”Erittäin suuren kapasiteetin verkolla” tarkoitetaan joko sähköistä viestintäverkkoa, joka koostuu kokonaan valokuituelementeistä vähintään paikassa, jonne palvelu suoritetaan, olevaan jakelupisteeseen asti tai sähköistä viestintäverkkoa, joka pystyy tarjoamaan tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa vastaavan verkon suorituskyvyn laskevan ja nousevan siirtotien kaistanleveyden, selviytymiskyvyn, virheisiin liittyvien parametrien sekä vasteaikojen ja niiden varianssin osalta.”

(7) https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Glossary:Dwelling

(8) Miehet, naiset ja tarvittaessa muunsukupuoliset henkilöt Joillakin jäsenvaltioilla on säännöksiä tai käytäntöjä, joissa otetaan huomioon, että henkilöt eivät ehkä kuulu miehiin eivätkä naisiin tai eivät halua tulla liitetyiksi jompaankumpaan niistä. Näiden jäsenvaltioiden osalta nämä henkilöt on merkittävä ”muunsukupuolisiksi henkilöiksi”.

(9) EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36.

(10) Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VII mukaisesti, jossa esitetään tukivälineessä käytettävä digitaalisten toimien seurantaa koskeva menetelmä, digitaalisia taitoja koskeva koulutus on ymmärrettävä tukitoimialan 108 (Tuki digitaalisten taitojen kehittämiseen) merkityksessä: ”Tämä viittaa digitaalisiin taitoihin kaikilla tasoilla ja sisältää seuraavat: pitkälle erikoistuneet koulutusohjelmat digitaalialan asiantuntijoiden kouluttamiseksi (ts. teknologiaan keskittyvät ohjelmat); opettajien koulutus, digitaalisen sisällön kehittäminen koulutustarkoituksiin ja asiaankuuluvat organisatoriset valmiudet. Tähän sisältyy myös toimenpiteitä ja ohjelmia, joilla pyritään parantamaan digitaalisia perustaitoja.”

(11) Miehet, naiset ja tarvittaessa muunsukupuoliset henkilöt Joillakin jäsenvaltioilla on säännöksiä tai käytäntöjä, joissa otetaan huomioon, että henkilöt eivät ehkä kuulu miehiin eivätkä naisiin tai eivät halua tulla liitetyiksi jompaankumpaan niistä. Näiden jäsenvaltioiden osalta nämä henkilöt on merkittävä ”muunsukupuolisiksi henkilöiksi”.

(12) 0–17, 18–29, 30–54, 55 tai enemmän.

(13) Työttömiä ovat yleensä ilman työtä olevat, työhön käytettävissä olevat ja aktiivisesti työtä hakevat henkilöt. Henkilöt, jotka katsotaan kansallisten määritelmien mukaisesti rekisteröidyiksi työttömiksi, luetaan aina tähän ryhmään, vaikka he eivät täyttäisi näitä kaikkia kolmea kriteeriä. Lähde: Työllisyyden, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston julkaisu ”Labour market policy statistics – Methodology 2018”, 18 kohta.

(14) ”Työelämän ulkopuolella olevat” ovat henkilöitä, jotka eivät kyseisellä hetkellä kuulu työvoimaan (siten, että he eivät ole työssä eivätkä työttömiä annettujen määritelmien mukaisesti). Lähde: Työllisyyden, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston julkaisu ”Labour market policy statistics – Methodology 2018”, 20 kohta.

(15) Miehet, naiset ja tarvittaessa muunsukupuoliset henkilöt Joillakin jäsenvaltioilla on säännöksiä tai käytäntöjä, joissa otetaan huomioon, että henkilöt eivät ehkä kuulu miehiin eivätkä naisiin tai eivät halua tulla liitetyiksi jompaankumpaan niistä. Näiden jäsenvaltioiden osalta nämä henkilöt on merkittävä ”muunsukupuolisiksi henkilöiksi”.

(16) 0–17, 18–29, 30–54, 55 tai enemmän.

(17) Miehet, naiset ja tarvittaessa muunsukupuoliset henkilöt Joillakin jäsenvaltioilla on säännöksiä tai käytäntöjä, joissa otetaan huomioon, että henkilöt eivät ehkä kuulu miehiin eivätkä naisiin tai eivät halua tulla liitetyiksi jompaankumpaan niistä. Näiden jäsenvaltioiden osalta nämä henkilöt on merkittävä ”muunsukupuolisiksi henkilöiksi”.