EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/1077,

annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021,

tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 33, 114 ja 207 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Unionin ulkorajoilla sijaitsevat 2 140 tullitoimipaikkaa tarvitsevat asianmukaiset laitteet, jotta varmistetaan tulliliiton tehokas ja tuloksellinen toiminta. Riittävien ja tuloksiltaan samantasoisten tullitarkastusten tarve on entistäkin suurempi, mikä johtuu tullin perinteisestä varojenkeruutehtävästä mutta yhä suuremmassa määrin myös siitä, että unionin ulkorajojen yli saapuvien ja poistuvien tavaroiden tarkastuksia on tehostettava merkittävästi turvallisuuden ja vaarattomuuden varmistamiseksi. Tällaiset ulkorajojen yli liikkuvien tavaroiden tarkastukset eivät kuitenkaan saisi haitata kolmansien maiden kanssa käytävää laillista kauppaa vaan niiden olisi pikemminkin helpotettava sitä.

(2)	Tulliliitto on yksi maailman suurimpiin kauppa-alueisiin kuuluvan unionin kulmakivistä. Koska tulliliitto on välttämätön sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja siitä hyötyville yrityksille ja kansalaisille, tulliliiton vahvistamiseksi tarvitaan jatkuvia toimia.

(3)

Eri jäsenvaltiot eivät tällä hetkellä tee tullitarkastuksia tasapainoisesti. Tämä epätasapaino johtuu siitä, että jäsenvaltiot eroavat toisistaan sekä maantieteellisten piirteidensä että valmiuksiensa ja voimavarojensa suhteen. Jäsenvaltioiden kyky reagoida jatkuvasti kehittyvien maailmanlaajuisten liiketoimintamallien ja toimitusketjujen synnyttämiin haasteisiin riippuu sekä inhimillisistä tekijöistä että nykyaikaisten ja luotettavien tullitarkastuslaitteiden saatavuudesta ja asianmukaisesta toiminnasta. Myös sähköisen kaupan voimakkaan kasvun, lisääntyvän digitalisaation ja kyberhyökkäysten sietokyvyn parantamistarpeen kaltaiset haasteet lisäävät tehokkaiden tullitarkastusten tarvetta. Samantasoisten tullitarkastuslaitteiden saatavuus on näin ollen tärkeässä asemassa pyrittäessä löytämään ratkaisu nykyiseen epätasapainoon. Sillä parannetaan tullitarkastusten samantasoisuutta eri jäsenvaltioissa ja auttaa näin estämään tavaravirtojen suuntaamista tullitarkastusjärjestelmän heikoimpiin kohtiin, mitä kutsutaan usein ”tuontipaikkakeinotteluksi”. Unionin tullialueelle saapuville tavaroille olisi näin ollen tehtävä riskiperusteisia tarkastuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (3), jäljempänä ’unionin tullikoodeksi’, mukaisesti.

(4)

Jäsenvaltiot ovat toistuvasti tuoneet esille rahoitustuen tarpeen, ja ne ovat pyytäneet perusteellisen analyysin tekemistä tarvittavista laitteista. Neuvosto kehotti 23 päivänä maaliskuuta 2017 antamissaan tullin rahoitusta koskevissa päätelmissä komissiota arvioimaan mahdollisuutta rahoittaa tekniseen välineistöön liittyviä tarpeita komission tulevista rahoitusohjelmista sekä parantamaan koordinointia ja yhteistyötä tulliviranomaisten ja muiden lainvalvontaviranomaisten välillä rahoitustarkoituksia varten.

(5)

Unionin tullikoodeksin mukaan tullitarkastuksilla tarkoitetaan tullilainsäädännön noudattamisen valvonnan lisäksi muun sellaisen lainsäädännön noudattamisen valvontaa, joka koskee unionin tullialueen ja unionin tullialueen ulkopuolisten maiden tai alueiden välillä liikkuvien tavaroiden saapumista, poistumista, passitusta, liikkumista, varastointia ja tiettyä käyttötarkoitusta sekä muiden kuin unionitavaroiden ja tietyn käyttötarkoituksen menettelyyn asetettujen tavaroiden unionin tullialueella oloa ja liikkumista. Kyseinen muu lainsäädäntö antaa tulliviranomaisille valtuudet tehdä erityisiä tarkastuksia, ja siihen kuuluvat verosäännökset, etenkin valmisteveroja ja arvonlisäveroa koskevat säännökset sekä sisämarkkinoiden ulkoisia näkökohtia, yhteistä kauppapolitiikkaa ja muita sellaisia unionin yhteisiä politiikkoja koskevat säännökset, jotka liittyvät kauppaan, toimitusketjun kokonaisturvallisuuteen sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden rahoituksellisiin ja taloudellisiin etuihin.

(6)

Tukemalla riittävien ja tuloksiltaan samantasoisten tullitarkastusten saavuttamista unionin ulkorajoilla voidaan maksimoida tulliliitosta saatavat hyödyt antamalla näin lisätukea tulliviranomaisille niiden toimiessa yhtenäisesti unionin etujen suojaamiseksi. Nykyisen epätasapainon korjaava tullitarkastuslaitteita koskeva erityinen unionin rahasto edistäisi jäsenvaltioiden välistä yhteenkuuluvuutta. Kyseiseen tarkoitukseen varattu rahasto ottaisi huomioon erilaiset tarpeet erityyppisillä rajoilla eli meri- ja muilla vesirajoilla, ilmarajoilla ja maarajoilla, mukaan lukien rautateiden ja maanteiden rajanylityspaikoilla ja muilla maarajoilla sekä postiliikenteen rajanylityspaikoilla. Koska koko maailma on haasteellisten aikojen edessä ja varsinkin koska unionin ja sen jäsenvaltioiden rahoituksellisten ja taloudellisten etujen suojaamista on jatkettava samalla kun laillisia kauppavirtoja helpotetaan, ulkorajoilla on ehdottomasti oltava käytettävissä nykyaikaiset ja luotettavat tarkastuslaitteet.

(7)

Tästä syystä on aiheellista perustaa uusi tullitarkastuslaitteiden rahoitusväline, jota on tarkoitus käyttää kaiken tyyppisillä rajoilla. Välineellä olisi tuettava tulliliittoa ja tulliviranomaisten työtä, etenkin auttamalla niitä suojaamaan unionin rahoituksellisia ja taloudellisia etuja, varmistamaan turvallisuus ja vaarattomuus unionissa sekä suojaamaan unionia hyvän kauppatavan vastaiselta ja laittomalta kaupalta, kuten tuoteväärennöksiltä, ja samalla helpottamaan laillista liiketoimintaa. Sen olisi edistettävä riittäviä ja tuloksiltaan samantasoisia tullitarkastuksia. Lisäksi tästä välineestä rahoitettavilla tullitarkastuslaitteilla olisi tuettava unionin tullikoodeksissa tarkoitetun tullialan riskinhallintajärjestelmän täytäntöönpanoa. Tähän tavoitteeseen olisi päästävä ostamalla, ylläpitämällä ja päivittämällä avoimesti asiaan kuuluvia, nykytasoa vastaavia ja luotettavia tullitarkastuslaitteita, ottaen asianmukaisesti huomioon tietosuojaan, kyberuhkien sietokykyyn sekä turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät näkökohdat, mukaan lukien korvattujen laitteiden ympäristöystävällinen hävittäminen.

(8)

Jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat ottaneet vastuulleen yhä enemmän tehtäviä, jotka toteutetaan ulkorajoilla ja jotka ulottuvat usein turvallisuusalalle. Sen vuoksi on tärkeää antaa jäsenvaltioille unionin rahoitustukea unionin ulkorajoilla tapahtuvan raja- ja tullivalvonnan samantasoisuuden varmistamiseksi. On myös tärkeää edistää unionin rajoilla tavaroiden ja henkilöiden tarkastamisen osalta virastojen välistä yhteistyötä kunkin jäsenvaltion sellaisten kansallisten viranomaisten kesken, jotka vastaavat rajavalvonnasta tai muista rajoilla suoritettavista tehtävistä, jotta voidaan maksimoida unionin lisäarvo rajaturvallisuuden ja tullitarkastusten alalla.

(9)	Sen vuoksi on tarpeen perustaa yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, jäljempänä ’rahasto’.

(10)	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen V osaston oikeudellisten näkökohtien vuoksi sekä siitä syystä, että ulkorajapolitiikkaan ja tullitarkastuspolitiikkaan sovelletaan eri oikeusperustoja, rahastoa ei ole oikeudellisesti mahdollista perustaa yhtenä välineenä.

(11)

Sen vuoksi rahasto olisi perustettava kokonaisvaltaisena kehyksenä, josta myönnetään unionin rahoitustukea rajaturvallisuuden alalla ja joka käsittää tällä asetuksella perustetun tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen, jäljempänä ’väline’, sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettavan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen.

(12)

Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys, tämän asetuksen mukaisilla toimilla olisi ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen puitteissa tehdyn Pariisin sopimuksen (4) täytäntöönpanoa koskevien ja 25 päivänä syyskuuta 2015 hyväksytyn YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030-toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista koskevien unionin sitoumusten mukaisesti edistettävä unionin tavoitetta käyttää vähintään 30 prosenttia unionin talousarvion kokonaismäärästä ilmastotavoitteiden tukemiseen ja unionin tavoitetta käyttää 7,5 prosenttia unionin vuotuisesta talousarviosta luonnon monimuotoisuuteen vuonna 2024 ja 10 prosenttia sekä vuonna 2026 että vuonna 2027 ottaen samalla huomioon ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden nykyiset päällekkäisyydet.

(13)

Tässä asetuksessa vahvistetaan välineen koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi (5), 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen 18 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Kyseisistä rahoituspuitteista olisi voitava kattaa tarvittavat ja asianmukaisesti perustellut menot, jotka aiheutuvat välineen hallinnointia ja sen tuloksellisuuden arviointia koskevista toimista, siltä osin kuin kyseiset toimet liittyvät välineen yleisiin ja erityistavoitteisiin.

(14)

Tähän välineeseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (6), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(15)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi. Tästä välineestä myönnettävään rahoitukseen olisi sovellettava varainhoitoasetuksessa tarkoitettuja periaatteita, ja siinä olisi varmistettava, että varoja käytetään optimaalisesti välineen tavoitteiden saavuttamiseksi.

16)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/444 (7) perustetaan tulliyhteistyötä koskeva Tulli-ohjelma, jäljempänä ’Tulli-ohjelma’, tulliliiton ja tulliviranomaisten tukemiseksi. Jotta tulleihin ja tullitarkastuslaitteisiin liittyvien yhteistyötoimien johdonmukaisuus ja horisontaalinen koordinointi voitaisiin säilyttää, on aiheellista panna tällaiset toimet täytäntöön yhdellä ainoalla säädöksellä eli Tulli-ohjelmalla, johon sisältyy yksi sääntökokonaisuus. Sen vuoksi vain avustuskelpoisten tullitarkastuslaitteiden ostamista, ylläpitämistä ja päivittämistä olisi tuettava tästä välineestä, kun taas Tulli-ohjelmalla olisi tuettava kaikkia asiaan liittyviä toimia, kuten laitetarpeiden arviointia koskevia yhteistyötoimia tai asianomaisiin laitteisiin liittyvää koulutusta.

(17)

Lisäksi välineestä olisi tarvittaessa tuettava myös tullitarkastuslaitteiden ostamista tai päivittämistä silloin, kun laitteiden uusia osia tai nykyisten laitteiden osien uusia toimintoja testataan toimintaolosuhteissa ennen kuin jäsenvaltiot aloittavat tällaisten uusien laitteiden laajamittaiset hankinnat. Toimintaolosuhteissa tapahtuvan testauksen olisi perustuttava erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/695 (8) puitteissa tehtävän tullitarkastuslaitteita koskevan tutkimuksen tuloksiin. Komission olisi kannustettava sitä, että kaksi jäsenvaltiota tai useammat jäsenvaltiot hankkivat ja testaavat tullitarkastuslaitteita yhdessä hyödyntäen Tulli-ohjelman mukaisia yhteistyövälineitä.

(18)

Useimmat tullitarkastuslaitteet voivat olla yhtä soveltuvia tai satunnaisesti soveltuvia muussa unionin oikeudessa, kuten rajaturvallisuutta, viisumeita tai poliisiyhteistyötä koskevassa unionin oikeudessa, määrättyjen vaatimusten tarkastamiseen. Sen vuoksi rahasto sisältää kaksi toisiaan täydentävää laitteiden ostamista koskevaa välinettä, joiden soveltamisalat ovat keskenään erilaiset mutta toisiaan täydentävät. Yhtäältä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä tuetaan taloudellisesti ainoastaan sellaisten laitteiden kustannuksia, joiden pääasiallinen tavoite tai vaikutus on yhdennetty rajaturvallisuus, mutta siinä sallitaan kyseisten laitteiden käyttö myös muita tarkoituksia, kuten tullitarkastuksia varten. Toisaalta tällä asetuksella perustetusta tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä tuetaan taloudellisesti ainoastaan sellaisten laitteiden kustannuksia, joiden pääasiallinen tavoite tai vaikutus on tullitarkastusten tekeminen, mutta siinä sallitaan kyseisten laitteiden käyttö myös muita tarkoituksia, kuten rajatarkastuksia ja turvallisuutta varten. Tämä kyseisten kahden välineen välinen roolijako edistää virastojen välistä yhteistyötä osana Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden lähestymistapaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1896 (9) 3 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti, ja se mahdollistaa tulli- ja rajaviranomaisten välisen yhteistyön ja maksimoi unionin talousarviovaikutuksen tarkastuslaitteiden yhteiskäytön ja yhteentoimivuuden kautta. Tulli- ja muiden rajaviranomaisten välinen laitteiden yhteiskäyttö ei saisi olla järjestelmällistä.

(19)

Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Vaikka tällaisissa tapauksissa ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneet kustannukset eivät kuitenkaan periaatteessa olisi avustuskelpoisia kustannuksia, niiden olisi kuitenkin oltava sitä poikkeustapauksissa ottaen huomioon tämän asetuksen myöhästynyt voimaantulo monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alkamiseen nähden. Jotta mahdollistetaan täytäntöönpano monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alusta alkaen ja jotta vältetään unionin tuen viivästyminen, mikä voisi vaikuttaa vahingollisesti unionin etuihin omata asianmukaiset laitteet tulliliiton tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi, rahoituspäätöksessä olisi voitava säätää monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alkuun ajoittuvaksi rajoitetuksi määräajaksi, että tämän asetuksen nojalla tuettaviin jo aloitettuihin toimiin liittyvät kustannukset ovat avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021, vaikka kyseiset toimet olisivat toteutuneet ja kyseiset kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

(20)

Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksessa säädetään, yhden toimen rahoittaminen useasta unionin ohjelmasta tai välineestä olisi oltava mahdollista monialaisen yhteistyön ja yhteentoimivuuden sallimiseksi ja tukemiseksi tarvittaessa. Varainhoitoasetuksessa säädetyn kaksinkertaisen rahoituksen kiellon periaatteen mukaisesti tällaisissa tapauksissa rahoitusosuudet eivät kuitenkaan saa kattaa samoja kustannuksia. Jos jäsenvaltiolle on jo myönnetty rahoitusosuuksia tai se on saanut rahoitusosuuksia muista unionin ohjelmista tai sille on myönnetty tai se on saanut tukea unionin rahastosta samojen laitteiden hankintaan, kyseinen rahoitusosuus tai tuki olisi ilmoitettava komissiolle varainhoitoasetuksen 191 artiklan mukaisesti.

(21)	Yhteisrahoitusosuuden enimmäismäärän ylittävää rahoitusta olisi myönnettävä ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joita saattavat olla tapaukset, joissa kaksi jäsenvaltiota tai useat jäsenvaltiot hankkivat ja testaavat tullitarkastuslaitteita yhdessä.

(22)

Koska teknologiat, uhat ja tullin painopistealat kehittyvät nopeasti, työohjelmien kesto ei saisi olla pitkä. Samalla vuotuiset työohjelmat eivät olisi välttämättömiä välineen toteuttamisen kannalta, ja ne lisäisivät komissiolle ja jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Tätä taustaa vasten työohjelmien olisi periaatteessa katettava useampi kuin yksi varainhoitovuosi, kuitenkin enintään kolme varainhoitovuotta.

(23)	Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen mukaisten työohjelmien yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (10) mukaisesti.

(24)

Vaikka keskitetty toteutus on välttämätöntä, jos on määrä saavuttaa tuloksiltaan samantasoisten tullitarkastusten varmistamista koskeva erityistavoite, tämän välineen tekninen luonne merkitsee sitä, että valmistelutyötä on tarpeen tehdä teknisellä tasolla. Sen vuoksi toteutusta olisi tuettava tarvearvioinneilla. Kyseiset tarvearvioinnit riippuvat kansallisesta asiantuntemuksesta ja tulliviranomaisten osallistumisesta saadusta kokemuksesta. Niiden olisi perustuttava selkeisiin menetelmiin, joihin kuuluu vähimmäismäärä vaiheita asiaankuuluvien tietojen keräämisen varmistamiseksi. Komission olisi käytettävä näitä tietoja kohdentaessaan varoja jäsenvaltioille ottaen huomioon erityisesti kaupan volyymin, asiaan liittyvät riskit ja tulliviranomaisten hallinnolliset valmiudet käyttää ja ylläpitää laitteita, jotta välineestä rahoitettavia tullitarkastuslaitteita voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Talousarvion kurinalaisuuden edistämiseksi avustusten priorisoinnin edellytykset olisi määriteltävä selkeästi, ja niiden olisi perustuttava tällaiseen tarvearviointiin.

(25)

Säännöllisen seurannan ja raportoinnin varmistamiseksi olisi otettava käyttöön asianmukainen kehys välineellä saavutettujen tulosten ja välineeseen kuuluvien toimien seuraamiseksi. Tällaisen seurannan ja raportoinnin olisi perustuttava määrällisiin ja laadullisiin indikaattoreihin, joilla mitataan välineeseen kuuluvien toimien vaikutuksia. Raportointivaatimuksiin olisi sisällytettävä vaatimus antaa tietoja komissiolle tullitarkastuslaitteista, kun tullitarkastuslaitteen jonkin osan kustannukset ylittävät 10 000 euroa ilman veroja. Kyseiset tiedot olisi erotettava tiedoista, jotka on annettava suurelle yleisölle ja tiedotusvälineille välineen toimien ja tulosten tekemiseksi tunnetuksi.

(26)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (11) 22 ja 23 kohdan nojalla välinettä olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan vertailukelpoisesti ja kattavasti välineen käytännön vaikutuksia. Väliarviointi olisi toteuttava viimeistään neljän vuoden kuluttua välineen toteutuksen käynnistymisestä ja loppuarviointi viimeistään neljän vuoden kuluttua välineen päätökseen saattamisesta, ja niillä olisi edistettävä tehokasta päätöksentekoprosessia, joka koskee tullitarkastuslaitteille seuraavien monivuotisten rahoituskehysten puitteissa myönnettävää rahoitustukea. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että väli- ja loppuarviointeihin sisältyy tyydyttävät ja riittävät tiedot ja että kyseiset arvioinnit toimitetaan ajoissa. Komission olisi sisällytettävä väli- ja loppuarviointeihin yksityiskohtaiset tiedot välineestä rahoitettujen laitteiden jakamisesta tulliviranomaisten ja muiden rajaviranomaisten kesken siltä osin kuin jäsenvaltiot ovat toimittaneet asiaa koskevia tietoja. Välineen väli- ja loppuarviointien lisäksi osana tulosraportointijärjestelmää olisi laadittava myös vuosittaisia tilannekatsauksia, joiden avulla seurataan välineen toteuttamista. Kyseisiin raportteihin olisi sisällytettävä tiivistelmä saaduista kokemuksista ja tarpeen mukaan esteistä ja puutteista, joita on havaittu kyseisenä vuonna toteutettujen välineen toimien puitteissa. Kyseiset vuosittaiset tilannekatsaukset olisi toimitettava Euroopan parlamentilla ja neuvostolle.

(27)

Jotta voidaan reagoida asianmukaisesti politiikan painopisteiden, uhkien ja teknologioiden muutoksiin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tullitarkastuslaitteista, joita voidaan käyttää tullitarkastusten tarkoitusten saavuttamiseksi, laaditun ohjeellisen luettelon muuttamista ja erityistavoitteen saavuttamista mittaavia indikaattoreita koskevan luettelon muuttamista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset ja täysin avoimet kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(28)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (12) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (13), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (14) ja (EU) 2017/1939 (15) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on valtuudet asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (16) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(29)

Tämän asetuksen mukaiset rahoitusmuodot ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoite ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Kyseisiin muotoihin ja menetelmiin olisi kuuluttava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttö sekä rahoitus, joka ei liity varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin.

(30)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa yksin tämän asetuksen tavoitetta, joka on tulliliittoa ja tulliviranomaisia tukevan välineen perustaminen myöntämällä rahoitustukea tullitarkastuslaitteiden ostamiseen, ylläpitämiseen ja päivittämiseen, koska niiden välillä vallitsee maantieteellisellä tasolla objektiivinen epätasapaino, vaan se voidaan koordinoidun lähestymistavan ja keskitetyn rahoituksen ansiosta saavutettavan tullitarkastusten tulosten samantasoisuuden ja -laatuisuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(31)

Unionin rahoituksen saajien olisi ilmaistava kyseisten rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, tehokasta ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa useille kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien. Tällaisista tiedoista olisi käytävät ilmi välineen lisäarvo tulliliiton tukemisessa ja erityisesti se, miten se auttaa tulliviranomaisia täyttämään tehtävänsä, sekä komission toteuttamat toimet talousarvion avoimuuden varmistamiseksi. Avoimuuden varmistamiseksi komission olisi lisäksi tiedotettava säännöllisesti suurelle yleisölle välineestä, sen toimista ja tuloksista viitaten muun muassa tällä asetuksella hyväksyttyihin työohjelmiin.

(32)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen myöntämisessä asiaankuuluvalla politiikan alalla ja mahdollistetaan se, että toteutus käynnistetään monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alusta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2021,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan yhdessä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi annettavan asetuksen kanssa yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, jäljempänä ’rahasto’, 1 päivänä tammikuuta 2021 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2027 päättyvälle kaudelle.

Kyseisen rahaston osana tällä asetuksella perustetaan väline, josta myönnetään rahoitustukea tullitarkastuslaitteiden ostamiseen, ylläpitämiseen ja päivittämiseen, jäljempänä ’väline’, 1 päivänä tammikuuta 2021 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2027 päättyvälle kaudelle. Välineen kesto vastaa monivuotisen rahoituskehyksen kestoa.

Tällä asetuksella vahvistetaan välineen tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja tällaista rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)	’tulliviranomaisilla’ asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä tulliviranomaisia;

2)	’tullitarkastuksilla’ asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 3 alakohdassa määriteltyjä tullitarkastuksia;

3)	’tullitarkastuslaitteilla’ laitteita, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti tullitarkastusten tekemiseen;

4)	’liikuteltavilla tullitarkastuslaitteilla’ mitä tahansa kuljetusvälinettä, joka on sen liikuteltavuuden lisäksi tarkoitettu itsessään osaksi tullitarkastuslaitetta tai täysin varustettu tullitarkastuslaitteilla;

’ylläpitämisellä’ ennalta ehkäiseviä, korjaavia ja ennakoivia toimia, mukaan lukien tullitarkastuslaitteen osan toiminnalliset tai funktionaaliset tarkastukset, huolto, korjaaminen ja kunnostus, jotka ovat tarpeen tullitarkastuslaitteen osan säilyttämiseksi määritellyssä toimintakuntoisuudessa tai sen palauttamiseksi määriteltyyn toimintakuntoisuuteen sen enimmäiskäyttöiän saavuttamiseksi, mutta pois lukien päivittäminen;

6)	’päivittämisellä’ kehittäviä toimia, jotka tarvitaan tullitarkastuslaitteen osan saattamiseksi vanhentuneesta toimintakuntoisuudesta nykytasoa vastaavaan toimintakuntoisuuteen.

3 artikla

Välineen tavoitteet

1. Koska väline on osa rahastoa ja koska pitkällä aikavälillä pyritään siihen, että jäsenvaltiot soveltaisivat tullitarkastuksia yhdenmukaisesti, välineen yleisenä tavoitteena on tukea tulliliittoa ja tulliviranomaisia niiden tehtävässä suojata unionin ja sen jäsenvaltioiden rahoituksellisia ja taloudellisia etuja, varmistaa turvallisuus ja vaarattomuus unionissa sekä suojata unionia laittomalta kaupalta ja samalla helpottaa laillista liiketoimintaa.

2. Välineen erityistavoitteena on edistää riittäviä ja tuloksiltaan samantasoisia tullitarkastuksia ostamalla, ylläpitämällä ja päivittämällä avoimella tavalla asiaankuuluvia ja luotettavia nykytasoa vastaavia tullitarkastuslaitteita, jotka ovat turvallisia, vaarattomia ja ympäristöystävällisiä, auttamalla näin tulliviranomaisia toimimaan yhtenäisesti unionin etujen suojaamiseksi.

4 artikla

Talousarvio

1. Rahoituspuitteet välineen toteuttamiseksi vuosiksi 2021–2027 ovat 1 006 407 000 euroa käypinä hintoina.

2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä voidaan kattaa myös menoja, jotka aiheutuvat valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus-, arviointi- ja muusta välineen hallinnointia ja sen tavoitteiden saavuttamisen arviointia koskevasta toiminnasta. Siitä voidaan kattaa myös menoja, jotka liittyvät selvityksiin, asiantuntijakokouksiin, tiedotus- ja viestintätoimiin, jotka liittyvät välineen tavoitteisiin, sekä tietojenkäsittelyyn ja – vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin liittyviä menoja, mukaan lukien organisaation omat tietotekniikkavälineet ja muu välineen hallinnoinnissa tarvittava tekninen ja hallinnollinen apu.

5 artikla

Unionin rahoituksen toteutus ja muodot

1. Välineen toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2. Välineestä voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa säädetyssä muodossa ja varsinkin avustuksina.

3. Kun välineestä tuettuun toimeen liittyy tullitarkastuslaitteen ostaminen tai päivittäminen, komissio perustaa koordinointimekanismin varmistaakseen unionin ohjelmista ja välineistä myönnettävällä tuella ostettujen tullitarkastuslaitteiden yhteentoimivuuden, ja näin ollen sen tehokkaan käytön.

II LUKU

AVUSTUSKELPOISUUS

6 artikla

Avustuskelpoiset toimet

1. Jotta toimille voidaan myöntää rahoitusta välineestä, kyseisten toimien on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)	niillä on toteutettava 3 artiklassa säädetyt tavoitteet; ja

niillä on tuettava sellaisten tullitarkastuslaitteiden, innovatiivista ilmaisinteknologiaa käyttävät laitteet mukaan lukien, ostamista, ylläpitämistä tai päivittämistä, joilla on yksi tai useampi seuraavista tullitarkastusten tarkoituksista:

1)	ajoneuvoihin/henkilöihin kajoamaton tarkastus;

2)	henkilöissä olevien piilotettujen esineiden havaitseminen;

3)	säteilyn ilmaisu ja nuklidien tunnistaminen;

4)	näytteiden analysointi laboratorioissa;

5)	näytteiden otto ja analysointi kentällä;

6)	käsityökaluin suoritettava etsintä.

Liitteessä I on ohjeellinen luettelo tullitarkastuslaitteista, joita voidaan käyttää ensimmäisen alakohdan 1–6 alakohdassa tarkoitettujen tullitarkastusten tarkoitusten saavuttamiseksi.

2. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisiin toimiin voi kuulua myös sellaisten tullitarkastuslaitteiden ostaminen, ylläpitäminen ja päivittäminen avoimella tavalla, joita käytetään laitteiden uusien osien tai nykyisten laitteiden osien uusien toimintojen testaamisessa toimintaolosuhteissa.

3. Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti, ottaen huomioon tämän asetuksen voimaantulon viivästyminen, ja jotta vältetään unionin tuen viivästyminen, mikä voisi vaikuttaa vahingollisesti unionin etuihin omata asianmukaiset laitteet tulliliiton tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi, tämän asetuksen nojalla tuetuista toimista aiheutuneet kustannukset voidaan rajoitetun ajan poikkeuksellisesti katsoa avustuskelpoisiksi 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, vaikka kyseiset toimet olisivat toteutuneet ja kyseiset kustannukset aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

4. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti tämän asetuksen muuttamiseksi päivittämällä tarvittaessa liitteessä I vahvistettua tullitarkastuslaitteiden ohjeellista luetteloa.

5. Tästä välineestä rahoitettuja tullitarkastuslaitteita olisi käytettävä ensisijaisesti tullitarkastuksiin, mutta niitä voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin, kuten henkilöiden tarkastamiseen kansallisten rajaturvallisuusviranomaisten tukena ja tutkimusten tekemiseen. Tällaiset tullitarkastuslaitteet eivät saa olla järjestelmällisesti tulli- ja muiden rajaviranomaisten yhteiskäytössä.

6. Komissio kannustaa kahta jäsenvaltiota tai useampia jäsenvaltioita hankkimaan ja testaamaan tullitarkastuslaitteita yhdessä.

7 artikla

Avustuskelpoiset yhteisöt

Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 197 artiklassa säädetään, avustuskelpoisia yhteisöjä ovat tulliviranomaiset sillä edellytyksellä, että ne antavat tarvittavat tiedot tämän asetuksen 11 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarvearviointia varten.

8 artikla

Yhteisrahoitusosuus

1. Välineestä voidaan rahoittaa enintään 80 prosenttia toimen avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista.

2. Rahoitus voi ylittää kyseisen enimmäismäärän ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa poikkeusolosuhteissa.

9 artikla

Avustuskelpoiset kustannukset

Välineestä voidaan myöntää rahoitusta kustannuksiin, jotka liittyvät välittömästi 6 artiklassa tarkoitettuihin toimiin.

Välineestä ei voida myöntää rahoitusta seuraaviin kustannuksiin:

a)	maan ostamiseen liittyvät kustannukset;

b)	koulutukseen tai taitojen päivittämiseen liittyvät kustannukset, osto- tai päivityssopimukseen sisältyvää perehdytystä lukuun ottamatta;

c)	infrastruktuuriin, kuten rakennuksiin tai ulkotiloihin, liittyvät kustannukset, sekä huonekaluihin liittyvät kustannukset;

sähköisiin järjestelmiin liittyvät kustannukset, lukuun ottamatta sellaiseen ohjelmistoon ja ohjelmistopäivityksiin suoraan liittyviä kustannuksia, jotka ovat välttämättömiä tullitarkastuslaitteiden käyttämiseksi, ja lukuun ottamatta sellaiseen sähköiseen ohjelmistoon ja ohjelmointiin liittyviä kustannuksia, jotka ovat tarpeen nykyisten ohjelmistojen yhdistämiseksi tullitarkastuslaitteisiin;

e)	suojattujen tai suojaamattomien viestintäkanavien kaltaisten verkkojen kustannukset tai liittymäkustannukset, lukuun ottamatta yksinomaan tullitarkastuslaitteiden käytön edellyttämiä verkkoja tai liittymiä;

f)	kuljetusvälineiden kuten ajoneuvojen, ilma-alusten tai laivojen, kustannukset, pois lukien liikuteltavien tullitarkastuslaitteiden kustannukset;

g)	tullitarkastuslaitteissa tarvittavien kulutushyödykkeiden, kuten viite- tai kalibrointiaineiston, kustannukset;

h)	henkilönsuojaimiin liittyvät kustannukset.

III LUKU

AVUSTUKSET

10 artikla

Myöntäminen, täydentävyys ja yhdistetty rahoitus

1. Avustusten myöntämiseen välineestä ja niiden hallinnointiin sovelletaan varainhoitoasetuksen VIII osastoa.

2. Varainhoitoasetuksen 195 artiklan ensimmäisen alakohdan f alakohdan mukaisesti avustukset myönnetään ilman ehdotuspyyntöä tämän asetuksen 7 artiklan mukaisille avustuskelpoisille yhteisöille.

3. Toimi, joka on saanut rahoitusta välineestä, voi saada rahoitusta myös Tulli-ohjelmasta tai muusta unionin ohjelmasta, jos kyseiset rahoitusosuudet eivät kata samoja kustannuksia. Asiaankuuluvan ohjelman sääntöjä sovelletaan sitä vastaavaan toimelle myönnettyyn rahoitusosuuteen. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia. Unionin eri ohjelmista myönnettävä tuki voidaan laskea määräsuhteen mukaisesti tukiehtoja koskevissa asiakirjoissa vahvistetulla tavalla.

4. Varainhoitoasetuksen 150 artiklassa tarkoitetun arviointikomitean työn perustana ovat kyseisen asetuksen 188 artiklassa vahvistetut avustuksiin sovellettavat yleiset periaatteet ja erityisesti kyseisen artiklan a ja b alakohdassa vahvistetut tasapuolisen kohtelun ja avoimuuden periaatteet sekä syrjimättömyyden periaate.

5. Arviointikomitean on arvioitava ehdotuksia myöntämisperusteiden perusteella, ottaen huomioon soveltuvin osin ehdotetun toimen asianmukaisuus tavoitteisiin nähden, ehdotetun toimen laatu, sen vaikutus, mukaan lukien taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset, sekä budjetti ja kustannustehokkuus.

IV LUKU

OHJELMASUUNNITTELU, SEURANTA JA ARVIOINTI

11 artikla

Työohjelma

1. Väline toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla työohjelmilla.

2. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla perustetaan kyseiset työohjelmat. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3. Työohjelmien tavoitteena on saavuttaa 3 artiklassa vahvistetut tavoitteet 6 artiklan mukaisilla toimilla. Työohjelmissa vahvistetaan rahoitussuunnitelman kokonaismäärä kaikkien toimien osalta. Lisäksi niissä vahvistetaan

kunkin toimen osalta

i)	tavoitteet ja odotetut tulokset 3 artiklassa vahvistettujen yleisten ja erityistavoitteiden mukaisesti;

ii)	rahoitettavien toimien kuvaus;

iii)	soveltuvin osin maininta kullekin toimelle osoitetusta määrästä; ja

iv)	toteuttamistapa ja ohjeellinen toteutusaikataulu;

b)	avustusten osalta 8 artiklassa tarkoitetun yhteisrahoituksen enimmäismäärä.

4. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen työohjelmien valmistelua tuetaan tulliviranomaisten tarvearvioinnilla. Kyseisen tarvearvioinnin on perustuttava seuraaviin:

a)	rajanylityspaikkojen yhteinen luokittelu;

b)	kattava kuvaus käytettävissä olevista tullitarkastuslaitteista;

c)	rajanylityspaikkojen luokitukseen perustuva yhteinen luettelo tullitarkastuslaitteista, joiden olisi oltava saatavilla; ja

d)	arvio rahoitustarpeista.

Tarvearvioinnin on perustuttava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1294/2013 (17) perustettuun Tulli 2020 -ohjelmaan tai Tulli-ohjelmaan kuuluviin toimiin, ja sitä on päivitettävä säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein.

12 artikla

Seuranta ja raportointi

1. Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan välineen edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamisessa, luetellaan liitteessä II.

2. Sen varmistamiseksi, että välineen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä arvioidaan tehokkaasti, siirretään komissiolle valta antaa 14 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä II indikaattoreiden osalta tarpeen mukaan sekä täydennetään tätä asetusta seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä.

3. Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että välineen toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin rahoituksen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

4. Kun tullitarkastuslaitteen osan hinta ylittää 10 000 euroa ilman veroja, 3 kohdassa tarkoitettuihin raportointivaatimuksiin kuuluu ainakin seuraavien tietojen toimittaminen komissiolle vuosittain:

a)	yksityiskohtainen luettelo välineestä rahoitetuista tullitarkastuslaitteista;

b)	tiedot tullitarkastuslaitteen käytöstä, mukaan lukien kaikki siihen liittyvät tulokset, joiden tueksi liitetään tarvittaessa asiaankuuluvat tilastot.

13 artikla

Arviointi

1. Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2. Komission on suoritettava välineen väliarviointi heti, kun välineen toteutuksesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun kyseinen toteutus on käynnistynyt. Väliarvioinnissaan komissio arvioi välineen tuloksellisuutta, mukaan lukien sen tehokkuus, vaikuttavuus, johdonmukaisuus ja merkityksellisyys sekä välineen sisäiset synergiat ja unionin tason lisäarvo.

3. Komissio suorittaa välineen loppuarvioinnin välineen toteutuksen päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä.

4. Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa sekä saatujen kokemusten tarkastelun Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

V LUKU

SIIRRETYN SÄÄDÖSVALLAN KÄYTTÄMINEN JA KOMITEAMENETTELY

14 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2027 saakka 6 artiklan 4 kohdassa ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen kyseistä päivää. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 6 artiklan 4 kohdassa ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 6 artiklan 4 kohdan ja 12 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

15 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa asetuksen (EU) 2021/444 17 artiklalla perustettu Tulli-ohjelman komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

VI LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

16 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1. Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava kyseisen rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa useille kohderyhmille, mukaan lukien tiedotusvälineet ja suuri yleisö.

2. Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat välinettä, välineen nojalla toteutettuja toimia ja saatuja tuloksia.

3. Välineelle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa yhteisötiedotustoimintaa sikäli kuin kyseiset prioriteetit liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

17 artikla

Siirtymäsäännös

Unionin talousarvioon voidaan 4 artiklan 2 kohdassa säädettyjen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä kesäkuuta 2021.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. P. ZACARIAS

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 67.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. huhtikuuta 2019 (EUVL C 158, 30.4.2021, s. 133), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 27. toukokuuta 2021 (EUVL C 227, 14.6.2021, s. 1). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 23. kesäkuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(4) EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.

(5) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/444, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2021, tulliyhteistyötä koskevan Tulli-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1294/2013 kumoamisesta (EUVL L 87, 15.3.2021, s. 1).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13 päivänä marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(11) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(13) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(14) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(15) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1294/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin tullitoimintaa kaudella 2014–2020 koskevan toimintaohjelman (Tulli 2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 624/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 209).