KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/1208,
annettu 7 päivänä elokuuta 2020,
jäsenvaltioiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti raportoimien tietojen rakenteesta, muodosta, toimittamistavasta ja tarkastamisesta sekä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 749/2014 kumoamisesta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 (1) ja erityisesti sen 19 artiklan 5 kohdan, 26 artiklan 7 kohdan, 37 artiklan 6 kohdan, 38 artiklan 4 kohdan ja 39 artiklan 3 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1)
|
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 525/2013 (2) säädetty kasvihuonekaasupäästöjen seuranta- ja raportointijärjestelmä muodostaa peruspuitteet kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi ilmastopolitiikan puitteissa. Kyseisen järjestelmän säännökset on sisällytetty täysimääräisesti asetukseen (EU) 2018/1999, jolla asetus (EU) N:o 525/2013 kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen. Kyseisen mekanismin puitteissa on tarpeen hyväksyä säännöt, jotka koskevat raportointia kansallisista sopeutumistoimista, huutokauppatulojen käytöstä, taloudellisesta ja teknisestä tuesta kehitysmaille, kasvihuonekaasuinventaarioiden ennakkotiedoista, kasvihuonekaasuinventaarioista sekä kirjatuista kasvihuonekaasupäästöistä ja -poistumista, sekä säännöt, jotka koskevat kansallisia inventaariojärjestelmiä, kattavia tarkastuksia sekä raportointia politiikoista, toimenpiteistä ja ennusteista.
|
|
(2)
|
Kasvihuonekaasuinventaarioiden sekä ennusteiden, politiikkojen ja toimenpiteiden yhdennetty seuranta- ja raportointijärjestelmä, mukaan lukien kansalliset järjestelmät, auttaa varmistamaan tietojen yhdenmukaisuuden päästöjen aiempien kehityssuuntien, päästöjen tulevien kehityssuuntien ja ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitteiden saavuttamiseen tähtäävien politiikkojen ja toimenpiteiden vaikutusten välillä. Lisäksi jäsenvaltioiden raportointi kansallisesta kasvihuonekaasuinventaariosta liittyy olennaisesti kansallisiin inventaariojärjestelmiin, jotka ovat institutionaalisia, oikeudellisia ja menettelyihin liittyviä järjestelyjä kasvihuonekaasupäästöjen arvioimiseksi. Lisäksi kattavalla tarkastusmenettelyllä todennetaan toimitettujen kansallisten inventaariotietojen laatu. Sen vuoksi on aiheellista sisällyttää yhteen täytäntöönpanoasetukseen säännöt, jotka koskevat kansallisia inventaariojärjestelmiä, kattavaa tarkastusta, politiikka-, toimenpide- ja ennustejärjestelmiä ja asetuksen (EU) 2018/1999 4 luvun mukaisia jäsenvaltioiden raportointivelvollisuuksia.
|
|
(3)
|
Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen, jäljempänä ”UNFCCC” (3), osapuolten konferenssi, joka toimii UNFCCC:n osapuolten 21. konferenssissa 12 päivänä joulukuuta 2015 hyväksytyn Pariisin ilmastosopimuksen, jäljempänä ”Pariisin sopimus” (4), osapuolten kokouksena, hyväksyi päätöksellä 18/CMA.1 toiminnan ja tuen avoimuuspuitteita varten säännöt, menettelyt ja suuntaviivat, joissa määrätään muun muassa kasvihuonekaasuinventaarioita, politiikkoja ja toimenpiteitä, ennusteita, vaikutuksia sekä sopeutumista sekä kehitysmaille annettavaa tukea koskevasta raportoinnista. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on raportoitava tiedot näiden sääntöjen, menettelyjen ja suuntaviivojen mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä.
|
|
(4)
|
Asetuksen (EU) 2018/1999 mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaksivuotisraportteja, jotka sisältävät tiedot niiden kansallisista ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevistä suunnitelmista ja strategioista, UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen nojalla hyväksyttyjen raportointivelvollisuuksien mukaisesti. Näitä tietoja käytetään ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan edistymisen ja toiminnan seurannassa, taustatietoina unionin sopeutumisstrategian täytäntöönpanoa ja tarkastusta varten ja niiden tukemiseksi, helpottamaan arviointia EU:n edistymisestä Pariisin sopimuksen sopeutumistavoitteen saavuttamisessa, mahdollisuuden antamiseksi jäsenvaltioille ja Euroopan unionille vaihtaa hyviä käytäntöjä sekä arvioitaessa niiden tarpeita ja valmiustasoa ilmastonmuutokseen vastaamisessa. Kansainvälisten raportointijärjestelyjen mukaisesti jäsenvaltioiden on myös esitettävä yleiskatsauksia tai esimerkkejä alueellisen tason toimiin liittyvistä hyvistä käytännöistä, jotta voidaan lisätä tietoisuutta sopeutumistoimista muilla hallintotasoilla ja antaa EU:lle mahdollisuus edistää paremmin tällaisia toimia.
|
|
(5)
|
Kun otetaan huomioon huutokauppatulojen käytön raportoinnista saadut aiemmat kokemukset, on tarpeen, että jäsenvaltiot, jotka raportoivat huutokauppatulojaan vastaavan taloudellisen arvon käytöstä, raportoivat menojaan vastaavat arvot Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (5) 3 d ja 10 artiklan mukaisesti.
|
|
(6)
|
Jäsenvaltioiden olisi raportoitava kehitysmaille annettavasta taloudellisesta ja teknisestä tuesta mahdollisimman yksityiskohtaisesti, ja raportointi olisi toteutettava ohjelmien tai toimien tasolla. Saatavilla oleviksi merkityt tiedot ilmoitetaan ainoastaan, jos ne ovat jäsenvaltioiden saatavilla siihen ajankohtaan mennessä, jona kertomus lisätään raportointijärjestelmään. Jäsenvaltion ei tarvitse täyttää ja toimittaa suunniteltua tukea koskevaa taulukkoa, jos asiaankuuluvia tietoja ei ole saatavilla koko taulukosta muun muassa meneillään olevien tai keskeneräisten talousarviomenettelyjen vuoksi. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi myös voitava käyttää taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean (DAC) käyttöön ottamaa raportointimallia, joka on tarkoitettu luotonantajien raportointijärjestelmään (CRS) raportoimista varten. Päätöksen 18/CMA.1 mukaisesti jäsenvaltiot toimittavat UNFCCC:lle vapaaehtoisesti tietoja avustusekvivalentista. Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus kansainvälisen tason raportoinnin kanssa, tässä asetuksessa vahvistetut raportointivaatimukset olisi mahdollisuuksien mukaan mukautettava Pariisin sopimuksen osapuolten kokouksena toimivan osapuolten konferenssin asiaa koskeviin päätöksiin ja OECD:n kehitysapukomitean asiaa koskeviin menetelmien muutoksiin, kun ne tulevat saataville.
|
|
(7)
|
Inventaarion ennakkotietojen alakohtainen kattavuus on ylimmän tason yhteenveto kokonaiskasvihuonekaasuinventaarion yksityiskohtaisemmasta alakohtaisesta kattavuudesta. Näin varmistetaan, että vuoden t–1 inventaarion ennakkotiedoissa raportoidut päästö- ja poistuma-arviot ovat johdonmukaisia vuonna t–2 raportoitujen kasvihuonekaasuinventaarioon sisältyvien arvioiden kanssa. Maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden ala (LULUCF) on olennainen osa vuotuista inventaariota, ja jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä arviot LULUCF-alan päästöistä ja poistumista kasvihuonekaasuinventaarionsa ennakkotietoihin.
|
|
(8)
|
Jotta voidaan varmistaa päästövähennyssitoumusten avoimuus, parantaa jatkuvasti laatua ja helpottaa asiantuntijan tekemän teknisen tarkastelun tekemistä, jäsenvaltioiden raporttien on oltava teknisesti yksityiskohtaisia ja sisällettävä paljon tietoa. Lisäksi asetuksella (EU) 2018/1999 sisällytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/841 (6) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2018/842 (7) mukaiset raportointivaatimukset vuosittaisten kasvihuonekaasuinventaarioiden raportointiin ja mukaudutaan mainittujen asetusten viisivuotiseen vaatimustenmukaisuuden tarkastussykliin ottamalla käyttöön kattava tarkastusmenettely vuosiksi 2027 ja 2032. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää asetuksen (EU) 2018/842 mukaisten joustomahdollisuuksien aiottua käyttöä ja tehtyjä päästökiintiöiden siirtoja sekä niistä saatavien tulojen käyttöä koskevien raporttien rakenne, muoto ja toimittamistapa sekä sisällyttää asetuksen (EU) 2018/841 mukaiset vaatimukset ennusteita koskevaan raportointiin. Asetuksen (EU) 2018/841 ja asetuksen (EU) 2018/842 mukaisesti tehtyjä siirtoja koskevista tiedoista ei julkisteta tehtyjä siirtoja koskevia yksittäisiä hintoja, mutta yksikköhintojen vaihtelualue eli kaikkien jäsenvaltioiden ilmoittamien liiketoimien matalin ja korkein hinta olisi asetettava saataville.
|
|
(9)
|
Pariisin sopimuksen osapuolten konferenssin asettamien velvoitteiden oikea-aikaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi on tarpeen vahvistaa aikataulut komission ja jäsenvaltioiden väliselle yhteistyölle ja koordinoinnille unionin kasvihuonekaasuinventaarioraportin ja UNFCCC:n tarkastuksen laatimista varten. Jäsenvaltioiden kasvihuonekaasuinventaarioiden kattavan tarkastuksen tekemiselle on myös tarpeen määrittää menettely ja aikataulu sen varmistamiseksi, että se toteutetaan oikea-aikaisesti ja tehokkaasti.
|
|
(10)
|
Jäsenvaltioiden olisi perustettava kansallisia inventaariojärjestelmiä ja hallinnoitava niitä inventaarioiden laadun varmistamiseksi ja parantamiseksi suunnittelemalla, laatimalla ja hallinnoimalla inventaariotoimia, joihin kuuluu toimintotietojen kerääminen, menetelmien ja päästökertoimien asianmukainen valinta, ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvien päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien arviointi, epävarmuustarkastelun sekä laadunvarmistus- ja laadunvalvontatoimien toteuttaminen sekä inventaariotietojen todentamismenettelyjen toteuttaminen kansallisella tasolla. Menneen kauden kansallisten inventaariojärjestelmien korkean laadun säilyttämiseksi jäsenvaltioiden on jatkettava samojen inventaarioiden suunnittelua, laadintaa ja hallinnointia koskevien standardien soveltamista 27–29 artiklan mukaisesti.
|
|
(11)
|
Politiikka-, toimenpide- ja ennustejärjestelmiä koskevien sääntöjen olisi oltava johdonmukaisia UNFCCC:n tai Pariisin sopimuksen elinten tekemien asiaankuuluvien päätösten kanssa. Koska Pariisin sopimuksen osapuolten kokouksena toimivan UNFCCC:n osapuolten konferenssin päätöksessä 18/CMA.1 pyydetään tietoja, jotka ovat tarpeen Pariisin sopimuksen 4 artiklan mukaisten kansallisesti määriteltyjen panosten edistymisen seuraamiseksi, jäsenvaltioiden olisi toimitettava asiaankuuluvat tiedot niiden institutionaalisista, hallinnollisista ja menettelyihin liittyvistä järjestelyistä, jotka koskevat unionin kansallisesti määritellyn panoksen kansallista täytäntöönpanoa.
|
|
(12)
|
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2284 (8) mukaisessa ilman epäpuhtauksia koskevassa raportoinnissa sekä kasvihuonekaasuja koskevassa raportoinnissa noudatetaan suurelta osin samanlaisia lähestymistapoja, mukaan lukien jäsenvaltioiden käyttämät menetelmät. Sen vuoksi, kun politiikoista, toimenpiteistä ja ennusteista ja niitä koskevista järjestelmistä raportoidaan tämän asetuksen VI luvun mukaisesti, tuetaan yhdenmukaisia menetelmiä ottamalla huomioon direktiivin (EU) 2016/2284 mukaisesti raportoidut politiikat, toimenpiteet ja ennusteet.
|
|
(13)
|
Asetuksen (EU) 2018/1999 28 artiklassa tarkoitettua sähköistä alustaa olisi käytettävä jäsenvaltioiden ja komission raportointiin Euroopan ympäristökeskuksen avustamina energiaunionin kaikista ulottuvuuksista. Komissio toteuttaa toimenpiteitä sen mahdollistamiseksi, että sähköiselle alustalle toimitetut tiedot ohjataan tai kanavoidaan komission keskitetyn yhteyspisteen kautta ja että niitä vaihdetaan asiaan liittyvien raportointijärjestelmien, kuten Euroopan ympäristökeskuksen Reportnetin, kanssa.
|
|
(14)
|
Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus asetuksen (EU) 2018/1999 asiaa koskevien säännösten soveltamispäivän kanssa, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2021.
|
|
(15)
|
Asetus (EU) N:o 525/2013 kumotaan asetuksen (EU) 2018/1999 57 ja 58 artiklan mukaisesti 1 päivästä tammikuuta 2021, lukuun ottamatta kyseisen asetuksen 7 artiklaa, 17 artiklan 1 kohdan a ja d alakohtaa ja 19 artiklaa, joita sovelletaan vuosien 2019 ja 2020 tietoja sisältäviin raportteihin. Sen vuoksi täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 749/2014 olisi kumottava 1 päivästä tammikuuta 2021, mutta sen 3–18 ja 27–43 artiklaa olisi edelleen sovellettava kertomuksiin, jotka sisältävät tietoja mainituilta vuosilta.
|
|
(16)
|
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat ilmastonmuutoskomitean lausunnon mukaiset,
|
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
I LUKU
KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT
1 artikla
Kohde
Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EU) 2018/1999 täytäntöönpanosäännöt seuraavien seikkojen osalta:
|
a)
|
asetuksen (EU) 2018/1999 19 artiklan mukainen kansallisia sopeutumistoimia, huutokauppatulojen käyttöä ja kehitysmaille annettavaa taloudellista ja teknistä tukea koskeva jäsenvaltioiden raportointi;
|
|
b)
|
asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan mukainen kasvihuonekaasuinventaarioiden ennakkotietoja, kasvihuonekaasuinventaarioita sekä kirjattuja kasvihuonekaasupäästöjä ja -poistumia koskeva jäsenvaltioiden raportointi;
|
|
c)
|
asetuksen (EU) 2018/1999 37 artiklan mukaiset kansallisten inventaariojärjestelmien perustamista, käyttämistä ja toimintaa koskevat vaatimukset;
|
|
d)
|
asetuksen (EU) 2018/1999 38 artiklan mukaisen kattavan tarkastuksen suorittamisen aikataulu ja menettely;
|
|
e)
|
asetuksen (EU) 2018/1999 39 artiklan mukainen kansallista politiikka-, toimenpide- ja ennustejärjestelmää koskeva jäsenvaltioiden raportointi.
|
2 artikla
Soveltamisala
Tätä asetusta sovelletaan jäsenvaltioiden toimittamiin raportteihin, jotka sisältävät vaadittuja tietoja vuodesta 2021 eteenpäin.
3 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan
|
(1)
|
”määrämuotoisella raportointitaulukolla” (CRT) taulukkoa, jossa esitetään tiedot ihmisen toiminnan aiheuttamista kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvistä päästöistä ja nielujen aikaansaamista poistumista, jotka sisältyvät ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen, jäljempänä ”UNFCCC”, osapuolten konferenssin päätöksen 24/CP.19 liitteeseen II;
|
|
(2)
|
”vertailulaskennalla” hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin, jäljempänä ”IPCC”, käyttämää vertailulaskentaa, joka määritetään vuoden 2006 IPCC:n ohjeissa kansallisista kasvihuonekaasuinventaarioista, jäljempänä ”IPCC:n vuoden 2006 ohjeet”;
|
|
(3)
|
”lähestymistavalla 1” epävarmuuksien arvioinnin perusmenetelmää, joka sisältyy vuoden 2006 IPCC:n ohjeisiin;
|
|
(4)
|
”avainluokalla” luokkaa, jolla on huomattava vaikutus jäsenvaltion tai unionin kasvihuonekaasujen kokonaisinventaarioon päästöjen ja poistumien absoluuttisten määrien, päästöjen ja poistumien kehityssuuntien tai päästöjen ja poistumien epävarmuuden kautta;
|
|
(5)
|
”sektorikohtaisella laskennalla” IPCC:n sektorikohtaista laskentaa, joka määritetään vuoden 2006 IPCC:n ohjeissa;
|
|
(6)
|
”kasvihuonekaasuinventaarioasiakirjoja koskevalla mallilla” vuosittaisia kasvihuonekaasuinventaarioita koskevien UNFCCC:n raportointiohjeiden lisäyksessä esitettyä mallia, joka sisältyy päätöksen 24/CP.19. liitteeseen I;
|
|
(7)
|
”avoimuutta koskevilla säännöillä, menettelyillä ja suuntaviivoilla” Pariisin sopimuksen 13 artiklassa tarkoitettuja toiminnan ja tuen avoimuuspuitteita koskevia sääntöjä, menettelyjä ja suuntaviivoja, jotka esitetään Pariisin sopimuksen osapuolten kokouksena toimivan UNFCCC:n osapuolten konferenssin päätöksen 18/CMA.1 liitteessä;
|
|
(8)
|
”kasvihuonekaasuinventaariota koskevilla ohjeilla” komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/1044 (9) 3 artiklassa määriteltyjä ohjeita;
|
|
(9)
|
”uudelleenlaskennalla” menettelyä, jolla arvioidaan kasvihuonekaasuinventaariota koskevien ohjeiden mukaisesti uudelleen aiemmin toimitetuissa kasvihuonekaasuinventaarioissa esitettyjä ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia, koska on tapahtunut muutoksia menetelmissä tai tavassa, jolla päästökertoimia ja toimintotietoja hankitaan ja käytetään, tai on otettu mukaan uusia päästölähde- ja nieluluokkia.
|
II LUKU
JÄSENVALTIOIDEN RAPORTOINTI KANSALLISISTA SOPEUTUMISTOIMISTA, HUUTOKAUPPATULOISTA SEKÄ TUESTA KEHITYSMAILLE
4 artikla
Tiedot kansallisista sopeutumistoimista
Jäsenvaltioiden on raportoitava tiedot kansallisista sopeutumistoimista asetuksen (EU) 2018/1999 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti tämän asetuksen liitteessä I esitetyssä muodossa.
5 artikla
Tiedot huutokauppatulojen käytöstä
Jäsenvaltioiden on raportoitava tiedot päästöoikeuksien huutokaupasta saamiensa tulojen käytöstä asetuksen (EU) 2018/1999 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti tämän asetuksen liitteessä II esitetyissä muodoissa.
6 artikla
Tiedot taloudellisesta ja teknisestä tuesta kehitysmaille
1. Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VIII olevan 2 osan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetut määrälliset tiedot julkisesta ja mobilisoidusta rahoituksesta sekä asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VIII olevan 2 osan a alakohdan iii alakohdassa tarkoitetut saatavilla olevat tiedot jäsenvaltioiden toimista, jotka koskevat UNFCCC:n nojalla toteutettavia kehitysmaihin liittyviä julkisin varoin rahoitettuja teknologian siirtohankkeita ja toimintavalmiuksien kehittämishankkeita, taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean (DAC) käyttöön ottamassa määrämuotoisessa taulukkomuodossa, joka on tarkoitettu luotonantajien raportointijärjestelmään (CRS) raportoimista varten, tai tämän asetuksen liitteessä III esitetyissä muodoissa.
2. Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VIII olevan 2 osan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut menetelmiä koskevat laadulliset tiedot, joissa selitetään määrällisten tietojen laskentamenetelmä, tämän asetuksen liitteessä IV esitetyssä muodossa.
3. Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VIII olevan 2 osan b alakohdassa tarkoitetut saatavilla olevat tiedot suunnitellusta tuesta tämän asetuksen liitteessä V esitetyssä muodossa.
III LUKU
JÄSENVALTIOIDEN RAPORTOINTI KASVIHUONEKAASUINVENTAARIOIDEN ENNAKKOTIEDOISTA, KASVIHUONEKAASUINVENTAARIOISTA SEKÄ KIRJATUISTA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖISTÄ JA -POISTUMISTA
7 artikla
Raportointi kasvihuonekaasuinventaarioiden ennakkotiedoista
1. Jäsenvaltioiden on raportoitava kasvihuonekaasuinventaarioidensa ennakkotiedot asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti liitteessä VI esitetyssä muodossa;
|
a)
|
luokat jaotellaan tasolla, joka perustuu toimintotietoihin ja menetelmiin, jotka ovat käytettävissä vuotta X–1 koskevien arvioiden laatimista varten;
|
|
b)
|
direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvat päästöt ja asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvat päästöt erotellaan erillisiin sarakkeisiin lähdeluokan mukaan, jos tiedot ovat saatavilla.
|
2. Jäsenvaltioiden on annettava selityksiä muun muassa tärkeimmistä tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet liitteessä VI esitetyssä muodossa raportoitujen päästöjen ja poistumien keskeisimpiin muutoksiin verrattuna viimeisimpään raportoituun lopulliseen kasvihuonekaasuinventaarioon.
8 artikla
Kasvihuonekaasuinventaarioiden raportointia koskevat yleiset säännöt
1. Kunkin jäsenvaltion on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot täyttämällä kasvihuonekaasuinventaariota koskevien ohjeiden ja tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen mukaisesti
|
a)
|
määrämuotoiset raportointitaulukot, joihin sisältyvät kaikki laskentataulukot tai XML-tiedostot riippuen siitä, mikä ohjelmisto on käytettävissä, ja jotka kattavat asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisen jäsenvaltion maantieteellisen soveltamisalan;
|
|
b)
|
tämän asetuksen 9–23 artiklassa täsmennetyt tiedot.
|
2. Jäsenvaltioiden on laadittava kasvihuonekaasuinventaarioasiakirjoja koskevan mallin perusteella ja tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kansallinen inventaarioraportti, jäljempänä ”kansallinen inventaarioraportti”. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä tämän asetuksen 9, 10, 12 ja 14–18 artiklan mukaisesti raportoidut tiedot kansalliseen inventaarioraporttiin tai kansallisen inventaarioraportin erilliseen liitteeseen ja ilmoitettava selkeästi liitteen VII mukaisesti, missä tiedot esitetään.
9 artikla
Raportointi uudelleenlaskennoista
Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan d alakohdassa tarkoitetut syyt kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien uudelleenlaskentaan vuosina 1990, 2005 ja X–3 sekä ilmoitettava, miten aikasarjojen yhdenmukaisuus kaikkien raportoitujen vuosien osalta säilytetään, kirjallisesti kansallisen inventaarioraportin uudelleenlaskentoja koskevan yhteenvetoluvun luonnoksena.
10 artikla
Raportointi suositusten toteuttamisesta
1. Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan g alakohdassa tarkoitetut tiedot toimista, jotka on toteutettu inventaarioarvioiden parantamiseksi, tämän asetuksen liitteessä VIII esitetyssä muodossa.
2. Jäsenvaltioiden on 1 kohdassa tarkoitetuissa raporteissaan käsiteltävä sekä viimeisimmissä tarkastusraporteissa ensimmäistä kertaa esiin tuotuja seikkoja että jo aiemmissa tarkastusraporteissa esiin tuotuja seikkoja.
11 artikla
Raportointi inventaariomenetelmistä, päästökertoimista ja niihin liittyvistä menetelmäkuvauksista unionin avainluokkien osalta
1. Jäsenvaltioiden on toimitettava seuraavat asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan m kohdassa tarkoitetut tiedot unionin inventaarioraportin laatimista varten:
|
a)
|
yhteenvetotiedot unionin avainluokkien osalta käytetyistä menetelmistä ja päästökertoimista määrämuotoisten raportointitaulukoiden asiaankuuluvissa XML-tiedostoissa;
|
|
b)
|
jos määrämuotoisiin raportointitaulukoihin ei sisälly tietoja menetelmistä ja päästökertoimista, kyseisten unionin avainluokkien osalta tämän asetuksen liitteessä IX olevan 3 osan mukaiset tiedot;
|
|
c)
|
unionin avainluokkien päivitetyt menetelmäkuvausten yhteenvedot liitteessä IX olevassa 4 osassa esitetyssä muodossa.
|
2. Komissio toimittaa jäsenvaltioille seuraavat tiedot 1 kohdassa tarkoitettua raportointia varten:
|
a)
|
luettelo unionin uusimmista avainluokista 31 päivään lokakuuta mennessä liitteessä IX olevassa 1 osassa esitetyssä muodossa;
|
|
b)
|
edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu luettelo päivitettynä ja muutokset korostettuina 28 päivään helmikuuta mennessä;
|
|
c)
|
tiedot inventaariomenetelmistä, päästökertoimista ja menetelmäkuvausten yhteenvedoista, jos ne ovat saatavilla, 31 päivään lokakuuta mennessä liitteessä IX olevassa 2 osassa esitetyssä muodossa;
|
|
d)
|
edellä 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tiedot päivitettyinä 28 päivään helmikuuta mennessä.
|
12 artikla
Raportointi epävarmuudesta ja kattavuudesta
1. Jäsenvaltioiden on raportoitava vähintään asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan m alakohdassa tarkoitetut lähestymistavan 1 mukaiset arviot epävarmuudesta tämän asetuksen liitteessä X esitetyssä muodossa.
2. Jäsenvaltioiden on raportoitava kansallisessa inventaarioraportissa tiedot asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan m alakohdassa tarkoitetusta kattavuutta koskevasta yleisestä arviosta ja täsmennettävä
|
a)
|
luokat, joita raportin mukaan ei ole arvioitu (NE-merkintä), sellaisina kuin ne on määritelty avoimuutta koskevissa säännöissä, menettelyissä ja suuntaviivoissa, ja yksityiskohtaiset selitykset kyseisen merkinnän käytöstä erityisesti tapauksissa, joissa kasvihuonekaasuinventaariota koskevissa ohjeissa on annettu kasvihuonekaasujen arviointimenetelmiä;
|
|
b)
|
kasvihuonekaasuinventaarion maantieteellinen kattavuus ja mahdolliset erot UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen sekä asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisen maantieteellisen kattavuuden välillä.
|
13 artikla
Raportointi indikaattoreista
Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan e alakohdassa tarkoitetut indikaattoreita koskevat tiedot liitteessä XI esitetyssä muodossa.
14 artikla
Raportointi ilmoitettujen päästöjen yhdenmukaisuudesta EU:n päästökauppajärjestelmän tietojen kanssa
1. Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan h alakohdassa tarkoitetut tiedot tämän asetuksen liitteessä XII esitetyssä muodossa.
2. Jäsenvaltioiden on raportoitava tekstimuodossa tiedot asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan i alakohdassa tarkoitetuista tarkastusten tuloksista.
15 artikla
Raportointi ilman epäpuhtauksia koskevien raportointitietojen johdonmukaisuudesta
1. Jäsenvaltioiden on raportoitava tekstimuodossa tiedot asetuksen (EU) N:o 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan j ja i alakohdassa tarkoitetuista tarkastusten tuloksista ja asetuksen (EU) N:o 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan b alakohdan mukaisesta tietojen johdonmukaisuudesta ja täsmennettävä seuraavat seikat:
|
a)
|
ovatko inventaarioissa, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet direktiivin (EU) 2016/2284 nojalla, olevat hiilimonoksidin (CO), rikkidioksidin (SO2), typpioksidien (NOx) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöarviot yhdenmukaiset asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisissa kasvihuonekaasuinventaarioissa esitettyjen vastaavien päästöarvioiden kanssa;
|
|
b)
|
niiden direktiivin (EU) 2016/2284 mukaisten raporttien lähetyspäivät, joita verrattiin asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti toimitettuun inventaarioon.
|
2. Jos 1 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten tuloksena todetaan suurempi kuin +/–5 prosentin ero tietyn ilman epäpuhtauden kokonaispäästöjen välillä, jotka on raportoitu asetuksen (EU) 2018/1999 ja direktiivin (EU) 2016/2284 mukaisesti, lukuun ottamatta maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloutta, jäljempänä ”LULUCF”, asianomaisen jäsenvaltion on 1 kohdan mukaisten tekstimuotoisten tietojen lisäksi raportoitava tiedot kyseisestä ilman epäpuhtaudesta tämän asetuksen liitteessä XIII esitetyssä muodossa.
3. Jäsenvaltiot voivat raportoida pelkästään 1 kohdassa tarkoitetut tiedot, jos 2 kohdassa tarkoitettu suurempi kuin +/–5 prosentin ero johtuu virheellisten tietojen korjaamisesta taikka eroista asiaa koskevien säädösten maantieteellisessä kattavuudessa tai soveltamisalassa.
16 artikla
Raportointi fluoratuista kasvihuonekaasuista raportoitujen tietojen yhdenmukaisuudesta
Jäsenvaltioiden on raportoitava tekstimuodossa tiedot asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan j alakohdan ii alakohdassa tarkoitetuista tarkastusten tuloksista ja täsmennettävä seuraavat seikat:
|
a)
|
jäsenvaltioiden tekemät tarkistukset yksityiskohtaisuuden tason, tietoaineistojen ja verrattujen raporttien osalta;
|
|
b)
|
tarkistusten tärkeimmät tulokset ja selitykset suurimmille epäjohdonmukaisuuksille;
|
|
c)
|
se, onko toiminnanharjoittajien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 517/2014 (10) 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti keräämiä tietoja hyödynnetty, ja jos on, miten;
|
|
d)
|
syyt, joiden vuoksi tarkastuksia ei pidetty merkityksellisinä, jos niitä ei tehty.
|
17 artikla
Raportointi yhdenmukaisuudesta energiatilastojen kanssa
1. Jäsenvaltioiden on raportoitava tekstimuodossa asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan j alakohdan iii alakohdassa tarkoitetut tarkastusten tuloksia koskevat tiedot, joissa täsmennetään erot kasvihuonekaasuinventaarioon sisältyvien tietojen perusteella lasketun vertailulaskennan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2008 (11) 4 artiklan ja liitteen B mukaisesti raportoitujen energiatilastojen perusteella lasketun vertailulaskennan välillä.
2. Jäsenvaltioiden on raportoitava 1 kohdassa tarkoitetut määrälliset tiedot ja selitykset suuremmista kuin +/–2 prosentin eroista todettavissa olevassa kansallisessa fossiilisen polttoaineen kokonaiskulutuksessa yhdistetyllä tasolla kaikkien fossiilisten polttoaineluokkien osalta vuodelta X–2 tämän asetuksen liitteen XIV mukaisesti.
18 artikla
Raportointi kansallisten inventaariojärjestelmien tai rekistereiden kuvauksiin tehtävistä muutoksista
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava selvästi kansallisen inventaarioraportin asiaa koskevissa luvuissa, ettei niiden asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan k ja l alakohdassa tarkoitettujen kansallisten inventaariojärjestelmien tai mahdollisten kansallisten rekistereiden kuvauksessa ole tapahtunut muutoksia edellisen kansallisen inventaarioraportin toimittamisen jälkeen.
19 artikla
Raportointi asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvista kasvihuonekaasupäästöistä
Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevassa 2 osassa lueteltujen kasvihuonekaasujen asetuksen (EU) 2018/842 2 artiklan 1 kohdassa määritettyyn soveltamisalaan kuuluvat ja asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan a alakohdassa tarkoitetut ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt ja asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan d alakohdassa tarkoitetut tietojen päivitykset tämän asetuksen liitteessä XV esitetyssä muodossa.
20 artikla
Raportointi asetuksen (EU) 2018/841 nojalla tehtyjä siirtoja koskevista yhteenvetotiedoista
Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan f alakohdassa tarkoitetut yhteenvetotiedot asetuksen (EU) 2018/841 12 ja 13 artiklan nojalla tehdyistä siirroista tämän asetuksen liitteessä XVI esitetyssä muodossa. Sen jälkeen kun komissio on koonnut tiedot, yhteenveto tämän kohdan mukaisesti toimitetuista tiedoista asetetaan saataville sähköisessä muodossa kolmen kuukauden kuluessa jäsenvaltioiden raporttien vastaanottamisesta. Tässä yhteenvedossa on ilmoitettava kutakin vuosittaista maankäyttöyksikkötapahtumaa kohti maksettujen hintojen vaihtelualue.
21 artikla
Raportointi asetuksen (EU) 2018/842 nojalla tehtyjä siirtoja koskevista yhteenvetotiedoista
1. Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan f alakohdassa tarkoitetut yhteenvetotiedot asetuksen (EU) 2018/842 5 artiklan nojalla tehdyistä siirroista tämän asetuksen liitteessä XVII olevassa taulukossa 1 esitetyssä muodossa. Sen jälkeen kun komissio on koonnut tiedot, yhteenveto tämän kohdan mukaisesti toimitetuista tiedoista asetetaan saataville sähköisessä muodossa kolmen kuukauden kuluessa jäsenvaltioiden raporttien vastaanottamisesta. Tässä yhteenvedossa on ilmoitettava kutakin vuosittaista päästökiintiötapahtumaa kohti maksettujen hintojen vaihtelualue.
2. Asetuksen (EU) 2018/1999 38 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten julkaisemisen ja asetuksen (EU) 2018/1999 38 artiklan 6 kohdassa säädetyn, asetuksen (EU) 2018/842 9 artiklan mukaisen vaatimustenmukaisuuden tarkastamismenettelyn aloittamisen välisten kahden ajanjakson kuluessa jäsenvaltiot voivat raportoida komissiolle kunkin kuukauden 15 päivänä asetuksen (EU) 2018/842 5 artiklan nojalla tehdyistä siirroista tämän asetuksen liitteessä XVII olevassa taulukossa 2 esitetyssä muodossa. Sen jälkeen kun komissio on koonnut tiedot, yhteenveto tämän kohdan mukaisesti saaduista tiedoista asetetaan saataville sähköisessä muodossa kohtuullisessa ajassa.
22 artikla
Raportointi asetuksen (EU) 2018/842 mukaisten joustomahdollisuuksien aiotusta käytöstä
1. Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan n alakohdassa tarkoitetut tiedot aikeistaan käyttää asetuksen (EU) 2018/842 5 artiklan 4 ja 5 kohdassa ja 7 artiklan 1 kohdassa säädettyjä joustomahdollisuuksia tämän asetuksen liitteessä XVIII esitetyssä muodossa.
2. Asetuksen (EU) 2018/1999 38 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten julkaisemisen ja asetuksen (EU) 2018/1999 38 artiklan 6 kohdassa säädetyn, asetuksen (EU) 2018/842 9 artiklan mukaisen vaatimustenmukaisuuden tarkastamismenettelyn aloittamisen välisten kahden ajanjakson kuluessa jäsenvaltiot voivat raportoida komissiolle kunkin kuukauden 15 päivänä asetuksen (EU) 2018/842 5 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen joustomahdollisuuksien aiotusta käytöstä tämän asetuksen liitteessä XVIII olevassa taulukossa 1 esitetyssä muodossa. Sen jälkeen kun komissio on koonnut tiedot, tämän kohdan mukaisesti saadut tiedot asetetaan saataville sähköisessä muodossa viimeistään edellä tarkoitetun kuukauden lopussa.
3. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti raportoitavien tietojen ei tule sisältää 21 artiklan mukaisesti raportoituja tietoja tehdyistä siirroista.
23 artikla
Raportointi asetuksen (EU) 2018/842 mukaisesta siirroista saatujen tulojen käytöstä
Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan n alakohdassa tarkoitetut tiedot asetuksen (EU) 2018/842 5 artiklan 6 kohdan mukaisesta tulojen käytöstä tämän asetuksen liitteessä XIX esitetyssä muodossa.
24 artikla
Raportointi kirjatuista kasvihuonekaasupäästöistä ja -poistumista
Jäsenvaltioiden on raportoitava kirjatut kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan 5 kohdan mukaisesti liitteessä XX esitetyssä muodossa.
25 artikla
Yhteistyön ja koordinoinnin aikataulut unionin kasvihuonekaasuinventaarion ja UNFCCC:n tarkastuksen laadintaa varten
1. Jäsenvaltiot ja komissio tekevät yhteistyötä ja koordinoivat toimintaansa laatiessaan unionin kasvihuonekaasuinventaariota ja unionin inventaarioraporttia liitteessä XXI vahvistettujen aikataulujen mukaisesti.
2. Kun jäsenvaltio toimittaa inventaarionsa uudelleen UNFCCC:n sihteeristölle, sen on toimitettava komissiolle yhteenveto uudelleen toimitettuun inventaarioon tehdyistä muutoksista viimeistään viikon kuluessa uudelleentoimittamisesta.
3. UNFCCC:n tarkastaessa unionin inventaariota jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä toimitettava komissiolle mahdollisimman pian vastaukset UNFCCC:n tarkastajien esittämiin kysymyksiin.
IV LUKU
KANSALLISTEN INVENTAARIOJÄRJESTELMIEN PERUSTAMISTA, KÄYTTÄMISTÄ JA TOIMINTAA KOSKEVAT VAATIMUKSET
26 artikla
Kansallisten inventaariojärjestelmien toiminnot
Asetuksen (EU) 2018/1999 37 artiklan mukaisten kansallisten inventaariojärjestelmien täytäntöönpanon yhteydessä kunkin jäsenvaltion on
|
a)
|
otettava käyttöön ja ylläpidettävä institutionaalisia, oikeudellisia ja menettelyihin liittyviä järjestelyjä, jotka ovat tarpeen 27–29 artiklan mukaisten toimintojen suorittamiseksi, kaikkien toimintojen suorittamisesta vastaavien valtion virastojen ja muiden yksiköiden välillä;
|
|
b)
|
varmistettava riittävät valmiudet 27–29 artiklan mukaisten toimintojen suorittamiseksi oikea-aikaisesti, muun muassa keräämällä tietoja ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvien päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien arvioimiseksi sekä suorittamalla inventaarioiden kehittämisprosessiin osallistuvan henkilöstön teknistä pätevyyttä koskevia järjestelyjä.
|
27 artikla
Inventaarioiden suunnittelu
1. Inventaarionsa suunnittelun yhteydessä kunkin jäsenvaltion on
|
a)
|
nimettävä yksi kansallinen yksikkö, jolla on kokonaisvastuu kansallisesta inventaariosta, ja asetettava sen posti- ja sähköpostiosoitteet saataville;
|
|
b)
|
määriteltävä ja jaettava erityiset vastuualueet inventaarioiden kehittämisprosessissa, mukaan lukien vastuualueet, jotka liittyvät menetelmien valintaan, tietojen ja erityisesti tilastopalveluista ja muista yksiköistä saatavien toimintotietojen ja päästökertoimien keräämiseen, tietojen käsittelyyn ja arkistointiin sekä laadunvalvontaan ja laadunvarmistukseen;
|
|
c)
|
laadittava inventaarioiden laadunvarmistus- ja laadunvalvontasuunnitelma, jossa kuvataan inventaarioiden kehittämisprosessin aikana suoritettavat erityiset laadunvalvontamenettelyt, helpotettava suoritettavia yleisiä laadunvarmistusmenettelyjä ja asetettava laatutavoitteet;
|
|
d)
|
harkittava prosessien käyttöönottoa inventaarion, tarvittaessa mukaan lukien myös mahdolliset uudelleenlaskennat, virallista tarkastelua ja hyväksymistä varten ennen inventaarion lähettämistä ja vastattava inventaarion tarkastusmenettelyissä esiin tulleisiin kysymyksiin.
|
2. Inventaarionsa suunnittelun yhteydessä kunkin jäsenvaltion on harkittava tarvittaessa tapoja parantaa inventaarioiden toimintotietojen, päästökertoimien, menetelmien ja muiden merkityksellisten teknisten elementtien laatua. Laadunvarmistus- ja laadunvalvontasuunnitelman täytäntöönpanosta sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 19 artiklan, asetuksen (EU) N:o 2018/1999 38 artiklan ja UNFCCC:n mukaisista tarkastuksista saadut tiedot on tarvittaessa otettava huomioon laadunvarmistus- ja laadunvalvontasuunnitelman ja laatutavoitteiden laadinnassa ja/tai tarkistamisessa.
28 artikla
Inventaarioiden laadinta
1. Kasvihuonekaasuinventaariota koskevien ohjeiden mukaisesti kunkin jäsenvaltion on
|
a)
|
määritettävä avainluokat ja laadittava arviot käyttäen asianmukaisia menetelmiä avainluokkien päästöjen ja poistumien arvioimiseksi;
|
|
b)
|
kerättävä riittävästi toimintotietoja, prosessitietoja ja päästökertoimia, jotka ovat tarpeen ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvien päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien arvioimiseksi valittujen menetelmien tueksi;
|
|
c)
|
tehtävä määrällinen arvio inventaarion epävarmuudesta kunkin luokan osalta ja koko inventaarion osalta ja laadittava uudelleenlaskennat aiemmin toimitetuista ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia koskevista arvioista;
|
|
d)
|
laadittava kansallinen inventaario ja pantava täytäntöön yleiset inventaarion laadunvalvontamenettelyt laadunvarmistus- ja laadunvalvontasuunnitelmansa mukaisesti.
|
2. Inventaarionsa laadinnan yhteydessä kunkin jäsenvaltion on tarvittaessa
|
a)
|
sovellettava avainluokissa ja yksittäisissä luokissa, joissa on tehty merkittäviä menetelmä- ja/tai tietotarkistuksia, luokkakohtaisia laadunvalvontamenettelyjä kasvihuonekaasuinventaariota koskevien ohjeiden mukaisesti;
|
|
b)
|
säädettävä, että riippumaton kolmas osapuoli tai henkilöstö, joka ei osallistu inventaarion kehittämiseen, tekee inventaarion perustarkastuksen ennen inventaarion toimittamista 27 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen suunniteltujen laadunvarmistusmenettelyjen mukaisesti;
|
|
c)
|
säädettävä laajemmasta tarkastuksesta avainluokkien ja sellaisten luokkien osalta, joissa menetelmissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia;
|
|
d)
|
arvioitava uudelleen inventaarioiden suunnitteluprosessia avoimuutta koskevien sääntöjen, menettelyjen ja suuntaviivojen mukaisten tarkastusten perusteella sekä asetuksen (EU) 2018/1999 38 artiklan ja inventaarion laadintaprosessia koskevien säännöllisten sisäisten arviointien mukaisesti tämän asetuksen 27 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen vahvistettujen laatutavoitteiden saavuttamiseksi.
|
29 artikla
Inventaarioiden hallinnointi
1. Inventaarionsa hallinnoinnin yhteydessä kunkin jäsenvaltion on
|
a)
|
arkistoitava raportoitujen aikasarjojen osalta vuosittain inventaariotiedot, mukaan lukien kaikki eritellyt päästökertoimet ja toimintotiedot sekä dokumentaatio siitä, miten ne on tuotettu ja eritelty; sisäiset asiakirjat laadunvarmistus- ja laadunvalvontamenettelyistä, ulkoiset ja sisäiset tarkastukset, asiakirjat keskeisistä vuosittaisista lähteistä ja keskeisten lähteiden tunnistamisesta sekä suunnitellut inventaarioiden parannukset;
|
|
b)
|
annettava avoimuutta koskevien sääntöjen, menettelyjen ja suuntaviivojen ja asetuksen (EU) 2018/1999 38 artiklan mukaisille tarkastusryhmille pääsy kaikkiin arkistoituihin tietoihin, joita jäsenvaltio käyttää inventaarion laatimisessa, ottaen huomioon maakohtaiset salassapitosäännöt;
|
|
c)
|
vastattava oikea-aikaisesti inventaariotietojen tarkistusprosessien eri vaiheista johtuviin inventaariotietojen selvennyspyyntöihin sekä kansallista järjestelmää koskevien tietojen selvennyspyyntöihin.
|
2. Kunkin jäsenvaltion on inventaarionsa hallinnoinnin yhteydessä tarvittaessa asetettava arkistoidut tiedot helposti saataville.
V LUKU
MENETTELY JA AIKATAULU KATTAVAN TARKASTUKSEN SUORITTAMISEKSI
30 artikla
Menettely kattavan tarkastuksen suorittamiseksi
1. Komissio ja Euroopan ympäristökeskus saavat asetuksen (EU) 2018/1999 38 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kattavien tarkastusten suorittamiseen apua teknisistä asiantuntijoista koostuvalta tarkastusryhmältä, ja tarkastukset on suoritettava liitteessä XXII vahvistetun menettelyn mukaisesti.
2. Euroopan ympäristökeskus huolehtii kattaviin tarkastuksiin liittyvistä sihteeristötehtävistä liitteessä XXII täsmennetyllä tavalla.
3. Komissio valitsee Euroopan ympäristökeskuksen avustamana riittävän määrän tarkastusasiantuntijoita, jotka kattavat asianmukaiset inventaarioalat. Valituilla tarkastusasiantuntijoilla on oltava kokemusta kasvihuonekaasuinventaarioiden laatimisesta, ja, mikäli mahdollista, heidän olisi jo toimittava kasvihuonekaasujen tarkastamisen alalla. Tekniset asiantuntijat, joka ovat osallistuneet jonkin jäsenvaltion kasvihuonekaasuinventaarion laatimiseen tai jotka ovat kyseisen jäsenvaltion kansalaisia, eivät voi osallistua kyseisen inventaarion tarkastamiseen.
4. Kattavat tarkastukset suoritetaan asiakirjatarkastuksina ja keskitetysti liitteessä XXII täsmennetyllä tavalla. Lisäksi voidaan järjestää vierailuja asianomaiseen maahan teknisistä asiantuntijoista koostuvan tarkastusryhmän suosituksesta ja asianomaista jäsenvaltiota kuullen.
5. Asetuksen (EU) 2018/1999 38 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisiin tarkastuksiin on tarvittaessa sisällyttävä liitteessä XXII täsmennetyt tiedot.
6. Asetuksen (EU) 2018/1999 38 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin tarkastuksiin on tarvittaessa sisällyttävä yksityiskohtainen tarkastelu siitä, ovatko kirjatut päästöt ja poistumat unionin sääntöjen mukaisia.
7. Kattaviin tarkastuksiin on tarvittaessa sisällyttävä tarkastuksia sen selvittämiseksi, voivatko yhdessä jäsenvaltiossa UNFCCC:n tai unionin tarkastuksissa todetut parannusta vaativat osa-alueet edellyttää parannusta myös muissa jäsenvaltioissa.
8. Kasvihuonekaasuinventaarioiden tarkastus on suoritettava johdonmukaisesti ja puolueettomasti kaikkien asianomaisten jäsenvaltioiden osalta.
31 artikla
Tekniset korjaukset
1. Asetuksen (EU) N:o 2018/1999 38 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettu päästöarvion tekninen korjaus on katsottava tarpeelliseksi, jos ali- tai yliarviointi on suurempi kuin tämän artiklan 2 kohdassa säädetty merkittävyyskynnys. Teknisten korjausten yksityiskohdat täsmennetään tämän asetuksen liitteessä XXII.
2. Merkittävyyskynnys tarkastuksen kohteena olevana inventaariovuonna tietyn lähteen tai nielun osalta on 0,05 prosenttia jäsenvaltion kasvihuonekaasujen kansallisista kokonaispäästöistä ilman LULUCF-sektorin päästöjä tai 500 kilotonnia vastaavaa hiilidioksidimäärää, sen mukaan, kumpi luvuista on pienempi.
3. Vastauksena komission jäsenvaltiolle tarkastuksen aikana ilmoittamaan havaintoon jäsenvaltio voi pyytää muutosta päästöarvioihinsa tai kirjattuihin päästöihinsä ja poistumiinsa toimittamalla tarkistetut arviot. Jos tekninen tarkastusryhmä pitää tarkistettua arviota asianmukaisena, se on sisällytettävä 32 artiklassa tarkoitettuun tarkastusraporttiin ja siihen on liitettävä perustelut.
32 artikla
Lopulliset tarkastusraportit
Komissio ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle kattavan tarkastuksen päättymisestä ja toimittaa jäsenvaltiolle lopullisen tarkastusraportin viimeistään 30 päivänä elokuuta 2027 ja 30 päivänä elokuuta 2032.
33 artikla
Yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa
1. Jäsenvaltioiden on
|
a)
|
osallistuttava tarkastukseen liitteessä XXII vahvistetun aikataulun mukaisesti;
|
|
b)
|
nimettävä unionin johdolla tehtävälle tarkastukselle kansallinen yhteyspiste;
|
|
c)
|
tarvittaessa osallistuttava maavierailun järjestämiseen ja helpotettava sitä;
|
|
d)
|
tapauskohtaisesti vastattava kysymyksiin, annettava lisätietoja ja esitettävä tarkastusraportteja koskevia huomioita.
|
2. Jäsenvaltioiden pyynnöstä komissio sisällyttää 32 artiklassa tarkoitettuun lopulliseen tarkastusraporttiin tarkastusten tuloksia koskevia huomioita.
3. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille 30 artiklan mukaisesti valitun teknisistä asiantuntijoista koostuvan tarkastusryhmän kokoonpanon.
34 artikla
Aikataulu kattavien tarkastusten suorittamiseksi
Kattava tarkastus toteutetaan liitteessä XXII vahvistetun aikataulun mukaisesti.
VI LUKU
POLITIIKAT, TOIMENPITEET JA ENNUSTEET
35 artikla
Toimittamistavat raportointia varten
Jäsenvaltioiden on käytettävä tämän luvun mukaisten tietojen toimittamiseksi asetuksen (EU) 2018/1999 28 artiklassa tarkoitettua sähköistä alustaa ja siihen liittyviä komission, jota avustaa Euroopan ympäristökeskus asetuksen (EU) 2018/1999 42 artiklan mukaisesti, välineitä ja malleja.
36 artikla
Raportointi kansallisista politiikka-, toimenpide- ja ennustejärjestelmistä
Jäsenvaltioiden on toimitettava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VI olevassa a alakohdassa tarkoitettu kuvaus kansallisista järjestelmistä, joilla raportoidaan politiikoista ja toimenpiteistä tai toimenpidekokonaisuuksista sekä ennusteista, tämän asetuksen liitteessä XXIII esitetyssä muodossa.
37 artikla
Raportointi kansallisista politiikoista ja toimenpiteistä
1. Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VI olevassa c alakohdassa tarkoitetut tiedot kansallisista politiikoista ja toimenpiteistä tai toimenpidekokonaisuuksista tämän asetuksen liitteessä XXIV esitetyissä muodoissa.
2. Jäsenvaltioiden on raportoitava tekstimuodossa seuraavat tiedot:
|
a)
|
asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VI olevassa b alakohdassa tarkoitetut päivitykset, jotka koskevat pitkän aikavälin strategioita;
|
|
b)
|
asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VI olevassa d alakohdassa tarkoitetut suunnitellut lisäpolitiikat ja -toimenpiteet;
|
|
c)
|
asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VI olevassa e alakohdassa tarkoitetut eri politiikkojen ja toimenpiteiden väliset yhteydet sekä se, miten tällaisilla politiikoilla ja toimenpiteillä edistetään eri ennusteskenaarioiden toteutumista.
|
38 artikla
Raportointi kansallisista ennusteista
1. Jäsenvaltioiden on raportoitava tämän asetuksen liitteessä XXV esitetyssä muodossa asetuksen (EU) 2018/1999 18 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja liitteessä VII olevassa a alakohdassa tarkoitetut tiedot kansallisista ennusteista, jotka koskevat ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia, eriteltyinä kaasujen tai kaasuryhmien mukaan.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tekstimuodossa asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VII tarkoitettuja kansallisia ennusteita, jotka koskevat ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia, koskevia lisätietoja, joissa täsmennetään
|
a)
|
ennusteen tulokset, jotka koskevat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä, asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvia päästöjä, direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvia päästöjä sekä asetuksen (EU) 2018/841 mukaisia ennakoituja kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia, asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VII olevan b alakohdan mukaisesti;
|
|
b)
|
asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VII olevassa d kohdassa tarkoitetut herkkyysanalyysin tulokset
|
(1)
|
sekä raportoitujen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen osalta lyhyt selitys siitä, mitkä parametrit vaihtelivat ja millä tavoin;
|
|
(2)
|
eriteltyinä direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvien kokonaispäästöjen ja asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvien kokonaispäästöjen sekä asetuksen (EU) 2018/841 mukaisten ennakoitujen kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvien päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien mukaan, mikäli nämä tiedot ovat saatavilla;
|
|
|
c)
|
ennusteiden lähtökohtana käytettävä inventaariotietojen vuosi (vertailuvuosi) ja inventaarioraportin vuosi;
|
|
d)
|
ennusteissa käytettävät menetelmät sekä lyhyt kuvaus käytettävistä malleista ja niiden sektorikohtaisesta, maantieteellisestä ja ajallisesta kattavuudesta, malleja koskevien lisätietojen viitteet sekä tiedot tietolähteistä, tärkeimmistä ulkoisiin seikkoihin perustuvista oletuksista ja käytetyistä parametreistä; asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VII olevan e kohdan mukaisesti.
|
3. Asetuksen (EU) 2018/1999 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitettavissa ennusteita koskevissa raporteissa jäsenvaltioiden on otettava huomioon ennusteiden tärkeimpien parametrien yhdenmukaistetut arvot – ainakin öljyn, kaasun ja hiilen tuontihintojen osalta sekä Euroopan päästökauppajärjestelmän mukaisten hiilen hintojen osalta direktiivin 2003/87/EY mukaisesti – joita komissio on jäsenvaltioita kuullen suositellut kaksitoista kuukautta ennen raporttien toimittamisen määräaikaa.
VII LUKU
SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
39 artikla
Kumoaminen
Kumotaan täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 749/2014 1 päivästä tammikuuta 2021 tämän asetuksen 40 artiklassa säädetyin siirtymäsäännöksin.
40 artikla
Siirtymäsäännös
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 39 artiklassa säädetään, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 749/2014 3–18 artiklaa ja 27–43 artiklaa sovelletaan edelleen raportteihin, jotka sisältävät vuosia 2019 ja 2020 koskevia vaadittuja tietoja.
41 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 7 päivänä elokuuta 2020.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 525/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 13).
(3) Hyväksytty 15 päivänä joulukuuta 1993 tehdyllä neuvoston päätöksellä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen tekemisestä (94/69/EC) (EYVL L 33, 7.2.1994, s. 11).
(4) Hyväksytty 5 päivänä lokakuuta 2016 annetulla neuvoston päätöksellä (EU) 2016/1841 ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 282, 19.10.2016, s. 1).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/841, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja päätöksen N:o 529/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 1).
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 26).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1).
(9) Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1044, annettu 8 päivänä toukokuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 täydentämisestä lämmitysvaikutusten, inventaario-ohjeiden ja unionin inventaariojärjestelmän osalta sekä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 666/2014 kumoamisesta (EUVL L 230, 17.7.2020, s. 1).
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 517/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, fluoratuista kasvihuonekaasuista ja asetuksen (EY) N:o 842/2006 kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 195);
(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2008, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008, energiatilastoista (EUVL L 304, 14.11.2008, s. 1).
LIITE I
Tiedot kansallisista sopeutumistoimista 4 artiklan mukaisesti
1. Kansalliset olosuhteet, vaikutukset, haavoittuvuudet, riskit ja sopeutumiskyky (1)
|
1.1
|
Sopeutumistoimien kannalta merkitykselliset kansalliset olosuhteet:
|
a)
|
biogeofysikaaliset ominaisuudet;
|
|
c)
|
talous ja infrastruktuuri.
|
|
|
1.2
|
Ilmaston seurannan ja mallintamisen kehys:
|
a)
|
ilmaston seurantaa, mallintamista, ennusteita ja skenaarioita koskevat tärkeimmät toimet;
|
|
b)
|
keskeiset lähestymistavat, menetelmät ja välineet sekä niihin liittyvät epävarmuudet ja haasteet.
|
|
|
1.3
|
Ilmastonmuutoksen vaikutusten ja siihen liittyvän haavoittuvuuden ja riskien, myös sopeutumiskyvyn, arviointi:
|
a)
|
yleiskatsaus taulukossa 1 (2) luetelluista havaituista ilmastouhkista sekä nykyisistä paineista (3);
|
|
b)
|
keskeisten tulevien ilmastouhkien yksilöiminen taulukossa 1 luetelluista uhkista sekä keskeiset sektorit, joihin uhkat vaikuttavat (4).
Taulukko 1 – Ilmastoon liittyvien uhkien luokittelu (5)
|
|
Lämpötilaan liittyvät
|
Tuuleen liittyvät
|
Veteen liittyvät
|
Maamassoihin ja maaperään liittyvät
|
|
Krooniset
|
Lämpötilan muutokset (ilma, makea vesi, merivesi)
|
Tuuliolojen muutokset
|
Sadeolojen ja -tyyppien muutokset (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade)
|
Rannikon eroosio
|
|
|
|
Sademäärien ja/tai hydrologinen vaihtelu
|
Maaperän huonontuminen (myös aavikoituminen)
|
|
Lämpötilan vaihtelut
|
|
Valtamerten happamoituminen
|
Maaperän eroosio
|
|
Ikiroudan sulaminen
|
|
Meriveden intruusio
|
Vettyneen rinnemaan valuminen
|
|
|
|
Merenpinnan kohoaminen
|
|
|
|
|
Meren jääpeitteen muutokset
|
|
|
|
|
Veden niukkuus
|
|
|
Akuutit
|
Lämpöaalto
|
Sykloni
|
Kuivuus
|
Lumivyöry
|
|
Kylmyysaalto/halla/pakkanen
|
Myrsky (myös lumimyrskyt, pöly- ja hiekkamyrskyt)
|
Voimakas sade (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade)
|
Maanvyörymä
|
|
Maastopalo
|
Pyörremyrsky
|
Tulva (rannikko-, joki-, hulevesi- ja pohjavesi- ja äkkitulva)
|
Maanpinnan vajoaminen
|
|
|
|
Lumi- ja jääkuorma
|
|
|
|
|
Jäätikköjärven purkautuminen
|
|
|
|
c)
|
Kustakin sektorista, johon vaikutukset kohdistuvat, yleiskatsaus seuraavista luokiteltuna kvalitatiivisella asteikolla korkea/keskitasoinen/matala/ei sovelleta, ja tarvittaessa selitys (6):
|
i.
|
keskeisten uhkien havaitut vaikutukset, mukaan lukien muutokset esiintymistiheydessä ja laajuudessa;
|
|
ii.
|
keskeisten uhkien esiintymisen ja niille altistumisen todennäköisyys tulevissa ilmasto-oloissa parhaiden käytettävissä olevien ilmastomallinnusten perusteella;
|
|
iii.
|
haavoittuvuus, myös sopeutumiskyky;
|
|
iv.
|
mahdollisten tulevien vaikutusten riski.
|
|
|
2. Oikeudelliset ja poliittiset puitteet sekä institutionaaliset järjestelyt
|
2.1
|
Oikeudelliset ja poliittiset puitteet ja sääntely, mukaan lukien kansalliset sopeutumisstrategiat (NAS), kansalliset sopeutumissuunnitelmat (NAP) (7) ja mahdolliset sektorikohtaiset sopeutumissuunnitelmat.
|
|
2.2
|
Yleiskatsaus institutionaalisista järjestelyistä ja hallinnosta kansallisella tasolla seuraavia varten:
|
a)
|
ilmastoon liittyvän haavoittuvuuden ja riskien arviointi;
|
|
b)
|
sopeutumispolitiikan suunnittelu, täytäntöönpano, seuranta, arviointi ja tarkistaminen (8);
|
|
c)
|
ilmastonmuutoksen vaikutusten ja ilmastonmuutoksen sietokyvyn sisällyttäminen ympäristöarviointimenettelyihin;
|
|
d)
|
asiaan liittyvien tietojen (kuten riskejä tai ilmastokatastrofeista johtuvia vahinkoja koskevien tietojen) kerääminen, omistusoikeus ja uudelleenkäyttö sekä niiden saatavuus;
|
|
e)
|
ilmastonmuutoksen vaikutusten ja sopeutumissuunnittelun sisällyttäminen katastrofiriskien hallinnan järjestelmiin ja päinvastoin (9).
|
|
|
2.3
|
Yleiskatsaus institutionaalisista järjestelyistä ja hallinnosta alueellisella tasolla (10):
|
a)
|
oikeudelliset vaatimukset ja strategiset asiakirjat;
|
|
b)
|
verkostot tai muu sopeutumista koskeva yhteistyö kansallisten viranomaisten välillä;
|
|
c)
|
hyviä käytäntöjä koskevat esimerkit verkostoista tai muusta yhteistyöstä paikallisten ja alueellisten viranomaisten välillä.
|
|
3. Sopeutumisstrategiat, -politiikat, -suunnitelmat ja -tavoitteet
|
3.1.
|
Sopeutumisprioriteetit;
|
|
3.2
|
Sopeutumiseen liittyvät haasteet, puutteet ja esteet (11);
|
|
3.3
|
Kansallisten strategioiden, politiikkojen, suunnitelmien ja toimien yhteenvedot, joissa keskitytään tavoitteisiin ja päämääriin, suunniteltuihin toimiin (12), talousarvioon ja aikatauluun (13);
|
|
3.4
|
Yleiskatsaus alueellisen tason strategioiden, politiikkojen, suunnitelmien ja toimien sisällöstä;
|
|
3.5
|
Yleiskatsaus toimista, joilla sisällytetään ilmastonmuutokseen sopeutuminen sektorikohtaisiin politiikkoihin, suunnitelmiin ja ohjelmiin, mukaan lukien katastrofiriskien hallinnan strategiat ja toimintasuunnitelmat;
|
|
3.6
|
Sidosryhmien osallistuminen;
Yleiskatsaus kansallisella tasolla toteutettavista sopeutumispolitiikan toimenpiteistä ja alueellisen tason hyviä käytäntöjä koskevia esimerkkejä, jotka liittyvät yhteyksiin
|
a)
|
niiden sidosryhmien kanssa, jotka ovat erityisen haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille;
|
|
b)
|
yksityisen sektorin kanssa (14).
|
|
4. Sopeutumistoimien ja -prosessien seuranta ja arviointi
|
4.1
|
Seuranta ja arviointimenetelmät (15), jotka liittyvät seuraaviin:
|
a)
|
ilmastoon liittyvien vaikutusten, haavoittuvuuksien ja riskien vähentäminen sekä sopeutumiskyvyn lisääminen;
|
|
b)
|
sopeutumistoimien täytäntöönpano.
|
|
|
4.2
|
Edellä 3.3 ja 3.6 kohdissa tarkoitettujen suunniteltujen toimenpiteiden täytäntöönpanon tilanne, mukaan lukien yhteenveto alueellisen tason toimista sekä ilmastonmuutoksen sietokyvyn parantamiseen tarkoitetun rahoituksen käytöstä. Rahoitusta koskevan raportoinnin on katettava seuraavat:
|
a)
|
ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, mukaan lukien katastrofiriskien hallinta, osoitetut varat,
|
|
b)
|
mahdollisuuksien mukaan se varojen osuus, joka käytetään ilmastonmuutokseen sopeutumisen tukemiseen (16) kullakin sektorilla (17).
|
|
|
4.3
|
Arviointi edistymisestä kohti seuraavia (18):
|
a)
|
ilmastovaikutusten, haavoittuvuuksien ja riskien vähentäminen;
|
|
b)
|
sopeutumiskyvyn lisääminen;
|
|
c)
|
sopeutumisprioriteettien noudattaminen;
|
|
d)
|
puuttuminen sopeutumisen esteisiin.
|
|
|
4.4
|
Toimet, joita on toteutettu seuraavien tarkastelemiseksi uudelleen ja niiden päivittämiseksi:
|
a)
|
haavoittuvuuden ja riskien arviointi;
|
|
b)
|
kansalliset sopeutumispolitiikat, -strategiat, -suunnitelmat ja -toimenpiteet.
|
|
|
4.5
|
Yleiskatsaus hyvistä käytännöistä, jotka liittyvät alueellisten sopeutumissuunnitelmien, -politiikkojen, -strategioiden ja -toimenpiteiden tarkistamiseen ja päivittämiseen.
|
5. Yhteistyö, hyvät käytännöt, synergiat, kokemus ja kokemuksista saatu oppi sopeutumisen alalla
|
5.1
|
Hyvät käytännöt ja kokemuksista saatu oppi, myös alueellisella tasolla (19);
|
|
5.2
|
Sopeutumistoimien synergia muiden kansainvälisten järjestelyjen ja/tai sopimusten kanssa, erityisesti kestävän kehityksen tavoitteiden ja katastrofiriskien vähentämistä koskevan Sendain kehyksen kanssa;
|
|
5.3
|
Yhteistyö unionin jäsenvaltioiden kanssa, kansainvälinen yhteistyö sekä yhteistyö alueellisten ja kansainvälisen organisaatioiden kanssa (20):
|
a)
|
yhteistyö tietojen jakamiseksi sekä tieteen ja instituutioiden vahvistamiseksi ja sopeutumista koskevan tiedon lisäämiseksi;
|
|
b)
|
yhteistyö sopeutumistoimien parantamiseksi alueellisella, kansallisella, makroalueellisella ja kansainvälisellä tasolla, mukaan lukien yhteistyön ala, laajuus ja tyypit.
|
|
6. Muut mahdolliset tiedot ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja sopeutumisesta
|
6.1
|
Kansallisen koordinaattorin ja organisaation yhteystiedot;
|
|
6.2
|
Asiaan liittyvät verkkosivustot ja sosiaalisen median lähteet, joita käytetään viestintään sopeutumistoimista kansallisella ja alueellisella tasolla, tilanteen mukaan;
|
|
6.3
|
Keskeiset raportit ja julkaisut kansallisella ja alueellisella tasolla;
|
|
6.4
|
Mahdolliset muut asiaan liittyvät tiedot.
|
(1) ”Sopeutumiskyky” sellaisena kuin se määritellään YK:n hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin viidennessä arviointiraportissa (IPCC AR5): ”Järjestelmien, instituutioiden, ihmisten ja muiden organismien kyky sopeutua mahdollisiin vahinkoihin, hyödyntää mahdollisuuksia tai reagoida seurauksiin.”
(2) Luettelo ei ole tyhjentävä.
(3) Jäsenvaltioiden on raportoitava olemassa olevista ympäristö-, talous- ja sosiaalisista paineista, joihin ilmastonmuutos todennäköisesti merkittävästi vaikuttaa: esim. luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, satojen heikkeneminen, energiaköyhyys, työttömyys, muuttoliike.
(4) Jäsenvaltioiden on valittava keskeiset sektorit seuraavista: maatalous ja elintarvikkeet, luonnon monimuotoisuus (mukaan lukien ekosysteemilähtöiset lähestymistavat), rakennukset, rannikkoalueet, pelastuspalvelu ja hätätilanteiden hallinta, energia, rahoitus- ja vakuutustoiminta, metsätalous, terveydenhoito, meriympäristö ja kalastus, liikenne, kaupunkiympäristö, vesihuolto, tieto- ja viestintätekniikka, maankäytön suunnittelu, yritystoiminta, teollisuus, matkailu, maaseudun kehittäminen, muu (täsmennettävä).
(5) Jäsenvaltioiden on tilanteen mukaan tarkasteltava näiden uhkien toissijaisia vaikutuksia, kuten maastopalot, haitallisten vieraslajien ja trooppisten tautien leviäminen, ketjureaktiovaikutukset ja useiden uhkien esiintyminen yhtä aikaa.
(6) i–iv alakohdissa esitetyn analyysin on perustuttava parhaisiin käytettävissä oleviin IPCC:n tieteellisiin tietoihin haavoittuvuusarvioinnista tai riskianalyysistä sekä viimeisimpiin komission ohjeisiin ilmastokestävyyden varmistamisesta unionin rahoittamissa hankkeissa.
(7) Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kunkin kansallisen sopeutumisstrategian ja -suunnitelman otsikko, hyväksymisvuosi ja -tilanne [korvattu/hyväksytty/valmis ja toimitettu hyväksyttäväksi/laadittavana].
(8) Huomioon otettaviin näkökohtiin kuuluvat päätöksenteko, suunnittelu ja koordinointi, jotka liittyvät sopeutumisstrategioihin, -politiikkoihin, -suunnitelmiin ja -tavoitteisiin, laaja-alaisten kysymysten käsittely, sopeutumisprioriteettien ja -toimien mukauttaminen sekä sopeutumistoimien täytäntöönpano, mukaan lukien toimet, joilla vältetään tai minimoidaan ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset ja käsitellään niitä.
(9) Mukaan lukien unionin pelastuspalvelumekanismista 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924) 6 artiklan 1 kohta.
(10) Tässä liitteessä ”alueellisella tasolla” viitataan paikallis- ja aluetasoon.
(11) Mukaan lukien sopeutumiskykyä rajoittavat institutionaaliset, hallintoon liittyvät ja muut esteet siten kuin ne on yksilöity haavoittuvuusarvioinnissa.
(12) Mukaan lukien luontoon perustuvat ratkaisut ja toimet, jotka johtavat hillinnän tuottamiin ja muihin relevantteihin sivuhyötyihin.
(13) Yhteenvedoissa on käsiteltävä myös toimia, joilla parannetaan ilmastonmuutoksen sietokykyä ja vältetään tai minimoidaan ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset ja käsitellään niitä, ja niiden on sisällettävä selvitys siitä, miten sukupuolten tasa-arvoon liittyvät näkökohdat on otettu huomioon.
(14) Jäsenvaltioiden on laadittava yleiskatsaus käytettävissä olevista tiedoista, jotka koskevat yksityisen sektorin suunnitelmia, prioriteetteja, toimia ja ohjelmia, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia sekä muita asiaan liittyviä yksityisiä sopeutumisaloitteita ja/tai -hankkeita.
(15) Jäsenvaltioiden on raportoitava lähestymistavoista, käytetyistä järjestelmistä, avoimuudesta ja indikaattoreista.
(16) Lisäinvestoinnit, joilla (joka tapauksessa toteutettava) hanke saadaan ilmastokestäväksi.
(17) Jäsenvaltioiden on raportoitava investoinneista sopeutumistoimiin seuraavilla aloilla: maatalous ja elintarvikkeet, luonnon monimuotoisuus (mukaan lukien ekosysteemilähtöiset lähestymistavat), rakennukset, rannikkoalueet, pelastuspalvelu ja hätätilanteiden hallinta, energia, rahoitus- ja vakuutustoiminta, metsätalous, terveydenhoito, meriympäristö ja kalastus, liikenne, kaupunkiympäristö, vesihuolto, tieto- ja viestintätekniikka, maankäytön suunnittelu, yritystoiminta, teollisuus, matkailu, maaseudun kehittäminen, muu (täsmennettävä).
(18) Edellä 4.1 kohdassa raportoitujen seuranta- ja arviointimenetelmien perusteella.
(19) Jäsenvaltiot voivat tilanteen mukaan raportoida hyvistä käytännöistä ja kokemuksista saadusta opista seuraavilla aloilla: ilmastomallintamistoimet ja -menetelmät; ilmastovaikutusten sekä ilmastonmuutokseen liittyvän haavoittuvuuden ja riskien, myös sopeutumiskyvyn, arviointi; institutionaaliset järjestelyt ja hallinto kansallisella tasolla; politiikan ja sääntelyn muutokset; koordinointimekanismit; sopeutumisprioriteetit; sopeutumisen esteet; sopeutumistavoitteet, -päämäärät, -pyrkimykset, -toimet, -strategiat, -politiikat ja -suunnitelmat; toimet, joilla sisällytetään sopeutuminen kehitys- ja sektorikohtaisiin politiikkoihin, suunnitelmiin ja ohjelmiin; sukupuolten tasa-arvoon liittyvien näkökohtien sisällyttäminen ilmastonmuutokseen sopeutumiseen; alkuperäiskansojen ja muun perinteisen sekä paikallisen tietämyksen sisällyttäminen ilmastonmuutokseen sopeutumiseen; sidosryhmien osallistuminen; ilmastoriskejä koskeva viestintä; seuranta ja arviointi; tieteellisen tutkimuksen ja osaamisen vahvistaminen; katastrofiriskien vähentäminen ja hallinta, innovatiiviset sopeutumisratkaisut ja innovatiiviset rahoitusmekanismit.
(20) Lukuun ottamatta kehitysmaille annettua tukea koskevia tietoja, joita edellytetään asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VIII olevassa 2 osassa.
LIITE IV
Menetelmiä koskevat laadulliset tiedot 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Malli 1: Menetelmiä koskevat laadulliset tiedot ja muut määritelmiä ja menetelmiä koskevat tiedot
1. Ilmastorahoitus
2. Uutuus ja lisäisyys
3. Kehitysmaa
4. Yleis-/perus(tuki)
5. Ilmastoa koskeva tuki
6. Rahoitusvälineet (esim. lahja-apu, markkinaehtoinen laina, muu kuin markkinaehtoinen laina, pääoma, takuu, vakuutus, muu (täsmennä)).
7. Rahoituslähde (virallinen kehitysapu (ODA), muu julkinen rahoitus (OOF) ja muu)
8. Tila (sidottu ja annettu)
9. Mobilisoitu tuki (esim. (i) yksilöidään selkeä syy-yhteys julkisten toimenpiteiden ja mobilisoidun yksityisen rahoituksen välillä, jos toimi ei olisi edistynyt tai edistynyt laajassa määrin ilman sopimuspuolen toimia; (ii) annetaan tiedot julkisten toimenpiteiden tuloksena mobilisoidun yksityisen rahoituksen mittauskohdasta (esim. sitoumuskohta, käyttökohta) mahdollisuuksien mukaan liittyen mobilisointiin käytettyyn välineeseen tai mekanismin tyyppiin; (iii) annetaan tiedot rajoista, joita käytetään julkisilla toimenpiteillä mobilisoidun rahoituksen yksilöintiin
10. Sektori, osasektori
11. Tuen typpi (hillintä/sopeutuminen/monialaiset toimet)
12. Julkinen rahoitus/yksityinen rahoitus (esim. erityisesti, jos yksiköitä tai rahoitusta sekoitetaan)
13. Rion tunnusmerkkien (kertoimien) soveltaminen
14. Määritetään annetun tuen ja mobilisoidun tuen avustusekvivalentti, kun on annettu avustusekvivalenttia koskevat tiedot
15. Menetelmät, joita käytetään mobilisoitua tukea koskevien lukujen määrittämiseen
16. Kuinka on vältetty kaksinkertainen laskenta ”sidotuiksi” tai ”annetuiksi” raportoitujen varojen sekä niiden varojen välillä, jotka vastaanottava osapuoli käyttää Pariisin sopimuksen 6 artiklan mukaisesti kansallisesti määritellyn panoksen saavuttamiseen
17. Kuvaus järjestelmistä ja prosesseista, joita käytetään julkisten toimenpiteiden kautta sidotun, annetun ja mobilisoidun tuen yksilöintiin, jäljittämiseen ja raportointiin
18. Kuvaus kansallisista järjestelmistä ja institutionaalisista järjestelyistä, joita käytetään suunniteltua tukea koskevien tietojen antamisesta, mukaan lukien tiedot suunnitelluista toimista, jotka liittyvät julkisesti rahoitettuihin teknologian siirron hankkeisiin sekä UNFCCC:n alaisiin kehitysmaiden toimintavalmiuksien kehittämishankkeisiin
19. Käytettävissä olevat tiedot, kuvaus kansallisista järjestelmistä ja institutionaalisista järjestelyistä, joita käytetään tuen antamiseen teknologian siirrolle ja valmiuksien parantamiselle, mukaan lukien perustana olevat oletukset, määritelmät ja menetelmät, joita käytetään tiedottamiseen teknologian siirtoon ja valmiuksien kehittämiseen myönnettävästä tuesta
20. Tiedot kanavista ja kohdatuista esteistä, saadusta kokemuksesta ja toimenpiteistä, joiden avulla esteistä on selvitty
21. Tiedot siitä, miten on pyritty varmistamaan, että julkisten toimenpiteiden kautta sidottu, annettu ja mobilisoitu tuki vastaa Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteita
22. Tiedot siitä, miten sidottu, annettu ja mobilisoitu tuki kohdennetaan kehitysmaiden auttamiseen, kun ne pyrkivät saavuttamaan Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteet, mukaan lukien niiden avustaminen pyrkimyksissä saada rahoitusvirrat vastaamaan kehitystä kohti alhaisia kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmastonkestävää kehitystä
23. Tiedot siitä, miten annetut tiedot osoittavat edistymistä edellisistä Pariisin sopimuksen tavoitetasoista tuen antamisessa sekä rahoituksen mobilisoinnissa
24. Miten pyritään varmistamaan, että julkisten toimenpiteiden kautta annetulla ja mobilisoidulla rahoitustuella käsitellään tehokkaasti sopimuspuolina olevien kehitysmaiden Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä tarpeita ja prioriteetteja, sellaisena kuin ne on yksilöity maalähtöisissä strategioissa ja välineissä, kuten joka toinen vuosi laadittavassa avoimuusraportissa, kansallisesti määritellyissä panoksissa ja kansallisissa sopeutumissuunnitelmissa
25. Tiedot toimista ja suunnitelmista, joilla mobilisoidaan lisää ilmastorahoitusta osana maailmanlaajuisia pyrkimyksiä mobilisoida ilmastorahoitusta monista erilaisista lähteistä, mukaan lukien tiedot suhteesta käytettävien julkisten toimenpiteiden ja mobilisoidun yksityisen rahoituksen välillä
26. Tiedot monenvälistä rahoitusta koskevasta raportoinnista, mukaan lukien: (i) perustuuko raportoitu monenvälinen rahoitus sisäänvirtausosuuteen monenväliselle instituutiolle vai monenvälisen instituution rahoitusvarojen ulosvirtausosuuteen; (ii) onko monenvälinen rahoitus raportoitu ilmastoa koskevaksi ja kuinka ilmastoa koskeva osuus on laskettu, esimerkiksi käyttäen olemassa olevia kansainvälisiä standardeja; (iii) onko monenvälinen rahoitus raportoitu perus-/yleisenä rahoituksena, edellyttäen, että varsinainen ilmastorahoitus, johon se siirretään, riippuu monenvälisten laitosten ohjelmistovalinnoista; (iv) onko monenvälistä rahoitusta osoitettu raportoivalle sopimuspuolelle ja miten sitä on osoitettu.
