17.9.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 303/1


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/1294,

annettu 15 päivänä syyskuuta 2020,

unionin uusiutuvan energian rahoitusmekanismista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 (1) ja erityisesti sen 33 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta 11 päivänä joulukuuta 2018 annetussa asetuksessa (EU) 2018/1999 vahvistetaan tarvittava lainsäädäntöperusta luotettavalle, osallistavalle, kustannustehokkaalle, läpinäkyvälle ja ennakoitavalle energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnolle. Tavoitteena on varmistaa energiaunionin tavoitteiden saavuttaminen ja Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten unionin kasvihuonekaasupäästöjen pitkän aikavälin vähennyssitoumusten täyttyminen sekä erityisesti päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian ja energiatehokkuuden alalla.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/2001 (2) otettiin käyttöön uusi unionin sitova tavoite, jonka mukaan uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta nostetaan vähintään 32 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

(3)

Jotta unionin sitova tavoite uusiutuvan energian vähintään 32 prosentin osuudesta vuonna 2030 voidaan saavuttaa, jäsenvaltioiden on annettava siihen panoksensa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuudella energian kokonaisloppukulutuksesta. Unionin sitovaa kokonaistavoitetta tuetaan jäsenvaltioiden velvollisuuksilla ottaa käyttöön uusiutuvaa energiaa myös lämmitys- ja jäähdytys- sekä liikennesektorilla direktiivin (EU) 2018/2001 23 ja 25 artiklan mukaisesti. Lisäksi asetuksessa (EU) 2018/1999 vahvistetaan kunkin jäsenvaltion uusiutuvien energialähteiden panoksen ja unionin tavoitteen ohjeellinen kehityskulku vuosiksi 2021–2030 sekä kolme vertailukohtaa, jotka on saavutettava vuosina 2022, 2025 ja 2027.

(4)

Jotta jäsenvaltiot ja komissio voivat toteuttaa riittävää seurantaa ja varhaisia korjaavia toimia, komission olisi arvioitava näiden vertailukohtien saavuttamista vuosina 2022, 2025 ja 2027 muun muassa jäsenvaltioiden yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia koskevien edistymisraporttien perusteella.

(5)

Jos komissio katsoo tässä yhteydessä, että yhtä tai useampaa unionin vertailukohdista ei ole saavutettu, jäsenvaltioiden, jotka eivät ole saavuttaneet kansallista vertailukohtaansa, olisi varmistettava, että toteutetaan lisätoimenpiteitä vuodeksi 2030 asetetun uusiutuvaa energiaa koskevaan EU:n tavoitteeseen suhteutuvan vajeen kattamiseksi. Yksi tällainen toimenpide voisi olla vapaaehtoisen rahasuorituksen maksaminen unionin uusiutuvan energian rahoitusmekanismiin vajeen kattamiseksi osittain tai kokonaan kansallisten vertailukohtien osalta, siinä määrin kuin rahoitusmekanismista rahoitettujen laitosten tuottama uusiutuva energia jaetaan tilastollisesti osallistuville jäsenvaltioille niiden suorittamien suhteellisten maksujen mukaisesti. Mekanismin olisi tarjottava jäsenvaltioille mahdollisuus kasvattaa uusiutuvan energian alakohtaista osuutta sähkö-, lämmitys- ja jäähdytys- sekä liikennealoilla.

(6)

Direktiivissä (EU) 2018/2001 edellytetään, että komissio tukee jäsenvaltioiden pääsyä tavoitteeseen uusiutuvan energian alalla luomalla sille mahdollistavat puitteet, mihin kuuluu unionin varojen tehostettu käyttö. Tällä tuella olisi erityisesti pyrittävä pienentämään uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden pääomakustannuksia ja edistämään alueellista yhteistyötä jäsenvaltioiden sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kesken yhteishankkeilla, yhteisillä tukijärjestelmillä ja avaamalla uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tukijärjestelmät muissa jäsenvaltioissa sijaitseville tuottajille. Tässä suhteessa jäsenvaltion osallistuminen mekanismiin voidaan katsoa uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tukijärjestelmien avaamiseksi, ellei direktiivin (EU) 2018/2001 5 artiklan vaatimuksista muuta johdu.

(7)

Mekanismin tavoitteena on tukea uusiutuvan energian käyttöönottoa unionissa, ja sillä olisi edistettävä mahdollistavia puitteita erityisesti tarjoamalla tukea lainojen ja avustusten muodossa.

(8)

Tämän kahtalaisen tavoitteen, eli asetuksessa (EU) 2018/1999 säädetyn vajeentäyttöfunktion ja direktiivissä (EU) 2018/2001 tarkoitettujen mahdollistavien puitteiden, tukemiseksi asetuksessa (EU) 2018/1999 annetaan komissiolle valtuudet hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä vahvistaakseen tarvittavat säännökset unionin uusiutuvan energian rahoitusmekanismin perustamista ja toimintaa varten.

(9)

Asetuksessa (EU) 2018/1999 säädetään, että mekanismi saa varoja jäsenvaltioiden suorittamista maksuista, unionin varoista tai yksityisen sektorin maksuosuuksista. Tällaiset varat olisi kirjattava erikseen mekanismin budjettikohdassa oleviin erillisiin mekanismin rahoituslähteisiin.

(10)

Asetuksen (EU) 2018/1999 33 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden suorittamia lisämaksuja, joilla rahoitettaisiin erityisiä menoeriä, kuten tukea uusiutuvaa energiaa koskeville uusille hankkeille unionissa, olisi käsiteltävä ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (3) 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Komission olisi varmistettava läpinäkyvyys ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen käytössä raportoimalla siitä säännöllisesti jäsenvaltioille.

(11)

Mekanismista myönnetty unionin rahoitus voidaan yhdistää muista unionin ohjelmista myönnettyyn rahoitukseen, jos tästä on säädetty asianomaisessa perussäädöksessä, kyseisessä perussäädöksessä vahvistetuin edellytyksin.

(12)

Unionin investointivälineiden ja rahastojen ja ohjelmien sekä unionin investointivälineen rahoitusta yhdistävien toimien koordinointia voitaisiin käyttää helpottamaan mekanismin tavoitteiden saavuttamista erityisesti mahdollistamalla pääomakustannusten pienentäminen isäntäjäsenvaltioissa ja luomalla näin kannustimia investoinneille uusiutuvaa energiaa koskeviin hankkeisiin.

(13)

Uusiutuvaa energiaa koskeville uusille hankkeille myönnettävän unionin ja kansallisen tuen koordinoinnissa voidaan hyödyntää direktiivin (EU) 2018/2001 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti julkaistavaa pitkän aikavälin suunnitelmaa.

(14)

Yksityisen sektorin maksuosuuksilla voi olla merkittävä rooli mekanismin rahoituksessa ja edistettäessä uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden käynnistämistä mekanismilla. Nämä maksuosuudet olisi otettava huomioon lisänä unionin sitovaan 32 prosentin tavoitteeseen. Näin ollen yksityisen sektorin maksuosuudet voivat tuottaa lisäarvoa ja varmistaa hankkeiden täydentävyyden. Tällaista täydentävyyttä koskevan avoimuuden lisäämiseksi yksityisen sektorin maksuosuuksista tukea saavien hankkeiden tuottama uusiutuva energia voidaan kytkeä direktiivin (EU) 2018/2001 19 artiklan 13 kohdassa tarkoitettuun unionin laajuiseen ympäristömerkkiin kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän mukaisesti. Jotta yksityisillä tahoilla olisi kannustimia osallistua maksuosuudella mekanismiin ne voivat pyytää saada niiden maksuosuutta vastaavalle energiantuotannolle alkuperätakuut, jotka voidaan myöntää uusiutuvan energian tuotannolle direktiivin (EU) 2018/2001 19 artiklan mukaisesti, ellei kansallisesta lainsäädännöstä muuta johdu.

(15)

Asetuksessa (EU) 2018/1999 säädetään muun muassa markkinahintojen lisäksi maksettavan palkkion muodossa mekanismista myönnettävästä tuesta. Kyseisen asetuksen 33 artiklassa tarkoitetuissa tarjouskilpailuissa käytetään mekanismin tukimuotona avustuksia.

(16)

Mekanismista olisi asetettava ajoissa riittävät rahoitusvarat valittujen hankkeiden käyttöön, ja tähän saattaa sisältyä investointituen maksaminen ennakolta tai välitavoitteiden saavuttamisen perusteella.

(17)

Lisäksi mekanismista voidaan asetuksen (EU) 2018/1999 nojalla tarjota tukea rahoitusvälineiden, kuten matalakorkoisten lainojen, muodossa. Jotta nämä rahoitusvälineet voidaan toteuttaa ja samalla varmistaa johdonmukaisuus unionin rahoitusvälineiden yksinkertaistamista monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 koskevien pyrkimysten kanssa, tällaista tukea on asianmukaista myöntää muiden unionin välineiden tai ohjelmien kautta. Tuen kustannustehokkuutta voidaan parantaa yhdistämällä takaisinmaksettavia tukimuotoja ja tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, esimerkiksi osallistumalla eri rahoitusmuotoja yhdistäviin unionin investointitukivälineen toimiin.

(18)

Mekanismista olisi jaettava tukea kilpailuun perustuvilla ehdotuspyynnöillä uusiutuvaa energiaa koskeville hankkeille, ja kaikkien direktiivissä (EU) 2018/2001 uusiutuvan energian teknologioiksi määriteltyjen teknologioiden olisi voitava saada tukea rahoitusmekanismista. Energian varastointi voi saada tukea mekanismista vain, jos se otetaan käyttöön yhdessä uuden uusiutuvan energian kapasiteetin kanssa. Mekanismista tuettavien uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden on noudatettava asiaa koskevaa unionin ja kansallista ympäristölainsäädäntöä ja oltava kaikilta osin kansainvälisen oikeuden mukaisia.

(19)

Komission olisi voitava isäntäjäsenvaltioiden ja maksavien jäsenvaltioiden ilmaisemien toivomusten perusteella rajoittaa avustusten myöntämismenettelyt direktiivin (EU) 2018/2001 4 artiklan 5 kohdassa vahvistetuin perustein koskemaan tiettyjä teknologioita, jos kaikille uusiutuvista lähteistä tuotetun energian tuottajille tarkoitetut tukijärjestelmät johtaisivat tavoitetasoa heikompaan tulokseen, erityisesti sähkön osalta.

(20)

Komissio voi direktiivin (EU) 2018/2001 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti ja isäntäjäsenvaltioiden ja maksavien jäsenvaltioiden ilmaisemien toivomusten perusteella järjestää erityisiä avustusten myöntämismenettelyjä, joilla on tarkoitus tukea pienen mittakaavan ja innovatiivisia hankkeita, syrjäisimmillä alueilla ja syrjäisillä ja pienillä saarilla toteutettavat hankkeet mukaan luettuina, osana mahdollistavia puitteita edistävää mekanismin tehtävää.

(21)

Mekanismin tuenmyöntämismenettelyllä olisi varmistettava riittävä kilpailu, jotta hakijat voivat ilmoittaa todelliset kustannuksensa ja välttää vilpillistä yhteistoimintaa, jotta minimoidaan komission ja hakijoiden transaktiokustannukset ja jotta lisätään sen todennäköisyyttä, että valittu hakija käynnistää uusiutuvaa energiaa koskevia uusia hankkeita.

(22)

Asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti tuki jäsenvaltioiden vapaaehtoisilla maksuilla rahoitetuille hankkeille, joilla jäsenvaltio pyrkii kattamaan vajeen suhteessa kansalliseen ohjeelliseen kehityskulkuunsa, olisi osoitettava hankkeille, jotka esittävät alhaisinta kustannusta tai palkkiota koskevan tarjouksen. Mekanismin mahdollistavan funktion piiriin kuuluville hankkeille voidaan vahvistaa muita myöntämisperusteita sekä avustuskelpoisuus- ja valintaperusteita muun muassa hankkeiden ympäristövaikutusten osalta.

(23)

Mekanismin tuen maksaminen olisi myös kytkettävä mekanismista avustuksia saaneiden hankkeiden tuottamaan uusiutuvan energian kapasiteetin tai tuotannon todennettuun lisääntymiseen sähkö-, lämmitys- ja jäähdytys- tai liikennealoilla. Tällaiset tuotokset olisi eriteltävä avustussopimuksessa, ja avustussopimuksessa vahvistettujen kapasiteetin (kW) tai toimitetun energian suunniteltujen lisäysten huomattava alittaminen saattaa johtaa siihen, että avustuksen myöntävä viranomainen soveltaa maksujen keskeyttämistä, lopettamista tai määrän pienentämistä koskevia asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 säännöksiä.

(24)

Mekanismi olisi toteutettava asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 vahvistettujen moitteettoman varainhoidon ja tuloksellisuuden periaatteiden mukaisesti. Komission olisi etenkin toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että toteutettaessa tämän asetuksen nojalla rahoitettuja toimia suojataan unionin taloudelliset edut esimerkiksi petosten, korruption tai muun laittoman toiminnan vastaisilla ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät, jos sääntöjenvastaisuuksia, petoksia tai velvollisuuksien laiminlyöntiä havaitaan.

(25)

Jos avustuksen myöntämismenettely epäonnistuu, komission on aiheellista tarjota maksavalle jäsenvaltiolle mahdollisuus joko periä takaisin sen suorittama määrä tai odottaa, kunnes komissio järjestää uuden ehdotuspyynnön, koska ulkoisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi katsottavat mekanismin varat voidaan automaattisesti siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle. Tätä varten olisi perustettava asianmukainen kirjanpitojärjestelmä. Jos jäsenvaltio odottaa, kunnes komissio järjestää uuden ehdotuspyynnön, sen olisi katsottava toteuttaneen lisätoimenpiteitä asetuksen (EU) 2018/1999 32 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kunnes uusi ehdotuspyyntö järjestetään.

(26)

Jos hakija jättää hankkeen toteuttamatta, on jäsenvaltioiden oikeutettujen odotusten turvaamiseksi asianmukaista, että jäsenvaltioiden, jotka osallistuvat hakijan toteuttamatta jättämään hankkeeseen, katsotaan toteuttaneen asetuksen (EU) 2018/1999 32 artiklan 3 kohdan mukaisesti lisätoimenpiteitä, jotka vastaavat energiamäärää, jonka komissio laskee ja ottaa erikseen huomioon odotetun tuotantokapasiteetin, jäsenvaltion suorittaman maksuosuuden sekä siihen ehdotuspyyntöön sovellettavien enimmäishintojen, jossa jäsenvaltio sitoutui osallistumaan, perusteella siltä ajanjaksolta, jona hanke olisi aiheuttanut tilastollisia etuja 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tämä ei saisi rajoittaa direktiivin (EU) 2018/2001 mukaista unionin tavoitetta, jonka mukaan uusiutuvan energian osuus on nostettava vähintään 32 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

(27)

Avustusten myöntämismenettelyjen osalta komission olisi toteutettava rahoitusmekanismi suoraan tai toimeenpanoviraston avulla. Komission olisi voitava siirtää tarvittaessa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 69 artiklan mukaisesti erityisiä täytäntöönpanotehtäviä, kuten ehdotuspyyntöjen valmistelun, arviointimenettelyn, avustussopimusten hallinnoinnin ja hankkeiden toteutuksen seurannan, toimeenpanovirastolle. Muiden asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 vahvistettujen tukimuotojen kuin avustusten osalta mekanismi toteutetaan muiden unionin välineiden tai ohjelmien avulla siirtämällä talousarvion toteuttamistehtäviä.

(28)

Asetuksen (EU) 2018/1999 33 artiklan 3 kohdan nojalla isäntäjäsenvaltioilla säilyy oikeus päättää, sallivatko ne alueellaan sijaitsevien laitosten saada tukea mekanismista ja millä edellytyksin ne mahdollisesti voivat saada tukea. Kyseisen säännöksen mukaisesti isäntäjäsenvaltioiden olisi voitava esittää mekanismin toteuttamien ehdotuspyyntöjen suhteen hankkeen toteuttamiseen niiden alueella liittyviä toivomuksia muun muassa hankkeiden ympäristövaikutuksista.

(29)

Kun otetaan huomioon mekanismin kahtalainen tavoite yhtäältä vajeen täyttäjänä asetuksen (EU) 2018/1999 33 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja toisaalta mahdollistavien puitteiden luojana asetuksen (EU) 2018/1999 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti, jäsenvaltioilla olisi oltava merkittävä rooli mekanismin toteutuksessa.

(30)

Sellaisten laitosten vuosittain tuottama uusiutuva energia, jotka ovat saaneet rahoitusmekanismista tukea, jota ei makseta takaisin, olisi jaettava tilastollisesti osallistuville jäsenvaltiolle tavalla, jossa otetaan huomioon suhteelliset maksut sekä kyseisessä ehdotuspyynnössä vahvistettu tilastollisten etujen jako maksavien ja isäntäjäsenvaltioiden kesken. Tilastollisesti jaettu uusiutuva energia olisi otettava huomioon laskettaessa osallistuvien jäsenvaltioiden uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian osuutta direktiivin (EU) 2018/2001 7 artiklan mukaisesti. Hankkeen avustussopimuksen allekirjoittamisen ja kyseisen hankkeen uusiutuvan energian tuotannon alkamisen välisenä aikana osallistuvien jäsenvaltioiden olisi katsottava toteuttaneen asetuksen (EU) 2018/1999 32 artiklan 3 kohdan mukaisesti lisätoimenpiteitä, jotka vastaavat energiamäärää, joka lasketaan hankkeen odotetun tuotantokapasiteetin, kunkin jäsenvaltion suorittaman maksuosuuden sekä ehdotuspyyntöön sovellettujen enimmäishintojen perusteella. Tämän ajanjakson jälkeen jäsenvaltioiden olisi katsottava toteuttaneen asetuksen (EU) 2018/1999 32 artiklan 3 kohdan mukaisesti lisätoimenpiteitä tosiasiallisesti tuotetun energian verran. Yksinomaan muista rahoituslähteistä kuin jäsenvaltioiden maksuista rahoitettujen laitosten tuottamaa uusiutuvaa energiaa ei tule ottaa tilastollisesti huomioon jäsenvaltioiden kansallisissa panoksissa, vaan vähintään 32 prosentin osuutta energian loppukulutuksesta vuonna 2030 koskevassa unionin tavoitteessa.

(31)

Sekä maksavilla että isäntäjäsenvaltioilla on näin ollen laajoja kannustimia osallistua mekanismiin, ja siksi niiden olisi saatava hyötyä tilastollisten etujen kohdentamisesta. Mekanismissa olisi tarjottava maksaville jäsenvaltioille mahdollisuus saada uusiutuvasta energiasta jaettava osuus jokaista niiden maksamaa euroa kohti, hyötyä kustannussäästöistä ja mahdollisuuksista saada uusiutuvien energialähteiden yksinomaan kansallisella tasolla tapahtuvaan käyttöönottoon verrattuna halpaa uusiutuvaa energiaa kaikilla sektoreilla sekä hyötyä alhaisista transaktiokustannuksista. Lisäksi mekanismilla olisi helpotettava maksavien jäsenvaltioiden uusiutuvia energialähteitä koskevan vuoden 2020 perusosuustavoitteen noudattamista.

(32)

Mekanismin olisi mahdollistettava se, että isäntäjäsenvaltiot saavat useita etuja mahdollisesti ilman kustannuksia, hyötyvät paikallisista investoinneista ja uusista työpaikoista, hyötyvät kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä ja ilmanlaadun parantumisesta, modernisoivat kansallisia energiajärjestelmiään ja vähentävät riippuvuuttaan tuonnista. Lisäksi isäntäjäsenvaltioiden olisi saatava tilastollisia etuja, jotka liittyvät tosiasiallisen hankkeen aiheuttamiin kustannuksiin, kuten verkkokustannuksiin. Näiden kustannusten kattamiseksi on perusteltua, että isäntäjäsenvaltiot saavat tällaisia tilastollisia etuja myös silloin, kun laitos rahoitettiin muista lähteistä kuin jäsenvaltioiden suorittamista maksuista.

(33)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2018/1999 44 artiklan nojalla perustetun energiaunionikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan tarvittavat säännökset unionin uusiutuvan energian rahoitusmekanismin, jäljempänä ’mekanismi’, toteuttamista ja toimintaa varten.

2 artikla

Tavoitteet

1.   Mekanismista tuetaan uusiutuvan energian käyttöönottoa unionissa.

2.   Tätä varten mekanismin on täytettävä kaksi tehtävää:

a)

sen on tarjottava unionissa tukea uusiutuvaa energiaa koskeville uusille hankkeille, joiden tavoitteena on kattaa ero unionin ohjeelliseen kehityskulkuun asetuksen (EU) 2018/1999 33 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jäljempänä ’vajeentäyttöfunktio’;

b)

sen on edistettävä mahdollistavia puitteita asetuksen (EU) 2018/1999 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja tuettava näin uusiutuvan energian käyttöönottoa eri puolilla unionia riippumatta vajeesta suhteessa ohjeelliseen unionin kehityskulkuun, jäljempänä ’mahdollistava funktio’.

3.   Ellei tässä asetuksessa muuta säädetä, mekanismin on kohdennettava varansa uusiutuvan energian käyttöönoton tukemiseen unionissa tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti tekemättä eroa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kahden tehtävän välillä.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’mekanismilla’ asetuksen (EU) 2018/1999 33 artiklassa tarkoitettua unionin uusiutuvan energian rahoitusmekanismia;

2)

’mekanismin tehtävillä’ sekä unionin uusiutuvan energian rahoitusmekanismin vajeentäyttöfunktiota että sen mahdollistavaa funktiota;

3)

’maksavalla jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, joka suorittaa mekanismiin suoran maksun asetuksen (EU) 2018/1999 33 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti;

4)

’isäntäjäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, joka sallii mekanismista rahoitettujen fyysisten laitosten rakentamisen alueelleen uusiutuvan energian tuotantoa varten;

5)

’osallistuvilla jäsenvaltioilla’ sekä maksavia jäsenvaltioita että isäntäjäsenvaltioita;

6)

’hankkeen toteuttajalla’ henkilöä tai yhteisöä, joka toteuttaa uusiutuvaa energiaa koskevan hankkeen;

7)

’unionin varoilla’ kaikenlaista unionin rahoitustukea, unionin investointivälineet ja rahoitusvälineitä tarjoavat rahastot ja ohjelmat mukaan luettuina, riippumatta siitä, sisältyykö se Euroopan unionin talousarvioon;

8)

’vapaaehtoisella rahasuorituksella’ jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2018/1999 33 artiklan 1 kohdan mukaisesti suorittamaa maksua vajeentäyttöfunktion edistämiseksi;

9)

’lisämaksuilla’ jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2018/1999 33 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti suorittamia suoria maksuja mahdollistavan funktion edistämiseksi;

10)

’maksuilla’ sekä lisämaksuja että vapaaehtoisia rahasuorituksia;

11)

’koordinoinnilla’ 24 artiklan mukaista koordinointia rahoitusmekanismin ja muiden unionin tai kansallisten rahoitusvälineiden välillä;

12)

’rahoitusta yhdistävillä toimilla’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, joiden tarkoituksena on yhdistää EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja EU:n talousarviosta rahoitettavia takaisin maksettavia tukimuotoja kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamiin, takaisin maksettaviin tukimuotoihin;

13)

’enimmäishinnalla’ kilowattituntia tai kilowattia kohti laskettua korkeinta hintaa, joka tietyssä ehdotuspyynnössä voidaan myöntää ja jonka ylittävät hakemukset suljetaan pois avustuksen myöntämismenettelystä;

14)

’uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla’ tai ’uusiutuvalla energialla’ samaa kuin direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 1 kohdassa olevassa määritelmässä;

15)

’lisäyksiköllä’ direktiivin (EU) 2018/2001 7 artiklan mukaisesti määriteltyä tuotantokapasiteetin määrää (kW) tai tuotetun energian määrää (kWh), joka johtuu yksinomaan mekanismista myönnetyn tuen toteutuksesta;

16)

’tarjottuun hintaan perustuvalla menettelyllä’ (”pay-as-bid”) avusstuksen myöntämismenettelyä, jossa hakijoille myönnetään tukea avustuksina niiden hakemuksessaan lisäyksikköä kohden tarjoaman hinnan perusteella;

17)

’selvityshintaan perustuvalla menettelyllä’ (”pay-as-clear”) avustuksen myöntämismenettelyä, jossa hakijoille myönnetään tukea avustuksina myöntämismenettelyn selvityshetkellä määritetyn lisäyksikkökohtaisen hinnan perusteella;

18)

’vaihtuvalla palkkiolla’ toimintatukea, joka myönnetään palkkiona kilowattituntia kohden ja joka lasketaan sen hintavyöhykkeen keskimääräisen tukkuhinnan, jolla laitos sijaitsee, sekä avustuksen myöntämismenettelyssä määritetyn hinnan erotuksena;

19)

’kiinteällä palkkiolla’ toimintatukea, joka myönnetään markkinahinnan lisäksi palkkiona kilowattituntia kohden ja jonka määrä määritetään avustuksen myöntämismenettelyssä;

20)

’investointituella’ mekanismin suorittamia maksuja, jotka liittyvät lisäyksikköjä (kW) tuottavan kapasiteetin rakentamiseen;

21)

’toimintatuella’ mekanismin suorittamia maksuja, jotka liittyvät yrityksen jatkuvaan toimintaan ja joita maksetaan tuotettua kilowattituntilisäyksikköä kohden.

4 artikla

Rahoituslähteet

1.   Asetuksen (EU) 2018/1999 33 artiklan nojalla mekanismi voidaan rahoittaa jäsenvaltioiden suorittamista maksuista, unionin varoista tai yksityisen sektorin maksuosuuksista.

2.   Mekanismi voi saada vapaaehtoisia maksuja jäsenvaltioilta asetuksen (EU) 2018/1999 32 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesti tai jäsenvaltioiden suorittamia lisämaksuja asetuksen (EU) 2018/1999 33 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

3.   Mekanismi voi saada rahoitusosuuksia muista unionin ohjelmista sovellettavien perussäädösten mukaisesti. Nämä rahoitusosuudet on käytettävä tämän asetuksen säännösten mukaisesti etenkin direktiivin (EU) 2018/2001 3 artiklan 5 kohdan mukaisten mahdollistavien puitteiden edistämiseksi, mikäli kyseiset perussäädökset sen sallivat. Komissio päättää, mihin ehdotuspyyntöihin nämä rahoitusosuudet käytetään.

4.   Mekanismi voi saada yksityisen sektorin maksuosuuksia miltä tahansa yksityiseltä taholta siihen katsomatta, onko tämä luonnollinen vai oikeushenkilö. Ennen maksuosuuden suorittamista mekanismiin yksityinen taho voi esittää toivomuksen siitä, mihin ehdotuspyyntöön sen maksu on tarkoitettu tai minkä tyyppistä teknologiaa tai loppukäyttöä se haluaa tukea, vääristämättä kilpailua markkinoilla, ja pyytää saada alkuperätakuut, jotka voidaan myöntää uusiutuvan energian tuotannolle. Komissio voi ottaa toivomuksen huomioon, mutta se ei sido komissiota. Yksityisen tahon on suoritettava maksuosuutensa mekanismiin kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut tiedot ehdotuspyynnön lopullisista osatekijöistä.

5 artikla

Rahoituksen toteutus ja muodot

1.   Mekanismin toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen elinten kautta.

2.   Mekanismin on täytettävä asetuksen (EU) 2018/1999 33 artiklan mukaisesti 2 artiklassa vahvistetut tavoitteet tarjoamalla rahoitusta missä tahansa asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 säädetyssä muodossa, avustukset mukaan luettuna. Lisäksi mekanismista voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

3.   Mekanismi voi täyttää 2 artiklassa vahvistetut tavoitteensa myös osoittamalla rahoitustukea koordinoidusti muiden välineiden ja unionin ohjelmien kanssa III luvussa säädetyllä tavalla.

6 artikla

Mahdollistavia puitteita edistävä mekanismin vaikutus

1.   Mekanismin on edistettävä mahdollistavia puitteita asetuksen (EU) 2018/1999 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti muun muassa pienentämällä uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden pääomakustannuksia ja edesauttamalla alueellista yhteistyötä jäsenvaltioiden sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kesken. Tätä varten:

a)

komissio voi jakaa 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti saatuja unionin varoja;

b)

mekanismista osoitettavaa tukea voidaan koordinoida muista kansallisista tai unionin ohjelmista ja/tai välineistä myönnettävän tuen kanssa tämän asetuksen säännösten mukaisesti.

2.   Kun mekanismista myönnetään tukea osana mahdollistavien puitteiden edistämistä, 15 artiklan 4 kohdan mukaisia avustuksen myöntämismenettelyn periaatteita ja muita tämän asetuksen asiaan liittyviä säännöksiä sovelletaan vastaavasti.

II LUKU

AVUSTUSTEN MUODOSSA MYÖNNETTÄVÄ TUKI, JOTA EI MAKSETA TAKAISIN

I JAKSO

Jäsenvaltioiden kiinnostuksenilmaisut ja avustuksen myöntämismenettely

7 artikla

Jäsenvaltioiden kiinnostuksenilmaisut

1.   Komission on kehotettava vuosittain jäsenvaltioita ilmaisemaan kiinnostuksensa osallistua maksavina ja/tai isäntäjäsenvaltioina mekanismin järjestämiin avustusten myöntämismenettelyihin ja toimitettava jäsenvaltioille alustava aikataulu, joka kattaa menettelyn vaiheet kiinnostuksenilmaisusta ehdotuspyyntöön, sekä ilmoitettava, milloin komissio aikoo järjestää seuraavan kiinnostuksenilmaisupyynnön.

2.   Jäsenvaltioiden, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan isäntäjäsenvaltioina, ja tarvittaessa direktiivin (EU) 2018/2001 11 artiklan edellytykset täyttävien kolmansien maiden on toimitettava komissiolle vähintään seuraavat tiedot:

a)

mekanismista tuettujen hankkeiden käytettävissä olevalla isäntäjäsenvaltion alueella tuotetun kokonaiskapasiteetin tai uusiutuvan energian enimmäismäärä tarvittaessa myös teknologioittain ja vuosittain eriteltynä;

b)

toivotut teknologiat tai loppukäyttöalat;

c)

hankkeiden tuottaman kapasiteetin tai uusiutuvan energian enimmäismäärä tarvittaessa teknologioittain eriteltynä;

d)

tarvittaessa paikkaan liittyvät tai maantieteelliset rajoitukset;

e)

isäntäjäsenvaltiolle 27 artiklan mukaisesti jaettavien tilastollisten etujen pyydetty vähimmäisosuus tarvittaessa teknologioittain eriteltynä sekä arvio järjestelmän integrointikustannuksista;

f)

tiedot kunkin teknologian osalta hankkeiden toteuttajiin verkon kustannusten jakautumisen suhteen sovellettavasta kansallisesta sääntelyjärjestelmästä;

g)

muut mahdolliset toivomukset tai rajoitukset, kuten ympäristökriteerit, perusteluineen.

3.   Jäsenvaltioiden, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan maksavina jäsenvaltioina, on toimitettava komissiolle vähintään seuraavat tiedot:

a)

sen tuotettavan uusiutuvan energian määrät kilowattitunteina ilmaistuna, jota ne aikovat tukea mekanismin avulla ja josta ne aikovat hyötyä tilastollisina etuina;

b)

kilowattituntia/kilowattia kohden lasketut ohjeelliset enimmäismäärärahat, jotka ne voivat maksaa tilastollisesta edustaan;

c)

suunniteltu suurin rahoitusmekanismiin avustuksen myöntämismenettelyä kohden suoritettava maksuosuus euroina;

d)

toivomus teknologianeutraaleista, useita teknologioita kattavista, tiettyä teknologiaa koskevista, tiettyä hanketta koskevista tai tiettyä loppukäyttöä koskevista avustusten myöntämismenettelyistä direktiivin (EU) 2018/2001 4 artiklan 5 kohdassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti;

e)

niille 27 artiklan mukaisesti jaettavien tilastollisten etujen pyydetty vähimmäisosuus tarvittaessa teknologioittain eriteltynä;

f)

muut niiden maksuosuuden kannalta merkitykselliset toivomukset, ympäristökriteerit mukaan luettuina.

4.   Komissio ei julkista mitään jäsenvaltion osana kiinnostuksenilmaisua toimittamia tietoja ilman kyseisen jäsenvaltion nimenomaista lupaa, tämän kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (4) soveltamista.

5.   Komission on otettava huomioon isäntäjäsenvaltioiden ja maksavien jäsenvaltioiden tämän artiklan nojalla toimittamat tiedot suunnitellessaan ehdotuspyyntöjä ja erityisesti seuraavia seikkoja:

a)

ehdotuspyynnön tavoitteet;

b)

avustuksen muoto (investointi- vai toimintatuki);

c)

tukikauden aikana tuotettavan uusiutuvan energian tai kapasiteetin määrä (kWh tai kW), jonka perustella avustus myönnetään;

d)

avustuskelpoiset teknologiat;

e)

enimmäishinta;

f)

paikkaan liittyvät, maantieteelliset ja sääntelyyn liittyvät rajoitukset ja ympäristökriteerit;

g)

hankkeiden toteutusaika;

h)

tilastollisten etujen jakautuminen maksavien jäsenvaltioiden ja isäntäjäsenvaltioiden kesken;

i)

rahoitustuen myöntämisperusteet.

6.   Komissio laskee tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetun enimmäishinnan muun muassa jäsenvaltioiden kiinnostuksenilmaisun yhteydessä toimittamien tietojen, aiempien ehdotuspyyntöjen tulosten kaltaisten merkityksellisten vertailutietojen, kustannusselvitysten sekä tarvittaessa mallinnusten tulosten perusteella. Laskelmissa otetaan huomioon uusiutuvan energian teknologian energian tasoitetut kokonaistuotantokustannukset, joita mukautetaan säännöllisesti.

7.   Komission on ilmoitettava jäsenvaltioille aikomuksestaan käynnistää ehdotuspyyntö sekä kahdessa edellisessä kohdassa tarkoitetut ehdotuspyynnön suunnitellut osatekijät ennen ehdotuspyynnön käynnistämistä.

8.   Jäsenvaltiot voivat esittää näkemyksiään komission edellisen kohdan mukaisesti ilmoittamista tiedoista. Tarkasteltuaan näitä kommentteja suhteessa mekanismin tavoitteisiin komissio ilmoittaa jäsenvaltioille 5 ja 6 kohdassa tarkoitetut ehdotuspyynnön lopulliset osatekijät.

8 artikla

Isäntäjäsenvaltioiden sitovat sitoumukset

1.   Isäntäjäsenvaltioiden on kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ne ovat saaneet 7 artiklan 8 kohdassa tarkoitetut tiedot, vahvistettava komissiolle peruuttamaton ja ehdoton sitoumuksensa osallistua mekanismiin sallimalla alueellaan sijaitsevien laitosten saada tukea mekanismista kansallisen sääntelyjärjestelmän mukaisesti. Tämä sitoumus on sitova.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava seuraavat tiedot edellytyksistä, jotka niiden alueella toteutettavien hankkeiden on täytettävä saadakseen tukea mekanismista:

a)

mekanismista tuettujen hankkeiden käytettävissä olevalla isäntäjäsenvaltion alueella oleva enimmäiskapasiteetti tarvittaessa myös teknologioittain ja vuosittain eriteltynä;

b)

hankkeiden tuottaman uusiutuvan energian enimmäismäärä ja tarvittaessa paikkaan liittyvät rajoitukset;

c)

hankkeiden toteuttajiin verkon kustannusten jakautumisen suhteen sovellettava kansallinen sääntelyjärjestelmä;

d)

muut merkitykselliset seikat.

3.   Komissio ottaa tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti saamansa tiedot huomioon suunnitellessaan avustuksen myöntämismenettelyä.

4.   Sitoumuksensa vahvistavan isäntäjäsenvaltion on annettava komissiolle tarvittavaa hallinnollista apua mekanismin toteuttamiseksi ja erityisesti sen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian määrän raportoimiseksi, jonka isäntäjäsenvaltion alueella sijaitsevat ja mekanismista tukea, jota ei makseta takaisin, saavat hankkeet tuottavat.

5.   Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan vastaavasti kolmansiin maihin, jotka osallistuvat mekanismiin ja sallivat hankkeita alueellaan.

9 artikla

Komission ilmoitus enimmäishinnoista

Isäntäjäsenvaltioiden sitovien sitoumusten perusteella ja 7 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen komissio määrittää ja ilmoittaa jäsenvaltioille enimmäishinnan ja käytettävissä olevat enimmäismäärärahat euroina kunkin ehdotuspyynnön osalta sekä jäsenvaltion vaihtoehdot siinä tapauksessa, että ehdotuspyynnön tulos jää alle enimmäishinnan.

10 artikla

Maksavien jäsenvaltioiden sitovat sitoumukset

Maksavien jäsenvaltioiden on vahvistettava komissiolle peruuttamaton ja ehdoton sitoumuksensa suorittaa mekanismiin yhteen tai useaan ehdotuspyyntöön liittyviä maksuja kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ne ovat saaneet 9 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen enimmäishinnoista. Maksavien jäsenvaltioiden sitoumus on sitova ja sen on katettava vähintään seuraavat mekanismiin suoritettaviin maksuihin liittyvät seikat:

a)

jäsenvaltion suorittaman maksuosuuden määrä euroina avustuksen myöntämismenettelyä kohden tai se uusiutuvan energian tuotanto, jota jäsenvaltio tukee ja josta se hyötyy tilastollisen kohdentamisen kautta, ilmaistuna kilowatteina tai kilowattitunteina, lopullisen enimmäishinnan mukaan sekä käytettävissä olevat enimmäismäärärahat euroina;

b)

maksujen aikataulu;

c)

ilmoitus siitä, suoritetaanko maksu asetuksen (EU) 2018/1999 33 artiklan 1 vai 2 kohdan nojalla;

d)

tilastollisten etujen jakautuminen maksavien jäsenvaltioiden ja isäntäjäsenvaltioiden kesken.

11 artikla

Ehdotuspyyntö

1.   Isäntäjäsenvaltioiden ja tarvittaessa kolmansien maiden sitovien sitoumusten sekä maksavien jäsenvaltioiden sitovien sitoumusten perusteella komissio käynnistää ehdotuspyynnön tai ehdotuspyynnöt hyvissä ajoin. Komissio voi käynnistää samanaikaisesti useita ehdotuspyyntöjä tai toteuttaa useita avustusten myöntämismenettelyjä saman ehdotuspyynnön perusteella. Komissio voi myös päättää olla käynnistämättä ehdotuspyyntöä, jos maksavien jäsenvaltioiden ja/tai isäntäjäsenvaltioiden ilmaisema kiinnostus johtaisi liian vähäisiin määriin, jotta ehdotuspyyntö voitaisiin toteuttaa onnistuneesti, tai jos siihen liittyvät transaktiokustannukset olisivat liialliset, mikä on arvioitava erikseen kunkin ehdotuspyynnön osalta.

2.   Ehdotuspyyntö julkaistaan, kun jäsenvaltioiden suorittamat maksut on siirretty unionin talousarvioon.

12 artikla

Arviointimenettely

1.   Todennettuaan avustuskelpoisuusperusteiden täyttymisen komissio arvioi toimitetut ehdotukset asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 200 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti.

2.   Avustuksia myönnetään ensin hakemukselle, jossa tarjotaan alin hinta, ja sen jälkeen järjestyksessä alimmasta korkeimpaan hintaan, ellei sovelleta muita myöntämisperusteita 21 artiklan mukaisesti.

13 artikla

Avustuksen myöntämismenettelyn epäonnistuminen

Jos maksavan jäsenvaltion suoritettua maksun mekanismiin myöntämismenettelyä ei saada päätökseen muun muassa siksi, että ehdotuspyyntöön ei saatu vastauksia soveltuvilta hakijoilta, komission on tarjottava maksavalle jäsenvaltiolle mahdollisuus joko periä takaisin maksamansa määrä tai säilyttää maksuosuutensa mekanismissa käytettäväksi uudessa ehdotuspyynnössä, jonka osalta jäsenvaltion on vahvistettava sitoumuksensa 10 artiklan mukaisesti.

14 artikla

Hankkeen toteuttajan epäonnistuminen hankkeen toteutuksessa

1.   Jos hankkeen toteuttaja ei toteuta hanketta ehdotuspyynnön ja asianomaisen avustussopimuksen mukaisesti, sovelletaan maksujen keskeyttämistä, lopettamista tai määrän pienentämistä koskevia asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 säännöksiä.

2.   Jos hanke ei 1 kohdan mukaisesti tuota odotettua tuotantokapasiteettia tai tuotetun uusiutuvan energian määrää, tilastolliset edut jaetaan jäsenvaltioille tosiasiallisesti tuotetun kapasiteetin tai uusiutuvan energian perusteella. Siinä tapauksessa osallistuvien jäsenvaltioiden katsotaan toteuttaneen asetuksen (EU) 2018/1999 32 artiklan 3 kohdan mukaisesti lisätoimenpiteitä, jotka vastaavat energiamäärää, jonka komissio laskee odotetun tuotantokapasiteetin, jäsenvaltion suorittaman maksuosuuden sekä siihen ehdotuspyyntöön sovellettavien enimmäishintojen, jossa jäsenvaltio sitoutui osallistumaan, perusteella siltä ajanjaksolta, jona hanke olisi aiheuttanut tilastollisia etuja 27 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti.

II JAKSO

Avustuksen myöntämismenettelyn suunnittelu

15 artikla

Avustuksen myöntämismenettelyn periaatteet

1.   Avustuksia myönnetään ehdotuspyynnöillä ja niitä seuraavilla avustusten myöntämismenettelyillä.

2.   Jos jäsenvaltio suorittaa mekanismiin vapaaehtoisen rahasuorituksen asetuksen (EU) 2018/1999 32 artiklan 3 kohdan mukaisesti, tällainen rahasuoritus voidaan kohdentaa vain sellaisissa myöntämismenettelyissä valittuihin hankkeisiin, joissa ainoana myöntämisperusteena on alin hinta.

3.   Jos jäsenvaltio maksaa mekanismiin lisämaksun asetuksen (EU) 2018/1999 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti, tällainen maksu voidaan kohdentaa yhteishankkeisiin, yhteishankkeisiin kolmansien maiden kanssa, yhteisiin tukijärjestelmiin, pienen mittakaavan tai innovatiivisiin hankkeisiin, syrjäisimmillä alueilla ja syrjäisillä tai pienillä saarilla toteutettaviin hankkeisiin, kehityshankkeisiin uusiutuvien lähteiden yhdistämiseksi energiajärjestelmään tai muihin hankkeisiin, joilla edistetään mahdollistavia puitteita direktiivin (EU) 2018/2001 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

4.   Myöntämismenettelyn suunnittelussa on noudatettava seuraavia periaatteita:

a)

varmistetaan avustushakemusten väliseen kilpailuun perustuva prosessi, jotta uusiutuvaa energiaa otetaan käyttöön kustannustehokkaasti;

b)

lievennetään hakijoiden rahoitusriskiä eri avustusten myöntämismenettelyissä;

c)

rajoitetaan hakijoille ja maksaville jäsenvaltioille aiheutuvia transaktiokustannuksia.

16 artikla

Avustuksen myöntämismenettelyn soveltamisala

1.   Tuen jakaminen avustusten muodossa toteutetaan avustusten myöntämismenettelyillä, joiden soveltamisala saattaa vaihdella direktiivin (EU) 2018/2001 4 artiklan 5 kohdassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti, seuraavasti:

a)

arvioidaan teknologianeutraalien avustusten myöntämismenettelyjen toteutettavuus, joihin voivat osallistua kaikki direktiivin (EU) 2018/2001 mukaiset teknologiat;

b)

harkitaan vaihtoehtoisesti useita teknologioita kattavia avustusten myöntämismenettelyjä, joissa vain tietyt direktiivin (EU) 2018/2001 mukaiset teknologiat voivat kilpailla keskenään;

c)

tiettyä teknologiaa koskevat avustusten myöntämismenettelyt, joihin voi osallistua vain yksi tietty direktiivin (EU) 2018/2001 mukainen teknologia;

d)

tiettyä hanketta koskevat avustusten myöntämismenettelyt, joissa hankkeiden toteuttajat kilpailevat saadakseen toteuttaa ennalta määritellyn hankkeen, johon saattaa sisältyä tiettyä teknologiaa ja/tai tiettyä isäntäjäsenvaltion ennalta yksilöimää paikkaa koskevia rajoituksia;

e)

tiettyä loppukäyttöä koskevat avustusten myöntämismenettelyt, joihin voivat osallistua vain tiettyyn loppukäyttöön, kuten lämmitykseen ja jäähdytykseen tai liikenteeseen, tähtäävät hankkeet.

2.   Komissio päättää avustuksen myöntämismenettelyn soveltamisalasta ottaen huomioon maksavien jäsenvaltioiden ja isäntäjäsenvaltioiden esittämät toivomukset, uusiutuvan energian markkinoiden kehityksen unionissa sekä muut merkitykselliset seikat.

3.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut avustusten myöntämismenettelyt voivat olla avoimia uusiutuvaa energiaa koskeville hankkeille sähkö-, lämmitys- ja jäähdytys- sekä liikennealoilla, jotta voidaan selvittää kustannustehokkaita mahdollisuuksia ja edistää lähentymistä ja yhteistyötä.

17 artikla

Avustusten muoto ja jakaminen

1.   Mekanismista jaetaan avustuksia

a)

investointitukeen, jota myönnetään uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisäämiseksi;

b)

toimintatukeen, jolla luodaan kannustimia uusiutuvan energian tuotantolaitosten toiminnalle tarjoamalla markkinatulojen lisäksi sekä kiinteitä että vaihtuvia palkkioita.

2.   Komissio päättää valituille hankkeille myönnettävän tuen muodosta ottaen huomioon maksavien jäsenvaltioiden ja isäntäjäsenvaltioiden esittämät toivomukset, uusiutuvan energian markkinoiden kehityksen unionissa sekä muut merkitykselliset seikat.

18 artikla

Investointituki

Jos mekanismista myönnetään investointitukea, tuen muoto, sen maksaminen ja muut erityissäännöt vahvistetaan asianomaisessa ehdotuspyynnössä tai ehdotuspyynnöissä.

19 artikla

Toimintatuki

Jos mekanismista myönnetään toimintatukea, se voidaan antaa kiinteän tai vaihtuvan palkkion muodossa. Sen maksaminen ja muut erityissäännöt vahvistetaan asianomaisessa ehdotuspyynnössä tai ehdotuspyynnöissä.

20 artikla

Avustuskelpoisuus- ja valintaperusteet

Avustuskelpoisuus- ja valintaperusteet vahvistetaan ehdotuspyynnössä toimen tavoitteet asianmukaisesti huomioon ottaen ja asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 197 ja 198 artiklan mukaisesti.

21 artikla

Myöntämisperusteet

1.   Ehdotuksia koskevat myöntämisperusteet vahvistetaan ehdotuspyynnössä, ja niiden on oltava vajeentäyttöfunktion osalta 15 artiklan 2 kohdan mukaisia ja mahdollistavan funktion osalta direktiivin (EU) 2018/2001 3 artiklan 5 kohdan mukaisia.

2.   Mahdollistavan funktion osalta ehdotuksia koskevissa myöntämisperusteissa on siinä määrin kuin se on mahdollista otettava huomioon jäsenvaltioiden esittämät, erityisesti ympäristökriteereitä koskevat toiveet.

3.   Kun kyse on merkittävän innovaation muodostavista demonstrointihankkeista, ehdotuspyynnössä voidaan vahvistaa erityisiä myöntämisperusteita varsinkin tiettyä teknologiaa tai tiettyä hanketta koskevassa myöntämismenettelyissä tehtäville hakemuksille.

22 artikla

Myönnetty hyödyke ja määrä

1.   Avustuksen myöntämismenettelyssä hyväksytty hyödyke ja määrä voidaan määrittää kilowatteina ilmaistuna rakennettuna kapasiteettina tai kilowattitunteina ilmaistuna energiantuotantona. Vaihtoehtoisesti määrä voidaan määrittää euroina ilmaistuina määrärahoina, ja tuotantokapasiteettia tai tuotettua energiaa voidaan hyväksyä, kunnes määrärahat on käytetty loppuun.

2.   Jos avustuksen myöntämismenettely on määritelty kapasiteetin tai tuotetun uusiutuvan energian perusteella, siinä on vahvistettava tavoitemäärä ja tukea myönnetään myöntämisperusteiden perusteella korkeimman pistemäärän saaneille hankkeille, kunnes tavoitemäärä saavutetaan.

3.   Jos avustuksen myöntämismenettely on määritelty määrärahojen perusteella, siinä on vahvistettava määrärahojen enimmäismäärä, joka myönnetään myöntämisperusteiden perusteella korkeimman pistemäärän saaneille hankkeille, kunnes määrärahat on käytetty loppuun.

4.   Kilpailuun perustuvan avustuksen myöntämismenettelyn määrät vahvistetaan ennen menettelyä, eikä niitä saa muuttaa menettelyn toteuttamisen aikana.

23 artikla

Toteutusajat

1.   Toteutusaikojen on oltava teknologiakohtaisia ja niissä on otettava huomioon hankkeiden realistiset toteutusajat kunkin teknologian osalta ja pyrittävä samalla siihen, että tarjoajilta edellytetään huomattavaa edeltävää kehitystyötä.

2.   Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen teknologianeutraaleissa ja useita teknologioita kattavissa myöntämismenettelyissä toteutusajat voivat olla kaikkien teknologioiden osalta samat, jotta voidaan valita hankkeita ja teknologioita, joiden toteutusajat ovat lyhimmät, syrjimättä kuitenkaan tiettyjä, pidemmän toteutusajan edellyttäviä teknologioita.

3.   Toteutusaikojen on oltava samat kaikissa jäsenvaltioissa, ellei komissio katso perusteltujen poikkeusten perusteella, joilla lievennetään esimerkiksi tietyssä valtiossa sijaitsevien hankkeiden järjestelmällisesti heikompia lähtökohtia, että on aiheellista käyttää maakohtaisia toteutusaikoja.

III LUKU

TUEN KOORDINOINTI

24 artikla

Yhdistetty rahoitus ja tuen koordinointi rahoitusmekanismin ja muiden unionin ja kansallisten rahoitusvälineiden välillä

1.   Hankkeita voidaan rahoittaa yhdistetyllä rahoituksella mekanismista ja muista unionin tai kansallisista julkisista tai yksityisistä ohjelmista ja/tai rahoitusvälineistä edellyttäen, että kyseiset kansalliset julkiset mekanismit ovat valtiontukia koskevan lainsäädännön mukaisia eikä samoja kustannuksia rahoiteta kahdesti unionin talousarviosta.

2.   Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi

a)

mekanismi voi koordinoida työohjelmansa ja myöntämismenettelynsä, aikataulu sekä hakuprosessi ja seuranta mukaan luettuina, muiden unionin tai kansallisten rahoituslähteiden työohjelmien kanssa;

b)

mekanismista ja muista unionin rahoitusvälineistä tai ohjelmista myönnettävän tuen yhteenlaskettu määrä ei saa ylittää hankkeen kokonaiskustannuksia;

c)

hankkeessa ei saa yhdistää mekanismista saatavaa rahoitusta jäsenvaltioiden tarjoamista tukijärjestelmistä saatavaan rahoitukseen, jolla rahoitettaisiin samoja lisäyksikköjä;

d)

tietylle hankkeelle 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti myönnettävän takaisin maksettavan tuen sekä tuen, jota ei makseta takaisin, yhteenlaskettu määrä ei saa ylittää hankkeen kokonaiskustannuksia;

e)

unionin välineistä tai ohjelmista tietylle hankkeelle myönnettävää takaisin maksettavaa tukea ei saa käyttää mekanismista samalle hankkeelle myönnetyn avustuksen ennakkorahoitukseen;

f)

mekanismista tietylle hankkeelle myönnettyä avustusta ei saa käyttää unionin rahoitusvälineistä tai ohjelmista samalle hankkeelle myönnetyn takaisin maksettavan tuen takaisinmaksuun.

IV LUKU

JÄSENVALTIOIDEN MEKANISMIIN SUORITTAMAT MAKSUT JA TILASTOLLISTEN ETUJEN KOHDENTAMINEN

25 artikla

Maksavien jäsenvaltioiden suorittamat maksut

Komissio lähettää 10 artiklan mukaisten maksavien jäsenvaltioiden sitovien sitoumusten perusteella maksaville jäsenvaltioille veloitusilmoituksia. Jäsenvaltion on siirrettävä maksu veloitusilmoituksessa ilmoitetulle tilille veloitusilmoituksessa mainittuun määräaikaan mennessä.

26 artikla

Tilastollisten etujen kohdentaminen jäsenvaltioille

1.   Yksinomaan jäsenvaltioiden maksuilla rahoitettujen avustusten muodossa mekanismista tukea saavien hankkeiden tuottama uusiutuva energia tuo osallistuville jäsenvaltioille tilastollisia etuja direktiivin (EU) 2018/2001 7 artiklan ja ehdotuspyynnössä vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

2.   Yksinomaan unionin varoilla tai yksityisen sektorin maksuosuuksilla rahoitettujen avustusten muodossa mekanismista tukea saavien hankkeiden tuottamaa uusiutuvaa energiaa ei osoiteta tilastollisesti yksittäisille jäsenvaltioille, vaan se otetaan huomioon direktiivin (EU) 2018/2001 3 artiklan 1 kohdan mukaisessa unionin sitovassa tavoitteessa.

3.   Isäntäjäsenvaltiot saavat osuuden alueellaan sijaitsevien ja muista lähteistä kuin mekanismin mahdollistavaa funktiota edistävistä jäsenvaltioiden maksuosuuksista rahoitetuista avustuksista tukea saavien hankkeiden tuottaman uusiutuvan energian tilastollisista eduista. Tilastollisten etujen kohdentuminen isäntäjäsenvaltioille määritellään 27 artiklan mukaisesti.

4.   Unionin varat tai yksityisen sektorin maksut, joilla saadaan aikaan direktiivin (EU) 2018/2001 3 artiklan 1 kohdan mukaisessa unionin sitovassa tavoitteessa huomioon otettavaa energiaa, otetaan huomioon erillään jäsenvaltioiden kokonaispanoksesta.

5.   Yhtäältä jäsenvaltioiden maksuilla ja toisaalta unionin varoilla tai yksityisen sektorin maksuosuuksilla rahoitettujen avustusten muodossa mekanismista tukea saavien hankkeiden tuottama uusiutuva energia tuo maksaville jäsenvaltioille tilastollisia etuja enintään jäsenvaltioiden maksuilla rahoitettua osuutta vastaavasti ja tilastollisten etujen jakamista maksavien ja isäntäjäsenvaltioiden kesken koskevien ehdotuspyynnössä vahvistettujen ehtojen mukaisesti. Isäntäjäsenvaltioille kohdentuvien tilastollisten etujen suhteen sovelletaan 3 artiklaa.

27 artikla

Tilastollisten etujen jakautuminen maksavien jäsenvaltioiden ja isäntäjäsenvaltioiden kesken

1.   Maksaville jäsenvaltioille ja isäntäjäsenvaltioille osoitettavan uusiutuvan energian on oltava tietyn ehdotuspyynnön, johon jäsenvaltiot osallistuivat, perusteella tuettujen laitosten tuottamaa uusiutuvaa energiaa.

2.   Mekanismista tuettujen laitosten tuottama uusiutuva energia tuottaa maksaville jäsenvaltioille tilastollisia etuja toteutusajalta, joka määritellään ehdotuspyynnöissä ja ilmoitetaan jäsenvaltiolle 7 artiklan 7 ja 8 kohdan mukaisesti ja joka lasketaan tuetun teknologian odotetun poistoajan ja taloudellisen elinkaaren perusteella. Tämän ajanjakson jälkeen kaikki tilastolliset edut jäävät isäntäjäsenvaltioille.

3.   Ellei edellä olevasta 2 kohdasta muuta johdu, mekanismista tukea saaneiden laitosten tuottama uusiutuva energia kohdentuu tilastollisesti direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisesti ja jakautuu seuraavasti:

a)

80 prosenttia maksaville jäsenvaltioille;

b)

20 prosenttia isäntäjäsenvaltioille.

4.   Komissio voi ehdottaa poikkeamista tämän artiklan 2 kohdassa vahvistetusta jakotavasta ja energian jakamista maksaville ja isäntäjäsenvaltioille siten, että maksavan jäsenvaltion osuus on 50–100 prosenttia, isäntäjäsenvaltion osuus 0–50 prosenttia ja maksavien ja isäntäjäsenvaltioiden osuuksien summa 100 prosenttia. Ehdotettua jakotapaa sovelletaan tiettyyn ehdotuspyyntöön ja sen on perustuttava seuraaviin perusteisiin:

a)

sen todennäköisyys, että ehdotuspyyntö herättää tasapainoisesti kiinnostusta maksavissa jäsenvaltioissa ja isäntäjäsenvaltioissa, jotta varmistetaan toimiva kilpailu ehdotuspyyntömenettelyssä;

b)

sen todennäköisyys, että ehdotuspyynnön perusteella mekanismista maksetaan vain vähän tai ei lainkaan tukea;

c)

isäntäjäsenvaltioille mahdollisesti aiheutuvat kustannukset, järjestelmäintegrointikustannukset mukaan luettuina.

5.   Komission on ilmoitettava jäsenvaltioille jakotapa, jonka se aikoo sisällyttää ehdotuspyyntöön, 7 artiklan 7 ja 8 kohdan mukaisesti.

6.   Jos kyse on uusiutuvasta energiasta, jonka on tuottanut mekanismiin osallistuvassa kolmannessa maassa sijaitseva mekanismista tukea saava laitos, 100 prosenttia tilastollisista eduista jaetaan maksaville jäsenvaltioille direktiivin (EU) 2018/2001 11 artiklan mukaisesti.

28 artikla

Komission suorittama energiantuotantoa koskeva raportointi ja tilastollisten etujen laskenta

1.   Isäntäjäsenvaltioiden ja mekanismiin osallistuvien ja hankkeita alueellaan sallivien kolmansien maiden on ilmoitettava komissiolle saatavilla olevat tiedot mekanismista rahoitettujen hankkeiden energiantuotannosta tiettynä vuonna kahdesti – viimeistään 1 päivänä tammikuuta ja viimeistään 1 päivänä heinäkuuta tuotantovuotta seuraavana vuonna.

2.   Komissio laskee vuosittain osallistuville jäsenvaltioille osoitettavat tosiasialliset tilastolliset edut ja ilmoittaa ne osallistuville jäsenvaltioille viimeistään 1 päivänä lokakuuta tuotantovuotta seuraavana vuonna, ja osallistuvien jäsenvaltioiden on ilmoitettava ne direktiivin (EU) 2018/2001 säännösten mukaisesti. Jaettujen tilastollisten etujen kokonaismäärän on vastattava tosiasiallisesti tuotetun energian määrää jäsenvaltioiden ilmoittamien tietojen ja markkina-arvojen mukaisesti.

V LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

29 artikla

Arviointi

1.   Komissio toteuttaa arvioinnin mekanismin toiminnasta osana asetuksen (EU) 2018/1999 45 artiklan mukaista uudelleentarkastelua.

2.   Arvioinnissa keskitytään mekanismin ja muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmien väliseen synergiaan, mekanismin tuloksellisuuteen direktiivin (EU) 2018/2001 3 artiklan 5 kohdassa ja asetuksen (EU) 2018/1999 32 artiklan 3 kohdan d alakohdassa, 32 artiklan 4 kohdassa ja 33 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden edistämisessä, mekanismista hankkeille myönnettävien takaisin maksettavien tukimuotojen tuloksellisuuteen sekä siihen, kuinka tuloksellista on yhdistää takaisin maksettavia tukimuotoja sekä tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, unionin investointitukivälineen rahoitusta yhdistävillä toimilla.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen arviointien tulosten perusteella komissio tekee tarvittaessa ehdotuksia varmistaakseen, että mekanismi edistää 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista.

4.   Komissio toimittaa 1 ja 2 kohdan mukaisesti toteuttamien arviointien tulokset energiaunionikomitealle ja julkistaa ne.

30 artikla

Raportointi

1.   Komissio toimittaa joka vuosi viimeistään 31 päivänä lokakuuta energiaunionikomitealle kertomuksen mekanismin toiminnasta sekä sen vaikutuksesta vuodeksi 2030 asetetun uusiutuvaa energiaa koskevan EU:n sitovan tavoitteen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Kertomus julkistetaan.

2.   Komissio raportoi joka vuosi viimeistään 31 päivänä lokakuuta energiaunionikomitealle ja Euroopan parlamentille jäsenvaltioilta saatujen ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen ja mekanismin saamien unionin varojen käytöstä, edellisenä vuotena myönnetyn tuen määrästä ja mekanismissa jäljellä olevista sitomattomista varoista.

31 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä syyskuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).