(1)

Asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III vahvistetaan eläinperäisiä elintarvikkeita koskevat erityiset hygieniasäännöt elintarvikealan toimijoita varten.

(2)

Juoksute on tiettyjen juustojen valmistuksessa käytettävä entsyymiseos. Se kerätään nuorten märehtijöiden mahoista. Elintarvikealan toimijoiden saamien kokemusten perusteella olisi muutettava asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan I jakson IV luvun 18 kohdan a alakohdassa vahvistettuja erityisiä hygieniavaatimuksia, jotka koskevat juoksutteen tuotannossa käytettäviä mahoja, jotta voidaan optimoida juoksutteen kerääminen nuorilta lampailta ja vuohilta. On eritoten aiheellista sallia tällaisten mahojen vieminen teurastamosta ilman niiden tyhjentämistä tai puhdistamista.

(3)

Teknologian kehitys on johtanut tarpeeseen saada nylkeä tai kaltata ja karvoa kotieläiminä pidettävien sorkka- ja kavioeläinten päitä ja sorkkia teurastamon ulkopuolella elintarvikkeiden jatkojalostamiseen hyväksytyissä laitoksissa. Sen vuoksi kotieläiminä pidettävien sorkka- ja kavioeläinten päitä ja sorkkia olisi käytännön syistä voitava kuljettaa näihin laitoksiin tietyin edellytyksin, joilla varmistetaan elintarvikkeiden turvallisuus. Asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan I jakson IV luvun 18 kohdan c alakohtaa olisi näin ollen muutettava.

(4)

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/624 (2) 4 artiklan mukaisesti virkaeläinlääkäri voi suorittaa ante mortem -tarkastuksia teurastamon ulkopuolella kotieläiminä pidettävien sorkka- ja kavioeläinten hätäteurastuksen yhteydessä. Asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan I jakson VI luvun 2 kohdassa edellytetään eläinlääkärin tekevän ante mortem -tarkastuksen hätäteurastuksen yhteydessä. Kyseistä vaatimusta olisi muutettava, jotta se olisi yhdenmukainen delegoidun asetuksen (EU) 2019/624 4 artiklan kanssa, ja siinä olisi näin ollen viitattava virkaeläinlääkäriin.

(5)

Eläinten hyvinvoinnin parantaminen on yksi toimista, joita ehdotetaan komission Pellolta pöytään -strategiassa (3) oikeudenmukaisen, terveyttä edistävän ja ympäristöä säästävän elintarvikejärjestelmän luomiseksi osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. Lihan kulutustottumukset muuttuvat, ja Euroopan parlamentti, viljelijät ja kuluttajat vaativat yhä enemmän, että tiettyjen kotieläiminä pidettävien sorkka- ja kavioeläinten teurastus alkuperätilalla sallitaan, jotta vältetään mahdolliset eläinten hyvinvointiin liittyvät huolenaiheet eläinten kokoamisen ja kuljetuksen aikana.

(6)

Kotieläiminä pidettävät sorkka- ja kavioeläimet on hätäteurastusta lukuun ottamatta teurastettava asetuksen (EY) N:o 853/2004 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytyssä teurastamossa, jotta varmistetaan kyseisen asetuksen liitteessä III olevan I jakson II ja IV luvussa vahvistettujen hygieniavaatimusten noudattaminen. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat hyväksyä liikkuvia teurastamoja kyseisen artiklan mukaisesti. Tällaisia liikuteltavia teurastamotiloja voidaan sijoittaa kaikkiin asianmukaisiin paikkoihin, maatilat mukaan lukien, joissa voidaan teurastaa terveitä eläimiä. Tiettyjen eläinten kuljettaminen voi muissa olosuhteissa aiheuttaa riskin käsittelijälle tai eläinten hyvinvoinnille. Sen vuoksi, kun on kyse muutamista kotieläiminä pidettävistä nauta- ja sikaeläimistä ja kotieläiminä pidettävistä kavioeläimistä, niiden teurastus ja verenlasku olisi sallittava alkuperätilalla. Tällaiseen käytäntöön olisi sovellettava tiukkoja vaatimuksia elintarviketurvallisuuden korkean tason säilyttämiseksi tällaisista eläimistä saatavan lihan osalta.

(7)

Alkuperätilalla teurastettujen kotieläiminä pidettävien nauta- ja sikaeläinten sekä kotieläiminä pidettävien kavioeläinten mukana olisi oltava virallinen todistus siitä, että teurastusta koskevia hygieniavaatimuksia on noudatettu. Tällaisesta virallisesta todistuksesta säädetään komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2020/2235 (4).

(8)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’EFSA’, antoi 27 päivänä syyskuuta 2018 toisen tieteellisen lausunnon vaarojen analysoinnista tiettyjen pienten vähittäiskauppojen ja elintarvikelahjoitusten osalta (5). Lausunnossa suositellaan jäädyttämistä vähittäiskaupan tasolla lisäkeinona, jotta voidaan taata elintarvikkeiden turvallinen uudelleenjakelu niitä tarvitseville. Turvallisten elintarvikelahjoituskäytäntöjen helpottaminen sekä ehkäisee elintarvikejätteen syntymistä että edistää elintarviketurvaa komission Pellolta pöytään -strategiassa asetettujen tavoitteiden ja strategian yleisen päämäärän mukaisesti, joka on oikeudenmukaisen, terveyttä edistävän ja ympäristöä säästävän elintarvikejärjestelmän luominen osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. Elintarvikkeiden jäädyttäminen voi olla tärkeä keino varmistaa, että ruokapankit ja muut hyväntekeväisyysjärjestöt voivat jakaa elintarvikkeet turvallisesti uudelleen. Lihan jäädyttämistä ei tällä hetkellä sallita vähittäismyyjien välisessä toiminnassa, koska jäädytettäväksi tarkoitettu liha on teurastuksen tai paloittelun jälkeen jäädytettävä ilman tarpeetonta viivytystä asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan I jakson VII luvun 4 kohdan mukaisesti kotieläiminä pidettävien sorkka- ja kavioeläinten ollessa kyseessä ja kyseisen liitteen II jakson V luvun 5 kohdan mukaisesti siipikarjan ja jäniseläinten ollessa kyseessä. Lihan jäädyttäminen olisi sen vuoksi sallittava vähittäismyyjien välisessä toiminnassa tietyin edellytyksin elintarvikelahjoitusten turvallisen jakelun varmistamiseksi.

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 854/2004 (6) määritellään ”hyväksytty eläinlääkäri”. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/625 (7) kumottiin asetus (EY) N:o 854/2004, ja siinä määritellään ”virkaeläinlääkäri”. Koska asetuksessa (EU) 2017/625 oleva ”virkaeläinlääkärin” määritelmä kattaa ”hyväksytyn eläinlääkärin”, asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevat viittaukset ”hyväksyttyyn eläinlääkäriin” olisi muutettava viittauksiksi ”virkaeläinlääkäriin”.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevassa III jaksossa vahvistettuja, tarhatuista sorkkajalkaisista riistanisäkkäistä peräisin olevan lihan tuotantoa ja markkinoille saattamista koskevia erityisiä hygieniavaatimuksia sovelletaan ainoastaan Cervidae- tai Suidae-heimoon kuuluvien eläinten lihaan. Vastaavia vaatimuksia olisi sovellettava myös muiden tarhattujen sorkkajalkaisten riistanisäkkäiden, kuten laamojen, lihaan, jotta vältetään tällaisen lihan lisääntyneestä kulutuksesta johtuvista kulutustottumusten muutoksista mahdollisesti aiheutuva riski elintarviketurvallisuudelle.

(11)

Metsästetyn luonnonvaraisen riistan ruhot ja sisäelimet voidaan kuljettaa keräyskeskukseen ja varastoida siellä ennen kuljetusta riistan käsittelylaitokseen. Kyseisen lihan elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi olisi muuttamalla asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevassa IV jaksossa vahvistettuja luonnonvaraista riistaa koskevia hygieniavaatimuksia otettava käyttöön erityiset hygieniasäännöt, jotka koskevat näiden ruhojen ja sisäelinten käsittelyä ja varastointia tällaisissa keräyskeskuksissa.

(12)

Luonnonvarainen riista on kuljetettava mahdollisimman pian riistan käsittelylaitokseen sen jälkeen, kun koulutettu henkilö on tarkastanut sen asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan IV jakson II luvun 3 kohdan mukaisesti luonnonvaraisen suurriistan ollessa kyseessä ja kyseisen jakson III luvun 3 kohdan mukaisesti luonnonvaraisen pienriistan ollessa kyseessä, jotta jäähdytys olisi mahdollista kohtuullisen ajan kuluessa tappamisesta. Tätä vaatimusta olisi sovellettava myös luonnonvaraiseen riistaan, jota ei ole tarkastettu.

(13)

Asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VII jakson I luvun 3 kohdassa säädetään, että aina, kun elintarvikealan toimija siirtää eläviä simpukoita käsittävän erän laitoksesta toiseen, erän mukana on toimitettava rekisteröintiasiakirja. Asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VII jakson I luvun 4 kohdassa vaadittujen tietojen yhdenmukaistamiseksi olisi vahvistettava yhteinen malli elävien simpukoiden siirroissa laitosten välillä käytettävälle rekisteröintiasiakirjalle. Yleisenä käytäntönä on lisäksi, että simpukkaeriä voidaan lähettää myös väliportaan toimijoille, minkä vuoksi rekisteröintiasiakirjaan olisi sisällyttävä myös tämä mahdollisuus.

(14)

Asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VII jakson IV luvun A osan 1 kohdan mukaisesti elävistä simpukoista on pestävä muta ja niihin kerääntyneet roskat puhtaalla vedellä ennen kuin puhdistus aloitetaan. Veden säästämiseksi puhtaiden simpukoiden pesun ei kuitenkaan pitäisi olla pakollista. Sen vuoksi VII jakson IV luvun A osan 1 kohtaa olisi muutettava.

(15)

Markkinoille saatettavat elävät simpukat eivät saa sisältää merellisiä biotoksiineja asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VII jakson V luvun 2 kohdassa vahvistettuja raja-arvoja ylittävinä määrinä. EFSA totesi simpukoissa olevia pektenotoksiinien ryhmään kuuluvia merellisiä biotoksiineja käsittelevässä lausunnossaan (8), että pektenotoksiinien (PTX) ryhmään kuuluvien toksiinien haittavaikutuksista ihmisillä ei ole raportoitu. Lisäksi, jos simpukoissa on pektenotoksiineja, niissä on aina myös okadahappojen ryhmään kuuluvia toksiineja. Tämän vuoksi on aiheellista poistaa viittaus pektenotoksiineihin asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VII jakson V luvun 2 kohdan c alakohdasta.

(16)

Delegoidun asetuksen 2019/624 11 artiklassa säädetään, että tuotanto- ja uudelleensijoitusalueiden luokittelua ei edellytetä varsinaisten merimakkaroiden (Holothuroidea) pyynnin osalta, jos toimivaltaiset viranomaiset suorittavat kyseisten eläinten virallista valvontaa kalahuutokaupoissa, lähettämöissä ja jalostuslaitoksissa. Asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VII jakson IX lukua olisi muutettava, jotta merimakkaroita voidaan pyytää luokiteltujen tuotanto- ja uudelleensijoitusalueiden ulkopuolella.

(17)

Alusten olisi oltava siten suunniteltuja ja rakennettuja, ettei pilssivesi, jätevesi, savu, polttoaine, öljy, rasva tai muu haitallinen aine aiheuta kalastustuotteiden saastumista. Kalastustuotteiden varastointiin, jäähdyttämiseen tai jäädyttämiseen käytettäviä tiloja, tankkeja tai säiliöitä ei myöskään saisi käyttää muihin tarkoituksiin kuin kalastustuotteiden varastointiin. Pakastusalukset ja kylmäkuljetusalukset olisi varustettava kylmälaitteistolla, joka on riittävän tehokas jäädyttämään mahdollisimman nopeasti jatkuvana prosessina ja mahdollisimman lyhyellä lämmön pidätysajalla –18 °C:n sisälämpötilaan tai kylmemmäksi. Varastoja ei pitäisi käyttää tuotteiden jäädyttämiseen. Samoja kylmä- ja varastointilaitteistoja koskevia vaatimuksia olisi sovellettava myös maalla sijaitseviin kylmävarastoihin. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VIII jakson I luvun I osaa ja III luvun B osaa olisi muutettava.

(18)

Viime aikoina on esiintynyt petoksia, joissa alun perin suolavedessä –9 °C:n lämpötilaan jäädytettyä ja säilykkeeksi tarkoitettua tonnikalaa on toimitettu käytettäväksi tuoreina kalastustuotteina. Tämän vuoksi asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VIII jakson I luvun II osan 7 kohdassa on aiheellista selventää, että kokonaisilla kalastustuotteilla, jotka on alun perin jäädytetty suolavedessä –9 °C:n lämpötilaan ja jotka on tarkoitettu säilyketeollisuuteen, ei saa olla muuta määränpäätä kuin säilyketeollisuus, vaikka ne jäädytettäisiin edelleen –18 °C:n lämpötilaan.

(19)

Ihmisravinnoksi tarkoitetut kalastustuotteiden maksat ja mäti on säilytettävä jään alla lämpötilassa, joka on lähellä jään sulamislämpötilaa, tai jäädytettävä. On aiheellista sallia, että maksa ja mäti voidaan jäähdyttää myös eri olosuhteissa kuin jään alla lämpötilassa, joka on lähellä jään sulamislämpötilaa. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VIII jakson I luvun II osan 6 kohtaa olisi muutettava, jotta ihmisravinnoksi tarkoitetut kalastustuotteiden maksat ja mäti voidaan jäähdyttää myös muulla tavoin kuin pelkästään jään alla.

(20)

On aiheellista, että pakkaamattomien, jäihin varastoitujen tuoreiden raakavalmisteiden lähetyksessä tai varastoinnissa käytetyissä säiliöissä sulamisvesi ei saisi jäädä kosketuksiin minkään kalastustuotteiden kanssa. Hygieniasyistä on tärkeää selventää, ettei riitä, että sulamisvesi ei saa olla kosketuksissa kalastustuotteisiin, vaan sen olisi valuttava pois. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VIII jakson III luvun A osan 4 kohtaa olisi muutettava sen selventämiseksi, että sen lisäksi, että sulamisvesi ei saisi olla kosketuksissa kalastustuotteisiin, sen olisi lisäksi valuttava pois.

(21)

Asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevassa XI jaksossa vahvistettuja sammakonreisiä koskevia erityisiä hygieniasääntöjä sovelletaan ainoastaan sammakonreisiin, jotka kuuluvat Rana sp. -lajeihin (aitosammakoiden heimo) kyseisen asetuksen liitteessä I olevassa 6.1 kohdassa vahvistetun sammakonreisien määritelmän mukaisesti. Etanoita koskevia kyseisen jakson erityisiä hygieniasääntöjä sovelletaan ainoastaan Helix pomatia Linné-, Helix aspersa Muller- ja Helix lucorum -lajeihin ja Achatina-heimon lajeihin kuuluviin maakotiloihin asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 6.2 kohdassa vahvistetun etanoiden määritelmän mukaisesti. Ruokailutottumusten muutosten vuoksi myös muiden lajien sammakonreisiä ja etanoita tuotetaan ja saatetaan markkinoille ihmisravinnoksi. Erityiset hygieniasäännöt olisi sen vuoksi ulotettava koskemaan kyseisiä lajeja niistä peräisin olevien elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamiseksi.

(22)

Asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevassa XII jaksossa vahvistetaan erityiset lämpötilavaatimukset rasvan sulatuksessa syntyvän, ihmisravinnoksi tarkoitetun proteiinijäännöksen varastoinnille. Tekniikan kehitys on mahdollistanut tietyt pakkaustekniikat, kuten tyhjiöpakkaukset, joiden osalta ei tarvita erityisiä lämpötilavaatimuksia rasvan sulatuksessa syntyvästä proteiinijäännöksestä peräisin olevien elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamiseksi. Nämä lämpötilavaatimukset olisi sen vuoksi poistettava, ja elintarvikealan toimijan olisi varmistettava rasvan sulatuksessa syntyvästä proteiinijäännöksestä peräisin olevien elintarvikkeiden turvallisuus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004 (9) 5 artiklan mukaisilla hyvillä hygieniakäytännöillä ja -menettelyillä, jotka perustuvat HACCP-periaatteisiin (vaara-analyysi ja kriittisten hallintapisteiden järjestelmä).

(23)

Asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitettä III olisi sen vuoksi muutettava,