EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2021/831,

annettu 26 päivänä maaliskuuta 2021,

muista rahoituksen välittäjistä kuin rahalaitoksista raportoitavista tilastotiedoista (EKP/2021/12)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5.1, 12.1 ja 14.3 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jotta Euroopan keskuspankki (EKP) voisi täyttää perussopimuksiin perustuvat tehtävänsä, se edellyttää, että jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö on euro (jäljempänä ’euroalueen jäsenvaltiot’), raportoivat muita rahoituksen välittäjiä kuin rahalaitoksia koskevia tilastotietoja. Nämä tiedot antavat EKP:lle tilastoihin perustuvan kattavan kuvan muiden kuin rahalaitosten rahoitustoiminnasta euroalueen jäsenvaltioissa, joita tarkastellaan yhtenä talousalueena. Riittävän yksityiskohtaisia tilastotietoja tarvitaan myös, jotta voidaan taata tietojen analyyttinen käyttökelpoisuus rahatalouden ja rahoitusmarkkinoiden analyysin suorittamiseen unionin tasolla ja jotta Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) voi osaltaan vaikuttaa rahoitusmarkkinoiden vakauteen. Rahoitustaloustoimia ja kantatietoja koskevia tilastotietoja käytetään myös muiden tilastojen laatimiseen, erityisesti euroalueen rahoitustilinpidossa Euroopan keskuspankin suuntaviivojen EKP/2013/24 (1) mukaisesti.

(2)

Tilastotietojen keräämistä kansallisilta keskuspankeilta on yhdenmukaistettava euroalueella. Näin ollen on myös tarpeen laatia tällaisten tietojen keräämistä ja käsittelyä koskevat yhteiset säännöt. On tärkeää varmistaa, ettei näistä säännöistä seuraa kohtuutonta tietojen antamisesta aiheutuvaa rasitetta kansallisille keskuspankeille. Tämän vuoksi kansallisten keskuspankkien tulisi raportoida nämä tilastotiedot EKP:lle käyttämällä tilastotietoja, jotka kerätään Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) (2), Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) (3), Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) (4) ja Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) 2018/231 (EKP/2018/2) (5) mukaisesti, sekä eräiden rahoituksen välittäjien osalta myös käyttämällä saatavilla olevia kansallisen tason tilastotietoja. EKP voi hyödyntää näiden suuntaviivojen mukaisesti raportoituja tilastotietoja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 mukaisesti.

(3)	Näin ollen on myös tarpeen määritellä ne muodot ja menettelytavat, joita kansalliset keskuspankit noudattavat ilmoittaessaan EKP:lle kansallisen tason tilastotietoja rahoituksen välittäjistä, jotka eivät kuulu edellä mainittujen asetusten mukaisten tiedonantajien joukkoon.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38), asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40), asetuksen (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50), asetuksen (EU) 2018/231 (EKP/2018/2) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (6) määritelmät ovat merkityksellisiä myös näiden suuntaviivojen mukaisen raportoinnin kannalta, ja niitä olisi siten sovellettava.

(5)

Jotta EKP voisi saada kattavan tilastollisen kuvan ja sen johdosta tehokkaasti analysoida rahataloutta ja rahoitusmarkkinoita unionin tasolla, EKP edellyttää yksityiskohtaisten tilastotietojen ilmoittamista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 (7) mukaisesti luokitelluista muista rahoituksen välittäjistä kuin rahalaitoksista, mukaan lukien sijoitusrahastot, vakuutuslaitokset ja eläkerahastot, Euroopan keskuspankin suuntaviivojen (EU) 2021/830 (EKP/2021/11) (8) mukaisesti rahalaitoksista ilmoitettavien tietojen lisäksi. Kansallisten keskuspankkien on siten ilmoitettava sijoitusrahastoja, vakuutuslaitoksia ja eläkerahastoja koskevien alasektorien tilastotiedot erikseen.

(6)

Asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38), asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40), asetuksen (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) ja asetuksen (EU) 2018/231 (EKP/2018/2) mukaisesti sijoitusrahastoja, vakuutuslaitoksia ja eläkerahastoja koskevista alasektoreista ilmoitettaviin tilastotietoihin sisältyvät myös arvopaperikohtaiset tiedot sellaisista arvopapereista, joista on julkisesti saatavilla oleva tunnistekoodi. Ilmoittaessaan näitä tietoja EKP:lle kansallisten keskuspankkien on viitattava toimivaan keskitettyyn arvopaperitietokantaan tai vastaavaan kansalliseen arvopaperitietokantaan sijoitusrahastojen, vakuutuslaitosten ja eläkerahastojen saamisia ja velkoja koskevien tilastotietojen luokittelemiseksi.

(7)

Saadakseen yleiskuvan euroalueen jäsenvaltioiden sellaisten muiden rahoituksen välittäjien rahoitustaloustoimista, jotka eivät kuulu EKP:n tilastoasetusten soveltamisalaan, EKP edellyttää saatavilla olevien kansallisen tason tilastotietojen ilmoittamista tiettyjen muiden rahoituksen välittäjien hallussa olevista ja liikkeeseen laskemista saamisista ja veloista. Kansallisten keskuspankkien olisi näin ollen ilmoitettava EKP:lle myös tällaiset saatavilla olevat kansallisen tason tilastotiedot näiden suuntaviivojen mukaisesti. Näihin tietoihin tulisi sisällyttää tilastotiedot seuraavien muiden rahoituksen välittäjien saamisista ja veloista: arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät, lainanantajina toimivat rahoitusalan yritykset ja erikoistuneet rahoitusalan yritykset. Arvopaperistamiseen osallistuvia erityisyhteisöjä (jotka luokitellaan muiksi rahoituksen välittäjiksi asetuksessa (EU) N:o 549/2013) koskevat tilastotiedot on ilmoitettava erillään muihin rahoituksen välittäjiin sovellettavien tiedonantovaatimusten mukaisista tiedoista, sillä kyseisten tietojen keruuta tiedonantajilta säännellään asetuksella (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40).

(8)

EKP edellyttää tilastotietojen ilmoittamista erikseen arvopaperistamisiin osallistuviin erityisyhteisöihin luokiteltavien muiden rahoituksen välittäjien hallussa olevista ja liikkeeseen laskemista saamisista ja veloista, jotta se voi seurata arvopaperistamistoiminnan vaikutuksia ja erityisesti arvopaperistamiseen osallistuvien erityisyhteisöjen ja niihin läheisesti sidoksissa olevan rahalaitossektorin välistä vuorovaikutusta. Kansallisten keskuspankkien olisi näin olen ilmoitettava nämä tiedot EKP:lle erillään muita rahoituksen välittäjiä koskevista tilastotiedoista ja käyttäen asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) mukaisesti kerättyjä tilastotietoja.

(9)

EKP edellyttää tilastotietojen ilmoittamista keskusvastapuolista, jotka asetuksessa (EU) N:o 549/2013 luokitellaan muihin rahoituksen välittäjiin kuuluviksi erikoistuneiksi rahoitusalan yrityksiksi ja jotka eivät kuulu EKP:n tilastotietoasetusten soveltamisalaan. EKP edellyttää näitä tietoja voidakseen vahvistaa, että rahalaitosten keskusvastapuolille myöntämiä lainoja ja keskusvastapuolten tekemiä talletuksia koskevat raha-aggregaattien ja vastaerien oikaisut ovat keskusvastapuolten tosiasiallisen liiketoiminnan mukaisia. Kansallisten keskuspankkien on näin ollen ilmoitettava kyseiset tilastotiedot erillään muista rahoitusten välittäjistä ilmoitettavista tiedoista ja niiden ohella.

(10)

Jotta voitaisiin varmistaa, että EKP:lle raportoitavat muita rahoituksen välittäjiä kuin rahalaitoksia koskevat tilastotiedot edustavat koko tiedonantajien joukkoa, on vahvistettava estimointimenettelyä koskevat yhteiset säännöt tiedonantajille, joille on myönnetty poikkeuksia asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38), asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40), asetuksen (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) tai asetuksen (EU) 2018/231 (EKP/2018/2) nojalla.

(11)	EKP:lle annettujen tehtävien hoitamisen kannalta on tarpeen, että kansalliset keskuspankit ilmoittavat vaaditut tilastotiedot vahvistettuihin määräaikoihin mennessä.

(12)

Jotta voidaan varmistaa EKP:n keräämien tilastotietojen tarkkuus ja laatu, on tarpeen säätää kansallisten keskuspankkien ilmoittamien tilastotietojen valvonnasta, tarkastamisesta ja tarvittaessa korjauksista. Samoista syistä kansallisten keskuspankkien on annettava EKP:lle selvityksiä korjauksista, jotka merkittävästi parantavat ilmoitettujen tietojen laatua.

(13)

Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 5 artiklassa sekä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdassa viitataan siihen, että euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden on laadittava ja otettava käyttöön toimenpiteet EKP:n tiedonantovaatimusten edellyttämän tilastotietojen keruun järjestämiseksi valmisteltaessa euron käyttöönottoa. Jotta EKP voi saada kattavan yleiskuvan kerätyistä tilastotiedoista ja tehdä asiaankuuluvat analyysit, euron käyttöön ottavien euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden kansallisilta keskuspankeilta tulisi edellyttää, että ne toimittavat EKP:lle tilastotietoja myös tietyltä ajanjaksolta ennen euron käyttöönottoa.

(14)	On aiheellista säätää yhteisestä tiedonsiirtomenetelmästä, jota noudattaen kansalliset keskuspankit ilmoittavat tilastotietoja EKP:lle. EKPJ:n olisi näin ollen hyväksyttävä ja määriteltävä yhdenmukaistettu sähköisen tiedonsiirron muoto.

(15)

On tarpeen luoda menettely, jonka mukaisesti näiden suuntaviivojen liitteisiin voidaan tehdä teknisiä muutoksia tehokkaalla tavalla edellyttäen, että niillä ei muuteta näiden suuntaviivojen perustana olevaa käsitteellistä viitekehystä eikä lisätä tietojen antamisesta aiheutuvaa rasitetta. Kansallisten keskuspankkien tulisi esittää tekniset muutokset tilastokomitean kautta, ja EKPJ:n tilastokomitean näkemykset olisi otettava huomioon tätä menettelyä noudatettaessa.

(16)	Oikeusvarmuussyistä kansallisten keskuspankkien tulisi noudattaa näiden suuntaviivojen säännöksiä samasta päivästä, johon viitataan Euroopan keskuspankin suuntaviivojen (EU) 2021/835 (EKP/2021/16) (9) 2 artiklassa,

ON HYVÄKSYNYT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 JAKSO

KOHDE JA SOVELTAMISALA

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Näissä suuntaviivoissa vahvistetaan kansallisiin keskuspankkeihin sovellettavat, muita rahoituksen välittäjiä kuin rahalaitoksia koskeviin tilastotietoihin liittyvät tiedonantovaatimukset. Näissä suuntaviivoissa määritellään erityisesti EKP:lle ilmoitettavat tiedot, näiden tietojen käsittely, raportoinnin tiheys ja ajankohdat sekä raportointiin sovellettavat standardit.

2. Näitä suuntaviivoja sovelletaan seuraaviin rahoituksen välittäjiin:

a)	sijoitusrahastot;

b)	vakuutuslaitokset;

c)	eläkerahastot;

d)	arvopaperistamiseen osallistuvat erityisyhteisöt;

e)	muut rahoituksen välittäjät kuin vakuutuslaitokset ja eläkerahastot;

f)	keskusvastapuolet.

2 artikla

Määritelmät

1. Näissä suuntaviivoissa sovelletaan seuraavien asetusten määritelmiä:

a)	asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artikla;

b)	asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 1 artikla;

c)	asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) 1 artikla;

d)	asetuksen (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) 1 artikla;

e)	asetuksen (EU) 2018/231 (EKP/2018/2) 1 artikla.

2. Lisäksi näissä suuntaviivoissa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

’ keskusvastapuolilla’ tarkoitetaan keskusvastapuolia,

a)	jotka sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (10) 6 artiklassa säädettyyn Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ylläpitämään julkiseen rekisteriin ja

b)	jotka eivät sisälly Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) (11) 4 artiklassa lueteltuihin ’rahalaitoksiin’;

’muilla rahoituksen välittäjillä kuin vakuutuslaitoksilla ja eläkerahastoilla’ tarkoitetaan asetuksen (EU) N:o 549/2013 liitteessä A olevan 2.86–2.94 kohdassa määriteltyjä muita rahoituksen välittäjiä kuin vakuutuslaitoksia ja eläkerahastoja (alasektori S.125), saman liitteen 2.90 kohdassa määritellyt arvopaperistamiseen osallistuvat erityisyhteisöt pois lukien.

2 JAKSO

SIJOITUSRAHASTOT

3 artikla

Sijoitusrahastojen hallussa olevia ja liikkeeseen laskemia saamisia ja velkoja koskevien tilastotietojen ilmoittaminen

1. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle seuraavat sijoitusrahastojen hallussa olevia ja liikkeeseen laskemia saamisia ja velkoja koskevat aggregoidut tilastotiedot:

a)	asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) liitteessä I olevan 3 osan taulukon 1 mukaiset tiedot;

b)	asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) liitteessä I olevan 3 osan taulukon 4 mukaiset tiedot;

c)	näiden suuntaviivojen liitteessä I olevan 1 osan taulukon 1 mukaiset tiedot parhaan arvion periaatteen mukaisesti, mikäli tiedot ovat saatavilla;

d)	näiden suuntaviivojen liitteessä I olevan 1 osan taulukon 2 mukaiset tiedot parhaan arvion periaatteen mukaisesti, mikäli tiedot ovat saatavilla.

2. Edellä 1 kohdan nojalla ilmoitettavat tiedot raportoidaan kaikkien seuraavien sijoitusrahastotyyppien osalta:

a)	osakerahastot eriteltyinä avoimiin ja suljettuihin osakerahastoihin;

b)	joukkolainarahastot eriteltyinä avoimiin ja suljettuihin joukkolainarahastoihin;

c)	yhdistelmärahastot eriteltyinä avoimiin ja suljettuihin yhdistelmärahastoihin;

d)	kiinteistörahastot eriteltyinä avoimiin ja suljettuihin kiinteistörahastoihin;

e)	hedgerahastot eriteltyinä avoimiin ja suljettuihin hedgerahastoihin;

f)	muut rahastot eriteltyinä avoimiin ja suljettuihin muihin rahastoihin;

g)	pääomasijoitusrahastot (mukaan luettuna riskipääomarahastot) erän ”rahastot yhteensä””joista”-erittelynä.

3. Edellä 1 kohdan b ja d alakohdan mukaisesti ilmoitettavat tiedot raportoidaan myös kaikkien seuraavien sijoitusrahastotyyppien osalta:

a)	osakerahastot eriteltyinä siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten (yhteissijoitusyritykset) ja muiden kuin yhteissijoitusyritysten osakerahastoihin;

b)	joukkolainarahastot eriteltyinä yhteissijoitusyritysten ja muiden kuin yhteissijoitusyritysten joukkolainarahastoihin;

c)	yhdistelmärahastot eriteltyinä yhteissijoitusyritysten ja muiden kuin yhteissijoitusyritysten yhdistelmärahastoihin;

d)	kiinteistörahastot eriteltyinä yhteissijoitusyritysten ja muiden kuin yhteissijoitusyritysten kiinteistörahastoihin;

e)	hedgerahastot eriteltyinä yhteissijoitusyritysten ja muiden kuin yhteissijoitusyritysten hedgerahastoihin;

f)	muut rahastot eriteltyinä yhteissijoitusyritysten ja muiden kuin yhteissijoitusyritysten muihin rahastoihin;

g)	pörssilistatut rahastot erän ”rahastot yhteensä””joista”-erittelynä.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin tilastotietoihin sisällytetään kaikki seuraavat tiedot:

a)	kantatiedot

b)	luokituksen muutokset

c)	hintamuutoksista ja valuuttakursseista johtuvat arvostusmuutokset.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta 1 kohdan b alakohdan mukaisesti ilmoitettaviin sijoitusrahasto-osuuksien uusia liikkeeseenlaskuja ja lunastuksia koskeviin tilastotietoihin.

5. Edellä 2 kohdan g alakohdassa tarkoitetut tilastotiedot ilmoitetaan parhaan arvion periaatteen mukaisesti, mikäli tiedot ovat saatavilla, ja niihin sisällytetään kaikki seuraavat tiedot:

a)	vuosineljänneksen lopun kantatiedot

b)	neljännesvuosittaiset luokituksen muutokset

c)	neljännesvuosittaiset hintamuutoksista ja valuuttakursseista johtuvat arvostusmuutokset.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta 1 kohdan b alakohdan mukaisesti ilmoitettaviin sijoitusrahasto-osuuksien uusia liikkeeseenlaskuja ja lunastuksia koskeviin tilastotietoihin.

6. Tässä artiklassa tarkoitetut luokitusten muutoksia ja arvostusmuutoksia koskevat tilastotiedot ilmoitetaan näiden suuntaviivojen liitteen II mukaisesti. Jos arvopaperikohtaiset tiedot ovat saatavilla, kansalliset keskuspankit voivat laskea hintamuutoksista ja valuuttakursseista johtuvien arvostusmuutosten likiarvot niiden perusteella.

Kansalliset keskuspankit toimittavat selvitykset näiden suuntaviivojen liitteen II mukaisesti ilmoitetuista luokituksen muutoksista sekä erikseen EKP:n pyynnöstä.

7. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle haltijaosuuksia koskevat tilastotiedot, jos haltijaosuuksia koskevat tiedot, joita sijoitusrahastot, rahalaitokset ja/tai muut rahoituksen välittäjät ilmoittavat asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) liitteessä I olevan 2 osan mukaisesti, ovat puutteellisia tai eivät ole vielä saatavilla. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat nämä tilastotiedot parhaan arvion periaatetta noudattaen asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) liitteessä 1 olevan 3 osan taulukossa 1 sekä näiden suuntaviivojen liitteessä I olevan 1 osan taulukossa 1 esitetyn maantieteellisen ja sektorikohtaisen erittelyn mukaisesti.

8. Mikäli kansalliset keskuspankit myöntävät sijoitusrahastoille poikkeuksia asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti, niiden on estimoiva 1 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot 100 prosentin kattavuuteen.

Mikäli kansalliset keskuspankit estimoivat tietoja ensimmäisen alakohdan nojalla, ne voivat estimoida tiedonantovaatimusten mukaiset tilastotiedot 100 prosentin kattavuuteen asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella ja noudattaen seuraavia vaatimuksia:

a)	puuttuvien erittelyjen osalta johdetaan estimaatit soveltamalla 2 kohdassa tarkoitetun vastaavan sijoitusrahastojen alasektorin suhdelukuja ja

b)	mitään 2 kohdassa tarkoitettua sijoitusrahastojen alasektoria ei suljeta pois.

9. Mikäli kansalliset keskuspankit myöntävät sijoitusrahastoille poikkeuksia asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti, niiden on estimoiva 1 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot 100 prosentin kattavuuteen.

10. Mikäli sijoitusrahastot raportoivat kansallisille keskuspankeille tiedot hallussaan olevista ja liikkeeseen laskemistaan saamisista ja veloista ryhmänä asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti, niiden on varmistettava, että tämän artiklan mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot koskevat samantyyppisiä sijoitusrahastoja kuin edellä 2 ja 3 kohdassa.

11. Kansalliset keskuspankit voivat korjata 1 kohdan mukaisesti ilmoitettuja tilastotietoja milloin tahansa seuraavia lukuun ottamatta:

kuukausittaisen tuotantokauden aikana (ajanjakso artiklassa 4 määritetystä määräajasta päivämäärään, jolloin asianomaista tuotantokautta koskevien tietojen vastaanotto päättyy EKP:ssä) kansalliset keskuspankit voivat korjata ainoastaan kyseessä olevaa ja edellistä kautta koskevia kuukausittaisia tilastotietoja;

neljännesvuosittaisen tuotantokauden aikana (ajanjakso artiklassa 4 määritetystä määräajasta päivämäärään, jolloin asianomaista raportointikautta koskevien tietojen vastaanotto päättyy EKP:ssä) kansalliset keskuspankit voivat korjata ainoastaan kyseessä olevaa ja edellistä kautta koskevia neljännesvuosittaisia tilastotietoja.

Mikäli kansalliset keskuspankit korjaavat tilastotietoja ensimmäisen alakohdan nojalla, ne varmistavat kuukausittaisten ja neljännesvuosittaisten tilastotietojen yhdenmukaisuuden.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa kansalliset keskuspankit voivat milloin tahansa korjata aiempia raportointikausia koskevia tilastotietoja, jos korjauksilla parannetaan merkittävästi tilastotietojen laatua.

Kansallisten keskuspankkien on lisäksi toimitettava EKP:lle selvityksiä seuraavien osalta:

a)	korjaukset, joilla parannetaan merkittävästi EKP:lle ilmoitettujen tilastotietojen laatua;

b)	korjaukset EKP:lle ilmoitettuihin tilastotietoihin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tuotantokausien ulkopuolella.

4 artikla

Toimitusajat

1. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut neljännesvuosittaiset tilastotiedot neljännesvuosittain.

2. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut kuukausittaiset tilastotiedot kuukausittain, lukuun ottamatta 3 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti pääomasijoitusrahastoista ilmoitettavia neljännesvuosittaisia tilastotietoja, jotka ilmoitetaan neljännesvuosittain.

3. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut neljännesvuosittaiset tilastotiedot neljännesvuosittain.

4. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetut kuukausittaiset tilastotiedot kuukausittain, lukuun ottamatta 3 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti pääomasijoitusrahastoista ilmoitettavia neljännesvuosittaisia tilastotietoja, jotka ilmoitetaan neljännesvuosittain.

5. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat 3 artiklassa tarkoitetut tilastotiedot viimeistään sen kuukauden tai vuosineljänneksen päättymistä, jota tiedot koskevat, seuraavana 28. työpäivänä työajan loppuun mennessä asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

5 artikla

Sijoitusrahastojen hallussa olevia ja liikkeeseen laskemia saamisia ja velkoja koskevien tilastotietojen aggregointi, estimointi ja arvostus

1. Keskuspankit johtavat aggregoidut tilastotiedot 3 artiklassa tarkoitettujen sijoitusrahastojen hallussa olevista ja liikkeeseen laskemista saamisista ja veloista seuraavasti:

kansalliset keskuspankit yhdistävät niiden arvopapereiden, joilla on ISIN-koodi, arvopaperikohtaisesti ilmoitettavat tilastotiedot pääasiallisesta viitetietokannasta eli Euroopan keskuspankin suuntaviivoissa EKP/2012/21 (12) vahvistetusta keskitetystä arvopaperitietokannasta saatuihin tietoihin. Yhdistettyjen arvopaperikohtaisten tietojen avulla määritetään saamisten ja velkojen euromääräinen arvo sekä johdetaan sijoitusrahaston kutakin arvopaperia koskevat tarvittavat erittelyt. Kansalliset keskuspankit estimoivat vaaditut tilastotiedot, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

i)	arvopapereiden tunnistekoodit eivät löydy keskitetystä arvopaperitietokannassa:

ii)	tiedot, jotka tarvitaan saamisten ja velkojen kokoamiseen 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti, eivät ole saatavilla keskitetystä arvopaperitietokannasta:

iii)	keskitetyn arvopaperitietokannan tiedot, jotka tarvitaan saamisten ja velkojen kokoamiseen 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti, eivät ole luotettavia.

Kansalliset keskuspankit voivat kerätä arvopaperikohtaiset tiedot myös arvopapereista, joilla ei ole julkisesti saatavilla olevaa tunnistekoodia, käyttämällä kansallisen keskuspankin sisäisiä arvopaperitunnisteita.

Kansalliset keskuspankit aggregoivat a alakohdan mukaisesti johdetut arvopapereita koskevat tilastotiedot ja yhdistävät ne sellaisista arvopapereista ilmoitettuihin tietoihin, joilla ei ole julkisesti saatavilla olevaa tunnistekoodia, i) velkapapereista maturiteetin, valuutan ja vastapuolen mukaan eriteltyinä, ii) sijoitusrahastojen hallussa olevista osakkeista ja sijoitusrahasto-osuuksista instrumentin ja vastapuolen mukaan eriteltyinä ja iii) sijoitusrahastojen kaikista liikkeeseen lasketuista osakkeista ja osuuksista.

Kansalliset keskuspankit johtavat tarvittavat sijoitusrahastojen hallussa olevia ja liikkeeseen laskemia saamisia ja velkoja koskevat vaaditut tilastotiedot yhdistämällä b alakohdan mukaisesti johdetut arvopapereita koskevat ja kotimaisilta sijoitusrahastoilta kerätyt, muita kuin arvopaperisaamisia ja -velkoja koskevat tilastotiedot.

d)	Kansalliset keskuspankit aggregoivat samaan tyyppiin kuuluvien kotimaisten sijoitusrahastojen hallussa olevat ja liikkeeseen laskemat saamiset ja velat.

Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan myös silloin, kun kansalliset keskuspankit keräävät tilastotietoja sijoitusrahastojen hallussa olevista ja liikkeeseen laskemista saamisista ja veloista kuukausittain asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 5 artiklan 2 kohdan nojalla.

2. Sellaisten viitekuukausien osalta, jotka eivät ole vuosineljänneksen lopun kuukausia, kansalliset keskuspankit estimoivat kuukausittaiset tilastotiedot sijoitusrahastojen hallussa olevista ja liikkeeseen laskemista saamisista ja veloista, sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemia osuuksia lukuun ottamatta, kansallisten keskuspankkien keräämien tietojen perusteella seuraavasti:

a)	kustakin rahastosta erikseen;

b)	mikäli a alakohdan mukainen menettely ei ole mahdollinen, 3 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisen sijoitusrahastotyypin mukaan;

c)	mikäli kansallinen keskuspankki ei kykene estimoimaan tietoja, se voi pyytää EKP:tä muodostamaan estimaatit. Jos kansallinen keskuspankki pyytää tietojen estimointia, EKP voi pyytää lisätietoja, kuten rahasto- tai arvopaperikohtaisia tilastotietoja.

Tätä kohtaa ei sovelleta, jos tilastotiedot kerätään kuukausittain asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 5 artiklan 2 kohdan nojalla.

3. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle näiden suuntaviivojen 3 artiklassa tarkoitetut tilastotiedot asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 7 artiklan ja saman asetuksen liitteiden mukaisia arvostus- ja kirjanpitosääntöjä noudattaen. Sellaisten erien osalta, joille kertyy korkoa, kansalliset keskuspankit ilmoittavat tilastotietoja seuraavasti:

a)	erät ”talletukset ja lainasaamiset” ja ”vastaanotetut talletukset ja lainat”, eivät sisällä kertyneitä korkoja vaan kertyneet korot kirjataan muihin saamisiin/velkoihin;

b)	erä ”velkapaperit” sisältää kertyneet korot.

3 JAKSO

VAKUUTUSLAITOKSET

6 artikla

Vakuutuslaitoksista ilmoitettavat tilastotiedot

1. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle seuraavat vakuutuslaitoksia koskevat aggregoidut tilastotiedot:

a)	asetuksen (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) liitteessä I olevan 3 osan taulukoiden 1a ja 1b mukaiset tiedot;

b)	näiden suuntaviivojen liitteessä I olevan 2 osan taulukon 1 mukaiset tiedot parhaan arvion periaatteen mukaisesti, mikäli tiedot ovat saatavilla;

c)	asetuksen (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) liitteessä I olevan 3 osan taulukon 4 mukaiset tiedot;

d)	näiden suuntaviivojen liitteessä I olevan 2 osan taulukon 2 mukaiset tiedot parhaan arvion periaatteen mukaisesti, mikäli tiedot ovat saatavilla.

Edellä a alakohtaa sovellettaessa kansallisten keskuspankkien ei tarvitse ilmoittaa tietoja soluista, joissa on merkintä ”SUM”.

2. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat edellä 1 kohdassa tarkoitetut tilastotiedot seuraavien vakuutuslaitostyyppien osalta:

a)	henkivakuutusyhtiöt;

b)	vahinkovakuutusyhtiöt;

c)	yhdistelmävakuutusyhtiöt;

d)	jälleenvakuutusyhtiöt.

3. Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tilastotiedot ilmoitetaan erikseen seuraavien osalta:

a)	vuosineljänneksen lopun kantatiedot

b)	neljännesvuosittaiset luokituksen muutokset

c)	neljännesvuosittaiset hintamuutoksista ja valuuttakursseista johtuvat arvostusmuutokset.

4. Edellä tässä artiklassa tarkoitetut luokitusten muutoksia ja arvostusmuutoksia koskevat tilastotiedot ilmoitetaan näiden suuntaviivojen liitteen II mukaisesti. Jos arvopaperikohtaiset tiedot ovat saatavilla, kansalliset keskuspankit voivat laskea hintamuutoksista ja valuuttakursseista johtuvien arvostusmuutosten likiarvot niiden perusteella.

Kansalliset keskuspankit toimittavat selvitykset näiden suuntaviivojen liitteen II mukaisesti ilmoitetuista luokituksen muutoksista sekä erikseen EKP:n pyynnöstä.

5. Mikäli kansalliset keskuspankit myöntävät poikkeuksia asetuksen (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti, niiden on estimoiva 1 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot 100 prosentin kattavuuteen.

Mikäli kansalliset keskuspankit estimoivat tietoja ensimmäisen alakohdan nojalla, ne voivat estimoida tiedonantovaatimusten mukaiset tilastotiedot 100 prosentin kattavuuteen asetuksen (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella sillä edellytyksellä, että estimaatit perustuvat vastaavaan 2 kohdassa tarkoitettuun vakuutuslaitostyyppiin.

6. Kansalliset keskuspankit voivat korjata 1 kohdan mukaisesti ilmoitettuja tilastotietoja milloin tahansa seuraavia tietoja lukuun ottamatta:

neljännesvuosittaisen tuotantokauden aikana (ajanjakso 7 artiklassa määritetystä määräajasta päivämäärään, jolloin asianomaista raportointikautta koskevien tietojen vastaanotto päättyy EKP:ssä) kansalliset keskuspankit voivat korjata ainoastaan kyseessä olevaa ja edeltävää kautta koskevia neljännesvuosittaisia tilastotietoja;

vuosittaisen tuotantokauden aikana (ajanjakso 7 artiklassa määritetystä määräajasta päivämäärään, jolloin asianomaista raportointikautta koskevien tietojen vastaanotto päättyy EKP:ssä) kansalliset keskuspankit voivat korjata ainoastaan kyseessä olevaa ja edeltävää kautta koskevia vuosittaisia tilastotietoja.

Kansalliset keskuspankit voivat milloin tahansa korjata aiempia viitekausia koskevia tilastotietoja, jos korjauksilla parannetaan merkittävästi tilastotietojen laatua.

Kansallisten keskuspankkien on lisäksi toimitettava EKP:lle selvityksiä seuraavien osalta:

a)	korjaukset, joilla parannetaan merkittävästi EKP:lle ilmoitettujen tilastotietojen laatua;

b)	korjaukset EKP:lle ilmoitettuihin tilastotietoihin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tuotantokausien ulkopuolella.

7 artikla

Toimitusajat

1. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle 6 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut neljännesvuosittaiset tilastotiedot neljännesvuosittain viimeistään asetuksen (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) 8 artiklan 1 kohdassa täsmennettyä neljännesvuosittaisten tietojen ilmoittamisen määräaikaa seuraavana 10. työpäivänä työajan loppuun mennessä.

2. Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle 6 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetut vuosittaiset tilastotiedot vuosittain viimeistään asetuksen (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) 8 artiklan 2 kohdassa täsmennettyä vuosittaisten tietojen ilmoittamisen määräaikaa seuraavana 10. työpäivänä työajan loppuun mennessä.

8 artikla

Vakuutuslaitosten hallussa olevia ja liikkeeseen laskemia saamisia ja velkoja koskevien tilastotietojen aggregointi, estimointi ja arvostus

1. Kansalliset keskuspankit johtavat aggregoidut neljännesvuosittaiset tilastotiedot 6 artiklassa tarkoitettujen vakuutuslaitosten hallussa olevista ja liikkeeseen laskemista saamisista ja veloista seuraavasti:

sellaisten arvopapereiden osalta, joilla on ISIN-koodi, kansalliset keskuspankit yhdistävät arvopaperikohtaisesti ilmoitettavat tilastotiedot viitetietokannasta eli suuntaviivoissa EKP/2012/21 vahvistetusta keskitetystä arvopaperitietokannasta saatuihin tietoihin. Yhdistettyjen arvopaperikohtaisten tietojen avulla määritetään saamisten ja velkojen euromääräinen arvo sekä johdetaan vakuutuslaitosten hallussa olevia ja liikkeeseen laskemia yksittäisiä arvopapereita koskevat tarvittavat erittelyt. Kansalliset keskuspankit estimoivat vaaditut tilastotiedot, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

i)	arvopapereiden tunnistekoodit eivät löydy keskitetystä arvopaperitietokannassa:

ii)	tiedot, jotka tarvitaan saamisten ja velkojen kokoamiseen 6 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti, eivät ole saatavilla keskitetystä arvopaperitietokannasta:

iii)	keskitetyn arvopaperitietokannan tiedot, jotka tarvitaan saamisten ja velkojen kokoamiseen 6 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti, eivät ole luotettavia.

Kansalliset keskuspankit aggregoivat a alakohdan mukaisesti johdetut arvopapereita koskevat tilastotiedot ja yhdistävät ne ISIN-koodittomista arvopapereista ilmoitettuihin tietoihin, ja tuottavat näiden yhdistettyjen tietojen avulla aggregaatit

i)	velkapapereista (alkuperäisen ja jäljellä olevan) maturiteetin ja vastapuolen (sektori ja kotipaikka) mukaan eriteltyinä,

ii)	osakkeista instrumentin ja vastapuolen (sektori ja kotipaikka) mukaan eriteltyinä sekä

iii)	sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemista osuuksista sijoitusrahaston tyypin ja vastapuolen kotipaikan mukaan eriteltyinä.

2. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle parhaan arvion mukaiset tiedot, mikäli tiedot ovat saatavilla, vakuutuslaitosten hallussa olevista sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemista osuuksista eriteltyinä seuraavasti:

a)	joukkolainarahastot

b)	osakerahastot

c)	yhdistelmärahastot

d)	kiinteistörahastot

e)	hedgerahastot

f)	muut rahastot.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa kansalliset keskuspankit voivat johtaa parhaat arvion mukaiset tiedot yhdistämällä asetuksen (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) liitteessä I olevan taulukon 2 mukaisesti arvopaperikohtaisesti toimitetut tiedot ja viitetietokannasta eli keskitetystä arvopaperitietokannasta saadut tiedot. Kansalliset keskuspankit estimoivat vaaditut tilastotiedot tai johtavat tiedot käyttämällä vaihtoehtoisia lähteitä, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

i)	sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemat osuudet eivät löydy keskitetystä arvopaperitietokannassa;

ii)	keskitetyn arvopaperitietokannan tiedot, jotka tarvitaan ensimmäisen alakohdan mukaisten tietojen kokoamiseen, eivät ole luotettavia.

3. Mikäli tiedonantajat ilmoittavat tilastotiedot vuosittain asetuksen (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti, kansalliset keskuspankit voivat estimoida 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti ilmoitettavat neljännesvuosittaiset tilastotiedot vuosittain kerättävien tietojen perusteella.

4. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat näiden suuntaviivojen 6 artiklassa tarkoitetut tilastotiedot asetuksen (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) 6 artiklan ja liitteiden mukaisia arvostus- ja kirjanpitosääntöjä noudattaen.

5. Kansalliset keskuspankit voivat ilmoittaa 6 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tilastotiedot asetuksen (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, mikäli kyseiset tiedot ja asetuksen (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tiedot eivät merkittävästi eroa toisistaan 6 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdan mukaisesti ilmoitettavien vakuutusmaksuja koskevien tietojen perusteella.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa EKP arvioi tiiviissä yhteistyössä kansallisten keskuspankkien kanssa, eroavatko asetuksen (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tiedot merkittävästi asetuksen (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitettavista tiedoista. Mikäli tietojen välillä on merkittäviä eroja, EKP määrittelee tiiviissä yhteistyössä kansallisten keskuspankkien kanssa menettelyn, jota noudattaen asetuksen (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tiedot voidaan johtaa.

Siihen saakka, kunnes tämä menettely on määritelty, kansalliset keskuspankit voivat tehdä korjauksia tietoihinsa vapaaehtoisesti ja parhaiden edellytysten mukaisesti johtamalla asetuksen (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti kerättävät tiedot asetuksen (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti kerätyistä tilastotiedoista.

4 JAKSO

ELÄKERAHASTOT

9 artikla

Eläkerahastoista ilmoitettavat tilastotiedot

1. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle seuraavat eläkerahastoja koskevat aggregoidut tilastotiedot:

a)	asetuksen (EU) 2018/231 (EKP/2018/2) liitteessä I olevan 3 osan taulukoiden 1a, 1b ja 1c mukaiset tiedot;

b)	näiden suuntaviivojen liitteessä I olevan 3 osan taulukon 1 mukaiset tiedot parhaan arvion periaatteen mukaisesti, mikäli tiedot ovat saatavilla;

c)	asetuksen (EU) 2018/231 (EKP/2018/2) liitteessä I olevan 3 osan taulukon 3 mukaiset tiedot;

2. Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tilastotiedot ilmoitetaan erikseen seuraavien osalta:

a)	vuosineljänneksen lopun kantatiedot;

b)	neljännesvuosittaiset luokituksen muutokset;

c)	neljännesvuosittaiset hintamuutoksista ja valuuttakursseista johtuvat arvostusmuutokset.

3. Tässä artiklassa tarkoitetut luokitusten muutoksia ja arvostusmuutoksia koskevat tilastotiedot ilmoitetaan näiden suuntaviivojen liitteen II mukaisesti. Jos arvopaperikohtaiset tiedot ovat saatavilla, kansalliset keskuspankit voivat laskea hintamuutoksista ja valuuttakursseista johtuvien arvostusmuutosten likiarvot niiden perusteella.

Kansalliset keskuspankit toimittavat selvitykset näiden suuntaviivojen liitteen II mukaisesti ilmoitetuista luokituksen muutoksista sekä erikseen EKP:n pyynnöstä.

4. Mikäli kansalliset keskuspankit myöntävät poikkeuksia asetuksen (EU) 2018/231 (EKP/2018/2) 7 artiklan 1 kohdan ja 13 artiklan mukaisesti, ne estimoivat 1 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot 100 prosentin kattavuuteen.

Mikäli kansalliset keskuspankit estimoivat tietoja ensimmäisen alakohdan nojalla, ne voivat estimoida tiedonantovaatimusten mukaiset tilastotiedot 100 prosentin kattavuuteen asetuksen (EU) 2018/231 (EKP/2018/2) 7 artiklan 1 kohdan a–d alakohdan mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella.

5. Kansalliset keskuspankit voivat korjata 1 kohdan mukaisesti ilmoitettuja tilastotietoja milloin tahansa seuraavin poikkeuksin:

neljännesvuosittaisen tuotantokauden aikana (ajanjakso artiklassa 10 määritetystä määräajasta päivämäärään, jolloin asianomaista tuotantokautta koskevien tietojen vastaanotto päättyy EKP:ssä) kansalliset keskuspankit voivat korjata ainoastaan kyseessä olevaa ja edellistä kautta koskevia neljännesvuosittaisia tilastotietoja;

vuosittaisen tuotantokauden aikana (ajanjakso artiklassa 10 määritetystä määräajasta päivämäärään, jolloin asianomaista tuotantokautta koskevien tietojen vastaanotto päättyy EKP:ssä) kansalliset keskuspankit voivat korjata ainoastaan kyseessä olevaa ja edellistä kautta koskevia vuosittaisia tilastotietoja.

Kansalliset keskuspankit voivat milloin tahansa korjata aiempia viitekausia koskevia tilastotietoja, jos korjauksilla parannetaan merkittävästi tilastotietojen laatua.

Kansalliset keskuspankit toimittavat lisäksi EKP:lle seuraavia korjauksia koskevat selvitykset:

a)	korjaukset, joilla parannetaan merkittävästi EKP:lle ilmoitettujen tilastotietojen laatua;

b)	korjaukset EKP:lle ilmoitettuihin tilastotietoihin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tuotantokausien ulkopuolella.

10 artikla

Toimitusajat

1. Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle 9 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut neljännesvuosittaiset tilastotiedot asetuksen (EU) 2018/231 (EKP/2018/2) 8 artiklan 1 kohdassa täsmennettyä määräaikaa seuraavana 10. työpäivänä työajan loppuun mennessä.

2. Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle 9 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut vuosittaiset tilastotiedot asetuksen (EU) 2018/231 (EKP/2018/2) 8 artiklan 2 kohdassa täsmennettyä määräaikaa seuraavana 10. työpäivänä työajan loppuun mennessä.

11 artikla

Eläkerahastojen hallussa olevia ja liikkeeseen laskemia saamisia ja velkoja koskevien tietojen aggregointi, estimointi ja arvostus

1. Keskuspankit johtavat aggregoidut neljännesvuosittaiset tilastotiedot 9 artiklassa tarkoitettujen eläkerahastojen hallussa olevista ja liikkeeseen laskemista saamisista ja veloista seuraavasti:

sellaisten arvopapereiden osalta, joilla on ISIN-koodi, kansalliset keskuspankit yhdistävät arvopaperikohtaisesti ilmoitettavat tilastotiedot viitetietokannasta eli suuntaviivoissa EKP/2012/21 vahvistetusta keskitetystä arvopaperitietokannasta saatuihin tietoihin. Yhdistettyjen arvopaperikohtaisten tietojen avulla määritetään saamisten ja velkojen euromääräinen arvo sekä johdetaan eläkerahastojen kutakin arvopaperia koskevat tarvittavat erittelyt. Kansalliset keskuspankit estimoivat vaaditut tilastotiedot, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

i)	arvopapereiden tunnistekoodit eivät löydy keskitetystä arvopaperitietokannassa:

ii)	tiedot, jotka tarvitaan saamisten ja velkojen kokoamiseen 9 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti, eivät ole saatavilla keskitetystä arvopaperitietokannasta:

iii)	keskitetyn arvopaperitietokannan tiedot, jotka tarvitaan saamisten ja velkojen kokoamiseen 9 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti, eivät ole luotettavia.

Kansalliset keskuspankit aggregoivat a alakohdan mukaisesti johdetut arvopaperitiedot ja yhdistävät ne ISIN-koodittomista arvopapereista raportoituihin tilastotietoihin, joilla ei ole ISIN-koodia, ja tuottavat näiden yhdistettyjen tietojen avulla aggregaatit

i)	velkapapereista (alkuperäisen) maturiteetin ja vastapuolen (sektori ja kotipaikka) mukaan eriteltyinä;

ii)	osakkeista instrumentin ja vastapuolen (sektori ja kotipaikka) mukaan eriteltyinä;

iii)	sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemista osuuksista sijoitusrahaston tyypin ja vastapuolen kotipaikan mukaan eriteltyinä.

2. Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle eläkerahastojen vastuita koskevat neljännesvuosittaiset arviot, jotka on johdettu asetuksen (EU) 2018/231 (EKP/2018/2) 4 artiklan 2 kohdan mukaan.

3. Keskuspankit ilmoittavat 9 artiklassa tarkoitetut tilastotiedot asetuksen (EU) 2018/231 (EKP/2018/2) 6 artiklan ja liitteiden mukaisia arvostus- ja kirjanpitosääntöjä noudattaen.

5 JAKSO

ARVOPAPERISTAMISEEN OSALLISTUVAT ERITYISYHTEISÖT

12 artikla

Arvopaperistamiseen osallistuvien erityisyhteisöjen hallussa olevia ja liikkeeseen laskemia saamisia ja velkoja koskevien tilastotietojen ilmoittaminen

1. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle aggregoidut tilastotiedot arvopaperistamiseen osallistuvien erityisyhteisöjen hallussa olevista ja liikkeeseen laskemista saamisista ja veloista asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (ECB/2013/40) liitteessä I olevan taulukoiden 1 ja 2 mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tiedot toimitetaan kaikkien seuraavien erityisyhteisötyyppien osalta:

a)	perinteistä arvopaperistamista harjoittavat erityisyhteisöt;

b)	synteettistä arvopaperistamista harjoittavat erityisyhteisöt;

c)	vakuutuksiin liittyvää arvopaperistamista harjoittavat erityisyhteisöt

d)	muut erityisyhteisöt.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tilastotiedot ilmoitetaan erikseen seuraavien osalta:

a)	vuosineljänneksen lopun kantatiedot

b)	neljännesvuosittaiset taloustoimet.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle taloustoimia koskevat tilastotiedot näiden suuntaviivojen liitteen II mukaisesti.

4. Edellä 1 kohdan nojalla ja asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (ECB/2013/40) liitteessä I olevan taulukon 2 mukaisesto raportoitavien tilastotietojen tulee kattaa tilastotiedot luottotappioista ja arvonalennuksista parhaiden edellytysten mukaisesti.

5. Kansalliset keskuspankit voivat korjata 1 kohdan mukaisesti ilmoitettavia tilastotietoja milloin tahansa, paitsi neljännesvuosittaisen tuotantokauden aikana (ajanjakso artiklassa 14 määritetystä määräajasta päivämäärään, jolloin asianomaista tuotantokautta koskevien tietojen vastaanotto päättyy EKP:ssä), jolloin kansalliset keskuspankit voivat korjata ainoastaan kyseessä olevaa ja edellistä kautta koskevia neljännesvuosittaisia tilastotietoja.

Kansalliset keskuspankit voivat milloin tahansa korjata aiempia viitekausia koskevia tilastotietoja, jos korjauksilla parannetaan merkittävästi tilastotietojen laatua.

Kansalliset keskuspankit toimittavat lisäksi EKP:lle seuraavia korjauksia koskevat selvitykset:

a)	korjaukset, joilla parannetaan merkittävästi EKP:lle ilmoitettujen tilastotietojen laatua;

b)	korjaukset EKP:lle ilmoitettuihin tilastotietoihin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tuotantokausien ulkopuolella.

13 artikla

Estimointimenettely ja laatuvaatimukset

1. Mikäli kansalliset keskuspankit myöntävät erityisyhteisöille poikkeuksia asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) 5 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan nojalla, ne estimoivat 12 artiklan mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot 100 prosentin kattavuuteen.

2. Mikäli kansallinen keskuspankki myöntää erityisyhteisöille poikkeuksia asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla, se varmistaa, että näiden erityisyhteisöjen saamiset muodostavat vähintään 95 prosenttia tiedonantajina toimivien erityisyhteisöjen perusjoukon yhteenlasketuista saamisista. Asianomaisen kansallisen keskuspankin on EKP:tä kuultuaan määritettävä, mitkä asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut lähteet soveltuvat asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) liitteessä II vahvistettujen tilastollisten käsitteiden ja määritelmien mukaisesti ilmoitettavien tietojen johtamiseen.

3. Mikäli kansalliset keskuspankit myöntävät erityisyhteisöille poikkeuksia asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla, näiden suuntaviivojen 12 artiklan mukaisesti ilmoitettaviin tilastotietoihin sovelletaan seuraavia laatuvaatimuksia:

Seuraaviin saamisia koskeviin tilastotietoihin sovelletaan samankaltaisia laatuvaatimuksia kuin tietoihin, jotka erityisyhteisöt ilmoittavat suoraan asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) liitteen I mukaisesti:

i)	talletukset ja lainasaamiset;

ii)	arvopaperistetut lainat;

iii)	velkapaperit;

iv)	muut arvopaperistetut saamiset;

v)	johdannaiset.

Seuraavia velkoja koskeviin tilastotietoihin sovelletaan samankaltaisia laatuvaatimuksia kuin tietoihin, jotka erityisyhteisöt ilmoittavat suoraan asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) liitteen I mukaisesti:

i)	lainat ja vastaanotetut talletukset;

ii)	liikkeeseen lasketut velkapaperit;

iii)	oma pääoma ja varaukset;

iv)	johdannaiset.

Seuraavat saamisia koskevat tilastotiedot voidaan ilmoittaa parhaan arvion periaatteen mukaisesti, mikäli tiedot ovat saatavilla:

i)	osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet;

ii)	muut kuin rahoitusvarat;

iii)	muut saamiset.

Seuraavia velkoja koskevat tilastotiedot voidaan ilmoittaa parhaan arvion periaatteen mukaisesti, mikäli tiedot ovat saatavilla:

i)	muut velat;

ii)	muut velat, joista: liikkeeseen lasketuille velkapapereille kertynyt korko.

e)	Luottotappioita ja arvonalennuksia koskevat tilastotiedot voidaan ilmoittaa parhaan arvion periaatteen mukaisesti, mikäli tiedot ovat saatavilla.

4. Mikäli kansalliset keskuspankit myöntävät erityisyhteisöille poikkeuksia asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla ja johtavat asianomaiset tiedot julkisten tietojen tai valvontatietojen lähteistä, ne tarkastavat, että näiden suuntaviivojen 12 artiklan mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot vastaavat vuotuisista tilinpäätöksistä saatavia tietoja heti, kun tilinpäätökset julkaistaan.

Mikäli ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu tarkastus osoittaa, että asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) liitteen I mukaisia tilastotietoja ei voida johtaa saman asetuksen liitteessä III vahvistettujen tilastollisten vähimmäisvaatimusten mukaisesti, kansallisten keskuspankkien on ryhdyttävä toimiin tilastotietojen laadun parantamiseksi. Tarvittaessa kansalliset keskuspankit keräävät kyseiset tilastotiedot suoraan tiedonantajilta asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) mukaisesti sekä soveltuvin osin peruuttavat asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla myönnetyn poikkeuksen.

14 artikla

Toimitusajat

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle 12 artiklassa tarkoitetut neljännesvuosittaiset tilastotiedot viimeistään sen vuosineljänneksen päättymistä, jota tiedot koskevat, seuraavana 28. työpäivänä työajan loppuun mennessä.

6 JAKSO

MUUT RAHOITUKSEN VÄLITTÄJÄT KUIN VAKUUTUSLAITOKSET JA ELÄKERAHASTOT

15 artikla

Muiden rahoituksen välittäjien hallussa olevia ja liikkeeseen laskemia saamisia ja velkoja koskevien tilastotietojen ilmoittaminen

1. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle muiden rahoituksen välittäjien hallussa olevia ja liikkeeseen laskemia saamisia ja velkoja koskevat aggregoidut tilastotiedot näiden suuntaviivojen liitteessä I olevan 4 osan taulukon 1 mukaisesti parhaan arvion periaatteen mukaisesti, mikäli tiedot ovat saatavilla. Tiedot ilmoitetaan seuraavan tyyppisten muiden rahoituksen välittäjien osalta:

a)	arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät;

b)	lainanantajina toimivat rahoitusyritykset;

c)	erikoistuneet rahoitusyritykset.

Ensimmäisen alakohdan a ja b alakohtaa sovellettaessa kansalliset keskuspankit ilmoittavat tilastotiedot, jos ajantasaiset tiedot ovat saatavilla. Mikäli ajantasaiset tietoja ei ole saatavilla tarvittavia erittelyjä varten tai sovitulla tiheydellä, sovittuna aikana tai sovitulta aikajänteeltä, toimitetaan arviot.

2. Edellä 1 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot toimitetaan euroalueen jäsenvaltioissa kotimaisiksi katsottavista muista rahoituksen välittäjistä, myös seuraavista:

a)	asianomaisen euroalueen jäsenvaltion alueella sijaitsevat laitokset, mukaan lukien alueen ulkopuolella sijaitsevien emoyhtiöiden tytäryhtiöt;

b)	sellaisten laitosten kotimaiset sivukonttorit, joiden päätoimipaikka on asianomaisen euroalueen jäsenvaltion alueen ulkopuolella.

3. Luokituksen muutoksia koskevia tilastotietoja voidaan toimittaa, mikäli kantatiedoissa on merkittäviä katkoksia tai mikäli tehdään luokituksen muutoksia. Luokituksen muutoksia koskevat tilastotiedot ilmoitetaan näiden suuntaviivojen liitteen II mukaisesti.

4. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat mahdollisuuksien mukaan 1 kohdassa tarkoitetut tilastotiedot neuvoston direktiivin 86/635/ETY (13) ja mahdollisten soveltuvien kansainvälisten standardien mukaisesti. Kaikki saamiset ja velat ilmoitetaan bruttomääräisinä, tämän vaikuttamatta jäsenvaltioissa voimassa oleviin kirjanpitokäytäntöihin.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat 1 kohdassa tarkoitetut tilastotiedot näiden suuntaviivojen liitteessä I olevan 4 osan 2 jaksossa vahvistettujen arvostusperiaatteiden mukaisesti.

5. Kansalliset keskuspankit voivat korjata tämän artiklan mukaisesti ilmoitettavia tilastotietoja milloin tahansa, paitsi neljännesvuosittaisen tuotantokauden aikana (ajanjakso 16 artiklassa määritetystä määräajasta päivämäärään, jolloin asianomaista raportointikautta koskevien tietojen vastaanotto päättyy EKP:ssä), jolloin kansalliset keskuspankit voivat korjata ainoastaan kyseessä olevaa ja edellistä kautta koskevia neljännesvuosittaisia tilastotietoja.

Kansalliset keskuspankit voivat milloin tahansa korjata aiempia viitekausia koskevia tilastotietoja, jos korjauksilla parannetaan merkittävästi tilastotietojen laatua.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa kansallisten keskuspankkien on annettava myös asiaa koskevat selvitykset.

16 artikla

Toimitusajat

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle 15 artiklassa tarkoitetut neljännesvuosittaiset tilastotiedot neljännesvuosittain viimeistään viiteajanjakson päättymistä seuraavan kolmannen kalenterikuukauden viimeisenä päivänä työajan loppuun mennessä, tai sitä edeltävänä työpäivänä, mikäli kyseisen kalenterikuukauden viimeinen päivä ei ole työpäivä.

7 JAKSO

KESKUSVASTAPUOLET

17 artikla

Keskusvastapuolten hallussa olevia ja liikkeeseen laskemia saamisia ja velkoja koskevien tilastotietojen ilmoittaminen

1. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle neljännesvuosittain keskusvastapuolten hallussa olevia ja liikkeeseen laskemia saamisia ja velkoja koskevat tilastotiedot näiden suuntaviivojen liitteessä I olevan 5 osan taulukon 1 mukaisesti seuraavalla tavalla:

a)	kansalliset keskuspankit raportoivat kaikki liitteessä I olevan 5 osan taulukon 1 solut, jos kantatietojen määrä jonkin kirjaimella ”R” merkityn solun osalta ylittää 10 miljardia euroa;

b)	kansalliset keskuspankit raportoivat kaikki liitteessä I olevan 5 osan taulukon 1 kirjaimilla ”NR” merkityt solut, jos kantatietojen määrä jonkin kirjaimilla ”NR” merkityn solun osalta ylittää 10 miljardia euroa;

c)	jos a tai b alakohdan mukainen ehto ei täyty, keskusvastapuolten taseita koskevien aggregoitujen tilastotietojen ilmoittaminen EKP:lle on vapaaehtoista.

Edellä c alakohtaa sovellettaessa kansallinen keskuspankki seuraa vähintään vuosittain, onko määritetyt kynnysarvot saavutettu, jos se on päättänyt olla ilmoittamatta tietoja.

2. Edellä 1 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot kattavat kantatiedot sekä luokituksen muutoksia koskevat tiedot. Edellä tässä artiklassa tarkoitetut luokituksen muutoksia koskevat tilastotiedot ilmoitetaan näiden suuntaviivojen liitteen II mukaisesti.

3. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat 1 kohdassa tarkoitetut neljännesvuosittaiset tilastotiedot viimeistään sen vuosineljänneksen päättymistä, jota tiedot koskevat, 28. työpäivänä työajan loppuun mennessä.

4. Kansalliset keskuspankit voivat korjata 1 kohdan mukaisesti ilmoitettavia tilastotietoja milloin tahansa, paitsi neljännesvuosittaisen tuotantokauden aikana (ajanjakso 3 kohdassa määritetystä määräajasta päivämäärään, jolloin asianomaista tuotantokautta koskevien tietojen vastaanotto päättyy EKP:ssä), jolloin kansalliset keskuspankit voivat korjata ainoastaan kyseessä olevaa ja edellistä kautta koskevia neljännesvuosittaisia tilastotietoja.

Kansalliset keskuspankit voivat milloin tahansa korjata aiempia viitekausia koskevia tilastotietoja, jos korjauksilla parannetaan merkittävästi tilastotietojen laatua.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa kansallisten keskuspankkien on annettava myös asiaa koskevat selvitykset.

8 JAKSO

TAKAUTUVIEN TIETOJEN ILMOITTAMINEN JA RAPORTOINTIVAATIMUKSET

18 artikla

Takautuvien tietojen raportointivaatimukset euron käyttöönoton yhteydessä

1. Mikäli jäsenvaltio, jonka rahayksikkö ei ole euro (jäljempänä ’euroalueeseen kuulumaton jäsenvaltio’), ottaa euron käyttöön näiden suuntaviivojen voimaantulon jälkeen, kyseisen jäsenvaltion kansallinen keskuspankki ilmoittaa EKP:lle seuraavat tilastotiedot kaikilta viitejaksoilta jäsenvaltion unioniin liittymisestä lähtien ja joka tapauksessa vähintään kolmen vuoden ajalta ennen euron käyttöönottoa jäsenvaltiossa:

a)	tilastotiedot, jotka ilmoitetaan sijoitusrahastoista 3 artiklan mukaisesti;

b)	tilastotiedot, jotka ilmoitetaan vakuutuslaitoksista 6 artiklan mukaisesti;

c)	tilastotiedot, jotka ilmoitetaan eläkerahastoista 9 artiklan mukaisesti;

d)	tilastotiedot, jotka ilmoitetaan erityisyhteisöistä 12 artiklan mukaisesti.

2. Kansalliset keskuspankit kokoavat 1 kohdassa tarkoitetut tilastotiedot ikään kuin jäsenvaltio olisi kuulunut euroalueeseen kaikkina viitejaksoina.

19 artikla

Tietojen tarkastaminen ja selvitykset

1. Kansalliset keskuspankit valvovat ja tarkastavat, että EKP:lle näiden suuntaviivojen mukaisesti toimitettavat tilastotiedot ovat laadukkaita ja luotettavia, tämän kuitenkaan rajoittamatta asetuksessa (EY) N:o 2533/98, asetuksessa (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38), asetuksessa (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40), asetuksessa (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) ja asetuksessa (EU) 2018/231 (EKP/2018/2) säädettyä.

2. Mikäli kansalliset keskuspankit estimoivat näiden suuntaviivojen mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot, niiden on toimitettava asiaa koskevat selvitykset EKP:n pyynnöstä.

20 artikla

Raportointiaikataulu

EKP toimittaa kunkin vuoden syyskuun loppuun mennessä kansallisille keskuspankeille raportointiaikataulun tarkkoine toimituspäivineen. Kansalliset keskuspankit noudattavat tätä raportointiaikataulua ilmoittaessaan tilastotietoja näiden suuntaviivojen mukaisesti.

21 artikla

Toimitustapa

Kansalliset keskuspankit toimittavat näiden suuntaviivojen mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot sähköisesti EKP:n täsmentämällä tavalla. Sähköisessä muodossa olevien tilastotietojen vaihdossa käytetään EKPJ:n täsmentämää tilastosanomamuotoa.

Mikäli ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, kansalliset keskuspankit voivat käyttää tilastotietojen toimittamiseen muita tapoja EKP:n etukäteen antamalla suostumuksella.

9 JAKSO

YKSINKERTAISTETTU MUUTOSMENETTELY JA TIETOJEN ANTAMINEN ENSIMMÄISEN KERRAN

22 artikla

Yksinkertaistettu muutosmenettely

EKP:n johtokunta voi tilastokomiteaa kuultuaan tehdä tämän asetuksen liitteisiin teknisiä muutoksia edellyttäen, ettei sillä muuteta tämän asetuksen perustana olevaa käsitteellistä viitekehystä eikä lisätä tietojenannosta koituvaa rasitetta jäsenvaltioissa. Johtokunta ilmoittaa tällaisista muutoksista viipymättä EKP:n neuvostolle.

23 artikla

Tietojen antaminen ensimmäisen kerran

1. Näiden suuntaviivojen mukaisesti ilmoitettavat kuukausittaiset tilastotiedot annetaan ensimmäisen kerran joulukuuta 2021 koskevien tilastotietojen osalta.

2. Näiden suuntaviivojen mukaisesti ilmoitettavat neljännesvuosittaiset tilastotiedot annetaan ensimmäisen kerran vuoden 2021 viimeistä vuosineljännestä koskevien tilastotietojen osalta.

3. Näiden suuntaviivojen mukaisesti ilmoitettavat vuosittaiset tilastotiedot annetaan ensimmäisen kerran vuotta 2021 koskevien tilastotietojen osalta.

10 JAKSO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

24 artikla

Voimaantulo

1. Nämä suuntaviivat tulevat voimaan päivänä, jona ne annetaan tiedoksi niiden jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille, joiden rahayksikkö on euro.

2. Niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden rahayksikkö on euro, sekä EKP noudattavat näitä suuntaviivoja 1 päivästä helmikuuta 2022.

25 artikla

Osoitus

Nämä suuntaviivat on osoitettu kaikille eurojärjestelmän keskuspankeille.

Tehty Frankfurt am Mainissa 26 päivänä maaliskuuta 2021.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Christine LAGARDE

(1) Euroopan keskuspankin suuntaviivat, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2013, tilastoihin liittyvistä Euroopan keskuspankin tiedonantovaatimuksista neljännesvuosittaisessa rahoitustilinpidossa (EKP/2013/24) (EUVL L 2, 7.1.2014, s. 34).

(2) Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1073/2013, annettu 18 päivänä lokakuuta 2013, sijoitusrahastojen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista (EKP/2013/38) (EUVL L 297, 7.11.2013, s. 73).

(3) Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1075/2013, annettu 18 päivänä lokakuuta 2013, arvopaperistamisiin osallistuvien erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista (EKP/2013/40) (EUVL L 297, 7.11.2013, s. 107).

(4) Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50), annettu 28 päivänä marraskuuta 2014, tilastointiin liittyvistä vakuutuslaitosten tiedonantovaatimuksista 28.11.2014 (EUVL L 366, 20.12.2014, s. 36).

(5) Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2018/231, annettu 26 päivänä tammikuuta 2018, tilastointiin liittyvistä eläkerahastojen tiedonantovaatimuksista (EKP/2018/2) (EUVL L 45, 17.2.2018, s. 3).

(6) Neuvoston asetus (EY) N:o 2533/98, annettu 23 päivänä marraskuuta 1998, Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja (EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).

(8) Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2021/830, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2021, rahalaitosten tase-eriä koskevista tilastoista ja korkotilastoista (EKP/2021/11) (ks. tämän virallisen lehden s. 1).

(9) Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2021/835, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2021, raha- ja rahoitustilastoista annettujen suuntaviivojen EKP/2014/15 kumoamisesta (EKP/2021/16) (ks. tämän virallisen lehden s. 335).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1).

(11) Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2021/379, annettu 22 päivänä tammikuuta 2021, luottolaitosten ja rahalaitossektorin tase-eristä (EKP/2021/2) (EUVL L 73, 3.3.2021, s. 16).

(12) Euroopan keskuspankin suuntaviivat EKP/2012/21, annettu 26 päivänä syyskuuta 2012, keskitetyn arvopaperitietokannan tietojen laadunvalvontakehyksestä (EUVL L 307, 7.11.2012, s. 89).

(13) Neuvoston direktiivi 86/635/ETY, annettu 8 päivänä joulukuuta 1986, pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä (EYVL L 372, 31.12.1986, s. 1).

LIITE I

1 OSA

Sijoitusrahastojen hallussa olevia ja liikkeeseen laskemia saamisia ja velkoja koskevien tilastotietojen ilmoittaminen

Näissä taulukoissa sijoitusrahastot, jotka pääasiallisesti sijoittavat muiden sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemiin osuuksiin (’funds of funds’ eli rahasto-osuusrahastot), luokitellaan niiden sijoitusrahastojen tyypin mukaan, joihin ne pääasiallisesti sijoittavat. Kunkin rahaston tyyppi voidaan määritellä esimerkiksi tarjousesitteen, rahaston sääntöjen, perustamisasiakirjojen, yhtiöjärjestyksen tai vastaavien sääntöjen, merkintäasiakirjojen tai sijoitussopimuksen tai markkinointiasiakirjojen perusteella.

Taulukko 1

Neljännesvuosittain ilmoitettavat tilastotiedot: kantatiedot, luokitusten muutokset ja arvostusmuutokset

Taulukko 2

Kuukausittain ilmoitettavat tilastotiedot: kantatiedot, luokitusten muutokset ja arvostusmuutokset

2 OSA

Vakuutuslaitoksista ilmoitettavat tilastotiedot

TAULUKKO 1

Neljännesvuosittain ilmoitettavat tilastotiedot: kantatiedot, luokitusten muutokset ja arvostusmuutokset

TAULUKKO 2

Vuosittain ilmoitettavat tilastotiedot

3 OSA

Eläkerahastoista ilmoitettavat tilastotiedot

TAULUKKO 1

Neljännesvuosittain ilmoitettavat tilastotiedot: kantatiedot, luokitusten muutokset ja arvostusmuutokset

4 OSA

Muiden rahoituksen välittäjien hallussa olevia ja liikkeeseen laskemia saamisia ja velkoja koskevien tilastotietojen ilmoittaminen

1 jakso: Raportointitaulukko

Mikäli taulukon 1 osalta ajantasaisia tietoja ei ole saatavilla tai niitä ei voida käsitellä, kansalliset keskuspankit esittävät kansalliset arviot. Mikäli kuvattava taloudellinen ilmiö on olemassa mutta sitä ei seurata tilastollisesti eikä kansallisia arvioita siten voida esittää, kansalliset keskuspankit voivat joko jättää aikasarjat ilmoittamatta tai ilmoittaa ne puuttuviksi. Aikasarjat, joita ei ilmoiteta, tulkitaan näin ollen ”tiedoiksi, jotka ovat olemassa mutta joita ei kerätä”. EKP voi tällöin tehdä oletuksia ja arvioita muodostaessaan euroalueen aggregaattitilastoja.

TAULUKKO 1

Neljännesvuosittain ilmoitettavat tilastotiedot: kantatiedot ja luokitusten muutokset

2 jakso: Instrumenttiluokat ja arvostusta koskevat säännöt

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 (1) (EKT 2010) mukaisesti saamiset ja velat arvostetaan käypiin markkinahintoihin taseen päivämääränä. Talletukset ja lainat ilmoitetaan nimellisarvoonsa ilman kertyneitä korkoja.

Saamiset

Saamiset/velat yhteensä: saamisten yhteismäärän tulee vastata taseen vastaavaa-puolen kaikkien erikseen yksilöityjen erien summaa ja olla yhtä suuri kuin velkojen kokonaismäärä.

Talletukset: tämä erä (2) sisältää lähinnä kaksi alaryhmää: siirtokelpoiset talletukset ja muut talletukset. Tähän erään kuuluu myös hallussa oleva käteinen raha.

Arvostussäännöt: jaksottamista koskevan yleisperiaatteen mukaisesti talletuksista kertyvä korko kirjataan taseeseen sitä mukaa kuin sitä kertyy, eli suoriteperusteen mukaisesti, eikä sitä mukaa kuin sitä tosiasiallisesti maksetaan, eli maksuperusteen mukaisesti. Talletuksista kertynyt korko kirjataan bruttomääräisenä luokkaan ”muut saamiset”.

Lainanantajina toimivien rahoitusyritysten osalta tämä erä luokitellaan ”muihin saamisiin”.

Lainat: tähän erään kuuluvat seuraavat:

—

kotitalouksille myönnetyt lainat, joihin sisältyvät kulutusluotot eli lainat, jotka on myönnetty pääasiassa henkilökohtaiseen käyttöön tulevien kulutustavaroiden ja palvelujen hankkimiseksi, asuntolainat eli lainat, jotka myönnetään omaan käyttöön tai vuokrattavaksi tarkoitetun asunnon hankkimiseen, mukaan lukien rakentaminen ja peruskorjaus, sekä muut lainat eli lainat, jotka myönnetään muihin tarkoituksiin kuin kulutukseen tai asunnon hankkimiseen, esimerkiksi liiketoimintaan, velkajärjestelyihin tai opintoihin;

—	kolmansille osapuolille myönnetyt rahoitusleasingsopimukset;

—	ongelmaluotot, joita ei ole vielä maksettu takaisin tai poistettu luottotappioina;

—	hallussa olevat ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit;

—	lainasaamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla.

Alaluokassa ”arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät” lainat luokitellaan ”muihin saamisiin”.

Arvostussäännöt: muiden rahoituksen välittäjien myöntämät lainat kirjataan bruttomääräisinä kaikkine niihin liittyvine, yleisine ja kohdistettuine varauksineen, kunnes tiedonantajalaitos poistaa lainat luottotappioina, jolloin lainat poistetaan taseesta.

Jaksottamista koskevan yleisperiaatteen mukaisesti lainoista kertyvä korko kirjataan taseeseen sitä mukaa kuin sitä kertyy, eli suoriteperusteen mukaisesti, eikä sitä mukaa kuin sitä tosiasiallisesti maksetaan, eli maksuperusteen mukaisesti. Lainoista kertynyt korko kirjataan bruttomääräisenä luokkaan ”muut saamiset”.

Velkapaperit: Tähän erään sisältyvät hallussa olevat velkapaperit, jotka ovat velkakirjana käytettäviä jälkimarkkinakelpoisia rahoitusinstrumentteja, joilla yleensä käydään kauppaa jälkimarkkinoilla tai jotka voidaan korvata vastakkaisella sopimuksella ja jotka eivät anna haltijalleen omistusoikeutta liikkeeseen laskevaan laitokseen. Se sisältää lainat, joilla käydään kauppaa ja jotka ovat tulleet jälkimarkkinakelpoisiksi järjestäytyneillä markkinoilla, edellyttäen, että niillä todistettavasti käydään kauppaa jälkimarkkinoilla (esim. markkinatakaajien olemassaolo) ja että rahoitussaamiset noteerataan säännöllisesti, esimerkiksi osto- ja myyntitarjousten eron muodossa.

Arvostussäännöt: EKT 2010:n mukaisesti velkapaperit ilmoitetaan markkina-arvoon.

Osakkeet ja osuudet: osakkeet ja osuudet edustavat omistusoikeuksia yrityksissä ja yritysmäisissä yhteisöissä. Tällaiset rahoitussaamiset antavat yleensä haltijoilleen oikeuden osuuden yritysten tai yrityksiin rinnastettavien yhteisöjen voitoista sekä osuuteen niiden nettovarallisuudesta yrityksen purkautuessa. Sijoitusrahasto-osuudet eivät sisälly osakkeisiin ja osuuksiin.

Tämä erä sisältää seuraavat:

—

noteeratut osakkeet: jälkimarkkinoilla noteeratut oman pääoman ehtoiset arvopaperit. Jälkimarkkinapaikka voi olla tunnettu pörssi tai muu kauppapaikka. Noteerattuja osakkeita kutsutaan myös listatuiksi osakkeiksi. Pörssissä noteeratuista osakkeista on noteerattujen hintojen ansiosta yleensä helposti saatavilla käyvät markkinahinnat (EKT 2010, 5.146 kohta);

—	noteeraamattomat osakkeet: jälkimarkkinoilla noteeraamattomat oman pääoman ehtoiset arvopaperit (EKT 2010, 5.147 kohta);

—	muut osuudet: kaikenlaiset muut osuudet, jotka eivät ole noteerattuja tai noteeraamattomia osakkeita (EKT 2010, 5.153 ja 5.154 kohta).

Arvostussäännöt: EKT 2010:n mukaisesti osakkeet ja osuudet ilmoitetaan markkina-arvoon.

Sijoitusrahasto-osuudet: tähän erään sisältyvät rahamarkkinarahastojen ja muiden sijoitusrahastojen kuin rahamarkkinarahastojen liikkeeseen laskemat sijoitusrahasto-osuudet.

Alaluokassa ”lainanantajina toimivat rahoitusyritykset” sijoitusrahasto-osuudet luokitellaan ”muihin saamisiin”.

Arvostussäännöt: EKT 2010:n mukaisesti sijoitusrahasto-osuudet ilmoitetaan markkina-arvoon.

Johdannaiset, mukaan lukien seuraavat:

—

optiot;

—	optiotodistukset;

—

futuurit;

—	termiinit;

—

swapit;

—	luottojohdannaiset.

Lainanantajina toimivien rahoitusyritysten osalta tämä erä olisi luokiteltava ”muihin saamisiin”.

Johdannaiset kirjataan taseeseen markkina-arvoonsa bruttoperusteisesti. Yksittäiset johdannaissopimukset, joilla on positiivinen markkina-arvo, kirjataan taseen vastaavaa-puolelle, ja sopimukset, joilla on negatiivinen markkina-arvo, kirjataan vastattavaa-puolelle. Johdannaissopimuksiin perustuvia tulevia bruttomääräisiä sitoumuksia ei kirjata tase-eriin. Johdannaiset voidaan kirjata myös nettoperusteisesti eri arvostamismenetelmien mukaisesti. Jos saatavilla on ainoastaan nettopositiot tai jos positiot kirjataan muutoin kuin markkina-arvoon, raportoidaan nämä positiot. Tähän erään eivät sisälly johdannaiset, joita ei kansallisten sääntöjen mukaan kirjata tase-eriin.

Muut saamiset: tämä on taseen vastaavien puolelle kuuluva jäännöserä, joka määritellään ”saamisiksi, jotka eivät sisälly muihin eriin”. Tämä erä sisältää sellaisia saamisia kuin lainoista/talletuksista kertyneet korkosaamiset ja rakennuksista kertyneet vuokrat; osinkosaamiset; saamiset, jotka eivät liity muiden rahoituksen välittäjien varsinaiseen toimintaan; ns. ”suspense”-erien saamiset bruttomääräisinä; maksujenvälityssaamiset bruttomääräisinä; muut saamiset, joita ei yksilöidä erikseen, esim. muut kuin rahoitussaamiset (mukaan lukien käyttöomaisuus) sekä lainat ja talletukset muun rahoituksen välittäjän alaluokasta riippuen.

Velat

Saamiset/velat yhteensä: velkojen yhteismäärä vastaa taseen vastattavaa-puolen kaikkien erikseen yksilöityjen erien summaa ja on yhtä suuri kuin saamisten kokonaismäärä (ks. myös vastaavaa-puolen erä ”saamiset/velat yhteensä”).

Lainat ja talletukset: tähän erään sisältyvät seuraavat:

—	talletukset eli muille rahoituksen välittäjille tehdyt siirtokelpoiset talletukset ja muut talletukset (ks. vastaavaa-puoli). Nämä talletukset tehdään yleensä rahalaitoksiin;

—	lainat: muille rahoituksen välittäjille myönnetyt lainat, jotka joko perustuvat ei-jälkimarkkinakelpoisiin velkakirjoihin tai eivät perustu velkakirjoihin.

Liikkeeseen lasketut velkapaperit: muiden rahoituksen välittäjien liikkeeseen laskemat, osakkeisiin tai osuuksiin kuulumattomat arvopaperit, jotka ovat yleensä jälkimarkkinakelpoisia ja joilla käydään kauppaa jälkimarkkinoilla tai jotka voidaan korvata vastakkaisella sopimuksella ja jotka eivät anna haltijalleen omistusoikeutta liikkeeseen laskevaan laitokseen.

Oma pääoma ja varaukset: tämä erä käsittää määrät, jotka perustuvat muiden rahoituksen välittäjien osakkeenomistajille tai muille omistajille osakeanneissa myymiin osakkeisiin, jotka takaavat osakkeen haltijalle omistusoikeuksia kyseisessä muussa rahoituksen välittäjässä ja yleensä osuuden sen voitoista sekä yhtiön purkautuessa osuuden sen omista varoista. Erään kuuluvat myös jakamattomat voittovarat tai sellaisista varat, jotka muu rahoituksen välittäjä on pannut talteen vastaisuudessa odotettavissa olevien maksujen ja sitoumusten varalta. Tähän erään kuuluvat seuraavat:

—	oma pääoma;

—	jakamattomat voitot tai varat;

—	erityiset ja yleiset varaukset lainoja, arvopapereita tai muuntyyppisiä saamisia vastaan;

—	liikevoitto/-tappio.

Johdannaiset: ks. vastaavaa-puolen erä ”johdannaiset”.

Muut velat: tämä on taseen vastattavien puolelle kuuluva jäännöserä, joka määritellään ”veloiksi, jotka eivät sisälly muihin eriin”. Tämä erä sisältää sellaisia velkoja kuin ns. maksettavat ”suspense”-erät bruttomääräisinä; siirtovelat bruttomääräisinä; maksamatta olevat talletusten korot; maksamattomat osingot; velat, jotka eivät liity muun rahoituksen välittäjän varsinaiseen toimintaan; kolmansille osapuolille maksettavia korvauksia koskevat varaukset; johdannaissopimusten vakuusmaksut, jotka vastaavat luottoriskiltä suojautumiseksi maksettavaa käteisvakuutta mutta joihin tallettajalla on edelleen omistusoikeus ja jotka on maksettava takaisin tallettajalle, kun sopimus suljetaan; ilman käteisvakuuksia lainaksi annetuista arvopapereista aiheutuneet nettopositiot; arvopaperikauppojen tulevista tilityksistä aiheutuvat nettovelat ja muut velat, joita ei ole yksilöity erikseen, esim. velkapaperit ja johdannaiset muun rahoituksen välittäjän alaluokasta riippuen.

3 jakso: Kansalliset selvitykset

Tietolähteet/tiedonkeruujärjestelmä – tämän tulee sisältää seuraavat:

—	tietolähteet, joita käytetään muita rahoituksen välittäjiä koskevien tilastojen laatimisessa, esim. tilastointilaitokset sekä muiden rahoituksen välittäjien ja/tai rahastonhoitajien suora raportointi;

—	tiedonkeruujärjestelmiä koskevat yksityiskohdat, esim. vapaaehtoisesti toimitetut raportit, kyselyt, otanta, tietyn kynnyksen ylittävien havaintojen raportointi ja estimointi.

Tiedon kokoamismenetelmät: tietojen kokoamisessa käytetystä menetelmästä on laadittava kuvaus, esim. yksityiskohtainen kuvaus tehdyistä arvioista/oletuksista ja siitä, miten sarjat on laskettu yhteen, mikäli kahta sarjaa koskevat tiedot saadaan eri aikavälein.

Sovellettava lainsäädäntö: on annettava laajat tiedot laitoksiin sovellettavasta kansallisesta lainsäädännöstä. Yhteydet unionin lainsäädäntöön esitetään erikseen. Jos erityyppisiä laitoksia sisällytetään samaan luokkaan, tiedot on annettava kaikentyyppisten laitosten osalta.

Poikkeamat EKP:n raportointiohjeista: kansalliset keskuspankit antavat tiedot tapauksista, joissa raportointiohjeista on poikettu.

Raportointiohjeista voidaan poiketa seuraavien tietojen osalta:

—	instrumenttikohtainen erittely: instrumenttien kattavuus voi poiketa EKP:n raportointiohjeista, esim. jos kahta eri instrumenttia ei voida yksilöidä erikseen

—	maantieteellinen erittely

—	sektorikohtainen erittely

—	arvostusmenetelmät.

Tiedonantajien joukko: kansalliset keskuspankit voivat luokitella tiettyyn muiden rahoituksen välittäjien alaluokkaan kaikki laitokset, jotka vastaavat muiden rahoituksen välittäjien määritelmää. Niiden on kuvattava kaikki kuhunkin muiden rahoituksen välittäjien alaluokkaan sisällytetyt tai siitä pois jätetyt laitokset. Mikäli mahdollista, kansalliset keskuspankit antavat arvion tietojen kattavuudesta osuutena tiedonantajien joukon yhteenlasketuista saamisista.

Katkokset historiasarjoissa: tiedonkeruussa, raportoinnin kattavuudessa, tiedonantojärjestelyissä ja historiasarjojen kokoamisessa ajan myötä tapahtuneet katkokset ja suurimmat muutokset on kuvattava. Katkosten osalta ilmoitetaan, missä määrin uusia ja vanhoja tietoja voidaan pitää keskenään vertailukelpoisina.

Muut huomautukset: kaikki muut mahdolliset huomautukset tai tiedot.

5 OSA

Keskusvastapuolten hallussa olevia ja liikkeeseen laskemia saamisia ja velkoja koskevien tilastotietojen ilmoittaminen

Taulukko 1

Neljännesvuosittain ilmoitettavat tilastotiedot: kantatiedot ja luokitusten muutokset

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).

(2) EKT 2010:n mukaisesti, jos lainanantaja tekee aloitteen, taloustoimi on luokiteltava talletukseksi, ja jos lainanottaja tekee aloitteen, rahoitustaloustoimi on luokiteltava lainaksi.

LIITE II

KORJAUSTEN ILMOITTAMINEN JA TALOUSTOIMIEN JOHTAMINEN SIJOITUSRAHASTOJA, VAKUUTUSLAITOKSIA, ELÄKERAHASTOJA JA ERITYISYHTEISÖJÄ KOSKEVIEN TILASTOJEN YHTEYDESSÄ

1 OSA

Taloustoimien johtamista koskevan menettelyn yleiskuvaus

Rahoitustaloustoimet ovat nettomääräisiä rahoitussaamisia tai nettomääräisiä velkoja kunkin rahoitusinstrumenttityypin osalta eli kaikkien asianomaisen viitejakson aikana tapahtuneiden rahoitustaloustoimien summa. Sääntely, joka koskee taloustoimien johtamista sijoitusrahastojen, vakuutuslaitosten, eläkerahastojen ja erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevia tilastoja varten, perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 (1) liitteenä A julkaistuun Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään (jäljempänä ’EKT 2010’). Näistä kansainvälisistä standardeista poiketaan tässä liitteessä tarvittaessa tilastollisten käsitteiden tietosisällön ja nimien osalta. Tätä liitettä tulkitaan EKT 2010:n mukaisesti, ellei asetuksessa (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38), asetuksessa (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40), asetuksessa (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50), asetuksessa (EU) 2018/231 (EKP/2018/2) tai näissä suuntaviivoissa toisin säädetä.

Sijoitusrahastoja, vakuutuslaitoksia ja eläkerahastoja koskevien tilastojen yhteydessä EKP laskee taloustoimet kunkin saamis- ja velkaerän osalta tarkastelemalla kantatietojen eroa jakson päättymispäivänä ja poistamalla sitten muista kuin taloustoimista johtuvien seikkojen vaikutuksen (”oikaisut”). Ne ryhmitellään kahteen luokkaan, jotka ovat ”luokituksen muutokset” ja ”hinta- ja valuuttakurssimuutoksista johtuvat arvostusmuutokset” (2). Kansalliset keskuspankit raportoivat kyseisiä luokkia koskevat tiedot EKP:lle, jotta tällaiset muista kuin taloustoimista aiheutuvat vaikutukset voidaan poistaa taloustoimia laskettaessa.

Erityisyhteisöjä koskevien tilastojen osalta kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle suoraan taloustoimet, eivätkä korjauksia. Taloustoimien laskennan (jonka suorittavat joko tiedonantajat suoraan tai kansalliset keskuspankit) on oltava yhdenmukainen tässä liitteessä vahvistetun luokituksen muutoksia ja hinta- ja valuuttakurssimuutoksista johtuvia arvostusmuutoksia koskevan yleisen menettelyn kanssa.

Taloustoimet lasketaan yleensä nettoperiaatteella, eli vaatimuksena ei ole yksilöidä bruttomääräisiä rahoitustaloustoimia tai liikevaihtoa. Poikkeuksen edelliseen muodostavat sijoitusrahastotilastot, joiden osalta asetuksessa (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) edellytetään sijoitusrahasto-osuuksien uusien liikkeeseenlaskujen ja lunastusten ilmoittamista erikseen raportointikuukauden aikana.

Rahoitustaloustoimet on yleensä määritettävä taloustoimen arvoon – arvo, jolla saamiset hankitaan/myydään ja/tai jolla velat otetaan, muutetaan rahaksi tai vaihdetaan – joka ei välttämättä ole sama kuin noteerattu markkinahinta tai saamisen käypä arvo taloustoimen tekoajankohtana. Taloustoimen arvo ei sisällä palvelumaksuja, muita maksuja, provisioita tai vastaavia palveluista suoritettuja maksuja.

Tässä liitteessä vahvistetaan taloustoimien johtamista koskeva menetelmä. Osassa 2 keskitytään oikaisuja koskeviin kansallisten keskuspankkien tiedonantovaatimuksiin. Osassa 3 tarkastellaan sijoitusrahastoja, vakuutuslaitoksia, eläkerahastoja ja erityisyhteisöjä koskevien tilastojen kokoamisessa tehtyjä erityisiä mukautuksia.

2 OSA

Oikaisujen ilmoittaminen

Sijoitusrahastoja, vakuutuslaitoksia ja eläkerahastoja koskevien tilastojen yhteydessä kansallisten keskuspankkien on ilmoitettava EKP:lle myös luokituksen muutoksia ja hinta- ja valuuttakurssimuutoksista johtuvia arvostusmuutoksia koskevat tiedot.

Jaksossa 1 käsitellään luokituksen muutoksia koskevien tietojen ilmoittamista ja annetaan luokituksen muutoksiin liittyviä esimerkkejä. Jaksossa 2 käsitellään hinta- ja valuuttakurssimuutoksista johtuvia arvostusmuutoksia koskevien tietojen ilmoittamista.

Korjauksiin sovelletaan samaa kaksinkertaisen kirjanpidon periaatetta kuin kantatietoihin. Kaikissa tapauksissa korjauksilla on vastaerä, jonka tyyppi riippuu liiketoimesta tai paikallisista kirjanpitosäännöistä.

1 jakso: Luokituksen muutokset

1.1 jakso: Yleiskuvaus

”Luokituksen muutokset” sisältää kaikki tiedonantajasektorin taseen muutokset, jotka johtuvat tiedonantajien joukon kokoonpanossa ja rakenteessa tapahtuneista muutoksista, rahoitusinstrumenttien ja vastapuolten luokituksen muutoksista, tilastollisten määritelmien muutoksista ja raportointivirheiden (osittaisista) korjauksista; kaikki edellä mainitut seikat aiheuttavat katkoksia tietosarjoihin ja siten vaikuttavat kahden peräkkäisen jakson lopun kantatietojen vertailukelpoisuuteen. Euroalueen laajenemista voidaan tarkastella uudelleenluokituksen erityistapauksena.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat näissä suuntaviivoissa täsmennetyt luokituksen muutoksia koskevat tilastotiedot käyttäen tiedonantajien joukon suoraan ilmoittamia tilastotietoja, valvontatietoja, todennäköisyystarkastuksia, satunnaisia tiedusteluja (esim. ulkopuolelle jätetyistä laitoksista), kansallisia tilastointivaatimuksia, tietoja tiedonantajien joukkoon tulevista ja siitä poistuvista yksiköistä ja mitä tahansa muita käytettävissään olevia lähteitä. Kansalliset keskuspankit yksilöivät kantatietojen muutokset, jotka johtuvat luokituksen muutoksista, ja ilmoittavat nettomäärän. Luokituksen muutoksista aiheutuva kantatietojen nettolisäys kirjataan positiivisin etumerkein, kantatietojen nettovähennys negatiivisin etumerkein.

Kansalliset keskuspankit voivat laatia luokituksen muutosten arvioita, erityisesti jos tilastotietoja ei ole saatavilla tai ne ovat heikkolaatuisia. EKP:n ei odoteta tekevän korjauksia jälkikäteen, elleivät kansalliset keskuspankit havaitse lopullisissa tilastotiedoissa luokituksen muutoksista johtuvia merkittäviä muutoksia, joita kansallinen keskuspankki ei voi oikaista hyvissä ajoin. Tällöin EKP voi asianomaisen keskuspankin kanssa sovittaessa korjata tietoja jälkikäteen.

Kansallisten keskuspankkien on toimitettava tiedot vähintään kaikista 50 miljoonaa euroa ylittävistä luokituksen muutoksista. Tämän kynnysarvon perusteella kansallisten keskuspankkien on helpompi päättää, onko koottava korjauksia koskevat tiedot vai ei. Jos kuitenkin verrattain yksityiskohtaisia tietoja saadaan kerättyä kynnysarvosta riippumatta, kynnysarvon soveltaminen saattaa vaikuttaa kielteisesti kansallisen keskuspankin kannalta. Tämä jousto ei vaikuta vaatimukseen, joka koskee yhdenmukaisuutta viitejaksolta ilmoitettujen tilastotietojen ja eri raportointijaksoilta ilmoitettavien tietojen (eli sijoitusrahastojen tapauksessa kuukausittaisten ja neljännesvuosittaisten tilastotietojen) välillä.

Näiden suuntaviivojen 3 artiklan 11 kohdassa, 6 artiklan 6 kohdassa, 9 artiklan 5 kohdassa, 12 artiklan 5 kohdassa, 15 artiklan 5 kohdassa ja 17 artiklan 7 kohdassa määritellyissä rajoissa kansalliset keskuspankit korjaavat kantatietojen raportointivirheet välittömästi sen jälkeen, kun ne on havaittu. Mahdollisuuksien mukaan virhe poistetaan korjauksilla kokonaan, erityisesti mikäli virhe vaikuttaa vain yhteen ajanjaksoon tai rajoitettuun aikaväliin. Näin sarjaan ei tule katkosta. Jos virhe kuitenkin vaikuttaa historiatietoihin eikä korjausta tehdä nykyhetkeä edeltäviin tietoihin tai korjaus tehdään vain tietyllä ajanjaksolla, korjatun luvun sisältävän ensimmäisen ajanjakson ja korjaamattoman luvun sisältävän viimeisen ajanjakson välille tulee katkos sarjaan. Tässä tapauksessa kansalliset keskuspankit määrittelevät ilmenneen katkoksen suuruuden ja tekevät korjauksen erään ”luokituksen muutokset”. Tätä sovelletaan myös, kun tilastollisten määritelmien muutokset vaikuttavat raportoituihin tietoihin ja sellaisiin katkoksiin, jotka johtuvat estimointimenetelmien käyttöönotosta, muuttamisesta tai käytöstä poistamisesta.

1.2 jakso: Luokituksen muutoksia koskevia tapauksia

Muutokset tiedonantajien joukon kokoonpanossa

Tiedonantajien joukon kokoonpanon muutokset saattavat johtaa liiketoiminnan siirtymiseen taloudelliselta sektorilta toiselle. Tällaiset siirtymiset eivät ole taloustoimia, joten ne käsitellään korjauksina ”luokitusten muutoksissa ja muissa vastaavissa järjestelyissä”.

Tiedonantajien sektorille tuleva laitos saattaa siirtää liiketoimintansa tälle sektorille, kun taas siltä poistuva laitos saattaa siirtää liiketoimintansa pois kyseiseltä sektorilta. Siltä osin kuin tiedonantajien sektorille tuleva laitos aloittaa liiketoimintansa uudelleen tiedonantajien sektorille tultuaan, kyseessä on kuitenkin rahoitustaloustoimi, jota ei poisteta tilastotiedoista. Samoin jos tiedonantajien sektorilta poistuva laitos vähentää liiketoimintaansa ennen sektorilta poistumistaan, tapahtuma kirjataan taloustoimena tilastotietoihin.

Tulevien tai poistuvien laitosten nettovaikutus tiedonantajien sektorin yhteenlaskettuihin saamisiin ja velkoihin saadaan laskemalla tulevien laitosten ensimmäiset raportoidut saamiset ja velat ja poistuvien laitosten viimeiset raportoidut saamiset ja velat yhteen ja laskemalla jokaisen erän osalta näiden kahden erotus. Tämä nettoluku kirjataan ”luokituksen muutoksiin”. Joissakin oloissa tämä saattaa vaikuttaa myös vastapuolten raportointiin, mikä on myös sisällytettävä korjauksiin sektorin muutoksena.

Muutokset tiedonantajien sektorin rakenteessa

Tiedonantajien sektoria koskevat muutokset liittyvät ryhmän sisäisiin uudelleenjärjestelyihin tai sulautumisiin, yritysostoihin ja jakautumisiin. Tällaiset liiketoiminnan uudelleenjärjestelyt johtavat tyypillisesti muutoksiin rahoitussaamisten ja -velkojen arvostuksessa; arvostusmuutokset kirjataan näiden muutosten huomioon ottamiseksi, ja tällöin taloustoimet voidaan johtaa oikein. Lisäksi uudelleenjärjestelyt johtavat usein rahoitussaamisten ja -velkojen siirtoon yhden institutionaalisen yksikön taseesta toisen taseeseen (omistussuhteen muutos). Määräävää sen kannalta, käsitelläänkö saamisten siirrot taloustoimina, on kahden erillisen institutionaalisen yksikön olemassaolo ja niiden toiminta kahdenkeskiseen sopimukseen perustuen. Jos siirrot kuitenkin tapahtuvat institutionaalisen yksikön perustamisen tai lopettamisen johdosta, niitä on käsiteltävä ”luokituksen muutoksina”. Erityisesti jos sulautuminen tai yritysosto johtaa yhden tai useamman institutionaalisen yksikön lopettamiseen, kaikki sulautuneiden instituutioiden välillä voimassa olleet keskinäiset positiot, jotka nettoutetaan yksiköiden olemassaolon päättymishetkellä, poistuvat järjestelmästä, ja luokituksen muutoksista johtuvat korjaukset on ilmoitettava vastaavasti. Yhtiöiden jakautumisia käsitellään symmetrisesti.

Luokituksen muutosten muut tapaukset

10.

Muutokset sektoriluokituksessa tai asiakkaiden kotipaikassa merkitsevät sitä, että näihin vastapuoliin kohdistuvien saamisten/velkojen luokitusta on muutettava. Tällaiset luokituksen muutokset voivat tapahtua lukuisista syistä, esim. koska valtionhallinnon yksikön taloudellinen sektori muuttuu yksityistämisen jälkeen tai koska sulautumiset/jakautumiset muuttavat yrityksen päätoimialaa. Samalla tavoin saamisten ja velkojen instrumenttiluokitus voi muuttua, esimerkiksi kun lainoista tulee jälkimarkkinakelpoisia, jolloin ne tilastoja laadittaessa katsotaan velkapapereiksi. Kun tällaiset luokituksen muutokset aiheuttavat muutoksia ilmoitetuissa kantatiedoissa, mutta ne eivät ole taloustoimia, on tehtävä mukautuksia niiden vaikutuksen poistamiseksi tilastoista.

Sijoitusrahastotilastoja koskeva erityistapaus: sijoituspolitiikan muutokset

11.

Sijoituspolitiikan muutoksista johtuvat muutokset sijoitusrahastojen tiedonantajasektorilla (esim. osakerahasto muuttuu yhdistelmärahastoksi) kirjataan ”rahoitustaloustoimiin” eikä ”luokituksen muutoksiin”. Tämä johtuu siitä seikasta, että kaikista sijoituspolitiikan muutoksista on sovittavat sijoittajien kanssa ennen muutosta, ja näin ollen niitä pidetään aktiivisina sijoituspäätöksinä. Kansallinen keskuspankki voi poiketa tästä säännöstä ainoastaan, jos sillä on etukäteistieto siitä, että strategian muutos ei johtunut sijoittajien tietoisesta päätöksestä.

12.

Tätä sovelletaan myös tiedonantajiin, jotka siirtyvät rahamarkkinarahastojen tiedonantajasektorilta sijoitusrahastojen tiedonantajasektorille tai päinvastoin sijoituspolitiikan muutoksen seurauksena.

2 jakso: Hinta- ja valuuttakurssimuutoksista johtuvat arvostusmuutokset

2.1 jakso: Yleiskuvaus

13.

Sijoitusrahastoja, vakuutuslaitoksia ja eläkerahastoja koskevien tilastojen yhteydessä ilmoitettaviin ”hinta- ja valuuttakurssimuutoksista johtuviin arvostusmuutoksiin” sisältyvät i) lainojen luottotappioita/arvonalennuksia koskevat muutokset, ii) hintamuutoksista johtuvat arvostusmuutokset ja iii) valuuttakurssimuutoksista johtuvat arvostusmuutokset.

14.

Lainojen luottotappioita/arvonalennuksia koskevilla muutoksilla tarkoitetaan sellaisten muutosten vaikutusta taseeseen kirjattujen lainojen arvoon, jotka johtuvat lainojen luottotappioiden/arvonalennusten soveltamisesta.

15.

Hintamuutoksista johtuvilla saamisten ja velkojen arvostusmuutoksilla tarkoitetaan sen hinnan muuttumisesta, johon saamisia/velkoja kirjataan tai jolla niillä käydään kauppaa, johtuvia muutoksia saamisten/velkojen arvostuksessa. Muutoksiin sisältyvät ne muutokset, joita ajan kuluessa tapahtuu kauden lopun kantatietojen arvossa sen vuoksi, että saamisia ja velkoja kirjattaessa käytetty viitearvo muuttuu (hallussapitovoitot ja -tappiot). Niihin voi sisältyä myös saamisia/velkoja koskevista taloustoimista johtuvia arvostusmuutoksia, eli toteutuneita voittoja/tappioita, kuitenkin poikkeavat kansalliset käytännöt huomioon ottaen.

16.

Jaksojen lopun raportointipäivien välillä tapahtuneet valuuttakurssimuutokset suhteessa euroon aiheuttavat muutoksia valuuttamääräisten saamisten ja velkojen arvossa, kun ne ilmoitetaan euromääräisinä. Nämä muutokset merkitsevät hallussapitovoittoja/tappioita, jotka eivät ole rahoitustaloustoimia, minkä vuoksi arvostuksesta johtuvat vaikutukset on eriteltävä, niin että niiden vaikutus voidaan poistaa taloustoimista. Valuuttakurssimuutoksista johtuviin arvostusmuutoksiin saattaa sisältyä myös arvostusmuutoksia, jotka johtuvat saamisia/velkoja koskevista taloustoimista, eli toteutuneita voittoja/tappioita, kuitenkin poikkeavat kansalliset käytännöt huomioon ottaen.

17.

Tilastotietojen toimittamiseksi EKP:lle kansalliset keskuspankit varmistavat, että valuuttamääräisten saamisten ja velkojen kannat muunnetaan euromääräisiksi sen päivän markkinaehtoiseen valuuttakurssiin, johon ne liittyvät. Vaihtokurssina käytetään EKP:n viitekursseja. (3)

2.2 jakso: Arvostusmuutoksista ilmoittaminen

18.

Asetukset (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38), (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) ja (EU) 2018/231 (EKP/2018/2) ovat joustavia sen suhteen, millaisia tilastotietoja tarvitaan saamisten ja velkojen arvostusmuutosten laskemiseen ja missä muodossa tällaiset tiedot pitäisi kerätä ja koota. Kansalliset keskuspankit saavat itse päättää menetelmästä.

19.

Tästä seuraa, että näiden suuntaviivojen 3 artiklan 4 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa ja 9 artiklan 2 kohdassa määritettyjen sijoitusrahastoihin, vakuutuslaitoksiin ja eläkerahastoihin sovellettavien ”hinta- ja valuuttakurssimuutoksista johtuvia arvostusmuutoksia” koskevien vaatimusten täyttämiseksi kansallisten keskuspankkien saattaa olla tarpeen johtaa muutostiedot tiedonantajien arvopaperi- tai eräkohtaisten tilastotietojen tai taloustoimista suoraan raportoitujen tilastotietojen perusteella. Lisäksi kansallisten keskuspankkien saattaa olla tarpeen kansalliset estimoida muutokset joidenkin sellaisten erittelyjen osalta, joita tiedonantajien joukko ei ole ilmoittanut, koska niitä ei pidetä ”vähimmäisvaatimuksina”, joita ovat asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) liitteessä I olevan 3 osan taulukon 3 mukaiset tiedot ja asetuksen (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) liitteessä I olevan 3 osan taulukoiden 3a ja 3b mukaiset tiedot.

Arvopaperi- tai eräkohtaisesti ilmoitettavat tilastotiedot

20.

Arvopaperikohtaisesti kerättyjä arvopapereita koskevien, 3 artiklan 6 kohdassa, 6 artiklan 4 kohdassa ja 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen arvostusmuutosten johtamiseen on käytettävissä seuraavat kaksi vaihtoehtoa:

Vaihtoehto 1: Tiedonantajat raportoivat kansallisille keskuspankeille arvopaperikohtaisia tilastotietoja, joiden perusteella kansalliset keskuspankit voivat johtaa hinta- ja valuuttakurssimuutoksista johtuvat arvostusmuutostiedot:

—	Sijoitusrahastot raportoivat asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) liitteessä I olevan 3 osan taulukossa 2 olevissa 1, 2 ja 4 kohdassa vaaditut tilastotiedot arvopaperikohtaisesti.

—	Vakuutuslaitokset raportoivat asetuksen (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) liitteessä I olevan 3 osan taulukoissa 2.1 ja 2.2 olevissa 1, 2 ja 4 kohdassa vaaditut tilastotiedot arvopaperikohtaisesti.

—	Eläkerahastot raportoivat asetuksen (EU) 2018/231 (EKP/2018/2) liitteessä I olevan 3 osan taulukoissa 2.1 ja 2.2 olevissa 1, 2 ja 4 kohdassa vaaditut tilastotiedot arvopaperikohtaisesti.

Näiden tietojen perusteella kansallinen keskuspankki saa tarkkoja tietoja EKP:lle ilmoitettavista ”hinta- ja valuuttakurssimuutoksista johtuvista arvostusmuutoksista”. Ohjeita näiden suuntaviivojen 3 artiklan 7 kohdassa, 6 artiklan 4 kohdassa ja 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen arvioiden johtamiseen on saatavilla EKP:n verkkosivustolla julkaistusta sijoitusrahastojen tilastokäsikirjasta (”Manual on investment funds statistics”).

Vaihtoehto 2: Tiedonantajat raportoivat taloustoimet (eli sellaisten arvopaperimyyntien ja -ostojen kumulatiiviset arvot, jotka on toteutettu viiteajanjaksona) kansalliselle keskuspankille arvopaperikohtaisesti seuraavalla tavalla:

—	sijoitusrahastot raportoivat tiedot asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) liitteessä I olevan 3 osan taulukossa 2 olevien 1 ja 3 kohtien mukaisesti;

—	vakuutuslaitokset raportoivat tiedot asetuksen (EU) N:o 1374/2014 (EKP/2014/50) liitteessä I olevan 3 osan taulukoissa 2.1 ja 2.2 olevien 1 ja 3 kohtien mukaisesti;

—	eläkerahastot raportoivat tiedot asetuksen (EU) 2018/231 (EKP/2018/2) liitteessä I olevan 3 osan taulukoissa 2.1 ja 2.2 olevien 1 ja 3 kohtien mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit määrittävät arvostusmuutokset laskemalla jakson lopun kantatietojen erotuksen ja poistamalla siitä taloustoimet sekä tarvittaessa tässä liitteessä olevan 2 osan 1 jaksossa tarkoitetut luokituksen muutokset. Kansalliset keskuspankit toimittavat arvostusmuutoksia koskevat tiedot EKP:lle näiden suuntaviivojen mukaisesti.

21.

Kansalliset keskuspankit voivat noudattaa samanlaista lähestymistapaa kerätessään muita saamiseriä kuin arvopapereita koskevia saamis- ja velkaeräkohtaisia tilastotietoja.

Kootusti ilmoitettavat tilastotiedot

22.

Aggregoituina tietoina kerättävien saamisia ja velkoja koskevien tilastotietojen osalta on käytettävissä kolme vaihtoehtoa hinta- ja valuuttakurssimuutoksista johtuvien arvostusmuutostietojen johtamiseksi:

Vaihtoehto 1: Tiedonantajat raportoivat arvostusmuutokset aggregoituina tietoina. (4)

Tämän menetelmän valitsevat kansalliset keskuspankit laskevat tiedonantajien ilmoittamat arvostusmuutostiedot yhteen ja toimittavat nämä tiedot EKP:lle.

Vaihtoehto 2: Tiedonantajat raportoivat taloustoimet aggregoituina tietoina. Tiedonantajat laskevat yhteen viiteajanjakson taloustoimet ja lähettävät ostojen ja myyntien arvot kansalliselle keskuspankille.

Taloustoimia koskevat tilastotiedot vastaanottavat kansalliset keskuspankit määrittävät arvostusmuutokset laskemalla jakson lopun kantatietojen erotuksen ja poistamalla siitä taloustoimet sekä tarvittaessa tässä liitteessä olevan 2 osan 1 jaksossa tarkoitetut luokituksen muutokset. Kansalliset keskuspankit toimittavat arvostusmuutoksia koskevat tiedot EKP:lle näiden suuntaviivojen mukaisesti.

Vaihtoehto 3: Kansalliset keskuspankit laskevat tiedonantajien toimittamien tietojen perusteella likiarvot.

3 OSA

Erityissäännöt ja mukautukset

23.

Liikkeeseen lasketuille ja hallussa oleville talletuksille, lainoille ja velkapapereille kertyvä korko kirjataan koron kertyessä ”taloustoimiin” siihen saakka, kunnes se maksetaan. Ohjeet siitä, mihin instrumenttiin kertynyt korko kirjataan tilastotiedoissa, jotka kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle, poikkeavat toisistaan sijoitusrahastoja, vakuutuslaitoksia, eläkerahastoja ja erityisyhteisöjä koskevien tilastojen osalta.

24.

Sijoitusrahastotilastojen tapauksessa talletuksille/lainoille kertynyt korko kirjataan ”muihin saamisiin” tai ”muihin velkoihin” tapauksen mukaan. Hallussa oleville velkapapereille kertyvä korko kirjataan asianomaiseen instrumenttiin. Liikkeeseen laskettuja velkapapereita ei kirjata erikseen, vaan ne sisällytetään ”muihin velkoihin”.

25.

Vakuutuslaitostilastojen osalta kertynyt korko kirjataan kaikissa tapauksissa asianomaiseen instrumenttiin.

26.

Eläkerahastotilastojen osalta kertynyt korko kirjataan kaikissa tapauksissa asianomaiseen instrumenttiin parhaan arvion periaatteen mukaisesti.

27.

Erityisyhteisötilastojen tapauksessa kertynyt korko kirjataan kaikissa tapauksissa ”muihin saamisiin” tai ”muihin velkoihin” tapauksen mukaan.

SANASTO

Arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät (Security and derivative dealers, SDDs) ovat muiksi rahoituksen välittäjiksi luokiteltavia rahoituslaitoksia, joilla on lupa tarjota sijoituspalveluita kolmansille osapuolille ja jotka tekevät liiketoimintanaan omaan lukuunsa sijoituksia rahoitusinstrumentteihin ja harjoittavat pääasiassa seuraavia rahoituksen välitystoimintoja:

a) ne käyvät arvopapereiden ja johdannaisten välittäjinä omaan lukuunsa ja/tai omalla vastuullaan kauppaa uusilla tai liikkeeseen lasketuilla rahoitusinstrumenteilla ostamalla ja myymällä tällaisia rahoitusinstrumentteja ainoana tarkoituksenaan saada itselleen osto- ja myyntihinnan välinen erotus. Ne harjoittavat myös markkinatakaustoimintoja;

b) ne antavat merkintäsitoumuksia rahoitusinstrumenttien liikkeeseenlaskuun ja/tai järjestävät liikkeeseenlaskun merkintätakauksen perusteella;

c) ne auttavat yrityksiä uusien rahoitusinstrumenttien liikkeeseenlaskussa järjestämällä uusien rahoitusinstrumenttien liikkeeseenlaskuja, jolloin ne antavat uusien rahoitusinstrumenttien liikkeeseenlaskijoille joko täyden merkintätakauksen tai standby-merkintätakauksen.

Avoimet sijoitusrahastot (Open-end investment funds) ovat sijoitusrahastoja, joiden osuudet on haltijan vaatimuksesta ostettava takaisin tai lunastettava suoraan tai välillisesti näiden sijoitusrahastojen varoilla.

Erikoistuneet rahoituslaitokset (Specialised financial corporations) ovat asetuksen (EU) N:o 549/2013 liitteessä A olevassa 2.93 kohdassa määriteltyjä erikoistuneita rahoituslaitoksia.

Hedgerahastot (Hedge funds) eli vipurahastot määritellään näissä suuntaviivoissa yhteissijoitusyrityksiksi, jotka soveltavat suhteellisen vapaita sijoitusstrategioita positiivisen absoluuttisen tuoton saavuttamiseksi ja joissa rahastonhoitajien palkkio määräytyy järjestelypalkkioiden lisäksi rahaston kehityksen mukaisesti; määritelmään ei vaikuta oikeudellinen rakenne, joka tällaisella yhteissijoitusyrityksellä on kansallisten lakien mukaisesti. Hedgerahastoihin sovelletaan vain harvoja rajoituksia sijoituskohteiksi hyväksyttävien rahoitusinstrumenttien suhteen, ja näin ollen ne voivat joustavasti käyttää monia erilaisia rahoitusmenetelmiä, esim. luottovipua tai lyhyeksimyyntiä tai mitä tahansa muita menetelmiä. Tämä määritelmä kattaa myös hedgerahastot, jotka sijoittavat ainoastaan tai osittain muihin hedgerahastoihin, edellyttäen että ne ovat muutoin tämän määritelmän mukaisia. Näitä hedgerahastojen määrittelykriteerejä on arvioitava tarjousesitteiden, rahaston sääntöjen, perustamisasiakirjojen, yhtiöjärjestysten tai vastaavien sääntöjen, merkintäasiakirjojen tai sijoitussopimusten, markkinointiasiakirjojen tai muiden vastaavien asiakirjojen perusteella.

Henkivakuutusyhtiöt (Life insurance corporations) ovat vakuutuslaitoksia, joilla on lupa harjoittaa henkivakuutuksen ensivakuutustoimintaa mutta jotka eivät saa harjoittaa muuta ensivakuutustoimintaa. Henkivakuutusyhtiöillä voi myös olla lupa harjoittaa jälleenvakuutustoimintaa (henkijälleenvakuutus- ja/tai muuta jälleenvakuutustoimintaa kansallisen lainsäädännön mukaan).

Hyväksytty jälleenvakuuttaminen (Accepted reinsurance) osoittaa pääoman määrän, joka vakuutuslaitoksella on tulevista henkijälleenvakuutusvelvoitteista.

Joukkolainarahastot (Bond funds) ovat ensisijaisesti velkapapereihin sijoittavia sijoitusrahastoja. Kriteerit, joiden nojalla sijoitusrahastoja luokitellaan joukkolainarahastoiksi, perustuvat tarjousesitteisiin, rahaston sääntöihin, perustamisasiakirjoihin, yhtiöjärjestyksiin tai vastaaviin sääntöihin, merkintäasiakirjoihin tai sijoitussopimuksiin, markkinointiasiakirjoihin tai muihin vastaavanlaisiin asiakirjoihin.

Jälleenvakuutusyhtiöt (Reinsurance corporations) ovat vakuutuslaitoksia, joilla on lupa harjoittaa jälleenvakuutustoimintaa mutta jotka eivät saa harjoittaa ensivakuutustoimintaa. Jälleenvakuutustoiminta voi olla henkijälleenvakuutustoimintaa, muuta jälleenvakuutustoimintaa tai molempia.

Kiinteistörahastot (Real estate funds) ovat ensisijaisesti kiinteistöihin sijoittavia sijoitusrahastoja. Kriteerit, joiden nojalla sijoitusrahastoja luokitellaan kiinteistörahastoiksi, perustuvat tarjousesitteisiin, rahaston sääntöihin, perustamisasiakirjoihin, yhtiöjärjestyksiin tai vastaaviin sääntöihin, merkintäasiakirjoihin tai sijoitussopimuksiin, markkinointiasiakirjoihin tai muihin vastaavanlaisiin asiakirjoihin.

Lainanantajina toimivat rahoituslaitokset (Financial corporations engaged in lending, FCLs) luokitellaan muihin rahoituksen välittäjiin, ja ne ovat rahoituslaitoksia, jotka ovat erikoistuneet ensisijaisesti kotitalouksien ja yritysten rahoittamiseen. Tähän ryhmään luetaan rahoitusleasingiin, factoringrahoitukseen, kiinnitysluottoihin ja kulutusluottoihin erikoistuneet yritykset. Tällaiset rahoituslaitokset voivat oikeudellisesti toimia asuntolainarahastona (building society), kunnallisena luottolaitoksena jne.

Muut rahastot (Other funds) ovat muita sijoitusrahastoja kuin joukkolainarahastoja, osakerahastoja, yhdistelmärahastoja, kiinteistörahastoja ja hedgerahastoja.

Osakerahastot (Equity funds) ovat pääosin osakkeisiin sijoittavia sijoitusrahastoja. Kriteerit, joiden nojalla sijoitusrahastoja luokitellaan osakerahastoiksi, perustuvat tarjousesitteisiin, rahaston sääntöihin, perustamisasiakirjoihin, yhtiöjärjestyksiin tai vastaaviin sääntöihin, merkintäasiakirjoihin tai sijoitussopimuksiin, markkinointiasiakirjoihin tai muihin vastaavanlaisiin asiakirjoihin.

Perinteinen arvopaperistaminen (Traditional securitisations) tarkoittaa arvopaperistamista, jossa saamisiin tai sammioituihin saamisiin liittyvä luottoriski siirretään joko siirtämällä arvopaperistettavien saamisten omistus tai niistä saatava korko tai ns. sub-participation-järjestelyn avulla.

Pääomasijoitusrahastot (Private equity funds, PEFs) ovat vivuttamattomia sijoitusrahastoja, jotka sijoittavat pääasiallisesti oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin ja instrumentteihin, jotka ovat taloudellisessa mielessä listaamattomien yritysten liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten instrumenttien kaltaisia. Pääomasijoitusrahastojen alaluokka ovat riskipääomarahastot, jotka sijoittavat toimintaansa aloitteleviin yrityksiin. Pääomasijoitusrahastot (riskipääomarahastot mukaan luettuina) on tavallisesti perustettu suljetuiksi rahastoiksi tai kommandiittiyhtiöiksi, joita hoitaa pääomasijoitusyhtiö tai erityisyhteisöjen tapauksessa riskirahoitusyhtiö. Pääomasijoitusrahastot (riskipääomarahastot mukaan luettuina) luokitellaan sijoitusrahastoiksi asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) 1 artiklan mukaisesti, mutta pääomasijoitusyhtiöt ja riskipääomayhtiöt luokitellaan rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustaviksi laitoksiksi (EKT 2010:n luokka S.126), jos ne yksinomaan hoitavat pääomasijoitusrahastojen ja riskipääomarahastojen varoja, ja muiksi rahoituksen välittäjiksi (EKT 2010:n luokka S.125), jos ne tekevät pääomasijoituksia omaan lukuunsa.

Pörssilistatut rahastot (Exchange traded funds, ETF-rahastot) ovat ETF:stä ja muista UCITS-rahastoihin liittyvistä asioista annettujen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ohjeiden (ESMA/2012/832) 3 kohdan 4 alakohdassa määriteltyjä UCITS ETF -rahastoja. ESMA määrittelee siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavan pörssilistatun rahaston (UCITS ETF) yhteissijoitusyritykseksi (UCITS), jonka osuuksista tai osakelajeista vähintään yksi on jatkuvan kaupankäynnin kohteena vähintään yksillä säännellyillä markkinoilla tai vähintään yhdessä monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä siten, että vähintään yksi markkinatakaaja varmistaa, että sen osuuksien tai osakkeiden pörssiarvo ei poikkea merkittävästi nettoarvosta ja soveltuvin osin ohjeellisesta nettoarvosta. Näissä suuntaviivoissa määritelmään olisi sisällytettävä muut kuin yhteissijoitusyritykset, jotka täyttävät ESMAn määritelmän pörssilistatuista rahastoista.

Rahastojen rahastot (Funds of funds) ovat ensisijaisesti sijoitusrahastojen osuuksiin sijoittavia sijoitusrahastoja. Kriteerit, joiden nojalla sijoitusrahastoja luokitellaan rahastojen rahastoiksi, perustuvat tarjousesitteisiin, rahaston sääntöihin, perustamisasiakirjoihin, yhtiöjärjestyksiin tai vastaaviin sääntöihin, merkintäasiakirjoihin tai sijoitussopimuksiin, markkinointiasiakirjoihin tai muihin vastaavanlaisiin asiakirjoihin.

Rahoitusleasingsopimukset (Financial leases) ovat sopimuksia, joissa kestokulutushyödykkeen laillinen omistaja (jäljempänä ’vuokralleantaja’) vuokraa kyseisen hyödykkeen kolmannelle osapuolelle (jäljempänä ’vuokralleottaja’) hyödykkeen koko taloudellisen eliniän ajaksi tai suurimmaksi osaksi sen taloudellista elinikää ja saa vastikkeeksi maksuerät, jotka kattavat hyödykkeestä aiheutuneet kulut sekä koron. Vuokralleottaja saa kaiken hyödyn hyödykkeen käytöstä ja vastaa omistajuuteen liittyvistä kustannuksista ja riskeistä.

Siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset eli yhteissijoitusyritykset (Undertakings for Collective Investments in Transferable Securities, UCITS) ovat sijoitusrahastoja, jotka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY (5) mukaisesti.

Sivukonttorit (Branches) eivät ole erillisiä yhtiöitä (ts. niillä ei ole itsenäistä oikeudellista asemaa) vaan emoyhtiö omistaa ne kokonaan.

Suljetut sijoitusrahastot (Closed-end investment funds) ovat sijoitusrahastoja, joiden liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä on kiinteä ja joiden osakkeenomistajien on ostettava tai myytävä olemassa olevia osakkeita liittyessään rahastoon tai erotessaan siitä.

Synteettinen arvopaperistaminen (Synthetic securitisations) tarkoittaa arvopaperistamista, jossa saamisiin tai sammioituihin saamisiin liittyvä luottoriski siirretään käyttämällä luottojohdannaisia, vakuuksia tai jotakin muuta vastaavaa mekanismia.

Tytäryhtiöt (Subsidiaries) ovat erillisiä yhtiöitä, joissa toisella yhteisöllä on osake-enemmistö tai täysi omistus.

Täsmäytyserät (Reconciliation reserves) edustavat komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2450 (6) liitteen II määritelmän mukaisia varauksia (esim. kertyneet voittovarat). Ne johtuvat pääasiassa kirjanpidollisen arvostuksen ja direktiivin 2009/138/EY mukaisen arvostuksen välisistä eroista.

Vahinkovakuutusyhtiöt (Non-life insurance corporations) ovat vakuutuslaitoksia, joilla on lupa harjoittaa muuta ensivakuutustoimintaa kuin henkivakuutuksen ensivakuutusta. Vahinkovakuutusyhtiöillä voi myös olla lupa harjoittaa jälleenvakuutustoimintaa (henkijälleenvakuutus- ja/tai muuta jälleenvakuutustoimintaa kansallisen lainsäädännön mukaan).

Vakuutussidonnainen arvopaperistaminen (Insurance-linked securitisations) tarkoittaa arvopaperistamista, jossa vakuutussopimuksia siirretään joko siirtämällä juridinen omistajuus tai niistä saatava korko erityisyhteisölle tai siirtämällä vakuutusriskit vakuutus- tai jälleenvakuutusyritykseltä erityisyhteisölle, joka rahoittaa riskinsä kokonaan laskemalla liikkeeseen rahoitusinstrumentteja, ja näihin rahoitusinstrumentteihin sijoittavien takaisinmaksuoikeudet ovat eritysyhteisön jälleenvakuutusvelvoitteisiin nähden toissijaisia.

Valtionhallinto (Central government) tarkoitetaan asetuksen (EU) N:o 549/2013 liitteessä A olevassa 2.114 kohdassa määriteltyä valtionhallintoa (alasektori S.1311).

Yhdistelmärahastot (Mixed funds) ovat sekä osakkeisiin ja osuuksiin että joukkolainoihin sijoittavia sijoitusrahastoja, joilla ei ole jompaakumpaa instrumenttia suosivaa vallitsevaa toimintaperiaatetta. Kriteerit, joiden nojalla sijoitusrahastoja luokitellaan yhdistelmärahastoiksi, perustuvat tarjousesitteisiin, rahaston sääntöihin, perustamisasiakirjoihin, yhtiöjärjestyksiin tai vastaaviin sääntöihin, merkintäasiakirjoihin tai sijoitussopimuksiin, markkinointiasiakirjoihin tai muihin vastaavanlaisiin asiakirjoihin.

Yhdistelmävakuutusyhtiöt (Composite insurance corporations) ovat vakuutuslaitoksia, joilla on lupa harjoittaa sekä henkivakuutuksen ensivakuutustoimintaa että muuta ensivakuutustoimintaa kuin henkivakuutuksen ensivakuutusta. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY (7) soveltamisalaan kuuluvien vakuutuslaitosten osalta yhdistelmävakuutusyhtiöiksi katsotaan direktiivin 2009/138/EY 73 artiklan 2 ja 5 kohdan mukaiset vakuutuslaitokset. Yhdistelmävakuutusyhtiöillä voi myös olla lupa harjoittaa jälleenvakuutustoimintaa (henkijälleenvakuutus- ja/tai muuta jälleenvakuutustoimintaa kansallisen lainsäädännön mukaan).

(2) Luokka ”hinta- ja valuuttakurssimuutoksista johtuvat arvostusmuutokset” sisältää myös lainojen luottotappiot/arvonalennukset.

(3) Ks. EKP:n lehdistötiedote, 8.7.1998 ”Setting-up of common market standards”, saatavilla EKP:n verkkosivuilla osoitteessa www.ecb.europa.eu.

(4) Sijoitusrahastotilastojen tapauksessa ja asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) liitteen III mukaisesti kansalliset keskuspankit keräävät sijoitusrahastoilta joko tiedot hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvista arvostusmuutoksista tai vaihtoehtoisesti, jos arvostusmuutokset kattavat ainoastaan hintamuutokset, ne keräävät valuuttakurssien muutoksista johtuvien arvostusmuutosten määrittelemiseksi tarvittavat tiedot, joihin sisältyvät vähintään valuuttaerittelyt Iso-Britannian puntiin, Yhdysvaltain dollareihin, Japanin jeneihin ja Sveitsin frangeihin.

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32).

(6) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2450, annettu 2 päivänä joulukuuta 2015, tietojen toimittamisessa valvontaviranomaisille käytettäviä taulukoita koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista (EUVL L 347, 31.12.2015, s. 1).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1).