(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (1) 168 artiklan 7 kohdan mukaan terveyspolitiikan määrittely sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestäminen ja tarjoaminen kuuluvat kansalliseen toimivaltaan. Sen vuoksi jäsenvaltiot ovat vastuussa strategioista, joilla seurataan SARS-CoV-2-viruksen esiintymistä niiden väestöissä maiden epidemiologiset ja sosiaaliset tilanteet huomioon ottaen.

(2)

Kuten 11 päivänä marraskuuta 2020 ilmoitettiin (2), komissio aikoo ehdottaa terveysalan hätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA) perustamista, jotta vahvistetaan unionin valmius- ja reagointikykyä uusia ja nousevia ihmisten terveyteen kohdistuvia rajat ylittäviä uhkia vastaan. HERAn tehtävänä on antaa EU:lle ja sen jäsenvaltioille mahdollisuus ottaa nopeasti käyttöön kaikkein edistyneimpiä lääkinnällisiä ja muita toimenpiteitä terveyteen liittyvissä hätätilanteissa kattamalla koko arvoketju suunnittelusta jakeluun ja käyttöön.

(3)

Komissio käynnistää tänä vuonna useita valmistelutoimia, jotka luovat pohjan HERAlle ja toimivat mallina unionin pitkän aikavälin valmiudelle kansanterveydellisten hätätilanteiden varalta. Komissio hyväksyi 17 päivänä helmikuuta 2021 eurooppalaisen biouhkiin varautumisen suunnitelman eli ”HERA Incubator” -suunnitelman, jossa esitetään ehdotus välittömistä toimista EU:n valmistautumiseksi SARS-CoV-2-viruksen muunnosten kasvavaan uhkaan (3).

(4)

Uusia virusmuunnoksia kehittyy ja leviää Euroopassa ja muualla maailmassa. Jotkin muunnokset tarttuvat herkemmin ja voivat aiheuttaa vakavamman taudin, mikä muodostaa uhkan viruksen torjuntatoimille. Sen vuoksi on tärkeää hyödyntää kaikkia käytettävissä olevia keinoja näiden muunnosten havaitsemiseksi mahdollisimman pian, jotta voidaan ryhtyä ajoissa asianmukaisiin toimiin.

(5)

Yksi toiminta-aloista, joihin HERA Incubator -suunnitelmassa on määrä keskittyä, on nykyisten ja tulevien SARS-CoV-2-muunnosten nopea havaitseminen. Jäsenvaltioiden kokemukset tällä alalla ovat osoittaneet, että seuraamalla SARS-CoV-2-viruksen ja sen muunnosten esiintymistä jätevesissä voidaan saada kustannustehokkaasti, nopeasti ja luotettavasti tietoa SARS-CoV-2-viruksen leviämisestä väestössä ja että tämä seuranta voi antaa merkittävän lisän genomia koskevaan ja epidemiologiseen seurantaan.

(6)

Jätevesien seurantaa olisi pidettävä täydentävänä ja riippumattomana menetelmänä covid-19-viruksen seuranta- ja testausstrategioihin nähden. Kuten 28 päivänä lokakuuta 2020 annetussa komission suosituksessa covid-19-testausstrategioista ja nopeiden antigeenitestien käytöstä (4) korostetaan, tehokkaat testausstrategiat ja riittävä testauskapasiteetti ovat olennaisia tekijöitä covid-19-pandemiaan varautumisessa ja sen torjunnassa. Kuten myös 2 päivänä joulukuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa talven covid-19-varotoimista (5) ja 19 päivänä tammikuuta 2021 annetussa komission tiedonannossa koronaviruksen yhtenäisestä torjunnasta (6) korostetaan, testaus on edelleen olennainen tekijä covid-19-pandemian seurannassa, hillitsemisessä ja lieventämisessä. Sen vuoksi kansallisia testausstrategioita on päivitettävä kiireellisesti, jotta voidaan ottaa huomioon uudet muunnokset, sillä ne ovat keskeisiä covid-19-viruksen valvontastrategioille. SARS-CoV-2-viruksen seurannasta jätevesissä voidaan saada tärkeää täydentävää ja riippumatonta tietoa kansanterveysalan päätöksentekoon, joka koskee meneillään olevaa covid-19-pandemiaa. Sen vuoksi jätevesien seuranta on sisällytettävä järjestelmällisemmin kansallisiin testausstrategioihin SARS-CoV-2-viruksen havaitsemiseksi.

(7)

Maailman terveysjärjestö (WHO) järjesti 30 päivänä marraskuuta 2020 asiantuntijakuulemisen kansanterveystarpeista, jotka liittyvät SARS-CoV-2-viruksen seurantaan jätevesissä (7), ja totesi, että SARS-CoV-2-viruksen seurannasta jätevesissä voidaan saada tärkeää täydentävää ja riippumatonta tietoa kansanterveysviranomaisille. Tämä seuranta ei kuitenkaan korvaa covid-19-viruksen testauksessa tällä hetkellä käytettyjä lähestymistapoja ja strategioita. Jätevesien seuranta on väline, jolla voidaan tarkkailla suuntauksia, ei keino tehdä varmoja päätelmiä covid-19-viruksen esiintyvyydestä väestössä. Se voi palvella eri tarkoituksia epidemian eri vaiheissa.

(8)

Jätevesien seurantaa voidaan käyttää erityisesti ennalta ehkäiseviin tai varhaisvaroitustarkoituksiin, sillä virusten havaitsemista jätevesissä olisi pidettävä merkkinä pandemian mahdollisesta (uudelleen) ilmaantumisesta. Vastaavasti tulokset, joiden mukaan virusta ei esiinny jätevesissä, voivat viitata siihen, että kyseessä olevalla väestöalueella riskin voidaan katsoa olevan pienempi. Tulosten kehityssuuntien analysointi on myös hyödyllistä seurattaessa viruksen leviämisen hillitsemiseksi toteuttavien toimien tehokkuutta. Jätevesissä esiintyvän SARS-CoV-2-muunnosten viruspitoisuuden kehityssuuntien seuraamisesta saadaan näin tietoa valmius- ja vastatoimia ajatellen.

(9)

Sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön tehokkaat jätevesien seurantajärjestelmät, joilla varmistetaan, että asiaankuuluvat tiedot toimitetaan viipymättä toimivaltaisille terveysviranomaisille. Kokemus on osoittanut, että uuden jätevesien seurantajärjestelmän käyttöönotto vie enintään kuusi kuukautta, koska jätevedenpuhdistamojen toiminnanharjoittajat ovat tottuneet erilaisten muuttujien seurantaan laitoksissaan.

(10)

Yhteiset näytteenotto-, mittaus- ja analyysimenetelmät olisi asetettava saataville ja niitä olisi tosiasiallisesti käytettävä sen varmistamiseksi, että kerätyt tiedot ovat luotettavia ja vertailukelpoisia.

(11)

On ratkaisevan tärkeää tukea parhaiden käytäntöjen jakamista jäsenvaltioiden välillä sekä myös sellaisten kolmansien maiden kanssa, joilla ei välttämättä ole helposti käytettävissään tavanomaisista testauskäytännöistä saatavia tietoja. Tätä varten on tärkeää kannustaa jäsenvaltioita osallistumaan tulevaan eurooppalaiseen tietojenvaihtofoorumiin.

(12)

Tässä suosituksessa esitettyjen toimien käyttöönoton nopeuttamiseksi ja tukemiseksi on tarkoituksena tarpeen mukaan asettaa saataville EU:n varoja jätevesien seurantatoimien tukemiseksi ja sen varmistamiseksi, että viruksen muunnosten esiintymistä jätevesissä analysoidaan järjestelmällisesti. Näin jäsenvaltiot voivat nopeuttaa jätevesien seurantaa ja analysointia ja samalla varmistaa jätevesissä esiintyvän SARS-CoV-2-viruksen ja sen muunnosten säännöllisen analysoinnin.

(13)

Vaikka jätevesien seurannan tiedonkeruuinfrastruktuurissa tämänhetkisen kansanterveyspandemian yhteydessä keskitytään SARS-CoV-2-viruksen seurantaan, suositellun seurantajärjestelmän ja seurantamenettelyjen käyttöönotolla on lisäarvoa myös muutoin kuin SARS-CoV-2-viruksen seurannassa. Seurannasta saatava tieto toimii varhaisvaroituksena mahdollisista tulevista muihin huolta aiheuttaviin patogeeneihin liittyvistä taudinpurkauksista tai muiden lisääntyvää huolta aiheuttavien pilaavien aineiden aiheuttamista uhkista.

(14)

Koska neuvoston direktiiviä 91/271/ETY tarkastetaan parhaillaan (8), on tärkeää kerätä jäsenvaltioista tietoa siitä, millaisia kokemuksia niillä on terveyteen liittyvien muuttujien jätevesissä esiintymisen seurannasta. Tämä voisi auttaa määrittämään terveyteen liittyviä muuttujia, joita on säännöllisesti seurattava jätevesissä.

(15)

Tämä suositus on osa komission 17 päivänä maaliskuuta 2021 antamassa tiedonannossa ”Yhteiset toimet Euroopan turvallista ja pysyvää avautumista varten” esitettyjä covid-19-virukseen liittyviä toimenpiteitä. Tässä suosituksessa esitetyt toimet on nähtävä osana laajempaa EU:n aloitetta, ja ne perustuvat parhaisiin käytäntöihin, joita jäsenvaltiot ja maat eri puolilla maailmaa noudattavat. Ne perustuvat myös jätevesien seurantaa koskevan komission hankkeen tuloksiin (9) sekä tuloksiin, joita saatiin WHO:n järjestämästä kansanterveystarpeita koskevasta kuulemisesta, joka koski SARS-CoV-2-viruksen seurantaa jätevesissä (10).