(1)

Kulttuuri, taiteet, kulttuuriperintö ja kulttuurinen monimuotoisuus ovat kulttuuriselta, koulutukseen, demokratiaan ja ympäristöön liittyvältä, yhteiskunnalliselta, ihmisoikeudelliselta ja taloudelliselta kannalta arvokkaita eurooppalaiselle yhteiskunnalle, ja niitä olisi edistettävä ja tuettava. Maaliskuun 25 päivänä 2017 annetussa Rooman julistuksessa todettiin ja 14 ja 15 päivänä joulukuussa 2017 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että koulutus ja kulttuuri ovat keskeisessä asemassa, kun rakennetaan kaikkien kannalta osallistavia ja yhtenäisiä yhteiskuntia ja ylläpidetään eurooppalaista kilpailukykyä.

(2)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mukaan lukien vähemmistöihin kuuluvien oikeudet. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo. Nämä arvot esitetään myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, vahvistettujen oikeuksien, vapauksien ja periaatteiden yhteydessä ja perusoikeuskirjalla on SEU 6 artiklan nojalla sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla. Erityisesti perusoikeuskirjan 11 artiklassa vahvistetaan sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus ja sen 13 artiklassa vahvistetaan taiteen ja tutkimuksen vapaus.

(3)

SEU 3 artiklan mukaan unionin päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia ja se muun muassa kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä.

(4)

Komission 22 päivänä toukokuuta 2018 antamassa tiedonannossa ”Euroopan uusi kulttuuriohjelma” esitetään tavoitteita kulttuuri- ja luoville aloille. Sen tavoitteena on valjastaa kulttuuri ja kulttuurinen monimuotoisuus sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen edistämällä kulttuuri- ja luovien alojen rajatylittävää ulottuvuutta ja tukemalla niiden mahdollisuuksia kasvaa, kannustaa kulttuuriin pohjautuvaan luovuuteen koulutuksessa ja innovoinnissa, lisätä työpaikkoja ja kasvua sekä vahvistaa kansainvälisiä kulttuurisuhteita. Luova Eurooppa -ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, tukee yhdessä unionin muiden ohjelmien ja rahastojen kanssa Euroopan uutta kulttuuriohjelmaa. Kulttuurin ja taiteellisen ilmaisun itseisarvoa olisi suojeltava ja sitä olisi edistettävä, ja taiteellisen luovan toiminnan olisi oltava ohjelman ytimessä. Tämä on myös kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä vuonna 2005 tehdyn Unescon yleissopimuksen mukaista; yleissopimus tuli voimaan 18 päivänä maaliskuuta 2007, ja unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sen sopimuspuolia.

(5)

Euroopan kansojen kulttuurisen monimuotoisuuden yhteisen alueen kannalta on tärkeää edistää taide- ja kulttuuriteosten, -kokoelmien ja -tuotteiden ohjelmamaiden välistä levitystä, kannustaen näin vuoropuhelua ja kulttuurivaihtoa sekä taiteilijoiden ja kulttuuri- ja luovien alojen ammattilaisten ohjelmamaiden välistä liikkuvuutta.

(6)

Kulttuuriperinnön vaaliminen ja edistäminen helpottaa vapaata osallistumista kulttuurielämään Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisesti. Siksi kulttuuriperinnöllä on tärkeä merkitys rauhanomaisen ja demokraattisen yhteiskunnan rakentamisessa, kestävän kehityksen prosesseissa ja kulttuurisen moninaisuuden edistämisessä.

(7)

Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen pohjaa taiteellisen ilmaisun vapauteen, taiteilijoiden ja kulttuurialan toimijoiden valmiuksiin ja osaamiseen sekä kukoistaviin ja joustaviin kulttuuri- ja luoviin aloihin, ja taiteilijoiden ja kulttuurialan toimijoiden kykyyn luoda, innovoida, tuottaa ja levittää teoksiaan laajemmalle ja monimuotoisemmalle eurooppalaiselle yleisölle. Tämä laajentaa kulttuuri- ja luovien alojen liiketoimintapotentiaalia, parantaa luovan sisällön, taiteen tutkimuksen ja luovan toiminnan tulosten saatavuutta ja edistämistä sekä edistää kestävää kasvua ja työpaikkojen luomista. Lisäksi luovuuden ja uuden tiedon edistäminen osaltaan lisää kilpailukykyä ja saa aikaan innovointia teollisuuden arvoketjuissa. Unionin rikas kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus on Euroopan yhdentymishankkeen keskeinen voimavara. Samanaikaisesti Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen markkinoille ovat leimallisia maantieteelliset erityispiirteet, kielelliset erityispiirteet tai molemmat, mikä voi aiheuttaa markkinoiden pirstoutumista. Siksi vaaditaan jatkuvia toimia sen varmistamiseksi, että kulttuuri- ja luovat alat hyötyvät täysimääräisesti unionin sisämarkkinoista ja erityisesti digitaalisista sisämarkkinoista.

(8)

Digitalisaatio merkitsee kulttuuri- ja luovilla aloilla ajattelutavan muutosta. Se on muovannut uusiksi tottumuksia, suhteita ja tuotanto- ja kulutusmalleja. Tämä tuo monia haasteita. Samanaikaisesti digitalisaatio tarjoaa kulttuuri- ja luoville aloille uusia mahdollisuuksia eurooppalaisten teosten luomiseen, levitykseen ja saatavuuteen, mikä hyödyttää koko eurooppalaista yhteiskuntaa. Ohjelman olisi kannustettava kulttuuri- ja luovia aloja kyseisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

(9)

Ohjelmassa olisi otettava huomioon kulttuuri- ja luovien alojen kaksitahoinen luonne ja tunnustettava yhtäältä kulttuurin itseisarvo ja taiteellinen arvo sekä toisaalta kyseisten alojen taloudellinen arvo, mukaan lukien kyseisten alojen laajempi myötävaikutus kasvuun, kilpailukykyyn, luovuuteen ja innovointiin. Ohjelmassa olisi myös otettava huomioon kulttuurin myönteinen vaikutus kulttuurienväliseen vuoropuheluun, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja tietämyksen levittämiseen. Tämä edellyttää vahvoja eurooppalaisia kulttuuri- ja luovia aloja, erityisesti elinvoimaista eurooppalaista audiovisuaalialaa, kun otetaan huomioon sen kyky saavuttaa monimuotoinen yleisö ja sen taloudellinen merkitys, mukaan lukien sen taloudellinen merkitys muiden luovien alojen kannalta. Kilpailu globaaleilla audiovisuaalimarkkinoilla on kuitenkin koventunut entisestään digitalisaation syventyessä, esimerkkinä muutokset median tuotannossa ja kulutuksessa ja globaalien alustojen kasvava asema sisällön levityksessä. Sen vuoksi on lisättävä eurooppalaiselle toimialalle annettavaa tukea.

(10)

Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 445/2014/EU (4) perustettu Euroopan kulttuuripääkaupunkeja koskeva unionin toiminta, jäljempänä ’Euroopan kulttuuripääkaupungit’, on osoittanut, kulttuuri- ja luovilla aloilla on tärkeä rooli unionin alueiden kehittämisessä ja elvyttämisessä. Tällä tavoin kulttuuri- ja luovat alat keskeisellä tavalla edistävät laatuun perustuvaa matkailua sekä alueellista, paikallista ja kaupunkikehitystä kaikkialla unionissa.

(11)

Jotta ohjelma olisi vaikuttava, siinä olisi otettava huomioon eri kulttuuri- ja luovien alojen erityisluonne ja haasteet, niiden erilaiset kohderyhmät ja niiden erityistarpeet soveltamalla räätälöityjä toimintamalleja audiovisuaalialaan keskittyvässä toimintalinjassa, jäljempänä ’Median toimintalinja’, muihin kulttuurialoihin ja luoviin toimialoihin keskittyvässä toimintalinjassa, jäljempänä ’Kulttuurin toimintalinja’, sekä monialaisessa toimintalinjassa, jäljempänä ’Monialainen toimintalinja’.

(12)

Ohjelmasta olisi tuettava toimia ja toimintoja, joista saadaan eurooppalaista lisäarvoa ja jotka täydentävät alueellisia, kansallisia, kansainvälisiä ja muita unionin ohjelmia ja politiikkoja ja vaikuttavat myönteisesti Euroopan kansalaisiin, sekä tuettava ohjelmamaiden välisen yhteistyön ja vaihdon kehittämistä ja edistämistä kulttuuri- ja luovilla aloilla. Tällaisten toimien ja toimintojen avulla ohjelmalla osaltaan vahvistetaan eurooppalaista identiteettiä ja eurooppalaisia arvoja ja edistetään samalla kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta.

(13)

Musiikin kaikki lajit ja ilmaisumuodot ja erityisesti nykymusiikki ja elävä musiikki ovat tärkeä osa unionin ja sen perinnön kulttuurista, taiteellista ja taloudellista toimintaympäristöä. Se on sosiaalisen yhteenkuuluvuuden osatekijä, ja se toimii keskeisenä taloudellisen ja kulttuurisen kehityksen välineenä. Kulttuurin toimintalinjassa olisi siksi kiinnitettävä huomiota musiikkialaan.

(14)

Kulttuurin toimintalinjasta olisi edistettävä luovien yhteisöjen verkottumista ja rajat ylittävää ja monialaista yhteistyötä hyödyntämällä erilaisia taitoja, kuten taiteellisia, luovia, digitaalisia ja teknologisia taitoja.

(15)

Monialaisessa toimintalinjassa pyritään hyödyntämään yhteistyömahdollisuuksia eri kulttuuri- ja luovien alojen kesken ja vastaamaan näiden yhteisesti kokemiin haasteisiin. Yhteisestä monialaisesta lähestymistavasta voidaan saada tietämyksen siirtoon ja hallinnon tehokkuuteen liittyviä etuja. Ohjelmayhteyspisteet edistävät tässä yhteydessä ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja sen toteuttamista.

(16)

Unionin toimia tarvitaan audiovisuaalialalla unionin digitaalisia sisämarkkinoita koskevan politiikan yhteyteen. Tämä koskee erityisesti tekijänoikeuspuitteiden nykyaikaistamista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveillä (EU) 2019/789 (5) ja (EU) 2019/790 (6) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2010/13/EU (7), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/1808 (8). Direktiiveillä (EU) 2019/789 ja (EU) 2019/790 pyritään vahvistamaan Euroopan audiovisuaalialan toimijoiden valmiuksia luoda, rahoittaa, tuottaa ja levittää teoksia, jotka ovat näkyvästi esillä eri viestintävälineissä kuten TV:ssä, elokuvissa tai tilausvideopalvelussa, jotka ovat saatavilla ja jotka houkuttelevat yleisöä avoimemmilla ja kilpaillummilla markkinoilla Euroopassa ja sen ulkopuolella. Kyseisillä direktiiveillä pyritään myös saavuttamaan asianmukaisesti toimivat markkinat luovan työn tekijöille ja oikeudenhaltijoille, erityisesti lehtijulkaisuille ja verkkoalustoille, ja varmistamaan tekijöille ja esiintyjille reilu korvaus, mitkä ulottuvuuksina olisi otettava huomioon ohjelmassa kautta linjan. Lisäksi tukea olisi kasvatettava, jotta voidaan puuttua markkinoiden viimeaikaiseen kehitykseen ja erityisesti globaalien levitysalustojen vahvempaan asemaan verrattuna kansallisiin lähetystoiminnan harjoittajiin, jotka perinteisesti investoivat eurooppalaisten teosten tuotantoon. Koska alan markkinaolosuhteet ja audiovisuaalialan toimijat kehittyvät edelleen, ohjelman toteuttamisen yhteydessä olisi säädettävä erityisistä kriteereistä riippumattoman tuotantoyhtiön määrittelemiseksi.

(17)

Ohjelman olisi mahdollistettava kulttuuri- ja luovien alojen organisaatioiden mahdollisimman laaja osallistuminen siihen ja kyseisten organisaatioiden mahdollisimman laaja pääsy ohjelmaan niiden maantieteellisestä alkuperästä riippumatta. Ohjelman olisi sijainnista riippumatta tuettava kyseisiä organisaatioita ja parhaita kykyjä toimimaan rajojen yli ja kansainvälisesti. Median toimintalinjassa olisi otettava huomioon maiden väliset erot, jotka koskevat audiovisuaalisen sisällön tuottamista ja levitystä sekä pääsyä audiovisuaaliseen sisältöön ja audiovisuaalisen sisällön kulutussuuntauksia, sekä erityisesti maiden kielellisiä ja maantieteellisiä erityispiirteitä, jotta voidaan näin luoda tasapuolisemmat toimintaedellytykset, laajentaa audiovisuaalialan kapasiteetiltaan erilaisten jäsenvaltioiden osallistumista ja lisätä niiden välistä yhteistyötä ja tukea sijainnista riippumatta eurooppalaisia lahjakkuuksia toimimaan rajojen yli ja kansainvälisesti. Olisi myös otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 artiklassa tarkoitetut syrjäisimpien alueiden erityispiirteet.

(18)

Ohjelmaan kuuluvat erityistoimet, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1194/2011/EU (9) perustettu Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskeva toimi, jäljempänä ’Euroopan kulttuuriperintötunnus’, Euroopan kulttuuriperintöpäivät, eurooppalaiset palkinnot nyky-, rock- ja pop-musiikin, kirjallisuuden, kulttuuriperinnön ja arkkitehtuurin aloilla sekä Euroopan kulttuuripääkaupungit, ovat tavoittaneet suoraan miljoonia eurooppalaisia ja tuoneet esiin eurooppalaisen kulttuuripolitiikan sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt, minkä vuoksi niitä olisi jatkettava ja mahdollisuuksien mukaan laajennettava. Kulttuurin toimintalinjasta olisi tuettava Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saaneiden kohteiden verkostoitumistoimintoja. Olisi myös harkittava mahdollisuutta sisällyttää eurooppalaisten palkintojen piiriin uusia aloja ja toimialoja, kuten teatteriala.

(19)

Kulttuuri on avainasemassa osallistavien ja yhtenäisten yhteisöjen vahvistamisessa. Muuttoliikekysymysten ja kotouttamishaasteiden yhteydessä kulttuurilla on perustavanlaatuinen rooli luotaessa tilaisuuksia kulttuurienväliseen vuoropuheluun ja kotoutettaessa muuttajia ja pakolaisia, jotta he tuntisivat kuuluvansa vastaanottavaan yhteiskuntaan, sekä kehitettäessä hyviä suhteita muuttajien ja uusien yhteisöjen välille.

(20)

Osallistavan yhteiskunnan edistämiseksi ohjelman olisi edistettävä ja lisättävä kulttuuritoimintaan osallistumista kaikkialla unionissa, etenkin vammaisten henkilöiden ja heikot lähtökohdat omaavien henkilöiden osalta.

(21)

Davosissa 22 päivänä tammikuuta 2018 annetussa julistuksessa ”Towards a high-quality Baukultur for Europe” pidettiin tarpeellisena ryhtyä toimiin uuden integroidun lähestymistavan omaksumiseksi sellaisen laadukkaan rakennetun ympäristön muovaamiseen, joka pohjaa kulttuuriin, joka lujittaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta, joka takaa ympäristön kestävyyden ja joka edistää koko väestön terveyttä ja hyvinvointia. Kyseisessä lähestymistavassa ei pitäisi keskittyä vain kaupunkialueisiin vaan myös reuna-alueiden ja maaseutualueiden yhteenliitettävyyteen. Baukultur-käsite pitää sisällään kaikki tekijät, jotka vaikuttavat suoraan kansalaisten ja yhteisöjen elämänlaatuun ja siten hyvin konkreettisella tavalla edistävät osallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja kestävyyttä.

(22)

Sananvapaus ja taiteellinen vapaus ovat kulttuuri-ja luovien alojen elinvoimaisuuden keskiössä. Erityisesti uutismedia-alalle tarvitaan vapaata, monimuotoista ja moniarvoista mediaympäristöä. Ohjelman olisi siten yhdessä direktiivin 2010/13/EU kanssa edistettävä vapaata, monimuotoista ja moniarvoista mediaympäristöä, joka kannustaa ristikkäisiin ja monialaisiin, uutismedia-alaa tukeviin toimiin. Ohjelmasta olisi tuettava uusia media-alan ammattilaisia ja edistettävä kansalaisten kriittisen ajattelun kehittymistä paremman medialukutaidon keinoin.

(23)

Ohjelmalla olisi myös lisättävä kiinnostusta eurooppalaisiin audiovisuaalisiin teoksiin ja parannettava niiden saatavuutta erityisesti yleisötyötä koskevien toimenpiteiden kautta, mukaan lukien elokuvakasvatus.

(24)

Taiteilijoiden ja kulttuurialan työntekijöiden rajat ylittävä liikkuvuus Kulttuurin toimintalinjan puitteissa voi osaltaan edistää paremmin linkittyneiden, vahvempien ja kestävämpien kulttuuri- ja luovien alojen kehittymistä unionissa, koska se on keino vauhdittaa taitojen kehittämistä ja uuden oppimista kulttuuri-ja luovien alojen sisällä, parantaa kulttuurienvälistä tietoisuutta sekä edistää teosten ohjelmamaiden välistä yhteistä luomista, yhteistuotantoa, liikkuvuutta ja jakelua.

(25)

Kulttuuri- ja luovien alojen erityispiirteiden vuoksi yhteistyöhankkeiden, erityisesti pienten hankkeiden olisi oltava Kulttuurin toimintalinjan keskiössä. Sen vuoksi komission olisi helpotettava ohjelmaan osallistumista yksinkertaistamalla huomattavasti byrokraattisia, lähinnä hakuvaiheen menettelyjä ja sallimalla pienissä hankkeissa suuremmat yhteisrahoitusosuudet.

(26)

Ohjelman olisi SEUT 8 ja 10 artiklan mukaisesti kaikissa toiminnoissaan tuettava sukupuolten tasa-arvonäkökohtien ja syrjimättömyyttä koskevien tavoitteiden huomioon ottamista ja siinä olisi tarpeen mukaan määritettävä asianmukaiset sukupuolten tasapuolista edustusta koskevat kriteerit. Naiset ovat kulttuuri- ja luovilla aloilla aktiivisesti mukana tekijöinä, ammattilaisina, opettajina, taitelijoina ja yleisönä. Ei kuitenkaan ole yhtä todennäköistä, että naiset toimivat päätöksentekoasemissa kulttuuri-, taide- ja luovien alojen laitoksissa. Siksi ohjelmalla olisi tuotava esiin naisten lahjakkuutta, jotta tuetaan naisten taiteellisia ja ammatillisia uria.

(27)

Ottaen huomioon 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun yhteisen tiedonannon ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia”, joka vahvistettiin 5 päivänä heinäkuuta 2017 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa (10) trilogin neuvotteluvaltuutuksista vuoden 2018 talousarvion osalta ja 24 päivänä toukokuuta 2017 annetuissa neuvoston päätelmissä EU:n strategisesta lähestymistavasta kansainvälisiin kulttuurisuhteisiin, eurooppalaisissa rahoitusvälineissä ja erityisesti ohjelmassa olisi tunnustettava kulttuurin merkitys kansainvälisissä suhteissa ja sen rooli eurooppalaisten arvojen edistämisessä asiaa koskevilla ja kohdennetuilla toimilla, joilla on suunniteltu olevan selvä unionia esille tuova vaikutus globaalisti.

(28)

Noudattaen 22 päivänä heinäkuuta 2014 annettua komission tiedonantoa ”Tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa” asiaa koskevissa toimintapolitiikoissa ja välineissä olisi varmistettava vuoden 2018 kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden perintö; teemavuosi valtavirtaisti onnistuneesti ja tehokkaasti kulttuurin muihin politiikanaloihin erityisesti osallistavan hallinnan avulla, kiinnittämällä huomiota Euroopan kulttuuriperinnön pitkäkestoiseen ja kestävään arvoon, laatimalla yhdenmukaisemman lähestymistavan sen säilyttämiseen ja arvostamiseen sekä tukemalla sen arvojen kestävää vaalimista, uudistamista ja mukautuvaa uudelleenkäyttöä sekä edistämistä tietoisuuden lisäämisen ja verkostoitumisen keinoin. Kulttuurialalla olisi harkittava taiteilijoiden, luovan työn tekijöiden ja taidealan käsityöläisten, jotka omaavat perinteisen ammattitaidon kulttuuriperinnön restaurointiin, tukemista. Erityisesti audiovisuaalialalla perinneteokset ovat muistin ja kulttuurisen moninaisuuden merkittäviä lähteitä ja niihin liittyy potentiaalisia markkinamahdollisuuksia. Tässä yhteydessä audiovisuaaliset arkistot ja kirjastot vaikuttavat osaltaan perinneteosten säilymiseen, uudelleenkäyttöön ja uuteen markkinakehitykseen.

(29)

Noudattaen 10 päivänä maaliskuuta 2020 annettua komission tiedonantoa ”Uusi teollisuusstrategia Euroopalle” unionin olisi luotettava vahvuuksiinsa, erityisesti monimuotoisuuteensa, kykyihinsä, arvoihinsa, elämäntapaansa sekä innovoijiinsa ja luovan työn tekijöihinsä.

(30)

Ohjelman menestys riippuu sellaisista innovatiivisista ja tehokkaista hankkeista, joissa kehitetään hyviä toimintatapoja Euroopan valtioiden välistä kulttuuri- ja luovien alojen yhteistyötä varten. Tällaisia menestystarinoita olisi aina mahdollisuuksien mukaan edistettävä, jotta voidaan tukea uusia liiketoimintamalleja ja taitoja, huolehtia perinteisestä tietotaidosta sekä muuntaa luovat ja monialaiset ratkaisut taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti arvokkaiksi tuloksiksi.

(31)

Ohjelman olisi oltava tietyin edellytyksin avoinna Euroopan vapaakauppaliiton jäsenille, liittyville maille, ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokkaille, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, sekä Euroopan naapuruuspolitiikan maille ja unionin strategisille kumppaneille.

(32)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (11) vahvistetun yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti hyväksytyn päätöksen perusteella. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden oikeudellisten välineiden perusteella. Tähän asetukseen olisi lisättävä erityinen säännös, jossa edellytetään, että kolmannet maat myöntävät toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(33)

Kolmansien maiden olisi pyrittävä osallistumaan ohjelmaan täysimääräisesti. Niiden kolmansien maiden, jotka eivät täytä Median toimintalinjaan ja Monialaiseen toimintalinjaan osallistumisen edellytyksiä mutta jotka osallistuvat Kulttuurin toimintalinjaan, olisi kuitenkin voitava perustaa ja tukea ohjelmayhteyspisteitä edistämään ohjelmaa omissa maissaan ja edistämään rajatylittävää yhteistyötä kulttuuri- ja luovilla aloilla.

(34)

Poikkeuksiin velvollisuudesta täyttää direktiivissä 2010/13/EU säädetyt edellytykset olisi sovellettava valvontaa, ja niitä olisi voitava myöntää Euroopan naapuruuspolitiikan maille asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, ottaen huomioon asianomaisen maan audiovisuaalialan markkinoiden erityispiirteet ja eurooppalaisen audiovisuaalialan politiikkaan yhdentymisen taso. Edistymistä direktiivissä 2010/13/EU asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa olisi seurattava säännöllisesti. Lisäksi Median toimintalinjasta rahoitettuihin toimiin osallistuminen olisi vahvistettava tapauskohtaisesti asiaa koskevassa työohjelmassa tai asiaa koskevissa työohjelmissa.

(35)

Ohjelmasta olisi tuettava yhteistyötä unionin ja kansainvälisten järjestöjen, kuten Unescon, Euroopan neuvoston, mukaan luettuna Eurimages ja Euroopan audiovisuaalinen observatorio, jäljempänä ’observatorio’, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja Maailman henkisen omaisuuden järjestön, välillä. Ohjelmasta olisi myös tuettava unionin sitoumusta, joka liittyy YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, etenkin sen kulttuuriulottuvuuteen. Audiovisuaalialan osalta ohjelmalla olisi varmistettava unionin panos observatorion toimintaan.

(36)

Kun otetaan huomioon, miten tärkeää on ilmastonmuutoksen torjuminen ilmastonmuutosta koskevalla Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksella hyväksytyn Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista koskevien unionin sitoumusten mukaisesti, ohjelmalla pyritään edistämään ilmastotoimien valtavirtaistamista sekä sen yleistavoitteen saavuttamista, että 30 prosentilla unionin talousarvion menoista tuettaisiin ilmastotavoitteita. Kestävän kasvun mallina toimivan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimien olisi noudatettava periaatetta olla aiheuttamatta haittaa. Asiaankuuluvia toimia olisi yksilöitävä ja toteutettava ohjelman toimeenpanon aikana ohjelman perusluonnetta muuttamatta, ja niitä olisi tarkasteltava uudelleen asiaan liittyvien arviointien ja uudelleentarkasteluprosessin yhteydessä.

(37)

Komission olisi voitava yksinkertaistamisen ja tehokkuuden vuoksi jakaa talousarviositoumukset vuotuisiin eriin. Tällöin komission olisi ohjelman toteuttamisen aikana tehtävä vuotuisia eriä koskevat sitoumukset ottaen huomioon rahoitusapua saavien toimien edistymisen, niiden arvioidut tarpeet ja käytettävissä olevat talousarviovarat. Komission olisi toimitettava avustuksen saajille vuosierien sitomisen alustava aikataulu.

(38)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseiset säännöt on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 (12), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, ja niissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla annettuihin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(39)

”LUX – Euroopan parlamentin ja European Film Academyn eurooppalainen yleisöelokuvapalkinto” on vakiinnuttanut asemansa arvostettuna eurooppalaisena palkintona, jolla edistetään ja levitetään eurooppalaisia elokuvia, jotka heijastavat eurooppalaista identiteettiä ja eurooppalaisia arvoja yli kansallisten rajojen, ja joka perustuu yhteistyöhön tunnettujen elokuvantekijöiden yhteisön ja eurooppalaisten elokuvajärjestöjen ja -verkostojen kanssa.

(40)

Euroopan unionin nuoriso-orkesteri on perustamisestaan lähtien rakentanut ainutlaatuista asiantuntemusta ja edistänyt musiikin saatavuutta, kulttuurienvälistä vuoropuhelua, keskinäistä kunnioitusta ja ymmärtämystä kulttuurin kautta ja samalla myös edistänyt kansainvälistä uraa ja koulutusta nuorten muusikoiden keskuudessa. Euroopan unionin nuoriso-orkesteri on erityinen, koska se on Euroopan parlamentin päätöslauselmalla perustettu, kulttuurirajat ylittävä eurooppalainen orkesteri ja koostuu nuorista muusikoista, jotka on valittu eri puolilta Eurooppaa vaativien taiteellisten kriteerien mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa vuosittain järjestettävän tiukan ja avoimen koe-esiintymisen perusteella. Tämä erityinen myötävaikutus Euroopan kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja identiteettiin olisi tunnustettava esimerkiksi säätämällä toimista, joihin osallistumiseen Euroopan unionin nuoriso-orkesteri ja vastaavat eurooppalaiset kulttuuriyhteisöt voivat hakea. Tällaisille yhteisöille olisi mahdollistettava monivuotinen rahoitus niiden toiminnan vakauden varmistamiseksi.

(41)

Kulttuuri- ja luovien alojen organisaatioille, joilla on laaja maantieteellinen kattavuus Euroopassa ja joiden toimintaan kuuluu kulttuuripalvelujen tarjoaminen suoraan Euroopan kansalaisille ja joilla näin ollen on potentiaalia vaikuttaa suoraan eurooppalaiseen identiteettiin, olisi voitava myöntää unionin tukea.

(42)

Jotta voidaan taata varojen tehokas jakaminen unionin yleisestä talousarviosta, on tarpeen, että kaikki ohjelman puitteissa toteutetut toimet ja toiminnot saavat aikaan Euroopan tason lisäarvoa. On myös tarpeen varmistaa, että ne täydentävät jäsenvaltioiden toimintoja. Olisi pyrittävä yhdenmukaisuuteen, täydentävyyteen ja yhteisvaikutukseen sellaisten rahoitusohjelmien kanssa, joilla tuetaan toisiinsa tiiviisti yhteydessä olevia toiminta-aloja, jotta varmistetaan, että mahdolliset tuensaajat ovat tietoisia erilaisista rahoitusmahdollisuuksista, sekä horisontaalisten politiikkojen, kuten unionin kilpailupolitiikan kanssa.

(43)

Taloudellista tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla.

(44)

Ohjelmassa on tärkeää puuttua Euroopan kulttuuri- ja luovien alojen rakenteellisiin haasteisiin, joita covid-19-pandemia on pahentanut. Ohjelma kattaa eurooppalaisen kulttuurin ja eurooppalaisten tiedotusvälineiden keskeisen roolin kansalaisten hyvinvoinnin kannalta ja tietoon perustuvan päätöksenteon mahdollistajana. Ohjelmalla olisi yhdessä muiden asiaankuuluvien unionin rahoitusohjelmien ja Next Generation EU -välineen kanssa tuettava kulttuuri- ja luovien alojen lyhyen aikavälin elpymistä, parannettava niiden pitkän aikavälin selviytymiskykyä ja kilpailukykyä, jotta voidaan parhaiten vastata mahdollisiin merkittäviin kriiseihin tulevaisuudessa, ja tuettava niiden digitaalista ja ekologista siirtymää.

(45)

Ohjelman politiikkatavoitteita käsitellään myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (13) perustetun vuosien 2021–2027 InvestEU-ohjelman politiikkaikkunoiden rahoitusvälineillä ja talousarviotakuilla, joilla muun muassa edelleen helpotetaan kulttuuri- ja luovien alojen pienten ja keskisuurten yritysten ja organisaatioiden rahoituksen saantia.

(46)

Ohjelmalla toteutettujen hankkeiden vaikuttavuuden, laadukkuuden ja toteutuksen tehokkuuden olisi oltava tärkeimmät kyseessä olevien hankkeiden valinnassa käytettävät arviointikriteerit. Kun otetaan huomioon tekninen asiantuntemus, jota vaaditaan ohjelman erityistoimiin liittyvien ehdotusten arvioimiseen, tällaisia ehdotuksia arvioivien komiteoiden, jäljempänä ’arviointikomiteat’, jäsenet voivat olla ulkopuolisia asiantuntijoita. Ulkopuolisia asiantuntijoita valittaessa olisi otettava asianmukaisesti huomioon heidän ammatillinen taustansa ja sukupuolten tasapuolinen edustus kyseisessä arviointikomiteassa.

(47)

Ohjelmaan olisi sisällyttävä realistinen ja hallinnoitavissa oleva laadullisten ja määrällisten tulosindikaattoreiden järjestelmä, joka liittyy sen toimiin ja jolla seurataan sen tuloksia jatkuvasti. Tällaisen seurannan sekä ohjelmaan ja sen toimiin liittyvien tiedotus- ja viestintätoimien olisi pohjauduttava ohjelman kolmeen toimintalinjaan.

(48)

Koska tietojen kerääminen ja analysointi sekä kulttuuripolitiikkojen vaikutusten mittaaminen on tärkeää ja monimutkaista, komission olisi autettava keräämään näyttöä ja tilastotietoja kulttuuri- ja luovien alojen suuntauksista ja kehityksestä hyödyntämällä oman ja muiden asiaankuuluvien tutkimuslaitosten asiantuntemusta ja sen olisi raportoitava kerätyistä tiedoista säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(49)

Ohjelma olisi perustettava seitsemäksi vuodeksi, jotta sen kesto vastaisi neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2020/2093 (14) vuosiksi 2021–2027 vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen, jäljempänä ’vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys’, kestoa.

(50)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (15) 18 kohdan mukaisesti.

(51)

Tähän ohjelmaan sovelletaan varainhoitoasetusta. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, myös kolmansille osapuolille myönnettäviä avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(52)

Tämän asetuksen mukaiset rahoitusmuodot ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja hallinnollisen yksinkertaistamisen tarve erityisesti hakuprosessissa kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla, ja ennakoitu noudattamatta jättämisen riski. Valintaa tehtäessä olisi harkittava kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteiden määrien käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä.

(53)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (16) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (17), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (18) ja (EU) 2017/1939 (19) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. OLAFilla on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (20) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(54)

Olisi oltava mahdollista erityisin kriteerein myöntää huippuosaamismerkki sellaisille laadukkaille ehdotuksille toimiksi, jotka ovat ohjelman mukaisesti tukikelpoisia mutta joita ei voida rahoittaa siitä talousarviorajoitteiden vuoksi. Huippuosaamismerkillä tunnustetaan ehdotuksen laadukkuus ja yksinkertaistetaan vaihtoehtoisen rahoituksen etsimistä Euroopan aluekehitysrahastosta tai Euroopan sosiaalirahasto plussasta. Toimista, joista voitaisiin myöntää huippuosaamismerkki, olisi annettava lisätietoja asianomaisissa ehdotuspyynnöissä.

(55)

Ottaen huomioon SEUT 349 artiklan ja komission 24 päivänä lokakuuta 2017 antaman tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” olisi arvostettava kyseisessä artiklassa tarkoitettujen alueiden erityistä myötävaikutusta unionin kulttuuriseen monimuotoisuuteen sekä niiden roolia vaihtotoiminnan, mukaan lukien liikkuvuuden välityksellä, sekä kolmansien maiden, erityisesti niiden naapurimaiden, kansalaisten ja organisaatioiden kanssa tehtävän yhteistyön edistämisessä. Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU (21) nojalla ja ottaen huomioon merentakaisten maiden ja alueiden myötävaikutuksen unionin kansainväliseen kulttuurivaikutukseen, saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. Näin ihmiset voisivat hyötyä yhtäläisesti kulttuurialan ja luovien toimialojen tarjoamista kilpailueduista, etenkin talouskasvusta ja työllisyysvaikutuksista.

(56)

Sen varmistamiseksi, että ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä arvioidaan tehokkaasti, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT 290 artiklan mukaisesti seuranta- ja arviointikehyksen laatimiseksi ja ohjelman indikaattorien tarkistamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (22) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(57)

Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustus voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen edellyttäen, että hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneisiin kustannuksiin ei kuitenkaan voi myöntää unionin rahoitusta paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 4 kohdan mukaisesti ennen toiminta-avustusta koskevan avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneisiin kustannuksiin ei myöskään voi myöntää unionin rahoitusta, ja avustussopimus on allekirjoitettava neljän kuukauden kuluessa avustuksen saajan varainhoitovuoden alkamisesta. Jotta vältettäisiin unionin tuen keskeytyminen, joka voisi vahingoittaa unionin etuja, rahoituspäätöksessä olisi voitava säätää vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen alkuun ajoittuvan rajoitetun määräajan puitteissa ja ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, että toiminnot ja kustannukset ovat avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, vaikka kyseiset toiminnot olisi toteutettu ja kyseiset kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

(58)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla ohjelmaa olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan ohjelman käytännön vaikutuksia.

(59)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa työohjelmien hyväksymistä varten. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (23) mukaisesti. Tässä asetuksessa säädettyjen määräaikojen olisi erityisesti oltava oikeasuhteisia, ja niillä olisi annettava komitean jäsenille mahdollisuus tarkastella ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi varhaisessa vaiheessa ja tehokkaasti ja ilmaista näkemyksensä.

(60)

On tarpeen varmistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1295/2013 (24) perustetun Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020), jäljempänä ’vuosien 2014–2020 ohjelma’, asianmukainen saattaminen päätökseen, erityisesti monivuotisten hallinnointijärjestelyjen, kuten teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksen, jatkuminen. Teknisellä ja hallinnollisella avulla olisi tarvittaessa varmistettava 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen niiden toimien hallinnointi, joita ei ole vuosien 2014–2020 ohjelman puitteissa vielä saatettu loppuun 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä.

(61)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Tällä asetuksella pyritään erityisesti varmistamaan, että noudatetaan täysimääräisesti oikeutta naisten ja miesten tasa-arvoon sekä oikeutta syrjimättömyyteen sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan mukaisesti. Tässä asetuksessa noudatetaan myös vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa YK:n yleissopimusta.

(62)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan tavoitteiden ohjelmamaiden välisen luonteen, rahoitettujen liikkuvuus- ja yhteistyötoimien suuren määrän ja laajan maantieteellisen soveltamisalan, niiden oppimiseen liittyvän liikkuvuuden hyödyntämismahdollisuuksiin ja yleisemmin unionin integraatioon kohdistuvien vaikutusten sekä niiden voimakkaan kansainvälisen ulottuvuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(63)

Asetus (EU) N:o 1295/2013 olisi sen vuoksi kumottava 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen.

(64)

Jotta voidaan taata katkeamaton tuki asiaankuuluvalla politiikan alalla ja jotta ohjelman toteuttaminen voidaan aloittaa vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen alusta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen,