22.3.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 99/37


KOMISSION PÄÄTÖS (EU) 2021/476,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2021,

kovia päällystetuotteita koskevista EU-ympäristömerkin myöntämisperusteista

(tiedoksiannettu numerolla C(2021) 1579)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon EU-ympäristömerkistä 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 66/2010 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 2 kohdan,

on kuullut Euroopan unionin ympäristömerkintälautakuntaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 66/2010 nojalla voidaan myöntää EU-ympäristömerkki tuotteille, joiden ympäristövaikutukset niiden elinkaaren aikana ovat tavanomaista vähäisemmät.

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 66/2010 säädetään, että erityiset EU-ympäristömerkin myöntämisperusteet vahvistetaan tuoteryhmittäin.

(3)

Komission päätöksessä 2009/607/EY (2) vahvistetaan arviointiperusteet ja niihin liittyvät arviointi- ja todentamisvaatimukset tuoteryhmälle ”kovat päällysteet”. Näiden arviointiperusteiden ja vaatimusten voimassaoloaikaa jatkettiin 30 päivään kesäkuuta 2021 saakka komission päätöksellä (EU) 2017/2076 (3).

(4)

Jotta tämän laajennetun tuoteryhmän markkinoita koskevat parhaat käytännöt sekä sittemmin tehdyt innovaatiot voidaan ottaa paremmin huomioon, ”koville päällystetuotteille” on aiheellista vahvistaa uudet arviointiperusteet.

(5)

Kesäkuun 30 päivänä 2017 toteutetussa EU-ympäristömerkin toimivuustarkastuksessa (4), jossa tarkasteltiin asetuksen (EY) N:o 66/2010 täytäntöönpanoa, todettiin, että EU-ympäristömerkin osalta on tarpeen kehittää strategisempi lähestymistapa, johon sisältyy muun muassa toisiinsa läheisessä yhteydessä olevien tuoteryhmien yhdistäminen silloin, kun se on tarkoituksenmukaista.

(6)

Näiden päätelmien mukaisesti ja Euroopan unionin ympäristömerkintälautakunnan kuulemisen perusteella on aiheellista tarkistaa tuoteryhmää ”kovat päällysteet” koskevia arviointiperusteita ja laajentaa tuoteryhmää sisällyttämällä siihen muita samanlaisia ensisijaisia tarkoituksia varten käytettäviä tuotteita, jotka valmistetaan samoista materiaaleista ja joilla on markkinakysyntää.

(7)

Uudessa kiertotalouden toimintasuunnitelmassa puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta (5), joka hyväksyttiin 11 päivänä maaliskuuta 2020, edellytetään, että EU-ympäristömerkin myöntämisperusteissa otetaan järjestelmällisemmin huomioon kestävyyttä, kierrätettävyyttä ja kierrätysmateriaalien osuutta koskevat vaatimukset.

(8)

Luonnonkivestä valmistettavien tuotteiden ja betonielementtien tuotannossa huomattava osa ympäristövaikutuksista liittyy tiettyihin toimitusketjun toimijoihin, joita varten on tällä hetkellä vain vähän tai ei lainkaan suoria kannustimia EU-ympäristömerkkiä koskevien vaatimusten noudattamiseen. Euroopan unionin ympäristömerkintälautakunnan kuulemisen perusteella on aiheellista sallia EU-ympäristömerkin myöntäminen myös yritysten keskinäisen kaupan kohteina oleville luonnonkivialan välituotteille (eli louhoksissa valmistetuille mittakivilohkareille) ja betonielementtialan välituotteille (eli uunissa valmistetuille hydraulisille sideaineille tai vaihtoehtoisille sementeille). Tämä helpottaa myös toimivaltaisten elinten tekemää arviointia ja todentamista, kun kyseisiä välituotteita myydään EU-ympäristömerkin haltijoille.

(9)

Euroopan unionin ympäristömerkintälautakunnan kuulemisen perusteella on aiheellista ottaa käyttöön arviointiperusteisiin liittyviä pakollisia ja valinnaisia vaatimuksia sekä pisteytysjärjestelmä. Pisteitä voidaan antaa valinnaisten vaatimusten noudattamisesta tai siitä, missä määrin hakija menee joidenkin pakollisten vaatimusten noudattamisessa pidemmälle kuin edellytetään. Jotta tuotteelle voidaan myöntää EU-ympäristömerkki, sen on sekä täytettävä kaikki pakolliset vaatimukset että saatava vähimmäismäärä kokonaispisteitä.

(10)

Pisteytysjärjestelmä tarjoaa aiempaa joustavamman lähestymistavan EU-ympäristömerkin hankkimiseen ympäristöominaisuuksiltaan parhaille markkinoilla oleville koville päällystetuotteille. Järjestelmän avulla voidaan myös painottaa enemmän perusteita, jotka liittyvät tuotteen merkittävimpiin ympäristöominaisuuksiin. Lisäksi järjestelmällä kannustetaan lisenssin haltijoita parantamaan jatkuvasti ympäristöominaisuuksia ja annetaan siitä tunnustusta.

(11)

Kovien päällystetuotteiden EU-ympäristömerkin myöntämisperusteilla pyritään erityisesti edistämään tuotteita, joiden elinkaaren aikainen ympäristövaikutus on muita pienempi, jotka valmistetaan käyttämällä materiaali- ja energiatehokkaita prosesseja, joiden päästöt ilmaan ovat vähäisiä ja joissa käytetään vähemmän vettä. Unionin teollisuuden ilmastoneutraaliutta ja hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden perusteella palamisprosessien hiilidioksidipäästöille on asetettu raja-arvot ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön käyttöä ja hiilijalanjäljen laskemista kannustetaan antamalla pisteitä. Jotta voidaan edistää siirtymistä kiertotalouteen, arviointiperusteissa asetetaan pakolliset vaatimukset prosessijätteen uudelleenkäytölle ja kannustetaan käyttämään raaka-aineina kierrätys-/uusiomateriaaleja, kun se on mahdollista.

(12)

Tuoteryhmän EU-ympäristömerkin arviointiperusteiden sekä niihin liittyvien arviointi- ja todentamisvaatimusten olisi oltava voimassa 31 päivään joulukuuta 2028 saakka ottaen huomioon tämän tuoteryhmän innovointisykli.

(13)

Päätös 2009/607/EY olisi kumottava oikeusvarmuuden vuoksi.

(14)

Tuottajille, joiden tuotteille on myönnetty kovia päällysteitä koskeva EU-ympäristömerkki päätöksessä 2009/607/EY esitetyillä arviointiperusteilla, olisi myönnettävä siirtymäkausi, jotta niillä olisi riittävästi aikaa mukauttaa tuotteensa tarkistettujen arviointiperusteiden ja vaatimusten mukaisiksi. Rajoitetun ajan tämän päätöksen antamisen jälkeen tuottajien olisi myös voitava toimittaa hakemuksia joko päätöksessä 2009/607/EY vahvistettujen arviointiperusteiden tai tässä päätöksessä vahvistettujen uusien arviointiperusteiden mukaisesti. Vanhassa päätöksessä vahvistettujen arviointiperusteiden mukaisesti myönnetyt EU-ympäristömerkkilisenssit ovat voimassa 12 kuukauden ajan tämän päätöksen antamispäivästä.

(15)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 66/2010 16 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Tuoteryhmään ”kovat päällystetuotteet” kuuluvat sisä- ja ulkotiloissa käytettävät lattialaatat, seinälaatat, kattotiilet, harkot, levyt, paneelit, päällystekivet, reunakivet, pöytätasot, kylpyhuonetasot ja keittiötasot.

2.   Tuoteryhmään ”kovat päällystetuotteet” eivät kuulu

a)

tulenkestävä keramiikka, tekninen keramiikka, saviputket, keraamiset astiat, keraamiset koriste-esineet tai keraamiset saniteettitavarat;

b)

EN 771 -sarjan standardeissa määritellyt muurausyksiköt;

c)

EN 1304 -standardissa määritellyt savikattotiilet;

d)

teräsbetonielementit;

e)

kovien päällystetuotteiden asentamiseen ja kiinnittämiseen liittyvät täydentävät tuotteet, kuten saumauslaastit, liimat, mekaaniset kiinnittimet ja pohjamateriaalit.

3.   Kovat päällystetuotteet valmistetaan jostakin seuraavista materiaaleista:

a)

luonnonkivi (tunnetaan myös mittakivenä);

b)

hartsisideainepohjainen puristekivi;

c)

keramiikka tai poltettu savi;

d)

hydraulisiin sideaineisiin tai vaihtoehtoisiin sementteihin perustuvat betonielementit tai tiivistetty maa-aines.

2 artikla

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

1)

’puristekivellä’ teollista tuotetta, joka valmistetaan erikokoisten ja eriluonteisten runkoaineiden (tavallisesti luonnonkivien) seoksesta ja johon sekoitetaan joskus muita yhteensopivia materiaaleja, lisäaineita ja hartsisideainetta;

2)

’vaihtoehtoisella sementillä’ mitä tahansa sementtiä, joka ei täytä standardissa EN 197–1 (6) tavallisille sementeille määriteltyjä koostumusvaatimuksia, mukaan luettuina sementit, joissa portlandsementtiklinkkerin osuus on hyvin pieni, sekä alkaliaktivoidut sementit ja geopolymeerit, jotka eivät välttämättä sisällä lainkaan portlandsementtiklinkkeriä;

3)

’keramiikalla’ savimateriaaleihin tai muihin ei-metallisiin epäorgaanisiin materiaaleihin perustuvaa materiaalia, jonka ominaisuuksia ovat suuri lujuus, kulutuksenkestävyys, pitkä käyttöikä, kemiallinen reagoimattomuus, myrkyttömyys ja lämmön- ja tulenkestävyys, jotka saadaan aikaan uunissa polttovaiheen aikana tapahtuvilla huolellisesti optimoiduilla aika- ja lämpötilariippuvaisilla muutoksilla;

4)

’puristetusta maa-aineksesta valmistetuilla harkoilla’ tuotteita, joilla on säännönmukaiset ja varmennetut ominaisuudet, jotka on saatu tiivistämällä kosteaa maa-ainesta staattisesti tai dynaamisesti, minkä jälkeen ne on välittömästi irrotettu muoteista, ja joiden koossapysyvyys sekä kosteina että kuivina johtuu maa-aineksen sisältämästä savilajitteesta ja on parannettavissa lisäaineilla;

5)

’poltetulla savella’ materiaalia, joka valmistetaan pääasiassa savesta tai muista savimateriaaleista siten, että käsitelty savi muotoillaan (käyttämällä suulakepuristusta ja/tai puristamalla), kuivataan ja poltetaan lisäaineiden kanssa tai ilman niitä;

6)

’lattialaatalla’ tasaista, tavallisesti neliön tai suorakulmion muotoista vakiomittaista laattaa, joka voidaan muotoilla käyttämällä suulakepuristusta, valamalla suoraan tai leikkaamalla haluttuun kokoon levyistä ja joka yhdessä muiden lattialaattojen kanssa asennettuna muodostaa sisä- tai ulkolattiarakenteiden pintakerroksen, jonka on yleensä tarkoitus olla näkyvissä tai joutua kosketukseen lattia-alan käyttäjien kanssa;

7)

’hydraulisella sideaineella’ tavallista sementtiä tai sammutettua kalkkia eli hienoksi jauhettua epäorgaanista materiaalia, joka veteen sekoitettuna muodostaa massan, joka asettuu ja kovettuu hydraatioreaktioiden ja -prosessien myötä ja joka kovettumisen jälkeen säilyttää lujuutensa ja stabiiliutensa jopa vedessä. Tavallisen sementin on kuuluttava johonkin standardissa EN 197–1 määritellyistä 27 sementtiluokasta, ja sammutetun kalkin on täytettävä standardissa EN 459–1 (7) sammutetulle luonnonkalkille, formuloidulle kalkille tai sammutetulle kalkille määritellyt vaatimukset;

8)

’reunakivillä’ vakiomittaisia suoria tai kaarevia yksikköjä, joiden etukulma voi olla viisto tai kalteva ja joiden pääasiallisena tarkoituksena on erottaa samalla tai eri tasoilla olevat pinnat, esimerkiksi tien tai jalkakäytävän reunana;

9)

’keittiötasolla’ työskentelypintaa, joka on valettu suoraan tai leikattu haluttuun kokoon levyistä ja kiinnitetty rakenteeseen joko mekaanisesti tai erityisillä liimoilla ja joka on ensisijaisesti tarkoitettu käytettäväksi ruoan käsittelyalustana;

10)

’luonnonkivituotteella’ ja ’mittakivellä’ luonnossa esiintyvän kiven osia; luonnonkivituotteet on leikattu ja viimeistelty tietyn kokoisiksi ja muotoisiksi ja tietyillä pintaominaisuuksilla varustetuiksi jalostuslaitoksessa, kun taas mittakivi on jalostuslaitokseen vietävä välituote, joka koostuu louhostoiminnassa saadun luonnossa esiintyvän kiven suurista lohkareista tai laatoista;

11)

’päällystekivellä’ vakiomittaista suorakulmion tai muun muotoista yksikköä, joka voidaan asentaa toistuvana kuviona joustavan tai jäykän päällysrakenteen pinnalle ja joka voidaan yhdistää toisiin päällystekiviin käyttämällä laastia, liimoja tai lukitusmekanismeja;

12)

’betonielementeillä’ tuotteita, jotka on valmistettu betonista tiettyjen tuotestandardien mukaisesti muussa paikassa kuin lopullisessa käyttökohteessa, jotka suojataan valmistuksen aikana haitallisilta sääolosuhteilta, jotka ovat tulosta tehdastuotannon valvontajärjestelmän alaisesta teollisesta prosessista ja jotka voidaan lajitella ennen toimitusta, muun muassa yksi- ja kaksikerroksisiin mosaiikkibetonilaattoihin standardien EN 13748–1:2004 ja 13748–2:2004 (8) mukaisesti;

13)

’kattotiilellä’ tuotetta, joka on tarkoitettu asetettavaksi limittäin harjakatolle;

14)

’pöytätasolla’ pöytäkalusteen yläosaa, joka on valettu suoraan tai leikattu haluttuun kokoon levyistä ja kiinnitetty pöytärakenteeseen joko mekaanisesti tai erityisliimoilla ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on tarjota pinta, jonka äärellä käyttäjät voivat levätä, istua, syödä, opiskella tai työskennellä sisä- tai ulkotiloissa kotona tai kodin ulkopuolella;

15)

’kylpyhuonetasolla’ pintaa, joka on valettu suoraan tai leikattu haluttuun kokoon levyistä ja kiinnitetty rakenteeseen joko mekaanisesti tai erityisliimoilla ja joka on ensisijaisesti tarkoitettu käytettäväksi kodin sisäisissä tai kodin ulkopuolisissa kylpyhuoneissa tai vastaavissa tiloissa, joissa huolehditaan säännöllisesti henkilökohtaisesta hygieniasta (esim. roiskealue);

16)

’seinälaatalla’ ohutta, tavallisesti neliön tai suorakulmion muotoista vakiomittaista laattaa, joka voidaan muotoilla käyttämällä suulakepuristusta, valamalla suoraan tai leikkaamalla haluttuun kokoon levyistä ja joka yhdessä muiden seinälaattojen kanssa asennettuna muodostaa sisä- tai ulkoseinärakenteiden pintakerroksen, jonka on yleensä tarkoitus olla näkyvissä tai joutua kosketukseen käyttäjien kanssa.

3 artikla

Jotta tuotteelle voidaan myöntää asetuksen (EY) N:o 66/2010 mukainen tuoteryhmän ”kovat päällystetuotteet” EU-ympäristömerkki, sen on oltava tämän päätöksen 1 artiklassa annetun kyseistä tuoteryhmää koskevan määritelmän mukainen, täytettävä kaikki arviointiperusteisiin liittyvät pakolliset vaatimukset ja saatava ainakin vaadittu vähimmäismäärä pisteitä tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

4 artikla

Tuoteryhmään ”kovat päällystetuotteet” sovellettavat EU-ympäristömerkin myöntämisperusteet sekä niihin liittyvät arviointi- ja todentamisvaatimukset ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 2028 saakka.

5 artikla

Hallinnollisia tarkoituksia varten tuoteryhmälle ”kovat päällystetuotteet” annetaan tunnusnumero ”021”.

6 artikla

Kumotaan päätös 2009/607/EY.

7 artikla

1.   Sen estämättä, mitä 6 artiklassa säädetään, tuoteryhmään ”kovat päällystetuotteet”, sellaisena kuin se on määritelty päätöksessä 2009/607/EY, kuuluvia tuotteita koskevat hakemukset, jotka on jätetty ennen tämän EU-ympäristömerkkiä koskevan päätöksen hyväksymispäivää, arvioidaan päätöksessä 2009/607/EY vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

2.   Tuoteryhmään ”kovat päällystetuotteet” kuuluvia tuotteita koskevat EU-ympäristömerkkihakemukset, jotka on toimitettu kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen hyväksymisestä, voivat perustua joko tässä päätöksessä tai päätöksessä 2009/607/EY vahvistettuihin arviointiperusteisiin. Kyseiset hakemukset arvioidaan niiden arviointiperusteiden mukaisesti, joihin ne perustuvat.

3.   EU-ympäristömerkkejä, jotka on myönnetty sellaisen hakemuksen perusteella, joka arvioidaan päätöksessä 2009/607/EY asetettujen arviointiperusteiden mukaisesti, saa käyttää 12 kuukautta tämän päätöksen antamispäivästä.

8 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 16 päivänä maaliskuuta 2021.

Komission puolesta

Virginijus SINKEVIČIUS

Komission jäsen


(1)   EUVL L 27, 30.1.2010, s. 1.

(2)  Komission päätös 2009/607/EY, tehty 9 päivänä heinäkuuta 2009, ekologisista arviointiperusteista yhteisön ympäristömerkin myöntämiseksi koville päällysteille (EUVL L 208, 12.8.2009, s. 21).

(3)  Komission päätös (EU) 2017/2076, annettu 7 päivänä marraskuuta 2017, päätöksen 2009/607/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse EU-ympäristömerkin myöntämistä koville päällysteille koskevien ekologisten arviointiperusteiden voimassaolokaudesta (EUVL L 295, 14.11.2017, s. 74.)

(4)  Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 122/2009 ja EU-ympäristömerkistä 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 66/2010 täytäntöönpanon tarkastelusta (COM(2017) 355).

(5)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous-, ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta (COM(2020) 98 final).

(6)  EN 197–1:2011. Sementti – Osa 1: Tavallisten sementtien koostumus, laatuvaatimukset ja vaatimustenmukaisuus.

(7)  EN 459–1:2015. Rakennuskalkki – Osa 1: Määritelmät, määrittelyt ja vaatimustenmukaisuus.

(8)  EN 13748–1:2004 Mosaiikkibetonilaatat – Osa 1: Mosaiikkibetonilaatat sisäkäyttöön EN 13748–2:2004. Mosaiikkibetonilaatat – Osa 2: Mosaiikkibetonilaatat ulkokäyttöön


LIITE

EU-ympäristömerkin myöntämisperusteet koville päällystetuotteille

YLEISET PERIAATTEET

Arviointiperusteiden tavoitteet

EU-ympäristömerkki on tarkoitettu ympäristötehokkuuden kannalta parhaille markkinoilla oleville koville päällystetuotteille. Arviointiperusteissa keskitytään näiden tuotteiden elinkaareen liittyviin tärkeimpiin ympäristövaikutuksiin ja edistetään kiertotaloutta koskevia näkökohtia.

Arviointiperusteilla pyritään erityisesti ja tarvittaessa i) edistämään energiatehokkaita tuotantoprosesseja, ii) vähentämään päästöjä, jotka lisäävät ilmaston lämpenemistä (CO2), happamoitumista (SOx ja NOx), rehevöitymistä (NOx), valokemiallista hapettumista (pöly, NOx ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet, VOC) ja myrkyllisyyttä ihmisille (pöly ja VOC), iii) edistämään vedenkäytön kannalta tehokkaita tuotantoprosesseja ja iv) edistämään materiaalien käytön kannalta tehokkaita tuotteita.

Tätä tarkoitusta varten arviointiperusteissa

asetetaan tietylle energiankulutukselle enimmäisrajat, jos vertailuarvot voidaan määrittää, ja vaaditaan energiankulutuksen vähentämissuunnitelmia, jos vertailuarvoja ei voida määrittää;

tunnustetaan uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian käyttö ja palkitaan siitä;

asetetaan erityiset raja-arvot sellaisissa prosesseissa syntyville CO2-, SOx-, NOx- ja pölypäästöille, joissa palaa polttoainetta;

asetetaan parhaita käytäntöjä koskevat hallinnointivaatimukset prosesseille, joissa vapautuu pölyä hajakuormituslähteistä;

asetetaan tarvittaessa prosessijäteveden uudelleenkäyttöä koskevat vaatimukset tai raja-arvot tietylle vedenkulutukselle;

asetetaan tarvittaessa prosessijätteen uudelleenkäyttöä koskevat vähimmäisvaatimukset ja palkitaan kierrätys- tai uusiomateriaaleista peräisin olevan sisällön hyödyntämistä.

On tärkeää, että tiettyyn käyttöön tarkoitetuille koville päällystetuotteille valitaan oikea suorituskykyluokka ja oikeat mitat. Sen vuoksi asetetaan käyttösoveltuvuutta koskevia vaatimuksia. Tärkeää on myös, että kovien päällystetuotteiden asennus ja huolto toteutetaan asianmukaisesti, koska näillä on elinkaarivaikutuksia. Sen vuoksi asetetaan käyttäjälle annettavia tietoja koskevia vaatimuksia.

”Kovia päällystetuotteita” koskevien EU-ympäristömerkin myöntämisperusteiden soveltamisalaan kuuluu monenlaisia materiaaleja ja tuotantoprosesseja. Sen vuoksi näihin perusteisiin sisältyy sekä kaikille tuotteille yhteisiä vaatimuksia että tuotekohtaisia vaatimuksia, jotka liittyvät suoraan asianomaiseen tuotantoprosessiin.

”Kovia päällystetuotteita” koskevat EU-ympäristömerkin myöntämisperusteet sisältävät sekä pakollisia että valinnaisia perusteita. Pisteitä annetaan joko pakollisten vähimmäisvaatimusten ylittämisestä tai valinnaisten vaatimusten noudattamisesta.

Jotta tietylle tuotteelle voidaan myöntää EU-ympäristömerkki, hakijoiden on täytettävä kaikki pakolliset vaatimukset ja saavutettava kyseiseltä tuotteelta vaadittu vähimmäispistemäärä. Perusteet ovat seuraavat:

Taulukko 1

Yleiskatsaus eri tuotteita koskeviin perusteisiin (joidenkin perusteiden pitkiä nimiä on lyhennetty):

1.

Kaikille koville päällystetuotteille yhteiset perusteet

1.1

Teollisuus- ja rakennusmineraalien louhinta

1.2

Rajoitetut aineet

1.3

VOC-päästöt

1.4

Soveltuvuus käyttöön

1.5

Käyttäjälle annettavat tiedot

1.6

EU-ympäristömerkissä olevat tiedot

1.7

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (valinnainen)

Materiaali- ja teknologiakohtaiset perusteet

2.

Luonnonkivi

3.

Hartsisideainepohjainen puristekivi

4.

Keramiikka ja poltettu savi

5.

Hydraulisiin sideaineisiin tai vaihtoehtoisiin sementteihin perustuvat betonielementit tai puristetusta maa-aineksesta valmistetut harkot

2.1

Louhoksen energiankulutus (*)

3.1

Energiankulutus

4.1

Kuivauksesta ja poltosta johtuva polttoaineenkulutus

5.1

Klinkkerikerroin (**)

2.2

Louhoksen materiaalitehokkuus (*)

3.2

Pölyntorjunta ja ilmanlaatu

4.2

CO2-päästöt

5.2

CO2-päästöt (**)

2.3

Louhoksen vesi-/jätevesihuolto (*)

3.3

Kierrätys-/uusiomateriaalin osuus

4.3

Prosessiveden kulutus

5.3

Pöly-, NOx- ja SOx-päästöt ilmaan (**)

2.4

Louhoksen pölyntorjunta (*)

3.4

Hartsisideaineiden osuus

4.4

Pöly-, HF-, NOx- ja SOx-päästöt ilmaan

5.4

Raaka-aineiden talteenotto ja vastuullinen hankinta

2.5

Louhoksen henkilöstön turvallisuus ja työolot (*)

3.5

Prosessijätteen uudelleenkäyttö

4.5

Jätevesihuolto

5.5

Energiankulutus

2.6

Louhoksen maisemavaikutuksia koskevat suhdeluvut (*) (valinnainen)

 

4.6

Prosessijätteen uudelleenkäyttö

5.6

Ympäristön kannalta innovatiiviset tuotemallit (valinnainen)

2.7

Jalostuslaitoksen energiankulutus

 

4.7

Lasitteet ja musteet

 

2.8

Jalostuslaitoksen vesi-/jätevesihuolto

 

 

 

2.9

Jalostuslaitoksen pölyntorjunta

 

 

 

2.10

Jalostuslaitoksen prosessijätteen uudelleenkäyttö

 

 

 

2.11

Alueellisesti integroitu tuotanto jalostuslaitoksessa (valinnainen)

 

 

 

Arviointi ja todentaminen: Kunkin arviointiperusteen yhteydessä esitetään erityiset arviointi- ja todentamisvaatimukset.

Jos hakijalta vaaditaan vakuutuksia, asiakirjoja, analyysejä, testausselosteita tai muita todisteita arviointiperusteiden noudattamisesta, ne voivat olla tapauksen mukaan peräisin esimerkiksi hakijalta itseltään ja/tai tämän tavarantoimittajilta ja/tai näiden tavarantoimittajilta.

Toimivaltaisten elinten on ensisijaisesti tunnustettava sellaisten laitosten myöntämät todistukset ja todennukset, jotka on akkreditoitu testi- ja kalibrointilaboratorioita koskevan yhdenmukaistetun standardin mukaisesti, sekä sellaisten laitosten tekemät todennukset, jotka on akkreditoitu tuotteita, prosesseja ja palveluita sertifioivia elimiä koskevan yhdenmukaistetun standardin mukaisesti.

Tarvittaessa voidaan käyttää muita kuin kullekin perusteelle ilmoitettuja testimenetelmiä, jos hakemuksen arvioinnista vastaava toimivaltainen elin hyväksyy niiden vastaavuuden.

Toimivaltaiset elimet voivat tarvittaessa pyytää esittämään todentamista tukevia asiakirjoja ja toteuttaa riippumattomia tarkastuksia, myös paikan päällä tehtäviä tarkastuksia, näiden arviointiperusteiden noudattamisen tarkastamiseksi.

Tavarantoimittajien ja tuotantolaitosten muutoksista, jotka vaikuttavat EU-ympäristömerkin saaneisiin tuotteisiin, on ilmoitettava toimivaltaisille elimille. Samalla on toimitettava tiedot, joiden perusteella arviointiperusteiden voidaan todeta täyttyvän edelleen.

Edellytyksenä on, että kovat päällystetuotteet täyttävät kaikki sovellettavat oikeudelliset vaatimukset siinä maassa tai niissä maissa, jossa tai joissa tuote saatetaan markkinoille. Hakijan on vakuutettava, että tuote on tämän vaatimuksen mukainen.

Tässä liitteessä tarkoitetaan

1)

’prosessiromulla’ leikkaamisesta peräisin olevia kappaleita ja tähteitä sekä luonnonkiveä tai puristekiveä olevien kovien päällystetuotteiden tuotannossa hylättyjä tuotteita;

2)

’prosessilietteellä’ kiinteitä aineita, jotka on otettu talteen jäteveden käsittelystä paikan päällä ja jotka ovat peräisin pölyntorjunnasta, leikkaamisesta ja/tai viimeistelystä luonnonkiveä tai puristekiveä olevien kovien päällystetuotteiden tuotannossa;

3)

’uusiutuvalla energialla’ uusiutuvista, muista kuin fossiilisista lähteistä peräisin olevaa energiaa eli tuuli- ja aurinkoenergiaa (aurinkolämpö ja aurinkosähkö) sekä geotermistä energiaa, ympäristön energiaa, vuorovesi- ja aaltoenergiaa ja muuta valtamerienergiaa, vesivoimaa sekä biomassaa, kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvää kaasua ja biokaasua.

EU-YMPÄRISTÖMERKIN MYÖNTÄMISPERUSTEET

1.   KAIKILLE KOVILLE PÄÄLLYSTETUOTTEILLE YHTEISET LAAJA-ALAISET PERUSTEET

1.1   Teollisuus- ja rakennusmineraalien louhinta

Teollisuus- ja rakennusmineraalien (esim. kalkkikivi, savi, kiviaines, mittakivi jne.) louhinta EU-ympäristömerkin saaneen kovan päällystetuotteen valmistusta varten on suoritettava ainoastaan sellaisilla louhosalueilla, joista on seuraavat asiakirjat:

ympäristövaikutusten arviointi ja tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/52/EU (1) mukainen selostus;

asianomaisen alueellisen tai kansallisen viranomaisen myöntämä voimassa oleva louhintatoimilupa;

louhintatoimilupaan liittyvä kunnostamissuunnitelma;

kartta, josta käy ilmi louhoksen sijainti;

vakuutus haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 (2) vaatimusten mukaisuudesta;

vakuutus neuvoston direktiivin 92/43/ETY (3) (luontotyypit) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY (4) (linnut) vaatimusten mukaisuudesta.

Edellä olevan viimeisen kohdan osalta on huomioitava, että jos louhosalueet sijaitsevat Natura 2000 -verkoston alueilla, jotka koostuvat direktiivin 92/43/ETY mukaisista erityisten suojelutoimien alueista ja direktiivin 2009/147/EY mukaisista erityissuojelualueista, vaatimuksena on, että louhostoiminta on arvioitu ja siihen on annettu lupa direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännösten mukaisesti ja että siinä on otettu huomioon asiaa koskeva komission ohjeasiakirja (5).

Edellä olevan viimeisen kohdan osalta on huomioitava myös, että tapauksissa, joissa louhosalueet sijaitsevat EU:n ulkopuolella ja materiaaleja louhitaan alueilta, joita on virallisesti ehdotettu tai jotka on hyväksytty erityisten suojelutoimien alueiksi tai jotka kuuluvat Emerald-verkostoon Bernin yleissopimuksen (6) suosituksen nro 16 (1989) ja päätöslauselman nro 3 (1996) nojalla tai kuuluvat louhivien/vievien maiden kansallisen lainsäädännön nojalla nimettyihin suojelualueisiin, vaatimuksena on, että louhostoiminta on arvioitu ja siihen on annettu lupa sellaisten säännösten mukaisesti, jotka antavat direktiivejä 92/43/ETY ja 2009/147/EY vastaavat takeet.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava toimivaltaisten viranomaisten antama vakuutus tämän vaatimuksen noudattamisesta tai jäljennös toimivaltaisten viranomaisten antamista luvista sekä muut vaaditut vakuutukset ja asiakirjat.

Kunnostamissuunnitelmaan on sisällyttävä louhoksen kunnostustavoitteet, suunnitelma lopullisesta pinnanmuodosta, mukaan lukien ehdotettu louhoksen jälkeinen maankäyttö, tiedot kasvillisuuden palauttamista koskevan tehokkaan ohjelman toteuttamisesta ja tiedot tehokkaasta seurantaohjelmasta kunnostettujen alueiden suorituskyvyn arvioimiseksi.

Jos teollis- tai rakennusmineraalien louhostoimintaa on harjoitettu Natura 2000 -verkoston alueilla (unionissa), Emerald-verkostossa tai louhivien/vievien maiden kansallisen lainsäädännön nojalla nimetyillä suojelualueilla (unionin ulkopuolella), hakijan on toimitettava toimivaltaisten viranomaisten antama vakuutus tämän vaatimuksen noudattamisesta tai jäljennös toimivaltaisen viranomaisen myöntämästä luvasta.

1.2   Rajoitetut aineet

Arviointiperusteeseen 1.2 kuuluvien alaperusteiden noudattamisen osoittamisen lähtökohtana on, että hakija esittää luettelon kaikista käytetyistä kemikaaleista sekä riittävän asiakirja-aineiston (käyttöturvallisuustiedotteen ja/tai kemikaalien toimittajalta saadun vakuutuksen). Ainakin kaikki prosessikemikaalit, joita hakija käyttää asiaankuuluvissa tuotantoprosesseissa, on tarkastettava.

1.2 (a)   Erityistä huolta aiheuttaviin aineisiin sovellettavat rajoitukset

Kaikista hakijan tuotantoprosessissa käyttämistä kemikaaleista ja kaikista lopulliseen tuotteeseen kuuluvista toimitetuista materiaaleista on oltava toimittajilta saadut vakuutukset, joissa todetaan, että ne eivät sisällä yli 0,10 painoprosentin pitoisuuksina Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (7) 57 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kriteerit täyttäviä aineita, jotka on tunnistettu kyseisen asetuksen 59 artiklassa kuvatun menettelyn mukaisesti ja sisällytetty erityistä huolta aiheuttavien aineiden ehdokasluetteloon. Tästä vaatimuksesta ei myönnetä poikkeuksia.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus siitä, että tuote on valmistettu käyttämällä toimitettuja kemikaaleja tai materiaaleja, jotka eivät sisällä erityistä huolta aiheuttavaa ainetta yli 0,10 painoprosentin pitoisuuksina. Vakuutuksen tueksi on esitettävä käytettyjen prosessikemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet tai kemikaalien tai materiaalien toimittajien asianmukaiset vakuutukset.

Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 59 artiklan mukaisesti erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi tunnistettujen ja ehdokasluetteloon sisältyvien aineiden luettelo on saatavilla internetosoitteesta

http://echa.europa.eu/chem_data/authorisation_process/candidate_list_table_fi.asp

Luetteloon on viitattava EU-ympäristömerkin hakupäivänä.

1.2 (b)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (8) mukaan luokiteltujen aineiden rajoitukset

Muissa kuin taulukon 2 mukaisissa poikkeustapauksissa tuote ei saa sisältää yli 0,10 painoprosentin pitoisuuksina aineita tai seoksia, jotka on osoitettu johonkin seuraavista vaaraluokista, vaarakategorioista ja niihin liittyvistä vaaralausekekoodeista asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti:

Vaaralausekkeet, ryhmä 1: kategorian 1A tai 1B syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat ja/tai lisääntymiselle vaaralliset aineet (CMR-aineet): H340, H350, H350i, H360, H360F, H360D, H360FD, H360Fd, H360Df.

Vaaralausekkeet, ryhmä 2: kategorian 2 CMR-aineet: H341, H351, H361, H361f, H361d, H361fd, H362; kategorian 1 vesieliöille myrkylliset aineet: H400, H410; kategorian 1 ja 2 välittömästi myrkylliset aineet: H300, H310, H330; kategorian 1 aspiraatiovaaralliset aineet: H304; kategorian 1 elinkohtaisesti myrkylliset aineet (STOT-aineet): H370, H372.

Vaaralausekkeet, ryhmä 3: kategorian 2, 3 ja 4 vesieliöille myrkylliset aineet: H411, H412, H413; kategorian 3 välittömästi myrkylliset aineet: H301, H311, H331; kategorian 2 STOT-aineet: H371, H373.

Edellä mainittua vaatimusta ei sovelleta sellaisten aineiden tai seosten käyttöön, joiden ominaisuudet muuttuvat kemiallisesti tuotantoprosessin aikana siten, että jokin merkityksellinen vaara, jonka osalta aine tai seos on luokiteltu asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti, ei enää ole voimassa.

Taulukko 2

Poikkeukset asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti luokiteltuihin aineisiin sovellettaviin rajoituksiin ja sovellettaviin ehtoihin

Aineen/seoksen tyyppi

Sovellettavuus

Poikkeuksen kohteena oleva vaaraluokka, vaarakategoria ja vaaralausekekoodi

Poikkeuksen edellytykset

Titaanidioksidi (TiO2)

Kaikki soveltamisalaan kuuluvat materiaalit

Syöpää aiheuttava, kategoria 2, H351 (hengitysteitse)

TiO2:a ei ole tarkoituksellisesti lisätty tuotteeseen, mutta sitä on tuotteessa, koska sitä esiintyy luonnostaan epäpuhtautena käytetyissä raaka-aineissa.

TiO2:n massaosuus (joka ilmoitetaan TiO2:na) missä tahansa lopputuotteen valmistuksessa käytetyssä raaka-aineessa on enintään 2,0 prosenttia.

Kiteinen silika:

Kaikki soveltamisalaan kuuluvat materiaalit

Elinkohtainen myrkyllisyys (toistuva altistuminen), kategoria 1 ja 2, H372, H373

Hakija antaa vakuutuksen siitä, että käyttöturvallisuustiedotteessa mainittuja turvallista käsittelyä ja annostelua koskevia ohjeita on noudatettu, tai antaa toimittajan vakuutuksen.

Leikkaaminen suoritetaan tehtaassa käyttämällä märkämenetelmän työkaluja tai kuivamenetelmiä, joissa käytetään imuhuuvaa pölyn keräämiseen.

Tuotteen mukana toimitetaan turvallisuusohjeet, jotka koskevat altistumista pölylle asentajien suorittaman leikkaamisen aikana.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava luettelo kaikista sen tuotantoprosessissa käytetyistä merkityksellisistä kemikaaleista sekä asiaankuuluva käyttöturvallisuustiedote tai kemikaalien toimittajan vakuutus.

Luettelossa on merkittävä selkeästi kaikki kemikaalit, jotka sisältävät aineita tai seoksia, joita asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisten CLP-luokitusten rajoitukset koskevat. Lopputuotteeseen jäävän rajoitetun aineen tai seoksen määrän arvioinnissa käytetään kemikaalin arvioitua annostusnopeutta ja rajoitetun aineen tai seoksen pitoisuutta kyseisessä kemikaalissa (mainittu käyttöturvallisuustiedotteessa tai toimittajan vakuutuksessa) sekä retentiotekijää, jonka oletetaan olevan 100 prosenttia.

Koska yksi lisenssi voi kattaa useita tuotteita tai mahdollisia tuotteita, joissa käytetään samoja prosessikemikaaleja, kutakin kemikaalia koskeva laskelma on esitettävä vain EU-ympäristömerkkilisenssin kattamasta epäedullisimmasta tuotteesta (esim. tuote, jossa on voimakkain pintakäsittely, eniten pigmenttejä tai voimakkain painanta).

Jos retentiotekijäksi valitaan muu kuin 100 prosenttia tai rajoitettu vaarallinen aine tai seos on muuttunut kemiallisesti, tätä koskevat perustelut on toimitettava kirjallisina.

Kaikkien sellaisten rajoitettujen aineiden tai seosten osalta, jotka ylittävät 0,10 painoprosenttia lopullisessa kovassa päällystetuotteessa, on oltava käytössä asiaankuuluva poikkeus ja on esitettävä todisteet siitä, että poikkeusta koskevia asiaankuuluvia edellytyksiä on noudatettu.

1.3   VOC-päästöt

Pintakäsittelyjä, joissa käytetään formaldehydipohjaisia hartseja, ei sallita.

Kaikki luonnonkivestä, keramiikasta tai poltetusta savesta valmistetut tuotteet tai hydraulisiin sideaineisiin tai vaihtoehtoisiin sementteihin perustuvat betonielementit, jotka on pintakäsitelty VOC-yhdisteitä sisältävillä yhdisteillä, on testattava VOC-päästöjen varalta, ja niiden on oltava jäljempänä määriteltyjen raja-arvojen mukaisia.

Kaikki hartsisideainepohjaiset puristekivituotteet on testattava VOC-päästöjen varalta tuotteissa käytettyjen pintakäsittelyjen luonteesta riippumatta, ja niiden on oltava jäljempänä määriteltyjen raja-arvojen mukaisia.

 

Raja-arvo (28 päivän jälkeen)

Menetelmä

VOC-yhdisteiden kokonaismäärä

300 μg/m3

EN 16516

Formaldehydi

10 μg/m3

R-arvo

< 1

Standardin EN 16516:2017 liitteessä H luetellut syöpää aiheuttavat luokan 1A ja 1B VOC-yhdisteet (paitsi formaldehydi ja asetaldehydi)

1 μg/m3 yksittäistä ainetta kohti

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on ilmoitettava, onko lopputuotteen pintaa käsitelty vahoilla, liimoilla, pinnoitteilla, hartseilla tai vastaavilla pintakäsittelykemikaaleilla, ja toimitettava asiaankuuluvat käyttöturvallisuustiedotteet tai toimittajan vakuutukset käytettyjen pintakäsittelykemikaalien VOC-pitoisuudesta.

Jos vaaditaan VOC-päästöjen testausta, hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta ja esitettävä sen tueksi standardin EN 16516 mukainen testausseloste. Jos kammion pitoisuusrajat, jotka on määritetty 28 päivän pituiselle ajanjaksolle, saavutetaan jonakin ajankohtana 3–28 päivän kuluessa, testi voidaan lopettaa ennenaikaisesti.

1.4   Soveltuvuus käyttöön

Tätä arviointiperustetta ei sovelleta välituotteisiin (eli mittakivilohkareisiin, hydraulisiin sideaineisiin tai vaihtoehtoisiin sementteihin).

Hakijalla on oltava käytössään laadunvalvonta- ja laadunarviointimenettely sen varmistamiseksi, että tuotteet soveltuvat käyttöön.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta ja esitettävä sen tueksi seuraavat asiakirjat:

ISO 9001 -standardin mukainen tuotantolaitoksen sertifiointi tai jäljennös yrityksen sisäisestä laadunhallintajärjestelmästä ja siihen liittyvistä laadunvarmistus- ja laadunvalvontamenettelyistä.

Yksityiskohtainen kuvaus kuluttajien tekemien valitusten käsittelymenettelystä.

Tuotteen (tuotteiden) CE-merkintä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/2011  (9) mukaisesti (lukuun ottamatta pöytä-, kylpyhuone- ja keittiötasoja).

Tarvittaessa on toimitettava lisänäyttöä tuotteen soveltuvuudesta käyttöön. Tällaisen näytön olisi perustuttava asianmukaisiin EN- tai ISO-standardeihin tai vastaaviin menetelmiin. Seuraavassa on ei-tyhjentävä ohjeellinen luettelo standardeista, jotka voivat olla merkityksellisiä:

Luonnonkivituotteet: EN 1341, EN 1342, EN 1343, EN 1467, EN 1468, EN 1469, EN 12057, EN 12058 tai EN 12059.

Hartsisideainepohjaiset puristekivituotteet: EN 15285, EN 15286, EN 15388 tai EN 16954.

Keramiikkatuotteet ja poltetusta savesta valmistetut tuotteet: EN 1344, EN 13006 tai EN 14411.

Hydraulisiin sideaineisiin tai vaihtoehtoisiin sementteihin perustuvat betonielementit: EN 1338, EN 1339, EN 1340 tai EN 13748.

1.5   Käyttäjälle annettavat tiedot

Tätä arviointiperustetta ei sovelleta välituotteisiin (eli mittakivilohkareisiin, hydraulisiin sideaineisiin tai vaihtoehtoisiin sementteihin).

Tuotteen ostajalle on annettavat asianmukaiset ohjeet, joissa annetaan neuvoja tuotteen oikeasta asentamisesta, huollosta ja hävittämisestä.

Tuotteen pakkauksessa tai sen mukana toimitettavissa asiakirjoissa on oltava yhteystiedot (puhelin tai sähköposti) sekä viittaus verkossa oleviin tietoihin sellaisia kuluttajia varten, joilla on kysyttävää tai jotka tarvitsevat erityisiä neuvoja kovan päällystetuotteen asentamisesta, huollosta tai hävittämisestä. Saataville olisi annettava seuraavat tiedot:

Yksityiskohtaiset tiedot kaikista asiaankuuluvista teknisistä suorituskykyluokista, jotka osoittavat kovan päällystetuotteen asianmukaisen käyttöympäristön, esimerkiksi vetolujuus, pakkasenkestävyys / veden imeytyminen, tahrojenkestävyys ja kemikaalien kestävyys.

Yksityiskohtaiset tiedot pohjana olevan pinnan tarpeellisesta valmistelusta ennen asennusta, suositellut asennustekniikat sekä tiedot muista asennuksen aikana käytettävistä tärkeistä materiaaleista, kuten saumauslaasteista, tiivisteaineista, pinnoitteista, liimoista, laasteista ja puhdistusaineista, joita asentaja käyttää.

Jos kyseessä on kova päällystetuote, jonka pinnat ovat alttiita sisä- tai ulkoympäristölle, ohjeet tavanomaisista puhdistustoimenpiteistä ja suositelluista puhdistusaineista. Tarvittaessa on myös annettava tiedot harvemmin tehtävistä huolloista, kuten lattiapintojen puhdistamisesta painepesurilla tai lattioiden uudelleenpinnoittamisesta ja kiillottamisesta.

Tiedot kovan päällystetuotteen pakkauksen, kovan päällystetuotteen asennuksen aikana syntyneiden jäännöspalojen ja elinkaarensa lopussa olevan kovan päällystetuotteen asianmukaisesta kierrätyksestä tai ympäristön kannalta parhaasta hävittämisestä.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava toimivaltaiselle elimelle vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta sekä korkearesoluutioinen kuva tuotteen pakkauksesta ja linkki käyttäjälle annettavien tietojen verkkoversioon.

1.6   EU-ympäristömerkissä olevat tiedot

Jos käytetään valinnaista tekstikentällä varustettua merkkiä, siinä on mainittava tapauksen mukaan seuraavat kolme asiaa:

Luonnonkivituotteet (välituotteina olevat mittakivilohkareet tai lopputuotteet):

materiaalitehokas tuotantoprosessi;

vähemmän pölypäästöjä;

tuotanto, jossa jätevesien kierrätys tapahtuu suljetussa kierrossa.

Hartsisideainepohjaiset puristekivituotteet:

materiaalitehokas tuotantoprosessi;

energiatehokas tuotantoprosessi;

vähemmän pölypäästöjä.

Keramiikkatuotteet ja poltetusta savesta valmistetut tuotteet:

materiaalitehokas tuotantoprosessi;

energiatehokas ja vähähiilinen tuotantoprosessi;

vähemmän pölypäästöjä ja happamoittavia yhdisteitä ilmaan.

Hydrauliset sideaineet tai vaihtoehtoiset sementit (välituotteet betonielementtien tai puristetusta maa-aineksesta valmistettujen tuotteiden valmistuksessa):

vähemmän hiilidioksidipäästöjä;

vähemmän pölypäästöjä;

vähemmän happamoittavia yhdisteitä ilmaan.

Hydraulisiin sideaineisiin tai vaihtoehtoisiin sementteihin perustuvat betonielementit tai puristetusta maa-aineksesta valmistetut harkot:

materiaalitehokas tuotantoprosessi;

energiatehokas tuotantoprosessi;

ympäristövaikutuksiltaan vähäisen sideaineen käyttö.

Hakijan on noudatettava seuraavia EU-ympäristömerkin logon käyttöohjeita:

http://ec.europa.eu/environment/ecolabel/documents/logo_guidelines.pdf

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta ja esitettävä sen tueksi tuotteen pakkauksesta otettu korkearesoluutioinen kuva, jossa ympäristömerkki, rekisteröinti-/lisenssinumero ja tarvittaessa merkin ohessa esitettävät maininnat ovat selkeästi näkyvissä.

1.7   Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (valinnainen)

Tätä arviointiperustetta sovelletaan hakijan tuotantolaitokseen, jossa EU-ympäristömerkin saanut tuote valmistetaan.

Hakijoille, joilla on ISO 14001 -standardin mukainen dokumentoitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, jonka akkreditoitu organisaatio on sertifioinut, annetaan kolme pistettä;

tai

hakijoille, joilla on EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) (10) mukainen dokumentoitu ympäristöasioiden järjestelmä, jonka akkreditoitu organisaatio on sertifioinut, annetaan viisi pistettä.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on tapauksen mukaan toimitettava jäljennös voimassa olevasta ISO 14001 -todistuksesta tai todiste EMAS-rekisteröinnistä sekä tiedot akkreditoinnin suorittaneesta organisaatiosta.

Jos hakijalla on sekä ISO 14001- että EMAS-sertifiointi, pisteet annetaan ainoastaan EMAS-sertifioinnista.

2.   LUONNONKIVITUOTTEITA KOSKEVAT PERUSTEET

Pisteytysjärjestelmä

EU-ympäristömerkki voidaan myöntää sekä louhoksen välituotteille (suurille mittakivilohkareille tai -laatoille), jotka louhoksen toiminnanharjoittajat ovat valmistaneet suoraan, että lopullisille luonnonkivituotteille, jotka on valmistettu jalostuslaitoksissa.

Jos hakija ei ole louhoksen toiminnanharjoittaja eikä louhoksen toiminnanharjoittajalle ole myönnetty EU-ympäristömerkkilisenssiä, hakijan on ilmoitettava louhos, josta EU-ympäristömerkin saaneen luonnonkivituotteen valmistamiseen käytetty materiaali on hankittu, ja esitettävä sen tueksi toimituslaskut, jotka on päivätty enintään yksi vuosi ennen hakupäivää.

Tällöin hakijan on toimitettava kaikki louhoksen toiminnanharjoittajan asiaankuuluvat vakuutukset, jotka osoittavat, että kaikki louhoksiin liittyvät EU-ympäristömerkkiä koskevat vaatimukset ja muut asiaankuuluvat valinnaiset vaatimukset, joista voi saada pisteitä, täyttyvät.

Luonnonkivituotteita koskeva pisteytysjärjestelmä ja vähimmäispistemäärä, joka vaaditaan EU-ympäristömerkin myöntämiseksi, esitetään jäljempänä olevassa taulukossa.

Perusteet, joilla pisteitä annetaan

Välituotteina olevat mittakivilohkareet tai -laatat

Lopulliset jalostetusta luonnonkivestä valmistetut kovat päällystetuotteet

1.7

Louhoksen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (valinnainen)

0, 3 tai 5 pistettä

Ei sovelleta

1.7

Jalostuslaitoksen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (valinnainen)

Ei sovelleta

0, 3 tai 5 pistettä

2.1

Louhoksen energiankulutus

Enintään 20 pistettä

Enintään 20 pistettä

2.2

Louhoksen materiaalitehokkuus

Enintään 25 pistettä

Enintään 25 pistettä

2.6

Louhoksen maisemavaikutuksia koskevat suhdeluvut (valinnainen)

Enintään 10 pistettä

Enintään 10 pistettä

2.7

Jalostuslaitoksen energiankulutus

Ei sovelleta

Enintään 20 pistettä

2.8

Jalostuslaitoksen vesi-/jätevesihuolto

Ei sovelleta

Enintään 5 pistettä

2.10

Jalostuslaitoksen prosessijätteen uudelleenkäyttö

Ei sovelleta

Enintään 10 pistettä

2.11

Alueellisesti integroitu tuotanto jalostuslaitoksessa (valinnainen)

Ei sovelleta

Enintään 5 pistettä

Enimmäispisteet yhteensä

60

100

EU-ympäristömerkkiin vaaditut vähimmäispisteet

30

50

Louhosta koskevat vaatimukset

2.1   Louhoksen energiankulutus

Louhoksen toiminnanharjoittajan on täytynyt laatia ohjelma, jolla seurataan järjestelmällisesti tiettyä energiankulutusta ja tiettyjä CO2-päästöjä, kirjataan niitä koskevat tiedot ja vähennetään niitä optimaalisille tasoille. Hakijan on ilmoitettava energiankulutus energialähteen (esim. sähkö ja diesel) ja käyttötarkoituksen (esim. louhosalueella olevien rakennusten käyttö, valaistus, leikkauslaitteiden käyttö, pumput ja ajoneuvojen käyttö) mukaan. Hakijan on ilmoitettava louhosalueen energiankulutus tiettynä kalenterivuonna sekä absoluuttisesti (yksikköinä kWh tai MJ) että tietyn tuotannon energiankulutuksena (yksikköinä kWh tai MJ per m3 louhittua materiaalia ja per m3 tai t myytyä/tuotettua ja myyntivalmista materiaalia).

Tietyn energiankulutuksen ja CO2-päästöjen vähentämissuunnitelmassa on kuvattava jo toteutetut tai suunnitellut toimenpiteet (esim. olemassa olevien laitteiden käytön tehostaminen, investoinnit tehokkaampiin laitteisiin, kuljetusten ja logistiikan parantaminen jne.).

Lisäksi voidaan antaa yhteensä 20 pistettä seuraavasti:

Enintään 10 pistettä annetaan sen mukaan, kuinka suuri osa kulutetusta energiasta (polttoaine ja sähkö) on peräisin uusiutuvista energialähteistä (annetaan 0 pistettä, kun uusiutuvan energian osuus on 0 prosenttia, ja enimmäismäärä 10 pistettä, kun uusiutuvan energian osuus on 100 prosenttia).

Enintään 5 pistettä annetaan seuraavasti sen mukaan, miten uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkö ostetaan: paikan päällä tai lähellä oleviin uusiutuviin energialähteisiin liittyviä yksityisiä energiapalveluja koskevilla sopimuksilla (5 pistettä); paikan päällä tai lähellä oleviin uusiutuviin energialähteisiin liittyvillä yrityssähkön ostosopimuksilla (5 pistettä); verkkoon liitettyjä tai etäverkon uusiutuvia energialähteitä koskevilla pitkäaikaisilla yrityssähkön ostosopimuksilla (11) (4 pistettä); vihreän sähkön sertifikaateilla (12) (3 pistettä); ostamalla uusiutuvan energian alkuperätakuutodistuksia kaikkia sähköntoimituksia varten tai ostamalla sähköä vihreän sähkön tariffilla yleishyödylliseltä toimittajalta (13) (2 pistettä).

Pisteitä annetaan 3, jos tuotteelle on tehty ISO 14067 -standardin mukainen hiilijalanjälkianalyysi, tai 5, jos on käytetty tuotteen ympäristöjalanjälkeä koskevan menetelmän osia, jotka liittyvät kasvihuonekaasupäästöihin (14).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava louhoksen energiainventaario vähintään 12 kuukauden ajalta ennen EU-ympäristömerkkilisenssin myöntämispäivää ja sitouduttava ylläpitämään inventaariota EU-ympäristömerkkilisenssin voimassaoloaikana. Energiainventaariossa on erotettava toisistaan erilaiset kulutetut polttoainetyypit ja mainittava mahdolliset uusiutuvat polttoaineet tai sekapolttoaineiden sisältämät uusiutuvat polttoaineet. Tietyn energiankulutuksen ja tiettyjen CO2-päästöjen vähentämissuunnitelmassa on määriteltävä ainakin energiankulutuksen lähtötilanne louhoksella suunnitelman laatimisajankohtana sekä yksilöitävä ja kvantifioitava selkeästi louhoksen kuluttaman energian eri lähteet, yksilöitävä ja perusteltava toimet energiankulutuksen vähentämiseksi ja raportoitava tuloksista vuosittain.

Hakijan on annettava yksityiskohtaiset tiedot voimassa olevasta sähkönostosopimuksesta ja ilmoitettava uusiutuvien energialähteiden osuus sähköstä, jota ostetaan. Tarvittaessa on toimitettava sähköntuottajan antama vakuutus, jossa ilmoitetaan tarkemmin i) uusiutuvien energialähteiden osuus toimitetusta sähköstä, ii) voimassa olevan ostosopimuksen luonne (eli yksityisiä energiapalveluja koskeva sopimus, yrityssähkön ostosopimus, riippumaton vihreää energiaa koskeva sertifiointi tai vihreän sähkön tariffi) sekä iii) se, onko ostettu sähkö peräisin paikan päällä tai lähellä olevista uusiutuvista energialähteistä.

Jos hakija ostaa alkuperätakuutodistuksia uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämiseksi, hakijan on toimitettava asianmukaiset asiakirjat sen varmistamiseksi, että alkuperätakuutodistukset on ostettu Euroopan energiatodistusjärjestelmän periaatteiden ja toimintasääntöjen mukaisesti.

Jos hiilijalanjälkianalyysistä halutaan pisteitä, hakijan on toimitettava jäljennös analyysistä, jonka on oltava ISO 14067 -standardin tai tuotteen ympäristöjalanjälkeä koskevan menetelmän mukainen ja akkreditoidun kolmannen osapuolen varmentama. Hiilijalanjälkianalyysin on katettava kaikki kiventuotantoon suoraan liittyvät valmistusprosessit louhoksessa, louhosalueella ja sen ulkopuolella tapahtuva kuljetus tuotannon aikana, hallinnollisiin prosesseihin liittyvät päästöt (esim. louhosalueella olevien rakennusten käyttö) ja myydyn tuotteen kuljetus louhoksen portille tai paikalliseen liikenteen solmukohtaan (esim. rautatieasema tai satama).

2.2   Louhoksen materiaalitehokkuus

Louhoksen toiminnanharjoittajan on toimitettava seuraavat tiedot louhoksella harjoitettavasta louhostoiminnasta ja kaupallisesta toiminnasta viimeisimmältä kalenterivuodelta tai 12 kuukauden jaksolta ennen EU-ympäristömerkkilisenssin myöntämispäivää:

A: Louhitun materiaalin kokonaismäärä (m3).

B: A:sta valmistetut myyntikelpoiset lohkareet (m3).

C: Kokonaismäärä (m3) A:sta tuotettuja kaivannaisjätteitä ja materiaaleja, jotka katsotaan sivutuotteiksi (lohkareiden kappaleet, kivet ja hienoainekset) ja myydään.

D: Kokonaismäärä (m3) A:sta tuotettuja kaivannaisjätteitä ja materiaaleja, jotka katsotaan sivutuotteiksi (lohkareiden kappaleet, kivet ja hienoainekset) ja jotka käytetään louhoksella hyödyllisiin tarkoituksiin korvaamalla niillä muita materiaaleja, jotka olisi muuten käytetty kyseiseen tarkoitukseen, tai varastoidaan sivutuotteiden varastointialueelle.

E: Kokonaismäärä (m3) A:sta tuotettuja kaivannaisjätteitä, jotka siirretään kaivannaisjätteen varastointialueelle tai kaatopaikalle, ja kokonaismäärä (m3) A:sta tuotettuja materiaaleja, jotka katsotaan sivutuotteiksi ja varastoidaan sivutuotteiden varastointialueelle.

Jos tiedot ovat saatavilla tonneina ilmaistuina, ne olisi muunnettava kuutiometreiksi käyttämällä louhittavan kiviaineksen kiinteää irtotiheyskerrointa.

Louhinnan tehokkuussuhteen on oltava vähintään 0,50, ja se on laskettava seuraavasti:

Image 1

Lisäksi annetaan enintään 25 pistettä sen mukaan, miten lähellä hakijan louhinnan tehokkuussuhde on erinomaisten ympäristöominaisuuksien kynnysarvoa 1,00 (annetaan 0 pistettä, jos louhinnan tehokkuussuhde on 0,50, ja enimmäismäärä 25 pistettä, jos louhinnan tehokkuussuhde on 1,00).

Arviointi ja todentaminen: Louhoksen toiminnanharjoittajan on annettava vakuutus, jossa ilmoitetaan arvot A, B, C, D ja E kuutiometrinä ja esitetään laskelma louhinnan tehokkuussuhteesta.

Laskennassa oletetaan, että A-B = C+D+E. Kaikista C:n osalta lasketuista myydyistä materiaaleista on toimitettava laskut materiaalien toimittamisesta muihin laitoksiin.

2.3   Louhoksen vesi- ja jätevesihuolto

Hakijan on toimitettava kuvaus veden käytöstä louhostoiminnassa, mukaan lukien veden keräystä, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä koskevat strategiat ja menetelmät.

Yleisesti:

Louhoksella on huolehdittava asianmukaisesta sadevesivalunnan keräämisestä, jotta voidaan kompensoida märkälietteeseen sitoutuvan ja haihtuvan veden menetystä.

Louhoksella on huolehdittava sadevesivalunnan ohjaamisesta kuivatusojaston kautta, jotta estetään se, että sadeveden pintavirtaus työskentelyalueen yli kuljettaa kiintoainesta läpäisemättömiin altaisiin (joista saadaan vettä leikkauslaitteisiin) tai luonnonvesistöihin.

Jos käytetään märkäleikkaustekniikoita:

Märkäleikkauslaitteissa käytettävä vesi on säilytettävä läpäisemättömässä säiliössä (esimerkiksi tankissa, vuoratussa altaassa tai läpäisemättömään kallioon louhitussa altaassa).

Kiintoaines on erotettava leikkaamisen yhteydessä syntyvästä jätevedestä käyttämällä sedimentaatiojärjestelmiä, viivytysaltaita, syklonierottimia, lamelliselkeyttimiä, suotopuristimia tai niiden yhdistelmiä. Selkeytetty vesi on palautettava läpäisemättömään altaaseen tai säiliöön, josta vettä otetaan leikkauslaitteisiin.

Laskeutunut liete on kuivattava ennen kuin sitä käytetään louhoksella tai sen ulkopuolella hyödyllisiin tarkoituksiin tai se kuljetetaan louhokselta sopivaan jätteenkäsittelylaitokseen.

Arviointi ja todentaminen: Louhoksen toiminnanharjoittajan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta ja esitettävä sen tueksi asiaankuuluvat asiakirjat, joissa kuvataan veden käyttöä louhoksella sekä annetaan yksityiskohtaiset tiedot vesihuoltojärjestelmästä, lietteen erottamisesta ja lietteen hävittämisestä sekä paikoista, joihin liete viedään.

2.4   Louhoksen pölyntorjunta

Hakijan on osoitettava, että louhosalueella on toteutettu operatiivisia toimenpiteitä pölyn torjumiseksi. Toimenpiteet voivat olla erilaisia eri louhoksissa, mutta niissä olisi otettava huomioon seuraavat kaikkia louhoksia koskevat näkökohdat:

Kuivaleikkaamisessa, murskaamisessa tai muissa toiminnoissa, joissa todennäköisesti syntyy merkittäviä määriä pölyä, käytetään pölyä poistavia vesisuihkuja tai imuhuuveja, jotka on yhdistetty pölysuodatinpusseihin/sähkösuodattimiin.

Käytössä on suunnitelma toimintojen siirtämisestä, muuttamisesta tai pysäyttämisestä louhosalueella, jotta voidaan ehkäistä tai minimoida ilmaan joutuvia pölypäästöjä epäsuotuisissa sääoloissa (tätä ei sovelleta maanalaisiin louhoksiin).

Louhokselle asennetaan tuulensuojajärjestelmiä, joilla pyritään vähentämään tuulen nopeutta ja minimoimaan siten pölypäästöt ja maaperän eroosio louhosalueella (esim. tuuliaidat tai tuulisuojat, jotka koostuvat yhdestä tai useammasta kasvirivistä kaivannaisjätteen varastointialueen rajalla, myös kaivannaisjätelaitoksessa ja/tai kaivannaisjätteen käsittelyalueella).

Järjestetään suljettu varastointialue, jolle varastoidaan kaikki märkäleikkaamisesta peräisin oleva kuivattu liete ja/tai kaikki kuivaleikkaamisesta syntynyt pöly ennen myyntiä, kuljetusta kaatopaikalle tai uudelleenkäyttöä louhosalueella.

Päällystetään eniten käytetyt tienpinnat betoni- tai asfalttipinnoitteella.

Annetaan työntekijöille asianmukainen koulutus hyvistä pölyntorjuntakäytännöistä ja annetaan työntekijöille ja vierailijoille asianmukaiset henkilönsuojaimet.

Järjestetään työntekijöille säännöllisiä lääkärintarkastuksia sekä mahdollisuus tiheämpään seurantaan hengityselinongelmien ja mahdollisen silikoosin havaitsemiseksi (jälkimmäinen seuranta koskee ainoastaan graniitti- ja muita louhoksia, jossa louhitaan silikaattipitoista kiveä).

Arviointi ja todentaminen: Louhoksen toiminnanharjoittajan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta ja esitettävä sen tueksi asiaankuuluvat asiakirjat sekä i) kuvaus louhosalueella toteutetuista pölyntorjuntatoimenpiteistä ja ii) tiedot työntekijöiden lääkärintarkastusjärjestelmästä asiaankuuluvissa tapauksissa.

2.5   Louhoksen henkilöstön turvallisuus ja työolot

Hakijan on toimitettava kuvaus louhoksella voimassa olevista työterveys- ja työturvallisuuskäytännöistä. Käytännöissä on oltava vähintään

järjestelmällinen analyysi kaikista louhoksessa mahdollisesti esiintyvistä riskeistä ja suurista vaaroista

louhoksessa suoritettaviin erityisiin työmenettelyihin liittyvä työntekijöiden koulutussuunnitelma

kaikkien koneiden, työkalujen, sähkölaitteiden, ajoneuvojen, tikkaiden, kulkuväylien, portaikkojen, turvaesteiden ja muiden asiaankuuluvien varusteiden tarkastus- ja huoltosuunnitelma

kiinteiden suojusten asettaminen koneen liikkuvien osien, kuten hihnojen, hihnapyörien, hammaspyörien ja pyörivien sahojen säädettävien suojusten ympärille

pikavapautussäätimet, jotka sammuttavat kädessä pidettävien sähkölaitteiden virran, ja kaikkien raskaiden koneiden kojetaulujen hätäpysäytyspainikkeet

räjähteiden turvallinen varastointi louhosalueella

asianmukaiset siirto- ja nostovälineet mittakivilohkareiden ja lohkareista peräisin olevien suurten kappaleiden siirtämiseen ja sijoittamiseen

pelastussuunnitelmat ja ensiapukoulutus henkilöstölle

henkilöstön ja louhosalueella vierailevien henkilöiden henkilönsuojaimet

niiden alueiden selkeä määrittäminen, joilla on korkean melutason riski.

Seuraavat työoloihin liittyvät seikat on taattava:

käymälä, pukuhuone ja lounastilat, jotka ovat työntekijöiden käytettävissä, sekä juomaveden saanti kaikkina aikoina

kansallisten lakien ja määräysten tai ILO:n keskeisten yleissopimusten noudattaminen sen mukaan, kummat niistä ovat tiukempia

kaikkien työntekijöiden työsopimukset, joissa kuvataan selkeästi asiaankuuluva työ, pakolliset enimmäistyötunnit, palkka, sosiaalivakuutusmaksut (tai muut soveltuvat tapaturmavakuutukset maissa, joissa sosiaalivakuutusta ei ole), lomaoikeudet ja irtisanomisaika

EU:n tai kansallisen työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön täysimittainen noudattaminen.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta ja esitettävä sen tueksi jäljennös työterveydenhuoltoa ja työturvallisuutta koskevista toimintaperiaatteistaan.

Tapauksissa, joissa noudatetaan ILO:n yleissopimuksia, hakijan on hankittava kolmannen osapuolen suorittama todennus, jonka tueksi on suoritettava paikalla tehtäviä tarkastuksia ja jolla vahvistetaan, että louhoksessa on noudatettu jäljempänä mainittuihin ILO:n keskeisiin yleissopimuksiin sisältyviä sovellettavia periaatteita:

ILO:n keskeiset yleissopimukset:

a)

Lapsityövoima:

i.

Yleissopimus vähimmäisiästä, 1973 (nro 138).

ii.

Yleissopimus lapsityön pahimpien muotojen kieltämisestä, 1999 (nro 182).

b)

Pakkotyö ja pakollinen työ:

i.

Yleissopimus pakollisesta työstä, 1930 (nro 29) ja pakollista työtä koskevan sopimuksen pöytäkirja, 2014.

ii.

Yleissopimus pakkotyön poistamisesta, 1957 (nro 105).

c)

Järjestäytymisvapaus ja työntekijöiden kollektiivinen neuvotteluoikeus:

i.

Yleissopimus ammatillisesta järjestäytymisvapaudesta ja ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelusta, 1948 (nro 87).

ii.

Yleissopimus järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamisesta, 1949 (nro 98).

d)

Syrjintä:

i.

Yleissopimus samanarvoisesta työstä maksettavasta samasta palkasta, 1951 (nro 100).

ii.

Yleissopimus työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvasta syrjinnästä (nro 111).

Jos louhos ei sijaitse missään jäsenvaltiossa, on vaadittava kolmannen osapuolen suorittamaa todennusta (jossa käytetään esimerkiksi Fair Stone -sertifiointia tai muita järjestelmiä, joissa työterveyttä ja työturvallisuutta sekä työoloja koskevat perusteet vastaavat ainakin edellä lueteltuja perusteita).

2.6   Louhoksen maisemavaikutuksia koskevat suhdeluvut (valinnainen)

Louhoksen toiminnanharjoittajan on toimitettava seuraavat louhosaluetta koskevat tiedot, jotta voidaan laskea louhoksen jalanjälkeä tai louhoksen suotuisaa maankäyttöä koskevat suhdeluvut sellaisen satelliittikuvan perusteella, joka on otettu enintään yksi vuosi ennen EU-ympäristömerkkilisenssin myöntämispäivää.

QF: Käytössä oleva louhintarintama (m2).

EWDA: Kaivannaisjätteen varastointialue (m2).

BPDA: Sivutuotteiden varastointialue (m2).

TAA: Kokonaisalue, jolla louhostoimintaa saa harjoittaa (m2).

BA: Biologisesti monimuotoinen alue, jolla i) pintakerros ja kasvillisuuspeite tai kosteikot / keinotekoiset ruoikot on perustettu käyttämällä alkuperäisiä lajeja asteittaisen kunnostuksen yhteydessä ja/tai ii) jolla pintakerrosta ja kasvillisuutta ei alun alkaenkaan ole rasitettu eikä niitä ole eristetty louhoksessa saarekkeisiin (m2).

REA: Uusiutuvan energian tuotantoalue, jossa maata on käytetty sähkön tuottamiseen aurinko-, vesi-, tuuli- tai biomassaenergian avulla (m2).

 

Louhoksen jalanjälkeä koskeva suhdeluku

Suotuisaa maankäyttöä koskeva suhdeluku

Laskelma

Image 2

Image 3

Kynnysarvo 0 pisteelle

0,70

0,00

Kynnysarvo 5 pisteelle

0,20

0,40

Yhteensä annetaan enintään 10 pistettä (5 pistettä kummastakin suhdeluvusta) sen mukaan, miten lähellä hakija osoittaa suhdelukujen olevan 5 pisteelle asetettuja kynnysarvoja tai missä määrin ne ylittävät kyseiset kynnysarvot.

Arviointi ja todentaminen: Louhoksen toiminnanharjoittajan on toimitettava vakuutus sekä asiakirjat, mukaan lukien kartat tai satelliittikuvat, joissa esitetään QF, EDWA, BPDA, TAA, BA ja REA, sekä arviot kunkin alueen pinta-alasta.

Jalostuslaitosta koskevat vaatimukset

2.7   Jalostuslaitoksen energiankulutus

Hakijan on täytynyt laatia ohjelma, jolla seurataan järjestelmällisesti tiettyä energiankulutusta ja tiettyjä CO2-päästöjä, kirjataan niitä koskevat tiedot ja vähennetään niitä optimaaliselle tasolle. Hakijan on ilmoitettava energiankulutus energialähteen (esim. sähkö ja diesel) ja käyttötarkoituksen (esim. laitosalueella olevien rakennusten käyttö, valaistus, leikkauslaitteiden käyttö, pumput ja ajoneuvojen käyttö) mukaan. Hakijan on ilmoitettava laitosalueen energiankulutus tiettynä kalenterivuonna sekä absoluuttisesti (yksikköinä kWh tai MJ) että tietyn tuotannon energiankulutuksena (yksikköinä kWh tai MJ per m3, m2 tai t myytyä/tuotettua ja myyntivalmista materiaalia).

Tietyn energiankulutuksen ja tiettyjen CO2-päästöjen vähentämissuunnitelmassa on kuvattava jo toteutetut tai suunnitellut toimenpiteet (esim. olemassa olevien laitteiden käytön tehostaminen, investoinnit tehokkaampiin laitteisiin, kuljetusten ja logistiikan parantaminen jne.).

Lisäksi voidaan antaa yhteensä 20 pistettä seuraavasti:

Enintään 10 pistettä annetaan sen mukaan, kuinka suuri osa kulutetusta energiasta (polttoaine ja sähkö) on peräisin uusiutuvista energialähteistä (annetaan 0 pistettä, kun uusiutuvan energian osuus on 0 prosenttia, ja enimmäismäärä 10 pistettä, kun uusiutuvan energian osuus on 100 prosenttia).

Enintään 5 pistettä annetaan seuraavasti sen mukaan, miten uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkö ostetaan: paikan päällä tai lähellä oleviin uusiutuviin energialähteisiin liittyviä yksityisiä energiapalveluja koskevilla sopimuksilla (5 pistettä); paikan päällä tai lähellä olevia uusiutuvia energialähteitä koskevilla yrityssähkön ostosopimuksilla (5 pistettä); verkkoon liitettyjä tai etäverkon uusiutuvia energialähteitä koskevilla pitkäaikaisilla yrityssähkön ostosopimuksilla (15) (4 pistettä); vihreän sähkön sertifikaateilla (16) (3 pistettä); ostamalla uusiutuvan energian alkuperätakuutodistuksia kaikkia sähköntoimituksia varten tai ostamalla sähköä vihreän sähkön tariffilla yleishyödylliseltä toimittajalta (17) (2 pistettä).

Pisteitä annetaan 3, jos tuotteelle on tehty ISO 14067 -standardin mukainen hiilijalanjälkianalyysi, tai 5, jos on käytetty tuotteen ympäristöjalanjälkeä koskevan menetelmän osia, jotka liittyvät kasvihuonekaasupäästöihin (18).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava jalostuslaitoksen energiainventaario vähintään 12 kuukauden ajalta ennen EU-ympäristömerkkilisenssin myöntämispäivää ja sitouduttava ylläpitämään inventaariota EU-ympäristömerkkilisenssin voimassaoloaikana. Energiainventaariossa on erotettava toisistaan erilaiset kulutetut polttoainetyypit ja mainittava mahdolliset uusiutuvat polttoaineet tai sekapolttoaineiden sisältämät uusiutuvat polttoaineet. Tietyn energiankulutuksen ja CO2-päästöjen vähentämissuunnitelmassa on määriteltävä ainakin energiankulutuksen lähtötilanne jalostuslaitoksessa suunnitelman laatimisajankohtana sekä yksilöitävä ja kvantifioitava selkeästi jalostuslaitoksen kuluttaman energian eri lähteet, yksilöitävä ja perusteltava toimet tietyn energiankulutuksen vähentämiseksi ja raportoitava tuloksista vuosittain.

Hakijan on annettava yksityiskohtaiset tiedot voimassa olevasta sähkönostosopimuksesta ja ilmoitettava uusiutuvien energialähteiden osuus sähköstä, jota ostetaan. Tarvittaessa on toimitettava sähköntuottajan antama vakuutus, jossa ilmoitetaan tarkemmin i) uusiutuvien energialähteiden osuus toimitetusta sähköstä, ii) voimassa olevan ostosopimuksen luonne (eli yksityisiä energiapalveluja koskeva sopimus, yrityssähkön ostosopimus, riippumaton vihreää energiaa koskeva sertifiointi tai vihreän sähkön tariffi) sekä iii) se, onko ostettu sähkö peräisin paikan päällä tai lähellä olevista uusiutuvista energialähteistä.

Jos hakija ostaa alkuperätakuutodistuksia uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämiseksi, hakijan on toimitettava asianmukaiset asiakirjat sen varmistamiseksi, että alkuperätakuutodistukset on ostettu Euroopan energiatodistusjärjestelmän periaatteiden ja toimintasääntöjen mukaisesti.

Jos hiilijalanjälkianalyysistä halutaan pisteitä, hakijan on toimitettava jäljennös analyysistä, jonka on oltava ISO 14067 -standardin tai tuotteen ympäristöjalanjälkeä koskevan menetelmän mukainen ja akkreditoidun kolmannen osapuolen varmentama. Hiilijalanjälkianalyysin on katettava kaikki kiventuotantoon suoraan liittyvät valmistusprosessit louhoksessa ja jalostuslaitoksessa, louhos- ja laitosalueella ja niiden ulkopuolella tapahtuva kuljetus tuotannon aikana, hallinnollisiin prosesseihin liittyvät päästöt (esim. alueella olevien rakennusten käyttö) ja myydyn tuotteen kuljetus jalostuslaitoksen portille tai paikalliseen liikenteen solmukohtaan (esim. rautatieasema tai satama).

2.8   Jalostuslaitoksen vesi- ja jätevesihuolto

Hakijan on toimitettava kuvaus veden käytöstä luonnonkivien jalostuslaitoksessa, mukaan lukien veden keräystä, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä koskevat strategiat ja menetelmät.

Kiinteiden aineiden talteenotto leikkaamisen yhteydessä syntyneestä jätevedestä on tehtävä paikan päällä sedimentaatio- ja/tai suodatusperiaatteiden mukaisesti.

Selkeytetty jätevesi on varastoitava laitoksessa ja kierrätettävä leikkaamista, pölyntorjuntaa tai muita tarkoituksia varten.

Lisäksi annetaan 5 pistettä sellaisen sadevedenkeruujärjestelmän asentamisesta, jolla kerätään ja varastoidaan laitoksen läpäisemättömille alueille satavaa vettä ja estetään sadeveden pintavirtaus työskentelyalueiden yli sekä se, että pintavirtaus kuljettaa kiintoainesta läpäisemättömiin altaisiin (joista saadaan vettä leikkauslaitteisiin) tai luonnonvesistöihin.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta ja esitettävä sen tueksi asiaankuuluvat asiakirjat, joissa kuvataan veden käyttöä jalostuslaitoksessa, jäteveden-/sadevedenkeruuverkkoa sekä jäteveden käsittely- ja kierrätysjärjestelmää.

2.9   Jalostuslaitoksen pölyntorjunta

Hakijan on osoitettava, että jalostuslaitoksessa on toteutettu operatiivisia toimenpiteitä pölyn torjumiseksi. Toimenpiteet voivat olla erilaisia eri laitoksissa, mutta niissä olisi otettava huomioon seuraavat kaikkia laitoksia koskevat näkökohdat:

Kuivaleikkaamisessa tai muotoilemisessa, jossa todennäköisesti syntyy merkittäviä määriä pölyä, käytetään pölyä poistavia vesisuihkuja tai imuhuuveja, jotka on yhdistetty pölysuodatinpusseihin/sähkösuodattimiin.

Pöly puhdistetaan säännöllisesti sisätilojen lattiapinnoilta joko suihkuttamalla pinnoille vettä, joka valuu laitoksessa vedenkäsittelyjärjestelmään, tai imulaitteella, jolla poistetaan kuivaa pölyä (kuivaa pölyä ei saisi pyyhkiä).

Järjestetään suljettu varastointialue, jolle varastoidaan kaikki märkäleikkaamisesta peräisin oleva kuivattu liete ja/tai kaikki kuivaleikkaamisesta syntynyt pöly ennen myyntiä, ennen uudelleenkäyttöä laitoksessa tai ennen kuljetusta kaatopaikalle.

Päällystetään eniten käytetyt tiealueet betoni- tai asfalttipinnoitteella.

Annetaan työntekijöille asianmukainen koulutus hyvistä pölyntorjuntakäytännöistä ja annetaan työntekijöille ja vierailijoille asianmukaiset henkilönsuojaimet.

Järjestetään työntekijöille säännöllisiä lääkärintarkastuksia sekä mahdollisuus tiheämpään seurantaan hengityselinongelmien ja mahdollisen silikoosin havaitsemiseksi (jälkimmäinen seuranta koskee ainoastaan graniittia ja muuta silikaattipitoista kiveä käsitteleviä jalostuslaitoksia).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta ja esitettävä sen tueksi tarvittavat asiakirjat ja i) kuvaus jalostuslaitoksessa toteutetuista pölyntorjuntatoimenpiteistä ja ii) tiedot työntekijöiden lääkärintarkastusjärjestelmästä asiaankuuluvissa tapauksissa.

2.10   Jalostuslaitoksen prosessijätteen uudelleenkäyttö

Hakijan on laadittava inventaario jalostuslaitoksen tuottamasta prosessijätteestä. Inventaariossa on eriteltävä tuotetun jätteen tyyppi ja määrä (esim. prosessiromu ja prosessiliete).

Prosessijäteinventaarion on katettava 12 kuukauden ajanjakso, ja saman ajanjakson aikana on arvioitava tuotteen kokonaistuotanto sekä massan (kg tai t) että pinta-alan (m2) mukaan mitattuna.

Prosessiromusta, joka syntyy jalostuslaitoksessa luonnonkiven jalostamisen yhteydessä, vähintään 80 massaprosenttia on käytettävä uudelleen muihin tarkoituksiin tai varastoitava laitoksessa tulevaa myyntiä varten.

Lisäksi voidaan antaa yhteensä 10 pistettä seuraavasti:

Enintään 5 pistettä annetaan sen mukaan, kuinka suuri on hakijan osoittama prosessiromun uudelleenkäyttöaste massan perusteella laskettuna, enintään 100 prosenttiin saakka (annetaan 0 pistettä, jos uudelleenkäyttöaste on 80 prosenttia, ja enimmäismäärä 5 pistettä, jos uudelleenkäyttöaste on 100 prosenttia).

Enintään 5 pistettä annetaan sen mukaan, kuinka suuri on hakijan osoittama prosessilietteen uudelleenkäytön osuus, enintään 100 prosenttiin saakka (annetaan 0 pistettä, jos uudelleenkäytön osuus on 0 prosenttia, ja enimmäismäärä 5 pistettä, jos uudelleenkäytön osuus on 100 prosenttia).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava jalostuslaitoksen jäteinventaario vähintään 12 kuukauden ajalta ennen EU-ympäristömerkkilisenssin myöntämispäivää ja sitouduttava ylläpitämään inventaariota EU-ympäristömerkkilisenssin voimassaoloaikana.

Hakijan on annettava vakuutus tähän arviointiperusteeseen liittyvän pakollisen vaatimuksen noudattamisesta ja esitettävä sen tueksi laskelma tuotetun prosessiromun kokonaismäärästä (kilogrammoina tai tonneina). Lisäksi on annettava tiedot siitä, mitä näille prosessijätteille lopulta tapahtuu, ja selitettävä, käytetäänkö ne uudelleen laitoksen ulkopuolella toisessa prosessissa vai lähetetäänkö ne kaatopaikalle. Jos ne käytetään uudelleen laitoksen ulkopuolella tai lähetetään kaatopaikalle, tästä on esitettävä kuljetustositteet.

2.11   Alueellisesti integroitu tuotanto jalostuslaitoksessa (valinnainen)

Tässä arviointiperusteessa on kyse louhoksen sisäänkäynnin ja jalostuslaitoksen sisäänkäynnin välisestä kuljetusetäisyydestä, ja arviointiperuste koskee louhoksesta peräisin olevia luonnonkivituotteita.

Pisteitä annetaan enintään 5, jos hakijat voivat osoittaa, että välituotteina olevien mittakivilohkareiden kuljetusetäisyys louhoksesta jalostuslaitokseen on alle 260 km (annetaan 0 pistettä, jos etäisyys on vähintään 260 km, ja enimmäismäärä 5 pistettä, jos etäisyys on enintään 10 km).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on ilmoitettava jalostuslaitoksen osoite ja louhoksen sisäänkäynnin osoite tai maantieteellinen sijainti. Hakijan on myös ilmoitettava kuljetusmuoto (-muodot), jota (joita) käytetään välituotteina olevien mittakivilohkareiden kuljettamiseen jalostuslaitokseen.

Kuljetusreitti ja kokonaisetäisyys on arvioitava ja merkittävä karttaan käyttämällä satelliittikuvakarttoja ja vapaasti saatavilla olevia etäisyydenlaskentaohjelmistoja.

3.   HARTSISIDEAINEPOHJAISIA PURISTEKIVITUOTTEITA KOSKEVAT PERUSTEET

Pisteytysjärjestelmä

Puristekivituotteita koskeva pisteytysjärjestelmä ja vähimmäispistemäärä, joka vaaditaan EU-ympäristömerkin myöntämiseksi, esitetään jäljempänä olevassa taulukossa.

Perusteet, joilla pisteitä annetaan

Puristekivituotteet:

1.7

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (valinnainen)

0, 3 tai 5 pistettä

3.1

Energiankulutus

Enintään 30 pistettä

3.3

Kierrätys-/uusiomateriaalin osuus

Enintään 35 pistettä

3.4

Hartsisideaineiden osuus

Enintään 20 pistettä

3.5

Prosessijätteen uudelleenkäyttö

Enintään 10 pistettä

Enimmäispisteet yhteensä

100

EU-ympäristömerkkiin vaaditut vähimmäispisteet

50

3.1   Energiankulutus

Sähkönkulutus puristekivien tuotantoprosessissa (mukaan lukien raaka-aineiden annostus, primäärinen sekoitus, sekundäärinen sekoitus, valu ja viimeistely) saa olla enintään 1,1 MJ/kg.

Jos kiviraaka-aine murskataan, murskausprosessin sähkönkulutus ilmoitetaan erikseen (yksikkö MJ/kg), mutta sitä ei lisätä prosessin kokonaiskulutukseen.

Lisäksi voidaan antaa yhteensä 30 pistettä seuraavasti:

Enintään 10 pistettä annetaan sen mukaan, kuinka paljon prosessin sähkönkulutusta saadaan vähennettyä kohti erinomaisten ympäristöominaisuuksien kynnysarvoa, joka on 0,7 MJ/kg (annetaan 0 pistettä, jos kulutus on 1,1 MJ/kg, ja enimmäismäärä 10 pistettä, jos kulutus on 0,7 MJ/kg).

Enintään 10 pistettä voidaan antaa sen mukaan, kuinka suuri osuus kulutetusta sähköstä on peräisin uusiutuvista energialähteistä (annetaan 0 pistettä, jos osuus on 0 prosenttia, ja enimmäismäärä 10 pistettä, jos osuus 100 prosenttia).

Enintään 10 pistettä annetaan seuraavasti sen mukaan, miten uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkö ostetaan: paikan päällä tai lähellä oleviin uusiutuviin energialähteisiin liittyviä yksityisiä energiapalveluja koskevilla sopimuksilla (10 pistettä); paikan päällä tai lähellä olevia uusiutuvia energialähteitä koskevilla yrityssähkön ostosopimuksilla (10 pistettä); verkkoon liitettyjä tai etäverkon uusiutuvia energialähteitä koskevilla pitkäaikaisilla yrityssähkön ostosopimuksilla (19) (8 pistettä); vihreän sähkön sertifikaateilla (20) (6 pistettä); ostamalla uusiutuvan energian alkuperätakuutodistuksia kaikkia sähköntoimituksia varten tai ostamalla sähköä vihreän sähkön tariffilla yleishyödylliseltä toimittajalta (21) (4 pistettä).

Arviointi ja todentaminen: Prosessin sähkönkulutus lasketaan jakamalla asiaankuuluvien prosessilaitteiden sähkönkulutus tuotantomäärällä (yksikkö kg tai m3). Ilmoitettujen tietojen on oltava edustavia niiden tuotteiden osalta, joille EU-ympäristömerkkiä haetaan. Jos sama hakemus koskee eri tuotteita, joiden arvot poikkeavat suuresti toisistaan, tiedot on ilmoitettava erikseen kunkin tuotteen osalta. Jos tuotantotiedot ovat saatavilla kuutiometreinä ilmaistuina, ne olisi muunnettava kilogrammoiksi käyttämällä asiaankuuluvaa puristekivituotteeseen sovellettavaa irtotiheyskerrointa (yksikkö kg/m3).

Hakijan on annettava yksityiskohtaiset tiedot voimassa olevasta sähkönostosopimuksesta ja ilmoitettava uusiutuvien energialähteiden osuus sähköstä, jota ostetaan. Tarvittaessa on toimitettava sähköntuottajan antama vakuutus, jossa ilmoitetaan tarkemmin i) uusiutuvien energialähteiden osuus toimitetusta sähköstä, ii) voimassa olevan ostosopimuksen luonne (eli yksityisiä energiapalveluja koskeva sopimus, yrityssähkön ostosopimus, riippumaton vihreää energiaa koskeva sertifiointi tai vihreän sähkön tariffi) sekä iii) se, onko ostettu sähkö peräisin paikan päällä tai lähellä olevista uusiutuvista energialähteistä.

Jos hakija ostaa alkuperätakuutodistuksia uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämiseksi, hakijan on toimitettava asianmukaiset asiakirjat sen varmistamiseksi, että alkuperätakuutodistukset on ostettu Euroopan energiatodistusjärjestelmän periaatteiden ja toimintasääntöjen mukaisesti.

3.2   Pölyntorjunta ja ilmanlaatu

Kaikki työskentelyalueet, joilla voi altistua styreenille ja joilla styreenipitoisuus voi seurantatietojen perusteella olla yli 20 ppm (tai 85 mg/m3), on merkittävä selkeästi ja kyseisillä alueilla on oltava hyvä ilmanvaihto.

Hartsivalmisteet on annosteltava ja sekoitettava käyttämällä suljettuja järjestelmiä.

Hakijan on osoitettava, että laitoksessa on toteutettu toimenpiteitä pölyn torjumiseksi. Toimenpiteet voivat olla erilaisia eri laitoksissa, mutta niissä olisi otettava huomioon seuraavat kaikkia laitoksia koskevat näkökohdat:

Kuivaleikkaamisessa, murskaamisessa tai muissa toiminnoissa, joissa todennäköisesti syntyy merkittäviä määriä pölyä, käytetään pölyä poistavia vesisuihkuja tai imuhuuveja, jotka on yhdistetty pölysuodatinpusseihin/sähkösuodattimiin.

Pöly puhdistetaan säännöllisesti sisätilojen lattiapinnoilta joko suihkuttamalla pinnoille vettä, joka valuu laitoksessa vedenkäsittelyjärjestelmään, tai imulaitteella, jolla poistetaan kuivaa pölyä (kuivaa pölyä ei saisi pyyhkiä).

Järjestetään suljettu varastointialue, jolle varastoidaan kaikki märkäleikkaamisesta peräisin oleva kuivattu liete ja/tai kaikki kuivaleikkaamisesta syntynyt pöly ennen myyntiä, ennen uudelleenkäyttöä laitoksessa tai ennen kuljetusta kaatopaikalle.

Päällystetään eniten käytetyt tiealueet betoni- tai asfalttipinnoitteella.

Annetaan työntekijöille asianmukainen koulutus hyvistä pölyntorjuntakäytännöistä ja annetaan työntekijöille ja vierailijoille asianmukaiset henkilönsuojaimet.

Järjestetään työntekijöille säännöllisiä lääkärintarkastuksia sekä mahdollisuus tiheämpään seurantaan hengityselinongelmien ja mahdollisen silikoosin havaitsemiseksi (jälkimmäinen seuranta koskee ainoastaan kvartsipohjaisia tuotteita käsitteleviä laitoksia).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta ja esitettävä sen tueksi tarvittavat asiakirjat ja i) kuvaus kaikista työskentelyalueista, joilla voi altistua styreenille, ja yksityiskohtaiset tiedot käytössä olevasta ilmanvaihtojärjestelmästä; ii) kuvaus tuotantolaitoksessa toteutetuista pölyntorjuntatoimenpiteistä ja ii) tiedot työntekijöiden lääkärintarkastusjärjestelmästä asiaankuuluvissa tapauksissa.

3.3   Kierrätys-/uusiomateriaalin osuus

Hakijan on arvioitava ja dokumentoitava ensiömateriaalin, eri tuotantoprosesseissa syntyvistä jätteistä saatavan kierrätysmateriaalin ja eri tuotantoprosesseissa syntyvistä sivutuotteista saatavan uusiomateriaalin alueellinen saatavuus. Dokumentoitujen materiaalilähteiden likimääräiset kuljetusetäisyydet on ilmoitettava.

Lisäksi annetaan enintään 35 pistettä sen mukaan, mikä on puristekivituotteen sisältämien kierrätys-/uusiomateriaalien massaosuus, kun erinomaisten ympäristöominaisuuksien kynnysarvo on 35 prosenttia (annetaan 0 pistettä, jos kierrätys-/uusiomateriaalien massaosuus on 0 prosenttia, ja enimmäismäärä 35 pistettä, jos massaosuus on vähintään 35 prosenttia).

Puristekivituotteiden pölyä, leikkausjätteitä ja hylättyjä kappaleita, joita käytetään uusien tuotteiden valmistamiseen, ei katsota kierrätysmateriaaliksi, jos ne palaavat samaan prosessiin, josta ne ovat peräisin.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tähän arviointiperusteeseen liittyvän pakollisen vaatimuksen noudattamisesta ja esitettävä sen tueksi asiakirjat, joissa ensiö-, kierrätys- ja uusiomateriaalit yksilöidään ja joissa ilmoitetaan niiden alueellinen saatavuus.

Kierrätys- tai uusiomateriaalien katsotaan lisäävän kierrätys-/uusiomateriaalin osuutta vain, jos ne saadaan lähteistä, jotka ovat enintään 2,5 kertaa kauempana puristekivien tuotantolaitoksesta kuin tärkeimmät käytetyt ensiömateriaalit (esim. marmori ja kvartsi).

Kierrätys-/uusiomateriaaleista on esitettävä kuukausittainen laskelma 12 tuotantokuukauden ajalta ennen EU-ympäristömerkkilisenssin myöntämispäivää, ja hakijan on sitouduttava pitämään tällainen laskelma ajan tasalla EU-ympäristömerkkilisenssin voimassaoloaikana. Laskelmassa on esitettävä tulevien kierrätys-/uusiomateriaalien määrät (jotka on todistettava lähetysluetteloilla ja laskuilla) ja lähtevien kierrätys-/uusiomateriaalien määrät kaikessa myytyjen tai myyntivalmiiden puristekivien tuotannossa, jonka väitetään sisältävän kierrätys-/uusiomateriaalia (todistettava tuotemäärillä ja prosenttitiedoilla).

Kierrätys- ja/tai uusiomateriaalien osuutta koskevien tietojen on oltava edustavia sellaisten seosten koostumusten osalta, joita on käytetty EU-ympäristömerkin saaneiden tuotteiden kussakin valmistuserässä. Kierrätys- ja/tai uusiomateriaalien yleinen kohdentaminen ei ole sallittua.

Jos sama lisenssihakemus koskee eri tuotteita, joiden arvot poikkeavat suuresti toisistaan, tiedot on ilmoitettava erikseen kunkin tuotteen osalta.

3.4   Hartsisideaineiden osuus

Polyesteri- tai epoksihartsien tai muiden hartsien käyttöä tuotannossa on rajoitettava siten, että niiden osuus lopputuotteen kokonaispainosta on enintään 10 prosenttia.

Lisäksi annetaan enintään 20 pistettä sen mukaan, kuinka paljon hartsisideaineiden osuutta saadaan pienennettyä kohti erinomaisten ympäristöominaisuuksien kynnysarvoa, joka on 5 prosenttia (annetaan 0 pistettä, jos sideaineosuus on 10 prosenttia, ja enimmäismäärä 20 pistettä, jos sideaineosuus on 5 prosenttia).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteeseen liittyvien pakollisten vaatimusten noudattamisesta ja esitettävä sen tueksi laskelma hartsisideaineen kokonaiskäytöstä prosenttiosuutena puristekivituotteen kokonaispainosta.

Hartsisideaineiden osuutta koskevien tietojen on oltava edustavia sellaisten seosten koostumuksen osalta, joita on käytetty EU-ympäristömerkin saaneiden tuotteiden kussakin valmistuserässä.

Jos sama lisenssihakemus koskee eri tuotteita, joiden arvot poikkeavat suuresti toisistaan, tiedot on ilmoitettava erikseen kunkin tuotteen osalta.

3.5   Prosessijätteen uudelleenkäyttö

Hakijan on laadittava inventaario puristekivien tuotantoprosessissa syntyvästä prosessijätteestä. Inventaariossa on eriteltävä tuotetun jätteen tyyppi ja määrä (esim. prosessiromu ja prosessiliete).

Prosessijäteinventaarion on katettava 12 kuukauden ajanjakso ennen EU-ympäristömerkin myöntämispäivää, ja saman ajanjakson aikana on arvioitava tuotteen kokonaistuotanto sekä massan (kg tai t) että pinta-alan (m2) mukaan mitattuna.

Vähintään 70 prosenttia prosessijätteestä (romu ja liete), joka on peräisin puristekivilaattojen ja -harkkojen tuotannosta, on käytettävä uudelleen muissa tuotantoprosesseissa.

Lisäksi annetaan enintään 10 pistettä sen mukaan, missä määrin hakija voi osoittaa käyttävänsä prosessijätettä uudelleen, jolloin suurin mahdollinen osuus on 100 prosenttia (annetaan 0 pistettä, jos prosessijätteestä käytetään uudelleen 70 prosenttia, ja enimmäismäärä 10 pistettä, jos prosessijätteestä käytetään uudelleen 100 prosenttia).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava puristekivien tuotantolaitoksen jäteinventaario vähintään 12 kuukauden ajalta ennen EU-ympäristömerkkilisenssin myöntämispäivää ja sitouduttava ylläpitämään inventaariota EU-ympäristömerkkilisenssin voimassaoloaikana.

Hakijan on annettava vakuutus tähän arviointiperusteeseen liittyvien pakollisten vaatimusten noudattamisesta ja esitettävä sen tueksi laskelma tuotetun prosessiromun ja -lietteen kokonaismäärästä (kilogrammoina tai tonneina). Lisäksi on annettava tiedot siitä, mitä näille prosessijätteille lopulta tapahtuu, ja selitettävä, käytetäänkö ne uudelleen laitoksen ulkopuolella toisessa prosessissa vai lähetetäänkö ne kaatopaikalle. Jos ne käytetään uudelleen laitoksen ulkopuolella tai lähetetään kaatopaikalle, tästä on esitettävä kuljetustositteet.

Jos tuotantolinjaa tai tuotetta koskevia tietoja ei ole mahdollista toimittaa, hakijan on viitattava koko laitosta koskeviin tietoihin.

4.   KERAMIIKKATUOTTEITA JA POLTETUSTA SAVESTA VALMISTETTUJA TUOTTEITA KOSKEVAT PERUSTEET

Pisteytysjärjestelmä

Keramiikkatuotteita ja poltetusta savesta valmistettuja tuotteita koskeva pisteytysjärjestelmä ja vähimmäispistemäärä, joka vaaditaan EU-ympäristömerkin myöntämiseksi, esitetään jäljempänä olevassa taulukossa.

Jos hakija käyttää suihkukuivattua jauhetta raaka-aineena eikä ole kyseisen raaka-aineen tuottaja, hakijan on ilmoitettava keramiikkatuotteen tai poltetusta savesta valmistetun tuotteen valmistuksessa käytetty suihkukuivattu jauhe ja esitettävä sen tueksi toimituslaskut, jotka on päivätty enintään yksi vuosi ennen hakupäivää. Tällöin hakijan on toimitettava kaikki asiaankuuluvat suihkukuivatun jauheen tuottajan ilmoitukset, jotka osoittavat, että kaikki asiaan liittyvät EU-ympäristömerkkiä koskevat vaatimukset ja muut asiaankuuluvat valinnaiset vaatimukset, joista voi saada pisteitä, täyttyvät.

Perusteiden 4.1 ja 4.2 osalta keraamisille laatoille on määritelty kahdet raja-arvot sen mukaan, onko EU-ympäristömerkkilisenssi voimassa rajalliselle määrälle tuotteita (jolloin on toimitettava tuotantoajon aikana vakaissa toimintaolosuhteissa mitatut arvot edustavilta ajanjaksoilta) vai suurille määrille tiettyyn tuoteperheeseen (22) kuuluvia tuotemuotoja (jolloin on toimitettava vuosittaiset keskiarvot). Keskimääräistä vuosituotantoa koskevat raja-arvot ovat korkeammat, koska niissä otetaan huomioon energia, joka tarvitaan pitämään yllä uunilämpötiloja, kun tuotantolinja ei ole käynnissä (esim. vaihdettaessa laattamuotoja) tai kun tuotantolinja ei toimi täydellä kapasiteetilla (esim. yövuoron aikana tai viikonloppuisin).

Perusteet, joilla pisteitä annetaan

Keramiikkatuotteet ja poltetusta savesta valmistetut tuotteet

1.7

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (valinnainen)

0, 3 tai 5 pistettä

4.1

Kuivauksesta ja poltosta johtuva polttoaineenkulutus

Enintään 20 pistettä

4.2

CO2-päästöt

Enintään 25 pistettä

4.4

Pöly-, HF-, NOx- ja SOx-päästöt ilmaan

Enintään 40 pistettä

4.6

Prosessijätteen uudelleenkäyttö

Enintään 10 pistettä

Enimmäispisteet yhteensä

100

EU-ympäristömerkkiin vaaditut vähimmäispisteet

50

4.1   Kuivauksesta ja poltosta johtuva polttoaineenkulutus

Kuivaamoissa tai uuneissa ei saa käyttää polttoaineena hiiltä, maaöljykoksia, kevyttä polttoöljyä eikä raskasta polttoöljyä.

Kuivaus- ja polttoprosessien polttoaineenkulutus ei saa ylittää jäljempänä ilmoitettuja pakollisia raja-arvoja.

 

Suihkukuivaamo

Tavarakuivaamo ja uuni

Pakollinen raja-arvo

Erinomaisten ympäristöominaisuuksien kynnysarvo

Pakollinen raja-arvo

Erinomaisten ympäristöominaisuuksien kynnysarvo

Keraaminen laatta: yksittäinen tuote (**)

1,8 MJ/kg jauhetta (*)

1,3 MJ/kg jauhetta (**)

4,1 MJ/kg

3,2 MJ/kg

Keraaminen laatta: tuoteperhe (***)

5,5 MJ/kg

4,3 MJ/kg

Poltetusta savesta valmistetut tiilipäällystekivet

Ei sovelleta

Ei sovelleta

3,5 MJ/kg

2,1 MJ/kg

Lisäksi annetaan enintään 20 pistettä sen mukaan, kuinka paljon kuivaus- ja polttamisprosessien polttoaineenkulutusta saadaan vähennettyä kohti edellä olevassa taulukossa ilmoitettua erinomaisten ympäristöominaisuuksien kynnysarvoa (esim. poltetusta savesta valmistetut tiilipäällystekivet: 0 pistettä, jos arvo on 3,5 MJ/kg, ja enimmäismäärä 20 pistettä, jos arvo on enintään 2,1 MJ/kg).

Sellaisten keraamisten laattatuotteiden osalta, joissa käytetään suihkukuivattua jauhetta (joka on valmistettu joko laitoksessa tai muualla), lasketaan kaksi pistemäärää edellisen kohdan mukaisesti: toinen suihkukuivatulle jauheelle (SDP) ja toinen keraamisten laattojen uunille ja tavarakuivaamolle (KWD). Kaksi pistemäärää muunnetaan yhdeksi tulokseksi seuraavasti:

polttoainepistemäärä = 0,35(SDP) + 0,65(KWD)

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on ilmoitettava asiaankuuluvien tuotteiden polttoaineenkulutusarvot sekä laskelmat, joilla arvot muunnetaan yhdeksi pistemääräksi. Tietty polttoaineenkulutus lasketaan jakamalla asiaankuuluvien prosessilaitteiden polttoaineenkulutus (yksikkö MJ) tuotantomäärällä (yksikkö kg) kyseisellä tuotantokaudella.

Jos tuotantotiedot ovat saatavilla ainoastaan neliömetreinä ilmaistuina mutta ne on ilmoitettava kilogrammoina, arvo olisi muunnettava käyttämällä tuotteen tai tuoteperheen kiinteää irtotiheyskerrointa (yksikkö kg/m2).

Kokonaista tuoteperhettä koskevien tietojen on oltava edustavia minkä tahansa tuotantolinjan osalta 12 kuukauden ajalta ennen EU-ympäristömerkin myöntämispäivää. Yksittäisiä tuotteita koskevien tietojen on oltava edustavia todellisen tuotantoajon (todellisten tuotantoajojen) aikaisten vakaiden olosuhteiden osalta.

Uuni- ja kuivausjärjestelmiin syötettävän polttoaineen tilavuus ja massa on otettava paikkakohtaisista lukemista ja muunnettava megajouleiksi kertomalla kyseisen tuotantokauden aikana kulutetun polttoaineen tilavuus/massa (yksikkö esim. kg, t, l tai Nm3) saman polttoaineen nimenomaisella tai yleisellä lämpöarvolla (yksikkö esim. MJ/kg, MJ/t, MJ/l tai MJ/Nm3).

Jos polttoaine, jota käytetään lämmön tuottamiseen kuivaamista varten, syötetään yhteistuotantojärjestelmään, järjestelmän tuottama sähkö (mitattuna kilowattitunteina ja muunnettuna megajouleiksi) kyseisen tuotantokauden aikana olisi vähennettävä kuivaamon polttoaineen kokonaiskulutuksesta.

4.2   CO2-päästöt

Polttoaineen palamiseen liittyvät CO2-päästöt ja raaka-aineiden hiilestä irtautumisen prosessipäästöt kuivauksen ja polttamisen aikana eivät saa ylittää jäljempänä ilmoitettuja pakollisia raja-arvoja.

 

Suihkukuivatun jauheen tuotanto

Tavarakuivaamo ja uuni  (*)

Pakollinen raja-arvo

Erinomaisten ympäristöominaisuuksien kynnysarvo

Pakollinen raja-arvo

Erinomaisten ympäristöominaisuuksien kynnysarvo

Keraaminen laatta: yksittäinen tuote (***)

84 kg CO2 / tonni jauhetta (*)

54 kg CO2 / tonni jauhetta (*)

280 kg CO2 / tonni jauhetta

230 kg CO2 / tonni jauhetta

Keraaminen laatta: tuoteperhe (****)

360 kg CO2 / tonni

290 kg CO2 / tonni

Poltetusta savesta valmistetut tiilipäällystekivet

Ei sovelleta

Ei sovelleta

192 kg CO2 / tonni

129 kg CO2 / tonni

Lisäksi annetaan enintään 25 pistettä sen mukaan, kuinka paljon CO2-päästöjä saadaan vähennettyä kohti edellä olevassa taulukossa ilmoitettua erinomaisten ympäristöominaisuuksien kynnysarvoa (esim. poltetusta savesta valmistetut tiilipäällystekivet: 0 pistettä, kun arvo on 192 kg CO2 / t, ja enimmäismäärä 25 pistettä, kun arvo on 129 kg CO2 / t.

Sellaisten keraamisten laattatuotteiden osalta, joissa käytetään suihkukuivattua jauhetta (joka on valmistettu laitoksessa tai muualla), lasketaan kaksi pistemäärää edellisen kohdan mukaisesti: yksi suihkukuivatulle jauheelle (SDP) ja yksi keraamisten laattojen uunille ja tavarakuivaamolle (KWD). Kaksi pistemäärää muunnetaan yhdeksi tulokseksi seuraavasti:

CO2pistemäärä = 0,35(SDP) + 0,65(KWD)

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tähän arviointiperusteeseen liittyvän pakollisen vaatimuksen noudattamisesta ja esitettävä sen tueksi ilmoitus jäljempänä kuvatun asiaankuuluvan menetelmän mukaisesti lasketuista tietyistä CO2-päästöistä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY  (23) soveltamisalaan kuuluvista laitoksista peräisin olevien tuotteiden osalta tiettyjen päästöjen laskennan on perustuttava päästötasoon ja aktiivisuustasoihin maksutta jaettavia päästöoikeuksia koskevista säännöistä annetun delegoidun asetuksen (EU) 2019/331  (24) 6 artiklan mukaisesti vahvistetun seurantamenetelmäsuunnitelman mukaisesti.

Sellaisten laitosten tuotteiden osalta, jotka eivät kuulu direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan, tulokset on ilmoitettava komission asetuksessa (EU) N:o 601/2012  (25) määritellyn asiaankuuluvan laskentamenetelmän mukaisesti.

Sellaisten keramiikkatuotteiden osalta, joissa käytetään erillisessä laitoksessa raaka-aineena tuotettua suihkukuivattua jauhetta, hakijan on toimitettava suihkukuivatun jauheen tuottajalta ilmoitus, jossa ilmoitetaan vuotuinen keskimääräinen CO2-päästöarvo jommankumman edellä kuvatun laskentamenetelmän mukaisesti viimeisimmän raportointivuoden osalta.

Kaikissa tapauksissa CO2-päästöarvo on estimoitava niille tuotteille, joita EU-ympäristömerkkilisenssi koskee. CO2-päästöjen laskennan perustana on käytettävä perustetta 4.1 varten laskettuja asiaankuuluvia polttoaineenkulutusarvoja, käytettyjen polttoaineiden hiili-intensiteettejä ja raaka-aineen keskimääräistä karbonaattipitoisuutta.

4.3   Prosessiveden kulutus

Keramiikkatuotteen tai poltetusta savesta valmistetun tuotteen tuotantolaitoksessa on oltava joko

suljettu prosessijätevesien kierrätysjärjestelmä, jonka avulla nestemäiset päästöt voidaan välttää kokonaan, tai

laitoksen on pystyttävä osoittamaan, että tietty makean veden kulutus on pienempi tai yhtä suuri kuin seuraavassa taulukossa ilmoitetut kulutusrajat.

Tuotetyyppi

Tehdäänkö suihkukuivaus paikan päällä?*

Kulutusraja

Keraamiset laatat ja poltetusta savesta valmistetut tiilipäällystekivet

Kyllä

1,0 l/kg

Ei

0,5 l/kg

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus pakollisen vaatimuksen noudattamisesta ja ilmoitettava, millä tavoin se täyttää vaatimuksen.

Jos prosessijäteveden kierrätystä varten on käytössä järjestelmä, jossa nestemäisiä päästöjä ei synny lainkaan, hakijan on annettava lyhyt kuvaus tästä järjestelmästä ja sen tärkeimmistä käyttöparametreista.

Jos tällaista järjestelmää ei ole käytössä, prosessiveden kokonaiskulutusta koskevat tiedot (yksikkö l tai m3) ja keramiikan tai poltetun saven kokonaistuotantotiedot (yksikkö kg tai m2) on toimitettava viimeisimmän kalenterivuoden ajalta tai 12 kuukauden jakson ajalta ennen EU-ympäristömerkin myöntämispäivää.

Jos tuotantolinjaa tai tuotetta koskevia tietoja ei ole mahdollista toimittaa, hakijan on viitattava koko laitosta koskeviin tietoihin.

Käymälöistä, ruokaloista ja muista toiminnoista johtuva vedenkulutus, joka ei suoraan liity tuotantoprosessiin, olisi mitattava erikseen eikä sitä pitäisi sisällyttää laskelmaan.

4.4   Pöly-, HF-, NOx- ja SOx-päästöt ilmaan

Toimenpiteitä, joilla vähennetään keraamisten laattojen tuotantolaitoksessa ”kylmistä” pölyävistä toiminnoista aiheutuvia pölypäästöjä, on sovellettava ainakin raaka-aineiden vastaanottoon, sekoittamiseen ja jauhamiseen sekä laattojen muotoiluun ja lasitukseen/koristeluun.

Keramiikkatuotteiden tai poltetusta savesta valmistettujen tuotteiden tuotantoon liittyvät pöly-, HF-, NOx- ja SOx-päästöt ilmaan eivät saa ylittää seuraavassa taulukossa ilmoitettuja pakollisia raja-arvoja.

Päästöparametri

Pakollinen raja-arvo

Erinomaisten ympäristöominaisuuksien kynnysarvo

Testimenetelmä

Saatavilla olevat pisteet

Pöly (suihkukuivaamo) (*)

90 mg/kg

Ei sovelleta

EN 13284

Ei sovelleta

Pöly (uuni)

50 mg/kg

10 mg/kg

EN 13284

Enintään 10

HF (uuni)

20 mg/kg

6 mg/kg

ISO 15713

Enintään 10

NOx NO2:na (uuni)

250 mg/kg

170 mg/kg

EN 14792

Enintään 10

SOx SO2:na (uuni)

1300 mg/kg

750 mg/kg

EN 14791

Enintään 10

Lisäksi annetaan enintään 40 pistettä sen mukaan, kuinka paljon tosiasiallisia pöly-, HF-, NOx- ja SOx-päästöjä saadaan vähennettyä kohti edellä olevassa taulukossa ilmoitettua erinomaisten ympäristöominaisuuksien kynnysarvoa (esim. HF-päästöt: annetaan 0 pistettä arvosta 20 mg/kg ja enimmäismäärä 10 pistettä arvosta ≤ 6 mg/kg).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen pakollisten vaatimusten noudattamisesta ja esitettävä sen tueksi i) kuvaus käyttöön otetuista toimenpiteistä, joilla vähennetään ”kylmistä” pölyävistä toiminnoista aiheutuvia pölypäästöjä, ja ii) laitoskohtaiset tiedot yksikkönä mg/Nm3 ja ilmaistuna vuotuisena keskiarvona, joka lasketaan päivittäisistä keskiarvoista. Tiedot on täytynyt tuottaa jatkuvan tai määräaikaisen seurannan avulla asiaankuuluvien EN- tai ISO-standardien mukaisesti. Määräaikaisseurannassa on otettava vähintään kolme näytettä, kun suihkukuivaamoa tai uunia käytetään vakaissa olosuhteissa EU-ympäristömerkin saaneiden tuotteiden tuotantoajoja varten.

Jos tuotantotiedot ovat saatavilla ainoastaan neliömetreinä ilmaistuina mutta ne on ilmoitettava kilogrammoina, arvo olisi muunnettava käyttämällä tuotteen tai tuoteperheen kiinteää irtotiheyskerrointa (yksikkö kg/m2).

Kokonaista tuoteperhettä koskevien tietojen olisi oltava edustavia minkä tahansa tuotantolinjan osalta 12 kuukauden ajalta ennen EU-ympäristömerkin myöntämispäivää. Yksittäisiä tuotteita koskevien tietojen olisi oltava edustavia todellisen tuotantoajon aikaisten vakaiden olosuhteiden osalta.

Jotta pakokaasun seurantatulokset voidaan muuntaa yksiköstä mg / Nm3 (O2-pitoisuuden ollessa 18 prosenttia) yksikköön mg / kg keramiikkatuotetta tai poltetusta savesta valmistettu tuotetta, ne on kerrottava kaasun ominaisvirtausmäärällä (yksikkö Nm3 / kg tuotetta). Yksi Nm3 viittaa yhteen kuutiometriin kuivaa kaasua vakio-oloissa (273 K ja 101,3 kPa).

Jos tuotantolinjaa tai tuotetta koskevia tietoja ei ole mahdollista toimittaa, hakijan on viitattava koko laitosta koskeviin tietoihin ja jaettava siitä tuotannosta aiheutuvat päästöt massaperusteisesti, jota EU-ympäristömerkki koskee.

4.5   Jätevesihuolto

Keramiikkatuotteiden tai poltetusta savesta valmistettujen tuotteiden tuotannossa syntyvät prosessijätevedet on käsiteltävä jollakin seuraavista tavoista:

vaihtoehto 1: ne käsitellään laitoksessa kiintoaineen poistamiseksi, minkä jälkeen käsitelty jätevesi palautetaan tuotantoprosessiin osana järjestelmää, jossa nestemäisiä päästöjä ei synny lainkaan; tai

vaihtoehto 2: ne käsitellään laitoksessa kiintoaineen poistamiseksi (tai jätetään käsittelemättä), minkä jälkeen jätevesi siirretään kolmannen osapuolen hoitamaan käsittelylaitokseen; tai

vaihtoehto 3: ne käsitellään laitoksessa kiintoaineen poistamiseksi, minkä jälkeen jätevesi päästetään paikallisiin vesistöihin.

Tapauksissa, joissa sovelletaan vaihtoehtoja 2 tai 3, hakijan tai kolmannen osapuolen, joka hoitaa jäteveden käsittelylaitosta, on osoitettava, että seuraavia raja-arvoja, jotka koskevat paikallisiin vesistöihin päästettävää lopullista käsiteltyä jätevettä, noudatetaan:

Parametri

Raja-arvo

Testimenetelmät

Kiintoaine

40 mg/l

ISO 5667–17

Kadmium

0,015 mg/l

ISO 8288

Lyijy

0,15 mg/l

ISO 8288

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta ja ilmoitettava vaihtoehto, jota tuotantolaitoksessa käytetään.

Jos prosessijäteveden kierrätystä varten on käytössä järjestelmä, jossa nestemäisiä päästöjä ei synny lainkaan, hakijan on annettava lyhyt kuvaus tästä järjestelmästä ja sen tärkeimmistä käyttöparametreista.

Jos käsitelty tai käsittelemätön jätevesi siirretään kolmannen osapuolen hoitamaan käsittelylaitokseen, laitoksen toiminnanharjoittajan on ilmoitettava lopullisessa käsitellyssä jätevedessä olevan kiintoaineen, kadmiumin ja lyijyn keskimääräiset pitoisuudet ja toimitettava testausselosteet, jotka perustuvat viikoittaiseen analyysiin poistetusta jätevedestä edellä määriteltyjen vakiotestimenetelmien tai vastaavien sisäisten laboratoriomenetelmien mukaisesti. Harvempi testaus voidaan sallia tapauksissa, joissa se on toimiluvan mukaista.

Jos prosessijätevesi käsitellään laitoksessa ja jätevesi päästetään paikalliseen vesistöön, hakijan on ilmoitettava lopullisessa käsitellyssä jätevedessä olevan kiintoaineen, kadmiumin ja lyijyn keskimääräiset pitoisuudet ja toimitettava testausselosteet, jotka perustuvat viikoittaiseen analyysiin poistetusta jätevedestä edellä määriteltyjen vakiotestimenetelmien tai vastaavien sisäisten laboratoriomenetelmien mukaisesti. Harvempi testaus voidaan sallia tapauksissa, joissa se on toimiluvan mukaista.

4.6   Prosessijätteen uudelleenkäyttö

Hakijan on laadittava inventaario keramiikan tai poltetun saven tuotantoprosessissa syntyvästä prosessijätteestä. Inventaariossa on eriteltävä tuotetun prosessijätteen (26) tyyppi ja määrä.

Prosessijäteinventaarion on katettava vähintään 12 kuukauden jakso ennen EU-ympäristömerkin myöntämispäivää, ja saman ajanjakson aikana on arvioitava tuotteen kokonaistuotanto sekä massan (kg tai t) että pinta-alan (m2) mukaan mitattuna.

Keramiikkatuotteen tai poltetusta savesta valmistetun tuotteen valmistuksessa syntyvästä prosessijätteestä vähintään 90 massaprosenttia on sisällytettävä laitoksen tuotantoprosessiin, siirrettävä keramiikan tai poltetun saven tuotantoprosesseihin tuotantolaitoksen ulkopuolelle tai käytettävä uudelleen muissa tuotantoprosesseissa.

Lisäksi annetaan enintään 10 pistettä sen mukaan, missä määrin prosessijätteen uudelleenkäyttöasetta saadaan nostettua kohti erinomaisten ympäristöominaisuuksien kynnysarvoa eli 100-prosenttista uudelleenkäyttöä (annetaan 0 pistettä, jos prosessijätteestä käytetään uudelleen 90 prosenttia, ja enimmäismäärä 10 pistettä, jos prosessijätteestä käytetään uudelleen 100 prosenttia).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tähän arviointiperusteeseen liittyvien pakollisten vaatimusten noudattamisesta ja esitettävä sen tueksi keramiikan tai poltetun saven tuotantolaitoksen jäteinventaario vähintään 12 kuukauden ajalta ennen EU-ympäristömerkkilisenssin myöntämispäivää sekä laskelma tuotetun prosessiromun ja -lietteen kokonaismäärästä (kilogrammoina tai tonneina). Hakijan on sitouduttava pitämään inventaario ajan tasalla EU-ympäristömerkkilisenssin voimassaoloaikana.

Lisäksi on annettava tiedot siitä, mitä näille prosessijätteille lopulta tapahtuu, ja selitettävä, käytetäänkö ne uudelleen laitoksessa tai laitoksen ulkopuolella toisessa prosessissa vai lähetetäänkö ne kaatopaikalle. Jos ne käytetään uudelleen laitoksen ulkopuolella tai lähetetään kaatopaikalle, tästä on esitettävä kuljetustositteet.

Jos tuotantolinjaa tai tuotetta koskevia tietoja ei ole mahdollista toimittaa, hakijan on viitattava koko laitosta koskeviin tietoihin.

4.7   Lasitteet ja musteet

Jos keramiikkatuotteet tai poltetusta savesta valmistetut tuotteet lasitetaan tai koristellaan, lasitteen koostumuksen tai musteen on sisällettävä alle 0,10 painoprosenttia lyijyä ja alle 0,10 painoprosenttia kadmiumia.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tähän arviointiperusteeseen liittyvän pakollisen vaatimuksen noudattamisesta ja esitettävä sen tueksi lasitteen tai musteen toimittajan asiaankuuluva vakuutus tai käyttöturvallisuustiedote.

5.   HYDRAULISIIN SIDEAINEISIIN TAI VAIHTOEHTOISIIN SEMENTTEIHIN PERUSTUVIA BETONIELEMENTTEJÄ TAI PURISTETUSTA MAA-AINEKSESTA VALMISTETTUJA HARKKOJA KOSKEVAT PERUSTEET

Pisteytysjärjestelmä

EU-ympäristömerkki voidaan myöntää sekä markkinoille saatetulle hydrauliselle sideaineelle tai vaihtoehtoiselle sementille, jotka ovat välituotteita, että lopullisille koville päällystetuotteille, jotka on valmistettu sekoittamalla tällaisia sideaineita tai sementtiä kiviainekseen ja veteen, minkä jälkeen tehdään jatkokäsittely ja jälkihoito.

Jos hakija ei ole välituotteena olevan hydraulisen sideaineen tai vaihtoehtoisen sementin tuottaja eikä sideaine- tai sementtituotteelle ole myönnetty EU-ympäristömerkkiä, hakijan on ilmoitettava sideaine tai sementti, jota on käytetty EU-ympäristömerkin saaneen kovan päällystetuotteen valmistukseen, ja esitettävä sen tueksi toimituslaskut, jotka on päivätty enintään yksi vuosi ennen hakupäivää.

Tällöin hakijan on toimitettava kaikki asiaankuuluvat hydraulisen sideaineen tai vaihtoehtoisen sementin tuottajan vakuutukset, jotka osoittavat, että kaikki asiaan liittyvät EU-ympäristömerkkiä koskevat vaatimukset ja muut asiaankuuluvat valinnaiset vaatimukset, joista voi saada pisteitä, täyttyvät.

Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään kunkin tapauksen pisteytysjärjestelmä ja tarvittavien pisteiden vähimmäismäärä.

 

Hydraulinen sideaine

Vaihtoehtoinen sementti

Sementtipohjaiset kovat päällystetuotteet

Kalkkipohjaiset kovat päällystetuotteet

1.7

Hydraulisten sideaineiden tuotantolaitoksen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (valinnainen)

0, 3 tai 5 pistettä

Ei sovelleta

Ei sovelleta

Ei sovelleta

1.7

Kovien päällysteiden tuotantolaitoksen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (valinnainen)

Ei sovelleta

Ei sovelleta

0, 3 tai 5 pistettä

0, 3 tai 5 pistettä

5.1

Klinkkerikerroin

Enintään 15 pistettä

Enintään 15 pistettä

Enintään 15 pistettä

Ei sovelleta

5.2

CO2-päästöt

Enintään 20 pistettä

Enintään 20 pistettä

Enintään 20 pistettä

Enintään 20 pistettä

5.3

Pöly-, NOx- ja SOx-päästöt ilmaan

Enintään 15 pistettä

Ei sovelleta tai enintään 15 pistettä

Enintään 15 pistettä

Enintään 15 pistettä

5.4

Raaka-aineiden talteenotto ja vastuullinen hankinta

Ei sovelleta

Ei sovelleta

Enintään 25 pistettä

Enintään 25 pistettä

5.5

Energiankulutus

Ei sovelleta

Ei sovelleta

Enintään 20 pistettä

Enintään 20 pistettä

5.6

Ympäristön kannalta innovatiiviset tuotemallit (valinnainen)

Ei sovelleta

Ei sovelleta

Enintään 10 pistettä

Enintään 15 pistettä

Enimmäispisteet yhteensä

55

35 tai 50

110

100

EU-ympäristömerkkiin vaaditut vähimmäispisteet

27,5

17,5 tai 25

55

50

5.1   Klinkkerikerroin

Tätä arviointiperustetta ei sovelleta kalkkipohjaisiin hydraulisiin sideaineisiin.

Hydrauliset sementtisideaineet:

Hakijan tai hydraulisen sementtisideaineen toimittajan on ilmoitettava klinkkerikerroin tai vähintään asianmukainen standardin EN 197–1 mukainen merkintä (jota voidaan käyttää klinkkerikertoimen sijasta alla olevan taulukon mukaisesti).

Standardin EN 197–1 mukainen merkintä

Oletettu klinkkerikerroin

Standardin EN 197–1 mukainen merkintä

Oletettu klinkkerikerroin

CEM I

0,96

CEM II/A-L

0,83

CEM II/A-S

0,83

CEM II/B-L

0,68

CEM II/B-S

0,68

CEM II/A-LL

0,83

CEM II/A-D

0,88

CEM II/B-LL

0,68

CEM II/A-P

0,83

CEM II/A-M

0,80

CEM II/B-P

0,68

CEM II/B-M

0,68

CEM II/A-Q

0,83

CEM III/A

0,47

CEM II/B-Q

0,68

CEM III/B

0,25

CEM II/A-V

0,83

CEM III/C

0,09

CEM II/B-V

0,68

CEM IV/A

0,73

CEM II/A-W

0,83

CEM IV/B

0,52

CEM II/B-W

0,68

CEM V/A

0,72

CEM II/A-T

0,83

CEM V/B

0,57

CEM II/B-T

0,68

 

 

Hakijoille voidaan antaa enintään 15 pistettä sen mukaan, kuinka paljon hydraulisen sementtisideaineen klinkkerikerrointa saadaan pienennettyä kohti erinomaisten ympäristöominaisuuksien kynnysarvoa 0,60 (annetaan 0 pistettä, kun klinkkerikerroin on vähintään 0,90, ja enimmäismäärä on 15 pistettä, kun klinkkerikerroin on enintään 0,60).

Vaihtoehtoiset sementit:

Hakijoille voidaan antaa enintään 15 pistettä sen mukaan, kuinka paljon sementin klinkkerikerrointa saadaan pienennettyä kohti erinomaisten ympäristöominaisuuksien kynnysarvoa 0,00 (annetaan 0 pistettä, kun klinkkerikerroin on 0,30, ja enimmäismäärä 15 pistettä, kun klinkkerikerroin on 0,00).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava ilmoitus hydraulisen sideaineen klinkkerikertoimesta tai asiaankuuluva standardin EN 197–1 mukainen taulukossa 1 esitetty sideaineen merkintä toimitettujen hydraulisten sideaineiden osalta.

Jos kovassa päällystetuotteessa (esim. kaksikerroksisissa sementtimosaiikkilaatoissa) käytetään useampaa kuin yhtä hydraulista sideainetta tai vaihtoehtoista sementtiä, hakijan on laskettava pisteet, joita sovellettaisiin kuhunkin hydrauliseen sideaineeseen tai vaihtoehtoiseen sementtiin ikään kuin se olisi ainoa käytetty, ja sen jälkeen laskettava painotettu keskiarvo kunkin hydraulisen sideaineen tai vaihtoehtoisen sementin suhteellisen lisäyksen perusteella.

5.2   CO2-päästöt

Portlandsementtiklinkkerin, kalkin tai vaihtoehtoisten sementtien tuotantoon liittyvät CO2-päästöt eivät saa ylittää jäljempänä olevassa taulukossa ilmoitettuja pakollisia raja-arvoja, kun ne lasketaan asiaankuuluvalla laskentamenetelmällä, joka on myös ilmoitettu jäljempänä olevassa taulukossa.

Tuotetyyppi

Pakollinen raja-arvo

Erinomaisten ympäristöominaisuuksien kynnysarvo

Hiilidioksidin laskentamenetelmä

Harmaa portlandsementtiklinkkeri

816 kg CO2 / tonni klinkkeriä

751 kg CO2 / tonni klinkkeriä

Asetuksen (EU) 2019/331 tai asetuksen (EU) N:o 601/2012 mukaisesti soveltuvin osin

Kalkki

1 028 kg CO2 / tonni kalkkia

775 kg CO2 / tonni kalkkia

Valkoinen portlandsementtiklinkkeri

1 063 kg CO2 / tonni klinkkeriä

835 kg CO2 / tonni klinkkeriä

Vaihtoehtoiset sementit

571 kg CO2 / tonni klinkkeriä

526 kg CO2 / tonni klinkkeriä

Standardin ISO 14067 mukainen hiilijalanjälki elinkaarivaiheissa A1 – A3

Lisäksi annetaan enintään 20 pistettä sen mukaan, kuinka paljon CO2-päästöjä saadaan vähennettyä kohti edellä olevassa taulukossa ilmoitettua erinomaisten ympäristöominaisuuksien kynnysarvoa (esim. harmaa portlandsementtiklinkkeri: 0 pistettä, jos arvo on 816 kg CO2 / tonni klinkkeriä, ja enimmäismäärä 20 pistettä, jos arvo on 751 kg CO2 / tonni klinkkeriä).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tähän arviointiperusteeseen liittyvän pakollisen vaatimuksen noudattamisesta ja esitettävä sen tueksi ilmoitus edellä olevassa taulukossa ilmoitetun asiaankuuluvan menetelmän mukaisesti lasketuista tietyistä CO2-päästöistä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvista laitoksista peräisin olevien tuotteiden osalta tiettyjen päästöjen laskennan on perustuttava päästötasoon ja aktiivisuustasoihin maksutta jaettavia päästöoikeuksia koskevista säännöistä annetun delegoidun asetuksen (EU) 2019/331 6 artiklan mukaisesti vahvistetun seurantamenetelmäsuunnitelman mukaisesti.

Sellaisten laitosten tuotteiden osalta, jotka eivät kuulu direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan, tulokset on ilmoitettava asetuksessa (EU) N:o 601/2012 määritellyn asiaankuuluvan laskentamenetelmän mukaisesti.

Kaikissa tapauksissa CO2-päästöarvo on estimoitava niille tuotteille, joita EU-ympäristömerkkilisenssi koskee. Tapauksissa, joissa laitokset tuottavat useampaa kuin yhtä tuotetyyppiä, tietojen on perustuttava tosiasiallisiin tuotantolinjoihin ja prosesseihin, joita käytetään lisenssin saavan tuotteen valmistukseen, siinä määrin kuin se on käytännössä mahdollista. Jos päästöt johtuvat laitoksen prosesseista, jotka ovat yhteisiä useille tuotteille, päästöt on jaettava massaperusteisesti.

Jos käytetään vaihtoehtoista sementtiä, hakijan on toimitettava jäljennös hiilijalanjälkianalyysistä, jonka on oltava ISO 14067 -standardin mukainen ja akkreditoidun kolmannen osapuolen varmentama. Jalanjälkianalyysin on katettava kaikkien käytettyjen pääraaka-aineiden ja kaikkien kemiallisten aktivaattoreiden tuotanto elinkaarivaiheiden A1 – A3 osalta. Jos materiaalitoimittajilta ei ole saatavissa erityisiä tietoja, olisi käytettävä elinkaari-inventaariota koskevan tietokannan yleisiä päästökertoimia.

Jos kovassa päällystetuotteessa (esim. kaksikerroksisissa sementtimosaiikkilaatoissa) käytetään useampaa kuin yhtä hydraulista sideainetta tai vaihtoehtoista sementtiä, hakijan on laskettava pisteet, joita sovellettaisiin kuhunkin hydrauliseen sideaineeseen tai vaihtoehtoiseen sementtiin ikään kuin se olisi ainoa käytetty, ja laskettava sen jälkeen kokonaispisteiden painotettu keskiarvo kunkin hydraulisen sideaineen tai vaihtoehtoisen sementin suhteellisen lisäyksen perusteella.

5.3   Pöly-, NOx- ja SOx-päästöt ilmaan

Tätä arviointiperustetta sovelletaan hydraulisiin sideaineisiin mutta ei vaihtoehtoisiin sementteihin, jos klinkkerin massaosuus on niissä enintään 30 prosenttia.

Sementtiuunista tai kalkkiuunista peräisin olevat pöly-, NOx- ja SOx-päästöt ilmaan eivät saa ylittää seuraavassa taulukossa ilmoitettuja pakollisia raja-arvoja:

Parametri

Pakollinen päästöraja

Erinomaisten ympäristöominaisuuksien kynnysarvo

Testimenetelmä

Saatavilla olevat pisteet

Pöly

≤ 34,5 grammaa klinkkeri- tai kalkkitonnia kohti

≤ 11,5 grammaa klinkkeri- tai kalkkitonnia kohti

EN 13284

Enintään 5

NOx (NO2:na)

≤ 1 472 grammaa klinkkeri- tai kalkkitonnia kohti

≤ 920 grammaa klinkkeri- tai kalkkitonnia kohti

EN 14791

Enintään 5

SOx (SO2:na)

≤ 460 grammaa klinkkeri- tai kalkkitonnia kohti

≤ 115 grammaa klinkkeri- tai kalkkitonnia kohti

EN 14792

Enintään 5

Lisäksi annetaan enintään 15 pistettä sen mukaan, kuinka paljon tosiasiallisia pöly-, NOx- ja SOx-päästöjä (jotka ilmaistaan grammoina klinkkeri- tai kalkkitonnia kohti) saadaan vähennettyä kohti edellä olevassa taulukossa ilmoitettua erinomaisten ympäristöominaisuuksien kynnysarvoa (esim. 0 pistettä 34,5 grammasta pölypäästöjä klinkkeritonnia kohti, 5 pistettä 11,5 grammasta pölypäästöjä klinkkeritonnia kohti).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen pakollisten vaatimusten noudattamisesta ja esitettävä sen tueksi laitoskohtaiset tiedot sementti- tai kalkkiuunista peräisin olevista päästöistä yksikkönä mg/Nm3 ja ilmaistuna vuotuisena keskiarvona, joka lasketaan päivittäisistä keskiarvoista. Laitoskohtaiset tiedot on täytynyt tuottaa jatkuvan seurannan avulla asiaankuuluvien EN- tai ISO-standardien mukaisesti.

Jotta pakokaasun seurantatulokset voidaan muuntaa yksiköstä mg / Nm3 (O2-pitoisuuden olleessa 10 prosenttia) yksiköksi g / t klinkkeriä, ne on kerrottava uunin kaasun ominaisvirtausmäärällä (Nm3 / t klinkkeriä). Sementtiuunien kaasun ominaisvirtausmäärät vaihtelevat tyypillisesti välillä 1 700 – 2 500 Nm3 / t klinkkeriä. Sementin tuottajan on selkeästi ilmoitettava ilman ominaisvirtausnopeus pöly-, NOx- ja SOx-päästöjen laskennassa. Yksi Nm3 viittaa yhteen kuutiometriin kuivaa kaasua vakio-oloissa (273 K ja 101,3 kPa).

Jotta pakokaasun seurantatulokset voidaan muuntaa yksiköstä mg / Nm3 (O2-pitoisuuden ollessa 11 prosenttia) yksiköksi g / t kalkkia, ne on kerrottava uunin kaasun ominaisvirtausmäärällä (Nm3 / t kalkkia). Kalkkiuunien kaasun ominaisvirtausmäärät voivat yleensä vaihdella välillä 3 000 – 5 000 Nm3 / t kalkkia käytetyn uunityypin mukaan. Kalkin tuottajan on selkeästi ilmoitettava ilman ominaisvirtausnopeus pöly-, NOx- ja SOx-päästöjen laskennassa. Yksi Nm3 viittaa yhteen kuutiometriin kuivaa kaasua vakio-oloissa (273 K ja 101,3 kPa).

Jatkuvien tuotantojaksojen osalta tietojen olisi oltava edustavia 12 kuukauden ajalta ennen EU-ympäristömerkkilisenssin myöntämispäivää. Lyhyempien tuotantojaksojen osalta on ilmoitettava tosiasialliset tuotantokaudet, ja laitosta koskevien tietojen on edustettava vähintään 80:tä prosenttia tuotantojaksosta.

Jos tuotantolinjaa tai tuotetta koskevia tietoja ei ole mahdollista toimittaa, hakijan on viitattava koko laitosta koskeviin tietoihin.

Jos EU-ympäristömerkin saaneiden sertifioitujen kovien päällystetuotteiden (esim. kaksikerroksisten sementtimosaiikkilaattojen) tuotannossa käytetään useampaa kuin yhtä hydraulista sideainetta, hakijan on laskettava pisteet, joita sovellettaisiin kuhunkin hydrauliseen sideaineeseen ikään kuin se olisi ainoa käytetty, ja laskettava sen jälkeen kokonaispisteiden painotettu keskiarvo kunkin EU-ympäristömerkin saaneen kovan päällystetuotteen tuotantolinjaan kuuluvan hydraulisen sideaineen suhteellisen käytön perusteella.

5.4   Raaka-aineiden talteenotto ja vastuullinen hankinta

Hakijan on arvioitava ja dokumentoitava ensiömateriaalin, eri tuotantoprosesseissa syntyvistä jätteistä saatavan kierrätysmateriaalin ja eri tuotantoprosesseissa syntyvistä sivutuotteista saatavan uusiomateriaalin alueellinen saatavuus. Dokumentoitujen materiaalilähteiden likimääräiset kuljetusetäisyydet on ilmoitettava.

Hakijalla on oltava palautettujen tai hylättyjen betonierien osalta käytössä menettelyt, joissa kaikki palautettu/hylätty materiaali joko

kierrätetään suoraan uusiin betonieriin, jotka valetaan ennen palautetun/hylätyn betonin kovettumista; tai

kierrätetään kiviaineksena uusissa erissä palautetun/hylätyn betonin kovettumisen jälkeen; tai

kierrätetään muualla kuin laitoksessa joko ennen kovettumista tai sen jälkeen kolmannen osapuolen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisäksi raaka-aineiden hankinnasta voidaan antaa yhteensä enintään 25 pistettä seuraavasti:

 

Sementtipohjaiset tuotteet

Kalkkipohjaiset tai vaihtoehtoiseen sementtiin pohjautuvat tuotteet

Kierrätys- tai uusiomateriaalin osuus enintään 30 %

Enintään 20 pistettä

Enintään 25 pistettä

Vastuullisesti hankitun neitseellisen kiviaineksen osuus enintään 100 %

Enintään 5 pistettä

Enintään 5 pistettä

Vastuullisesti hankittu sementti

5 pistettä

Ei sovelleta

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tähän arviointiperusteeseen liittyvän pakollisen vaatimuksen noudattamisesta ja esitettävä sen tueksi asiakirjat, joissa esitetään ensiö-, kierrätys- ja uusiomateriaalien mahdollisten lähteiden kuljetusetäisyydet. Vaihtoehtoisesti tämän arviointiperusteen pakollisten näkökohtien noudattaminen voidaan osoittaa Concrete Sustainability Councilin (CSC) betonintuottajalle CSC:n teknisen käsikirjan version 2.0 mukaisesti myöntämällä hopea-, kulta- tai platinasertifikaatilla.

Kierrätys- tai uusiomateriaalien katsotaan lisäävän kierrätys-/uusiomateriaalin osuutta vain, jos ne saadaan lähteistä, jotka ovat enintään 2,5 kertaa kauempana betonielementtien tuotantolaitoksesta kuin tärkeimmät käytetyt ensiömateriaalit (esim. karkea ja hieno kiviaines ja täydentävät sementtimateriaalit). Betonielementtien pölyä ja hylättyjä kappaleita, joita käytetään uusien tuotteiden valmistamiseen, ei katsota kierrätysmateriaaliksi, jos ne palaavat samaan prosessiin, josta ne ovat peräisin.

Vastuullisesti hankittujen materiaalien on oltava Concrete Sustainability Councilin tai vastaavan kolmannen osapuolen sertifiointijärjestelmällä sellaisiksi sertifioituja.

Kierrätys-/uusiomateriaaleista ja vastuullisesti hankituista materiaaleista on esitettävä kuukausittainen laskelma 12 tuotantokuukauden ajalta ennen EU-ympäristömerkkilisenssin myöntämispäivää. Hakijan on sitouduttava pitämään tällainen inventaario ajan tasalla EU-ympäristömerkkilisenssin voimassaoloaikana. Laskelmassa on esitettävä tulevien kierrätys-/uusiomateriaalien ja vastuullisesti hankittujen materiaalien määrät (jotka on todistettava lähetysluetteloilla ja laskuilla) ja lähtevien kierrätys-/uusiomateriaalien ja vastuullisesti hankittujen materiaalien määrät kaikessa myytyjen tai myyntivalmiiden betonielementtien tuotannossa, jonka väitetään sisältävän kierrätys-/uusiomateriaalia tai vastuullisesti hankittua materiaalia (todistettava tuotemäärillä ja prosenttitiedoilla).

Koska betonielementtejä valmistetaan erinä, kierrätys-/uusiomateriaalien osuutta koskevien väitteiden ja vastuullisesti hankitun hydraulisen sideaineen, vaihtoehtoisen sementin tai kiviainesten käyttöä koskevien väitteiden on perustuttava erätasolla käytettyjen seosten koostumuksiin. Kierrätysmateriaalien / uusiomateriaalinen / vastuullisesti hankittujen materiaalien kohdentaminen ei ole sallittua.

Jos tuotantotiedot ovat saatavilla ainoastaan kuutiometreinä ilmaistuina mutta ne on ilmoitettava kilogrammoina tai päinvastoin, arvo olisi muunnettava käyttämällä tuotteen tai tuoteperheen kiinteää irtotiheyskerrointa.

5.5   Energiankulutus

Hakijan on täytynyt laatia ohjelma, jolla seurataan järjestelmällisesti energiankulutusta ja tiettyjä CO2-päästöjä betonielementtien tuotantolaitoksessa, kirjataan niitä koskevat tiedot ja vähennetään niitä optimaaliselle tasolle. Hakijan on ilmoitettava energiankulutus energialähteen (esim. sähkö ja diesel) ja käyttötarkoituksen (esim. laitosalueella olevien rakennusten käyttö, valaistus, leikkauslaitteiden käyttö, pumput ja ajoneuvon käyttö) mukaan. Hakijan on ilmoitettava laitosalueen energiankulutus tiettynä kalenterivuonna sekä absoluuttisesti (yksikköinä kWh tai MJ) että tietyn tuotannon energiankulutuksena (yksikköinä kWh tai MJ per m3, m2 tai t myytyä/tuotettua ja myyntivalmista materiaalia).

Tietyn energiankulutuksen ja CO2-päästöjen vähentämissuunnitelmassa on kuvattava jo toteutetut tai suunnitellut toimenpiteet (esim. olemassa olevien laitteiden käytön tehostaminen, investoinnit tehokkaampiin laitteisiin, kuljetusten ja logistiikan parantaminen jne.).

Lisäksi voidaan antaa yhteensä 20 pistettä seuraavasti:

Enintään 10 pistettä annetaan sen mukaan, kuinka suuri osa kulutetusta energiasta (polttoaine ja sähkö) on peräisin uusiutuvista energialähteistä (annetaan 0 pistettä, jos uusiutuvan energian osuus on 0 prosenttia, ja enimmäismäärä 10 pistettä, jos uusiutuvan energian osuus on 100 prosenttia).

Enintään 5 pistettä annetaan seuraavasti sen mukaan, miten uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkö ostetaan: paikan päällä tai lähellä oleviin uusiutuviin energialähteisiin liittyviä yksityisiä energiapalveluja koskevilla sopimuksilla (5 pistettä); paikan päällä tai lähellä olevia uusiutuvia energialähteitä koskevilla yrityssähkön ostosopimuksilla (5 pistettä); verkkoon liitettyjä tai etäverkon uusiutuvia energialähteitä koskevilla pitkäaikaisilla yrityssähkön ostosopimuksilla (27) (4 pistettä); vihreän sähkön sertifikaateilla (28) (3 pistettä); ostamalla uusiutuvan energian alkuperätakuutodistuksia kaikkia sähköntoimituksia varten tai ostamalla sähköä vihreän sähkön tariffilla yleishyödylliseltä toimittajalta (29) (2 pistettä).

Pisteitä annetaan 3, jos tuotteelle on tehty ISO 14067 -standardin mukainen hiilijalanjälkianalyysi, tai 5, jos on käytetty tuotteen ympäristöjalanjälkeä koskevan menetelmän osia, jotka liittyvät kasvihuonekaasupäästöihin (30).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava betonielementtien tuotantolaitoksen energiainventaario vähintään 12 kuukauden ajalta ennen EU-ympäristömerkkilisenssin myöntämispäivää ja sitouduttava ylläpitämään inventaariota EU-ympäristömerkkilisenssin voimassaoloaikana. Energiainventaariossa on erotettava toisistaan erilaiset kulutetut polttoainetyypit ja mainittava mahdolliset uusiutuvat polttoaineet tai sekapolttoaineiden sisältämät uusiutuvat polttoaineet. Tietyn energiankulutuksen ja tiettyjen CO2-päästöjen vähentämissuunnitelmassa on määriteltävä ainakin energiankulutuksen lähtötilanne betonielementtien tuotantolaitoksessa suunnitelman laatimisajankohtana sekä yksilöitävä ja kvantifioitava selkeästi betonielementtien tuotantolaitoksen kuluttaman energian eri lähteet, yksilöitävä ja perusteltava toimet tietyn energiankulutuksen vähentämiseksi ja raportoitava tuloksista vuosittain.

Hakijan on annettava yksityiskohtaiset tiedot voimassa olevasta sähkönostosopimuksesta ja ilmoitettava uusiutuvien energialähteiden osuus sähköstä, jota ostetaan. Tarvittaessa on toimitettava sähköntuottajan antama vakuutus, jossa ilmoitetaan tarkemmin i) uusiutuvien energialähteiden osuus toimitetusta sähköstä, ii) voimassa olevan ostosopimuksen luonne (eli yksityisiä energiapalveluja koskeva sopimus, yrityssähkön ostosopimus, riippumaton vihreää energiaa koskeva sertifiointi tai vihreän sähkön tariffi) sekä iii) se, onko ostettu sähkö peräisin paikan päällä tai lähellä olevista uusiutuvista energialähteistä.

Jos hakija ostaa alkuperätakuutodistuksia uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämiseksi, hakijan on toimitettava asianmukaiset asiakirjat sen varmistamiseksi, että alkuperätakuutodistukset on ostettu Euroopan energiatodistusjärjestelmän periaatteiden ja toimintasääntöjen mukaisesti.

Jos hiilijalanjälkianalyysistä halutaan pisteitä, hakijan on toimitettava jäljennös analyysistä, jonka on oltava ISO 14067 -standardin tai tuotteen ympäristöjalanjälkeä koskevan menetelmän mukainen ja akkreditoidun kolmannen osapuolen varmentama. Hiilijalanjälkianalyysin on katettava kaikki hydraulisen sideaineen tai vaihtoehtoisen sementin tuotantoon suoraan liittyvät valmistusprosessit, laitosalueella ja sen ulkopuolella tapahtuva raaka-aineiden kuljetus betonielementtien tuotantolaitokseen, betonielementtien tuotanto, hallinnollisiin prosesseihin liittyvät päästöt (esim. laitosalueella olevien rakennusten käyttö) ja myydyn tuotteen kuljetus betonielementtien tuotantolaitoksen portille tai paikalliseen liikenteen solmukohtaan (esim. rautatieasema tai satama).

5.6   Ympäristön kannalta innovatiiviset tuotemallit (valinnainen)

Betonielementeille tai puristetusta maa-aineksesta valmistetuille tuotteille, jotka saavat aikaan suoria tai epäsuoria ympäristöhyötyjä yhden tai useamman seuraavassa kuvatun suunnitteluominaisuuden ansiosta, on annettava pisteitä jäljempänä lueteltujen suunnitteluominaisuuksien mukaisesti.

Tämän arviointiperusteen mukaisesti annettujen pisteiden kokonaismäärä saa olla enintään 15 pistettä (kalkkipohjaisten tuotteiden osalta) tai 10 pistettä (kaikkien muiden betonielementtien tai puristetusta maa-aineksesta valmistettujen tuotteiden osalta).

Yhteensä voidaan myöntää tapauksen mukaan enintään 10 tai 15 pistettä seuraavasti:

Enintään 10 pistettä annetaan sen mukaan, missä määrin tehdasvalmisteisesta tai läpäisevästä betonista valmistettu lattialaatta-, lattialevy- tai päällystekivituote ylittää imeytymisnopeuden vähimmäisarvon 400 mm/h ja lähestyy erinomaisten ympäristöominaisuuksien kynnysarvoa, joka on vähintään 2 000 mm/h (annetaan 0 pistettä, jos arvo on 400 mm/h, ja enimmäismäärä 10 pistettä, jos arvo on 2 000 mm/h).

Enintään 10 pistettä annetaan sen mukaan, missä määrin harkko-, laatta- tai paneelituote ylittää tyhjän tilan vähimmäisosuuden, joka on 20 prosenttia, ja lähestyy erinomaisten ympäristöominaisuuksien kynnysarvoa, joka on vähintään 80 prosenttia tyhjää tilaa (annetaan 0 pistettä, jos tyhjää tilaa on 20 prosenttia, ja enimmäismäärä 10 pistettä, jos tyhjää tilaa on vähintään 80 prosenttia).

Enintään 15 pistettä annetaan sen mukaan, missä määrin harkko-, laatta- tai paneelituote alittaa lämmönjohtavuuden ylärajan, joka on 0,45 W/m.K, ja lähestyy erinomaisten ympäristöominaisuuksien kynnysarvoa, joka on enintään 0,15 W/m.K (annetaan 0 pistettä, jos arvo on vähintään 0,45 W/m.K, ja enimmäismäärä 15 pistettä, jos arvo on enintään 0,15 0,15 W/m.K).

Enintään 15 pistettä annetaan sen mukaan, missä määrin hydraulisen sideaineen tai vaihtoehtoisen sementin osuutta on vähennetty 10 prosentin ylärajan alle (ilmaistuna prosenttiosuutena tuotteen kokonaispainosta) ja missä määrin se lähestyy erinomaisten ympäristöominaisuuksien kynnysarvoa, joka on enintään 5 prosenttia (annetaan 0 pistettä, jos osuus on vähintään 10 prosenttia, ja enimmäismäärä 15 pistettä, jos osuus on enintään 5 prosenttia).

Annetaan 10 pistettä päällystekiville, joissa tyhjät tilat on suunniteltu täytettäväksi pintamaalla/hiekalla/soralla, joihin on suunniteltu kylvettäväksi nurmikkoa ja jotka soveltuvat läpäiseviin kiveysratkaisuihin (kutsutaan yleisesti nurmi- tai pihakiviksi).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on ilmoitettava, onko tämä arviointiperuste merkityksellinen EU-ympäristömerkkihakemuksen kohteena oleville tuotteille.

Jos pisteitä halutaan tehdasvalmisteisesta tai läpäisevästä betonista valmistetun lattialaatta-, lattialevy- tai päällystekivituotteen imeytymisnopeuksien perusteella, hakijan on toimitettava testausselosteet standardien BS 7533–13, BS DD 229:1996 tai vastaavien standardien mukaisesti.

Jos materiaalitehokasta harkkoa, levyä tai paneelia koskeva arviointiperuste on merkityksellinen, hakijan on annettava vakuutus tyhjän tilan osuudesta tuotemuodossa ilmoittamalla tuotemuodon mitat niin yksityiskohtaisesti, että kokonaistilavuus ja tyhjän tilan tilavuus voidaan laskea.

Jos pisteitä halutaan siitä, että tuotteet ovat erittäin eristäviä ja niiden lämmönjohtavuus on alhainen, hakijan on toimitettava testausselosteet standardin EN 12667 tai vastaavien standardien mukaisesti.

Jos pisteitä halutaan siitä, että tuote sisältää vain vähän hydraulista sideainetta tai vaihtoehtoista sementtiä, hakijan on ilmoitettava sideainepitoisuus tai ainakin suurin käytetty sideainepitoisuus.

Jos läpäiseviä nurmi- tai pihakiviä koskeva arviointiperuste on merkityksellinen, hakijan on toimitettava tekniset piirustukset betonimuodoista, kuvat todellisista asennuksista, joissa on kasvillisuutta, sekä yksityiskohtaiset asennusohjeet siitä, miten tuotteet täytetään ja miten niihin kylvetään.


(*)   Perusteet, jotka koskevat EU-ympäristömerkin myöntämistä luonnonkivilouhoksista peräisin oleville mittakivilohkareille (välituotteille).

(**)   Perusteet, jotka koskevat EU-ympäristömerkin myöntämistä välituotteina oleville hydraulisille sideaineille tai vaihtoehtoisille sementtituotteille.

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/52/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2011/92/EU muuttamisesta (EUVL L 124, 25.4.2014, s. 1).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 35).

(3)  Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).

(5)  Ohjeasiakirja: Energiasektorin ulkopuolinen kaivannaistoiminta ja Natura 2000. Yhteenveto. ISBN: 978-92-79–99542–2.

(6)  Yleissopimus Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelusta. Euroopan neuvosto. Euroopan neuvoston sopimussarja nro 104.

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 5).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1221/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) ja asetuksen (EY) N:o 761/2001 ja komission päätösten 2001/681/EY ja 2006/193/EY kumoamisesta (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 1).

(11)  Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 11 päivänä joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82) 15 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

(12)  Perustuu alkuperätakuisiin ja riippumattoman kolmannen osapuolen tekemään lisävaatimusten todentamiseen direktiivin (EU) 2018/2001 19 artiklan mukaisesti.

(13)  Direktiivin (EU) 2018/2001 19 artiklan 8 kohdan ja sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta 5 päivänä kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/944 (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125) liitteessä I olevan 5 kohdan mukaisesti ilmoitetut uusiutuvat energialähteet.

(14)  https://eplca.jrc.ec.europa.eu/permalink/PEF_method.pdf

(15)  Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 11 päivänä joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82) 15 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

(16)  Perustuu alkuperätakuisiin ja riippumattoman kolmannen osapuolen tekemään lisävaatimusten todentamiseen direktiivin (EU) 2018/2001 19 artiklan mukaisesti.

(17)  Direktiivin (EU) 2018/2001 19 artiklan 8 kohdan ja sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta 5 päivänä kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/944 (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125) liitteessä I olevan 5 kohdan mukaisesti ilmoitetut uusiutuvat energialähteet.

(18)  https://eplca.jrc.ec.europa.eu/permalink/PEF_method.pdf

(19)  Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 11 päivänä joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82) 15 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

(20)  Perustuu alkuperätakuisiin ja riippumattoman kolmannen osapuolen tekemään lisävaatimusten todentamiseen direktiivin (EU) 2018/2001 19 artiklan mukaisesti.

(21)  Direktiivin (EU) 2018/2001 19 artiklan 8 kohdan ja sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta 5 päivänä kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/944 (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125) liitteessä I olevan 5 kohdan mukaisesti ilmoitetut uusiutuvat energialähteet.

(22)  Huomioon otetaan keraamisten laattatuotteiden kolme tuoteperhettä, jotka vastaavat standardin EN 14411 luokkia I, II ja III.

(*)   Raja-arvo koskee ainoastaan suihkukuivaamossa kulutettua polttoainetta, 1 kg kuivattua jauhetta sisältää kaiken jäljellä olevan kosteuspitoisuuden, joka on tavallisesti 5 – 7 prosenttia.

(**)   Vakaissa toimintaolosuhteissa mitatut arvot, jotka ovat tuotteen osalta edustavia tuotantoajon aikana.

(***)   Yhden vuoden aikana mitatut arvot, mukaan lukien tuotantoajojen välinen polttoaineen kulutus perustasolla.

(*)   Raja-arvo koskee ainoastaan suihkukuivaamossa kulutettua polttoainetta, 1 kg kuivattua jauhetta sisältää kaiken jäljellä olevan kosteuspitoisuuden, joka on tavallisesti 5 – 7 prosenttia.

(**)   Raja-arvo koskee ainoastaan tavarakuivaamossa ja uunissa kulutettua polttoainetta sekä uunin arvioituja prosessipäästöjä.

(***)   Perustuu polttoaineen kulutusta koskeviin vakaissa toimintaolosuhteissa mitattuihin arvoihin, jotka ovat tuotteen osalta edustavia tuotantoajon aikana, sekä uunissa syntyviin raaka-aineen karbonaattipitoisuudesta aiheutuviin oletettuihin prosessipäästöihin.

(****)   Perustuu yhden vuoden aikana mitattuihin polttoaineen kulutusarvoihin, mukaan lukien tuotantoajojen välinen polttoaineen kulutus perustasolla sekä uunissa syntyvät raaka-aineen karbonaattipitoisuudesta aiheutuvat oletetut prosessipäästöt.

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

(24)  Komission delegoitu asetus (EU) 2019/331, annettu 19 päivänä joulukuuta 2018, päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymäsäännösten määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti (EUVL L 59, 27.2.2019, s. 8).

(25)  Komission asetus (EU) N:o 601/2012, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista (EUVL L 181, 12.7.2012, s. 30).

(*)  Koskee ainoastaan tuotteita, joissa käytetään raaka-aineena suihkukuivattua jauhetta.

(26)  Prosessijätteenä pidetään jauhamisesta, massan valmistelusta ja lasitteen valmistelusta peräisin olevaa lietettä/kuiva-ainetta, muovaamisesta, kuivaamisesta, polttamisesta, korjaamisesta ja pintakäsittelystä peräisin olevaa hylättyä/rikkoutunutta materiaalia sekä pakokaasun puhdistusjärjestelmistä peräisin olevia jäämiä, kuten erotettua pölyä/tuhkaa, kaasunpuhdistusjäämiä ja kaskadityyppisen adsorbointilaitteen petimateriaalin pilkkoutumisjätteitä.

(27)  Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 11 päivänä joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82) 15 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

(28)  Perustuu alkuperätakuisiin ja riippumattoman kolmannen osapuolen tekemään lisävaatimusten todentamiseen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) 11 päivänä joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82) 19 artiklan mukaisesti.

(29)  Direktiivin (EU) 2018/2001 19 artiklan 8 kohdan ja sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta 5 päivänä kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/944 (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125) liitteessä I olevan 5 kohdan mukaisesti ilmoitetut uusiutuvat energialähteet.

(30)  https://eplca.jrc.ec.europa.eu/permalink/PEF_method.pdf