EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/836,

annettu 20 päivänä toukokuuta 2021,

unionin pelastuspalvelumekanismista annetun päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 196 artiklan ja 322 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon (1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (3),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Unionin pelastuspalvelumekanismilla, jäljempänä ’unionin mekanismi’, josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1313/2013/EU (5), tehostetaan unionin ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja helpotetaan koordinointia pelastuspalvelun alalla, jotta voidaan parantaa unionin avustustoimia luonnon ja ihmisen aiheuttamissa katastrofeissa.

(2)

Samalla kun jäsenvaltioilla on ensisijainen vastuu luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisystä, niihin varautumisesta ja niitä koskevista avustustoimista, unionin mekanismin ja erityisesti rescEU:n avulla edistetään jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Unionin mekanismilla toimitaan näin vahvistamalla unionin yhteisiä avustustoimia luonnon ja ihmisen aiheuttamissa katastrofeissa siten, että perustetaan reservi valmiuksille, joilla täydennetään jäsenvaltioiden nykyisiä valmiuksia tilanteissa, joissa kansallisella tasolla käytettävissä olevat valmiudet eivät ole riittävät, ja mahdollistetaan siten tehokkaampi varautuminen ja tehokkaammat avustustoimet, sekä tehostamalla katastrofien ennaltaehkäisyä ja niihin varautumista. rescEU:n valmiuksien perustamiseksi, käyttöönottamiseksi ja käyttämiseksi ja Euroopan pelastuspalvelureservin edelleen kehittämiseksi sekä mukauttamisavustuksista ja Euroopan pelastuspalvelureservin käyttöön sidottujen valmiuksien käytöstä aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseksi tarvitaan riittävästi määrärahoja.

(3)

Covid-19-pandemiasta saatu ennennäkemätön kokemus on osoittanut, että unionin ja jäsenvaltioiden olisi valmistauduttava reagoimaan paremmin laajamittaisissa hätätilanteissa, jotka vaikuttavat samanaikaisesti useisiin jäsenvaltioihin, ja että terveyttä ja pelastuspalvelua koskevaa nykyistä oikeudellista kehystä olisi vahvistettava. Covid-19-pandemia on myös tuonut esiin, miten ihmisten terveyteen, ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen kohdistuvat katastrofien seuraukset voivat saada tuhoisat mittasuhteet. Covid-19-pandemian aikana unioni pystyi päätöksen N:o 1313/2013/EU nykyisten säännösten perusteella hyväksymään nopeasti täytäntöönpanosäännöksiä rescEU:n valmiuksien laajentamiseksi siten, että niihin sisältyy lääketieteellisten vastatoimien, joihin kuuluvat rokotteet ja lääkkeet, ja tehohoitoon tarkoitettujen lääkinnällisten laitteiden, henkilönsuojainten ja laboratoriotarvikkeiden varastointi rajatylittävään vakavaan terveysuhkaan valmistautumista ja reagointia varten. Uusilla säännöksillä, joilla vahvistettaisiin nykyistä oikeudellista kehystä, myös antamalla komissiolle mahdollisuus hankkia tiettyjen edellytysten täyttyessä suoraan tarvittavia rescEU:n valmiuksia, voitaisiin edelleen lyhentää käyttöönottoaikaa tulevaisuudessa varautumis- ja avustustoimien tehokkuuden parantamiseksi. On myös tärkeää, että rescEU:n operaatioita koordinoidaan hyvin kansallisten pelastuspalveluviranomaisten kanssa.

(4)

Eurooppa-neuvoston jäsenet esittivät 26 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan yhteisessä julkilausumassa ja Euroopan parlamentti esitti EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi 17 päivänä huhtikuuta 2020 antamassaan päätöslauselmassa (6) komissiolle pyynnön tehdä ehdotuksia kunnianhimoisemmasta ja laaja-alaisemmasta unionin kriisinhallintajärjestelmästä.

(5)

Ilmastonmuutos on johtamassa luonnonkatastrofien yleistymiseen, voimistumiseen ja monitahoisuuden lisääntymiseen unionissa ja maailmanlaajuisesti, ja sen vuoksi tarvitaan laajaa maiden välistä solidaarisuutta. Metsäpalojen kaltaiset luonnonkatastrofit voivat johtaa ihmishenkien ja toimeentulon menettämiseen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen, aiheuttaa runsaita hiilipäästöjä ja vähentää maapallon kykyä sitoa hiiltä, mikä pahentaa entisestään ilmastonmuutosta. Tästä syystä on olennaisen tärkeää, että vahvistetaan katastrofien ennaltaehkäisyä, niihin varautumista ja niiden yhteydessä toteutettavia avustustoimia ja että unionin mekanismilla on riittävät valmiudet toimia metsäpalojen ja muiden ilmastoon liittyvien luonnonkatastrofien yhteydessä, myös rescEU:n siirtymäkauden aikana.

(6)

Unioni on edelleen sitoutunut sukupuolisensitiiviseen pelastuspalveluun, mukaan lukien erityisten haavoittuvuuksien huomioiminen, ja sellaisia sukupuoleen liittyviä kysymyksiä koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoon, joita tulee esille katastrofien aikana ja välittömästi niiden jälkeen, mukaan lukien sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreille tarjottu tuki.

(7)

Kun otetaan huomioon solidaarisuutta ja laadukkaiden terveyspalvelujen yleistä saatavuutta koskevat periaatteet sekä unionin keskeinen asema maailmanlaajuisia terveyshaasteita koskevan edistyksen vauhdittamisessa, unionin mekanismilla olisi edistettävä ennaltaehkäisy-, varautumis- ja avustusvalmiuksien parantamista myös lääketieteellisten hätätilanteiden osalta.

(8)	Jäsenvaltioita kannustetaan niiden kansallisia rakenteita täysimääräisesti kunnioittaen varmistamaan, että ensivaiheen pelastustyöntekijöillä on asianmukaiset varusteet ja he ovat varautuneet toimimaan katastrofitilanteissa.

(9)	Katastrofeihin liittyviä avustustoimia koskevan yhteistyön vahvistamiseksi hallinnollisia menettelyjä olisi mahdollisuuksien mukaan kevennettävä, jotta avustustoimiin voidaan ryhtyä viipymättä.

(10)

Jotta useita jäsenvaltioita koskeviin katastrofeihin voitaisiin tulevaisuudessa varautua paremmin, tarvitaan kiireellisiä toimia unionin mekanismin lujittamiseksi. Unionin mekanismin lujittamisen olisi täydennettävä unionin politiikkatoimia ja rahastoja, eikä se saisi korvata katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden valtavirtaistamista kyseisiin politiikkatoimiin ja rahastoihin.

(11)

Katastrofeista johtuvia vahinkoja koskevat tiedot ovat ratkaisevan tärkeitä riskien kattavaa arviointia, mahdollisia katastrofeja koskevien näyttöön perustuvien skenaarioiden laatimista ja tehokkaiden riskinhallintatoimenpiteiden toteuttamista varten. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi edelleen pyrittävä parantamaan katastrofeista johtuvia vahinkoja koskevien tietojen keräämistä niiden sitoumusten mukaisesti, joita on jo tehty kansainvälisissä sopimuksissa, kuten katastrofiriskien vähentämistä koskevassa Sendain kehyksessä 2015–2030, Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyssä Pariisin sopimuksessa (7) ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmassa.

(12)

Jotta voidaan parantaa katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta sekä katastrofien ennaltaehkäisyn, niihin varautumisen ja niihin liittyvien avustustoimien suunnittelua, unionin olisi edelleen edistettävä investointeja katastrofien ennaltaehkäisyyn yli rajojen ja eri aloilla sekä kattavia riskinhallintaan liittyviä toimintatapoja, joilla tuetaan ennaltaehkäisyä ja varautumista, ottaen huomioon useita riskejä kattavan lähestymistavan, ekosysteemilähtöisen lähestymistavan ja ilmastonmuutoksen todennäköiset vaikutukset, tiiviissä yhteistyössä asiaankuuluvien tiedeyhteisöjen, keskeisten talouden toimijoiden, alue- ja paikallisviranomaisten ja alalla toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta unionin vakiintuneisiin koordinointimekanismeihin ja jäsenvaltioiden toimivaltaan. Tätä varten komission olisi määritettävä ja kehitettävä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa sellaiset unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet pelastuspalvelun alalla, jotka toimivat yhteisenä ei-sitovana lähtökohtana ennaltaehkäisy- ja varautumistoimien tukemiselle katastrofeissa, joiden vaikutukset ovat huomattavat ja jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa useita maita koskevia rajojen yli ulottuvia vaikutuksia eli vaikutuksia useaan maahan riippumatta siitä, onko niillä yhteinen raja. Unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevissa tavoitteissa olisi otettava huomioon katastrofien välittömät yhteiskunnalliset seuraukset ja tarve varmistaa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen säilyminen.

(13)

Säännölliset riskinarvioinnit ja katastrofiskenaarioiden analyysit kansallisella ja tarvittaessa paikallisella tasolla ovat olennaisen tärkeitä ennaltaehkäisyssä ja varautumisessa olevien puutteiden havaitsemiseksi ja palautumis- ja selviytymiskyvyn vahvistamiseksi, myös unionin varojen avulla. Tällaisissa riskinarvioinneissa ja katastrofiskenaarioiden analyyseissä olisi keskityttävä asianomaiselle alueelle ominaisiin riskeihin, ja niiden olisi tarvittaessa katettava rajatylittävä yhteistyö.

(14)	Kehitettäessä unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevia tavoitteita ennaltaehkäisy- ja varautumistoimien tukemiseksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kohdistuviin katastrofien seurauksiin.

(15)

Alue- ja paikallisviranomaisten rooli katastrofien ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa on erittäin tärkeä, ja tarvittaessa niiden valmiudet otetaan mukaan päätöksen N:o 1313/2013/EU nojalla toteutettaviin toimiin, jotta voidaan minimoida päällekkäisyyksiä ja edistää yhteentoimivuutta. Näin ollen on tarpeen tehdä jatkuvaa rajatylittävää yhteistyötä myös paikallisella ja alueellisella tasolla, jotta voidaan kehittää yhteisiä varoitusjärjestelmiä nopeaa toimintaa varten ennen unionin mekanismin käyttöönottoa. Vastaavasti ja kansalliset rakenteet huomioon ottaen on tärkeää ottaa huomioon tarve antaa teknistä koulutusapua paikallisyhteisöille, jotta niiden ensivaiheen pelastusvalmiuksia voidaan tarvittaessa parantaa. On myös tärkeää tiedottaa yleisölle ensimmäisistä avustustoimenpiteistä.

(16)	Unionin mekanismissa olisi edelleen hyödynnettävä synergioita kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevan unionin toimintakehyksen kanssa.

(17)

Koska hätäavun koordinointikeskus (ERCC) on operaatiokeskus, joka on toiminnassa vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa ja jolla on valmiudet seurata ja tukea erityyppisissä hätätilanteissa toteutettavia operaatioita unionissa ja sen ulkopuolella reaaliaikaisesti, sitä olisi vahvistettava edelleen. Tähän olisi sisällyttävä hätäavun koordinointikeskuksen tehostettu koordinointi jäsenvaltioiden kansallisten pelastuspalveluviranomaisten sekä muiden asiaankuuluvien unionin elinten kanssa. Hätäavun koordinointikeskuksen työtä tukee tieteellinen asiantuntemus, mukaan lukien Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen tarjoama asiantuntemus.

(18)

Unionin mekanismin olisi hyödynnettävä unionin avaruusinfrastruktuuria, kuten Euroopan maanseurantaohjelmaa (Copernicus), Galileota, avaruustilannetietoisuutta ja valtiollista satelliittiviestintää, jotka tarjoavat tärkeitä unionin tason välineitä sisäisiin ja ulkoisiin hätätilanteisiin vastaamiseksi. Copernicus-ohjelman hätätilan hallintajärjestelmät tukevat hätäavun koordinointikeskusta hätätilanteiden eri vaiheissa ennakkovaroituksista ja ennaltaehkäisystä katastrofin yhteydessä toteutettaviin avustustoimiin ja katastrofista palautumiseen. Valtiollisen satelliittiviestinnän tarkoituksena on tarjota turvallisia satelliittiviestintävalmiuksia, jotka on erityisesti räätälöity vastaamaan valtion käyttäjien tarpeisiin hätätilanteiden hallinnassa. Galileo on ensimmäinen maailmanlaajuinen erityisesti siviilikäyttöön Euroopassa ja kaikkialla maailmassa suunniteltu satelliittinavigointi- ja paikannusinfrastruktuuri, ja sitä voidaan käyttää muilla aloilla, kuten hätätilanteiden hallinnassa, mukaan lukien ennakkovaroitustoimet. Galileon asiaankuuluviin palveluihin kuuluu hätäpalvelu, joka lähettää signaalien avulla varoituksia tiettyjä alueita koskevista luonnon tai ihmisen aiheuttamista katastrofeista. Jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään Galileota, koska sen avulla voidaan pelastaa ihmishenkiä ja helpottaa hätätoimien koordinointia. Jos jäsenvaltiot päättävät käyttää sitä, niiden olisi järjestelmän validoimiseksi määritettävä kansalliset viranomaiset, joilla on toimivalta käyttää Galileota ja ilmoitettava kyseiset viranomaiset komissiolle.

(19)

Covid-19-pandemian aikana havaittiin, että riittämättömät kuljetus- ja logistiset voimavarat olivat jäsenvaltioiden avun toimittamisen tai vastaanottamisen keskeinen este. Tämän vuoksi kuljetus- ja logistiset voimavarat olisi määriteltävä rescEU:n valmiuksiksi. Jotta voidaan varmistaa päätöksen N:o 1313/2013/EU yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta se voi määritellä kuljetus- ja logistiikkaresurssit rescEU:n valmiuksiksi ja jotta se voi vuokrata, liisata tai hankkia muulla tavoin sopimuksella tällaisia valmiuksia siinä määrin kuin on tarpeen kuljetus- ja logistiikka-alan puutteiden korjaamiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (8) mukaisesti. Jotta unionilla olisi lisäksi operatiiviset valmiudet reagoida nopeasti laajamittaisiin katastrofeihin, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa useita maita koskevia rajojen yli ulottuvia vaikutuksia, tai tapahtumiin, joiden todennäköisyys on pieni mutta vaikutukset huomattavia, sillä olisi oltava asianmukaisesti perustelluissa kiireellisissä tapauksissa ja jäsenvaltioiden kuulemisen perusteella kiireellistä menettelyä noudattaen hyväksyttävien välittömästi sovellettavien täytäntöönpanosäädösten nojalla myös mahdollisuus ostaa, vuokrata, liisata tai hankkia muulla tavoin sopimuksella rescEU:n valmiuksiksi määriteltyjä tarvikkeita ja tarvittavia mahdollistavia tukipalveluja silloin, kun jäsenvaltiot eivät voi antaa kyseisiä tarvikkeita tai palveluja välittömästi käytettäviksi. Näin unioni voisi reagoida viipymättä hätätilanteisiin, joilla voi olla merkittävä vaikutus ihmishenkiin ja ihmisten terveyteen, ympäristöön, omaisuuteen tai kulttuuriperintöön ja jotka vaikuttavat samanaikaisesti useisiin jäsenvaltioihin. Yksiköt, ryhmät ja asiantuntijoiden luokat eivät kuulu näihin tarvikkeisiin, joilla on tarkoitus auttaa katastrofien vuoksi ylivoimaisessa tilanteessa olevia jäsenvaltioita.

(20)

Jotta voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen unionissa hallinnoimista luotettavista logistiikkaverkostoista, kuten YK:n humanitaarisen avun varastoista, tähän mennessä saatua kokemusta, komission olisi otettava kyseiset verkostot huomioon, kun ostetaan, vuokrataan, liisataan tai hankitaan muulla tavoin sopimuksella rescEU:n valmiuksia. Asiaankuuluvat unionin virastot olisi otettava asianmukaisesti mukaan niiden toimialaan kuuluviin unionin mekanismiin liittyviin kysymyksiin, ja niitä olisi kuultava näistä kysymyksistä. On erityisen tärkeää kuulla tarvittaessa Euroopan lääkevirastoa ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskusta lääketieteellisten hätätilanteiden vuoksi toteutettaviin avustustoimiin tarkoitettujen valmiuksien määrittelyssä, hallinnoinnissa ja jakamisessa.

(21)	rescEU:n valmiuksia, joita jäsenvaltiot ovat ostaneet, vuokranneet, liisanneet tai hankkineet muulla tavoin sopimuksella, olisi voitava käyttää kansallisiin tarkoituksiin, mutta ainoastaan silloin, kun niitä ei käytetä tai tarvita unionin mekanismin puitteissa toteutettaviin avustusoperaatioihin.

(22)

Unionin edun mukaista on tarvittaessa reagoida hätätilanteisiin kolmansissa maissa. Vaikka rescEU:n valmiudet on ensisijaisesti perustettu käytettäväksi turvaverkkona unionissa, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja humanitaariset periaatteet huomioon ottaen niitä olisi voitava käyttää myös unionin ulkopuolella. Käyttöönottopäätös olisi tehtävä rescEU:n valmiuksien käyttöönottoa koskeviin päätöksiin sovellettavien nykyisten säännösten mukaisesti.

(23)

Unionin mekanismilla olisi varmistettava varastojen asianmukainen maantieteellinen jakautuminen, myös välttämättömien lääkinnällisten laitteiden ja henkilönsuojainten osalta ja erityisesti sellaisten laitteiden ja suojainten osalta, joita tarvitaan tapahtumissa, joiden todennäköisyys on pieni mutta vaikutukset huomattavat, synergiassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/522 (9) perustetun EU4Health-ohjelman, neuvoston asetuksella (EU) 2016/369 (10) perustetun hätätilanteen tukivälineen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 (11) perustetun elpymis- ja palautumistukivälineen ja muiden unionin politiikkatoimien, ohjelmien ja rahastojen kanssa niitä täydentävällä tavalla ja joilla täydennetään tarvittaessa kansallisia varastoja unionin tasolla.

(24)

Covid-19-pandemia on osoittanut, että on olennaisen tärkeää koota ja jakaa järjestelmällisesti asiaankuuluvia tietoja katastrofiriskien hallinnan kaikissa vaiheissa. Kyseinen havainto ja unionin pelastuspalvelun osaamisverkoston kehittämisprosessista tähän mennessä saadut kokemukset osoittavat, että sen roolia unionin mekanismiin kuuluvana käsittely-yksikkönä olisi kehitettävä edelleen.

(25)

Tarvittavien kuljetus- ja logististen voimavarojen saaminen on olennaista, jotta unioni voi reagoida mihin tahansa hätätilanteeseen unionissa ja sen ulkopuolella. On erittäin tärkeää varmistaa avun kuljetus ja toimittaminen perille ajoissa paitsi unionissa myös unionin ulkopuolelle ja sen ulkopuolelta. Näin ollen vahinkoa kärsineiden maiden olisi voitava pyytää apua, joka koostuu ainoastaan kuljetus- ja logistisista voimavaroista.

(26)

Päätöksessä N:o 1313/2013/EU vahvistetaan unionin mekanismin rahoituspuitteet, joita pidetään talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (12) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeena ohjelman menojen kattamiseksi varainhoitokauden 2014–2020 loppuun asti. Kyseiset rahoituspuitteet olisi saatettava ajan tasalle 1 päivästä tammikuuta 2021 eli neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (13) soveltamispäivästä lähtien kyseisessä asetuksessa säädettyjen uusien määrien huomioon ottamiseksi.

(27)

Unionin mekanismin puitteissa olisi toteutettava Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU) 2020/2094 (14) mukaisesti ja siinä kohdennettujen määrärahojen rajoissa elpymis- ja palautumistoimenpiteitä, jotta covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin ennennäkemättömiä vaikutuksia voidaan lievittää. Tällaisiin toimenpiteisiin olisi erityisesti kuuluttava toimenpiteitä, joilla parannetaan unionin varautumistasoa ja mahdollistetaan nopeat ja tehokkaat unionin avustustoimet vakavissa hätätilanteissa, mukaan lukien perustarvikkeiden ja lääkinnällisten laitteiden varastoinnin sekä nopeassa avustustoiminnassa tarvittavien infrastruktuurien hankkimisen kaltaiset toimenpiteet. Tällaiset lisämäärärahat olisi käytettävä siten, että varmistetaan asetuksessa (EU) 2020/2094 säädettyjen määräaikojen noudattaminen.

(28)

Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteita koskevan sitoumuksen mukaisesti, päätöksen N:o 1313/2013/EU mukaisilla toimilla olisi edistettävä sen yleisen tavoitteen saavuttamista, jonka mukaan vähintään 30 prosenttia unionin talousarvion kokonaismäärästä ja Euroopan unionin elpymisvälineen menoista kohdennetaan ilmastotavoitteiden tukemiseen ja talousarviosta osoitetaan luonnon monimuotoisuutta koskeviin menoihin 7,5 prosenttia vuonna 2024 ja 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027 ottaen huomioon ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden väliset päällekkäisyydet.

(29)

Ottaen huomioon, että rescEU:n valmiuksien käyttöönotto avustusoperaatioissa unionin mekanismin puitteissa tuo merkittävää unionin lisäarvoa varmistamalla hätätilanteissa oleville ihmisille tehokkaat ja nopeat avustustoimet, olisi säädettävä lisää näkyvyyttä koskevia velvoitteita tietojen antamiseksi unionin kansalaisille ja tiedotusvälineille ja myös näkyvyyden antamiseksi unionille. Komission olisi annettava kansallisille viranomaisille tiettyjen avustustoimien osalta viestintäohjeita sen varmistamiseksi, että unionin rooli tuodaan asianmukaisesti esiin.

(30)	Ottaen huomioon viimeaikaiset operatiiviset kokemukset kaikkien rescEU:n valmiuksien kehittämiskustannukset olisi rahoitettava kokonaisuudessaan unionin talousarviosta, jotta voidaan vahvistaa edelleen unionin mekanismia ja erityisesti yksinkertaistaa rescEU:n nopean täytäntöönpanon prosessia.

(31)

Jotta jäsenvaltioita voitaisiin tukea myös avun toimittamisessa unionin ulkopuolelle, Euroopan pelastuspalvelureserviä olisi edelleen vahvistettava yhteisrahoittamalla käyttöön sidottujen valmiuksien toimintakustannuksia samantasoisesti riippumatta siitä, otetaanko ne käyttöön unionissa vai sen ulkopuolella.

(32)

Jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltioiden tukeminen kuljetus- ja logistisilla voimavaroilla on joustavaa erityisesti laajamittaisissa katastrofeissa, unionin talousarviosta olisi voitava rahoittaa kokonaisuudessaan rescEU:n valmiuksina käyttöönotettujen rahtitavaroiden, logististen resurssien ja palvelujen kuljettaminen unionissa tai unioniin kolmansista maista.

(33)

Unionin mekanismilla olisi tarjottava myös ympäristökatastrofeissa tarvittavaa kuljetusapua edistämällä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten vastuun alaisena saastuttaja maksaa -periaatetta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 191 artiklan 2 kohdan sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/35/EY (15) mukaisesti.

(34)	Jotta voidaan lisätä joustavuutta ja toteuttaa talousarviota optimaalisesti, tässä asetuksessa olisi säädettävä välillisestä hallinnoinnista talousarvion toteuttamismenetelmänä, jota käytetään, mikäli se on perusteltua asianomaisen toimen luonteen ja sisällön vuoksi.

(35)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (16), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli tarpeen aloittaa ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneet kustannukset eivät kuitenkaan ole tukikelpoisia, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Jotta vältettäisiin unionin tuen keskeytyminen, joka voisi vahingoittaa unionin etuja, rahoituspäätöksessä olisi voitava säätää rajoitetun ajan monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alussa ja ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, että päätöksen N:o 1313/2013/EU nojalla tuetuista toimista, jotka ovat jo alkaneet, aiheutuneet kustannukset ovat avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, vaikka ne olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

(36)

Jotta voidaan edistää ennustettavuutta ja pitkän aikavälin tehokkuutta päätöksen N:o 1313/2013/EU täytäntöönpanon yhteydessä, komission olisi hyväksyttävä vuotuisia tai monivuotisia työohjelmia, joissa esitetään suunnitellut määrärahat. Tämän tarkoituksena on auttaa unionia lisäämään joustavuutta talousarvion toteuttamisessa ja näin tehostaa ennaltaehkäisy- ja varautumistoimia. Suunnitellut tulevat määrärahat olisi esitettävä ja niistä olisi keskusteltava vuosittain komiteassa, joka avustaa komissiota asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(37)	Komissio raportoi unionin mekanismin talousarvion toteuttamisesta varainhoitoasetuksen mukaisesti.

(38)

Päätökseen N:o 1313/2013/EU sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan perusteella hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseisistä säännöistä säädetään varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden vastuuta koskevista tarkastuksista. SEUT 322 artiklan perusteella hyväksyttyihin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(39)

Vaikka ennaltaehkäisy- ja varautumistoimenpiteet ovat olennaisia, koska niillä lisätään unionin valmiutta ja palautumiskykyä luonnonkatastrofeista ja ihmisen aiheuttamista katastrofeista, katastrofien esiintymistä, ajankohtaa ja vakavuutta ei voida ennustaa. Kuten viimeaikainen covid-19-kriisi on osoittanut, asianmukaisten avustustoimien varmistamiseksi tarvittavien määrärahojen määrä voi vaihdella huomattavasti vuodesta toiseen ja kyseiset määrärahat olisi asetettava käyttöön välittömästi. Ennakoitavuuden talousarvioperiaatteen sovittaminen yhteen sen kanssa, että uusiin tarpeisiin on reagoitava nopeasti, edellyttää näin ollen työohjelmien rahoituksen täytäntöönpanon mukauttamista. Tämän vuoksi olisi aiheellista sallia käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtäminen varainhoitovuodelta toiselle rajoittaen siirrot seuraavaan vuoteen ja yksinomaan avustustoimiin varainhoitoasetuksen 12 artiklan 4 kohdan nojalla sallitun määrärahojen siirron lisäksi.

(40)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (17) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (18), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (19) ja (EU) 2017/1939 (20) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (21) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Tästä syystä kolmansien maiden ja alueiden kanssa sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten ja kaikkien päätöksen N:o 1313/2013/EU täytäntöönpanosta johtuvien sopimusten olisi sisällettävä määräyksiä, joilla komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, EPPOlle ja OLAFille annetaan nimenomaisesti valtuudet tehdä toimivaltansa puitteissa tällaisia tarkastuksia sekä paikan päällä suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia, ja joilla varmistetaan, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(41)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (22) vahvistetun yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti hyväksytyn päätöksen perusteella. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden oikeudellisten välineiden perusteella. Päätökseen N:o 1313/2013/EU olisi lisättävä erityinen säännös, jossa edellytetään, että kolmannet maat myöntävät toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(42)

Covid-19-pandemian aikana unionin mekanismin puitteissa toteutettavien toimien rahoittamiseksi on asetettu käyttöön lisämäärärahoja, jotta rescEU:lla olisi toimivat valmiudet ja jotta unionin mekanismi voisi vastata tehokkaasti unionin kansalaisten tarpeisiin. On tärkeää huolehtia tarvittavasta joustavuudesta, jonka turvin unioni pystyy reagoimaan tehokkaasti katastrofien ennakoimattomuuteen, ja samalla säilyttää tietty ennustettavuus päätöksessä N:o 1313/2013/EU asetettujen tavoitteiden toteutumisessa. On tärkeää saavuttaa tarvittava tasapaino näiden tavoitteiden toteutumisessa. Jotta liitteessä I esitetyt prosenttiosuudet voidaan saattaa ajan tasalle unionin mekanismin painopisteiden mukaisesti, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (23) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(43)	Päätös N:o 1313/2013/EU olisi sen vuoksi muutettava tämän mukaisesti.

(44)	Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen myöntämisessä asiaankuuluvalla politiikan alalla ja mahdollistetaan täytäntöönpano monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alusta alkaen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2021,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös N:o 1313/2013/EU seuraavasti:

Korvataan 1 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. Unionin mekanismin avulla varmistettava suojelu kattaa ensisijaisesti ihmisten mutta myös ympäristön ja omaisuuden, kulttuuriperintö mukaan lukien, suojelun sekä unionin alueella että sen ulkopuolella tapahtuvien kaikenlaisten luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien yhteydessä, mukaan lukien terroritekojen seuraukset, teknologian ja säteilyonnettomuuksien aiheuttamat katastrofit sekä ympäristökatastrofit, meren pilaantuminen, hydrogeologinen epävakaus ja akuutit terveyttä uhkaavat hätätilanteet. Terroritekojen ja säteilyonnettomuuksien aiheuttamien katastrofien seurausten osalta unionin mekanismi voi kattaa ainoastaan varautumis- ja avustustoimet.

3. Unionin mekanismilla edistetään jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta käytännön yhteistyöllä ja koordinoinnilla ilman, että tällä on vaikutusta jäsenvaltioiden ensisijaiseen velvollisuuteen suojella katastrofeilta oman alueensa ihmisiä, ympäristöä ja omaisuutta, kulttuuriperintö mukaan lukien, ja tarjota katastrofinhallintajärjestelmilleen riittävät resurssit, jotta ne voivat ehkäistä luonteeltaan ja laajuudeltaan sellaisia katastrofeja, joita voidaan kohtuudella ennakoida tapahtuvaksi ja joihin voidaan varautua, sekä selviytyä niistä asianmukaisesti ja johdonmukaisella tavalla.”

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

korvataan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c)	helpottaa nopeita ja tehokkaita avustustoimia katastrofitapauksessa tai katastrofin välittömästi uhatessa, myös toteuttamalla toimenpiteitä kyseisten katastrofien välittömien seurausten lievittämiseksi ja kannustamalla jäsenvaltioita pyrkimään byrokraattisten esteiden poistamiseen;”

korvataan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

edistyminen katastrofeihin valmistautumisen tason kohottamisessa mitattuna niiden avustusvalmiuksien määrällä, jotka sisältyvät Euroopan pelastuspalvelureserviin 11 artiklassa tarkoitettujen valmiustavoitteiden osalta, yhteiseen hätäviestintä- ja tietojärjestelmään (CECIS) rekisteröityjen yksiköiden määrällä sekä niiden rescEU:n valmiuksien määrällä, jotka on otettu käyttöön avun antamiseksi äärimmäisen vaikeissa tilanteissa;”.

Lisätään 4 artiklaan alakohta seuraavasti:

”4 a. ’unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevilla tavoitteilla’ tarkoitetaan ei-sitovia tavoitteita, jotka asetetaan pelastuspalvelun alalla ennaltaehkäisy- ja varautumistoimien tukemiseksi ja joiden tarkoituksena on parantaa unionin ja sen jäsenvaltioiden valmiuksia kestää sellaisen katastrofin vaikutukset, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa useita maita koskevia rajojen yli ulottuvia vaikutuksia;”.

Muutetaan 5 artiklan 1 kohta seuraavasti:

korvataan c alakohta seuraavasti:

”c)

laatii ja saattaa säännöllisesti ajan tasalle eri alat kattavan yleiskatsauksen ja kartan niistä luonnon ja ihmisen aiheuttamista katastrofiriskeistä, joita unioni voi kohdata, mukaan lukien riskit katastrofeista, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa useita maita koskevia rajojen yli ulottuvia vaikutuksia, noudattamalla johdonmukaista lähestymistapaa politiikan eri aloilla, joiden puitteissa voidaan käsitellä katastrofien ennaltaehkäisyä tai jotka voivat vaikuttaa siihen, ja ottaen asianmukaisesti huomioon ilmastonmuutoksen todennäköiset vaikutukset;”

korvataan g alakohta seuraavasti:

”g)	raportoi määräajoin 6 artiklan 1 kohdan d alakohdassa asetettujen määräaikojen mukaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle 6 artiklan täytäntöönpanon edistymisestä;”.

Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

muutetaan 1 kohta seuraavasti:

korvataan c alakohta seuraavasti:

”c)

kehitettävä ja parannettava edelleen katastrofeihin liittyvää riskinhallintasuunnitteluaan kansallisella tai asianmukaisella paikallisella tasolla, myös rajatylittävän yhteistyön osalta, ottaen huomioon 5 kohdassa tarkoitetut unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet, kun ne on asetettu, sekä riskit, jotka liittyvät katastrofeihin, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa useita maita koskevia rajojen yli ulottuvia vaikutuksia;”

ii)

korvataan d ja e alakohta seuraavasti:

”d)

toimitettava komissiolle yhteenveto a ja b alakohdassa tarkoitettujen arviointien asiaankuuluvista seikoista merkittävimpien riskien osalta. Jäsenvaltioiden on laadittava kuvaus ensisijaisista ennaltaehkäisy- ja varautumistoimenpiteistä sellaisten merkittävimpien riskien osalta, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, ja sellaisiin katastrofeihin liittyvien riskien osalta, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa useita maita koskevia rajojen yli ulottuvia vaikutuksia, sekä tarvittaessa sellaisten riskien osalta, joiden todennäköisyys on pieni mutta vaikutukset huomattavia. Yhteenveto on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi sekä aina, kun on tapahtunut merkittäviä muutoksia;

e)	osallistuttava vapaaehtoisuuden pohjalta riskinhallintakyvyn arviointeja koskeviin vertaisarviointeihin;

parannettava katastrofeista johtuvia vahinkoja koskevien tietojen keräämistä kansallisella tai asianmukaisella paikallisella tasolla kansainvälisten sitoumusten mukaisesti, jotta voidaan varmistaa 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu näyttöön perustuva skenaarioiden laatiminen ja katastrofeja koskevissa avustusvalmiuksissa olevien puutteiden tunnistaminen.”;

lisätään kohta seuraavasti:

”5. Komissio määrittää ja laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet pelastuspalvelun alalla ja hyväksyy suosituksia niiden määrittämiseksi yhteiseksi ei-sitovaksi lähtökohdaksi ennaltaehkäisy- ja varautumistoimien tukemiselle katastrofeissa, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa useita maita koskevia rajojen yli ulottuvia vaikutuksia. Kyseisten tavoitteiden on perustuttava nykyisiin ja tulevaisuuteen suuntautuviin skenaarioihin, joissa otetaan huomioon muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutukset katastrofiriskiin, tiedot aiemmista tapahtumista ja monialainen vaikutusanalyysi kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Laatiessaan katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevia unionin tavoitteita komissio ottaa huomioon jäsenvaltioita koettelevat toistuvat katastrofit ja ehdottaa, että jäsenvaltiot toteuttavat erityisiä toimenpiteitä, mukaan lukien unionin rahoituksella toteutettavat toimenpiteet, tällaisia katastrofeja koskevan valmiuden ja palautuvuuden vahvistamiseksi.”

Korvataan 7 ja 8 artikla seuraavasti:

”7 artikla

Hätäavun koordinointikeskus

1. Perustetaan hätäavun koordinointikeskus (ERCC). Hätäavun koordinointikeskus huolehtii ympärivuorokautisesta toimintavalmiudestaan seitsemänä päivänä viikossa, ja se palvelee jäsenvaltioita ja komissiota unionin mekanismin tavoitteiden saavuttamisessa.

Hätäavun koordinointikeskuksen tehtävänä on erityisesti koordinoida, seurata ja tukea reaaliaikaisesti hätätilanteissa toteutettavia avustustoimia unionin tasolla. Hätäavun koordinointikeskus tekee tiivistä yhteistyötä kansallisten pelastuspalveluviranomaisten sekä asiaankuuluvien unionin elinten kanssa monialaisen lähestymistavan edistämiseksi katastrofinhallinnassa.

2. Hätäavun koordinointikeskus voi hyödyntää operatiivisia ja analyyttisiä sekä seuranta-, tiedonhallinta- ja viestintävalmiuksia monenlaisiin hätätilanteisiin vastaamiseksi unionissa ja sen ulkopuolella.

8 artikla

Komission yleiset varautumistoimet

1. Komissio toteuttaa seuraavat varautumistoimet:

a)	se hallinnoi hätäavun koordinointikeskusta;

b)	se hallinnoi CECIS-järjestelmää tiedonvälityksen ja tietojen jakamisen mahdollistamiseksi hätäavun koordinointikeskuksen ja jäsenvaltioiden yhteyspisteiden välillä;

se tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa

i)	kehittääkseen unionin etua palvelevia rajatylittäviä havainto- ja ennakkovaroitusjärjestelmiä, jotta voidaan lieventää katastrofien välittömiä vaikutuksia,

ii)	integroidakseen paremmin nykyiset rajatylittävät havainto- ja ennakkovaroitusjärjestelmät useita riskejä kattavan lähestymistavan pohjalta, jotta katastrofeja koskevat avustustoimet voitaisiin käynnistää mahdollisimman pienellä viiveellä,

iii)	säilyttääkseen tilannetietoisuutta ja -analyysia koskevan valmiuden ja kehittääkseen sitä edelleen,

iv)	seuratakseen katastrofeja ja tarvittaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja antaakseen tieteelliseen tietoon perustuvaa neuvontaa niistä,

v)	muuntaakseen tieteelliset tiedot operatiivisiksi tiedoiksi,

vi)

luodakseen, ylläpitääkseen ja kehittääkseen sellaisia eurooppalaisia tieteellisiä kumppanuuksia, jotka kattavat luonnon ja ihmisen aiheuttamat riskit, minkä olisi puolestaan edistettävä kansallisten ennakkovaroitus- ja hälytysjärjestelmien yhteyksiä sekä tällaisten järjestelmien yhteyksiä hätäavun koordinointikeskukseen sekä yhteiseen hätäviestintä- ja tietojärjestelmään (CECIS),

vii)

tukeakseen jäsenvaltioiden ja toimeksiannon saaneiden kansainvälisten järjestöjen toimia tieteellisellä tiedolla, innovatiivisilla teknologioilla ja asiantuntemuksella jäsenvaltioiden ja kyseisten järjestöjen kehittäessä edelleen ennakkovaroitusjärjestelmiään, myös 13 artiklassa tarkoitetun unionin pelastuspalvelun osaamisverkoston avulla;

se luo valmiuden koota ja lähettää paikan päälle asiantuntijaryhmiä, ja hallinnoi tätä valmiutta; näiden ryhmien tehtävänä on

i)	arvioida apua pyytävän jäsenvaltion tai kolmannen maan niitä tarpeita, joita mahdollisesti voidaan käsitellä unionin mekanismin avulla,

ii)	edistää tarvittaessa katastrofiaputoimien koordinointia paikan päällä ja pitää yhteyttä apua pyytävän jäsenvaltion tai kolmannen maan toimivaltaisiin viranomaisiin ja

iii)	tukea apua pyytävää jäsenvaltiota tai kolmatta maata antamalla ennaltaehkäisy-, varautumis- tai avustustoimia koskevaa asiantuntija-apua;

e)	se luo valmiuden antaa logistiikkatukea d kohdassa tarkoitetuille asiantuntijaryhmille ja ylläpitää sitä;

f)	se kehittää ja ylläpitää sellaisten jäsenvaltioiden koulutettujen asiantuntijoiden verkostoa, jotka voivat lyhyellä varoitusajalla avustaa hätäavun koordinointikeskusta tietojen seurannassa ja koordinoinnin helpottamisessa;

g)	se helpottaa jäsenvaltioiden välistä koordinointia katastrofeja koskevien avustusvalmiuksien ennakoivassa sijoittamisessa unionin sisällä;

h)	se tukee työtä, jota tehdään yksiköiden ja muiden avustusvalmiuksien yhteentoimivuuden parantamiseksi, ottaen huomioon parhaat käytännöt jäsenvaltioiden ja kansainvälisellä tasolla;

i)	se toteuttaa toimivaltansa puitteissa toimet, joita tarvitaan isäntävaltion tuen helpottamiseksi; näitä ovat muun muassa isäntävaltion tukea koskevien ohjeiden laatiminen ja ajantasaistaminen yhdessä jäsenvaltioiden kanssa operatiivisten kokemusten pohjalta;

j)	se tukee sellaisten vapaaehtoisten vertaisarviointiohjelmien perustamista jäsenvaltioiden varautumisstrategioita varten, jotka perustuvat ennalta määriteltyihin ehtoihin ja joiden avulla on mahdollista laatia suosituksia unionin varautumistason parantamiseksi;

k)	se toteuttaa läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa muitakin tukevia ja täydentäviä varautumistoimia, jotka ovat tarpeen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määritellyn tavoitteen saavuttamiseksi; ja

se tukee jäsenvaltioita näiden pyynnöstä niiden alueella tapahtuvien katastrofien yhteydessä tarjoamalla mahdollisuuden hyödyntää eurooppalaisia tieteellisiä kumppanuuksia kohdennettuja tieteellisiä analyysejä varten. Saadut analyysit voidaan vahinkoa kärsineiden jäsenvaltioiden suostumuksella jakaa yhteisen hätäviestintä- ja tietojärjestelmän (CECIS) välityksellä.

2. Komissio voi jäsenvaltion, kolmannen maan, Yhdistyneiden kansakuntien tai jonkin sen erityisjärjestön pyynnöstä antaa paikan päälle käyttöön asiantuntijaryhmän antamaan varautumistoimenpiteitä koskevaa neuvontaa.”

Lisätään 9 artiklaan kohta seuraavasti:

”10. Kun hätäpalveluja tarjoaa Galileo, Copernicus, valtiollinen satelliittiviestintä (GovSatCom) tai muu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/696 (*1) perustetun unionin avaruusohjelman komponentti, jokainen jäsenvaltio voi päättää käyttää niitä.

Kun jäsenvaltio päättää käyttää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja Galileon tarjoamia hätäpalveluja, sen on määritettävä ja ilmoitettava komissiolle kansalliset viranomaiset, jotka on valtuutettu käyttämään kyseisiä hätäpalveluja.

(*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/696, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 69).” "

Korvataan 10 artikla seuraavasti:

”10 artikla

Skenaarioiden laatiminen ja katastrofinhallinnan suunnittelu

1. Komissio ja jäsenvaltiot työskentelevät yhdessä parantaakseen unionin tasolla monialaista katastrofeihin liittyvää riskinhallintasuunnittelua, joka koskee sekä luonnon että ihmisen aiheuttamia katastrofeja, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa useita maita koskevia rajojen yli ulottuvia vaikutuksia, ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset mukaan lukien. Kyseiseen suunnitteluun on sisällyttävä katastrofien ennaltaehkäisyä, niihin varautumista ja niihin liittyviä avustustoimia koskevien skenaarioiden laatiminen unionin tasolla ottaen huomioon 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskeviin tavoitteisiin liittyvä työ ja 13 artiklassa tarkoitetun unionin pelastuspalvelun osaamisverkoston tekemä työ, ja sen on perustuttava:

i)	edellä 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin riskinarviointeihin;

ii)	edellä 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun riskejä koskevaan yleiskatsaukseen;

iii)	edellä 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin jäsenvaltioiden tekemiin riskinhallintakyvyn arviointeihin;

iv)	edellä 6 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettuihin saatavilla oleviin katastrofeista johtuvia vahinkoja koskeviin tietoihin;

v)	katastrofeihin liittyvää riskinhallintasuunnittelua koskevien nykyisten tietojen vapaaehtoiseen vaihtamiseen kansallisella tai asianmukaisella paikallisella tasolla;

vi)	voimavarojen kartoitukseen; ja

vii)	avustusvalmiuksien käyttöönottoa koskevien suunnitelmien laatimiseen.

2. Komissio ja jäsenvaltiot määrittävät pelastuspalvelun antaman avun sekä unionin ja jäsenvaltioiden antaman humanitaarisen avun rahoituksen yhteisvaikutuksen ja edistävät sitä suunnitellessaan avustusoperaatioita humanitaarisiin kriiseihin unionin ulkopuolella.”

Korvataan 11 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.

Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä Euroopan pelastuspalvelureserviin tarvittavien keskeisten avustusvalmiuksien lajit ja täsmentää niiden määrän, jäljempänä ’valmiustavoitteet’, tunnistettujen riskien, yleisten valmiuksien ja puutteiden ja 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun mahdollisesti jo olemassa olevan skenaarioiden laadinnan perusteella. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Komissio seuraa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa edistymistä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettujen valmiustavoitteiden saavuttamisessa ja määrittää sellaiset Euroopan pelastuspalvelureservissä olevat avustusvalmiuksien puutteet, jotka voivat olla merkittäviä. Jos tällaisia puutteita havaitaan, komissio tarkastelee, ovatko tarvittavat valmiudet jäsenvaltioiden saatavilla Euroopan pelastuspalvelureservin ulkopuolella. Komissio kannustaa jäsenvaltioita puuttumaan Euroopan pelastuspalvelureservissä oleviin merkittäviin avustusvalmiuksien puutteisiin. Se voi näiltä osin antaa jäsenvaltioille tukea 20 artiklan ja 21 artiklan 1 kohdan i alakohdan ja 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.”

10)

Korvataan 12 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä ne valmiudet, joista rescEU:n on muodostuttava, muun muassa mahdollisesti jo olemassa olevan 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun skenaarioiden laadinnan perusteella ja ottaen huomioon tunnistetut ja uudet riskit sekä yleiset valmiudet ja puutteet unionin tasolla, erityisesti metsäpalojen lentosammutuksen, kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinonnettomuuksien, lääkinnällisten hätätapausten sekä kuljetuksen ja logistiikan yhteydessä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komissio saattaa säännöllisesti ajan tasalle rescEU:n valmiuksien lajeja ja määrää koskevat tiedot ja toimittaa kyseiset tiedot Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3. Jäsenvaltiot ostavat, vuokraavat, liisaavat tai hankkivat muulla tavoin sopimuksella rescEU:n valmiuksia.

3 a. Komissio voi vuokrata, liisata tai hankkia muulla tavoin sopimuksella 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen hyväksytyillä täytäntöönpanosäädöksillä määriteltyjä rescEU:n valmiuksia siinä määrin kuin on tarpeen kuljetus- ja logistiikka-alan puutteiden korjaamiseksi.

3 b. Komissio voi asianmukaisesti perustelluissa kiireellisissä tapauksissa ostaa, vuokrata, liisata tai hankkia muulla tavoin sopimuksella 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua kiireellistä menettelyä noudattaen hyväksytyillä täytäntöönpanosäädöksillä määritettyjä valmiuksia. Tällaisilla täytäntöönpanosäädöksillä

i)	määritetään rescEU:n valmiuksiksi jo määriteltyjen tarvikkeiden ja tarvittaessa mahdollistavien tukipalvelujen tarvittava laji ja määrä; ja/tai

ii)	määritellään lisätarvikkeet ja tarvittaessa mahdollistavat tukipalvelut rescEU:n valmiuksiksi ja määritetään näiden valmiuksien tarvittava laji ja määrä.

3 c. Komission ostaessa, vuokratessa, liisatessa tai hankkiessa muulla tavoin sopimuksella rescEU:n valmiuksia sovelletaan unionin varanhoitosääntöjä. Kun jäsenvaltiot ostavat, vuokraavat, liisaavat tai muulla tavoin hankkivat sopimuksella rescEU:n valmiuksia, komissio voi myöntää jäsenvaltioille suoria avustuksia ilman ehdotuspyyntöjä. Komissio ja halutessaan kaikki jäsenvaltiot voivat osallistua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (*2) (varainhoitoasetus) 165 artiklan nojalla toteutettavaan yhteishankintamenettelyyn rescEU:n valmiuksien hankkimiseksi.

rescEU:n valmiudet ovat niiden jäsenvaltioiden hallussa, jotka ostavat, vuokraavat tai liisaavat tai muulla tavoin hankkivat sopimuksella kyseiset valmiudet.

(*2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).” "

11)

Korvataan 13 artikla seuraavasti:

”13 artikla

Unionin pelastuspalvelun osaamisverkosto

1. Komissio perustaa unionin pelastuspalvelun osaamisverkoston, jäljempänä ’verkosto’, joka kokoaa, käsittelee ja jakaa unionin mekanismin kannalta olennaista osaamista ja tietoa useita riskejä kattavan lähestymistavan pohjalta ja jossa on mukana asiaankuuluvia pelastuspalvelu- ja katastrofinhallintatoimijoita, osaamiskeskuksia, yliopistoja ja tutkijoita.

Komissio ottaa verkoston avulla asianmukaisesti huomioon asiantuntemuksen, jota on jäsenvaltioissa, unionin tasolla, muiden kansainvälisten järjestöjen ja yhteisöjen tasolla, kolmansien maiden tasolla ja paikalla toimivien järjestöjen tasolla.

Komissio ja jäsenvaltiot edistävät sukupuolten tasapuolista osallistumista verkoston perustamiseen ja toimintaan.

Komissio tukee verkoston avulla suunnittelu- ja päätöksentekoprosessien johdonmukaisuutta helpottamalla jatkuvaa osaamisen ja tietojen vaihtoa, johon osallistuvat unionin mekanismin kaikki toiminta-alat.

Tätä varten komissio toteuttaa muun muassa seuraavat tehtävät verkoston avulla:

perustaa katastrofien ennaltaehkäisyä, katastrofeihin varautumista ja katastrofien yhteydessä toteutettavia avustustoimia koskevan, pelastuspalveluhenkilöstölle ja katastrofinhallinnan henkilöstölle suunnatun koulutus- ja harjoitusohjelman ja hallinnoi sitä. Ohjelmassa on keskityttävä pelastuspalvelu- ja katastrofinhallinta-alan, myös ilmastonmuutoksesta aiheutuvien katastrofien osalta, parhaiden käytäntöjen vaihtoon ja kannustettava siihen, ja ohjelmaan on kuuluttava yhteisiä kursseja sekä järjestelmä katastrofinhallinnan asiantuntemuksen vaihtoa varten, mukaan lukien ammattilaisten ja kokeneiden vapaaehtoisten vaihto sekä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden komennukselle lähettäminen.

Koulutus- ja harjoitusohjelman tavoitteena on parantaa 9, 11 ja 12 artiklassa tarkoitettujen valmiuksien koordinointia, yhteensopivuutta ja keskinäistä täydentävyyttä sekä parantaa 8 artiklan 1 kohdan d ja f alakohdassa tarkoitettujen asiantuntijoiden pätevyyttä;

perustaa unionin mekanismin puitteissa toteutetuista pelastuspalvelutoimista saatuja kokemuksia katastrofinhallinnan kaikissa vaiheissa koskevan ohjelman ja hallinnoi sitä laajan perustan luomiseksi oppimisprosesseille ja osaamisen kehittämiselle. Ohjelmaan sisältyvät:

i)	kaikkien keskeisten unionin mekanismin puitteissa toteutettujen pelastuspalvelutoimien seuranta, analysointi ja arviointi;

ii)	saatujen kokemusten hyödyntämisen edistäminen, jotta luodaan kokemuspohjainen perusta toimien kehittämiselle katastrofinhallinnan kaikissa vaiheissa; ja

iii)	saatujen kokemusten keräämiseen, analysointiin, niistä tiedottamiseen ja niiden hyödyntämiseen tarkoitettujen menetelmien ja välineiden kehittäminen.

Ohjelmaan on sisällytettävä tarvittaessa myös unionin ulkopuolisista avustustoimista saatuja kokemuksia, jotka koskevat unionin mekanismin välityksellä annetun avun ja humanitaarisen avustustoiminnan yhteyksien ja yhteisvaikutusten hyödyntämistä;

c)	edistää tutkimusta ja innovointia sekä asiaankuuluvien uusien lähestymistapojen tai uusien teknologioiden tai molempien käyttöönottoa ja käyttöä unionin mekanismin puitteissa;

d)	perustaa verkostoa palvelevan verkkoalustan ja ylläpitää sitä a, b ja c alakohdissa tarkoitettujen tehtävien täytäntöönpanon tukemiseksi ja helpottamiseksi.

2. Komissio ottaa 1 kohdassa säädettyjä tehtäviä suorittaessaan huomioon erityisesti samanlaisia katastrofiriskejä kohtaavien jäsenvaltioiden tarpeet ja edut sekä tarpeen tehostaa luonnon monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön suojelua.

3. Komissio tehostaa koulutukseen liittyvää yhteistyötä ja edistää tietämyksen ja kokemusten jakamista verkoston sekä kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden välillä, jotta voidaan edistää etenkin kansainvälisten sitoumusten ja erityisesti niiden sitoumusten noudattamista, jotka on tehty katastrofiriskien vähentämistä koskevassa Sendain kehyksessä 2015–2030.”

12)

Korvataan 14 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”1. Jos unionissa tapahtuu tai uhkaa välittömästi tapahtua katastrofi, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa useita maita koskevia rajojen yli ulottuvia vaikutuksia taikka joka vaikuttaa tai voi vaikuttaa muihin jäsenvaltioihin, on sen jäsenvaltion, jossa katastrofi on tapahtunut tai todennäköisesti tapahtuu, viipymättä ilmoitettava siitä mahdollisesti vahinkoa kärsiville jäsenvaltioille ja, jos vaikutukset voivat olla merkittäviä, komissiolle.”

13)

Korvataan 15 artiklan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)	kerää ja analysoi yhdessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa tilannetta koskevia vahvistettuja tietoja, jotta voidaan muodostaa yhteistä tietoisuutta tilanteesta ja sen johdosta toteutettavista avustustoimista, ja jakaa nämä tiedot suoraan jäsenvaltioille;”.

14)

Korvataan 17 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1. Komissio voi valita, nimittää ja lähettää paikan päälle jäsenvaltioiden tarjoamista asiantuntijoista koostuvan asiantuntijaryhmän

a)	ennaltaehkäisyyn liittyvää asiantuntemusta koskevan pyynnön perusteella 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b)	varautumiseen liittyvää asiantuntemusta koskevan pyynnön perusteella 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

c)	unionissa tapahtuneen katastrofin yhteydessä 15 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuin tavoin;

d)	unionin ulkopuolella tapahtuneen katastrofin yhteydessä 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuin tavoin.

Komission ja unionin muiden yksiköiden asiantuntijoita voidaan ottaa mukaan ryhmään ryhmän tukemiseksi ja yhteydenpidon helpottamiseksi hätäavun koordinointikeskuksen kanssa. YK:n erityisjärjestöjen tai muiden kansainvälisten järjestöjen asiantuntijoita voidaan sisällyttää ryhmään yhteistyön tehostamiseksi ja yhteisten arviointien helpottamiseksi.

Kun operatiivinen tehokkuus sitä edellyttää, komissio voi tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa helpottaa ylimääräisten asiantuntijoiden osallistumista lähettämällä heitä ja teknistä ja tieteellistä tukea ja turvautua entuudestaan saatavilla olevaan tieteelliseen erityisasiantuntemukseen sekä hätälääkintä- ja alakohtaiseen asiantuntemukseen.

2. Asiantuntijoiden valinta- ja nimitysmenettely on seuraava:

a)	jäsenvaltiot nimeävät omalla vastuullaan asiantuntijoita, joita voidaan asettaa käytettäviksi asiantuntijaryhmien jäseninä;

komissio valitsee asiantuntijat ja näiden ryhmien johtajat heidän pätevyytensä ja kokemuksensa perusteella, heillä oleva unionin mekanismia koskevan koulutuksen taso sekä unionin mekanismin puitteissa toteutetuista aiemmista tehtävistä ja muusta kansainvälisestä avustustoiminnasta saatu kokemus mukaan luettuina; valinta perustuu myös muihin arviointiperusteisiin, kuten kielitaitoon, jotta voidaan varmistaa, että ryhmällä kokonaisuutena on kussakin tilanteessa tarvittavat taidot;

c)	komissio nimittää operaatioiden asiantuntijat ja ryhmien johtajat heidät nimenneiden jäsenvaltioiden suostumuksella.

Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille 1 kohdan mukaisesti annettavasta asiantuntijoiden tarjoamasta lisätuesta.”

15)

Korvataan 18 artikla seuraavasti:

”18 artikla

Kuljetus ja tarvikkeet

1. Sekä unionissa että sen ulkopuolella tapahtuvien katastrofien yhteydessä komissio voi tukea jäsenvaltioita tarvikkeiden tai kuljetus- ja logististen voimavarojen saamiseksi seuraavasti:

a)	antamalla ja jakamalla tietoja tarvikkeista sekä kuljetus- ja logistisista voimavaroista, joita jäsenvaltiot voivat antaa käytettäviksi, tällaisten tarvikkeiden tai kuljetus- ja logististen voimavarojen yhdistämisen helpottamiseksi;

b)	kehittämällä kartta-aineistoa voimavarojen nopeaa käyttöönottoa ja lähettämistä varten ottaen erityisesti huomioon raja-alueiden erityispiirteet useita maita koskevien rajojen yli ulottuvien riskien varalta;

c)	avustamalla jäsenvaltioita sellaisten kuljetus- ja logististen voimavarojen yksilöimisessä, joita voidaan saada muista lähteistä, kaupalliset markkinat mukaan luettuina, ja helpottamalla jäsenvaltioiden mahdollisuuksia käyttää näitä voimavaroja; tai

d)	avustamalla jäsenvaltioita sellaisten tarvikkeiden yksilöimisessä, joita voidaan saada muista lähteistä, kaupalliset markkinat mukaan luettuina.

2. Komissio voi täydentää jäsenvaltioiden tarjoamia kuljetus- ja logistisia voimavaroja tarjoamalla lisävoimavaroja, joita tarvitaan nopean avustustoiminnan varmistamiseksi katastrofeissa.

3. Jäsenvaltion tai kolmannen maan pyytämä apu voi koostua ainoastaan kuljetus- ja logistisista voimavaroista, joiden tarkoituksena on toteuttaa katastrofitilanteissa avustustoimia pyynnön esittäneen jäsenvaltion tai kolmannen maan kolmanteen maahan hankkimilla avustustarvikkeilla tai -välineillä.”

16)

Muutetaan 19 artikla seuraavasti:

a)	lisätään kohta seuraavasti: ”1 a. Rahoituspuitteet unionin mekanismin täytäntöönpanoa varten 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisellä kaudella ovat 1 263 000 000 euroa käypinä hintoina.”;

b)	korvataan 2 kohta seuraavasti: ”2. Määrärahat, jotka saadaan edunsaajien maksettua takaisin katastrofiaputoimiin myönnettyjä varoja, ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.”;

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Tämän artiklan 1 ja 1 a kohdassa ja 19 a artiklassa tarkoitetusta määrärahasta voidaan kattaa myös sellaisiin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin liittyviä kuluja, joita tarvitaan unionin mekanismin hallinnoimiseen ja sen tavoitteiden saavuttamiseen.

Tällaiset kulut voivat koskea erityisesti tutkimuksia, asiantuntijakokouksia, tiedotus- ja viestintätoimia, mukaan lukien unionin poliittisia painopisteitä koskeva tiedotus, siltä osin kuin ne liittyvät unionin mekanismin yleisiin tavoitteisiin, kuluja, jotka liittyvät tietojen käsittelyyn ja vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkostoihin, mukaan lukien niiden yhteenliittäminen alojen välisen tietojenvaihdon edistämiseksi tarkoitettuihin nykyisiin tai tuleviin järjestelmiin sekä niihin liittyviin laitteisiin, sekä kaikkia muita tekniseen tukeen ja hallinnolliseen apuun liittyviä kuluja, joita komissiolle aiheutuu ohjelman hallinnoinnista.”;

d)	korvataan 4 kohta seuraavasti: ”4. Tämän artiklan 1 a kohdassa tarkoitetut rahoituspuitteet ja 19 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määrä jaetaan kaudella 2021–2027 liitteessä I esitettyjen prosenttiosuuksien ja periaatteiden mukaisesti.”;

e)	korvataan 5 kohta seuraavasti: ”5. Komissio arvioi liitteessä I esitettyä jaottelua 34 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tulosten perusteella.”;

korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6. Siirretään komissiolle valta antaa 30 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä I käytettävissä olevien talousarviomäärärahojen puitteissa ja 31 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, kun tämä on tarpeen katastrofiapua varten erittäin kiireellisissä tapauksissa tai talousarvion toteutukseen vaikuttavien odottamattomien tapahtumien tai rescEU:n valmiuksien perustamisen vuoksi.”

17)

Lisätään artikla seuraavasti:

”19 a artikla

Euroopan unionin elpymisvälineestä myönnettävät varat

1. Neuvoston asetuksen (EU) 2020/2094 (*3) 1 artiklan 2 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet pannaan täytäntöön tämän päätöksen mukaisesti ottamalla käyttöön enintään 2 056 480 000 euron määrä käypinä hintoina, sellaisena kuin sitä tarkoitetaan mainitun asetuksen 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan iii alakohdassa vuoden 2018 hintoina, jollei kyseisen asetuksen 3 artiklan 3, 4, 7 ja 9 kohdasta muuta johdu.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määrä on asetuksen (EU) 2020/2094 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

3. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet voivat saada rahoitustukea tässä päätöksessä säädetyin ehdoin, ja ne pannaan täytäntöön noudattaen täysimääräisesti asetuksen (EU) 2020/2094 tavoitteita.

4. Tässä artiklassa tarkoitettua rahoitustukea voidaan myöntää kolmannelle maalle vain, jos kyseistä tukea annettaessa noudatetaan täysimääräisesti asetuksen (EU) 2020/2094 tavoitteita riippumatta siitä, osallistuuko kyseinen kolmas maa unionin mekanismiin vai ei, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä päätöksessä säädettyjen kolmansien maiden hyväksi toteutettavia toimia koskevien tukikelpoisuusvaatimusten soveltamista.

(*3) Neuvoston asetus (EU) 2020/2094, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 23).” "

18)

Korvataan 20 a artikla seuraavasti:

”20 a artikla

Näkyvyys ja huomionosoitukset

1. Unionin rahoituksen saajien sekä toimitetun avun saajien on ilmaistava kyseisen rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa useille kohderyhmille, mukaan lukien tiedotusvälineet ja suuri yleisö.

Tämän päätöksen nojalla myönnetylle rahoitukselle tai avulle on annettava riittävästi näkyvyyttä komission laatimien kutakin avustustoimea koskevien erityisohjeiden mukaisesti. Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, että unionin mekanismista rahoitettuja operaatioita koskevassa julkisessa viestinnässä

a)	on asianmukaiset viittaukset unionin mekanismiin;

b)	merkitsee unionin mekanismista rahoitetut tai yhteisrahoitetut valmiudet visuaalisella brändillä;

c)	toteutetaan toimia unionin tunnuksella;

d)	tiedotetaan proaktiivisesti unionin tukea koskevista yksityiskohdista kansallisille tiedotusvälineille ja sidosryhmille sekä omien kansallisten viestintäkanavien kautta;

e)	tuetaan operaatioita koskevia komission viestintätoimia.

Jos rescEU:n valmiuksia käytetään 12 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin kansallisiin tarkoituksiin, jäsenvaltioiden on ilmoitettava tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla tavoilla kyseisten valmiuksien alkuperä ja varmistettava kyseisten valmiuksien hankkimiseen käytetyn unionin rahoituksen näkyvyys.

2. Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat tätä päätöstä, tämän päätöksen nojalla toteutettuja toimia ja saavutettuja tuloksia, ja tukee jäsenvaltioita niiden viestintätoimissa. Tätä päätöstä varten osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa yhteisötiedotusta sikäli kuin kyseiset prioriteetit liittyvät 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

3. Komissio myöntää mitaleja tunnustuksen ja arvostuksen osoituksena unionin mekanismiin liittyvästä pitkäaikaisesta sitoutumisesta ja poikkeuksellisesta toiminnasta.”

19)

Muutetaan 21 artikla seuraavasti:

korvataan 1 kohdan g alakohta seuraavasti:

”g)	10 artiklassa tarkoitetun katastrofeihin liittyvän riskinhallintasuunnittelun kehittäminen.”;

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Edellä 1 kohdan j alakohdassa tarkoitettuun toimeen myönnettävä rahoitustuki kattaa kaikki kustannukset, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että rescEU:n valmiudet ovat käytettävissä ja otettavissa käyttöön unionin mekanismin puitteissa tämän kohdan toisen alakohdan mukaisesti. Niiden tukikelpoisten kustannusten luokat, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että rescEU:n valmiudet ovat käytettävissä ja otettavissa käyttöön, esitetään liitteessä I a.

Siirretään komissiolle valta antaa 30 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tukikelpoisten kustannusten luokkia koskevaa liitettä I a.

3 a. Tässä artiklassa tarkoitettu rahoitustuki voidaan panna täytäntöön monivuotisilla työohjelmilla. Jos toimet kestävät yli vuoden, talousarviositoumukset voidaan jakaa vuotuisiin maksueriin.”;

c)	kumotaan 4 kohta.

20)

Korvataan 22 artiklan b alakohta seuraavasti:

”b)	jäsenvaltioiden tukeminen tarvikkeiden sekä kuljetus- ja logististen voimavarojen käyttöön saamisessa 23 artiklassa tarkoitetulla tavalla katastrofin yhteydessä; ja”.

21)

Korvataan 23 artikla seuraavasti:

”23 artikla

Tarvikkeisiin ja operaatioihin liittyvät tukikelpoiset toimet

1. Seuraavat toimet voivat saada rahoitustukea, jotta tarvikkeita sekä kuljetus- ja logistisia voimavaroja voidaan saada käyttöön unionin mekanismin puitteissa:

a)	tietojen antaminen ja jakaminen tarvikkeista sekä kuljetus- ja logistisista voimavaroista, joita jäsenvaltiot päättävät antaa käyttöön, tällaisten tarvikkeiden sekä kuljetus- ja logististen voimavarojen yhdistämisen helpottamiseksi;

b)	jäsenvaltioiden avustaminen sellaisten kuljetus- ja logististen voimavarojen yksilöimisessä, joita voidaan saada muista lähteistä, kaupalliset markkinat mukaan luettuina, ja näiden voimavarojen käyttöä koskevien jäsenvaltioiden mahdollisuuksien helpottaminen;

c)	jäsenvaltioiden avustaminen sellaisten tarvikkeiden yksilöimisessä, joita voidaan saada muista lähteistä, kaupalliset markkinat mukaan luettuina;

kuljetus- ja logististen voimavarojen rahoittaminen nopean avustustoiminnan varmistamiseksi katastrofien yhteydessä. Tällaiset toimet voivat saada rahoitustukea vain, jos seuraavat perusteet täyttyvät:

i)	unionin mekanismin puitteissa on tehty avunpyyntö 15 ja 16 artiklan mukaisesti;

ii)	tarvitaan lisää kuljetus- ja logistisia voimavaroja tehokkaan katastrofiavun varmistamiseksi unionin mekanismin puitteissa;

iii)	apu vastaa hätäavun koordinointikeskuksen yksilöimiä tarpeita, ja se toimitetaan teknisiä vaatimuksia, laatua, ajoitusta ja toimitustapoja koskevien hätäavun koordinointikeskuksen suositusten mukaisesti;

iv)	apua pyytävä maa on hyväksynyt avun suoraan tai Yhdistyneiden kansakuntien tai jonkin sen erityisjärjestön tai asiaankuuluvan kansainvälisen järjestön kautta unionin mekanismin puitteissa; ja

v)	apu täydentää kolmansien maiden katastrofeissa unionin yleistä humanitaarista avustustoimintaa.

1 a. Unionin osuus sellaisten valmiuksien kuljetukseen, joita ei ole sidottu ennakkoon Euroopan pelastuspalvelureservin käyttöön ja jotka otetaan käyttöön katastrofin tai välittömästi uhkaavan katastrofin yhteydessä unionissa tai sen ulkopuolella, tai mihin tahansa muuhun kuljetustukeen, jota tarvitaan katastrofitilanteessa toteutettavissa avustustoimissa, annetusta rahoitustuesta voi olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

2. Unionin osuus Euroopan pelastuspalvelureservin käyttöön ennakkoon sidottuihin valmiuksiin annetusta rahoitustuesta on enintään 75 prosenttia kustannuksista, joita aiheutuu valmiuksien käytöstä, kuljetus mukaan lukien, jos on kyse katastrofista tai välittömästi uhkaavasta katastrofista unionissa tai sen ulkopuolella.

4. Kuljetus- tai logistisille voimavaroille annettava unionin rahoitustuki voi kattaa enintään 100 prosenttia a–d alakohdassa määritetyistä tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, jos tämä on tarpeen jäsenvaltioiden avun yhdistämiseksi operatiivisesti tehokkaalla tavalla ja jos kustannukset liittyvät johonkin seuraavista:

a)	lyhytaikainen varastokapasiteetin vuokraaminen jäsenvaltioiden avun väliaikaista säilyttämistä varten avun koordinoidun kuljettamisen helpottamiseksi;

b)	kuljetus apua tarjoavasta jäsenvaltiosta jäsenvaltioon, joka helpottaa avun koordinoitua kuljettamista;

c)	jäsenvaltioiden avun uudelleen pakkaaminen käytettävissä olevan kuljetuskapasiteetin käyttämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla tai erityisten operatiivisten vaatimusten täyttämiseksi; tai

d)	yhdistetyn avun paikallinen kuljetus, siirto ja varastoiminen koordinoidun toimittamisen varmistamiseksi apua pyytävässä maassa olevassa lopullisessa kohteessa.

4 a. Kun rescEU:n valmiuksia käytetään 12 artiklan 5 kohdan mukaisesti kansallisiin tarkoituksiin, valmiuksia käyttävä jäsenvaltio kattaa kaikki kustannukset, ylläpito- ja korjauskustannukset mukaan lukien.

4 b. Jos rescEU:n valmiudet otetaan käyttöön unionin mekanismin puitteissa, unionin rahoitustuki kattaa 75 prosenttia käyttökustannuksista.

Ensimmäisestä alakohdasta poiketen unionin rahoitustuki kattaa 100 prosenttia sellaisten rescEU:n valmiuksien käyttökustannuksista, joita tarvitaan katastrofeissa, joiden todennäköisyys on pieni mutta vaikutukset huomattavia, kun kyseiset valmiudet otetaan käyttöön unionin mekanismin puitteissa.

4 c. Kun on kyse 12 artiklan 10 kohdassa tarkoitetusta unionin ulkopuolella tapahtuvasta käyttöönotosta, unionin rahoitustuki kattaa 100 prosenttia käyttökustannuksista.

4 d. Jos tässä artiklassa tarkoitettu unionin rahoitustuki ei kata 100:aa prosenttia kustannuksista, kustannusten jäljelle jäävästä määrästä huolehtii avunpyynnön esittäjä, jollei apua tarjoavan jäsenvaltion tai rescEU:n valmiuksia hallussaan pitävän jäsenvaltion kanssa muuta sovita.

4 e. Kun on kyse rescEU:n valmiuksien käyttöönotosta, unionin rahoitustuki voi kattaa 100 prosenttia kaikista suorista kustannuksista, jotka ovat tarpeen rahdin sekä logististen voimavarojen ja palvelujen kuljettamiseksi unionissa ja unioniin kolmansista maista.

5. Jos yhdistettyihin kuljetusoperaatioihin osallistuu useita jäsenvaltioita, yksi jäsenvaltio voi ottaa johtavan aseman ja pyytää unionin rahoitustukea koko operaatiolle.

6. Jos jäsenvaltio pyytää komissiota hankkimaan kuljetuspalveluja sopimuksella, komissio pyytää kustannusten osittaista korvaamista 1 a, 2 ja 4 kohdassa säädettyjen rahoitusosuuksien mukaisesti.

6 a. Avun kuljetukseen annettava unionin rahoitustuki, jota tarvitaan ympäristökatastrofeissa, joihin sovelletaan saastuttaja maksaa -periaatetta, voi kattaa enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 a ja 2 kohdan soveltamista. Tällöin sovelletaan seuraavia ehtoja:

a)	asianomainen tai apua tarjoava jäsenvaltio pyytää unionin rahoitustukea avun kuljetukseen asianmukaisesti perustellun tarvearvioinnin perusteella;

b)	tapauksen mukaan asianomainen tai apua tarjoava jäsenvaltio toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet vaatiakseen ja saadakseen korvausta saastuttajalta kaikkien sovellettavien kansainvälisten, unionin tai kansallisten säännösten mukaisesti;

c)	saatuaan korvauksen saastuttajalta tapauksen mukaan asianomainen tai apua tarjoava jäsenvaltio maksaa korvauksen välittömästi takaisin unionille.

Jos kyseessä on ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu ympäristökatastrofi, joka ei vaikuta jäsenvaltioon, apua tarjoavan jäsenvaltion on toteutettava a, b ja c alakohdassa tarkoitetut toimet.

7. Seuraaviin kustannuksiin voidaan myöntää tämän artiklan nojalla unionin rahoitustukea kuljetus- ja logistisia voimavaroja varten: kaikki kuljetus- ja logististen voimavarojen liikkumiseen liittyvät kustannukset, mukaan lukien kaikkien palvelujen kustannukset, maksut, logistiikka- ja käsittelykustannukset, polttoaine- ja mahdolliset majoituskustannukset sekä muut epäsuorat kustannukset, kuten verot ja tullit sekä kauttakulkukustannukset.

8. Kuljetuskustannukset voivat muodostua yksikkökustannuksista, kertasuorituksista tai kiinteistä määristä, jotka määritellään kustannusluokan mukaan.”

22)

Korvataan 25 artikla seuraavasti:

”25 artikla

Rahoitustuen muodot ja täytäntöönpanomenettelyt

1. Komissio toteuttaa unionin rahoitustuen varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2. Komissio toteuttaa unionin rahoitustukea hallinnoiden sitä suoraan varainhoitoasetuksen mukaisesti tai, mikäli se on perusteltua kyseisen toimen luonteen ja sisällön vuoksi, välillisesti varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii, iv, v ja vi alakohdassa tarkoitettujen elinten kanssa.

3. Tämän päätöksen mukaista rahoitustukea voidaan antaa missä tahansa varanhoitoasetuksessa säädetyssä muodossa, erityisesti avustuksina, hankintoina tai rahoitusosuuksina rahastoihin.

4. Tämän päätöksen nojalla tuettavista toimista aiheutuneiden kustannusten voidaan varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti, ottaen huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/836 (*4) viivästyneen voimaantulon ja jatkuvuuden varmistamiseksi, katsoa olevan rahoituspäätöksessä täsmennetyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja rajoitetun ajan avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021, vaikka kyseiset kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

5. Komissio hyväksyy täytäntöönpanoasetuksilla tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi vuotuisia tai monivuotisia työohjelmia. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Vuotuisissa tai monivuotisissa työohjelmissa esitetään tavoitteet, odotetut tulokset, toteuttamistapa sekä rahoituksen kokonaismäärä. Niihin sisältyy myös kuvaus rahoitettavista toimista, kullekin toimelle osoitettava ohjeellinen määrä ja alustava toteutusaikataulu. Vuotuisissa tai monivuotisissa työohjelmissa kuvataan 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun rahoitustuen osalta ohjelmassa tarkoitettuja maita koskevat toimet.

Vuotuisia tai monivuotisia työohjelmia ei vaadita IV luvussa säädettyyn katastrofiapuun kuuluvien toimien osalta, joihin ei voida varautua ennakolta.

6. Avoimuuden ja ennustettavuuden vuoksi talousarvion toteuttaminen ja suunnitellut tulevat määrärahat esitetään ja niistä keskustellaan vuosittain 33 artiklassa tarkoitetussa komiteassa. Euroopan parlamentti pidetään ajan tasalla.

7. Sen lisäksi, mitä varainhoitoasetuksen 12 artiklan 4 kohdassa säädetään, maksusitoumus- ja maksumäärärahat, joita ei ole käytetty sen varainhoitovuoden loppuun mennessä, jonka vuotuiseen talousarvioon ne on otettu, siirretään ilman eri toimenpiteitä seuraavalle varainhoitovuodelle, ja ne voidaan sitoa ja maksaa enintään seuraavan varainhoitovuoden 31 päivään joulukuuta asti. Varainhoitovuodelta toiselle siirrettyjä määrärahoja voidaan käyttää ainoastaan avustustoimiin. Varainhoitovuodelta toiselle siirretyt määrärahat käytetään seuraavana varainhoitovuonna ensimmäisinä.

(*4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/836, annettu 20 päivänä toukokuuta 2021, unionin pelastuspalvelumekanismista annetun päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 185, 26.5.2021, s. 1).” "

23)

Korvataan 27 artikla seuraavasti:

”27 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu unionin mekanismiin kansainvälisen sopimuksen nojalla hyväksytyn päätöksen tai jonkin muun oikeudellisen välineen perusteella, kolmannen maan on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. OLAFin osalta tällaisiin oikeuksiin kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 (*5) säädetty oikeus tehdä tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset.

(*5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).” "

24)

Muutetaan 30 artikla seuraavasti:

a)	korvataan 2 kohta seuraavasti: ”2. Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2027 saakka 19 artiklan 6 kohdassa ja 21 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.”;

b)	kumotaan 3 kohta;

korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 19 artiklan 6 kohdassa ja 21 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.”;

korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7. Edellä olevan 19 artiklan 6 kohdan tai 21 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

25)

Korvataan 32 artiklan 1 kohdan i alakohta seuraavasti:

”i)	kuljetus- ja logistisille voimavaroille annettavan tuen organisointi 18 ja 23 artiklan mukaisesti.”

26)	Lisätään 33 artiklaan kohta seuraavasti: ”3. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.”

27)

Korvataan 34 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. Komissio toimittaa joka toinen vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 6 artiklan 5 kohdan sekä 11 ja 12 artiklan mukaisesti toteutetuista operaatioista ja saavutetusta edistymisestä. Kertomuksessa on oltava tietoja siitä, miten 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevien tavoitteiden ja valmiustavoitteiden saavuttamisessa ja jäljellä olevien puutteiden korjaamisessa on edistytty, ottaen huomioon rescEU:n valmiuksien perustamisen 12 artiklan mukaisesti. Kertomuksessa on myös esitettävä katsaus avustusvalmiuksiin liittyvästä talousarvio- ja kustannuskehityksestä sekä arvio kyseisten valmiuksien jatkokehittämisen tarpeesta.

3. Komissio arvioi tämän päätöksen soveltamista ja toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023 ja sen jälkeen joka viides vuosi tiedonannon tämän päätöksen vaikuttavuudesta, kustannustehokkuudesta ja täytäntöönpanosta erityisesti 6 artiklan 4 kohdan, rescEU:n valmiuksien sekä unionin muiden politiikkatoimien, ohjelmien ja rahastojen kanssa saavutetun koordinoinnin ja synergian tason osalta, mukaan lukien lääketieteelliset hätätilanteet. Kyseiseen tiedonantoon liitetään tarvittaessa ehdotuksia tämän päätöksen muuttamiseksi.”

28)	Korvataan päätöksen N:o 1313/2013/EU liite I tämän asetuksen liitteessä olevalla tekstillä.

29)	Korvataan liitteen I a otsikko seuraavasti: ” 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tukikelpoisten kustannusten luokat ”.

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä toukokuuta 2021.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. P. ZACARIAS

(1) EUVL C 385, 13.11.2020, s. 1.

(2) EUVL C 10, 11.1.2021, s. 66.

(3) EUVL C 440, 18.12.2020, s. 150.

(4) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 27. huhtikuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 10. toukokuuta 2021.

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, unionin pelastuspalvelumekanismista (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924).

(6) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(7) EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/522 annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, EU:n terveysalan toimintaohjelman (”EU4Health-ohjelma”) perustamisesta kaudeksi 2021–2027 ja asetuksen (EU) N:o 282/2014 kumoamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 1).

(10) Neuvoston asetus (EU) 2016/369, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2016, hätätilanteen tuen antamisesta unionin sisällä (EUVL L 70, 16.3.2016, s. 1).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).

(12) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(13) Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11).

(14) Neuvoston asetus (EU) 2020/2094, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 23).

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/35/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta (EUVL L 143, 30.4.2004, s. 56).

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(18) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(19) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(20) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(22) EYVL L 1, 3.1.1994, s. 3.

(23) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.