EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/691,

annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021,

Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9 ja 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU 5 artiklassa määrättyjä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, on noudatettava unionin rahastojen täytäntöönpanossa, jossa on otettava huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirja. SEUT 8 ja 10 artiklan mukaisesti unionin on pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa ja edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon rahastojen täytäntöönpanossa. Unionin rahastojen tavoitteisiin olisi pyrittävä kestävän kehityksen kehyksessä ja ottaen huomioon unionin tavoitteen edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti sekä saastuttaja maksaa -periaatteen.

(2)

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17 päivänä marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, jäljempänä ’pilari’, jolla vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa. Kun otetaan huomioon työelämän muuttuvat realiteetit, unionin on valmistauduttava nykyisiin ja tuleviin globalisaation ja digitalisaation haasteisiin tekemällä kasvusta entistä osallistavampaa ja parantamalla työllisyys- ja sosiaalipolitiikkoja. Pilarin 20 keskeistä periaatetta jakautuvat kolmeen osa-alueeseen: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Pilari toimii tällä asetuksella perustetun Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille yleisenä ohjenuorana, ja unioni voi sen ansiosta toteuttaa asiaankuuluvat periaatteet käytännössä merkittävien rakenneuudistusten tapauksessa.

(3)

Neuvosto hyväksyi 20 päivänä kesäkuuta 2017 unionin vastauksen Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda 2030:een. Neuvosto painotti, että on tärkeää saavuttaa kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta – taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus – tasapainoisesti ja yhdennetysti. On äärimmäisen tärkeää, että kestävä kehitys valtavirtaistetaan unionin poliittisessa toimintakehyksessä ja että unioni on politiikkatoimissaan kunnianhimoinen, kun se vastaa globaaleihin haasteisiin. Neuvosto suhtautui myönteisesti komission 22 päivänä marraskuuta 2016 antamaan tiedonantoon ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi” ensimmäisenä toimena YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistamiseksi sekä kestävän kehityksen soveltamiseksi kaikkea unionin toimintapolitiikkaa ohjaavana keskeisenä periaatteena, mukaan lukien sen rahoitusvälineiden kautta.

(4)

Helmikuussa 2018 komissio antoi tiedonannon ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen”. Tiedonannossa korostetaan, että unionin talousarviosta tuetaan Euroopan ainutlaatuista sosiaalista markkinataloutta. On äärimmäisen tärkeää parantaa työllistymismahdollisuuksia ja vastata osaamishaasteisiin, erityisesti digitalisaatioon, automaatioon sekä resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymiseen liittyviin osaamishaasteisiin, noudattaen täysin YK:n ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksyttyä Pariisin sopimusta, jäljempänä ’Pariisin sopimus’. Talousarvion joustavuus on yksi neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2020/2093 (4) vahvistetun vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen, jäljempänä ’vuosia 2021–2027 koskeva monivuotinen rahoituskehys’, keskeisistä periaatteista. Joustomekanismit ovat edelleen käytössä, jotta unioni voi reagoida oikea-aikaisemmin ja jotta voidaan varmistaa, että talousarviovarat käytetään siellä, missä niitä kipeimmin tarvitaan.

(5)	Valkoisessa kirjassa Euroopan tulevaisuudesta, jonka komissio antoi 1 päivänä maaliskuuta 2017, komissio ilmaisee huolensa eristäytymissuuntauksista ja niistä epäilyksistä, joita avoimen kaupan hyödyistä yhä useammin esitetään, sekä unionin sosiaalisesta markkinataloudesta yleensä.

(6)

Komissio pitää 10 päivänä toukokuuta 2017 antamassaan pohdinta-asiakirjassa globalisaation hallinnasta kauppaan liittyvää globalisaatiota ja teknologista muutosta yhdessä keskeisinä syinä siihen, että koulutetun työvoiman kysyntä on lisääntynyt mutta matalamman koulutustason työpaikat ovat vähentyneet. Myöntäen avoimemman kaupan hyödyt komissio katsoo, että siihen liittyviin kielteisiin sivuvaikutuksiin on puututtava asianmukaisin keinoin. Globalisaation nykyiset hyödyt ovat jo epätasaisesti jakautuneet eri ihmisten ja alueiden kesken, mistä aiheutuu merkittäviä seurauksia kielteisistä vaikutuksista kärsiville, joten vaarana on, että teknologiset ja ympäristöön liittyvät muutokset syventävät näitä vaikutuksia entisestään. Näin ollen solidaarisuuden ja kestävyyden periaatteiden mukaisesti on tarpeen varmistaa, että globalisaation hyödyt jaetaan oikeudenmukaisemmin sovittamalla yhteen talouskasvu ja tekninen kehitys riittävän sosiaalisen suojelun kanssa ja tukemalla aktiivisesti mahdollisuuksia työllistymiseen ja itsenäiseen ammatinharjoittamiseen.

(7)

Komissio korostaa 28 päivänä kesäkuuta 2017 antamassaan pohdinta-asiakirjassa unionin rahoituksen tulevaisuudesta tarvetta vähentää taloudellisia ja sosiaalisia eroja jäsenvaltioiden välillä ja sisällä ja katsoo, että keskeisenä tavoitteena on näin ollen investoida kestävään kehitykseen, tasa-arvoon, sosiaaliseen osallisuuteen, koulutukseen ja terveyteen.

(8)

Globalisaatio, teknologinen muutos ja ilmastonmuutos lisäävät todennäköisesti entisestään maailman talouksien välisiä kytköksiä ja niiden keskinäistä riippuvuutta. Työvoiman uudelleenkohdentaminen on olennainen ja välttämätön osa tällaista muutosta. Jotta muutoksen hyödyt jakautuisivat oikeudenmukaisesti, tuen tarjoaminen työttömiksi jääneille työntekijöille ja työttömyysuhan alla eläville on äärimmäisen tärkeää. Unionin tärkeimpiä välineitä näiden työntekijöiden auttamisessa ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettava Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+), jonka tarkoituksena on tarjota tukea ennakoivasti, ja EGR, jonka tarkoituksena on tarjota tukea reaktiivisesti merkittävien rakenneuudistusten tapauksessa. Komission 13 päivänä joulukuuta 2013 antama tiedonanto ”Muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskeva EU:n laatukehys” on unionin politiikan väline, jolla luodaan puitteet yritysten rakenneuudistusten ennakoinnissa ja hoidossa käytettäville parhaille käytänteille. Se tarjoaa kattavat puitteet sille, miten talouden sopeuttamisen ja rakenneuudistuksen haasteet ja niiden työllisyyteen ja yhteiskuntaan kohdistuvat vaikutukset olisi huomioitava asianmukaisin poliittisin keinoin. Lisäksi siinä kehotetaan jäsenvaltioita käyttämään unionin ja kansallinen rahoitus siten, että voidaan varmistaa, että rakenneuudistuksen sosiaalisia vaikutuksia, erityisesti työllisyyteen kohdistuvia haittavaikutuksia, voidaan lieventää tehokkaammin.

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1927/2006 (5) perustettiin vuosia 2007–2013 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen ajaksi Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’rahasto’, jotta unioni voisi osoittaa solidaarisuutta globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 soveltamisalaa laajennettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 546/2009 (6) osana komission 26 päivänä marraskuuta 2008 antamassa tiedonannossa esitettyä Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa siten, että siihen sisällytettiin maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena työpaikkansa menettäneet työntekijät.

(11)

Vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen ajaksi rahaston soveltamisala laajennettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1309/2013 (7) kattamaan maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin, jonka takia asetus (EY) N:o 546/2009 annettiin, jatkumisen aiheuttaman vakavan talouden häiriötilan seurauksena tapahtuneiden työpaikkojen menetysten lisäksi minkä tahansa uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin aiheuttamat työpaikkojen menetykset. Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2018/1046 (8), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, muutettiin asetusta (EU) N:o 1309/2013 muun muassa sellaisten sääntöjen ottamiseksi käyttöön, joiden ansiosta rahasto voi poikkeuksellisesti kattaa kollektiivisia hakemuksia, joissa on mukana pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jäljempänä ’pk-yritykset’, jotka sijaitsevat yhdellä alueella ja toimivat eri NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyillä toimialoilla, jos hakijajäsenvaltio osoittaa, että kyseisellä alueella toimii pääasiallisesti tai yksinomaan pk-yrityksiä.

(12)

Vastauksena Yhdistyneen kuningaskunnan mahdolliseen eroamiseen unionista ilman erosopimusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/1796 (9) muutettiin asetusta (EU) N:o 1309/2013 sen täsmentämiseksi, että tällaisesta eroamisesta seuraavat työntekijöiden vähennykset kuuluvat rahaston soveltamisalaan. Kyseistä asetusta ei sovellettu, koska Yhdistynyt kuningaskunnan eroamisesta saatiin aikaan erosopimus.

(13)

Komissio teki rahaston väliarvioinnin arvioidakseen, miten ja missä määrin rahasto on saavuttanut tavoitteensa. Rahasto osoittautui tehokkaaksi, ja sillä saavutettiin korkeampi työttömiksi jääneiden työntekijöiden uudelleenintegrointiaste kuin aiemmalla ohjelmakaudella. Arvioinnissa todettiin myös, että rahasto tuotti unionin tason lisäarvoa. Tämä koskee etenkin sen määrällisiä vaikutuksia, mikä tarkoittaa, että rahaston tuella ei pelkästään lisätty tarjottavien palveluiden määrää ja moninaisuutta vaan myös kyseisten palveluiden intensiteettiä. Rahastosta rahoitettavat toimet ovat myös olleet hyvin näkyviä ja ovat tuoneet unionin tason lisäarvon suoraan yleisön tietoon. Useita haasteitakin kuitenkin todettiin. Käyttöönottomenettelyä pidettiin liian pitkänä. Lisäksi monet jäsenvaltiot ilmoittivat ongelmista työntekijöiden vähennyksiin johtanutta tapahtumaa koskevan laajan tausta-analyysin kokoamisessa. Taloudellisiin ja institutionaalisiin valmiuksiin liittyvät ongelmat olivat pääasiallisena syynä sille, että jäsenvaltiot olivat haluttomia hakemaan tukea rahastosta. Tämä saattoi kuitenkin johtua pelkästä henkilöstön puutteesta: tällä hetkellä jäsenvaltiot voivat pyytää teknistä apua vasta sitten, kun ne täytäntöönpanevat rahaston tukea. Koska työntekijöiden vähennyksiä voi tapahtua odottamatta, on tärkeää varmistaa, että jäsenvaltiot ovat valmiit toimimaan välittömästi ja voivat jättää hakemuksen viipymättä. Lisäksi näyttää siltä, että joissakin jäsenvaltioissa tarvitaan perusteellisempia institutionaalisten valmiuksien kehittämistoimia, jotta varmistettaisiin EGR-tapausten tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano. Lisäksi 500 menetetyn työpaikan kynnysarvoa on kritisoitu liian korkeaksi, erityisesti harvemmin asutuilla alueilla.

(14)

EGR:llä on edelleen tärkeä rooli joustavana välineenä, josta tuetaan työpaikkansa laajamittaisissa rakenneuudistuksissa menettäneitä työntekijöitä ja autetaan heitä löytämään uusia työpaikkoja mahdollisimman pian. Unionin olisi edelleen tarjottava erityistä kertaluonteista tukea helpottamaan työttömiksi jääneiden työntekijöiden integroitumista uudelleen ihmisarvoiseen ja kestävään työelämään alueilla, aloilla, toimialueilla tai työmarkkina-alueilla, joihin kohdistuu äkillinen vakava talouden häiriötila. Kun otetaan huomioon avoimen kaupan, talous- ja rahoitusalan kehityksen, kuten epäsymmetristen talouden häiriöiden, teknologian muutosten, digitalisoinnin, unionin kauppasuhteissa tai sisämarkkinoiden kokoonpanossa tapahtuneiden merkittävien muutosten sekä muiden tekijöiden, myös vähähiiliseen talouteen siirtymisen, vuorovaikutus ja vastavuoroiset vaikutukset ja kun otetaan huomioon, että on yhä vaikeampaa nimetä yksi tietty työpaikkojen menetykset aiheuttava tekijä, EGR:n käytön olisi perustuttava vain rakenneuudistuksen merkittäviin vaikutuksiin. Koska EGR:n tarkoituksena on tarjota tukea hätätilanteissa ja täydentää ESR+:n tarjoamaa ennakoivampaa apua, EGR:n olisi pysyttävä joustavana erityisvälineenä, joka toimii monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen määrärahojen enimmäismäärien ulkopuolella, kuten komission 2 päivänä toukokuuta 2018 antamassa tiedonannossa ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia: monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027” ja sen liitteessä todetaan.

(15)

Jotta säilytettäisiin EGR:n yleiseurooppalainen luonne, tukihakemus pitäisi voida esittää, kun merkittävällä rakenneuudistuksella on huomattavia vaikutuksia paikalliseen tai alueelliseen talouteen. Tällainen vaikutus olisi määritettävä menetettyjen työpaikkojen vähimmäismääränä tietyn viiteajanjakson aikana. Väliarvioinnin tulokset huomioon ottaen kynnysarvoksi olisi asetettava 200 menetettyä työpaikkaa neljän kuukauden viiteajanjakson aikana (tai kuuden kuukauden aikana alakohtaisissa tapauksissa). Kun otetaan huomioon, että eri toimialoilla mutta samalla alueella toteutettavilla irtisanomisaalloilla on yhtä merkittävä vaikutus paikallisiin työmarkkinoihin, myös alueellisten hakemusten olisi oltava mahdollisia. Pienillä työmarkkinoilla, kuten pienissä jäsenvaltioissa tai syrjäisillä alueilla, mukaan lukien SEUT 349 artiklassa tarkoitetut syrjäisimmät alueet, tai poikkeuksellisissa olosuhteissa hakemuksia olisi voitava jättää silloinkin, kun menetettyjen työpaikkojen määrä on pienempi. Yleisesti ottaen jäsenvaltioiden olisi jätettävä EGR-tukihakemuksensa viimeistään 12 viikon kuluttua viiteajanjakson päättymisestä. Jotta kuitenkin vältetään rahoitusvaje, joka johtuu siitä, että tämä asetus tulee voimaan 1 päivän tammikuuta 2021 jälkeen, ja oikeusvarmuuden vuoksi kyseisen ajanjakson kuluminen olisi kuitenkin keskeytettävä 1 päivän tammikuuta 2021 ja tämän asetuksen voimaantulon väliseksi ajaksi.

(16)

Koska EGR on merkittäviä rakenneuudistuksia varten suunniteltu rahasto, sen varoja ei olisi voitava ottaa käyttöön julkisen sektorin irtisanomisissa, jotka ovat seurausta määrärahojen leikkauksista. EGR:stä olisi kuitenkin voitava tukea sellaisista kilpailukykyisillä markkinoilla toimivista yrityksistä työttömiksi jääneitä työntekijöitä, jotka toimittavat tavaroita tai tarjoavat palveluja määrärahojen leikkauksista kärsineille julkisin varoin rahoitettaville elimille. EGR:stä olisi voitava tukea myös itsenäisiä ammatinharjoittajia, joiden työskentely on loppunut määrärahojen leikkausten seurauksena.

(17)

Jotta unioni voisi ilmaista solidaarisuutensa työttömille henkilöille, EGR:n, joka on reaktiivinen rahasto, yhteisrahoitusosuus olisi mukautettava ESR+:n, joka on proaktiivinen rahasto, korkeimpaan yhteisrahoitusosuuteen asianomaisessa jäsenvaltiossa, ja sen olisi joka tapauksessa oltava vähintään 60 prosenttia.

(18)

Komission olisi toteutettava se osa unionin talousarviosta, joka on osoitettu EGR:lle, hallinnoimalla sitä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksessa tarkoitetussa merkityksessä. Tämän vuoksi silloin kun EGR:n toteuttamisessa käytetään yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, komission ja jäsenvaltioiden olisi noudatettava varainhoitoasetuksessa tarkoitettuja periaatteita, kuten moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita.

(19)

Dublinissa toimivaan Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiöön perustuva Euroopan muutoksenseurantakeskus avustaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimalla laadullisia ja määrällisiä analyysejä globalisaation kehityssuuntien, teknologisten ja ympäristöön liittyvien muutosten, rakenneuudistusten ja EGR:n varojen käytön arvioinnin helpottamiseksi. Euroopan rakenneuudistuksen seurantavälineellä, jota päivitetään päivittäin, seurataan kansallisten yhteyshenkilöiden verkoston avulla raportointia koko unionin alueella tapahtuvista laajamittaisista rakenneuudistuksista. Väline voisi auttaa tunnistamaan mahdolliset toimia edellyttävät tapaukset varhaisessa vaiheessa.

(20)

Työttömiksi jääneiden työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien, joiden työskentely on loppunut, pitäisi voida hyötyä EGR:stä tasapuolisesti työsopimuksen tai -suhteen tyypistä riippumatta. Tätä asetusta sovellettaessa olisi EGR:n mahdollisina edunsaajina sen vuoksi pidettävä työttömiksi jääneitä työntekijöitä sekä itsenäisiä ammatinharjoittajia, joiden työskentely on loppunut.

(21)

EGR:n rahoitustuki olisi keskitettävä ensisijaisesti aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja yksilöllisiin palveluihin, joilla pyritään integroimaan edunsaajat nopeasti takaisin ihmisarvoisiin ja kestäviin työpaikkoihin joko entisellä toimialalla tai sen ulkopuolella samalla, kun heitä valmistellaan vihreämpään ja digitaalisempaan eurooppalaiseen talouteen. Tuella olisi myös pyrittävä edistämään itsenäistä ammatinharjoittamista ja yritysten, myös osuuskuntien, perustamista. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon paikallisten tai alueellisten työmarkkinoiden ennakoidut tarpeet. Tarvittaessa olisi kuitenkin tuettava myös työttömiksi jääneiden työntekijöiden liikkuvuutta, jotta autettaisiin heitä löytämään uusi työpaikka muualta. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamiseen ja tarvittaessa työhön liittyvien sukupuolistereotypioiden poistamiseen. Rahassa maksettavien avustusten sisällyttämistä yksilöllisten palvelujen koordinoituihin paketteihin olisi rajoitettava. EGR:n tukemien toimenpiteiden ei pitäisi korvata passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä. Työnantajia voitaisiin kannustaa osallistumaan EGR:stä tuettavien toimenpiteiden kansalliseen yhteisrahoitukseen niiden toimenpiteiden lisäksi, joita niiden on toteutettava kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla.

(22)

Kun jäsenvaltiot panevat täytäntöön ja suunnittelevat yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia, jonka tarkoituksena on helpottaa kohteena olevien edunsaajien uudelleenintegroitumista, niiden olisi pyrittävä saavuttamaan digitaalistrategian ja digitaalisten sisämarkkinoiden strategian tavoitteet. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tieto- ja viestintätekniikan sekä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) aloilla vallitsevaan sukupuolten väliseen palkkaeroon edistämällä naisten uudelleenkoulutusta ja -pätevöitymistä näille aloille. Yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia täytäntöön pannessaan ja suunnitellessaan jäsenvaltioiden olisi pyrittävä lisäämään heikommin edustetun sukupuolen edustusta ja edistämään näin sukupuolten palkka- ja eläke-erojen pienentämistä.

(23)	Kun otetaan huomioon, että talouden digitalisaatio edellyttää työvoimalta tietyntasoisia digitaalisia taitoja, digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamisen olisi katsottava olevan horisontaalinen osa jokaista tarjottavaa yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia.

(24)

Aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä suunnitellessaan jäsenvaltioiden olisi suosittava toimenpiteitä, jotka selvästi parantavat edunsaajien työllistettävyyttä. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä siihen, että mahdollisimman suuri määrä kyseisiin toimenpiteisiin osallistuvista edunsaajista integroituu uudelleen kestäviin työpaikkoihin mahdollisimman pian, viimeistään kuuden kuukauden kuluttua täytäntöönpanokauden päättymisestä. Yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa olisi otettava tarvittaessa huomioon työntekijöiden vähentämisten syyt sekä ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä ja tarvittavia taitoja. Yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin olisi oltava yhteensopiva resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa.

(25)

Kun jäsenvaltiot suunnittelevat aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, niiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota heikossa asemassa oleviin edunsaajiin, mukaan luettuina vammaiset henkilöt, omaistensa huoltajina toimivat henkilöt, nuoret ja ikääntyneet työttömät, henkilöt, joilla on alhainen koulutustaso, maahanmuuttajataustaiset henkilöt ja köyhyysvaarassa olevat henkilöt, koska näillä ryhmillä on erityisiä vaikeuksia päästä takaisin työmarkkinoille. Sukupuolten tasa-arvon periaatetta ja syrjimättömyysperiaatetta, jotka kuuluvat unionin perusarvoihin ja jotka on sisällytetty pilariin, olisi kuitenkin noudatettava ja edistettävä EGR:n toteutuksen yhteydessä.

(26)

Jotta edunsaajia voitaisiin tukea tehokkaasti ja nopeasti, jäsenvaltioiden olisi kaikin keinoin pyrittävä jättämään täydellisiä hakemuksia hakiessaan EGR:n rahoitustukea. Jos komissio tarvitsee lisätietoja hakemuksen arvioimiseksi, tällaisten tietojen toimittamiselle olisi asetettava aikaraja. Sekä jäsenvaltioiden että unionin toimielinten olisi pyrittävä käsittelemään hakemukset mahdollisimman pian.

(27)

Edunsaajien ja toimenpiteiden toteutuksesta vastaavien elinten edun vuoksi hakijajäsenvaltion olisi tiedotettava kaikille hakumenettelyyn osallistuville toimijoille hakemuksen käsittelyn edistymisestä ja tehtävä yhteistyötä niiden kanssa toimenpiteiden toteuttamisen aikana aina kun se on mahdollista.

(28)	Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti EGR:n rahoitustuella ei pitäisi korvata tukitoimenpiteitä, joita voidaan suunnata edunsaajille unionin rahastoista tai muista unionin politiikoista tai ohjelmista, vaan mahdollisuuksien mukaan täydentää tällaisia toimenpiteitä.

(29)

EGR-tapauksiin ja niistä saatuihin tuloksiin liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia varten olisi annettava erityisiä säännöksiä. Jäsenvaltioiden ja EGR:n sidosryhmien olisi tehtävä tunnetuksi unionin rahoituksella aikaan saatuja tuloksia tiedottamalla niistä yleisölle. Avoimuuteen ja viestintään liittyvät toimet ovat välttämättömiä unionin toiminnan näkyvyydelle kentällä, ja tällaisten toimien olisi perustuttava paikkansapitäviin ja ajantasaisiin tietoihin. Jäsenvaltioiden kehittämää viestintää ja näkyvyyttä koskeva materiaali olisi toimitettava pyynnöstä unionin toimielimille, elimille ja virastoille, jotta voidaan edistää EGR:ää ja osoittaa sen lisäarvo unionin talousarvion osana. Unionille olisi näin ollen myönnettävä rojaltimaksuton, yksinoikeudeton ja peruuttamaton lisenssi käyttää tällaista materiaalia sekä kaikkia siihen liittyviä olemassa olevia oikeuksia.

(30)	Tämän asetuksen täytäntöönpanon helpottamiseksi menot olisi katsottava tukikelpoisiksi EGR:stä joko siitä päivästä, jona jäsenvaltio ryhtyy tarjoamaan yksilöllisiä palveluja, tai siitä päivästä, jona jäsenvaltiolle aiheutuu hallintomenoja EGR:n toteutuksesta.

(31)	EGR:ää koskevaan budjettikohtaan olisi otettava vuotuisessa talousarviomenettelyssä riittävästi maksumäärärahoja, jotta katetaan tarpeet, joita ilmenee etenkin kunkin vuoden ensimmäisinä kuukausina, kun määrärahojen siirto muista budjettikohdista on erityisen vaikeaa.

(32)

Vuosia 2021–2027 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyssä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisessä toimielinten sopimuksessa (10) määritetään EGR:n talousarviokehys.

(33)

Edunsaajien edun vuoksi tukea olisi asetettava saataville mahdollisimman pian ja tehokkaasti. Jäsenvaltioiden ja EGR:n päätöksentekoprosessiin osallistuvien unionin toimielinten olisi pyrittävä kaikin keinoin lyhentämään käsittelyaikaa ja yksinkertaistamaan menettelyjä, jotta varmistetaan EGR:n varojen käyttöönottamista koskevien päätösten sujuva ja nopea hyväksyminen.

(34)

Pk-yritykset muodostavat unionin talouden selkärangan. Näin ollen yrittäjyyden edistäminen ja pk-yritysten tukeminen ovat avainasemassa varmistettaessa talouskasvu, innovointi, työpaikkojen luominen ja sosiaalinen integraatio. Unioni edistää yrittäjyyttä aktiivisesti kannustamalla ihmisiä oman yrityksen perustamiseen. Merkittävien rakenneuudistusten yhteydessä työttömiksi jääneitä työntekijöitä olisi voitava auttaa oman yritystoiminnan aloittamisessa. Jos yritys lopettaa toimintansa, työttömiksi jääneitä työntekijöitä olisi myös voitava auttaa jatkamaan joitakin tai kaikkia entisen työnantajansa toimintoja.

(35)

Jäsenvaltioiden olisi avoimuuden ja tiedonkulun vuoksi ilmoitettava loppukertomuksissa yksityiskohtaiset tiedot mahdollisesta valtiontuesta tai unionin rahoituksesta, jota työntekijöitä irtisanova yritys on saanut kertomusta edeltäneiden viiden vuoden aikana. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan olisi sovellettava mikro- tai pk-yrityksiin, etenkään startup- ja scaleup-yrityksiin, jotta vältetään jäsenvaltioille aiheutuva kohtuuton hallinnollinen rasitus erityisesti sellaisten alakohtaisten EGR-hakemusten tapauksessa, jotka koskevat vähintään kahta mikro- tai pk-yritystä.

(36)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (11) 22 ja 23 kohdan nojalla EGR:ää olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällytettävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan EGR:n käytännön vaikutuksia.

(37)	Jotta Euroopan parlamentti voisi harjoittaa poliittista valvontaa ja komissio voisi jatkuvasti seurata EGR:n tuella saatuja tuloksia, asianomaisten jäsenvaltioiden olisi toimitettava loppukertomus EGR:n toteuttamisesta.

(38)	Jäsenvaltioiden olisi tuettava komissiota arvioiden tekemisessä antamalla sille käytettävissään olevat asiaankuuluvat tiedot.

(39)

Tulevien arviointien helpottamiseksi kunkin EGR:n rahoitustuen täytäntöönpanon jälkeen olisi tehtävä edunsaajia koskeva selvitys. Edunsaajia koskevan selvityksen olisi oltava avoinna osallistujille vähintään neljän viikon ajan, ja se olisi aloitettava kuuden kuukauden kuluessa tapauksen täytäntöönpanokauden päättymisestä. Jäsenvaltioiden olisi avustettava komissiota edunsaajia koskevan selvityksen tekemisessä siten, että ne kannustavat tuensaajia osallistumaan kyselyyn lähettämällä näille osallistumiskutsun ja vähintään yhden muistutuksen. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle toteutetuista toimista, joilla tuensaajiin on otettu yhteyttä. Komission olisi käytettävä kerättyjä tietoja arviointitarkoituksiin. Tapausten vertailukelpoisuuden varmistamiseksi komission olisi laadittava edunsaajia koskevan selvityksenmalli tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja käännettävä se kaikille unionin toimielinten virallisille kielille.

(40)	Eriarvoisuuden poistamista sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämistä koskevan tavoitteen mukaisesti EGR:ään liittyvien analyysien ja kertomusten tiedot olisi eriteltävä sukupuolittain.

(41)	Tämän asetuksen liitteessä olisi vahvistettava indikaattorien luettelo, jotta voidaan seurata EGR:n käyttöä ja erityisesti sen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistystä. Komissio voi tarvittaessa esittää säädösehdotuksen näiden indikaattorien muuttamiseksi.

(42)

Jäsenvaltioiden olisi jatkossakin vastattava rahoitustuen toteuttamisesta sekä unionin rahoituksella tuettujen toimien hallinnoinnista ja valvonnasta varainhoitoasetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi esitettävä selvitys EGR:n rahoitustuen käytöstä. Kun otetaan huomioon EGR-tukitoimien lyhyt täytäntöönpanokausi, raportointivelvollisuuksien olisi oltava kyseisten tukitoimien erityisluonteen mukaisia.

(43)

Jäsenvaltioiden olisi ehkäistävä, havaittava ja käsiteltävä tehokkaasti tuensaajien tekemät sääntöjenvastaisuudet, mukaan lukien petokset. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (12) ja neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (13) ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 (14) mukaisesti valtuudet tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikalla suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on valtuudet neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (15) mukaisesti tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (16) mukaisesti.

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että unionin rahoitusta saavat henkilöt ja yhteisöt toimivat täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myöntävät komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistavat, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle havaitut sääntöjenvastaisuudet, mukaan lukien petokset, ja tällaisten sääntöjenvastaisuuksien ja OLAFin tutkimusten johdosta toteuttamansa jatkotoimenpiteet. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä komission, OLAFin, tilintarkastustuomioistuimen ja tarvittaessa EPPOn kanssa varainhoitoasetuksen 63 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti kaikissa petosepäilyihin tai todettuihin petoksiin liittyvissä asioissa.

(44)

Unionin talousarvion suojaamisen tehostamiseksi komission olisi asetettava käyttöön integroitu ja yhteentoimiva tieto- ja seurantajärjestelmä, johon kuuluu yksittäinen tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysväline, asiaankuuluvien tietojen arviointia ja analysointia varten ja komission olisi kannustettava sen käyttämiseen, jotta se otettaisiin yleisesti käyttöön jäsenvaltiossa.

(45)

Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(46)

Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, tämän asetuksen mukaisilla toimilla olisi edistettävä tavoitteita, joiden mukaan 30 prosentilla unionin talousarvion menoista tuetaan ilmastotavoitteita ja 7,5 prosenttia unionin talousarviosta käytetään luonnon monimuotoisuuteen liittyviin menoihin vuonna 2024 sekä vastaavasti 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027 ottaen samalla huomioon ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden päällekkäisyydet.

(47)

EGR:n käytön seuraamiseksi paremmin komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT 290 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi säännöksillä, joissa vahvistetaan perusteet, joiden mukaisesti määritetään ilmoitettavat sääntöjenvastaisuudet ja jäsenvaltioiden toimittamat tiedot, jotta voidaan ehkäistä, havaita ja korjata sääntöjenvastaisuudet, petokset mukaan luettuina, ja periä takaisin aiheettomasti maksetut määrät viivästyskorkoineen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(48)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano edunsaajia koskevien selvitysten laatimista ja mallia sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamiseksi koskevilta osin, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (17) mukaisesti.

(49)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan niiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(50)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen myöntämisessä asiaankuuluvalla politiikan alalla ja mahdollistetaan täytäntöönpano monivuotisen vuosia 2021–2027 koskevan rahoituskehyksen alusta alkaen, on tarpeen säätää, että tätä asetusta sovelletaan varainhoitovuoden 2021 alusta. Komission olisi kuitenkin aloitettava talousarviomenettely vasta tämän asetuksen tultua voimaan.

(51)	Asetus (EU) N:o 1309/2013 olisi näin ollen kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Tällä asetuksella perustetaan Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloajaksi.

Siinä vahvistetaan EGR:n tavoitteet, unionin rahoituksen muodot ja tällaista rahoitusta koskevat säännöt, mukaan lukien jäsenvaltioiden tekemät hakemukset EGR:n rahoitustuen saamiseksi 6 artiklassa tarkoitettuihin edunsaajiin kohdistuvia toimenpiteitä varten.

2. EGR tarjoaa 4 artiklan mukaisesti tukea merkittävien rakenneuudistusten yhteydessä työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut.

2 artikla

Tehtävä ja tavoitteet

1. EGR tukee globalisaatiosta ja teknologisista ja ympäristöön liittyvistä muutoksista johtuvia sosioekonomisia muutoksia auttamalla työttömiksi jääneitä työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia, joiden työskentely on loppunut, sopeutumaan rakennemuutokseen. EGR on reaktiivisesti toimiva hätärahasto. Näin EGR edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistettujen periaatteiden toteuttamista ja lisää sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta alueiden ja jäsenvaltioiden välillä.

2. EGR:n tavoitteena on osoittaa solidaarisuutta ja edistää ihmisarvoista ja kestävää työllisyyttä unionissa tarjoamalla tukea merkittävissä rakenneuudistuksissa, etenkin niissä, jotka aiheutuvat globalisaatioon liittyvistä haasteista, kuten maailmankaupan muutoksista, kauppariidoista, unionin kauppasuhteissa tai sisämarkkinoiden kokoonpanoissa tapahtuneista merkittävistä muutoksista ja rahoitus- tai talouskriiseistä sekä vähähiiliseen talouteen siirtymisestä tai jotka ovat seurausta digitalisaatiosta tai automaatiosta. EGR tukee edunsaajien paluuta ihmisarvoiseen ja kestävään palkkatyöhön niin pian kuin mahdollista. Erityisesti painotetaan toimenpiteitä, joilla autetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)	’työttömäksi jääneellä työntekijällä’ hänen työsuhteensa tyypistä tai kestosta riippumatta työntekijää, jonka työsopimus tai -suhde päättyy ennenaikaisesti työntekijöiden vähentämisen kautta tai jonka työsopimusta tai -suhdetta ei uusita taloudellisista syistä;

2)	’itsenäisellä ammatinharjoittajalla’ luonnollista henkilöä, joka työllistää vähemmän kuin kymmenen työntekijää;

3)	’edunsaajalla’ luonnollista henkilöä, joka osallistuu EGR:n yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin;

4)	’sääntöjenvastaisuudella’ sovellettavan lainsäädännön rikkomista, joka johtuu EGR:n toteuttamiseen osallistuvan talouden toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja joka tuottaa tai voisi tuottaa vahinkoa unionin talousarviolle siihen kohdistuvien perusteettomien menoerien vuoksi;

5)	’täytäntöönpanokaudella’ ajanjaksoa, joka alkaa 8 artiklan 7 kohdan j alakohdassa tarkoitetuista päivämääristä ja päättyy 24 kuukauden kuluttua 15 artiklan 2 kohdan mukaisen rahoitustukea koskevan päätöksen voimaantulopäivästä.

4 artikla

Toimintakriteerit

1. Jäsenvaltiot voivat hakea EGR:n rahoitustukea toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat työttömiksi jääneisiin työntekijöihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin tässä artiklassa vahvistettujen säännösten mukaisesti.

2. EGR:n rahoitustukea myönnetään merkittävien rakenneuudistusten yhteydessä jossakin seuraavista tilanteista:

vähintään 200:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen neljän kuukauden viiteajanjakson aikana jäsenvaltiossa sijaitsevassa yhdessä yrityksessä, mukaan lukien tapaukset, joissa tämä työskentelyn loppuminen koskee yrityksen toimittajia tai jatkojalostajia;

vähintään 200:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen kuuden kuukauden viiteajanjakson aikana, etenkin pk-yrityksissä, jotka kaikki toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä samalla talouden alalla ja sijaitsevat NUTS 2 -tason yhdellä alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella taikka useammalla kuin kahdella NUTS 2 -tason vierekkäisellä alueella edellyttäen, että vaikutukset kohdistuvat kahdella alueista yhteensä vähintään 200 työntekijään tai itsenäiseen ammatinharjoittajaan;

vähintään 200:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen neljän kuukauden viiteajanjakson aikana, etenkin pk-yrityksissä, jotka kaikki toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä samalla tai eri talouden alalla ja sijaitsevat samalla NUTS 2 -tason alueella.

3. Pienillä työmarkkinoilla, erityisesti kun on kyse hakemuksista, joissa on mukana pk-yrityksiä, jos hakijajäsenvaltio esittää näistä seikoista asianmukaisen selvityksen, tämän artiklan mukaista rahoitustukea koskeva hakemus kelpuutetaan, vaikka 2 kohdassa asetetut ehdot eivät täyty kokonaan, edellyttäen että työntekijöiden vähentämisillä on vakava vaikutus työllisyyteen ja paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen talouteen. Tällaisissa tapauksissa hakijajäsenvaltion on täsmennettävä, mikä 2 kohdassa säädetyistä toimintakriteereistä ei täyty kokonaan.

4. Poikkeuksellisissa olosuhteissa 3 kohdan säännöksiä sovelletaan myös muilla kuin pienillä työmarkkinoilla. Tällaisissa tapauksissa myönnettävien rahoitustukien yhteenlaskettu määrä saa olla enintään 15 prosenttia EGR:n vuotuisesta enimmäismäärästä.

5. EGR:n tukea ei oteta käyttöön, jos julkisen sektorin työntekijät irtisanotaan jäsenvaltion tekemien määrärahojen leikkausten seurauksena.

5 artikla

Työttömiksi jääneiden ja työskentelyn loppumisen laskeminen

Hakijajäsenvaltion on täsmennettävä menetelmä, jota käytetään työttömiksi jääneiden työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien määrän laskemisessa 4 artiklan soveltamiseksi yhtenä tai useampana seuraavista ajankohdista:

a)	päivä, jona työnantaja neuvoston direktiivin 98/59/EY (18) 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoittaa kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselle suunnitelluista joukkovähentämisistä;

b)	päivä, jona työnantaja antaa yksilöllisen ilmoituksen työntekijän irtisanomisesta tai työntekijän työsopimuksen tai -suhteen päättämisestä;

c)	päivä, jona työsopimus tai -suhde päättyy tosiasiallisesti tai jona sen voimassaolo päättyy;

d)	päivä, jona työntekijän toimeksianto käyttäjäyrityksessä päättyy;

e)	kun kyse on itsenäisistä ammatinharjoittajista, päivä, jona toiminta lakkaa kansallisen lainsäädännön tai hallinnollisten määräysten mukaisesti määriteltynä.

Tämän artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa hakijajäsenvaltion on toimitettava komissiolle lisätietoja 4 artiklan mukaisten vähentämisten todellisesta määrästä, ennen kuin komissio saattaa arviointinsa päätökseen.

6 artikla

Tukeen oikeutetut edunsaajat

Hakijajäsenvaltio voi tarjota tukeen oikeutetuille edunsaajille EGR:n tuella yhteisrahoitetun yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin, jäljempänä ’koordinoitu paketti’, 7 artiklan mukaisesti. Tällaisia tukeen oikeutettuja edunsaajia voivat olla

a)	työttömiksi jääneet työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden työskentely on loppunut, määritettyinä 5 artiklan mukaisesti 4 artiklan 1–4 kohdassa tarkoitettujen viiteajanjaksojen kuluessa;

työttömiksi jääneet työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden työskentely on loppunut, määritettyinä 5 artiklan mukaisesti 4 artiklassa säädettyjen viiteajanjaksojen ulkopuolella, eli kuusi kuukautta ennen viiteajanjakson alkamista tai viiteajanjakson päättymisen ja sen päivän välisenä aikana, joka edeltää sitä päivää, jona komissio saattaa arviointinsa päätökseen.

Ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitettujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien katsotaan olevan tukeen oikeutettuja edunsaajia edellyttäen, että viiteajanjaksona tapahtuneiden vähentämisten selkeä syy-yhteys niihin johtaneeseen tapahtumaan voidaan osoittaa.

7 artikla

Tukikelpoiset toimenpiteet

1. EGR:n rahoitustukea voidaan myöntää aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, jotka ovat osa koordinoitua pakettia, jonka tarkoituksena on helpottaa kohteena olevien edunsaajien, erityisesti niistä heikoimmassa asemassa olevien, integroitumista uudelleen palkkatyöhön tai itsenäiseen ammatinharjoittamiseen.

2. Digiteollisella aikakaudella ja resurssitehokkaassa taloudessa tarvittavien taitojen jakamisen on niiden tärkeyden vuoksi katsottava olevan horisontaalinen osa koordinoitujen pakettien suunnittelua. Koulutuksen tarve ja taso on mukautettava kunkin edunsaajan pätevyyksiin ja osaamiseen.

Koordinoituun pakettiin voivat kuulua

räätälöity koulutus ja uudelleenkoulutus, mukaan lukien koskien tieto- ja viestintätekniikkaa ja muita digitaalisella aikakaudella vaadittavia taitoja, todistusta hankituista tiedoista ja taidoista, yksilöllisiä työnhakuneuvontapalveluja ja suunnattuja ryhmätoimia, ammatinvalinnanohjausta, neuvontapalveluja, mentorointia, työnvälityspalveluja, yrittäjyyden edistämistä, tukea itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, yritysten perustamista, yritysten toiminnan jatkamista työntekijöiden johdolla sekä yhteistyötoimia;

b)	erityiset kestoltaan rajoitetut toimenpiteet, kuten työnhakuavustukset, työnantajille suunnatut työllistämiskannustimet, liikkuvuusavustukset, lastenhoitoavustukset, koulutusavustukset, toimeentuloavustukset ja avustukset hoitajille.

Toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden kustannukset saavat olla enintään 35 prosenttia koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista.

Itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, yrityksen perustamiseen ja yrityksen toiminnan jatkamiseen työntekijöiden johdolla tehtävät investoinnit saavat olla enintään 22 000 euroa edunsaajaa kohden.

Koordinoidun paketin suunnittelussa on ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä sekä tarvittavia taitoja. Koordinoidun paketin on oltava yhteensopiva resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa, sen on keskityttävä digiteollisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamiseen ja siinä on otettava huomioon kysyntä paikallisilla työmarkkinoilla.

3. EGR:stä ei myönnetä rahoitustukea seuraaviin toimenpiteisiin:

a)	2 kohdan toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut erityiset kestoltaan rajoitetut toimenpiteet, jos kyseisten toimenpiteiden ehtona ei ole kohteena olevien edunsaajien aktiivinen osallistuminen työnhakuun tai koulutukseen;

b)	toimenpiteet, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat yritysten vastuulle.

EGR:n tukemat toimenpiteet eivät korvaa passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä.

4. Koordinoitu paketti on laadittava yhteistyössä tapauksen mukaan kohteena olevien edunsaajien, heidän edustajiensa tai työmarkkinaosapuolten kanssa.

5. Hakijajäsenvaltion aloitteesta EGR:n rahoitustukea voidaan myöntää valmistelu-, hallinnointi, tiedotus- ja mainonta- sekä valvonta- ja raportointitoimiin.

8 artikla

Hakemukset

1. Hakijajäsenvaltion on jätettävä komissiolle EGR:n rahoitustukea koskeva hakemus 12 viikon kuluessa siitä päivästä, jona 4 artiklan 2, 3 tai 4 kohdassa säädetyt kriteerit täyttyvät.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ajanjakson kuluminen keskeytetään 1 päivän tammikuuta 2021 ja 3 päivän toukokuuta 2021 väliseksi ajaksi.

3. Komissio antaa hakijajäsenvaltion pyynnöstä ohjausta koko hakumenettelyn ajan.

4. Kymmenen työpäivän kuluessa hakemuksen jättämispäivästä tai tapauksen mukaan siitä kymmenen työpäivän kuluessa päivästä, jolloin komissiolla on hallussaan hakemuksen käännös, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhempi, komissio ilmoittaa hakemuksen vastaanottamisesta ja pyytää hakijajäsenvaltiolta mahdollisia lisätietoja, joita se tarvitsee hakemuksen arvioimiseksi.

5. Jos komissio pyytää lisätietoja, jäsenvaltion on vastattava pyyntöön 15 työpäivän kuluessa sen päivämäärästä. Komissio pidentää kyseistä määräaikaa kymmenellä työpäivällä hakijajäsenvaltion pyynnöstä. Kaikkien tällaisten pidentämistä koskevien pyyntöjen on oltava asianmukaisesti perusteltuja.

6. Hakijajäsenvaltion toimittamien tietojen perusteella komissio saattaa päätökseen arviointinsa siitä, täyttääkö hakemus rahoitustuen myöntämistä koskevat edellytykset, 50 työpäivän kuluessa täydellisen hakemuksen tai tapauksen mukaan hakemuksen käännöksen vastaanottamisesta.

Jos komissio ei pysty noudattamaan kyseistä määräaikaa, se ilmoittaa siitä hakijajäsenvaltiolle ennen kyseistä määräaikaa, selittää syyt viivästykseen ja ilmoittaa uuden määräajan arviointinsa päätökseen saattamiselle. Kyseinen uusi määräaika voi olla enintään 20 työpäivän kuluttua ensimmäisen alakohdan mukaisesta määräajasta.

7. Hakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:

a)	arvio vähennettyjen työntekijöiden määrästä 5 artiklan mukaisesti sekä laskutapa;

b)	jos irtisanova yritys on jatkanut toimintaansa vähentämisten jälkeen, vahvistus siitä, että yritys on noudattanut kyseisiä vähentämisiä koskevia oikeudellisia velvoitteitaan ja huolehtinut työntekijöistänsä tämän mukaisesti;

selvitys siitä, missä määrin muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevan EU:n laatukehyksen suositukset on otettu huomioon ja kuinka koordinoitu paketti täydentää muista unionin tai kansallisista rahastoista rahoitettuja toimia, mukaan lukien tiedot toimenpiteistä, jotka ovat asianomaisille irtisanoville yrityksille pakollisia kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla, ja tiedot toimista, joita jäsenvaltio on jo toteuttanut työttömiksi jääneiden työntekijöiden auttamiseksi;

d)	lyhyt kuvaus työntekijöiden vähentämisten taustalla olevista tapahtumista;

e)	tapauksen mukaan irtisanovien yritysten, toimittajien tai jatkojalostajien ja toimialojen yksilöinti;

f)	koordinoidun paketin suunnittelussa käytetty arvio kohteena olevista edunsaajista eriteltyinä sukupuolen, ikäryhmän ja koulutustason mukaan;

g)	työntekijöiden vähentämisten odotettu vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen talouteen ja työllisyyteen;

h)	koordinoidun paketin ja siihen liittyvien menojen yksityiskohtainen kuvaus, mukaan lukien erityisesti kaikki toimenpiteet, joilla tuetaan heikossa asemassa olevia, nuoria ja ikääntyneitä edunsaajia koskevia työllisyysaloitteita;

i)	kohteena olevien edunsaajien hyväksi tarjottavan koordinoidun paketin kunkin osan sekä mahdollisten valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien ennakoitu talousarvio;

j)	päivämäärät, jolloin koordinoidun paketin toteuttaminen kohteena oleville edunsaajille ja 7 artiklassa säädetyt toimet EGR:n toteuttamiseksi aloitettiin tai on määrä aloittaa;

k)	menettelyt, joita noudatetaan kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa tai työmarkkinaosapuolten sekä paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten tai tapauksen mukaan muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemiseksi;

lausunto, jossa vahvistetaan haetun EGR-tuen olevan unionin menettelyllisten ja aineellisoikeudellisten valtiontukisääntöjen mukaista, sekä lausunto, jossa esitetään pääpiirteittäin, miksi koordinoidulla paketilla ei korvata toimenpiteitä, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat työnantajien vastuulle;

m)	kansallisen ennakkorahoituksen tai kansallisen yhteisrahoituksen ja tarvittaessa muun yhteisrahoituksen lähteet.

9 artikla

Täydentävyys, vaatimustenmukaisuus ja koordinointi

1. EGR:n rahoitus ei saa korvata toimenpiteitä, jotka kuuluvat työnantajien vastuulle kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla.

2. Kohteena oleville edunsaajille annettavan tuen on täydennettävä jäsenvaltioiden toimenpiteitä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, mukaan lukien tällaiset toimenpiteet, jotka saavat myös unionin talousarviosta myönnettävää muuta rahoitustukea, muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevassa EU:n laatukehyksessä esitettyjen suositusten mukaisesti.

3. EGR:n rahoitustuen määrä on rajoitettava siihen, mikä on tarpeen väliaikaisen, kertaluonteisen tuen antamiseen kohteena oleville edunsaajille. EGR:stä tuettavien toimenpiteiden on oltava unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön, mukaan lukien valtiontukisäännöt, mukaisia.

4. Komissio ja hakijajäsenvaltio varmistavat omien vastuualueidensa mukaisesti unionin talousarviosta myönnettävästä muusta rahoitustuesta saatavan tuen koordinoinnin.

5. Hakijajäsenvaltion on varmistettava, että EGR:n rahoitustukea saavat erityiset toimenpiteet eivät saa muuta unionin talousarviosta myönnettävää rahoitustukea.

10 artikla

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo ja syrjimättömyys

Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että naisten ja miesten välinen tasa-arvo sekä sukupuolinäkökulman mukaan ottaminen ovat erottamaton osa täytäntöönpanokautta ja että niitä edistetään koko sen ajan.

Komissio ja jäsenvaltio toteuttavat kaikki asianmukaiset toimet kaikenlaisen sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän estämiseksi EGR:n tuen saatavuuden osalta ja sen täytäntöönpanokauden eri vaiheissa.

11 artikla

Komission aloitteesta annettava tekninen apu

1. Komission aloitteesta enintään 0,5 prosenttia EGR:n vuotuisesta enimmäismäärästä voidaan käyttää sen tuen toteuttamiseen liittyviin teknisiin ja hallinnollisiin menoihin, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin, sekä tiedonkeruuseen, mukaan lukien yritysten tietotekniikkajärjestelmiin liittyvään tiedonkeruuseen, viestintätoimiin ja EGR:n näkyvyyttä rahastona tai yksittäisten hankkeiden yhteydessä lisääviin toimiin, sekä muihin teknisen avun toimenpiteisiin. Tällaiset toimenpiteet voivat kattaa tulevat ja aikaisemmat ohjelmakaudet.

2. Jollei tämän artiklan 1 kohdassa säädetystä enimmäismäärästä muuta johdu, komissio esittää teknistä apua koskevien määrärahojen siirtämistä asianomaisiin budjettikohtiin varainhoitoasetuksen 31 artiklan mukaisesti.

3. Komissio toteuttaa teknisen avun omasta aloitteestaan suoran tai välillisen hallinnoinnin avulla varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti.

Jos komissio hallinnoi teknistä apua välillisesti, se huolehtii, että menettely, jonka nojalla kolmannelle osapuolelle varainhoitoasetuksen mukaisesti osoitetut tehtävät toteuttava osapuoli nimetään, on avoin. Se tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä yleisölle tähän tarkoitukseen valitusta alihankkijasta.

4. Komission tekninen apu sisältää jäsenvaltioille tarjottavan, EGR:n käyttöä, seurantaa ja arviointia koskevan tiedon ja neuvonnan. Komissio tarjoaa myös tietoa ja selkeää ohjeistusta EGR:n käytöstä unionin ja kansallisen tason työmarkkinaosapuolille. Ohjaustoimenpiteisiin voi sisältyä myös erityistyöryhmien perustaminen silloin, kun jossakin jäsenvaltiossa esiintyy vakavia taloudellisia häiriötiloja.

12 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1. Jäsenvaltioiden on ilmaistava rahoituksen alkuperä, varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys ja korostettava toimenpiteen unionin tason lisäarvoa tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, kohteena olevat edunsaajat, paikallis- ja alueviranomaiset, työmarkkinaosapuolet, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

Jäsenvaltioiden on käytettävä EU:n tunnusta Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä annettavan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen, jäljempänä ’vuosien 2021–2027 yhteisiä säännöksiä koskeva asetus’, liitteen IX mukaisesti ja esitettävä yksinkertainen maininta rahoituksesta ”Euroopan unionin yhteisrahoittama”.

2. Komissio ylläpitää ja päivittää säännöllisesti kaikilla unionin toimielinten virallisilla kielillä käytettävissä olevia verkkosivuja, joilla annetaan ajantasaista tietoa EGR:stä, ohjeita hakemusten jättämiseen, esimerkkejä tukikelpoisista toimenpiteistä ja säännöllisesti päivitettävä jäsenvaltioiden yhteystietoluettelo sekä tietoa hyväksytyistä ja hylätyistä hakemuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston roolista talousarviomenettelyssä.

3. Komissio edistää olemassa olevien hyvien käytäntöjen laajamittaista jakamista ja toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, joiden tavoitteena lisätä unionin kansalaisten ja työntekijöiden tietoisuutta EGR:stä, mukaan lukien henkilöt, joiden on vaikea saada tietoja.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viestintää ja näkyvyyttä koskeva materiaali toimitetaan pyynnöstä unionin toimielimille, elimille ja virastoille ja että unionille myönnetään rojaltimaksuton, yksinoikeudeton ja peruuttamaton lisenssi käyttää tällaista materiaalia sekä kaikkia siihen liittyviä olemassa olevia oikeuksia EGR:n näkyvyyden lisäämiseksi tai unionin talousarvion käytöstä raportoimiseksi. Kyseinen velvollisuus ei saa edellyttää jäsenvaltioilta merkittäviä lisäkustannuksia eikä merkittäviä hallinnollisia rasitteita.

Lisenssin on annettava unionille liitteessä I esitetyt oikeudet.

4. Tämän asetuksen nojalla viestintätoimiin osoitetuilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa yhteisötiedottamista, edellyttäen että tällaiset painopisteet liittyvät 2 artiklassa säädettyihin tavoitteisiin.

13 artikla

Rahoitustuen vahvistaminen

1. Edellä olevan 8 artiklan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella ja ottaen erityisesti huomioon kohteena olevien edunsaajien määrän, ehdotetut toimenpiteet ja arvioidut kustannukset, komissio arvioi ja ehdottaa mahdollisen EGR:n rahoitustuen määrää, joka voidaan myöntää käytettävissä olevien varojen rajoissa. Komissio saattaa arviointinsa päätökseen ja toimittaa ehdotuksensa 8 artiklan 6 kohdassa säädettyyn määräaikaan mennessä.

2. Tarjottaviin toimenpiteisiin myönnettävän EGR:n yhteisrahoitusosuuden on vastattava ESR+:n korkeinta yhteisrahoitusosuutta asiaankuuluvassa jäsenvaltiossa, sellaisena kuin se on vahvistettu vuosien 2021–2027 yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 112 artiklan 3 kohdassa, tai se on 60 prosenttia sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi.

3. Jos komissio toteaa 8 artiklan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella, että tämän asetuksen mukaisen rahoitustuen edellytykset täyttyvät, se käynnistää 15 artiklassa säädetyn menettelyn viipymättä.

4. Jos komissio toteaa 8 artiklan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella, etteivät tämän asetuksen mukaisen rahoitustuen edellytykset täyty, se ilmoittaa välittömästi asiasta hakijajäsenvaltiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

14 artikla

Tukikelpoisuusaika

1. Menoihin voidaan myöntää EGR:n rahoitustukea alkaen hakemuksessa 8 artiklan 7 kohdan j alakohdan mukaisesti esitetyistä päivistä, joina asianomainen jäsenvaltio alkaa tai sen on määrä alkaa tarjota koordinoitua pakettia kohteena oleville edunsaajille tai joina sille aiheutuu hallintomenoja EGR:n toteutuksesta 7 artiklan 1 ja 5 kohdan mukaisesti.

2. Jäsenvaltion on ryhdyttävä toteuttamaan 7 artiklassa vahvistettuja tukikelpoisia toimenpiteitä ilman aiheetonta viivytystä, ja sen on toteutettava kyseiset toimenpiteet mahdollisimman pian ja joka tapauksessa 24 kuukauden kuluessa rahoitustukea koskevan päätöksen voimaantulopäivästä.

3. Jos edunsaaja aloittaa vähintään kaksivuotisen koulutuksen, tästä koulutuksesta aiheutuvat menot ovat EGR:n yhteisrahoituksen kannalta tukikelpoisia siihen päivään saakka, jona 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu loppukertomus on määrä toimittaa, edellyttäen että asiaankuuluvat menot ovat aiheutuneet ennen mainittua päivämäärää.

4. Edellä olevan 7 artiklan 5 kohdan mukaiset menot ovat EGR:n yhteisrahoituksen kannalta tukikelpoisia 20 artiklan 1 kohdan mukaiseen loppukertomuksen jättämisen määräaikaan saakka.

15 artikla

Talousarviomenettely ja toteutus

1. Kun komissio on todennut, että EGR:n rahoitustuen myöntämisen edellytykset täyttyvät, se tekee ehdotuksen EGR:n varojen käyttöönottamisesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen EGR:n varojen käyttöönottamisesta kuuden viikon kuluessa siitä, kun komission ehdotus on toimitettu niille.

Samaan aikaan kun komissio toimittaa ehdotuksensa päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta, se toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle asiaankuuluvia budjettikohtia koskevan määrärahasiirtoesityksen.

EGR:ään liittyvät siirrot tehdään varainhoitoasetuksen 31 artiklan mukaisesti.

2. Komissio hyväksyy rahoitustukea koskevan päätöksen, joka tulee voimaan päivänä, jona komissiolle ilmoitetaan siitä, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet määrärahasiirron.

Kyseinen päätös on varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitettu rahoituspäätös.

3. Edellä 1 kohdan mukaiseen ehdotukseen päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta on sisällyttävä

a)	8 artiklan 6 kohdan mukaisesti tehty arviointi sekä tiivistelmä kyseisen arvioinnin perusteena olleista tiedoista; ja

b)	13 artiklan 1 kohdan mukaisesti ehdotettujen määrien perusteet.

16 artikla

Riittämättömät varat

Poiketen 8 ja 15 artiklassa säädetyistä määräajoista komissio voi, poikkeustapauksissa ja jos EGR:ssä jäljellä olevat maksusitoumusmäärärahat eivät riitä kattamaan komission ehdotuksen mukaisesti tarpeellista avun määrää, lykätä ehdotuksen antamista EGR:n varojen käyttöönotosta ja siihen liittyvän määrärahasiirtopyynnön tekemistä siihen saakka, kunnes maksusitoumusmäärärahoja on käytettävissä seuraavana vuonna. EGR:n vuotuista talousarvion enimmäismäärää on noudatettava kaikissa tapauksissa.

17 artikla

Rahoitustuen maksaminen ja käyttö

1. Komissio maksaa rahoitustuen asianomaiselle jäsenvaltiolle yhtenä 100 prosentin ennakkomaksuna periaatteessa 15 työpäivän kuluessa siitä, kun päätös rahoitustuesta on tullut voimaan 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Ennakkomaksu selvitetään, kun jäsenvaltio toimittaa todennetun menoilmoituksen 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Käyttämättä jäänyt määrä maksetaan takaisin komissiolle.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu rahoitustuki toteutetaan yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa varainhoitoasetuksen 63 artiklan mukaisesti.

3. Komissio määrittää rahoitusta koskevat yksityiskohtaiset tekniset säännöt 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa rahoitustukea koskevassa päätöksessä.

4. Kun asianomainen jäsenvaltio toteuttaa koordinoituun pakettiin kuuluvia toimenpiteitä, se voi toimittaa komissiolle ehdotuksen toimenpiteiden muuttamiseksi siten, että siihen lisätään muita 7 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa lueteltuja tukikelpoisia toimenpiteitä, edellyttäen että tällaiset muutokset ovat asianmukaisesti perusteltuja eivätkä johda 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun rahoitustuen ylittymiseen. Komissio arvioi ehdotetut muutokset, ja jos se katsoo niiden olevan hyväksyttävissä, muuttaa rahoitustukea koskevaa päätöstä vastaavasti.

5. Asianomainen jäsenvaltio voi jakaa määriä uudelleen 15 artiklan 2 kohdan mukaisessa rahoitustukea koskevassa päätöksessä esitettyjen budjettikohtien välillä. Jos tällaisesta määrärahojen jakamisesta uudelleen seuraa se, että yhden tai useamman kohdan määrärahat kasvavat enemmän kuin 20 prosenttia, jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle etukäteen.

18 artikla

Euron käyttö

Tämän asetuksen mukaisissa hakemuksissa, rahoitustukea koskevissa päätöksissä ja kertomuksissa sekä kaikissa muissa asiaan liittyvissä asiakirjoissa tarkoitetut määrät ilmaistaan euroina.

19 artikla

Indikaattorit

1. Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan EGR:n edistymisestä 2 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä II. Kyseisiin indikaattoreihin liittyvät henkilötiedot kerätään tämän asetuksen perusteella yksinomaan tämän asetuksen tarkoituksiin. Niitä käsitellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (19) mukaisesti.

2. Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että EGR:n toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti.

Sitä varten jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

20 artikla

Loppukertomus ja tuen päättäminen

1. Asianomaisen jäsenvaltion on viimeistään seitsemännen kuukauden lopussa täytäntöönpanokauden päättymisestä toimitettava komissiolle asiaankuuluvan rahoitustuen käytöstä loppukertomus, jossa annetaan seuraavat tiedot:

toimenpiteiden tyyppi ja tulokset siten, että selostetaan haasteet, saadut kokemukset, synergiat ja täydentävyys muiden unionin rahastojen, erityisesti ESR+:n kanssa, ja ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan toimenpiteiden täydentävyys muista unionin tai kansallisista ohjelmista rahoitettujen toimenpiteiden kanssa muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevan EU:n laatukehyksen mukaisesti;

b)	koordinoitua pakettia jäsenvaltiossa toteuttaneiden elinten nimet;

c)	liitteessä II olevassa 1 ja 2 kohdassa esitetyt indikaattorit;

d)	ellei kyse ole mikroyrityksestä ja pk-yrityksestä, tieto siitä, onko irtisanova yritys, saanut valtiontukea tai aikaisempaa rahoitusta unionin koheesio- tai rakennerahastoista viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana; ja

e)	selvitys, jossa perustellaan menot.

2. Komissio päättää rahoitustuen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut kaikki tämän artiklan 1 kohdan mukaan vaaditut tiedot, määrittämällä EGR:n rahoitustuen lopullisen määrän ja asianomaisen jäsenvaltion maksettavaksi 24 artiklan mukaisesti mahdollisesti jäävän määrän.

21 artikla

Kaksivuotiskertomus

1. Komissio esittää viimeistään 1 päivänä elokuuta 2021 ja kahden vuoden välein sen jälkeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 mukaisista kahtena edeltävänä vuonna toteutetuista toimista kertomuksen, jossa tarkastellaan kattavasti sekä toimien määrää että niiden laatua. Kertomuksessa käsitellään pääasiassa EGR:n avulla saatuja tuloksia, ja siinä on oltava erityisesti tiedot jätetyistä hakemuksista, käsittelyajoista, tehdyistä päätöksistä ja rahoitetuista toimenpiteistä, mukaan lukien liitteessä II esitettyjä indikaattoreita koskevat tilastotiedot, ja tällaisten toimenpiteiden täydentävyys muista unionin rahastoista, erityisesti ESR+:sta, rahoitettujen toimenpiteiden kanssa, sekä tiedot myönnetyn rahoitustuen päättämisestä. Raportissa on myös oltava tiedot hakemuksista, jotka on hylätty siksi, että ne eivät ole olleet tukikelpoisia, tai joiden osalta määriä on supistettu riittämättömien määrärahojen vuoksi.

2. Kertomus toimitetaan myös tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja työmarkkinaosapuolille.

22 artikla

Arvioinnit

1. Komissio toteuttaa oma-aloitteisesti ja läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

a)	viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025 väliarvioinnin; ja

b)	viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2029 jälkiarvioinnin.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen arviointien tulokset toimitetaan tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja työmarkkinaosapuolille. Arvioinneissa esitetyt suositukset on otettava huomioon suunniteltaessa uusia ohjelmia työllisyyden ja sosiaaliasioiden alalla tai kehitettäessä edelleen nykyisiä ohjelmia.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin arviointeihin on sisällytettävä rahoitustukia koskevat asiaankuuluvat tilastot aloittain ja jäsenvaltioittain eriteltyinä.

4. Edunsaajia koskeva selvitys on käynnistettävä kuuden kuukauden kuluessa kunkin täytäntöönpanokauden päättymisestä. Edunsaajia koskevan selvityksen on oltava avoinna edunsaajille ainakin neljän viikon ajan. Jäsenvaltioiden on toimitettava edunsaajia koskeva selvitys edunsaajille, lähetettävä vähintään yksi muistutus ja ilmoitettava komissiolle toimituksesta ja muistutuksen lähetyksestä. Komissio kerää ja analysoi edunsaajia koskevan selvityksen vastaukset, joita se käyttää pohjana tulevissa arvioinneissa.

5. Edunsaajia koskevilla selvityksillä kerätään tietoa työllistettävyydessä havaitusta muutoksesta edunsaajien tai niiden henkilöiden osalta, jotka ovat jo löytäneet töitä, löydetyn työn laadusta, kuten muutoksista työtunneissa, työsopimuksen tai -suhteen tyypistä (kokoaikainen tai osa-aikainen; määräaikainen tai vakituinen), vastuutasosta tai muutoksesta palkkatasossa edelliseen työsuhteeseen verrattuna, sekä alasta, jolla henkilö löysi töitä. Kyseiset tiedot on eriteltävä sukupuolen, ikäryhmän, koulutustason ja ammattikokemuksen mukaan.

6. Tämän artiklan täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan edunsaajia koskevan selvityksen ajankohta ja tekotapa sekä siinä käytettävä malli.

Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

23 artikla

Hallinnointi ja varainhoidon valvonta

1. Rajoittamatta komissiolle kuuluvaa vastuuta unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta jäsenvaltioiden on oltava vastuussa EGR:n tukemien toimenpiteiden hallinnoinnista ja toimenpiteiden varainhoidon valvonnasta. Niiden on toteutettava vähintään seuraavat toimenpiteet:

a)	tarkastetaan, että hallinnointi- ja valvontajärjestelyt on perustettu ja että niitä toteutetaan tavalla, jolla varmistetaan, että unionin varoja käytetään tehokkaasti ja oikein moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti;

b)	varmistetaan, että seurantatietojen toimittaminen on pakollinen edellytys niiden elinten kanssa tehtävissä sopimuksissa, jotka toteuttavat koordinoituja paketteja;

c)	tarkastetaan, että rahoitetut toimenpiteet on toteutettu asianmukaisesti;

d)	varmistetaan, että rahoitetut menot perustuvat todennettaviin tositteisiin ja että ne ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

e)	ehkäistään, havaitaan ja korjataan sääntöjenvastaisuudet, mukaan lukien petokset, ja peritään takaisin aiheettomasti maksetut määrät viivästyskorkoineen.

Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle havaituista ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitetuista sääntöjenvastaisuuksista, mukaan lukien petokset.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava komissiolle toimitettuun tilitykseen sisältyvien menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus ja toteutettava kaikki tarvittavat toimet ehkäistäkseen, havaitakseen ja korjatakseen sääntöjenvastaisuudet, mukaan lukien petokset, ja raportoidakseen niistä. Tällaisiin toimiin on kuuluttava tietojen kerääminen rahoituksen saajien tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista vuosien 2021–2027 yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen liitteen XVII mukaisesti. Tällaisten tietojen keräämiseen ja käsittelyyn liittyvien sääntöjen on oltava sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisia. Komissiolla, OLAFilla ja tilintarkastustuomioistuimella on oltava tarvittava pääsy kyseisiin tietoihin.

3. Jäsenvaltioiden on varainhoitoasetuksen 63 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi nimettävä elimiä vastaamaan EGR:n tukemien toimenpiteiden hallinnoinnista ja valvonnasta. Tällaisten elinten on toimitettava komissiolle varainhoitoasetuksen 63 artiklan 5, 6 ja 7 kohdassa esitetyt tiedot rahoitustuen toteuttamisesta toimittaessaan tämän asetuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun loppukertomuksen.

Kun asetuksen (EU) N:o 1309/2013 mukaisesti nimetyt viranomaiset ovat toimittaneet riittävät takeet siitä, että maksut ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset ja niistä on tehty tiliä asianmukaisesti, asianomainen jäsenvaltio voi ilmoittaa komissiolle, että kyseiset viranomaiset vahvistetaan tämän asetuksen nojalla. Tehdessään tällaisen ilmoituksen kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava, mitkä viranomaiset vahvistetaan ja mitkä niiden tehtävät ovat.

4. Jäsenvaltioiden on tehtävä vaaditut rahoitusoikaisut, jos on todettu sääntöjenvastaisuus. Jäsenvaltioiden tekemien oikaisujen on koostuttava unionin tuen peruuttamisesta kokonaan tai osittain. Jäsenvaltioiden on perittävä takaisin kaikki todetun sääntöjenvastaisuuden vuoksi aiheettomasti maksetut määrät ja maksettava ne takaisin komissiolle. Jos asianomainen jäsenvaltio ei maksa kyseistä määrää takaisin sallitussa ajassa, on maksettava viivästyskorkoa.

5. Komissio ryhtyy unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta vastuullisena kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tarkastaakseen, että rahoitetut toimet on toteutettu moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti. Asianomaisen jäsenvaltion velvollisuus on varmistaa, että sillä on kitkattomasti toimivat hallinnointi- ja valvontajärjestelmät. Komissio varmistuu siitä, että tällaiset järjestelmät ovat olemassa.

Rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen valtuuksia tai jäsenvaltion kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti suorittamia tarkastuksia komission virkamiehet tai muut sen palveluksessa olevat voivat tätä tarkoitusta varten kohdistaa EGR:stä rahoitettuihin toimenpiteisiin vähintään 12 työpäivän varoitusajalla paikalla tehtäviä tarkastuksia, mukaan lukien otantatarkastukset. Komissio ilmoittaa asiasta asianomaiselle jäsenvaltiolle saadakseen kaiken tarvittavan avun. Asianomaisen jäsenvaltion virkamiehet tai muut sen palveluksessa olevat voivat osallistua tällaisiin tarkastuksiin.

6. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 25 artiklan mukaisesti tämän artiklan 1 kohdan e alakohdan täydentämiseksi vahvistamalla perusteet ilmoitettavien sääntöjenvastaisuuksien ja toimitettavien tietojen määrittämiseksi.

7. Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen täytäntöönpano, komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan sääntöjenvastaisuuksista ilmoitettaessa käytettävä malli.

Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

8. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki aiheutuneita menoja koskevat tositteet säilytetään komission ja tilintarkastustuomioistuimen saatavilla kolmen vuoden ajan sen jälkeen, kun EGR:ltä saadun rahoitustuen tilit on päätetty.

24 artikla

Rahoitustuen takaisinperintä

1. Jos koordinoidun paketin toteutuneet kustannukset ovat vähäisemmät kuin 15 artiklan mukaisen rahoitustuen määrä, komissio perii vastaavan määrän takaisin annettuaan ensin asianomaiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksensa.

2. Jos komissio toteaa tarpeelliset tarkastukset loppuun saatettuaan, että jäsenvaltio ei ole noudattanut rahoitustukea koskevassa päätöksessä esitettyjä velvollisuuksia tai ei noudata sille 23 artiklan 1 kohdan nojalla kuuluvia velvollisuuksia, se antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksensa.

Jos sopimukseen ei ole päästy, komissio hyväksyy 12 kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun se on saanut jäsenvaltiolta huomautukset, päätöksen vaadittujen rahoitusoikaisujen tekemisestä peruuttamalla kaiken kyseessä olevalle toimenpiteelle EGR:stä annetun tuen tai osan siitä.

Asianomaisen jäsenvaltion on perittävä takaisin kaikki sääntöjenvastaisuuden vuoksi aiheettomasti maksetut määrät ja, jos kyseinen jäsenvaltio ei maksa kyseistä määrää takaisin sallitussa ajassa, siitä on maksettava viivästyskorkoa.

25 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle EGR:n keston ajaksi 23 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 23 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä 23 artiklan 6 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

26 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

27 artikla

Kumoaminen

1. Kumotaan asetus (EU) N:o 1309/2013 1 päivästä tammikuuta 2021.

2. Sen estämättä mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, asetuksen (EU) N:o 1309/2013 20 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sovelletaan siihen saakka, kunnes kyseisessä alakohdassa tarkoitettu jälkiarviointi on suoritettu.

28 artikla

Siirtymäsäännökset

1. Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia, jotka on käynnistetty asetuksen (EU) N:o 1309/2013 nojalla, jota sovelletaan edelleen kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

2. EGR:n rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen avun menot, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen EGR:n ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3. Unionin talousarvioon voidaan 7 artiklan 1 ja 5 kohdassa säädettyjen tukikelpoisten toimenpiteiden kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

29 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sinä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021, lukuun ottamatta 15 artiklaa, jota sovelletaan 3 päivästä toukokuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä huhtikuuta 2021.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. P. ZACARIAS

(1) EUVL C 110, 22.3.2019, s. 82.

(2) EUVL C 86, 7.3.2019, s. 239.

(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. tammikuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 19. huhtikuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 27. huhtikuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4) Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1927/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta (EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 546/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta (EUVL L 167, 29.6.2009, s. 26).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1309/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1796, annettu 24 päivänä lokakuuta 2019, Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) annetun asetuksen (EU) N:o 1309/2013 muuttamisesta (EUVL L 279 I, 31.10.2019, s. 4).

(10) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

(11) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(13) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(14) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(15) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(18) Neuvoston direktiivi 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 225, 12.8.1998, s. 16).

(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).