NEUVOSTON ASETUS (EU, Euratom) 2020/2093,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2020,

vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 312 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän (1),

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

on kuullut Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa,

on kuullut alueiden komiteaa,

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Koska keskipitkän aikavälin investointien valmistelu ja toteuttaminen edellyttävät riittävää ennakoitavuutta, monivuotisen rahoituskehyksen kestoksi olisi määriteltävä seitsemän vuotta alkaen 1 päivästä tammikuuta 2021.

(2)

Covid-19-kriisin taloudelliset vaikutukset edellyttävät, että unioni vahvistaa pitkän aikavälin rahoituskehyksen, jolla pohjustetaan oikeudenmukaista ja osallistavaa siirtymistä vihreään ja digitaaliseen tulevaisuuteen, tuetaan unionin pidemmän aikavälin strategista riippumattomuutta ja autetaan sitä kestämään paremmin häiriöitä tulevaisuudessa.

(3)

Tässä asetuksessa menoluokittain vahvistetut maksusitoumusmäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät sekä maksumäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät eivät saa ylittää maksusitoumuksiin ja omiin varoihin sovellettavia enimmäismääriä, jotka on vahvistettu sellaisen voimassa olevan Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen mukaisesti, joka on hyväksytty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 311 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti, jäljempänä ’omia varoja koskeva päätös’.

(4)

Jos on tarpeen ottaa käyttöön unionin yleisestä talousarviosta annettuja takauksia jäsenvaltioille myönnetylle rahoitusavulle, joka on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (2), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 220 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tarvittava määrä olisi otettava käyttöön siten, että ylitetään monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvät maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismäärät mutta noudatetaan omien varojen enimmäismäärää.

(5)	Monivuotisessa rahoituskehyksessä ei olisi otettava huomioon niitä budjettikohtia, jotka rahoitetaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla.

(6)	Monivuotinen rahoituskehys olisi esitettävä vuoden 2018 hintoina. Lisäksi olisi vahvistettava monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisia teknisiä mukautuksia koskevat säännöt, joita sovelletaan enimmäismäärien ja käytettävissä olevien liikkumavarojen uudelleen laskemiseen.

(7)

Olisi vahvistettava säännöt sellaisia muita tilanteita varten, joissa saattaa olla tarpeen mukauttaa monivuotista rahoituskehystä. Tällaiset mukautukset voisivat liittyä uusien sääntöjen tai uusien yhteistyössä hallinnoitavien ohjelmien hyväksymisen viivästymiseen, toimenpiteisiin, jotka koskevat talouden tehokasta ohjausta ja hallintaa, tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen nojalla hyväksyttyihin toimenpiteisiin, jotka koskevat yleistä ehdollisuusjärjestelmää unionin talousarvion suojaamiseksi. Olisi myös vahvistettava säännöt ohjelmakohtaisia mukautuksia varten.

(8)	SEUT 323 artiklan noudattamiseksi olisi sovellettava erityistä ja mahdollisimman suurta joustavuutta, jotta unioni voi täyttää kyseisen artiklan mukaiset velvoitteensa.

(9)

Jotta unioni voisi vastata tiettyihin erikseen määriteltyihin ennakoimattomiin tilanteisiin tai seurauksiin ja jotta talousarviomenettely voitaisiin näin toteuttaa sujuvasti, tarvitaan seuraavia temaattisia erityisrahoitusvälineitä: Euroopan globalisaatiorahasto, solidaarisuus- ja hätäapuvaraus ja brexit-mukautusvaraus. Solidaarisuus- ja hätäapuvarauksella ei ole tarkoitus vastata maatalouden alan tuotantoon tai jakeluun vaikuttavien markkinakriisien seurauksiin.

(10)

Seuraavat muut kuin temaattiset erityisrahoitusvälineet ovat tarpeen joustavuuden lisäämiseksi entisestään: yksi ainoa liikkumavaraväline ja joustoväline. Yhdellä ainoalla liikkumavaravälineellä olisi mahdollistettava maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismääriin nähden jäävien liikkumavarojen siirtäminen varainhoitovuosien välillä ja maksusitoumusmäärärahojen osalta monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden välillä ylittämättä monivuotisen rahoituskehyksen maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismäärien kokonaismääriä monivuotisen rahoituskehyksen koko soveltamiskauden aikana. Joustovälineen avulla olisi voitava rahoittaa tiettyjä ennakoimattomia menoja tiettynä varainhoitovuonna.

(11)	Olisi erikseen säädettävä, että silloin, kun on tarpeen turvautua erityisrahoitusvälineisiin, talousarvioon voidaan ottaa maksusitoumusmäärärahoja ja niitä vastaavia maksumäärärahoja siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät.

(12)	On tarpeen säätää siitä, että monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan, jos perussopimuksiin tehdään tarkistuksia, joilla on talousarviovaikutuksia, jos Kypros yhdistyy jälleen tai jos unioni laajentuu, ja myös talousarvion toteuttamisen perusteella.

(13)	Tätä asetusta voidaan joutua tarkistamaan ennakoimattomissa tilanteissa, joita ei voida hoitaa monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen rajojen puitteissa. Sen vuoksi on tarpeen säätää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisesta tällaisissa tapauksissa.

(14)

Lisäksi tarvitaan erityisiä sääntöjä laajamittaisia hankkeita varten, joiden kesto ylittää selvästi monivuotisen rahoituskehyksen kattaman ajanjakson. On tarpeen vahvistaa näille hankkeille unionin yleisestä talousarviosta myönnettävän rahoituksen enimmäismäärät, millä varmistetaan, että nämä hankkeet eivät vaikuta unionin yleisestä talousarviosta rahoitettaviin muihin hankkeisiin.

(15)	On tarpeen vahvistaa toimielinten yhteistyötä talousarviomenettelyssä koskevat yleiset säännöt ottaen samalla huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission, jäljempänä ’toimielimet’, perussopimuksissa vahvistetun budjettivallan sekä avoimuusvaatimukset.

(16)

Komission olisi esitettävä ehdotus uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ennen 1 päivää heinäkuuta 2025, jotta toimielimet voisivat hyväksyä sen riittävän ajoissa ennen seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen soveltamisen aloittamisajankohtaa. SEUT 312 artiklan 4 kohdan mukaisesti jatketaan tässä asetuksessa säädettyjen monivuotisen rahoituskehyksen viimeistä vuotta koskevien enimmäismäärien soveltamista, jos uutta monivuotista rahoituskehystä ei hyväksytä ennen tässä asetuksessa vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon päättymistä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Monivuotinen rahoituskehys

Tässä asetuksessa vahvistetaan vuosia 2021–2027 koskeva monivuotinen rahoituskehys.

2 artikla

Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen enimmäismäärien noudattaminen

1. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio, jäljempänä ’toimielimet’, noudattavat liitteessä I vahvistettuja menojen vuotuisia enimmäismääriä, jäljempänä ’monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät’, jokaisessa talousarviomenettelyssä ja aina toteuttaessaan asianomaisen vuoden talousarviota.

Liitteessä I oleva 3 otsakkeen alaenimmäismäärä vahvistetaan rajoittamatta yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kahden pilarin välistä joustoa. YMP:n I pilariin sovellettava, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja suorien tukien välisten siirtojen perusteella mukautettu enimmäismäärä vahvistetaan asiaankuuluvassa säädöksessä, ja monivuotista rahoituskehystä mukautetaan vastaavasti tämän asetuksen 4 artiklassa säädetyn teknisen mukautuksen nojalla.

2. Silloin kun on tarpeen käyttää 8, 9, 10 ja 12 artiklassa säädettyjen erityisrahoitusvälineiden varoja, maksusitoumusmäärärahat ja niitä vastaavat maksumäärärahat otetaan talousarvioon siten, että ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen asianomaiset enimmäismäärät.

Silloin kun on tarpeen käyttää 11 artiklassa säädetyn yhden ainoan liikkumavaravälineen varoja, maksusitoumusmäärärahat ja niitä vastaavat maksumäärärahat otetaan talousarvioon siten, että ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen asianomaiset enimmäismäärät tietyn vuoden osalta.

3. Silloin kun on tarpeen ottaa käyttöön takaus jäsenvaltioille myönnetylle rahoitusavulle varainhoitoasetuksen 220 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tarvittava määrä otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät.

3 artikla

Omien varojen enimmäismäärän noudattaminen

1. Tarvittava maksumäärärahojen kokonaismäärä, jossa on otettu huomioon vuosittainen mukautus sekä kaikki muut mukautukset ja tarkistukset sekä 2 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltaminen, ei yhdenkään monivuotisen rahoituskehyksen kattaman vuoden osalta saa aiheuttaa sellaista omien varojen tarvetta, joka ylittää voimassa olevassa SEUT 311 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti hyväksytyssä Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetussa neuvoston päätöksessä, jäljempänä ’omia varoja koskeva päätös’, vahvistetun omien varojen enimmäismäärän.

2. Monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriä alennetaan tarvittaessa sen varmistamiseksi, että omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistettua omien varojen enimmäismäärää noudatetaan.

2 LUKU

MONIVUOTISEEN RAHOITUSKEHYKSEEN TEHTÄVÄT MUKAUTUKSET

4 artikla

Tekniset mukautukset

1. Komissio tekee joka vuosi ennen varainhoitovuoden n + 1 talousarviomenettelyä monivuotiseen rahoituskehykseen seuraavat tekniset mukautukset:

a)	se arvioi uudelleen enimmäismäärät sekä maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen kokonaismäärät vuoden n + 1 hinnoin;

b)	se laskee omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistettuun omien varojen enimmäismäärään nähden jäävän liikkumavaran;

c)	se laskee 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen yhden ainoan liikkumavaravälineen käytettävissä olevien maksusitoumusmäärärahojen määrän sekä 11 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun yhteenlasketun enimmäismäärän;

d)	se laskee 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen yhden ainoan liikkumavaravälineen maksumäärärahojen enimmäismäärän mukautuksen sekä 11 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetun enimmäismäärän;

e)	se laskee 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen erityisohjelmien lisämäärärahat ja 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vuosittaisen mukautuksen tuloksen.

2. Komissio tekee 1 kohdassa tarkoitetut tekniset mukautukset kiinteän 2 prosentin vuosittaisen deflaatiokertoimen perusteella.

3. Komissio toimittaa 1 kohdassa tarkoitettujen teknisten mukautusten tulokset ja niiden perustana olevat talousennusteet Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4. Muita kyseessä olevaa vuotta koskevia teknisiä mukautuksia ei tehdä varainhoitovuoden aikana eikä sitä seuraavina vuosina jälkikäteen tehtävinä korjauksina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 ja 7 artiklan soveltamista.

5 artikla

Ohjelmakohtainen mukautus

1. Unionin toimielinten neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2003 (3) ja (EY) N:o 139/2004 (4) mukaisesti määräämistä sakoista saatavia tuloja vastaava määrä, joka sisällytetään vuoden n – 1 talousarvioon varainhoitoasetuksen 107 artiklan mukaisesti, kun siitä on vähennetty Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen (5) 141 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määrä vuodelta n – 1, asetetaan saataville seuraaviin tarkoitettuja lisämäärärahoja varten:

a)	maksusitoumusmäärärahat liitteessä II lueteltuja ohjelmia varten vuodelle n + 1 vuodesta 2022 alkaen vuoteen 2027 saakka kyseisille ohjelmille liitteessä II olevan taulukon sarakkeessa "Jakoperuste" vahvistettujen prosenttiosuuksien mukaisesti; ja

b)	maksumäärärahat vuodelle n + 1 vuodesta 2022 alkaen vuoteen 2027 saakka.

Maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin kaudeksi 2022–2027 osoitettavien lisämäärärahojen kokonaismäärä on 11 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) kumpiinkin. Vuosina 2022–2026 maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin vuosittain osoitettavien lisämäärärahojen määrä kunakin vuonna on vähintään 1 500 miljoonaa euroa ja enintään 2 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) kumpiinkin.

Kauden 2022–2027 ohjelmien maksusitoumusmäärärahoihin osoitettavien lisämäärärahojen kokonaismäärä merkitään liitteessä II olevan taulukon sarakkeeseen "Maksusitoumusmäärärahoihin osoitettavat lisämäärärahat yhteensä 5 artiklan mukaisesti".

2. Asianomaisten otsakkeiden maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriä vuodelle n + 1 vuodesta 2022 alkaen vuoteen 2027 saakka mukautetaan ylöspäin 1 kohdassa vahvistettuja lisämäärärahoja vastaavilla määrillä kyseisille otsakkeille liitteessä II olevan taulukon sarakkeessa "Jakoperuste" vahvistettujen prosenttiosuuksien mukaisesti. Maksumäärärahojen enimmäismääriä vuodelle n + 1 vuodesta 2022 alkaen vuoteen 2027 saakka mukautetaan automaattisesti ylöspäin 1 kohdassa vahvistettuja lisämäärärahoja vastaavilla määrillä.

6 artikla

Sellaisiin toimenpiteisiin liittyvät mukautukset, jotka koskevat talouden tehokasta ohjausta ja hallintaa tai yleistä ehdollisuusjärjestelmää unionin talousarvion suojaamiseksi

1. Tilanteessa, jossa asianomaisten perussäädösten mukaisesti lopetetaan sellainen unionin varoja koskevien talousarviositoumusten keskeyttäminen, joka liittyy toimenpiteisiin, jotka koskevat talouden tehokasta ohjausta ja hallintaa, tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä, jotka koskevat yleistä ehdollisuusjärjestelmää unionin talousarvion suojaamiseksi, keskeytettyjä sitoumuksia vastaavat määrät siirretään seuraaville vuosille ja monivuotisen rahoituskehyksen vastaaviin enimmäismääriin tehdään tämän edellyttämät mukautukset.

2. Komissio toimittaa 1 kohdan nojalla tehtyjen mukautusten tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3. Keskeytettyjä, vuonna n tehtyjä sitoumuksia ei saa ottaa vuodeksi n + 2 laadittua unionin yleistä talousarviota myöhempiin unionin yleisiin talousarvioihin.

7 artikla

Mukautus, joka on seurausta uusista säännöistä tai uusista yhteistyössä hallinnoitavista ohjelmista

1. Jos rakennerahastoista, koheesiorahastosta, oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta, sisäisen turvallisuuden rahastosta tai yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoon kuuluvasta rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä annetaan uudet säännöt tai hyväksytään uudet yhteistyössä hallinnoitavat ohjelmat 1 päivän tammikuuta 2021 jälkeen, vuonna 2021 käyttämättä jääneitä määrärahoja vastaavat määrät siirretään tasasuhtaisesti kullekin vuosista 2022–2025 ja monivuotisen rahoituskehyksen vastaaviin enimmäismääriin tehdään tämän edellyttämät mukautukset.

2. Komissio toimittaa 1 kohdan nojalla tehtyjen mukautusten tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3 LUKU

ERITYISRAHOITUSVÄLINEET

1 JAKSO

Temaattiset erityisrahoitusvälineet

8 artikla

Euroopan globalisaatiorahasto

1. Euroopan globalisaatiorahasto, jonka tavoitteet ja soveltamisala vahvistetaan Euroopan globalisaatiorahastosta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa, ei saa ylittää 186 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina).

2. Määrärahat Euroopan globalisaatiorahastoa varten otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena.

9 artikla

Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus

1. Solidaarisuus- ja hätäapuvarauksesta voidaan rahoittaa:

a)	apu, jolla vastataan Euroopan unionin solidaarisuusrahaston, jonka tavoitteet ja soveltamisala määritellään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 (6), kattamista suurista katastrofeista johtuviin hätätilanteisiin; ja

nopea reagointi sellaisiin unionissa tai kolmansissa maissa syntyviin yksittäisiin hätäavun tarpeisiin, jotka johtuvat tapahtumista, joita ei voitu ennakoida talousarviota laadittaessa, etenkin sellaisten hätätilanteisiin reagoimisen ja tukitoimien osalta, joita toteutetaan vastauksena luonnonkatastrofeihin, joita a alakohta ei kata, ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin ja humanitaarisiin kriiseihin, kansanterveydellisten, eläinlääkinnällisten tai kasvinterveyteen liittyvien laaja-alaisten uhkien tapauksessa sekä olosuhteiden edellyttäessä myös tilanteissa, joissa muuttovirrat aiheuttavat erityisiä paineita unionin ulkorajoilla.

2. Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus ei saa ylittää 1 200 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina). Kaikki sellaiset osuudet vuotuisesta määrästä, joita ei ole käytetty vuonna n, ovat käytettävissä vuoteen n + 1 asti. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin edelliseltä vuodelta peräisin oleva osuus. Kaikki sellaiset osuudet vuoden n vuotuisesta määrästä, joita ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuvat.

3. Määrärahat solidaarisuus- ja hätäapuvarausta varten otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena.

4. Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa 2 kohdassa tarkoitetusta vuotuisesta määrästä, jotta kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvät tarpeet voidaan kattaa.

Kunkin vuoden syyskuun 1 päivään saakka käytössä olevien varojen kokonaismäärästä voidaan ottaa käyttöön seuraavat enimmäisprosenttiosuudet sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen alakohdan soveltamista:

—	50 prosenttia 1 kohdan a alakohdan mukaisen avun määrästä; näin lasketusta määrästä vähennetään kaikki edellisenä vuotena 5 kohtaa soveltamalla käyttöön otetut määrät;

—	35 prosenttia 1 kohdan b alakohdan mukaisen kolmansiin maihin suuntautuvan avun määrästä;

—	15 prosenttia 1 kohdan b alakohdan mukaisen unionissa annettavan avun määrästä.

Kunkin vuoden syyskuun 1 päivästä alkaen käytössä olevien varojen määrästä jäljellä oleva osa voidaan käyttää mihin tahansa toisessa alakohdassa tarkoitettuun apuun kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvien tarpeiden kattamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen alakohdan soveltamista.

5. Poikkeustapauksissa ja jos katastrofin tapahtumisvuonna solidaarisuus- ja hätäapuvarauksessa jäljellä olevat rahoitusvarat eivät riitä kattamaan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tarpeelliseksi katsottuja avun määrää kyseisen alakohdan mukaisesti, komissio voi ehdottaa erotuksen rahoittamista niistä vuotuisista määristä, jotka ovat solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen käytettävissä seuraavana vuonna, 400 miljoonan euron (vuoden 2018 hintoina) enimmäismäärään asti.

10 artikla

Brexit-mukautusvaraus

1. Brexit-mukautusvarauksella annetaan apua ennakoimattomien ja kielteisten seurausten torjumiseksi jäsenvaltioissa ja aloilla, joihin Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan ero Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä vaikuttaa kielteisimmin, asiaankuuluvan välineen ehtoja noudattaen ja niiden mukaisesti.

2. Brexit-mukautusvaraus ei saa ylittää 5 000 miljoonan euron määrää (vuoden 2018 hintoina).

3. Määrärahat brexit-mukautusvarausta varten otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena.

2 JAKSO

Muut kuin temaattiset erityisrahoitusvälineet

11 artikla

Yksi ainoa liikkumavaraväline

1. Yksi ainoa liikkumavaraväline muodostuu seuraavista eristä:

vuodesta 2022 alkaen monivuotisessa rahoituskehyksessä vuoden n – 1 maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin nähden jääviä liikkumavaroja vastaavat määrät, jotka otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2022–2027 vahvistettujen maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärät;

b)	vuodesta 2022 alkaen vuosien 2022–2027 maksumäärärahojen enimmäismäärän ylöspäin mukauttamiseksi määrät, jotka vastaavat suoritettujen maksujen ja monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen vuoden n – 1 enimmäismäärän välistä eroa; ja

täydentävät määrät, jotka voidaan ottaa käyttöön siten, että tilanteen mukaan ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen maksu- tai maksusitoumusmäärärahojen taikka niiden molempien enimmäismäärät tiettynä vuonna edellyttäen, että ne maksusitoumusmäärärahojen osalta korvaavat kokonaan monivuotisen rahoituskehyksen yhden tai useamman otsakkeen liikkumavarat kuluvana varainhoitovuonna tai tulevina varainhoitovuosina ja että ne maksumäärärahojen osalta korvaavat kokonaan maksumäärärahojen enimmäismäärien liikkumavarat tulevina varainhoitovuosina.

Määrät voidaan ottaa käyttöön ensimmäisen alakohdan c alakohdan nojalla vain, jos mainitun alakohdan a ja b alakohdan nojalla käytettävissä olevat määrät ovat soveltuvin osin riittämättömät ja joka tapauksessa viimeisenä keinona, jotta voidaan vastata ennakoimattomiin tilanteisiin.

Ensimmäisen alakohdan c alakohdan käyttö ei saa johtaa siihen, että monivuotisessa rahoituskehyksessä kuluvaa varainhoitovuotta ja tulevia varainhoitovuosia varten vahvistetut maksusitoumus- ja maksumäärärahojen kokonaisenimmäismäärät ylittyvät. Kyseisen alakohdan mukaisesti korvattuja määriä ei sen vuoksi saa ottaa uudelleen käyttöön monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.

2. Edellä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja c alakohdassa tarkoitettu yhden ainoan liikkumavaravälineen käyttö ei saa ylittää yhtenäkään vuonna:

a)	0,04:ää prosenttia unionin bruttokansantulosta maksusitoumusmäärärahoina laskettuna 4 artiklassa tarkoitettuna monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisena teknisenä mukautuksena;

b)	0,03:a prosenttia unionin bruttokansantulosta maksumäärärahoina laskettuna 4 artiklassa tarkoitettuna monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisena teknisenä mukautuksena.

Yhden ainoan liikkumavaravälineen käytössä minä tahansa vuonna on noudatettava omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistettuja omien varojen enimmäismääriä.

3. Edellä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut vuosittaiset mukautukset eivät saa ylittää seuraavia vuosille 2025–2027 asetettuja enimmäismääriä (vuoden 2018 hintoina) verrattuna maksumäärärahojen alkuperäiseen enimmäismäärään asianomaisina vuosina:

—	2025–8 000 miljoonaa euroa

—	2026–13 000 miljoonaa euroa

—	2027–15 000 miljoonaa euroa.

Edellä 5 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut määrät muodostavat tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen enimmäismäärien lisäyksen.

Mahdolliset mukautukset ylöspäin on korvattava kokonaisuudessaan maksumäärärahojen vuoden n – 1 enimmäismäärään tehtävällä vastaavalla vähennyksellä.

4. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa käyttöön tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja c alakohdassa tarkoitetut määrät SEUT 314 artiklassa määrätyn talousarviomenettelyn puitteissa sellaisten menojen rahoittamiseksi, joita ei voida rahoittaa asiaankuuluvien monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien puitteissa tiettynä vuonna.

Komissio suorittaa tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut mukautukset ylöspäin vuodesta 2022 alkaen osana 4 artiklassa tarkoitettua teknistä mukautusta.

12 artikla

Joustoväline

1. Joustovälinettä voidaan käyttää sellaisten tiettyjen ennakoimattomien menojen rahoittamiseen maksusitoumusmäärärahoina ja niitä vastaavina maksumäärärahoina tiettynä varainhoitovuonna, joita ei voida rahoittaa yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä. Joustovälinettä varten käytettävissä oleva vuotuinen enimmäismäärä on 915 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina).

2. Joustovälineen vuotuisen määrän käyttämätöntä osaa voidaan käyttää vuoteen n + 2 saakka. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin kaikki aiemmilta vuosilta peräisin olevat osuudet aikajärjestyksessä. Kaikki sellaiset osuudet vuoden n vuotuisesta määrästä, joita ei käytetä vuoteen n + 2 mennessä, peruuntuvat.

4 LUKU

MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN TARKISTAMINEN

13 artikla

Monivuotisen rahoituskehyksen tarkistaminen

1. Monivuotista rahoituskehystä voidaan ennakoimattomissa tilanteissa tarkistaa omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistetun omien varojen enimmäismäärän rajoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan 2 kohdan ja 14–17 artiklan soveltamista.

2. Edellä olevan 1 kohdan mukainen monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista koskeva ehdotus on pääsääntöisesti esitettävä ja hyväksyttävä ennen kuin aloitetaan talousarviomenettely, joka koskee asianomaista varainhoitovuotta tai asianomaisista varainhoitovuosista ensimmäistä.

3. Edellä olevan 1 kohdan mukaisessa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista koskevassa ehdotuksessa on tarkasteltava, onko menoja mahdollista kohdentaa tarkistettavana olevaan otsakkeeseen sisältyvien ohjelmien kesken uudelleen etenkin määrärahojen odotettavissa olevan vajaakäytön perusteella.

4. Tarkistettaessa monivuotista rahoituskehystä 1 kohdan mukaisesti on otettava huomioon mahdollisuus kompensoida jonkin otsakkeen enimmäismäärän kasvattaminen supistamalla jonkin toisen otsakkeen enimmäismäärää.

5. Tarkistettaessa monivuotista rahoituskehystä 1 kohdan mukaisesti on aina säilytettävä asianmukainen suhde maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välillä.

14 artikla

Toteuttamiseen liittyvä tarkistaminen

Ilmoittaessaan monivuotisen rahoituskehyksen teknisten mukautusten tuloksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle komissio tarvittaessa esittää toteuttamisen perusteella tarpeelliseksi katsomansa mahdollisen ehdotuksen maksumäärärahojen kokonaismäärän tarkistamiseksi varmistaakseen maksumäärärahojen vuosittaisten enimmäismäärien moitteettoman hallinnoinnin ja erityisesti sen, että niiden kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin on hallittua.

15 artikla

Perussopimusten mahdollisen tarkistamisen perusteella tehtävä tarkistaminen

Jos perussopimuksiin tehdään tarkistus, jolla on talousarviovaikutuksia, monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan vastaavasti.

16 artikla

Unionin mahdollisen laajentumisen perusteella tehtävä tarkistaminen

Jos unioniin liittyy uusi jäsenvaltio tai uusia jäsenvaltioita, monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan tästä aiheutuvien rahoitustarpeiden huomioon ottamiseksi.

17 artikla

Kyproksen mahdollisen jälleenyhdistymisen perusteella tehtävä tarkistaminen

Jos Kypros yhdistyy jälleen, monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan Kyproksen ongelman kokonaisvaltaisen ratkaisun ja jälleenyhdistymisestä johtuvien uusien rahoitustarpeiden huomioon ottamiseksi.

5 LUKU

OSALLISTUMINEN LAAJAMITTAISTEN HANKKEIDEN RAHOITUKSEEN

18 artikla

Osallistuminen laajamittaisten hankkeiden rahoitukseen

1. Unionin yleisestä talousarviosta osoitetaan unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisiin laajamittaisiin hankkeisiin kaudeksi 2021–2027 enintään 13 202 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina).

2. Unionin yleisestä talousarviosta osoitetaan kansainväliseen lämpöydinkoereaktorihankkeeseen (ITER) kaudeksi 2021–2027 enintään 5 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina).

6 LUKU

TOIMIELINTEN YHTEISTYÖ TALOUSARVIOMENETTELYSSÄ

19 artikla

Toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä

1. Toimielimet toteuttavat toimenpiteitä vuotuisen talousarviomenettelyn helpottamiseksi.

2. Toimielimet tekevät yhteistyötä vilpittömässä mielessä koko menettelyn ajan tavoitteenaan kantojensa yhteensovittaminen. Toimielimet tekevät menettelyn kaikissa vaiheissa yhteistyötä asianmukaisten toimielinten välisten yhteyksien avulla, jotta ne voivat seurata työn edistymistä ja selvittää, missä määrin lähentymistä on tapahtunut.

3. Toimielimet huolehtivat siitä, että niiden työskentelyaikataulut sovitetaan mahdollisimman hyvin yhteen, jotta menettely voitaisiin toteuttaa johdonmukaisella ja kantojen lähentymiseen pyrkivällä tavalla ja jotta se johtaisi unionin yleisen talousarvion lopulliseen hyväksymiseen.

4. Kolmikantakokouksia voidaan pitää menettelyn kaikissa vaiheissa ja edustuksen eri tasoilla odotetun keskustelun luonteen mukaan. Kukin toimielin nimeää omat osallistujansa kuhunkin kokoukseen, määrittelee neuvotteluvaltuutuksensa ja tiedottaa muille toimielimille hyvissä ajoin kokousjärjestelyistä oman työjärjestyksensä mukaisesti.

20 artikla

Talousarvion yhtenäisyys

Kaikki unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön menot ja tulot sisällytetään unionin yleiseen talousarvioon varainhoitoasetuksen 7 artiklan mukaisesti, mukaan lukien menot, jotka johtuvat mahdollisesta asianmukaisesta päätöksestä, jonka neuvosto Euroopan parlamenttia kuultuaan hyväksyy yksimielisesti SEUT 332 artiklan puitteissa.

7 LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

21 artikla

Siirtyminen seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen

Komissio esittää ennen 1 päivää heinäkuuta 2025 ehdotuksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi.

22 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2020.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

S. SCHULZE

(1) Hyväksyntä annettu 16. joulukuuta 2020 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(3) Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta (EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1).

(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta ("EY:n sulautuma-asetus") (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1).

(5) EUVL L 29, 31.1.2020, s. 7.

(6) Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EUVL L 311, 14.11.2002, s. 3).

LIITE I

MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS (EU-27)

(milj. euroa vuoden 2018 hintoina)

Maksusitoumusmäärärahat

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

2021–2027

1.	Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

19 712

19 666

19 133

18 633

18 518

18 646

18 473

132 781

2.	Koheesio, palautumiskyky ja arvot

49 741

51 101

52 194

53 954

55 182

56 787

58 809

377 768

2a.	Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

45 411

45 951

46 493

47 130

47 770

48 414

49 066

330 235

2b.	Palautumiskyky ja arvot

4 330

5 150

5 701

6 824

7 412

8 373

9 743

47 533

3.	Luonnonvarat ja ympäristö

55 242

52 214

51 489

50 617

49 719

48 932

48 161

356 374

joista: Markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet

38 564

38 115

37 604

36 983

36 373

35 772

35 183

258 594

4.	Muuttoliike ja rajaturvallisuus

2 324

2 811

3 164

3 282

3 672

3 682

3 736

22 671

5.	Turvallisuus ja puolustus

1 700

1 725

1 737

1 754

1 928

2 078

2 263

13 185

6.	Naapurialueet ja muu maailma

15 309

15 522

14 789

14 056

13 323

12 592

12 828

98 419

7.	EU:n yleinen hallinto

10 021

10 215

10 342

10 454

10 554

10 673

10 843

73 102

joista: Toimielinten hallintomenot

7 742

7 878

7 945

7 997

8 025

8 077

8 188

55 852

MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ

154 049

153 254

152 848

152 750

152 896

153 390

155 113

1 074 300

MAKSUMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ

156 557

154 822

149 936

1 061 058