(1)

Komissio otti toukokuussa 2014 komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 471/2014 (2) käyttöön lopullisen tasoitustullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Voimassa olevat yksilölliset tasoitustullit ovat 3,2–17,1 prosenttia. Kaikkiin muihin yrityksiin sovelletaan koko maata koskevaa tullia, joka on 17,1 prosenttia, jäljempänä ’voimassa olevat toimenpiteet’.

(3)

Komissio otti toukokuussa 2014 erillisessä menettelyssä käyttöön myös 0,4–36,1 prosentin suuruiset polkumyyntitullit (3). Elokuussa 2015 komissio muutti polkumyyntitoimenpiteitä komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/1394 (4) uudelleen aloitetun absorptiotutkimuksen perusteella.

(4)

Tasoitustoimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (5) julkaisemisen jälkeen EU ProSun Glass, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, jonka osuus aurinkopaneeleissa käytettävän lasin unionin kokonaistuotannosta on yli 25 prosenttia, pyysi 13 päivänä helmikuuta 2019 voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanoa, jäljempänä ’tarkastelupyyntö’. Pyynnön esittäjä väitti, että alkuperäisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti tuetun tuonnin jatkumiseen tai toistumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(5)

Ennen menettelyn vireillepanoa komissio ilmoitti perusasetuksen 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti Kiinan kansantasavallan viranomaisille, jäljempänä ’Kiinan viranomaiset’, vastaanottaneensa asianmukaisesti asiakirjanäyttöön perustuvan tarkastelupyynnön. Komissio kutsui Kiinan viranomaiset neuvotteluihin tarkastelupyynnössä esitetyn tilanteen selvittämiseksi ja molemminpuolisesti tyydyttävään ratkaisuun pääsemiseksi. Kiinan viranomaiset hyväksyivät neuvottelutarjouksen, minkä jälkeen neuvotteluja käytiin 10 päivänä toukokuuta 2019. Neuvottelujen aikana ei päästy molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Kiinan viranomaiset eivät toimineet tämän jälkeen yhteistyössä.

(6)

Komissio ilmoitti 14 päivänä toukokuuta 2019Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (6), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, sovellettavien tasoitustoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(7)

Tutkimus käsitti 1 päivän tammikuuta 2018 ja 31 päivän joulukuuta 2018 välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntien tarkastelu kattoi ajanjakson 1 päivästä tammikuuta 2015 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(8)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia osallistumaan tutkimukseen. Se otti yhteyttä erityisesti pyynnön esittäjään, tiedossa oleviin tuottajiin unionissa, tiedossa oleviin vientiä harjoittaviin tuottajiin Kiinassa, tiedossa oleviin etuyhteydettömiin tuojiin, tarkastelun kohteena olevan tuotteen käyttäjiin unionissa sekä Kiinan viranomaisiin.

(9)

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään näkökantansa sekä toimittamaan tietoja ja asiaa tukevaa näyttöä vireillepanoilmoituksessa annetuissa määräajoissa. Asianomaisille osapuolille annettiin myös mahdollisuus pyytää kirjallisesti kuulemista tutkimuksesta vastaavien komission yksiköiden ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(10)

Yksi unionin tuottajista pyysi nimensä pitämistä luottamuksellisena sillä perusteella, että jos yritysryhmä, johon se kuuluu, osallistuu menettelyyn, se voi aiheuttaa seurauksia sen liiketoimissa Kiinassa ja saattaa johtaa tutkimuksen kohteena olevien asiakkaiden vastatoimiin. Komissio tutki pyyntöä. Sen mukaan pelkästään se, että yritysryhmä toimii Kiinassa, kuvastaa abstraktia vaaraa eikä ole riittävä, jotta se johtaisi konkreettiseen vastatoimien uhkaan. Komissio yksikköjen tietoon ei tuotu konkreettista näyttöä tältä osin. Mikään ryhmän liiketoimista Kiinassa ei myöskään liittynyt erityisesti aurinkopaneeleissa käytettävään lasiin. Tällä perusteella komissio päätti hylätä pyynnön.

(11)

Yritys kääntyi kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan puoleen asiassa. Neuvonantaja vahvisti pyynnön hylkäämisen, koska se katsoi, että nimettömänä käsittelyä koskeva pyyntö perustui olettamukseen mahdollisista vastatoimista eikä yritykseen tai yritysryhmään kohdistuviin tosiasiallisiin uhkiin ja että yritys ei ollut toimittanut mitään uusia tosiseikkoja tai tietoja, jotka oikeuttaisivat aiemman päätöksen muuttamisen.

(12)

Useat osapuolet pyysivät kuulemista komission yksiköiden kanssa. Kuuleminen komission yksikköjen ja kahden otokseen valitun unionin tuottajan välillä järjestettiin 9 päivänä tammikuuta 2020. Kuuleminen REC Groupin, Solitekin ja EU ProSunin, useita käyttäjiä edustavan järjestön, kanssa järjestettiin 11 päivänä helmikuuta 2020. Kuulemisissa käsiteltiin eri osapuolten väitteitä, joita käsitellään tarkemmin vahinkoa ja unionin etua koskevissa jaksoissa (4–6 jakso).

(13)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti.

(14)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otokseen kaksi unionin tuottajaa. Komissio valitsi otoksen käyttäen perustana samankaltaisen tuotteen suurinta edustavaa tuotanto- ja myyntimäärää, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Otokseen kuului kaksi unionin tuottajaa, joiden osuus tarkastelun kohteena olevan tuotteen unionin tuotannosta on yli 80 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Ainoa huomautus saatiin pyynnön esittäjältä, joka tuki otosta. Otos on unionin tuotannonalaa edustava. Siihen kuuluvat seuraavat kaksi yritystä:

(15)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot ja kehotti niitä osallistumaan tähän tutkimukseen.

(16)

Yksikään unionissa toimiva etuyhteydetön tuoja ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä.

(17)

Päättääkseen vientiä harjoittavien tuottajia koskevan otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(18)

Yksikään Kiinassa toimiva yritys ei ilmoittautunut määräajassa. Yksi yritys lähetti myöhässä huomautuksia muttei lopulta toiminut yhteistyössä.

(19)

Komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille verbaalinootilla 24 päivänä toukokuuta 2019, että se aikoi käyttää perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja tarkastellessaan tuetun tuonnin jatkumista tai toistumista. Kiinan viranomaiset eivät vastanneet verbaalinoottiin.

(20)

Komissio lähetti kyselylomakkeet Kiinan viranomaisille ja kahdelle otokseen valitulle unionin tuottajalle. Kiinan viranomaiset eivät vastanneet kyselylomakkeeseen. Molemmat otokseen valitut unionin tuottajat toimittivat vastauksen kyselylomakkeeseen.

(21)

Komissio tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko tuen ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perusasetuksen 28 artiklan soveltamista. Kahden otokseen valitun unionin tuottajan toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynnit.

(22)

Komissio ilmoitti 26 päivänä toukokuuta 2020 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi pitää voimassa tasoitustullit. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa päätelmistä. Pyynnön esittäjä, EU ProSun ja unionin aurinkosähköalan järjestö, European Solar Manufacturing Council, jäljempänä ’ESMC’, toimittivat huomautuksia.

(23)

Komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia ja otti ne huomioon soveltuvin osin. Kuuleminen komission yksikköjen ja EU ProSunin välillä järjestettiin 9 päivänä kesäkuuta 2020.

(24)

Tämän tarkastelun kohteena oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva aurinkopaneeleissa käytettävä lasi, joka on karkaistua tasomaista soodakalkkilasia, jonka rautapitoisuus on alle 300 ppm, aurinkoenergian läpäisyaste yli 88 % (mitattuna olosuhteissa AM1,5 300–2 500 nm), lämmönkestävyys 250 °C (mitattuna EN 12150 -standardin mukaan), lämpöshokinkestävyys Δ 150 K (mitattuna EN 12150 -standardin mukaan) ja jonka mekaaninen lujuus on vähintään 90 N/mm2 (mitattuna EN 1288–3 -standardin mukaan) ja joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 7007 19 80 (Taric-koodit 7007198012, 7007198018, 7007198080 ja 7007198085), jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’.

(25)

Aurinkopaneeleissa käytettävä lasi voi olla kuvioitua tai kuvioimatonta, ja sen pinta voi olla läpinäkyvä tai diffuusi tai siinä voi olla erilaisia kehyksiä. Lasin molemmilla puolilla voi olla erilaisia kuvioita tai se voi olla kuvioitu vain toiselta puolelta. Siinä voi olla porausreikiä, ja siihen voidaan myös printata käyttämällä esimerkiksi keraamisia värejä. Lasin pinta voidaan käsitellä eri tekniikoilla. Yleisin on heijastusta estävä pinnoite, joka lisätään ennen temperointia tai sen jälkeen. Aurinkopaneeleissa käytettävä lasi voidaan pinnoittaa myös ohuilla funktionaalisilla kerroksilla, jotka lisäävät läpäisykykyä, itsepuhdistuvuutta tai kovuutta tai estävät likaantumista.

(26)

Aurinkopaneeleissa käytettävä lasi on yksi komponenteista, joita käytetään sähköä tuottavien kiteisestä piistä valmistettujen aurinkosähkömoduulien ja ohutkalvotekniikkaan perustuvien aurinkosähkömoduulien, jäljempänä ’aurinkosähkömoduulit’, sekä lämmintä vettä tuottavien litteiden lämmönkeräinten valmistukseen. Sitä voidaan käyttää myös kasvihuoneiden rakentamiseen (ns. puutarhalasi tai kasvihuonelasi).

(27)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettiin, unionin tuotannonalan unionissa myymällä aurinkopaneeleissa käytettävällä lasilla, Kiinan kotimarkkinoilla tuotetulla ja myydyllä aurinkopaneeleissa käytettävällä lasilla sekä Kiinasta unioniin tuodulla aurinkopaneeleissa käytettävällä lasilla on samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset. Tämän vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 2 artiklan c alakohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(28)

Perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti ja kuten vireillepanoilmoituksessa todettiin, komissio tutki, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti tuetun tuonnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(29)

Kiinan 13. kansallisessa talouden ja yhteiskunnan kehityksen viisivuotissuunnitelmassa, jäljempänä ’13. viisivuotissuunnitelma’, joka kattaa vuodet 2016–2020 eli myös tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson, korostetaan Kiinan viranomaisten strategista visiota keskeisten tuotannonalojen, kuten aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuotannonalan, kehittämiseksi ja edistämiseksi. 13. viisivuotissuunnitelma seuraa 12.:ta viisivuotissuunnitelmaa, jossa aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuotannonala vahvistettiin keskeiseksi alaksi valmistusteollisuuden kehittämisessä.

(30)

13. viisivuotissuunnitelman luvussa 30 esitetään Kiinan viranomaisten sitoutuminen modernin energiajärjestelmän rakentamiseen. Kyseisen luvun 1 jaksossa esitetään vahvaa näyttöä siitä, että Kiinan viranomaiset pitävät aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuotannonalaa edelleen kannustettavana tuotannonalana. Kyseisen 1 jakson mukaan Kiinan viranomaiset painottavat edelleen aurinkosähkön kehittämistä ja parantavat auringosta saatavan sähkön tuotantoa koskevaa tukipolitiikkaa. Lisäksi aurinkosähkön kehittämistä pohjoisilla, koillisilla ja luoteisilla alueilla sekä rannikkoalueilla optimoidaan energiankehittämishankkeiden puitteissa. Nämä otteet osoittavat, että Kiinan viranomaiset tukevat edelleen myös aurinkosähkön tuotannonalaa, jolle aurinkopaneeleissa käytettävä lasi on olennaisen tärkeää ja joka siten on keskeisessä asemassa aurinkosähkön tuotannonalan kehittämisessä.

(31)

Myös rakennusmateriaaleja koskevassa 13. suunnitelmassa mainitaan erityyppisiä laseja, muun muassa erittäin puhdas kvartsilasi ja -tuotteet, korkean suorituskyvyn monikäyttöinen pinnoitettu lasi, valmisteleva teknologia sähkölasia/lämpöherkkää lasia varten sekä valmisteleva teknologia sellaisia lasituotteita varten, joilla integroidaan aurinkosähköön ja aurinkolämpöön liittyvät rakenteet ja toiminnot.

(32)

Kiinan viranomaiset antoivat vuonna 2018 aurinkosähkölaitoksia koskevia uusia sääntelytoimenpiteitä, aurinkosähkön tuotantoa koskevan ilmoituksen (johon viitataan 531-politiikkana, koska siitä ilmoitettiin 31 päivänä toukokuuta 2018), jolla säilytettiin tuet, joskin tietyin vähennyksin. Tämän politiikan mukaisesti Kiinan viranomaiset alensivat merkittävästi valtion tukiin oikeutetun uuden aurinkosähkökapasiteetin vuotuista kiintiötä.

(33)

Vihreää kehitystä edistetään myös Made in China 2025 -strategiassa. Made in China 2025 -strategiassa tuetaan lasia, ja se sisältyy myös vuonna 2016 annettuun neljän keskeisen tuotannonalan kehittämistä koskevaan luetteloon (luku 9 ”Uudet materiaalit”, alajakso II ”Keskeiset perusmateriaalit”: numerossa 24 esitetään lasipohjaiset materiaalit ja numerossa 29 erittäin puhdas kvartsilasi ja -tuotteet).

(34)

Lisäksi valtioneuvoston päätöksessä nro 40 teollisuuden rakennemuutosten edistämistä koskevien tilapäisten määräysten täytäntöönpanosta (johon yhdessä teollisuuden rakennemuutosten edistämistä koskevien tilapäisten määräysten kanssa viitataan nimityksellä ’päätös nro 40’) todetaan, että Kiinan viranomaiset tukevat aktiivisesti uuden energiateollisuuden kehittämistä ja vauhdittavat aurinkoenergian kehittämistä (7), ohjeistetaan kaikkia rahoituslaitoksia antamaan luottotukea vain kannustettaville hankkeille ja luvataan kannustettavia hankkeita koskevan muun etuuskohtelupolitiikan täytäntöönpanoa (8).

(35)

Lisäksi valtioneuvoston päätöksessä nro 9 teollisuuden rakennemuutoksia koskevan ohjeistavan luettelon hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta, jäljempänä ’päätös nro 9’, kannustetaan aktiivisesti Kiinan viranomaisia ja julkisia virastoja ohjaamaan asiaankuuluvien tuotannonalojen kehitystä ja optimoimaan teollisuuden rakenteen päivittämistä. Päätöksen nro 9 12(2) kohdassa mainitaan erityisesti aurinkoenergiateollisuudelle suunnatun ultrakirkkaan float-lasin tuotannon kannustaminen. Päätös oli voimassa vuoteen 2020, ja se korvattiin vuonna 2019 kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission päätöksellä nro 29 teollisuuden rakennemuutoksia koskevan ohjeistavan luettelon hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta (vuoden 2019 versio), ja sen 12(2) kohdassa on sama maininta.

(36)

Kiinan viranomaisten hyväksymässä tieteen ja teknologian kehittämistä koskevassa keskipitkän ja pitkän aikavälin kansallisessa suunnitelmassa (2006–2020), joka kattaa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson, luvataan asettaa etusijalle politiikan rahoitus, kannustaa rahoituslaitoksia myöntämään etuuskohtelun mukaista luottotukea suurille kansallisille tieteellisille ja teknologisille teollistamishankkeille, kannustaa rahoituslaitoksia parantamaan ja vahvistamaan rahoituspalveluja huipputeknologiayrityksille sekä panna täytäntöön veroetuuspolitiikkaa huipputeknologiayritysten kehittämiseksi. Koska ainakin joitakin aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavia tuottajia pidetään uuden ja huipputeknologian alan yrityksinä, tämä kansallinen suunnitelma vahvistaa aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuotannonalan asemaa kannustettavana tuotannonalana.

(37)

Päätelmänä voidaan todeta, että Kiinan viranomaiset pitävät aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuotannonalaa edelleen kannustettavana tuotannonalana.

(38)

Vain yksi vientiä harjoittava tuottaja ilmoittautui komissiolle (myöhässä) muttei lopulta toiminut yhteistyössä, kuten 1.3.3.3 jaksossa todetaan. Tämän vuoksi komissio käytti käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(39)

Komissio lähetti 14 päivänä kesäkuuta 2019 Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen ja ilmoitti niille, että vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä. Kyselylomake sisälsi myös erityisiä kysymyksiä Export Import Bank of China -pankille, jäljempänä ’EXIM’, ja China Export & Credit Insurance Corporation -yhtiölle, jäljempänä ’Sinosure’. Lisäksi Kiinan viranomaisia pyydettiin toimittamaan lisäysosa valituksessa mainituille pankeille ja muille Kiinan viranomaisten tiedossa oleville rahoituslaitoksille, jotka ovat myöntäneet lainoja aurinkopaneeleissa käytettävän lasin kiinalaisille tuottajille, joita tutkittiin alkuperäisessä tutkimuksessa.

(40)

Komissio ei saanut pyyntöihinsä vastausta Kiinan viranomaisilta, EXIMiltä eikä Sinosurelta. Tämän vuoksi komissio ilmoitti 24 päivänä heinäkuuta 2019 verbaalinootilla Kiinan viranomaisille, että se aikoi käyttää perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja Kiinan viranomaisilta, EXIMiltä ja Sinosurelta sekä asiaankuuluvilta rahoituslaitoksilta pyydettyjen tietojen osalta. Kiinan viranomaisille ilmoitettiin, että käytettävissä olevien tietojen perusteella tehdyt päätelmät voivat olla epäedullisempia.

(41)

Mitään tähän liittyviä huomautuksia ei saatu. Komissio harkitsi perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen käyttämistä sen määrittämiseksi, jatkuivatko tukikäytännöt aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuotannonalalla Kiinassa.

(42)

Komissio käytti analyysissään kaikkia käytettävissään olevia tietoja ja erityisesti seuraavia:

(43)

Komissio tarkasteli tuen jatkumista analysoimalla, koituiko alkuperäisessä tutkimuksessa tasoitustullien käyttöönoton mahdollistavista tuista edelleen etua aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuotannonalalle.

(44)

Komissio päätti, että kun otetaan huomioon tämän jakson päätelmät, jotka vahvistavat useimpien alkuperäisessä tutkimuksessa tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavien tukien jatkumisen, ei ollut tarpeen tutkia kaikkia muita tukia, joita pyynnön esittäjän mukaan väitetysti esiintyi. Jos komissio vahvistaa, että tuen jatkumisesta on näyttöä perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti, tuen täsmällistä määrää ei ole tarpeen määrittää.

(45)

Asianomaisilta osapuolilta ei saatu huomautuksia päätelmien ilmoittamisen jälkeen.

(46)

Alkuperäisessä tutkimuksessa (16) komissio päätteli, että valtion omistamat pankit tai pankit, joissa valtiolla on määräysvallan tuova omistusosuus osakkeista, molemmat jäljempänä ’valtion omistamat pankit’, ovat perusasetuksen 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuja julkisia elimiä. Lisäksi se päätteli, että Kiinan liikepankkeja koskevan lain, jäljempänä ’pankkilaki’, 34 §:ssä edellytetään Kiinassa sijaitsevia pankkeja hoitamaan antolainaustoimintaansa kansallisen talouden tarpeiden mukaisesti. Komissio päätteli myös, että päätös nro 9 ja päätös nro 40 ovat lainvoimaisia ja että nämä päätökset edellyttävät pankkien tarjoavan luottotukea kannustettaville tuotannonaloille. Näin ollen komissio päätteli, että valtion omistamat pankit myönsivät perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa mukaista taloudellista tukea.

(47)

Komissio päätteli myös, että pankkilain 34 §:ää sovelletaan yksityisomistuksessa oleviin pankkeihin Kiinassa (17). Sen vuoksi sekä valtion omistamien pankkien että yksityisomistuksessa olevien pankkien lainanantostrategiasta päättävät viime kädessä Kiinan viranomaiset. Komissio katsoi näin ollen, että Kiinan viranomaiset valtuuttavat ja määräävät yksityisiä pankkeja myöntämään perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitettua taloudellista tukea antamalla lainoja kannustettaville tuotannonaloille.

(48)

Erityisyyden (18) osalta komissio totesi, että Kiinan viranomaiset ohjasivat etuuskohtelun mukaista lainanantoa tietyille tuotannonaloille, joihin aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuotannonala kuuluu. Komissio katsoi, että tämä kävi selvästi ilmi 12. viisivuotissuunnitelmasta ja päätöksestä nro 40. Näin ollen valtion omistamien pankkien ja valtuutettujen tai määrättyjen yksityisten pankkien pankkilain 34 §:n mukaisesti myöntämän taloudellisen tuen katsottiin olevan erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(49)

Komissio muistutti vielä, että perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetuista lainoista koituu etua vastaanottajalle, jos ne myönnetään suotuisammin ehdoin kuin mitä vastaanottaja voisi tosiasiallisesti saada markkinoilta (19). Komissio päätteli käytettävissä olevien tietojen perusteella, että näin oli.

(50)

Alkuperäisessä tutkimuksessa otokseen valituille aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittaville tuottajille etuuskohtelun mukaisen luotonannon osalta vahvistettu tuki oli 0–6,2 prosenttia ja yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten 6,2 prosenttia.

(51)

Pyynnön esittäjä toimitti tarkastelupyynnössä ja sen liitteissä (20) näyttöä siitä, että kiinalaiset aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuottajat saivat edelleen etua etuuskohtelun mukaisesta lainanannosta markkinahinnat alittavilla koroilla kotimaisilta pankeilta Kiinassa. Aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuotannonala on kannustettava tuotannonala 13. viisivuotissuunnitelmassa (21), minkä perusteella komissio päätteli, että sekä valtion omistamilla pankeilla että yksityisillä pankeilla on edelleen velvollisuus myöntää etuuskohtelun mukaista rahoitusta Kiinan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuotannonalalle pankkilain 34 §:n mukaan.

(52)

Pyynnön esittäjä toimitti näyttöä siitä, että valtion omistuksessa olevat pankit ovat edelleen julkisia elimiä valituselimen (22) vahvistamien kriteerien mukaisesti, koska ne hoitavat viranomaistehtäviä ja harjoittavat näin ollen viranomaisten toimivaltaa. Pyynnön esittäjä viittasi erityisesti sähköpolkupyöriä koskevaan tutkimukseen (23) ja päällystettyä hienopaperia koskevaan tarkasteluun (24), joissa vahvistettiin komission alkuperäisessä tutkimuksessa omaksuma kanta.

(53)

Tarkastelupyyntöön sisältyi näyttöä myös siitä, että Kiinan viranomaiset valtuuttavat tai määräävät edelleen yksityisiä pankkeja niiden lainanantopäätöksissä, koska myös ne sisältyvät pankkilain 34 §:n soveltamisalaan. Pyynnön esittäjä siteerasi hiljattaista sähköpolkupyöriä koskevaa tutkimusta, jossa komissio katsoi, että 13. viisivuotissuunnitelmaa ei voida pitää ei voida pitää ”pelkästään kannustavana” ja että ”valtio on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla valtuuttanut tai määrännyt kaikki Kiinassa CBRC:n valvonnassa toimivat rahoituslaitokset (myös yksityiset) noudattamaan viranomaisten politiikkoja ja myöntämään lainoja sähköpolkupyöräteollisuudelle etuuskohtelun mukaisilla korkoprosenteilla” (25).

(54)

Koska Kiinan viranomaiset ja aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, Kiinan pankkijärjestelmän nykytilanteesta ei esitetty pyynnön esittäjän esittämän näytön kiistäviä väitteitä.

(55)

Lisäksi hiljattaisissa tiettyjä orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita (26), renkaita (27) ja kuumavalssattua terästä (28) koskevissa tutkimuksissa ja Kiinaa koskevassa raportissa (29) vahvistettiin päätelmänä, että valtion omistamia pankkeja olisi pidettävä julkisina eliminä, jotka tarjoavat etuuskohtelun mukaista rahoitusta pankkilain 34 §:n nojalla, ja että yksityisiä elimiä valtuutetaan ja määrätään tekemään samalla tavalla.

(56)

Tarkastelupyynnön liitteessä 23 pyynnön esittäjä toimitti esimerkin kiinalaisesta aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavasta tuottajasta, joka sai etua tai oli saanut etua etuuskohtelun mukaisesta luotonannosta vuosikertomustensa (puolivuotiskertomustensa) perusteella. Lisäksi muiden vientiä harjoittavien tuottajien julkisesti saatavilla olevat vuosikertomukset osoittivat niidenkin saavan tai saaneen etua etuuskohtelun mukaisesta luotonannosta (30).

(57)

Koska aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen määrä olisi voitu laskea. Ottaen huomioon tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tehdyt päätelmät tuen jatkumisesta komissio ei pitänyt tarpeellisena näiden määrien laskemista. Tarkastelupyynnössä oleva näyttö osoittaa, että määrät olisivat edelleen merkittäviä. Mikään asiakirja-aineistossa ei viitannut siihen, että tuen taso olisi laskenut verrattuna alkuperäiseen tutkimukseen, minkä vuoksi tuen katsotaan jatkuneen vähimmäistasoa korkeammalla tasolla.

(58)

Kyseinen tukiohjelma oli edelleen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a ja b kohdan mukaisesti erityinen, koska oikeudellinen tilanne ei ollut muuttunut ja Kiinan viranomaiset kannustavat edelleen aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuotannonalaa (31).

(59)

Näin ollen komissio päätteli, että on riittävää näyttöä, joka osoittaa, että vientiä harjoittavat tuottajat saivat edelleen etuuskohtelun mukaista luotonantoa tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavana tukena tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(60)

Komissio päätteli alkuperäisessä tutkimuksessa (32), että otokseen valitut yritykset saivat merkittäviä kertaluonteisia avustuksia eri viranomaisilta eri hallintotasoilla, mikä johti edun saamiseen tutkimusajanjaksolla. Kyseisiä avustuksia antoivat yrityksille keskus-, provinssi-, kaupunki-, maakunta- tai aluetason viranomaiset, ja vaikuttaa siltä, että kaikki avustukset on erityisesti suunnattu asianomaisille yrityksille tai ne ovat erityisiä sijainnin tai tuotannonalan tyypin perusteella.

(61)

Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet lisätietoja näistä kertaluonteisista avustuksista ja kieltäytyivät asiaa koskevista neuvotteluista. Sen vuoksi komissio päätteli otokseen valittujen yritysten saamia avustuksia koskevan kerätyn näytön perusteella ja muiden tietojen puuttuessa, että avustukset olivat varojen suoraa siirtoa, josta koitui etua niiden vastaanottajille, ja näin ollen perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettua tukea.

(62)

Erityisyydestä komissio totesi, että avustukset olivat perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan c alakohdassa ja 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla erityisiä, koska ne vaikuttivat rajoittuvan tiettyihin yrityksiin tai hankkeisiin tietyillä alueilla. Komissio totesi myös, että ei ollut näyttöä siitä, että avustukset olisivat kuuluneet johonkin kattavaan tukiohjelmaan ja että ne eivät olisi täyttäneet perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisia ei-erityisyyttä koskevia vaatimuksia.

(63)

Alkuperäisessä tutkimuksessa otokseen valituille aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittaville tuottajille avustusten osalta vahvistettu tuki oli 1,1–3,0 prosenttia ja yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten 3,0 prosenttia.

(64)

Pyynnön esittäjä toimitti tarkastelupyynnössä ja sen liitteissä (33) näyttöä siitä, että aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavat tuottajat saivat edelleen etua avustuksista ja tilapäisistä tuista.

(65)

Pyynnön esittäjä siteerasi ensin Yhdysvaltojen kauppaneuvottelijan viraston raporttia, jossa yksilöitiin maakunta- ja paikallishallinnon rooliksi Kiinan teollisuuspolitiikan täytäntöönpanossa tukien ohjaaminen sektoreille, joilla on ylikapasiteettia. Pyynnön esittäjä toteaa, että aurinkopaneeleissa käytettävän lasin sektori on juuri tällainen (34).

(66)

Pyynnön esittäjä toimitti esimerkkejä tilapäisistä tuista viittaamalla useiden vientiä harjoittavien tuottajien tarkastettujen vuosikertomusten tiettyihin kohtiin. Esimerkiksi yksi aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittava tuottaja sai valtiolta 2,68 miljoonan RMB:n lisäavustuksen, jonka seurauksena sen valtiolta saamien avustusten loppusaldo oli noin 550 miljoonaa RMB:tä. Eräs toinen aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittava tuottaja raportoi yli 14 miljoonan RMB:n valtion avustuksista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(67)

Koska Kiinan viranomaiset ja aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä esittämän näytön kiistäviä väitteitä ei esitetty. Komission käytettävissä olevat tiedot ovat osoittaneet, että aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittaville tuottajille osana kannustettavaa tuotannonalaa (35) myönnetyt avustukset ja tilapäiset tuet jatkuivat myös tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Avustukset ja tilapäiset tuet olivat varojen suoraa siirtoa perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(68)

Tarkastelupyynnön liitteessä 23 pyynnön esittäjä toimitti esimerkkejä kiinalaisista aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saivat etua tai olivat saaneet etua avustuksista tai tilapäisistä tuista vuosikertomustensa (puolivuotiskertomustensa) perusteella.

(69)

Koska aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen määrä olisi voitu laskea. Ottaen huomioon tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tehdyt päätelmät tuen jatkumisesta komissio ei pitänyt tarpeellisena näiden määrien laskemista. Tarkastelupyynnössä oleva näyttö osoittaa, että määrät olisivat edelleen merkittäviä. Mikään asiakirja-aineistossa ei kuitenkaan viittaa siihen, että tuen taso olisi alentunut alkuperäiseen tutkimukseen verrattuna.

(70)

Kyseiset avustukset ja tilapäiset tuet ovat edelleen erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti, koska mikään ei ole ristiriidassa sen käytettävissä olevan tosiseikan kanssa, että komissio totesi nämä avustukset erityisiksi alkuperäisessä tutkimuksessa.

(71)

Näin ollen komissio päätteli, että on riittävää näyttöä, joka osoittaa, että vientiä harjoittavat tuottajat saivat edelleen avustuksia ja tilapäisiä tukia tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavana tukena tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(72)

Komissio päätteli alkuperäisessä tutkimuksessa (36), että joidenkin – muttei kaikkien – otokseen valituista yrityksistä todettiin saaneen etua uuden ja huipputeknologian alan yritykseksi tunnustetuille yrityksille tarkoitetusta etuuskohtelun mukaisesta veropolitiikasta. Komissio totesi, että tällainen tunnustaminen riippui tiettyjen kriteerien täyttymisestä, ja jos ne täyttyivät, yritystulovero alennettiin 15 prosenttiin normaalin 25 prosentin sijaan.

(73)

Komissio määritti ohjelman oikeusperustaksi seuraavat:

(74)

Komission mukaan verojärjestelmää voidaan pitää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna valtion saamatta tai kantamatta jääneenä tulona. Näin ollen komissio katsoi, että tunnustettujen uuden ja huipputeknologian alan yritysten etuuskohtelun mukaisesta veropolitiikasta koitui edunsaajille verosäästöjä vastaava etu.

(75)

Erityisyydestä komissio päätteli, että tuki oli perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määritetyn mukaisesti erityistä, koska se rajoittui yrityksiin, jotka sertifioitiin saivat uuden ja huipputeknologian alan yrityksiksi ja jotka täyttivät kaikki vuoden 2008 hallinnollisten toimenpiteiden vaatimukset. Lisäksi todettiin, että oikeus veroetuuksiin ei ollut automaattinen eikä lainsäädännössä tai myöntävän viranomaisen ohjeissa anneta objektiivisia perusteita. Komissio totesi, että tukikelpoisuus riippui siitä, oliko yritykselle myönnetty harkinnanvaraisella menettelyllä uuden ja huipputeknologian alan sertifiointi.

(76)

Alkuperäisessä tutkimuksessa aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittaville tuottajille uuden ja huipputeknologian alan yrityksiksi tunnustettujen yritysten etuuskohtelun mukaisen veropolitiikan osalta vahvistettu tuki oli 0,4–1,8 prosenttia ja yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten 1,8 prosenttia.

(77)

Pyynnön esittäjä toimitti tarkastelupyynnössä ja sen liitteissä (37) näyttöä siitä, että aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavat tuottajat saivat edelleen etua uuden ja huipputeknologian alan yrityksiksi tunnustettujen yritysten etuuskohtelun mukaisesta veropolitiikasta.

(78)

Pyynnön esittäjä siteerasi kolmen suuren aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavan tuottajan (väli)raportteja ja huomautti, että niillä oli tunnustetun uuden ja huipputeknologian alan yrityksen asema, minkä vuoksi niihin sovellettiin alennettua 15 prosentin yritystuloveroa.

(79)

Pyynnön esittäjä viittasi myös uuden ja huipputeknologian alan yritysten tunnustamista koskeviin hallinnollisiin toimenpiteisiin (GuoKeFaHuo [2016] nro 32, jäljempänä ’yleiskirje 32’), joista esitetään tiivistelmä tarkastelupyynnön liitteessä 24. Yleiskirjeellä 32 muutetaan kriteereitä, jotka uuden ja huipputeknologian alan yritysten asemaa hakevien yritysten on täytettävä, ja sillä Kiinan viranomaiset sitoutuvat edelleen tukemaan kannustettavia tuotannonaloja, kuten aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuotannonalaa (38).

(80)

Pyynnön esittäjän esittämän näytön lisäksi komissio on vahvistanut kannustettavilla tuotannonaloilla toimiviin tunnustettuihin uuden ja huipputeknologian alan yrityksiin sovellettavan etuuskohtelun mukaisen veropolitiikan jatkumisen hiljattaisissa tutkimuksissa, jotka koskivat sähköpolkupyöriä (39), renkaita (40) ja orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita (41), Sähköpolkupyöriä koskevassa tutkimuksessa komissio totesi ohjelman oikeusperustaksi seuraavat:

(81)

Koska Kiinan viranomaiset ja aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, pyynnön esittäjän esittämän näytön ja komission hiljattaiset päätelmät kiistäviä väitteitä ei esitetty. Komission käytettävissä olevat tiedot ovat osoittaneet, että uuden ja huipputeknologian alan yrityksiksi tunnustettuihin aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovellettava etuuskohtelun mukainen veropolitiikka, joka oli tasoitustullin käyttöönoton mahdollistava alkuperäisessä tutkimuksessa, jatkui myös tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Veropolitiikkaa voidaan pitää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna valtion saamatta tai kantamatta jääneenä tulona.

(82)

uuden ja huipputeknologian alan yrityksiksi tunnustettuihin yrityksiin sovellettavasta etuuskohtelun mukaisesta veropolitiikasta koitui perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaista etua, joka vastasi verosäästöä. Pyynnön esittäjä toimitti liitteessä 23 näyttöä ainakin kolmesta aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavasta tuottajasta, jotka saivat näitä etuja.

(83)

Koska aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen määrä olisi voitu laskea. Ottaen huomioon tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tehdyt päätelmät tuen jatkumisesta komissio ei pitänyt tarpeellisena näiden määrien laskemista. Tarkastelupyynnössä oleva näyttö osoittaa, että määrät olisivat edelleen merkittäviä. Mikään asiakirja-aineistossa ei kuitenkaan viittaa siihen, että tuen taso olisi alentunut alkuperäiseen tutkimukseen verrattuna.

(84)

Uuden ja huipputeknologian alan yrityksiksi tunnustettuihin yrityksiin sovellettava etuuskohtelun mukainen veropolitiikka on erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten alkuperäisessä tutkimuksessakin, koska lainsäädännössä, jonka nojalla myöntävä viranomainen myöntää uuden ja huipputeknologian alan yrityksen aseman, rajoitetaan järjestelmään pääsy vain tiettyihin yrityksiin ja tuotannonaloihin.

(85)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että on riittävästi näyttöä siitä, että ainakin jotkin vientiä harjoittavat tuottajat saivat edelleen tukea tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana uuden ja huipputeknologian alan yrityksiksi tunnustettuihin yrityksiin sovellettavasta etuuskohtelun mukaisesta veropolitiikasta.

(86)

Komissio päätteli alkuperäisessä tutkimuksessa (42), että yksi otokseen valittu yritys sai T&K-menojen verovähennyksiä, ja totesi, että provinssitason viranomaiset rajoittivat palautukset hiljattain perustetuille uuden ja huipputeknologian alan yrityksille.

(87)

Komissio katsoi, että T&K-menojen verovähennysten oikeusperusta on Kiinan yritystuloverolain 30 § ja että kyseessä on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu valtion saamatta tai kantamatta jäänyt tulo. Lisäksi komissio totesi, että T&K-menojen verovähennyksestä koitui edunsaajalle verosäästöjä vastaava etu.

(88)

Erityisyydestä komissio totesi, että yritystuloverolain 30 § olisi luettava yhdessä yritystuloverolain 25 §:n kanssa, jonka mukaan verovähennys on varattu valtion kannustamille tuotannonaloille ja hankkeille. Näin ollen vain kannustettavat tuotannonalat ja hankkeet voivat saada tukea järjestelmästä, ja aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuotannonalan todettiin olevan tällainen kannustettava tuotannonala. Näin ollen komissio päätteli, että tuki oli erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(89)

Alkuperäisessä tutkimuksessa aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittaville tuottajille T&K-menojen verovähennyksen osalta vahvistettu tukiprosentti oli 0,7 prosenttia, joka oli myös jäännösprosentti.

(90)

Pyynnön esittäjä esitti tarkastelupyynnössä ja sen liitteissä (43) T&K-menojen verovähennystä koskevan oikeusperustan viittaamalla muun muassa yritystuloverolain 25 ja 30 §:ään, kuten alkuperäisessä tutkimuksessakin. Pyynnön esittäjä toimitti tarkastelupyynnön liitteessä 23 lisänäyttöä siitä, että ainakin kaksi aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavaa tuottajaa on ilmoittanut T&K-menonsa ja että niillä on uuden ja huipputeknologian alan yrityksen asema, mitkä ovat keskeiset edellytykset T&K-menojen verovähennyksen saamista varten.

(91)

Pyynnön esittäjän esittämän näytön lisäksi komissio vahvisti hiljattain T&K-menojen verovähennyksen esiintymisen tukena sähköpolkupyöriä (44) ja renkaita (45) koskevissa tutkimuksissa. Näissä tutkimuksissa komissio totesi, että uuden teknologian, uusien tuotteiden ja uusien taitojen kehittämisestä aiheutuneisiin T&K-menoihin, jotka eivät ole aineettomia hyödykkeitä ja jotka sisältyvät kuluvan kauden voittoihin ja tappioihin, sovelletaan ylimääräistä 50 prosentin alennusta sen jälkeen kun ne vähennetty kokonaisuudessaan tosiasiallisen tilanteen mukaisesti. Jos edellä mainitut T&K-menot ovat aineettomia hyödykkeitä, niihin sovelletaan kuoletusta, joka on 150 prosenttia aineettomien hyödykkeiden kustannuksista. Komissio yksilöi ohjelman oikeusperustaksi seuraavat:

(92)

Koska Kiinan viranomaiset ja aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, pyynnön esittäjän esittämän näytön ja komission hiljattaiset päätelmät kiistäviä väitteitä ei esitetty. Komission käytettävissä olevat tiedot ovat osoittaneet, että alkuperäisessä tutkimuksessa todettu T&K-menojen verovähennys jatkui myös tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. T&K-menojen verovähennystä voidaan pitää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna valtion saamatta tai kantamatta jääneenä tulona.

(93)

T&K-menojen verovähennyksestä koitui perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaista etua, joka vastasi verosäästöä.

(94)

Koska aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen määrä olisi voitu laskea. Ottaen huomioon tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tehdyt päätelmät tuen jatkumisesta komissio ei pitänyt tarpeellisena näiden määrien laskemista. Tarkastelupyynnössä oleva näyttö osoittaa, että määrät olisivat edelleen merkittäviä. Mikään asiakirja-aineistossa ei kuitenkaan viittaa siihen, että tuen taso olisi alentunut alkuperäiseen tutkimukseen verrattuna.

(95)

Tuki on erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, koska lainsäädännössä rajoitetaan toimenpiteen soveltaminen vain yrityksiin, joille aiheutuu T&K-menoja tietyillä valtion määrittelemillä huipputeknologian prioriteettialoilla.

(96)

Näin ollen komissio päätteli, että on riittävästi näyttöä siitä, että ainakin jotkin vientiä harjoittavat tuottajat saivat tukea tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana T&K-menojen verovähennyksestä.

(97)

Komissio päätteli alkuperäisessä tutkimuksessa (46), että yksi otokseen valituista yrityksistä sai vapautuksen osinkotuloveroista valintakelpoisten kotimaisten yritysten välillä.

(98)

Komissio katsoi, että osinkotuloverovapautuksen oikeusperusta oli yritystuloverolain 25 ja 26 § ja yritystuloverolain täytäntöönpanoasetuksen 83 § ja että vapautusta voidaan pitää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna valtion saamatta tai kantamatta jääneenä tulona. Lisäksi komissio totesi, että T&K-menojen verovähennyksestä koitui edunsaajalle verosäästöjä vastaava etu.

(99)

Erityisyydestä komissio totesi, että tukijärjestelmää sovelletaan ainoastaan yrityksiin, joiden kotipaikka oli Kiinan kansantasavallassa ja jotka olivat tehneet investointeja muihin kotimaisiin yrityksiin. Lisäksi komissio päätteli, että yritystuloverolain 25 §:llä varataan verovapautus valtion kannustamille tuotannonaloille ja hankkeille, kuten T&K-menojen verovapautuksen tapauksessakin. Näin ollen komissio päätteli, että tuki oli erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(100)

Alkuperäisessä tutkimuksessa aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittaville tuottajille T&K-menojen verovähennyksen osalta vahvistettu tukiprosentti oli 5,8 prosenttia, joka oli myös jäännösprosentti.

(101)

Pyynnön esittäjä toimitti tarkastelupyynnössä ja sen liitteissä (47) näyttöä siitä, että aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavat tuottajat saivat edelleen etua vapautuksesta. Vapauksen oikeusperusta on yritystuloverolain 25 § ja 26 §:n 2 momentti sekä yritystuloverolain täytäntöönpanoasetuksen 83 §, kuten pyynnön esittäjä toi esiin (48) ja komissio vahvisti hiljattaisessa sähköpolkupyöriä koskevassa tutkimuksissa (49) ja päällystettyä hienopaperia koskevassa tarkastelussa (50).

(102)

Yritystuloverolain 2 §:ssä määritellään kotimainen yritys yritykseksi, joka on perustettu Kiinan lainsäädännön mukaisesti Kiinan alueelle tai joka on perustettu jonkin ulkomaan (alueen) lainsäädännön mukaisesti mutta jonka tosiasiallinen hallintoelin sijaitsee Kiinan alueella. Lisäksi yritystuloverolain 26 §:n 2 momentin mukaan osingot, bonukset ja muut pääomasijoitusvoitot, joita syntyy valintakelpoisten kotimaisten yritysten välillä, ovat verottomia. Toisin sanoen osinkojen vapautusta valintakelpoisten kotimaisten yritysten välillä sovelletaan kotimaiseen (eli kiinalaiseen) aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavaan tuottajaan, jos kyseisellä vientiä harjoittavalla tuottajalla on osakkeita kotimaisessa yrityksessä (51).

(103)

Pyynnön esittäjä toimitti näyttöä ainakin yhdestä aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavasta tuottajasta, jolla oli useita tytäryhtiöitä (52), ja myös komissio löysi useampia vientiä harjoittavia tuottajia, joiden tilanne oli samanlainen. Koska Kiinan viranomaiset ja aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, pyynnön esittäjän esittämän näytön ja komission tässä ja hiljattaisissa tutkimuksissa esittämät päätelmät kiistäviä väitteitä ei esitetty. Komission käytettävissä olevat tiedot ovat osoittaneet, että sellaisten aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavien tuottajien, joilla on osakkeita kotimaisessa yrityksessä, osingoista vapauttaminen jatkui myös tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Osingoista vapauttamista voidaan pitää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna valtion saamatta tai kantamatta jääneenä tulona (53).

(104)

Perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan mukainen etu, jonka aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavat tuottajat saivat osingon vapautuksesta, vastasi verosäästöä.

(105)

Koska aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen määrä olisi voitu laskea. Ottaen huomioon tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tehdyt päätelmät tuen jatkumisesta komissio ei pitänyt tarpeellisena näiden määrien laskemista. Tarkastelupyynnössä oleva näyttö osoittaa, että määrät olisivat edelleen merkittäviä. Mikään asiakirja-aineistossa ei kuitenkaan viittaa siihen, että tuen taso olisi alentunut alkuperäiseen tutkimukseen verrattuna.

(106)

Tuki on erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti, sillä osingon vapautusta koskevassa oikeusperustassa rajataan tuen saanti kahdella tavalla. Ensinnäkin tukea voivat saada ainoastaan yritykset, joilla on osakkeita kotimaisissa yrityksissä mutta eivät ne, jotka sijoittavat muihin kuin kotimaisiin yrityksiin (54). Toiseksi yritystuloverolain 26 §:n 2 momentti kuuluu samaan lukuun kuin sen 25 § eli ”Luku IV – Etuuskohtelun mukainen verotus”. Yritystuloverolain 25 §:ssä, joka on luvun johdantoartikla, todetaan, että merkittäviin tuotannonaloihin ja hankkeisiin, joiden kehittämistä valtio tukee ja kannustaa, sovelletaan etuuskohtelun mukaista yritystuloverotusta, ja näin rajataan selvästi yritystuloverolain 26 §:n 2 momentissa säädetyn tuen saatavuus kannustettaville tuotannonaloille, kuten aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuotannonalalle (55).

(107)

Näin ollen komissio päätteli, että on riittävästi näyttöä siitä, että ainakin jotkin aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavat tuottajat saivat tukea tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana osinkojen verovapautuksesta valintakelpoisten kotimaisten yritysten välillä.

(108)

Komissio totesi alkuperäisessä tutkimuksessa (56), että yritykset Kiinassa eivät voineet ostaa suoraan maata vaan ainoastaan maankäyttöoikeuksia paikallisilta viranomaisilta. Järjestelmän oikeusperusta on Kiinan maanhallintolaki, jossa todetaan, että kaikki maa kuuluu kansalle eivätkä yritykset voi ostaa sitä eikä sitä voida myydä yrityksille muutoin kuin tarjouskilpailun, hintanoteerauksen tai huutokaupan kautta laissa määritellyin edellytyksin. Käytännössä kuitenkin todettiin, että Kiinan viranomaiset asettivat hinnan, jonka yritys maksoi. Komissio päätteli, että järjestelyssä on kyse tavaroiden toimittamisesta perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdan mukaisesti.

(109)

Komissio totesi, että aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuottajille perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti maankäyttöoikeuksista koitunut etu on maankäyttöoikeuksista maksetun hinnan ja asianmukaisen ulkoisen vertailuarvon välinen erotus. Komissio valitsi Kiinan Taipein asianmukaiseksi ulkoiseksi vertailuarvoksi ja totesi, että jos aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovellettaisiin markkinaehtoja, maankäyttöoikeuksien hinnat Kiinassa olisivat hyvin samanlaiset kuin maan hinnat Kiinan Taipeissa. Komissio päätteli, että aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavien tuottajien maksamat hinnat joko vastasivat Kiinan viranomaisten asettamaa lähtöhintaa tai olivat viisi CNY:tä neliömetriä kohti korkeammat kuin lähtöhinta, mikä on riittämättömänä pidettävä vastike verrattuna ulkoiseen vertailuarvoon, ja näin ollen siitä koitui etua aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittaville tuottajille.

(110)

Erityisyydestä komissio totesi, että päätöksessä nro 40 edellytetään viranomaisten varmistavan, että kannustettaville tuotannonaloille, joihin aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuotannonala kuuluu, tarjotaan maata (57). Päätöksen nro 40 18 §:ssä todetaan selvästi, että ”rajoitetut” tuotannonalat eivät voi saada maankäyttöoikeuksia. Näin ollen komissio päätteli, että tuki oli erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti.

(111)

Alkuperäisessä tutkimuksessa aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittaville tuottajille valtion tarjoamien maankäyttöoikeuksien osalta vahvistettu tuki oli 3,2–17,1 prosenttia ja yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten 17,1 prosenttia.

(112)

Pyynnön esittäjä esitti tarkastelupyynnössä ja sen liitteissä (58) näyttöä siitä, että paikallisviranomaiset myönsivät ainakin yhdelle aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavalle tuottajalle maata ilmaiseksi kannustaakseen huipputeknologian alan hankkeita. Pyynnön esittäjä totesi lisäksi, että alkuperäisessä tutkimuksessa kuvattu markkinarakenne vallitsi edelleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(113)

Pyynnön esittäjän esittämien väitteiden lisäksi komissio totesi hiljattain maankäyttöoikeuksien myöntämisen tueksi tutkimuksissa, jotka koskivat sähköpolkupyöriä (59), renkaita (60), orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita (61) ja päällystettyä hienopaperia (62). Kaikissa kolmessa tapauksessa komissio vahvisti, että alkuperäisessä tutkimuksessa kuvattu oikeudellinen tilanne ja markkinarakenne eivät ole muuttuneet. Sähköpolkupyöriä ja renkaita koskevissa tutkimuksissa komissio totesi maankäyttöoikeuksien myöntämisen oikeusperustaksi erityisesti seuraavat:

(114)

Koska Kiinan viranomaiset ja aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, pyynnön esittäjän esittämän näytön ja komission hiljattaiset päätelmät kiistäviä väitteitä ei esitetty. Komission käytettävissä olevat tiedot ovat osoittaneet, että alkuperäisessä tutkimuksessa todettu maankäyttöoikeuksien myöntäminen jatkui myös tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Komissio päätteli, että valtion myöntämissä maankäyttöoikeuksissa on kyse tavaroiden toimittamisesta perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdan mukaisesti.

(115)

Valtion tarjoamista maakäyttöoikeuksista koituu perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua etua, koska maankäyttöoikeudet myönnetään aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittaville tuottajille riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan perusasetuksen 6 artiklan d alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Komissio päätteli hiljattaisissa sähköpolkupyöriä ja renkaita koskevissa tutkimuksissa sekä alkuperäisessä tutkimuksessa, että Kiinassa ei edelleenkään ole maankäyttöoikeuksien markkinoita, koska viranomaiset asettavat hinnat mielivaltaisesti. Tämän vuoksi päätelmänä on edelleen, että maankäyttöoikeuksien hinnat ovat riittämättömänä pidettävä vastike verrattuna ulkoiseen vertailuarvoon, minkä vuoksi niistä koitui etua aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittaville tuottajille.

(116)

Koska aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen määrä olisi voitu laskea. Ottaen huomioon tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tehdyt päätelmät tuen jatkumisesta komissio ei pitänyt tarpeellisena näiden määrien laskemista. Tarkastelupyynnössä oleva näyttö osoittaa, että määrät olisivat edelleen merkittäviä. Mikään asiakirja-aineistossa ei kuitenkaan viittaa siihen, että tuen taso olisi alentunut alkuperäiseen tutkimukseen verrattuna.

(117)

Kun tarkastellaan erityisyyttä, päätöksen nro 40 18 §:ssä todetaan selvästi, että ”rajoitetut” tuotannonalat eivät voi saada maankäyttöoikeuksia. Tästä seuraa, että tuki on erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti, sillä vain tiettyjen tuotannonalojen yrityksille annetaan mahdollisuus hankkia maankäyttöoikeuksia edullisesti ja viranomaisten käytännöt alalla ovat epäselviä ja läpinäkymättömiä.

(118)

Näin ollen komissio päätteli, että on riittävästi näyttöä siitä, että ainakin jotkin vientiä harjoittavat tuottajat saivat tukea tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana maankäyttöoikeuksien tarjoamisesta.

(119)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuottajat Kiinassa saivat edelleen etua tasoitustullien käyttöönoton mahdollistavista tuista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Koska osapuolet eivät tehneet tutkimuksessa yhteistyötä, komissiolla ei ollut mitään viitteitä siitä, että jatkuneen tuen taso olisi alentunut alkuperäiseen tutkimukseen verrattuna. Se päätteli myös, että jatkuneen tuen taso oli vähimmäistasoa korkeampi. Tarkastelupyynnössä oleva näyttö osoittaa, että tuista saatava etu olisi edelleen merkittävä.

(120)

Tuen jatkuminen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla on osoitus tuen jatkumisen todennäköisyydestä, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Komissio analysoi lisäksi, lisääntyisivätkö tuetun viennin määrät todennäköisesti, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tätä varten komissio analysoi seuraavia tekijöitä: Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti, kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäytännöt muilla markkinoilla ja unionin markkinoiden houkuttelevuus. Koska kiinalaiset tuottajat/viejät eivät toimineet yhteistyössä, komissio teki arviointinsa käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti.

(121)

Yhteistyön puuttumisen vuoksi yksikään kiinalainen viejä/tuottaja ei toimittanut tietoja Kiinan tuotantokapasiteetista. Pyynnön esittäjä vahvisti, että aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuotannonalan tuotantokapasiteetti Kiinassa on yli 750 miljoonaa m2 vuodessa (63). Tarkastelupyynnössä on näyttöä siitä, että tämä on 78 prosenttia aurinkopaneeleissa käytettävän lasin maailmanlaajuisesta tuotantokapasiteetista (64). Lisäksi pyynnön esittäjä totesi, että aurinkopaneeleissa käytettävän lasin kotimainen kysyntä Kiinassa oli vain 600 miljoonaa m2 vuonna 2016 ja että se heikkeni edelleen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkipuoliskolla 531-politiikan täytäntöönpanon seurauksena (65). Tämä vahvistettiin esimerkiksi erään kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan vuosikertomuksessa (66). Vertailun vuoksi unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli [33–38] miljoonaa m2 (ks. 150 kappale) ja kysyntä unionissa oli [13–18] miljoonaa m2 (ks. 134 ja 135 kappale). Kiinan tuotantokapasiteetti ylittää unionin kysynnän (noin 37-kertaisesti) ja saattaa osoittaa kasvanutta kiinnostusta unionin markkinoihin 531-politiikan tuloksena.

(122)

Komissio totesi lisäksi 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan perusteella, että yhdellä kiinalaisella vientiä harjoittavalla tuottajalla oli erittäin suuri osuus tarkastelun kohteena olevan tuotteen viennistä unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan verkkosivustolla ilmoitetaan tuotantokapasiteetiksi [15–25] tuhatta m2 päivässä tai [5,5–9] miljoonaa m2 vuodessa. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana vain [10–20] prosenttia tästä tuotantokapasiteetista käytettiin unionin markkinoilla. On erittäin todennäköistä, että 531-politiikan ja voimassa olevien toimenpiteiden päättymisen yhdistelmä johtaa siihen, että enemmän tästä tuotantokapasiteetista käytetään unionin markkinoilla.

(123)

Kun otetaan huomioon suuri tuotantokapasiteetti, muutokset kysynnässä Kiinassa, suhteellisen vähäinen kysyntä unionissa ja käytettävissä olevat yrityksiä koskevat tiedot, voidaan päätellä, että tuetun viennin määrä Kiinasta todennäköisesti lisääntyy, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(124)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komission oli turvauduttava käytettävissä oleviin tietoihin määrittääkseen Kiinasta muiden kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin hinnat. Koska muita luotettavia tietoja ei ollut saatavilla, komissio käytti GTA-tietokannasta saatuja vientitietoja. Nämä tiedot olivat saatavilla ainoastaan kuusinumeroisella tariffikooditasolla, minkä vuoksi niihin sisältyi useita muitakin lasituotteita kuin tarkastelun kohteena oleva tuote. Komissio päätteli, että tiedot eivät olleet riittävän tarkkoja, jotta niitä voitaisiin käyttää tutkimuksessa.

(125)

Pyynnön esittäjä väitti, että unionin markkinat ovat ainoat merkittävät aurinkopaneeleissa käytettävän lasin markkinat Kiinan ulkopuolella, ja Kiinan markkinat ovat saturoituneet 531-politiikan seurauksena (67). Kiinan markkinaosuus oli edelleen 9 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta, minkä vuoksi unionin markkinat ovat edelleen houkuttelevat vientimarkkinat kiinalaisten aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuottajien kannalta. Unionin markkinoiden odotetaan myös kasvavan, kuten 6.2.3 jaksossa todetaan. Kiinasta muihin maihin suuntautuvan vientiin liittyvien tietojen osalta ei voitu tehdä tarkkaa hintavertailua edellä mainitun GTA-tietokantaa koskevan ongelman vuoksi.

(126)

Komissio totesi myös, että muissakin maissa, esimerkiksi Intiassa ja Turkissa, on voimassa tarkastelun kohteena olevaa tuotetta koskevia kaupan suojatoimenpiteitä, minkä vuoksi on todennäköisempää, että Kiinasta tuleva vienti suunnataan unioniin.

(127)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unioni on houkutteleva markkina-alue Kiinan viennille.

(128)

Ottaen huomioon Kiinan merkittävän tuotantokapasiteetin ja unionin markkinoiden houkuttelevuuden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta komissio päätteli, että on erittäin todennäköistä, että tasoitustoimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi tuetusti tulevien määrien lisääntymiseen.

(129)

Komissio päätteli, että oli riittävästi näyttöä siitä, että aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuotannonalaa tuettiin edelleen Kiinassa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja tuetaan todennäköisesti jatkossakin. Komissio katsoi myös, että tasoitustoimenpiteiden kumoaminen johtaisi todennäköisesti siihen, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuettua tuontia suunnattaisiin unionin markkinoille. Komissio päätteli käytettävissä olevien tietojen perusteella, että on erittäin todennäköistä, että tasoitustoimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi tuen jatkumiseen.

(130)

Samankaltaista tuotetta valmisti 11 tuottajaa unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(131)

Unionin kokonaistuotanto oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 12 miljoonaa m2. Komissio määritti luvun kaikkien käytettävissä olevien tietojen perusteella, kuten tarkastelupyynnön ja otokseen valittujen yritysten kyselyvastausten perusteella. Kuten 14 kappaleessa todettiin, otokseen valittujen unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa oli yli 80 prosenttia.

(132)

Perusasetuksen 29 artiklassa tarkoitetun luottamuksellisuuden suojaamiseksi näitä kahta otokseen valittua unionin tuottajaa koskevat tiedot esitetään indeksoituna tai vaihteluväleinä.

(133)

Komissio määritti unionin kulutuksen laskemalla yhteen unionin tuotannonalan myyntimäärän unionin markkinoilla ja Kiinasta ja kolmansista maista tulevan tuonnin 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta saatujen lukujen perusteella. Unionin tuottajien myyntimääriä verrattiin otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastettuihin tietoihin ja päivitettiin tarvittaessa. Tuontimäärää verrattiin Eurostatin tietoihin.

(134)

Unionin kulutus kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus

(135)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen kulutus unionissa supistui 35 prosenttia tarkastelujakson aikana. Suurin lasku (19 prosenttiyksikköä) tapahtui vuoden 2017 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Lasku johtui aurinkosähkömoduulien alhaisemmasta kysynnästä unionin tuottajilta.

(136)

Unionin markkinoilla aurinkopaneeleissa käytettävää lasia alettiin käyttää yhä enemmän kasvihuonemarkkinoilla. Kysyntä (ja siihen liittyvä kulutus) pysyi kuitenkin hankeperusteisena ja vähäisenä verrattuna aurinkopaneeleissa käytettävän lasin nykyiseen kulutukseen aurinkosähkö- tai aurinkolämpömoduulien markkinoilla.

(137)

Komissio vahvisti tuontimäärän 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan perusteella ja vertasi tietoja Eurostatin tietoihin. Markkinaosuus vahvistettiin taulukossa 1 määritetyn unionin kulutuksen perusteella. Kiinasta unioniin tuleva tuonti ja sen markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 2

Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(138)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä väheni tarkastelujaksolla 76 prosenttia yli 5 miljoonasta neliömetristä (vuonna 2015) 1,2 miljoonaan neliömetriin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Samalla kaudella Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus supistui 24 prosentista 9 prosenttiin (64 prosentin vähennys). Eniten markkinaosuus supistui (74 %) vuosien 2015 ja 2016 välillä sen jälkeen, kun absorptiotoimenpiteet otettiin käyttöön elokuussa 2015 (68), jolloin koko maata koskeva polkumyyntitulli kohosi 25 prosentista 67,1 prosenttiin. Vuodesta 2016 tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon asti Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kuitenkin kasvoi 3 prosenttiyksikköä ja oli 9 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(139)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio määritti Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräisen hinnan perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella eli 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen tietokantaan sisältyvien tietojen perusteella. Tietoja verrattiin Eurostatin tietoihin. Keskimääräinen tuontihinta oli 6,34 euroa/m2 tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 3

Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta

(140)

Keskimääräinen tuontihinta kohosi tarkastelujaksolla 26 prosenttia. Samalla kaudella hinnat unionin markkinoilla kohosivat 19 prosenttia (ks. taulukko 8).

(141)

Komissio totesi, että tuontihinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat. Se määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana vertaamalla otokseen valittujen unionin tuottajien painotettua keskimääräistä myyntihintaa etuyhteydettömille asiakkaille unionin markkinoilla noudettuna lähettäjältä -tasolla ja vastaavaa Kiinasta tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa CIF-tasolla (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) oikaistuna tullilla ja tuonnin jälkeisillä kustannuksilla.

(142)

Vertailun tulos on ilmaistu prosentteina hypoteettisesta liikevaihdosta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Se saadaan kertomalla unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta unioniin viedyillä määrillä. Hintavertailu osoitti, että Kiinasta tulevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinnan alittavuuden marginaali oli lähes 10 prosenttia unionin markkinoilla.

(143)

Kaikista muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 4

Tuonti kolmansista maista

(144)

Kaikista muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä lisääntyi 194 prosenttia tarkastelujaksolla. Tämän tuonnin markkinaosuus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 12 prosenttia, kun se vuonna 2015 oli 3 prosenttia. Tärkein unioniin vientiä harjoittava maa, johon ei sovelleta toimenpiteitä, on Malesia, joka tuli markkinoille vasta vuonna 2017 mutta jonka markkinaosuus oli jo 7 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Myös Intian vienti kasvoi huomattavasti, ja sen markkinaosuus oli 3 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Turkin markkinaosuus supistui vuoden 2016 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä noin 4 prosentista 2 prosenttiin. Kaikista kolmansista maista, joihin ei sovelleta toimenpiteitä, tulevan tuonnin keskimääräinen hinta kohosi 20 prosenttia tarkastelujaksolla ja oli 7,31 euroa/m2 tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(145)

Tarkastelujaksolla – vuotta 2016 lukuun ottamatta – muista kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräinen hinta oli korkeampi kuin Kiinasta tulevan tuonnin hinta. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kiinalaisten tuottajien keskimääräinen tuontihinta (6,34 euroa/m2) oli noin 13 prosenttia alempi kuin muista kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräinen hinta (7,31 euroa/m2).

(146)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia taloudellisia tekijöitä ja indeksejä, joilla oli vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujakson aikana. Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit.

(147)

Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit tarkastelupyyntöön ja tarkastettuihin kyselyvastauksiin sisältyvien tietojen perusteella. Nämä tiedot liittyivät kaikkiin unionin tuottajiin ja ne koskivat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, tukimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman tuetun tuonnin vaikutuksista.

(148)

Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valittujen unionin tuottajien tarkistettuihin kyselyvastauksiin sisältyvien tietojen perusteella. Nämä tiedot liittyivät otokseen valittuihin unionin tuottajiin ja ne koskivat keskimääräisiä yksikköhintoja, yksikkökustannuksia, keskimääräisiä työvoimakustannuksia, varastoja, kannattavuutta, kassavirtaa, investointeja, investointien tuottoa ja pääoman saantia. Kummankin tietojoukon todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(149)

Komissio määritti tuotantomäärän ja kapasiteetin tarkastelupyynnössä esitettyjen tietojen perusteella. Tietoja verrattiin otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastettuihin tietoihin ja päivitettiin tarvittaessa.

(150)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(151)

Tuotantomäärän, kapasiteetin ja kapasiteetin käyttöasteen koheneminen vuosien 2015 ja 2016 välillä vastasi korkeampien polkumyyntitullien käyttöönottoa absorptiotutkimuksen (69) jälkeen ja tämän jälkeinen aleneminen seuraili unionin kulutuksen laskua (ks. 134 kappale).

(152)

Vuonna 2016 unionin kokonaistuotanto kasvoi 3 prosenttia ennen kahden vuoden peräkkäistä vähenemistään niin, että laskua oli 26 prosenttia vuoden 2015 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste noudattivat samaa kaavaa. Merkittävä syy näihin vähennyksiin on yhden suuren unionin tuottajan konkurssi vuonna 2017 (kyseessä oli Ducatt, jonka osuus unionin tuotannosta vuonna 2015 oli noin 20 prosenttia ja kapasiteetista noin 15 prosenttia).

(153)

Komissio määritti myyntimäärän tarkastelupyynnössä esitettyjen tietojen perusteella. Tietoja verrattiin otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastettuihin tietoihin ja päivitettiin tarvittaessa. Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus unionissa

(154)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä kasvoi vuosien 2015 ja 2016 välillä 8 prosenttia. Vuonna 2017 se putosi 11 prosenttia edelliseen vuoteen nähden ja päätyi 3 prosenttia alle vuoden 2015 tason. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan myynnin väheneminen oli huomattavampaa ja myynti oli 29 prosenttia alle vuoden 2015 tason. Markkinaosuutta tarkasteltaessa suuntaus on samanlainen, mutta unionin tuotannonala kasvatti markkinaosuuttaan vuoden 2015 tasolta 73 prosentista 79 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä johtui unionin kulutuksen 35 prosentin laskusta samalla kaudella (ks. taulukko 1).

(155)

Aurinkopaneeleissa käytettävän lasin kulutus väheni vuoden 2015 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 35 prosenttia. Kulutuksen vähenemisellä oli negatiivinen vaikutus unionin tuotannonalan tuotanto- ja myyntimäärään. Tuotantomäärä putosi kuitenkin vain 26 prosenttia ja myyntimäärä 29 prosenttia. Unionin tuotannonalan markkinaosuus sen sijaan kasvoi 8 prosenttia.

(156)

Komissio määritti työllisyyteen ja tuottavuuteen liittyvät tiedot tarkastelupyynnössä esitettyjen tietojen perusteella. Tietoja verrattiin otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastettuihin tietoihin ja päivitettiin tarvittaessa. Unionin tuotannonalan työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

(157)

Unionin tuotannonalan työllisyys supistui tarkastelujaksolla 26 prosenttia. Tämä vastasi tuotannon 29 prosentin vähenemistä samalla kaudella (ks. taulukko 5).

(158)

Kuten 4.4 jaksossa selitetään, Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi vuoden 2016 jälkeen ja oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 9 prosenttia. Tuki jatkui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana merkittävän tasoisena (ks. 3 jakso), ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnat alittivat unionin tuotannonalan myyntihinnat edelleen merkittävästi.

(159)

Vahinkoindikaattoreiden analyysi osoittaa, että vuonna 2015 absorptiotutkimuksen jälkeen käyttöön otetulla korkeammalla tullilla oli myönteinen vaikutus unionin tuotannonalaan, joka elpyi aiemmasta tuetusta tuonnista. Tuetusta tuonnista kohdistui kuitenkin edelleen painetta unionin tuotannonalaan. Kiinasta alhaisin tuetuin hinnoin tulevan tuonnin kasvava määrä ja tosiasialliset tukimarginaalit yhdessä vaikuttivat niin, että unionin tuotannonala ei kyennyt elpymään täysin aiemmasta tuetusta tuonnista.

(160)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Myyntihinnat ja tuotantokustannukset

(161)

Yksikkökohtainen myyntihinta neliömetriä kohti kohosi tarkastelujaksolla 19 prosenttia. Tuotantokustannukset sitä vastoin pysyivät jokseenkin vakaina.

(162)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Työvoimakustannukset

(163)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti kasvoivat vuoden 2015 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 18 prosenttia.

(164)

Unionin tuotannonalan varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Varastot

(165)

Varastot kasvoivat tarkastelujakson aikana 32 prosenttia absoluuttisesti tarkasteltuna ja 29 prosenttia suhteellisesti tarkasteltuna. Otokseen valitut unionin tuottajat tuottavat kuitenkin vain tilauksen perusteella, koska tarkasteltavana olevat tuotteet ovat erilaisia muun muassa kokonsa, kuviointinsa ja pinnoituksensa suhteen kunkin asiakkaan osalta. Näiden yritysten varastoissa on sen vuoksi tuotteita, joiden tuotanto oli hajautettu tietylle vuodelle mutta jotka oli tarkoitettu tietylle asiakkaalle, jolle ne myydään myöhemmin.

(166)

Unionin tuotannonalan kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(167)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Unionin tuotannonalan kannattavuus kasvoi tarkastelujaksolla [-10-0] prosentista [5–15] prosenttiin ja kassavirta kasvoi 365 prosenttia. Nimelliset investoinnit vähenivät tarkastelujakson aikana 75 prosenttia. Investointien tuotto (ilmaistuna prosentteina omaisuuden nettokirjanpitoarvosta) kasvoi voimakkaasti tarkastelujaksolla.

(168)

Kassavirta tarkoittaa tuotannonalan valmiutta rahoittaa toimintansa itse, ja sen suuntaus tarkastelujaksolla oli positiivinen. Kannattavuuden ja kassavirran kohenemisen ansiosta unionin tuotannonalan kyky hankkia pääomaa parani merkittävästi vuoden 2015 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(169)

Unionin tuotannonalan taloudellisiin indikaattoreihin vaikutti tarkastelujaksolla aurinkopaneeleissa käytettävän lasin unionin kulutuksen väheneminen 35 prosentilla vuoden 2015 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(170)

Kulutuksen vähenemisestä huolimatta unionin tuotannonalan tuotantomäärä vuosien 2015 ja 2017 välillä oli suhteellisen vakaa. Tuotantomäärä laski merkittävästi (25 prosenttia) vuoden 2017 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Unionin tuotannonalan markkinaosuus kohosi vuoden 2015 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 73 prosentista 79 prosenttiin.

(171)

Vaikka Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus supistui aluksi, kun absorptiotoimenpiteet otettiin käyttöön elokuussa 2015, se pysyi suhteellisen merkittävänä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (9 %).

(172)

Makrotaloudelliset indikaattorit kuvastivat unionin tuotannonalan haavoittuvuutta. Ne paranivat sen jälkeen, kun absorptiotoimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2015, mutta heikkenivät sen jälkeen, kun unionin kulutus väheni. Kuten 4.6 jaksossa selitetään, tämä suuntaus voidaan havaita unionin tuotannossa/tuotantokapasiteetissa, kapasiteetin käyttöasteessa, myyntimäärässä, markkinaosuudessa ja tuottavuudessa. Työntekijöiden määrä väheni tarkastelujaksolla vakaasti.

(173)

Unionin tuotannonalan mikrotaloudelliset indikaattorit sitä vastoin kohenivat. Tuotannon yksikkökustannukset olivat tarkastelujaksolla vakaat samalla, kun hinnat unionin markkinoilla kohosivat. Tämä positiivinen tilanne heijastui kannattavuuteen, joka kohosi vuoden 2015 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä [-10-0] prosentista [5–15] prosenttiin.

(174)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, että unionin tuotannonala on suurelta osin elpynyt Kiinasta tulevan tuetun tuonnin aiheuttamasta merkittävästä vahingosta perusasetuksen 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Kun kuitenkin otetaan huomioon unionin kulutuksen väheneminen ja Kiinasta tulevan utetun tuonnin suhteellisen suuri markkinaosuus, unionin tuotannonalan tilanne pysyi heikkona.

(175)

Koska unionin tuotannonalalle ei enää aiheutunut merkittävää vahinkoa, komissio tarkasteli perusasetuksen 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti, oliko vahingon toistuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(176)

Vahingon toistumisen todennäköisyyden arvioimista varten analysoitiin seuraavia tekijöitä: tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(177)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, Kiinan tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia koskeva analyysi perustui perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin. Komissio käytti 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan ja Eurostatin tietoja sekä pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä esittämää näyttöä.

(178)

Komissio analysoi lisäksi tuetun tuonnin todennäköisen toistumisen vaikutuksia unionin tuotannonalaan. Analyysissä otettiin huomioon myös aurinkopaneeleissa käytettävän lasin kulutuksen todennäköinen lisääntyminen tulevaisuudessa unionissa sekä unionin tuotannonalan kannattava tilanne tarkastelujakson lopussa.

(179)

Kiina on maailman suurin aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuottaja. Sen tuotantokapasiteetti kasvoi vuoden 2015 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä merkittävästi eli 460 miljoonasta neliömetristä lähes 770 miljoonaan neliömetriin. Tällainen kapasiteetti ylitti huomattavasti kotimaisen kysynnän, johon vaikutti kielteisesti vuodesta 2018 lähtien Kiinan valtion 531-politiikka (ks. 32 kappale).

(180)

Samaan aikaan on näyttöä siitä, että joidenkin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kapasiteetti on kasvussa (70).

(181)

Unionin markkinat ovat suhteellisen suuret ja on todennäköistä, että ne kasvavat tulevaisuudessa (71). Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuonti väheni aluksi vuosien 2015 ja 2016 välillä, mutta se on ollut kasvussa vuodesta 2016 lähtien ja sen markkinaosuus oli 9 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä osoittaa, että voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta unionin markkinat olivat edelleen houkuttelevat kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta.

(182)

Lisäksi unionin hinnat olivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla suhteellisen korkeat verrattuna Kiinasta tällä hetkellä tulevan tuonnin hintoihin (ks. taulukot 4 ja 9). Kiinasta tulevan tuonnin hinnat alittivat unionin tuotannonalan myyntihinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Unionin markkinat ovat siten hintojen kannalta houkuttelevat. Näin ollen on hyvin todennäköistä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, Kiinasta tuleva vienti ottaisi merkittävän osan unionin kulutuksesta pelkästään alhaisten hintojensa vuoksi.

(183)

Lisäksi tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontia koskevia kaupan suojatoimenpiteitä on voimassa Intiassa ja Turkissa, jotka myös ovat merkittäviä markkinoita, ja ne rajoittavat kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vientimahdollisuuksia näihin maihin ja lisäävät entisestään unionin markkinoiden houkuttelevuutta, ja tätä vientiä saatetaankin suunnata unionin markkinoille, jos aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuontia koskevien toimenpiteiden voimassaoloa ei jatketa.

(184)

Kun otetaan huomioon Kiinan suuri käyttämätön kapasiteetti, unionin markkinoiden houkuttelevuus ja unionin suhteellisen korkeat hinnat, on todennäköistä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, unioniin vietäisiin merkittäviä määriä kiinalaista aurinkopaneeleissa käytettävää lasia tuetuilla hinnoilla, jotka alittavat unionin tuotannonalan hinnat.

(185)

Komissio tutki, miten toimenpiteiden raukeaminen vaikuttaisi todennäköisesti vahinkoindikaattoreihin.

(186)

Unionin tuottajien mukaan Kiinasta tulevan tuetun tuonnin todennäköisellä lisääntymisellä olisi vakava kielteinen vaikutus niiden taloudelliseen tilanteeseen. Niiden mukaan käyttäjät todennäköisesti ryhtyisivät ostamaan edullista aurinkopaneeleissa käytettävää lasia Kiinasta sen sijaan, että ne säilyttäisivät unionin tuotannonalan pääasiallisena tavarantoimittajanaan. Ne katsoivat, että aurinkopaneeleissa käytettävän lasin myynti niiden asiakkaille vähenisi tämän vuoksi 30–75 prosenttia yrityksestä ja asiakkaasta riippuen. Käytettävissään olevien alhaisten kiinalaisten hintatarjousten perusteella ne arvelivat, että unionin tuotannonalan hintoihin kohdistuisi paineita ja ne alenisivat 0,9–2,6 euroa/m2 asiakkaasta ja tuotteesta riippuen. Lisäksi unionin tuottajat katsoivat, että puutarhalasiin kohdistuva vaikutus olisi vähäisempi, koska kasvihuoneen rakentamisessa käytettävä aurinkopaneelilasi leikataan tiettyyn muotoon, tilaukset ovat hankekohtaisia ja nopea toimitus on tärkeää.

(187)

Edellä esitettyjen oletusten perusteella unionin tuotannonala pohti erilaisia skenaarioita toimenpiteiden raukeamisen todennäköisestä vaikutuksesta taloudelliseen tilanteeseensa ja simuloi myynnin ja/tai hintojen laskun vaikutusta kustannusrakenteeseensa. Yhdessä skenaariossa otettiin huomioon ennustettu markkinoiden kasvu. Kaikissa eri skenaarioissa simulaatiot osoittivat, että toimenpiteiden raukeaminen johtaisi unionin tuotannonalan huomattaviin tappioihin.

(188)

Komissio arvioi edellä mainittuja skenaarioita nähdäkseen, ovatko ne realistisia. Vuosien 2009 ja 2012 välillä (eli ennen toimenpiteiden käyttöönottoa) aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuonti unioniin kasvoi 1,2 miljoonasta neliömetristä 8,35 miljoonaan neliömetriin. Alhaisin hinnoin tulevan tuonnin jyrkkä lisääntyminen johti unionin tuotannonalan hintojen alenemiseen, markkinaosuuden menetykseen ja kannattavuuden heikkenemiseen ja aiheutti sille merkittävää vahinkoa (72).

(189)

Tähän liittyen komissio analysoi alhaisin hinnoin tulevan tuonnin todennäköistä vaikutusta unionin tuotannonalan nykyiseen tilanteeseen ja otti lähtökohdaksi unionin tuottajien tarkistetut tiedot. Se katsoi, että jos unionin markkinoille tulee jälleen kiinalaista aurinkopaneeleissa käytettävää lasia alhaisin hinnoin, tämä tuonti vie saa mahdollisesti ensin markkinaosuutta unionin tuotannonalalta ja valtaa sitten markkinaosuutta kolmansien maiden tuottajien unioniin suuntautuvalta vienniltä.

(190)

Tähän liittyen komissio analysoi alhaisin hinnoin tulevan tuonnin todennäköistä vaikutusta unionin tuotannonalan nykyiseen tilanteeseen ja otti lähtökohdaksi unionin tuottajien tarkistetut tiedot. Se oletti alkuperäisessä tutkimuksessa todetun perusteella, että jos unionin markkinoille tuodaan jälleen enemmän kiinalaista aurinkopaneeleissa käytettävää lasia alhaisin hinnoin, tämä tuonti vie mahdollisesti ensin markkinaosuutta unionin tuotannonalalta ja valtaa sitten markkinaosuutta kolmansien maiden tuottajien unioniin suuntautuvalta vienniltä.

(191)

Tällä perusteella komissio laski, että jos Kiinasta alhaisin hinnoin tuleva tuonti lisääntyy 3,5 miljoonaa neliömetriä unionin myynnin kustannuksella, tästä seuraava unionin tuotannon väheneminen ja tuotannon yksikkökustannusten kohoaminen kiinteiden kustannusten vuoksi johtaisi unionin tuotannonalan kannattavuuden heikkenemiseen kannattavuusrajaan (eli rajaan, jossa tulot ovat yhtä suuret kuin kaikki kiinteät ja muuttuvat kustannukset).

(192)

Nämä laskelmat ovat varovaisia. Kun otetaan huomioon kiinalaisten yritysten suuri tuotantokapasiteetti ja alhaiset hinnat, jotka alittavat merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat, kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vienti on todennäköisesti enemmän kuin 3,5 miljoonaa neliömetriä ja ne painavat unionin hintoja alas, mikä johtaa unionin tuotannonalan lisätappioihin ja vahingolliseen tilanteeseen.

(193)

Koska unionin tuotannonala ei tuota tuotteita varastoitaviksi, sen on lisäksi organisoiduttava asiakkaiden kanssa tehtyjen sopimusten tai asiakkaiden tilausten perusteella (ks. varastoja käsittelevä 4.6.3.3 jakso). Sen vuoksi yritysten myyntimäärän mahdollinen merkittävä väheneminen voisi johtaa kestämättömiin tappioihin ja konkurssiin.

(194)

Näin ollen komissio päätteli, että Kiinasta tulevaa tuontia koskevien toimenpiteiden raukeaminen todennäköisesti johtaisi unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon toistumiseen lyhyessä ajassa.

(195)

Perusasetuksen 31 artiklan mukaisesti komissio tutki, voisiko se selkeästi todeta toimenpiteiden käyttöönoton unionin edun vastaiseksi tässä tapauksessa siitä huolimatta, että vahinkoa aiheuttavan tuen todennäköinen toistuminen on todettu. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan ja käyttäjien edut.

(196)

Unionin tuotannonalan tilanne todennäköisesti heikentyisi vakavasti, jos tasoitustoimenpiteiden annettaisiin raueta, kuten 194 kappaleessa pääteltiin. Sen vuoksi toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen hyödyttäisi unionin tuotannonalaa, koska sen myyntimäärät, markkinaosuus ja kannattavuus pysyisivät ennallaan ja pystyisi parantamaan taloudellista tilannettaan.

(197)

Toimenpiteiden raukeaminen sen sijaan kasvattaisi todennäköisesti merkittävästi tuettua tuontia Kiinasta unionin markkinoille unionin tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla, jotka johtaisivat unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen ja uhkaisivat sen elinkelpoisuutta,

(198)

Vireillepanovaiheessa otettiin yhteyttä yli 40 käyttäjään. Kyselyvastaus saatiin neljältä käyttäjältä.

(199)

Useat aurinkopaneeleissa käytettävän lasin käyttäjät (aurinkosähkö- ja aurinkolämpömoduulien tuottajat) ilmoittivat vastustavansa toimenpiteiden jatkamista.

(200)

Käyttäjien väitteet koskivat tuotantokustannusten kohoamista, aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuottajien kykyä vastata kysyntään, suunniteltuja investointeja aurinkopaneelien tuotantoon sekä ympäristönäkökohtia. Ne toivat myös esiin, että kun aurinkosähkömoduulien ja kennojen tuontia Kiinasta koskevat polkumyynti- ja tasoitustullit raukesivat, unionin tuotannonala oli kärsinyt Kiinan harjoittamasta epäterveestä kilpailusta. Käyttäjien mielestä oli epäoikeudenmukaista, että aurinkokennojen ja -moduulien tuonnissa ei ole tällä hetkellä käytössä kaupan suojatoimenpiteitä, mutta aurinkosähkömoduulien yhden komponentin, aurinkopaneeleissa käytettävän lasin, tuontiin sovelletaan edelleen tulleja (73). Päätelmien ilmoittamisen jälkeen EU ProSun toisti, että alaan ei kohdistunut johdonmukaista lähestymistapaa. Aurinkokennojen ja -moduulien tuontia koskevat toimenpiteet ovat päättyneet, mutta komissio oli valmis pitämään aurinkopaneeleissa käytettävää lasia koskevat toimenpiteet voimassa. Päätelmien ilmoittamisen jälkeen myös unionin aurinkosähköalan järjestö ESMC huomautti, että aurinkopaneeleissa käytettävää lasia koskevien tuontitullien voimassa pitäminen aiheuttaisi vaikeuksia unionin aurinkomoduulien valmistajille, koska niiden lasikustannukset kasvaisivat, kun taas unioniin tuotuihin moduuleihin ei sovelleta tällaisia tulleja silloinkaan, kun käytetään kiinalaista lasia.

(201)

Komissio muistutti, että vaikka aurinkomoduuleja koskevia toimenpiteitä ei jatkettu syyskuussa 2018, tämä ei tarkoita sitä, että aurinkomoduulien tuottajilla olisi oikeus siihen, että myös tuotantoketjun alkupään tuotteita koskevat toimenpiteet päätettäisiin. Perusasetuksen 31 artiklan mukaisesti komission on tarkasteltava unionin etua kussakin tutkimuksessa tapauskohtaisesti. Sen vuoksi komissio todensi, olisiko aurinkopaneeleissa käytettävää lasia koskevien toimenpiteiden voimassaolon jatkamisella kohtuuttoman kielteinen vaikutus käyttäjiin, kuten jäljempänä selostetaan tarkemmin.

(202)

Useat käyttäjät väittivät, että toimenpiteillä oli kielteinen vaikutus niiden liiketoimintaan, koska ne nostivat niiden tuotantokustannuksia. Niiden oli maksettava korkeampia hintoja kuin niiden kilpailijoiden unionin ulkopuolella, mikä niiden mukaan on suora kilpailuhaitta unionin aurinkopaneelien tuottajille verrattuna tuotuihin aurinkopaneeleihin. Käyttäjät väittivät myös, että vaikka aurinkosähkömoduulien eri komponenteista on tullut merkittävästi edullisempia viime vuosina, aurinkopaneeleissa käytettävän lasin hinta on pysynyt samalla tasolla, minkä vuoksi sen suhteellinen kustannus aurinkosähkömoduuleissa on kohonnut. Tämän vuoksi aurinkopaneeleissa käytettävä lasi on nyt aurinkopaneelin toiseksi suurin kustannustekijä.

(203)

Lisäksi käyttäjät huomauttivat, että vaikka suurin osa niiden tuottamista moduuleista on lasi-/kelmumoduuleja (eli lasi etupuolella ja muovikelmu takapuolella), ne tuottavat yhä enemmän myös lasi-/lasimoduuleja (eli moduuleja, joissa on lasi molemmilla puolilla). Koska lasi-/lasimoduuli edellyttää kahden lasilevyn käyttämistä yhden sijaan, aurinkopaneeleissa käytettävän lasin osuus tuotantokustannuksista kaksinkertaistuu.

(204)

Useita käyttäjiä edustava EU ProSun väitti, että aurinkopaneelissa käytettävän lasin osuus aurinkopaneelin kustannuksista on 10 prosenttia. Kaksi muuta käyttäjää ilmoitti, että lasin osuus niiden kustannuksista oli 7 ja 10 prosenttia lasi-/kelmumoduuleissa ja 14 ja 22 prosenttia lasi-/lasimoduuleissa.

(205)

EU ProSunin mukaan toimenpiteiden kustannusvaikutus olisi 3 prosenttia lasi-/kelmumoduuleissa ja 6 prosenttia lasi-/lasimoduuleissa.

(206)

Aurinkopaneeleissa käytettävän lasin unionin tuotannonalaa edustava EU ProSun Glass väitti, että tullien kustannusvaikutus moduulin tuotantokustannuksiin on vähäinen. Se esitti laskelmia, joiden mukaan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin nykyhinnoilla unionissa aurinkopaneeleissa käytettävän lasin osuus aurinkosähkömoduulin kustannuksista on 4 prosenttia. Voimassa olevista toimenpiteistä johtuvien lisäkustannusten (tämänhetkisten kiinalaisten hintatarjousten perusteella) osuus on sen laskelmien mukaan 1,5 prosenttia moduulin lopullisista kustannuksista. Sen mukaan lisäkustannusten vaikutus käyttäjiin on vieläkin vähäisempi, koska suurin osa käyttäjistä unionissa toimii asuntomarkkinoilla ja myy moduulien lisäksi täydellisiä sarjoja, joihin sisältyy asennus ja akku. Täydellisen sarjan myynnissä moduuliin sisältyvän lasin osuus on alle 0,5 prosenttia.

(207)

Alkuperäisessä tapauksessa katsottiin, että aurinkopaneeleissa käytettävän lasin osuus aurinkomoduulien kustannuksista oli vain vähäinen (noin 6–8 prosenttia) (74). Koska käyttäjät ostivat merkittäviä määriä aurinkopaneeleissa käytettävää lasia unionin tuottajilta ja ne voivat ostaa lasia muistakin maista kuin Kiinasta, pääteltiin, että alkuperäisten toimenpiteiden vaikutus aurinkosähkömoduulien kustannuksiin oli alle 1 prosentti.

(208)

Alkuperäisen tutkimuksen jälkeen polkumyyntitoimenpiteiden taso kuitenkin kohosi 25 prosentista 67 prosenttiin, millä on kustannuksiin lisävaikutus alkuperäisen tutkimuksen tilanteeseen verrattuna.

(209)

Komissio totesi, että käyttäjien väitteistä huolimatta aurinkosähkömoduulien kustannusrakenne ei ollut muuttunut merkittävästi alkuperäisen tutkimuksen jälkeen. Erään riippumattoman laitoksen tekemän tutkimuksen mukaan (vuosien 2017–2018 hintatason perusteella) aurinkopaneeleissa käytettävän lasin suhteellinen osuus moduulissa oli keskimäärin 9 prosenttia (75) eli se ei ollut merkittävästi suurempi kuin 6–8 prosenttia, joka vahvistettiin alkuperäisessä tutkimuksessa. Komissio totesi, että tämä vastaa käyttäjien tietoja, joiden mukaan lasin osuus moduulin kustannuksista on 7–10 prosenttia (ks. 204 kappale).

(210)

Komissio totesi lasi-/lasimoduulien osuuden lisääntymisestä markkinoilla, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tällaisen tuotelajin osuus oli noin 10 prosenttia unionin kulutuksesta, minkä vuoksi sen suhteellinen osuus markkinoista oli edelleen vähäinen. Vaikkakin sen osuus on kasvussa, sen ei odoteta nousevan yli 30 prosentin seuraavien viiden vuoden aikana (76).

(211)

Käyttäjät ostivat edelleen suurimman osan lasista unionin markkinoilta, ja useat käyttäjät totesivat tekevänsä niin myös siinä tapauksessa, että toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(212)

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella komissio totesi, että aurinkopaneeleissa käytettävän lasin osuuden pieni suhteellinen kasvu aurinkomoduulien tuotantokustannuksissa (ks. 209 kappale), lasi-/lasimoduulien lisääntyvä tuotanto sekä toimenpiteiden tason kohoaminen tarkoittavat sitä, että toimenpiteiden vaikutus käyttäjien kustannuksiin on suurempi kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Komissio arvioi, että toimenpiteiden kustannusvaikutus aurinkosähkömoduulien tuottajiin oli 2–3 prosenttia.

(213)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen EU ProSun väitti, että tiedot, jotka komissio vahvisti 209 kappaleessa aurinkopaneeleissa käytettävän lasin kustannusten osuudesta aurinkomoduuleissa ja jotka saatiin Fraunhofer Institute für Solare Energiesysteme ISE -instituutilta, jäljempänä ’Fraunhofer-instituutti’, olivat vanhentuneita. EU ProSunin Fraunhofer-instituutilta saamien uusien tietojen mukaan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin kustannusten osuus aurinkomoduulien kustannuksista on kohonnut vuoden 2019 jälkeen 9 prosentista 11 prosenttiin. Lisäksi EU ProSun väitti, että saman lähteen mukaan lasi-/lasimoduulien tuleva osuus olisi suurempi kuin komission 210 kappaleessa esittämä osuus, koska komission samassa kappaleessa esiin ottamassa tutkimuksessa käsiteltiin maailmanmarkkinoita eikä pelkästään unionin markkinoita. Fraunhofer-instituutin mukaan lasi-lasimoduulien osuuden odotetaan olevan suurempi unionin markkinoilla. EU ProSun huomautti vielä, että lasi-lasimoduulien osuus on tällä hetkellä pikemminkin 18,5 prosenttia kuin tutkimuksessa esitetty 10 prosenttia.

(214)

EU ProSun väitti myös, että aurinkopaneelien tuotannonalan marginaalit olivat enimmäkseen alle 5 prosenttia tai jopa negatiiviset. Se väitti, että unionin aurinkomoduulien markkinat olivat erittäin hintaherkät, minkä vuoksi kustannusten kohoaminen 2–3 prosenttia johtaisi uusiin tuotantolaitosten sulkemisiin ja irtisanomisiin.

(215)

Komissio otti huomioon Fraunhofer-instituutin EUProSunille toimittamat tiedot aurinkopaneeleissa käytettävän lasin kustannusten osuuden kasvamisesta aurinkomoduulien kustannuksissa vuodesta 2019. Se huomautti, että tämä kehitys ei kuulu tarkastelua koskevan tutkimusajanjaksoon ja sillä voi olla merkitystä vain, kun arvioidaan aurinkomoduulien valmistajiin tulevaisuudessa kohdistuvaa rasitetta. Mitä tulee lasi-lasimoduulien osuuteen markkinoilla, se otti huomioon tiedon, jonka mukaan 210 kappaleessa tarkoitetussa tutkimuksessa käsitellään maailmanmarkkinoita ja että tilanne ja tulevat näkymät unionissa saattavat olla erilaiset. Täsmällisestä osuudesta komissio kuitenkin katsoi, että ProSunin esittämän 18,5 prosentin osuuden tueksi ei esitetty mitään näyttöä. Analysoidessaan unionin tuottajien tarkastettuja tietoja tutkimusajanjaksolta komissio totesi, että lasi-lasimoduulien tämänhetkinen osuus markkinoilla oli vain 14 prosenttia. Koska kahden tarkastetun tuottajan osuus aurinkopaneeleissa käytettävän lasin myynnistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli yli 80 prosenttia, komissio päätteli, että tämä osuus edusti tilannetta markkinoilla.

(216)

Vaikka lasi-lasimoduulien osuus olisikin hieman kasvanut tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen, se ei muuttaisi päätelmiä, joiden mukaan kustannusten vaikutus käyttäjiin pysyisi vähäisenä, vaikka toimenpiteet pidettäisiin voimassa nykyisen tasoisina. Kuten EU ProSun ja useat käyttäjät vahvistivat, käyttäjät ostivat merkittäviä määriä aurinkopaneeleissa käytettävää lasia unionin tuottajilta, eikä tämä muuttuisi käyttäjien mukaan jatkossakaan. Käyttäjät voivat lisäksi tuoda aurinkopaneeleissa käytettävää lasia muista maista, joihin ei sovelleta toimenpiteitä, ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tällaisista maista tuotavan lasin osuus oli 12 prosenttia markkinaosuudesta (ks. taulukko 4).

(217)

Mitä tulee käyttäjien väitteeseen, jonka mukaan kustannusten kohoaminen 2–3 prosenttia johtaisi uusiin sulkemisiin ja irtisanomisiin, komissio muistutti, että toimenpiteiden pitämisen voimassa ei pitäisi johtaa hinnan kohoamiseen, koska siinä vain säilytetään Kiinasta peräisin olevaan aurinkopaneeleissa käytettävään lasiin jo tällä hetkellä sovellettavat tullit. Maantieteellisen läheisyyden vuoksi käyttäjät hankkivat edelleen suurimman osan aurinkopaneeleissa käytettävästä lasista unioni tuottajilta ja/tai ne voivat tuoda aurinkopaneeleissa käytettävää lasia muista maista, joihin ei sovelleta toimenpiteitä, kuten Turkista, Malesiasta ja Intiasta (ks. 216 kappale).

(218)

Tällä perusteella komissio päätteli, että toimenpiteiden voimassa pitäminen johtaisi nyt todennäköisesti käyttäjien suurempiin tuotantokustannuksiin verrattuna alkuperäisten toimenpiteiden aiheuttamiin kustannuksiin, koska lasin suhteellinen osuus kaikista tuotantokustannuksista on kohonnut hieman. Komissio päätteli kuitenkin, että kustannusvaikutus käyttäjiin olisi edelleen vähäinen verrattuna kaikkiin tuotantokustannuksiin, eikä se näin ollen olisi ratkaiseva siltä kannalta, säilyttävätkö ne liiketoimintansa unionissa.

(219)

Käyttäjien mukaan unionin aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuotannonalalla ei ole riittävää tuotantokapasiteettia, jotta se voisi vastata aurinkopaneeleissa käytettävän lasin kysyntään markkinoilla. Ne väittivät vielä, että aurinkopaneeleissa käytettävän lasin unionin tuottajat eivät kasvattaneet kapasiteettiaan eikä niiden suunnitelmissa ollut kasvattaa sitä. Niiden mukaan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin nykyinen tuotantokapasiteetti on pienempi kuin sen kysyntä. Käyttäjien mukaan tilanne pakottaa ne käyttämään muista maista, kuten Malesiasta tai Turkista, tuotua lasia tai tuomaan lasia Kiinasta suuremmilla kustannuksilla. Niiden mukaan näistä maista tuotu lasi ei kuitenkaan aina ole riittävän laadukasta.

(220)

Unionin tuotannonala sitä vastoin katsoi, että aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tarjonta markkinoilla oli riittävä kysynnän kattamiseen. Ne väittivät, että ne eivät olleet koskaan kieltäytyneet toimituksista unionin aurinkopaneelien tuottajille väitetyn kapasiteetin puutteen vuoksi. Ne olivat päinvastoin valmiita keskustelemaan mahdollisista lisätilauksista ja vahvistivat kykynsä toimittaa suurempia määriä.

(221)

Komissio totesi ensinnäkin, että aurinkopaneeleissa käytettävän lasin kulutus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli [13–18] miljoonaa neliömetriä (ks. taulukko 1). Toiseksi, komissio todentama unionin tuotannonalan kokonaistuotanto oli [11–14] miljoonan neliömetrin luokkaa. Kolmanneksi, unionin kahden tuottajan todennettu kokonaiskapasiteetti oli [14–18] miljoonaa neliömetriä.

(222)

Näin ollen komissio päätteli, että pelkästään kahden tarkastetun aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuottajan käyttämätön kapasiteetti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli [5–8,5] miljoonaa neliömetriä, joka voitaisiin toimittaa ilman lisäinvestointeja. Näin ollen komissio totesi käyttäjien väitteen perusteettomaksi.

(223)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen EU ProSun väitti, että aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuottajien tuotantokapasiteetti ei kattanut käyttäjien kysyntää heti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen, koska kaksi käyttäjää investoi kaudella 2019/2020 yhteensä 950 MW:n uuteen kapasiteettiin. Tällä perusteella EU ProSun väitti, että aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tarjonnasta oli pulaa markkinoilla jo nyt. Unionin tuottajia edustava EU ProSun toisti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että muutama merkittävä aurinkopaneelien tuottaja, jonka EU ProSun esitti toimivan markkinoilla, oli jo päättänyt tuotantonsa. Sen vuoksi uudella kapasiteetilla korvattiin nykyistä kapasiteettia.

(224)

Komissio huomautti ensinnäkin, että EU ProSunilta saatujen tietojen mukaan aurinkomoduulien tuottajien yhteenlaskettu kapasiteetti oli yli 5 GW vuonna 2019. Se kuitenkin huomautti myös, että muutama aurinkomoduulien tuottaja oli lopettanut tuotannon. Tuotannon lopettaneiden yritysten yhteenlaskettu kapasiteetti oli yli 1 GW (77). Näin ollen komission havainnot vahvistivat, että uudella kapasiteetilla, mukaan luettuna EU ProSunin tarkoittamilla muutaman yrityksen kaudella 2019/2020 tekemillä investoinneilla, korvattiin osittain aiempaa kapasiteettia.

(225)

Toiseksi komissio katsoi, että nykyinen ja uusi kapasiteetti eivät välttämättä vastaa aurinkomoduulien tuotantoa. EU ProSunin tietojen mukaan vuonna 2019 aurinkomoduulien tuotantokapasiteetista oli käytössä alle puolet. Sen vuoksi komissio katsoi, että uusi kapasiteetti ei automaattisesti tarkoita aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vastaavaa tuotantoa ja kysynnän kasvua, ainakaan välittömästi käyttöönoton jälkeen.

(226)

Kolmanneksi komissio muistutti, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli kahden tarkastetun tuottajan lisäksi muitakin aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuottajia. Aurinkopaneeleissa käytettävän lasin unionin tuotannonalalta saatujen tietojen mukaan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuottajien kokonaiskapasiteetti oli [33–38] miljoonaa neliömetriä (ks. taulukko 5) (78). Aurinkopaneeleissa käytettävän lasin kokonaiskapasiteetti markkinoilla ylitti siis tuotannon lähes kolminkertaisesti.

(227)

Tällä perusteella komissio hylkäsi EU ProSunin väitteen, jonka mukaan unionin markkinoilla oli pulaa aurinkopaneeleissa käytettävästä lasista.

(228)

Kaikki asianomaiset osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että aurinkopaneelien ja näin ollen aurinkopaneeleissa käytettävän lasin kysyntä oli kasvussa ja kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Tärkeimpiä taustatekijöitä ovat vuodeksi 2030 asetettu uusiutuvaa energiaa koskeva unionin tavoite, sen mahdollinen tarkistaminen ylöspäin sekä yleisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, jolla tähdätään ilmastoneutraaliuteen ja EU:n vihreän teknologian alojen edistämiseen, mukaan lukien uusiutuvat energialähteet ja vähähiilinen teknologia. Kasvua odotetaan kaikilla markkinasegmenteillä (asuin-, liike- ja teollisuuskiinteistöjen sekä yleishyödyllisten palvelujen markkinoilla) kunkin jäsenvaltion julkisen politiikan kehityksen mukaan.

(229)

Tällä hetkellä aurinkosähkömoduulien tuotanto unionissa on 1,7 GW (79). Tulevaisuuden suurempaan kysyntään varautumiseksi useat Itävallassa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa ja Sloveniassa sijaitsevat käyttäjät ilmoittivat, että ne valmistautuivat laajentamaan tuotantokapasiteettiaan. Jos uudet kapasiteettisuunnitelmat pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön ja otetaan käyttöön, käyttäjien suunnitellut investoinnit lisäisivät 6.2.2 jaksossa tarkoitetun 900 MW:n lisäksi tuotantoa kaikkiaan 2,9 GW seuraavien 2–3 vuoden aikana eli aurinkosähkömoduulien tuotanto kolminkertaistuisi. Tämän lisäksi EU ProSun väitti, että yksi suunnitelluista investoinneista edustaisi toteutuksensa toisessa vaiheessa 2 GW:n lisäkapasiteettia. Se myös viittasi saksalais-sveitsiläiseen yritykseen, joka on halukas investoimaan GW:n suuruiseen tuotantoon.

(230)

Tämän perusteella EU ProSun ja jotkin käyttäjät väittivät, että jos toimenpiteet pidetään voimassa, niiden suunnitellut investoinnit vaarantuisivat, koska niiden olisi kannettava lisäkustannukset eikä markkinoilla olisi riittävästi tarjolla aurinkopaneeleissa käytettävää lasia.

(231)

Aurinkopaneeleissa käytettävän lasin unionin tuotannonala katsoi, että ilmoitettu uusi kapasiteetin lisäys hyödyttäisi tuotannonalaa. Sen mukaan suunniteltu uusi kapasiteetti kuitenkin vain korvaisi tietyssä määrin aiemmin suljettujen tuotantolaitosten kapasiteettia. Lisäksi ne katsoivat, että kuten aiemminkin, uudet investoinnit eivät ehkä toteudu ilmoitetulla tavalla. Ne väittivät myös, että mahdollisesti rakennettavat uudet laitokset eivät olisi toiminnassa täydellä kapasiteetilla heti toiminnan alusta.

(232)

Komissio arvioi päätelmiään uudelleen näiden väitteiden tutkimiseksi. Se toisti seuraavaa: asiakirja-aineistossa oleva näyttö ei ensinnäkään osoita, että suunniteltujen investointien edellytyksenä olisi voimassa olevien tasoitustoimenpiteiden raukeaminen. Näyttö pikemminkin osoittaa, että monien suunniteltujen hankkeiden taustalla olivat aurinkopaneelimarkkinoiden kasvunäkymät eikä niinkään aurinkopaneeleissa käytettävää lasia koskevien toimenpiteiden voimassaolo tai raukeaminen. Sen vuoksi päätöstä aurinkopaneeleissa käytettävää lasia koskevien toimenpiteiden voimassaolon jatkamista ei voida pitää ratkaisevana tekijänä edellä mainittujen laajentumishankkeiden suunnittelun tai toteutumisen kannalta.

(233)

Toiseksi komissio muistutti, että 6.2.1 jaksossa esitetty kustannusvaikutusanalyysi osoitti, että toimenpiteiden kustannukset kyseisille käyttäjille olivat melko alhaiset. Suunnitellut investoinnit eivät kyseenalaista tätä päätelmää, koska lisätuotannon kustannukset käyttäjäsektorilla olisivat yhtä vähäiset.

(234)

Kolmanneksi, 6.2.2 jaksossa esitetyn analyysin perusteella komissio totesi vielä, että unionin tuotannonalan nykyinen kapasiteetti todennäköisesti tyydyttää kasvavan kysynnän suunniteltujen investointien mukaisesti. Kysynnän mahdollinen kasvu olisi joka tapauksessa asteittaista, minkä ansiosta aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuotannonala voisi mukautua siihen ja kasvattaa kapasiteettiaan tarpeen mukaan. Lisäksi käyttäjät voisivat edelleen hankkia lasia muista maista, kuten Turkista, Malesiasta ja Intiasta, kuten ne tekivät tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksollakin.

(235)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen EU ProSun väitti edelleen, että aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuottajilla ei ole kapasiteettia täyttää lasin tulevaa kysyntää. Se myös väitti, että käyttäjät eivät voi tuoda lasia, koska tuodun lasin laatu ei ole riittävä. Väitteensä tueksi se toimitti yhden käyttäjän raportin, jonka mukaan tietty malesialaisen yrityksen toimittama tilaus oli puutteellinen.

(236)

Komissio ei ollut vakuuttunut siitä, että muista kolmansista maista, joihin ei sovelleta toimenpiteitä, peräisin olevan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin laatu olisi niin heikko, etteivät eurooppalaiset moduulien valmistajat voisi käyttää sitä vaihtoehtona. Malesiasta peräisin olevaa aurinkopaneeleissa käytettävää lasia koskevassa polkumyynnin vastaisessa tutkimuksessa kaikki osapuolet olivat sitä mieltä, että tuonti kilpaili unionissa tehdyn lasin kanssa. Kuten edellä todetaan, aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuonti Malesiasta unioniin oli lisääntynyt, ja sen markkinaosuus oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 7 prosenttia. Tämä osoittaa, että malesialainen lasi on yleisesti ottaen riittävän korkealaatuista, vaikka kyseisestä maasta tuodun lasin yksittäisissä toimituksissa olisikin puutteita eikä lasi vastaisi täysin sovittuja ehtoja ja eritelmiä. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

(237)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen EU ProSun väitti myös, että aurinkopaneeleissa käytettävää lasia koskevien toimenpiteiden voimassa pitämisestä mahdollisesti aiheutuva vahinko vaikuttaisi välittömästi yli 1 000 työpaikkaan ja noin 50 miljoonan euron investointeihin sekä kahden vuoden kuluessa yli 4 000 työpaikkaan ja miljardin euron investointeihin.

(238)

Komissio hylkäsi väitteen ja muistutti, että monet laajentamissuunnitelmista tehtiin jo silloin, kun toimenpiteet olivat voimassa riippumatta päätöksestä, pidetäänkö ne voimassa vai ei. Komissio katsoi 6.2.1–6.2.3 jaksossa tiivistettyjen päätelmien perusteella, että toimenpiteiden voimassa pitäminen ei estänyt useiden käyttäjien suunnittelemien investointien toteuttamista.

(239)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen saaduissa huomautuksissa on esitetty lisänäyttöä siitä, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen on käyttäjien edun vastaista, mutta niissä on myös vahvistunut, että ala on vasta käynnissä olevan investointiprosessin alussa. Komissio päätteli, että toimenpiteiden vaikutus käyttäjien kustannusrakenteeseen ei ole tällä hetkellä suhteeton, että niiden toimitusvarmuus ei ole uhattuna, koska unionissa on käyttämätöntä kapasiteettia ja niillä on mahdollisuus tuoda myös muista lähteistä, ja että niiden investointisuunnitelmat eivät ole vielä riittävästi toteutuneet.

(240)

Jos näin kuitenkin kävisi ja muuttuneet olosuhteet ovat luonteeltaan pysyviä, komissio muistutti, että käyttäjien tuotannonala voi pyytää perusasetuksen 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimenpiteiden muotoa ja/tai tasoa koskevaa tarkastelua, joka rajoittuu unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon ja käyttäjäteollisuuden toimitustilanteeseen ja joka voi johtaa unionin edun uuteen arviointiin.

(241)

Käyttäjät väittivät, että aurinkopaneeleissa käytettävää lasia koskevien toimenpiteiden voimassa pitäminen ei vastaa puhtaan energian käyttöä koskevia komission tavoitteita. Aurinkopaneeleissa käytettävää lasia koskevien toimenpiteiden jatkamisella olisi päinvastoin sellainen vaikutus, että aurinkomoduulien unionin tuotannonala ei kykene tekemään uusia investointeja. Vaikka aurinkomoduulijärjestelmien unionin markkinoiden odotetaankin kasvavan, unionin aurinkomoduulien tuotannonala pakotettaisiin ulos markkinoilta, koska se ei toteuttaisi uusia investointeja aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tarjonnan puutteen vuoksi, eikä se näin ollen olisi kilpailukykyinen.

(242)

Laajemman Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa komissio ehdotti maaliskuussa 2020 sitovaa eurooppalaista ilmastolakia, johon on tarkoitus kirjata vuotta 2050 koskeva ilmastoneutraaliustavoite (80). Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyy nimenomainen tavoite tarjota puhdasta, kohtuuhintaista ja toimitusvarmaa energiaa (81) esimerkiksi tarkistamalla mahdollisesti ylöspäin unionin vuodelle 2030 asettamaa uusiutuvaa energiaa koskevaa tavoitetta.

(243)

Aurinkopaneeleissa käytettävän lasin unionin tuottajat ovat kehittämässä sekä puutarhalasin (kasvihuonelasin) että aurinkosähkö- ja aurinkolämpömoduulien markkinoilla uusia innovatiivisia ratkaisuja vihreän energian käytön edistämiseksi, tekevät yhteistyötä tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa ja investoivat tutkimus- ja kehitystoimintaan. Komissio katsoi, että toimenpiteiden jatkaminen tässä yhteydessä on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa elinkelpoisen aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuotannonalan olemassaolo ja tehostaa alan tutkimus- ja kehitystoimintaa.

(244)

Komissio katsoi lisäksi, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, aurinkopaneeleissa käytettävän lasin unionin tuotannonalan elinkelpoisuus vaarantuisi ja käyttäjistä (pääasiassa aurinkosähkömoduulien tuottajista) tulisi riippuvaisia tuonnista, todennäköisimmin Kiinasta peräisin olevasta tuonnista. Toimenpiteiden raukeamisella olisi myös se seuraus, että aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuotannonala ei voisi investoida innovointiin eikä tutkimukseen ja kehitykseen. Sen vuoksi komissio katsoi, että ympäristön kannalta on ratkaisevan tärkeää pitää aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuotannonala elinkelpoisena.

(245)

Samanaikaisesti komission vihreällä politiikalla tuetaan uusiutuvan energian käyttöä unionissa. Tärkein innovointipotentiaali liittyy kennojen tuotantoon jatkojalostusteollisuudessa. Jos toimenpiteet pidetään voimassa, vihreän teollisuuden tämä osa eli pääasiassa aurinkomoduulien tuottajat joutuisivat kantamaan osan lisäkustannuksista. Komissio kuitenkin päätteli 6.2.1 jaksossa esitetyn analyysin perusteella, että käyttäjille aiheutuvat lisäkustannukset eivät ole niin merkittäviä, että ne estäisivät niiden toiminnan tai tulevan laajentumisen.

(246)

Sen vuoksi komissio päätteli, että toimenpiteiden voimassa pitäminen ei yleisesti ottaen vahingoita unionin ympäristöpolitiikkaa.

(247)

Kasvihuoneiden rakentamiseen käytettävän aurinkopaneelilasin jakelun alalla toimiva ryhmä ilmoitti kannattavansa toimenpiteiden voimassaolon jatkamista. Ryhmä ei ole suora käyttäjä, mutta se toimii tiiviissä yhteistyössä käyttäjien/viljelijöiden kanssa löytääkseen kasvihuoneiden rakentamiseen soveltuvaa lasia. Sen mukaan kasvihuoneiden toimivuuden varmistamiseksi tarvitaan vähän rautaa sisältävää korkealaatuista ja eri tavoin kuvioitua lasia. Tällaisen lasin toimittaminen ja tiivis yhteistyö tuottajien kanssa innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi ei sen mukaan olisi mahdollista, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, mikä vaikuttaisi kielteisesti aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuotantoon unionissa. Ryhmän mukaan samanlaisen lasin tuonti ei ole mahdollista, koska ulkomaiset tuottajat eivät kykene tarjoamaan samanlaista lasivalikoimaa, jotta ne voisivat saada hankkeensa valmiiksi tavanomaisissa määräajoissa.

(248)

Yksikään tuoja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Tietojen puuttuessa ei ollut näyttöä siitä, että toimenpiteiden käyttöönotto olisi näiden osapuolten etujen vastaista.

(249)

Unionin edusta saatavilla olevien tietojen perusteella komissio päätteli, ettei ole olemassa pakottavia syitä olla jatkamatta lopullisia tasoitustoimenpiteitä, jotka koskevat Kiinasta peräisin olevan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuontia.

(250)

Edellä esitetyn perusteella ja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti voidaan todeta, että Kiinasta peräisin olevan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuontiin sovellettavat tasoitustoimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(251)

Tullien väliset suuret erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi katsotaan tarvittavan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten tasoitustullien asianmukainen soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä tasoitustullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontitavaroista, joiden mukana ei ole tällaista kauppalaskua, olisi kannettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettava tasoitustulli.

(252)

Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa yksilöllisiä tasoitustulleja tuontiin, mutta sen ei pitäisi ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten olisi tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esim. lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(253)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällöin voidaan panna vireille toimenpiteiden kiertämistä koskeva tutkimus, jos sen edellytykset täyttyvät. Tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa tarvetta poistaa yksilölliset tullit ja ottaa käyttöön maan laajuinen tulli.

(254)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä tasoitustulleja sovelletaan yksinomaan Kiinasta maista peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä tasoitustulleja.

(255)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten tasoitustullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (82). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(256)

Asetuksen (EU) 2018/1046 (83) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(257)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (84) 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,