EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/240,

annettu 10 päivänä helmikuuta 2021,

teknisen tuen välineen perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen kohdan ja 197 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 120 ja 121 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on harjoitettava talouspolitiikkaansa niin, että ne myötävaikuttavat unionin tavoitteiden toteuttamiseen neuvoston laatimat laajat suuntaviivat huomioon ottaen. SEUT 148 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot toteuttavat työllisyyspolitiikkaa, jossa otetaan huomioon neuvoston vahvistamat työllisyyttä koskevat suuntaviivat. Sen vuoksi jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittaminen on yhteistä etua koskeva asia.

(2)	SEUT 175 artiklassa edellytetään muun muassa, että jäsenvaltioiden on sovitettava talouspolitiikkaansa yhteen siten, että saavutetaan SEUT 174 artiklassa vahvistetut taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevat tavoitteet.

(3)

Covid-19:n leviäminen alkuvuodesta 2020 on muuttanut unionin ja maailman taloudellisia ja sosiaalisia näkymiä vuosiksi eteenpäin. Unionissa on kriisin johdosta noussut esiin uusia painopisteitä, joiden keskiössä ovat erityisesti elpyminen ja palautumis- ja kestokyky. Nämä painopisteet edellyttävät unionilta kiireellisiä ja koordinoituja toimia, jotta voidaan selvitä jäsenvaltioille aiheutuneista taloudellisista, sosiaalisista ja terveyteen liittyvistä seurauksista ja lieventää sosiaalisia ja taloudellisia jälkivaikutuksia. Covid-19-kriisin taloudelliset seuraukset ovat koetelleet erityisen ankarasti naisia. Covid-19-kriisi samoin kuin aiempi talous- ja finanssikriisi ovat osoittaneet, että vahvoihin ja kestäviin taloudellisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin perustuvien terveiden ja palautumiskykyisten talouksien ja rahoitusjärjestelmien luominen auttaa jäsenvaltioita reagoimaan häiriöihin tehokkaammin ja toipumaan niistä nopeammin. Niin ikään on käynyt selväksi, että terveydenhuoltojärjestelmien, keskeisten julkisten palvelujen ja tehokkaiden sosiaalisen suojelun mekanismien on tarpeen olla varautuneita. Sen vuoksi kasvua vauhdittavat, kestävät, älykkäät ja sosiaalisesti vastuulliset uudistukset ja investoinnit, terve finanssipolitiikka ja laadukkaiden työpaikkojen luominen, joilla vastataan uusiin haasteisiin, korjataan talouden rakenteellisia heikkouksia ja vahvistetaan talouden palautumis- ja kestokykyä, ovat olennaisen tärkeitä, jotta talous ja yhteiskunta saadaan takaisin kestävälle elpymisuralle ja jotta voidaan kaventaa taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja unionissa. Näin olisi tehtävä kansalaisten hyvinvoinnin takaamiseksi ja perusoikeuksia koskevien asiaankuuluvien periaatteiden mukaisesti.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/825 (4) perustettiin kaudeksi 2017–2020 rakenneuudistusten tukiohjelma, jonka talousarvio oli hyväksymishetkenä 142 800 000 euroa. Rakenneuudistusten tukiohjelman perustamisen tavoitteena oli parantaa jäsenvaltioiden valmiuksia valmistella ja toteuttaa kasvua ylläpitäviä hallinnollisia ja rakenteellisia uudistuksia, myös auttamalla unionin rahastojen tehokkaassa ja tuloksellisessa käytössä. Komissio antaa jäsenvaltion pyynnöstä rakenneuudistusten tukiohjelman mukaista teknistä tukea, joka voi kattaa useita eri politiikanaloja. Tämän asetuksen tarkoituksena on jatkaa kyseistä ohjelmaa, johon jäsenvaltiot ovat olleet tyytyväisiä, ja sisällyttää siihen asiaankuuluvat mukautukset.

(5)	Jäsenvaltiot ovat hyödyntäneet rakenneuudistusten tukiohjelman mukaista teknistä tukea yhä enemmän. Sen vuoksi tällä asetuksella olisi perustettava teknisen tuen väline, jotta jäsenvaltioiden tukemista uudistusten toteuttamisessa voitaisiin jatkaa ja lisätä, jäljempänä ’väline’.

(6)

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso muodostaa unionin tasolla kehyksen, jossa yksilöidään haasteet ja kansallisten uudistusten painopisteet ja seurataan näiden painopisteiden toteuttamista. Jäsenvaltiot laativat myös omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa tukemaan näitä eurooppalaisen ohjausjakson painopisteitä. Kyseiset strategiat esitetään vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä keinona sellaisten painopisteiden suunnittelemiseksi ja koordinoimiseksi, joille myönnetään kansallista tai unionin rahoitusta. Lisäksi niiden avulla olisi varmistettava unionin rahoituksen johdonmukainen käyttö ja maksimoitava sen taloudellisen tuen lisäarvo, jota saadaan erityisesti unionin rakenne- ja koheesiorahastojen puitteissa tukemista ohjelmista ja muista ohjelmista. Väline tuottaisi selkeää lisäarvoa vastattaessa eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin haasteisiin, koska sillä autetaan jäsenvaltioita parantamaan valmiuksiaan panna tehokkaasti täytäntöön niille annetut maakohtaiset suositukset.

(7)

Välineessä otetaan huomioon Euroopan vihreän kehityksen ohjelma unionin kasvustrategiana sekä Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista koskevien unionin sitoumusten muuntaminen käytännön toimiksi, ja sillä edistetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanoa, ilmastotoimien valtavirtaistamista ja yleistavoitetta, jonka mukaan 30 prosenttia unionin talousarviomenoista osoitetaan ilmastotavoitteiden sekä tavoitteen, jonka mukaan 7,5 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisista menoista suunnataan luonnon monimuotoisuutta koskeviin tavoitteisiin vuodesta 2024 alkaen ja 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027 ottaen samalla huomioon ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden väliset nykyiset päällekkäisyydet, tukemiseen. Asiaan liittyvät toimet olisi määriteltävä välineen valmistelu- ja toteutusvaiheessa, ja niitä olisi arvioitava uudelleen asiaankuuluvien arviointien ja uudelleentarkasteluprosessien yhteydessä. Välineen avulla olisi käsiteltävä myös laajempia ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia haasteita unionissa, mukaan lukien luonnonpääoman suojelu, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä kiertotalouden ja energiasiirtymän tukeminen, kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman mukaisesti. Välineestä olisi lisäksi tuettava digitaalista muutosta ja edistettävä digitaalisten sisämarkkinoiden luomista.

(8)

Välineen yleistavoitteena olisi oltava unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistäminen tukemalla jäsenvaltioiden pyrkimyksiä toteuttaa uudistuksia. Tämä on tarpeen, jotta voidaan kannustaa julkisiin ja yksityisiin investointeihin, tukea kestävää ja oikeudenmukaista taloudellista ja sosiaalista elpymistä ja lähentymistä, saavuttaa palautumis- ja kestokyky, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta, edistää sukupuolten tasa-arvoa, lisätä kilpailukykyä, vastata tehokkaasti maakohtaisissa suosituksissa yksilöityihin haasteisiin ja panna unionin oikeus täytäntöön. Tämä on tarpeen myös, jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden pyrkimyksiä lujittaa institutionaalisia ja hallinnollisia valmiuksiaan ja oikeudellista kehystään, myös alue- ja paikallistasolla, ja niiden pyrkimyksiä toteuttaa toimintapoliittiset tavoitteet sosiaalisesti osallistavien vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen edistämiseksi Pariisin ilmastosopimuksen, unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden sekä ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen, Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti.

(9)

Välineen erityistavoitteisiin olisi kuuluttava kansallisten viranomaisten auttaminen niiden pyrkimyksissä suunnitella, kehittää ja toteuttaa uudistuksia sekä laatia, muuttaa, panna täytäntöön ja tarkistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 (5) mukaisia elpymis- ja palautumissuunnitelmia, myös hyvien käytäntöjen, asianmukaisten prosessien ja menettelyjen vaihdon, tapauksen mukaan sidosryhmien osallistumisen sekä tuloksellisemman ja tehokkaamman henkilöstöhallinnon avulla.

(10)

Jotta jäsenvaltioita voitaisiin auttaa suunnittelemaan, kehittämään ja toteuttamaan uudistuksia kaikilla talouden ja yhteiskunnan avainaloilla, komission olisi jatkossakin annettava jäsenvaltion pyynnöstä teknistä tukea monilla eri politiikanaloilla, jotka liittyvät muun muassa julkiseen varain- ja omaisuudenhoitoon, institutionaalisiin ja hallinnollisiin uudistuksiin, oikeuslaitoksen uudistukseen, liiketoimintaympäristöön, rahoitussektoriin ja finanssiosaamisen parantamiseen, tuote-, palvelu- ja työmarkkinoihin, koulutukseen, sukupuolten tasa-arvoon, kestävään kehitykseen, kansanterveyteen, hyvinvointi- ja sosiaalihuoltopalveluihin sekä varhaista havaitsemista ja koordinoituja reagointia koskeviin valmiuksiin. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä toimiin, joilla edistetään vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta. Välineestä olisi tuettava myös valmistautumista euroalueen jäsenyyteen.

(11)

Tässä asetuksessa vahvistetaan välineen rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (6) mukaisesti. Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi myönnettävä vuotuiset määrärahat vuosittaisessa talousarviomenettelyssä monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa ja ottaen huomioon välinettä koskevan kysynnän.

(12)

Jotta voidaan täyttää välineen mukaiset lisätarpeet, jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus siirtää välineen talousarvioon yhteistyössä hallinnoitavia unionin rahastojen ohjelmoituja varoja ja siirtää takaisin sitomattomia varoja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä annettavan asetuksen mukaisesti. Siirretyt varat olisi toteutettava välineen sääntöjen mukaisesti ja käytettävä yksinomaan asianomaisen jäsenvaltion hyväksi. Komission olisi annettava kyseiselle jäsenvaltiolle palautetta siirrettyjen varojen käytöstä.

(13)

Jotta voidaan täyttää välineen mukaiset lisätarpeet, jäsenvaltion olisi voitava pyytää teknistä lisätukea ja sen olisi maksettava tällaiseen lisätukeen liittyvät kustannukset. Tällaiset maksut olisivat ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (7), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, mukaisesti, ja ne olisi käytettävä yksinomaan kyseisen jäsenvaltion hyväksi.

(14)

Teknistä tukea olisi myönnettävä pyynnöstä jäsenvaltioiden omasta aloitteestaan käynnistämien uudistusten, talouden ohjausprosessien yhteydessä toteutettavien uudistusten, erityisesti sellaisten, joilla pannaan tehokkaasti täytäntöön maakohtaiset suositukset tai unionin oikeuden täytäntöönpanoon liittyvät toimet, sekä talouden sopeutusohjelmien toteuttamiseen liittyvien uudistusten toteuttamiseksi. Välineestä olisi myös annettava teknistä tukea asetuksen (EU) 2021/241 mukaisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimiseen, muuttamiseen, täytäntöönpanoon ja tarkistamiseen.

(15)

Rakenneuudistusten tukiohjelman sääntöjen ja jo olemassa olevien käytäntöjen mukaisesti teknistä tukea koskevien pyyntöjen esittämistä varten olisi otettava käyttöön kevyt menettely. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi toimitettava pyyntönsä viimeistään 31 päivänä lokakuuta, jollei uusissa erillisissä menettelyissä pyyntöjen esittämistä varten toisin yksilöidä. Jäsenvaltioiden esittämien pyyntöjen analysointia varten olisi vahvistettava tarkoituksenmukaiset arviointiperusteet, joissa noudatetaan yleisiä tasapuolisen kohtelun, moitteettoman varainhoidon ja avoimuuden periaatteita. Arviointiperusteiden olisi perustuttava ongelmien kiireellisyyteen, vakavuuteen ja laajuuteen sekä niillä politiikanaloilla määriteltyihin tukitarpeisiin, joille teknistä tukea haetaan. Komission olisi järjestettävä uusia erillisiä menettelyjä pyyntöjen esittämistä varten vastatakseen jäsenvaltioiden erityisiin uusiin tarpeisiin, mukaan lukien ja ensi sijassa asetuksen (EU) 2021/241 mukaisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimista, muuttamista, täytäntöönpanoa ja tarkistamista varten.

(16)	Jäsenvaltioiden olisi ennen teknisen tuen pyytämistä voitava tarvittaessa kuulla asiaankuuluvia sidosryhmiä, kuten paikallis- ja alueviranomaisia, työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskuntaa, kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti.

(17)

Lisäksi olisi tarkennettava niiden yhteistyö- ja tukisuunnitelmien sisältö, joissa esitetään yksityiskohtainen kuvaus teknisen tuen antamista jäsenvaltioille koskevista toimenpiteistä. Siksi suunnitelluissa teknisen tuen toimenpiteissä ja niihin liittyvässä arvioidussa kokonaisrahoitusosuudessa olisi otettava huomioon unionin rahastoista tai unionin ohjelmista rahoitettavat toimet ja toiminnot.

(18)

Vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden nimissä sekä unionin toimien näkyvyyden varmistamiseksi komission olisi toimitettava yhteistyö- ja tukisuunnitelmat tietyin, arkaluonteisten tietojen suojeluun liittyvin ehdoin yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komission olisi voitava toteuttaa viestintätoimia. Komission olisi julkaistava verkkosivustollaan luettelo hyväksytyistä teknistä tukea koskevista pyynnöistä.

(19)

Jotta voitaisiin varmistaa suurempi avoimuus kansalliseen päätöksentekoprosessiin annettavan teknisen panoksen yhteydessä, komission olisi perustettava yksi ainoa julkinen sähköinen tietorekisteri, jonka kautta sen olisi voitava sovellettavien sääntöjen mukaisesti ja asianomaisia jäsenvaltioita kuultuaan asettaa saataville tukikelpoisten toimien yhteydessä laadittuja lopullisia selvityksiä tai raportteja. Jäsenvaltioiden olisi yleiseen etuunsa liittyvien arkaluonteisten ja luottamuksellisten tietojen suojelemiseksi voitava perustelluissa tapauksissa pyytää, että komissio ei luovuta kyseisiä asiakirjoja ennen jäsenvaltioiden ennalta antamaa suostumusta.

(20)

Välineen täytäntöönpanosta, erityisesti hallintotavoista, teknisen tuen toimenpiteiden rahoitusmuodoista ja työohjelmien sisällöstä, olisi annettava säännökset, jotka olisi hyväksyttävä täytäntöönpanosäädöksillä. Koska on tärkeää tukea uudistusten jatkamiseen ja toteuttamiseen liittyviä kansallisten viranomaisten toimia, avustuksiin on tarpeen soveltaa yhteisrahoitusosuutta, joka on enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Jotta teknistä tukea voidaan kiireellisessä tapauksessa antaa nopeasti, olisi säädettävä erityistoimenpiteiden käyttöönotosta rajoitetuksi ajaksi. Siksi välineen työohjelmassa olisi varattava pieni määrä talousarviosta, enintään 30 prosenttia vuosittaisista määrärahoista, erityistoimenpiteitä varten.

(21)

Jotta voidaan varmistaa varojen tehokas ja johdonmukainen kohdentaminen unionin talousarviosta ja noudattaa moitteettoman varainhoidon periaatetta, tämän asetuksen mukaisten toimien olisi oltava yhdenmukaisia käynnissä olevien unionin ohjelmien kanssa ja täydennettävä niitä. Päällekkäisen rahoituksen myöntämistä samoihin menoihin olisi kuitenkin vältettävä. Toiston ja päällekkäisten toimien välttämiseksi komission ja kansallisten viranomaisten olisi erityisesti varmistettava prosessin kaikissa vaiheissa tehokas koordinointi, jotta turvataan rahoituslähteiden, myös teknisen avun rahoituksen, välinen johdonmukaisuus, yhtenäisyys, täydentävyys ja synergia.

(22)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (8) 22 ja 23 kohdan nojalla välinettä olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan välineen käytännön vaikutuksia.

(23)

Komission olisi annettava yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomus tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Välineen tavoitteiden saavuttamisen, sen varojen käytön tuloksellisuuden ja sen lisäarvon tarkastelemiseksi olisi lisäksi toteutettava riippumaton väliarviointi. Tässä yhteydessä Euroopan parlamentin olisi voitava kutsua komissio Euroopan parlamentin asiasta vastaavaan valiokuntaan keskustelemaan vuosikertomuksesta ja välineen täytäntöönpanosta. Lisäksi olisi toteutettava riippumaton jälkiarviointi, jossa olisi tarkasteltava myös välineen pitkäaikaisia vaikutuksia.

(24)

Teknisen tuen toteuttamista varten olisi vahvistettava työohjelmat. Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseiset säännöt vahvistetaan varainhoitoasetuksessa. Niissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(25)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (9) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (10), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (11) ja (EU) 2017/1939 (12) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (13) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(26)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(27)

Tämä asetus ei saisi vaikuttaa sellaisten tukitoimenpiteiden jatkamiseen tai muuttamiseen, jotka komissio hyväksyy asetuksen (EU) 2017/825 tai muun kyseiseen tukeen sovellettavan unionin säädöksen perusteella viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020. Asetuksen (EU) 2017/825 nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden olisi sen vuoksi pysyttävä voimassa. Sitä varten olisi annettava siirtymäsäännös.

(28)	Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden pikaisen soveltamisen varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan teknisen tuen väline, jäljempänä ’väline’.

Tässä asetuksessa vahvistetaan välineen yleistavoite ja erityistavoitteet, välineen talousarvio 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 väliselle kaudelle, unionin rahoituksen muodot ja tällaisen rahoituksen myöntämistä koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

’teknisellä tuella’ toimenpiteitä, joilla autetaan kansallisia viranomaisia panemaan täytäntöön institutionaalisia, hallinnollisia ja rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat kestäviä ja palautumis- ja kestokykyä parantavia, jotka lujittavat taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja joilla tuetaan julkishallintoa kestävien ja palautumis- ja kestokykyä parantavien investointien valmistelussa;

’kansallisella viranomaisella’ yhtä tai useampaa hallintoviranomaista, mukaan lukien alue- ja paikallistason viranomaiset, sekä varainhoitoasetuksen 2 artiklan 42 alakohdassa tarkoitettuja, jäsenvaltioiden institutionaalisten ja oikeudellisten puitteiden mukaisesti kumppanuuden hengessä yhteistyötä tekeviä jäsenvaltioiden järjestöjä;

’unionin rahastoilla’ Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä;

4)	’kansainvälisellä järjestöllä’ varainhoitoasetuksen 156 artiklassa tarkoitettua järjestöä sekä järjestöjä, jotka kyseisen artiklan nojalla rinnastetaan tällaiseen järjestöön;

5)	’talouspolitiikan koordinoinnin eurooppalaisella ohjausjaksolla’ tai ’eurooppalaisella ohjausjaksolla’ neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (14) 2 -a artiklassa säädettyä menettelyä;

6)	’maakohtaisilla suosituksilla’ kullekin jäsenvaltiolle SEUT 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettuja neuvoston suosituksia.

3 artikla

Yleistavoite

Välineen yleistavoitteena on edistää unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta tukemalla jäsenvaltioiden pyrkimyksiä toteuttaa uudistuksia. Tämä on tarpeen investointeihin kannustamiseksi, kilpailukyvyn lisäämiseksi sekä kestävän taloudellisen ja sosiaalisen lähentymisen, palautumis- ja kestokyvyn ja elpymisen saavuttamiseksi. Tämä on tarpeen myös, jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden pyrkimyksiä parantaa institutionaalisia ja hallinnollisia valmiuksiaan, myös alue- ja paikallistasolla, edistää sosiaalisesti osallistavia vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta, vastata tehokkaasti maakohtaisissa suosituksissa yksilöityihin haasteisiin ja panna unionin oikeus täytäntöön.

4 artikla

Erityistavoitteet

Välineen erityistavoitteina 3 artiklassa säädetyn yleistavoitteen saavuttamiseksi on auttaa kansallisia viranomaisia parantamaan valmiuksiaan

a)	suunnitella, kehittää ja toteuttaa uudistuksia;

b)	laatia, muuttaa, panna täytäntöön ja tarkistaa asetuksen (EU) 2021/241 mukaisia elpymis- ja palautumissuunnitelmia.

Näihin erityistavoitteisiin pyritään tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa, myös hyvien käytäntöjen, prosessien ja menettelyjen vaihdon, tapauksen mukaan sidosryhmien osallistumisen sekä tuloksellisemman ja tehokkaamman henkilöstöhallinnon avulla.

5 artikla

Soveltamisala

Edellä 4 artiklassa säädettyjen erityistavoitteiden on liityttävä yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä, koulutusta, tuottavuutta, tutkimusta ja innovointia, älykästä, oikeudenmukaista, kestävää ja osallistavaa kasvua, työllisyyttä ja investointeja koskeviin politiikanaloihin siten, että kiinnitetään erityistä huomiota digitaalista muutosta ja oikeudenmukaista vihreää siirtymää edistäviin toimiin ja erityisesti painotetaan yhtä tai useampaa seuraavista:

julkinen varain- ja omaisuudenhoito, talousarviomenettely, mukaan lukien vihreä ja sukupuolitietoinen budjetointi, makrotalouden ja finanssipolitiikan kehys, velanhoito ja kassanhallinta, meno- ja veropolitiikka, verosäännösten noudattaminen, tulojen hallinnointi ja tulliliitto sekä aggressiivisen verosuunnittelun, veropetosten, verovilpin ja veronkierron torjunta;

instituutioiden uudistaminen sekä tehokas ja palvelukeskeinen julkishallinto ja sähköinen hallinto, sääntöjen ja menettelyjen yksinkertaistaminen, tarkastukset, unionin varojen käyttövalmiuksien parantaminen, hallinnollisen yhteistyön edistäminen, oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen, oikeusjärjestelmien uudistaminen, kilpailuviranomaisten valmiuksien kehittäminen, finanssivalvonnan vahvistaminen sekä petosten, korruption ja rahanpesun torjunnan lujittaminen;

liiketoimintaympäristö, myös pienille ja keskisuurille yrityksille, itsenäisille ammatinharjoittajille, yrittäjille ja yhteisötalouden yrityksille, uudelleenteollistaminen ja tuotannon siirtäminen unioniin, yksityissektorin kehittäminen, tuote- ja palvelumarkkinat, julkiset ja yksityiset investoinnit, myös investoinnit fyysiseen ja virtuaaliseen infrastruktuuriin, hankevastaaviin ja hankehautomoihin, julkinen osallistuminen yrityksiin, yksityistämisprosessit, kauppa ja suorat ulkomaiset sijoitukset, kilpailu, tehokkaat ja avoimet julkiset hankinnat, toimialakohtainen kestävä kehitys sekä tutkimuksen, innovoinnin ja digitoinnin tuki;

koulutus, elinikäinen oppiminen ja koulutus, ammatillinen koulutus, nuorisopolitiikat, työmarkkinapolitiikka, myös työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, työpaikkojen luomiseksi, aliedustettuina olevien ryhmien työmarkkinoille osallistumisen lisääminen, täydennys- ja uudelleenkoulutus erityisesti digitaalisten taitojen osalta, medialukutaito, aktiivinen kansalaisuus, aktiivinen ikääntyminen, sukupuolten tasa-arvo, pelastuspalvelu-, raja- ja muuttoliikepolitiikat, sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä köyhyyden, tulojen eriarvoisuuden ja kaikenlaisen syrjinnän torjunta;

e)	yleisesti saatavilla olevat, kohtuuhintaiset ja muutosjoustavat julkiset terveydenhuoltopalvelut, sosiaaliturvajärjestelmät, hoiva- ja hyvinvointipalvelut sekä päivähoito;

politiikat, jotka koskevat ilmastonmuutoksen hillitsemistä, digitaalista muutosta ja oikeudenmukaista vihreää siirtymää, sähköisen hallinnon ratkaisuja, sähköistä hankintamenettelyä, liitettävyyttä, datan saatavuutta ja hallintaa, tietosuojaratkaisuja, verkko-oppimista, tekoälyyn perustuvien ratkaisujen käyttöä, kestävän kehityksen ympäristöpilaria ja ympäristönsuojelua, ilmastotoimia, liikennettä ja liikkuvuutta, kiertotalouden, energia- ja resurssitehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden edistämistä, energialähteiden monipuolistamista, energiaköyhyyden torjumista ja energiaturvallisuuden varmistamista sekä maatalousalaa, maaperän ja luonnon monimuotoisuuden suojelua, kalataloutta sekä maaseutualueiden, syrjäisten alueiden ja saarialueiden kestävää kehitystä;

g)	finanssialan politiikat ja sääntely, mukaan lukien finanssiosaaminen, rahoitusvakaus, rahoituksen saatavuus ja reaalitalouden luotottaminen erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, itsenäisten ammatinharjoittajien ja yrittäjien osalta;

h)	tietojen ja tilastojen tuottaminen, tarjoaminen ja laadunvalvonta;

i)	euroalueen jäsenyyteen valmistautuminen; ja

j)	kansanterveyteen tai yleiseen turvallisuuteen kohdistuvien merkittävien riskien varhainen havaitseminen ja koordinoitu reagointi tällaisiin riskeihin sekä toiminnan ja palvelujen jatkuvuuden varmistaminen keskeisten julkisten ja yksityisten instituutioiden ja sektoreiden osalta.

6 artikla

Talousarvio

1. Rahoituspuitteet välineen toteuttamiseksi 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisellä kaudella ovat 864 000 000 euroa käypinä hintoina.

2. Välineen rahoituspuitteet voivat kattaa myös menoja, jotka liittyvät välineen hallinnoinnin ja sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämään valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, erityisesti selvityksiin, asiantuntijoiden kokouksiin, tiedotus- ja viestintätoimiin, mukaan lukien unionin poliittisia prioriteetteja koskeva yhteisötiedotus, sikäli kuin ne liittyvät tämän asetuksen tavoitteisiin, sekä tietojenkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietotekniikkaverkkoihin liittyviä menoja, mukaan lukien organisaation omat tietotekniikkavälineet, ja kaikkia muita teknisen ja hallinnollisen tuen menoja, joita komissiolle aiheutuu välineen hallinnoinnista. Menoilla voidaan kattaa myös kustannuksia, joita aiheutuu muista tukitoimista, kuten käytännön teknisen tuen hankkeiden laadunvalvonnasta ja seurannasta, sekä vertaisneuvonnasta ja rakenteellisten uudistusten arviointiin ja toteuttamiseen liittyvistä asiantuntijapalveluista.

3. Edellä 1 kohdassa vahvistettujen rahoituspuitteiden lisäksi jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä annettavassa asetuksessa säädettyjä ehtoja ja menettelyä noudattaen siirtää välineeseen selkeästi yksilöityjen teknistä tukea koskevien pyyntöjen rahoittamiseksi ja siirtää takaisin, jos niitä ei ole sidottu. Kyseiset varat on käytettävä yksinomaan siirtoa pyytäneen jäsenvaltion hyväksi, myös alue- ja paikallistasoilla.

7 artikla

Teknistä lisätukea koskevat maksut

1. Edellä 6 artiklassa vahvistetun talousarvion kattaman teknisen tuen lisäksi jäsenvaltiot voivat pyytää välineestä teknistä lisätukea ja ne maksavat tällaiseen lisätukeen liittyvät kustannukset.

2. Jäsenvaltion tämän artiklan 1 kohdan perusteella suorittamat maksut ovat ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, joista säädetään perussäädöksessä varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti, ja ne on käytettävä yksinomaan kyseisen jäsenvaltion hyväksi.

II LUKU

TEKNINEN TUKI

8 artikla

Teknisen tuen yhteydessä tukikelpoiset toimet

Edellä 3 ja 4 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi välineestä rahoitetaan erityisesti seuraavan tyyppisiä toimia:

a)	sellaisen asiantuntemuksen tarjoaminen, joka liittyy toimintapoliittiseen neuvonantoon, toimintapolitiikan muuttamiseen, strategioiden ja uudistusten etenemissuunnitelmien laatimiseen sekä lainsäädännöllisiin, institutionaalisiin, rakenteellisiin ja hallinnollisiin uudistuksiin;

asiantuntijoiden, myös paikalla toimivien asiantuntijoiden, tarjoaminen käyttöön lyhyeksi tai pitkäksi ajaksi suorittamaan tehtäviä tietyillä aloilla tai hoitamaan operatiivisia toimia, tarvittaessa siten, että tähän sisältyy tulkkaus-, kääntämis- ja yhteistyötuki, hallinnollinen tuki sekä infrastruktuuri ja laitteistot;

institutionaalisten, hallinnollisten tai toimialakohtaisten valmiuksien lisääminen ja siihen liittyvät tukitoimet kaikilla hallintotasoilla, myös kansalaisyhteiskunnan ja tapauksen mukaan työmarkkinaosapuolten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, erityisesti seuraavien toimien avulla:

i)	seminaarit, konferenssit ja työpajat, joihin osallistuu tapauksen mukaan sidosryhmiä;

ii)	parhaiden käytäntöjen vaihto, mukaan lukien tapauksen mukaan työvierailut jäsenvaltioihin tai kolmansiin maihin, jotta virkamiehet voivat hankkia tai lisätä määrättyjä asioita koskevaa asiantuntemustaan tai tietämystä;

iii)	koulutustoimet sekä verkko- tai muun koulutusaineiston kehittäminen asiaankuuluviin uudistuksiin liittyvän tarvittavan ammattiosaamisen ja tietämyksen tukemiseksi;

d)	tietojen ja tilastojen kerääminen, yhteisten menetelmien kehittäminen, mukaan lukien sukupuolten tasa-arvon ja ilmastotoimien valtavirtaistaminen ja seuranta, ja tapauksen mukaan indikaattorien tai vertailuarvojen kehittäminen;

e)	paikallisen operatiivisen tuen järjestäminen sellaisilla aloilla kuin turvapaikka-asiat, muuttoliike ja rajavalvonta;

tietoteknisten valmiuksien lisääminen, mukaan lukien asiantuntemus, joka liittyy asiaankuuluvien uudistusten toteuttamisen edellyttämien tietoteknisten infrastruktuurien ja sovellusten kehittämiseen, ylläpitoon, käyttöön ja laadunvalvontaan, kyberturvallisuuteen, avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin ja laitteistoihin perustuviin ratkaisuihin ja tietosuojaratkaisuihin, sekä asiantuntemus, joka liittyy julkisten palvelujen, erityisesti terveydenhuolto-, koulutus- tai oikeuspalvelujen kaltaisten palvelujen, digitalisointia edistäviin ohjelmiin;

g)	selvitysten tekeminen, mukaan lukien toteutettavuustutkimukset, tutkimustoiminta, analyysit ja mielipidemittaukset, arvioinnit ja vaikutustenarvioinnit, myös sukupuolivaikutusten arvioinnit, sekä oppaiden, raporttien ja koulutusaineiston laatiminen ja julkaiseminen;

sellaisten viestintähankkeiden ja -strategioiden käynnistäminen ja täytäntöönpano, joiden tavoitteina ovat oppiminen, myös verkko-oppiminen, yhteistyö, tietoisuuden lisääminen, tiedon levittäminen ja hyvien käytäntöjen vaihto, tiedotus- ja valistuskampanjoiden sekä mediakampanjoiden ja -tapahtumien järjestäminen, myös yhteisötiedotus ja tapauksen mukaan viestintä sosiaalisten verkostojen tai alustojen välityksellä;

i)	välineen puitteissa annettuun tekniseen tukeen liittyvän tiedon ja sen tulosten levittämiseen tarkoitetun aineiston kokoaminen ja julkaiseminen, myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien järjestelmien ja välineiden kehittämisen, käytön ja ylläpidon avulla; ja

j)	kaikki muut asiaankuuluvat toimet, joilla tuetaan 3 artiklassa säädettyä yleistavoitetta ja 4 artiklassa säädettyjä erityistavoitteita.

9 artikla

Teknistä tukea koskevat pyynnöt

1. Välineen mukaista teknistä tukea haluavien jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle teknistä tukea koskeva pyyntö, jossa määritetään 5 artiklassa tarkoitetun soveltamisalan mukaiset politiikanalat ja tuen painopisteet. Tällaiset pyynnöt on esitettävä viimeistään 31 päivänä lokakuuta, jollei tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa uusissa erillisissä menettelyissä pyyntöjen esittämistä varten toisin yksilöidä. Komissio voi antaa ohjeistusta pääkohdista, joiden on sisällyttävä teknistä tukea koskevaan pyyntöön.

2. Jotta jäsenvaltioiden tavoittelemille uudistuksille saataisiin tukea ja niihin sitouduttaisiin laajasti, välineen mukaista teknistä tukea haluavat jäsenvaltiot voivat ennen teknisen tuen pyytämistä tapauksen mukaan kuulla asiaankuuluvia sidosryhmiä kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti.

3. Jäsenvaltiot voivat esittää teknistä tukea koskevan pyynnön seuraaviin liittyvissä olosuhteissa:

a)	jäsenvaltioiden omasta aloitteestaan käynnistämien ja 3 artiklassa säädetyn yleistavoitteen ja 4 artiklassa säädettyjen erityistavoitteiden mukaisten uudistusten toteuttaminen;

b)	talouden ohjausprosessien yhteydessä toteutettavien kasvua ylläpitävien ja palautumis- ja kestokykyä parantavien uudistusten, erityisesti eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen maakohtaisten suositusten tai muiden unionin oikeuden täytäntöönpanoon liittyvien toimien, toteuttaminen;

talouden sopeutusohjelmien toteuttaminen jäsenvaltioissa, jotka saavat unionin rahoitustukea nykyisistä välineistä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013 (15) mukaisesti euroalueen jäsenvaltioiden osalta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 332/2002 (16) mukaisesti niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden rahayksikkö ei ole euro;

d)	asetuksen (EU) 2021/241 mukaisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatiminen, muuttaminen ja tarkistaminen ja niiden toteuttaminen jäsenvaltioissa.

4. Komissio järjestää uusia erillisiä menettelyjä pyyntöjen esittämistä varten vastatakseen jäsenvaltioiden erityisiin uusiin tarpeisiin, kuten 3 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin olosuhteisiin liittyvien pyyntöjen esittämistä varten.

5. Komissio analysoi 1 kohdassa tarkoitetun tukipyynnön havaittujen haasteiden kiireellisyyden, laajuuden ja vakavuuden, asianomaisilla politiikanaloilla esiintyvien tukitarpeiden, sosioekonomisten indikaattorien analyysin sekä asianomaisten jäsenvaltioiden institutionaalisten ja yleisten hallinnollisten valmiuksien perusteella ottaen huomioon avoimuuden, tasapuolisen kohtelun ja moitteettoman varainhoidon periaatteet ja käytyään jäsenvaltioiden kanssa vuoropuhelua muun muassa eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä.

Tämän analyysin perusteella ja ottaen huomioon unionin rahastoista tai muista unionin ohjelmista rahoitettavat käynnissä olevat toimet ja toimenpiteet komissio ja asianomaiset jäsenvaltiot sopivat tällaisen teknisen tuen osalta tuen painopistealoista, tavoitteista, suuntaa-antavasta aikataulusta, toteutettavien tukitoimenpiteiden soveltamisalasta ja arvioidusta kokonaisrahoitusosuudesta, jotka vahvistetaan yhteistyö- ja tukisuunnitelmassa, jäljempänä ’yhteistyö- ja tukisuunnitelma’.

6. Yhteistyö- ja tukisuunnitelmassa määritetään muusta teknisestä tuesta erillään toimenpiteet, jotka liittyvät asetuksen (EU) 2021/241 mukaisiin jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmiin.

10 artikla

Yhteistyö- ja tukisuunnitelmia koskevien tietojen antaminen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja niitä koskeva viestintä

1. Komissio toimittaa asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella yhteistyö- ja tukisuunnitelman yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilman aiheetonta viivytystä. Asianomainen jäsenvaltio voi kieltäytyä antamasta tällaista suostumusta, kun kyse on arkaluonteisista tai luottamuksellisista tiedoista, joiden luovuttaminen vaarantaisi jäsenvaltion yleisen edun.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, komissio toimittaa yhteistyö- ja tukisuunnitelman Euroopan parlamentille ja neuvostolle:

a)	heti kun asianomainen jäsenvaltio on poistanut kaikki arkaluonteiset tai luottamukselliset tiedot, joiden luovuttaminen vaarantaisi jäsenvaltion yleisen edun;

b)	kohtuullisen ajan kuluttua, kun asiaa koskevien tietojen luovuttaminen ei vaikuttaisi kielteisesti tukitoimenpiteiden toteuttamiseen, ja joka tapauksessa viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun tällaiset toimenpiteet on toteutettu yhteistyö- ja tukisuunnitelman mukaisesti.

3. Komissio voi toteuttaa viestintätoimia varmistaakseen yhteistyö- ja tukisuunnitelmissa suunniteltuihin tukitoimenpiteisiin liittyvän unionin rahoituksen näkyvyyden, myös yhteisillä viestintätoimilla kansallisten viranomaisten sekä asianomaisessa jäsenvaltiossa sijaitsevien Euroopan parlamentin yhteystoimiston ja komission edustuston kanssa. Komissio julkaisee verkkosivustollaan luettelon hyväksytyistä teknistä tukea koskevista pyynnöistä ja saattaa kyseisen luettelon säännöllisesti ajan tasalle. Komissio tiedottaa säännöllisesti Euroopan parlamentin yhteystoimistoille ja komission edustustoille hankkeista asianomaisissa jäsenvaltioissa.

11 artikla

Täydentävä rahoitus

Välineestä rahoitettavat toimet voivat saada tukea muista unionin talousarviosta rahoitettavista unionin ohjelmista, välineistä tai rahastoista edellyttäen, että tällainen tuki ei kata samoja kustannuksia.

12 artikla

Välineen toteuttaminen

1. Komissio toteuttaa välineen varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2. Komissio voi toteuttaa välineen mukaiset toimenpiteet suoraan tai henkilöt tai yhteisöt voivat toteuttaa ne välillisesti varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Unionin tukea tämän asetuksen 8 artiklassa tarkoitetuille toimille annetaan seuraavin tavoin:

a)	avustukset;

b)	julkiset hankintasopimukset;

c)	ulkopuolisista asiantuntijoista, mukaan lukien tukea antavien tai saavien jäsenvaltioiden kansallisten, alueellisten tai paikallisten viranomaisten asiantuntijat, aiheutuvien kustannusten korvaaminen;

d)	rahoitusosuudet kansainvälisten järjestöjen perustamiin erityisrahastoihin; ja

e)	välillisen hallinnoinnin avulla toteutettavat toimet.

3. Avustuksia voidaan antaa kansallisille viranomaisille, Euroopan investointipankkiryhmälle, kansainvälisille järjestöille sekä julkisille tai yksityisille elimille ja yhteisöille, jotka on perustettu lain mukaisesti jossakin seuraavista:

a)	jäsenvaltiot;

b)	Euroopan vapaakauppaliiton maat, jotka ovat Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen osapuolia, siinä määrättyjen ehtojen mukaisesti.

Avustuksiin sovellettava yhteisrahoitusosuus on enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

4. Teknistä tukea voidaan tarjota yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden yhteisöjen ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

5. Teknistä tukea voivat antaa myös yksittäiset asiantuntijat, joita voidaan kutsua edistämään valikoituja toimia, joita järjestetään aina kun se on tarpeen 4 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi.

6. Teknisen tuen toteuttamiseksi komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä työohjelmat ja ilmoittaa niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Työohjelmissa vahvistetaan:

a)	välineen määrärahat;

b)	tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet tämän asetuksen 3 artiklassa tarkoitetun yleistavoitteen ja 4 artiklassa tarkoitettujen erityistavoitteiden mukaisesti tämän asetuksen 5 artiklassa tarkoitetun soveltamisalan ja 8 artiklassa esitettyjen tukikelpoisten toimien puitteissa; ja

c)	avustusten valinta- ja myöntämisperusteet sekä kaikki muut varainhoitoasetuksessa vaadittavat seikat.

7. Varojen oikea-aikaisen saatavuuden varmistamiseksi rajattu osa työohjelmaa, enintään 30 prosenttia vuosittaisista määrärahoista, on varattava erityistoimenpiteitä varten siltä varalta, että on tarpeen toteuttaa välittömiä toimia odottamattomissa ja asianmukaisesti perustelluissa kiireellisissä tapauksissa, mukaan lukien taloudessa oleva vakava häiriö tai merkittävät olosuhteet, jotka vaikuttavat vakavasti jäsenvaltion taloudelliseen, sosiaaliseen tai terveydelliseen tilanteeseen ja joihin se ei voi vaikuttaa.

Komissio voi teknistä tukea hakevan jäsenvaltion pyynnöstä hyväksyä erityistoimenpiteitä tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden ja toimien mukaisesti teknisen tuen antamiseksi kansallisille viranomaisille kiireellisten tarpeiden täyttämisessä. Tällaisten erityistoimenpiteiden on oltava luonteeltaan väliaikaisia ja liityttävä 9 artiklan 3 kohdassa säädettyihin olosuhteisiin. Tällaiset erityistoimenpiteet on päätettävä kuuden kuukauden kuluessa niiden hyväksymisestä, ja ne voidaan korvata teknisellä tuella 9 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

III LUKU

TÄYDENTÄVYYS, SEURANTA JA ARVIOINTI

13 artikla

Koordinointi ja täydentävyys

1. Komissio ja asianomaiset jäsenvaltiot edistävät omien vastuualueidensa mukaisesti synergiaa ja varmistavat tehokkaan koordinoinnin välineen ja unionin muiden ohjelmien ja välineiden välillä ja erityisesti unionin rahastoista rahoitettavien toimenpiteiden kanssa. Tätä varten ne

varmistavat eri välineiden täydentävyyden, synergian, johdonmukaisuuden ja yhtenäisyyden unionin, kansallisella ja tapauksen mukaan alueellisella ja paikallisella tasolla, erityisesti suhteessa unionin rahastoista rahoitettaviin toimenpiteisiin, sekä suunnitteluvaiheessa että täytäntöönpanon aikana;

b)	optimoivat koordinointimekanismeja päällekkäisten toimien tai toiston välttämiseksi;

c)	varmistavat täytäntöönpanosta vastaavien tahojen tiiviin yhteistyön unionin, kansallisella ja tapauksen mukaan alueellisella ja paikallisella tasolla, jotta välineen puitteissa voidaan toteuttaa yhtenäisiä ja tehokkaita tukitoimia.

2. Komissio pyrkii varmistamaan täydentävyyden ja synergian muiden asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen antaman tuen kanssa.

14 artikla

Toteuttamisen seuranta

1. Komissio seuraa välineen täytäntöönpanoa ja mittaa 3 artiklassa säädetyn yleistavoitteen ja 4 artiklassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamista, myös hyödyntämällä yhteistyö- ja tukisuunnitelmia. Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan edistymisestä ja seurataan ja arvioidaan tämän asetuksen yleistavoitteen ja erityistavoitteiden saavuttamista, esitetään liitteessä. Täytäntöönpanon seurannan on oltava kohdennettua ja oikeassa suhteessa välineen puitteissa toteutettaviin toimiin.

2. Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että välineen toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja eritellään sukupuolen mukaan aina kun se on asianmukaista ja mahdollista. Sitä varten unionin rahoituksen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

15 artikla

Vuosikertomus

1. Komissio antaa yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta, jäljempänä ’vuosikertomus’.

2. Vuosikertomus sisältää tietoja seuraavista:

a)	jäsenvaltioiden 9 artiklan 1 kohdan nojalla esittämät tukipyynnöt;

b)	analyysi jäsenvaltioiden esittämien tukipyyntöjen analysoinnissa käytettyjen 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen arviointiperusteiden soveltamisesta;

c)	9 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut yhteistyö- ja tukisuunnitelmat;

d)	12 artiklan 7 kohdan nojalla hyväksytyt erityistoimenpiteet;

e)	tukitoimenpiteiden toteuttaminen, tapauksen mukaan myös kansallisella ja alueellisella tasolla; ja

f)	komission toteuttamat viestintätoimet.

3. Euroopan parlamentti voi kutsua komission Euroopan parlamentin asiasta vastaavaan valiokuntaan keskustelemaan vuosikertomuksesta ja välineen täytäntöönpanosta.

16 artikla

Väli- ja jälkiarviointi

1. Komissio toimittaa yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle riippumattoman väliarviointikertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta viimeistään 20 päivänä helmikuuta 2025. Kyseisessä kertomuksessa arvioidaan erityisesti sitä, missä määrin 3 artiklassa tarkoitettu yleistavoite ja 4 artiklassa tarkoitetut erityistavoitteet on saavutettu, varojen käytön riittävyyttä ja tehokkuutta sekä eurooppalaista lisäarvoa. Siinä käsitellään myös sitä, ovatko kaikki tavoitteet ja toimet edelleen merkityksellisiä. Väliarviointikertomuksen tuloksia voidaan tapauksen mukaan hyödyntää mahdollisissa asiaa koskevissa lainsäädäntöehdotuksissa.

2. Komissio toimittaa yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle riippumattoman jälkiarviointikertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030. Kyseisessä kertomuksessa arvioidaan kokonaisvaltaisesti tämän asetuksen täytäntöönpanoa, ja se sisältää tietoja tämän asetuksen pitkän aikavälin vaikutuksista.

17 artikla

Avoimuus

Komissio perustaa yhden ainoan julkisen sähköisen tietorekisterin, jonka kautta se voi sovellettavien sääntöjen mukaisesti ja asianomaisia jäsenvaltioita kuultuaan asettaa saataville 8 artiklassa säädettyjen tukikelpoisten toimien yhteydessä laadittuja lopullisia selvityksiä tai raportteja. Asianomaiset jäsenvaltiot voivat perustelluissa tapauksissa pyytää, että komissio ei luovuta kyseisiä asiakirjoja ennen jäsenvaltioiden ennalta antamaa suostumusta.

IV LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

18 artikla

Tiedottaminen, viestintä ja julkisuus

1. Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava kyseisen rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa useille kohderyhmille, mukaan lukien tiedotusvälineet ja suuri yleisö.

2. Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat välinettä, välineen nojalla toteutettuja toimia ja saavutettuja tuloksia, myös tapauksen mukaan ja kansallisten viranomaisten suostumuksella yhteisillä viestintätoimilla kansallisten viranomaisten sekä asianomaisessa jäsenvaltiossa sijaitsevien Euroopan parlamentin yhteystoimiston ja komission edustuston kanssa.

19 artikla

Siirtymäsäännökset

1. Teknisen tuen toimiin, jotka on käynnistetty asetuksen (EU) 2017/825 nojalla viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020, sovelletaan edelleen kyseistä asetusta niiden päättämiseen asti.

2. Tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa vahvistetut rahoituspuitteet voivat kattaa myös sellaisten asetuksen (EU) 2017/825 nojalla vaadittavien teknisen ja hallinnollisen avun sekä seurannan, viestinnän ja arvioinnin menot, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020.

3. Talousarvioon voidaan tämän asetuksen 6 artiklan 2 kohdassa säädettyjen menojen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja vuoden 2020 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia ja toimintoja, jotka on käynnistetty asetuksen (EU) 2017/825 nojalla ja joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020.

20 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 10 päivänä helmikuuta 2021.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. P. ZACARIAS

(1) EUVL C 364, 28.10.2020, s. 132.

(2) EUVL C 440, 18.12.2020, s. 160.

(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 19. tammikuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 2. helmikuuta 2021.

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/825, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, rakenneuudistusten tukiohjelman perustamisesta kaudeksi 2017–2020 ja asetusten (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta (EUVL L 129, 19.5.2017, s. 1).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (ks. tämän virallisen lehden s. 17).

(6) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(8) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(10) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(11) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(12) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(14) Neuvoston asetus (EY) N:o 1466/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1).

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 472/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta (EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1).

(16) Neuvoston asetus (EY) N:o 332/2002, annettu 18 päivänä helmikuuta 2002, järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille (EYVL L 53, 23.2.2002, s. 1).