EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/1147,

annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021,

turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 78 artiklan 2 kohdan sekä 79 artiklan 2 ja 4 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Muuttoliikkeen aiheuttamat haasteet ovat muuttuvia, ja ne synnyttävät tyypillisesti tarpeen tukea vahvoja vastaanotto-, turvapaikka-, kotouttamis- ja maahanmuuttojärjestelmiä jäsenvaltioissa, tarpeen estää muuttopaine ja käsitellä sitä asianmukaisesti ja yhteisvastuullisesti sekä korvata laittomat ja vaaralliset saapumiset laillisilla ja turvallisilla väylillä; investoiminen tehokkaaseen ja koordinoituun muuttoliikkeen hallintaan unionissa on keskeisessä asemassa, kun pyritään unionin tavoitteeseen luoda vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 67 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(2)

Unionin ja jäsenvaltioiden koordinoidun lähestymistavan merkitys on otettu huomioon 13 päivänä toukokuuta 2015 hyväksytyssä Euroopan muuttoliikeagendassa, jossa painotettiin, että tarvitaan johdonmukainen ja selkeä yhteinen politiikka, jotta voidaan palauttaa unionin kyky yhdistää eurooppalaiset ja kansalliset pyrkimykset muuttoliikekysymyksiin vastaamiseksi ja tehdä tuloksellista yhteistyötä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 80 artiklassa määrätyn jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteen mukaisesti; tämä vahvistettiin muuttoliikeagendan väliarvioinnissa 27 päivänä syyskuuta 2017 ja edistymiskertomuksissa 14 päivänä maaliskuuta 2018 ja 16 päivänä toukokuuta 2018.

(3)

Eurooppa-neuvosto vahvisti 19 päivänä lokakuuta 2017 antamissaan päätelmissä, että on tarpeen jatkaa muuttoliikkeen hallintaa koskevaa kokonaisvaltaista, käytännönläheistä ja määrätietoista toimintatapaa, jonka tavoitteena on varmistaa ulkorajojen valvonnan hallinta ja vähentää laittomasti saapuvien sekä hukkuneiden määrää; kyseisen toimintatavan olisi perustuttava unionin ja jäsenvaltioiden kaikkien käytettävissä olevien välineiden joustavaan ja koordinoituun käyttöön. Eurooppa-neuvosto kehotti lisäksi varmistamaan huomattavasti tehokkaammat palauttamiset niin unionin kuin jäsenvaltioiden tasolla toteutettavilla toimilla, muun muassa tehokkailla takaisinottosopimuksilla ja -järjestelyillä.

(4)

Sellaisten toimien tukemiseksi, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten keskinäiseen luottamukseen, yhteisvastuuseen ja oikeudenmukaiseen vastuunjakoon perustuva kokonaisvaltainen lähestymistapa muuttoliikkeen hallintaan ja joiden avulla saavutetaan unionin yhteisen kestävän turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikan varmistamista koskeva tavoite, jäsenvaltioita olisi tuettava riittävillä taloudellisilla resursseilla perustamalla turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, jäljempänä ’rahasto’.

(5)

Kaikki rahastosta rahoitettavat toimet, myös kolmansissa maissa toteutettavat toimet, olisi pantava täytäntöön noudattaen täysimääräisesti unionin säännöstössä ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita, ja niiden olisi oltava sellaisten unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisia, jotka johtuvat kansainvälisistä sopimuksista, joiden osapuolia ne ovat, erityisesti varmistamalla sukupuolten tasa-arvoa, syrjimättömyyttä ja lapsen etua koskevien periaatteiden noudattaminen.

(6)	Lapsen edun olisi oltava ensisijainen huomioon otettava seikka kaikissa toimissa ja päätöksissä, jotka koskevat muuttajalapsia, palautukset mukaan luettuina, ja lapsen oikeus ilmaista mielipiteensä olisi otettava täysin huomioon.

(7)

Rahaston olisi perustuttava sen edeltäjien tuella saavutettuihin tuloksiin ja tehtyihin investointeihin; näitä edeltäjiä olivat Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 573/2007/EY (4) perustettu Euroopan pakolaisrahasto vuosiksi 2008–2013, neuvoston päätöksellä 2008/435/EY (5) perustettu eurooppalainen rahasto kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten vuosiksi 2008–2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 575/2007/EY (6) perustettu Euroopan paluurahasto vuosiksi 2008–2013 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 516/2014 (7) perustettu turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto vuosiksi 2014–2020. Samalla olisi otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat uudet kehityssuuntaukset.

(8)

Rahastosta olisi tuettava jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta ja oikeudenmukaista vastuunjakoa sekä muuttovirtojen tehokasta hallintaa muun muassa edistämällä yhteisiä toimia turvapaikka-asioissa, mukaan lukien jäsenvaltioiden toimet kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden vastaanottamisessa uudelleensijoituksen ja humanitaarisen maahanpääsyn kautta ja kansainvälistä suojelua hakevien tai kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirrot jäsenvaltioiden välillä, parantamalla haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden, kuten lasten, suojelua, tukemalla kotouttamisstrategioita ja kehittämällä ja vahvistamalla laillista muuttoliikettä koskevaa politiikkaa, esimerkiksi luomalla turvallisia ja laillisia maahantulon väyliä unioniin, millä olisi myös autettava varmistamaan unionin pitkän aikavälin kilpailukyky ja sen sosiaalisen mallin tulevaisuus ja vähentämään laittoman muuttoliikkeen kannustimia kestävän palauttamis- ja takaisinottopolitiikan avulla.

(9)

Koska rahasto on luonteeltaan sisäinen ja koska rahasto on turvapaikka- ja muuttoliikeasioiden tärkein rahoitusväline unionin tasolla, siitä olisi tuettava ensisijaisesti toimia, jotka edistävät unionin sisäistä muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikkaa rahaston tavoitteiden mukaisesti. Ottaen kuitenkin huomioon, että eräät unionin ulkopuolella toteutettavat toimet edistävät rahaston tavoitteiden saavuttamista ja voivat tietyissä olosuhteissa tuottaa unionille lisäarvoa, rahastosta olisi tuettava muuttoliikkeen hallintaan tähtäävän yhteistyön ja kumppanuuden vahvistamista kolmansien maiden kanssa laillisen muuttoliikkeen väylien vahvistamiseksi ja tehokkaan, turvallisen ja ihmisarvoisen palauttamisen ja takaisinoton tehostamiseksi sekä alkuvaiheessa tapahtuvan uudelleenkotouttamisen edistämiseksi kolmansissa maissa. Rahastosta myönnettävä tuki ei vaikuttaisi tämän asetuksen antamisajankohtana sovellettavan Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän oikeudellisen kehyksen mukaisesti kansainvälistä suojelua hakevien ja kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden uudelleensijoittamisen eikä sisäisten siirtojen nykyiseen vapaaehtoiseen luonteeseen.

(10)

Jotta asiaankuuluvien erillisvirastojen asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää, komission olisi varmistettava, että niiden tietämys ja kokemus otetaan jäsenvaltioiden ohjelmia kehitettäessä huomioon niiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän toiminnan helpottamiseksi ja parantamiseksi rahastosta olisi myös voitava täydentää seuraavia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 439/2010 (8) perustetun Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) tukemia toimia: käytännön yhteistyön lujittaminen, erityisesti tiedonvaihto turvapaikka-asioista ja niihin liittyvistä hyvistä käytännöistä; unionin ja kansainvälisen oikeuden edistäminen ja turvapaikka-asioita koskevan unionin oikeuden yhdenmukainen täytäntöönpano noudattaen korkeita standardeja, jotka liittyvät kansainvälistä suojelua koskeviin menettelyihin, vastaanotto-olosuhteisiin ja suojelutarpeiden arviointiin kaikkialla unionissa; kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten kestävän ja oikeudenmukaisen jakamisen mahdollistaminen; kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten yhdenmukaisen arvioinnin helpottaminen kaikkialla unionissa; jäsenvaltioiden uudelleensijoittamistoimien tukeminen, ja jäsenvaltioille annettavan turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien hallinnointiin liittyvän operatiivisen ja teknisen avun tarjoaminen erityisesti jäsenvaltioille, joiden järjestelmiin kohdistuva paine on suhteeton.

(11)	Rahastosta olisi tuettava unionin ja jäsenvaltioiden toimia, joilla parannetaan jäsenvaltioiden valmiuksia kehittää, seurata ja arvioida turvapaikkapolitiikkaansa unionin oikeuden mukaisten velvoitteidensa mukaisesti.

(12)	Rahastosta olisi tuettava jäsenvaltioiden ja unionin pyrkimyksiä panna Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä kaikilta osin täytäntöön ja jatkaa sen kehittämistä, sen ulkoinen ulottuvuus mukaan lukien.

(13)

Kumppanuudet ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa ovat olennainen osa muuttoliikkeen hallintaa koskevaa unionin politiikkaa. Rahaston olisi autettava korvaamaan kansainvälistä suojelua tarvitsevien kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden vaarallinen ja laiton saapuminen jäsenvaltioiden alueelle laillisella ja turvallisella saapumisella, osoitettava yhteisvastuullisuutta sellaisten alueiden maille, joihin tai joiden sisällä suuri määrä kansainvälistä suojelua tarvitsevia henkilöitä on joutunut siirtymään, lievittämällä kyseisiin maihin kohdistuvaa painetta ja osallistuttava tehokkaasti maailmanlaajuisiin uudelleensijoittamisaloitteisiin unionin ja jäsenvaltioiden kanssa esiintymällä yhtenä rintamana kansainvälisillä foorumeilla ja suhteissa kolmansiin maihin. Rahastosta olisi myönnettävä taloudellisten kannustimien muodossa olevaa tukea jäsenvaltioiden pyrkimyksiin antaa kansainvälistä suojelua ja tarjota pysyvä ratkaisu pakolaisille ja kotiseudultaan siirtymään joutuneille henkilöille, jotka on hyväksytty uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskeviin ohjelmiin.

(14)

Kun otetaan huomioon unioniin kohdistuvat muuttovirrat sekä kotouttamisen ja osallisuuden varmistamisen merkitys Eurooppaan tuleville henkilöille, paikallisyhteisöille sekä yhteiskuntiemme pitkän aikavälin hyvinvoinnille ja talouksiemme vakaudelle, on ratkaisevan tärkeää tukea laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevia jäsenvaltioiden politiikkoja, muun muassa kotouttamista ja osallisuutta koskevassa toimintasuunnitelmassa 2021–2027 määritellyillä painopistealoilla. Rahastosta olisi tuettava kotouttamistoimenpiteitä, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisten tarpeisiin räätälöityjä, samoin kuin horisontaalisia toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään jäsenvaltioiden valmiuksia kehittää kotouttamisstrategioita, vahvistaa vaihtoa ja yhteistyötä sekä edistää yhteydenpitoa, rakentavaa vuoropuhelua ja hyväksyntää kolmansien maiden kansalaisten ja vastaanottavan yhteiskunnan välillä.

(15)

Jotta lisättäisiin tehokkuutta, saavutettaisiin mahdollisimman suuri unionin tason lisäarvo ja varmistettaisiin kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseksi toteuttavien unionin toimien yhdenmukaisuus, rahastosta rahoitettavien toimien olisi oltava johdonmukaisia muista unionin välineistä, erityisesti ulkoisista välineistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1057 (9) perustettavasta Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1058 (10) perustettavasta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettavien toimien kanssa ja täydennettävä niitä. Rahastosta olisi tuettava kolmansien maiden kansalaisten tarpeisiin räätälöityjä toimenpiteitä, jotka yleensä toteutetaan kotouttamisen alkuvaiheissa, sekä horisontaalisia toimenpiteitä, joilla tuetaan jäsenvaltioiden kotouttamisvalmiuksia, kun taas kolmansien maiden kansalaisia koskevat toimet, joilla on pidemmän aikavälin vaikutuksia, olisi rahoitettava ESR+:sta ja EAKR:stä. Rahaston täytäntöönpanosta vastaavia jäsenvaltioiden viranomaisia olisi tässä yhteydessä vaadittava tekemään yhteistyötä ja koordinoimaan toimintansa niiden viranomaisten kanssa, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet huolehtimaan ESR+:n ja EAKR:n toimien hallinnoinnista, ja tarvittaessa niiden hallintoviranomaisten ja muiden, kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista edistävien unionin rahastojen hallintoviranomaisten kanssa.

(16)

Kotouttamistoimenpiteitä olisi sovellettava myös kansainvälistä suojelua saaviin henkilöihin, jotta voidaan varmistaa kokonaisvaltainen lähestymistapa kotouttamiseen, ottaen huomioon kyseisen kohderyhmän erityispiirteet. Kun kotouttamistoimenpiteet on yhdistetty vastaanottoon, toimien olisi voitava koskea tilanteen mukaan myös turvapaikanhakijoita.

(17)	Rahaston täytäntöönpanon olisi kotouttamisen alalla oltava johdonmukaista unionin yhteisten kotouttamista koskevien perusperiaatteiden kanssa, siten kuin kotouttamista ja osallisuutta koskevassa toimintasuunnitelmassa 2021–2027 on tarkemmin esitetty.

(18)

Niiden jäsenvaltioiden, jotka niin haluavat, olisi voitava määrätä ohjelmissaan, että kotouttamistoimenpiteet voivat koskea myös kolmansien maiden kansalaisten lähimpiä sukulaisia, millä tuetaan perheiden yhtenäisyyttä, siinä määrin kuin se on tarpeen tällaisten toimenpiteiden tehokkaan täytäntöönpanon kannalta. Käsitteellä ”lähimmät sukulaiset” olisi tarkoitettava puolisoita tai kumppaneita sekä kaikkia henkilöitä, joilla on kotouttamistoimenpiteen kohteena olevan kolmannen maan kansalaisen kanssa suora perheside alenevassa tai ylenevässä polvessa ja jotka eivät muutoin kuuluisi rahaston soveltamisalaan.

(19)

Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen keskeinen rooli kotouttamisessa, ja jotta helpotettaisiin unionin tason rahoituksen saatavuutta kyseisten tahojen keskuudessa, rahastolla olisi edistettävä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen toteuttamien kotouttamista koskevien toimien täytäntöönpanoa, muun muassa käyttämällä temaattista välinettä ja suurempaa yhteisrahoitusosuutta kyseisille toimille. Tältä osin vähintään 5 prosenttia temaattisen välineen alkuperäisistä määrärahoista olisi kohdennettava paikallisten ja alueellisten viranomaisten toteuttamien kotouttamistoimenpiteiden täytäntöönpanoon.

(20)	Rahastosta hankkeisiin myönnettävän yhteisrahoituksen lisäksi jäsenvaltioita kannustetaan myöntämään rahoitusta viranomaistensa määrärahoista, jos tällainen rahoitus on olennaista hankkeen toteuttamiseksi, erityisesti kun hankkeen toteuttaa kansalaisjärjestö.

(21)

Kun otetaan huomioon unionin pitkän aikavälin taloudelliset ja väestönkehitykseen liittyvät haasteet ja muuttoliikkeen alati globaalistuva luonne, on tärkeää perustaa hyvin toimivia kanavia lailliselle unioniin suuntautuvalle muuttoliikkeelle, jotta säilytetään unioni houkuttelevana kohteena lailliselle maahanmuutolle jäsenvaltioiden taloudellisten ja sosiaalisten tarpeiden mukaisesti ja varmistetaan hyvinvointijärjestelmien kestävyys ja unionin talouden kasvu suojellen samalla siirtotyöläisiä työvoiman hyväksikäytöltä.

(22)

Rahaston olisi tuettava jäsenvaltioita niiden laatiessa strategioita sekä vahvistaessa ja kehittäessä laillista muuttoliikettä koskevia politiikkoja ja parantaessa valmiuksiaan kehittää, toteuttaa, seurata ja arvioida laillisesti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia koskevia maahanmuutto- ja kotouttamisstrategioita, -politiikkoja ja -toimenpiteitä, etenkin laillista maahanmuuttoa koskevia unionin oikeudellisia välineitä. Rahaston olisi tuettava myös tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä yhteistyötä eri hallintoyksiköiden ja hallinnon tasojen välillä ja jäsenvaltioiden välillä.

(23)

Tehokas ja ihmisarvoinen palauttamispolitiikka on olennainen osa unionin ja sen jäsenvaltioiden noudattamaa kokonaisvaltaista muuttoliikepolitiikkaa. Rahastosta olisi tuettava ja edistettävä jäsenvaltioiden toimia, joilla pannaan tehokkaasti täytäntöön palauttamista koskevat yhteiset vaatimukset, erityisesti siten kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/115/EY (11) säädetään, painottaen vapaaehtoista paluuta, sekä palauttamisten hallintaan sovellettava yhdennetty ja koordinoitu lähestymistapa, ja kehitetään niitä. Kestävien palauttamispolitiikkojen osalta rahastosta olisi yhtä lailla tuettava asiaan liittyviä toimenpiteitä kolmansissa maissa, kuten toimenpiteitä, joilla edistetään turvallista ja ihmisarvoista paluuta ja takaisinottoa sekä kestävää uudelleenkotouttamista ja taataan ne, mukaan lukien rahallinen tai luontoissuorituksina annettava tuki.

(24)

Jäsenvaltioiden olisi annettava etusija vapaaehtoiselle paluulle ja varmistettava tehokas, turvallinen ja ihmisarvoinen paluu. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä vapaaehtoista paluuta kannustimilla, esimerkiksi soveltamalla erityiskohtelua paluun tehostettuna tukemisena ja alkuvaiheessa annettavaa kotouttamistukea. Tällainen vapaaehtoinen paluu on sekä paluumuuttajien että viranomaisten edun mukaista, koska se on kustannustehokasta.

(25)

Vaikka vapaaehtoinen paluu olisi asetettava etusijalle pakkoon perustuvaan paluuseen nähden, ne ovat kuitenkin sidoksissa toisiinsa, ja niillä on toisiaan täydentävä vaikutus, minkä vuoksi jäsenvaltioita olisi rohkaistava tehostamaan kyseisten kahden tavan täydentävyyttä. Mahdollisuus soveltaa maastapoistamista on tärkeä tekijä, jolla edistetään turvapaikkajärjestelmän ja laillista muuttoliikettä koskevan järjestelmän eheyttä. Rahastosta olisi sen vuoksi tuettava jäsenvaltioiden toimia, joilla pyritään helpottamaan ja toteuttamaan maastapoistamisia, soveltuvin osin unionin oikeudessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti sekä palautettavien henkilöiden perusoikeuksia ja ihmisarvoa täysimääräisesti kunnioittaen.

(26)

Paluun edellytyksiä ja palautettavien henkilöiden uudelleenkotouttamista voidaan edistää palautettavien henkilöiden hyväksi toteutettavilla erityisillä tukitoimilla kiinnittäen erityistä huomiota heidän humanitaarisiin tarpeisiinsa ja suojelutarpeisiinsa jäsenvaltioissa ja paluumaissa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin.

(27)

Laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten tehokas takaisinotto kolmansiin maihin on olennainen osa unionin palauttamispolitiikkaa ja muuttovirtojen tehokkaan hallinnan keskeinen väline, koska se helpottaa laittomien muuttajien nopeaa palauttamista. Takaisinottoa koskeva yhteistyö on tärkeä osatekijä laittomien muuttajien alkuperämaiden ja kauttakulkumaiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa ja niiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, ja sen täytäntöönpanoa kolmansissa maissa olisi tuettava kansallisella ja unionin tasolla toteutettavien palauttamispolitiikkojen tehokkuuden vuoksi.

(28)

Sen lisäksi, että tuetaan henkilöiden palauttamista tämän asetuksen mukaisesti, rahastosta olisi tuettava myös muita toimenpiteitä, joilla torjutaan laitonta muuttoliikettä ja muuttajien salakuljetusta ja edistetään laillista muuttoliikettä koskevien sääntöjen noudattamista niin, että turvataan jäsenvaltioiden maahanmuuttojärjestelmien eheys.

(29)

Laittomien muuttajien työllistäminen heikentää työvoiman liikkuvuutta koskevan, laillista muuttoliikettä koskeviin järjestelyihin perustuvan politiikan kehittämistä ja vaarantaa siirtotyöläisten oikeudet ja saattaa heidät alttiiksi oikeuksien rikkomiselle ja hyväksikäytölle. Rahastosta olisi sen vuoksi tuettava jäsenvaltioita joko suoraan tai välillisesti niiden pannessa täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/52/EY (12), jossa kielletään maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työllistäminen ja säädetään seuraamuksista työnantajille, jotka rikkovat kyseistä kieltoa.

(30)

Rahastosta olisi tuettava jäsenvaltioita joko suoraan tai välillisesti niiden pannessa täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2011/36/EU (13), jossa säädetään ihmiskaupan uhreille annettavasta avusta, tuesta ja suojelusta. Kyseisissä toimenpiteissä, mukaan lukien toimenpiteet, jotka koskevat ihmiskaupan uhrien varhaista tunnistamista sekä heidän ohjaamistaan erikoistuneisiin palveluihin, olisi otettava huomioon ihmiskaupan sukupuolittunut luonne ja lapsiuhrit.

(31)	Rahaston olisi täydennettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/1896 (14) säännellyn Euroopan raja- ja merivartioviraston toteuttamia palauttamiseen liittyviä toimia ohjaamatta kuitenkaan lisävaroja kyseiselle virastolle.

(32)	Tehokuuden periaatteen mukaisesti muiden unionin rahastojen kanssa olisi pyrittävä kehittämään synergioita ja yhdenmukaisuutta, ja toimien päällekkäisyyttä olisi vältettävä.

(33)

Jotta kokonaan tai osittain unionin talousarviosta rahoitettavista investoinneista saataisiin mahdollisimman paljon lisäarvoa, olisi pyrittävä saamaan aikaan synergiaa etenkin rahaston ja muiden unionin ohjelmien välillä, mukaan lukien yhteistyössä hallinnoitavat ohjelmat. Kyseisten synergioiden maksimoimiseksi olisi varmistettava keskeiset mahdollistavat mekanismit, mukaan lukien kumulatiivinen rahoitus rahaston ja muun unionin ohjelman toimelle. Tällainen kumulatiivinen rahoitus ei saisi ylittää kyseisen toimen tukikelpoisia kokonaiskustannuksia. Tätä varten tässä asetuksessa olisi vahvistettava asianmukaiset säännöt, jotka koskevat erityisesti mahdollisuutta ilmoittaa samat kustannukset tai menot määräsuhteessa sekä rahaston että jonkin muun unionin ohjelman osalta.

(34)

Rahastosta tuettavilla kolmansissa maissa toteutettavilla ja niihin liittyvillä toimilla olisi pyrittävä synergiaan ja johdonmukaisuuteen sellaisen muun unionin ulkopuolella toteutettavan toiminnan kanssa, joka saa tukea unionin ulkoisen rahoituksen välineistä. Tällaisten toimien toteuttamisessa olisi etenkin pyrittävä noudattamaan täysin johdonmukaisesti unionin ulkoisen politiikan periaatteita ja yleistavoitteita, kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatetta ja strategiseen ohjelmasuunnitteluun liittyviä kyseistä maata tai aluetta koskevia asiakirjoja sekä unionin kansainvälisiä sitoumuksia. Ulkoisen ulottuvuuden osalta rahaston olisi keskityttävä tukemaan muita kuin kehitystä tukevia toimia, jotka palvelevat unionin sisäisten politiikkojen etua ja oltava johdonmukaisia unionissa toteutettujen toimien kanssa. Rahastosta olisi myönnettävä kohdennettua tukea kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön tehostamiseen ja muuttoliikkeen hallinnan keskeisten näkökohtien vahvistamiseen sellaisilla alueilla, joilla on merkitystä unionin muuttoliikepolitiikan kannalta.

(35)

Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Tämän asetuksen perusteella myönnettävällä rahoitustuella olisi etenkin edistettävä kansallisten ja unionin tason valmiuksien lujittamista turvapaikka- ja muuttoliikeasioissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 80 artiklan mukaisesti.

(36)

Tehdessään tunnetuksi rahastosta tuettuja toimia unionin rahoituksen saajien olisi annettava tiedot kohdeyleisön kielellä tai kielillä. Unionin rahoituksen näkyvyyden varmistamiseksi kyseisen rahoituksen saajien olisi toimesta tiedottaessaan mainittava rahoituksen alkuperä. Tätä varten vastaanottajien olisi varmistettava, että kaikessa tiedotusvälineissä ja suurelle yleisölle näkyvässä viestinnässä näytetään unionin tunnus ja mainitaan nimenomaisesti unionin rahoitustuki.

(37)	Komission olisi voitava käyttää rahastosta myönnettäviä taloudellisia resursseja edistääkseen parhaita käytäntöjä ja tietojen vaihtoa rahaston täytäntöönpanon osalta.

(38)

Komission olisi julkaistava tiedot suoraan tai välillisesti hallinnoidusta temaattisesta välineestä myönnetystä tuesta oikea-aikaisesti ja päivitettävä tällaisia tietoja tarvittaessa. Tiedot olisi voitava luokitella erityistavoitteen, tuensaajan nimen, määrän, josta on tehty oikeudellinen sitoumus, sekä toimenpiteen luonteen ja tarkoituksen perusteella.

(39)

Jäsenvaltion voidaan katsoa jättäneen noudattamatta asiaankuuluvaa unionin säännöstöä, myös rahaston mukaisen operatiivisen tuen käytön osalta, jos jäsenvaltio ei ole täyttänyt perussopimusten mukaisia velvoitteitaan turvapaikka-asioiden ja palauttamisten osalta, jos on olemassa selvä vaara, että kyseinen jäsenvaltio loukkaa vakavasti unionin arvoja turvapaikka-asioita ja palauttamista koskevaa säännöstöä täytäntöön pannessaan tai jos neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1053/2013 (15) säädetyn Schengenin arviointi- ja valvontamekanismin puitteissa laaditussa arviointikertomuksessa on havaittu puutteita tältä osin.

(40)

Rahastossa olisi varmistettava, että resurssit jakautuvat tavalla, joka on oikeudenmukainen ja avoin siten, että saavutetaan tässä asetuksessa vahvistetut tavoitteet. Avoimuutta koskevien vaatimusten täyttämiseksi komission olisi julkaistava temaattisen välineen vuotuisia ja monivuotisia työohjelmia koskevat tiedot. Kunkin jäsenvaltion olisi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 (16) mukaisesti varmistettava, että kuuden kuukauden kuluttua ohjelmansa hyväksymisestä käytettävissä on verkkosivusto, jolla on sen ohjelmaa koskevaa tietoa, joka kattaa ohjelman tavoitteet, toimet, saatavilla olevat rahoitusmahdollisuudet ja tulokset.

(41)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava jäsenvaltioiden ohjelmiin osoitettavat alkuperäiset määrät, jotka muodostuvat liitteessä I vahvistetusta kiinteästä määrästä ja kyseisessä liitteessä vahvistettujen kriteereiden perusteella lasketusta määrästä ja joissa otetaan huomioon eri jäsenvaltioiden kokemat tarpeet ja paine turvapaikka-asioiden, muuttoliikkeen, kotouttamisen sekä palauttamisen osalta. Kun otetaan huomioon niiden jäsenvaltioiden erityistarpeet, joiden turvapaikkahakemusten määrä henkeä kohti oli suurin vuosina 2018 ja 2019, on aiheellista korottaa kiinteitä määriä Kyproksen, Maltan ja Kreikan osalta.

(42)

Jäsenvaltioiden ohjelmiin osoitettujen alkuperäisten määrien olisi muodostettava perusta jäsenvaltioiden pitkän aikavälin investoinneille. Jotta otettaisiin huomioon muuttovirroissa tapahtuvat muutokset ja vastattaisiin tarpeisiin, jotka koskevat turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien hallintaa sekä laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista, ja jotta kehitettäisiin laillista muuttoliikettä ja torjuttaisiin laitonta muuttoliikettä tehokkaan, turvallisen ja ihmisarvoisen paluun avulla, jäsenvaltioille olisi osoitettava ohjelmakauden puolivälissä lisämäärä ottaen huomioon objektiiviset kriteerit. Kyseisen määrän olisi perustuttava tilastotietoihin liitteen I mukaisesti, jotta jäsenvaltioiden lähtötilanteen muutokset voidaan ottaa huomioon.

(43)

Jäsenvaltioiden olisi rahaston toimintapoliittisen tavoitteen edistämiseksi varmistettava, että niiden ohjelmiin sisältyy rahaston erityistavoitteisiin kohdistuvia toimia, että valitut painopisteet ovat liitteessä II vahvistettujen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisia ja että määrärahojen kohdentamisella eri tavoitteisiin varmistetaan yleisten toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi periaatteessa varmistettava vähimmäisrahoitus Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän vahvistamiseen ja kehittämiseen, jäsenvaltioihin suuntautuvan laillisen muuttoliikkeen vahvistamiseen ja kehittämiseen niiden taloudellisten ja sosiaalisten tarpeiden mukaisesti sekä kolmansien maiden kansalaisten tehokkaan kotouttamisen ja sosiaalisen osallistamisen edistämiseen.

(44)

Koska muuttoliikkeeseen liittyvät haasteet muuttuvat jatkuvasti, rahoituksen jakaminen on tarpeen mukauttaa muuttovirroissa tapahtuviin muutoksiin. Jotta voidaan vastata kiireellisiin tarpeisiin ja politiikassa ja unionin painopisteissä tapahtuviin muutoksiin sekä kohdentaa rahoitusta toimiin, joilla on suurta lisäarvoa unionin kannalta, osa rahoituksesta olisi jaettava säännöllisin väliajoin temaattisesta välineestä erityistoimiin, unionin toimiin, paikallis- ja alueviranomaisten toimiin, hätäapuun, uudelleensijoittamiseen ja humanitaariseen pääsyyn sekä lisätukena jäsenvaltioille, jotka osallistuvat yhteisvastuu- ja vastuunjakotoimiin. Temaattinen väline tarjoaa joustavuutta rahaston hallinnoinnissa ja voitaisiin panna täytäntöön myös jäsenvaltioiden ohjelmien kautta.

(45)	Jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään osa ohjelmaan myönnetyistä määrärahoistaan liitteessä IV lueteltujen toimien rahoittamiseen myöntämällä niille suurempi unionin rahoitusosuus.

(46)

Osa käytettävissä olevista rahaston varoista voitaisiin alkuperäisen määrän lisäksi kohdentaa sellaisiin jäsenvaltioiden ohjelmiin, joilla toteutetaan erityistoimia. Kyseiset erityistoimet olisi määriteltävä unionin tasolla ja niiden olisi liityttävä toimiin, jotka edellyttävät yhteistyötä, tai toimiin, jotka ovat tarpeen sellaisen unionissa tapahtuneen kehityksen huomioon ottamiseksi, jonka vuoksi yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle on myönnettävä lisärahoitusta.

(47)

Rahastosta olisi myönnettävä tukea rahaston erityistavoitteisiin liittyvien operatiivisten kustannusten kattamiseen, jotta jäsenvaltiot voivat pitää yllä valmiuksiaan sellaisten tehtävien ja palvelujen suorittamiseksi, jotka muodostavat koko unionin hyväksi suoritettavan julkisen palvelun. Tällaiseen tukeen olisi kuuluttava rahaston tavoitteisiin liittyvien erityisten kustannusten täysi korvaaminen, ja sen olisi kuuluttava erottamattomana osana jäsenvaltioiden ohjelmiin.

(48)

Jotta rahaston toimintapoliittisen tavoitteen täytäntöönpanoa voidaan täydentää kansallisella tasolla jäsenvaltioiden ohjelmien kautta, rahastosta olisi myös tuettava unionin tason toimia. Tällaisilla toimilla olisi edistettävä yleisiä strategisia tavoitteita rahaston toiminta-alan puitteissa, ja niiden olisi liityttävä politiikan analysointiin ja innovointiin, kansainväliseen keskinäiseen oppimiseen ja kumppanuuksiin sekä uusien aloitteiden ja toimien testaamiseen kaikkialla unionissa.

(49)

Jotta voidaan vahvistaa unionin valmiutta vastata välittömästi poikkeuksellisiin muuttoliiketilanteisiin yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, joihin saapuu suuria tai suhteettomia määriä kolmansien maiden kansalaisia, mistä aiheutuu jäsenvaltioiden vastaanotto- ja säilöönottovalmiuksiin sekä niiden turvapaikka- ja muuttoliikkeen hallintajärjestelmiin ja -menettelyihin kohdistuvia huomattavia kiireellisiä vaatimuksia, tai vastata välittömästi poikkeuksellisiin muuttoliiketilanteisiin kolmansissa maissa poliittisten tapahtumien tai konfliktien vuoksi, olisi oltava mahdollista myöntää hätäapua tässä asetuksessa säädetyn kehyksen mukaisesti.

(50)	Tällä asetuksella olisi varmistettava neuvoston päätöksellä 2008/381/EY (17) perustetun Euroopan muuttoliikeverkoston toiminnan jatkuminen ja annettava rahoitustukea sen tavoitteiden ja tehtävien mukaisesti.

(51)

Rahaston toimintapoliittisia tavoitteita käsitellään myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (18) perustettuun InvestEU-ohjelman politiikanaloihin kuuluvilla rahoitusvälineillä ja talousarviotakuilla. Taloudellista tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eivätkä toimet saisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi saatava aikaan selvä unionin tason lisäarvo.

(52)

Rahoitusta yhdistävät toimet ovat unionin talousarviosta tuettavia vapaaehtoisia toimia, jotka yhdistävät unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, unionin talousarviosta rahoitettavia takaisin maksettavia tukimuotoja tai molempia sekä edistämis- tai kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten rahoittamia takaisin maksettavia tukimuotoja sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamaa tukea.

(53)

Tässä asetuksessa vahvistetaan rahaston koko voimassaolon ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (19) 18 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(54)

Rahastoon sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (20), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(55)	Yhteistyössä hallinnoitavien toimien täytäntöönpanon osalta rahaston olisi oltava osa johdonmukaista kehystä, joka koostuu tästä asetuksesta, varainhoitoasetuksesta ja asetuksesta (EU) 2021/1060.

(56)

Asetuksella (EU) 2021/1060 luodaan puitteet EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston, Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, sisäisen turvallisuuden rahaston ja ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (osana yhdennettyä rajaturvallisuuden rahastoa) toiminnalle ja vahvistetaan erityisesti yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallintaa ja valvontaa koskevat säännöt. Lisäksi tässä asetuksessa on tarpeen määrittää rahaston tavoitteet ja vahvistaa niitä toimia koskevat erityissäännökset, joita voidaan rahoittaa rahastosta.

(57)

Rahaston ennakkomaksujärjestelmästä säädetään asetuksessa (EU) 2021/1060, ja tässä asetuksessa vahvistetaan erityinen ennakkomaksuosuus. Jotta voidaan varmistaa, että hätätilanteisiin voidaan reagoida nopeasti, on lisäksi aiheellista vahvistaa erityinen ennakkomaksuosuus hätäapua varten. Ennakkomaksujärjestelmällä olisi varmistettava, että jäsenvaltioilla on varat, jotka ne tarvitsevat myöntääkseen tukea tuensaajille ohjelmiensa täytäntöönpanon aloittamisesta alkaen.

(58)

Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja noudattamatta jättämisen riski. Kyseistä valintaa tehtäessä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä.

(59)

Jotta yhden tarkastuksen periaatetta voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, on aiheellista vahvistaa sellaisten hankkeiden valvontaa ja tarkastuksia koskevat erityissäännöt, joissa tuensaajia ovat kansainväliset järjestöt, joiden sisäisen valvonnan järjestelmät ovat saaneet komissiolta myönteisen arvion. Tällaisten hankkeiden osalta hallintoviranomaisilla olisi oltava mahdollisuus rajoittaa tekemiään hallinnon tarkastuksia edellyttäen, että tuensaaja toimittaa oikea-aikaisesti kaikki tarvittavat tiedot hankkeen edistymisestä ja menojen tukikelpoisuudesta. Lisäksi silloin, kun tällaisen kansainvälisen järjestön toteuttama hanke on osa tarkastettavaa otosta, tarkastusviranomaisen olisi voitava suorittaa työnsä International Standard on Related Services (ISRS) 4400 -standardin (Toimeksiannot taloudelliseen informaatioon kohdistuvien erikseen sovittujen toimenpiteiden suorittamisesta) periaatteiden mukaisesti.

(60)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (21) ja neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (22), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (23) ja (EU) 2017/1939 (24) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja.

Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (25) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä täysipainoista yhteistyötä ja annettava kaikki tarvittava tuki unionin toimielimille, virastoille ja elimille unionin taloudellisten etujen suojelemiseksi.

(61)	Kolmannen maan, joka on tehnyt unionin kanssa sopimuksen perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai kyseisessä kolmannessa maassa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, olisi voitava osallistua rahastoon, jos tietyt edellytykset täyttyvät.

(62)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan erityisesti menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(63)

Merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU (26) nojalla saada rahoitusta rahaston sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(64)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklan nojalla ja neuvoston 12 päivänä huhtikuuta 2018 antamissaan päätelmissä hyväksymän 24 päivänä lokakuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” mukaisesti asiaankuuluvien jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden kansallisissa strategioissa ja ohjelmissa puututaan syrjäisimpien alueiden kohtaamiin muuttoliikkeen hallintaan liittyviin erityisiin haasteisiin. Rahastosta olisi tuettava kyseisiä jäsenvaltioita tarvittavilla resursseilla, jotta kyseiset alueet voivat hallita muuttoliikettä kestävällä tavalla ja käsitellä mahdollisia painetilanteita.

(65)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (27) 22 ja 23 kohdan nojalla rahastoa olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan rahaston käytännön vaikutuksia. Rahaston saavutusten arvioimiseksi olisi määriteltävä rahaston kuhunkin erityistavoitteeseen liittyvät indikaattorit ja tavoitteet. Kyseisiin indikaattoreihin olisi kuuluttava laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita.

(66)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi indikaattoreiden ja tilinpäätösraportoinnin avulla seurattava rahaston täytäntöönpanoa asetuksen (EU) 2021/1060 ja tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi vuodesta 2023 alkaen toimitettava komissiolle viimeisimmän tilivuoden kattavat vuotuiset tuloksellisuuskertomukset. Kyseisten kertomusten olisi sisällettävä tiedot jäsenvaltioiden ohjelmien toteuttamisessa saavutetusta edistymisestä. Jäsenvaltioiden olisi myös toimitettava komissiolle tiivistelmät kyseisistä kertomuksista. Komission olisi käännettävä kyseiset tiivistelmät kaikille unionin virallisille kielille ja asetettava ne julkisesti saataville verkkosivustollaan yhdessä asetuksessa (EU) 2021/1060 tarkoitetuille jäsenvaltioiden verkkosivustoille johtavien linkkien kanssa.

(67)

Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen (28) täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteita koskevan sitoumuksen mukaisesti, tämän asetuksen mukaisilla toimilla olisi edistettävä tavoitteita, joiden mukaan 30 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen kaikista menoista käytetään ilmastotavoitteiden valtavirtaistamiseen ja 7,5 prosenttia talousarviosta käytetään luonnon monimuotoisuuteen liittyviin menoihin vuonna 2024 sekä vastaavasti 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027 ottaen samalla huomioon ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden nykyiset päällekkäisyydet. Rahastosta olisi tuettava toimia, jotka ovat unionin ilmasto- ja ympäristönormien ja -prioriteettien mukaisia eivätkä aiheuta merkittävää haittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (29) 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille.

(68)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 514/2014 (30) ja kaikkia muita ohjelmakautta 2014–2020 koskevia säädöksiä olisi edelleen sovellettava sellaisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, joita tuetaan rahastosta ohjelmakaudella 2014–2020. Koska asetuksen (EU) N:o 514/2014 täytäntöönpanokausi on päällekkäinen tämän asetuksen kattaman ohjelmakauden kanssa ja jotta voitaisiin varmistaa tiettyjen kyseisellä asetuksella hyväksyttyjen hankkeiden toteutuksen jatkuvuus, olisi vahvistettava säännökset hankkeiden vaiheistamisesta. Hankkeen kukin yksittäinen vaihe olisi toteutettava sen ohjelmakauden sääntöjen mukaisesti, jolta se saa rahoituksensa.

(69)

Tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteen III mukaista tukikelpoisten toimien luetteloa, liitteen IV mukaista luetteloa toimista, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia, liitteen VII mukaista operatiivista tukea sekä seuranta- ja arviointikehyksen kehittämistä edelleen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(70)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (31) mukaisesti. Tarkastelumenettelyä olisi käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymisen osalta, joissa säädetään kaikkia jäsenvaltioita koskevat velvollisuudet, erityisesti velvollisuudet, jotka koskevat tietojen toimittamista komissiolle, ja neuvoa-antavaa menettelyä olisi käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymisen osalta, jotka liittyvät yksityiskohtaisiin järjestelyihin tietojen toimittamiseksi komissiolle suunnittelun ja raportoinnin puitteissa, kun otetaan huomioon niiden puhtaasti tekninen luonne. Komission olisi hyväksyttävä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, jotka liittyvät tässä asetuksessa säädetyn hätäavun antamista koskevien päätösten hyväksymiseen, kun tämä on tarpeen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät tällaisen avun luonteeseen ja tarkoitukseen.

(71)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(72)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(73)	Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(74)

Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneisiin kustannuksiin ei kuitenkaan voida myöntää unionin rahoitusta, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Jotta vältettäisiin unionin tuen keskeytyminen, joka voisi vahingoittaa unionin etuja, tämän asetuksen nojalla tuetuista suoraan hallinnoiduista ja jo aloitetuista toimista aiheutuneisiin kustannuksiin olisi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen alkuun ajoittuvan rajoitetun määräajan puitteissa voitava myöntää unionin rahoitusta 1 päivästä tammikuuta 2021, vaikka kyseiset kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen tai tukipyynnön jättämistä.

(75)	On asianmukaista yhdenmukaistaa tämän asetuksen soveltamiskausi vastaamaan neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (32) soveltamiskautta.

(76)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen tarjonnassa asiaankuuluvalla toimintapolitiikan alalla ja jotta toteutus voidaan käynnistää vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen alusta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2021,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, jäljempänä ’rahasto’, 1 päivänä tammikuuta 2021 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2027 päättyvälle kaudelle.

Tässä asetuksessa vahvistetaan rahaston tavoitteet, talousarvio 1 päivänä tammikuuta 2021 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2027 päättyvälle kaudelle, unionin rahoituksen muodot ja tällaisen rahoituksen myöntämistä koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)	’kansainvälistä suojelua hakevalla henkilöllä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU (33) 2 artiklan c alakohdassa määriteltyä hakijaa;

2)	’kansainvälistä suojelua saavalla henkilöllä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU (34) 2 artiklan b alakohdassa määriteltyä kansainvälistä suojelua saavaa henkilöä;

3)	’rahoitusta yhdistävällä toimella’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, mukaan lukien toimet, jotka toteutetaan varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitetuilla rahoitusta yhdistävillä välineillä;

4)	’perheenjäsenellä’ rahastosta tuettavaa toimintapolitiikan alaa koskevassa unionin oikeudessa perheenjäseneksi määriteltyä kolmannen maan kansalaista;

’humanitaarisella maahanpääsyllä’ pääsyn myöntämistä jäsenvaltioiden alueelle kolmansien maiden kansalaisille tai kansalaisuudettomille henkilöille, joille myönnetään kansainvälistä suojelua tai humanitaarinen asema sellaisen kansallisen oikeuden nojalla, jonka mukaiset oikeudet ja velvoitteet vastaavat direktiivin 2011/95/EU 20–34 artiklan mukaisia toissijaista suojelua saavien henkilöiden oikeuksia ja velvoitteita, sen jälkeen, kun heidät on jäsenvaltion pyynnöstä siirretty Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO), Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun tai muun asiaankuuluvan kansainvälisen elimen ohjauksen johdosta kolmannesta maasta, johon he ovat joutuneet siirtymään;

6)	’operatiivisella tuella’ sitä osaa jäsenvaltion määrärahoista, joka voidaan käyttää tukemaan viranomaisia, jotka vastaavat sellaisten tehtävien suorittamisesta ja palvelujen tarjoamisesta, jotka muodostavat unionin hyväksi suoritettavan julkisen palvelun;

7)	’maastapoistamisella’ direktiivin 2008/115/EY 3 artiklan 5 alakohdassa määriteltyä maastapoistamista;

’uudelleensijoittamisella’ pääsyn myöntämistä jäsenvaltioiden alueelle sellaisille kolmansien maiden kansalaisille tai kansalaisuudettomille henkilöille, joille myönnetään kansainvälistä suojelua ja joiden tilanteeseen on olemassa pysyvä ratkaisu unionin ja kansallisen oikeuden mukaisesti, sen jälkeen kun heidät on siirretty Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjauksen johdosta kolmannesta maasta, johon he ovat joutuneet siirtymään;

9)	’palauttamisella’ direktiivin 2008/115/EY 3 artiklan 3 alakohdassa määriteltyä palauttamista;

10)	’erityistoimilla’ rahaston tavoitteiden mukaisia kansainvälisiä tai kansallisia hankkeita, jotka tuovat unionin tason lisäarvoa ja joiden osalta yksi, useampi tai kaikki jäsenvaltiot voivat saada lisärahoitusta ohjelmiinsa;

11)	’kolmannen maan kansalaisella’ henkilöä, mukaan lukien kansalaisuudeton henkilö ja henkilö, jonka kansalaisuus on määrittelemätön, joka ei ole Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin kansalainen;

12)	’ilman huoltajaa olevalla alaikäisellä’ direktiivin 2011/95/EU 2 artiklan l alakohdassa määriteltyä ilman huoltajaa olevaa alaikäistä;

13)	’unionin toimilla’ rahaston tavoitteiden mukaisesti toteutettavia kansainvälisiä hankkeita tai unionin etujen kannalta erityisen tärkeitä hankkeita;

14)	’haavoittuvassa asemassa olevalla henkilöllä’ rahastosta tuettavaa toimintapolitiikan alaa koskevassa unionin oikeudessa määriteltyä haavoittuvassa asemassa olevaa henkilöä.

3 artikla

Rahaston tavoitteet

1. Rahaston toimintapoliittisena tavoitteena on edistää muuttovirtojen tehokasta hallintaa sekä yhteisen turvapaikkapolitiikan ja yhteisen maahanmuuttopolitiikan täytäntöönpanoa, lujittamista ja kehittämistä asiaankuuluvan unionin säännöstön mukaisesti ja noudattaen kaikilta osin unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisiä velvoitteita, jotka johtuvat kansainvälisistä sopimuksista, joiden osapuolia ne ovat.

2. Edellä 1 kohdassa vahvistetun toimintapoliittisen tavoitteen puitteissa rahastolla edistetään seuraavia erityistavoitteita:

a)	vahvistetaan ja kehitetään Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän kaikkia näkökohtia, myös sen ulkoista ulottuvuutta;

b)	vahvistetaan ja kehitetään jäsenvaltioihin suuntautuvaa laillista muuttoliikettä niiden taloudellisten ja sosiaalisten tarpeiden mukaisesti ja edistetään kolmansien maiden kansalaisten tehokasta kotouttamista ja sosiaalista osallistamista;

c)	osallistutaan laittoman muuttoliikkeen torjuntaan, tehostetaan tehokasta, turvallista ja ihmisarvoista palauttamista ja takaisinottoa sekä edistetään alkuvaiheessa tapahtuvaa uudelleenkotouttamista kolmansissa maissa;

d)	parannetaan jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta ja oikeudenmukaista vastuunjakoa erityisesti niitä jäsenvaltioita kohtaan, joihin muutto- ja turvapaikkahaasteet kohdistuvat voimakkaimmin, myös käytännön yhteistyön kautta.

3. Edellä 2 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden puitteissa rahasto pannaan täytäntöön toteuttamalla liitteessä II luetellut toimenpiteet.

4 artikla

Kumppanuus

Rahaston yhteydessä kumppanuuksiin on asetuksen (EU) 2021/1060 8 artiklan 1 kohdan nojalla otettava mukaan alue-, paikallis- ja kaupunkiviranomaisia ja muita viranomaisia tai tällaisia viranomaisia edustavia yhdistyksiä, asiaankuuluvia kansainvälisiä järjestöjä, kansalaisjärjestöjä, kuten pakolaisjärjestöjä ja maahanmuuttajajärjestöjä, sekä kansallisia ihmisoikeusinstituutioita ja tasa-arvoelimiä sekä talouden toimijoita ja työmarkkinaosapuolia.

5 artikla

Tuen soveltamisala

1. Rahastosta tuetaan sen tavoitteiden puitteissa ja liitteessä II lueteltujen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti erityisesti liitteessä III lueteltuja toimia.

Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 37 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitteessä III olevaa toimien luetteloa uusien toimien lisäämiseksi siihen.

2. Rahastosta voidaan sen tavoitteiden saavuttamiseksi tukea unionin painopisteiden mukaisesti liitteessä III tarkoitettuja ja tarvittaessa kolmansiin maihin liittyviä toimia 7 ja 24 artiklan mukaisesti.

3. Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat omien vastuualueidensa mukaisesti yhdessä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa kolmansissa maissa toteutettavien ja niihin liittyvien toimien koordinoinnin asiaankuuluvien unionin politiikkojen, strategioiden ja välineiden kanssa. Ne varmistavat erityisesti, että kolmansissa maissa toteutettavat ja niihin liittyvät toimet

a)	toteutetaan siten, että niissä hyödynnetään synergiaa ja noudatetaan johdonmukaisuutta muiden unionin ulkopuolella toteutettavien, muiden unionin välineiden kautta tuettavien toimien kanssa;

b)	noudattavat unionin ulkoista politiikkaa ja kehityspoliittisen johdonmukaisuuden periaatetta ja ovat johdonmukaisia kyseisen alueen tai maan strategista ohjelmasuunnittelua koskevien asiakirjojen kanssa;

c)	keskittyvät muihin kuin kehitystä tukeviin toimenpiteisiin, ja

d)	palvelevat unionin sisäisen politiikan etuja ja ovat johdonmukaisia unionissa toteutettavien toimien kanssa.

4. Rahaston tavoitteena on tukea toimia, jotka kohdistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 78 ja 79 artiklan soveltamisalaan kuuluvaan yhteen tai useampaan kohderyhmään.

6 artikla

Sukupuolten tasa-arvo ja syrjimättömyys

1. Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, että sukupuolinäkökulma integroidaan kaikkiin toimiin ja että sukupuolten tasa-arvo ja sen valtavirtaistaminen otetaan huomioon ja niitä edistetään rahastosta tuettavien ohjelmien ja hankkeiden valmistelun, täytäntöönpanon, seurannan, raportoinnin ja arvioinnin kaikissa vaiheissa.

2. Jäsenvaltiot ja komissio toteuttavat asianmukaisia toimia estääkseen kaikenlaisen, Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 21 artiklassa kielletyn syrjinnän rahastosta tuettavien ohjelmien ja hankkeiden valmistelun, täytäntöönpanon, seurannan, raportoinnin ja arvioinnin aikana.

7 artikla

Rahastoon osallistuvat kolmannet maat

1. Rahasto on avoin 2 kohdassa luetellut perusteet täyttäville kolmansille maille kyseisen kolmannen maan osallistumisesta rahastoon tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

2. Jotta kolmas maa voisi osallistua rahastoon 1 kohdan mukaisesti, sen on täytynyt tehdä unionin kanssa sopimus perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai kyseisessä kolmannessa maassa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio.

3. Erityiseen sopimukseen, joka tehdään kolmannen maan osallistumisesta rahastoon, sovelletaan seuraavia vähimmäisvaatimuksia:

a)	se mahdollistaa yhteistyön, jota tehdään jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten, elinten ja laitosten kanssa turvapaikka-asioiden, muuttoliikkeen ja palauttamisen osalta yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteiden hengessä;

b)	se perustuu rahaston koko voimassaolon ajan palauttamiskiellon, demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteisiin;

c)	sillä varmistetaan asianmukainen tasapaino rahastoon osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

d)	siinä vahvistetaan rahastoon osallistumisen edellytykset, mukaan lukien rahastoon maksettavien rahoitusosuuksien ja sen hallintokustannusten laskentatapa;

e)	sillä ei siirretä kolmannelle maalle päätösvaltaa rahaston osalta;

f)	sillä taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan;

g)	siinä määrätään, että kolmas maa myöntää toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet 8 artiklan mukaisesti.

Ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitettuja rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

8 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu rahastoon kansainvälisen sopimuksen nojalla tehdyn päätöksen tai jonkin muun oikeudellisen välineen perusteella, kolmannen maan on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. OLAFin osalta tällaisiin oikeuksiin kuuluu asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 säädetty oikeus tehdä tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset.

II LUKU

RAHOITUS- JA TÄYTÄNTÖÖNPANOKEHYS

1 JAKSO

Yhteiset säännökset

9 artikla

Yleiset periaatteet

1. Rahastosta myönnettävän tuen on täydennettävä kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia ja pyrittävä tuomaan unionin tason lisäarvoa rahaston tavoitteiden saavuttamiseen.

2. Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että jäsenvaltioiden rahastosta myöntämä tuki on johdonmukaista unionin asiaankuuluvien toimien, politiikkojen ja painopisteiden kanssa ja että se täydentää muista unionin rahoitusvälineistä myönnettävää tukea, erityisesti ulkoisia välineitä, Euroopan sosiaalirahasto plussaa (ESR+) ja Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR).

3. Rahastoa hallinnoidaan suoraan, yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tai välillisesti varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti.

10 artikla

Talousarvio

1. Rahoituspuitteet rahaston toteuttamiseksi 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisellä kaudella ovat 9 882 000 000 euroa käypinä hintoina.

2. Määrärahat käytetään seuraavasti:

a)	jäsenvaltioiden ohjelmiin kohdennetaan 6 270 000 000 euroa;

b)	11 artiklassa tarkoitettuun temaattiseen välineeseen osoitetaan 3 612 000 000 euroa.

3. Enintään 0,42 prosenttia määrärahoista osoitetaan asetuksen (EU) 2021/1060 35 artiklassa tarkoitettuun komission aloitteesta annettavaan tekniseen tukeen.

4. Asetuksen (EU) 2021/1060 26 artiklan mukaisesti kyseisen asetuksen minkä tahansa yhteistyössä hallinnoitavan rahaston jäsenvaltiolle osoitetuista alkuperäisistä määrärahoista voidaan jäsenvaltioiden pyynnöstä siirtää rahastoon enintään 5 prosenttia suoran tai välillisen hallinnoinnin puitteissa. Komissio käyttää kyseisiä varoja suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti kyseisen alakohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

11 artikla

Temaattisen välineen toteuttamista koskevat yleiset säännökset

1. Edellä 10 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu määrä kohdennetaan joustavasti temaattisesta välineestä käyttäen yhteistyöhön perustuvaa, suoraa tai välillistä hallinnointia työohjelmissa esitetyn mukaisesti. Koska rahasto on luonteeltaan sisäinen, temaattisen välineen on palveltava ensisijaisesti unionin sisäistä politiikkaa 3 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden mukaisesti.

Temaattisesta välineestä saatava rahoitus käytetään sen seuraaviin osiin:

a)	erityistoimet;

b)	unionin toimet;

c)	31 artiklassa tarkoitettu hätäapu;

d)	uudelleensijoittaminen ja humanitaarinen maahanpääsy;

e)	20 artiklassa tarkoitettu kansainvälistä suojelua hakevien tai kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirtoja varten jäsenvaltioille yhteisvastuutoimien osana myönnettävä tuki, ja

f)	26 artiklassa tarkoitettu Euroopan muuttoliikeverkosto.

Asetuksen (EU) 2021/1060 35 artiklassa tarkoitetun komission aloitteesta annettavan teknisen tuen on myös saatava tukea tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta määrästä.

2. Temaattisesta välineestä saatava rahoitus osoitetaan painopisteisiin, joilla on suuri unionin tason lisäarvo, tai se käytetään kiireellisiin tarpeisiin liitteessä II esitettyjen sovittujen unionin painopisteiden mukaisesti.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla rahoituksella, lukuun ottamatta hätäapuun 31 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdan mukaisesti käytettävää rahoitusta, tuetaan ainoastaan liitteessä III lueteltuja toimia, muun muassa 19 artiklan mukaista uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä osana unionin muuttoliikepolitiikan ulkoista ulottuvuutta.

3. Komissio tekee yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja asiaankuuluvien verkostojen kanssa erityisesti rahastosta rahoitettavia unionin toimia koskevien työohjelmien valmistelemiseksi ja arvioimiseksi.

4. Vähintään 20 prosenttia temaattisen välineen alkuperäisistä määrärahoista kohdennetaan 3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen.

5. Kun temaattisesta välineestä myönnetään jäsenvaltioille suoraan tai välillisesti hallinnoitavaa rahoitusta, komissio varmistaa, ettei sellaisia hankkeita valita, joista komissio on antanut perustellun lausunnon sellaisten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklassa tarkoitettujen rikkomusmenettelyjen johdosta, jotka kyseenalaistavat menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai kyseisten hankkeiden toteuttamisen.

6. Kun temaattisesta välineestä myönnetään yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavaa rahoitusta, asianomaisen jäsenvaltion on asetuksen (EU) 2021/1060 23 artiklan ja 24 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi varmistettava ja komissio arvioi, ettei komissio ole antanut suunnitelluista toimista perusteltua lausuntoa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomusmenettelystä, joka kyseenalaistaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai toimien toteuttamisen.

7. Komissio vahvistaa kokonaismäärän, joka on annettava käyttöön temaattiseen välineeseen unionin talousarvion vuotuisista määrärahoista.

8. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetut rahoituspäätökset temaattisen välineen osalta ja määrittää tuettavat tavoitteet ja toimet sekä määrät kullekin tämän artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetulle osalle. Rahoituspäätöksissä esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä. Rahoituspäätökset voivat olla yksi- tai monivuotisia, ja ne voivat kattaa temaattisen välineen yhden tai useamman tämän artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun osan. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 38 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

9. Temaattisesta välineestä tuetaan etenkin liitteessä II olevan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetun täytäntöönpanotoimenpiteen soveltamisalaan kuuluvia toimia, joita kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset tai kansalaisjärjestöt toteuttavat. Tältä osin vähintään 5 prosenttia temaattisen välineen alkuperäisistä määrärahoista on kohdennettava paikallisten ja alueellisten viranomaisten toteuttamien kotouttamistoimenpiteiden täytäntöönpanoon.

10. Komissio varmistaa, että määrärahat jaetaan oikeudenmukaisesti ja avoimella tavalla 3 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden kesken. Komissio raportoi temaattisen välineen käytöstä ja jakautumisesta tämän artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen osien kesken, myös kolmansissa maissa toteutettaviin tai niihin liittyviin toimiin unionin toimien puitteissa myönnettävästä tuesta.

11. Kun 8 kohdassa tarkoitettu rahoituspäätös on hyväksytty, komissio voi vastaavasti muuttaa jäsenvaltioiden ohjelmia.

2 JAKSO

Tuki ja täytäntöönpano yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin kautta

12 artikla

Soveltamisala

1. Tätä jaksoa sovelletaan 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun määrään ja lisävaroihin, joita hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, 11 artiklassa tarkoitetun temaattisen välineen osalta tehdyn rahoituspäätöksen mukaisesti.

2. Tämän jakson mukaista tukea hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksen 63 artiklan ja asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisesti.

13 artikla

Talousarviomäärärahat

1. Edellä 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu määrä kohdennetaan jäsenvaltioiden ohjelmiin alustavasti seuraavasti:

a)	5 225 000 000 euroa liitteen I mukaisesti;

b)	1 045 000 000 euroa jäsenvaltioiden ohjelmiin kohdennettavien määrärahojen muuttamista varten 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2. Jos tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua määrää ei kohdenneta täysimääräisesti, jäljellä oleva määrä voidaan lisätä 10 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun määrään.

14 artikla

Ennakkomaksut

1. Rahaston ennakkomaksut maksetaan asetuksen (EU) 2021/1060 90 artiklan 4 kohdan mukaisesti vuotuisina erinä ennen kunkin vuoden heinäkuun 1 päivää edellyttäen, että käytettävissä on riittävästi varoja, seuraavasti:

a)	2021: 4 %;

b)	2022: 3 %;

c)	2023: 5 %;

d)	2024: 5 %;

e)	2025: 5 %;

f)	2026: 5 %.

2. Jos jäsenvaltion ohjelma hyväksytään 1 päivän heinäkuuta 2021 jälkeen, aiemmat erät maksetaan ohjelman hyväksymisvuonna.

15 artikla

Yhteisrahoitusosuudet

1. Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus hankkeen kaikista tukikelpoisista menoista on enintään 75 prosenttia.

2. Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 90 prosenttiin erityistoimien puitteissa toteutettavien hankkeiden kaikista tukikelpoisista menoista.

3. Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 90 prosenttiin liitteessä IV lueteltujen toimien kaikista tukikelpoisista menoista.

4. Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 100 prosenttiin operatiivisen tuen kaikista tukikelpoisista menoista.

5. Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuutta voidaan korottaa 100 prosenttiin 31 artiklassa tarkoitetun hätäavun kaikista tukikelpoisista menoista.

6. Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuutta voidaan jäsenvaltioiden aloitteesta korottaa 100 prosenttiin kaikista asetuksen (EU) 2021/1060 36 artiklan 5 kohdan b alakohdan vi alakohdassa vahvistetuissa rajoissa annettavan teknisen avun tukikelpoisista menoista.

7. Jäsenvaltion ohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä vahvistetaan yhteisrahoitusosuus ja rahastosta annettavan tuen enimmäismäärä 1–6 kohdassa tarkoitettujen rahoitusosuuksien kattamien toimityyppien osalta.

8. Jäsenvaltion ohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä vahvistetaan kunkin toimityypin osalta, sovelletaanko yhteisrahoitusosuutta

a)	kokonaismäärään, mukaan luettuina julkiset ja yksityiset rahoitusosuudet, vai

b)	ainoastaan julkiseen rahoitusosuuteen.

16 artikla

Jäsenvaltioiden ohjelmat

1. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen ohjelmassa olevat painopisteet ovat yhdenmukaisia turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnan alan unionin painopisteiden ja haasteiden kanssa ja että niillä vastataan näihin painopisteisiin ja haasteisiin, että ne ovat täysin asiaankuuluvan unionin säännöstön ja sovittujen unionin painopisteiden mukaisia ja noudattavat kaikilta osin unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisiä velvoitteita, jotka johtuvat kansainvälisistä sopimuksista, joiden osapuolia ne ovat. Ohjelmiensa painopisteitä määrittäessään jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä II luetellut täytäntöönpanotoimenpiteet otetaan riittävällä tavalla huomioon niiden ohjelmissa.

Koska rahasto on luonteeltaan sisäinen, jäsenvaltioiden ohjelmien on palveltava ensisijaisesti unionin sisäistä politiikkaa tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden mukaisesti.

Komissio arvioi jäsenvaltioiden ohjelmia asetuksen (EU) 2021/1060 23 artiklan mukaisesti.

2. Edellä 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti jaettujen varojen rajoissa ja tämän artiklan 3 kohdan soveltamista rajoittamatta kunkin jäsenvaltion on kohdennettava ohjelmassaan

a)	vähintään 15 prosenttia kohdentamistaan varoista 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen; ja

b)	vähintään 15 prosenttia kohdentamistaan varoista 3 artiklan kohdan b alakohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen.

3. Jäsenvaltio voi kohdentaa varoja 2 kohdassa tarkoitettuja vähimmäisprosenttiosuuksia vähemmän vain, jos se laatii ohjelmaansa yksityiskohtaisen selvityksen siitä, miksi kyseiset määrät alittavien varojen kohdentaminen ei vaikuttaisi haitallisesti asiaankuuluvan tavoitteen saavuttamiseen.

4. Komissio varmistaa, että jäsenvaltioiden ohjelmien kehittämisessä otetaan huomioon asiaankuuluvien erillisvirastojen, erityisesti EASOn, Euroopan raja- ja merivartioviraston ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 168/2007 (35) perustetun Euroopan unionin perusoikeusviraston, tietämys ja asiantuntemus niiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla.

5. Komissio voi tarvittaessa ottaa asiaankuuluvia erillisvirastoja, muun muassa 4 kohdassa tarkoitettuja erillisvirastoja, mukaan 5 jaksossa eriteltyihin seuranta- ja arviointitehtäviin erityisesti sen varmistamiseksi, että rahaston tuella toteutettavat toimet ovat asiaankuuluvan unionin säännöstön ja sovittujen unionin painopisteiden mukaisia.

6. Asetuksen (EU) N:o 1053/2013 mukaisen, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien suositusten hyväksymisen jälkeen asianomaisen jäsenvaltion on tarkasteltava yhdessä komission kanssa, mitä toimia havaintojen ja suositusten perusteella on toteutettava sen ohjelmassa, tarvittaessa rahaston tuella.

Komissio voi tapauksen mukaan hyödyntää erillisvirastojen asiantuntemusta myös kyseisten laitosten toimivaltaan kuuluvissa erityisissä kysymyksissä.

7. Kyseessä olevaa jäsenvaltion ohjelmaa on tarvittaessa muutettava (EU) 2021/1060 24 artiklan mukaisesti tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen suositusten huomioon ottamiseksi.

8. Yhteistyössä komission ja asiaankuuluvien erillisvirastojen kanssa niiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla asianomainen jäsenvaltio voi tarvittaessa kohdentaa uudelleen ohjelmansa varat, jotta voidaan toteuttaa 6 kohdassa tarkoitetut suositukset, kun kyseisillä suosituksilla on rahoitusvaikutuksia.

9. Jäsenvaltioiden on edistettävä erityisesti liitteessä IV lueteltuja ohjelmiensa toimia, joihin voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 37 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitteessä IV olevaa luetteloa toimista, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia.

10. Jäsenvaltioiden ohjelmiin voidaan sisällyttää liitteessä III tarkoitettujen kotouttamistoimenpiteiden kattamien henkilöiden lähimpiä sukulaisia siinä määrin kuin on tarpeen kyseisten toimenpiteiden tehokkaan toteuttamisen kannalta.

11. Jos jäsenvaltio päättää toteuttaa rahaston tuella hankkeen kolmannen maan kanssa tai kolmannessa maassa, asianomaisen jäsenvaltion on kuultava komissiota ennen hankkeen hyväksymistä.

12. Asetuksen (EU) 2021/1060 22 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun ohjelmasuunnittelun on perustuttava tämän asetuksen liitteessä VI olevassa taulukossa 1 esitettyihin tukitoimityyppeihin ja sisällettävä suunniteltujen varojen alustava jakautuminen tukitoimityyppien mukaan kunkin tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa vahvistetun erityistavoitteen osalta.

17 artikla

Väliarviointi

1. Komissio kohdentaa vuonna 2024 asianomaisten jäsenvaltioiden ohjelmiin 13 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun lisärahoituksen liitteessä I olevan 1 kohdan b alakohdassa ja 2–5 kohdassa tarkoitettujen kriteereiden mukaisesti. Rahoitus tulee voimaan 1 päivästä tammikuuta 2025 alkaen.

2. Jos vähintään 10 prosentista tämän asetuksen 13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista ohjelman alkuperäisistä määrärahoista ei ole tehty asetuksen (EU) 2021/1060 91 artiklan mukaisesti toimitettua maksatushakemusta, asianomainen jäsenvaltio ei voi saada ohjelmalleen tämän asetuksen 13 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua lisärahoitusta.

3. Kun kohdennetaan määrärahoja tämän asetuksen 11 artiklassa tarkoitetusta temaattisesta välineestä 1 päivästä tammikuuta 2025 alkaen, komissio ottaa huomioon jäsenvaltioiden edistymisen asetuksen (EU) 2021/1060 16 artiklassa tarkoitetun suoritusperusteisen kehyksen välitavoitteiden saavuttamisessa ja täytäntöönpanossa havaitut puutteet.

18 artikla

Erityistoimet

1. Jäsenvaltio voi 13 artiklan 1 kohdan mukaisen osuutensa lisäksi saada rahoitusta erityistoimiin edellyttäen, että kyseinen rahoitus merkitään myöhemmin sen ohjelmassa erityistoimiin osoitetuksi rahoitukseksi ja käytetään edistämään rahaston tavoitteiden toteuttamista.

2. Erityistoimiin myönnettyä rahoitusta ei saa käyttää muihin jäsenvaltion ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen jäsenvaltion ohjelmaan tehtävällä muutoksella.

19 artikla

Uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskevat määrärahat

1. Jäsenvaltiot saavat 13 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisen osuutensa lisäksi 10 000 euron suuruisen määrän kutakin maahan uudelleensijoittamisen kautta päässyttä henkilöä kohden.

2. Jäsenvaltiot saavat 13 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisen osuutensa lisäksi 6 000 euron suuruisen määrän kutakin maahan humanitaarisen maahanpääsyn kautta päässyttä henkilöä kohden.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettua määrää korotetaan 8 000 euroon kutakin sellaista humanitaarisen maahanpääsyn kautta päässyttä henkilöä kohden, joka kuuluu yhteen tai useampaan seuraavista haavoittuvassa asemassa olevista ryhmistä:

a)	vaarassa olevat naiset ja lapset;

b)	ilman huoltajaa olevat alaikäiset;

c)	henkilöt, joilla on sellaisia lääketieteellisiä tarpeita, joihin voidaan vastata ainoastaan humanitaarisen maahanpääsyn avulla;

d)	henkilöt, jotka ovat humanitaarisen maahanpääsyn tarpeessa oikeudelliseen tai fyysiseen suojeluun liittyvien tarpeiden vuoksi, mukaan lukien väkivallan tai kidutuksen uhrit.

4. Jos jäsenvaltio myöntää maahanpääsyn useampaan kuin yhteen 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuun ryhmään kuuluvalle henkilölle, se saa myönnettävän määrän vain kerran kyseisen henkilön osalta.

5. Jäsenvaltioilla voi tarvittaessa olla oikeus saada vastaavat määrät myös 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden perheenjäsenten osalta, jos kyseisten perheenjäsenten maahanpääsy on myönnetty perheiden yhtenäisyyden varmistamiseksi.

6. Tässä artiklassa tarkoitetut määrät ovat varainhoitoasetuksen 125 artiklan mukaisesti kustannuksiin perustumatonta rahoitusta.

7. Edellä 1, 2, 3 ja 5 kohdassa tarkoitetut määrät osoitetaan jäsenvaltion ohjelmalle ensimmäistä kertaa rahoituspäätöksessä, jolla hyväksytään kyseinen ohjelma. Kyseisiä määriä ei saa käyttää muihin jäsenvaltion ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa, jos komissio hyväksyy sen kyseiseen ohjelmaan tehtävällä muutoksella. Kyseiset määrät voidaan sisällyttää komissiolle jätettäviin maksatushakemuksiin edellyttäen, että henkilö, jonka osalta määrä myönnetään, on tosiasiallisesti uudelleensijoitettu tai hänelle on myönnetty maahanpääsy.

8. Jäsenvaltioiden on säilytettävä valvontaa ja tarkastuksia varten tiedot, jotka tarvitaan niiden henkilöiden asianmukaista tunnistamista varten, jotka on uudelleensijoitettu tai joille myönnetään maahanpääsy, ja heidän uudelleensijoittamisensa tai maahanpääsynsä ajankohdan määrittämistä varten.

9. Jotta voidaan ottaa huomioon vallitseva inflaatiotaso, uudelleensijoittamisten suhteen tapahtunut kehitys ja muut tekijät, joilla saatetaan optimoida tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen määrien muodostama taloudellinen kannustinvaikutus, komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 37 artiklan mukaisesti kyseisten määrien mukauttamiseksi käytettävissä olevien varojen rajoissa, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

20 artikla

Kansainvälistä suojelua hakevien tai kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirtoja varten tarkoitetut määrärahat

1. Jäsenvaltio saa tämän asetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisen osuutensa lisäksi 10 000 euron lisämäärän kutakin sellaista kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä kohden, joka on siirretty toisesta jäsenvaltiosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 (36) 17 artiklan mukaisesti tai vastaavan uudelleensijoittamisen johdosta.

2. Jäsenvaltioilla voi tarvittaessa olla oikeus saada tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määrä myös kyseisessä kohdassa tarkoitettujen henkilöiden kunkin perheenjäsenen osalta edellyttäen, että kyseiset perheenjäsenet on siirretty perheiden yhtenäisyyden varmistamiseksi asetuksen (EU) N:o 604/2013 17 artiklan mukaisesti tai vastaavan uudelleensijoittamisen johdosta.

3. Jäsenvaltiot saavat 13 artiklan 1 kohdan mukaisen osuutensa lisäksi 10 000 euron lisämäärän kutakin toisesta jäsenvaltiosta siirrettyä kansainvälistä suojelua saavaa henkilöä kohden.

4. Jäsenvaltioilla voi tarvittaessa olla oikeus saada vastaavat määrät myös 3 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden perheenjäsenten osalta, jos kyseiset perheenjäsenet on siirretty perheiden yhtenäisyyden varmistamiseksi.

5. Jäsenvaltio, joka kattaa 1–4 kohdassa tarkoitettujen siirtojen kustannukset, saa 500 euron korvauksen kutakin toiseen jäsenvaltioon siirrettyä kansainvälistä suojelua hakevaa tai kansainvälistä suojelua saavaa henkilöä kohden.

6. Tässä artiklassa tarkoitetut määrät ovat varainhoitoasetuksen 125 artiklan mukaisesti kustannuksiin perustumatonta rahoitusta.

7. Tämän artiklan 1–5 kohdassa tarkoitetut määrät kohdennetaan jäsenvaltion ohjelmaan edellyttäen, että henkilö, jonka osalta määrä myönnetään, on tapauksen mukaan siirretty tosiasiallisesti jäsenvaltioon tai rekisteröity hakijaksi vastuussa olevassa jäsenvaltiossa asetuksen (EU) N:o 604/2013 mukaisesti. Kyseisiä määriä ei saa käyttää muihin jäsenvaltion ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa, jos komissio hyväksyy sen kyseiseen ohjelmaan tehtävällä muutoksella.

8. Jäsenvaltioiden on säilytettävä valvontaa ja tarkastuksia varten tiedot, jotka tarvitaan siirrettyjen henkilöiden asianmukaista tunnistamista ja heidän siirtämisensä ajankohdan määrittämistä varten.

9. Jotta voidaan ottaa huomioon vallitseva inflaatiotaso, uudelleensijoittamisten suhteen tapahtunut kehitys ja muut tekijät, joilla saatetaan optimoida tämän artiklan 1, 3 ja 5 kohdassa tarkoitettujen määrien muodostama taloudellinen kannustinvaikutus, komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 37 artiklan mukaisesti kyseisten määrien mukauttamiseksi käytettävissä olevien varojen rajoissa, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

21 artikla

Operatiivinen tuki

1. Jäsenvaltio voi käyttää enintään 15 prosenttia rahastosta sen ohjelmaan kohdennetuista määrärahoista rahoittaakseen operatiivista tukea rahaston erityisten tavoitteiden mukaisesti.

2. Operatiivista tukea käyttäessään jäsenvaltion on noudatettava asiaankuuluvaa unionin säännöstöä ja perusoikeuskirjaa.

3. Jäsenvaltion on selitettävä ohjelmassaan ja tämän asetuksen 35 artiklassa tarkoitetussa vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa miten operatiivisen tuen käyttö edistää rahaston tavoitteiden saavuttamista. Ennen jäsenvaltion ohjelman hyväksymistä komissio arvioi alkutilanteen niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat ilmoittaneet aikovansa käyttää operatiivista tukea. Komissio ottaa huomioon kyseisten jäsenvaltioiden toimittamat tiedot ja tarvittaessa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista sellaisista seurantatoimista saadut tiedot, jotka on toteutettu asetuksen (EU) N:o 1053/2013 mukaisesti.

4. Operatiivinen tuki keskitetään menojen kattamiin toimiin liitteessä VII esitetyn mukaisesti.

5. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 37 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitteessä VII lueteltuja tukikelpoisia toimia.

22 artikla

Kansainvälisten järjestöjen toteuttamien hankkeiden hallinnon tarkastukset ja muut tarkastukset

1. Tätä artiklaa sovelletaan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuihin kansainvälisiin järjestöihin tai niiden erityisjärjestöihin, joiden järjestelmille, säännöille ja menettelyille on tehty kyseisen asetuksen 154 artiklan 4 ja 7 kohdan mukainen komission myönteinen ennakkoarviointi unionin talousarviosta rahoitettujen avustusten välillistä toteuttamista varten, jäljempänä ’kansainväliset järjestöt’.

2. Jos kansainvälinen järjestö on asetuksen (EU) 2021/1060 2 artiklan 9 alakohdassa määritelty tuensaaja, hallintoviranomainen ei ole velvollinen suorittamaan asetuksen (EU) 2021/1060 74 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuja hallinnon tarkastuksia edellyttäen, että kansainvälinen järjestö toimittaa hallintoviranomaiselle varainhoitoasetuksen 155 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut asiakirjat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2021/1060 83 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan ja varainhoitoasetuksen 129 artiklan soveltamista.

3. Johdon vahvistuslausumassa, joka kansainvälisen järjestön on määrä toimittaa, on vahvistettava, että hanke on sovellettavan oikeuden ja hankkeelle asetettujen tukiedellytysten mukainen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen 155 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan soveltamista.

4. Lisäksi kun kustannukset on tarkoitus korvata asetuksen (EU) 2021/1060 53 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, johdon vahvistuslausumassa, joka kansainvälisen järjestön on määrä toimittaa, on vahvistettava, että

a)	laskut ja tositteet siitä, että tuensaaja on maksanut ne, on tarkastettu;

b)	tuensaajan ylläpitämä kirjanpito tai kirjanpitokoodit on tarkistettu hallintoviranomaiselle ilmoitettuihin menoihin liittyvien toimien osalta.

5. Jos kustannukset on tarkoitus korvata asetuksen (EU) 2021/1060 53 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdan mukaisesti, johdon vahvistuslausumassa, joka kansainvälisen järjestön on määrä toimittaa, on vahvistettava, että menojen kattamiseksi maksettavan korvauksen edellytykset ovat täyttyneet.

6. Varainhoitoasetuksen 155 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja c alakohdassa tarkoitetut asiakirjat on toimitettava hallintoviranomaiselle yhdessä tuensaajan jättämän kunkin maksatushakemuksen kanssa.

7. Tuensaajan on toimitettava selvitys kirjanpidosta hallintoviranomaiselle vuosittain viimeistään 15 päivänä lokakuuta. Selvitykseen kirjanpidosta on liitettävä mukaan riippumattoman tarkastuselimen lausunto, joka on laadittu kansainvälisesti hyväksyttyjen auditointistandardien mukaisesti. Kyseisestä lausunnosta on käytävä ilmi, toimivatko käytössä olevat valvontajärjestelmät moitteettomasti ja ovatko ne kustannustehokkaita ja ovatko tilien perustana olevat toimet laillisia ja sääntöjenmukaisia. Kyseisessä lausunnossa on myös ilmoitettava, antaako tarkastustyö aihetta epäillä kansainvälisen järjestön toimittamissa johdon vahvistuslausumissa esitettyjä tietoja, mukaan lukien tiedot petosepäilyistä. Kyseisessä lausunnossa on annettava varmuus siitä, että kansainvälisen järjestön hallintoviranomaiselle toimittamiin maksatushakemuksiin sisältyvät menot ovat laillisia ja sääntöjenmukaisia.

8. Rajoittamatta olemassa olevia mahdollisuuksia suorittaa varainhoitoasetuksen 127 artiklassa tarkoitettuja lisätarkastuksia, hallintoviranomaisen on laadittava asetuksen (EU) 2021/1060 74 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan f alakohdassa tarkoitettu johdon vahvistuslausuma. Hallintoviranomainen laatii sen kansainvälisen järjestön tämän artiklan 2–5 ja 7 kohdan mukaisesti toimittamien asiakirjojen pohjalta sen sijaan, että se turvautuisi asetuksen (EU) 2021/1060 74 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin hallinnon tarkastuksiin.

9. Asetuksen (EU) 2021/1060 73 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tukiedellytykset vahvistavan asiakirjan on sisällettävä tässä artiklassa säädetyt vaatimukset.

10. Edellä olevaa 2 kohtaa ei sovelleta, ja näin ollen hallintoviranomaisen on suoritettava hallinnon tarkastukset, jos

a)	kyseinen hallintoviranomainen havaitsee kansainvälisen järjestön käynnistämän tai toteuttaman hankkeen yhteydessä erityisen sääntöjenvastaisuuksien riskin tai viitteitä petoksesta;

b)	kansainvälinen järjestö ei toimita kyseiselle hallintoviranomaiselle 2–5 ja 7 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja;

c)	2–5 ja 7 kohdassa tarkoitetut ja kansainvälisen järjestön toimittamat asiakirjat ovat puutteellisia.

11. Jos hanke, jossa kansainvälinen järjestö on asetuksen (EU) 2021/1060 2 artiklan 9 alakohdassa määritelty tuensaaja, on osa kyseisen asetuksen 79 artiklassa tarkoitettua otosta, tarkastusviranomainen voi suorittaa tehtävänsä kyseiseen hankkeeseen liittyvien toimien alaotoksen perusteella. Jos alaotoksessa havaitaan virheitä, tarkastusviranomainen voi tarvittaessa pyytää kansainvälisen järjestön tarkastajaa arvioimaan kyseisen hankkeen virheiden täysi laajuus ja kokonaismäärä.

3 JAKSO

Tuki ja täytäntöönpano suoran tai välillisen hallinnoinnin kautta

23 artikla

Soveltamisala

Komissio panee täytäntöön tämän jakson mukaisen tuen joko suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti kyseisen alakohdan c alakohdan mukaisesti.

24 artikla

Tukikelpoiset yhteisöt

1. Seuraavat yhteisöt voivat saada unionin rahoitusta:

oikeushenkilöt, jotka ovat sijoittautuneet

i)	jäsenvaltioon tai siihen sidoksissa olevaan merentakaiseen maahan tai merentakaiselle alueelle;

ii)	rahastoon 7 artiklan mukaisen erityissopimuksen nojalla osallistuvaan kolmanteen maahan edellyttäen, että se kuuluu työohjelman ja siinä vahvistettujen edellytysten soveltamisalaan;

iii)	kolmanteen maahan, joka luetellaan työohjelmassa 3 kohdassa vahvistetuin edellytyksin;

b)	rahaston kannalta merkitykselliset unionin oikeuden mukaisesti perustetut oikeushenkilöt tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö.

2. Luonnolliset henkilöt eivät voi saada unionin rahoitusta.

3. Edellä 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen on osallistuttava osana yhteenliittymää, johon kuuluu vähintään kaksi riippumatonta yhteisöä, joista vähintään yksi on sijoittautunut jäsenvaltioon.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen yhteenliittymän osana osallistuvien yhteisöjen on varmistettava, että toimet, joihin ne osallistuvat, ovat perusoikeuskirjassa vahvistettujen periaatteiden mukaisia ja edistävät rahaston tavoitteiden saavuttamista.

25 artikla

Unionin toimet

1. Komission aloitteesta rahastoa voidaan käyttää sellaisten unionin toimien rahoittamiseen, jotka liittyvät rahaston tavoitteisiin, liitteen III mukaisesti.

2. Unionin toimista voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, erityisesti avustuksina, palkintoina ja hankintoina. Niistä voidaan myöntää rahoitusta myös sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

3. Suoran hallinnoinnin kautta toteutettavat avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti.

4. Varainhoitoasetuksen 150 artiklassa tarkoitetun ehdotuksia arvioivan arviointikomitean jäsenet voivat olla ulkopuolisia asiantuntijoita.

5. Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin tuensaajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/695 (37) 37 artiklan 7 kohtaa sovelletaan.

26 artikla

Euroopan muuttoliikeverkosto

1. Rahastosta tuetaan Euroopan muuttoliikeverkostoa ja myönnetään sen toimintaa ja tulevaa kehitystä varten tarvittavaa rahoitustukea.

2. Komissio hyväksyy ohjausryhmän hyväksynnän saatuaan rahaston vuotuisista määrärahoista Euroopan muuttoliikeverkostolle osoitettavan määrän ja työohjelman, jossa vahvistetaan sen toiminnan painopisteet, päätöksen 2008/381/EY 4 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti. Komission päätös on varainhoitoasetuksen 110 artiklan mukainen rahoituspäätös. Varmistaakseen, että resursseja on käytettävissä oikeaan aikaan, komissio voi hyväksyä Euroopan muuttoliikeverkoston työohjelman erillisellä rahoituspäätöksellä.

3. Euroopan muuttoliikeverkoston toimintaa varten myönnettävä rahoitustuki myönnetään päätöksen 2008/381/EY 3 artiklassa tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille annettavina avustuksina tai tarpeen mukaan hankintoina varainhoitoasetuksen mukaisesti.

27 artikla

Rahoitusta yhdistävät toimet

Rahaston puitteissa päätetyt rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan asetuksen (EU) 2021/523 ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.

28 artikla

Komission aloitteesta annettava tekninen apu

Asetuksen (EU) 2021/1060 35 artiklan mukaisesti rahastosta voidaan tukea komission aloitteesta tai komission puolesta toteutettavaa teknistä apua 100 prosentin rahoitusosuudella.

29 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten, elinten tai laitosten valtuuttamat henkilöt tai yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti.

30 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1. Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava kyseisten varojen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, olennaista, merkityksellistä ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa useille kohderyhmille, mukaan lukien tiedotusvälineet ja suuri yleisö. Unionin rahoituksen näkyvyys on varmistettava ja tällaiset tiedot on toimitettava lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia, joissa tällaisten tietojen julkistaminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista tai tällaisten tietojen paljastaminen on rajoitettu lailla erityisesti turvallisuuteen, yleiseen järjestykseen, rikostutkintaan tai henkilötietojen suojaan liittyvistä syistä. Unionin rahoituksen näkyvyyden varmistamiseksi unionin rahoituksen saajien on asianomaisesta toimesta tiedottaessaan mainittava kyseisen rahoituksen alkuperä ja esitettävä unionin tunnus.

2. Mahdollisimman laajan yleisön saavuttamiseksi komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat rahastoa, rahaston nojalla toteutettuja toimia ja saavutettuja tuloksia.

Rahastolle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa yhteisötiedotusta sikäli kuin kyseiset prioriteetit liittyvät rahaston tavoitteisiin.

3. Komissio julkaisee 11 artiklassa tarkoitetun temaattisen välineen työohjelmat. Suoran tai välillisen hallinnoinnin kautta myönnettävän tuen osalta komissio julkaisee varainhoitoasetuksen 38 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot julkisesti saatavilla olevalla verkkosivustolla ja päivittää kyseisiä tietoja säännöllisesti. Kyseiset tiedot on julkaistava avoimessa koneluettavassa muodossa, joka mahdollistaa tietojen lajittelun, hakujen tekemisen sekä tietojen poiminnan ja vertailun.

4 JAKSO

Tuki ja täytäntöönpano yhteistyöhön perustuvan, suoran tai välillisen hallinnoinnin kautta

31 artikla

Hätäapu

1. Rahastosta myönnetään rahoitustukea kiireellisiin tarpeisiin ja erityistarpeisiin vastaamista varten asianmukaisesti perustelluissa hätätilanteissa, jotka johtuvat yhdestä tai useammasta seuraavasta tilanteesta:

poikkeuksellinen muuttoliiketilanne, joka suuntautuu yhteen tai useampaan jäsenvaltioon, joihin saapuu suuria tai suhteettomia määriä kolmansien maiden kansalaisia, mistä aiheutuu kyseisten jäsenvaltioiden vastaanotto- ja säilöönottovalmiuksiin sekä niiden turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallintajärjestelmiin ja -menettelyihin kohdistuvia huomattavia ja kiireellisiä vaatimuksia;

b)	neuvoston direktiivissä 2001/55/EY (38) tarkoitettu siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisen maahantulon tilanne;

c)	poikkeuksellinen muuttoliiketilanne kolmannessa maassa, johon esimerkiksi voisi jäädä suojelun tarpeessa olevia henkilöitä poliittisten mullistusten tai konfliktien vuoksi erityisesti, kun tällä saattaa olla vaikutusta unioniin suuntautuviin muuttovirtoihin.

Tällaisten asianmukaisesti perusteltujen hätätilanteiden johdosta komissio voi päättää myöntää hätäapua käytettävissä olevien varojen rajoissa, myös vapaaehtoisia siirtoja varten. Tällaisissa tapauksissa komissio ilmoittaa asiasta kohtuullisessa ajassa Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2. Kolmansissa maissa toteutettavat toimenpiteet pannaan täytäntöön 5 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

3. Jäsenvaltioiden ohjelmiin voidaan 13 artiklan 1 kohdan ja liitteen I mukaisen osuuden lisäksi kohdentaa hätäapua edellyttäen, että se sidotaan myöhemmin jäsenvaltion ohjelmassa hätäavuksi. Kyseistä rahoitusta ei saa käyttää muihin jäsenvaltion ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen jäsenvaltion ohjelmaan tehtävällä muutoksella. Hätäavun ennakkorahoitus voi olla 95 prosenttia unionin rahoitusosuudesta, jos varoja on käytettävissä.

4. Suoran hallinnoinnin kautta toteutettavat avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti.

5. Hätäapuun voidaan sisällyttää menoja, jotka ovat aiheutuneet ennen avustushakemuksen tai kyseistä toimea koskevan tukipyynnön jättämispäivää, edellyttäen että kyseiset menot eivät ole aiheutuneet ennen 1 päivää tammikuuta 2021, jos tämä on välttämätöntä toimen toteuttamiseksi.

6. Asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa ja hätäapuun tarkoitettujen varojen oikea-aikaisen saatavuuden varmistamiseksi komissio voi hyväksyä varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetun erillisen hätäavun rahoituspäätöksen välittömästi sovellettavalla täytäntöönpanosäädöksellä 38 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Tällainen säädös on voimassa enintään 18 kuukauden ajan.

32 artikla

Kumulatiivinen ja vaihtoehtoinen rahoitus

1. Toimi, joka on saanut rahoitusta rahastosta, voi saada rahoitusta myös jostakin muusta unionin ohjelmasta, myös yhteistyössä hallinnoiduista rahastoista, edellyttäen, että rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia. Unionin asiaankuuluvan ohjelman sääntöjä sovelletaan sitä vastaavaan toimelle myönnettyyn rahoitusosuuteen. Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa ylittää toimen avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia. Unionin eri ohjelmista myönnettävä tuki voidaan laskea määräsuhteen mukaisesti tukiehtoja koskevissa asiakirjoissa vahvistetulla tavalla.

2. Asetuksen (EU) 2021/1060 73 artiklan 4 kohdan mukaisesti EAKR:stä ja ESR+:sta voidaan tukea toimia, joille on myönnetty kyseisen asetuksen 2 artiklan 45 alakohdassa määritetty huippuosaamismerkki. Jotta toimille voidaan myöntää huippuosaamismerkki, niiden on täytettävä seuraavat kumulatiiviset edellytykset:

a)	ne on arvioitu rahastoon perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä;

b)	ne täyttävät kyseisessä ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset;

c)	niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön perusteella talousarviorajoitteiden takia.

5 JAKSO

Seuranta, raportointi ja arviointi

1 alajakso

Yhteiset säännökset

33 artikla

Seuranta ja raportointi

1. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietoja tämän asetuksen liitteessä V luetelluista keskeisistä tuloksellisuuden indikaattoreista noudattaen varainhoitoasetuksen 41 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohdan iii alakohdassa säädettyjä raportointivaatimuksiaan.

2. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 37 artiklan mukaisesti liitteen V muuttamiseksi, jotta kyseisessä liitteessä lueteltuihin keskeisiin tuloksellisuuden indikaattoreihin voidaan tehdä tarvittavat mukautukset.

3. Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan rahaston edistymisestä 3 artiklan 2 kohdassa säädettyjen erityisten tavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä VIII. Tuotosindikaattorien perustasona käytetään nollaa. Vuodelle 2024 vahvistettujen välitavoitteiden ja vuodelle 2029 vahvistettujen tavoitteiden on oltava kumulatiivisia.

4. Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin rahoituksen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

5. Sen varmistamiseksi, että rahaston tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä arvioidaan tehokkaasti, siirretään komissiolle valta antaa 37 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä VIII indikaattoreiden tarkistamiseksi tai täydentämiseksi tarpeen mukaan sekä täydennetään tätä asetusta seuranta- ja arviointikehyksen perustamista sekä jäsenvaltioiden toimittamia hanketietoja koskevilla säännöksillä. Liitteeseen VIII tehtyjä muutoksia sovelletaan ainoastaan kyseisen muutoksen voimaantulon jälkeen valittuihin hankkeisiin.

34 artikla

Arviointi

1. Komissio suorittaa tämän asetuksen väliarvioinnin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024. Sen lisäksi mitä asetuksen (EU) 2021/1060 45 artiklan 1 kohdassa säädetään, väliarvioinnissa on arvioitava seuraavaa:

a)	rahaston vaikuttavuus, mukaan lukien edistyminen sen tavoitteiden saavuttamisessa, ottaen huomioon kaikki jo käytettävissä olevat asiaankuuluvat tiedot, erityisesti 35 artiklassa tarkoitetut vuotuiset tuloksellisuuskertomukset ja liitteessä VIII vahvistetut tuotos- ja tulosindikaattorit;

b)	rahastolle osoitettujen resurssien käytön ja rahaston täytäntöönpanemiseksi käyttöön otettujen hallinto- ja valvontatoimenpiteiden tehokkuus;

c)	liitteessä II lueteltujen täytäntöönpanotoimenpiteiden säilyminen tarkoituksenmukaisina ja soveltuvina;

d)	rahastosta tuettujen toimien ja muista unionin rahastoista myönnettävän tuen välinen koordinointi, johdonmukaisuus ja täydentävyys;

e)	rahaston osana toteutettujen toimien unionin tason lisäarvo.

Kyseisessä väliarvioinnissa on otettava huomioon vuosiksi 2014–2020 perustetun turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston vaikutusten jälkiarvioinnista saadut tulokset.

2. Sen lisäksi mitä asetuksen (EU) 2021/1060 45 artiklan 2 kohdassa säädetään, jälkiarvioinnin on sisällettävä tämän artiklan 1 kohdassa luetellut seikat. Lisäksi on arvioitava rahaston vaikutus.

3. Väliarviointi ja jälkiarviointi on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa sekä tarvittaessa tämän asetuksen tarkistuksessa.

4. Väliarvioinnissa ja jälkiarvioinnissa komissio kiinnittää erityistä huomiota kolmansien maiden kanssa toteutettujen, niissä toteutettujen tai niihin liittyvien toimien arviointiin 7 artiklan, 16 artiklan 11 kohdan ja 24 artiklan mukaisesti.

2 ALAJAKSO

Yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia koskevat säännöt

35 artikla

Vuotuiset tuloksellisuuskertomukset

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään 15 päivänä helmikuuta 2023 ja tämän jälkeen vuosittain viimeistään 15 päivänä helmikuuta vuoteen 2031 saakka asetuksen (EU) 2021/1060 41 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu vuotuinen tuloksellisuuskertomus.

Raportointikausi kattaa asetuksen (EU) 2021/1060 2 artiklan 29 alakohdassa määritellyn viimeisen tilivuoden, joka edeltää kertomuksen toimittamisvuotta. Viimeistään 15 päivänä helmikuuta 2023 toimitettavan kertomuksen on katettava ohjelman 1 päivänä tammikuuta 2021 alkava jakso.

2. Vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa on oltava erityisesti tiedot seuraavista:

a)	edistyminen jäsenvaltion ohjelman täytäntöönpanossa ja siinä vahvistettujen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa ottaen huomioon viimeisimmät tiedot asetuksen (EU) 2021/1060 42 artiklassa vaaditun mukaisesti;

jäsenvaltion ohjelman tuloksellisuuteen vaikuttavat seikat ja niiden korjaamiseksi toteutetut toimet, mukaan luettuina tiedot mahdollisista perustelluista lausunnoista, jotka komissio on antanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaisen, rahaston täytäntöönpanoon liittyvän rikkomusmenettelyn yhteydessä;

c)	rahastosta tuettujen toimien ja muista unionin rahastoista myönnettävän tuen, erityisesti kolmansissa maissa toteutettujen tai niihin liittyvien toimien, välinen täydentävyys;

d)	jäsenvaltion ohjelman rahoitusosuus asiaankuuluvan unionin säännöstön ja toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoon ja jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön ja yhteisvastuuseen;

e)	viestintä- ja näkyvyystoimien toteutus;

f)	sovellettavien mahdollistavien edellytysten täyttyminen ja niiden soveltaminen koko ohjelmakauden ajan, erityisesti perusoikeuksien noudattaminen

g)	maahan uudelleensijoittamisen ja humanitaarisen maahanpääsyn kautta päässeiden henkilöiden lukumäärä 19 artiklassa säädettyjen määrien mukaisesti;

h)	20 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltiosta toiseen siirrettyjen kansainvälistä suojelua hakevien tai kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden lukumäärä;

i)	kolmannessa maassa toteutettavien tai kolmanteen maahan liittyvien hankkeiden täytäntöönpano.

Vuotuisten tuloksellisuuskertomusten on sisällettävä tiivistelmä, joka kattaa kaikki tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa esitetyt seikat. Komissio varmistaa, että jäsenvaltioiden toimittamat tiivistelmät käännetään kaikille unionin virallisille kielille ja asetetaan julkisesti saataville.

3. Komissio voi esittää huomautuksia vuotuisista tuloksellisuuskertomuksista kahden kuukauden kuluessa niiden vastaanottamisesta. Jos komissio ei esitä huomautuksia kyseisessä määräajassa, kertomus katsotaan hyväksytyksi.

4. Komissio antaa verkkosivustollaan linkit asetuksen (EU) 2021/1060 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille verkkosivustoille.

5. Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen täytäntöönpano, komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen malli. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 38 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

36 artikla

Seuranta- ja raportointi yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa

1. Asetuksen (EU) 2021/1060 IV osaston mukaisessa seurannassa ja raportoinnissa on käytettävä tapauksen mukaan tämän asetuksen liitteessä VI esitettyjen tukitoimityyppien koodeja. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi ja rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 37 artiklan mukaisesti liitteen VI muuttamiseksi.

2. Tämän asetuksen liitteessä VIII esitettyjä indikaattoreita on käytettävä asetuksen (EU) 2021/1060 16 artiklan 1 kohdan sekä 22 ja 42 artiklan mukaisesti.

III LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

37 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2027 saakka 5 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, 16 artiklan 9 kohdassa, 19 artiklan 9 kohdassa, 20 artiklan 9 kohdassa, 21 artiklan 5 kohdassa, 33 artiklan 2 ja 5 kohdassa ja 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, 16 artiklan 9 kohdassa, 19 artiklan 9 kohdassa, 20 artiklan 9 kohdassa, 21 artiklan 5 kohdassa, 33 artiklan 2 ja 5 kohdassa ja 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 5 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan, 16 artiklan 9 kohdan, 19 artiklan 9 kohdan, 20 artiklan 9 kohdan, 21 artiklan 5 kohdan, 33 artiklan 2 ja 5 kohdan tai 36 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

38 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1148 (39) 32 artiklalla perustettu sisäasioiden rahastoja käsittelevä komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

4. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.

39 artikla

Siirtymäsäännökset

1. Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia, jotka on käynnistetty asetuksen (EU) N:o 516/2014 nojalla, jota sovelletaan edelleen kyseisiin toimiin niiden päättymiseen asti.

2. Rahaston rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menot, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen rahaston ja asetuksen (EU) N:o 516/2014 nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3. Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti, kun otetaan huomioon tämän asetuksen viivästynyt voimaantulo ja jotta voidaan varmistaa jatkuvuus, tämän asetuksen nojalla tuetuista suoraan hallinnoiduista ja jo aloitetuista toimista aiheutuneet kustannukset voidaan katsoa tukikelpoisiksi rajoitetun ajan 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, vaikka kyseiset kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen tai tukipyynnön jättämistä.

4. Jäsenvaltiot voivat jatkaa 1 päivän tammikuuta 2021 jälkeen asetuksen (EU) N:o 516/2014 mukaisesti valitun ja käynnistetyn hankkeen tukemista asetuksen (EU) N:o 514/2014 mukaisesti, edellyttäen että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	hankkeella on kaksi rahoituksen näkökulmasta eroteltavaa vaihetta, joilla on erilliset kirjausketjut;

b)	hankkeen kokonaiskustannus on yli 500 000 euroa;

c)	vastuussa olevan viranomaisen tuensaajille suorittamat hankkeen ensimmäisen vaiheen maksut sisällytetään asetuksen (EU) N:o 514/2014 mukaisiin komissiolle esitettäviin maksupyyntöihin ja hankkeen toisen vaiheen menot sisällytetään asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisiin maksatushakemuksiin;

d)	hankkeen toinen vaihe on sovellettavan oikeuden mukainen ja voi saada rahastosta tukea tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisesti;

e)	jäsenvaltio sitoutuu saattamaan hankkeen päätökseen, toteuttamaan sen ja raportoimaan siitä viimeistään 15 päivää helmikuuta 2024 toimitettavassa vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa.

Tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2021/1060 säännöksiä sovelletaan tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun hankkeen toiseen vaiheeseen.

Tätä kohtaa sovelletaan ainoastaan hankkeisiin, jotka on valittu yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa asetuksen (EU) N:o 514/2014 nojalla.

40 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Strasbourgissa 7 päivänä heinäkuuta 2021.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puhemies

A. LOGAR

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 184.

(2) EUVL C 461, 21.12.2018, s. 147.

(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. maaliskuuta 2019 (EUVL C 23, 21.1.2021, s. 356), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 14. kesäkuuta 2021 (EUVL C 259, 2.7.2021, s. 1). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 6. heinäkuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 573/2007/EY, tehty 23 päivänä toukokuuta 2007, Euroopan pakolaisrahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa ja neuvoston päätöksen 2004/904/EY kumoamisesta (EUVL L 144, 6.6.2007, s. 1).

(5) Neuvoston päätös 2007/435/EY, tehty 25 päivänä kesäkuuta 2007, eurooppalaisen rahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa (EUVL L 168, 28.6.2007, s. 18).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 575/2007/EY, tehty 23 päivänä toukokuuta 2007, Euroopan paluurahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa (EUVL L 144, 6.6.2007, s. 45).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 516/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta, neuvoston päätöksen 2008/381/EY muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 573/2007/EY ja N:o 575/2007/EY ja neuvoston päätöksen 2007/435/EY kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 168).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 439/2010, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta (EUVL L 132, 29.5.2010, s. 11).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1057, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1296/2013 kumoamisesta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 21).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1058, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 60).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/52/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 168, 30.6.2009, s. 24).

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta (EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1).

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13 päivänä marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1).

(15) Neuvoston asetus (EU) N:o 1053/2013, annettu 7 päivänä lokakuuta 2013, arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten ja toimeenpanevan komitean 16 päivänä syyskuuta 1998 pysyvän Schengenin arviointi- ja soveltamiskomitean perustamisesta tekemän päätöksen kumoamisesta (EUVL L 295, 6.11.2013, s. 27).

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).

(17) Neuvoston päätös 2008/381/EY, tehty 14 päivänä toukokuuta 2008, Euroopan muuttoliikeverkoston perustamisesta (EUVL L 131, 21.5.2008, s. 7).

(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/523, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30).

(19) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(22) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(23) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(24) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(25) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(26) Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).

(27) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(28) EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.

(29) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(30) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 514/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon sekä poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineeseen sovellettavista yleisistä säännöksistä (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 112).

(31) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(32) Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11).

(33) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 60).

(34) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (EUVL L 337, 20.12.2011, s. 9).

(35) Neuvoston asetus (EY) N:o 168/2007, annettu 15 päivänä helmikuuta 2007, Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta (EUVL L 53, 22.2.2007, s. 1).

(36) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 31).

(37) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).

(38) Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12).

(39) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1148, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi (ks. tämän virallisen lehden sivu48).

001	Kansallisten strategioiden kehittäminen
002	Valmiuksien kehittäminen
003	Kolmansien maiden kansalaisten koulutus
004	Tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen
005	Tietojen ja parhaiden käytänteiden vaihto
006	Jäsenvaltioiden yhteiset toimet/operaatiot
007	Kampanjat ja tiedotus
008	Asiantuntijoiden vaihto ja tilapäinen siirto
009	Tutkimukset, pilottihankkeet, riskienarviointi
010	Valmistelu- ja seurantatoimet, hallinnolliset ja tekniset toimet
011	Apu- ja tukipalveluiden tarjoaminen kolmansien maiden kansalaisille
012	Infrastruktuuri
013	Välineistö

001	Yhteistyö kolmansien maiden kanssa
002	Kolmansissa maissa toteutettavat toimet tai kolmansiin maihin liittyvät toimet
003	Ei mikään edellä mainituista

001	15 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvat toimet
002	Erityistoimet
003	Liitteessä IV luetellut toimet
004	Operatiivinen tuki
005	Hätäapu