(1)

Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoimisesta. Lausekkeella, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (2) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpotetaan finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Kyseisessä tiedonannossa komissio katsoi, että edellytykset yleisen poikkeuslausekkeen aktivoimiseksi olivat täyttyneet, sillä covid-19-pandemian seurauksena oli odotettavissa vakava talouden taantuma. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät 23 päivänä maaliskuuta 2020 komission arvioon. Yleinen poikkeuslauseke on antanut jäsenvaltioille finanssipoliittista joustovaraa covid-19-kriisin hoitamiseen. Se on helpottanut finanssipolitiikan koordinointia vakavassa talouden taantumassa. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen kunkin jäsenvaltion julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Komissio ilmoitti 17 päivänä syyskuuta 2020 tiedonannossaan vuotuisen kestävän kasvun strategiasta 2021, että yleinen poikkeuslauseke pysyisi aktivoituna vuonna 2021.

(2)

Neuvosto hyväksyi 20 päivänä heinäkuuta 2020 suosituksen (3), jäljempänä ”20 päivänä heinäkuuta 2020 annettu suositus”. Siinä suositettiin, että Saksa toteuttaisi yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet covid-19-pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi. Se suositti myös, että Saksa harjoittaisi taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys samalla kun lisätään investointeja.

(3)

Euroalueen talouspolitiikasta vuonna 2021 annetun neuvoston suosituksen mukaan finanssipolitiikka olisi pidettävä elvyttävänä kaikissa euroalueen jäsenvaltioissa koko vuoden 2021 ajan, politiikkatoimet olisi räätälöitävä vastaamaan kunkin maan olosuhteita ja niiden olisi oltava oikea-aikaisia, väliaikaisia ja kohdennettuja. Kunhan epidemiologiset ja taloudelliset olosuhteet sen sallivat, hätätilanteen toimenpiteistä olisi luovuttava asteittain ja samalla olisi torjuttava kriisin sosiaalisia ja työmarkkinavaikutuksia. Jäsenvaltioiden olisi harjoitettava finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys, samalla kun lisätään investointeja. Jäsenvaltioiden olisi jatkettava uudistuksia, joilla vahvistetaan terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien kattavuutta, riittävyyttä ja kestävyyttä kaikkia varten.

(4)

Komissio antoi 18 päivänä marraskuuta 2020 euroalueen jäsenvaltioiden vuoden 2021 alustavia talousarviosuunnitelmia koskevat lausuntonsa, jotka perustuivat finanssipoliittisten toimenpiteiden laadulliseen arviointiin. Komissio katsoi, että Saksan alustava talousarviosuunnitelma oli yleisesti ottaen 20 päivänä heinäkuuta 2020 annetussa neuvoston suosituksessa esitettyjen finanssipolitiikkaa koskevien suositusten mukainen ja että useimmilla alustavaan talousarviosuunnitelmaan sisältyvistä toimenpiteistä tuettiin taloudellista toimeliaisuutta huomattavan epävarmassa tilanteessa.

(5)

Elpymisen kestävyys, osallistavuus ja oikeudenmukaisuus varmistetaan Next Generation EU -välineellä ja siihen kuuluvalla elpymis- ja palautumistukivälineellä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241 (4), jolla perustettiin elpymis- ja palautumistukiväline, tuli voimaan 19 päivänä helmikuuta 2021. Elpymis- ja palautumistukivälineestä tarjotaan rahoitustukea uudistusten ja investointien toteuttamiseen eli kyse on unionin rahoittamasta finanssipoliittisesta elvytyksestä. Sillä edistetään talouden elpymistä ja erityisesti vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta tukevien kestävien ja kasvua lisäävien uudistusten ja investointien toteuttamista sekä vahvistetaan jäsenvaltioiden talouksien häiriönsietokykyä ja potentiaalista kasvua. Sillä autetaan myös lyhyellä aikavälillä palauttamaan julkisen talouden rahoitusasema suotuisammaksi ja keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä vahvistamaan kestävää julkista taloutta, kasvua ja työpaikkojen luomista.

(6)

Komissio antoi 3 päivänä maaliskuuta 2021 tiedonannon, jossa esitetään jatkolinjauksia finanssipolitiikan koordinoinnin ja jäsenvaltioiden vakaus- ja lähentymisohjelmien valmistelun helpottamiseksi. Jäsenvaltioiden talousarviot ja elpymis- ja palautumistukiväline huomioon ottaen finanssipolitiikan kokonaisvirityksen olisi vuosina 2021 ja 2022 pysyttävä elvyttävänä. Samaan aikaan, kun talouden toimeliaisuuden odotetaan vähitellen normalisoituvan vuoden 2021 jälkipuoliskolla, jäsenvaltioiden finanssipolitiikkaa olisi eriytettävä enemmän vuonna 2022. Jäsenvaltioiden olisi otettava finanssipolitiikassaan huomioon elpymistilanne, julkisen talouden kestävyys ja tarve vähentää taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja. Koska on tarpeen tukea unionin kestävää elpymistä, niiden jäsenvaltioiden, joiden kestävyysriskit ovat pieniä, olisi vuonna 2022 pyrittävä talousarvioillaan elvyttävän finanssipolitiikan ylläpitämiseen ottaen huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen vaikutukset. Voimakkaasti velkaantuneiden jäsenvaltioiden olisi harjoitettava maltillista finanssipolitiikkaa, mutta jatkettava samalla kansallisesti rahoitettuja investointeja ja käytettävä elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksia laadukkaiden lisäinvestointihankkeiden ja rakenneuudistusten rahoittamiseen. Vuoden 2022 jälkeen finanssipolitiikassa olisi otettava edelleen huomioon elpymisen voimakkuus, taloudellisen epävarmuuden aste ja julkisen talouden kestävyyteen liittyvät näkökohdat. Julkisen talouden kestävyyden varmistamista keskipitkällä aikavälillä voidaan edistää suuntaamalla finanssipolitiikkaa uudelleen kohti maltillisen keskipitkän aikavälin rahoitusaseman saavuttamista, ja myös lakkauttamalla tukitoimenpiteet aikanaan vähitellen.

(7)

Komissio katsoi 3 päivänä maaliskuuta 2021 antamassaan tiedonannossa myös, että päätös yleisen poikkeuslausekkeen soveltamisen lopettamisesta tai sen jatkamisesta olisi tehtävä laatimalla talouden tilasta kokonaisarvio, jossa keskeisenä määrällisenä kriteerinä on talouden toimeliaisuuden taso unionissa tai euroalueella verrattuna kriisiä edeltäneeseen (vuoden 2019 lopun) tasoon. Komissio katsoi 2 päivänä kesäkuuta 2021 kevään 2021 talousennusteensa perusteella, että edellytykset yleisen poikkeuslausekkeen soveltamisen jatkamiselle vuonna 2022 ja sen soveltamisen lopettamiselle vuodesta 2023 täyttyvät. Kun yleisen poikkeuslausekkeen soveltaminen on lopetettu, maakohtaiset tilanteet otetaan edelleen huomioon.

(8)

Saksa toimitti 27 päivänä huhtikuuta 2021 vuoden 2021 vakausohjelmansa asetuksen (EY) N:o 1466/97 4 artiklan mukaisesti.

(9)

Vuonna 2020 Saksan julkisen talouden alijäämä oli Eurostatin vahvistamien tietojen perusteella 4,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) ja julkinen velka kasvoi 69,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Perusjäämän vuosimuutos oli -5,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Perusjäämän muutoksessa näkyvät taloutta tukevat päätösperäiset julkisen talouden toimenpiteet, joiden vaikutus on –3½ prosenttia suhteessa BKT:hen, ja automaattisten vakauttajien toiminta. Lisäksi Saksa on tarjonnut yritysten ja kotitalouksien maksuvalmiuden turvaamiseen tukea (kuten takauksia ja veronmaksun lykkäyksiä, joilla ei ole suoria ja välittömiä vaikutuksia julkiseen talouteen), jonka vaikutus on arviolta 25 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komissio arvioi takausten tosiasiallisen käyttöasteen vuonna 2020 vastaavan karkeasti 1½ prosenttia suhteessa BKT:hen.

(10)

Komissio antoi 2 päivänä kesäkuuta 2021 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laaditun kertomuksen. Kertomuksessa käsitellään Saksan julkisen talouden tilannetta, sillä vuonna 2020 Suomen julkisen talouden alijäämä ylitti perussopimuksessa asetetun 3 prosentin viitearvon ja sen julkinen velka 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen eikä julkinen velka pienentynyt riittävän nopeasti. Kertomuksessa todettiin, että alijäämäkriteeriä ja velkakriteeriä ei ole noudatettu.

(11)

Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on vuonna 2021 realistinen ja vuonna 2022 varovainen. Saksan vakausohjelmassa reaalisen BKT:n kasvun arvioidaan olevan 3,0 prosenttia vuonna 2021 ja 2,6 prosenttia vuonna 2022, kun komission kevään 2021 talousennusteen mukaan kasvu on 3,4 prosenttia vuonna 2021 ja 4,1 prosenttia vuonna 2022. Ero johtuu siitä, että viranomaiset odottavat yksityisen kulutuksen elpyvän nopeammin mutta viennin kasvun olevan heikompaa vuonna 2021. Vuoden 2022 osalta komission kevään 2021 ennusteen taustalla on kulutuksen viivästynyt mutta voimakas elpyminen. Vuoden 2021 vakausohjelman kehitysarvioissa oletetaan tuotannon palaavan kriisiä edeltäneelle tasolle vuoden 2022 aikana, mutta työllisyyden ja yksityisen kulutuksen odotetaan elpyvän jonkin verran hitaammin.

(12)

Vuoden 2021 vakausohjelman mukaan vuonna 2021 julkisen talouden alijäämä, joka vuonna 2020 oli 4,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, kasvaa 9 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja julkinen velka kasvaa edelleen 74½ prosenttiin suhteessa BKT:hen. Vuoden 2021 vakausohjelman mukaan perusjäämän muutos vuonna 2021 olisi kriisiä edeltävään (vuoden 2019) tasoon verrattuna -10,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Perusjäämän muutoksessa näkyvät taloutta tukevat päätösperäiset julkisen talouden toimenpiteet, joiden vaikutus on 6¼ prosenttia suhteessa BKT:hen, ja automaattisten vakauttajien toiminta. Komissio odottaa kevään 2021 talousennusteessaan, että covid-19-pandemian torjumiseksi ja talouden tukemiseksi toteutettavien toimenpiteiden vaikutus julkiseen talouteen on vähäisempi. Alijäämän odotetaan olevan pienempi kuin vuoden 2021 vakausohjelmassa, 7,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021, ja julkisen velan 73,1 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(13)

Saksa on covid-19-pandemian ja siihen liittyvän talouden taantuman seurauksena toteuttanut julkisen talouden toimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin vahvistamiseksi, covid-19-pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin kriisi on erityisesti vaikuttanut. Nämä määrätietoiset toimenpiteet ovat lieventäneet BKT:n supistumista, mikä puolestaan on hillinnyt julkisen talouden alijäämän ja julkisen velan kasvua. Finanssipoliittisilla toimenpiteillä olisi maksimoitava elpymisen tukeminen ilman että estetään tulevia finanssipoliittisia kehityskulkuja. Sen vuoksi toimenpiteitä toteutettaessa olisi vältettävä aiheuttamasta julkiselle taloudelle pysyvää rasitusta. Kun jäsenvaltiot ottavat käyttöön pysyviä toimenpiteitä, niiden olisi rahoitettava ne asianmukaisesti, jotta varmistetaan keskipitkän aikavälin budjettineutraalius. Saksan vuosina 2020 ja 2021 toteuttamat toimenpiteet ovat 20 päivänä heinäkuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen mukaisia. Näyttää siltä, että jotkin hallituksen kaudella 2020–2021 hyväksymistä päätösperäisistä toimenpiteistä eivät ole väliaikaisia tai niiden vaikutusta ei kompensoida tasapainottavilla toimenpiteillä. Komission kevään 2021 ennusteen kattaman ajanjakson jälkeen vuonna 2023 näiden ei-väliaikaisten toimenpiteiden kumulatiivinen vaikutus on alustavasti arviolta noin 1 prosentti suhteessa BKT:hen. Näihin ei-väliaikaisiin toimenpiteisiin sisältyy myös investointeja, joiden vaikutus on noin1/10 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämän odotetaan tukevan keskipitkän aikavälin potentiaalista kasvua ja sitä kautta kestävyyttä.

(14)

Vuoden 2021 vakausohjelmassa oletetaan, että elpymis- ja palautumistukivälineen avustukset, jotka käytetään investointien ja uudistusten rahoittamiseen, ovat BKT:hen suhteutettuna 0,03 prosenttia vuonna 2020, 0,3 prosenttia vuonna 2021, 0,1 prosenttia vuonna 2022, 0,1 prosenttia vuonna 2023, 0,1 prosenttia vuonna 2024, 0,1 prosenttia vuonna 2025 ja 0,04 prosenttia vuonna 2026. Komission kevään 2021 talousennusteessa esitetyt julkisen talouden kehitysarviot sisältävät nämä avustukset.

(15)

Asetuksessa (EY) N:o 1466/97 vahvistettuja julkisen talouden sopeuttamisen indikaattoreita on tarpeen tarkastella tämänhetkiset olosuhteet huomioon ottaen. Ensinnäkin tuotantokuilua koskeviin arvioihin liittyy huomattavaa epävarmuutta. Toiseksi finanssipolitiikalta edellytetään valmiutta mukautua nopeasti covid-19-pandemian kehitykseen niin, että hätäavusta siirrytään kohdennetumpiin toimenpiteisiin, kun terveysriskit pienenevät. Kolmanneksi nykytilannetta leimaa merkittävien politiikkatoimien toteuttaminen talouden toimeliaisuuden tukemiseksi. Kun unionin talousarviosta tehdään huomattavia varainsiirtoja (esimerkiksi elpymis- ja palautumistukivälineen kautta), vakiintuneilla indikaattoreilla ei pystytä täysin mittaamaan sysäystä, joka finanssipolitiikalla annetaan taloudelle. Tätä taustaa vasten rakenteellinen rahoitusasema ei nykytilanteessa vaikuta riittävältä indikaattorilta. Menojen kasvulle asetettua vertailuarvoa on myös mukautettava (5) ja täydennettävä lisätiedoilla, jotta finanssipolitiikan suuntausta voidaan arvioida perusteellisesti.

(16)

Samoin kuin vuoden 2021 alustavia talousarviosuunnitelmia arvioitaessa kokonaismenoissa ei ole otettu huomioon väliaikaisia hätätoimenpiteitä. Kriisiin liittyvillä väliaikaisilla hätätoimenpiteillä tuetaan terveydenhuoltojärjestelmiä ja korvataan työntekijöille ja yrityksille sulkutoimista ja toimitusketjujen häiriöistä johtuvia tulonmenetyksiä. Toimenpiteiden purkamisen ehtona on, että kansanterveys- ja taloustilanne normalisoituu. Jotta finanssipolitiikan kokonaisviritystä voitaisiin nykytilanteessa arvioida, unionin talousarviosta (kuten elpymis- ja palautumistukivälineestä) tehtävät huomattavat varainsiirrot olisi sisällytettävä kokonaismenoihin. Siksi finanssipolitiikan kokonaisviritystä mitataan muutoksella perusmenoissa (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä ja lukuun ottamatta kriisiin liittyviä väliaikaisia hätätoimenpiteitä), joissa ovat mukana elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla unionin varoilla rahoitettavat menot. Finanssipolitiikan kokonaisviritystä pidemmälle ulottuvalla analyysillä pyritään arvioimaan myös, onko kansallinen finanssipolitiikka maltillista ja voidaanko sen koostumuksella edistää kestävää elpymistä, joka on sopusoinnussa vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen kanssa. Tästä syystä erityistä huomiota kiinnitetään kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen ja investointien kehitykseen.

(17)

Vuoden 2021 vakausohjelman mukaan Saksan julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen supistuu 3 prosenttiin vuonna 2022, mikä johtuu lähinnä siitä, että vuosina 2020 ja 2021 hyväksyttyjä väliaikaisia tukitoimenpiteitä ei jatketa. Julkisen talouden velan ennakoidaan supistuvan 74 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Nämä ennusteet vastaavat komission kevään 2021 talousennustetta. Finanssipolitiikan kokonaisvirityksen, jossa otetaan huomioon myös sekä kansallisesta että unionin talousarviosta – erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen avulla – rahoitettavien investointien vaikutus kokonaiskysyntään vuonna 2022, arvioidaan komission kevään 2021 ennusteen ja edellä mainittuja haasteita kuvastavan erityisen metodologian perusteella olevan +0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen (6). Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla unionin varoilla rahoitettavien menojen positiivisen vaikutuksen arvioidaan pienenevän 0,1 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Kansallisesti rahoitetuilla investoinneilla ennakoidaan olevan elvyttävä vaikutus, joka on 0,2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen (7). Kansallisesti rahoitetuilla juoksevilla perusmenoilla (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) ennakoidaan olevan kiristävä vaikutus, joka on 0,3 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen.

(18)

Jäsenvaltioiden julkisen talouden toimenpiteiden laadukkuus on erityisen tärkeää. Julkisen talouden rakenneuudistuksilla, joilla pyritään parantamaan kansallisten talousarvioiden koostumusta, voidaan tukea potentiaalista kasvua, luoda erittäin tarpeellista julkisen talouden liikkumavaraa ja auttaa varmistamaan julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä, myös ilmastonmuutos ja terveyshaasteet huomioon ottaen. Tulopuolella covid-19-kriisi on vahvistanut verojärjestelmien tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseen tähtäävien uudistusten merkitystä. Menopuolella on entistäkin tärkeämpää, että lisätään kestävien ja kasvua tukevien investointien määrää ja parannetaan niiden laatua tavalla, joka on sopusoinnussa kasvupotentiaalin lisäämistä, taloudellisen ja sosiaalisen palautumiskyvyn parantamista sekä vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta koskevien tavoitteiden kanssa. Kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien avulla voidaan parantaa kansallisten talousarvioiden koostumusta.

(19)

Vuoden 2021 vakausohjelmassa esitettyjen keskipitkän aikavälin talousarviosuunnitelmien mukaan julkisen talouden alijäämä supistuu vuosien 2023 ja 2024 välisenä aikana 1½ prosentista ½ prosenttiin suhteessa BKT:hen ja vuonna 2025 rahoitusasema on tasapainoinen (0 % suhteessa BKT:hen). Vuoden 2021 vakausohjelman perusteella arvioidaan, että finanssipolitiikan kokonaisviritys, jossa otetaan huomioon sekä kansallisesta että unionin talousarviosta (erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen avulla) rahoitettavien investointien vaikutus kokonaiskysyntään, on vuosina 2023 ja 2024 keskimäärin +0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla unionin varoilla rahoitettavien menojen positiivisen vaikutuksen arvioidaan pysyvän muuttumattomana. Kansallisesti rahoitetuilla investoinneilla ennakoidaan olevan neutraali vaikutus (8). Kansallisesti rahoitetuilla juoksevilla perusmenoilla (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) ennakoidaan olevan kiristävä vaikutus, joka on 0,7 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Tämänhetkinen arvio 10 vuoden keskimääräisestä nimellisestä potentiaalisesta kasvusta on 2¾ prosenttia (9). Arviossa ei kuitenkaan ole otettu huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyviä uudistuksia, jotka voisivat siten vauhdittaa Saksan talouden potentiaalista kasvua.

(20)

Julkisen velan ennakoidaan supistuvan suhteessa BKT:hen 73¼ prosentista vuonna 2023 72 prosenttiin vuonna 2024. Saksan julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvien riskien katsotaan viimeisimmän velkakestävyysanalyysin perusteella olevan keskipitkällä aikavälillä pieniä.

(21)

Koska epävarmuus on tällä hetkellä edelleen poikkeuksellisen suurta, finanssipoliittisen ohjauksen olisi jatkuttava pääasiassa laadullisena. Tulevia vuosia varten olisi annettava tarkempaa määrällistä ohjausta vuonna 2022, jos epävarmuus on siihen mennessä vähentynyt riittävästi.

(22)

Neuvosto on arvioinut Saksan vuoden 2021 vakausohjelman ja toimenpiteet, joita Saksa on toteuttanut 20 päivänä heinäkuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen noudattamiseksi,