11.6.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 208/1

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2021/830,

annettu 26 päivänä maaliskuuta 2021,

rahalaitosten tase-eriä koskevista tilastoista ja korkotilastoista (EKP/2021/11)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5.1, 12.1 ja 14.3 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan keskuspankki (EKP) edellyttää perussopimuksiin perustuvien tehtäviensä täyttämistä varten rahalaitossektorin tasetta koskevien tilastotietojen raportointia niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden rahayksikkö on euro (jäljempänä euroalueen jäsenvaltiot). Nämä tiedot antavat EKP:lle kattavat tilastotiedot rahatalouden kehityksestä euroalueen jäsenvaltioissa, joita tarkastellaan yhtenä talousalueena. Riittävän yksityiskohtaisia tilastotietoja tarvitaan myös, jotta voidaan taata euroalueen raha-aggregaattien ja niiden vastaerien jatkuva analyyttinen käyttökelpoisuus makrovakauden analyysin ja rakenneanalyysin suorittamiseksi unionin tasolla.

(2)

Tilastotietojen keräämistä kansallisilta keskuspankeilta on yhdenmukaistettava euroalueella. Sen vuoksi on tarpeen laatia tällaisten tietojen keräämistä ja käsittelyä koskevat yhteiset säännöt. On tärkeää varmistaa, ettei näistä säännöistä aiheudu kohtuutonta tietojen antamisesta aiheutuvaa rasitetta kansallisille keskuspankeille. Tämän vuoksi kansallisten keskuspankkien olisi raportoitava nämä tilastotiedot EKP:lle käyttämällä Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2] (1), Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) (2) ja Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1074/2013 (EKP/2013/39) (3) mukaisesti kerättyjä tilastotietoja. EKP voi käyttää näiden suuntaviivojen nojalla raportoituja tilastotietoja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (4) mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 2533/98 (EKP/2013/43) tietyt määritelmät ovat merkityksellisiä myös näiden suuntaviivojen mukaisen raportoinnin kannalta, ja niitä olisi siten sovellettava.

(4)

Rahalaitoksilta, jotka kuuluvat varsinaiseen tiedonantajien joukkoon, edellytetään, että ne raportoivat taseisiinsa liittyvät tilastotiedot kotimaansa kansalliselle keskuspankille asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) mukaisesti. Näin ollen on tarpeen määritellä ne muodot ja menettelytavat, joita kansalliset keskuspankit noudattavat ilmoittaessaan Euroopan keskuspankille varsinaiselta tiedonantajien joukolta ja kansallisten keskuspankkien omista taseista saatuja tilastotietoja. Lisäksi EKP johtaa tilastojen raportointia varten omasta taseestaan tilastotietoja, jotka vastaavat kansallisten keskuspankkien taseistaan johtamia tilastotietoja.

(5)

Sen mahdollistamiseksi, että rahatalouden kehitystä voidaan analysoida rahalaitosten tyypin mukaan, EKP kokoaa tilastot rahamarkkinarahastojen ja talletuksia vastaanottavien yhteisöjen (muut kuin keskuspankit) yhteenlaskettuun taseeseen. Näiden euroaluetta ja euroalueen yksittäisiä jäsenvaltioita koskevien tilastotietojen johtamiseksi on välttämätöntä, että EKP kerää rahamarkkinarahastojen saamisia ja velkoja koskevat tilastotiedot kansallisilta keskuspankeilta.

(6)

Tavoitteena on varmistaa, että EKP:lle raportoitavat rahalaitossektoria koskevat tilastotiedot edustavat euroalueen kunkin jäsenvaltion tiedonantajien joukkoa kokonaisuudessaan, ja sen vuoksi on vahvistettava estimointimenettelyä koskevat yhteiset säännöt pienille rahalaitoksille, jotka on vapautettu tietyistä tiedonantovaatimuksista asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) 9 artiklan mukaisesti ja asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) 4 artiklan mukaisesti. Samasta syystä on vahvistettava estimointimenettelyä koskevat yhteiset säännöt rahalaitoksille, jotka kansalliset keskuspankit ovat valinneet otantaa varten asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) 2 artiklan mukaisesti.

(7)

Voidakseen eritellä paremmin rahalaitosten yrityksille myöntämien lainojen kehitystä euroalueella ja yksittäisissä euroalueen jäsenvaltioissa kansallisten keskuspankkien tulisi ilmoittaa EKP:lle tarvittaessa tiedot rahalaitosten yrityksille myöntämistä lainoista toimialan mukaan eriteltyinä.

(8)

Euroalueen ja euroalueen yksittäisten jäsenvaltioiden luottojen määrän kehitystä koskevan analyysin täydentämiseksi kansallisten keskuspankkien tulisi toimittaa EKP:lle tiedot rahalaitosten nostamattomista luottolimiiteistä institutionaalisen sektorin mukaan eriteltyinä. Maiden välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi kansallisten keskuspankkien tulisi ilmoittaa nostamattomista luottolimiiteistä tilastotiedot, jotka ovat johdonmukaisia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 575/2013 (5) ja Euroopan keskuspankin asetuksessa (EU) 2016/867 (EKP/2016/13) (6) vahvistettujen määritelmien kanssa.

(9)

EKP:n on tarkkailtava rahapolitiikan välittymistä rahalaitosten kotitalouksien ja yritysten talletuksiin ja lainoihin soveltamien korkojen kehityksen kautta. Tästä syystä on tarpeen määrittää muodot ja menettelyt, joita kansalliset keskuspankit noudattavat ilmoittaessaan tällaisia tietoja EKP:lle asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) mukaisesti.

(10)

Eurojärjestelmä hyödyntää asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) mukaisesti kerättyjä yksittäisten rahalaitosten tase-eriä koskevia tilastoja ja asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) mukaisesti kerättyjä korkotilastoja myös rahapolitiikan, rahoitusvakauden ja makrovakauspolitiikan tarkoituksiin sekä tehtävissä, jotka liittyvät euroalueen jäsenvaltioiden luottolaitosten vakavaraisuuden valvontaan. Kansallisilta keskuspankeilta tulisi siten edellyttää, että ne ilmoittavat EKP:lle tarvittavat yksittäisiä rahalaitosten tase-eriä ja yksittäisiä rahalaitoskorkoja koskevat tilastot.

(11)

EKP:n neuvosto hyväksyi 5 päivänä kesäkuuta 2020 yksittäisiä tase-erätietoja EKP:lle toimittavan luottolaitospaneelin laajentamisen (7), ja näiden tietojen säännönmukainen toimittaminen alkaa vuoden 2021 helmikuuta koskevista tase-erätiedoista. Tästä raportoinnin laajentamisesta kansallisille keskuspankeille aiheutuvan taakan kasvun lieventämiseksi on asianmukaista, että tällaisten luottolaitosten yksittäisten tase-erätietojen toimittamiseen liittyviä vaatimuksia rajoitetaan verrattuna niihin vaatimuksiin, joita noudattaen paneeliin ennen sen laajentamista kuuluneet luottolaitokset (ydinlaitokset) toimittavat yksittäisiä tase-erätietoja.

(12)

Rahatalouden ja luotonannon kehitystä koskevan oikea-aikaisen analyysin täydentämiseksi on asianmukaista, että EKP vastaanottaa yksittäisiä tase-eriä ja rahalaitoskorkoja koskevia tietoja samaan aikaan kansallisten aggregaattien kanssa sellaisten ydinlaitosten osalta, joiden pääasiallinen liiketoiminta kattaa merkittävän osuuden asiaankuuluvista aggregoiduista indikaattoreista. Jotta vältettäisiin katkokset yksittäisiä tase-eriä ja rahalaitoskorkoja koskevien tietojen aikasarjoissa ja varmistettaisiin ydinlaitosten kansallisten aggregaattien jatkuva kattavuus, on asianmukaista, että sulautumisen, yritysoston tai muun yritysjärjestelyn, jossa on osallisena yksi tai useampi ydinlaitos, seurauksena syntyvä uusi luottolaitos olisi itse ydinlaitos. Kun jäsenvaltio ottaa euron käyttöön, sen on tarpeen määrittää, mitkä maassa olevista luottolaitoksista ovat ydinlaitoksia kyseisen jäsenvaltion rahatalouden ja luotonannon kehityksen oikea-aikaista anlysointia varten, ottaen myös huomioon asianomaisen kansalliselle keskuspankille raportoinnista aiheutuvan rasitteen.

(13)

Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä EKPJ:n perussääntö) 12.1 artiklan mukaisesti EKP:n neuvoston päätöksellä voidaan siirtää EKP:n johtokunnalle toimivaltaa tietyissä kysymyksissä. Euroopan unionin tuomioistuimen kehittämien ja vahvistamien, toimivaltuuksien siirtoa koskevien yleisten periaatteiden mukaan päätöksentekovallan siirtämisen pitäisi olla vähäistä, oikeasuhteista ja määritettyihin edellytyksiin perustuvaa. Vastaavasti on asianmukaista säätää, että jos EKP:n neuvosto tai johtokunta myöntää tai peruuttaa kansallisille keskuspankeille annetun luvan soveltaa tiettyä kynnysarvoa sellaisten euroalueen luottolaitosten taseisiin, joiden tietoja ilmoitetaan EKP:lle yksittäin, niiden on harkittava, johtaisiko tällainen soveltaminen kohtuuttomaan tietojen antamisesta aiheutuvaan rasitteeseen kyseisille kansallisille keskuspankeille.

(14)

EKP ylläpitää yhteisötietorekisteriä (Register of Institutions and Affiliates Database, jäljempänä RIAD-rekisteri), johon tallennetaan tilastoinnin kannalta merkittävien institutionaalisten yksiköiden perustiedot. Rahalaitosten viitetiedot ja tiedot euroalueen luottolaitoksista, joiden osalta kansalliset keskuspankit ilmoittavat yksittäisiä tase-eriä ja rahalaitoskorkoja koskevat tiedot, tallennetaan RIAD-rekisteriin Euroopan keskuspankin suuntaviivojen (EU) 2018/876 (EKP/2018/16) (8) mukaisesti. Tästä syystä on asianmukaista täsmentää tietoja, joita kansallisten keskuspankkien edellytetään syöttävän ja päivittävän RIAD-rekisteriin sellaisten euroalueen luottolaitosten osalta, joista ilmoitetaan yksittäisiä tase-eriä ja rahalaitoskorkoja koskevia tietoja.

(15)

Tietojen antamisesta aiheutuvan kokonaisrasitteen vähentämiseksi asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) nojalla kerättyjä tilastotietoja käytetään EKP:n vähimmäisvarantojärjestelmän alaisten luottolaitosten varantopohjan säännölliseen laskemiseen Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) (9) mukaisesti. Jotta EKP voi toimittaa tilastotiedot kokonaisvarantopohjan jakautumisesta eri velkatyyppien kesken, on tarpeen, että kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle luottolaitosten varantopohjaa koskevat tilastotiedot euroalueen yksittäisten jäsenvaltioiden osalta. EKP:n on myös tarpeen kerätä makrotason suhdelukua koskevia tilastotietoja asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) 5 artiklassa tarkoitetun vakiovähennyksen asianmukaisuuden valvomiseksi.

(16)

Euroalueen raha-aggregaatit ja niiden vastaerät on johdettu pääasiallisesti asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) nojalla kerätyistä rahalaitosten tasetiedoista. Euroalueen raha-aggregaatit eivät kuitenkaan sisällä ainoastaan rahalaitosten monetaarisia velkoja vaan myös keskushallinnon ja postisiirtolaitosten, jotka eivät kuulu valtiohallinnon sektoriin, monetaarisia velkoja. Tästä syystä on tarpeen, että postisiirtolaitoksia, jotka vastaanottavat talletuksia euroalueen muilta kuin rahoituslaitoksilta asetuksen (EU) N:o 1074/2013 (EKP/2013/39) mukaisesti, koskevat tiedot ilmoitetaan EKP:lle. Samasta syystä on tarpeen, että valtionhallinnon monetaarisia velkoja koskevat tiedot ja valtionhallinnon hallussa olevat käteinen raha ja euroalueen rahalaitosten liikkeeseen laskemat arvopaperit ilmoitetaan EKP:lle. Vastaavasti olisi määritettävä ne muodot ja menettelytavat, joita noudatetaan ilmoitettaessa näitä tietoja EKP:lle.

(17)

Euroalueen pankkisektorin rakenteen ja kehityksen analysoinnin edistämiseksi kansallisten keskuspankkien olisi ilmoitettava luottolaitosten rakenteelliset rahoitusindikaattorit näissä suuntaviivoissa määriteltyjen lomakkeiden mukaisesti. Tietojen antamisesta aiheutuvan rasitteen vähentämiseksi kansallisilla keskuspankeilla tulisi EKP:n kanssa erikseen sovittaessa olla mahdollisuus saattaa tiedot saataville vaihtoehtoisissa tietolähteissä, joita EKP voi käyttää tarvittavien indikaattorien johtamiseksi.

(18)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/203 (10) on muutettu muun muassa asetuksessa (EU) N:o 575/2013 olevaa luottolaitosten määritelmää sisällyttämällä siihen järjestelmän kannalta merkittävät sijoituspalveluyritykset, jotka eivät ole rahalaitoksia siltä osin kuin kyseiset yritykset eivät harjoita talletuksia vastaanottavien yhteisöjen tilastolliseen luokitukseen liittyvien yhteisten standardien, määritelmien ja luokitusten kanssa yhdenmukaisia toimintoja. Samoin asetuksessa (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) rahalaitossektoriin luokitellut luottolaitokset erotetaan muista luottolaitoksista kuin rahalaitoksista varsinaisen tiedonantajien joukon laajuutta määritettäessä. Jotta EKP kykenisi valvomaan tehokkaasti luottolaitosten toimintaa, on välttämätöntä, että kansallisten keskuspankkien muilta luottolaitoksilta kuin rahalaitoksilta asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) mukaisesti keräämät tiedot toimitetaan EKP:lle.

(19)

Jotta voidaan varmistaa EKP:n keräämien tilastotietojen tarkkuus ja laatu, on tarpeen säätää kansallisten keskuspankkien ilmoittamien tilastotietojen valvonnasta, tarkastamisesta ja tarvittaessa korjauksista. Samoista syistä kansallisten keskuspankkien olisi toimitettava EKP:lle selvityksiä korjauksista, joilla merkittävästi parannetaan ilmoitettuja tilastotietoja, tai EKP:n pyytäessä niitä.

(20)

EKJP:n perussäännön 5 artiklassa sekä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohta edellyttää, että jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö ei ole euro (jäljempänä euroalueeseen kuulumattomat jäsenvaltiot) ja jotka suunnittelevat euron käyttöönottoa, on laadittava ja otettava käyttöön toimenpiteet EKP:n tietojenantovaatimusten edellyttämän tilastotietojen keruun järjestämiseksi valmisteltaessa euron käyttöönottoa. Vastaavasti näiden suuntaviivojen soveltaminen voidaan tarvittaessa ulottaa euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden keskuspankkeihin määritellyn viitejakson ajaksi. Lisäksi sen mahdollistamiseksi, että EKP voi saada kattavan yleiskuvan kerätyistä tilastotiedoista ja tehdä asiaankuuluvan analyysin, euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden, jotka ottavat euron käyttöön, kansallisilta keskuspankeilta tulisi edellyttää, että ne toimittavat EKP:lle tilastotiedot, jotka kattavat tietyn ajanjakson ennen euron käyttöönottoa ja unioniin liittymistä.

(21)

Jotta EKP voisi hoitaa tehtäviään, on tarpeen, että kansalliset keskuspankit ilmoittavat vaaditut tilastotiedot määrättyihin päivämääriin mennessä. Tätä tarkoitusta varten ja asioiden selkeyttämiseksi kansallisten keskuspankkien kannalta on tarkoituksenmukaista, että kansalliset keskuspankit antavat tiedot myös tämän raportointiaikataulun mukaisesti, jonka EKP toimittaa kansallisille keskuspankeille.

(22)

On tarpeen vahvistaa yhteiset säännöt, joita noudattaen kansalliset keskuspankit julkaisevat näiden suuntaviivojen mukaisesti raportoitavia rahalaitosten taseita koskevia tilastotietoja, jotta voitaisiin varmistaa, että näihin tilastotietoihin liittyvien tärkeimpien markkinaherkkien aggregaattien julkistaminen tapahtuisi asianmukaisesti.

(23)

On asianmukaista vahvistaa yhteinen menetelmä, jonka mukaisesti kaikki kansalliset keskuspankit ilmoitettavat tilastotietoja EKP:lle. Vastaavasti EKPJ:n olisi hyväksyttävä ja määriteltävä yhdenmukaistettu sähköisen siirron muoto.

(24)

On tarpeen luoda tehokas menettely, jonka mukaisesti näiden suuntaviivojen liitteisiin voidaan tehdä teknisiä muutoksia edellyttäen, että niillä ei muuteta näiden suuntaviivojen perustana olevaa käsitteellistä viitekehystä eikä vaikuteta tietojen antamisesta aiheutuvaan rasitteeseen. Tästä syystä EKP:n johtokunnan olisi kyettävä tekemään tällaisia teknisiä muutoksia, ja EKPJ:n tilastokomitean näkemykset olisi otettava huomioon tässä menettelyssä.

(25)

Yksittäisiä tase-erätietoja toimittavan luottolaitospaneelin laajentamisesta 5 päivänä kesäkuuta 2020 tehdyn EKP:n neuvoston päätöksen täytäntöönpanemiseksi on tarpeen, että kansalliset keskuspankit ottavat vuoden 2021 helmikuun viitejaksosta lukien huomioon laajennetun euroalueen luottolaitospaneelin, kun yksittäisiä tase-erätietoja koskevia tilastoja toimitetaan säännönmukaisesti EKP:lle. Kansallisten keskuspankkien tulisi siten yksilöidä luottolaitokset, joiden tase-eriä ja rahalaitoskorkoja koskevat tiedot tulee ilmoittaa yksittäin näiden suuntaviivojen soveltamisalan mukaisesti. Koska raha- ja rahoitustilastoista annettuja Euroopan keskuspankin suuntaviivoja EKP/2014/15 (11) sovelletaan 1 päivään helmikuuta 2022, on välttämätöntä säätää näiden suuntaviivojen mukaisia tiedonantovaatimuksia koskevista siirtymäsäännöksistä 1 päivään helmikuuta 2022 asti. On myös välttämätöntä, että kansalliset keskuspankit ilmoittavat vaaditut tiedot tältä ajanjaksolta näiden suuntaviivojen mukaisissa määräajoissa.

(26)

Lisäksi ottaen huomioon asetuksessa (EU) N:o 575/2013 olevan luottolaitoksen määritelmän muutokset, joita sovelletaan 26 päivästä kesäkuuta 2021, on tarpeen säätää kansallisia keskuspankkeja varten siirtymäajan tiedonantovaatimuksista, joita sovelletaan muiden luottolaitosten kuin rahalaitosten tase-eriin 26 päivän kesäkuuta 2021 ja 1 päivänä helmikuuta 2022 välisenä ajanjaksona.

(27)

Jotta voidaan varmistaa tilastotietojen tehokas kerääminen ja analyysi, kansallisten keskuspankkien tulisi noudattaa näiden suuntaviivojen säännöksiä asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) 5 artiklassa säädettyjen uusien tiedonantovaatimusten soveltamispäivästä lähtien. Näitä suuntaviivoja tulisi siten soveltaa 1 päivästä helmikuuta 2022,

ON HYVÄKSYNYT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 JAKSO

KOHDE JA SOVELTAMISALA

1 artikla

Kohde

Näissä suuntaviivoissa vahvistetaan tiedonantovaatimukset, joita noudattaen kansalliset keskuspankit raportoivat rahalaitosten tase-eriä ja korkoja, muiden luottolaitosten kuin rahalaitosten tase-eriä, luottolaitosten vähimmäisvarantoja ja rakenteellisia rahoitusindikaattoreja sekä postisiirtolaitoksia ja keskushallintoa koskevat tilastotiedot, jotka ovat tarpeen raha-aggregaattien ja vastaerien laskemista varten. Näissä suuntaviivoissa määritellään erityisesti tiedot, jotka kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle, kyseisten tietojen käsittely, raportoinnin toistuvuus ja aikavälit sekä raportointiin sovellettavat standardit.

2 artikla

Määritelmät

Näissä suuntaviivoissa sovelletaan asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) 2 artiklassa, Euroopan keskuspankin asetuksen [EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) (12) 1 artiklassa ja Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1074/2013 (EKP/2013/39) (13) 1 artiklassa olevia määritelmiä.

Lisäksi sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1)

’tilastotiedoilla’ tarkoitetaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (14) 1 artiklan 11 kohdassa määriteltyjä tilastotietoja;

2)

’raportointikaudella’ tarkoitetaan toimitusaikojen, jotka asetetaan näiden suuntaviivojen mukaisesti kansallisten keskuspankkien tilastotietojen ilmoittamiselle EKP:lle, ja EKP:n tietojen vastaanoton päättymisen välillä olevaa ajanjaksoa.

3)

’varantopohjalla’ tarkoitetaan asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) 2 artiklan 8 kohdassa määriteltyä varantopohjaa.

4)

’pitoajanjaksolla’ tarkoitetaan asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) 2 artiklan 10 kohdassa määriteltyä pitoajanjaksoa.

2 JAKSO

RAHALAITOSTEN TASE-ERÄT

3 artikla

Keskuspankkien tase-eristä ilmoitettavat tilastotiedot

1.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle seuraavat keskuspankkisektorin tase-erät:

a)

asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä I olevan 2 osan taulukossa 1 täsmennetyt kuukauden lopun kantatiedot, seuraavia lukuun ottamatta:

i)

ainoastaan vähimmäisvarantovelvoitteiden alaisten luottolaitosten ilmoittamat talletusvelat;

ii)

ryhmän sisäiset positiot;

iii)

syndikoidut lainat;

iv)

notional cash pool -positiot

v)

liikkeeseen lasketut rahamarkkinarahasto-osuudet

vi)

yritysten euromääräisten lainojen maturiteettierittelyt;

vii)

kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen euromääräisten lainojen maturiteetti ja käyttötarkoitus;

viii)

hallussa olevat arvopaperit;

b)

asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä I olevan 3 osan taulukoissa 2, 3 ja 4 täsmennetyt vuosineljänneksen lopun kantatiedot;

c)

näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 1 osan taulukossa 1 täsmennetyt kuukauden lopun ja vuosineljänneksen lopun kantatiedot parhaan arvion periaatteen mukaisesti, mikäli tiedot ovat saatavilla;

d)

näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 1 osan taulukossa 3 täsmennetyt vuosineljänneksen lopun kantatiedot.

2.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle seuraavat tilastotiedot keskuspankkisektorin arvostusmuutoksista:

a)

asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä I olevan 4 osan taulukossa 1A täsmennetyt kuukausittaiset arvostusmuutokset, seuraavia lukuun ottamatta:

i)

ryhmän sisäiset positiot;

ii)

syndikoidut lainat;

iii)

notional cash pool -positiot

iv)

liikkeeseen lasketut rahamarkkinarahasto-osuudet

v)

yritysten euromääräisten lainojen maturiteettierittelyt;

vi)

kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen euromääräisten lainojen maturiteetti ja käyttötarkoitus;

vii)

hallussa olevat arvopaperit;

b)

asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä I olevan 4 osan taulukossa 2A täsmennetyt neljännesvuosittaiset arvostusmuutokset;

c)

näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 1 osan taulukossa 1 täsmennetyt kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset arvostusmuutokset parhaan arvion periaatteen mukaisesti, mikäli tiedot ovat saatavilla;

d)

näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 1 osan taulukossa 3 täsmennetyt neljännesvuosittaiset arvostusmuutokset.

3.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle seuraavat tilastotiedot keskuspankkisektorin luokituksen muutoksista:

a)

kuukausittaiset luokituksen muutokset kunkin 1 kohdan a alakohdan mukaisesti ilmoitettujen kantatietojen erän osalta;

b)

neljännesvuosittaiset luokituksen muutokset kunkin asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä I olevan 3 osan taulukossa 2 täsmennettyjen kantatietojen erän osalta, lukuun ottamatta eriä, jotka koskevat lainojen erittelyä jäljellä olevan maturiteetin mukaan;

c)

näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 1 osan taulukossa 1 täsmennetyt kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset luokituksen muutokset parhaan arvion periaatteen mukaisesti, mikäli tiedot ovat saatavilla;

d)

näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 1 osan taulukossa 3 täsmennetyt neljännesvuosittaiset luokituksen muutokset.

4.   Kansalliset keskuspankit johtavat tämän artiklan mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot kirjanpitojärjestelmistään noudattaen EKP:n verkkosivustolla (15) olevia taulukkoja, joissa vahvistetaan yhteydet tilastollisten ja kirjanpidollisten tase-erien välillä, ja soveltavat erityisesti seuraavaa:

a)

kirjanpitoerissä 9.5 ”muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto)” ja 10.4 ”muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)” kansalliset keskuspankit yksilöivät saamiset erikseen veloista ja ilmoittavat ne bruttoperusteisesti;

b)

mikäli kirjanpitoerä 14 ”arvonmuutostilit” on ilmoitettava kirjanpidossa bruttoperusteisesti, kansalliset keskuspankit ilmoittavat sen tilastoissa nettoperusteisesti;

c)

jos kansalliset keskuspankkit arvostavat arvopaperisalkkunsa kuukausittain tai useammin sisäisiä tarkoituksia varten Euroopan keskuspankin suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (16) 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, arvostusmuutosten tulee myös näkyä 2 kohdan mukaisesti ilmoitettavissa tilastotiedoissa kuukausittain;

d)

kansalliset keskuspankit soveltavat yhtä seuraavista arvostuksista omistettujen ja liikkeeseen laskettujen arvopaperien ilmoittamiseen, sanotun vaikuttamatta tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä sovellettaviin arvostuksiin:

i)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 (17) liitteessä A olevan 7 luvun 38 kohdassa tarkoitetut markkinahintaan arvostamiset; tai

ii)

tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä sovellettavat arvostukset suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) 9 artiklassa säädettyjen yhdenmukaistettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti, mikäli tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä sovellettavat arvostukset eivät poikkea merkittävästi markkina-arvosta.

5.   EKP:n taseen osalta asianmukainen EKP:n yksikkö antaa tässä artiklassa tarkoitetut tilastotiedot EKP:n tilastoinnin pääosaston käyttöön.

6.   Tämän artiklan mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot ovat aggregoituja, ja ne tarkastetaan 30 artiklan mukaisesti. Luokituksen muutoksia ja arvostusmuutoksia koskevat tilastotiedot ilmoitetaan näiden suuntaviivojen liitteen I mukaisesti.

4 artikla

Muiden rahalaitosten tase-eristä ilmoitettavat tilastotiedot

1.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle seuraavat muiden rahalaitosten tase-erät:

a)

asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä I olevan 2 osan taulukossa 1 täsmennetyt kuukauden lopun kantatiedot, lukuun ottamatta ainoastaan vähimmäisvarantovelvoitteiden alaisten luottolaitosten ilmoittamia talletusvelkoja;

b)

asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä I olevan 3 osan taulukoissa 2, 3 ja 4 täsmennetyt vuosineljänneksen lopun kantatiedot;

c)

asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä I olevan 5 osan taulukossa 5b täsmennetyt arvopaperistamisia ja muita lainojen siirtoja koskevat kuukauden lopun kantatiedot;

d)

näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 1 osan taulukossa 2 täsmennetyt kuukauden lopun ja vuosineljänneksen lopun kantatiedot siltä osin, kuin tällaiset tiedot ovat saatavilla tai arvioitavissa parhaan arvion periaatteen mukaisesti, mikäli tiedot ovat saatavilla;

e)

näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 1 osan taulukossa 3 täsmennetyt vuosineljänneksen lopun kantatiedot siltä osin, kuin tällaiset tiedot ovat saatavilla tai arvioitavissa parhaan arvion periaatteen mukaisesti, mikäli tiedot ovat saatavilla;

2.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle seuraavat tilastotiedot keskuspankkisektorin arvostusmuutoksista:

a)

asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä I olevan 4 osan taulukossa 1A täsmennetyt kuukausittaiset arvostusmuutokset;

b)

asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä I olevan 5 osan taulukossa 5b täsmennetyt kuukausittaiset arvostusmuutokset;

c)

asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä I olevan 4 osan taulukossa 2A täsmennetyt neljännesvuosittaiset arvostusmuutokset;

d)

näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 1 osan taulukossa 2 täsmennetyt kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset arvostusmuutokset parhaan arvion periaatteen mukaisesti, mikäli tiedot ovat saatavilla;

e)

näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 1 osan taulukossa 3 täsmennetyt neljännesvuosittaiset arvostusmuutokset parhaan arvion periaatteen mukaisesti, mikäli tiedot ovat saatavilla.

3.   Kansallisten keskuspankit ilmoittavat EKP:lle seuraavat tilastotiedot muiden rahalaitosten luokituksen muutoksista:

a)

kuukausittaiset luokituksen muutokset kunkin 1 kohdan a alakohdan mukaisesti ilmoitettujen kantatietojen erän osalta;

b)

kuukausittaiset luokituksen muutokset kunkin 1 kohdan c alakohdan mukaisesti ilmoitettujen kantatietojen erän osalta;

c)

neljännesvuosittaiset luokituksen muutokset kunkin asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä I olevan 3 osan taulukossa 2 täsmennettyjen kantatietojen erän osalta, lukuun ottamatta eriä, jotka koskevat lainojen erittelyä jäljellä olevan maturiteetin mukaan;

d)

näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 1 osan taulukossa 2 täsmennetyt kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset luokituksen muutokset parhaan arvion periaatteen mukaisesti, mikäli tiedot ovat saatavilla;

e)

näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 1 osan taulukossa 3 täsmennetyt neljännesvuosittaiset luokituksen muutokset parhaan arvion periaatteen mukaisesti, mikäli tiedot ovat saatavilla.

4.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle tilastotiedot asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä I olevan 5 osan taulukossa 5a täsmennetyistä kuukausittaisista nettomääräisistä lainojen siirroista.

5.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle seuraavat tilastotiedot, mikäli ne ovat saatavilla, rahalaitosten arvopaperistamisista tai niiden muulla tavoin siirtämistä lainoista, joita hallinnoivat muut kuin rahalaitokset:

a)

näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 2 osan taulukossa 1 täsmennetyt muiden kuin rahalaitosten hoitamien lainojen kuukauden lopun kantatiedot;

b)

kuukausittaiset rahoitustoimet muiden kuin rahalaitosten hallinnoimien lainojen kantatiedoissa, lukuun ottamatta näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 2 osan taulukossa 1 täsmennettyjen lainojen siirtojen vaikutusta.

6.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 2 osan taulukossa 2 täsmennetyt nettomääräiset siirrot, kantatiedot, arvostusmuutokset ja luokituksen muutokset, mikäli kansalliset keskuspankit ovat ohjeistaneet rahalaitoksia sisällyttämään asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä I olevan 5 osan taulukkojen 5a ja 5b tietokenttään 1 sellaiset rahalaitoksen siirtämät lainat, joissa toinen kotimainen rahalaitos toimii hallinnoijana, asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä I olevan 5 osan 2.3 kohdan mukaisesti.

7.   Tämän artiklan mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot ovat aggregoituja, ja ne tarkastetaan 30 artiklan mukaisesti. Uudelleen luokittelua ja arvostusmuutoksia koskevat tilastotiedot ilmoitetaan näiden suuntaviivojen liitteen I mukaisesti. Tarvittaessa tämän artiklan mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot estimoidaan 8 artiklan mukaisesti.

5 artikla

Rahamarkkinarahastojen tase-eristä ilmoitettavat tilastotiedot

1.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 3 osan taulukoissa 1 ja 2 täsmennetyt tilastotiedot rahamarkkinalaitosten taseiden vuosineljänneksen lopun kantatiedoista.

2.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 3 osan taulukoissa 1 ja 2 täsmennetyt tilastotiedot neljännesvuosittaisista arvostusmuutoksista. Mikäli joillekin tai kaikille rahamarkkinarahastoille myönnetään asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti poikkeus arvostusmuutosten ilmoittamisesta, kansalliset keskuspankit toimittavat tiedot parhaan arvion periaatteen mukaisesti, jos asianomaiset määrät ovat merkittäviä.

3.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 3 osan taulukoissa 1 ja 2 täsmennetyt tilastotiedot neljännesvuosittaisista luokituksen muutoksista.

4.   Tämän artiklan mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot ovat aggregoituja, ja ne tarkastetaan 30 artiklan mukaisesti. Luokituksen muutoksia ja arvostusmuutoksia koskevat tilastotiedot ilmoitetaan näiden suuntaviivojen liitteen I mukaisesti. Tarvittaessa tämän artiklan mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot estimoidaan 8 artiklan mukaisesti.

6 artikla

Rahalaitoksen nostamattomista luottolimiiteistä ilmoitettavat tilastotiedot

1.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle neljännesvuosittain seuraavat tilastotiedot muiden rahalaitosten myöntämien nostamattomien luottolimiittien määrästä:

a)

näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 4 osan taulukossa 1 täsmennetyt kantatiedot, jotka liittyvät vuosineljänneksen kunkin kuukauden lopun taseeseen; tai

b)

näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 4 osan taulukossa 1 täsmennetyt kantatiedot, jotka liittyvät vuosineljänneksen viimeisen kuukauden lopun taseeseen.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa kansalliset keskuspankit ilmoittavat tilastotiedot, jos todelliset tiedot ovat saatavilla. Mikäli todellisia tietoja ei ole saatavilla, kansallinen keskuspankki ilmoittaa estimaatit.

2.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle tilastotiedot luokituksen muutoksista kunkin 1 alakohdan mukaisesti ilmoitetun kantatiedon osalta parhaiden edellytystensä mukaan.

3.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tilastotiedot rahalaitoksen nostamattomista luottolimiiteistä käyttämällä viitearvona yhtä tai kumpaakin seuraavista, mahdollisuuksien mukaan:

a)

”taseen ulkopuolinen erä”, sellaisena kuin se on määritelty asetuksen (EU) N:o 2016/867 (EKP/2016/13) liitteessä IV;

b)

”käyttämättömät luottojärjestelyt”, joiden riskit on luokiteltu ”keskimääräiseksi”, ”keskimääräiseksi tai alhaiseksi” ja ”alhaiseksi” asetuksen (EU) N:o 575/2013 liitteessä I tarkoitetulla tavalla.

Jos kansalliset keskuspankit eivät ilmoita tilastotietoja käyttämällä viittauksia ensimmäisen alakohdan a ja b alakohtaan, kansalliset keskuspankit ilmoittavat kyseiset tilastotiedot käyttämällä viittauksia asiaankuuluviin kansallisiin määritelmiin.

4.   Tämän artiklan mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot ovat aggregoituja, ja ne tarkastetaan 30 artiklan mukaisesti. Luokituksen muutoksia koskevat tilastotiedot ilmoitetaan näiden suuntaviivojen liitteen I mukaisesti. Tarvittaessa tämän artiklan mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot estimoidaan 8 artiklan mukaisesti.

7 artikla

Rahalaitosten lainoista yrityksille ilmoitettavat tilastotiedot taloudellisen toimeliaisuuden mukaan eriteltyinä

1.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle näiden suuntaviivojen liitteessä II olevan 5 osan mukaisesti rahalaitosten euroalueen yrityksille myöntämien lainojen neljännesvuosittaisia kantatietoja koskevat tilastotiedot, jos ne ovat saatavilla, eriteltyinä toimialoittain unionin tilastollisen toimialaluokituksen (NACE REV. 2) (18) mukaisesti.

2.   Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle pyydettäessä selvitykset luokituksen muutosten – 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmoitettavat luokituksen muutokset mukaan lukien – vaikutuksista 1 kohdan mukaisesti ilmoitettuihin kantatietoihin.

3.   Tämän artiklan mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot ovat aggregoituja, ja ne tarkastetaan 30 artiklan mukaisesti.

8 artikla

Rahalaitoksen tase-erien estimointimenettely

1.   Mikäli kansalliset keskuspankit myöntävät rahalaitoksille poikkeuksia asetuksen (EU) 2020/379 (EKP/2021/2) 9 artiklan 1, 2, 4, 6 ja 7 kohdan mukaisesti, kansalliset keskuspankit estimoivat kyseisen asetuksen mukaisesti kerätyt tilastotiedot edustamaan koko tiedonantajien joukkoa, jotta voidaan laatia EKP:lle tämän jakson mukaisesti raportoitavat kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset tilastotiedot.

2.   Kun kansalliset keskuspankit estimoivat tilastotiedot 1 kohdan mukaisesti, ne soveltavat vähintään yhtä seuraavista:

a)

Estimaatit johdetaan puuttuvia erittelyjä koskevien tietojen osalta soveltamalla suhdelukuja, jotka perustuvat pieniä laitoksia parhaten edustavana pidettävään varsinaisten tiedonantajien osajoukkoon seuraavasti:

i)

niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden osuus euroalueen yhteenlasketusta rahalaitostaseesta on yli kaksi prosenttia, määrittävät osajoukon siten, että siihen kuuluvien talousyksiköiden yhteenlaskettu tase ei ylitä 35:tä prosenttia kansallisesta yhteenlasketusta rahalaitostaseesta;

ii)

niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden osuus euroalueen yhteenlasketusta rahalaitostaseesta ei ylitä kahta prosenttia, määrittävät kyseisen osajoukon siten, että siihen kuuluvien talousyksiköiden yhteenlaskettu tase ei ylitä 35:tä prosenttia kansallisesta yhteenlasketusta rahalaitostaseesta, jollei tämän lähestymistavan mukaisesta estimoinnista aiheutuisi kansalliselle keskuspankille merkittäviä kustannuksia, missä tapauksessa kansallinen keskuspankki saa soveltaa suhdelukuja, jotka perustuvat sen sijaan varsinaiseen tiedonantajien joukkoon;

iii)

Edellä i ja ii alakohdassa tarkoitettujen varsinaisten tiedonantajien osajoukkojen määrittämistä koskevia vaatimuksia ei sovelleta, kun laitosten, joille poikkeukset myönnetään, taseiden osuus kansallisesta yhteenlasketusta rahalaitostaseesta ei ylitä yhtä prosenttia. Kansalliset keskuspankit voivat tällöin soveltaa sen sijaan suhdelukuja, jotka perustuvat varsinaiseen tiedonantajien joukkoon;

b)

sovellettaessa a alakohtaa sekä pienten laitosten ryhmä että varsinainen tiedonantajien osajoukko voidaan jakaa edelleen laitostyypin mukaisiin ryhmiin;

c)

jos rahamarkkinarahastoille asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2020/2) 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti myönnettyjen poikkeuksien yhteenlaskettu osuus on yli 30 prosenttia kansallisesta rahamarkkinarahastojen taseesta, kansalliset keskuspankit estimoivat rahamarkkinarahastoihin liittyvät tilastotiedot erikseen talletuksia vastanottavista yhteisöistä ja noudattavat jompaakumpaa seuraavista:

i)

kansalliset keskuspankit käyttävät rahamarkkinarahastoilta, joille ei ole myönnetty poikkeuksia asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti, kerättyjä tilastotietoja, jos kyseiset tilastotiedot ovat riittävän kattavia estimointimenettelyä varten;

ii)

kansalliset keskuspankit estimoivat rahamarkkinarahastosektorin taseen vaihtoehtoisten tietolähteiden perusteella vähintään kerran vuodessa, ja käyttävät sitä estimointimenettelyn perusteena, jos kaikille rahamarkkinarahastoille myönnetään poikkeukset asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti tai jos rahamarkkinarahastoilta, joille ei ole myönnetty poikkeuksia asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti, kerätyt tilastotiedot ovat riittävän kattavia estimointimenettelyä varten;

d)

jos tilastotiedot kerätään asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) mukaisesti harvemmin tai myöhempiä määräaikoja noudattaen kuin EKP:lle näiden suuntaviivojen mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot, kansalliset keskuspankit arvioivat puuttuvien ajanjaksojen tilastotiedot jommankumman seuraavan vaihtoehdon mukaan:

i)

toistamalla tiedot, jos tulokset ovat osoittautuneet riittäviksi, tai

ii)

soveltamalla asianmukaisia tilastollisia estimointimenetelmiä, joiden avulla kehityssuunta tai kausittaiset vaihtelut otetaan huomioon.

Edellä olevia a–d alakohtia sovellettaessa estimointiin käytettävät suhdeluvut tai muut välilaskelmat voidaan johtaa valvontaviranomaisilta saaduista tiedoista, jos nämä tiedot ovat riittävän yhdenmukaisia estimoitavien tilastotietojen kanssa.

3.   Jos kansalliset keskuspankit ovat myöntäneet rahalaitoksille poikkeuksia asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) 9 artiklan 7 kohdan mukaisesti, ne tekevät estimoivat EKP:lle 4 artiklan mukaisesti ilmoitettavat neljännesvuosittaiset tilastotiedot seuraavasti:

a)

jos kansalliset keskuspankit keräävät tilastotiedot rahalaitoksilta asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) mukaisesti harvemmin kuin neljännesvuosittain, ne voivat käyttää tällaisia tilastotietoja puuttuvien ajanjaksojen tilastotietojen arvioimiseen tai ne voivat soveltaa asianmukaisia tilastollisia estimointimenetelmiä, joiden avulla kehityssuunta tai kausittaiset vaihtelut otetaan huomioon;

b)

jos kansalliset keskuspankit keräävät tilastotiedot rahalaitoksilta asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) mukaisesti aggregoidummalla tasolla, ne voivat käyttää tällaisia tilastotietoja EKP:lle 4 artiklan mukaisesti ilmoitettavien tilastotietojen arvioimiseen tai ne voivat käyttää sopivia erittelyjä tällaisten arvioiden perusteena;

c)

jos kansalliset keskuspankit keräävät tilastotiedot asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) mukaisesti rahalaitoksilta, jotka kattavat kollektiivisesti vähintään 80 prosenttia euroalueen ulkopuolisen jäsenvaltion asukkaiden talletuksista, lainoista ja velkapapereista ja sijoitusrahasto-osuuksista, joiden osalta poikkeusta sovelletaan, ne arvioivat ilmoitettavat tilastotiedot tällä perusteella; tai

d)

jos kansalliset keskuspankit arvioivat ilmoitettavat tilastotiedot vaihtoehtoisten lähteiden perusteella, ne tekevät tarvittavat korjaukset sen huomioon ottamiseksi, että asetuksessa (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) käytetään eri käsitteitä ja määritelmiä kuin tällaisissa vaihtoehtoisissa lähteissä.

9 artikla

Toimitusajat

1.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tässä jaksossa tarkoitetut kuukausittaiset tilastotiedot sen kuukauden päättymistä, jota tiedot koskevat, seuraavana 15:ntenä työpäivänä työajan päättymiseen mennessä asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) 7 artiklan 2 kohdan ja 32 artiklassa tarkoitetun raportointiaikataulun mukaisesti.

2.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tässä jaksossa tarkoitetut neljännesvuosittaiset tilastotiedot 28:ntena työpäivänä sen vuosineljänneksen päättymisen jälkeen, jota tiedot koskevat, asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) 7 artiklan 3 kohdan ja 32 artiklassa tarkoitetun raportointiaikataulun mukaisesti.

10 artikla

Korjaukset

1.   Kansalliset keskuspankit voivat korjata tämän jakson mukaisesti ilmoitettuja tilastotietoja seuraavasti:

a)

korjaukset 3 ja 4 artiklan mukaisesti ilmoitettuihin viimeisimpiin ja aiempiin kuukausittaisiin tilastotietoihin voidaan toimittaa EKP:lle milloin tahansa;

b)

korjaukset 3 ja 4 artiklan mukaisesti ilmoitettuihin viimeisimpiin neljännesvuosittaisiin tilastotietoihin voidaan toimittaa EKP:lle milloin tahansa;

c)

muut korjaukset 3 ja 4 artiklan mukaisesti ilmoitettuihin tilastotietoihin kuin a ja b alakohdissa tarkoitetut muutokset voidaan toimittaa EKP:lle kuukausittaisen tuotantokauden ulkopuolella;

d)

korjaukset 5–7 artiklan mukaisesti ilmoitettuihin tilastotietoihin voidaan toimittaa EKP:lle milloin tahansa.

Kansalliset keskuspankit voivat, ilmoitettuaan asiasta EKP:lle, korjata c alakohdassa tarkoitettuja tilastotietoja kuukausittaisen raportointikauden aikana, jos korjauksilla parannetaan merkittävästi tilastotietojen laatua. Euroopan keskuspankki voi käsitellä tällaisia korjauksia kyseisen kuukausittaisen raportointikauden jälkeen. Euroopan keskuspankki ilmoittaa asianomaiselle kansalliselle keskuspankille, jos näiden korjausten käsittelyä lykätään siihen saakka, kunnes kuukausittainen raportointikausi on päättynyt.

2.   Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle 1 kohdan mukaisesti toimitettujen korjausten selitykset pyydettäessä. Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle myös selityksiä kummassakin seuraavassa tapauksessa:

a)

Kansalliset keskuspankit toimittavat vähintään viiden miljardin euron (absoluuttisena arvona ilmaistuna) korjausten selitykset, ja nämä selitykset toimitetaan samaan aikaan korjausten kanssa ja joka tapauksessa ennen EKP:n kyseisen tuotatokauden tiedontuotantoprosessin päättymistä.

b)

Mikäli kansalliset keskuspankit toimittavat korjauksia 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti kuukausittaisen raportointikauden aikana, selitykset toimitetaan ilmoittamisen yhteydessä.

Ensimmäisen alakohdan mukaisesti toimitetuissa selityksissä on osoitettava, ovatko ilmoitettuihin sarjoihin vaikuttavat korjaukset lopullisia vai korjataanko niitä mahdollisesti vielä lisää.

3 JAKSO

RAHALAITOSTEN KOROT

11 artikla

Rahalaitoksen korkotilastoista ilmoitettavat tilastotiedot

1.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle seuraavat tiedot koroista, joita rahalaitokset soveltavat kotitalouksien ja yritysten talletuksiin ja lainoihin (rahalaitoskorot tai ”MIR”):

a)

kansalliset kuukausittaiset tilastotiedot kantatiedoista ja uudesta liiketoiminnasta asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteessä I olevissa lisäliitteissä 1 ja 2 täsmennetyllä tavalla;

b)

näiden suuntaviivojen liitteessä III olevassa 1 osassa täsmennetyt uuteen liiketoimintaan liittyvät kansalliset kuukausittaiset tilastotiedot.

Tämän artiklan mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot ovat aggregoituja, ja ne tarkastetaan 30 artiklan mukaisesti. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat kyseiset tiedot näiden suuntaviivojen liitteessä III olevan 3 osan mukaisesti soveltuvissa tapauksissa.

2.   Kansalliset keskuspankit voivat myöntää seuraaviin indikaattoreihin liittyviä poikkeuksia:

a)

indikaattorit, jotka sisältyvät 62 ja 85 asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteessä I olevan 3 osan taulukoihin 3 ja 4, seuraavien osalta:

i)

yrityksiin sovellettava korko;

ii)

yrityksille myönnettyjen vakuudellisen lainojen tai takauksella suojattujen lainojen liiketoiminnan volyymit;

b)

asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteessä I olevan lisäliitteen 2 taulukoihin 3 ja 4 sisältyvät indikaattorit 37–54, jos vastaavan erän (indikaattorit 37–54) kansallinen aggregoitu ja kaikki lainat kattava liiketoiminnan määrä on alle kymmenen prosenttia kansallisesta aggregoidusta liiketoiminnan määrästä, kun lasketaan yhteen kaikki lainat samassa kokoluokassa, ja euroalueen tasolla alle kaksi prosenttia liiketoiminnan määrästä samassa kokoluokassa ja alkuperäisen koron kiinnittämisen luokassa.

Kansallisten keskuspankkien ensimmäisen alakohdan mukaisesti myöntämät poikkeukset eivät rajoita asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) 4 artiklan soveltamista.

3.   Jos poikkeuksia myönnetään 2 kohdan mukaisesti, kansalliset keskuspankit tarkistavat siinä tarkoitetut kynnysarvot vuosittain.

12 artikla

Rahalaitosten korkotilastojen estimointimenettely

1.   Mikäli kansallisten keskuspankkien vastaanottamat tilastotiedot rahalaitoskoroista eivät kata varsinaista tiedonantajien joukkoa sen vuoksi, että on käytetty otantaa, kansalliset keskuspankit valitsevat otannan ja säilyttävät sen sekä estimoivat uuden liiketoiminnan määriä koskevat tilastotiedot tiedonantajien joukon 100 prosentin kattavuuteen näiden suuntaviivojen liitteessä III olevassa 2 osassa täsmennetyllä tavalla.

2.   Mikäli kansalliset keskuspankit myöntävät poikkeuksia rahalaitosten korkotietoja koskeviin tiedonantovaatimuksiin asetuksen (EU) N:o 1072/2013 4 artiklan tai näiden suuntaviivojen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, näiden suuntaviivojen 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot siirretään puuttuville kuukausittaisille jaksoille soveltamalla asianmukaisia tilastollisia arviointimenetelmiä, joiden avulla kehityssuunta tai kausittaiset vaihtelut otetaan huomioon.

13 artikla

Toimitusajat

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat 11 artiklassa tarkoitetut tilastotiedot sen kuukauden, johon tiedot liittyvät, päättymistä seuraavana 19:ntenä työpäivänä työajan loppuun mennessä asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) 32 artiklassa tarkoitetun raportointiaikataulun mukaisesti.

14 artikla

Korjaukset

1.   Kansalliset keskuspankit voivat korjata tämän jakson mukaisesti ilmoitettuja tilastotietoja milloin tahansa, paitsi asianomaisen tuotantokauden aikana, jolloin kansalliset keskuspankit voivat korjata vain edelliseltä viitejaksolta ilmoitettuja tilastotietoja.

Kansalliset keskuspankit voivat, ilmoitettuaan asiasta EKP:lle, korjata tämän jakson mukaisesti raportoituja tilastotietoja asianomaisen tuotantokauden aikana, jos korjauksilla parannetaan merkittävästi tilastotietojen laatua. Euroopan keskuspankki voi käsitellä tällaiset korjaukset kyseisen tuotantokauden jälkeen. Euroopan keskuspankki ilmoittaa asianomaiselle kansalliselle keskuspankille, jos näiden korjausten käsittelyä lykätään siihen saakka, kunnes kuukausittainen tuotantokausi on päättynyt.

2.   Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:n pyynnöstä seuraavat selitykset 1 kohdan mukaisesti toimitettuihin korjauksiin:

a)

selitykset korjauksiin, joilla parannetaan merkittävästi EKP:lle ilmoitettujen tilastotietojen laatua;

b)

selitykset EKP:lle ilmoitettujen tilastotietojen korjauksiin edellistä viitekuukautta edeltäviltä ajanjaksoilta.

Ensimmäisen alakohdan mukaisesti toimitetuissa selityksissä on osoitettava, ovatko ilmoitettuihin sarjoihin vaikuttavat korjaukset lopullisia vai korjataanko niitä mahdollisesti vielä lisää.

4 JAKSO

YKSITTÄISTEN RAHALAITOSTEN TASE-ERÄT JA KOROT

15 artikla

Sellaisten luottolaitosten yksilöinti, joiden osalta tilastotiedot ilmoitetaan yksittäin

1.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat 16 artiklassa säädetyt tilastotiedot euroalueen jäsenvaltioissa kotimaisten luottolaitosten osalta, lukuun ottamatta seuraavia:

a)

luottolaitokset, jotka eivät ole rahalaitoksia;

b)

pienet luottolaitokset; ja

c)

luottolaitokset, joiden kokonaisvarat ovat enintään 100 miljoonaa euroa, jos EKP:n neuvosto on antanut asianomaiselle keskuspankille luvan 2 kohdan mukaisesti.

Raportoidessaan EKP:lle tilastotietoja 16 artiklan mukaisesti asianomainen kansallinen keskuspankki voi ilmoittaa tilastotiedot luottolaitosten ryhmien osalta. Kansalliset keskuspankit tunnistavat tällaiset luottolaitosten ryhmän EKP:tä kuultuaan.

2.   EKP:n neuvosto voi myöntää luvan 1 kohdan c alakohdassa mainitun kynnysarvon soveltamiseen asianomaisen kansallisen keskuspankin pyynnöstä, jos kyseiselle kansalliselle keskuspankille tietojen antamisesta aiheutuva rasite lisääntyisi kohtuuttomasti. Jos EKP:n neuvosto katsoo, että kyseiselle kansalliselle keskuspankille tietojen antamisesta ei enää aiheutuisi kohtuutonta rasitetta, se voi peruuttaa luvan asianomaisen kansallisen keskuspankin pyynnöstä.

3.   Kansalliset keskuspankit kirjaavat 1 kohdassa tarkoitetut luottolaitokset ja luottolaitosten ryhmät Euroopan keskuspankin suuntaviivojen (EU) 2018/876 (EKP/2018/16) (19) mukaisesti perustettuun RIAD-tietokantaan.

4.   Kansalliset keskuspankit kirjaavat sellaiset 1 kohdassa tarkoitetut luottolaitokset ja luottolaitosten ryhmät, jotka ovat tässä jaksossa tarkoitettuja ydinlaitoksia, jos jokin seuraavista soveltuu:

a)

luottolaitos on sellaisen luottolaitospaneelin jäsen, jonka osalta rahalaitostietoja toimitettiin EKP:lle yksittäin tammikuun 2021 viitejaksolta suuntaviivojen EKP/2014/15 17 a artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b)

luottolaitos on sulautumisen, yritysoston tai muun yritysjärjestelyn, johon liittyy yksi tai useampi ydinlaitos ja joka toteutetaan näiden suuntaviivojen voimaantulon jälkeen, seurauksena syntynyt uusi luottolaitos;

c)

luottolaitos on kotimainen jäsenvaltiossa, joka ottaa euron käyttöön näiden suuntaviivojen voimaantulon jälkeen, ja EKP:n neuvosto on määritellyt sen ydinlaitokseksi tilastokomiteaa kuultuaan.

Jos EKP:n neuvosto määrittelee luottolaitoksia ydinlaitoksiksi ensimmäisen alakohdan c alakohdan nojalla, se ilmoittaa asiasta asianomaiselle kansalliselle keskuspankille.

5.   Jos kansallisille keskuspankeille on myönnetty lupa sulkea pois luottolaitokset, joiden kokonaisvarat ovat enintään 100 miljoonaa euroa 1 kohdan c alakohdan mukaisesti, ne tarkistavat luottolaitosten kokonaisvarat vähintään joka kolmas vuosi ja kirjaavat tiedot RIAD-rekisteriin. EKP:n neuvostolle ilmoitetaan tarkistuksen tuloksista ilman aiheetonta viivästystä.

6.   EKP:n neuvosto voi delegoida EKP:n johtokunnalle valtuuden luvan myöntämiseen tai peruuttamiseen 2 kohdan mukaisesti. Tällaisessa delegoinnissa on arvioitava, lisäisikö toimenpide kohtuuttomasti asianomaiselle kansalliselle keskuspankille tietojen antamisesta aiheutuvaa rasitetta.

7.   Jos EKP:n johtokunta käyttää delegoitua toimivaltaa edellä 6 kohdan mukaisesti, sen on ilmoitettava tehdyistä päätöksistä EKP:n neuvostolle ilman aiheetonta viivästystä.

16 artikla

Yksittäisten rahalaitosten tase-eristä ja koroista (IBSI ja IMIR) ilmoitettavat tilastotiedot

1.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) mukaisesti kerätyt tilastotiedot seuraavista 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen luottolaitosten yksittäisistä tase-eristä (IBSI):

a)

näiden suuntaviivojen liitteessä IV olevissa taulukoissa 1 ja 2 täsmennetyt kuukauden lopun kantatiedot;

b)

näiden suuntaviivojen liitteessä IV olevissa taulukoissa 1 ja 2 täsmennetyt vuosineljänneksen lopun kantatiedot;

Mikäli kansalliset keskuspankit keräävät ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut tilastotiedot kuukausittain, ne voivat sen sijaan ilmoittaa EKP:lle tällaisten erien kuukauden lopun kantatiedot.

2.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle näiden suuntaviivojen liitteessä IV olevissa taulukoissa 1 ja 2 täsmennetyt kuukausittaiset lisätietosarjat, jotka liittyvät 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen luottolaitosten taseeseen, näiden suuntaviivojen liitteen I mukaisesti. Nämä lisätietosarjat käsittävät yhden tai kummankin seuraavista:

a)

arvostusmuutokset ja luokituksen muutokset;

b)

lainojen siirrot.

3.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle seuraavat yksittäiset rahalaitoskorkojen (IMIR) tilastotiedot, jotka kerätään 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuilta ydinlaitoksilta asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) mukaisesti:

a)

näiden suuntaviivojen liitteessä IV olevassa taulukossa 3 täsmennetyt kuukausittaiset korot, joita sovelletaan euroalueen kotitalouksien ja yritysten euromääräisten talletusten ja lainojen kantatietoihin;

b)

näiden suuntaviivojen liitteessä IV olevassa taulukossa 3 täsmennetyt euroalueen kotitalouksien ja yritysten euromääräisten talletusten ja lainojen kuukausittaiset uuden liiketoiminnan määrät;

c)

näiden suuntaviivojen liitteessä IV olevassa taulukossa 3 täsmennetyt kuukausittaiset korot, joita sovelletaan euroalueen kotitalouksien ja yritysten euromääräisten talletusten ja lainojen uuden liiketoiminnan määriin;

4.   Jos tilastotiedot ilmoitetaan 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen luottolaitosten ryhmien osalta, kansalliset keskuspankit soveltavat seuraavaa:

a)

kansallisten keskuspankkien 1 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tiedot lasketaan ryhmän yksittäisten jäsenten kantatietojen summana;

b)

kansallisten keskuspankkien 2 kohdan mukaisesti ilmoitettavat lisätietosarjat lasketaan ryhmän yksittäisten jäsenten lisätietosarjojen summana;

c)

kansallisten keskuspankkien 3 kohdan mukaisesti ilmoitettavat korot lasketaan painotettuina keskiarvoina, mutta ryhmän määrä lasketaan yksittäisten määrien summana. Jos kansallinen keskuspankki kerää ryhmää koskevat tiedot laitoskohtaisesti, koron keskiarvot kattavat ainoastaan laitokset, jotka on sisällytetty kansallisen rahalaitoskorkojen otantaan ja joihin ei sovelleta poikkeusta; edellä kerrottua sovelletaan myös ryhmän määriin.

5.   Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle pyydettäessä ja parhaiden edellytystensä mukaan selvitykset viitekuukauden aikaisista sulautumisista ja yrityskaupoista sekä muista yritysjärjestelyistä ja lainasiirroista, jotka vaikuttavat tämän artiklan mukaisesti ilmoitettuihin ydinlaitosten tilastotietoihin.

6.   EKP voi käyttää ja jakaa 5 kohdan mukaisesti toimitettuja selvityksiä eurojärjestelmässä tietojen analyysin tukemiseksi, ottamalla kuitenkin huomioon sovellettavat luottamuksellisuutta koskevat määräykset.

17 artikla

Toimitusajat

1.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle 16 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen ydinlaitosten osalta sen viitejakson, johon ne liittyvät, päättymistä seuraavana 15:ntenä työpäivänä työajan loppuun mennessä ja 32 artiklassa tarkoitetun raportointiaikataulun mukaisesti. Muussa tapauksessa kansalliset keskuspankit ilmoittavat tilastotiedot EKP:lle sen viitejakson, johon tiedot liittyvät, päättymistä seuraavana 20:ntena työpäivänä työajan loppuun mennessä ja 32 artiklassa tarkoitetun raportointiaikataulun mukaisesti.

2.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot sen viitejakson, johon tiedot liittyvät, päättymistä seuraavana 19:nä työpäivänä (työajan loppuun mennessä) ja 32 artiklassa tarkoitetun raportointiaikataulun mukaisesti.

18 artikla

Korjaukset

1.   Mikäli kansalliset keskuspankit korjaavat tilastotietoja 10 artiklan mukaisesti, niiden on myös tarvittaessa korjattava 16 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti yksittäisten rahalaitosten tase-eristä ilmoitetut tilastotiedot.

2.   Kansallisten keskuspankkien on ilmoitettava korjaukset tilastotietoihin, jotka ilmoitetaan 16 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti ja jotka liittyvät muihin luottolaitoksiin kuin ydinlaitoksiin, parhaiden edellytystensä mukaan.

3.   Mikäli kansalliset keskuspankit korjaavat tilastotietoja 14 artiklan mukaisesti, niiden on myös tarvittaessa korjattava 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmoitetut yksittäisten rahalaitosten korkoja koskevat tilastotiedot.

4.   Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle pyydettäessä tämän artiklan mukaisesti toimittujen korjausten selitykset.

5 JAKSO

LUOTTOLAITOSTEN VÄHIMMÄISVARANNOT

19 artikla

Varantopohjasta ilmoitettavat tilastotiedot

1.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle näiden suuntaviivojen liitteessä V olevassa taulukossa 1 täsmennetyt kuukauden lopun kantatietoja koskevat tilastotiedot, jotka liittyvät asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) mukaisesti laskettuihin luottolaitosten yhteenlaskettuun varantopohjaan.

2.   Kohdan 1 mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot johdetaan asetuksessa 2021/379 (EKP/2021/2) säädetyistä tilastotiedoista, jotka kansalliset keskuspankit keräävät luottolaitoksilta, joihin sovelletaan vähimmäisvarantovaatimusta asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit käyttävät pienten luottolaitosten kuukauden lopun yhteenlasketun varantopohjan laskemisessa viimeisimpiä neljännesvuosittaisia tilastotietoja, jotka ovat saatavilla sen jälkeen, kun EKP on julkaissut näiden suuntaviivojen 4 artiklan mukaisesti kerätyt neljännesvuosittaiset tilastotiedot.

3.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle näiden suuntaviivojen tilastotiedot, jotka koskevat liitteessä V olevan 1 osan taulukossa 2 täsmennettyä aggregoitua kiinteämääräistä vähennystä, joka vähennetään asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti luottolaitosten vähimmäisvarannoista.

4.   Kansalliset keskuspankit voivat korjata tämän artiklan mukaisesti ilmoitettuja tilastotietoja milloin tahansa. Mikäli kansalliset keskuspankit ilmoittavat korjauksista tämän artiklan mukaisesti pitoajanjakson alkamisen jälkeen, keskuspankki voi jättää korjaukset käsittelemättä.

Jos tiedonantajaosapuoli korjaa varantopohjaansa asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti, kansallisten keskuspankkien on vastaavasti korjattava tämän artiklan mukaisesti raportoitavia tilastotietoja.

20 artikla

Makrotason suhdelukuja koskevista tilastoista ilmoitettavat tilastotiedot

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle näiden suuntaviivojen liitteessä V olevan 2 osan taulukossa täsmennetyt tilastotiedot makrotason suhdelukuihin liittyvistä kuukauden lopun kantatiedoista.

Kansalliset keskuspankit johtavat ensimmäisen alakohdan mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot luottolaitoksilta asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) mukaisesti kerätyistä kuukausittaisista tilastotiedoista. Jos ilmoitettavat tilastotiedot eivät koske jäsenvaltiota, asianomainen kansallinen keskuspankki ilmoittaa tilastotietojen arvoksi nolla.

21 artikla

Toimitusajat

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle 19 ja 20 artiklassa tarkoitetut kuukausittaiset tilastotiedot viimeistään asianomaisen pitoajanjakson alkamista edeltävänä viimeisenä työpäivänä (työajan loppuun mennessä) ja 32 artiklassa tarkoitetun raportointiaikataulun mukaisesti.

6 JAKSO

POSTISIIRTOLAITOKSET JA VALTIONHALLINTO

22 artikla

Postisiirtolaitoksista ja valtionhallinnosta ilmoitettavat tilastotiedot

1.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle näiden suuntaviivojen liitteessä VI olevassa taulukossa 1 täsmennetyt tilastotiedot kuukauden lopun kantatiedoista, seuraavien osalta:

a)

asetuksen (EU) No 1074/2013 (EKP/2013/39) 3 artiklan mukaisesti raportoivat postisiirtolaitokset;

b)

valtionhallinnon monetaariset velat ja valtionhallinnon hallussa olevat käteinen raha ja euroalueen rahalaitosten liikkeeseen laskemat arvopaperien omistukset.

2.   Kansallisten keskuspankkien ei edellytetä ilmoittavan tilastotietoja tämän artiklan mukaisesti, jos 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tilastotietoja ei ole ja 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja varoja ja velkoja ei ole tai ne ovat merkityksettömiä.

3.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle näiden suuntaviivojen liitteessä VI olevassa taulukossa 1 luokituksen muutokset kunkin 1 kohdan mukaisesti ilmoitetun kantatietojen erän osalta.

4.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle näiden suuntaviivojen liitteessä VI olevassa taulukossa 1 täsmennetyt arvostusmuutokset silloin, kun ne ovat merkittäviä.

5.   Tämän artiklan mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot ovat aggregoituja, ja ne tarkastetaan 30 artiklan mukaisesti. Luokituksen muutoksia ja arvostusmuutoksia koskevat tilastotiedot ilmoitetaan näiden suuntaviivojen liitteen I mukaisesti.

23 artikla

Toimitusajat

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tässä jaksossa tarkoitetut tilastotiedot viimeistään sen kuukauden, jota tiedot koskevat, päättymistä seuraavana 15:ntenä työpäivänä (työajan päättymiseen mennessä) asetuksen (EU) N:o 1074/2013 (EKP/2013/39) 5 artiklan ja näiden suuntaviivojen 32 artiklassa tarkoitetun raportointiaikataulun mukaisesti.

24 artikla

Korjaukset

1.   Kansalliset keskuspankit voivat korjata tämän jakson mukaisesti ilmoitettuja tilastotietoja seuraavasti:

a)

korjaukset viimeisimpiin ja edeltäviin kuukausittaisiin tilastotietoihin voidaan toimittaa EKP:lle milloin tahansa;

b)

korjaukset muihin kuin viimeisimpiin ja edeltäviin kuukausittaisiin tilastotietoihin voidaan toimittaa kuukausittaisen tuotantokauden ulkopuolella.

Kansalliset keskuspankit voivat sen jälkeen, kun ne ovat ilmoittaneet asiasta EKP:lle, korjata b alakohdassa tarkoitettuja tilastotietoja kuukausittaisen tuotantokauden aikana, jos tällä parannetaan merkittävästi tietojen laatua. Euroopan keskuspankki voi käsitellä tällaiset korjaukset kuukausittaisen tuotantokauden jälkeen. Euroopan keskuspankki ilmoittaa asianomaiselle kansalliselle keskuspankille, jos näiden korjausten käsittelyä lykätään siihen saakka, kunnes kuukausittainen tuotantokausi on päättynyt.

2.   Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle 1 kohdan mukaisesti ilmoitettujen korjausten selitykset pyydettäessä ja seuraavasti:

a)

Kansalliset keskuspankit toimittavat vähintään viiden miljardin euron (absoluuttisena arvona ilmaistuna) korjausten selitykset ja ne toimittavat kyseiset selityksen korjausten yhteydessä ja joka tapauksessa ennen EKP:n kyseisen tuotantokauden tiedontuotantoprosessin päättymistä.

b)

Mikäli kansalliset keskuspankit toimittavat korjauksia 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti kuukausittaisen tuotantokauden aikana, selitykset toimitetaan ilmoittamisen yhteydessä.

Ensimmäisen alakohdan mukaisesti toimitetuissa selityksissä on osoitettava, ovatko ilmoitettuihin sarjoihin vaikuttavat korjaukset lopullisia vai korjataanko niitä mahdollisesti lisää.

7 JAKSO

LUOTTOLAITOSTEN RAKENTEELLISET RAHOITUSINDIKAATTORIT

25 artikla

Luottolaitosten rakenteellisista rahoitusindikaattoreista ilmoitettavat tilastotiedot

1.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle näiden suuntaviivojen liitteessä VII täsmennettyjä rahalaitoksia olevien luottolaitosten rakenteelliset rahoitusindikaattorit. Rakenteellisista rahoitusindikaattoreista ilmoitetaan yhteenlasketut tiedot ja ne tarkastetaan 30 artiklan mukaisesti.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, kansallinen keskuspankki voi toimittaa siinä tarkoitetut tilastotiedot vaihtoehtoisten tietolähteiden avulla. EKP:n ja kansallisen keskuspankin välisestä sopimuksesta EKP voi käyttää tällaisia tietoja luottolaitosten rakenteellisten rahoitusindikaattorien johtamiseen.

2.   Mikäli 1 kohdan mukaisesti ilmoitetut tilastotiedot eivät sisällä koko tiedonantajien joukkoa, kansalliset keskuspankit estimoivat kyseiset tilastotiedot kattamaan koko tiedonantajien joukon.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle selvitykset.

3.   Kansalliset keskuspankit voivat korjata tämän artiklan mukaisesti ilmoitettuja tietoja raportointikauden aikana, ja niiden on toimitettava EKP:n pyynnöstä korjausten selitykset.

26 artikla

Toimitusajat

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle 25 artiklassa tarkoitetut rakenteellisia rahoitusindikaattoreita koskevat tilastotiedot edellisen vuoden osalta kunakin vuonna maaliskuun loppuun mennessä ja 32 artiklassa tarkoitetun raportointiaikataulun mukaisesti, lukuun ottamatta luottolaitosten työntekijöiden määrä -indikaattoria, jonka osalta tiedot toimitetaan edellisen vuoden osalta kunakin vuonna toukokuun loppuun mennessä ja 32 artiklassa tarkoitetun raportointiaikataulun mukaisesti.

8 JAKSO

MUUT LUOTTOLAITOKSET KUIN RAHALAITOKSET

27 artikla

Muiden luottolaitosten kuin rahalaitosten tase-eristä ilmoitettavat tilastotiedot

1.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle seuraavat muiden luottolaitosten kuin rahalaitosten tase-erät:

a)

asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä I olevan 2 osan taulukossa 1 täsmennetyt kuukauden lopun kantatiedot, seuraavia lukuun ottamatta:

i)

ainoastaan vähimmäisvarantovelvoitteiden alaisten luottolaitosten ilmoittamat talletusvelat;

ii)

notional cash pool -positiot

iii)

liikkeeseen lasketut rahamarkkinarahasto-osuudet

iv)

erät, joiden osalta kansalliset keskuspankit ovat myöntäneet poikkeuksen tilastointiin liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) 9 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti;

b)

asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä I olevan 3 osan taulukoissa 2, 3 ja 4 täsmennetyt vuosineljänneksen lopun kantatiedot, paitsi erät, joiden osalta kansalliset keskuspankit ovat myöntäneet poikkeuksen tilastointiin liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) 9 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti.

2.   Kansallisten keskuspankkien on ilmoitettava EKP:lle seuraavat tilastotiedot muiden luottolaitosten kuin rahalaitosten arvostusmuutoksista:

a)

asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä I olevan 4 osan taulukossa 1A täsmennetyt kuukausittaiset arvostusmuutokset, seuraavia lukuun ottamatta:

i)

notional cash pool -positiot

ii)

liikkeeseen lasketut rahamarkkinarahasto-osuudet

iii)

erät, joiden osalta kansalliset keskuspankit ovat myöntäneet poikkeuksen tilastointiin liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) 9 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti;

b)

asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä I olevan 4 osan taulukossa 2A täsmennetyt vuosineljänneksen arvostusmuutokset, paitsi erät, joiden osalta kansalliset keskuspankit ovat myöntäneet poikkeuksen tilastointiin liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) 9 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti.

3.   Kansallisten keskuspankkien on ilmoitettava EKP:lle seuraavat tilastotiedot muiden luottolaitosten kuin rahalaitosten luokituksen muutoksista:

a)

kuukausittaiset luokituksen muutokset kunkin 1 kohdan a alakohdan mukaisesti ilmoitettujen kantatietojen erän osalta;

b)

asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä I olevan 3 osan taulukossa 2 täsmennetyt vuosineljänneksen luokituksen muutokset, paitsi erät, joiden osalta kansalliset keskuspankit ovat myöntäneet poikkeuksen tilastointiin liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) 9 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti.

4.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tilastotiedot tämän artiklan mukaisesti, jos kyseessä on jompikumpi seuraavista tapauksista:

a)

maassa ei ole muita luottolaitoksia kuin rahalaitoksia; tai

b)

asianomainen kansallinen keskuspankki on myöntänyt tilastotietojen ilmoittamista koskevia poikkeuksia asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) mukaisesti kaikille maassa oleville muille luottolaitoksille kuin rahalaitoksille kyseisen asetuksen 9 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti.

5.   Tämän artiklan mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot ovat aggregoituja, ja ne tarkastetaan 30 artiklan mukaisesti. Luokituksen muutoksia ja arvostusmuutoksia koskevat tilastotiedot ilmoitetaan näiden suuntaviivojen liitteen I mukaisesti.

28 artikla

Toimitusajat

1.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tässä jaksossa tarkoitetut kuukausittaiset tilastotiedot sen kuukauden päättymistä, jota tiedot koskevat, seuraavana 15:ntenä työpäivänä työajan loppuun mennessä asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) 7 artiklan 2 kohdan ja näiden suuntaviivojen 32 artiklassa tarkoitetun raportointiaikataulun mukaisesti.

2.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tässä jaksossa tarkoitetut neljännesvuosittaiset tilastotiedot sen vuosineljänneksen päättymistä, jota tiedot koskevat, seuraavana 28:ntena työpäivänä työajan loppuun mennessä asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) 7 artiklan 3 kohdan ja näiden suuntaviivojen 32 artiklassa tarkoitetun raportointiaikataulun mukaisesti.

29 artikla

Korjaukset

1.   Kansalliset keskuspankit voivat korjata tämän jakson mukaisesti ilmoitettuja tilastotietoja milloin tahansa.

2.   Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle 1 kohdan mukaisesti toimitettujen korjausten selitykset pyydettäessä.

Ensimmäisen alakohdan mukaisesti toimitetuissa selityksissä on osoitettava, ovatko ilmoitettuihin sarjoihin vaikuttavat korjaukset lopullisia vai korjataanko niitä mahdollisesti vielä lisää.

9 JAKSO

TARKASTUS, TAKAUTUVIEN TIETOJEN RAPORTOINTI JA TIEDONSIIRROT

30 artikla

Tarkastus ja selitykset

1.   Kansalliset keskuspankit valvovat ja varmistavat, että EKP:lle näiden suuntaviivojen mukaisesti toimitettavat tilastotiedot ovat laadukkaita ja luotettavia, tämän kuitenkaan rajoittamatta asetuksessa (EY) N:o 2533/98, asetuksessa (EU) 2021/379 (EKP/2021/2), asetuksessa (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) ja asetuksessa (EU) N:o 1074/2013 (EKP/2013/39) säädettyä.

2.   Ennen kuin kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle tilastotiedot näiden suuntaviivojen mukaisesti, ne tarkastavat, että tiedot täyttävät EKP:n antamat ja ylläpitämät lineaariset rajoitteet, soveltuvin osin myös lineaariset rajoitteet, jotka liittyvät eri raportointifrekvenssein toimitettujen tietojen vastaavuuteen.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle pyydettäessä selvitykset tällaisessa tarkastuksessa mahdollisesti yksilöidyistä eroavaisuuksista.

3.   Kansalliset keskuspankit tarkastavat 2 kohdassa tarkoitettujen eri raportointifrekvenssein toimitettujen tietojen vastaavuuteen liittyvien lineaaristen rajoitteiden osalta seuraavat seikat:

a)

neljännesvuosittaiset tilastotiedot vastaavat 3 ja 4 artiklan mukaisesti ilmoitettuja vastaavia kuukausittaisia tilastotietoja;

b)

neljännesvuosittaiset tilastotiedot vastaavat 27 artiklan mukaisesti ilmoitettuja vastaavia kuukausittaisia tilastotietoja;

c)

rahamarkkinarahastojen tase-eriä koskevat 5 artiklan mukaisesti ilmoitetut tilastotiedot vastaavat muiden rahalaitosten 4 artiklan mukaisesti ilmoitettuja vastaavia vuosineljänneksen lopun tase-eriä koskevia tietoja.

Jos a alakohdassa tarkoitetut tilastotiedot eivät vastaa eri raportointifrekvenssein toimitettuja tietoja, kansallisten keskuspankkien on parhaiden edellytystensä mukaan estimoitava ja toimitettava korjaukset siten, että tilastotiedot ovat raporotointifrekvensseihin nähden johdonmukaisia.

4.   Kansallisten keskuspankkien on 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja erityisiä vastaavuustaulukkoja käyttämällä valvottava 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti ilmoitettujen kuukauden lopun kantatietojen ja yhden seuraavista suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) mukaisesti ilmoitetuista kantatiedoista vastaavuutta:

a)

kuukauden viimeiselle työpäivälle laadittu eurojärjestelmän päivittäinen tase;

b)

kyseisen kuukauden viimeinen eritelty viikkotase.

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle pyydettäessä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun vastaavuusvalvonnan tulokset ja selitykset kantatietojen välisille eroavaisuuksille.

5.   Jos kansalliset keskuspankit ilmoittavat 25 artiklan mukaisesti liitteessä VII täsmennetyn ulkomaisten luottolaitosten sivukonttorien ja tytäryhtiöiden lukumäärän, niiden on varmistettava, että tällaiset tilastotiedot vastaavat vuoden 1999 alkaen asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) 4 artiklan mukaisesti tilastointitarkoituksiin laadittuun rahalaitosten luetteloon merkittyjä tietoja.

6.   Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:n pyynnöstä selitykset näiden suuntaviivojen mukaisesti ilmoitettujen tilastotietojen kehityksestä, mukaan lukien katkokset, joita niiden ilmoittamissa tilastotiedoissa on verrattuna edelliseen viitejaksoon.

7.   Mikäli kansalliset keskuspankit arvioivat näiden suuntaviivojen mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot, niiden on toimitettava EKP:lle selitykset pyydettäessä.

31 artikla

Takautuvien tietojen raportointivaatimukset euron käyttöönoton yhteydessä

1.   Mikäli jäsenvaltio euroalueeseen kuulumaton jäsenvaltio ottaa euron käyttöön näiden suuntaviivojen voimaantulon jälkeen, kyseisen jäsenvaltion kansallinen keskuspankki ilmoittaa EKP:lle seuraavat tiedot:

a)

rahalaitoksen tase-erätilastoja koskevat tilastotiedot, mukaan lukien rahamarkkinarahastojen tasetilastot, kaikilta raportoinnin viitejaksoilta jäsenvaltion unionin jäseneksi liittymisestä lukien ja joka tapauksessa vähintään kolmen vuoden ajalta ennen euron käyttöönottoa jäsenvaltiossa;

b)

rahalaitoksen tase-erätilastoja koskevat tilastotiedot jäsenvaltion unioniin liittymistä edeltävältä kolmelta vuodelta, ellei EKP:n kanssa toisin sovita.

2.   Jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, jotka ottavat euron käyttöön, kokoavat 1 kohdassa tarkoitetut tilastotiedot ikään kuin jäsenvaltio olisi kuulunut euroalueeseen kaikkina raportoinnin viitejaksoina. Tätä tarkoitusta varten kansalliset keskuspankit voivat käyttää EKP:lle ennen euron käyttöönottoa jäsenvaltiossa ilmoitettuja tilastotietoja EKP:n euroalueen ulkopuolisille jäsenvaltioille hyväksymien tiedonantojärjestelyjen mukaisesti. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tilastotiedot euroalueen jäsenvaltioihin raportoinnin viitejaksoilla sovellettujen vaatimusten mukaisesti, jolleivät EKP ja asianomainen kansallinen keskuspankki sovi joidenkin tilastotietojen ilmoittamatta jättämisestä.

3.   Euroalueen jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle rahalaitosten tase-erätilastoja koskevat saamiset ja velat, jotka kohdistuvat näiden suuntaviivojen voimaantulon jälkeen euron käyttöön ottavissa jäsenvaltioissa oleviin, kolmelta tällaista käyttöönottoa edeltävältä vuodelta, ellei EKP:n kanssa toisin sovita. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat vain sellaisten asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) mukaisesti ilmoitettujen saamisten ja velkojen kuukausittaiset kantatiedot, jotka ylittävät 50 miljoonaa euroa. Kansalliset keskuspankit voivat vapaaehtoisesti ilmoittaa myös alle 50 miljoonan euron saamisten ja velkojen kantatiedot.

32 artikla

Raportointiaikataulu

EKP toimittaa kunkin vuoden syyskuun loppuun mennessä kansallisille keskuspankeille raportointiaikataulun tarkkoine toimituspäivineen. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat näiden suuntaviivojen mukaiset tiedot kyseisen raportointiaikataulun mukaisesti.

33 artikla

Tiedonsiirto

1.   Kansalliset keskuspankit toimittavat näiden suuntaviivojen mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot sähköisesti EKP:n ilmoittamalla tavalla. Sähköisessä muodossa olevien tilastotietojen vaihdossa käytetään EKPJ:n hyväksymää tilastosanomamuotoa.

2.   Mikäli 1 kohtaa ei sovelleta, kansalliset keskuspankit voivat käyttää tilastotietojen toimittamiseen muita tapoja, jotka EKP on etukäteen hyväksynyt.

10 JAKSO

YKSINKERTAISTETTU MUUTOSMENETTELY JA JULKAISEMINEN

34 artikla

Yksinkertaistettu muutosmenettely

EKP:n johtokunta voi tilastokomiteaa kuultuaan tehdä tämän asetuksen liitteisiin teknisiä muutoksia edellyttäen, ettei sillä muuteta tämän asetuksen perustana olevaa käsitteellistä viitekehystä eikä lisätä raportoinnista tiedonantajille koituvaa rasitetta jäsenvaltioissa. EKP:n johtokunta ilmoittaa tällaisista muutoksista viipymättä EKP:n neuvostolle.

35 artikla

Julkaiseminen

Kansalliset keskuspankit eivät julkaise euroalueen kuukausittaisiin raha-aggregaatteihin ja niiden vastaeriin liittyviä kansallisia tietoja ennen kuin EKP on julkaissut nämä aggregaatit. Jos kansalliset keskuspankit julkaisevat kyseisiä tietoja, tietojen tulee olla samat kuin uusimmassa euroalueen raha-aggregaattien kansallisten osuuksien julkaisussa. Mikäli kansalliset keskuspankit toisintavat EKP:n julkaisemia euroalueen raha-aggregaatteja, toisintojen tulee noudattaa tarkasti alkuperäistä lähdettä.

11 JAKSO

TIETOJEN ANTAMINEN ENSIMMÄISEN KERRAN JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

36 artikla

Tietojen antaminen ensimmäisen kerran

1.   Näiden suuntaviivojen mukaisesti ilmoitettavat kuukausittaiset tilastotiedot annetaan ensimmäisen kerran tammikuuta 2022 koskevien tilastotietojen osalta.

2.   Näiden suuntaviivojen mukaisesti ilmoitettavat neljännesvuosittaiset tilastotiedot annetaan ensimmäisen kerran vuoden 2022 ensimmäistä vuosineljännestä koskevien tilastotietojen osalta. Neljännesvuosittaiset tilastotiedot, jotka ilmoitetaan vuoden 2021 viimeiseltä vuosineljännekseltä, raportoidaan raha- ja rahoitustilastoista annettujen suuntaviivojen EKP/2014/15 liitteessä II olevan 1, 4, 7, 19 ja 20 osan mukaisesti.

3.   Näiden suuntaviivojen mukaisesti ilmoitettavat vuosittaiset tilastotiedot annetaan ensimmäisen kerran vuotta 2021 koskevien tilastotietojen osalta.

37 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Jos kansalliset keskuspankit ilmoittavat yksittäisten rahalaitosten tase-eriä (IBSI) koskevia tietoja raha- ja rahoitustilastoista annettujen suuntaviivojen (EKP/2014/15) 17 a artiklan mukaisesti, niiden on 15 päivän huhtikuuta 2021 ja 1 päivän helmikuuta 2022 väliseltä ajanjaksolta yksilöitävä luottolaitokset, joiden osalta tällaisia tietoja ilmoitetaan näiden suuntaviivojen 15 artiklan mukaisesti. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat nämä tiedot EKP:lle näiden suuntaviivojen 17 artiklassa vahvistetuissa määräajoissa 15 päivän huhtikuuta 2021 ja 1 päivän helmikuuta 2022 väliseltä ajalta.

2.   Jos kansalliset keskuspankit ilmoittavat yksittäisiä rahalaitoskorkoja (IMIR) koskevia tietoja raha- ja rahoitustilastoista annettujen suuntaviivojen (EKP/2014/15) 17 a artiklan mukaisesti, niiden on 15 päivän huhtikuuta 2021 ja 1 päivän helmikuuta 2022 väliseltä ajanjaksolta ilmoitettava nämä tiedot näiden suuntaviivojen 15 artiklassa tarkoittettujen ydinlaitosten osalta. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat nämä tiedot EKP:lle näiden suuntaviivojen 17 artiklassa vahvistetuissa määräajoissa 15 päivän huhtikuuta 2021 ja 1 päivän helmikuuta 2022 väliseltä ajalta.

3.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat asetuksen (EU) 2021/1379 (EKP/2021/2) 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti muilta luottolaitoksilta kuin rahalaitoksilta kerätyt tilastotiedot 26 päivän kesäkuuta 2021 ja 1 päivän helmikuuta 2022 väliseltä ajalta näiden suuntaviivojen 8 jakson mukaisesti. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat nämä tiedot EKP:lle viimeistään 29 päivänä huhtikuuta 2022.

12 JAKSO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

38 artikla

Voimaantulo

1.   Nämä suuntaviivat tulevat voimaan päivänä, jona ne annetaan tiedoksi niiden jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille, joiden rahayksikkö on euro.

2.   Niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien, joiden rahayksikkö on euro, sekä EKP:n on noudatettava näitä suuntaviivoja 1 päivästä helmikuuta 2022.

39 artikla

Osoitus

Nämä suuntaviivat on osoitettu kaikille eurojärjestelmän keskuspankeille.

Tehty Frankfurt am Mainissa 26 päivänä maaliskuuta 2021.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Christine LAGARDE

(1)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2021/379, annettu 22 päivänä tammikuuta 2021, luottolaitosten ja rahalaitossektorin tase-eristä (EKP/2021/2) (EUVL L 73, 3.3.2021, s. 16).

(2)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1072/2013, annettu 24 päivänä syyskuuta 2013, rahalaitosten soveltamia korkoja koskevista tilastoista (EKP/2013/34) (EUVL L 297, 7.11.2013, s. 51).

(3)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1074/2013, annettu 18 päivänä lokakuuta 2013, tilastointiin liittyvistä tiedonantovaatimuksista sellaisten postisiirtolaitosten osalta, jotka ottavat vastaan talletuksia euroalueen kotimaisilta muilta kuin rahalaitoksilta (EKP/2013/39) (EUVL L 297, 7.11.2013, s. 94).

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2533/98, annettu 23 päivänä marraskuuta 1998, Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja (EUVL L 318, 27.11.1998, s. 8).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(6)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2016/867, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, yksityiskohtaisten luotto- ja luottoriskitietojen keruusta (EKP/2016/13) (EUVL L 144, 1.6.2016, s. 44).

(7)  Ks. EKP:n neuvoston 26 päivänä kesäkuuta 2020 tekemät päätökset, jotka ovat saatavilla EKP:n sivustolla osoitteessa www.ecb.europa.eu.

(8)  Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2018/876, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2018, yhteisötietorekisteristä (EKP/2018/16) (EUVL L 154, 18.6.2018, s. 3).

(9)  Asetus (EU) 2021/378, annettu 22 päivänä tammikuuta 2021, vähimmäisvarantovelvoitteiden soveltamisesta (EKP/2021/1) (EUVL L 73, 3.3.2021, s.1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2033, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 575/2013, (EU) N:o 600/2014 ja (EU) N:o 806/2014 muuttamisesta (EUVL L 314, 5.12.2019, s. 1).

(11)  Euroopan keskuspankin suuntaviivat EKP/2014/15, annettu 4 päivänä huhtikuuta 2014, raha- ja rahoitustilastoista (EUVL L 340, 26.11.2014, s. 1).

(12)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1072/2013, annettu 24 päivänä syyskuuta 2013, rahalaitosten soveltamia korkoja koskevista tilastoista (EKP/2013/34) (EUVL L 297, 7.11.2013, s. 51).

(13)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1074/2013, annettu 18 päivänä lokakuuta 2013, tilastointiin liittyvistä tiedonantovaatimuksista sellaisten postisiirtolaitosten osalta, jotka ottavat vastaan talletuksia euroalueen kotimaisilta muilta kuin rahalaitoksilta (EKP/2013/39) (EUVL L 297, 7.11.2013, s. 94).

(14)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2533/98, annettu 23 päivänä marraskuuta 1998, Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja (EUVL L 318, 27.11.1998, s. 8).

(15)  Ks. ”Bridging tables between the accounting balance sheet items of the NCBs and the ECB and the items to be reported for statistical purposes”, julkaistaan EKP:n verkkosivuilla osoitteessa www.ecb.europa.eu.

(16)  Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2016/2249, annettu 3 päivänä marraskuuta 2016, kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKP/2016/34) (EUVL L 347, 20.12.2016, s. 37).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).

(18)  Määritelty tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1893/2006 liitteessä I (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).

(19)  Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2018/876, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2018, yhteisötietorekisteristä (EKP/2018/16) (EUVL L 154, 18.6.2018, s. 3).

LIITE I

KORJAUKSIEN ILMOITTAMINEN JA TALOUSTOIMIEN JOHTAMINEN

1 OSA

Taloustoimien johtamista koskevan menettelyn yleiskuvaus

Rahoitustaloustoimet ovat nettomääräisiä rahoitussaamisia tai nettomääräisiä velkoja kunkin rahoitusinstrumenttityypin osalta, eli kaikkien asianomaisen viitejakson aikana tapahtuneiden rahoitustaloustoimien summa. Sääntely, joka koskee taloustoimien johtamista rahalaitosten tase-eriä koskevia tilastoja varten perustuu Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään (jäljempänä EKT 2010), joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 549/2013 (1). Näistä kansainvälisistä standardeista poiketaan tarvittaessa sekä tietojen sisällön että tilastollisten käsitteiden nimien osalta. Tätä liitettä tulkitaan EKT 2010:n mukaisesti, ellei asetuksessa (EU) N:o 2021/379 (EKP/2021/2) (2) tai näissä suuntaviivoissa nimenomaisesti tai implisiittisesti säädetä siitä poikkeavasti.

Tase-eriä koskevien tilastojen yhteydessä EKP laskee taloustoimet kunkin saamis- ja velkaerän osalta tarkastelemalla kantatietojen eroa jakson päättymispäivänä ja poistamalla sitten muista kuin taloustoimista johtuvien seikkojen vaikutuksen (”korjaukset”). Ne ryhmitellään pääluokkiin ”luokituksen muutokset”, ”arvostusmuutokset” ja ”valuuttakurssimuutokset”. Kansalliset keskuspankit raportoivat luokituksen muutoksia sekä arvostusmuutoksia koskevat tiedot EKP:lle, jotta tällaiset muista kuin taloustoimista aiheutuvat vaikutukset voidaan poistaa taloustoimia laskettaessa. Tavallisesti EKP johtaa valuuttakurssimuutokset. Taloustoimet lasketaan nettoperiaatteella, eli vaatimuksena ei ole yksilöidä bruttomääräisiä rahoitustaloustoimia tai liikevaihtoa. Rahoitustaloustoimet olisi yleensä määritettävä taloustoimen arvoon – eli arvoon, jolla saamiset hankitaan tai myydään ja/tai jolla velat otetaan, muutetaan rahaksi tai vaihdetaan –, joka ei välttämättä ole sama kuin noteerattu markkinahinta tai saamisen käypä arvo taloustoimen tekoajankohtana. Transaktioarvo ei sisällä palvelumaksuja, muita maksuja, provisioita tai vastaavia transaktion toteuttamiseen liittyvistä palveluista suoritettuja maksuja.

Tässä liitteessä tarkastellaan menetelmiä taloustoimien johtamiseksi rahalaitosten tase-eriä koskevia tilastoja varten. Osa 2 koskee periaatteita, joita noudattaen kansalliset keskuspankit ilmoittavat korjauksia EKP:lle (3). Osassa 3 tarkastellaan koskevat tase-erätilastojen kokoamista koskeviin sääntöihin tehtyjä erityisiä mukautuksia.

Yksityiskohtaisempia tietoja ja numeerisia esimerkkejä on rahalaitosten tasetilastoja koskevassa käsikirjassa, joka julkaistaan EKP:n verkkosivuilla.

2 OSA

Korjausten ilmoittaminen kansallisilta keskuspankeilta EKP:lle

1.   Korjauksiin liittyvät perusperiaatteet

Luokituksen muutoksiin ja arvostusmuutoksiin sovelletaan samaa kaksinkertaisen kirjanpidon periaatetta kuin kantatietoihin, ja näin ollen ne täsmäytetään. Jos tasapainottava erä on tarpeen sen vuoksi, että tilastoja varten laadittavaan taseeseen ja tilinpäätöstä varten laadittavaan taseeseen sovelletaan erilaista arvostusta – siis tilastoinnin ja kirjanpidon eroista johtuen –, erä olisi kirjattava ”muihin velkoihin” (positiivisena tai negatiivisena määränä tapauksen mukaan).

Korko liikkeeseen lasketuista ja hallussa olevista talletuksista, lainoista ja velkapapereista kirjataan sen kertyessä, mutta sitä ei tulisi koskaan kirjata kyseiseen instrumenttiin liittyvänä taloustoimena. Lainojen ja talletusten osalta tämä täsmennetään asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä II olevan 2 osan vaatimuksessa, jonka mukaan näille instrumenteille kertynyt korko kirjataan ”muihin saamisiin” tai ”muihin velkoihin”. Asetuksessa ei kuitenkaan ole sääntöjä liikkeeseen lasketuille tai hallussa oleville velkapapereille kertyneen koron käsittelystä. Kertynyt korko itse asiassa usein sisältyy markkinahintoihin ja on vaikeasti erotettavissa taseeseen merkitystä hinnasta, sillä se ilmoitetaan tilastoja varten laaditussa taseessa. Tietojen sisäisen yhtenäisyyden ja maiden keskinäisen vertailukelpoisuuden vuoksi olisi sovellettava seuraavaa:

a)

jos kertynyt korko sisältyy kirjanpitohintaan, sellaisena kuin se ilmoitetaan taseessa, siihen sovelletaan arvostusmuutosta;

b)

jos kertynyt korko poistetaan niiden arvopapereiden kantatiedoista, joihin se liittyy tilastoja varten laaditussa taseessa, se on luokiteltava joko erään ”muut saamiset” tai erään ”muut velat”, eikä sitä käsitellä arvostusmuutoksena.

Tämä ehdotettu käytäntö näkyy myös näissä suuntaviivoissa (ks. liitteessä II oleva 1 osa) täsmennetyissä tiedonantovaatimuksissa.

Kun kuukausittainen korjaus ilmoitetaan, se saattaa vaikuttaa neljännesvuosittain ilmoitettujen erien erittelyihin. Näiden kahden tietosarjan välinen johdonmukaisuus olisi varmistettava, siis soveltuvin osin siten, että kuukausittaisten korjausten summan o vastattava vuosineljänneksen korjausta. Mikäli vuosineljänneksen korjaukselle vahvistetaan kynnysarvo tai vuosineljänneksen korjauksia ei voida yksilöidä täydellisesti tai yhtä yksityiskohtaisesti kuin kuukausittaisia korjauksia, korjaus lasketaan siten, että vältetään poikkeamat kuukausitietojen osalta raportoiduista korjauksista.

2.   Luokituksen muutokset

”Luokituksen muutokset” sisältävät kaikki tiedonantajasektorin taseen muutokset, jotka johtuvat tiedonantajien joukon kokoonpanossa ja rakenteessa tapahtuneista muutoksista, rahoitusinstrumenttien ja vastapuolten luokituksen muutoksista, tilastollisten määritelmien muutoksista ja raportointivirheiden (osittaisista) korjauksista; kaikki edellä mainitut seikat aiheuttavat katkoksia tietosarjoihin ja siten vaikuttavat kahden peräkkäisen jakson lopun kantatietojen vertailukelpoisuuteen. Euroalueen laajenemista voidaan tarkastella uudelleenluokittelun erityistapauksena.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat näissä suuntaviivoissa täsmennetyt luokituksen muutoksia koskevat tiedot käyttäen tiedonantajien joukon suoraan ilmoittamia tietoja, valvontatietoja, todennäköisyystarkastuksia, satunnaisia tiedusteluja (esim. ulkopuolelle jätetyistä laitoksista), kansallisia tilastointivaatimuksia, tietoja tiedonantajien joukkoon tulevista ja siitä poistuvista ja muita käytettävissään olevia lähteitä. Kansalliset keskuspankit yksilöivät kantatietojen muutokset, jotka johtuvat luokituksen muutoksista, ja ilmoittavat nettomäärän. Luokituksen muutoksista aiheutuva kantatietojen nettolisäys kirjataan positiivisin etumerkein, kantatietojen nettovähennys negatiivisin etumerkein.

Kansalliset keskuspankit voivat laatia luokituksen muutosten arvioita, erityisesti, jos tietoja ei ole saatavilla tai ne ovat heikkolaatuisia. EKP:n ei odoteta tekevän korjauksia jälkikäteen, elleivät kansalliset keskuspankit havaitse lopullisissa tiedoissa luokituksen muutoksista johtuvia merkittäviä muutoksia, joita kansallinen keskuspankki ei voi oikaista hyvissä ajoin. Tällöin EKP voi asianomaisen keskuspankin kanssa tehdystä sopimuksesta korjata tietoja jälkikäteen.

Periaatteessa kansalliset keskuspankit ilmoittavat ”luokituksen muutokset” kunkin näissä suuntaviivoissa täsmennetyn erän osalta. Tapauksissa, joissa arvioidut luokituksen muutosten määrät ovat alle viisi miljoonaa euroa kansallisen keskuspankin oman taseen osalta, tai alle 50 miljoonaa euroa muiden tiedonantajien yhteenlasketun taseen osalta, kansalliset keskuspankit voivat ilmoittaa luokituksen muutosten määrät nolla-arvona tai puuttuvana arvona. Näiden kynnysarvojen perusteella kansallisten keskuspankkien on helpompi päättää, onko niiden koottava korjaukset vai ei. Jos kuitenkin verrattain yksityiskohtaisia tietoja saadaan kerättyä kynnysarvosta riippumatta, kynnysarvon soveltaminen saattaa vaikuttaa kielteisesti kansallisen keskuspankin kannalta. Tämä jousto ei vaikuta vaatimukseen, joka koskee yhdenmukaisuutta viitejaksolta ilmoitettujen tietojen ja kuukausittaisten ja neljännesvuosittaisten tietojen välillä alla kuvatun mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit korjaavat kantatietojen raportointivirheet korjauksia koskevissa säännöissä määriteltyjä rajoituksia noudattaen välittömästi sen jälkeen, kun ne on havaittu. Mahdollisuuksien mukaan virhe poistetaan kantatiedoista korjauksilla kokonaan, erityisesti mikäli virhe vaikuttaa vain yhteen ajanjaksoon tai rajoitettuun aikaväliin. Näin sarjaan ei tule katkosta. Jos virhe kuitenkin vaikuttaa historiatietoihin eikä korjausta tehdä nykyhetkeä edeltäviin tietoihin tai korjaus tehdään vain tietyllä ajanjaksolla, korjatun luvun sisältävän ensimmäisen ajanjakson ja korjaamattoman luvun sisältävän viimeisen ajanjakson välille tulee katkos. Tässä tapauksessa kansalliset keskuspankit määrittelevät ilmenneen katkoksen suuruuden ja tekevät korjauksen erään ”luokituksen muutokset”. Samanlaista menettelytapaa sovelletaan, kun tilastollisten määritelmien muutosten toimeenpano vaikuttaa raportoituihin tietoihin ja kun korjataan sellaisia katkoksia, jotka johtuvat estimointimenetelmien käyttöönotosta, muuttamisesta tai käytöstä poistamisesta.

Määräävää sen kannalta, käsitelläänkö saamisten siirrot taloustoimina, on kahden erillisen institutionaalisen yksikön olemassaolo ja niiden toiminta kahdenkeskiseen sopimukseen perustuen. Jos siirrot kuitenkin tapahtuvat institutionaalisen yksikön perustamisen tai lopettamisen johdosta, niitä olisi käsiteltävä ”luokituksen muutoksina”. Erityisesti jos sulautuminen tai yritysosto johtaa yhden tai useamman institutionaalisen yksikön lopettamiseen, kaikki sulautuneiden instituutioiden välillä voimassa olleet keskinäiset positiot nettoutetaan yksiköiden järjestelmässä olemassaolon päättymishetkellä, ja luokituksen muutoksista johtuvat korjaukset on ilmoitettava vastaavasti. Yhtiöiden jakautumisia käsitellään symmetrisesti.

3.   Arvostusmuutokset

Kansalliset keskuspankit laativat näiden suuntaviivojen nojalla raportoitavat ”arvostusmuutokset” yleensä suoraan tiedonantajien ilmoittamien tietojen perusteella. Kansalliset keskuspankit voivat kuitenkin täyttää nämä raportointivaatimukset myös epäsuorasti (esim. keräämällä tiedot suoraan taloustoimista) tai arvopaperikohtaisten tai muiden tiedonantajien joukon ilmoittamien tietojen kautta, ja niillä on joka tapauksessa oikeus kerätä tiedonantajilta lisätietoja tarpeen mukaan.

4.   Valuuttakurssimuutokset

Jaksojen lopun raportointipäivien välillä tapahtuneet valuuttakurssimuutokset suhteessa euroon aiheuttavat muutoksia valuuttamääräisten saamisten ja velkojen arvossa, kun ne ilmoitetaan euromääräisinä. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat ulkomaan rahan määräiset varat ja velat euroiksi muunnettuina käyttämällä muuntokursseina muuntopäivänä vallitsevia EKP:n viitekursseja. Kantatietojen mahdolliset muutokset, jotka johtuvat valuuttakurssimuutoksista, merkitsevät hallussapitovoittoja/tappioita, jotka eivät ole rahoitustaloustoimia, minkä vuoksi arvostuksesta johtuvat vaikutukset on eriteltävä, niin että niiden vaikutus voidaan poistaa taloustoimista. Valuuttakurssimuutoksista johtuviin arvostusmuutoksiin saattaa sisältyä myös arvostusmuutoksia, jotka johtuvat saamisia/velkoja koskevista taloustoimista, eli toteutuneita voittoja/tappioita; tässä suhteessa kansalliset käytännöt voivat poiketa toisistaan.

Tavallisesti EKP johtaa tarvittavat valuuttakurssimuutokset kansallisten keskuspankkien toimittamien tilastotietojen perusteella. Jos kansalliset keskuspankit voivat kerätä tarkempia valuuttakurssimuutoksia koskevia tietoja, ne voivat sen sijaan sopia EKP:n kanssa, että ne toimittavat valuuttakurssimuutokset, joita EKP käyttää taloustoimien johtamiseen.

3 OSA

Erityissäännöt ja oikaisut

1.   Rahamarkkinarahastot

Kansalliset keskuspankit sisällyttävät rahamarkkinarahastoja koskevien tietojen korjaukset täyttäessään raportointivaatimuksia luokituksen muutosten ja arvostusmuutosten osalta. Nämä muutokset ilmoitetaan myös erikseen rahamarkkinarahastojen osalta neljännesvuosittaisen raportointikehikon mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat luokituksen muutoksista, jos asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) 2 artiklassa määritellyssä, rahamarkkinarahastoista koostuvassa tiedonantajien joukossa tapahtuu muutoksia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1131 (4) nojalla rahamarkkinarahaston toimiluvan saaneiden yhteisöjen ulottuvuutta koskevien tarkistusten seurauksena. Rahamarkkinarahastoista koostuvan tiedonantajien joukon muutos, joka johtuu rahaston sijoituspolitiikan muutoksesta, kirjataan rahoitustaloustoimena eikä luokituksen muutoksena. Tämä johtuu siitä seikasta, että kaikista sijoituspolitiikan muutoksista on sovittava sijoittajien kanssa ennen muutosta, ja näin ollen niitä pidetään aktiivisina sijoituspäätöksinä.

Asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) 9 artiklan 6 kohdassa säädetään, että kansalliset keskuspankit voivat myöntää joillekin tai kaikille rahamarkkinarahastoille poikkeuksia arvostusmuutosten ilmoittamisesta. Näissä tapauksissa kansallisten keskuspankkien on näiden suuntaviivojen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti silti toimitettava tiedot parhaan arvion mukaan, jos asianomaiset määrät ovat huomattavia.

Rahamarkkinarahastojen saamisia koskevien arvostusmuutosten laskennassa noudatetaan kaikkiin rahalaitoksiin sovellettavia yleisiä menettelyjä. Velkojen puolella rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksien arvon positiiviset muutokset on perinteisesti katsottu taloustoimiksi samalla tavoin kuin talletuksista maksettu korko (erotuksena kertyneestä korosta), mikä merkitsee, että varojen puolella arvostusmuutosten vastaerä on "muut velat" eikä "rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet". Tapauksia, joissa rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksien hinta laskee rahaston saamisiin liittyvien menetysten vuoksi, ei kuitenkaan voida verrata koronmaksuihin. Tätä taustaa vasten asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä I olevan 4 osan taulukkoon 1A sisältyy vaatimuksia rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksia koskevista arvostusmuutoksista; kansalliset keskuspankit käyttävät tarvittaessa tätä erää hintamuutosten tasapainottamiseksi varojen puolella. Kohdistaminen olisi tehtävä siten, että sillä katetaan ainoastaan todelliset hintamuutokset, jotka vaikuttavat rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksien hintaan.

2.   Yksittäisten rahalaitosten tase-erätilastot (IBSI)

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat näiden suuntaviivojen 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti arvostusmuutokset ja luokituksen muutokset ja lainojen siirrot kattavat lisätietosarjat (ks. tämän liitteen 2 osa) parhaiden edellytystensä mukaan.

Tietojen antamisesta aiheutuvan rasitteen vähentämiseksi kansalliset keskuspankit voivat soveltaa kynnysarvoa lisätietosarjoja johtaessaan. Erityisesti jos ilmoitettavien lisätietosarjojen absoluuttinen määrä on alle 50 miljoonan euron enimmäisrajan ja alle 1 prosenttia vastaavista kantatiedoista, eli kynnysarvo = maksimi (50 milj. euroa, 1 % kantatiedoista), kansalliset keskuspankit voivat sen sijaan ilmoittaa määrän nolla-arvona tai puuttuvana arvona. Tämä kynnysarvo, jota sovelletaan myös luottolaitosten muodostamiin ryhmiin, on viitteellinen, ja sen tarkoituksena on auttaa kansallisia keskuspankkeja päättämään, tekevätkö ne oikaisun vai eivät. Jos tietoja ei ole saatavilla tai ne ovat heikkolaatuisia, kansallinen keskuspankki voi päättää joko laatia arvioita tai ilmoittaa puuttuvan arvon.

Lisäksi ja näiden suuntaviivojen mukaisesti kansallisten keskuspankkien edellytetään ilmoittavan lisätietosarjoja vain sellaisten luottolaitosten, jotka eivät ole ydinlaitoksia, osalta siltä osin kuin tilastotietoja kerätään näiltä luottolaitoksilta asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) mukaisesti. Jos lisätietosarjojen ilmoittamista varten vaadittuja tilastotietoja ei ole saatavilla luottolaitoksilta, jotka eivät ole ydinlaitoksia, kansalliset keskuspankit voivat ilmoittaa puuttuvan arvon.

3.   Postisiirtolaitokset ja julkisyhteisöt

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tarvittaessa näiden suuntaviivojen 6 jakson mukaisesti postisiirtolaitoksia ja julkisyhteisöjä koskevat tilastotiedot, jotka käsittävät niiden rahamääräiset velat euroalueen kotimaisille muille kuin rahalaitoksille, sekä niiden hallussa olevan käteisen rahan ja euroalueen rahalaitosten liikkeeseen laskemat arvopaperit. Taloustoimien keräämistä varten korjaukset toimitetaan periaatteessa myös rahalaitosten tasetilastoja varten esitettyjen vaatimusten mukaisesti, vaikka käytännössä valuuttakurssi- tai markkinahintamuutoksista johtuvat muutokset ovat epätodennäköisiä. Nämä tiedot ilmoitetaan liitteen VI mukaisesti.

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).

(2)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 2021/379, annettu 22 päivänä tammikuuta 2021, luottolaitosten ja rahalaitossektorin taseesta (uudelleenlaadittu) (EKP/2021/2) (EUVL 73, 3.3.2021, s. 16).

(3)  Samaa menetelmää sovelletaan EKP:n taseesta näiden suuntaviivojen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti ilmoitettavien tilastotietojen osalta.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1131, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, rahamarkkinarahastoista (EUVL L 169, 30.6.2017, s. 8 ).

LIITE I

1 OSA

Taulukko 1

Keskuspankkien taseista ilmoitettavat lisätietoerät  (1)

TASE-ERÄT

Yhteensä

Euroalue

Ulkomaat

 

 

 

Kotimaa

Euroalue (muut kuin kotimaiset)

 

Muut kuin rahalaitokset

VASTATTAVAA

 

 

 

 

 

8.

Liikkeessä oleva raha

 

 

 

 

 

joista: Seteleitä

 

 

 

 

 

Euroseteleitä

M (†)

 

 

 

 

Kansallisen rahayksikön määräisiä seteleitä  (2)

M (†)

 

 

 

 

joista: Metallirahoja

 

 

 

 

 

Euromääräisiä metallirahoja

M (†)

 

 

 

 

Kansallisen rahayksikön määräisiä metallirahoja  (2)

M (†)

 

 

 

 

9.

Talletukset

 

 

 

 

 

9.1.e

Yön yli -talletukset (euro)

 

 

 

 

M

9.1.x

Yön yli -talletukset (ulkomaan valuutat)

 

 

 

 

M

10.

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

 

 

 

 

 

11.

Liikkeeseen lasketut velkapaperit

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden  (3)

 

M

M

M

 

12.

Oma pääoma ja varaukset

 

 

 

 

 

13.

Muut velat

 

 

 

 

 

joista: siirtosaamisia

M

 

 

 

 

joista: ns. ”suspense”-eriä

M

 

 

 

 

joista: liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset velat

 

M

 

 

joista: kolmansille osapuolille maksettavia korvauksia koskevat varaukset

M

 

 

 

 

joista: kotitalouksien netto-osuudet eläkerahastoissa  (4)

Q (#)

 

 

 

 

joista: kirjanpitotietojen/tilastotietojen erojen oikaisut  (5)

M (#)

 

 

 

 

Erityisnosto-oikeuksien vastaerä

M (#)

 

 

 

 

VASTAAVAA

 

 

 

 

 

1.

Käteinen raha

 

 

 

 

 

2.

Lainat

 

 

 

 

 

joista EKP:ssä pidettävät kansainväliset varantoihin liittyvät talletukset  (6)

 

 

M

 

 

3.

Hallussa olevat velkapaperit

 

 

 

 

 

joista: hallussa oleville velkapapereille kertynyttä korkoa  (7)

Q

 

 

 

 

4.

Osakkeet ja osuudet

 

 

 

 

 

5.

Sijoitusrahasto-osuudet

 

 

 

 

 

6.

Muut kuin rahoitusvarat

 

 

 

 

 

7.

Muut saamiset

 

 

 

 

 

joista: siirtosaamisia

M

 

 

 

 

joista: ns. ”suspense”-eriä

M

 

 

 

 

joista: liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset saamiset

 

M

 

 

joista: vakuutusmaksujen ennakkosuorituksia ja vakuutusvaateita varten tehtyjä varauksia  (8)

Q (#)

 

 

 

 

joista: valtionhallinnon liikkeeseen laskemiin metallirahoihin liittyvät saamiset

 

M

 

 

 

joista: hallussa oleville velkapapereille kertynyttä korkoa  (7)

Q

 

 

 

 

Kulta & kultasaamiset (vain monetaarinen kulta)

M (#)

 

 

 

 

Saamiset IMF:ltä - nosto-oikeudet, erityiset nosto-oikeudet, muut saamiset

M (#)

 

 

 

 


Taulukko 2

Muiden rahalaitosten taseista ilmoitettavat lisäerät  (9)

TASE-ERÄT

Yhteensä

Euroalue

Ulkomaat

 

 

 

Kotimaa

Euroalue (muut kuin kotimaiset)

 

Muut kuin rahalaitokset

VELAT

 

 

 

 

 

8.

 Liikkeessä oleva raha

 

 

 

 

 

9.

 Talletukset

 

 

 

 

 

Joista: vastapuolivastuu lainoista, joita ei ole poistettu taseesta  (10)

 

M

M

M

 

9.1.e

 Yön yli -talletukset (euro)

 

 

 

 

M

9.1.x

 Yön yli -talletukset (ulkomaan valuutat)

 

 

 

 

M

10.

 Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

 

 

 

 

 

11.

 Liikkeeseen lasketut velkapaperit  (11)

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

M (#)

M (#)

M (#)

 

yli vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

M (#)

M (#)

M (#)

 

Euro

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

M (#)

M (#)

M (#)

 

yli vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

M (#)

M (#)

M (#)

 

Ulkomaan valuutat

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

M (#)

M (#)

M (#)

 

yli vuoden mutta enintään 2 vuoden

 

M (#)

M (#)

M (#)

 

joista: liikkeeseen lasketuille velkapapereille kertynyttä korkoa  (12)

Q

 

 

 

 

12.

 Oma pääoma ja varaukset

 

 

 

 

 

13.

 Muut velat

 

 

 

 

 

joista: siirtosaamisia

M

 

 

 

 

joista: ns. ”suspense”-eriä

M

 

 

 

 

joista: kolmansille osapuolille maksettavia korvauksia koskevat varaukset

M

 

 

 

 

joista: kotitalouksien netto-osuudet eläkerahastoissa  (13)

Q (#)

 

 

 

 

joista: liikkeeseen lasketuille velkapapereille kertynyttä korkoa  (12)

Q

 

 

 

 

joista: kirjanpitotietojen/tilastotietojen erojen oikaisut  (14)

M (#)

 

 

 

 

SAAMISET

 

 

 

 

 

1.

 Käteinen raha

 

 

 

 

 

2.

 Lainat

 

 

 

 

 

3.

 Hallussa olevat velkapaperit

 

 

 

 

 

joista: hallussa oleville velkapapereille kertynyttä korkoa  (12)

Q

 

 

 

 

4.

 Osakkeet ja osuudet

 

 

 

 

 

5.

 Sijoitusrahasto-osuudet

 

 

 

 

 

6.

 Muut kuin rahoitusvarat

 

 

 

 

 

7.

 Muut saamiset

 

 

 

 

 

joista: siirtosaamisia

M

 

 

 

 

joista: ns. ”suspense”-eriä

M

 

 

 

 

joista: vakuutusmaksujen ennakkosuorituksia ja vakuutusvaateita varten tehtyjä varauksia  (15)

Q (#)

 

 

 

 

joista: hallussa oleville velkapapereille kertynyttä korkoa  (12)

Q

 

 

 

 


Taulukko 3

Myönnetyt lainat euroalueen muille rahoituksen välittäjille + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustaville laitoksille + konserninsisäisille rahoitusyksiköille ja rahanlainaajille (S.125+S.126+S.127)

Kantatiedot, arvostusmuutokset ja luokituksen muutokset (neljännesvuosittain)

TASE-ERÄT

A. Kotimaa

B. Euroalue (muut kuin kotimaiset)

 

Yhteensä

Muut rahoituksen välittäjät (S.125)

Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset (S.126)

Konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.127)

Yhteensä

Muut rahoituksen välittäjät (S.125)

Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset (S.126)

Konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat (S.127)

SAAMISET

 

 

 

 

 

 

 

 

Lainat

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

2 OSA

Image 1
Taulukko 1 Kotimaisten rahalaitosten lainasiirrot, jotka vaikuttavat ilmoitettuihin muiden kuin rahalaitosten hallinnoimiin lainakantoihin (1) 1

Kantatiedot ja rahoitustoimet, pois lukien lainsiirtojen vaikutus (kuukausittain)

Image 2
Taulukko 2 Muun kotimaisen rahalaitoksen kuin siirtäjän hallinnoimat siirretyt lainat (1) 1 2

Nettomääräiset siirrot, kantatiedot, luokituksen muutokset ja arvostusmuutokset (kuukausittaiset) (2)

3 OSA

Image 3
Taulukko 1 Rahamarkkinarahastojen tase-eristä ilmoitettavat tilastotiedot

Kantatiedot, arvostusmuutokset ja luokituksen muutokset (neljännesvuosittaiset)

Taulukko 2

Rahamarkkinarahastojen tase-erät – Valuutan erittelyt

Kannat (neljännesvuosittain)

TASE-ERÄT

Kaikki valuutat

Euro

Muut valuutat

 

 

 

 

 

 

 

 

GBP

USD

JPY

CHF

SAAMISET

 

 

 

 

 

 

 

Lainat

 

 

 

 

 

 

 

Ulkomaat

 

 

 

 

 

 

 

Hallussa olevat velkapaperit

 

 

 

 

 

Kotimaa

 

 

 

 

rahalaitosten liikkeeseen laskemat

 

 

 

 

 

 

 

muiden kuin rahalaitosten liikkeeseen laskemat

 

 

 

 

 

 

 

Euroalue (muut kuin kotimaiset)

 

 

 

 

 

 

 

rahalaitosten liikkeeseen laskemat

 

 

 

 

 

 

 

muiden kuin rahalaitosten liikkeeseen laskemat

 

 

 

 

 

 

 

Ulkomaat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Asetuksella (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) rahalaitoksille osoitetut (neljännesvuosittaiset) vaatimukset.

 

4 OSA

Taulukko 1

Rahalaitosten nostamattomia luottolimiittejä koskevat tilastot

Kantatiedot ja luokituksen muutokset

TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT

A. Kotimaa

B. Euroalue (muut kuin kotimaiset)

C. Ulkomaat

 

 

Nostamattomat luottolimiitit

 

 

 

Yhteensä

 

 

 

Rahalaitokset (S.121+S.122+S.123)

 

 

 

Julkisyhteisöt (S.13)

 

 

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

 

 

(S.125+S.126+S.127)

 

 

Vakuutuslaitokset (S.128)

 

 

Eläkerahastot (S.129)

 

 

Yritykset (S.11)

 

 

Kotitaloudet + kotitalouksia palvelevat voittoa tuottamattomat yhteisöt. (S.14 + S.15)

 

 

5 OSA

Yrityksille myönnetyt lainat taloudellisen toiminnan mukaan

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat yksittäisiä pääluokkia koskevat tiedot mallin I mukaisesti tai, jos yksittäisiä pääluokkia koskevia tietoja ei ole saatavilla, mallin II mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat erikseen kotimaisille yrityksille ja, mikäli tiedot ovat saatavilla, muiden euroalueen jäsenvaltioiden yrityksille myönnettyjen lainojen kantatiedot. Kaikki tiedot ilmoitetaan miljoonina euroina.

Malli I

Malli II

1

A.

Maatalous, metsätalous ja kalatalous

1

A.

Maatalous, metsätalous ja kalatalous

2

B.

Kaivostoiminta ja louhinta

2

B.

Kaivostoiminta ja louhinta

3

C.

Teollisuus

3

C.

Teollisuus

4

D.

Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuolto

4

D.

Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuolto

+

E.

Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito

5

E.

Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito

6

F.

Rakentaminen

5

F.

Rakentaminen

7

G.

Tukku- ja vähittäiskauppa. Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

6

G.

Tukku- ja vähittäiskauppa. Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

8

I.

Majoitus- ja ravitsemistoiminta

7

I.

Majoitus- ja ravitsemistoiminta

9

H.

Kuljetus ja varastointi

8

H.

Kuljetus ja varastointi

+

J.

Informaatio ja viestintä

10

J.

Informaatio ja viestintä

11

L.

Kiinteistöalan toiminta

9

L.

Kiinteistöalan toiminta

+

M.

Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta

+

N.

Hallinto- ja tuki- palvelutoiminta

12

M.

Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta

13

N.

Hallinto- ja tukipalvelu-toiminta

14

Kaikki loput yritysten kannalta merkitykselliset pääluokat

10

Kaikki loput yritysten kannalta merkitykselliset pääluokat

Huomautus: Kirjaimet viittaavat vastaavaan NACE Rev. 2 -luokitukseen.

(1)  Kaikista eristä ilmoitettavat kantatiedot. Merkityille (#) soluille ilmoitettavat luokituksen muutokset ja arvostusmuutokset. Vain merkityille (†) soluille ilmoitettavat luokituksen muutokset.

(2)  Aiemman kansallisen rahayksikön määräiset setelit ja metallirahat, jotka ovat lunastamatta euron käyttöönoton jälkeen. Tiedot olisi ilmoitettava vähintään 12 kuukauden ajalta laajentumisen jälkeen.

(3)  Ilmoitetaan, jos ilmiö on olemassa.

(4)  Varaukset kolmansille osapuolille maksettavia velkoja varten, jotka ovat rahalaitosten velkoja kotitalouksille teknisinä varauksina, jotka on otettu käyttöön työntekijöiden eläkkeiden maksamiseksi. Näitä ovat tyypillisesti työntekijöiden eläkerahastot, joita ei ole ulkoistettu itsenäiselle laitokselle.

(5)  Tämä erä on ilmoitettujen varojen ja velkojen tilastojen laadinnan yhteydessä ja tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä sovellettavien arvostusten välisten erojen osalta tasetilastojen tasaamiseksi tulosvaikutteisesti tehty korjaus.

(6)  Tähän erään sisältyvät kansallisten keskuspankkien euromääräiset saamiset valuuttavarantojen siirtämisestä kansallisilta keskuspankeilta EKP:lle.

(7)  Saamiset, jotka ilmoitetaan hallussa olevien velkapapereiden tai muissa saamisissa kansallisten käytäntöjen mukaisesti.

(8)  Rahalaitosten maksamien bruttopreemioiden se osa, joka kohdennetaan seuraavalle kirjanpitojaksolle + sellaiset rahalaitosten vaateet, joita ei ole vielä hoidettu.

(9)  Kaikista eristä ilmoitettavat kantatiedot. Merkityille (#) soluille ilmoitettavat luokituksen muutokset ja arvostusmuutokset. Vain merkityille (†) soluille ilmoitettavat luokituksen muutokset.

(10)  Nämä erät kuvaavat vastapuolivastuuta lainoista, jotka on arvopaperistettu, mutta joita ei ole poistettu rahalaitoksen taseesta sovellettavien tilinpitostandardien mukaisesti.

(11)  EKP:n ja kansallisten keskuspankkien välisestä sopimuksesta kansalliset keskuspankit voivat jättää nämä sarjat ilmoittamatta, mikäli EKP käyttää niiden osalta vaihtoehtoisia tietolähteitä.

(12)  Ilmoitettavat kertyneet korot vastaavassa instrumenttiluokassa tai muiden saamisten / muiden velkojen luokassa kansallisten käytäntöjen mukaisesti.

(13)  Varaukset kolmansille osapuolille maksettavia velkoja varten, jotka ovat rahalaitosten velkoja kotitalouksille teknisinä varauksina, jotka on otettu käyttöön työntekijöiden eläkkeiden maksamiseksi. Näitä ovat tyypillisesti työntekijöiden eläkerahastot, joita ei ole ulkoistettu itsenäiselle laitokselle.

(14)  Tämä erä on nettomääräinen mukautus, joka tehdään ilmoitettuja saamisia ja velkoja koskevien tilastojen ja tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä sovellettavista arvostussäännöistä johtuvien erojen tasaamiseksi.

(15)  Rahalaitosten maksamien bruttopreemioiden se osa, joka kohdennetaan seuraavalle kirjanpitojaksolle + sellaiset rahalaitosten vaateet, joita ei ole vielä hoidettu.

LIITE III

1 OSA

Täydentävät kuukausittaiset rahalaitosten korkotilastot

Taulukko 1: Valmiusluottolimiitit ja sekkiluotot sekä luottokorttien maksuaikaluotot ja pidennetyt luottokorttiluotot

 

Sektori

Instrumenttilaji

Uutta liiketoimintaa kuvaava indikaattori

Raportointivelvollisuus

Euromääräiset lainat

Kotitalouksille

Valmiusluottolimiitit ja sekkiluotot sekä luottokorttien maksuaikaluotot ja pidennetyt luottokorttiluotot

86

AAR/NDER, määrä

Yrityksille

Valmiusluottolimiitit ja sekkiluotot sekä luottokorttien maksuaikaluotot ja pidennetyt luottokorttiluotot

87

AAR/NDER, määrä

1.

 Rahalaitosten korkotilastoissa valmiusluottolimiiteillä ja tililuotoilla, ’luottokorttien maksuaikaluotoilla ja pidennetyillä luottokorttiluotoilla tarkoitetaan samaa kuin asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) (1) liitteessä II olevassa 2 osassa riippumatta niiden alkuperäisen koron kiinnittämisestä. Seuraamuksia tilinylityksistä, jotka peritään osana muita maksuja, esim. palvelumaksujen muodossa, ei lueta vuositasoiseen sovittuun korkoon, siten kuin se määritellään Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) (2) liitteessä I olevassa 1 osassa. Tässä liitteessä 1 olevaan taulukoon 1 sisältyvien luokkien osalta ilmoitetaan suppeasti määritelty efektiivinen korko (NDER). Vuositasoisen sovitun koron tai suppeasti määritellyn efektiivisen koron lisäksi ilmoitetaan niihin liittyvä uuden liiketoiminnan määrä.

2.

 Valmiusluottolimiittien ja tililuottojen sekä luottokorttien maksuaikaluottojen ja pidennettyjen luottokorttiluottojen osalta uuden liiketoiminnan määrää vastaa kantatietoja. Indikaattorit 86 ja 87 lasketaan asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteessä I olevan lisäliitteen 2 erien 12, 23, 32, ja 36 perusteella, ja valmiusluottolimiittien ja tililuottojen, luottokorttien maksuaikaluottojen sekä pidennettyjen luottokorttiluottojen kantatiedot ilmoitetaan asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteen I mukaisesti. Korot lasketaan asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteessä I olevan lisäliitteen 2 vastaavien erien painotettuina keskiarvoina luottokorttien maksuaikaluottojen nollakorko huomioon ottaen. Indikaattoreilla 86 ja 87 pyritään huolehtimaan jatkuvuudesta suhteessa indikaattoreihin 12 ja 23 (sekkiluotot), sellaisina kuin ne aikaisemmin määriteltiin (nyt kumotussa) asetuksessa (EY) N:o 63/2002 (EKP/2001/18) (3) eli ennen kuin niitä muutettiin asetuksella (EY) N:o 290/2009 (EKP/2009/7) (4).

Taulukko 2: Kotitalouksien ja yritysten uudelleenneuvoteltujen lainojen korot

 

Sektori

Instrumenttilaji

Alkuperäinen maturiteetti, irtisanomisaika, alkuperäinen koron kiinnittämisen ajanjakso

Uutta liiketoimintaa kuvaava indikaattori

Raportointivelvollisuus

Uudelleenneuvotellut euromääräiset lainat

Kotitalouksille

Kulutusluotot

yhteensä

88

AAR/NDER

Asuntolainat

yhteensä

89

AAR/NDER

Lainat muihin tarkoituksiin

yhteensä

90

AAR/NDER

Yrityksille

yhteensä

91

AAR/NDER

3.

 Rahalaitosten korkotilastoinnissa uudelleenneuvotellut lainat kotitalouksille ja yrityksille sisältävät kaikki uuteen liiketoimintaan kuuluvat lainat lukuun ottamatta valmiusluottolimiittejä, sekkiluottoja ja luottokorttiluottoja, jotka on myönnetty mutta joita ei ole vielä maksettu takaisin silloin, kun niistä neuvotellaan uudelleen. Toiselta laitokselta siirrettyjen lainojen osalta uudelleenneuvotelluilla lainoilla tarkoitetaan uuteen liiketoimintaan kuuluvia lainoja, jotka on myöntänyt lainan myyvä tai siirtävä laitos. Asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) mukaan vaadittujen määrien lisäksi taulukkoon 2 sisältyvissä luokissa ilmoitetaan ainoastaan vuositasoinen sovittu korko ja suppeasti määritelty efektiivinen korko, parhaiden edellytysten mukaan.

2 OSA

Varsinaisten tiedonantajien joukon valinta ja otoksen ylläpito rahalaitosten korkotilastoinnissa

1 jakso: Varsinaisten tiedonantajien joukon valinta

1.   Yleinen valintamenettely

1.

 Kansalliset keskuspankit soveltavat alla olevassa kaaviossa kuvattua menettelyä valitessaan tiedonantajat rahalaitosten korkotilastojen keräämistä varten asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) mukaisesti. Menettely on seuraava:

Image 4

2.   Koko perusjoukon poiminta tai otanta

2.

 Kukin kansallinen keskuspankki valitsee tiedonantajansa rahalaitosten joukosta (lukuun ottamatta keskuspankkeja ja rahamarkkinarahastoja) niiden tiedonantajien perusjoukosta, jotka ovat kotimaisia kansallisen keskuspankin kanssa samassa jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö on euro (euroalueen jäsenvaltio).

3.

 Tiedonantajia valitessaan kansallinen keskuspankki poimii koko perusjoukon tai käyttää otantamenetelmää seuraavissa kohdissa esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

4.

 Koko perusjoukon poimintaa käyttäessään kansallinen keskuspankki pyytää jokaista kotimaista tiedonantajien perusjoukkoon kuuluvaa rahalaitosta raportoimaan rahalaitosten korkotilastot. Korot, uuden liiketoiminnan määrät ja kantatietojen korot ovat ne muuttujat, joista kerätään tiedot koko perusjoukon poimintaa käytettäessä.

5.

 Otantamenetelmää käytettäessä tietoja pyydetään ainoastaan tiedonantajien perusjoukosta valitulta rahalaitosten ryhmältä. Otoksen avulla estimoidaan muuttujat eli korot, uuden liiketoiminnan määrät sekä kantatietojen korot. Niistä käytetään nimitystä otantamuuttujat. Jotta riski siitä, että otantatutkimuksen tulokset poikkeavat tiedonantajien perusjoukon todellisista (tuntemattomista) arvoista, saataisiin mahdollisimman pieneksi, otos olisi koottava sillä tavoin, että se on tiedonantajien perusjoukkoa edustava. Rahalaitosten korkotilastoja laadittaessa otos katsotaan edustavaksi, jos se kuvastaa kaikkia rahalaitosten korkotilastojen kannalta olennaisia ja tiedonantajien perusjoukolle luontaisia ominaisuuksia. Ensimmäistä otosta poimiessaan kansalliset keskuspankit voivat käyttää tarkoitukseen sopivia arvioita ja malleja otantakehikon tuottamiseksi, vaikka olemassa olevista lähteistä johdetut taustatiedot eivät vastaisikaan täydellisesti asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) määritelmiä.

3.   Tiedonantajien perusjoukon ositus

6.

 Jotta varmistettaisiin otannan edustavuus, kunkin kansallisen keskuspankin, joka on valinnut otantamenetelmän rahalaitosten korkotilastojen laatimista varten, tulisi osittaa tiedonantajien perusjoukko sopivalla tavalla ennen tiedonantajien valintaa. Ositus tarkoittaa sitä, että tiedonantajien perusjoukko N jaetaan alajoukkoihin tai ositteisiin N1, N2, N3… NL. Jaossa alajoukkoihin tai ositteisiin ei saa esiintyä päällekkäisyyksiä, ja niiden tulee yhdessä muodostaa tiedonantajien perusjoukko:

N1 + N2 + N3 + … + NL = N

7.

 Kansalliset keskuspankit määrittävät osituskriteerit, joiden avulla tiedonantajien perusjoukko voidaan jakaa homogeenisiin ositteisiin. Ositteiden katsotaan olevan homogeenisia, jos ositteen sisäisten otantamuuttujien varianssien summa on merkittävästi pienempi kuin varsinaisten tiedonantajien joukon kokonaisvarianssi (5). Osituskriteerien ja rahalaitosten korkotilastojen välillä on yhteys, eli osituskriteerien ja korkojen sekä otoksesta estimoitavien määrien välillä on tietty suhde.

8.

 Kukin otantamenetelmän valitseva kansallinen keskuspankki määrittää vähintään yhden ositusperusteen sen varmistamiseksi, että rahalaitosten otos on edustava kyseisessä euroalueen jäsenvaltiossa ja että otantavirhe on pieni. Kansalliset keskuspankit ryhtyvät toimiin ositusperusteen hierarkian määrittämiseksi. Niissä on otettava huomioon kansalliset olosuhteet, ja ne riippuvat kunkin euroalueen jäsenvaltion erityispiirteistä.

9.

 Tiedonantajien valinta tapahtuu yksivaiheisen otannan muodossa sen jälkeen, kun kaikki ositteet on määritetty. Vasta tässä vaiheessa tiedonantajat valitaan tiedonantajien perusjoukosta. Valintaa ei tulisi tehdä näiden vaiheiden välillä.

4.   Otoksen kohdistaminen ositteiden kesken ja tiedonantajien valinta

10.

 Kun kansalliset ositteet on määritetty 6 ja 7 kohdan mukaisesti, kansalliset keskuspankit, jotka valitsevat otantamenetelmän, poimivat otoksen valitsemalla varsinaiset tiedonantajat kustakin ositteesta. Kansallisen otoksen koko yhteensä (n) on otoskokojen summa n1, n2, n3, …, nL kussakin ositteessa:

n1 + n2 + n3 + … + nL = n.

11.

 Kukin kansallinen keskuspankki valitsee kansallisen otoksen koolle n sopivimman kohdistuksen ositteiden kesken. Tästä syystä kansalliset keskuspankit määrittelevät näin ollen kunkin ositteen osalta kuinka monta tiedonantajaa nh poimitaan rahalaitosten kokonaismäärästä Nh. Kunkin ositteen h otantasuhde nh/Nh mahdollistaa kunkin ositteen varianssin estimoinnin. Tämä merkitsee sitä, että kustakin ositteesta valitaan vähintään kaksi tiedonantajaa.

12.

 Valitessaan varsinaisia tietojen antajia kustakin ositteesta kansalliset keskuspankit joko sisällyttävät kaikki laitokset ositteeseen ja tekevät satunnaisotannan tai valitsevat kustakin ositteesta suurimmat laitokset. Jos käytetään satunnaisotantaa, laitokset poimitaan satunnaisesti kustakin ositteesta siten, että kaikkien laitosten todennäköisyys tulla poimituksi on yhtä suuri tai suhteessa laitoksen kokoon. Kansalliset keskuspankit, jotka käyttävät satunnaisotantaa tai valitsevat suurimmat laitokset, voivat päättää sisällyttää kaikki laitokset joihinkin ositteisiin.

13.

 Tiedot luottolaitosten ja muiden tiedonantajien perusjoukkoon kuuluvien laitosten koosta saadaan kansallisella tasolla rahalaitosten tasetilastoista, jotka kerätään asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) mukaisesti. Kansalliset keskuspankit käyttävät euroalueen jäsenvaltioissa olevien kotitalouksien ja yritysten euromääräisten talletusten ja lainojen yhteismäärää, sillä kyseinen taseen osa on merkityksellinen rahalaitosten korkotilastoja varten, tai sitä lähellä olevaa arviota.

14.

 Rahalaitosten korkotilastojen tulee perustua valintaan ilman palautusta, eli kukin tiedonantajien perusjoukkoon kuuluva rahalaitos voidaan valita ainoastaan kerran.

15.

 Jos kansallinen keskuspankki päättää poimia ositteeseen kaikki rahalaitokset, kansalliset keskuspankit voivat käyttää otantaa kyseisessä ositteessa sivukonttoreiden tasolla. Edellytyksenä on se, että kansallisella keskuspankilla on sivukonttoreita koskeva täydellinen luettelo, joka kattaa luottolaitosten ja muiden laitosten kaiken liiketoiminnan kyseisessä ositteessa, ja että sillä on asianmukaiset tiedot, joiden pohjalta se voi arvioida kotitalouksien ja yritysten uuden liiketoiminnan korkojen varianssin sivukonttoreiden osalta. Sivukonttoreiden valintaan ja otoksen ylläpitoon sovelletaan kaikkia näissä suuntaviivoissa asetettuja vaatimuksia. Valituista sivukonttoreista tulee nimellisiä tiedonantajia, joihin sovelletaan kaikkia asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteessä I asetettuja raportointivaatimuksia. Tämä menettely ei vaikuta niiden rahalaitosten, joihin sivukonttorit kuuluvat, velvollisuuksiin toimia tietojen antajina.

5.   Kansallisen otoksen vähimmäiskoko

16.

 Kansallisen otoksen vähimmäiskoko määritellään eri tavoin riippuen siitä, soveltaako kyseinen kansallinen keskuspankki satunnaisotantaa vai valitseeko se kustakin ositteesta suurimmat laitokset.

17.

 Jos kansallinen keskuspankki käyttää satunnaisotantaa varsinaisten tiedonantajalaitosten valinnassa, kansallisen otoksen vähimmäiskoon tulisi olla sellainen, että uuden liiketoiminnan korkoja koskeva suurin mahdollinen satunnaisvirhe kaikissa instrumenttiluokissa on enintään 10 peruspistettä 90 prosentin luottamustasolla (6).

18.

 Suurin sallittu satunnaisvirhe määritetään kaavalla
Image 5
, jossa D on suurin sallittu satunnaisvirhe, zα/2 on normaalijakaumasta tai muusta sopivasta jakaumasta laskettu muuttuja tietorakenne huomioon ottaen (esim. t-jakauma), olettaen että luottamustaso on 1-α, jossa
Image 6
on parametrin θ estimaattorin varianssi, ja
Image 7
on parametrin θ estimaattorin estimoitu varianssi.

19.

 Jos kansallinen keskuspankki valitsee suurimman laitoksen kustakin ositteesta, otoksen laadun tulisi perustua synteettiseen keskimääräisen absoluuttisen virheen (mean absolute error, MAE) mittariin. Synteettinen keskimääräinen absoluuttinen virhe ei saisi ylittää ajallisesti muuttuvaa keskimääräisen absoluuttisen virheen kynnysarvoa olettaen, että kussakin ositteessa ja indikaattorissa virhejakauma on 10 peruspistettä.

20.

 Synteettinen keskimääräinen absoluuttinen virhe (MAES) annetulle estimaattorille
Image 8
tiettynä ajanjaksona tulisi määrittää kaavalla

Image 9

jossa

Image 10
on synteettinen keskimääräinen absoluuttinen virhe

Bc , Bk on volyymi tietyssä rahalaitoskorkojen luokassa

ic 1 on keskimääräinen estimoitu korko luokassa c

Image 11
on keskimääräinen absoluuttinen virhe mainitussa rahalaitoskorkojen luokassa estimaattoriin perustuen
Image 12

Bj 0 on volyymi, joka vastaa muiden kuin varsinaisten tiedonantajien volyymia yksittäisessä ositteessa j

Bj 1 on volyymi, joka vastaa varsinaisten tiedonantajien volyymiä yksittäisessä ositteessa j. Mikäli sovelletaan otantaa, volyymilla Bj 1 viitataan estimoituihin volyymeihin. Estimointimenettelyä kuvataan tarkemmin 4 jaksossa.

B on kaikkien ositteiden yhteenlaskettu volyymi, eli volyymien Bj 0 ja Bj 1 summa kaikissa ositteissa

Image 13
on kokonaisvirheen määrän arvio ositteessa j

ij 1 on painotetun koron keskiarvo, joka vastaa varsinaisia tiedonantajia yksittäisessä ositteessa j

Image 14
on estimaattorin
Image 15
arvo ositteen j otoksen ulkopuolelle jäävässä alaositteessa.

Siinä tapauksessa, että jonkin raportoidun ositteen volyymin kattavuus on nolla, on käytettävä toisen ositteen keskiarvoa

Image 16
, jotta keskimääräisen absoluuttisen virheen arvoksi ei tulisi nolla.

Image 17
on ositteen ensimmäisen ja kolmannen kvartiilin keskiarvo; ne määritellään rahalaitoskorkojen luokassa ilmoitettuna korkona, johon nähden 25 % (ja vastaavasti 75 %) ilmoitetuista koroista ovat alhaisempia kuin kyseinen luku. Ensimmäinen ja kolmas kvartiili lasketaan painottamalla kyseisen luokan volyymi ositteeseen kuuluvilla laitoksilla. Näin ollen näiden kahden keskimääräisen absoluuttisen virheen estimaattorien – ensimmäinen ja kolmas kvartiili – keskiarvoa käytetään arviona parametrille
Image 18
 (7).

21.

 Suurin sallittu satunnaisvirhe enimmäismäärä ja synteettinen keskimääräinen absoluuttinen virhe lasketaan erikseen uuden liiketoiminnan ja kantatietojen osalta. Uuden liiketoiminnan osalta suurin sallittu satunnaisvirhe ja synteettinen keskimääräinen absoluuttinen virhe olisi laskettava indikaattoreiden 1-11, 13-22 ja 24-29 perusteella, kuten asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteen I lisäliitteessä 2 on kuvattu. Kantatietojen osalta suurin sallittu satunnaisvirhe ja synteettinen keskimääräinen absoluuttinen virhe olisi laskettava indikaattoreiden 1-14 perusteella, kuten asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteen I lisäliitteessä 1 on kuvattu.

22.

 Kansallisen otoksen vähimmäiskoolla tarkoitetaan sekä alkuperäisen otoksen vähimmäiskokoa että otoksen vähimmäiskokoa ylläpitotarkistuksen jälkeen, siten kuin se on määritelty seuraavassa varsinaisten tiedonantajien otoksen ylläpitoa koskevassa jaksossa. Fuusioiden ja joukosta poistumisten vuoksi otoksen koko voi pienentyä ajan kuluessa seuraavaan ylläpitojaksoon mennessä.

23.

 Kansalliset keskuspankit voivat valita enemmän tiedonantajia kuin määritetyn kansallisen otoksen vähimmäiskoko edellyttää, erityisesti jos kansallisen rahoitusjärjestelmän rakenne huomioon ottaen on tarpeen parantaa kansallisen otoksen edustavuutta.

24.

 Tiedonantajien perusjoukkoon sisältyvien rahalaitosten lukumäärän ja otoksen vähimmäiskoon välisen suhteen on oltava johdonmukainen. Kansalliset keskuspankit voivat sallia yhdessä ja samassa euroalueen jäsenvaltiossa oleville rahalaitoksille, jotka on kukin erikseen sisällytetty asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä I olevan 1 osan 1 jakson luokitusperiaatteiden mukaisesti laadittuun ja päivitettyyn rahalaitosten luetteloon, että ne voivat ilmoittaa rahalaitosten korkotilastot yhdessä ryhmänä. Ryhmästä tulee nimellinen tiedonantaja. Tämä merkitsee sitä, että ryhmä ilmoittaa rahalaitosten korkotilastot siten kuin se olisi yksittäinen rahalaitos, eli se ilmoittaa kunkin instrumenttiluokan osalta yhden keskimääräisen, koko ryhmän kattavan koron, eikä korkoa erikseen kunkin rahalaitosluetteloon sisällytetyn rahalaitoksen osalta. Samanaikaisesti ryhmään kuuluvat rahalaitokset lasketaan edelleen erillisiksi laitoksiksi tiedonantajien perusjoukossa ja otoksessa.

2 jakso: Varsinaisten tiedonantajien otoksen ylläpito

6.   Otoksen ylläpito ajan kuluessa

25.

 Otantamenetelmän valitsevien kansallisten keskuspankkien on varmistettava, että otos säilyttää edustavuutensa ajan kuluessa.

26.

 Kansallisten keskuspankkien tulisi sen vuoksi tarkistaa otoksensa edustavuus vähintään kerran vuodessa. Jos tiedonantajien perusjoukossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia, niiden on heijastuttava otokseen tämän vuosittaisen tarkistuksen jälkeen.

27.

 Kansalliset keskuspankit arvioivat otoksen uudelleen säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein ja ottavat arvioinnissa huomioon tiedonantajien perusjoukkoon liittyneet ja tiedonantajien perusjoukosta ja varsinaisten tiedonantajien joukosta poistuneet laitokset sekä muut muutokset tiedonantajien ominaisuuksissa; kansalliset keskuspankit soveltavat 5 jakson vaatimuksia kansallisen otoksen vähimmäiskoosta. Otoksen säännöllinen uudelleenarviointi perustuu arviointiin vastaavuudesta 1 jaksossa olevien varsinaisen tiedonantajien joukon valintaa koskevien säännösten kanssa, perustuen kuukausittaisiin tietoihin kunkin vuosineljänneksen lopussa, kun arvio tehdään. Kansalliset keskuspankit voivat kuitenkin tarkistaa ja päivittää otostaan useamminkin.

28.

 Ajan kuluessa otosta tarkistamalla otetaan huomioon tiedonantajien perusjoukkoon liittyvät laitokset, jotta otos säilyisi tiedonantajien perusjoukkoa edustavana. Kansalliset keskuspankit poimivat otoksen nb näin ollen kaikkien liittyjien joukosta Nb. Täydentävää liittyneiden laitosten poimintaa nb liittyjien kokonaislukumäärästä Nb kutsutaan ajan kuluessa lisääntyväksi otannaksi.

29.

 Ajan kuluessa otosta tarkistetaan siten, että otetaan huomioon tiedonantajien perusjoukosta ja varsinaisten tiedonantajien joukosta poistuneet laitokset. Tarkistus ei ole tarpeen, jos lähtijöiden lukumäärä tiedonantajien perusjoukossa Nd on suhteessa otokseen kuuluvien lähtijöiden lukumäärään nd (tapaus 1). Jos varsinaiseen tiedonantajien joukkoon kuulumattomat laitokset poistuvat tiedonantajien perusjoukosta, otoksesta tulee tiedonantajien perusjoukkoon nähden suhteessa suurempi (tapaus 2). Jos suhteessa enemmän laitoksia poistuu otoksesta kuin tiedonantajien perusjoukosta, otoksesta tulee ajan kuluessa liian pieni, ja se voi menettää edustavuutensa (tapaus 3). Jos varsinaisten tiedonantajalaitosten poiminnassa käytetään satunnaisotantaa, tapauksissa 2 ja 3 kullekin laitokselle otoksessa määritettyä painoarvoa on tarkistettava otantaa koskevasta teoriasta johdettujen vakiintuneiden tilastomenetelmien avulla. Kullekin tiedonantajalle määritetty painoarvo on sen valituksi tulemisen todennäköisyyden käänteisarvo ja samalla myös laajennuskerroin. Tapauksessa 2, jossa otos on suhteessa perusjoukkoa suurempi, tiedonantajia ei poisteta otoksesta. Jos tapauksessa 3 on poimittu suurimmat laitokset, otosta tarkistetaan poimimalla ylimääräisiä laitoksia niiden koon perusteella.

30.

 Ajan kuluessa otosta tarkistetaan siten, että otetaan huomioon tiedonantajien ominaisuuksissa tapahtuneet muutokset. Nämä muutokset voivat johtua fuusioista, jakautumisista, laitoksen kasvusta jne. Jotkut tiedonantajat saattavat siirtyä otoksesta toiseen. Kuten tapauksissa 2 ja 3 otoksesta poistuvien osalta, otosta tarkistetaan otantamenetelmän teoriasta johdettujen vakiintuneiden tilastomenetelmien avulla. Uudet valinnan todennäköisyydet ja painoarvot määritetään, kun kansalliset keskuspankit käyttävät satunnaisotantaa.

3 jakso: Muita otantaan liittyviä seikkoja

7.   Johdonmukaisuus

31.

 Jotta rahalaitosten korkotilastoissa saavutettaisiin johdonmukaisuus talletuksiin ja lainoihin liittyvien kantatietojen ja talletuksiin ja lainoihin liittyvän uuden liiketoiminnan välillä, otantamenettelyn valitsevat kansalliset keskuspankit käyttävät samoja tiedonantajia näitä tilastotietoja kerätessään. Kansalliset keskuspankit voivat myös käyttää otantaa rahalaitosten korkotilastojen osaan ja muilta osin koko perusjoukon poimintaa. Ne eivät kuitenkaan voi käyttää kahta tai useampaa eri otosta.

8.   Rahoitusinnovaatiot

32.

 Otantamenettelyä käytettäessä kansallisten keskuspankkien ei tarvitse sisällyttää otokseen jokaista kansallisella tasolla esiintyvää tuotetta. Ne eivät kuitenkaan voi sulkea pois kokonaista instrumenttiluokkaa sillä perusteella, että sen volyymi ovat erittäin pieni. Jos siis ainoastaan yksi laitos tarjoaa tiettyä instrumenttia, kyseinen laitos olisi sisällytettävä otokseen. Jos instrumenttiluokka ei esiinny euroalueen jäsenvaltiossa hetkellä, kun otos ensimmäisen kerran poimitaan, mutta laitos alkaa tarjota sitä myöhemmin, kyseinen laitos olisi sisällytettävä otokseen seuraavan edustavuutta koskevan tarkastuksen yhteydessä. Jos luodaan kokonaan uusi tuote, otokseen kuuluvien laitosten tulisi sisällyttää se seuraavaan raporttiinsa, sillä kaikkien tietojenantajien edellytetään ilmoittavan kaikki tarjoamansa tuotteet.

4 jakso: Kansallisten korkojen painotettu keskiarvo ja kansallinen liiketoiminnan määrä yhteensä

33.

 Kansalliset keskuspankit saavat korkojen painotetut keskiarvot ja niihin liittyvät liiketoiminnan määrät kaikilta varsinaisilta kotimaisilta tiedonantajiltaan, ja ne laskevat kansalliset korkojen painotetut keskiarvot kussakin instrumenttiluokassa estimoitujen liiketoimintavolyymien perusteella kussakin ositteessa. Tiedot ilmoitetaan EKP:lle.

34.

 Satunnaisotantaa käytettäessä koron estimaattorin on oltava ositteessa ja kansallisilla tasoilla johdonmukainen otantamenettelyn kanssa, yksinkertaisen satunnaisotoksen kanssa tai käytettyyn kokoon nähden suhteellisen todennäköisyyden kanssa; tämä merkitsee, että estimoituja määriä käytetään korkojen painotukseen.

35.

 Jos valitaan suurimmat laitokset, korkojen estimaattorin tulisi aggregoida kaikkien samassa ositteessa olevien laitosten korot painottaen ilmoitettujen määrien mukaan, ja ositteiden välillä aggregointi tulisi tehdä käyttämällä estimoituja volyymeja kussakin ositteessa.

36.

 Kansalliset keskuspankit toimittavat kansallisen koron painotetun keskiarvon kantatietojen osalta kustakin instrumenttiluokasta, eli asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteessä I olevan lisäliitteen 1 indikaattoreista 1-26.

37.

 Kansalliset keskuspankit toimittavat kansallisen painotetun koron keskiarvon uuden liiketoiminnan osalta kustakin instrumenttiluokasta, eli asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteessä I olevan lisäliitteen 2 indikaattorit 1–26 ja 30–85. Kansalliset keskuspankit toimittavat lisäksi tiedot kansallisella tasolla viitekuukauden aikana toteutuneista uuden liiketoiminnan määristä kussakin instrumenttiluokassa asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteessä I olevan lisäliitteen 2 indikaattoreiden 2–4, 8–11, 13–22, 33–35 ja 37–85 osalta. Instrumenttiluokista, jotka viittaavat kotitalouksien ja yritysten uudelleenneuvoteltuihin lainoihin (asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteessä I olevan lisäliitteen 2 indikaattorit 88-91), vaaditaan ainoastaan tiedot volyymeista, ja tiedot koroista kerätään parhaiden edellytysten mukaisesti. Nämä uuden liiketoiminnan määrät liittyvät kokonaisväestöön eli tiedonantajien perusjoukkoon kokonaisuutena, ja samalla tavoin kuin muissa uuden liiketoiminnan volyymeissa, tämä luku arvioidaan 38-40 kohdassa kuvatun estimointimenettelyn avulla.

38.

 Jos tiedonantajien valinnassa käytetään satunnaisotantaa tai valitaan suurimmat laitokset, liiketoiminnan volyymien estimoinnissa käytetään laajennuskerrointa. Estimointi tehdään ositteen tasolla.

39.

 Jos käytetään satunnaisotantaa, laajennuskertoimet määritetään valituksi tulemisen todennäköisyyden πi käänteisarvona 1/πi . Arvioitu uuden liiketoiminnan määrä kokonaisväestölle B lasketaan tämän jälkeen seuraavan yleisen kaavan avulla:

Image 19

jossa

B on liiketoiminnan volyymi yhteensä

Bi on laitoksen i uuden liiketoiminnan määrä

πi on laitoksen valituksi tulemisen todennäköisyys i

40.

 Jos lähtökohtana on suurimman laitoksen valinta, laajennuskertoimet kullekin ositteelle j määritetään ositteen kattavuussuhdeluvun käänteisarvona seuraavan kaavan avulla:

Image 20

jossa

Image 21
on volyymi yhteensä ositteen sisällä j

Image 22
on volyymi kussakin ositteessa j laitoksella i

Nj 0 on otokseen kuulumattomien luottolaitosten lukumäärä ositteessa j

Nj 1 on otokseen kuuluvien luottolaitosten lukumäärä ositteessa j.

41.

 Laajennuskertoimet EFj, siten kuin ne on määritelty 40 kohdassa uuden liiketoiminnan osalta, lasketaan korvaamalla uuden liiketoiminnan volyymit liitännäisten kantatietojen määrällä. Estimoitu volyymi ositteessa j lasketaan tämän jälkeen kertomalla ositteen j laajennuskerroin ositteen j ilmoitetulla volyymilla.

42.

 Kansalliset keskuspankit toimittavat rahalaitosten korkojen osalta kantatiedot ja uuden liiketoiminnan EKP:lle neljän desimaalin tarkkuudella. Edellä sanotulla ei ole vaikutusta kansallisten keskuspankkien päätöksiin siitä, minkä tason tarkkuutta ne soveltavat tiedonkeruussa. Julkaistavat tulokset eivät sisällä enempää kuin kaksi desimaalia.

43.

 Kansalliset keskuspankit vahvistavat rahalaitosten korkotilastoihin vaikuttavat sääntelypuitteet (niiden muutokset) kansallisten tietojen yhteydessä toimitettavissa menetelmiä koskevissa huomautuksissa.

44.

 Kansalliset keskuspankit, jotka valitsevat otantamenettelyn tiedonantajia valittaessa, toimittavat arvion alkuperäisen otoksen otantavirheestä. Uusi arvio toimitetaan aina otoksen ylläpitotarkistuksen jälkeen.

3 OSA

Tiettyjen tuotteiden käsittely rahalaitosten korkotilastoissa

1.

 Seuraavissa kohdissa määritettyjen tuotteiden käsittelyä olisi käytettävä viitteenä ominaisuuksiltaan samanlaisille tuotteille.

2.

 Asteittain nouseva (laskeva) talletus tai laina on maturiteetiltaan kiinteä talletus tai laina, johon sovellettava korko nousee (laskee) vuodesta toiseen etukäteen määritetyillä prosenttiyksiköillä. Asteittain nousevat (laskevat) talletukset ja lainat ovat instrumentteja, joiden korko on kiinteä koko maturiteetin ajan. Talletuksen tai lainan korosta koko maturiteetin ajalle sekä muista ehdoista sovitaan etukäteen sopimuksen allekirjoitushetkellä t0. Esimerkki asteittain nousevasta talletuksesta on talletus, jonka sovittu maturiteetti on neljä vuotta ja jonka korko ensimmäisenä vuonna on 5 %, toisena vuonna 7 %, kolmantena vuonna 9 % ja neljäntenä vuonna 13 %. Uuden liiketoiminnan vuositasoinen sovittu korko, joka sisältyy hetkellä t0 rahalaitosten korkotilastoihin, on muuttujien "1 + korko" geometrinen keskiarvo. Kansalliset keskuspankit voivat asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP(2013/34) liitteen I mukaisesti vaatia tiedonantajia tuottamaan suppeasti määritellyn efektiivisen koron tämäntyyppisille tuotteille. Kantatietoja koskeva vuositasoinen sovittu korko hetkestä t0 hetkeen t3 on korko, jota tiedonantaja sovelsi rahalaitoskorkojen laskemishetkellä, eli käyttäen esimerkkiä neljän vuoden määräaikaistalletuksesta, 5 % hetkellä t0, 7 % hetkellä t1, 9 % hetkellä t2 and 13 % hetkellä t3.

3.

 Rahalaitosten korkotilastoissa lainoilla, jotka on nostettu osana puitelainoja, on sama merkitys kuin niille on määritetty asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä II olevassa 2 osassa, ja ne luokitellaan vastaavasti. Vain kannat eli puitelainojen yhteydessä määrät, jotka on nostettu ja joita ei ole vielä maksettu takaisin, otetaan huomioon uutena liiketoimintana ja ne näkyvät rahalaitosten korkotilastoissa. Puitelainojen yhteydessä käytettävissä olevat määrät, joita ei ole nostettu tai jotka on jo maksettu takaisin, ei oteta huomioon uutena liiketoimintana eikä kantatietoina.

4.

 Sateenvarjosopimuksen perusteella asiakkaalla on mahdollisuus nostaa lainoja usean tyyppisille lainatileille tiettyyn enimmäismäärään saakka, jota sovelletaan kaikkiin lainatileihin yhdessä. Sateenvarjosopimuksen tekohetkellä ei ole määritetty muotoa, joka lainalla tulee olemaan, päivää, jona laina tullaan nostamaan eikä korkoa, mutta on voitu sopia joukosta mahdollisia vaihtoehtoja. Rahalaitosten korkotilastot eivät kata tällaista sateenvarjosopimusta. Kuitenkin heti, kun sateenvarjosopimuksen piiriin kuuluva laina nostetaan, se sisällytetään vastaavaan erään rahalaitosten korkotilastoissa sekä uuden liiketoiminnan että kantatietojen osalta.

5.

 Säästötalletuksille saatetaan maksaa peruskoron lisäksi pitkäaikais- ja/tai kasvupreemiota. Sillä hetkellä, kun talletus tehdään, ei ole varmuutta siitä, maksetaanko preemio. Maksu riippuu seikoista, jotka eivät ole tiedossa, eli siitä, miten kotitalous tai yritys tulevaisuudessa suhtautuu talletukseen. Tavallisesti tällaisia pitkäaikais- tai kasvupreemioita ei sisällytetä uuden liiketoiminnan vuositasoiseen sovittuun korkoon. Kantatietoja koskeva vuositasoinen sovittu korko sisältää aina korot, joita tiedonantaja on soveltanut rahalaitoskorkojen laskemisen hetkellä. Jos tiedonantaja on maksanut tällaista pitkäaikais- tai kasvupreemiota, se näkyy kantatietoja koskevissa tilastoissa.

6.

 Lainoja voidaan tarjota kotitalouksille tai yrityksille liitännäisten johdannaissopimusten, eli korkoswapin/korkokaton/vähimmäiskoron jne. kanssa. Tavallisesti liitännäisiä johdannaissopimuksia ei sisällytetä uuden liiketoiminnan vuositasoiseen sovittuun korkoon. Kantatietoja koskeva vuositasoinen sovittu korko sisältää aina korot, joita tiedonantaja on soveltanut rahalaitoskorkoja laskettaessa. Jos tällaista johdannaissopimusta käytetään ja tiedonantaja muuttaa kotitaloudelta tai yritykseltä perittävää korkoa, tämä näkyy kantatietoja koskevissa tilastoissa.

7.

 Talletuksia voidaan tarjota kahdesta osasta koostuvina: määräaikaistalletus, johon sovelletaan kiinteää korkoa sekä siihen yhdistetty johdannainen, jonka tuotto riippuu määritetyn pörssi-indeksin tai kahdenvälisen valuuttakurssin kehityksestä ja jonka taattu vähimmäistuotto on 0 %. Eri osilla voi olla sama tai eri maturiteetti. Uuden liiketoiminnan vuositasoinen sovittu korko sisältää määräaikaistalletuksen koron, sillä se vastaa tallettajan ja tiedonantajan välistä sopimusta ja on tiedossa, kun raha talletetaan. Talletuksen toisen osan tuotto, joka riippuu määritetyn pörssi-indeksin tai kahdenvälisen valuuttakurssin kehityksestä, on tiedossa vasta jälkikäteen tuotteen erääntyessä, eikä sitä tämän vuoksi voida sisällyttää uuden liiketoiminnan korkoon. Tästä syystä vain taattu vähimmäistuotto (yleensä 0 %) otetaan huomioon. Kantatietoja koskeva vuositasoinen sovittu korko sisältää aina koron, jota tiedonantaja soveltaa rahalaitoskorkoja laskettaessa. Erääntymiseen saakka määräaikaistalletuksesta maksettava korko sisällytetään, samoin kuin sellaisen talletuksen taattu vähimmäistuotto, joka sisältää liitetyn johdannaisen. Kantatietoja koskevat rahalaitoskorot sisältävät tiedonantajan maksaman vuositasoisen sovitun koron vasta erääntymishetkellä.

8.

 Kuten asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä II olevassa 2 osassa on määritelty, talletukset, joiden maturiteetti on yli kaksi vuotta, voivat sisältää eläkesäästötilejä. Eläkesäästötilien pääosa saatetaan sijoittaa arvopapereihin, ja tällöin tilin korko riippuu taustalla olevien arvopapereiden tuotosta. Eläkesäästötilien loppuosa voi olla käteisenä, jolloin luottolaitos tai muu laitos määrittelee koron samalla tavoin kuin muillekin talletuksille. Kun talletus tehdään, kotitalouden eläkesäästötilistä saama kokonaistuotto ei ole tiedossa, ja se voi olla myös negatiivinen. Lisäksi kun talletus tehdään, korosta sovitaan kotitalouden ja luottolaitoksen tai muun laitoksen kesken ainoastaan itse talletuksen käsittävältä osalta; tämä sopimus ei koske arvopapereihin sijoitettua osaa. Tästä syystä vain se osuus talletuksesta, jota ei ole sijoitettu arvopapereihin, sisältyy rahalaitosten korkotilastoihin. Uuden liiketoiminnan osalta vuositasoinen sovittu korko, josta on sovittu kotitalouden ja tiedonantajan kesken, ilmoitetaan siis talletuksen käsittävästä osasta siitä hetkestä, kun talletus tehdään. Kantatietojen osalta vuositasoinen sovittu korko on se korko, jota tiedonantaja sovelsi eläkesäästötilin talletuksen käsittävään osaan rahalaitoskorkojen laskemishetkellä.

9.

 Asuntolainoihin liittyvät säästöohjelmat ovat pitkäaikaisia talletusjärjestelmiä, joiden tuotto on yleensä matala, mutta jotka tietyn säästöajanjakson jälkeen antavat kotitaloudelle tai yritykselle oikeuden asuntolainaan alennetulla korolla. Asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä II olevan 2 osan mukaisesti tällaiset säästöohjelmat luokitellaan yli kahden vuoden määräaikaistalletuksiksi niin kauan kuin niitä käytetään talletuksina. Heti, kun ne muuttuvat lainaksi, ne luokitellaan kotitalouksien asuntolainoiksi. Tiedonantajat ilmoittavat uutena talletusliiketoimintana koron, josta on sovittu, kun talletus alun perin tehtiin. Vastaava uuden liiketoiminnan määrä on se rahamäärä, joka on talletettu. Tämä talletusten määrän kasvu ajan kuluessa sisällytetään ainoastaan kantatietoihin. Hetkellä, jona talletus muunnetaan lainaksi, uusi laina kirjataan uutena antolainausliiketoimintana. Korko on se alennettu korko, jota tiedonantaja tarjoaa. Painoarvo on kotitaloudelle tai yritykselle myönnetyn lainan kokonaismäärä.

10.

 Asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) liitteessä II olevan 2 osan mukaisesti ranskalaisen säännellyn asuntosäästöohjelman plan d’épargne-logement (PEL-ohjelma) puitteissa tehdyt talletukset luokitellaan yli kahden vuoden määräaikaistalletuksiksi. Valtio sääntelee näiden PEL-ohjelmien ehtoja ja määrää koron, joka säilyy muuttumattomana talletuksen koko maturiteetin, eli kaikilla ohjelmaan eri aikoina tehdyillä talletuksilla on sama korko. PEL-ohjelmat ovat vähintään neljän vuoden pituisia, ja jokaisena vuonna asiakas tallettaa etukäteen määritetyn vähimmäismäärän, mutta saa korottaa maksettavia määriä milloin tahansa ohjelman voimassaoloaikana. Tiedonantajat ilmoittavat uutena liiketoimintana alkuperäisen talletuksen, kun uusi PEL-ohjelma perustetaan. PEL-ohjelmaan alun perin talletettu rahamäärä voi olla hyvin pieni, mikä merkitsee sitä, että uuteen liiketoimintaan liittyvä painoarvo on myös suhteellisen pieni. Tämä lähestymistapa varmistaa, että uuden liiketoiminnan osuus kuvastaa aina senhetkisen PEL-ohjelman aikana vallitsevia olosuhteita. Muutokset uuteen PEL-ohjelmaan sovellettavassa korossa vaikuttavat uuden liiketoiminnan osuuteen. Kuluttajien reaktiot sijoitusten siirtämiseksi muista pitkäaikaisista talletuksista olemassa oleviin PEL-ohjelmiin eivät näy uuden liiketoiminnan määrissä, vaan ainoastaan kantatietojen määrissä. Neljän vuoden ajanjakson päättyessä asiakas voi joko hakea lainaa alennetulla korolla tai uusia sopimuksen. Koska PEL-ohjelman uusiminen tapahtuu automaattisesti ilman asiakkaan aktiivisia toimia ja koska sopimusehtoja, korko mukaan luettuna, ei neuvotella uudelleen, tällaista uusimista ei, asetuksen (EU) N:o 1072/2014 (EKP/2013/34) liitteessä I olevan 2 osan mukaisesti, katsota uudeksi liiketoiminnaksi. Kun sopimus uusitaan, asiakkaalla on oikeus tehdä ylimääräisiä talletuksia edellyttäen, että olemassa oleva määrä ei ylitä määritettyä enimmäismäärää ja sopimus ei ylitä määritettyä pisintä maturiteettia. Jos enimmäismäärä tai pisin maturiteetti on saavutettu, sopimus jäädytetään. Kotitalous tai yritys säilyttää lainaoikeutensa ja sille myönnetään edelleen korko niiden ehtojen mukaan, jotka olivat voimassa PEL-ohjelmaa perustettaessa, niin kauan kuin rahasumma jätetään pankin kirjoihin. Valtio myöntää tuen korkomaksun muodossa, joka maksetaan luottolaitoksen tai muun laitoksen tarjoaman koron lisäksi. Asetuksen (EU) N:o 1072/2013 (EKP/2013/34) liitteessä I olevan 1 osan mukaisesti vain se osa korkomaksua, jonka luottolaitos tai muu laitos tarjoaa, otetaan mukaan rahalaitosten korkotilastoihin. Valtion tuki, joka maksetaan luottolaitoksen tai muun laitoksen kautta, mutta ei niiden toimesta, jätetään ottamatta huomioon.

11.

 Negatiivinen korko talletukselle olisi sisällytettävä rahalaitoskorkoihin edellyttäen, että ne eivät ole markkinaolosuhteisiin nähden poikkeuksellisia.

(1)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2021/379, annettu 22 päivänä tammikuuta 2021, luottolaitosten ja rahalaitossektorin tase-eristä (EKP/2021/2) (EUVL L 73, 3.3.2021, s. 16).

(2)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1072/2013, annettu 24 päivänä syyskuuta 2013, rahalaitosten soveltamia korkoja koskevista tilastoista (EKP/2013/34) (EUVL L 297, 7.11.2013, s. 51).

(3)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 63/2002, annettu 20 päivänä joulukuuta 2001, korkotilastoista, jotka koskevat rahalaitosten soveltamia kotitalouksien ja yritysten talletus- ja lainakorkoja (EKP/2001/18) (EYVL L 10, 12.1.2002, s. 24).

(4)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 290/2009, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2009, korkotilastoista, jotka koskevat rahalaitosten soveltamia kotitalouksien ja yritysten talletus- ja lainakorkoja, annetun asetuksen EKP/2001/18 muuttamisesta (EKP/2009/7) (EUVL L 94, 8.4.2009, s. 75).

(5)  Eli ositteen sisäisten varianssien summan laskettuna kaavalla

Image 23
tulee olla merkittävästi pienempi kuin varsinaisen tiedonantajien joukon kokonaisvarianssi laskettuna kaavalla
Image 24
, jossa h tarkoittaa (kutakin) ositetta, xi laitoksen i korkoa,
Image 25
ositteen h koron yksinkertaista keskiarvoa, n otannassa mukana olevien laitosten lukumäärää and
Image 26
otannan kaikkien laitosten korkojen yksinkertaista keskiarvoa.

(6)  Kansallinen keskuspankki voi suoraan muuntaa 10 peruspisteen absoluuttisen määrän, kun luottamustaso on 90 prosenttia, suhteelliseksi määräksi suurimman sallitun estimaattorin variaatiokertoimen puitteissa.

(7)  On huomattava, että EKP:n tilastoasiakirjan ”Quality measures in non-random sampling”, joka on saatavissa EKP:n verkkosivuilta www.ecb.europa.eu, taulukoissa 1 ja 2 korostetaan synteettisen keskimääräisen absoluuttisen virheen tuloksia kussakin maassa sovellettavien ensimmäisen ja kolmannen kvartiilin estimaattoreiden osalta.

LIITE IV

Taulukko 1

Image 27

Taulukko 2

Image 28

Taulukko 3

INSTRUMENTTILUOKAT KANTATIETOJEN KORKOJA VARTEN

 

Sektori

Instrumenttilaji

Alkuperäinen maturiteetti

Raportointivelvollisuus

Euromääräiset talletukset

Kotitalouksilta

Määräaikaiset

Enintään 2 vuotta

AAR

Yli 2 vuoden

AAR

Yrityksiltä

Määräaikaiset

Enintään 2 vuotta

AAR

Yli 2 vuoden

AAR

Euromääräiset lainat

Kotitalouksille

Asuntolainat

Enintään 1 vuoden

AAR

Yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuoden

AAR

Yli 5 vuoden

AAR

Kulutusluotot ja muut luotot

Enintään 1 vuoden

AAR

Yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuoden

AAR

Yli 5 vuoden

AAR

Yrityksille

Yhteensä

Enintään 1 vuoden

AAR

 

Yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuoden

AAR

 

Yli 5 vuoden

AAR

 

INSTRUMENTTILUOKAT UUDEN LIIKETOIMINNAN KORKOJA VARTEN

 

 

 

Sektori

Instrumenttilaji

Alkuperäinen maturiteetti, irtisanomisaika, alkuperäinen koron kiinnittämisen ajanjakso

Raportointivelvollisuus

Euromääräiset talletukset

Kotitalouksilta

Yön yli (*)

 

AAR

Määräaikaiset

Enintään 1 vuoden maturiteetti

AAR, määrä

Yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden maturiteetti

AAR, määrä

Yli 2 vuoden maturiteetti

AAR, määrä

Irtisanomisehtoiset (*)

Enintään 3 kuukauden irtisanomisaika

AAR

Yli 3 kuukauden irtisanomisaika

AAR

Yrityksiltä

Yön yli  (*)

 

AAR

Määräaikaiset

Enintään 1 vuoden maturiteetti

AAR, määrä

Yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden maturiteetti

AAR, määrä

Yli 2 vuoden maturiteetti

AAR, määrä

 

Repot

 

 

Euromääräiset lainat

Kotitalouksille

Valmiusluottolimiitit ja sekkiluotot sekä luottokorttien maksuaikaluotot ja pidennetyt luottokorttiluotot  (*)

AAR

Kulutusluotot

Vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään 1 vuodeksi

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 1 vuodeksi mutta enintään 5 vuodeksi

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 5 vuodeksi

AAR, määrä

Asuntolainat

Vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään 1 vuodeksi

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 1 vuodeksi mutta enintään 5 vuodeksi

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 5 vuodeksi mutta enintään 10 vuodeksi

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 10 vuodeksi

AAR, määrä

Lainat muihin tarkoituksiin

Vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään 1 vuodeksi

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 1 vuodeksi mutta enintään 5 vuodeksi

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 5 vuodeksi

AAR, määrä

Yrityksille

Valmiusluottolimiitit ja sekkiluotot sekä luottokorttien maksuaikaluotot ja pidennetyt luottokorttiluotot  (*)

AAR

Muut luotot 0,25 miljoonaan euroon saakka

Vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään 3 kuukaudeksi

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 3 kuukaudeksi mutta enintään 1 vuodeksi

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 1 vuodeksi mutta enintään 3 vuodeksi

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 3 vuodeksi mutta enintään 5 vuodeksi

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 5 vuodeksi mutta enintään 10 vuodeksi

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 10 vuodeksi

AAR, määrä

Muut luotot yli 0,25 miljoonaa euroa ja enintään 1 miljoonaa euroa

Vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään 3 kuukaudeksi

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 3 kuukaudeksi mutta enintään 1 vuodeksi

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 1 vuodeksi mutta enintään 3 vuodeksi

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 3 vuodeksi mutta enintään 5 vuodeksi

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 5 vuodeksi mutta enintään 10 vuodeksi

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 10 vuodeksi

AAR, määrä

Muut luotot yli 1 miljoonaa euroa

Vaihtuva korko ja alkuperäinen koron kiinnittäminen enintään 1 vuodeksi

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 1 vuodeksi mutta enintään 5 vuodeksi

AAR, määrä

Alkuperäinen koron kiinnittäminen yli 5 vuodeksi

AAR, määrä

(*)  Näissä indikaattoreissa liiketoiminnan määrät on sisällytetty yksittäisen tase-erän tiedonkeruuseen.

LIITE V

1 OSA

Varantopohjatilastot

Taulukko 1

Varantopohjatilastojen laatimista varten tarvittavat tase-erätiedot

 

Maailma

 

TASE-ERÄT

Kaikki vastapuolet, pois lukien eurojärjestelmän ja euroalueen luottolaitokset, joihin sovelletaan vähimmäisvarantovaatimuksia

Yhteensä

VASTATTAVAA

 

 

 

 

 

9

 Talletukset (kaikki valuutat)

 

 

9.1

Yön yli

R1

 

9.2

Määräaikaiset – enintään 2 vuoden

9.3

Irtisanomisehtoiset – enintään 2 vuoden

9

 Talletukset (kaikki valuutat)

 

 

9.2

Määräaikaiset – yli 2 vuoden

R2

 

9.3

Irtisanomisehtoiset – yli 2 vuoden

9.4

Takaisinostosopimukset

R3

 

11

 Liikkeeseen lasketut velkapaperit (kaikki valuutat)

 

 

Enintään 2 vuotta

R4

 

Yli 2 vuoden (1)

 

R5


Taulukko 2

Valvontaa varten tarvittavat tase-erätiedot

 

A. Kotimaa

 

Kohdistamattomat

Kiinteämääräinen vähennys

R6

Aggregoidun kiinteämääräisen vähennyksen laskeminen valvontaa varten (R6):

Kansalliset keskuspankit ottavat aggregoidun kiinteämääräisen vähennyksen laskemisessa pienemmän seuraavista:

a)

varantopohjan erät kerrottuina sovellettavalla velvoiteprosentilla asetuksen (EU) 2021/379 (EKP/2021/2) 6 artiklan mukaisesti; ja

b)

asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) 6 artiklan 2 kohdassa täsmennetty kiinteämääräinen vähennys.

Kansalliset keskuspankit laskevat nämä summat yhteen kaikkien sellaisten luottolaitosten osalta, joiden edellytetään pitävän varantoja, ja ottavat myös tarvittaessa huomioon [vähimmäisvarantovelvoitteiden soveltamisesta] annetun asetuksen (EU) 2021/378 (EKP/2021/1) 11 ja 12 artiklassa tarkoitettujen luottolaitosten kiinteämääräisiin vähennyksiin sovellettavat säännöt.

2 OSA

Makrotason suhdelukuja koskevat tilastot

Luottolaitosten tase-erätiedot makrotason suhdelukujen laatimista varten

TASE

A. Kotimaa

B. Euroalue (muut kuin kotimaiset)

C. Ulkomaat

D. Yhteensä

ERÄT

Rahalaitokset

Muut kuin rahalaitokset

Rahalaitokset

Muut kuin rahalaitokset

VASTATTAVAA

 

 

 

 

 

 

11.

Liikkeeseen lasketut velkapaperit

(kaikki valuutat)

 

 

 

 

 

 

Enintään 2 vuotta

 

 

 

 

 

MR1

VASTAAVAA

 

 

 

 

 

 

3.

Hallussa olevat velkapaperit

(kaikki valuutat)

 

 

 

 

 

 

Enintään 2 vuotta

MR2

 

MR3

 

 

 

(1)  Liikkeeseen lasketut velkapaperit, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli kaksi vuotta, sisältävät myös varantovelvoitteen piiriin kuuluvien muiden luottolaitosten ja EKP:n tai rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien hallussa olevat velkapaperikannat.

LIITE VI

Image 29
Taulukko 1 Postisiirtolaitoksista ja valtionhallinnosta ilmoitettavat tilastotiedot 1

LIITE VII

LUOTTOLAITOSTEN RAKENTEELLISET RAHOITUSINDIKAATTORIT

1.   

Kaikkien luottolaitosten konttoreiden (paikalliset sivukonttorit) lukumäärä jäsenvaltiossa.’Konttorilla’ tarkoitetaan maantieteellisesti tunnistettavissa olevaa toimipaikkaa. Sellaisten kansainvälisten yksiköiden sivukonttoreita ei oteta mukaan, jotka eivät ole luottolaitoksia, vaikka ne kuuluisivat luottolaitosten konserniin (pankkiryhmä).

2.   

Luottolaitosten työntekijöiden lukumäärä. Tällä indikaattorilla tarkoitetaan viitevuoden aikana kaikkien maassa olevien luottolaitosten palveluksessa olleen henkilöstön lukumäärää. Kansalliset keskuspankit noudattavat käsitettä, jota käytetään raportoitaessa Työntekijät kotimaa (Employment domestic) -tietoja RIAD-rekisteriin Euroopan keskuspankin suuntaviivojen (EU) 2018/876 (EKP/2018/16) mukaisesti. Työntekijät sellaisissa institutionaalisissa yksiköissä, jotka eivät ole luottolaitoksia, on jätettävä tilastojen ulkopuolelle, vaikka nämä laitokset kuuluisivatkin pankkiryhmään. Jos todellisia tietoja ei ole saatavilla, kansalliset keskuspankit toimittavat estimaatteja.

3.   

Muiden jäsenvaltioiden luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä. Tämä indikaattori tarkoittaa sellaisten raportoivassa jäsenvaltiossa olevien luottolaitosten sivukonttorien lukumäärää, joiden ylimpänä määräysvallassa olevat luottolaitokset olivat muissa jäsenvaltioissa viitejakson lopussa. Sivukonttorit, jotka ovat kotimaisten luottolaitosten määräysvallassa, on jätettävä pois tiedoista.

4.   

Muiden jäsenvaltioiden luottolaitosten sivukonttoreiden saamiset yhteensä. Tämä indikaattori tarkoittaa indikaattorin ”muiden jäsenvaltioiden luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä” piiriin kuuluvien sivukonttoreiden aggregoidun taseen loppusummaa viitejakson lopussa.

5.   

Muiden jäsenvaltioiden luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä. Tämä indikaattori tarkoittaa sellaisten raportoivassa jäsenvaltiossa olevien luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärää, joiden ylimpänä määräysvallassa olevat luottolaitokset olivat muissa jäsenvaltioissa viitejakson lopussa. Tytäryhtiöt, jotka ovat kotimaisten luottolaitosten määräysvallassa, on jätettävä pois tiedoista.

6.   

Muiden jäsenvaltioiden luottolaitosten tytäryhtiöiden saamiset yhteensä. Tämä indikaattori tarkoittaa indikaattorin ”muiden jäsenvaltioiden luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä” piiriin kuuluvien tytäryhtiöiden aggregoidun taseen loppusummaa.

7.   

Kolmansien maiden luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä. Tämä indikaattori tarkoittaa sellaisten raportoivassa jäsenvaltiossa olevien luottolaitosten sivukonttorien lukumäärää, joiden ylimpänä määräysvallassa olevat luottolaitokset olivat muissa maissa kuin jäsenvaltioissa viitejakson lopussa. Sivukonttorit, jotka ovat kotimaisten luottolaitosten määräysvallassa, on jätettävä pois tiedoista.

8.   

Kolmansien maiden luottolaitosten sivukonttoreiden saamiset yhteensä. Tämä indikaattori tarkoittaa indikaattorin ”kolmansien maiden luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä” piiriin kuuluvien sivukonttoreiden aggregoidun taseen loppusummaa.

9.   

Kolmansien maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä. Tämä indikaattori tarkoittaa sellaisten raportoivassa jäsenvaltiossa olevien luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärää, joiden ylimpänä määräysvallassa olevat luottolaitokset olivat muissa maissa kuin unionin jäsenvaltioissa viitejakson lopussa. Tytäryhtiöt, jotka ovat kotimaisten luottolaitosten määräysvallassa, on jätettävä pois tiedoista.

10.   

Kolmansien maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden saamiset yhteensä. Tämä indikaattori tarkoittaa indikaattorin ”kolmansien maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä” piiriin kuuluvien tytäryhtiöiden aggregoidun taseen loppusummaa.

11.   

Euroalueen jäsenvaltioiden luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä. Tämä indikaattori tarkoittaa sellaisten raportoivassa jäsenvaltiossa olevien luottolaitosten sivukonttorien lukumäärää, joiden ylimpänä määräysvallassa olevat luottolaitokset olivat euroalueen jäsenvaltioissa (muissa kuin raportoivassa jäsenvaltiossa) viitejakson lopussa. Sivukonttorit, jotka ovat kotimaisten luottolaitosten määräysvallassa, on jätettävä pois tiedoista.

12.   

Euroalueen jäsenvaltioiden luottolaitosten sivukonttoreiden saamiset yhteensä. Tämä indikaattori tarkoittaa indikaattorin ”euroalueen jäsenvaltioiden luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä” piiriin kuuluvien sivukonttoreiden aggregoidun taseen loppusummaa.

13.   

Euroalueen jäsenvaltioiden luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä. Tämä indikaattori tarkoittaa sellaisten raportoivassa jäsenvaltiossa olevien luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärää, joiden ylimpänä määräysvallassa olevat luottolaitokset olivat euroalueen jäsenvaltioissa (muissa kuin raportoivassa jäsenvaltiossa) viitejakson lopussa.

14.   

Euroalueen jäsenvaltioiden luottolaitosten tytäryhtiöiden saamiset yhteensä. Tämä indikaattori tarkoittaa indikaattorin ”euroalueen jäsenvaltioiden luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä” piiriin kuuluvien tytäryhtiöiden aggregoidun taseen loppusummaa.

15.   

Viiden suurimman luottolaitoksen osuus yhteenlasketuista saamisista (CR5). Tällä indikaattorilla viitataan pankkitoiminnan keskittymiseen. Indikaattoria laskiessaan kansalliset keskuspankit noudattavat seuraavaa konsolidoimatonta ns. aggregoitujen tietojen mallia: ne (a) asettavat kaikkien tiedonantajina olevien luottolaitosten taseiden loppusummat suuruusjärjestykseen; (b) laskevat (i) viiden suurimman taseen loppusummat ja (ii) muiden taseiden loppusummat erikseen yhteen ja (c) jakavat ensin mainitun loppusumman jälkimmäisellä. EKP:lle toimitettavat tiedot ilmoitetaan prosenttilukuina, eli arvo 72,4296 % ilmoitetaan 72,4296 eikä 0,7243. Vaikka viiden suurimman pankin kokoonpano saattaa vaihdella ajan myötä, kansalliset keskuspankit ilmoittavat viiden suurimman luottolaitoksen osuuden vain tiettynä ajankohtana (viitevuoden joulukuun lopussa). Tätä indikaattoria sovellettaessa kansalliset keskuspankit voivat, mikäli siitä nimenomaisesti sovitaan EKP:n kanssa, kohdella erityisiä ryhmäsidonnaisia luottolaitoksia yhtenä luottolaitoksena, jos näin saataisiin aikaan pankkitoimialan keskittymän osuvampi edustus.

16.   

Herfindahlin indeksi (HI) luottolaitosten yhteenlasketuille saamisille. Edellisen indikaattorin tavoin tämäkin viittaa pankkitoiminnan keskittymiseen. Kansalliset keskuspankit noudattavat ns. aggregoitujen tietojen mallia mahdollisimman tarkasti. Tässä tapauksessa Herfindahlin indeksiä laskettaessa otetaan mukaan kunkin konserniin kuuluvan luottolaitoksen aggregoitu tase käyttäen mahdollisesti näiden laitosten vuositilinpäätökseen sisältyviä kirjanpitotietoja. Mikäli kaikki luottolaitokset eivät ilmoita tietoja, tiedot pitää estimoida.

Herfindahlin indeksi saadaan laskemalla yhteen kaikkien pankkisektorilla toimivien luottolaitosten markkinaosuuksien neliöt, ja kansalliset keskuspankit ilmoittavat Herfindahlin indeksin EKP:lle seuraavan kaavan mukaisesti:

HI = Σn i = 1 (Xi / X)2, jossa:

n

=

luottolaitosten kokonaismäärä kyseisessä jäsenvaltiossa

Xi

=

luottolaitosten (CIi) yhteenlasketut saamiset

X

=

Σn i = 1Xi = kyseisen jäsenvaltion luottolaitosten yhteenlasketut saamiset.

Tätä indikaattoria sovellettaessa kansalliset keskuspankit voivat, mikäli siitä nimenomaisesti sovitaan EKP:n kanssa, kohdella erityisiä ryhmäsidonnaisia luottolaitoksia yhtenä luottolaitoksena, jos näin saataisiin aikaan pankkitoimialan keskittymän osuvampi edustus.

17.   

Herfindahlin indeksi (HI) yhteenlasketuille kotimaisille luotoille. Tämän indikaattorin osalta on noudatettava ”Herfindahlin indeksi luottolaitosten yhteenlasketuille saamisille” indikaattorin laskentaa varten hyväksyttyjä menettelyperiaatteita. Yhteenlasketut saamiset on kuitenkin korvattava yhteenlasketuilla veloilla, joiden määritelmä on lainat ja velkapaperisaamiset, jotka kohdistuvat kotimaisiin muihin kuin rahalaitoksiin, pois lukien julkisyhteisöt (1). Tätä indikaattoria sovellettaessa kansalliset keskuspankit voivat, mikäli siitä nimenomaisesti sovitaan EKP:n kanssa, kohdella erityisiä ryhmäsidonnaisia luottolaitoksia yhtenä luottolaitoksena, jos näin saataisiin aikaan pankkitoimialan keskittymän osuvampi edustus.

Taulukko 1.

Luottolaitosten rakenteelliset rahoitusindikaattorit

 

1.

Kaikki luottolaitokset

2.

Muiden EU:n jäsenvaltioiden luottolaitokset

3.

Muiden euroalueen jäsenvaltioiden luottolaitokset

4.

Kaikkien muiden alueiden kuin EU:n ja kotimaan luottolaitokset

 

 

 

 

 

Työntekijöiden lukumäärä

N30

 

 

 

Konttoreiden lukumäärä

N40

 

 

 

Sivukonttoreiden lukumäärä

 

N10

N10

N10

Tytäryhtiöiden lukumäärä

 

N20

N20

N20

 

 

 

 

 

Herfindahlin indeksi luottolaitosten saamisille yhteensä

H10

 

 

 

Herfindahlin indeksi yhteenlasketuille kotimaisille luotoille.

H20

 

 

 

 

 

 

 

 

Viiden suurimman luottolaitoksen osuus saamisista yhteensä (CR5)

S10

 

 

 

 

 

 

 

 

Sivukonttoreiden saamiset yhteensä

 

T11

T11

T11

Tytäryhtiöiden saamiset yhteensä

 

T12

T12

T12

 

 

 

 

 

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 549/2013 perustetun Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmän (EKT 2010) sektori S. 13.